320132013Kirkonpalwelija

Kirkonpalwelija

Isojen uutisten syksySyyskuu on kääntymässä lop-

pupuolelle. Viimeisen lomaviikon lauantai herää lämpimässä aurin-gonpaisteessa. Istun keittiön pöy-dän ääressä muki höyryävää kah-via edessäni. Juuri paistetun ome-napiirakan tuoksu leijailee keitti-össä. Auringonkukat loistavat vie-lä keltaisina ikkunan takana ja joutsenpari ruokailee läheisellä pellolla. Mielessä häivähtää ajatus töistä, jotka vakaasti päätin lomal-lani tehdä. Varaston siivoaminen, paperipinojen selvittely ja muuta-ma muukin pikkuhomma. Olen kui-tenkin tähän ikään mennessä oppi-nut, että lomasuunnitelmille aina-kaan töiden osalta ei kannata lait-taa vuosilukua. Joten voin hyväl-lä omallatunnolla siirtää työtehtä-vät odottamaan aikaa parempaa. Elämme parhaillaan sadonkorjuun aikaa. Mehevät juurekset ja omenat odottavat korjaajaa. Sienet ja puo-lukat ovat parhaimmillaan poimit-taviksi. Ilma on tarkoitukseen mitä parhain ja päätänkin viettää päivä-ni marjametsällä.

Kahvia on vielä mukissa ja avaan sen seuraksi päivän lehden. Sieltä iskee vastaan toisenlainen todelli-suus, kuin se raukea olo johon olin

istuessani vajonnut. Alkanut syksy on tuonut poikkeuksellisen paljon isoja uutisia. Suomalaisten lippulai-va myytiin amerikkalaisille. Nokian taru matkapuhelinvalmistajana on ainakin toistaiseksi ohi.

Kun jostakin asiasta halutaan he-rättää keskustelua, tapana on esit-tää asia kärjistetysti. Tästä hyvä-nä esimerkkinä on kokoomusnuor-ten esitys, jonka mukaan laista pi-täisi poistaa pykälä, mikä kieltää kiihottamisen kansanryhmää koh-taan. Taisi vain kokoomusnuorilta esitystä tehdessään unohtua, et-tä he ovat itsekin määrätynlainen kansanryhmä. Ovatko kokoomus-nuoret tosissaan viemässä Suomea kohti yhteiskuntaa, jossa vain vah-vat pärjäävät, heikoilla ei ole mi-tään arvoa? Luokkayhteiskunnan aika on onneksi takanapäin, eikä sen palauttamiseen pitäisi kenen-kään pyrkiä.

Toinen otsikoihin noussut ja kes-kustelua herättänyt asia on arkipy-hien siirto. Työnantajapuolen aloit-teesta on keskitetyn työmarkkina-ratkaisun päätahot ajamassa kah-den arkipyhän helatorstain la lop-piaisen siirtämistä lauantaipäiville. Perusteluna, että myös kirkon pi-

tää olla mukana talkoissa talous-tilanteen tervehdyttämiseksi. Tänä aikana kun tietämys kristinuskosta ohenee jatkuvasti, raha ja mammo-na tuntuvat kulkevan kaiken edellä ja antavat kuvan kylmästä yhteis-kunnasta, jossa ihminen ja muut arvot unohdetaan. Monet kristilli-set käsitteet, jotka ovat aikaisem-min olleet itsestään selviä, ovat tä-nä päivänä joko vieraita tai väärin-ymmärrettyjä. Toivottavaa on, et-tä kirkko pitää kiinni arkipyhistä ja uskonnollisesta perinteestä, jossa ei arvoja mitata pelkästään rahal-la ja tuottavuudella. Kristillinen us-ko kun siirtyy parhaiten sukupolvel-ta toiselle juuri pyhien voimalla.

Elämme sellaisessa yhteiskun-nan murroksessa, joka vie meitä kohti jotain uutta josta emme tie-dä. Voimme vain arvailla muutok-sen suuntaa ja määrää. Kuitenkin tulevat ratkaisut ohjaavat suoma-laista yhteiskuntaa pitkälle tulevai-suuteen.

Nyt hehkuu kauneutta, myös la-kastuva maa. Puut ruskankirkkaut-ta kantavat loistavaa. Maa täytey-dessänsä tuo sadon ajallaan, se an-taa hedelmänsä ja kutsuu korjaa-maan. vk. 575:3

Toivotan sinulle lukijani kuulaita syksyn päiviä ja voimia työhösi

Kaarina Yli-Someropuheenjohtaja

Petäjävedenvanha kirkko

Petäjäveden vanha kirkko ra-kennettiin vuosina 1763-65. Kirkko liitettiin UNESCO:n maail-manperintölistalle vuonna 1994 pohjoismaisen puukirkkoarkki-tehtuurin muistomerkkinä.

Vanhan kirkon tapuli rakennet-tiin vuonna 1821. Kirkko oli käy-tössä vuoteen 1879, jolloin uu-si kirkko rakennettiin. Nykyisin kirkko on käytössä kesäaikaan. Vanha kirkon säätiö perustettiin 2001. Säätiön tarkoituksena on

Petäjäveden seurakunnan omis-tuksessa olevan vanhan kirkon ja sen ympäristön säilyttämi-nen, kunnostaminen, hoitami-nen ja suojeleminen sekä opas-palveluiden ylläpitäminen.

Vuosi 2014 merkitsee vanhan kirkon säätiölle erityistä juh-lavuotta; vanha kirkko täyttää 250 vuotta ja kirkon liittämises-tä UNESCO:n maailmanperintö-listalle tulee kuluneeksi 20 vuot-ta. Juhlavuoden kunniaksi säätiö järjestää Petäjävedellä erilaisia tapahtumia.

Kansikuvassa kirkko sisältä. Kuva KP.

2

Kirkonpalwelija

Rohkeasti hengellinen – Reilusti välittäväRohkeasti Hengellinen – Reilusti

välittävät päivät Jyväskylässä 25. – 26.6.2013

Kirkonpalvelijat ry:n vuosikokous pidettiin 25.6.2013 Sokos Hotel Ale-xandrassa, Jyväskylässä.

Kokoukseen osallistui 60 yhdis-tyksen jäsentä. Hyväksyttiin vuo-den 2012 toimintakertomus, tilin-päätös ja tilintarkastuskertomus.

Tilinpäätös oli 4714,87 € ylijää-mäinen. Lisäksi myönnettiin tili- ja vastuuvapaus hallitukselle ja tilivel-vollisille.

Hyväksyttiin vuoden 2014 toimin-tasuunnitelma ja talousarvio.

Hallituksen jäsenten valinta vuo-sille 2014 – 2016. Hallituksen varsi-naisiksi jäseniksi vuosille

2014 – 2016 valittiin Kari Hartikai-nen, Kuopiosta, Arja Auranen Hollo-lasta ja Antti Ruuskanen Espoosta.

Henkilökohtaisiksi varajäsenik-si vuosille 2014 – 2016 valittiin Ka-ri Hartikaiselle – Hannu Korhonen Kuopiosta, Arja Auraselle – Maarit

Ilonen Seinäjoelta ja Antti Ruuska-selle – Toini Tissari Espoosta.

Henkilökohtaiseksi varajäsenek-si Tuula Tuomiselle vuosille 2013 – 2015 oli valittu Antti Ruuska-nen Kuusamon vuosikokoukses-sa 26.6.2012 Antti Ruuskasen tul-tua valituksi varsinaiseksi hallituk-sen jäseneksi Jyväskylän vuosiko-kouksessa, valittiin Tuula Tuomisen varajäseneksi vuosille 2013 – 2015

Hyvä lehtemme lukija!Kirkonpalvelijat – lehti toimii

ajankohtaisen tiedon välittäjänä kirkonpalveluskunnalle.

Olisitko Sinä halukas kirjoit-tamaan lehteemme? Kirjoitus voi olla kannanotto, kolumni tai vaikkapa hartauskirjoitus. Myös valokuvat ovat tervetulleita.

Hengentuotoksenne pyydän lähettämään sähköpostitse kir-konpalvelijat@kolumbus.fi tai postitse osoitteella:

Kirkonpalvelijat Ry, PL 421, 70101 Kuopio.

KP sihteeri

Mervi Kari Järvenpäästä.

Vuosikokouksen puheenjohtaja-na toimi ansiokkaasti Kunniajäsen Matti Löppönen ja sihteerinä yhdis-tyksen sihteeri Kari Hartikainen.

Seuraavat Opinto- ja koulutuspäi-vät ovat Turussa 24.-25.6.2014, yh-distys täyttää 80 vuotta.

Sihteeri KP

Herra tänään muistamme heitä, jotka ovat jo päässeet kotiin sinun luoksesi. He ovat yhä läsnä elämässämme. Kaipaamme heitä, sillä kukaan toinen ei voi täyttää heidän paikkaansa. Kiitämme kaikesta, mitä olet antanut meille heidän kauttaan. Kiitos, vaikka emme heitä näe, he ovat tallella sinun luonasi. Herra, kiitos iankaikkisen elämän toivosta. Kiitos että kuulumme sinulle elämässä ja kuolemassa.

Anna-Mari Kaskinen

3

Kirkonpalwelija

Ammenna arvoista, vaali toivoa !Yhteiskunnan myllertä-

essä muutoksen tuulilta ei voi välttyä. Kirkasta arvot, vahvista toivoa, luo luotta-musta, ja suuntaa huomio tietoisesti siihen, mikä on hyvin – pysyt terveenä jat-kossakin.

Seurakuntien muutosmyllerryk-set ja yhdistymiset ravistelevat kir-kon työntekijöitä. Tukalissa tilan-teissa voi tuntua, ettei toivoa pa-remmasta ole, tai kaikki mahdolli-nen on jo tehty. Mutta toivoa on ai-na. Ja sitä kannattaa vaalia. Haas-teiden keskellä taito katsoa asioita toivon näkökulmasta värittää vaih-toehtojen maailmaa lempeämmin sävyin.

- Ihmisen Luonne ei ole vankila, eikä ihmisen tarvitse olla luonteen-sa tai riippuvuuksiensa vanki. Kuun-telemalla sydäntä ja sisintä ihmi-nen voi kasvaa vahvaksi sisältäpäin ohjautuvaksi persoonaksi tehden eettisiä sekä tarkoituskeskeisiä va-lintoja, ja eläen samalla henkilökoh-taisia arvoja sekä unelmia todeksi, painottaa Peltola.

Arvokas elämäTyön epävarmuus, jatkuva jous-

taminen, tiukat aikataulut ja pakot-tava työtahti painavat monen miel-tä. Entisaikaan traditio tai suku oh-jasivat ihmisen ympärivuotista toi-mintaa. Tässä ajassa individualismi ja urbaani kaupunkilaiselämä tuo-vat illuusion vapaudesta. Kääntö-puolena ovat yksilöllisyys ja juuret-tomuus. Tämä näkyy ihmisten ar-jessa monenlaisena pahoinvointi-na.

Vaikeuksien ja kipeidenkin asioi-den keskellä tulee muistaa elämän arvokkuus. Kärsimys ei jalosta ke-tään. Elämälle on mahdollista löy-tää tarkoitus ja mielekkyyttä sai-rauksien tai kärsimyksen keskellä. Nyt-hetkessä voi valinnoilla vaikut-taa tulevaan avaten ovia muutok-selle sekä mahdollisuuksille, joita tulevaisuus tarjoaa. Ihminen voi et-siä ja löytää tarkoituskeskeisiä rat-kaisuja ongelmiin. Se, mitä saam-me aikaiseksi, minkälaisia jälkiä jätämme, tekee meistä sen, mitä olemme tai muuttaa meistä sellai-siksi, joiksi haluamme tulla, Pelto-la pohjustaa.

Arvojen arvoitus Arvot ohjaavat elämässä ja työs-

sä tarkoituksellisten valintojen ää-relle. Arvoja myös kannattaa päi-vittää.

Työssä omat arvot saattavat joutua törmäyskurssille työyhtei-sön arvojen kanssa. Arvoristiriidan pitkittyessä ihminen voi masen-tua, jopa sairastua. Vuodesta toi-seen paineen alla työskentelemi-nen kasvattaa stressikuormaa, li-sää uupumusta ja toivottomuu-den tuntua. Samalla ilo, voimavarat ja elämänhalu hiljaa hiipuvat. Tär-keintä kaikista on elää arvot todek-si sekä työssä että vapaa-aikana.

- Työntekijä voi elää arvojaan to-deksi myös työyhteisön ulkopuolel-la auttamalla, tai ilahduttaa toisia ihmisiä, harrastusten kautta, tai-teesta tai kulttuurista, tai luonnos-ta nauttien, henkisistä tai hengelli-sistä asioista ammentamalla, ole-malla joku jollekin –ystävänä - lä-heisenä tai rinnalla kulkijana, vink-kaa Peltola.

Ainutlaatuinen ihminenIhmisen mahdollisuudet hallita

elämää ovat rajalliset. Illusio elä-mänhallinnasta on rajaton. Tapah-tui elämässä, mitä hyvänsä, omaan asenteeseen voi vaikuttaa. Työyh-teisöissä jokaisen työntekijän vas-tuulla on se, minkälaisia ajatuk-sia toisille kertoo, omien tunteiden säätely ja yhteistoiminta toisten kanssa. Teot palaavat tekijän sydä-meen.

Toivoa terapiastaLogoterapeutti Susanne Pelto-

la kertoo Logoterapeuttisen ih-miskäsityksen olevan kolmiulot-teinen: fyysis-psyykkis-sosiaali-sen, jossa on henkinen ulottuvuus. Henkisiä ominaisuuksia ovat va-paus – vastuu, tahto tarkoitukselli-seen elämään, arvot, eettisyys, luo-vuus, rakkaus, aito omatunto, huu-mori ja kyky suuntautua itsestä ulospäin. Logoterapia perustuu ih-misen henkisen olemuspuolen vah-vistamiseen.

Terhi MäkiniemiBBA

NLP Personal CoachNLP Master Practioner

4

Kirkonpalwelija

nyt rasva ja maito. Sekoita mah-dollisimman vähän. Levitä taikina uunipannulle leivinpaperin päälle. Viipaloi omenat (kotimaisia ome-noita ei tarvitse kuoria) ja lado vii-paleet taikinan päälle. Paista piirak-kaa 220 asteessa uunin keskiritiläl-lä 13-15 min.

Sulata kuorrutusta varten katti-lassa rasva. Lisää joukkoon jauhot, sokeri ja maito. Anna seoksen kie-hahtaa koko ajan sekoittaen. Sekoi-ta joukkoon mantelirouhe. Levitä seos ohuena nauhana puolikypsän piirakan päälle. Tasoita tarvittaessa varovasti lastalla. Paista piirakkaa uunin ylimmällä ritilällä vielä10-12 minuuttia. Tarjoa piirakka vaahdo-tetun vaniljakastikkeen kanssa.

Pellillinen omena-toscapiirakkaa

Menneisyyden asioihin voi am-mattilaisen avulla hakea uusia nä-kökulmia, tai tutkia tapoja suhtau-tua ja löytää elämänlanka vaikeuk-sien keskellä.

Jokainen ihminen on uhanalainen. Minua ja sinua on vain yksi ainoa maailmassa. On ensiarvoisen tär-keää tukea ihmisenä olemista, se-kä yksilön ainutlaatuisuutta ja ar-vokkuutta. Pysähtymällä arjen kii-reissä, hiljentymällä ja kääntämällä katse omaan sisimpään voi kuulos-tella mitä itsessä liikkuu ja päästä mielen pintakuohuista omaan sy-vempään olemiseen. Jokaisen ihmi-sen sisimmässä, syvällä hiljaisuu-dessa on tieto siitä mihin suuntaan ihmisen tulisi kasvaa ja kehittyä. “Siemen tietää miten kasvaa puuk-si”. Toivoa on siis aina ja aika vahvis-taa sen hiljaista voimaa.

-Työpaikan menetys voi olla mah-dollisuus luoda jotakin uutta, to-teuttaa unelma ja pysähtyä elä-män tärkeiden ja arvokkaiden asioi-den äärelle. Elämää ei kannata se-littää vain vastoinkäymisten kaut-ta, vaan kriisien sekä haastavien ti-

Kaikessa on kysymys merki-tyksistä, joita muutoksille elä-mässä mielessämme annam-me.

Mitä, miten, miksi? LogoterapiaWieniläisen neurologin ja psy-

kiatrin Viktor E. Frankl:n (1905-1997) tarkoitus- ja voimavara-keskeistä psykologiaa sekä fi lo-sofi aa.

Edistää ihmisen kokonaisval-taista hyvinvointia, sillä Logote-rapian käsitys ihmisestä ja ih-misenä olemisesta on lohdulli-nen ja elämänmyönteinen.

Sovelletaan yksilö- ja paritera-piassa, elämäntaidollisessa oh-jauksessa ja työelämässä muu-tostilanteissa.

Elämänmyönteisenä maail-mankatsomuksena ja elämän-fi losofi ana siitä on apua erilai-sissa elämänvaiheissa ja -tilan-teissa, kriiseissä ja kohtalonis-kuissa, elämän tarkoituspohdin-noissa sekä ihmisenä kasvun ja ammatillisen kehittymisen pro-sesseissa.

Lisäksi siihen voi yhdistää toi-sia työmenetelmiä, kuten NLP, kognitiivinen psykologia, ratkai-sukeskeisyys ja taidelähtöiset menetelmät.

lanteiden edessä elämä kysyy ja ihminen vastaa toimimalla. Elämä kysyy toisinaan vaikeitakin asioi-ta. Kärsimys haastaa inhimilliseen kasvuun ehkä voimallisimmin, kuin mikään muu elämässä. Ihminen voi ottaa haasteen vastaan. Tarkoituk-sen tunne voi löytyä siitä, miten suhtautuu tilanteeseen, jossa kär-simystä ei voida poistaa. Se voi roh-kaista ihmistä hyvin voimalliseen sisäiseen kehitykseen niin, että hän voi kasvaa omaan henkiseen mit-taansa, Peltola kannustaa .

Uhritarinan rinnalle voi syntyä selviytymistarina. Nyt-hetkessä voi omilla valinnoilla vaikuttaa tule-vaan avaten ovia muutokselle sekä mahdollisuuksille, joita tulevaisuus tarjoaa. Ihminen voi etsiä ja löytää tarkoituskeskeisiä ratkaisuja ongel-miin. Aina.

Alttaritaulu.Petäjäveden vanha kirkko.

Pohja: 4 munaa, 2dl sokeria, 5dl vehnäjauhoja, 2tl leivinjauhetta, 1dl sulatettua voita, 1dl maitoa

Päälle: 6-8 hapanta omenaa

Kuorrutus: 100g voita, 0,5dl veh-näjauhoja, 1,5dl sokeria, 0,5dl mai-toa, 100g mantelirouhetta

Vatkaa munat ja sokeri vaahdok-si. Lisää vaahtoon jauhot, jäähty-

5

Kirkonpalwelija

Kirkkotekstiilit – osa kirkon sisustustaKirkkotekstiilit ovat kautta aikain

olleet käsityönä tehtyjä ja niissä on usein käytetty arvokkaita materi-aaleja. Ne ovat siten ilmentäneet oman aikansa kauneusihanteita ja käsityötaitoja. 1700- ja 1800-luvul-la kirkkotekstiilejä käytettiin silk-kisamettia ja niissä on kulta- sekä hopealangoin tehtyjä kirjontaku-vioita ja kudottuja koristenauhoja. Tekstiilien sommittelu ja kuviomal-lit olivat samankaltaisia, mutta niis-sä oli myös yksilöllisiä aiheita kuten lahjoittajien nimikirjaimia ja vuosi-lukuja.

Viime vuosisadan alkupuolella tekstiilejä alettiin valmistaa yksilöl-lisesti kullekin kirkolle, kirkon ark-kitehtuuri ja historia huomioon ot-taen; tekstiileistä tuli osa kirkon si-sustusta. 1900-luvun alusta lähti-en yksilöllisiä kirkkotekstiilejä ovat suunnitelleet niin arkkitehdit, ku-vataiteilijat kuin tekstiilitaiteilijat ja tekstiilisuunnittelijat.

Nykyisin on myös olemassa kirk-kotekstiilien mallistoja, joista seu-rakunnat voivat tekstiilejä tilata. Nämä puolestaan ilmentävät hy-vin oman aikansa teollista tekstiili-tuotantoa malleineen ja materiaa-leineen.

Musta messukasukka vuodelta 1755 ja valkoinen messukasukka vuodel-ta 2007.

Konservaattorin työn kannalta kirkkotekstiilit ovat ammatillises-ti myös hyvin mielenkiintoisia koh-teita. Niissä yhdistyy kolme hy-vin merkittävää huomioon otetta-

vaa tekijää. Ensinnäkin kirkkoteks-tiilit ovat pyhiä, käyttöönsä vihitty-jä esineitä, joten niitä tulee kohdel-la erityisen kunnioittavasti. Ne ovat käyttötekstiilejä, joihin tulee vää-jäämättä vaurioita; likaisuutta, tah-roja, venymää, kulumaa yms. Ol-lakseen kauniita, ne tarvitsevat jat-kuvaa huoltamista, sillä voimakkai-ta viini- ja hikitahroja ei ymmärret-tävästi voi pitää ainoastaan kaunii-na patinana. Lisäksi ne ovat usein myös taidetekstiilejä; joka saattaa asettaa niiden huoltamiselle erityi-siä ehtoja. Niiden valmistamisessa on saatettu käyttää keskenään hy-vin erilaisia materiaaleja, erityisen herkkiä materiaaleja tai soveltavia valmistustekniikoita.

Punainen messukasukka ennen kon-servointia ja konservoinnin jälkeen.

Ilolla olen huomannut, että seu-rakunnissa on yhä enemmässä määrin tiedostettu näiden tekstiili-en erityistarpeet, ja se ettei pesu-lassa tehty, suurten pyykkimasso-jen tehokkaaseen puhdistamiseen tarkoitetuilla menetelmillä teh-ty huoltaminen, sovi näille herkille esineille. Konservaattorin työ läh-tee tekstiilin tutkimuksesta. Ma-teriaalit tunnistetaan ja testataan käsittelyjä varten. Käytännön työ tehdään käsityönä jatkuvasti ma-teriaalin käyttäytymistä seuraten. Tekstiilejä tuetaan kaikissa vaiheis-sa, joten niiden käsittely ei aiheuta niihin missään vaiheessa venymis-tä tai rypistymistä. Käytetyt aineet ja menetelmät kirjataan konser-vointikertomukseen. Tekstiileihin mahdollisesti lisättävä tukimateri-

aali tai uusi vuorikangas esikäsitel-lään pesemällä, joka estää materi-aalin kutistumisen kosteuden vai-kutuksesta.

Vihreät kirkkotekstiili ovat vesipesun jälkeen kuivumassa, valkoiset odotta-vat pientä korjausompelua.

Herkkien tekstiilien huoltamiseen ei sovellu mitkään ”hokkus-pokkus” nykyajan keksinnöt kuten liimat-tavat suojakankaat tai sprayttavat suoja-aineet. Niillä saadaan pienen edun jälkeen aikaan hyvin hanka-lat ongelmat. Innovatiivisesti ajat-televat taiteilijat tai kauppamiehet voivat niitä suositella, mutta toivoi-sin valistuneen vahtimestarin he-ti sellaiset ehdotukset torjuvan. Lii-mat ja suoja-aineet itsessään jää-vät kankaisiin, vanhenevat, tulevat näkyviin ja ovat hyvin hankalas-ti poistettavia. Vaurioita voi aihe-uttaa myös liian tehokkaasti teh-ty tahranpoisto, joten myös erilais-ten puhdistusaineiden käyttöön tu-lisi suhtautua hyvin epäluuloisesti.

Stolien suojaksi laitettu kuitukangas ei ollut estänyt hikitahrojen synty-

6

Kirkonpalwelija

Pyhät suojelevat elämää

mistä. Sen sijaan sen jättämää liimaa oli erittäin vaikea poistaa silkkisestä stolasta.

Millainen sitten on tekstiilikonser-vaattorille mieleinen kirkkotekstiili? Se on kaunis, taiteellisesti sommi-teltu ja vesipestävistä materiaa-leista perinteisillä tekstiilitekniikoil-

Vihreä messukasukka käsinkudot-tua silkkikangasta ja vuori selluloosa-asetattia. Messukasukan valmistus-vaiheessa on huomioitu materiaalien erilainen kosteuskäyttäytyminen, jo-ten tekstiili on voitu huoltaa helläva-raisella vesipesulla purkamatta.

la valmistettu kappale. Kaikki käy-tetyt materiaalit joko samanlaa-tuisia tai erikseen ennen valmista pesemällä esikäsiteltyjä. Sellainen tekstiili on ilo ja ”vaivaton” hoitaa; se puhdistuu todennäköisesti hy-vin ja säilyttää muotonsa. Eikä sen huoltaminen tällöin ei ole kohtuut-toman kallista. Näitä ominaisuuk-sia painottaisin uusia kirkkotekstii-lejä, varsinkin stolia, messukasukoi-ta ja kalkkiliinoja hankittaessa.

Teksti: Taina Leppilahti, tekstiilikon-servaattori ylempi AMKKuvat: Arvotekstiilipalvelu Tupulatäk-ki Oy, Lohja.www.tupulatakki.net

Elinkeinoelämän keskusliiton joh-taja Lasse Laatunen haastoi kirk-koa ”lamatalkoisiin” esittämäl-lä, että työn tuottavuutta lisättäi-siin siirtämällä helatorstai ja lop-piainen viikonloppuun. Taustalla oli työnmarkkinajärjestöjen työlli-syys- ja kasvusopimuksessa mai-nittu tavoite selvittää kirkon edus-tajien kanssa, onko siirto mahdol-lista ja järkevää.

Toive osallistumisesta lamatal-koisiin on ymmärrettävä ja asial-linen. Ajatus seisoo myös Kuopi-on hiippakunnan neljäntenä paino-pisteenä: ”Osallistumme hyvän yh-teiskunnan rakennustalkoisiin Itä-Suomessa yhdessä viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toi-mijoiden kanssa.”

Vaatimukset pyhäpäivien valjas-tamisesta tuottavuudelle ja työn-teolle eivät ole uusia. Jo muinaises-sa juutalaisessa kulttuurissa elin-keinoelämän edustajat ymmärsi-vät, että juhlapyhien valjastaminen tuotantoon toisi kilpailuedun.

Ihminen tarvitsee lepoa ja virkis-tystä. Pyhän vietto on myös vakau-musasia. Se paljastaa, mikä on lo-pulta tärkeää. Oikeudellisesti työn-jako pyhä- ja lomapäivissä on selvä.

Eduskunta päättää yleisistä vapaa-päivistä työaikalaissa. Kirkollisis-ta juhlapyhistä päätetään kirkko-laissa.

Uskonnonvapauden turvaami-seksi on säädetty, että kirkollis-kokouksella on yksinoikeus tehdä aloitteita kirkkolain muuttamiseksi. Hyväksytyksi tuleminen vaatii kir-kolliskokouksessa kolmen neljäs-osan määräenemmistön. Loppiai-nen ja helatorstai ovat nyt histori-allisesti ja kansainvälisesti oikeilla paikoillaan.

Nykyaikana on tärkeää kuulla myös muiden kirkkojen ja uskonto-kuntien toivomuksia. Ortodoksinen arkkipiispa Leo on jo tyrmännyt ar-kipyhien siirron. Muslimien johta-va imaami Anas Hajjar toivoo, et-tä islaminuskoiset työntekijät sai-sivat oikeuden viettää ramadanin päätösjuhlaa ja pyhiinvaellukseen liittyvää Eid al-Adha-juhlaa. Kan-sallisia vapaapäiviä he eivät vaadi, vaan asia koskisi ainoastaan isla-minuskoisia.

Kirkko on jo joustanut juhlapyhis-sä. Kynttilänpäivä siirrettiin työ-viikolta ”väärälle” paikalle viikon-loppuun 1774. Samoin tehtiin työ-markkinajärjestöjen toivomuksesta

Marian ilmestyspäivälle, jota yleis-maailmallisesti pitäisi viettää 25. maaliskuuta eli yhdeksän kuukaut-ta ennen joulua.

Äsken kirkolliskokouksessa oli vi-reillä aloite toisen helluntaipäivän palauttamiseksi helluntain jälkei-selle maanantaille eli työviikolle, mutta tässäkin joustettiin eikä aloi-tetta haluttu viedä eteenpäin.

En siis pidä helatorstain ja loppiai-sen siirtoa inhimillisesti järkevänä, taloudellisesti tarkoituksenmukai-sena enkä poliittisesti realistisena.

Kirkko osallistuu yhteiskunnan ra-kennustalkoisiin panostamalla sii-hen, mitä varten se on ja minkä se parhaiten osaa: kasvatukseen, dia-koniaan ja hengelliseen elämään.

Lyhennelmä artikkelistaSavon Sanomat 19.9.2013

Jari JolkkonenKuopion hiippakunnan piispa

7

Kirkonpalwelija

Arkiset PyhätApostolien viikkokokous käyn-

nistyi tavan mukaisesti ylemmis-sä ulottuvuuksissa. Paavali pu-heenjohtajoitsi pontevaan tapaan-sa. Hän piti huolen siitä, että istu-majärjestys oli Vincent van Gogh-in taulun mukainen. Jeesus saapuisi pian paikalleen kolmen päivän Mes-siaaniselta vapaaltaan.

Aloitettiin ilmoitusasioilla. Ensin käsiteltiin maasta tullutta viestiä ns.arkipyhistä. Lyhyen kedskuste-lun jälkeen maan johtaville teolo-geille päätettiin lähettää tieto vää-rästä otsikoinnista. Arki ei voi olla Pyhä, eikä Pyhä olla arki. Siis kaikki paikalleen, Loppiainen ja muut Juh-

lapyhät Pyhäpäiville ja arjet arki-päivinä. Ei siis keskelle viikkoja mi-tään arkiPyhiä! Tuomas epäili, ettei muutoksesta tulisi mitään ihmisten juhlatunnon puutteen takia. Mut-ta viesti on selkeä. Kirkkojen pitäi-si ottaa asia vakavasti, etteivät lah-kot ja muut oikeaoppisemmat saisi aloitetta käsiinsä. Johannes painot-ti rakkautta oikeaoppisten keski-näisiin suhteisiin. Paavali pamaut-ti asian hyväksytyksi erään vaino-jen uhrin reisiluulla pöytään.

Suomesta oli kantautunut nuri-naa seurakuntarajojen siirroista. Seurakunnan piti olla kotoinen yh-teisö kirkkonsa ympärillä mutta By-

rokratius oli manipuloinut päättäjiä sotkemaan järjestystä. Pian Suo-messakin olisi vain kaksi seurakun-taa, eteläinen seurakuntayhtymä ja pohjoinen seurakuntayhtymä. Her-ra-sana pitäisi poistaa, sillä usko-villa on vain yksi Herra. Käyttöön suositellaan nimityksiä; paimen, esipaimen, suntio, kanttori, urku-ri, sisar ja saattaja. Juudaksen esi-tys esiveisurista hylättiin. Johan-nes esitti suositusta samapalkkai-suudesta kaikille mutta Markus sa-noi kuulevansa murinaa, joka ei ol-lut peräisin vatsasta.

Kokous päätti jäädä kuulolla ja viedä esityksensä Jeesuksen alle-kirjoitettaviksi tai uusittavaksi. Mo-ni Apostoli pyöritteli päätään pois-tuessaan. Miten maassa aina osat-tiinkin sotkea selkeät Pyhät asiat ja käytännöt Evankeliumin perusteis-ta lähtien !? Snap

Etelä-Pohjanmaan alaosaston kirkonpalvelija, työssäkäyvä tai eläkepäiviä viettävä, tule yhtei-seen syystapaamiseen torstaina 24.10.2013 klo 18.00 Hotelli Foonin-kiin os. Kaarretie 4, 60510 Hyllykallio. Ruokailun järjestämiseksi ilmoittau-tumiset 22.10. mennessä Timo Rau-takoski puh. 040 7423215 Kaarina Yli-Somero puh. 0400 797230. Toivom-me arpajaisiin voittopalkintoja.

TERVETULOA Toimikunta

Pohjois-Savonalaosaston syystapaaminen

tiistaina 5.11.2013 klo 18.00 alkaen.osoite: Kuiluntie 5, SiilinjärviHyvät tarjoilut, ilmoittaudu viimeis-tään 28.10.2013 Kari Hartikaiselle kirkonpalvelijat@kolumbus.fi voet myös soettoo 050 520 7003.

Tervetuloa mukaan. Toimikunta

8

Kirkonpalwelija

Muuttuva kirkollinen toimintaympäristöViime vuosina lehdistö on

näyttävästi uutisoinut kirkon jäsen-määrien kadosta ja kirkon huonon-tuvasta taloudesta. Tässä suhtees-sa kehitys on ollut dramaattista.

Vuonna 1980 kirkkoon kuului 90,2 % väestöstä, kun vastaava luku vu-oden 2012 lopussa oli 76,4 %. Tästä jokainen voi päätellä, mikä vaikutus sillä on ollut kirkon taloudelle.

Tulevaisuus vaikuttaa siltä, että väki edelleenkin on jättämässä kirkon. Tällä on vaikutusta kirkon rakenteisiin, työntekijämääriin ja työmuotoihin. On jopa ennustet-tu, että vuonna 2030 vain 50 % väestöstä kuuluisi kirkkoon. Ai-ka näyttää sen, toteutuuko ko. en-nuste aikanaan.

Samanaikaisesti seurakuntien määrä on supistunut noin 600 (601) seurakunnasta 430 seurakuntaan.Tällä hetkellä kirkossa valmistel-laan seurakuntarakenteen muu-tosta. Tällä muutoksella pyritään vastaamaan niihin haasteisiin, mit-kä jylläävät yhteiskunnassa tulevi-na lähivuosina.

Toimintaympäristön haasteet

Haasteita asettavat seurakuntien toiminnalle ja perustehtävälle jäsenmäärän jatkuva lasku, maal-listuminen (sekularisoituminen), heikkenevä talous, jäsenten heik-ko sitoutuminen, monikulttuuri-suuden lisääntyminen, yleisuskon-nollisuuden lisääntyminen, kristil-lisyyden väheneminen ja kirkkoon kuuluvien lasten määrän vähene-minen.

Kirkko on joutunut muutosten johdosta uudenlaisen tilanteen eteen. Tällä hetkellä ei ole enää it-sestään selvää, että ihmiset halu-avat automaattisesti liittyä kirkon jäseniksi, tai pysyä siinä.

Yhteiskunta on moniarvoistunut ja sen rakenteet ovat kovien muu-tosten edessä johtuen talouden heikosta näkymästä. Tämä näkyy myös niissä muutosvoimissa, mitkä

haastavat kirkon rakenteita sopeu-tumaan uuteen tilanteeseen. Näitä muutosvoimia ovat mm. kuntarak-enteen muuttuminen, väestön kes-kittyminen kasvukeskuksiin, jäsen-määrän pieneneminen ja kirkon jäsenten tarpeiden erilaistuminen.

Toisaalta suomalaiset näyttävät arvostavan kirkon tekemää pe-rustyötä. Erityisesti tämä koskee kirkollisia toimituksia (kaste, avio-liittoon vihkiminen ja hautaan siu-naaminen) sekä lapsi- että diako-niatyötä.

Toimintaympäristön muutos nos-taa esiin useita kysymyksiä. Mikä on kirkon paikka tässä kehityksessä? Mikä on kipuraja? Mitä leikataan ja mistä on pidettävä kiinni? Mikä pysähdyttäisi ”paon” kirkosta? Mit-en käy kirkon talouden?

Kirkkohallituksen kansliapäällik-kö Jukka Keskitalo on todennut: ”Jos yhteiskunta ei korvaa kirkolle sen yhteiskunnallista tehtävää, edessä on jopa sen pohtiminen, onko hau-tausmaiden hoito jatkossa kirkon tehtävä.”

Kirkonpalvelijan muuttuva työnkuva

Kirkon toimintaympäristön muu-tokset vaikuttavat jatkossa kirkon-palvelijan työnkuviin. Tämä näkyy siinä, että työnkuvat laajentuvat ja tulevat joustavammiksi sekä maantieteelliset alueet suurene-vat. On oltava valmis kehittämään

ammattitaitoaan laajimmiksi sekä ymmärrettävä ammatillisen lisäk-oulutuksen antamat mahdollisuu-det oman osaamisensa parantam-iseksi.

Toisaalta seurakuntalaisten monimuotoiset perhetilanteet ja hengellisten sekä uskonnollisten käsitysten erilaisuuden lisäänty-minen haastavat kirkonpalveli-jan perehtymään ihmisten erilaisi-in ajatuksiin, jotta hän osaisi ottaa palvelutilanteissa huomioon asiak-kaiden kulttuuritaustasta johtuvan erilaisen palvelutarpeen.

Onpa seurakuntarakenteen lop-ullinen tulos mikä tahansa, niin on varmaa, että kirkko tarvitsee pe-rustehtävänsä toteuttamiseksi kirkonpalveluskunnan ammatillista osaamista jatkossakin.

Keijo ToivanenKunniasuntioPieksämäki

Rovasti Keijo Toi-vanen toimitti suntion ammatti-tutkinnon suorit-taneiden työhön siunaamisen to 30.5. Pieksämä-en seurakunnan kirkossa. Hän-tä avustivat leh-torit Sinikka Sil-ja vasemmalla ja Kaija Kollanus oi-kealla.

9

Kirkonpalwelija

TIISTAI 24.6.2014

8.30 Ilmoittautuminen ja tulokahvit * Original Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku

9.00 Kesäpäivien avaus * Puheenjohtaja Kaarina Yli-Somero * Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Katja Warpenius-Allonen * Ritva Rasila, toiminnanjohtaja, Kirkon alat ry * Tuomiorovasti Heimo Rinne

10.00 Kevennetty siivous - menetelmät ja ergonomia * Päivi-Leena Salviander KiiltoClean Oy Papyrus Supplies Oy 12.00 Lounas * Sokos Hotel Hamburger Börs Ravintola YläBörs, 2. kerros

13.00 Yhteistyön ytimessä - puitteet hyvälle yhteistyölle * Terhi Mäkiniemi Muutosvalmentaja, työyhteisökouluttaja, toimittaja 14.15 Kahvit * Original Sokos Hotel Hamburger Börs

14.45 Miten meidän käy - mikä on kirkon tulevaisuus? - onko kirkon aika ohi? * Keijo Toivanen Kunniasuntio, rovasti

16.30 Vuosikokous * Original Sokos Hotel Hamburger Börs Kauppiaskatu 6, Turku Regina-kokousosasto

18.00 Juhlapäivällinen Yhdistys 80 vuotta * Original Sokos Hotel Hamburger Börs Ravintola YläBörs, 2. kerros

KESKIVIIKKO 25.6.2014

8.30 Kirkon esittely * Turun tuomiokirkko Aiju von Schöneman

9.00 Juhlajumalanpalveluls * Turun tuomiokirkko * Saarnaa arkkipiispa Kari Mäkinen * Liturgina tuomiorovasti Heimo Rinne

10.30 Valokuvaus * Turun tuomiokirkon portailla

11.00 Lounas * Original Sokos Hotel Hamburger Börs Ravintola YläBörs, 2. kerros

12.30 Hiljaisen tiedon siirtäminen työyhteisössä * Ukko Kärkkäinen, runoilija * Kaisa Kautto-Koivula, yrittäjä

14.30 Kesäpäivien päätös * Original Sokos Hotel Hamburger Börs Regina-kokousosasto * Seuraavat opinto- ja koulutuspäivät 23.–24.6.2015 Kotka * Puheenjohtaja Kaarina Yli-Somero

15.00 Lähtökahvit * Original Sokos Hotel Hamburger Börs

Tietoa kirkonpalvelustyöstä.Kirkonpalvelijoidenkoulutuksesta jaedunvalvonnasta.

www.kirkonpalvelijat.fikirkonpalvelijat@kolumbus.fi

19.9.2013 Kari Hartikainen kirkonpalvelijat@kolumbus.fi 050 520 7003

Kirkonpalvelijat ry:nOPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT

Turussa 24.– 25.6. 2014– Yhdistys 80 vuotta –

Majoitus: Original Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, Turku

Ensikesän Turun päivien hinnat ja ilmoittautumislomake ovat nähtävillä joulukuun alusta www.kirkonpalvelijat.fi sivustolla.

Kari Hartikainen kirkonpalvelijat@kolumbus.fi puh. 050 520 7003

10

Kirkonpalwelija

Asemamiehenkatu 2, 6. krs.00520 HELSINKIpuh. 0207 912 530fax 0207 912 531www.kirkonalat.fi etunimi.sukunimi@kirkonalat.fi Toimisto on avoinna ma-pe klo 9-15.

- palveleva ammattiliitto

Ritva Rasila ToiminnanjohtajaToimiston johtaminen, hallinto-ja neuvotteluasiat,julkaisujen päätoimittaja0207 912 534,040 8280 656

Chanthy Heng Toiminnanjohtajan assistenttiJohdon avustaminen, talouden valmistelu, viestintäpalvelut0207 912 536

Paula KokkoJärjestösihteeriAlue-ja opiskelijatoiminta, liiton kurssit, yhteydet järjestöihin, kouluttaviin laitoksiin ja opintomatkat0207 912 539

Anna-Maria NumminenLakimiesEvl ja ort. sopimusneuvonta ja -neuvottelut, lainopillinenneuvonta, sosiaaliturva-asiat, liittojuristi0207 912 538

Heidi ElviläLakimiesEvl ja kr.järjestöjen sopimus-neuvonta ja -neuvottelut, lainopillinen neuvonta, luotta-musmieskoulutus0207 912 537

Hannele HalinenJäsenpalvelusihteeriJäsenpalvelu, jäsenmaksuasiat, kuntoremonttilomat0207 912 530

Galina VoloshinaToimistopalvelusihteeri,Jäsenrekisteri, osoitteenmuu-tokset, kurssi-ilmoittautumiset0207 912 533

Original by Sokos HotelsGlobalisoituvassa maailmassa Origi-

nal by Sokos Hotels -hotellit ovat sydä-mellisesti suomalaisia. Niihin on helppo samaistua, sillä ne ymmärtävät suo-malaista mielenmaisemaa; ne ottavat sinut vastaan ihmisenä, ei varausnu-merona. Ne palvelevat, pitävät huolta ja välittävät.

Kansainvälisten ja kasvottomien brändien aikoina suomalainen sydä-mellisyys on arvo, jota Original by So-kos Hotels vaalii. Vuosikymmenien ajan Original by Sokos Hotels on kas-

vanut ja kehittynyt suomalaisten sydä-menlyöntien tahdissa. Yhä uudet suku-polvet ovat ottaneet sen omakseen ja niinpä Original-hotelleissa on koet-tu suomalaisen elämän koko kirjo: ar-ki, juhla, rakkaus, rikkaus, riemu, rymi-nä ja kapina.

Monessa suhteessa voi sanoa, et-tä Original-hotelli on kaikkea sitä, mi-tä hyvän hotellin tulee olla. Se on siel-lä, missä pitääkin, saunassa saa kun-non löylyt ja aamiaispöydät notkuvat herkkuja. Ravintolatarjonnan laajuus on jo käsite ja kaikki muutkin nykyai-kaisen laatuhotellin palvelut löytyvät aina mutkattomasti saman katon alta.

Herra, tässä maailmassa olemme vain läpikulkumatkalla. Annat meille ihmisiä, joiden kanssa jaamme elämäämme. Kuitenkaan emme voi pysähtyä, vaan meidän on jatkettava matkaa. Herra, opeta meitä elämään vastuullisesti. Opeta meitä tiedostamaan elämämme rajat ja tehtävä, jonka olet meille antanut. Auta meitä elämään yhteydessä sinuun, elämän antajaan.

Anna-Mari Kaskinen

PyhäinpäiväLoka-marraskuun vaihteessa vie-

tettävässä pyhäinpäivässä yhdistyy kaksi alkujaan erillistä juhlaa: kaikki-en pyhien päivä (1.11.) ja kaikkien us-kovien vainajien muistopäivä (2.11.). Vuodesta 1955 lähtien pyhäinpäivää on vietetty 31.10. ja 6.11. välisenä lau-antaina. Päivän aiempi suomalainen nimi oli pyhäin miesten päivä.

Pyhien muistaminen kirkossa pa-lauttaa mieliin Jumalan uskollisuu-den ja armollisuuden ihmistä koh-taan. Se vahvistaa uskonyhteisöä ja korostaa uskon universaalia luonnet-ta. Uskova liittyy sukupolvien ket-juun. Kasteensa perusteella ja Kris-tukseen uskovana myös hän on pyhä. Pyhien esimerkki rakentaa ja ruokkii uskovan spiritualiteettia (Job 8:8–10; Hepr. 13:7).

Pyhäinpäivä on Suomessa hiljainen ja harras päivä, jolloin omaiset vievät haudoille kynttilöitä, jäkäläseppelei-tä ja kukkia. Kirkoissa pyhäinpäivä on neljänneksi suosituin kirkkovuoden pyhistä.

Viime vuosikymmeninä on tullut tavaksi, että seurakunnat järjestävät pyhäinpäivän iltajumalanpalveluk-sia, joissa muistellaan kuluneen vuo-den aikana kuolleita seurakuntalai-sia. Jokaisen vainajan nimi luetaan ja hänen muistokseen sytytetään kynt-tilä. Omaiset kutsutaan tilaisuuteen henkilökohtaisesti.

11

N:o 3/2013 – 60. vuosikerta

Julkaisija/Tilaukset:Kirkonpalvelijat r.y. - Kyrkotjänare r.f.Puh. 050 520 7003E-mail: kirkonpalvelijat@kolumbus.fi http://www.kirkonpalvelijat.fi

Lehden toimitus:PL 421, 70101 KUOPIOToimitussihteeri Kari Hartikainen

Paino:Kopijyvä OyTaitto: Jarmo Salonen offset.aineisto@kopijyva.fi

Seuraava lehti ilmestyy 12/2013.

Toimituskunta:Yhdistyksen hallitus

Ilmoitushinnat:Kokosivu 350,-1/2 sivua 200,-1/3 sivua 150,-

ISSN-L 0355-8258

Kirkonpalwelija

Katson alkavaa syksyn kypsää nöyryyttä. Jumala! Niin paljosta voin olla kiitollinen.

Elämästä, jonka sain lahjaksi ilman omaa ansiotani.Huolenpidosta, jolla olet kantanut minua tähän päivään saakka.

Kivusta, jonka kautta olet vetänyt minua lähemmäksi itseäsi.Katoavaisuudesta, jonka rinnalla alan aavistaa sinun iankaikkisuutesi salaisuutta.

Pojastasi Kristuksesta, joka on silta tämän ja tulevaisuuden välillä.Ole ylistetty, Jumala! Anna-Mari Kaskinen

Petäjäveden kirkko. Kuva: KP.