Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen

Atso Romakkaniemi

Tutkija, Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos

• Itämeri on erillinen allas, johon laskee paljon jokia

• murtovesi, meri-joki – yhteys!!

• lähes kaikki joet vaelluskalojen lisääntymisalueita

• myös meressä esiintyvillä makean veden lajeilla vahva yhteys jokeen/jokisuistoon

• ’Haukiputaanjoki’, kruunun lohenkalastusta vielä viime vuosisadalla

• puutavaran uitto alkoi 1800-luvulla koskien perkaus 1940-50 –luvuilla (virtapaikat ja kosket vaelluskalojen lisääntymispaikkoja!!)

• maaviljelyksen ja metsätalouden tehostuminen, turvetuotanto hajakuormitusta, rehevöitymistä, happamoitumista, kiintoaineksen kulkeutumista vesistöön, äärivirtaamia (mutta PATOAMATON!)

• KAIKKI jokiympäristön muutokset arvokkaimpien kalalajien haitaksi!

• Lisäksi: merikalastuksen liiallinen voimistuminen viime vuosisadalla

alkuperäinen lohikanta hävisi 1970-luvulle tultaessa

luonnontaimen lähes hävisi

vaellussiian kalastus siirtyi merelle, jokeen nousi aiempaa vähemmän ja pienempiä siikoja

KT

IT

OT

SR

• perustuu Itämeren Salmon Action Plan (SAP)-ohjelmaan, voimassa 1997-2010

• yhtenä SAPin tavoitteena palauttaa lohikantoja entisiin lohijokiin

• Suomesta palautusohjelmassa oli mukana Kuivajoki, Kiiminkijoki ja Pyhäjoki

• toimintaa jatketaan supistetusti Kiiminkijoella

Kiiminkijoki on (yhä) lohen ja meritaimenen palautuskohde

• lohi ja meritaimenistutuksia 1980-luvulta lähtien (yht. ~3,7 milj. lohenpoikasta ja 1,6 milj. taimenenpoikasta)

• istukkaiden selviytymisen ja luonnonlisääntymisen seurantaa

• vesistön poikastuotantoalueiden kartoitus

• kunnostusten vaikutusten arviointi

Menetelmät:

• habitaattimittaus ja

-luokittelu

• sähkökalastus

• merelle vaeltavien

poikasten koepyynti

• kalamerkinnät

• Kalastuskyselyt

• vedenlaatutiedot (ymp.hall.)

Taimenen luonnonpoikastiheydet (Juorkuna-Puolanka) samalla tasolla kuin Tornionjoen

meritaimensivujoissa

Lohen luonnonpoikastiheydet kasvusuunnassa

Nykyiset lohen poikastiheydet ja istutusmäärät tarkoittavat karkeasti:

• Joesta vaeltaa merelle vuosittain muutamia tuhansia luonnonkudusta syntynyttä + ~sama määrä jokipoikasistutuksista peräisin olevia vaelluspoikasta + 20 000 – 40 000 vaellusvalmista istukasta suoraan viljelylaitoksista

• Luonnonlohia on suunnilleen neljännes koko aikuiskannasta, loput istukkaita

• Meressä on syönnöksellä yhteensä muutama tuhatta aikuista/aikuistuvaa lohta

• Jokeen pyrkii vuosittain satoja lohia kudulle

0

1

2

3

4

13.1

.97

14.5

.97

22.9

.97

22.4

.98

11.6

.98

11.8

.98

1.1

2.9

8

28.4

.99

16.8

.99

29.2

.00

9.5

.00

19.9

.00

10.4

.01

13.6

.01

29.1

0.0

1

23.5

.02

12.1

1.0

2

29.4

.03

9.9

.03

9.3

.04

24.5

.04

28.9

.04

5.4

.05

19.7

.05

17.1

.06

4.5

.06

25.9

.06

5,5

6

6,5

7

7,5

Pyhäjoki

0

1

2

3

4

21.1

.97

29.4

.97

23.9

.97

6.4

.98

8.6

.98

7.1

2.9

8

26.4

.99

6.9

.99

8.3

.00

8.5

.00

7.8

.00

14.1

1.0

0

13.3

.01

2.5

.01

17.7

.01

9.1

0.0

1

8.4

.02

9.7

.02

9.9

.02

3.3

.03

9.6

.03

25.8

.03

12.1

.04

10.5

.04

27.9

.04

11.4

.05

13.6

.05

12.1

2.0

5

24.4

.06

14.8

.06

5,5

6

6,5

7

7,5

Kuivajoki

0

1

2

3

4

21.1

.97

5.6

.97

18.9

.97

2.2

.98

14.5

.98

8.7

.98

29.9

.98

29.3

.99

16.6

.99

19.8

.99

24.1

.00

16.5

.00

26.7

.00

14.1

1.0

0

2.5

.01

28.6

.01

21.8

.01

11.3

.02

10.7

.02

21.1

0.0

2

28.4

.03

16.7

.03

22.9

.03

3.5

.04

9.8

.04

14.2

.05

30.5

.05

24.1

0.0

5

3.5

.06

17.7

.06

5,5

6

6,5

7

7,5

Kiiminkijoki

pH

Po

ika

sia

/aa

ri

0

1

2

3

4

tam

mi.98

hein

ä.9

8

tam

mi.99

hein

ä.9

9

tam

mi.00

hein

ä.0

0

tam

mi.01

hein

ä.0

1

tam

mi.02

hein

ä.0

2

tam

mi.03

hein

ä.0

3

tam

mi.04

hein

ä.0

4

tam

mi.05

hein

ä.0

5

tam

mi.06

hein

ä.0

6

0

50

100

150

200

Kiiminkijoki

Po

ika

sia

/aa

ri

Vir

taa

ma

m3

/s

0

1

2

3

4

tam

mi.98

hein

ä.9

8

tam

mi.99

hein

ä.9

9

tam

mi.00

hein

ä.0

0

tam

mi.01

hein

ä.0

1

tam

mi.02

hein

ä.0

2

tam

mi.03

hein

ä.0

3

tam

mi.04

hein

ä.0

4

tam

mi.05

hein

ä.0

5

tam

mi.06

hein

ä.0

6

0

50

100

150

200

Pyhäjoki

0

1

2

3

4

tam

mi.98

hein

ä.9

8

tam

mi.99

hein

ä.9

9

tam

mi.00

hein

ä.0

0

tam

mi.01

hein

ä.0

1

tam

mi.02

hein

ä.0

2

tam

mi.03

hein

ä.0

3

tam

mi.04

hein

ä.0

4

tam

mi.05

hein

ä.0

5

tam

mi.06

hein

ä.0

6

0

50

100

150

200

Kuivajoki

Vir

taam

at v

s. p

oik

asti

hey

s V

eden

pH

vs.

po

ikas

tih

eys

Luonnonkudun onnistuminen riippuu

• edellisen kevään veden laadusta (mädin kuoriutumisajankohta)

• edellisen kesän veden määrästä (kutulohien nousu jokeen)

Taulukko 2. Pyhä-, Kiiminki-, Kuiva- ja Simojoesta peräisin oleviin lohiin kohdistuva arvioitu kalastuskuolevuus (mediaani + 95% todennäköisyysväli) a) Perämeren rannikolla ja b) jokisuun välittömässä läheisyydessä.

a) 2,50 % Mediaani 97,50 % b) 2,50 % Mediaani 97,50 % Pyhäjoki 0,02 0,05 0,12 0,03 0,09 0,26 Kiiminkijoki 0,02 0,04 0,1 0,06 0,16 0,41 Kuivajoki 0,01 0,03 0,08 0,02 0,07 0,19 Simojoki 0,04 0,09 0,18 0,03 0,09 0,24

Kiiminkijokisuulla kalastuskuolevuus korkeampi kuin muiden SAP-jokien suilla

KOKONAISUUS RATKAISEE!!

KUDUL L E

PYRKIVÄPOPUL AAT IO

KUT EVATYKSIL ÖT

MÄT I

JOKI-POIKASET

SMOLT IT

KALAS TUS

-KI I N TEÄT PYYD YKSET JOK I SU U LLA JA JOES SA

-VAPAK ALA STU S

SAALI S TUS

KUTUALUEI DEN

RI I TTÄMÄTTÖMY YS

JA HEI KKO LAATU

POI KASALUEI DEN

RI I TTÄMÄTTÖMY YS-EPÄED U LLI SET

VI R TAA MAOLOT

HE I KKOLAATUI NEN VES I

NOUSUA RAJOI TTAVA

VÄHÄI NE N V I RTAAMA

ELINKIERRRON VAIHEET ONGELMIA RATKAISUJA

K A LA STU S-R A JOI TU K SET

VI R TA A MI ENOPTI MOI N TI

K OSK I EN

K U N N OSTU S

VA LU MA -A LU E-K U N N OSTU S

-KU O R MI TU KSEN

VÄH EN TÄMI N EN

K OSK I ENK U N N OSTU S

-VI RTAAMI EN

O PTI MO I N TI

PETOK A LA -

PYYN TI

SÄÄNNÖSTELY-

PADOTK A LATI ET

Rohkaisun sanoja…

• Vaelluskalajoen status helpointa palauttaa juuri Kiiminkijoelle

• Selvästi rohkaisevammat tulokset kuin Kuiva- ja Pyhäjoella, luontainen lisääntyminen kasvussa

• Vaellusesteiden puuttuminen (vrt. Ii-, Oulu-, Kemijoki…)

• Merikalastuksen määrä vähentymässä kalat selviytyvät paremmin takaisin lisääntymään (entä jokisuu- ja jokikalastus?)

• Merellä luontainen eloonjäänti (lohi, taimen) ja kasvu (siika) parantumassa

• Vaelluskalojen eteen tehty työ merkitsee muillekin arvokaloille (ja ravulle ja nahkiaiselle) parempia elinmahdollisuuksia ja joen virkistysarvon yleistä kasvua

Lohen ja taimenen palautuksesta rohkaisevia uutisia muista Itämeren maista

Kågeälven

Testeboån

0 5

10 15 20 25 30 35 40

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

Lax 0+

Lax >0+

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

Par

r d

en

sity

(n

um

be

r/1

00

m2)

Nu

nb

er

rele

ase

d f

ry

Number released fry Parr density

Testeboån: - 2012 lähtien kaikki

kuoriutuneet poikaset luonnonlohien kudusta peräisin

- Joki otettu ‘luonnonlohijokien’ joukkoon Ruotsin kansallisessa sekä Itämeren kansainvälisessä arvioinnissa ja lohikantojen hoidossa

Istutettujen pienpoikasia, kpl

Kesänvanhojen poikasten tiheys

www.rktl.fi

Kiitokset: Keijo Juntunen Aki Mäki-Petäys Alpo Huhmarniemi Jaakko Erkinaro Johan Dannewitz (Ruotsi, SLU)