K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

2 P R O M I S E - J Ä R J E S T E L M Ä N Y L E I S E S I T T E LY

Promise-järjestelmän yleisesittelyYleiskuvaus 3Luokitustyökalut 3Promise-järjestelmän perusrakenne 4Eri rakennustyyppien luokittelu 4

Kiinteistö-Promise YleiskuvausTyökalun käyttö 6Työkalun käyttöliittymä 6

Arvioinnin suoritusLähtötietojen kerääminen 8Arvioinnin suorittaminen 9Raportointi 11

Kiinteistö-Promise, Indikaattorikohtaisia ohjeitaIHMISTEN TERVEYS 12Ilmanvaihto 12Kosteusvauriot 12Materiaalipäästöt 13Muut sisäilmatekijät 13LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ 14Energia 14Vesi 15Käyttöikä 15EKOLOGISET SEURAAMUKSET 15Päästöt ilmaan 15Kiinteät jätteet 15Viemäröitävät jätteet 16Tonttiympäristön monimuotoisuus 16Liikenteen ympäristökuormat 16YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA 17Ympäristöriskit tontilla 17Ympäristöriskit rakennuksessa 17

LiitteetKiinteistö-Promise Kriteeristöt ja painoarvot | Toimistorakennukset 18

Kiinteistö-Promise Kriteeristöt ja painoarvot | Liikerakennukset 19

Kiinteistö-Promise Kriteeristöt ja painoarvot | Asuinkiinteistöt 20

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

3 P R O M I S E - J Ä R J E S T E L M Ä N Y L E I S E S I T T E LY

YleiskuvausRakennusten ympäristöluokitus on viranomaisten jaalan toimijoiden yhteisesti sopimiin ympäristökriteereihinperustuva menettely rakennuksen ympäristöominaisuuk-sien arvioimiseksi. Ympäristöluokituksen tarkoituksenaon saattaa eri rakennusten ympäristöominaisuudetvertailukelpoisiksi ja samalla kehittää kiinteistökannanyleisiä ympäristöominaisuuksia. Sen perusideana onarvioida kiinteistön merkittävimpiä ympäristövaikutuksiayksinkertaisten ja luotettavien mittareiden avulla.Mittaustulokset pisteytetään ja rakennukselle annetaanarvosana, joka kuvaa sen ympäristöominaisuuksienlaatua.

Kiinteistöjen ympäristöluokitusjärjestelmä on tarkoi-tettu kansalliseksi, yleisesti alalla hyväksytyksi työkaluksikiinteistöjen ympäristöominaisuuksien arviointiin. Ym-päristöluokitusten laadintaprojekti on tehty kaksivaihei-sena siten, että olemassa olevien kiinteistöjen arvioin-tityökalu on laadittu vuosina 1999-2002 ja

Promise-järjestelmän yleisesittely

Kuva 1. Promise-ympäristöluokituksen jakautuminen hankkeiden ja olemassaolevien kiinteistöjen ympäristöluokitustyökaluihin.

SUUNNITTELU

Tavoitteiden asettaminen

Vaatimusten hallinta

Tehdyt laskelmat

Riskien hallinta

RAKENTAMINEN

Kiinteistön ominaisuudet

Sisäilman laatu

Energiakulutus

Riskit

YLLÄPITO

Kiinteistönhoito

Energiahallinta

Jäteseuranta

Tiedotus

Laskutus

HANKE-PROMISE KIINTEISTÖ-PROMISE

uudisrakennushankkeiden arviointityökalu 2002-2004.Hankkeessa on ollut mukana erittäin laajasti kiinteis-töklusterin eri osapuolia ja toimijoita. Merkittävistäjärjestöistä järjestelmän toteuttamiseen ovat osallistuneetYmpäristöministeriö, TEKES, MOTIVA, RAKLI ja Raken-nusteollisuus RT. Arviointikriteeristön ovat yhteistoimin-nassa toteuttaneet Sisäilmayhdistys Ry, VTT ja JP-Talotekniikka Oy.

Varsinaiseen arviointityökaluun voi tarkemmin tu-tustua internetosoitteessa . Ohjelman käyttö vaatiikäyttäjätunnuksen, jonka voi pyytää osoitteesta promi-se@motiva.fi.

LuokitustyökalutPromise-ympäristöluokitusjärjestelmä koostuu kahdestaeri työkalusta, joita käytetään eri tarkoituksiin kuvan1 mukaisesti.

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

4 P R O M I S E - J Ä R J E S T E L M Ä N Y L E I S E S I T T E LY

Hanke-PromiseHanke-Promise on tarkoitettu uudisrakennushankkeidenja laajempien peruskorjaushankkeiden ympäristöasioidenohjaustyökaluksi. Työkalulla voidaan asettaa ympäristö-tavoitteet rakennushankkeen ohjausta varten, seuratatavoitteiden toteutumista sekä todentaa vastaanotonjälkeen hankkeen lopullinen ympäristöluokitus.

Käytännössä Hanke-Promise työkalulla voidaanvarsinaisen hanke-ohjauksen lisäksi myös vain luokitellahanketta suunnitteluvaiheen lopussa tai vastaanotonjälkeen. Ensisijaisesti työkalu on kuitenkin tarkoitetturakennushankkeen ympäristö- ja elinkaarinäkökohtiensystemaattisen ohjauksen tehostamisen työkaluksi.

Kiinteistö-PromiseKiinteistö-Promise on tarkoitettu olemassa olevienkiinteistöjen ympäristöluokituksen laatimiseen. Ympä-ristöluokituksella kuvataan rakennuksen ominaisuuksienja ylläpidon tasoa.

Käytännössä rakennuksen valmistuttua teknistenjärjestelmien säätöjen viimeistely ja kiinteistöhoidonrutiinien löytäminen kestää rakennuksen monimuotoi-suudesta riippuen jopa kaksi vuotta. Suositeltavaaolisikin tehdä Kiinteistö-Promise arviointi ensimmäisenkerran vasta noin viiden vuoden kuluttua rakennuksenvalmistumisesta.

Promise ympäristöluokituksen perusrakennePromise ympäristöluokitus koostuu molemmissa työka-lumalleissa yksittäisistä indikaattorikohtaisista arvioin-tikorteista ja niissä määritetyistä indikaattorien luoki-tustasoista. Ominaisuuksien luokitustasojen avullakiinteistöjen omistajat, ostajat tai tilojen vuokralaisetpystyvät arvioimaan ja kehittämään kiinteistön ympäris-töominaisuuksia samantyyppisesti kuin kodinkoneidenenergiansäästöominaisuuksia. Arviointikortissa määri-tetään kunkin ominaisuuden osalta A, B, C, D tai E-luokkien vaatimustasot kuvan 2 esimerkin mukaisesti.Käytetyssä arviointiasteikossa paras arvosana on A,jonka saaminen vaatii kiinteistön ympäristöominaisuuk-silta erittäin korkeaa laatutasoa. Tällaisia kiinteistöjäon Suomessa noin 1-2 %. Myös luokkaan B pääsyynvaaditaan kiitettävää tasoa. B-arvosanaan on mahdolli-suuksia noin 10 % kiinteistöistä. Rakentamisen tairakennusten nykytaso tai viranomaismääräysten tasovastaa E-luokkaa. Sen alle jäävät kiinteistöt eivät saalainkaan luokitusta. Tämä arvosanamääritys koskeepääosin kategoriatasoa ja yksittäisissä arviointikorteissa

arvosanojen jakauma saattaa poiketa merkittävästikintästä yleissäännöstä riippuen kuinka paljon tekijään onyleisesti kiinnitetty huomioita.Ympäristöluokituksen kokonaisarvosana muodostuupääluokkien arvosanojen ja painoarvojen perusteellakuvan 3 mukaisesti. Vastaavasti pääluokan arvosanamääräytyy kategorioiden arvosanoista ja painoarvoistaja kategoriat yksittäisten indikaattorien painoarvoistaja arviointikorttien perusteella määritetyistä luokkata-soista. Raporttien liitteessä 1 on esitetty arvioitavatkriteerit ja niiden painoarvot eri rakennustyyppientyökalujen osalta.

Eri rakennustyyppien luokitusPromise-luokitus on tässä vaiheessa tehty tietyille,rakennusmassaltaan merkittävimmille kiinteistötyypeille.Kiinteistötyyppien arviointimalli huomioi kiinteistötyypinerityispiirteet. Ympäristöluokitustyökalut on laadittu:•toimistorakennukselle,•asuinkerrostaloille ja•kauppakiinteistöille

Tarvittaessa Promise-arviointi voidaan tehdä muillekinrakennustyypeille kuin edellä on esitetty. LaadittaessaPromise-luokitusta muun tyyppiselle rakennukselle (esim.koulurakennukset, päiväkodit, hotellit) voidaan ensisi-jaisesti soveltaa toimistoille tarkoitettua arviointikritee-ristöä, joka yleispiirteisimpänä soveltuu laajasti erikiinteistötyypeille. Sovellettaessa tulee ottaa huomioon,että työkalu ei tässä vaiheessa mahdollista merkittävien-kin rakennustyyppikohtaisten erikoispiirteiden huomioi-mista kuin ennalta määrätyissä rakennustyypeissä.Muita rakennustyyppejä arvioitaessa osa kriteereistä(lämmön- ja sähkönkulutus sekä energiankulutuksenaiheuttamat ympäristöpäästöt) tulee muuttaa soveltuvaksieri rakennustyypille. Kriteerit voidaan kulutuslukemienosalta korvata esimerkiksi Motivan energiakatselmustenkulutustietoja soveltaen. Muiden kriteerien osaltasoveltamista ei suositella eri arviointien vertailtavuudensäilyttämiseksi. Tarkemmat sovellusohjeet on esitettyasianmukaisissa kriteerikohtaisissa ohjeissa kohdissa4.3.1 Energian kulutus ja 4.4.1 Päästöt ilmakehään.

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

5 P R O M I S E - J Ä R J E S T E L M Ä N Y L E I S E S I T T E LY

Otsikkotiedot ja linkki lähtötietoihin

Kuvaus ja lähtötietolomakkeeltasiirtyvät tiedot

Kuvaus mittaustavasta

Taustaa arvioitavalle tekijälle

Arviointiluokkia vastaavat vaatimustasot

Tulosteissa esitettävät vaikuttavatrakennuksen ominaisuudet japerustelut valitulle luokalle

Tulosteissa esitettävät toimenpide-ehdotukset parannuksille

Kuva 2. Esimerkki yksittäisestä arviointikortista (Kiinteistö-Promise)sekä lyhyt kuvaus kortissa esitettävistä asioista.

Kuva 3. Esimerkki kokonaisarvosanan mudostumisesta (Kiinteistö-Promise) kokonaisarvosanan, ihmisten terveyden ja kosteusvaurioiden kohdalla.

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

Työkalun käyttöPromise-arviointityökalu löytyy internetosoitteestawww.promise-luokitus.fi. Työkalun käyttö vaatii käyttäjä-tunnuksen, jonka voi tilata sähköpostiosoitteestapromise@motiva.fi. Järjestelmään kirjaudutaan sisäänkäyttäjätunnuksien avulla (kuva 4).

Käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia ja niillä onluku- ja kirjoitusoikeus vain itse luotuihin kohteisiin.Työryhmän työskentelytavasta riippuu käytetäänköluokituksen ajan kohteessa konsultin tunnuksia japyydetään luokituksen valmistuttua ylläpitäjää siirtämäänkohde tilaajan tunnusten alle. Toinen vaihtoehto onavata kohteelle oma tunnus luokituksen ajaksi. Jälleenluokituksen valmistuttua voi ylläpitäjä siirtää kohteentilaajan tunnusten alle.

Kirjautumisen jälkeen siirrytään järjestelmän aloitus-sivulle jossa tapahtuu sisäänkirjautuminen tietyn kiin-teistön arviointiin (kuva 5). Tämä tapahtuu olemassaolevien kiinteistöjen osalta siten, että valitaan arvioitava

6 K I I N T E I S TÖ - P R O M I S E Y L E I S K U V A U S

Kiinteistö-Promise yleiskuvaus

Järjestelmään kirjaudutaamkäyttäjätunnuksellaja salasanalla.

Kuva 4. Kirjautuminen Promise-järjestelmään

rakennustyyppi: toimisto-, kauppa- tai asuinrakennusvasemmassa reunassa olevan kohdan avulla. Arvioitavakiinteistö valitaan sen jälkeen rakennustyypin altalöytyvästä alasvetovalikosta. Jos halutaan luoda uusiarviointikohde, painetaan ”uusi”-nappia. Arviointikohteensaa poistettua valitsemalla sen alasvetovalikkoon japainamalla ”poista”.

Työkalun käyttöliittymäOhjelman eri osiin päästään ohjelman vasemmassalaidassa sijaitsevan päävalikon linkkien kautta (kuva6). Hankkeen perustoiminnot (lähtötiedot, arviointi,raportti) on kerätty työkaluvalikon yläreunaan. Varsinainenarviointi suoritetaan graafisen, puurakenteisen valikonkautta. Arviointikriteeristön rakenne sekä pääluokkien,kategorioiden ja indikaattorien painoarvot on esitettyraportin liitteessä 1.

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

7 K I I N T E I S TÖ - P R O M I S E Y L E I S K U V A U S

Kuva 6. Kiinteistö-Promise-työkalun päävalikko

Kuva 5. Arvioitavan kohteen valinta Promise-työkalun aloitussivulta

Olemassa olevien kiinteistöjenKiinteistö-Promise työkalun valinnat

UudisrakennustenHanke-Promise työkalun valinnat

Valitaan arvioitavan kiinteistön tyyppi:toimisto-, kauppa- tai asuinrakennus

Vaihtoehdot:• luodaan uusi arviointikohde Uusi• valitaan vanha arviointikohde alas-

vetovalikosta painetaan valitse• poistetaan vanha kohde valitsemalla

alasvetovalikosta ja painamalla poista

Lähtötietolomakkeet, joihin kerätäänkiinteistön arvioinnissa tarvittavat tiedot

Arvioinnin toteuttaminen

Raportin tulostus

Vaihda kohdetta samankäyttötunnuksen alla

Hanke-Promise yleisohjeistukseen

Lähetä palautetta ohjelmasta sähköpostilla

Valmiin luokituksen tuloksen auditointiulkopuolisella konsultilla (ei käytössä)

Poistuminen Promise-järjestelmästä

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

8 A R V I O I N N I N TOT E U T U S

Kiinteistö-Promisessa käytännön arviointityö jakautuukolmeen eri päävaiheeseen:1. Lähtötietojen keräämiseen, täydennykseen ja

varmistamiseen,2. Varsinaisen arvioinnin toteuttamiseen ja3. Raportointiin

Seuraavassa käydään lyhyesti läpi eri vaiheet ja käsitel-lään lyhyesti niihin liittyviä kysymyksiä. Tarkemminarviointikorttikohtaisia ohjeita ja tulkintoja on esitettykappaleessa 4.

Lähtötietojen kerääminenArviointi alkaa tarvittavien lähtötietojen keräämisellä.Lähtötietojen keräämistä helpottamaan on laadittuerilliset lähtötietolomakkeet, joilla kerätään suurin osaarvioinnissa tarvittavasta tiedosta. Käytännön työnkannalta tehokkaimmin lähtötietojen keruu toimiiseuraavissa vaiheissa:1. Kerätään arvioinnissa tarvittava piirustusaineisto:• Aluekuva• Laajuustiedot• Pohjapiirustukset (ARK)• Ilmanvaihdon tasokuvat (tilakohtaisten

ilmamäärien selvittäminen)2. Haastatellaan kiinteistöpäällikkö/isännöitsijä. Käytän-nössä arvioinnissa tarvittavat lähtötiedot saadaanpääosin tässä vaiheessa. Lähtötietojen keruu voidaantehdä joko paikanpäällä perustuen tulostettuihin lähtö-tietolomakkeisiin ja/tai lähettämällä lähtötietokaavakkeetesitäytettäviksi.3. Täydennetään tietoja kiinteistönhuoltohenkilökunnalta,jätehuoltoyritykseltä tms. vastaavilta tahoilta.Jos lähtötiedoista puuttuu tietoja, eikä niihin saadatarkennusta, arvioidaan puuttuviin tietoihin liittyvätkohdat luokituksen kannalta heikompaan suuntaan.Lähtötietojen kerääminen tapahtuu 15 erillisellä lähtö-tietokaavakkeella, jotka on jaettu viiteen ryhmään aiheenmukaan. Lähtötietolomakkeiden ryhmät ja lomakkeetovat seuraavat:

YleistiedotTäytetään saadun lähtötietoaineiston perusteella• Perustiedot sisältävät kohteen nimen, rakennus-

vuoden, sijainnin ja yhteistiedot• Laajuustiedot sisältävät laajuus- ja tilavuustiedot

sekä huoneistoalan, jota käytetään ominaiskulutus-ten ja – päästöjen laskennassa.

Suunnitteluasiakirjojen perusteella arvioitavat asiatKäydään läpi yhdessä kiinteistöpäällikön tms. kanssasuunnitteluaineiston pohjalta• Suunnitteluasiakirjojen taso• Muuntojousto

Ylläpidon dokumentoinnin perusteella arvioitavat asiatKäydään läpi yhdessä kiinteistöpäällikön tms. kanssa• Kunnossapito, kuntoarviot ja katselmukset• Pilaantuneiden ja potentiaalisten päästölähteiden

kartoitukset sisältäen pilaantuneen maaperän selvi-tykset sekä pilaantumisriskien selvitykset

• Haitallisten aineiden kartoitukset sisältäen asbestin,kylmäaineet ja muut haitalliset aineet

• Työtilojen ilmanvaihto ja lämmitys• Rakenteet ja materiaalit• Jätehuoltoratkaisut ja sade- ja harmaavesien käsittely

Tilinpäätös-, kulutusseuranta- ja laskutustiedotTäytetään saadun kulutustiedon perusteella ja käydäänläpi kiinteistöpäällikön tms. kanssa• Energian- ja veden kulutustiedot• Kulutusseuranta ja laskutus

Paikan päällä silmämääräisesti arvioitavat asiatArvioidaan pääosin kohdekäynnin yhteydessä ja haas-tatteluilla. Tietojen keräämiseen voidaan käyttää myöserilaisia karttoja ja julkisen liikenteen aikataulukirjojaja reittioppaita.• Liikenneyhteydet• Etäisyys palveluista• Tonttiympäristön monimuotoisuus

Arvioinnin toteutus

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

9 A R V I O I N N I N TOT E U T U S

Arvioinnin suorittaminenLähtötietojen ollessa valmiina tai kun niissä on vainvähäisiä puutteita, voidaan aloittaa varsinainen arviointi.Arviointi aloitetaan käyttäen työkalun Arviointi valintaa.Kriteeripuussa liikutaan pääluokasta indikaattoriinlinkkien avulla kuvan 7 mukaisesti.

Arviointi suoritetaan käymällä läpi kaikki indikaat-torikohtaiset arviointikortit. Esimerkki arviointikortistaon esitetty kuvassa 8. Kunkin kriteerin kohdalta arviointisuoritetaan valitsemalla kohteen ominaisuuksia vastaavataso.

Varsinainen arviointi kussakin arviointikortissasuoritetaan kuvan 9 mukaisesti.

Arvioinnin suorittamisessa tulee huomioidaseuraavat tekijät:Valittaessa kohteen arvosanatasoa:• Tason valinnassa peruslähtökohtana on, että lähdetäänheikoimmasta tasosta ylöspäin, kunnes tarkasteltavavaatimustaso ei toteudu. Tämän periaatteen mukaisestitulee kohdan arvosanaksi D, jos C-tason vaatimustasoaei saavuteta siitäkin huolimatta että jokin korkeammallatasolla vaadittu kriteeri toteutuisi.• Kohdissa, joissa arviointikortin luokitustasot eivät suo-raan sovellu arvioinnin suoritukseen (esimerkiksi uudetrakennukset, muut rakennustyypit) tulee arviointi tehdä

Kuva 7. Esimerkki kriteeripuusta ja kriteeripuun käyttäminen.

Siirtyminen arviointiin

Siirtyminen tapahtuuotsikoiden linkeistä

Siirtyminen yksittäiseenarviointikorttiin tapahtuuindikaattoritasollaotsikoiden linkeistä

sovelletusti luokitustasoja noudattaen. Ohjeellisia tulkin-toja on esitetty arviointikorttikohtaisesti kappaleessa 4.

Kirjoitetaan arvioinnin perustelut kohtaan riittävä kuvausperusteista, joilla luokitustaso on valittu.• Perusteluissa tulee kiinnittää huomiota tekstin selvyyteenraportin lukijalle, koska lähtötietolomakkeet eivät oleraporttia luettaessa käytössä. Käytännössä arvioinninperusteluja on hyvä kirjoittaa laajemmin ja yksityiskoh-taisemmin luettavuuden parantamiseksi.• Pisteytyksiin perustuvissa kohdissa tulee kirjata vaikut-tavat tekijät, koska ilman perusteluita arvioinnin sisältötai perusteet eivät avaudu lukijalle. Merkintä-tapa voiesimerkiksi olla seuraavanlainen: kohteessa kovat jahelposti puhdistettavat pinnat(+), ei kokolattiamattoja(+),materiaalien puhtausluokituksista ei ole tietoa(-) jne.Jos luokitusarvosanan parantaminen on mahdollista ilmanmerkittävää peruskorjausta, kirjoitetaan Toimenpide-ehdotukset kohtaan tarvittavat toimenpiteet seuraavantason saavuttamiseksi,• Parannusehdotuksia ensisijaisesti sellaisille tekijöille,joihin voidaan todellisuudessakin vaikuttaa (energianku-lutus, kuntoarviot tms.).• Parannusehdotusten kirjoittaminen esim. julkisenliikenteen osalta ei ole järkevää, jos omistaja/käyttäjäei todellisuudessa voi siihen vaikuttaa

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

10 A R V I O I N N I N TOT E U T U S

Kuva 8. Yksittäinen arviointikortti

Kuva 9. Arvioinnin suorittaminen

Indikaattorin nimi

Linkki arviointikorttiin liittyviinlähtötietolomakkeisiin

Arvioinnin suorittamistavankuvaus. Ohjeistusta myöslähtötietolomakkeissa

Eri arvosanoja vastaavienvaatimusten kuvaukset.Kohteen arvosana ja kohteessaarvioidun luokan valinta.

Perustelut valitulleluokitusarvosanallekirjoitetaan tähän tilaan

Kuvataan tarvittavat toimenpiteet,joiden avulla voidaan parantaasaatua luokitusarvosanaa

1. Valitaan vaatimustason kuvausta jakohteen tietoja vertaamalla kohteenarvosana klikkaamalla valitun arvo-sanan nuolta.

2. Kirjoitetaan perustelu valitullearvosanalle. Esim. kuvattaan hoito-tapa kiinteistössä, kiinteistön vaikutta-vat ominaisuudet tai pisteytyksissävaikuttavat tekijät.

3. Lisäksi voidaan kuvata toimen-piteet joilla kiinteistön saamaaarvosanaa voidaan parantaa.

4. Tallennetaan muutokset japoistutaan. Kaikki muutokset täytyytallentaa, muuten tiedot häviävät.

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

RaportointiKiinteistö-Promise raportti tulostuu suoraan valitsemallaRaportti päävalikosta. Raportti tulostuu automaattisestipdf-muodossa.

Raportin voi tulostaa vain, kun kaikki välttämättömätlähtötiedot on syötetty. Nämä pakolliset lähtötiedot onlähtötietokaavakkeissa esitetty kriteerin perässä olevalla*-merkillä.

Promisen raportti koostuu yhteenvetotulosteesta,järjestelmän kuvauksesta sekä indikaattorikohtaisistaarvioinneista (Kuva 10).

11 A R V I O I N N I N TOT E U T U S

Kuva 10. Kiinteistö-Promisen raportin sisältö. Varsinaisten arviointikorttien sivumäärä riippuu osin kirjoitettujen arvioinnin perusteluiden pituudesta.

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

Tässä kappaleessa annetaan arviointikorttikohtaisiaohjeita, joiden tarkoituksena on helpottaa arvioinninsuorittamista ja arvioinnin tulkintaa. Tarkoituksena onmyös hieman yhdenmukaistaa eri kohtien tulkintojaniissä tapauksissa, jossa arviointia ei voida suoraanhyödyntää kohteessa.

Yleisiä ohjeita arvioinnin suorittamiseen:• Arviointi aloitetaan aina E-tasosta edeten ylöspäinsiihen saakka kunnes tarkasteltava kriteeri ei täyty. Elivaikka jokin ylemmän tason vaatimus mahdollisestitäyttyisikin, niin arvosana jää kuitenkin sille tasolle,jonka vaatimukset täyttyvät kokonaan hankkeessa.• Joissain tavoitteissa on tyhjiä kohtia kirjallisten arvi-ointitasojen välissä, jolloin näitä välejä voidaan arvioin-nissa käyttää tilanteissa, jolloin alempi kriteeri selvästiylitetään, mutta ylemmästä tasosta jäädään esimerkiksijonkun yksittäisen arvon kohdalla.

Rakennuksen laajuustiedotLaajuustietojen syöttämisessä tulee huomioida, ettäkäytetty vertailutaso on huoneistoala htm2, joka sisältäähuone- tai ohjelma-alan lisäksi myös käytävät ja ei-kantavat rakenteet. Huoneistoalan laskentaohje löytyyRT-kortista 12-10277, joka korvaa aikaisemman standardinSFS2461. Huoneistoala toimistossa (ja pitkälti muissakinrakennustyypeissä) muodostuu tyypillisesti seuraavasti(suluissa tyypillinen osuus brm2:sta):

IHMISTEN TERVEYS

Ilmanvaihto

IlmanvaihtomääräIlmanvaihdon käyttöaikakerroin voidaan laskea arkipäiväntäysi- ja puolitehoisen käytön perusteella. Puhtausker-toimen kriteerissä huomioidaan varsinaisen puhdistuksenlisäksi myös se, jos puhtaus on tarkastettu (eikä todettupuhdistustarvetta) viimeisen viiden vuoden sisällä.

Asuinkiinteistöissä määritetään ilmanvaihdon taso,huonekorkeus ja käyttöohjelma. Ilmavirta lasketaanperustilanteen ilmavirralla, tehostuskäyttöä huomioimatta(jos ajallisesti vähäinen esim. 4 h/pvä).

Toimistoilla arviointi on helpointa tehdä valitsemallakerros- tai tilaryhmä, jolle selvitetään ilmanvaihtomääräja henkilömäärä tilassa.

Kauppakiinteistöjen kohdalla tulee huomioida kiin-teistönhallintajärjestelmän ohjausvaikutus, kiertoilmankäyttö sekä ilmanvaihdon käyttö osatehoilla. Käytännössätulee määrittää enimmäisulkoilmavirta ja minimi-ilmavirtasekä näiden perusteella tyypillinen ulkoilmavirta käyt-töaikana. Yleensä kiinteistöautomaatiojärjestelmästäsaatava tuloste toimii hyvänä lähtötietona ulkoilmavirranmäärittämisessä. Jos ulkoilmavirta päästetään esim.talvitilanteessa alle määräystason 1 l/s,m2, ei E-tasoaparempi arvosana ole perusteltu. Hiilidioksidiohjausvoidaan huomioida arvioinnissa, kunhan ohjausrajatovat riittävät alhaiset, esim. S2:n mukainen 900 ppm.Painovoimaisen ilmanvaihdon perustilanteessa ei voidataata tiettyä ilmanvaihtuvuutta koko vuoden ajalla,jolloin kiinteistö sijoittuu automaattisesti E-luokkaan.Jos kohteesta on tehty erillisselvityksiä, arvioidaankohde näiden perusteella.

Kosteusvauriot

Kosteusvaurioiden havaitseminen ja korjaaminenD-tason vaatimuksena on kuntoarvion tai -tarkastuksen(asuntokaupat) laatiminen edellisen viiden vuoden

12 I N D I K A AT TO R I K O H TA I S I A O H J E I TA

Kiinteistö-Promise, indikaattorikohtaisia ohjeita

Osuus brutto-alastaHyötyala (liiketilat, toimistot, ohjelmoidut tilat, varastot tms.) 74 %Ei kantavat rakennusosat (kevyet väliseinät) 2 %Käytävä- ja aulatilojen huoneala 10 %HUONEISTOALA YHTEENSÄ htm2 86 %Tekniset tilat ja porrashuoneet (eivät sisälly htm2:een) 6 %Kantavat rakennusosat ja ulkoseinät (eivät sisälly htm2:een) 8 %Kerrostaso/bruttoala 100 %Huoneistoalaan ei sisällytetä autohalleja (lämpimiä, puolilämpimiä tai kylmiä),puolikylmiä varastotiloja (lämpötila alle 10 °C) tai kylmiä ulkotiloja ja kesä-pihaa (palvelevia tiloja)

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

13 I N D I K A AT TO R I K O H TA I S I A O H J E I TA

sisällä. Selvitys on siis yleispiirteinen ja kevyt, korkeintaankosteuden pintamittauksia sisältävä malli. Kohde saa-vuttaa C-tason, jos selvityksissä ei ole havaittu mitäänkosteusvaurioita tai riskirakenteita,

Havaittujen kosteusvaurioiden korjaamiseksi tuleeteettää (C-taso) ammattitaitoisen henkilön suorittamakosteustekninen kuntotutkimus, jossa selvitetään syyt,laajuus ja esitetään riittävä korjaustapa. Suunnitelmienja aikataulun olemassa olo on riittävä peruste C-luokalle,kun taas kaikkien toteuttaminen vastaa B-taso.

Parhaimmassa luokassa on lisäksi luotu säännöllinenmenettely rakennuksen kosteusriskikohteiden seuraa-miseksi.

KosteusriskirakenteetKosteusriskirakenteiden tunnistus seuraavasti:• Kosteiden tilojen (suihkut, valmistuskeittiöt tms.)rakenteet ja pintamateriaalit arvioidaan paikan päällätai suunnitelmista• Pintavesien poisjohtaminen tarkastetaan katselmuksella,kaikki kunnossa kun maa viettää poispäin rakennuksestaeikä seinän vierellä ole lammikoitumista• Riittävä sokkeli on tyypillisesti vähintään 30 cm.Kellarillisissa rakenteissa selvitetään maanalaisten seinienvedeneristyksen toteutustapa ja kunto.

Rakenteiden kunnon tarkastus perustuu johonkin sään-nölliseen katselmointiin perustuvaan malliin, jolloinongelmia on mahdollista havaita ennen kuin ne laajenevatmerkittäviksi. Säännölliseksi tarkastukseksi huomioidaansäännöllinen, dokumentoitu seurantamenettely esim.vuositarkastusmalli tai säännöllinen tarkkailu osanahuolto-ohjelmaa, jossa tehtävät kuitataan tehdyiksi.Katselmoinniksi voidaan huomioida myös kuntoarviotai uudemmille rakennuksille 2-vuotistakuutarkastus,jossa asia on tarkastettu. Kuntoarvio on voimassa 5vuotta.

Katselmukseksi ei huomioida seurantaa säännöllisenhuollon sivussa tehtävää tarkkailua, joilla voidaanhavaita vain syntyneet vauriot.

Tarkasteltavat riskikohteet (ja esimerkit hyväksyt-tävästä, säännöllisestä tarkastusmallista) ovat rakennus-tyypistä riippuen:• vesikatto (vuosikierros, jossa käydään läpi kaivot,liitokset, nostot tms., tulokset dokumentoidaan)• ikkunoiden pellitys (pellitysten kunnon tarkastus, samamenettely kuin vesikatot)• salaojat (toiminnan tarkastus salaojien tarkastuskai-voista)

• vesijohdot (kuntotutkimus, ikä (alle 10 v.)• kondenssieristeet (riskikohteiden luettelo ja vuositar-kastusmalli, kosteuspitoisuusanturit)• sadevesiviemärit (kuntoarvio, lämmöneristykset).

Materiaalipäästöt

Mineraalivillalevyjä käytetään yleisesti akustisissamateriaaleissa ja putkieristeinä. Yleisesti suojaamattomiavillalevyjä esiintyy vanhoissa metallisälealakatoissa,alakaton yläpuolisissa ja kattojen akustiikkalevyissä,putkieristeissä ja lämmöneristyslevyissä. Pinnoitettujaakustiikkalevyjä ei lasketa päästölähteeksi.

Vaikeasti puhdistettavia sisäpintoja ovat mm. pölyäkeräävät rakenteet, sisäpuoliset säleikkörakenteet taimuut kiinteistönhoidossa ongelmalliseksi todetut raken-teet.

Puhtausluokiteltujen materiaalit ovat yleistyneetvasta 2000-luvulla, mutta perusmateriaalit, kuten betoni,teräs, pinnoittamaton puu, lasketaan aina puhtausluo-kitelluiksi. Vanhoissa kohteissa kiinnitysaineet, liimattms. eivät olleet vielä päästöiltään nykyisiä vastaavia.Lähtökohtaisesti täyttyy vain kun suunnitelmissa onesitetty vastaavia vaatimuksia.

Asunkiinteistöissä ulkoseinälle sijoittuvat kalusteetsaattavat muodostaa kosteusrikin, joka nykyisin poiste-taan tuulettuvalla taustalla. Vuoden 2000 uusien määräys-ten mukaiset ääneneristysvaatimukset eivät pääsääntöi-sesti vanhoilla rakennustyypeillä täyty.

Muut sisäilmatekijät

Radon (asuinkerrostalot ja toimistot)Haastatellaan kiinteistönhoidosta vastaavaa henkilöämahdollisesti tehdyistä tutkimuksista. Radonsuojaukseenliittyvien rakenteiden olemassaolo: tuulettuvat alapohjat,rakenteiden tiivistykset ja pystyroilojen yhteys alapohjaan,selvitetään haastattelemalla.

Lämmitysjärjestelmän säätö (asuinkerrostalot)Selvitetään edellisen patteriverkoston säädön suoritus-hetki sekä tuloilman lämpötilan säädettävyys kerros-tai julkisivukohtaisesti.

Ulkoilman epäpuhtaudet (toimistot ja asuinkerrostalot)Selvitetään tuloilmasuodattimien suodatusaste. Paino-voimaisessa ilmanvaihdossa ei tyypillisesti ole lainkaan

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

14 I N D I K A AT TO R I K O H TA I S I A O H J E I TA

tuloilmasuodatusta, jolloin rakennus sijoittuu heikoimpaanE-luokkaan.

Ilman laatutekijät (Kauppakiinteistöt)Ulko-ovien vedottomuuteen ei riitä pelkkä oviverhopu-haltimen olemassa olo vaan toimivuus tulee varmistaakiinteistönhoitajaa haastattelemalla. Lämmitysjärjestelmänperussäädön tarkastaminen selvitetään haastattelemalla.Ääneneristys (Asuinkerrostalot)Tarkastetaan rakennusajankohdan ja suunnitelmien(esitetty yleensä rakennetyypeissä) perusteella rakentei-den askelääneneristävyys R’w 55 dB sekä ilmaäänene-ristävyys l’n,w 53 dB. Uudet määräykset ovat astuneetvoimaan 1998.

LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ

EnergiaJos arvioidaan kiinteistöä, joka ei kuulu ”perustyyppeihin”(asuinkerrostalot, toimistot, kauppakiinteistöt) tuleelämmönkulutuksen vertailukriteeristöä soveltaa kiinteis-tötyyppikohtaisesti. Lähtökohtaisesti arviointi voi perustuajoko Motivan energiakatselmointien tilastoaineistoontai vastaavien kohteiden tiedonkeruulla muodostettuunreferenssitasoon. Perusteluiden ja käytettyjen lähtötietojentulee näkyä aina joko arvioinnin tulosteissa tai liitteissä.

Lämmitysenergian kulutusHuomioidaan rakennuksen lämmitykseen tarvittavaenergiankulutus. Lämmönkulutukseen tulee sisällyttäämyös tuloilman esilämmitys sähköllä esim. huoneisto-kohtaisissa ilmanvaihtokoneissa.

Muiden rakennustyyppien kohdalla sovelletaan 3.2.1energia-kohdassa esitettyä mallia.

Sähkön kulutusAsuinkerrostalojen ja toimistojen arvioinnissa huomioi-daan vain kiinteistösähkö. Kohteissa, joissa ei saadaeroteltua kiinteistö- ja vuokralaissähköä arvioidaankohta E-luokkaan ja tehdään yleiseen jakaumaan perus-tuva päätelmä kiinteistösähkön osuudesta. Tämä tarvitaanilmapäästöjen arvioinnissa.

Kauppakiinteistöissä arvioidaan muista rakennus-tyypeistä poiketen kokonaissähkönkulutusta sisältäenkiinteistö- ja vuokralaissähkön. Vertailutaso jakautuukolmeen eri ryhmään riippuen elintarvikemyynnin osuu-desta pinta-alasta.

Muiden rakennustyyppien kohdalla sovelletaan 3.2.1energia -kohdassa esitettyä mallia.

Kiinteistön energianhallintaEnergiakatselmuksen suorittamisen (2 pistettä) (huomi-oidaan edellisen 5 vuoden sisällä tehdyt) lisäksi huomi-oidaan suositeltavien toimenpiteiden toteutuminen (max2p). Tämä arvioidaan selvittämällä energiakatselmuksentoimenpidesuosituslistaan perustuen mitkä tehtävät ontoteutettu ja mikä niiden osuus on laskennallisistasäästöistä. Energiakatselmuksena voidaan huomioidamyös muita kuin varsinaisia energiakatselmuksia,esimerkiksi kevyempiä selvitysmalleja tai johonkin osa-alueeseen keskittyviä tutkimuksia. Näiden osalta voidaanpisteytyksessä huomioida 1 piste ja mikäli tuloksenaon ollut selviä toimenpiteitä, niin niiden toteuttamisestavastaavasti 1 piste.

Lisäksi pisteitä saa kuukausitasoisesta kulutusseu-rannasta (kuukausitasoinen tai tiheämpi mittariluentaja kulutustietojen keruu) ja aktiivisesta tiedotuksesta(aktiiviseksi tiedotukseksi ei lasketa kulutusten ilmoit-tamista ilmoitustaululla (asuinkiinteistöt) tai kiinteistön-hoidolle, vaan sillä tulee voida vaikuttaa kulutuksiin.Esimerkkinä olisi valmis prosessi kulutuspoikkeamiinreagoimiseksi, vastuuhenkilöiden määrittäminen jatiedotus kiinteistönhoidosta vastaavalle.

Peruste Esim. lämmönkulutus 53 Korkeakoulu- ja tutkimusrak.A-taso Suurempi 50 % mediaanista tai 5 % taso 25,1 (24,3)B-taso Suurempi 60 % mediaanista tai 10 % taso 30,1 (28,8)C-taso alakvartaali 40,4D-taso mediaani 50,1E-taso yläkvartaali 56,9

Esimerkiksi käytettäessä Motivan energiakatselmustilastoa korkeakoulurakennukseen, saataisiin vertailutasot Motivan katselmustilaston ylä- ja ala-kvartaalin sekä mediaanin tietojen perusteella. Vertailutaso muodostuisi seuraavasti (Vastaavaa menettelyä voi soveltaa sähkön- ja vedenkulutukseensekä ympäristövaikutusten vertailutason asettamiseen):

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

15 I N D I K A AT TO R I K O H TA I S I A O H J E I TA

Lisäksi pisteitä saa kulutusten alamittauksista,asunnoissa lämmitysenergian huoneistokohtaisestamittauksesta (2p) ja toimistoissa ja liikerakennuksissasähkönkulutuksen vuokralaiskohtaisesta mittauksestaja laskutuksesta(1p) sekä merkittävimpien teknistenjärjestelmien mittauksesta(1p).

Vesi

Veden kulutusToteutunutta kulutusta verrataan arviointikriteeristönkulutusarvioihin. Vedenkulutuksessa huomioidaan kokorakennuksen vedenkulutus. Muiden rakennustyyppienkohdalla sovelletaan 3.2.1 energia -kohdassa esitettyämallia.

Käyttäjäkohtainen mittaus- ja laskutusSelvitetään vuokralaisten laskutustiedosta. Käyttäjäkoh-taiseen laskutukseen ei sisällytetä vähäisiä kuluttajiaesimerkiksi pienliiketiloja, joilla märkäpiste. Sen sijaantulee mitata merkittävät erilliskuluttajat kahviot, keittiöt,kampaamot, leipomot, yksittäiset asuinhuoneistot tms.Jos kohde on vuokrattu ”kylmänä” ja pääkäyttäjä vastaakaikista kustannuksista huomioidaan se D-tasoa vastaa-vana tasona. Jos kohteella on vain yksi käyttäjä jokavastaa kaikista kulutuksista toteutumaperustaisestivastaa se C-tasoa.

Käyttöikä

Rakennuksen ikäKriteeri arvioidaan suoraan kohteen alkuperäisen raken-nusajankohdan perusteella. Jos kohde on rakennettuvanhaan runkoon (rungon osuus noin puolet rakenta-misen ympäristövaikutuksista) ilman alkuperäistä suu-rempia laajennusosia, käytetään arvioinnissa alkuperäistärakennusvuotta.

D-tasolle sijoittuvat uudemmat rakennukset, joidensuunnittelussa on kiinnitetty huomiota siirrettävyyteentai kierrätettävyyteen käyttämällä moduulimittaisiarakenteita tai suunnittelemalla rakennus siirrettäväksi.

Kunnossapidon suunnitelmallisuusD-tasossa tulee olla saatavilla kiinteistön perustiedot:laajuustiedot, pääpiirustukset tms.

Kunnossapitosuunnitelmalla tarkoitetaan vuosittainylläpidettävää kunnossapidon ohjelmaa (ja budjetointia),

jonka pohjana voi alla esim. kuntoarviossa esitetty 10vuoden PTS (pitkän tähtäimen suunnitelma). Kunnos-sapitosuunnitelmassa esitetään suunnitellut kunnossa-pitotoimenpiteet, kustannusarvio ja ajoitus.

Jos kohteella on kunnossapitosuunnitelman lisäksimyös voimassa oleva kuntoarvio (alle 5 vuotta), päästäänarvioinnissa B-tasolle. A-tasolla vaaditaan, ettei kohteessaole ollut merkittäviä kosteusteknisiä vaurioita. A-tasolleei siis pääse, vaikka merkittävän vaurion seuraukset jasyyt olisi korjattu.

MuuntojoustavuusArvioidaan perustuen lähtötietolomakkeessa esitettyynohjeistukseen tarkasteltavista tekijöistä ja sen perusteellatehtävään pisteytykseen. Vaikuttavien tekijöiden kirjaustulisi suorittaa huolellisesti, koska pelkän pisteluvunperusteella lukijalle ei ole mitään mahdollisuutta ym-märtää perusteita.

Muuntojoustavuuden osalta voi jäädä avoimiakysymyksiä, joita ei ole saatu selvitettyä (esim. välipohjienkantavuus), joiden osalta valitaan heikompi taso.

EKOLOGISET SEURAUKSET

Päästöt ilmaan

Kasvihuonekaasut, happamoittavat päästöt,alailmakehän otsoninmuodostusLasketaan syötettyihin kulutuslukemiin perustuen.Vertailutasojen muodostamiseen tulee käyttää energia-kohdassa esitettyä mallia, joka laskettaisiin Suomenkeskiarvokulutusten perusteella. Varsinainen vertailutasomuodostetaan lämmön- ja (kiinteistö)sähkönkulutustenmediaanitietojen perusteella muodostaen vertailutasotsiten, että kun D on mediaanitaso, E-taso on mediaani+30%, C-taso mediaani – 25 %, B-taso mediaani –40 % ja A-taso mediaani -50%.

Kiinteät jätteet

SyntypaikkalajitteluSyntypaikkalajittelussa huomioidaan asuin- ja toimisto-kohteissa kerättävät jakeet sekä jätekeräystilojen taikeräystavan mahdollistama jätejakeiden määrän kasvat-taminen.

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

16 I N D I K A AT TO R I K O H TA I S I A O H J E I TA

Kaupan osalla huomioidaan vain kaupan jakeet eline jakeet joita kerätään myymäläpuolen jätetiloissa.Jätejakeiksi ei lasketa esimerkiksi pullonpalautuksenlasinkeräystä tai toimisto-osan paperinkeräystä.

Jätemäärien seuranta ja laskutusJätemäärien seurantatapa selvitetään jäteraporteista javuokralaisten laskutusmenettelystä.

Jos osaa jätejakeista (esimerkiksi sekajätteen määrää)seurataan säännöllisesti, sijoittuu Kohde D-tasoon. Josjätemääriä seurataan ja laskutetaan aiheuttamisperiaat-teen mukaan merkittävimmiltä käyttäjiltä (jotka tuottavatyli puolet jätemäärästä), voidaan kohde arvioida B-tasoon. A-tason saavuttaminen vaatisi käyttäjäkohtaisenseuranta- ja laskutusmenettelyn toteuttamista.

Asiakkaille tarkoitetut lajittelumahdollisuudetArvioidaan suoraan asiakasjätteen keräyspisteen jäteja-keiden määrään perustuen. Asiakasjätepisteeksi lasketaantontilla tai välittömässä läheisyydessä sijaitseva keräys-piste, joka voi olla myös kunnallisessa hoidossa.

Biojätteen paikallinen hyödyntäminen (asuinkerrostalot)Arvioidaan isännöitsijähaastatteluun perustuen.

Viemäröitävät jätteet

Sade- ja harmaavesien käsittelySadeveden hyötykäyttöön liittyvät kohdat vaativatteknisten järjestelmien (kaksiviemärijärjestelmä, käsit-telylaitteet) toteuttamista. D-tasoa vastaavaksi sadevedenhyötykäytöksi lasketaan myös vesijohtoverkoston ve-denkäytön korvaaminen sade-, joki- tai järvivedelläesimerkiksi pihojen pesussa.

Tonttiympäristön monimuotoisuus

Luontaisen kasvillisuuden osuusIndikaattorilla mitataan tontilla säilynyttä luontaistakasvillisuutta ja kasvillisuuden vähenemistä. D-tason

vaatimuksena on joko luontaisen kasvillisuuden sääs-täminen tontilla (reuna-alueet tai olemassa oleva puusto)tai se, ettei tontilla ole käytännössä ollut säästettävääkasvillisuutta (esim. viljelykäytössä ollut maaperä)

Korkeammat luokitustasot vaativat luontaisen kas-villisuuden merkittävää osuutta tontin pinta-alasta,luontaisen kasvillisuuden jatkumista yhtenäisenä tontinulkopuolelle ja luontaisen kasvillisuuden huomiointiatontin istutuksissa.

Eliölajien ja habitaattien lukumääräD-tasolle vaaditaan viheralueiden jättämistä tontille. C-tasolla viheralueiden kasvillisuuden tulee olla monimuo-toista (esim. useita kymmeniä kasvilajeja) tai erityistäpanostusta kasvillisuuteen esim. kasvillisuuden hoito-suunnitelma tms.

B-tasolla vaaditaan kasvillisuutta, joka mahdollistaaeri eläinlajien oleskelun alueella. Yleensä tällainenkasvillisuus on luonteeltaan ”hoitamatonta” eli jäljitteleeluonnontilaista kasvillisuutta.

Liikenteen ympäristökuormat

Kevyen liikenteen verkostoArvioinnissa tulee huomioida tontille rakennetun kevyenliikenteen yhteyden olemassaolo. Erinomainen apuselvityksessä ovat kunnalliset kevyen liikenteen kartastot.A- ja B-tasoissa vaaditaan erillisen kevyen liikenteenyhteyden rakentamista väylältä kiinteistölle. Tällaiseksiei lasketa autoväylien kautta tapahtuvaa liikennettä.Kevyttä liikennettä tukevat sosiaalitilat (toimistot, kaupat)Arvioidaan suunnitelmista tai paikalla pysäköintipaikkojenmäärä. Jos vähintään puolet C-tason vaatimuksistatoteutuu, voidaan käyttää D-tasoa.

Kauppa- ja toimistokiinteistöissä arvioidaan suihkujenja kaappien määrä suhteessa henkilökuntaan. Vaateidenja pyyhkeiden kuivausmahdollisuus (esim. kuivauskaappi,kuivaushuone, ilmanvaihdolliset vaatekaapit) edistääpyöräilyä. D-taso jos esimerkiksi kuivausmahdollisuuspuuttuu, mutta muuten tavoitteet saavutetaan.

Laskennassa käytettävät ympäristövaikutukset suomen keskimääräisille lämmön- ja sähkönkulutukselle ovat seuraavat:Ilmastonmuutos CO2-ekv/kWh Happamoituminen H+-ekv/kWh Alailmakehän Otsoninmuodostus POCP/kWh

Suomen keskimääräinen kaukolämpö 266,2 11 627 568,5Suomen keskimääräinen sähkö 245,1 10 581 564,5

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

17 I N D I K A AT TO R I K O H TA I S I A O H J E I TA

Polkupyörien säilytysPyöräpaikkojen todelliset kriteerit: Marketit 1/100 kem2

ja pienet ruokakaupat 1/40 kem2. Mikäli pyöräpaikkojapuolet kriteerin tasosta, saavutetaan arvioinnissa D-taso. C-tasolle vaaditaan myös erilliset työntekijöidenpaikoitukset 1/5 tt.

Asuinkerrostaloissa polkupyörien säilytys voidaanarvioida säilytystilojen laajuuden perusteella, kun yhdenpyörän vaatima tila on 0,7 m2.

Muita pyöräilyä edistäviä toimenpiteitä ovat esimer-kiksi pyöränkorjaus ja –pesutilat, työpaikan kuntosalitja saunamahdollisuus, työmatkapyöräilyn edistäminenkampanjalla, lukittavat säilytystilat kiinteistöllä tai muuvastaava edistäminen.

Julkisen liikenteen seisakkeetKäytännössä E-tason kriteerinä on kaupoilla, ettälähialueella on julkisen liikenteen seisake. D-tasona alle200m. Etäisyys mitataan lähimmältä ovelta.

Julkisen liikenteen vuoroväliArvioidaan lähipysäkkien aikatauluista, aikataulukirjoistatms. Saattaa käytännössä osoittautua ongelmalliseksi.E-tason vähimmäiskriteerinä on kaupoilla, että lähialueellaon julkista liikennettä. D-tasona vuorovälivaatimus alle15 min.

Tietoliikenneyhteydet (toimistot ja asuinkerrostalot)Pisteytyksellä perustuen rakennuksen sisäisiin verkos-toihin (puhelin, yleiskaapelointi, langaton verkko(as),optinen kuitukaapelointi(tsto)) sekä rakennuksen liitty-miseen ulkoiseen verkkoon (kiinteä yhteys tai puhelin-verkkopohjainen).

Etätyöskentely (asuinkerrostalot)Asuinkiinteistöissä mahdollisuudet arvioidaan erillistenetätyötilojen olemassaololla sekä tilojen määrälläsuhteessa huoneistojen määrään.

Etäneuvottelutilat (toimistot)Haastatellaan isännöitsijää tai käyttäjän edustajaa jaselvitetään erillisten etäneuvottelutilojen olemassa olo.

Palvelut lähiympäristössäKäytännön arvioinnissa C-tason vaatimusta tiettyjenperuspalvelujen saatavuudesta voidaan lieventää siten,ettei kaikkia viittä palvelua tarvita, vaan kolme onriittävä määrä.

YMPÄRISTÖRISKIEN HALLINTA

Ympäristöriskit tontilla

Saastuneet maa-alueetSelvitetään tehtyihin maaperän puhtauden tutkimuksiinja puhdistustoimenpiteisiin tai aikaisemman käytönselvityksiin (historianselvitys) perustuen.

Arvioinnissa historiantutkimukseksi voidaan huomi-oida tarkka tieto tontin aikaisemmasta käytöstä, mikälikäyttö on ollut luonteeltaan riskitöntä esim. luonnonti-lainen tontti, vähäinen asuinkäyttö, viljelyskäyttö.Viljelyskäytöllä tarkoitetaan varsinaista peltokäyttöä, eiesimerkiksi maatalouden tuotantorakennuksia. Sensijaan kasvihuoneet ovat riskikäyttöä.

Saastumisen estäminenArvioinnin yhteydessä D-tasolle voidaan päästä joskohteen toiminnasta ei aiheudu merkittäviä pilaantu-misriskejä ja merkittävimpiä kiinteistötekniikkaan liittyviäriskejä ei ole (ei öljysäiliöitä, pihavesiä ei johdetamaastoon, viemärilinjat kovalla pohjalla ja kunnossa).Parempien tasojen saavuttaminen vaatii potentiaalistenpäästölähteiden kartoitusta ja riskien hallinnan suunnit-telua joka voidaan esim. kaupoissa tehdä myytävientuotteiden osalta liiketoimintatasolla.

Ympäristöriskit rakennuksessa

AsbestiPerustuen rakennuksen ikään tai tehtyihin selvityksiinsekä tietoon asbestin poistamisen kattavuudesta.

KylmäaineetKylmäainekartoituksen tuloksesta tai käyttäjän selvityk-sestä saatava tieto kylmäaineista sekä tehdyt toimenpiteetja suunnitelmat vanhojen kylmäaineiden poistamiseksi.

Muut haitalliset aineetArviointia voidaan soveltaa siten, että vain korkeimmissaA ja B-tasoissa vaaditaan erillistä ongelma-aineidenselvitystä. C-tason saavuttaminen perustuu erittäinvähäiseen riskiin perustuen rakennusajankohtaan (ra-kennettu vuoden 1990 jälkeen). Riskiä pienentävät myösosittaiset peruskorjaukset esimerkiksi saumaustenuusiminen, LVI-järjestelmän uusiminen, muuntamoidenuusiminen tms tai rakentamisajankohta 1985 jälkeen,jolloin saavutetaan luokka D.

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

18 L I I T E 1

LIITE 1:Kiinteistö-Promise Kriteeristöt ja painoarvot | Toimistorakennukset

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

19 L I I T E 2

LIITE 2: Kiinteistö-Promise Kriteeristöt ja painoarvot | Liikerakennukset

K I I N T E I S TÖ - P R O M I S EKäy t töo h j e

20 L I I T E 3

LIITE 3: Kiinteistö-Promise Kriteeristöt ja painoarvot | Asuinkiinteistöt