Embed Size (px)
Citation preview
KIINTYMYSVANHEMMUUS PÄHKINÄNKUORESSA
Kiintymysvanhemmuusperheet ry2016
MITÄ KIINTYMYSVANHEMMUUS ON?
Kiintymysvanhemmuus on pyrkimystä tunnistaa lapsen tarpeet ja vastata niihin ihmiselle lajityypillisellä tavalla. Kiintymyssuhde tarjoaa avuttomalle jälkeläiselle hoivaa ja turvan ympäristön vaaroja vastaan.
”Vauvat odottavat edelleen samanlaista hoivaa kuin vaikkapa 10 000 tai 100 000 vuotta sitten.”
Kiintymysvanhemmuudella on poikkitieteellinen pohja: se ammentaa tietoa muun muassa eläin-tutkimuksista, ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta, evoluutiopsykologiasta ja antropologiasta. Kiintymysvanhemmuuden käsitteen taustalla on laajasti tunnettu ja hyväksytty, kehityspsykologi John Bowlbyn kehittämä Kiintymyssuhdeteoria.
Kiintymysvanhemmuuden tavoitteena on edistää vahvan ja positiivisen kiintymyssuhteen muodostumista lapsen ja aikuisen välille. Hyvä, turvallinen kiintymyssuhde tarjoaa lapselle perusturvallisuuden tunteen ja tukee persoonallisuuden kehitystä.
Tietyt vauvanhoitotavat ovat kiintymysvanhemmuudessa keskeisiä. Näiden tapojen ajatellaan vastaavan vauvan biologisiin tarpeisiin ja tukevan turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista. Ne esitellään tässä esitteessä. Lopussa on kirjallisuuslähteitä ja nettivinkkejä, joiden avulla on helppo lähteä hankkimaan lisää tietoa kustakin aihepiiristä.
Kuva: Pixabay
Jos jokin kiintymysvanhemmuuden osa-alue tuntuu itselle vieraalta tai hankalalta, sitä ei ole pakko suorittaa. Tärkeintä on suhtautua lapseen empaattisesti ja kunnioittaen, pyrkien tunnistamaan hänen tarpeensa ja vastaamaan niihin oikea-aikaisesti ja sopivalla tavalla.
Lempeä kasvatus on KiVa ry:n lanseeraama termi isompien lasten kasvatustyylille, joka on luonteva jatkumo kiintymysvanhemmuudelle. Lempeästä kasvatuksesta on olemassa oma esitteensä, joka on ladattavissa yhdistyksen nettisivuilta.
2
LUONNONMUKAINEN SYNNYTYS
Lääkkeetön, omaan tahtiin etenevä synnytys on tarjoaa hyvän pohjan turvalliselle syntymälle, imetyksen käynnistymiselle ja kiintymyssuhteen muodostumiselle. Luonnonmukainen synnytys myös edistää fyysistä toipumista synnytyksestä. Lääketieteelliset toimenpiteet sisältävät erilaisia riskejä, joten niitä pitäisi käyttää vain vauvan tai äidin turvallisuuden kannalta välttämättömissä tilanteissa – ei rutiininomaisesti.
Tiedon hankkiminen ja henkinen valmistautuminen synnytykseen kannattavat. Synnytykseen liittyviä toiveita voi kerätä synnytystoivelistaan. Synnytyksessä on hyvä olla mukana tukihenkilö tai -henkilöitä. Tukihenkilö voi olla kuka tahansa äidille läheinen henkilö. Doula on naispuolinen, usein vapaaehtoinen tukihenkilö, joka tukee äitiä synnytyksessä. Doulaa voi kysyä esimerkiksi Aktiivinen synnytys ry:n kautta.
Synnytyskipu viestii synnytyksen edistymisestä. Kivussa on taukoja, joten synnyttäjä saa mahdollisuuden lepohetkiin. Kivunlievitykseen on monia luonnollisia, turvallisia keinoja keinoja, kuten liikkuminen, ääntely, hieronta ja vesi. Ponnistusasennoissa kannattaa hyödyntää painovoimaa ja naisen synnytyskanavan muotoa ja siksi valita pysty ponnistusasento. Lääkkeettömästä synnytyksestä on saatavilla nykyään paljon tietoa tietoa muun muassa kirjoissa (kts. lukuvinkit esitteen lopussa).
Kuva: Shutterstock
Luonnolliseen syntymään kuuluu vauvan pääsy välittömästi äidin vatsan päälle ja ihokontaktiin, mikäli molempien vointi sen sallii. Syntymän jälkeiset ensihetket voidaan käyttää molemminpuoliseen tustustumiseen ja rauhalliseen, vauvantahtiseen ensi-imetykseen. Pesut, mittaukset ja muut hoitotoimenpiteet voi tehdä myöhemminkin.
”SILMISSÄÄN ON VIELÄ TÄHTIPÖLYÄ.” (Samuli edelman)
On tilanteita, joissa luonnonmukainen synnytys ei ole mahdollinen. Aktiivinen osallistuminen omaan synnytykseen ja sen valmisteluun voimauttaa naista silloinkin, kun tarvitaan lääketieteellisiä toimenpiteitä. Tällöin synnytyskokemus voi muodostua on myönteisemmäksi, mikä edistää äidin kiintymistä lapseensa.
Myös suunniteltu kotona synnyttäminen on mahdollista. Kotona äiti saattaa kokea olonsa turvallisemmaksi kuin sairaalaympäristössä. Kotisynnytyksessä äitiä avustaa kotisynnytyksiä hoitava kätilö eli kotilo. Aktiivinen synnytys ry on kirjoittanut oppaan kotisynnytystä harkitseville, ja se on ladattavissa internetistä.
3
RAVINTO – PITKÄ IMETYSÄidinmaito on lajimme jälkeläisille tarkoitettua, optimaalista ravintoa. Imetyksen lukuisat edut sekä lapsen että äidin kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ovat laajalti tiedossa. Imetyksen tiedetään myös osaltaan vahvistavan äidin ja lapsen kiintymystä toisiinsa.
Imetykseen voi valmistautua jo ennen lapsen syntymää hankkimalla tietoa ja asennoitumalla imetykseen. Läheisten tuki edesauttaa imetyksen onnistumista äidin toivomalla tavalla. Imetykseen liittyvissä pulmissa äiti voi pyytää apua esimerkiksi neuvolasta, imetysohjaajalta tai Imetyksen tuki ry:n imetystukiäideiltä.
Paras lähtökohta imetyksen käyntiin lähtemiselle on ihokontakti heti synnytyksestä alkaen. Mikäli ensi-imetys viivästyy tai imetyksen kanssa on ongelmia, myös ihokontaktissa oleskelu houkuttelee esiin sekä vauvan että äidin vaistomaiset refleksit.
Kuva: Blossom and Bess
Lapsentahtinen imetys on helpoin tapa varmistaa maidontuotannon riittävyys ja omalle vauvalle sopiva ravinnon määrä. Vauva päättää itse, kuinka tiheästi rintaa haluaa, ja osoittaa sen nälkämerkein. Näitä ovat muun muassa maiskuttelu ja hamuaminen.
Yöimetykset ovat lapsen luonnollinen, aivojen kasvulle tärkeä tarve, johon vastaamista perhepedissä nukkuminen helpottaa. Maidontuotantoa yöimetykset tukevat erityisen hyvin. Yöimetyksiä voi jatkaa niin kauan, kuin se äidistä tuntuu hyvältä.
Täysimetystä suositellaan kuuden kuukauden ikään saakka, ja rintamaito on lapsen pääasiallinen ravinnonlähde koko ensimmäisen elinvuoden. Lapsentahtinen vieroittuminen tapahtuu yleensä leikki-iässä (3-7 vuotta). On täysin luonnollista imettää taaperoa tai leikki-ikäistä.
”Lapseni on tänään vain päivän vanhempi kuin eilen.”
Rintamaito ei koskaan muutu sokerilitkuksi, vaan on hyvä ravinnon lähde taaperolle ja leikki-ikäisellekin. Kipeälle lapselle rintamaito maistuu usein paremmin kuin muu ruoka ja juoma. Rintamaito tukee myös lapsen omaa vastustuskykyä. Imetyshetkellä voi tankata myös läheisyyttä ja hellyyttä sekä rauhoittua väsyneenä tai kiukun hetkellä.
4
RAVINTO – LAPSENTAHTINEN SORMIRUOKAILU ja vieroittuminenLapsentahtinen vieroittuminen tarkoittaa, että lapsi itse alkaa tutustua kiinteisiin ja vähitellen vähentää rinnalla käymistä omaan tahtiinsa. Lapsentahtinen vieroittuminen kestää useita vuosia.
Kiinteiden aloittamisessa lapsen oma kiinnostus, motoriset valmiudet ja suoliston kehitys kulkevat käsi kädessä: kun vauva itse haluaa ottaa ruokaa käsiinsä, vie sen suuhun ja nielee, hän on valmis aloittamaan kiinteiden maistelun. Tämä tapahtuu tyypillisesti noin kuuden kuukauden iässä.
”etenemme sinun tahtiisi.”
Sormiruokailu on osa lapsentahtista ruokailua. Siinä vauvan ulottuville tarjotaan turvallisia, terveellisiä ruoanpaloja ja hän syö niitä itse. Kiinteät ovat aluksi uusia elämyksiä, eivät pääravintoa. Vähitellen lapsi alkaa syödä yhä enemmän. Lapsi saa syödä kiinteitä omaan tahtiinsa, oman kiinnostuksensa mukaan. Joidenkin vanhempien kokemuksen mukaan sormiruokailu edistää lapsen mutkatonta ja ennakkoluulotonta suhtautumista uusiin makuihin.
Kuva: Pixabay
Vauvan voi antaa huoletta maistella monipuolisesti erilaisia ruoka-aineita. Vauvalle voi tarjota mitä vain pehmeähköjä, tuoreita tai tuoreista raaka-aineista kypsennettyjä ruokia ilman lisättyä suolaa tai sokeria. Mausteita tai yrttejä ei tarvitse välttää.
Turvallisuussäännöt: vauvan on oltava täysin pystyssä istuma-asennossa, syöttötuolissa tai aikuisen
sylissä tuettuna. Sitterissä ei syödä. ei tarjoa mitään kovaa, noin peukalonpään kokoista (esim. kokonaiset viinirypäleet) lapsi ruokailee aina valvotusti
Pinsettiotteen ja aterimien käytön kehittyessä vauvalle voi antaa yhä enemmän samaa kuin muukin perhe syö, 1-vuotis-syntymäpäivistä lähtien aivan samaa. Vaikka kiinteiden ruokien määrä lisääntyy, imetyksen ei tarvitse päättyä. Imetyskerrat harvenevat pikkuhiljaa lapsen kasvaessa. Lapsi vieroittuu luonnostaan tyypillisesti leikki-iässä.
5
UNI - PERHEPETIVauvoilla on vahva hengissä säilymisvietti, joka ohjaa pitämään turvan lähellä, etteivät pedot, vieraat ihmiset ja muut uhat pääse lähelle yölläkään. Vauvat myös kasvavat yöllä nopeimmin ja tarvitsevat siksi ravintoa ympäri vuorokauden.
”älä jätä minua yölläkään.”
Vauvat ja äidit nukkuvat yleensä laadukkaasti ja tasaisemmilla ruumiintoiminnoilla vierekkäin. Äidit ovat vauvansa kanssa nukkuessaan vaistomaisesti tietoisia vauvansa läsnäolosta. Vauvan ja äidin uni kevenee ja syvenee samassa tahdissa.
Perhepedissä yöimetykset sujuvat mahdollisimman vähällä vaivalla – jopa täysin unissaan. Myös ihokontaktissa oleskelu helpottuu perhepedissä. Perhepeti tarjoaa äidin lisäksi myös muille perheenjäsenille mahdollisuuden vahvistaa kiintymyssuhdettaan vauvaan.
Konkreettisia perhepetimuotoja on lukuisia. Tässä joitain esimerkkejä: vauva parisängyssä seinän ja äidin välissä vauva parisängyssä vanhempien välissä vauva sivuvaununa toimivassa pinnasängyssä äidin vieressä, sängyn laita laskettu isomman, liikkuvan vauvan kanssa patjat lattialla
Kuva: Elisabeth Boyce
Perhepedissä nukkuminen on turvallista, kunhan huolehditaan seuraavista seikoista: Vauvan vieressä ei saa nukkua päihtynyt, uneen vaikuttavia lääkkeitä ottanut tai
korkeassa kuumeessa oleva henkilö, tupakoiva henkilö, alle 3-vuotias sisarus tai lemmikkieläin
Sängyssä ei saa olla rakoja, joihin vauva voi jäädä kiinni tai pudota. Ylimääräisiä kankaita, pehmoleluja, tyynyjä tai muuta tukehtumisvaaran aiheuttavaa
ei saa olla vauvan lähellä.
Myös isommat lapset voivat nauttia perhepedissä nukkumisesta. Lapsi voi myös nukkua omassa sängyssään vanhempien sängyn vieressä tai muuten samassa huoneessa. Lähekkäin nukkuminen voi olla tapa tarjota läheisyyttä lapselle, joka ei enää muuten kömmi syliin. Kun aikuinen on lähellä, möröt pysyvät poissa ja nukahtaminen helpottuu.
”minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkin pelätä.” (ultra bra)
6
KANTAMINENVauvat kaipaavat kantamista, se on vauvan geeneihin koodattu odotus. Kannettu vauva kuulee kantajan sydämenlyönnit ja hengityksen sekä tuntee hänen kosketuksensa ja lämpönsä. Se vähentää stressiä, rauhoittaa vauvaa ja tekee hänet tyytyväiseksi.
Kantaminen tukee kiintymyssuhteen muodostumista. Kuka tahansa lapsen hoitajista voi kantaa ja näin vahvistaa omaa suhdettaan lapseen.
”kanna minut sylissäsi yli surujen.” (jippu)
Kantaminen antaa vauvalle myös virikkeitä, kun hän myötäilee kantajan liikkeitä, näkee kasvonilmeitä lähellä ja kuulee puhetta. Kannettu vauva näkee hyvin ympäristönsä.
Kantaminen kantovälineessä helpottaa kantajan arkea esimerkiksi mahdollistamalla kotityöt vauvan kanssa. Rauhoittamiseen ja nukuttamiseen käytetty aika vähenee. Ulkona liikkuminen (esim. poluilla, portaissa ja ahtailla kaupan käytävillä) helpottuu.
Myös taapero ja leikki-ikäinen voi nauttia kantamisesta ja sen suomasta läheisyydestä. Pitkillä kävelymatkoilla isompi lapsi voi kaivata lepotaukoa, josta voi nauttia vanhemman kyydissä. Keinuvassa kyydissä voi ottaa päiväunetkin. Isompaa lasta on erityisen kätevä kantaa selässä, josta maailma aukeaa lapselle aivan uudella tavalla.
Kuva: Wrapyouinlove
Kantovälineen valintaan vaikuttavat ainakin lapsen ikä, koko, kantotarpeet sekä yksilölliset mieltymykset. Joillekin riittää yksi kantoväline. Kantamisesta innostunut saattaa hankkia useita välineitä erilaisiin tilanteisiin ja tarkoituksiin.
Ergonomisia kantovälineitä on erilaisia, esimerkiksi: trikoinen liina, joka soveltuu erityisesti pienen vauvan kantamiseen ja aloittelijoille kudottu liina on monipuolinen ja pitkäikäinen liina rengasliina on kätevä pikaliina kantoreput ovat monien mielestä helppo ja käytännöllinen valinta
Kantamiseen on saatavilla myös erilaisia apuvälineitä ja lisävarusteita, jotka eivät ole pakollisia, mutta voivat olla hyödyksi. Tällainen on esimerkiksi kantotakki. Kun vauvaa kannetaan takin alla, ihokontakti mahdollistuu.
Ergonomisen kantovälineen valinta ja käytön opettelu voi aloittelijasta tuntua monimutkaiselta. Apua ja opastusta kantamiseen saa esimerkiksi Kantoliinayhdistyksen kantovälinetukihenkilöiltä. Kun kantaminen tulee tutuksi, huomaa sen nerokkuuden.
”LAPSENI, SYLINI ON SINULLE AINA AVOIN.”
7
IHOKONTAKTIIho on vauvan luontainen elinympäristö. Ihokontaktin tukee vauvan lämmönsäätelyä. Tasainen lämmöntuotanto vapauttaa energiaa kasvamiseen ja auttaa pitämään vauvan verensokerin tasaisena. Ihokontaktissa oleva vauva kasvaa hyvin. Ihokontakti tukee myös lapsen oman, hyvän bakteerikannan kehittymistä. Ihokontaktissa vauva on rauhallisempi ja nukahtaa helpommin.
”Lämpimin peitto on toisen iho.” (tommy taberman)
Ihokontakti on tärkeä ensi-imetyksessä. Suora ihokontakti vahvistaa vauvan vaistoja ja refleksejä. Se houkuttelee vauvaa tiheästi rinnalle ja helpottaa hyvän imetysasennon ja imuotteen löytymistä. Iho ihoa vasten pesiminen auttaa äitiä rentoutumaan, edistää maidon nousua ja helpottaa maidon herumista. Ihokontakti ennaltaehkäisee monia imetysongelmia.
Ihokontaktissa oleskelu tukee äidin kiintymistä vauvaan. Ihokontaktissa myös puolisolla ja muilla aikuisilla sekä isosisaruksilla on mahdollisuus nauttia läheisyydestä vauvan kanss ja vahvistaa kiintymyssuhdetta.
Vauvoja ei ensi viikkoina kannata automaattisesti pukea - ihokkain oleminen voi olla perustilanne.
Kantovälineiden käyttö helpottaa ihokontaktissa oloa. Ulkona liikkuessa, esimerkiksi kävelyillä tai bussimatkoilla, vauva voi saada jatkuvaa ihokontaktia vain kantovälineissä. Pää ja hartiat on vauvalta toki ulkona suojattava kylmyydeltä, tuulelta, sateelta ja auringolta.
Kuva: Gwimages
Myös isommat vauvat ja lapset nauttivat ihokontaktissa olemisesta ja kosketuksesta. Isomman vauvan ja lapsen kanssa luontevia hetkiä olla ihokontaktissa ovat esimerkiksi yöt perhepedissä sekä peseytymistilanteet (sauna, kylpy).
”läheisyyttä ei voi koskaan olla liikaa”
8
VAUVOJEN VESSAHÄTÄVIESTINTä eli VVVVauva on syntymästään asti kykeneväinen ilmaisemaan vessahätäänsä ja käymään aikuisen avustamana vessassa tai potalla. Vähitellen vauva oppii pidättämään yhä pitempään ja jaksaa odottaa tarpeille pääsyä.
Vvv:llä on lukuisia etuja, kuten: lapsi viihtyy vaipatta, iho pysyy puhtaampana ja peppupesut helpottuvat. Lisäksi vvv säästää vaippoja ja saattaa edistää kuivaksi oppimista. Tärkeintä on silti, että lapsi saa tehdä tarpeensa luonnollisesti ja kokea tulleensa ymmärretyksi. Samalla vanhempi oppii lukemaan lapsensa hienovaraisiakin viestejä.
Vvv:tä voi toteuttaa monin eri tavoin (esim. täysi vaipattomuus tai satunnainen vessattaminen, lapsen viestien lukeminen ja vessarytmien seuraaminen tai aikuisen antamat merkit). Kaikesta vvv:stä on hyötyä.
Tyypillisiä vauvan vessahätäviestejä ovat esimerkiksi ilmeet, sätkiminen, raajojen ojentelut, ääntelyt ja pierut. Vauvoilla on myös tyypillisiä vessarytmejä. Yleensä lapsia pissattaa heti herätessä sekä usein imetyksen jälkeen. Kestovaippojen käyttäminen saattaa helpottaa vessaviestien ja -rytmien oppimista, vaikkeivat ne varsinaisesti kuulukaan kiintymysvanhemmuuteen.
Kuva: BornReady
Kun aikuinen alkaa tunnistaa lapsen vessahätämerkkejä ja -rytmejä, hän voi tarjota vessatusmahdollisuutta ja antaa keksimänsä merkin (esimerkiksi pissaamisen ääntä muistuttavaa suhinaa). Pissan tai kakan tuleminen tai tulematta jääminen on lapsen oma asia ja luonnollista. Torumista tai kehumista ei käytetä. Kun pissa tai kakka tulee, aikuisen reaktioksi riittää iloinen ”Nyt se pissa/kakka tuli!”
”PYYHKIMÄÄN!”
Vauvojen vessahätäviestinnästä on toistaiseksi niukasti suomenkielistä kirjallisuutta. Laajimmin sitä on käsitelty Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n julkaisemassa kirjassa, joka on ladattavissa yhdistyksen nettisivuilta.
9
YHDISTYSKiintymysvanhemmuusperheet ry perustettiin Seinäjoella lasten oikeuksien päivänä 20.11.2009. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kiintymysvanhemmuutta ja tukea sitä harjoittavia perheitä.
Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on lisätä tietämystä kiintymysvanhemmuudesta ja lempeästä kasvatuksesta ja tarjota vertaistukea perheille. Yhdistys ylläpitää nettisivuja ja blogia. Yhdistys toimii aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, etenkin Facebookissa. Yhdistyksellä on myös oma Twitter-tili. Lisäksi yhdistys julkaisee esitteitä ja muuta materiaalia, tarjoaa koulutusta ja on julkaissut kirjan kiintymysvanhemmuudesta (ladattavissa yhdistyksen nettisivuilta).
Paikallistoimintaa on tällä hetkellä seitsemällä paikkakunnalla. Paikallistoiminta laajenee jatkuvasti. Sen muotoja ovat muun muassa perhekahvilat, kotitreffit ja perhepiknikit.
Yhdistys tekee myös yhteistyötä muiden samanhenkisten, vauvamyönteisyyttä ja lapsentahtisuutta edistävien yhdistysten kanssa sekä paikallisesti että valtakunnallisella tasolla.
KIINNOSTUITKO?
Yhdistyksen jäsenenä tuet toimintaamme. Jäsenenä saat erilaisia etuja, kuten: Sähköisen jäsenkirjeen kahdesti vuodessa Oikeuden liittyä yhdistyksen jäsenille tarkoitettuun, salaiseen keskusteluryhmään
(Facebookissa) Jäsenetuja yhteistyöyrityksistämme Pääset vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan Jäsenenä voit myös järjestää paikallistoimintaa omalla paikkakunnallasi.
Vuoden 2016 jäsenmaksu on varsinaisilta jäseniltä 10€ ja kannatusjäseniltä 20€. Liittyäksesi jäseneksi maksa jäsenmaksu seuraavilla tiedoilla: Kiintymysvanhemmuusperheet ry FI96 4747 0010 0569 92 Viestiksi: JÄSEN etunimi sukunimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero
Yhteystiedot takakannessa.
”PIENESTÄ PITÄEN”
10
LUKUVINKKEJÄKiintymysvanhemmuudesta:
Tiina Kaitaniemi: Luonnollinen lapsuus William Sears:
Kiintymysvanhemmuuden kirja ja The Baby book (eng.)
Gro Nylander: Äidiksi ensi kertaa Jean Liedloff: The Continuum Consept
(eng.) Meredith F. Small: Our babies, ourselves
- how biology and culture shape the way we parent (eng.)
Katri Pääkkö-Matilainen: Kiintymysvanhemmuus – lapsen perustarpeet ja niihin vastaaminen. Ladattavissa osoitteesta kiintymysvanhemmuus.fi/referaatit.html#Kirja
Lempeästä kasvatuksessa: Thomas Gordon: Toimiva perhe Jesper Juul: Viisas lapsesi Alfie Kohn: Unconditional Parenting
(eng.) Meredith F. Small: Kids - how biology
and culture shape the way we raise young children (eng.)
Jan Hunt: the Natural Child (eng.) Adele Faber, Elaine Mazlish: How to talk
so kids will listen and listen so kids will talk (eng.)
www.kiintymysvanhemmuus.fi (sis. suomenkielisiä kirjaesittelyjä tässä mainituista engl.kielisistä kirjoista)
Synnytyksestä: Hanna Hirvonen: Isä syntymässä ja Vesi
kannattaa Michel Odent: Luonnonmukainen
synnytys (klassikko) Janet Balaskas, Aktiivisynnytys
(klassikko) Aila Miettinen-Jaakola: Nainen naiselle,
luonnollinen syntymä Minna Haataja: Hyvä syntymä. Maija Butters: Väkevä hauras Anna Hiiranen: Saako kätilö tulla –
maalaiskätilön muistelmia Aktiivinen synnytys ry:
www.aktiivinensynnytys.fi
Imetyksestä: Katja Koskinen: Imetysohjaus Huitti-Malka–Salokoski–Aittokoski:
Imetyksen aika Minni Niemelä: Imetysopas Ritva Kuusisto: Imetän ja hoivaan
(klassikko) La Leche League: Breastfeeding Answer
Book (eng.) Jack Newman: The Ultimate Breast-
feeding Book of Answers (eng.) Imetyksen tuki ry: www.imetys.fi
Sormiruokailuista: Gill Rapley: Omin sormin suuhun
Kantamisesta: Minni Niemelä: Kantoliina ja kestovaippa Evelin Kirkilionis: Lapsi kaipaa
kantamista Malla Rautaparta: Kantamisen kausi Kantoliinayhdistys:
www.kantoliinayhdistys.fi
Vessahätäviestinnästä: Ingrid Bauer: Diaper Free – Natural
Infant Hygiene (eng.) Christine Gross-Loh: the Diaper Free
Baby - Natural Toilet Training Alternative (eng.)
Laurie Boucke: Infant potty training (eng.)
Facebookissa on nykyään runsaasti kiintymysvanhemmuuteen liittyviä keskuteluryhmiä. Tässä muutamia:
Kiintymysvanhemmuusperheet (yhdistyksen oma ryhmä)
Aktiivinen synnytys Imetyksen tuki ry Kantoliinat ja kantoreput – kysy ja
keskustele Kantovälinekirppis Sormiruokailijat VVV-perheet
