10

Lähiseudun AsiakaslehtiKUNDTIDNING FÖR HAGALUNDSREGIONEN

ERIKOISLIIKKEITÄ, PALVELUJA

Irmeli Kaario on Pietarista läh-töisin olevan Huotarin sukuun kuuluvan Maria Wetterstrandin, os. Huotari, tyttärentytär. Hän on kirjoittanut oman elämäntarinan-sa ja tämän yhteydessä editoinut isoäitinsä muistelmat Pietarista, Karjalan Kannakselta ja evakko-tiestä. Kirjoittaja on saanut pal-kintoja kirjoituksistaan ja hänen tarinoitaan on julkaistu useissa lehdissä ja kirjoissa. Tässä hänen ajatuksiaan kirjoittamisesta ja su-kunsa voimakkaiden naisten elä-mänkohtaloista.

– Monet ihmiset ovat tyyty-väisiä eläkeläisiä ja nauttivat va-paudesta. Minusta tuntui, ettei aktiivinen elämä lopu vaikka lap-set on kasvatettu ja työelämä päättynyt. Etsin itseäni ja ilmoit-tauduin Tapiolan työväenopis-ton elämäkertakirjoituskurssille. Kurssin tuloksena syntyi ensin parisataa haikua käsittävä haiku-

runoelma Elämän jättijalka kul-jettaa. Vein sen tapiolalaiseen kir-japainoon ja siellä painokoneesta putkahti hetkessä ensimmäinen ikioma tuotteeni.

– Kurssilla kirjoitin elämänta-rinaani. Vasta kirjoittaessani tote-sin, että minulla oli vanhempie-ni rikkaana kulttuuriperintönä

vankka karjalaisuus äitini puo-lelta ja suomenruotsalaisuus isäni puolelta. En ollut sitä erityisem-min tiedostanut. Elämä oli pitä-nyt kiireisenä. Pietarissa syntynyt karjalainen isoäitini Maria Wetter-strand oli elämäni valo. Hän pa-keni perheensä kanssa Venäjän vallankumousta perheen kesä-

paikkaan Karjalan Kannakselle. Urbaani elämä vaihtui emigrant-tiuteen agraarissa yhteisössä. Iso-äiti sopeutui, vastasi tilan talou-desta, lähetti lapsensa Viipuriin, Helsinkiin ja Aacheniin opintiel-le. Tuli sota, joka vei kaiken omai-suuden toisen kerran. Alkoi pitkä mieron tie ja alistuminen karvai-

siin menetyksiin.– Äitini Ester Willberg jätti

jälkeensä lyhyitä merkintöjä elä-mästään. Sukelsin hänen päänsä sisään ja kirjoitin hänen elämän-tarinansa. Sitten keskityin omaan elämääni. Pengoin arkistojani, tutkin valokuvia. Sain kurssilla rohkaisevaa palautetta. Lopul-ta päädyin julkaisemaan sukuni naisista trilogian Piatarista Bu-levardille.

– Olen aina ollut aktiivinen. Työn ja perheen ohella suoritin kauppatieteiden kandidaatin tut-kinnon, opiskelin useita kieliä, mm.venäjää ja kiinaa, olin nais-järjestöissä kansainvälisissä tehtä-vissä, matkustelin ja pyrin laajen-tamaan elämänpiiriäni. Jokunen vuosi sitten suoritin italiankielen lyhyen oppimäärän ylioppilaskir-joituksen. Olin viisitoista vuotta Tapiolan rakennuttajan, Asun-tosäätiön, palveluksessa ja tapa-

sin työssäni useita merkittäviä ih-misiä valtiovierailujen yhteydes-sä, mm. Persian shaahin ja shaa-hittaren, Hollannin kuningatta-ren sekä Espanjan hallitsijaparin ja Islannin presidentin. Runsaasti kuvitetun trilogiani kansikuvak-si valitsin Bulevardi 17:ssa sijait-sevan kauniin jugendtalon, jossa me kaikki kolme naista asuimme jonkun vuoden samanaikaisesti.

Trilogiaa on pidetty Suomen ja Helsingin kulttuurihistoriana ja tietokirjana. Kirjoittamisesta tu-li intohimo. Kesällä julkaisin no-vellikokoelman Häpeähäät. Nyt kirjoitan vanhenemisesta. Kaikki kirjani ovat myytävinä nettikau-poissa, Tapiolan Akateemisessa Kirjakaupassa sekä Turun Kan-sallisessa Kirjakaupassa. Uskon elinikäiseen oppimiseen ja py-rin tekemään jokaisesta päivästä mielekkään, sanoo Irmeli Kaa-rio, KTM.

Alkuvuodesta käynnistynyt Sino Finnish 100 Challenge -ohjelma on luonut yli 3 000 hengen suo-malais-kiinalaisen innovaatio-verkoston, joka on saanut aikaan poikkeuksellista yhteistyötä Kii-nan huippuyliopistojen kesken. Radical Design Week Associati-on ry:n yhdessä Suomi 100 -or-ganisaation ja lukuisten kump-panien kanssa järjestämän ohjel-man tavoitteena on luoda uusia mahdollisuuksia yrityksille, kau-pungeille, yksilöille ja instituuti-oille yhdistämällä suomalainen ja kiinalainen osaaminen, josta voi syntyä ainutlaatuista yhteis-tä osaamista. Syksyn työpajois-sa Aalto-yliopisto, Helsingin yli-opisto ja Espoon kaupunki työs-tävät kiinalaisten opiskelijoiden kanssa ratkaisuja seuraavalle sa-dalle vuodelle mm. puhtaaseen ilmaan ja kaupunkien kestävään kasvuun liittyen.

”Sino Finnish 100 Challenge on ainutlaatuinen suomalais-kii-nalainen innovaatioekosysteemi. Koko hankkeen teema, A New Way of Doing, luo uuden näkö-kulman ja poikkeukselliset mah-dollisuudet yhteistyölle. Se yhdis-tää kummankin maan parhaat te-kijät, ajattelijat ja toimijat tulevai-suuden ongelmien ratkaisemi-seen”, kertoo RDWA:n puheen-johtaja, professori Yrjö Sotamaa.

Ohjelman ensimmäinen pro-jekti oli keväällä järjestetty ide-akilpailu, joka keräsi 661 ehdotus-ta asumiseen, ikääntymiseen ja oppimiseen liittyen. Toinen pro-jekti oli heinä-elokuussa Aalto-yliopistossa järjestetty kahden vii-kon Summer Camp, johon osallis-tui yli 100 pääsääntöisesti kiina-laista opiskelijaa. Sino Finnish

100 Challenge -ohjelman kolmas projekti, Co-Creation Challenge, pitää sisällään työpajoja ja klini-koita Pekingissä, Shanghaissa ja Guangzhoussa.

Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto järjestivät 17. lokakuu-ta Pekingin Tsinghua-yliopistos-sa työpajan ”China and Fin-land: Opportunities and Chal-lenges in the Clean Future”, jo-ka käsittelee puhtaan ilman, pal-veluarkkitehtuurin ja geometrii-kan teemoja.

Shanghaissa 26.–27. lokakuu-ta järjestettävä työpaja keskittyy älykkään kaupungin ratkaisui-hin palveluinnovaatioiden näkö-kulmasta. 20-vuotista yhteistyö-tä Shanghain kanssa ensi vuon-na juhlistava Espoon kaupunki on vahvasti mukana hankkees-sa, ja Shanghain työpajassa Es-poon elinkeinojohtaja Tuula An-tola toimii asiantuntijana mm. kaupunkien kestävään kasvuun liittyen yhdessä professori Jarmo Suomisen kanssa.

”Espoolla ja Shanghailla on samoja teemoja ratkaistavissa, mittakaava vain on eri. Espoon ja Aalto-yliopiston yhdessä ke-hittämää ja käynnistämää Kou-lu palveluna -mallia on jo sovel-lettu myös Shanghaissa Tongji-yliopiston ja paikallishallinnon yhteishankkeena”, elinkeinojoh-taja Tuula Antola kertoo. Syksy huipentuu joulukuussa pitchau-siltaan ja palkintogaalaan, jossa arvovaltainen suomalais-kiina-lainen tuomaristo valitsee ideoi-ta työstäneiden tiimien joukosta voittajat. Hankkeelle suunnitel-laan jo jatkoa vuodelle 2018. (Li-sätietoja: https://sinofinnishchal-lenge.org/)

Etelä-Espoon ja Tapiolan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmien laatiminen on aloitettu. Suunnitte-lualue on merkitty karttaan, ja se on laajuudeltaan noin 500 hehtaaria.

Luonnon- ja maisemanhoito-suunnitelmat ovat alueittain laa-dittuja Espoon kaupungin luon-nonmukaisten viheralueiden (met-sät ja niityt) hoidon suunnitelmia. Suunnitelmat sisältävät muun mu-assa tietoja suunnittelualueen histo-riasta ja nykytilasta sekä kuviokoh-taiset toimenpideohjeet kymmenen vuoden jaksolle.

Suunnittelualueella on vanhoja tai vanhentuvia suunnitelmia, jot-ka tullaan nyt päivittämään laajem-pana kokonaisuutena, nimellä Ete-

lä-Espoo. Tapiolan suunnitelma pi-detään omana suunnitelmakoko-naisuutenaan.

Suunnitelmaa tehdään vuoro-vaikutteisesti asukkaiden kanssa. Syksyllä 2016 asukkaita haasta-teltiin maastossa suunnittelualu-eella. Alueen sidosryhmille järjes-tettiin myös haastattelutilaisuus. Näistä haastatteluista kaupunki sai kokemuksia, näkemyksiä ja toi-veita metsienhoidolle suunnittelu-alueella. Suunnittelualue inventoi-daan syksyn 2017 aikana. Suun-nitelmaluonnos tullaan esittele-mään asukastilaisuuksissa, joissa voi kommentoida suunnitelmaa ja esittää omia toiveitaan vuoden 2018 alussa.

Haukilahdessa sijaitsevan suosi-tun uimarannan varustetasoa ja viihtyisyyttä parannetaan kun-nostamalla oleskelualueita ja li-säämällä toimintoja. Työt alka-vat lokakuun alussa vanhojen rakenteiden purkutöillä ja poh-janrakennuksella.

Uimarannalle rakennetaan muun muassa lisää puku- ja suihkukoppeja sekä asennetaan uusia pöytiä, penkkejä ja roska-astioita. Rantalentopallokenttä ja leikkipaikka uusitaan.

Suositun uimarannan varus-tetasoa ja viihtyisyyttä paran-netaan kunnostamalla oleske-lualueita ja toimintoja lisäämäl-lä. Uimarannalle rakennetaan li-sää puku- ja suihkukoppeja. Uu-si puuritiläpolku rakennetaan pukuhuoneista laiturille. Pu-

kuhuone- ja kahvilarakennuk-sen itäpuolella olevat rantalen-tiskenttä ja leikkipaikka uusi-taan. Näiden välistä kulkee pe-lastustie rannalle. Rannan län-siosan liikuntapaikka kunnos-tetaan ja lisätään kuntoiluväli-neitä. Rannalle asennetaan uu-sia pöytiä ja penkkejä sekä ros-ka-astiota. Hiekka-aluetta kun-nostetaan ja laajennetaan ran-nan länsiosassa. Veteen kahluu-alueen ulkoreunalle asennetaan köysi, johon on kiinnitetty sini-leväverkko, jotta vesi säilyisi ui-makelpoisena.

Alueen valaistusta paranne-taan ja yhteyksiä paikoitusalu-eelta lisätään. Alueen toimintoja käytetään ympäri vuoden ja ran-nalla on ollut myös avanto uima-reille talvisin.

Helsingin seudun ympäristöpalve-lut HSY:n Ilmastoinfon tilaamas-ta taloyhtiökyselystä käy ilmi, että pääkaupunkiseudun taloyhtiöis-tä lähes puolet pitää energiaa mer-kittävänä kulueränä.

Taloyhtiöt jakautuvat kyselyn mukaan energiatehokkuuteen suh-tautumisessa kahtia. Noin 60 pro-sentissa taloyhtiöstä on arvioitu mahdollisuuksia parantaa energia-tehokkuutta remonttien yhteydes-sä. Sen sijaan noin 40 prosenttia ta-loyhtiöistä ei ole ottanut huomi-oon remonteissaan energiatehok-kuusasioita.

Pääkaupunkiseudun taloyhtiöi-tä energiatehokkuudessa neuvo-van HSY:n Ilmastoinfon teettämän kyselyn mukaan noin 90 prosent-tia taloyhtiöistä seuraa energia-kulutusta vähintään vuositasol-la. 44 prosenttia vastaajista pitää energiaa merkittävänä kulueränä taloyhtiölle.

– Hallituksen jäsenistä 67 pro-senttia koki energian merkittäväk-si kulueräksi. Osakkaiden keskuu-dessa vastaava luku oli kuiten-kin vain 38 prosenttia ja kolman-nes osakkaista ei osannut arvioida energiakulujen merkittävyyttä. Tu-

los kertoo siitä, että taloyhtiön halli-tusten kannattaisi entistä enemmän viestiä energiamenojen osuudesta myös koko talolle, energia-asian-tuntija Teemu Kettunen HSY:n Il-mastoinfosta sanoo.

– Energia- ja vesikustannukset muodostavat noin kolmanneksen taloyhtiön hoitokuluista ja lämmi-tyskulut yksin noin neljänneksen, Kettunen jatkaa.

– Kyselyn vastausten mukaan noin 40 prosentissa taloyhtiöistä ei ole arvioitu mahdollisuuksia pa-rantaa energiatehokkuutta perus-korjausten yhteydessä. Tämä on yk-si syy siihen, että järjestämme loka–marraskuussa maksutonta koulu-tusta energiatehokkuuden kehit-tämisestä Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, Kettunen kertoo.

Koulutuksissa käydään läpi ta-loyhtiön energiatehokkaan ylläpi-don lisäksi välineitä kiinteistönpi-don suunnitelmallisuuden kehit-tämiseen. Koulutukset soveltuvat erityisen hyvin taloyhtiön halli-tusten jäsenille, mutta kaikki ener-gia-asioista kiinnostuneet voivat il-moittautua niihin mukaan. Lisätie-toja koulutuksista osoitteessa www.energiaopas.fi

Ensimmäinen kaikille avoin asu-kastilaisuus järjestetään Soukan koululla (Soukankuja 5) keski-viikkona 15.11.2017 klo 17.30–20.00.

Voit osallistua myös kartta-kyselyyn ja kertoa millaisessa Soukassa haluaisit asua. Kyse-ly on avoin 31.10. saakka. Kyse-lyyn pääset klikkaamalla link-kiä: https://app.maptionnaire.com/fi/3305/. Kysely on help-pokäyttöinen, tarkemmat ohjeet vastaamiseen löytyvät kyselyn yhteydestä.

Soukka kuuluu Espoon kau-punkirakenteen kehitettäviin metroasemien ympäristöihin.

Nyt selvitetään täydennysraken-tamisen mahdollisuuksia Soukas-sa. Tämä halutaan tehdä yhteis-työssä alueen asukkaiden, maan-omistajien ja muiden toimijoiden kanssa.

Työssä linjataan, mitä asioi-ta eri toimijoiden halutaan otta-van huomioon Soukan tulevassa täydennysrakentamisessa. Järjes-tämme vielä kaksi kutsutyöpajaa (29.11. ja 13.12), joissa osallistujat voivat kommentoida ja ideoida työn etenemistä ja suuntaa. Sou-kan visio esitellään kaikille avoi-messa asukastilaisuudessa tam-mikuussa 2018.(Lähde: www.espoo.fi)

Kirjailijaksi 80-vuotiaana – Pietarista Bulevardille

Suomi 100 -juhlavuoden päätapahtuma Kiinassa haastaa Kiinan huippu-yliopistot kehittämään tulevaisuuden ratkaisuja

Etelä-Espoon ja Tapiolan luonnon- ja maisemanhoito-suunnitelma

Mellsteninrannan kunnostus alkaa

Pääkaupunkiseudun taloyh-tiöt jakautuvat energiatehok-kuudessa kahteen eri leiriin

Tule ideoimaan Soukan rakentamista!

Ritva Nordström julkistettiin vuoden 2017 Espoon Eläkeläi-seksi Sykettä Syksyyn -juhlassa. Espoon Eläkeläisten Keskusliitto ry valitsi Espoon Vuoden Eläke-läisen jo 23. kerran.

Espoon Eläkeläisten Keskus-liitto ry haluaa valinnallaan pal-kita Ritva Nordströmin tarmok-kuudesta ja aktiivisuudesta yh-distys- ja vapaaehtoistoiminnas-sa. Myös luovuus ja into työn te-kemiseen kuvaavat hyvin tämän

vuoden Espoon Eläkeläistä.Ritva Nordström on ideari-

kas ja luova erityisesti käsitöis-sä ja ruoanlaitossa. Hän on toi-minut Eläkeliiton Espoon yhdis-tyksessä emäntänä jo lähes kym-menen vuoden ajan ja toimii edel-leen. Hän on myös aktiivinen Espoon kaupungin vapaaehtois-työntekijä.

Oman käsityöharrastuksen-sa pohjalta Ritva Nordström on ideoinut valtakunnallisen Suo-

mipipon, joita toteutetaan Mart-tayhdistyksissä. Pipot neulotaan Suomen väreissä ja Suomen li-pulla varustettuina. Jokainen tänä vuonna syntyvä vauva saa oman piponsa Suomen 100-vuotisjuh-lan kunniaksi. Ritva Nordström kuuluu Laaksolahden Marttoi-hin, jossa on neulottu jo 3400 pi-poa Jorvissa syntyneille vauvoille.

Eläkeliiton Espoon yhdistyk-sessä, johon Ritva Nordström kuuluu, on otettu ohjelmaan

myös alun perin Englannista tul-lut idea valmistaa villaisia ”hy-pistelymuhveja” muistisairail-le. Muhveja on viety palvelu-koteihin muistisairaiden iloksi. Ritva Nordströmin ruoanlaitto-harrastuksesta on myös syntynyt hieno idea miehille järjestettävis-tä kokkikursseista oman yhdis-tyksen piirissä. Tarkoitus on roh-kaista miehiä opettelemaan ruo-an laittoa ja oivaltamaan terveel-lisen ruoan merkitys.

Espoon vuoden 2017 Eläkeläinen on Ritva Nordström

Kuvassa vas. Espoon Eläkeläisten keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Leena Tuohiniemi, vuoden eläkeläinen Ritva Nordström, vanhusneuvos-ton puheenjohtaja Olli Männikkö ja kaupunginhallituksen puheenjohta-ja Markku Markkula.