Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus sekä erillissopimuksetKirkon yleinen virka- ja työehtosopimus 2014-2016 sekä erillissopimukset kirkon työmarkkinalaitos helsinki 2014

Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus 2014-2016 sekä erillissopimukset

kirkon työmarkkinalaitoshelsinki 2014

1. painosisBn 978-951-789-451-7 (nid.)isBn 978-951-789-452-4 (PDF)© kirkon työmarkkinalaitosUnigrafia Oy

tätä julkaisua myy ja välittää:Unigrafian kirjamyyntihttp://kirjakauppa.unigrafia.fi/[email protected] 4 (Vuorikatu 3 )00014 helsinGin ylioPistoPuhelin (09) 7010 2366

kirkon työmarkkinalaitosPl 18500161 helsinkiPuh. [email protected]

3

KIRKON YLEINEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014-2016 SEKÄ ERILLISSOPIMUKSET

sisällys

kirVestes:ssä säädöksistä käytetyt lyhenteet .................................................................................... 10keskeinen henkilöstöhallintoa koskeva lainsäädäntö ....................................................................... 11

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ..................................................................................13

1 § työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen ................................................................. 132 § sopimuskausi ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen ............................................. 133 § sopimuskorotukset vuonna 2014 (ensimmäisen sopimusjakson ensimmäinen

sopimuskorotus) ......................................................................................................................... 134 § sopimuskorotukset vuonna 2015 (ensimmäisen sopimusjakson toinen

sopimuskorotus) ......................................................................................................................... 155 § sopimuskorotukset vuonna 2016 (toinen sopimusjakso) .............................................. 166 § tarkistetun palkan maksaminen ............................................................................................ 177 § lomarahavapaa ........................................................................................................................... 178 § matkakustannusten korvaus .................................................................................................. 179 § työryhmät...... .............................................................................................................................. 1710 § eräät virkavapaudet ................................................................................................................. 1811 § ruokaraha 1.8.2015 lukien ..................................................................................................... 1812 § luottamusmiehelle maksettava korvaus 1.8.2015 lukien.............................................. 1813 § työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus 1.8.2015 lukien ...................................... 1814 § Pääsopijajärjestöjen ja niiden alayhdistysten tai niiden jäsenliittojen jäsenmaksujen perintä .............................................................................................................. 1915 § neuvottelut sopimuskauden aikana .................................................................................... 1916 § eräät erityistoimet ..................................................................................................................... 1917 § neuvottelumenettely ja työrauha ......................................................................................... 1918 § sopimuksen raukeaminen ....................................................................................................... 19

TÄYDENTÄVÄ ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014–2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN ...............21

1 § kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2014–2016 allekirjoituspöytäkirjan täydentäminen ............................................................................................................................ 21

2 § kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2014–2016 sekä muiden sopimusten ja suositusten hyväksyminen ja voimassaolo .............................................. 21

KirVESTES 2014-2016 ...............................................................................................23

JohDanto ..................................................................................................................................... 23

I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ.....................24

1 § soveltamisala .............................................................................................................................. 242 § Palvelussuhteen alkaminen ..................................................................................................... 243 § terveydentilaa koskevat selvitykset .................................................................................... 25

4

4 § Viranhaltijan ja työntekijän tehtävät .................................................................................... 255 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomautus .......................................................................... 266 § irtisanomisajat ............................................................................................................................. 27

II OSA PALKKAUS ..................................................................................................28

JohDanto ..................................................................................................................................... 28

lUkU 2.1. yleisiÄ mÄÄrÄyksiÄ ..................................................................................... 28

10 § oikeus palkkaukseen ................................................................................................................ 2811 § kokonaispalkkaus .................................................................................................................... 2912 § Varsinainen palkka ................................................................................................................... 2913 § Päätoimisuus... ............................................................................................................................. 3014 § osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus ........................ 3015 § Palkan maksaminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ....................................... 3016 § Palkan maksaminen viranhaltijalle ....................................................................................... 3117 § Palkan maksaminen työsopimussuhteiselle työntekijälle .............................................. 3218 § työsopimussuhteisia työntekijöitä koskevia muita määräyksiä .................................... 33

lUkU 2.2. PalkkaUsJÄrJestelmÄt ............................................................................ 34

JohDanto ..................................................................................................................................... 34

lUkU 2.2.1. kirkon yleinen PalkkaUsJÄrJestelmÄ ........................................... 35

20 § soveltamisala .............................................................................................................................. 3521 § yleinen palkkausjärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet .................................... 3622 § tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) ....................................................................... 3623 § tehtävän muutoksen vaikutus peruspalkkaan .................................................................. 3824 § Vuosisidonnainen palkanosa ................................................................................................... 4025 § Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttava aika ............................................................... 4126 § harkinnanvarainen palkanosa ................................................................................................ 4227 § Viran tehtävien määräaikainen hoitaminen ........................................................................ 44

lUkU 2.2.2. tUntiPalkkaJÄrJestelmÄ ...................................................................... 45

30 § soveltamisala .............................................................................................................................. 4531 § tuntipalkkajärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet .............................................. 4532 § suorituspalkka ............................................................................................................................ 4533 § tuntipalkkahinnoittelu ............................................................................................................. 4534 § kokemuslisät .............................................................................................................................. 4635 § henkilökohtainen lisä ............................................................................................................... 4736 § työolosuhdelisä .......................................................................................................................... 4837 § tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaus ................................................................... 48

lUkU 2.3. ViranhaltiJoiDen Ja kUUkaUsiPalkkaisten työntekiJöiDen erilliset lisÄt Ja Palkkiot.................................. 49

40 § kertapalkkio .............................................................................................................................. 4941 § leirin johtajan palkkio (johtajalisä) ....................................................................................... 5042 § kokouspalkkio .......................................................................................................................... 5043 § eräät kirkon keskusrahaston varoista suoritettavat palkkiot ........................................ 52

5

III OSA POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA .................................53

JohDanto ..................................................................................................................................... 53

50 § Palkan maksaminen ja pidättäminen virka-/työvapaan ajalta ........................................ 54

lUkU 3.1. sairaUsPoissaolot...................................................................................... 54

51 § oikeus virka-/työvapaaseen sairauden perusteella .......................................................... 5452 § sairastumisesta ilmoittaminen ja lääkärintodistuksen esittäminen .............................. 5553 § sairausajan palkka, yleiset perusteet .................................................................................... 5654 § tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan erityismääräykset .............................. 5755 § kausityöntekijän oikeus sairausajan palkkaan ................................................................... 5856 § sairausajan palkka, vähemmän kuin 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde ... 5857 § sairausajan palkka, vähintään 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde ............... 5958 § työtapaturma ja ammattitauti ................................................................................................ 63

lUkU 3.2. PerheVaPaat ................................................................................................... 64

60 § oikeus perhevapaaseen .......................................................................................................... 6461 § Perhevapaista ilmoittaminen .................................................................................................. 6562 § Palkkauksen perusteet perhevapaiden aikana ................................................................... 6563 § Viranhaltijan/työntekijän palkan määrä perhevapaiden aikana .................................... 6664 § osittainen hoitovapaa työajattomassa työssä ..................................................................... 68

lUkU 3.3. sairaUsPoissaoloJa Ja PerheVaPaita koskeVia mUita mÄÄrÄyksiÄ ..................................................................................................... 68

70 § edellytykset palkkaetujen saamiseksi .................................................................................. 6871 § työnantajan oikeus päivärahoihin ja eräisiin korvauksiin ............................................... 68

lUkU 3.4. erÄÄt mUUt VirkaVaPaUDet Ja työaJan keskeytykset ......... 69

80 § Juhlapäivät ja eräät muut erityiset päivät ............................................................................ 6981 § eräät terveydenhoidolliset poissaolot .................................................................................. 7082 § kertausharjoitus-, maanpuolustus- ja väestönsuojelukoulutusaika .............................. 7083 § koulutusaika .............................................................................................................................. 7184 § Julkisen tehtävän hoitamisaika ............................................................................................ 7285 § Palkkaus kirkon edustamisen ajalta ...................................................................................... 7386 § Palkkaus virantoimituksesta pidättämisen ajalta ............................................................... 7387 § työtaisteluajan palkkaus .......................................................................................................... 7488 § Palkkaus muun virka-/työvapaan ajalta ................................................................................ 74

IV OSA VUOSILOMA ...............................................................................................75

JohDanto ..................................................................................................................................... 75

lUkU 4.1. yleiset mÄÄrÄykset ................................................................................... 76

90 § oikeus vuosilomaan ja vuosilomamääräysten soveltamisala ......................................... 7691 § eräitä peruskäsitteitä ................................................................................................................ 77

lUkU 4.2. VUosiloman ansainta Ja PitUUs ......................................................... 78

92 § täysi lomanmääräytymiskuukausi ........................................................................................ 7893 § työssäoloon rinnastettava poissaoloaika ............................................................................. 80

6

94 § Vuosiloman määrä ..................................................................................................................... 82

lUkU 4.3. VUosiloman antaminen Ja sÄÄstÄminen....................................... 84

95 § Vuosilomapäiviä kuluttavat päivät vuosilomaa annettaessa .......................................... 8496 § Vuosiloman ajankohdan määrääminen ................................................................................ 8897 § Vuosiloman säästäminen .......................................................................................................... 9098 § Vuosiloman siirto ...................................................................................................................... 91

lUkU 4.4. lomaPalkka ................................................................................................... 92

99 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka ........................................... 92100 § lomapalkan lisäys ..................................................................................................................... 95101 § tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka erääntyneestä vuosilomasta ....................... 96102 § tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettava lomapalkka erääntymättömästä

vuosilomasta .............................................................................................................................. 98

lUkU 4.5. lomakorVaUs ............................................................................................... 98

103 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus palvelussuhteen päättyessä....... .............................................................................................................................. 98

104 § tuntipalkkaisen työntekijän lomakorvaus työsuhteen päättyessä .............................101105 § Viranhaltijan/työntekijän lomakorvaus, kun vuosilomaa ei ansaita yhdeltäkään lomanmääräytymiskuukaudelta ..................................................................102

lUkU 4.6. lomaraha ......................................................................................................103

106 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha ..............................................103107 § tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha ..............................................................................104108 § lomarahan vaihtaminen vapaaksi .......................................................................................105

lUkU 4.7. lomaPalkan, lomakorVaUksen Ja lomarahan maksaminen .................................................................................................107

109 § lomapalkan maksaminen ......................................................................................................107110 § lomarahan maksaminen ........................................................................................................108111 § lomakorvauksen maksaminen ............................................................................................108

V OSA KORVAUKSET ...........................................................................................109

JohDanto ...................................................................................................................................109

120 § matkakustannusten korvaus .................................................................................................109121 § korvattavat matkustamiskustannukset .............................................................................112122 § kotimaanpäiväraha .................................................................................................................112123 § Ulkomaanpäiväraha .................................................................................................................113124 § alennettu päiväraha ................................................................................................................114125 § leiripäiväraha ............................................................................................................................115126 § yömatkaraha ............................................................................................................................116127 § majoittumiskorvaus ................................................................................................................116128 § Ulkomaanmatkojen erilliskorvaus .......................................................................................117129 § matkaennakko ..........................................................................................................................117130 § matkalasku..... ...........................................................................................................................117131 § Viranhaltijan muuttokustannusten korvaus ......................................................................118

7

132 § työnantajan järjestämä työmatkakuljetus .........................................................................118

VI OSA TYÖAIKA ..................................................................................................119

JohDanto ...................................................................................................................................119

lUkU 6a työaJattomat ............................................................................................120

luku 6a 1 henGellisen työn ViranhaltiJat ......................................................120

140 § hengellisen työn viranhaltija, määritelmä ........................................................................120141 § hengellisen työn viranhaltijan työajattomuus ..................................................................120142 § hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aika .........................................................................121143 § hengellisen työn viranhaltijoiden leirityö .........................................................................122

luku 6a 2 työaJattomat mUUta kUin henGellistÄ työtÄ tekeVÄt .....124

144 § työaikalain ulkopuolisten työajattomuus .........................................................................124

lUkU 6B työaJan PiirissÄ oleVat .........................................................................124

luku 6B 1 yleistyöaJassa Ja toimistotyöaJassa soVellettaVat yhteiset mÄÄrÄykset .............................................................................124

luku 6B 1.1. työaika Ja sen siJoittaminen .............................................................124

150 § työajan määritelmä ................................................................................................................124151 § työviikon ja työaikajakson alkaminen ...............................................................................126152 § Vuorokauden alkaminen työaikakorvauksia määriteltäessä ........................................126153 § työajan sijoittaminen ..............................................................................................................127

luku 6B 1.2. lePoaJat .........................................................................................................127

154 § Viikoittainen vapaa-aika .........................................................................................................127155 § Päivittäinen vapaa-aika ...........................................................................................................128

luku 6B 1.3. sUnnUntai- Ja aattotyön, ilta- Ja yötyön sekÄ PitkÄn työPÄiVÄn korVaUs ...................................................................................129

156 § sunnuntai- ja aattotyökorvaus ..............................................................................................129157 § ilta- ja yötyökorvaus ................................................................................................................130158 § Pitkän työpäivän korvaus ......................................................................................................130

luku 6B 1.4. hÄlytyslUonteinen työ Ja Varallaolo .....................................131

159 § hälytysluonteinen työ ............................................................................................................131160 § Varallaolo......... ...........................................................................................................................131

luku 6B 1.5. työaikakorVaUsten sUorittaminen .............................................133

161 § työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset ........................................................133162 § työaikakorvauksen suorittaminen rahana tai vapaana ..................................................133163 § työaikakorvausten rajoittaminen eräissä tehtävissä ......................................................133164 § korvaus leirityöstä työsopimussuhteiselle hengellisen työn tekijälle .......................134165 § työaikakorvausten laskeminen ............................................................................................134166 § työaikakorvausten suorittamisajankohta ..........................................................................135

8

luku 6B 1.6. työaikamUoDot Ja sÄÄnnölliset työaJat ................................136

167 § työajan määräytyminen .........................................................................................................136168 § työaikamuodot ja niiden työaika ........................................................................................136169 § säännöllinen työaika ...............................................................................................................136170 § liukuva työaika ........................................................................................................................137171 § arkipyhälyhennys ....................................................................................................................139172 § tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaus .................................................................140

luku 6B 2 työaikamUotoJen yksityiskohtaiset mÄÄrÄykset ...............140

luku 6B 2.1. yleistyöaika ................................................................................................140

180 § yleistyöajan soveltaminen .....................................................................................................140181 § yleistyöaika, täysi jakso, täysi työaika ................................................................................140182 § yleistyöaika, keskeytynyt työaikajakso .............................................................................141183 § yleistyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys ...............................................................141184 § yleistyöaika, yllättävä keskeytys .........................................................................................143185 § yleistyöaika, lisätyön määritelmä ........................................................................................144186 § yleistyöaika, lisätyön korvaaminen.....................................................................................146187 § yleistyöaika, ylityö...................................................................................................................146188 § yleistyöaika, ylityön korvaaminen ......................................................................................148

luku 6B 2.2. toimistotyöaika ........................................................................................148

190 § toimistotyöajan soveltaminen ..............................................................................................148191 § toimistotyöaika, säännöllinen täysi työaika ja sen järjestäminen ...............................148192 § toimistotyöaika, keskeytyneen työviikon työaika .........................................................149193 § toimistotyöaika, lisätyön määritelmä .................................................................................150194 § toimistotyöaika, lisätyön korvaaminen .............................................................................151195 § toimistotyöaika, ylityökynnys .............................................................................................151196 § toimistotyöaika, ylityön korvaaminen ...............................................................................151

luku 6B 3 työaika-asiakirJat ...................................................................................152

200 § työvuoroluettelo ......................................................................................................................152201 § säännöllisen työajan tasoittumisjärjestelmä .....................................................................153

lUkU 6C mUUt mÄÄrÄykset ....................................................................................154

210 § työaikapankki ...........................................................................................................................154211 § Puhelinpäivystyskorvaus ........................................................................................................154

VII OSA ERÄÄT HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ETUUDET ...................................155

220 § Palkkaus osallistumisesta työntekijäjärjestöjen kokouksiin ........................................155221 § ruokaraha....... ...........................................................................................................................155222 § luottamusmiehelle maksettava korvaus ..........................................................................155223 § luottamusmiehelle maksettava palkka luottamusmieskoulutuksen ajalta ............155224 § työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus ...................................................................156

9

LIITTEET

PALKKAUSLIITTEET

liite 1 euromääräiset palkat, palkkiot ja korvaukset .....................................................157liite 2 kirkon yleisen palkkausjärjestelmän tehtävänkuvauslomake .........................162liite 3 kirkon yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmittely ...............................166liite 4 suhteelliset palkkanormit ......................................................................................171liite 5 sopimus nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavien työntekijöiden

palkkauksesta ...........................................................................................................173liite 6 sopimus virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta .........................176liite 6a kirkon työmarkkinalaitoksen virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin

rajoittamisesta solmitun sopimuksen mukaisesti päättämät johtavien virkojen k-/J-hinnoitteluryhmät ..........................................................................177liite 7 Virkaehtosopimus ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilusta

seurakunnissa ............................................................................................................183liite 8 matkakustannusten korvaus .................................................................................190

ERILLISET SOPIMUKSET JA SUOSITUKSET

liite 9 Virkaehtosopimus seurakuntapapin vapaa-ajasta ..............................................193liite 10 evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimus ...........................................................196liite 11 kirkon yhteistoimintasopimus .............................................................................203liite 12 kirkon luottamusmiessopimus .............................................................................218liite 13 kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus ...................225liite 14 Virka- ja työehtosopimus työaikapankista, osaa ...............................................228 malli työaikapankkia koskevasta päätöksestä, osaB .........................................234 täyttöohje työaikapankkia koskevan päätösmallin täydentämiseen, osaC .............................................................................................236 työaikapankin palkkahallinnollisia ohjeita, osaD ..............................................238liite 15 suositus sairaanhoidon järjestämisestä seurakunnassa .....................................243liite 16 suositus suojavaatetuksesta seurakunnassa ........................................................246liite 17 suositus työpaikkaruokailun järjestämisestä seurakunnassa ...........................249liite 18 Virka- ja työehtosopimus seurakunnan palveluksessa olleen viranhaltijan/

työntekijän kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta ..............................................................................................252

liite 19 suositus toimituspalkkioista ..................................................................................258

MUITA LIITTEITÄ

liite 20 työsopimuslaki (55/2001) .....................................................................................264liite 21 työaikalaki (605/1996) ..........................................................................................295liite 22 suomen evankelis-luterilaisen kirkon työaika-asetus (33/1998) ....................310liite 23 kirkkolain (1054/1993) virkamiesoikeudelliset säännökset ...........................311liite 24 kirkkojärjestyksen (1055/1993) virkamiesoikeudelliset säännökset ............334

KirVESTES 2014-201610

KirVESTES:ssä säädöksistä käytetyt lyhenteet

Kirkkojärjestys (1055/1993) KJ

Kirkkolaki (1054/1993) KL

Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista (968/1974) KirVESL

Sairausvakuutuslaki (1224/2004) SVL

Työaikalaki (605/1996) TAL

Työsopimuslaki (55/2001) TSL

Työturvallisuuslaki (738/2002) TTL

Vuosilomalaki (162/2005) VLL

KirVESTES 2014-2016 11

Keskeinen henkilöstöhallintoa koskeva lainsäädäntö

Seuraavassa on lueteltu aiheryhmittäin tärkeimpiä seurakunnan henkilöstöhallin-toon vaikuttavia lakeja. Lain nimen perässä on mainittu lain numero ja säätämis-vuosi (esim. 1054/1993).

Internetissä Valtion säädöstietopankki Finlexissä ylläpidetään jatkuvasti ajan ta-salla olevaa tietokantaa Suomen voimassa olevasta lainsäädännöstä. Finlexin Internet-osoite on www.finlex.fi/ (ruotsinkieliset sivut ovat osoitteessa: www.fin-lex.fi/sv/). Finlexistä voi hakea säädöksiä niiden numerolla. Lisäksi Finlexissä on asiasanahaku. Voimassa olevan lain tai asetuksen saa haettua Finlexistä valitse-malla Finlexin etusivulta vaihtoehdon lainsäädäntö, sitten ”ajantasainen lainsää-däntö” ja syöttämällä avautuvassa ikkunassa olevaan tietokenttään lain numeron ja toiseen tietokenttään lain säätämisvuoden.

1. Työsopimus, yhteistoiminta, tasa-arvo ja yksityisyys• Työsopimuslaki (55/2001); laki on myös KirVESTES:n liitteenä 20 (päi-

vitetty 31.3.2014 asti)• Yhdenvertaisuuslaki (21/2004)• Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)• Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)• Henkilötietolaki (523/1999)• Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004)• Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa

käytettäessä (1233/2006)

2. Työaika ja työvapaat• Työaikalaki (605/1996); laki on myös KirVESTES:n liitteenä 21 (päivitet-

ty 31.3.2014 asti)• Vuosilomalaki (162/2005)• Kirkon työaika-asetus (33/1998); asetus on myös KirVESTES:n liitteenä

22• Vuorotteluvapaalaki (1305/2002)• Opintovapaalaki (273/1979) ja –asetus (864/1979)

3. Työturvallisuus ja sen valvonta sekä työterveys• Työturvallisuuslaki (738/2002)• Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta

(44/2006)• Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksis-

ta (577/2003)• Työterveyshuoltolaki (1383/2001)• Tapaturmavakuutuslaki (608/1948)• Ammattitautilaki (1343/1988) ja –asetus (1347/1988)• Sairausvakuutuslaki (1224/2004)


4. Nuoret työntekijät• Laki nuorista työntekijöistä (998/1993)• Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaa-

rallisista töistä (475/2006)• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten

töiden esimerkkiluettelosta (188/2012)• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille sopivien töi-

den esimerkkiluettelosta (189/2012)

5. Hallinnollinen lainsäädäntö• Hallintolaki (434/2003)• Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003)• Hallintolainkäyttölaki (586/1996)• Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)• Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallinta-

tavasta (1030/1999)

6. Kirkon virkasuhde sekä virka- ja työehtolainsäädäntö• Kirkkolaki (1054/1993); lain 5 ja 6 luku, KirVESTES:n liitteenä 23• Kirkkojärjestys (1055/1993); kirkkojärjestyksen 5 ja 6 luku, KirVESTES:n

liitteenä 24• Laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista (968/1974)• Laki evankelis-luterilaisen kirkon työehtosopimuksista (829/2005)• Laki evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta (827/2005)


ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

1 § Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen

Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen soveltamisalalla työmarkkinakeskusjärjestö-jen neuvottelutulos 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimukseksi.

2 § Sopimuskausi ja sopimuksen mahdollinen irtisanominen

Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.4.2014–31.1.2017.

Mikäli Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson sopimuskoro-tusta koskevissa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotte-luissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, kirkon vir-ka- ja työehtosopimuksen sopijapuolilla on oikeus irtisanoa kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus viimeistään 30.9.2015 päättymään 31.1.2016.

Vaikka työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästäisi yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, kirkon virka- ja työ-ehtosopimuksen sopijapuolet voivat irtisanomisen asemasta sopia keskenään toisen jakson sopimusratkaisun kustannusvaikutukses-ta, toteutusajankohdasta ja kohdentumisesta viimeistään 29.9.2015 mennessä.

Jos tätä kirkon yleistä virka- ja työehtosopimusta ei irtisanota päätty-mään 31.1.2016, sopimuksen voimassaolo jatkuu 31.1.2017 jälkeen vuoden kerrallaan, jollei allekirjoittanut osapuoli irtisano sitä kirjal-lisesti vähintään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Jos sopimus irtisanotaan, irtisanovan osapuolen on samalla tehtä-vä pääkohdittain ehdotus uudeksi sopimukseksi, mikäli se haluaa uuden sopimuksen solmimista. Irtisanotun sopimuksen määräyksiä noudatetaan irtisanomisajan päättymisen jälkeenkin, kunnes uusi sopimus on tehty, kuitenkin siten, että niiden noudattaminen lakkaa irtisanoneeseen osapuoleen nähden, kun se on kirjallisesti ilmoitta-nut katsovansa osaltaan neuvottelut päättyneiksi.

3 § Sopimuskorotukset vuonna 2014 (ensimmäisen sopimusjakson ensimmäinen sopimuskorotus)

1. Yleinen palkkausjärjestelmäYleisessä palkkausjärjestelmässä täyttä työaikaa tekevän viranhal-tijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 20



eurolla 1.8.2014 lukien.

Yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja (KirVESTES liite 4*1) tarkistetaan vastaavasti 20 eurolla 1.8.2014 lu-kien. Korotetut vähimmäispalkat ilmenevät liitteestä 4*.

Osa-aikatyössä 20 euron korotus on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi.

2. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmäYlimmän johdon palkkausjärjestelmää uudistetaan 1.8.2014 lukien liitteestä ilmenevällä tavalla. Liitteen mukaisiin K-/J -hinnoitteluryh-mien asteikkopalkkoihin sisältyy 20 euron peruspalkan tarkistus 1.8.2014 lukien.

Liitteen soveltamisalaan kuuluvan täyttä työaikaa tekevän viranhal-tijan peruspalkkaa tarkistetaan 20 eurolla 1.8.2014 lukien, jollei se järjestelmään siirryttäessä muutoin tarkistu.

Osa-aikatyössä 20 euron korotus on samassa suhteessa alempi kuin osa-aikatyötä tekevän työaika on täyttä työaikaa alempi.

3. TuntipalkkajärjestelmäTuntipalkkaisen työntekijän palkkahinnoittelun (KirVESTES liite 8*) mukaan määriteltyä tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan 12 senttiä 1.8.2014 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tuntipalkkaisten perustuntipalkkojen palkkahinnoittelua tar-kistetaan vastaavasti 1.8.2014 lukien. Korotettu perustuntipalkkojen palkkahinnoittelu ilmenee liitteestä 8* (4 §).

Työntekijälle tuntipalkkaisten palkkahinnoittelun (KirVESTES liite 8*, 5 §) mukaisesti maksettavaa kokemuslisää ja mahdollisesti makset-tavaa henkilökohtaista lisää (KirVESTES liite 8*, 6 §) ei tarkisteta.

Seurakunnassa tuntipalkkaisten työolosuhdelisistä laaditun luettelon lisiä ei tarkisteta.

Seurakunnan omien suorien urakoiden urakkahinnoitteluja ei tarkis-teta.

Muuta kuin edellä sanottua tuntipalkkaisten työntekijöiden palkka-hinnoittelun mukaan määräytyvää tuntipalkkaa ei tarkisteta.

4. Eräät muut peruspalkat, lisät, lisäpalkkiot ja palkanlisät Sellainen muu peruspalkka, joka ei tarkistu edellisten pykälien pe-rusteella, tarkistetaan 20 eurolla 1.8.2014 lukien.

1 *=liitteidennumerotonmuutettuKirVESTES:nkodifinoinninyhteydessä



Sellainen lisä, lisäpalkkio ja palkanlisä, joka lasketaan prosentuaa-lisesti peruspalkasta tarkistuu automaattisesti peruspalkan tarkistu-essa.

Sellaista lisää, lisäpalkkiota ja palkanlisää, jota ei lasketa prosentu-aalisesti peruspalkasta, ei tarkisteta.

4 § Sopimuskorotukset vuonna 2015 (ensimmäisen sopimusjakson toinen sopimuskorotus)

1. Yleinen palkkausjärjestelmäYleisessä palkkausjärjestelmässä viranhaltijan ja kuukausipalkkai-sen työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan 0,4 prosentilla 1.8.2015 lukien.

Yleisen palkkausjärjestelmän vaativuusryhmien vähimmäispalkkoja tarkistetaan vastaavasti 0,4 %:lla 1.8.2015 lukien. Korotetut vähim-mäispalkat ilmenevät liitteestä 4*.

2. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmäYlimmän johdon palkkausjärjestelmän soveltamisalan piirissä ole-van viran ja sen haltijan peruspalkkaa tarkistetaan 0,4 prosentilla 1.8.2015 lukien.

K-/J -hinnoitteluryhmien asteikkopalkkoja tarkistetaan vastaavasti 0,4 %:lla 1.8.2015 lukien. Korotetut asteikkopalkat ilmenevät ylim-män johdon palkkausjärjestelmä -liitteestä.

3. TuntipalkkajärjestelmäTuntipalkkaisen työntekijän palkkahinnoittelun (KirVESTES liite 8*) mukaan määriteltyä tehtäväkohtaista perustuntipalkkaa tarkistetaan 0,4 prosentilla 1.8.2015 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tuntipalkkaisten perustuntipalkkojen palkkahinnoitte-lua tarkistetaan vastaavasti 1.8.2015 lukien. Tarkistettu perustunti-palkkojen palkkahinnoittelu ilmenee liitteestä 8* (4 §).

Työntekijälle tuntipalkkaisten palkkahinnoittelun (KirVESTES liite 8*, 5 §) mukaisesti maksettavaa kokemuslisää ja mahdollisesti makset-tavaa henkilökohtaista lisää (KirVESTES liite 8*, 6 §) tarkistetaan 0,4 prosentilla 1.8.2015 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien. Tuntipalkkaisten palkkahinnoittelun kokemuslisiä ja henkilö-kohtaista lisää tarkistetaan vastaavasti 1.8.2015 lukien.

Seurakunnassa tuntipalkkaisten työolosuhdelisistä laaditun luettelon lisiä tarkistetaan 0,4 prosentilla 1.8.2015 lähinnä seuraavan palkan-maksukauden alusta lukien.

Seurakunnan omien suorien urakoiden urakkahinnoitteluja tarkiste-



taan 0,4 prosentilla 1.8.2015 lähinnä seuraavan palkanmaksukau-den alusta lukien.

Muuta kuin edellä sanottua tuntipalkkaisten työntekijöiden palkkahin-noittelun mukaan määräytyvää tuntipalkkaa tarkistetaan 0,4 prosen-tilla 1.8.2015 lähinnä seuraavan palkanmaksukauden alusta lukien.

4. Eräät muut peruspalkat, lisät, lisäpalkkiot ja palkanlisät Sellainen muu peruspalkka, joka ei tarkistu edellisten pykälien pe-rusteella, tarkistetaan 0,4 prosentilla 1.8.2015 lukien.

Sellaista lisää, lisäpalkkiota ja palkanlisää, joka ei määräydy suh-teessa peruspalkkaan ja jota ei ole edellä 1–3 kohtien perusteella erikseen sovittu tarkistettavan, tarkistetaan 0,4 prosentilla 1.8.2015 1ukien.

5. Tekstimuutosten huomioon ottaminen Sopimuksen täytäntöönpanossa otetaan huomioon mahdollinen tekstimuutosten palkantarkistusta vähentävä vaikutus edellä kohtiin 1–4.

5 § Sopimuskorotukset vuonna 2016 (toinen sopimusjakso)

1. Sopimuskorotuksen määräytyminenTyömarkkinakeskusjärjestöt sopivat Työllisyys- ja kasvusopimuksen 2.3 kohdan tarkastelun perusteella toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Palkkaratkaisu mitoitetaan 12 kuukauden jakson mukaan ja suhteutetaan toisen jakson pituuteen.

Jos työmarkkinakeskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson sopimusratkaisusta, kirkon virka- ja työehtosopimuksen sopi-japuolet voivat sopia asiasta keskenään siten kuin edellä 2 §:ssä on todettu.

2. Sopimuskorotuksen toteuttaminenPalkantarkistus kohdennetaan käytettäväksi ensisijaisesti paikalli-sena järjestelyeränä harkinnanvaraiseen palkanosaan (HAVAan). Palkantarkistuksen yksityiskohtaisemmasta toteuttamisesta tämän sopimuksen sopijapuolet neuvottelevat 29.9.2015 mennessä.

Neuvotteluissa sopijaosapuolet pitävät tärkeänä, että järjestelyerää kohdennettaessa edistetään tuloksellisuutta tuottavaa toimintaa ja palkkausjärjestelmien kannustavaa soveltamista.



6 § Tarkistetun palkan maksaminen

Tarkistetut palkat maksetaan viimeistään kahden kuukauden kulu-essa tarkistuksen voimaantulosta lukien. Niissä suurissa seurakun-nissa, seurakuntayhtymissä ja Kipan järjestelmään siirtyvillä, joissa laskentateknisistä syistä ei voida noudattaa edellä mainittuja ajan-kohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeis-tään kolmen kuukauden kuluessa voimaantulosta lukien.

Työajan perusteella maksettavat tarkistetut korotukset maksetaan jaksotyöntekijöille tarkistusten voimaantuloajankohdasta lukien tai sen jälkeen ensiksi alkavan työaikajakson alusta lukien.

7 § Lomarahavapaa

Lomarahaa voidaan vaihtaa palkalliseen vapaa-aikaan (lomaraha-vapaaseen) KirVESTES:n liitteen mukaisesti 1.4.2014 lukien.

8 § Matkakustannusten korvaus

Mikäli sopimuskauden aikana tapahtuu kustannustason nousun tai laskun vuoksi muutoksia matkakustannuksissa ja matkakustannus-ten korvauksia tarkistetaan tämän vuoksi yleisesti, muutetaan tämän sopimuksen mukaisia matkakustannusten korvauksia tätä vastaa-vasti.

9 § Työryhmät

Sopimuskaudella työskentelevät seuraavat osapuolten yhteiset työ-ryhmät:

1) Työryhmä, joka neuvottelee tuottavuuden ja työhyvinvoinnin li-säämisestä työaikajärjestelyjen avulla. Työryhmän tulee laatia ehdotuksensa vuoden 2016 loppuun mennessä. Tavoitteena on työajan tehokkaampi käyttö hyödyntämällä toimintaa palvelevia joustavia työaikajärjestelyjä ja/tai toimivampia työaikamääräyk-siä.

2) Työryhmä, joka selvittää sitä, miten virka- ja työehtosopimuksis-ta voisi poiketa sopimusalalla ja/tai paikallisesti.

3) Työryhmä, joka selvittää leirityön vaativuutta ja siitä suoritettavi-en korvausten mahdollista kehittämistä ottaen huomioon leiritoi-minnan taloudelliset toteuttamismahdollisuudet.

4) Työryhmä, joka kehittää toimia, jotka edistävät tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Erityistä huomiota kiinnitetään kirkon palk-kausjärjestelmien kannustavaan soveltamiseen ja henkilöstön ja heidän edustajiensa osallistumista edistäviin yhteistoiminnal-lisiin toimintatapoihin sekä osaamisen kehittämiseen liittyviin ky-symyksiin ja rakennemuutoksen hyvään toteuttamiseen.



10 § Eräät virkavapaudet

Viranhaltijalle ja työsopimussuhteiselle työntekijälle, jolle on myön-netty virkavapautta tai työvapaata Julkisalan koulutettujen neuvot-telujärjestö JUKO ry.:n, Kirkon alan unioni r.y.:n tai Kirkon alat ry:n ylimpien päättävien toimielinten kokouksiin osallistumista varten, maksetaan sanotuilta virkavapaus tai työvapaa-ajoilta varsinainen/säännöllinen palkka, jos kokouksissa käsitellään virka tai työehtoso-pimusasioita.

Edellä tarkoitettuja ylimpiä päättäviä elimiä ovat Julkisalan koulutet-tujen neuvottelujärjestö JUKO ry.:n kevät ja syysliittokokous, hallitus ja kirkon neuvottelukunta, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:n hallitus ja edustajisto, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilö-liitto Jyty ry:n liittohallitus, liittovaltuusto ja liittokokous sekä Kirkon alat ry:n työvaliokunta, hallitus ja edustajisto.

11 § Ruokaraha 1.8.2015 lukien

Kirkon luottamusmiessopimuksen 11 §:ssä tarkoitettuna ruokailu-kustannusten korvauksena suoritetaan sanotun sopimuksen 3 §:ssä mainitulle viranhaltijalle ja työntekijälle 24 euroa kultakin kurssipäi-vältä.

12 § Luottamusmiehelle maksettava korvaus 1.8.2015 lukien

Pääsopijajärjestön luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiesteh-tävien hoitamisesta erillinen kuukausittainen korvaus seuraavasti:

1) pääluottamusmiehelle tai ainoalle luottamusmiehelle maksetaan 60 €/kk ja

2) jos pääsopijajärjestön luottamusmiehiä on valittu useampia kuin yksi, muulle kuin pääluottamusmiehelle maksetaan 50 €/kk.

13 § Työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus 1.8.2015 lukien

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta erillinen kuukausittainen korvaus seuraavasti:

1) jos seurakunnan jäsenmäärä on vähintään 70 000, korvaus on 60 €/kk,

2) jos seurakunnan jäsenmäärä on vähintään 10 000 – alle 70 000, korvaus on 50 €/kk, ja

3) jos seurakunnan jäsenmäärä on alle 10 000, korvaus on 30 €/kk.

Korvaus suoritetaan työsuojeluvaltuutetun sijasta varavaltuutetulle, milloin hän työnantajalle tehdyn ilmoituksen mukaan hoitaa työsuo-jeluvaltuutetun tehtävää tämän estyneenä ollessa vähintään kahden viikon ajan yhtäjaksoisesti.

Mikäli seurakuntaan on valittu useampi kuin yksi työsuojeluvaltuu-



tettu, maksetaan kullekin heistä korvausta ensimmäisen kappaleen kohdan 2 mukaisesti.

14 § Pääsopijajärjestöjen ja niiden alayhdistysten tai niiden jäsenliitto-jen jäsenmaksujen perintä

Seurakunta pidättää, mikäli viranhaltija/työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, pääsopijajärjestön tai sen alayhdistyksen tai niiden jä-senliittojen jäsenmaksun viranhaltijalle/työntekijälle maksettavasta palkasta. Pidätetyt jäsenmaksut seurakunta tilittää pääsopijajärjes-tön ilmoittamalle pankkitilille. Pääsopijajärjestö on velvollinen an-tamaan kirjallisesti jäsenmaksujen pidättämistä varten tarpeelliset tiedot.

15 § Neuvottelut sopimuskauden aikana

Sopimuskauden aikana voidaan tämän sopimuksen allekirjoittanei-den osapuolten välillä neuvotella ja sopia tarvittavista muutoksista palkkaukseen tai muihin palvelussuhteen ehtoihin Työllisyys- ja kas-vusopimuksen puitteissa. Esityksen sopimuksen tekemisestä voi tehdä Kirkon työmarkkinalaitos, seurakunta tai tämän sopimuksen allekirjoittanut viranhaltijoita tai työntekijöitä edustava järjestö.

16 § Eräät erityistoimet

Mikäli sopimusosapuolet yhdessä arvioivat, että talouden kehitys poikkeaa merkittävästi sopimuksen tekohetkellä arvioidusta, ne ko-koontuvat neuvottelemaan, mitä toimenpiteitä tämä edellyttää. Täl-löin sopijaosapuolet voivat sopia tämän virka- ja työehtosopimuksen muuttamisesta.

Jos sopimuskauden aikana ilmenee, että jonkin seurakunnan talou-dellinen tilanne edellyttää säästötoimenpiteitä, jotka ovat toteutetta-vissa muuttamalla sopimuksenvaraisia palvelussuhteen ehtoja, so-pijaosapuolet kokoontuvat tarkastelemaan tilannetta ja tarvittaessa sopivat palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta.

17 § Neuvottelumenettely ja työrauha

Neuvottelumenettelystä ja työrauhasta on voimassa, mitä Kirkon pääsopimuksessa on määrätty.

18 § Sopimuksen raukeaminen

Tämän virka- ja työehtosopimuksen voimaantulo edellyttää työmark-kinakeskusjärjestöjen toteavan 25.10.2013, että 30.8.2013 tehdyllä neuvottelutuloksella työmarkkinakeskusjärjestöjen työllisyys- ja kas-vusopimukseksi on riittävä kattavuus ja keskusjärjestöt allekirjoitta-vat työllisyys- ja kasvusopimuksen.



Helsingissä 23. päivänä lokakuuta 2013

KIRKON TYÖMARKKINALAITOS

JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY.

KIRKON ALAN UNIONI R.Y.

KIRKON ALAT RY


TÄYDENTÄVÄ ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KIRKON YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014–2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJAAN

1 § Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2014–2016 allekirjoi-tuspöytäkirjan täydentäminen

Tällä virka- ja työehtosopimuksella täydennetään 23.10 2013 alle-kirjoitettua allekirjoituspöytäkirjaa siten, kuin jäljempänä ilmenee. Mainitun allekirjoituspöytäkirjan perusteella ovat voimassa siten kuin sopimuksista ilmenee

• Virkaehtosopimus ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokei-lusta seurakunnissa

• Sopimus virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta

Sopimus virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta, joka on allekirjoitettu 16.2.2010, on voimassa 1.4.2014 lukien vain siltä osin kuin se koskee sopimuksen liitteessä tarkoitettuja kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien viranhaltijoita.

2 § Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2014–2016 sekä mui-den sopimusten ja suositusten hyväksyminen ja voimassaolo

1 mom. Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus 2014–2016 liitteineen (liite 1) otetaan käyttöön 1.4.2014 lukien. Työaikaa koskevat kokeilumäärä-ykset (VI OSA) tulevat voimaan 1.1.2015 lukien. Siihen saakka nou-datetaan voimassa olevia Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2010–2012 työaikamääräyksiä.

2 mom. Seuraavat erillissopimukset ja suositukset ovat voimassa 1.4.2014 luki-en (liite 2):

• Sopimus nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavien työnteki-jöiden palkkauksesta

• Tutustu työelämään ja tienaa –kesäharjoitteluohjelman pöytäkirja• Virkaehtosopimus seurakuntapapin vapaa-ajasta• Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimus• Kirkon yhteistoimintasopimus• Kirkon luottamusmiessopimus • Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus• Virka- ja työehtosopimus työaikapankista (osat A-D)• Suositus sairaanhoidon järjestämisestä seurakunnassa• Suositus suojavaatetuksesta seurakunnassa• Suositus työpaikkaruokailun järjestämisestä seurakunnassa• Suositus toimituspalkkioista


3 mom. Seuraavasta virka- ja työehtosopimuksista on sovittu erikseen:

• Virka- ja työehtosopimus seurakunnan palveluksessa olleen viran-haltijan/työntekijän kuoltua suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta taloudellisesta edusta

4 mom. Seuraavan sopimuksen voimassaolo päättyy 31.3.2014.

• Kirkon henkilöstön kehittämissopimus

5 mom. Seuraavien suositusten voimassaolo päättyy 31.3.2014. Niiden uudis-tamisesta neuvotellaan myöhemmin.

• Työpaikan päihdeongelmien käsittelyn periaatteet, käytännön me-nettelytavat sekä suositus hoitoon-ohjauksesta (osat A-C)

• Hyvän kohtelun edistäminen työpaikalla sekä käytännön menette-lytavat epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi (osat A-B)

Helsingissä 18.3.2014




KIRKON ALAT RY


KirVESTES 2014-2016

JOHDANTO

Tämä sopimus on sekä kirkon virkaehtosopimuslain (laki evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista 968/1974) tarkoittama virkaehtosopimus että työ-ehtosopimuslain (työehtosopimuslaki 436/1946) tarkoittama työehtosopimus. Tämän sopimuksen määräykset voivat koskea virkaa, viranhaltijaa tai työsopi-mussuhteista työntekijää. Mikäli jossakin sopimuksen määräyksessä ei ole ni-menomaisesti mainittu rajoitusta, koskee se sekä viranhaltijaa että työntekijää. Kun sopimuksen määräys koskee vain viranhaltijaa, on säännös merkitty VES, ja kun se koskee vain työntekijää, on se merkitty TES.

KirVESTES jakautuu aihepiirittäisiin osiin (osat I-VII). Kullakin osalla on oma joh-dantonsa, jossa kerrotaan pääpiirteet osan sisällöstä. Sopimuksen eri osat on eroteltu ylätunnisteessa sekä sivun reunassa näkyvällä värillä.

Sopimuksen osat ovat seuraavat:

• I Osa Palvelussuhdetta koskevia yleisiä määräyksiä• II Osa Palkkaus• III Osa Poissaolot ja palkkaus poissaoloajoilta• IV Osa Vuosiloma• V Osa Korvaukset• VI Osa Työaika• VII Osa Eräät henkilöstön edustajien etuudet.

Sopimuskirjan liitteet 1-8 ovat myös sopimuksen osia. Lisäksi sopimuskirjassa on mukana erillisiä virka- ja/tai työehtosopimuksia ja suosituksia (liitteet 9-19).

Viranhaltijoita koskevia yleisiä säännöksiä on lisäksi kirkkolaissa (1054/1993) ja –järjestyksessä (1055/1993). Työntekijöitä koskevia yleisiä säännöksiä on työ-sopimuslaissa (55/2001). Työsopimuslaki sekä kirkkolain ja -järjestyksen viran-haltijoita koskevat säännökset (KL ja KJ 5 ja 6 luvut) ovat tämän sopimuskir-jan liitteinä. Liitteenä ovat myös työaikalaki (605/1996) ja kirkon työaika-asetus (33/1998). Lisäksi mukana on luettelo muusta keskeisestä henkilöstöhallintoa koskevasta lainsäädännöstä. Lainsäädäntöä on seurattu 31.3.2014 asti. Tämän sopimuskirjan alussa on luettelo tässä sopimuskirjassa käytetyistä säädösten ly-henteistä. Lyhenteitä käytetään usein toistuvien säädösten yhteydessä.

KirVESTES 2014-2016

PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

24

OSA I

I OSA PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

1 § Soveltamisala

1 mom. Kirkon virat, viranhaltijat ja työntekijät

Tätä sopimusta sovelletaan evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seu-rakuntien virkoihin, viranhaltijoihin ja työsopimussuhteessa oleviin työntekijöihin.

2 mom. Työnantajan määritelmä

Tämän sopimuksen tarkoittamia työnantajia ovat seurakunnat, seu-rakuntayhtymät, tuomiokapitulit ja kirkkohallitus. Mitä tässä sopimuk-sessa on sanottu seurakunnasta, koskee vastaavasti myös edellä mainittuja muita työnantajia.

3 mom. Viittaukset lain säännöksiin

Jäljempänä tässä sopimuksessa on viittauksia lain säännöksiin. Näi-tä säännöksiä ei ole otettu tämän sopimuksen osaksi.

2 § Palvelussuhteen alkaminen

1 mom. Viranhaltijan palvelussuhteen alkaminen

VES Viranhaltijan palvelussuhteen alkamisesta on määrätty KL 6 ja KJ 6 luvuissa.

2 mom. Työsopimuksen tekeminen

TES Työsopimus tehdään pääsääntöisesti kirjallisesti ja niin tarkasti, että siitä käyvät ilmi kaikki työsuhteen määrittelyyn vaikuttavat seikat.

Soveltamisohje:Työsopimuksen muodosta ja kestosta on säädetty TSL 1:3:ssa ja työnteon keskeisis-tä ehdoista annettavasta selvityksestä TSL 2:4:ssa. Työsopimukseen voidaan sisäl-lyttää TSL 1:4:n mukainen koeaika.

TSL:n mukaan työsopimus tehdään pääsääntöisesti olemaan voimassa toistaiseksi. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää perusteltua syytä (esim. sijai-suus, työn kausiluonteisuus). Ilman perusteltua syytä määräajaksi tehtyä työsopi-musta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana (ks. TSL 1:3).

Työsopimus voidaan tehdä poikkeuksellisesti suullisesti silloin, kun siihen on perus-teltua aihetta esimerkiksi työsopimuksen lyhytaikaisuuden vuoksi.

Ns. tarvittaessa tulevan työntekijän osalta seurakunnassa on oltava päätös, onko hänet palkattu toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen, vai sovitaanko kustakin työrupeamasta erikseen tehtävällä määräaikaisella työsopimuksella. Tämä vaikuttaa siihen, mitä tietoja työsopimukseen tulee merkitä samoin kuin myös esim. velvolli-

KirVESTES 2014-2016

PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ OSA I

25

suuteen maksaa lomakorvaus työsuhteen päättymisen yhteydessä, jos työsuhde on määräaikainen.

3 mom. Työsuhteen alkaminen

TES Työsuhde alkaa siitä päivästä, jolloin työntekijä työsopimuksensa mukaisesti tosiasiassa ryhtyy työhön. Jos kuitenkin kalenterikuukau-den ensimmäinen päivä on sellainen pyhä- tai juhlapäivä tai muu päivä, joka säännönmukaisesti ei ole työpäivä, työntekijän oikeudet alkavat sanotun kuukauden alusta, mikäli työhön valittu on edellä mainittujen päivien jälkeisenä ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänä ryhtynyt työhön.

3 § Terveydentilaa koskevat selvitykset

1 mom. Viranhaltijan velvollisuus esittää terveydentilaa koskeva selvitys

VES Viranhaltijan velvollisuudesta esittää terveydentilaa koskeva selvi-tys virkasuhteeseen otettaessa säädetään KL 6:16:ssa. Viranhalti-jan velvollisuudesta antaa virkasuhteen aikana tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvys-tään säädetään KL 6:31:ssa.

2 mom. Työntekijän lääkärintodistus ennen työsuhteen alkamista

TES Työntekijän on ennen työsuhteen alkamista vaadittaessa esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.

3 mom. Työntekijän terveydentilaa koskeva selvitys työsuhteen aikana

TES Työntekijä on työsuhteen aikana velvollinen työnantajan pyynnös-tä antamaan tälle tehtävän hoitamisen edellytyksien selvittämisek-si tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvystään. Työntekijä on myös velvollinen osallistumaan työnantajan määräyksestä terveydenti-lansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Työntekijälle on ennen määräyksen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Työnantajan määräämien tarkastusten ja tutkimusten kustannuksista vastaa työnantaja.

Soveltamisohje:Palkkaus tässä momentissa tarkoitettujen tutkimusten ajalta, ks. 81 § 2 mom.

4 § Viranhaltijan ja työntekijän tehtävät

1 mom. Viranhaltijan tehtävät

VES Viranhaltijan tehtävistä määrätään KL:ssa ja KJ:ssä ja/tai viran joh-tosäännössä.

KirVESTES 2014-2016

PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

26

OSA I

2 mom. Työntekijän tehtävät

TES Työntekijä otetaan työsopimuksella sovittuihin tehtäviin, mutta hän on tarvittaessa velvollinen siirtymään tilapäisesti muihinkin tehtäviin, joita työntekijän työkokemuksen ja koulutuksen perusteella voidaan pitää hänelle sopivina.

5 § Palvelussuhteen päättyminen ja lomautus

1 mom. Virkasuhteen päättyminen ja lomauttaminen

VES Viranhaltijan virkasuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta on sää-detty KL 6 luvussa.

2 mom. Työsopimuksen irtisanominen, purkaminen ja lomauttaminen

TES Työntekijän työsopimuksen irtisanomisesta ja purkamisesta sekä lo-mauttamisesta on säädetty TSL:ssa.

Soveltamisohje 1-2 mom:Lomauttaminen ks. TSL 5 luku, työsopimuksen irtisanominen ja purkaminen ks. TSL 6-9 luvut.

Kun lomauttaminen tai irtisanominen perustuu tuotannollisiin tai taloudellisiin syihin, on asia käsiteltävä kirkon yhteistoimintasopimuksen menettelytapoja ja määräaikoja noudattaen.

3 mom. Työsuhteen lakkaaminen täyden työkyvyttömyyseläkkeen johdosta

TES Kun työntekijälle on myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke, työsuh-de lakkaa ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sinä päivänä, jona työntekijän oikeus työkyvyttömyyseläkkeen saamiseen on alkanut. Jos työnantaja on saanut eläkettä koskevasta päätöksestä tiedon myöhemmin, työsuhde lakkaa tiedoksisaantipäivästä alkaen.

4 mom. Palkaton virka-/työvapaa määräaikaisen kuntoutustuen aikana

VES+TES Kun viranhaltija/työntekijä jää kirkon eläkelain (261/2008) mukaan määräytyvälle määräaikaiselle kuntoutustuelle, on työstä poissaolo-aika palkatonta virka-/työvapaata. Jos työnantaja on saanut kuntou-tustukea koskevasta päätöksestä tiedon myöhemmin, palkaton vir-ka-/työvapaa alkaa tiedoksisaantipäivästä alkaen.

Soveltamisohje 3-4 mom:Työnantajan mahdollisuudesta saada kirkon keskusrahastolta takautuvasti korvaus-ta viranhaltijalle/työntekijälle maksamastaan (sairausajan) palkasta kirkkohallituksen työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea koskevan päätöksen voimaantulon jälkei-seltä ajalta on annettu ohjeet kirkkohallituksen yleiskirjeessä 12/2004.

Määräaikaiselta kuntoutustuelta töihin palaavalle viranhaltijalle/työntekijälle tarjotaan hänen entisiä työtehtäviään. Jos sellaisia ei enää ole, hänelle on pyrittävä tarjoa-maan muuta hänelle soveltuvaa työtä.

KirVESTES 2014-2016

PALVELUSSUHDETTA KOSKEVIA YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ OSA I

27

6 § Irtisanomisajat

1 mom. Viranhaltijan irtisanomisajat

VES Viranhaltijan irtisanomisajoista säädetään KL 6:55:ssä.

2 mom. Työntekijän irtisanomisajat

TES Työntekijän irtisanomisajoista säädetään TSL 6:3:ssa.

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

28

OSA II

II OSA PALKKAUS

JOHDANTO

Osa II sisältää kolme lukua

• palkkaa ja palkan maksamista koskevat yleiset määräykset si-sältyvät lukuun 2.1. Tässä luvussa on määräyksiä mm. viranhal-tijan/työntekijän oikeudesta palkkaukseen, päätoimisuudesta ja osa-aikaisuudesta sekä palkan maksamisen ajankohdasta.

• seurakunnassa/seurakuntayhtymässä sovellettavia palkkaus-järjestelmiä koskevat määräykset sisältyvät lukuun 2.2. Tämän luvun alussa on oma johdantonsa, jossa kuvataan käytössä ole-via palkkausjärjestelmiä.

• palkkausjärjestelmiin kuulumattomia lisiä ja palkkioita koskevat määräykset ovat luvussa 2.3. Tähän lukuun sisältyy mm. määrä-ykset leirin johtajan palkkiosta sekä kokouspalkkioista.

LUKU 2.1. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

10 § Oikeus palkkaukseen

1 mom. Palkkauksen alkaminen ja päättyminen

Viranhaltijan/työntekijän oikeus palkkaukseen alkaa siitä päivästä, jolloin hän ryhtyy hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä tai mistä lu-kien hänen työssä ollessaan hänelle on myönnetty palkkauksellinen etuus. Oikeus palkkaukseen jatkuu siihen päivään, jolloin viran tai tehtävän hoitaminen päättyy tai viranhaltijalle/työntekijälle myönnet-ty palkkauksellinen etuus lakkaa.

Soveltamisohje:Oikeus palkkaan alkaa normaalisti vasta, kun virantoimitus tai tehtävän hoitaminen on alkanut. Jos virka-/työsuhde kuitenkin alkaa viranhaltijan/työntekijän säännönmu-kaisena vapaapäivänä tai kuukauden ensimmäiseksi päiväksi sattuvana pyhä-, juh-la- tai muuna vapaapäivänä, oikeus palkkaukseen alkaa virka-/työsuhteen alkamis-päivästä. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun viranhaltijan/kuukausi-palkkaisen työntekijän palvelussuhde alkaa kalenterikuukauden alusta ja kuukauden ensimmäiset päivät sijoittuvat viranhaltijan/työntekijän säännönmukaisille vapaapäi-ville. Edellytyksenä palkan maksamiselle on kuitenkin, että tehtävän hoitaminen to-siasiallisesti alkaa heti ensimmäisenä viranhaltijan/työntekijän säännönmukaisena työpäivänä em. vapaapäivän tai juhla- tai pyhäpäivän jälkeen.

2 mom. Viranhaltijan oikeus palkkaukseen erityistapauksessa

VES Jos viranhaltijan virkasuhde päättyy kesken kalenterikuukauden sai-rauden tai vamman vuoksi siten, että hän tulee pysyvästi kykene-mättömäksi hoitamaan virkaansa, tai hän kuolee, palkkaus suorite-taan hänelle tai hänen oikeudenomistajilleen koko siltä kalenterikuu-kaudelta.

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

29

Soveltamisohje:Jos viranhaltijan virkasuhde päättyy muusta kuin sopimuskohdassa mainitusta syys-tä kesken kalenterikuukauden, liikaa maksettu palkka peritään takaisin.

11 § Kokonaispalkkaus

Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkat ovat kokonaispalkkoja.

Soveltamisohje:Kokonaispalkkaukseen ei kuulu minkäänlaisia kokonaan tai osittain ilman vastiketta annettavia luontoisetuja.

Jos viranhaltijalle/työntekijälle annetaan luontoisetu, sen verotusarvo on osa varsi-naista palkkaa siten, ettei luontoisedun antaminen lisää tämän sopimuksen mukaan määritellyn kokonaispalkan määrää.

Luontoisetupalkkauksen evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslain kumoamisesta annetun lain (1990/391) perusteella säilyttäneeseen sovelletaan em. määräyksiä, jos työnantaja ei päätä toisin.

Yksityiseltä tai muulta maksuvelvolliselta perittävät maksut viranhaltijan suorittamista virkatoimista ja lunastukset toimituskirjoista kuuluvat seurakunnalle.

12 § Varsinainen palkka

Varsinaisella palkalla tarkoitetaan viranhaltijaan/työntekijään sovel-lettavan palkkausjärjestelmän mukaan määräytyvää säännöllisesti palkanmaksukausittain maksettavaa palkkaa. Varsinaiseen palk-kaan ei lueta:

1) työajan perusteella suoritettavaa korvausta, 2) erityisestä työolosuhteesta tai -ajankohdasta maksettavaa palk-

kiota tai korvausta, 3) kustannusten korvausta,4) luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle maksettavaa korva-

usta 5) muuta palkkausjärjestelmään perustumatonta korvausta eikä6) kertapalkkiota.Soveltamisohje:Yleinen palkkausjärjestelmä, varsinainen palkka, ks. 21 §.

Johdon palkkausjärjestelmä, varsinainen palkka, ks. liite 7, 2 §.

Tuntipalkkajärjestelmä, varsinainen palkka, ks. 31 §.

Viranhaltijan ja kuukausipalkkaisen työntekijän palkanmaksukausi on kuukausi. Tun-tipalkkaisella työntekijällä on kuukaudessa kaksi tai useampia palkanmaksukausia, ks. 17 § 2 mom.

Varsinaisen palkan käsitteellä on merkitystä sovellettaessa mm. seuraavia virka- ja työehtosopimuksen kohtia:

1) osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkkaus (14 §)2) palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta (15 §), 3) palkanmaksuajankohta (16-17 §), 4) sairausajan palkkaus (53-58 §), 5) eräiden virka- ja työvapaiden palkkaus (63 §, 80-85 §, 88 §), 6) tuntipalkan laskeminen työaikakorvauksia suoritettaessa (165 §),

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

30

OSA II

7) vuosilomapalkka, lomaraha ja lomakorvaus (IV Osan luvut 4.4-4.6).

Varsinaiseen palkkaan luetaan kuuluvaksi myös vastikkeetta annettava asunto ja siihen liittyvä luontoisetu tai näiden sijaan annettava rahakorvaus ja ne otetaan huo-mioon mm. lomakorvauksen ja lomarahan laskennassa. Edun arvo on sama kuin sen ennakonpidätysarvo verotuksessa. Jos luontoisedun arvoa ei voida muuten to-deta, pidetään sinä sitä määrää, josta verotusta varten suoritetaan ennakonpidätys. Luontoisetupalkkauksesta, ks. 11 §.

13 § Päätoimisuus

Virkasuhde/työsuhde on päätoiminen, jos viranhaltijan/työntekijän määritelty työaika on keskimäärin vähintään 19 tuntia viikossa eikä hän ole muussa päätoimiseksi katsottavassa työssä tai palvelussuh-teessa. Hengellisen työn viranhaltijan palvelussuhde on päätoiminen silloin, kun tehtävämäärä on vähintään puolet kokoaikaisen viran täydestä tehtävämäärästä.

14 § Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palk-kaus

Osa-aikaisen viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkka määräytyy prosenttiosuutena kokoaikaiselle maksettavasta varsi-naisesta palkasta siinä suhteessa kuin hänen työaikansa on asian-omaista täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi tai tehtävämääränsä asianomaista säännöllistä tehtävämäärää pienempi.

Soveltamisohje:Osa-aikaisesti työskentelevän viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkan määrittäminen edellyttää, että hänelle ensin määritetään täydeltä työajalta maksetta-va palkka. Sen määrittämisessä noudatetaan samoja perusteita kuin kokoaikaisesti työskentelevän viranhaltijan/työntekijän palkkauksen määrittämisessä. Työaikamää-räysten piirissä olevien viranhaltijoiden/työntekijöiden työaikaa vastaavat prosentti-osuudet täysiltä työtunneilta ovat liitteessä 4.

15 § Palkan maksaminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta

1 mom. Palkka osalta kalenterikuukautta

Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka osalta kalenterikuukautta siten, että jokaista virantoimituspäivää tai keskeytyksen ulkopuolista kalenteripäivää kohden lasketaan niin mones osa kalenterikuukauden varsinaisesta palkasta kuin siinä kuukaudessa on kalenteripäiviä.

Soveltamisohje:Päiväpalkka saadaan jakamalla viranhaltijan/työntekijän varsinainen kuukausipalkka asianomaisen kuukauden kalenteripäivien lukumäärällä.

Palkka maksetaan osalta kalenterikuukautta päiväpalkkana silloin,

• kun viranhaltija/työntekijä on yhden tai useampia päiviä poissa virantoimituk-sesta/työstä palkattomalla virka-/työvapaalla,

• kun määräaikaisen virka-/työsuhteen palkka on määritelty kuukausipalkkana, mutta palvelussuhde kestää vähemmän kuin kuukauden mutta enemmän kuin

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

31

12 kalenteripäivää tai• kun palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken kalenterikuukauden.

Palkattomalla virka-/työvapaalla olevalta viranhaltijalta/työntekijältä pidätetään palk-ka kaikilta niiltä päiviltä, joiksi virka-/työvapaa on myönnetty.

2 mom. Palkka 12 kalenteripäivää lyhyemmältä ajalta

Jos työaikamääräysten piirissä olevan viranhaltijan määräaikainen virkasuhde tai kuukausipalkkaisen työntekijän määräaikainen työ-suhde kokonaisuudessaan kestää enintään 12 kalenteripäivää, palk-ka maksetaan 1 momentista poiketen tehtyjen työtuntien mukaan. Tuntipalkka lasketaan käyttäen 165 §:n jakajalukuja.

Soveltamisohje:Hengellisen työn viranhaltijoille palkka maksetaan aina päiväpalkkaperusteisesti.

16 § Palkan maksaminen viranhaltijalle VES

1 mom. Palkan maksamisen ajankohta

Viranhaltijan varsinainen palkka maksetaan kunkin kalenterikuu-kauden 1. tai 15. päivänä siten kuin seurakunnan asianomainen vi-ranomainen on päättänyt. Jos maksupäiväksi määrätty päivä sattuu arkilauantaiksi, sunnuntaiksi tai muuksi juhlapäiväksi, palkka mak-setaan sitä lähinnä edeltävänä saman kalenterikuukauden muuna arkipäivänä. Jos maksupäivä tämän johdosta siirtyisi edelliselle ka-lenterikuukaudelle, palkka maksetaan kuitenkin maksupäivää lähin-nä seuraavana muuna arkipäivänä. Palkan tulee olla nostettavissa tässä momentissa tarkoitettuna palkanmaksupäivänä.

Soveltamisohje:Siirtymämääräys: jos seurakunnan palkanmaksuajankohta poikkeaa momentissa sanotuista vaihtoehdoista tämän määräyksen voimaantullessa, palkanmaksuajan-kohtaa voidaan seurakunnan asianomaisen viranomaisen päätöksellä siirtää ker-rallaan enintään kaksi kalenteripäivää, jollei paikallisesti päästä yksimielisyyteen muunlaisesta menettelystä. Ennen palkanmaksuajankohdan muuttamista koskevan päätöksen tekemistä asia on käsiteltävä Kirkon yhteistoimintasopimuksen mukaises-sa yhteistoimintamenettelyssä.

Palkanmaksuajankohta on sama sekä toistaisessa että määräaikaisessa virkasuh-teessa oleville viranhaltijoille eli kalenterikuukauden 1. tai 15. päivä.

Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa viranhaltijalle laskelma, jossa on selvitys pal-kan suuruudesta, mahdollisista lisistä sekä palkanpidätyksistä eri tarkoituksiin (KL 6:24).

2 mom. Muun kuin varsinaisen palkan tai palkkion maksaminen

Muu kuin varsinainen palkka tai palkkio maksetaan varsinaisen pal-kan maksamisen yhteydessä, jollei virkaehtosopimuksessa ole toi-sin sovittu. Jos palkan tai palkkion maksaminen edellyttää laskulla esitettävää selvitystä suoritetuista toimenpiteistä, maksu suoritetaan

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

32

OSA II

viimeistään laskun esittämistä seuraavan kalenterikuukauden aika-na.

3 mom. Palkan maksamisen tapa

Viranhaltijan palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille.

17 § Palkan maksaminen työsopimussuhteiselle työntekijälle TES

1 mom. Kuukausipalkkaisen työntekijän palkan maksamisen ajankohta

Kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka kerran kuu-kaudessa jälkikäteen kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Jos kuu-kauden viimeinen arkipäivä on lauantai, palkka maksetaan edellise-nä arkipäivänä. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkka on erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä.

Soveltamisohje:Työntekijälle annetaan palkanmaksun yhteydessä laskelma josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Ks. TSL 2:16,2 mom.

2 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan maksamisen ajankohta

Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkka maksetaan kaksi kertaa kuu-kaudessa. Mikäli työnantajan ja työntekijän kesken niin sovitaan, voi-daan palkka maksaa kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Palk-ka erääntyy maksettavaksi viimeistään seitsemäntenä työpäivänä palkanmaksukauden päätyttyä.

3 mom. Palkan maksaminen työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä palkka maksetaan viimeistään palvelussuh-teen viimeisenä päivänä, jollei maksuajankohdasta ole nimenomai-sesti työsopimuksella toisin sovittu.

Soveltamisohje:Palkan maksaminen työsuhteen päättyessä muuna kuin työsuhteen päättymispäi-vänä, esimerkiksi työsuhteessa noudatettuna tavanomaisena palkanmaksupäivänä, edellyttää, että siitä on sovittu työsopimusta solmittaessa tai työsuhteen aikana. Asi-asta on aina nimenomaisesti sovittava. Jos ehto on vakiolausekkeena työsopimuk-sessa, se on voimassa vain, jos asiasta on sovittu ja siitä on tehty merkintä työsopi-mukseen. Ks. myös TSL 2:13-14.

Muut kuin säännölliset palkkaerät, joista ei ole selvitystä työsuhteen päättymispäivä-nä (esimerkiksi työaikakorvaukset), voidaan maksaa palkan tavanomaisena maksu-ajankohtana työsuhteen päättymisen jälkeen.

4 mom. Palkan erääntyminen erityistapauksissa

Jos työntekijän palkka työsuhteen aikana tai sen päättyessä erään-

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

33

tyy maksettavaksi pyhäpäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, jou-lu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, pidetään erääntymispäivä-nä lähinnä edellistä arkipäivää.

5 mom. Palkan maksamisen tapa

Työntekijän palkka maksetaan hänen osoittamalleen rahalaitoksen tilille.

18 § Työsopimussuhteisia työntekijöitä koskevia muita määräyksiäTES

1 mom. Palkka muusta kuin säännönmukaisesta työstä

Milloin työntekijä on tilapäisesti estynyt suorittamasta varsinaista työ-tään tai milloin tarve muutoin vaatii, on hän velvollinen suorittamaan muutakin työtä. Jos työ, johon työntekijä on siirretty, on alemmin pal-kattua, maksetaan hänelle omaa ammattiaan tai työtään vastaava palkka. Jos työ on korkeammin palkattua, työntekijälle maksetaan tilapäistä työtään vastaava korkeampi palkka siltä ajalta, jona hän tätä työtä suorittaa.

Soveltamisohje:Muun työn tulee olla työntekijälle hänen ammattiinsa ja työkokemukseensa nähden sopivaa.

Silloin, kun työnantaja ja työntekijä sopivat muusta työstä sen sijaan, että työnan-taja käyttäisi TSL:n mukaista oikeuttaan lomauttaa tai irtisanoa työntekijä, palkkaus määräytyy momentissa sanotusta poiketen asianomaista työtä koskevien palkkaus-määräysten mukaisesti. Esimerkiksi, jos työnantaja sopii lastenohjaajan kanssa hau-tausmaatyöstä sen sijaan, että lomauttaisi työntekijän, määräytyy työntekijän palkka hautausmaiden kesätyöntekijän tehtävistä maksettavan kuukausi- tai tuntipalkan mukaisesti.

2 mom. Luonnonesteen aiheuttama töiden keskeytys

Milloin työntekijä sateen, pakkasen tai muun luonnonesteen aiheut-taman töiden keskeytyksen vuoksi ei voi tehdä työtään, on hänelle täksi ajaksi pyrittävä järjestämään muuta työtä.

Soveltamisohje:Jos kysymyksessä on tavanomainen luonnoneste, ei työntekijälle, joka on tämän vuoksi estynyt tekemästä työtään, makseta palkkaa. Jos kysymyksessä taas on työpaikkaa kohdannut tulipalo, poikkeuksellinen luonnontapahtuma tai muu sen kal-tainen työsopimuksen osapuolista riippumaton tapahtuma, maksetaan työntekijälle työnteon keskeytyksen ajalta varsinainen palkka, enintään kuitenkin 14 päivältä (ks. myös TSL 2:12, 2-3 mom.).

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

34

OSA II

LUKU 2.2. PALKKAUSJÄRJESTELMÄT

JOHDANTO

Kirkon virka- ja työehtosopimuksen palkkausjärjestelmät muodosta-vat seurakunta-/seurakuntayhtymäkohtaiselle palkkapolitiikalle yh-teisen perustan ja tavoitteet. Palkkausjärjestelmiä on kaksi:

• kirkon yleinen palkkausjärjestelmä ja• tuntipalkkajärjestelmä.

Palkkausjärjestelmissä on huomioitu tehtävistä, palkkaustavoista ja organisaatiosta johtuvat tarpeet. Työnantaja harjoittaa omaa palkka-politiikkaansa järjestelmien osoittamissa rajoissa.

Palkkausjärjestelmät sisältävät palkan eri osia, palkan tasoa sekä sen asettamisen ja tarkistamisen käytäntöjä koskevia määräyksiä. Järjestelmien tavoitteena on, että työnantajan palkkapolitiikka on kannustavaa, kilpailukykyistä ja tasa-arvoista sekä palkkauksen por-rastus oikeudenmukainen. Tarkoituksena on, että palkkaukseen liit-tyvät käytännöt ja prosessit ovat avoimia, läpinäkyviä, objektiivisia ja joustavia.

Palkkausjärjestelmien tavoitteiden mukaista on, että johto ja esi-miehet toimivat vastuullisesti, kannustavasti ja läpi organisaation yhtenevästi. Myös yhteistyöstä henkilöstön edustajien kanssa on huolehdittava. Palkkausasioiden hyvien käytäntöjen mukaista on, että viranhaltijat/työntekijät tuntevat palkan määräytymisperusteet ja palkanasetannan prosessit sekä ymmärtävät, miten oma suoritus vaikuttaa palkkaukseen.

Kirkon palkkausjärjestelmissä palkkaustapa on joko kuukausi- tai tuntipalkka. Palkan suuruus määritellään etukäteen valittua aikayk-sikköä (kuukausi tai tunti) kohden.

Kirkon yleinen palkkausjärjestelmä ja tuntipalkkajärjestelmä perustu-vat tehtävän vaativuutta mittaavaan tehtäväkohtaiseen palkanosaan sekä viranhaltijan/työntekijän työkokemusta ja työsuoritusta mittaa-vaan henkilökohtaiseen palkanosaan. Näistä tehtäväkohtainen pal-kanosa muodostaa pääosan palkasta.

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

35

Kuva 1. Kirkon yleisen palkkausjärjestelmän palkanosat

Tehtäväkohtainen palkanosa/

peruspalkka

Henkilökohtainen palkanosa

Harkinnanvarainen palkanosa

Vuosisidonnainen palkanosa

Perusteena henkilön osaaminen ja työsuoritus • arviointikriteerit

Perusteena henkilön työkokemus• palvelusaika

Varsinainen palkkaErityinen osa

Vaativuusosa

Vaativuusryhmän vähimmäispalkka

Perusteena tehtävän vaativuus• vaativuusryhmittely• tehtävänkuvaus

Kirkon työmarkkinalaitos ja kirkon pääsopijaosapuolet ovat sopineet seuraavista poikkeuksista sovellettaviin palkkausjärjestelmiin:

• Työehtosopimus nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavi-en työntekijöiden palkkauksesta (liite 5). Tämä sopimus sisältää palkkahinnoittelut, joiden soveltaminen ja taso poikkeavat kirkon yleisen palkkausjärjestelmän ja tuntipalkkajärjestelmän määrä-yksistä. Palkkahinnoitteluja voidaan soveltaa vain sopimukses-sa tarkoitettuihin työntekijöihin ja tehtäviin. Virkasuhteisiin sopi-musta ei voi soveltaa.

• Virkaehtosopimus ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokei-lusta seurakunnissa ja sopimus virkaehtosopimuksen sitovuus-piirin rajoittamisesta (liitteet 6 ja 7) 1.8.2014 alkaen 1.4.2014 alkavan sopimuskauden loppuun saakka. Sopimukset koskevat kirkkoherran virkaa ja sen haltijaa sekä työnantajaa edustavaa johtavaa talous- ja henkilöstöhallinnon virkaa ja sen haltijaa. Ylimmän johdon palkka on kokeilusopimuksen mukaan ko-konaisarvioinnilla määriteltävä peruspalkka, jonka suuruuden päättää työnantaja käyttämällä Kirkon työmarkkinalaitoksen vi-ralle vahvistamaa hinnoitteluryhmän palkka-asteikkoa.

LUKU 2.2.1. KIRKON YLEINEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

20 § Soveltamisala

Tämän luvun määräykset koskevat viran ja viranhaltijan sekä täy-sin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen kuukausipalkkaisen työntekijän

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

36

OSA II

palkkausta. Määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta kirkkoherran eikä johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran ja sen haltijan palkka-ukseen.

Soveltamisohje:Kirkkoherran ja johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran ja sen haltijan palkkaus määräytyy liitteen 7 mukaisesti.

21 § Yleinen palkkausjärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet

Yleisessä palkkausjärjestelmässä varsinainen palkka muodostuu

1) tehtäväkohtaisesta palkanosasta (peruspalkka; 22 §) ja 2) henkilökohtaisesta palkanosasta (vuosisidonnainen palkanosa

ja harkinnanvarainen palkanosa; 24-26 §).Soveltamisohje:Yleiseen palkkausjärjestelmään 1.10.2007 siirryttäessä viranhaltijalle/työntekijäl-le on voinut syntyä euromääräinen henkilökohtainen lisä, jota maksetaan vain niin kauan kuin lisäpalkkaa tai palkanlisää saava viranhaltija/työntekijä on nykyisessä tehtävässään. Tällainen lisä on poikkeuksellisesti osa tämän viranhaltijan/työntekijän varsinaista palkkaa.

22 § Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka)

1 mom. Tehtävän vaativuuden arviointi

Tehtäväkohtainen palkanosa (peruspalkka) määritetään arvioimalla viranhaltijan/työntekijän tehtävän vaativuutta virka- ja työehtosopi-muksen vaativuusryhmittelyn kriteereiden ja tehtävästä laaditun teh-tävänkuvauksen avulla.

2 mom. Tehtävän sijoittamien vaativuusryhmään ja viranhaltijan/työntekijän pe-ruspalkan määrittäminen

Tehtävä sijoitetaan siihen vaativuusryhmään, johon se vaativuuden arvioinnin perusteella kuuluu. Vaativuusryhmillä on vähimmäispal-kat. Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on tehtävälle määritetyn vaativuusryhmän vähimmäispalkan suuruinen, jollei 3 ja 4 momen-tista muuta johdu.

3 mom. Peruspalkan vaativuusosa

Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaa-tivuusryhmän vähimmäispalkkaa korkeammaksi, jos tehtävänkuva-us ja sen vaativuuskriteereitä koskevat merkinnät sitä edellyttävät. Tämä ylitys merkitään peruspalkan vaativuusosaksi.

4 mom. Peruspalkan erityinen osa

Viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaati-vuusryhmän vähimmäispalkkaa korkeammaksi, jos tehtävään liittyvä

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

37

erityinen peruste sitä edellyttää. Erityisellä perusteella tarkoitetaan sellaisia tehtävään liittyviä vaatimuksia, jotka jäävät tehtävän vaa-tivuutta kuvaavissa kriteereissä huomioon ottamatta. Tämä ylitys merkitään peruspalkan erityiseksi osaksi.

5 mom. Peruspalkan muodostuminen

Peruspalkka muodostuu tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispal-kan sekä mahdollisen vaativuusosan ja erityisen osan yhteismääräs-tä. Peruspalkka voi olla tehtävän vaativuusryhmää seuraavan vaati-vuusryhmän vähimmäispalkan suuruinen tai sitä korkeampi vain, jos siinä on erityinen osa.

Soveltamisohje 1-5 mom:Työnantaja määrittää peruspalkan palvelussuhteeseen otettaessa. Sen määrittämi-nen perustuu tehtävän vaativuuden arvioimiseen. Määrittämisen keskeinen väline on tehtävänkuvaus. Ilman sitä tehtäväkohtaista palkanosaa ei voida asettaa. Jos tehtävä on uusi, työnantaja laatii tehtävänkuvauksen (lomake, liite 2). Viranhaltijan/työntekijän vaihtuessa työnantaja tarkistaa tehtävästä laaditun tehtävänkuvauksen ajantasaisuuden ja tekee siihen tarvittavat muutokset. Tehtävänkuvausta ei muuteta, jos tehtävään ei tehdä muutoksia.

Tehtävän vaativuuden arvioinnissa voidaan erottaa kaksi vaihetta:

1) tehtävän sijoittaminen vaativuusryhmään ja 2) viranhaltijan/työntekijän peruspalkan määrittäminen.

Tehtävää vaativuusryhmään sijoitettaessa vaativuuden arviointi tarkoittaa sitä, että tehtävänkuvauksen yleiskuvausta (lomakkeen kohdat B1-B3) ja vaativuuskriteerei-den tasomerkintöjä (lomakkeen kohdat C1-C5) sekä mahdollisia tarkentavia apumer-kintöjä (esim. +) tarkastellaan vaativuusryhmittelyä vasten. Arvioinnissa tarkastellaan myös sellaisia piirteitä tehtävän vaativuudessa, jotka eivät tule vaativuuskriteereillä arvioiduiksi (lomakkeen kohta D). Tavoitteena on löytää ensin vaativuusryhmittelystä ryhmä, joka vastaa kokonaisuutena parhaiten tehtävänkuvauksen yleiskuvausta ja sen tasomerkintöjä.

Vaativuuden arvioinnin toisessa vaiheessa varmistetaan, edellyttääkö tehtävänkuva-uksen yleiskuvaus, vaativuuskriteereiden tasomerkinnät sekä mahdolliset tarkenta-vat apumerkinnät ja erityinen peruste, että viranhaltijan/työntekijän peruspalkka on määritettävä tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa korkeammaksi. Jos täl-laisia seikkoja ei tehtävänkuvauksesta ilmene, viranhaltijan/työntekijän peruspalkak-si määritetään sen vaativuusryhmän vähimmäispalkka, johon tehtävä on sijoitettu.

Peruspalkkaan on määritettävä vaativuusosa silloin, kun tehtävän yleiskuvaus ja vaativuuskriteereiden tasomerkinnät sekä mahdolliset tarkentavat apumerkinnät (esim. +) edellyttävät sitä. Vaativuusosan sisältävän peruspalkan on oltava tehtä-vän vaativuusryhmää seuraavan vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa pienempi. Samaan vaativuusryhmään sijoitettujen tehtävien vaativuusosien on oltava vaativuu-den mukaisessa suhteessa toisiinsa. Yhtä vaativissa tehtävissä vaativuusosien on oltava yhtä suuret.

Peruspalkkaan määritetään erityinen osa, jos tehtävässä on nimettävissä erityinen peruste. Se mahdollistaa sellaisten tehtävän vaativuuden tai muiden tehtävään liit-tyvien piirteiden huomioon ottamisen, jotka jäävät vaativuusryhmittelyn kriteereissä (C1-C5) huomioon ottamatta. Erityinen peruste voi johtua esimerkiksi

1) työskentelypaikkakunnan olosuhteista ja alueellisesta sijainnista, niistä aiheu-tuvista rekrytointihaasteista;

2) tehtävän toimintaympäristöstä, sen laajuudesta, monialaisuudesta tai kuormit-tavuudesta;

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

38

OSA II

3) tehtävään liittyvistä muista vaatimuksista.

Jos erityinen peruste, esim. 1) –kohdassa tarkoitettu rekrytointihaaste, otetaan huo-mioon määräaikaisesti, on peruspalkan erityisen osan voimassaololle määriteltävä määräaika. Kun määräaika päättyy, erityisen osan maksaminen päättyy.

Peruspalkan erityiseksi osaksi merkitään myös se vaativuusryhmän vähimmäispal-kan ylittävä peruspalkan osa, joka johtuu esim. sopimuskorotuksissa käytetyistä pyöristyssäännöistä tai vastaavista sopimuskorotuksiin liittyvistä järjestelyistä. Sitä voidaan joutua käyttämään myös seurakuntaliitostilanteissa palkkoja harmonisoita-essa.

Peruspalkka voi ylittää tehtävän vaativuusryhmää ylemmän vaativuusryhmän perus-palkan vain, jos siihen sisältyy erityinen osa.

Peruspalkan vaativuusosa tai erityinen osa on aina ilmaistava palkkaa koskevassa työnantajan päätöksessä erillisinä. Jos peruspalkkaan ei sisälly vaativuusosaa eikä erityistä osaa, peruspalkka muodostuu tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkas-ta.

Esimerkki 1: Tehtävän A tehtävänkuvauslomake: Tehtävän osaaminen-kriteerin kohtaan on mer-kitty korkeakoulututkinto ja vuorovaikutus -kriteerin tasoksi 2.6, ohjaus -kriteerin tasoksi 3.3, ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta -kriteerin tasoksi 4.3 sekä vastuu-kriteerin tasoksi 5.3. Tehtävän vaativuuskriteerit vastaavat täsmälleen vaativuusryh-mittelyssä olevan vaativuusryhmän 601 vaativuuskriteereiden tasoja. Tämän perus-teella tehtävä sijoitetaan vaativuusryhmään 601. Viranhaltijan/työntekijän peruspalk-ka määritetään vaativuusryhmän vähimmäispalkan suuruiseksi, jolloin vaativuusosa on 0 euroa.

Tehtävässä B vaativuuskriteerit ovat muuten samat kuin tehtävässä A, mutta vastuu-kriteerin taso on merkitty korkeammaksi, se on 5.5. Tehtävä sijoitetaan edelleenkin vaativuusryhmään 601, koska se vastaa kokonaisuutena parhaiten tehtävänkuvauk-sen yleiskuvausta ja sen tasomerkintöjä. Vastuu–kriteerin korkeampi tasomerkintä otetaan huomioon viranhaltijan/työntekijän peruspalkan vaativuusosana, jolloin pe-ruspalkka määritetään vaativuusryhmän 601 vähimmäispalkkaa korkeammaksi.

Esimerkki 2:Tehtävän C tehtävänkuvauslomake: Osaaminen-kriteerin kohtaan on merkitty ”teh-tävään soveltuva ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaa-minen ja työkokemus” ja vuorovaikutus -kriteerin tasoksi 2.3 +, ohjaus -kriteerin tasoksi 3.2, ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta -kriteerin tasoksi 4.2 sekä vastuu-kriteerin tasoksi 5.2 +. Tehtävän vaativuuskriteereiden tasomerkinnät vastaavat tehtävänkuvaukseen perustuvan arvion mukaan kokonaisuutena parhaiten vaati-vuusryhmän 401 vaativuuskriteereiden tasoja, joten tehtävä sijoitetaan vaativuus-ryhmään 401. Kriteereiden 2.3 ja 5.2 plus-merkintöjen johdosta viranhaltijan/työnte-kijän peruspalkka on kuitenkin määriteltävä vaativuusryhmän 401 vähimmäispalkkaa korkeammaksi. Se tapahtuu määrittelemällä peruspalkkaan vaativuusosa. Tehtävän C peruspalkka = vaativuusryhmän 401 vähimmäispalkka + vaativuusosa (2 plusmer-kintää). Plus-merkintöjen arvon kussakin vaativuusryhmässä määrittää seurakunta/seurakuntayhtymä.

23 § Tehtävän muutoksen vaikutus peruspalkkaan

1 mom. Peruspalkan tarkistaminen

Jos työnantaja päättää muuttaa tehtävää niin, että tehtävän vaati-vuus muuttuu olennaisesti, se tarkistaa peruspalkan vaativuuden muutosta vastaavasti.

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

39

2 mom. Peruspalkan määräaikainen tarkistaminen

Jos 1 momentissa tarkoitettu muutos on tilapäinen, peruspalkkaa tarkistetaan määräajaksi.

3 mom. Voimaantulo

Jollei asiasta erikseen toisin päätetä, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus aikaisempaa korkeampaan peruspalkkaan muutoksen toden-tamista seuraavan kuukauden alusta lukien. Jos tehtävää muutetaan työnantajan toimesta niin, että sen vaativuus alentuu olennaisesti ja pysyvästi, tämä otetaan huomioon peruspalkassa viranhaltijaan/työntekijään sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattaen.

4 mom. Tehtävänkuvauksen päivittäminen

Työnantajan on pidettävä tehtävänkuvaukset ajantasaisena. Tehtä-vänkuvaus päivitetään, kun tehtävää muutetaan. Muutosta koskevan päätöksen tekee asiassa toimivaltainen viranomainen. Työnantajan on huolehdittava, että esimies käsittelee tehtävästä laaditun tehtä-vänkuvauksen viranhaltijan/työntekijän kanssa vuosittain. Tehtäväs-sä tapahtuneeseen muutokseen voi työnantajan huomion kiinnittää myös viranhaltija/työntekijä tai häntä edustava luottamusmies.

Soveltamisohje 1-4 mom:Tehtävää muuttaessaan työnantajan on arvioitava tehtävän vaativuus uudelleen ja määritettävä peruspalkka tehtävän muuttuneen vaativuuden mukaiseksi. Peruspalk-kaa korotetaan, jos tehtävä on olennaisesti aikaisempaa vaativampi. Sitä alenne-taan, jos tehtävä on olennaisesti vähemmän vaativa. Peruspalkan määrittämisestä ks. 22 § ja sen soveltamisohje. Huomattavaa on, että kaikki peruspalkan tekijät (vaa-tivuusryhmä ja sen vähimmäispalkka, vaativuusosa ja erityinen osa) ovat tarkastelun kohteena. Muutos voi kohdistua niihin kaikkiin tai vain osaan niistä.

Olennainen mutta tilapäinen tehtävien vaativuuden muutos voi johtua esim. hank-keista tai projekteista, joiden johdosta tehtävän vuorovaikutuksen vaativuus tai vas-tuu lisääntyvät (määritellään peruspalkan vaativuusosa). Tällainen muutos voi liit-tyä myös toisen viran tehtävien määräaikaiseen hoitamiseen ja ilmetä silloin esim. monialaisuuteen liittyvänä vaativuuden muutoksena (määritellään erityinen peruste/peruspalkan erityinen osa).

Peruspalkan määräaikainen tarkistaminen edellyttää yleensä, että tehtävien tilapäi-nen muutos on voimassa ainakin kuukauden ajan. Päätökseen peruspalkan muutta-misesta määräajaksi on sisällytettävä voimassaoloaika tai päättymisen peruste, jos voimassaoloaika ei ole päätöstä tehtäessä tiedossa. Määräajan päätyttyä peruspalk-ka palautuu entiseen tasoonsa.

Työnantajan on huolehdittava, että tehtävänkuvaukset pysyvät ajantasaisina. Esi-mies käsittelee siksi tehtävänkuvaukset viranhaltijoiden/työntekijöiden kanssa vuo-sittain. Se voidaan tehdä esim. tavoite- ja kehityskeskustelussa. Esimiehen on saa-tettava työnantajan tietoon tehtävänkuvauksien käsittelyssä mahdollisesti havaitut tarpeet muuttaa olemassa olevia tehtävänkuvauksia. Tehtävänkuvauksen vahvistaa työnantaja.

Tehtävänkuvausta ei muuteta, jos tehtävän sisällössä ei ole tapahtunut muutoksia, joiden johdosta tehtävän vaativuus on muuttunut olennaisesti. Tehtävänkuvauksen vaativuuskriteereiden tasomerkintöjä (lomakkeen kohdat C1-C5) ei pidä myöskään muuttaa ilman, että yleiskuvausta (lomakkeen kohdat B1-B3) muutetaan.

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

40

OSA II

Luottamusmiehillä on oikeus saada tarvittaessa nähtäväkseen edustamiensa jä-senten tehtävänkuvaukset. Työnantajan on perusteltua käsitellä luottamusmiesten kanssa tehtäväkohtaista palkanosaa koskevia selvityksiä, jos työnantaja laatii niitä omaan käyttöönsä.

24 § Vuosisidonnainen palkanosa

1 mom. Vuosisidonnaisen palkanosan peruste

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan peruspalkasta prosentuaali-sesti määräytyvää vuosisidonnaista palkanosaa 25 §:n mukaisten palvelussuhteiden perusteella. Se lasketaan seuraavasti:

Vuosisidonnaiseen palkanosaanoikeuttava aika

Vuosisidonnaisen palkanosan määrä peruspalkasta

6 vuotta 4 %8 vuotta 8 %10 vuotta 12 %13 vuotta 15 %

2 mom. Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavan ajan alkaminen

Oikeus vuosisidonnaiseen palkanosaan alkaa siihen oikeuttavan palvelusajan täyttymistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

3 mom. Vuosisidonnaisen palkanosan maksamisen edellytykset

Työnantaja maksaa vuosisidonnaisen palkanosan sen erääntyessä. Muusta kuin nykyisen työnantajan palveluksesta kertyneestä ajasta viranhaltijan/työntekijän on esitettävä sellainen luotettava kirjallinen selvitys, jonka perusteella työnantaja voi päättää palveluksessaolo-ajan hyväksymisestä. Takautuvasti vuosisidonnaista palkanosaa maksetaan enintään sen kalenterivuoden alusta lukien, jona selvitys on esitetty.

Soveltamisohje:Vuosisidonnaisen palkanosan maksaminen ei edellytä erillistä selvitystä palvelus-suhteen alussa silloin, kun on kysymys aiemmista palvelussuhteista työnantajaan, joka vuosisidonnaista palkanosaa maksaa. Palvelussuhteet muihin työnantajiin ja muu mahdollinen palkanosaan oikeuttava aika otetaan huomioon vuosisidonnaises-sa palkanosassa vain, jos viranhaltija/työntekijä esittää niitä koskevan riittävän sel-vityksen työnantajalle.

Palvelussuhteen aikana työnantaja seuraa vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeut-tavan ajan kertymistä ja maksaa erääntyvät vuosisidonnaiset palkanosat.

4 mom. Vuosisidonnaisen palkanosan ennakointi

Työnantaja voi harkinnan mukaan päättää maksaa peruspalkasta 4, 8, 12 tai 15 prosentin mukaan laskettavaa vuosisidonnaista palkan-

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

41

osaa jo ennen kuin viranhaltijalle/työntekijälle on kertynyt sanottua prosenttiosuutta vastaavaa palvelusaikaa. Vuosisidonnaisen palka-nosan ennakoinnin perusteista on käytävä Kirkon pääsopimuksen (liite 10) 2 §:n 4 momentin ja 13 §:n mukaiset täytäntöönpanoneu-vottelut.

Soveltamisohje:Työnantaja voi päättää harkintansa mukaan maksaa vuosisidonnaista palkanosaa ennakolta, vaikka viranhaltijalla/työntekijällä ei ole palkanosaan oikeuttavia palvelus-vuosia. Päätöksestä on käytävä ilmi, miten menetellään, kun maksettua prosentti-osuutta vastaava palvelusaika on täyttynyt. Edellytyksenä tällaiselle menettelylle on, että ennakoinnin perusteista on käyty täytäntöönpanoneuvottelut.

Vuosisidonnaisen palkanosan ennakkoon maksaminen ei vaikuta palkanosaan oi-keuttavaan aikaan eikä siten vuosiloman määrään.

25 § Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttava aika

1 mom. Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavat palvelussuhteet

Viranhaltijan/työntekijän 17 vuoden täyttämisen jälkeen voimassa olleet palvelussuhteet oikeuttavat vuosisidonnaiseen palkanosaan seuraavasti:

1) seurakunnan päätoiminen palvelussuhde kokonaisuudessaan,2) työnantajan harkinnan perusteella muu kuin 1-kohdan mukainen

palvelussuhde, josta on olennaista hyötyä nykyisessä tehtäväs-sä.

Soveltamisohje:Kohdan 1) mukainen palvelus hyväksytään aina kokonaisuudessaan eikä siitä vä-hennetä mahdollisia virka-/työvapaa- tai muita poissaoloaikoja, sillä edellytyksellä, että palvelussuhde on ollut voimassa.

Kohdan 2) mukaisen palvelussuhteen hyväksyminen perustuu työnantajan harkin-taan siitä, onko palvelussuhteesta olennaista hyötyä nykyisten tehtävien kannalta. Päätoimisesta palvelussuhteesta vastaavalla ammattialalla katsotaan olevan olen-naista hyötyä siten, että se otetaan huomioon kokonaisuudessaan. Muunlaisen päätoimisen sekä sivutoimisen palvelussuhteen osalta työnantaja harkitsee, hyväk-sytäänkö ja minkä verran siitä hyväksytään vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeut-tavaksi ajaksi.

Asevelvollisuuslain mukainen palvelus ja toiminta itsenäisenä yrittäjänä tai amma-tinharjoittajana hyväksytään työnantajan harkinnan perusteella vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaksi ajaksi, jos niistä on olennaista hyötyä nykyisen viran/työ-tehtävien hoidossa.

Samankaltaisissa tapauksissa noudatetaan yhteneväistä käytäntöä.

Palvelussuhteen päätoimisuus, ks. 13 §.

2 mom. Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavan ajan määrittäminen

Vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaa aikaa määritettäessä otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Täydeksi kuukaudeksi luetaan myös vähintään 30 päivän yhtäjaksoinen palvelus. Viran-haltijan/työntekijän siirtyminen palvelussuhteesta toiseen ei katkaise

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

42

OSA II

palvelusajan yhtäjaksoisuutta, jos väliin jäävä aika ei ole kolmea ka-lenteripäivää pitempi.

Soveltamisohje:Vuosisidonnaisen palkanosan määrittäminen perustuu voimassaolevaan palvelus-suhteeseen. Virka-/työvapaat tai lomautus eivät keskeytä palvelussuhdetta eivätkä vaikuta vähentävästi vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavan ajan kertymään.

Useasta samanaikaisesta palvelussuhteesta otetaan huomioon enintään yhtä pää-toimista palvelussuhdetta vastaava määrä.

26 § Harkinnanvarainen palkanosa

1 mom. Harkinnanvaraisen palkanosan peruste

Viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa euromääräistä harkin-nanvaraista palkanosaa viranhaltijan/työntekijän työsuorituksen pe-rusteella siten kuin työnantaja on päättänyt palkanosan perusteista ja palkanosaan osoitettavista varoista.

2 mom. Työsuorituksen arviointi

Työnantajan on arvioitava viranhaltijan/työntekijän työsuoritusta arvi-ointikriteereillä ammatinhallinta, työn tuloksellisuus ja laatu sekä toi-mintaympäristön hallinta. Arvioinnissa käytettävistä suoritustasoista päättää työnantaja. Tasoja on vähintään kolme ja enintään viisi.

3 mom. Arviointijakso ja siihen liittyvät keskustelut

Työnantajan on päätettävä arviointijakso, jonka aikaisen työsuo-rituksen arviointiin harkinnanvaraisen palkanosan maksaminen perustuu. Se on vähintään kuusi kuukautta ja enintään yksi vuosi, jollei erityisestä syystä ole tarpeen päättää kuutta kuukautta lyhem-mästä tai vuotta pidemmästä arviointijaksosta. Arviointijaksoa edel-tää esimiehen ja viranhaltija/työntekijän välinen keskustelu, jossa täsmennetään viranhaltijan/työntekijän työtä koskevia tavoitteita. Arviointijakson päättyessä esimies ja viranhaltija/työntekijä käyvät keskustelun, jossa käsitellään viranhaltijan/työntekijän työsuoritusta arviointijakson aikana.

4 mom. Tasapuolisen kohtelun vaatimus

Harkinnanvaraista palkanosaa maksettaessa on eri viranhaltija-/työntekijäryhmiä kohdeltava tasapuolisesti.

5 mom. Muutos harkinnanvaraisen palkanosan maksamisessa

Viranhaltijalle/työntekijälle maksettavaa harkinnanvaraista palka-nosaa voidaan alentaa silloin, kun viranhaltija/työntekijä ei kahden peräkkäisen arviointijakson jälkeen yllä siihenastiselle suoritustasol-leen. Harkinnanvaraisen palkanosan maksamista on arvioitava uu-

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

43

delleen, kun peruspalkkaa tarkistetaan tehtävää koskevan olennai-sen muutoksen johdosta. Harkinnanvarainen palkanosa maksetaan muutosta edeltävän suoritustason mukaisena siihen saakka, kunnes viranhaltijan/työntekijän suoriutumista muutetuissa tehtävissä on voitu arvioida.

6 mom. Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönotto

Harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönotosta seurakunnassa/seu-rakuntayhtymässä ja palkanosan maksamisen perusteista on käy-tävä pääsopimuksen (liite 10) 2 §:n 4 momentin ja 13 §:n mukaiset täytäntöönpanoneuvottelut.

Soveltamisohje 1-6 mom:Harkinnanvaraisen palkanosan maksaminen viranhaltijoille/työntekijöille perustuu seurakunnan/seurakuntayhtymän palkanosan käyttöönottoa koskevaan päätökseen ja sitä edeltäviin valmisteluihin. Tavoitteena on, että samassa seurakunnassa ja seu-rakuntayhtymässä harkinnanvarainen palkanosa otetaan käyttöön yhtäaikaisesti. Harkinnanvarainen palkanosa myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen palkanosa voi olla mahdollinen.

Harkinnanvaraisen palkanosan suuruus määritetään euromääräisenä. Maksettavas-ta euromäärästä/suoritustaso ja niiden tarkistamisesta päätetään seurakunnassa/seurakuntayhtymässä. Palkanosaa ei koroteta yleiskorotuksella.

Harkinnanvaraisen palkanosan maksaminen perustuu työnantajan tekemään arvi-ointiin viranhaltijan/työntekijän työssä suoriutumisesta päätetyn arviointijakson aika-na. Arvioinnin suorittaa käytännössä viranhaltijan/työntekijän esimies. Seurakunnan/seurakuntayhtymän johto valmistelee viranhaltija-/työntekijäkohtaisen palkanosan maksamista koskevan päätöksen asiassa toimivaltaiselle viranomaiselle esimiesten tekemien arviointien perusteella. Johto koordinoi esimiesten työtä ja huolehtii, että eri esimiesten arvioinnit ovat yhteismitallisia. Johto voi myös tarvittaessa pyytää esi-mieheltä viranhaltijan/työntekijän työsuorituksen uudelleenarviointia.

Arviointijakso voi olla alle kuusi kuukautta tai yli vuosi esim. silloin, kun kyse on uudesta tai määräaikaisesta viranhaltijasta/työntekijästä tai viranhaltijasta/työnteki-jästä, joka on ollut pitkällä virka-/työvapaalla tai kun kyse on seurakuntarakenteen muuttamisesta. Jos kahtena viimeksi kuluneena vuonna kausiluontoisesti seurakun-nan puisto- ja puutarhatyössä yhteensä vähintään 6 kuukautta olleen työntekijän työsopimus uusitaan seuraavana kasvukautena, voidaan hänen oikeutensa harkin-nanvaraiseen palkanosaan määrittää, kun kulumassa oleva työsuhde on jatkunut 14 kalenteripäivää.

Esimies muodostaa kunkin työyksikkönsä viranhaltijan/työntekijän työssä suoriutu-misesta kokonaisnäkemyksen arviointikriteereittäin, joita ovat ammatinhallinta, työn tuloksellisuus ja laatu sekä toimintaympäristön hallinta.

Arviointikriteeri Mitä arvioidaan?Ammatinhallinta Miten työntekijä hallitsee tehtäväalueensa

kokonaisuuden?Työn tuloksellisuus ja laatu Miten työntekijä toimii asetettujen tavoitteiden

saavuttamiseksi?Toimintaympäristön hallinta Miten työntekijä omalta osaltaan edistää töiden

sujuvuutta?

Työsuoritusta arvioidaan asteikolla, jossa on vähintään 3 ja enintään 5 tasoa. Jos työsuoritus kokonaisuudessaan jää alimmalle mahdolliselle tasolle, työnantajan on

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

44

OSA II

yhdessä viranhaltijan/työntekijän kanssa selvitettävä tukitoimet, joita työsuorituksen kehittäminen edellyttää.

Arviointikriteereiden kuvaus asteikon eri tasoilla on seurakunta-/seurakuntayhtymä-kohtainen. Arvioinnin perusteista tehdään kirjallinen kuvaus ja sen sisällöstä tiedo-tetaan viranhaltijoille/työntekijöille. Kirkon pääsopijaosapuolten laatima mallikuvaus ks.sakasti.evl.fi/palvelussuhde.

Esimies ja viranhaltija/työntekijä keskustelevat ennen arviointijakson alkua työtä kos-kevista tavoitteista ja työsuorituksen arvioinnissa käytettävistä arviointikriteereistä ja tasoista. Arviointijakson päätyttyä he käyvät keskustelun, jossa käsitellään viranhalti-jan/työntekijän työsuoritusta arviointijakson aikana. Viranhaltija/työntekijä voi esittää silloin oman arvion suoriutumisestaan arviointijakson aikana. Tavoite- ja arviointikes-kustelut voidaan myös yhdistää.

Seurakunnassa/seurakuntayhtymässä on oltava yhtenäinen käytäntö arviointiaineis-ton kokoamisessa. Arviointiaineistoa voivat käsitellä vain ne henkilöt, joille se teh-täviensä puolesta kuuluu. Aineistoa on säilytettävä niin, etteivät ulkopuoliset pääse siihen käsiksi. Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada itseään koskevat tiedot. Muille henkilöille, kuten esimerkiksi luottamusmiehelle, tietoja voidaan antaa vain viranhaltijan/työntekijän luvalla.

27 § Viran tehtävien määräaikainen hoitaminenVES

1 mom. Määräaikaisen viranhaltijan varsinainen palkka

Viranhaltijan palkasta 22-26 §:ssä sanottu koskee myös määräai-kaista viranhaltijaa, jos hän hoitaa viran kaikki tehtävät ja täyttää viran kelpoisuusehdot. Jos määräaikainen viranhaltija hoitaa viran tehtävät, mutta hänellä ei ole virassa edellytettyä kelpoisuutta, hänen peruspalkkansa voidaan määrätä enintään 15 % alemmaksi kuin 22 §:n mukaan määritellyn vaativuusryhmän vähimmäispalkka on.

Soveltamisohje:Määräaikaisen viranhaltijan (esim. sijaisen tai avoimen viran hoitajan) palkan määrit-täminen tapahtuu samalla tavalla kuin virkaan toistaiseksi määrättävän. Jos määrä-aikaiselta viranhaltijalta puuttuu tehtävässä edellytetty kelpoisuus, hänen peruspalk-kaansa määritettäessä voidaan alittaa tehtävän vaativuusryhmän vähimmäispalkka. Vähimmäispalkasta tehtävä vähennys voi olla enintään 15 %. Vähentämiseen oi-keuttaa sellaisen kelpoisuusehdon puuttuminen, joka on asetettu KJ:ssä, viran joh-tosäännössä tai virkaa perustettaessa.

2 mom. Papille maksettava korvaus toisen viran tehtävien hoitamisesta

Papille, joka määrätään hoitamaan määräaikaisesti oman virkateh-tävän ohella toisen viran tehtäviä, voidaan maksaa tuomiokapitulin päättämä kohtuullinen korvaus.

Soveltamisohje: Korvaus määritetään yhteistyössä seurakunnan kanssa. Muut viranhaltijat kuin papit ks. 23 §.

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

45

3 mom. Palkkion maksaminen eläkettä saavalle papin tai kanttorin viran määrä-aikaiselle hoitajalle

Papin ja kanttorin viran määräaikaiselle hoitajalle, joka saa eläkettä kirkon eläkelain perusteella, voidaan 1 momentissa sanotun ase-masta maksaa hoidetun viran tehtävistä palkkiota seurakunnassa voimassa olevan toimituspalkkiotaksan mukaisesti.

LUKU 2.2.2. TUNTIPALKKAJÄRJESTELMÄ

30 § SoveltamisalaTES

Tämän luvun (Luku 2.2.2.) määräykset koskevat täysin työkykyistä 17 vuotta täyttänyttä tuntipalkkaista työntekijää.

31 § Tuntipalkkajärjestelmä, palkanosat ja palkkausperusteet TES

Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka aikatyössä muodos-tuu

1) tehtäväkohtaisesta tuntipalkkahinnoittelun mukaisesta perus-tuntipalkasta (33 §) tai muusta perustuntipalkasta,

2) kokemuslisästä, jos perustuntipalkka määräytyy tuntipalkkahin-noittelun mukaisesti (34 §),

3) henkilökohtaisesta lisästä (35 §) ja4) muusta kaikilta työtunneilta maksettavasta lisästä.Soveltamisohje:Tuntipalkkaa voidaan pitää perusteltuna niissä tehtävissä, jotka sisältyvät tuntipalk-kahinnoitteluun sekä silloin, kun palvelussuhde on lyhyt tai kun säännöllistä työaikaa ei ole voitu vahvistaa työtehtävien satunnaisuuden vuoksi (ns. tarvittaessa tuleva työntekijä).

32 § SuorituspalkkaTES

Tuntipalkkaisen työntekijän urakka- tai muista suorituspalkoista on sovittava ennen työn aloittamista. Tuntipalkkaisen työntekijän ansio urakka- tai muussa suorituspalkkaisessa työssä ei saa olla alempi kuin aikapalkan mukaan laskettu ansio.

33 § TuntipalkkahinnoitteluTES

Perustuntipalkka määritetään tehtäväkohtaisen tuntipalkkahinnoitte-lun hinnoitteluryhmien T1, T2 tai T3 asteikolta (liite 1, kohta 2) ottaen huomioon työntekijän työtehtävien laatu, laaja-alaisuus ja vastuulli-suus sekä tehtävässä edellytettävä koulutus ja ammattitaito. Jos tun-tipalkkahinnoittelun hinnoitteluryhmät eivät tehtävien osalta sovellu tuntipalkan määrittämiseen, sovitaan muusta perustuntipalkasta.

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

46

OSA II

Hinnoitteluryhmä T1Emännän, keittäjän, haudankaivajan, kiinteistötyöntekijän, kirves-miehen, kuorma-autonkuljettajan, laattamiehen, maalarin, muurarin, putkiasentajan, puusepän, sähköasentajan, traktorinkuljettajan sekä muut erityisammattimiehen tehtävät, joissa edellytetään soveltuvaa ammatillista tutkintoa tai käytännön tehtävissä hankittua ammattitai-toa.

Hinnoitteluryhmä T2Hautausmaan-, kasvihuone- ja puistotyöntekijän tehtävät sekä sii-vousalan tehtävät ja avustavat keittiötehtävät, joissa edellytetään soveltuvaa ammatillista tutkintoa, käytännön tehtävissä hankittua ammattitaitoa tai muuta osaamista.

Hinnoitteluryhmä T3Kausiluontoiset hautausmaan tehtävät.

34 § KokemuslisätTES

1 mom. Kokemuslisän määräytyminen ja määrä

Tuntipalkkaiselle työntekijälle, jonka perustuntipalkka määräytyy tun-tipalkkahinnoittelun mukaisesti, maksetaan kaikilta tehdyiltä työtun-neilta euromääräistä kokemuslisää kahden, neljän, kuuden ja kah-deksan vuoden palveluksesta liitteen 1 kohdassa 2 mainittu määrä. Kokemuslisään oikeuttava palvelusaika määräytyy ja sitä lasketaan niin kuin 25 §:ssä on vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavasta ajasta määrätty.

Soveltamisohje:Kokemuslisää ei makseta, jos perustuntipalkka ei määräydy hinnoitteluryhmän T1, T2 tai T3 perusteella.

2 mom. Kokemuslisäoikeuden alkaminen

Oikeus kokemuslisään alkaa lähinnä sen jälkeisen palkanmaksukau-den alusta lukien, jona lisään oikeuttava palvelusaika on täyttynyt. Työnantaja maksaa kokemuslisän sen erääntyessä. Muusta kuin ny-kyisen työnantajan palveluksesta kertyneestä ajasta työntekijän on esitettävä sellainen luotettava kirjallinen selvitys, jonka perusteella työnantaja voi päättää palveluksessaoloajan hyväksymisestä. Ta-kautuvasti kokemuslisää maksetaan enintään sen kalenterivuoden alusta lukien, jona selvitys on esitetty.

Soveltamisohje:Kokemuslisän maksaminen ei edellytä erillistä selvitystä palvelussuhteen alussa sil-loin, kun on kysymys aiemmista palvelussuhteista työnantajaan, joka kokemuslisää maksaa. Palvelussuhteet muihin työnantajiin ja muu mahdollinen kokemuslisään oikeuttava aika otetaan huomioon kokemuslisässä vain, jos työntekijä esittää niitä koskevan riittävän selvityksen työnantajalle.

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

47

Palvelussuhteen aikana työnantaja seuraa kokemuslisäajan kertymistä ja maksaa erääntyvät kokemuslisät.

3 mom. Kokemuslisä kausiluontoisissa hautausmaan tehtävissä

Jos hinnoitteluryhmässä T3 olevan tuntipalkkaisen työntekijän työso-pimus uusitaan seuraavana kasvukautena, otetaan hänen edellisen vuoden työssäoloaikansa täydet kuukaudet 2 momentissa sanotusta poiketen huomioon siten, että

• vähintään kahden täyden kuukauden työssäolo vastaa seuraa-vana kesänä kolmen kuukauden työssäoloa,

• vähintään neljän kuukauden työssäolo kuuden kuukauden työs-säoloa,

• vähintään kuuden kuukauden työssäolo yhdeksän kuukauden työssäoloa ja

• vähintään kahdeksan kuukauden työssäolo kahdentoista kuu-kauden työssäoloa.

Soveltamisohje:Määräystä sovelletaan sellaiseen hinnoitteluryhmässä T3 olevaan työntekijään, joka keskeytymättä joka kasvukausi on saman seurakunnan/seurakuntayhtymän kau-siluontoisissa hautausmaan tehtävissä. Jos työntekijä ei jonain kasvukautena ole sanotun hinnoitteluryhmän mukaisessa työssä, hänen kokemuslisäajakseen luetaan aikaisempien kasvukausien todelliset työssäolokuukaudet korottamattomina, jos hä-net myöhemmin palkataan tämän ryhmän mukaiseen työhön.

35 § Henkilökohtainen lisäTES

1 mom. Henkilökohtaisen lisän peruste

Tuntipalkkaiselle työntekijälle voidaan maksaa työnantajan harkin-nan mukaan kaikilta tehdyiltä työtunneilta euromääräistä henkilökoh-taista lisää työntekijän työtaidon, työtehon tai tehtävien asettamien erityisten vaatimusten perusteella. Henkilökohtaisen lisän enimmäis-määrä on liitteen 1 kohdassa 2.

2 mom. Henkilökohtaisen lisän maksaminen

Henkilökohtaista lisää maksetaan määräajan, jos tehtävien aset-tamat vaatimukset lisääntyvät tilapäisesti. Henkilökohtaisen lisän maksamista arvioidaan tarvittaessa uudelleen. Mikäli uudelleen ar-vioinnin yhteydessä päädytään lisän määrän alentamiseen tai sen poistamiseen, siihen tulee olla perusteltu syy.

Soveltamisohje 1-2 mom:Henkilökohtaisen lisän maksaminen edellyttää muun muassa työntekijän työtaidon tai työsuorituksen arviointia. Arvioinnin perusteet ja tulokset perusteluineen selvite-tään asianomaisen henkilön kanssa esimerkiksi vuosittain käytävässä kehityskes-kustelussa.

Tehtävien asettamat vaatimukset voivat lisääntyä tilapäisesti esimerkiksi hautaus-

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

48

OSA II

maatyöntekijällä, joka toimii määräajan kausiluontoisissa hautausmaan tehtävissä työskentelevien ryhmän vetäjänä.

36 § TyöolosuhdelisäTES

Tuntipalkkaiselle työntekijälle voidaan maksaa euromääräistä työ-olosuhdelisää niiltä työtunneilta, joina työolosuhteet ovat erityisen epämukavat. Siitä, minkälaisissa olosuhteissa työskenneltäessä ja minkä suuruisena lisää milloinkin maksetaan, sovitaan paikallisesti etukäteen laadittavassa luettelossa. Työolosuhdelisän enimmäis-määrä on liitteen 1 kohdassa 2.

Soveltamisohje:Työolosuhteiden epämukavuus voi johtua muun muassa työn

1) likaisuudesta, 2) hajuhaitoista, 3) työskentelypaikan poikkeuksellisesta lämpötilasta tai 4) erityisten olosuhteiden vaatimista työskentelytavoista.

Lisän suuruutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon työolosuhteisiin haitallisesti vai-kuttavien tekijöiden painoarvo.

37 § Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvausTES

1 mom. Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksena

1) pitkäperjantailta2) toiselta pääsiäispäivältä3) helatorstailta4) juhannusaatolta5) muuksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta uudenvuo-

denpäivältä, loppiaiselta, vapunpäivältä, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta, joulupäivältä ja tapaninpäivältä

7 tunnin 39 minuutin palkka edellisen palkanmaksukauden keskitun-tiansion mukaan riippumatta siitä, onko työntekijä ollut edellä mainit-tuina päivinä työssä tai vapaana.

Soveltamisohje:Edellisellä palkanmaksukaudella tarkoitetaan arkipyhää edeltänyttä pääsääntöisesti kahden viikon pituista palkanmaksukautta. Mikäli tämän palkanmaksukauden työ-aika on ollut sairauspoissaolon tai muun satunnaisen syyn vuoksi vajaa, lasketaan keskituntiansio tätä palkanmaksukautta lähinnä edellisen täyden palkanmaksukau-den palkkakertymän mukaan.

Työaikakorvauksen suorittamisajankohta, ks. 166 §. Arkipyhäviikkojen työaikajärjes-telyt muiden kuin tuntipalkkaisten osalta, ks. 171 §.

2 mom. Arkipyhäkorvaus maksetaan työntekijälle,

1) joka on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä sekä viimeise-nä arkipyhää edeltäneenä että myös sen jälkeen lähinnä seu-

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

49

raavana työpäivänään; tai2) joka on ollut työvuoroluettelon mukaisesti työssä joko arkipyhää

edeltäneenä tai sen jälkeisenä työpäivänään, ja poissaolo toise-na näistä työpäivistä on johtunut työnantajan luvasta, lomautuk-sesta, palkattomasta työvapaasta, reservin kertausharjoitukses-ta tai muusta näihin verrattavasta syystä; tai

3) jonka poissaolo työstä sekä arkipyhää edeltäneenä että sen jälkeisenä työpäivänä on johtunut vuosilomasta, sairauspoissa-olosta tai muusta palkallisesta työvapaasta.

Soveltamisohje:Jos palvelussuhde alkaa välittömästi arkipyhän jälkeen tai päättyy välittömästi en-nen arkipyhää, arkipyhäkorvausta ei makseta.

3 mom. Jos työntekijä työsopimuksensa mukaan työskentelee keskimäärin vä-hemmän kuin 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, arkipyhäkorvaus makse-taan siltä tuntimäärältä, joka saadaan, kun työntekijän keskimääräinen viikkotyöaika jaetaan viidellä.

4 mom. Tarvittaessa työhön tulevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos hän on ollut työssä viimeisenä arkipyhää edeltäneenä tai sitä seu-raavana päivänä. Arkipyhäkorvauksena maksetaan se osa 7 tunnin 39 minuutin palkasta, joka saadaan, kun työntekijän kolmen edellisen ka-lenterikuukauden keskimääräinen viikoittainen työaika jaetaan luvulla 38,25.

Esimerkki:Työntekijä on ollut työssä helatorstaita edeltävänä päivänä. Hän on ollut helatorstaita edeltävän kolmen kalenterikuukauden aikana työssä yhteensä 78 tuntia. Keskimää-räinen viikkotyöaika on tuona aikana ollut 6 tuntia (78 tuntia jaettuna 13 viikolla). Ar-kipyhäkorvauksen laskennassa käytettävä kerroin saadaan jakamalla 6 tuntia luvulla 38,25. Kertoimeksi saadaan 0,157. Arkipyhäkorvauksen suuruus saadaan kertomal-la 7 tunnin 39 minuutin palkka näin saadulla kertoimella. Arkipyhäkorvauksen määrä on tässä tapauksessa 72 minuutin eli yhden tunnin ja 12 minuutin palkka.

LUKU 2.3. VIRANHALTIJOIDEN JA KUUKAUSIPALKKAISTEN TYÖNTEKI-JÖIDEN ERILLISET LISÄT JA PALKKIOT

40 § Kertapalkkio

Luvussa 2.2.1. tarkoitetulle viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työn-tekijälle voidaan maksaa kertapalkkio, jos työnantaja harkitsee sen suorittamisen perustelluksi.

Soveltamisohje:Kertapalkkio mahdollistaa nopean palkitsemisen. Työnantaja voi maksaa kertapalk-kion esim. yksilölle tai ryhmälle silloin, kun se pitää palkitsemista tarkoituksenmu-kaisena. Kertapalkkio on kertasuoritus eli sitä ei makseta säännöllisesti eikä se ole varsinaista palkkaa.

Työnantajalla on päätäntävalta kertapalkkioiden suuruudesta ja periaatteista. Jos kertapalkkiota käytetään yleisesti, sen maksamisperusteet on tarkoituksenmukaista selvittää yhteisesti henkilöstön edustajien kanssa.

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

50

OSA II

41 § Leirin johtajan palkkio (johtajalisä)

1 mom. Johtajalisän peruste

Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on määrätty ohjelma- ja turvallisuus-vastuussa olevaksi leirin johtajaksi, maksetaan johtajalisää jokaisel-ta yhdenjaksoiselta leirivuorokaudelta liitteen 1 kohdassa 4 mainittu määrä.

2 mom. Johtajalisän maksamisen edellytykset

Johtajalisän maksamisen edellytyksenä on, että leirille osallistuvien lukumäärä on vähintään 18 henkilöä. Erityisestä syystä johtajalisää voidaan maksaa, jos leirille osallistuvien lukumäärä on vähintään 10 henkilöä. Lukumäärään ei lasketa leirillä järjestelyihin osallistuvia viranhaltijoita, työntekijöitä tai muita leirille palkattuja tai palkkiotoi-misia ohjaajia. Johtajalisää voi saada samalta leiriltä vain yksi viran-haltija/työntekijä. Jollei ohjelma- ja turvallisuusvastuussa olevaa lei-rin johtajaa ole määrätty, johtajalisää ei makseta. Enintään 12 tuntia kestävältä leiriltä johtajalisää ei makseta.

Soveltamisohje 1-2mom:Päätös johtajalisän maksamisesta on tehtävä etukäteen, esimerkiksi leirisuunnitel-man vahvistamisen yhteydessä. Erityisenä syynä maksaa johtajalisää osallistuja-määrän alittaessa 18 henkilöä voidaan pitää mm. erityisryhmille järjestettävää leiriä, jonka johtaminen on olennaisesti vaativampaa kuin seurakunnan muiden leirien ve-täminen. Isosia ei lasketa leiriläisiksi, jos he saavat palkkiota. Johtajalisää makse-taan myös seurakunnan järjestämältä retkeltä, jos lisän maksamisen edellytykset muutoin täyttyvät.

42 § Kokouspalkkio VES

1 mom. Kokouspalkkion peruste

Viranhaltijalle, joka on työajaton, voidaan maksaa kokouspalkkiota enintään liitteen 1 kohdassa 4 mainittu määrä seuraavista kokouk-sista:

1) kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston kokous;

2) kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston asettaman johto-kunnan kokous;

3) kirkkoneuvoston taloudellisen jaoston kokous;4) yhteisen kirkkoneuvoston jaoston kokous;5) kirkkoneuvoston taloushallinnollisia asioita varten asettaman

toimikunnan kokous;6) yhteisen kirkkoneuvoston asettaman toimikunnan kokous; 7) kirkkolain 8 luvussa tarkoitetun papin- tai seurakuntavaalin vaa-

lilautakunnan kokous; ja

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS OSA II

51

8) kappelineuvoston kokous.Soveltamisohje:Kokouspalkkiomääräykset koskevat vain hengellisen työn viranhaltijaa ja johtavaa talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijaa, joka ei ole työaikalain alainen (osa VI, luku 6 A). Työaikamääräysten piirissä olevia viranhaltijoita/työntekijöitä määräykset eivät koske. Heille kokousaika voi olla säännönmukaista työaikaa tai lisä- ja ylityötä, josta suoritetaan työaikakorvausta.

Kokouspalkkiomääräykset eivät koske myöskään luottamushenkilön asemassa ole-vaa kokoukseen osallistujaa. Luottamushenkilö saa kokouspalkkiota sen mukaisesti kuin kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto erikseen päättää. Viranhaltija voi olla luottamushenkilön asemassa silloin, kun hänet valitaan toisen seurakunnan/seu-rakuntayhtymän luottamushenkilöksi.

Maksettavan kokouspalkkion määrän päättää seurakunta/seurakuntayhtymä. Se ei voi päättää liitteen 1 kohdassa 4 mainittua määrää suuremmasta palkkiosta. Asia kuuluu talousarviokysymyksenä yleensä kirkkovaltuustolle/yhteiselle kirkkovaltuus-tolle.

Luettelo toimielimistä, joiden kokouksista voidaan maksaa kokouspalkkio, on tyh-jentävä.

Kohdassa 5 tarkoitettua toimikuntaa asetettaessa tulisi selkeästi todeta, onko toi-mikunta asetettu taloushallinnollisia vai toiminnallisia tai muita asioita varten. Vain ensiksi mainittua tarkoitusta varten asetetun toimikunnan kokouksista voidaan mak-saa kokouspalkkio. Taloushallinnollisia toimikuntia ovat esim. it- ja rakennushank-keita, virkojen järjestelyjä, yhteistoimintaa seurakunnassa, hautausmaasuunnittelua tai muuta vastaavaa tarkoitusta varten asetetut toimikunnat. Sen sijaan esim. juma-lanpalvelus-, diakonia-, pyhäkoulutyö-, nuorisotyö-, kirkkomusiikki- tms. toimikuntien kokouksista ei voida maksaa kokouspalkkiota.

2 mom. Kokouspalkkion maksamisen edellytykset

Kokouspalkkion maksamisen edellytyksenä on, että viranhaltija on muulloin kuin kello 8.00 – 16.00 välisenä aikana vähintään puolen tunnin ajan saapuvilla 1 momentissa mainitussa kokouksessa sih-teerinä, esittelijänä, asiantuntijana taikka muutoin lain, asetuksen tai ohje- tai johtosäännön nojalla.

Soveltamisohje:Viranhaltijalle voidaan maksaa kokouspalkkiota vain, jos hän on velvollinen olemaan läsnä kokouksessa. Läsnäolovelvollisuuteen voidaan rinnastaa tilanne, jossa viran-haltija on läsnä kokouksessa toimielimen nimenomaisesta ja kokouksen pöytäkirjaan merkittävästä pyynnöstä. Lisäksi kirkkoherralle voidaan maksaa kokouspalkkio kirk-koneuvoston taloudellisen jaoston kokouksesta, vaikka hänellä ei ole velvollisuutta olla läsnä kokouksessa vaan ainoastaan läsnäolo-oikeus.

3 mom. Kokouspalkkion maksamista koskevat rajoitukset

Kokouspalkkio maksetaan yhteensä enintään kahdelta saman vuo-rokauden aikana pidetyltä kokoukselta. Jos samana kalenterivuoro-kautena pidetään useampi kuin yksi saman toimielimen kokous, ne katsotaan kokouspalkkiota laskettaessa yhdeksi kokoukseksi, jollei kokousten välinen aika ole yli kuusi tuntia.

KirVESTES 2014-2016

PALKKAUS

52

OSA II

4 mom. Kokouspalkkion korottaminen

Kokouspalkkiota korotetaan

1) 50 %:lla kokouksen puheenjohtajana enimmän ajan toimineelle,2) 50 %:lla kokouksen sihteerinä toimineelle ja3) 25 %:lla jokaista yli kolmen tunnin jälkeen kertyvää täyttä tuntia

kohden. Soveltamisohje:Jos kokouksen kesto on enemmän kuin kolme tuntia, maksetaan kokouspalkkioon 25 %:n korotus jokaiselta yli kolmen tunnin jälkeen kertyvältä täydeltä tunnilta. Esi-merkiksi, jos kokouspalkkion suuruudeksi on vahvistettu 20 euroa, on korotuksen suuruus 5 euroa tunnilta. Jos kokouksen pituus on 4 tuntia, maksetaan kokouspalk-kiona 25 euroa. Puheenjohtajan ja sihteerin kokouspalkkio on tällöin 37,50 euroa.

43 § Eräät Kirkon keskusrahaston varoista suoritettavat palkkiotVES

Kirkon keskusrahaston varoista suoritetaan lääninrovastille (KL 19:11), pappisasessorille (KL19:3) ja tuomiorovastille (KL 19:2) näi-den tehtävien hoitoon perustuva liitteen 1 kohdassa 4 mainittu kuu-kausipalkkio.

KirVESTES 2014-2016

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA OSA III

53

III OSA POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

JOHDANTO

Tässä osassa käsitellään viranhaltijoille/työntekijöille sairauden tai perhevapaan perusteella myönnettäviä virka-/työvapaita, eräitä mui-ta vapaita sekä palkkausta vapaiden ajalta. Työkyvyttömyyden pe-rusteella myönnetystä virka-/työvapaasta käytetään myös ilmaisuja sairausaika tai sairauspoissaolo.

Oikeus vapaaseen:Viranhaltijalla/työntekijällä on tietyissä tilanteissa oikeus saada vir-ka-/työvapaata. Viranhaltijan/työntekijän oikeus vapaaseen perustuu joko lakiin tai tässä luvussa sanottuihin virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin. Tällöin työnantajalla ei ole lainkaan tai on vain rajoi-tetusti harkintavaltaa vapaan myöntämisessä. Jos viranhaltijalla/työntekijällä ei ole vapaaseen nimenomaista oikeutta, työnantaja voi harkintansa mukaan päättää, myönnetäänkö virka-/työvapaa vai ei.

Useat virka-/työvapaat perustuvat lakiin. Joistain lakiin perustuvista vapaista on lisäksi sovittu tässä luvussa (esim. perhevapaat), jol-loin vapaa perustuu sekä lakiin että virka- ja työehtosopimukseen. Pelkästään lakiin perustuvia virka-/työvapaita ovat esim. opintova-paa ja vuorotteluvapaa. Oikeudesta niihin ei ole virka- ja työehtoso-pimusmääräyksiä. Oikeudesta tällaisten vapaiden saamiseen sekä vapaita koskevista muista edellytyksistä säädetään kyseisissä laeis-sa (mm. opintovapaalaki 273/1979 ja opintovapaa-asetus 864/1979 sekä vuorotteluvapaalaki 1305/2002). Osa vapaista perustuu aino-astaan virka- ja työehtosopimuksen määräyksiin. Tällaisia ovat esim. oikeus saada virka-/työvapaata avioliittoon vihkimispäiväksi tai 50- ja 60-vuotispäiväksi.

Kaikkia virka-/työvapaita on haettava. Myönteinen virka-/työvapaa-päätös antaa viranhaltijalle/työntekijälle vapautuksen työstä virka-/työvapaan ajaksi.

Palkkaus vapaiden ajalta:Virka-/työvapaa on palkallista vain, jos palkallisuudesta on tässä sopimuksessa sovittu. Jos palkkaa ei sopimuksen perusteella mak-seta, laki voi kuitenkin antaa viranhaltijalle/työntekijälle oikeuden saada viranomaisilta päivärahaa tai muuta korvausta vapaan ajal-ta. Jos työnantaja maksaa virka- ja työehtosopimuksen määräyksen perusteella palkkaa virka-/työvapaan ajalta, työnantajalla on yleensä oikeus saada viranhaltijalle/työntekijälle maksettava päiväraha tai korvaus itselleen.

KirVESTES 2014-2016

POISSAOLOT JA PALKKAUS POISSAOLOAJOILTA

54

OSA III

50 § Palkan maksaminen ja pidättäminen virka-/työvapaan ajalta

1 mom. Palkan maksamisen ja pidättämisen pääsääntö poissaoloajalta

Virka-/työvapaan ajalta maksetaan palkkaa siten kuin tässä osassa (III osa) on sovittu. Jos palkan maksamisesta virka-/työvapaan ajalta ei ole tässä osassa sovittu, virka-/työvapaan ajalta pidätetään koko palkkaus.

2 mom. Palkan maksaminen virka-/työvapaan ajalta työnantajan harkinnan perusteella

Palkan maksamisesta työnantajan harkinnan perusteella muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa määrätään 88 §:ssä.

3 mom. Palkan pidättäminen alle viikon mittaiselta harkinnanvaraiselta virka-/työvapaalta

Jos viranhaltija/työntekijä hakee harkinnanvaraista virka-/työvapaata alle viikon mittaiseksi jaksoksi ja työnantaja hyväksyy hakemuksen perusteet, virka-/työvapaa myönnetään ja palkka pidätetään seuraa-vasti:

• Jos virka-/työvapaa kestää 1 tai 2 työpäivää, virka-/työvapaa myönnetään täksi ajaksi ja palkka pidätetään myönnetyltä 1 tai 2 työpäivältä.

• Jos virka-/työvapaa kestää 3 tai 4 työpäivää, virka-/työvapaa myönnetään siten, että virka-/työvapaaseen sisällytetään ha-ettujen työpäivien lisäksi yksi vapaapäivä ja palkka pidätetään myönnettyjen 3 tai 4 työpäivän lisäksi yhdeltä vapaapäivältä.

• Jos virka-/työvapaa kestää 5 työpäivää, virka-/työvapaa myön-netään siten, että virka-/työvapaaseen sisällytetään haettujen työpäivien lisäksi kaksi vapaapäivää ja palkka pidätetään 7 ka-lenteripäivältä.

4 mom. Poissaolo virantoimituksesta/työstä ilman pätevää syytä

Jos viranhaltija/työntekijä on ilman pätevää syytä jäänyt pois viran-toimituksesta/työstä, ei palkkaetuja suoriteta.

LUKU 3.1. SAIRAUSPOISSAOLOT

51 § Oikeus virka-/työvapaaseen sairauden perusteella

Viranhaltijalla/työntekijällä, joka on sairaudesta tai vammasta johtu-van työkyvyttömyyden vuoksi estynyt hoitamasta työtään, on oikeus saada siksi ajaksi virka-/työvapaata.

Soveltamisohje:Osasairauspäivärahalla olevaan viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan osa-ai-katyötä koskevia määräyksiä. Hänen tulee hakea osittaista virka-/työvapaata. Jos

KirVESTES 2014-2016


55

hänelle myönnetään osittainen virka-/työvapaa osasairauspäivärahan perusteella, hän työskentelee osa-aikaisesti ja saa osa-aikatyön mukaisen palkan. Lisäksi hän saa osasairauspäivärahan itselleen. Tällöin hän on työnantajan näkökulmasta osa-aikatyössä eikä sairauden vuoksi virka-/työvapaalla. Osasairauspäiväraha-ajalta vi-ranhaltijalle/työntekijälle ei voida maksaa tehtyä osa-aikatyötä suurempaa palkkaa, ja toisaalta osasairauspäivärahaa ei voida maksaa työnantajalle.

52 § Sairastumisesta ilmoittaminen ja lääkärintodistuksen esittäminen

1 mom. Sairastumisesta ilmoittaminen

Sairastumisesta on viipymättä ilmoitettava työnantajalle.

Soveltamisohje:Ilmoitus sairastumisesta tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Ilmoitus tehdään seu-rakunnassa päätetyllä tavalla, ensisijaisesti lähimmälle esimiehelle. Suositeltavaa on henkilökohtainen yhteydenotto esimerkiksi puhelimitse. Kullekin viranhaltijalle/työn-tekijälle tulee antaa tiedoksi, miten työnantaja edellyttää ilmoituksen tehtäväksi.

Sairaudesta ilmoittaminen työnantajalle välittömästi sairauden alettua on tärkeää muun muassa sijaisjärjestelyjen hoitamiseksi. Perusteeton ilmoittamatta jättäminen voi aiheuttaa palkan pidätyksen. Palkkaa ei pidätetä, jos ilmoittamisen viivästys joh-tuu laillisesta esteestä ja ilmoitus tehdään välittömästi esteen loputtua.

2 mom. Lääkärintodistuksen esittäminen

Työkyvyttömyyden perusteella myönnettävää virka-/työvapaata var-ten on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Virka-/työvapaata voidaan myöntää lääkärintodistusta vaatimatta enintään kolme ka-lenteripäivää, jos työkyvyttömyydestä esitetään työnantajan hyväk-symä muu luotettava selvitys.

Soveltamisohje:Työkyvyttömyys osoitetaan normaalisti lääkärintodistuksella. Lääkärintodistus on asiantuntijalausunto virka-/työvapaan myöntämistä varten. Poikkeaminen lääkärin-todistuksessa esitetystä edellyttää perusteltua syytä.

Jos lääkärintodistus on annettu taannehtivasti koskemaan ennen lääkärille mene-mistä koskevaa aikaa, todistuksesta tulee ilmetä perusteet, miksi todistus on annettu taannehtivasti.

Työkyvyn arvioimiseksi työnantaja voi kustannuksellaan lähettää viranhaltijan/työn-tekijän osoittamansa lääkärin tarkastettavaksi.

3 mom. Lääkärintodistuksen esittämisestä poikkeaminen määräajaksi

Erityisestä syystä työnantaja voi määräajaksi päättää, että virka-/työ-vapaa voidaan myöntää lääkärintodistusta vaatimatta myös kolmea kalenteripäivää pidemmäksi ajaksi, jos työkyvyttömyydestä esite-tään työnantajan hyväksymä muu luotettava selvitys.

Soveltamisohje:Jos virka-/työvapaata myönnetään vaatimatta lääkärintodistusta, sairastumisesta tulee olla työnantajan hyväksymä muu luotettava selvitys, esimerkiksi työterveys-hoitajan lausunto. Virka-/työvapaan myöntäminen pidemmäksi ajaksi kuin kolmeksi kalenteripäiväksi lääkärintodistusta vaatimatta edellyttää poikkeuksellista olosuhdet-

KirVESTES 2014-2016


56

OSA III

ta. Tällainen voi olla esimerkiksi yleinen terveydellinen uhka laajan epidemian tai pandemian vuoksi.

53 § Sairausajan palkka, yleiset perusteet

1 mom. Sairausajan palkan peruste

Sairausajalta maksetaan varsinaista palkkaa 56-58 §:n mukaisesti, jollei 3-4 momentista tai 70 §:stä muuta johdu.

Soveltamisohje:Varsinainen palkka on määritelty 12 §:ssä. Jos palkkaukseen kuuluu luontoisetu-ja, ne on oikeus saada vähentämättöminä niin kauan kuin sairausajalta maksetaan palkkaetuja; ks. 11 §.

Jäljempänä 70 §:ssä on määräykset siitä, miten viranhaltijan/työntekijän tulee toimia, jotta hänellä on oikeus sairausajan palkkaetuihin. Samassa pykälässä on myös mää-räyksiä siitä, mihin esim. SVL:n perusteella maksettaviin korvauksiin työnantajalla on oikeus.

2 mom. Sairauden alkaminen kesken työpäivän

Jos viranhaltija/työntekijä sairastuu työpäivän kuluessa, ja joutuu poistumaan ennenaikaisesti työpaikalta, sairastumispäivä ei kuluta niitä päiviä, joilta sairausajan palkkaa maksetaan.

3 mom. Osallisuus sairauden aiheuttamiseen

Viranhaltijalla/työntekijällä ei ole oikeutta 56-58 §:n mukaiseen palk-kaukseen, jos hän on tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella ai-heuttanut sairauden tai vamman tai estänyt sen parantumisen.

4 mom. Eläkepäätöksen tai määräaikaisen kuntoutustuen vaikutus sairausajan palkkaukseen

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaukseen enin-tään siihen asti, kun hän alkaa saada kirkon eläkelain (261/2008)mukaista eläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea.

Soveltamisohje:Viranhaltija/työntekijä ei voi saada yhtä aikaa sekä sairausajan palkkaa että kirkon eläkelain mukaista eläkettä. Oikeus sairausajan palkkaan loppuu sen kuukauden alusta lukien, jona eläkkeen maksaminen alkaa. Työnantajan mahdollisuudesta saa-da korvausta maksamastaan sairausajan palkasta takautuvasti myönnetyn eläkkeen yhteydessä katso 5 § 4 mom:n soveltamisohje.

Osa-aikaeläkkeellä oleva on samanaikaisesti edelleen osa-aikatyössä. Hänellä on oikeus saada sairausajalta palkkaa 56-58 §:n mukaisesti. Sairauden perusteella myönnetty virka-/työvapaa ei keskeytä osa-aikaeläkkeen maksamista.

Työkokeilussa oleva viranhaltija/työntekijä saa työkokeilun ajalta eläkelaitoksen maksamaa kuntoutusetuutta. Hänelle ei makseta tältä ajalta palkkaa eikä sairaus-ajan palkkaa.

KirVESTES 2014-2016


57

54 § Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan erityismääräyksetTES

1 mom. Sairausajan palkan määrittämisen pääsääntö

Sairausajan palkkana maksetaan tuntipalkkaiselle työntekijälle se säännöllisen työajan mukaan laskettu varsinainen palkka, jonka työntekijä olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Säännöllisen työajan mukaan lasketulla palkalla tarkoitetaan työntekijän varsinaista palk-kaa ilman sunnuntai-, ilta- tai yötyö- tai muitakaan työaikakorvauksiin perustuvia ns. olosuh delisiä.

Soveltamisohje:Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan sairausajan palkkaa 56–58 §:ssä määritellyil-tä ajanjaksoilta ja näissä pykälissä sanotut määrät. Tässä momentissa määrätään siitä, miten tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan perusteena olevan palkan suuruus lasketaan. Palkkaperusteena on varsinainen palkka. Tuntipalkkaisen palkkaan voi sisäl-tyä sellaisia lisiä, jotka sisältyvät varsinaiseen palkkaan ja jotka otetaan huomioon sai-rausajan palkassa. Tällaisia ovat tuntipalkkajärjestelmän (osa II Luku 2.2.2) tarkoittama kokemuslisä, henkilökohtainen lisä ja työolosuhdelisä. Sen sijaan työaikamääräyksiin perustuvia korvauksia ei oteta huomioon sairausajan palkkaa määritettäessä.

2 mom. Sairausajan palkan määrittäminen keskituntiansion avulla

Jollei tuntipalkkaisen työntekijän palkkaa voida todeta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, käytetään sairausajan palkan laskentaperustee-na keskituntiansiota, joka saadaan siten, että työntekijän edellisen palkanmaksukauden aikana saamansa ansio ilman sunnuntai-, ilta- tai yötyö- tai muitakaan työaikakorvauksiin perustuvia ns. olosuh-delisiä, jaetaan saman palkanmaksukauden aikana tehtyjen työtun-tien kokonaismäärällä.

Soveltamisohje:Edellisellä palkanmaksukaudella tarkoitetaan sairautta edeltäneen kahden palkanmak-supäivän välistä, pääsääntöisesti kahden viikon pituista ajanjaksoa. Mikäli tämän palkan-maksukauden työaika on ollut satunnaisen syyn vuoksi vajaa, lasketaan keskituntiansio tätä palkanmaksukautta lähinnä edellisen täyden palkanmaksukauden palkkakertymän ja työajan mukaan.

3 mom. Palkantarkistuksen vaikutus keskituntiansioon

Jos edellä tarkoitetun keskituntiansion laskemisen jälkeen palkkoja on tarkistettu yleiskorotuksella, eikä uutta keskituntiansiota sen jäl-keen ole vielä laskettu, keskituntiansiota korotetaan yleiskorotusta vastaavasti.

4 mom. Keskimääräisen työajan määrittäminen sairausajan palkkaa varten

Jollei tuntipalkkaisen työntekijän säännöllisestä työajasta ole sovittu eikä sitä voida selvittää sairausajalta, sairausajan palkka määräytyy laskennallisen päivittäisen työajan perusteella. Työntekijän lasken-nallinen päivittäinen työaika määritetään siten, että sairautta edeltä-

KirVESTES 2014-2016


58

OSA III

vän 12 viikon jaksona tehty työaika jaetaan luvulla 60.

Soveltamisohje:Laskennallinen työaika joudutaan määrittämään erityisesti ns. tarvittaessa tuleville työntekijöille, joiden säännöllisestä työajasta ei ole sovittu. Keskimääräinen päivittäi-nen työaika saadaan jakamalla 12 edellisen viikon työaika luvulla 60, koska 12 viikon jaksoon sisältyy normaalisti 60 työpäivää (12 x 5 = 60).

55 § Kausityöntekijän oikeus sairausajan palkkaan

TES Kausiluontoisessa seurakunnan puisto- ja puutarhatyössä kolman-tena peräkkäisenä kasvukautena työskentelevän työntekijän kahden edellisen vuoden työssäolon täydet kuukaudet otetaan huomioon sairausajan palkkaa määritettäessä. Edellytyksenä on, että kulu-massa oleva työsuhde on jatkunut 14 kalenteripäivää.

56 § Sairausajan palkka, vähemmän kuin 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

1 mom. Sairausajan palkka, 1-29 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamista kestänyt 1-29 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta puolet varsinaisesta palkasta yhteen-sä 14 kalenteripäivältä.

2 mom. Sairausajan palkka, 30-59 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamista kestänyt 30–59 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada sairausajalta varsinainen palkka yhteensä 14 ka-lenteripäivältä.

Soveltamisohje 1-2 mom:Oikeus tämän määräyksen mukaiseen sairausajan palkkaan edellyttää, että viran tai tehtävän hoitaminen on alkanut (ks. 10 § 1 mom.).

Jos palvelussuhteen kesto ylittää sairauspoissaolon aikana 29 kalenteripäivän ra-jan, sairausajalta maksetaan puolet varsinaisesta palkasta sairausajan loppuun asti, kuitenkin yhteensä enintään 14 kalenteripäivältä. Vastaavaa periaatetta sovelletaan silloin, kun palvelussuhteen kesto ylittää sairauspoissaolon aikana 2 momentissa sanotun 59 kalenteripäivän rajan. Varsinainen palkka maksetaan tällöin yhteensä enintään 14 kalenteripäivältä. Oikeus saada varsinaista palkkaa 60 sairauspoissa-olon kalenteripäivältä edellyttää, että palvelussuhde on kestänyt sairauden alkaessa vähintään 60 kalenteripäivää (57 §).

Jos viranhaltija/työntekijä on saanut hyväkseen sairausajan palkkaa tämän pykälän perusteella, nämä sairausajan palkalliset päivät vähentävät oikeutta saada sairaus-ajan palkkaa 57 §:n perusteella.

KirVESTES 2014-2016


59

57 § Sairausajan palkka, vähintään 60 kalenteripäivää kestänyt palvelussuhde

1 mom. Sairausajan palkan määrä ja kesto

Jos palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen sairausajan alkamista kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää, viranhaltijalla/työn-tekijällä on oikeus saada sairausajalta palkkaa kalenterivuoden ai-kana seuraavasti:

1) varsinainen palkka yhteensä 60 ensimmäiseltä kalenteripäiväl-tä;

2) sen jälkeen 2/3 varsinaisesta palkasta yhteensä 120 kalenteri-päivän ajan;

3) tämän jälkeen palkanmaksu päättyy, jollei harkinnan perusteella päätetä jatkaa palkanmaksua. Harkinnan perusteella palkan-maksua voidaan maksaa enintään puolet (1/2) varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivän ajalta.

Soveltamisohje: Sairausaika voi olla yhdenjaksoista tai sairausjaksoja voi olla vuodessa useita eril-lisiä. Molemmissa tapauksissa kalenterivuoden järjestyksessään ensimmäiseltä 60 sairaus päivältä maksetaan varsinainen palkka ja sen jälkeen 2/3 palkka enintään 120 kalenteripäivältä. Tämän jälkeen sairausajan palkan maksaminen lakkaa, jollei työnantaja päätä harkinnan perusteella jatkaa enintään 185 päivän määräajaksi 1/2 palkan maksamista.

Silloin, kun sairaus jatkuu keskeytyksittä vuoden vaihteen yli toisen kalenterivuo-den puolelle, palkan suuruus määritellään kummankin vuoden puolella erikseen. Jos ensimmäisen vuoden puolella sairausajan palkka on jo maksettu vähennettynä tai palkanmaksu on ehtinyt keskeytyä kokonaan, toisen vuoden alusta palkka makse-taan jälleen täyden palkan mukaisesti 60 kalenteripäivältä ja sen jälkeen 2/3 palkkaa enintään 120 kalenteripäivää.

Pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä palkanmaksu voi keskeytyä sairauden toise-na vuotena edellä sanottua aiemmin, jos sairaus on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää. Tästä on määräys 2 momentissa.

Esimerkeissä käytettyjen värien selitykset:

sairausaika, jolta maksetaan varsinainen palkka (1 momentin 1 kohta)

sairausaika, jolta maksetaan 2/3 varsinaisesta palkasta (1 momentin 2 kohta)

sairausaika, jolta ei makseta palkkaa (1 momentin 3 kohta)

työssäoloaika tai vuosiloma-aika

KirVESTES 2014-2016


60

OSA III

Esimerkki 1: Useita sairauspoissaoloja saman vuoden aikana

Sairausajat:

1.2.-11.3. 5.5.-21.5. 11.7.-20.11.

39 pv 12 pv 9 pv 120 pv 14 pv

palkka 100 %

palkka 100 %

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa

Sairauspoissaoloja on kolmessa jaksossa yhteensä 194 päivää. Kun kolmatta jak-soa on kestänyt 9 päivää, kalenterivuoden aikana oleva oikeus saada täyttä palkkaa 60 päivältä tulee täyteen (39+12+9=60). Tämän jälkeen palkkaa maksetaan kaksi kolmasosaa täydestä palkasta 120 kalenteripäivän ajalta, jonka jälkeen oikeus palk-kaan päättyy.

Esimerkki 2: Sairauspoissaoloja kahden eri kalenterivuoden aikana

Sairausajat: Vuodenvaihde1.2.-11.3. 5.5.-.31.12. 1.1.-.20.3.

39 pv 21 pv 120 pv 61 pv 60 pv 19 pv

palkka 100 %

työ palkka 100%

palkka 2/3

ei palkkaa

palkka 100 %

palkka 2/3

työssäolo jatkuu

Ensimmäisenä vuonna on yhteensä 241 päivää sairauspoissaoloa, josta palkallista on yhteensä 180 päivää (yhteensä 60 päivää täyttä palkkaa ja 120 päivää 2/3 palk-kaa). Tämän jälkeen vuotuinen palkanmaksu päättyy loppuvuodeksi. Toisena vuon-na vuotuinen sairausajan palkanmaksu alkaa uudestaan vuoden alusta ja kestää sairausajan loppuun 20.3. asti.

2 mom. Palkanmaksun päättyminen, yli 365 kalenteripäivää kestävät sairaus-poissaolot

Sairausajan palkanmaksu päättyy, kun sairauspoissaolo on kestä-nyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää. Virka-/työvapaa katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos viranhaltija/työntekijä ei ole palannut virantoi-mitukseen/työhön vähintään 30 kalenteripäivän ajaksi sairauspois-saolon jälkeen. Erityisestä syystä voidaan harkinnan mukaan 365 kalenteripäivän yli menevältä ajalta maksaa enintään puolet varsi-naisesta palkasta. Tällainen päätös voidaan tehdä enintään kolmek-si kuukaudeksi kerrallaan.

Soveltamisohje:Pykälän 2 momentti tulee käytännössä sovellettavaksi silloin, kun sairaus on pitkä-kestoinen ja ulottuu vähintään kahdelle kalenterivuodelle. Momentti rajoittaa sitä 1 momentin mukaista vuosittaisen sairausajan palkan maksamisen pääsääntöä, että kunkin kalenterivuoden aikana maksetaan varsinainen palkka 60 kalenteripäivältä ja osittaista palkkaa 120 kalenteripäivän ajalta. Pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä joudutaan seuraamaan samanaikaisesti kahta periaatetta, joiden kummankin pe-rusteella palkanmaksu voi lakata: 1) vuosittainen sairausajan palkan laskenta sekä 2) yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän sairauspoissaolon laskenta. Palkanmaksu päättyy viimeistään silloin, kun sairaus on kestänyt 365 kalenteripäivää, vaikka pel-

KirVESTES 2014-2016


61

kästään 1 momentin perusteella palkkaa voitaisiin vielä maksaa. Joissain tilanteissa palkanmaksu ehtii päättyä 1 momentin perusteella jo ennen kuin se päättyisi 365 kalenteripäivän laskennan perusteella.

Esimerkki 1: Sairaus kestää yli 365 kalenteripäivää; sovelletaan 365 kalenteripäi-vän rajoitusta

Sairausaika: Vuodenvaihde

5.5.-.31.12. 1.1.-.30.10.

60 pv 120 pv 61 pv 60 pv 64 pv

365 pv (4.5.)

palkka 100 %

palkka2/3

ei palkkaa

palkka 100 %

palkka 2/3

ei palkkaa 5.5. lukien

Yhdenjaksoinen sairaus alkaa 5.5. ensimmäisenä vuonna. Ensimmäisenä vuonna maksetaan 60 päivältä täyttä palkkaa ja 120 päivältä 2/3 palkkaa. Toisena vuonna 4.5. sairaus on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää. Palkan maksu päättyy 4.5., vaikka vuotuisen sairausajan palkanmaksuperiaatteen nojalla palkanmaksu jat-kuisi 29.6. asti (60+120 pv). Palkkaa maksetaan toisena vuonna 60 kalenteripäivää täyden palkan mukaan ja 2/3 palkkaa 64 kalenteripäivää 4.5. asti, jolloin sairausajan yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän kesto keskeyttää palkanmaksun.

Esimerkki 2: Sairaus kestää yli 365 kalenteripäivää; palkanmaksu päättyy jo ennen 365 kalenteripäivän täyttymistä

Sairausaika: Vuodenvaihde

5.10.-31.12. 1.1.-30.10.

60 pv 28 pv 60 pv 120 pv 124 pv

60+120 pv (29.6.)

palkka 100 %

palkka 2/3

palkka 100 %

palkka2/3

ei palkkaa29.6. lukien

Yhdenjaksoinen sairaus alkaa 5.10. ensimmäisenä vuonna (5 kuukautta myöhemmin kuin esimerkissä 1). Sairaus on kestänyt yhdenjaksoisesti 365 kalenteripäivää 4.10. toisena vuonna. Palkan maksu päättyisi 365 kalenteripäivän laskennan perusteella 4.10., mutta koska oikeus vuotuiseen sairausajan palkkaan (60+120 kalenteripäivää) toisena vuonna päättyy jo 29.6., palkanmaksu keskeytetään 29.6. Tässä esimerkissä 365 kalenteripäivän laskentaan perustuva palkanmaksun keskeytys ei ehdi toteutua ennen kuin palkanmaksu päättyy vuotuisen sairausajan palkanmaksuperiaatteen nojalla. Jos sairaus jatkuisi yhdenjaksoisena vielä kolmannen kalenterivuoden puo-lelle, palkkaa ei enää maksettaisi kolmantena vuonna 365 päivän täyttymisen vuoksi.

Sairausajan teknisen yhdenjaksoisuuden soveltaminen

Momentti sisältää teknisen yhdenjaksoisen sairauden käsitteen. Sairaus katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos erillisinä jaksoina myönnettyjen sairausaikojen välillä ei ole palattu työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi. Tämä vaikuttaa palkanmaksun suu-ruuteen ja kestoon silloin, kun viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön ja sairastuu uudestaan tai hänelle myönnetään eri sairauspoissaolojen väliin vuosilomaa, muuta virka-/työvapaata tai hänet lomautetaan. Tällöin joudutaan muun muassa ratkaise-maan, pitääkö työhön paluun vuoksi katsoa jälkimmäinen sairausaika uudeksi sai-

KirVESTES 2014-2016


62

OSA III

rauspoissaoloksi ja maksaa sairausajan palkkaa toisena vuonna jälleen 1 momentin mukaisesti vai sovelletaanko edelleen 2 momentin mukaista 365 kalenteripäivän rajoitusta.

Kaikki erillisetkin sairausajat katsotaan teknisesti yhdeksi yhdenjaksoiseksi sairau-deksi, jollei viranhaltija/työntekijä palaa välillä työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi. Merkitystä sairauden yhdenjaksoisuuden arvioinnissa ei ole sillä, perustuvatko pois-saolot samaan vai eri sairausdiagnoosiin. Yhdenjaksoisuutta ei katkaise myöskään vuosiloma, muu virka-/työvapaa tai lomautus. Yhdenjaksoisen sairausajan katkai-see vain työhön paluu vähintään 30 kalenteripäiväksi. Kun työssäolo on kestänyt 30 kalenteripäivää ennen uuden sairauspoissaolon alkua, lopetetaan 2 momentin mukainen 365 päivän laskentaan perustuva palkanmaksun keskeytys ja palataan noudattamaan 1 momentin pääsääntöä.

Vaikka alle 30 kalenteripäivää kestänyt työssäolo, muu kuin sairauteen perustuva virka-/työvapaa, vuosiloma tai lomautus ei katkaise sairausajan yhdenjaksoisuutta, ne lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä. Ne jätetään huomiotta, kun lasketaan, milloin 365 kalenteripäivää yhdenjaksoista sairausaikaa tulee täyteen.

Esimerkki 3:Työntekijällä on kolme pitkäkestoista sairauspoissaoloa. Ensimmäinen sairausaika on 1.3.–8.4. Työntekijä palaa työhön vajaaksi kuukaudeksi ja on sitten sairauden vuoksi työvapaalla 5.5.–30.11. välisen ajan. Tämän jälkeen hänelle myönnetään vuosilomaa 1.12.–16.1. väliseksi ajaksi. Vuosiloman jälkeen sairauspoissaolo jatkuu toisena vuonna 17.1.–31.10. välisen ajanjakson.

Ensimmäisen sairauspoissaolon alettua 1.3. työntekijä ei palaa työhön vähintään 30 kalenteripäiväksi ennen kuin viimeinen sairauspoissaolojakso päättyy toisena vuon-na lokakuun lopussa. Sairaus katsotaan yhdenjaksoiseksi 1.3. alkaen, koska työhön ei ole palattu vähintään 30 päiväksi.

Oikeus sairausajan palkkaan määräytyy ensimmäisenä vuonna 1 momentin perus-periaatteen mukaisesti: 60 kalenteripäivää täyttä palkkaa ja sen jälkeen 120 kalen-teripäivää 2/3 palkkaa. Toisena vuonna sairausajan palkanmaksun kesto riippuu siitä, milloin sairauspoissaolo on kestänyt 365 kalenteripäivää. Laskenta aloitetaan ensimmäisenä vuonna 1.3. lukien, koska työhön ei missään vaiheessa palattu vä-hintään 30 kalenteripäiväksi. Laskenta jatkuu, vaikka työntekijä on sairausaikojen välillä lyhyen aikaa työssä ja vuoden vaihteessa myös pitkällä vuosilomalla. Alle 30 päivän mittainen työssäoloaika ja vuosiloma eivät ole sellaista työhön paluuta, joka katkaisee 365 päivän laskennan. Työssäolo ja vuosiloma kuitenkin lykkäävät 365 kalenteripäivän täyttymistä kestonsa verran.

Työssäolo kestää sairausjaksojen välissä 26 kalenteripäivää (9.4.–4.5.) ja vuosilo-ma 47 kalenteripäivää (1.12.–16.1.); yhteensä nämä kestävät 73 kalenteripäivää. Normaalisti yhdenjaksoinen 365 kalenteripäivän laskenta, joka alkaa ensimmäisenä vuonna 1.3. lukien, täyttyisi toisena vuonna jo 28.2. Kuitenkaan työssäoloa ja vuosi-lomaa ei oteta huomioon 365 päivän seurannassa, joten ne lykkäävät palkanmaksun päättymistä yhteensä 73 kalenteripäivän verran 12.5. asti. Tämän vuoksi työnteki-jä saa sairauspoissaolon ajalta toisena vuonna 60 kalenteripäivältä täyttä palkkaa (17.1.–17.3.) ja 2/3 palkkaa 365 päivän täyttymiseen asti (18.3.–12.5.). Tällöin 365 päivän täyttyminen katkaisee vuotuisen sairausajan palkanmaksun. Toisena vuonna 2/3 palkkaa maksetaan täyden vuotuisen määrän eli 120 päivän sijasta 56 päivältä 18.3.–12.5.

KirVESTES 2014-2016


63

Sairausajat:

1.3-8.4. 5.5.-30.11. 17.1.-31.10.

39 pv 21 pv 120 pv 69 pv 60 pv 56 pv 172 pvpalkka 100 %

palkka100 %

palkka2/3

eipalkkaa

Vuoden-vaihde

palkka 100 %

palkka 2/3

eipalkkaa

Työ 26 pv

Vuosiloma47 pv

365 pv (12.5.)

palkka100 %

palkka 100 %

58 § Työtapaturma ja ammattitauti

1 mom. Työtapaturmasta tai ammattitaudista johtuneen sairausajan palkka

Jos työkyvyttömyys johtuu työssä sattuneesta tapaturmasta (työta-paturma) tai ammattitaudista, maksetaan tällaisen syyn perusteella myönnetyn virka-/työvapaan ajalta palkkaa seuraavasti:

1) varsinainen palkka enintään 120 kalenteripäivältä; 2) sen jälkeen yhdellä kolmasosalla vähennetty palkka enintään

120 kalenteripäivän ajan; 3) tämän jälkeen maksetaan puolet palkasta enintään 125 kalen-

teripäivän ajan; 4) tämän jälkeen voidaan erityisestä syystä harkinnan mukaan

maksaa enintään puolet palkasta. Tällainen päätös voidaan teh-dä enintään kolmeksi kalenterikuukaudeksi kerrallaan.

Soveltamisohje:Tämän pykälän mukaiseen sairausajan palkkaan ei sovelleta 56-57 §:ssä asetettuja edellytyksiä palvelussuhteen kestolle.

Jos työtapaturman tai ammattitaudin perusteella myönnetty sairauspoissaolo jatkuu vuodenvaihteen yli seuraavan kalenterivuoden puolelle, sairausajan palkkaan nou-datetaan vain tämän momentin mukaisia palkkaetuja. Toisin kuin 57 §:n sairausajan palkanmaksun yhteydessä, palkanmaksu ei työtapaturman tai ammattitaudin pe-rusteella myönnetyn sairausajan jatkuessa vuodenvaihteen yli ala vuodenvaihteen jälkeen täytenä palkkana, jos se on ehtinyt pienentyä yhdellä kolmasosalla vähenne-tyksi tai puoleksi palkaksi. Ks. myös 4 mom:n soveltamisohje.

2 mom. Työtapaturman ja ammattitaudin toteaminen

Palkan maksaminen 1 momentin mukaisesti edellyttää, että sairaus tai ammattitauti katsotaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) mu-kaan työtapaturmaksi tai ammattitautilain (1343/1988) mukaan am-mattitaudiksi.

KirVESTES 2014-2016


64

OSA III

Soveltamisohje:Jos sairauden ei todeta aiheutuneen työtapaturmasta tai olevan ammattitauti, saira-uspoissaoloon sovelletaan, mitä 56–57 §:ssä on määrätty.

3 mom. Osittainen tapaturmakorvaus

Jos tapaturmakorvausta ei myönnetä täysimääräisenä, sairausajan palkka maksetaan 56–57 §:n mukaisesti.

4 mom. Työtapaturman ja ammattitaudin vaikutus muun sairausajan palkkauk-seen

Tämän pykälän mukaista oikeutta saada sairausajalta palkkaetuja työtapaturman ja ammattitaudin perusteella ei vähennä se, että vi-ranhaltijalle/työntekijälle on maksettu saman kalenterivuoden aikana sairausajan palkkaa muun sairauden perusteella. Työtapaturman ja ammattitaudin perusteella maksettu sairausajan palkka ei puoles-taan vähennä viranhaltijan/työntekijän oikeutta saada sairausajan palkkaa 56–57 §:n mukaisesti muun sairauden perusteella.

Soveltamisohje:Työtapaturmasta ja ammattitaudista johtuvaa sairausaikaa käsitellään erillään taval-lisesta syystä johtuneesta sairausajasta. Tavallinen sairausaika ei vähennä miltään osin oikeutta saada työtapaturman tai ammattitaudin nojalla myönnetyltä sairaus-ajalta palkkaa. Toisaalta jos viranhaltija/työntekijä on saanut työtapaturman tai am-mattitaudin perusteella sairausajalta palkkaa, hänellä säilyy sen lisäksi oikeus saada muusta sairaudesta johtuneelta sairausajalta kunkin kalenterivuoden aikana 56–57 §:n mukaiset palkkaedut vähentämättöminä.

Sairausajan palkkaa on oikeus saada kunkin työtapaturman tai ammattitaudin osalta erikseen tässä pykälässä sanotut ajat.

LUKU 3.2. PERHEVAPAAT

60 § Oikeus perhevapaaseen

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada perhevapaata TSL 4 lu-vun mukaisesti. Lain 4 luvussa tarkoitettuja perhevapaita ovat

• äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaa;• osittainen ja tilapäinen hoitovapaa;• poissaolo pakottavista perhesyistä ja poissaolo perheenjäsenen

tai muun läheisen hoitamiseksi.

Soveltamisohje:TSL 4 lukua sovelletaan tämän pykälän määräyksen perusteella työntekijöiden lisäk-si viranhaltijoihin.

TSL 4:1 mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä SVL:ssa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Kausien pituudesta ja niiden ajalta maksettavista päivärahaetuuksista ks. SVL 9 luku. Kausien ajalta maksetta-vasta palkasta ks. 63 §.

TSL 4:7 (poissaolo pakottavista perhesyistä) antaa työntekijälle oikeuden tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhet-

KirVESTES 2014-2016


65

tään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamatto-man ja pakottavan syyn vuoksi.

TSL 4:7a mukaan (poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi) työn-tekijä voi jäädä pois työstä määräajaksi perheenjäsenen tai muun läheisen hoitami-seksi. Vapaasta ja sen kestosta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken.

61 § Perhevapaista ilmoittaminen

Määräajat ja perusteet perhevapaiden hakemiselle ja mahdolliselle muuttamiselle on säädetty TSL 4 luvussa. Työnantajalle on pyrittävä ilmoittamaan perhevapaita haettaessa kokonaissuunnitelma niiden käyttämisestä, alkamisesta, pituudesta ja jaksottamisesta.

Soveltamisohje:Kokonaissuunnitelma perhevapaiden käytöstä ei ole sitova, mutta sen esittäminen on tärkeää mm. sijaisjärjestelyjen vuoksi.

Oikeus KirVESTES:n mukaisiin perhevapaiden palkkaetuihin edellyttää, että vapaita haetaan TSL 4 luvussa säädettyjä määräaikoja noudattaen.

62 § Palkkauksen perusteet perhevapaiden aikana

1 mom. Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palkan peruste

VES+TES Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perhe-vapaiden ajalta varsinainen palkka 63 §:ssä sanotuilta ajanjaksoilta.

Soveltamisohje: Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka on määritelty 12 §:ssä.

2 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan peruste

TES Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan perhevapaiden ajalta palk-kaa 63 §:n mukaisesti sellaisilta kalenteripäiviltä, jotka muutoin olisi-vat olleet hänen työpäiviään.

Soveltamisohje:Jos 63 §:ssä tarkoitettuihin kalenteripäiviin sisältyy arkipyhä, jolta työntekijä olisi saanut arkipyhäkorvauksen, jos hän olisi ollut työssä, saa hän sen myös 63 §:ssä tarkoitettuun ajanjaksoon sisältyvältä tällaiselta arkipyhältä. Arkipyhäkorvauksesta ks. 37 §.

3 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän palkan laskeminen perhevapaiden ajalta

TES Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan 63 §:ssä tarkoitettuna palk-kana se säännöllisen työajan mukaan laskettu varsinainen palkka, jonka hän olisi saanut, jos hän olisi ollut työssä. Palkan laskemisesta on voimassa, mitä 54 §:ssä on määrätty tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkan laskemisesta.

KirVESTES 2014-2016


66

OSA III

Soveltamisohje:Tuntipalkkaisen työntekijän varsinainen palkka on määritelty 12 ja 31 §:ssä.

63 § Viranhaltijan/työntekijän palkan määrä perhevapaiden aikana

1 mom. Palkkaus äitiysvapaan ajalta

Äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä maksetaan varsinainen palkka, jos viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen äitiysvapaan alkamista kestänyt vähintään 60 ka-lenteripäivää.

2 mom. Palkkaus ottolapsen hoitamiseksi myönnetyn vanhempainvapaan ajalta

Ottolapsen hoitamiseksi myönnetyltä vanhempainvapaalta makse-taan varsinainen palkka siltä ajalta, jolta SVL:n perusteella suorite-taan vanhempainrahaa, enintään kuitenkin 72 arkipäivää sisältävän ajanjakson ajalta. Palkan maksamisen edellytyksenä on lisäksi se, että palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen vanhempa-invapaata kestänyt vähintään 60 kalenteripäivää.

Soveltamisohje 1-2 mom:Edellä 1-2 momenteissa mainittu 72 arkipäivää sisältävän ajanjakson laskenta alkaa äitiysrahakauden tai ottolapsen hoitamiseksi myönnetyn vanhempainrahakauden alkamispäivästä. Laskenta alkaa sanotusta päivästä myös siinä tapauksessa, että viranhaltijalla/työntekijällä on tällöin jo muulla perusteella myönnetty virka-/työvapaa. Jo myönnettyä muuta virka-/työvapaata ei muuteta äitiysvapaaksi, vaikka oikeus uu-teen äitiys- tai vanhempainrahaan alkaisikin aiemmin myönnetyn virkavapaan/työva-paan aikana (ns. aikaprioriteettiperiaate). Äitiys- tai vanhempainvapaan palkkaa ei siksi makseta äitiys- tai vanhempainrahakauden siltä osalta, joka kuluu samanaikai-sesti aikaisemmin myönnetyn muun virka-/työvapaan kanssa.

Viranhaltijalla/työntekijällä on aikaprioriteettiperiaatteesta poiketen oikeus keskeyt-tää aiemmin myönnetty hoitovapaa uuden raskauden johdosta siitä ajankohdasta lukien, jolloin viranhaltijan/työntekijän oikeus TSL 4 luvussa tarkoitettuun äitiysva-paaseen alkaa. Uusi äitiysvapaa on palkallinen tämän pykälän mukaisesti 72 ensim-mäistä arkipäivää sisältävän ajanjakson ajan.

Äitiysvapaa ja vanhempainvapaa ottolapsen hoitamiseksi ovat palkallisia ajanjak-son, joka sisältää vapaan alusta lukien 72 arkipäivää. Tämä ajanjakso on koko-naiskestoltaan pidempi kuin 72 kalenteripäivää, koska 72 kalenteripäivään sisältyy arkipäivien lisäksi sunnuntaipäiviä sekä mahdollisesti myös arkipyhiä. Palkalliseksi luetaan koko 72 ensimmäistä arkipäivää sisältävä ajanjakso riippumatta siitä, olisiko viranhaltija/työntekijä kaikkina näinä päivinä ollut työssä. Vapaat ovat palkattomia 72 arkipäivää sisältävän jakson jälkeen.

Arkipäiviä ovat maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai ja lauantai, jolleivät ne ole arkipyhiä. Eräitä juhlapäiviä pidetään arkipäivinä perhevapaita koskevan las-kennan yhteydessä (osittain toisin kuin vuosiloma- ja työaikalaskennassa). Tällaisia ovat pääsiäislauantai ja juhannusaatto sekä lisäksi jouluaatto, mikäli se sijoittuu ar-kipäiväksi.

Jos palkkaa on maksettava kalenterikuukauden osalta, sen laskemisessa noudate-taan 15 §:n määräyksiä.

KirVESTES 2014-2016


67

3 mom. Palkkaus isyysvapaan ajalta

Isyysvapaan 6 ensimmäiseltä arkipäivältä maksetaan varsinainen palkka, jos viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde seurakuntaan on välittömästi ennen isyysvapaan alkamista kestänyt vähintään 60 ka-lenteripäivää.

Soveltamisohje:Isyysvapaata on haettava TSL:n mukaisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen va-paan aiottua alkamista. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, vapaata on haettava vähintään kuukautta ennen vapaan alkamista. Synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan saa muuttaa, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutoksesta on tällöin il-moitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista.

4 mom. Palkkaus tilapäisen hoitovapaan ajalta

Viranhaltijalla/työntekijällä, jolle myönnetään tilapäistä hoitovapaata alle 10-vuotiaan lapsen hoitamiseksi tämän sairastuessa äkillisesti, on oikeus saada varsinainen palkkansa tilapäisen hoitovapaan alus-ta lukien, enintään kuitenkin kahdelta työpäivältä.

Soveltamisohje:Tilapäisen hoitovapaan enimmäismäärä on TSL 4:6 mukaan neljä päivää, joista tämän sopimuksen mukaan palkallisia ovat kaksi työpäivää. Jos tilapäiseen hoito-vapaaseen sisältyy tavanmukaisia tai vapaapäiväsuunnitelman mukaisia palkallisia vapaapäiviä, niitä ei oteta huomioon kahta palkallista työpäivää laskettaessa. Jos tällaisia vapaapäiviä on enemmän kuin kaksi, tämän määrän ylittävät vapaapäivät vähentävät palkallisia virka/työvapaapäiviä. Jos lapsi sairastuu kesken työpäivän, tätä päivää ei lueta mukaan tilapäiseen hoitovapaaseen. Jos lapsen sairaus kestää enemmän kuin neljä työpäivää, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan myöntää harkin-nanvaraista palkatonta virka-/työvapaata tai hänellä voi olla oikeus 60 §:ssä tarkoi-tettuun poissaoloon pakottavista perhesyistä.

5 mom. Palkkaus osittaisen hoitovapaan ajalta

Myönnettäessä osittaista hoitovapaata viranhaltijalle/työntekijälle, vähennetään viranhaltijan/työntekijän varsinaista palkkaa tältä ajalta samassa suhteessa, jossa lyhentynyt työaika on täyteen säännölli-seen työaikaan tai työvelvollisuus hoitovapaan aikana on täydestä työvelvollisuudesta.

Soveltamisohje:Palkan laskemisesta ks. 14 § ja liite 4. Osittaisen hoitovapaan myön tämisestä työajattomassa työssä, ks. 64 §.

6 mom. Palkkaus muun perhevapaan ajalta

Viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta palkkaa muun kuin tässä py-kälässä mainitun perhevapaan ajalta.

KirVESTES 2014-2016


68

OSA III

64 § Osittainen hoitovapaa työajattomassa työssä

VES Viranhaltijoille, joiden työaikaa ei määritellä tunteina, annetaan osit-taista hoitovapaata myöntämällä virkavapaata siinä suhteessa kuin osittaisen hoitovapaan aikainen työvelvollisuus on täydestä työvel-vollisuudesta. Työnantajan ja viranhaltijan ollessa erimielisiä työ-velvollisuuden määrästä osittaisen hoitovapaan aikana, osittainen hoitovapaa myönnetään antamalla viranhaltijalle virkavapaata yksi työpäivä viikossa ja vähentämällä hänen työvelvollisuuttaan ja palk-kaansa 20 prosentilla. Osittaisen hoitovapaan muusta yksityiskohtai-sesta järjestämisestä on voimassa, mitä TSL 4:4:ssä on säädetty.

Soveltamisohje:Tätä pykälää sovelletaan luvussa 6 A tarkoitettuihin työajattomiin viranhaltijoihin.

LUKU 3.3. SAIRAUSPOISSAOLOJA JA PERHEVAPAITA KOSKEVIA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ

70 § Edellytykset palkkaetujen saamiseksi

Oikeus sairausajan tai äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan palkkae-tuihin edellyttää, että viranhaltija/työntekijä noudattaa, mitä SVL:ssa on määrätty päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan saamisesta. Jos työnantaja menettää viranhaltijan/työntekijän laiminlyönnin tai toimenpiteen johdosta sille kuuluvan etuuden, viranhaltijan/työnte-kijän palkkaetuja vähennetään menetystä vastaavalla rahamäärällä.

Soveltamisohje:Jotta työnantaja voi hakea SVL:n mukaista päivärahaetuutta, viranhaltijan/työnte-kijän on noudatettava, mitä SVL:ssa määrätään päivä-, äitiys-, isyys- tai vanhem-painrahan saamisesta ja toimitettava lain edellyttämät tiedot ja selvitykset ajoissa työnantajalle.

71 § Työnantajan oikeus päivärahoihin ja eräisiin korvauksiin

1 mom. Työnantajan oikeus päivärahoihin

Työnantajalla on oikeus saada sairausajalta sekä äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajalta maksettua palkkaa vastaava osuus SVL:n mukaisista päivä- äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoista.

Soveltamisohje:Jos päiväraha on suurempi kuin viranhaltijalle/työntekijälle maksettava palkka, päi-värahan ja palkan erotus kuuluu viranhaltijalle/työntekijälle.

2 mom. Työnantajan oikeus muihin korvauksiin

Jos viranhaltijalle/työntekijälle suoritetaan muun pakollisen vakuu-tuksen kuin sairausvakuutuksen perusteella tapaturma- tai muuta korvausta tai jos hänellä olisi oikeus sellaista saada, tämä korvaus kuuluu palkkausta vastaavalta osalta työnantajalle siltä sairausajal-

KirVESTES 2014-2016


69

ta, jolta viranhaltijalle/työntekijälle on suoritettu palkkaetuja. Korva-ukseksi katsotaan tällöin suoritettu tapaturmaeläke, päiväraha ja elinkorko, mutta ei hoitoa eikä siihen verrattavia kustannuksia eikä elinkoron sijasta maksettavaa kertakaikkista korvausta, haittarahaa eikä Tapaturmavakuutuslain (608/1948) 20 §:ssä mainittuja lisiä ja korvauksia. Tämä määräys ei kuitenkaan koske sellaista tapaturma-eläkettä eikä elinkorkoa, joka ei ole kysymyksessä olevan sairauden aiheuttajana.

Soveltamisohje:Viranhaltijan/työntekijän itsensä maksaman vakuutuksen perusteella tulevat korva-ukset eivät kuulu työnantajalle, vaikka työnantaja maksaisikin sairausajan palkkaa.

Momentin viimeinen lause tulee sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun viranhaltija/työntekijä on loukkaantunut oman tai entisen työnantajan työssä ja saa sen johdosta jatkuvaa tapaturmakorvausta.

LUKU 3.4. ERÄÄT MUUT VIRKAVAPAUDET JA TYÖAJAN KESKEYTYKSET

80 § Juhlapäivät ja eräät muut erityiset päivät

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada palkallista virka-/työva-paata, jos hänen

1) avioliittoon vihkimispäivänsä2) 50- ja 60-vuotissyntymäpäivänsä3) muuttopäivänsä4) asevelvollisuuslain mukaisiin kutsuntoihin osallistumispäivänsä5) lähiomaisen kuolinpäivä6) lähiomaisen hautaan siunaamisen päivä

sattuu työpäiväksi.

Soveltamisohje:Lähiomaisella tarkoitetaan viranhaltijan/työntekijän puolisoa, lapsia ja vanhempia sekä hänen puolisonsa lapsia ja vanhempia sekä viranhaltijan/työntekijän veljiä ja sisaria. Veljellä ja sisarella tarkoitetaan myös veli- ja sisarpuolta, samoin ottoveljeä ja ottosisarta. Luettelo on tyhjentävä. Jos viranhaltija/työntekijä osallistuu esim. entisen puolisonsa tai tämän vanhempien hautajaisiin, tämä päivä ei ole palkallinen virka-/työvapaapäivä.

Puolisolla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa viranhaltija/työntekijä on avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa. Puolisolla tarkoitetaan myös henkilöä, jonka kans-sa viranhaltija/työntekijä avioliittoa solmimatta jatkuvasti elää yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja jonka kanssa hänellä on tai on ollut yhteinen lap-si taikka jonka kanssa hänellä on viranomaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta.

Vapaapäiväksi sattuvat tai vuosiloma-aikaan ajoittuvat pykälässä mainitut päivät ei-vät oikeuta saamaan vastaavaa vapaapäivää muuna ajankohtana.

Pykälässä tarkoitettua virka-/työvapaata on haettava mahdollisimman hyvissä ajoin.

KirVESTES 2014-2016


70

OSA III

81 § Eräät terveydenhoidolliset poissaolot

1 mom. Raskausajan lääketieteelliset tutkimukset

Raskaana olevalla on oikeus ilman palkanmenetystä käydä työai-kaan ajoittuvissa synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuk-sissa.

Soveltamisohje:Äitiysneuvolassa käynneistä ja raskauden aikaisista muista tutkimuksista tulee il-moittaa työnantajalle välittömästi, kun viranhaltija/työntekijä saa niiden ajankohdan tietoonsa. Jos työtehtävien suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, työvuo-roja voidaan järjestää siten, että työ sijoittuu muuhun kuin äitiysneuvolassa tai tutki-muksissa käynnin aikaan. Jos äitiysneuvolassa tai tutkimuksissa käynti sijoittuu työ-ajalle, täksi ajaksi annetaan vapautus työstä. Työstä vapautusaikaa ei lueta työajaksi työaikakorvauksia laskettaessa.

2 mom. Työnantajan määräämät terveydenhoidolliset tutkimukset

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada tarpeellinen vapautus työstä tai virkavapautta työnantajan määräämää terveydenhoidollis-ta tutkimusta, jatkotutkimusta tai tarkastusta sekä siihen välttämätön-tä matkustamista varten. Sanotulta ajalta viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan varsinainen palkka sekä matkakustannusten korvausta 120-130 §:n mukaisesti. Viranhoidon/työn edellyttämä lakimääräi-nen sekä ohje- ja johtosäännössä määrätty tarkastus rinnastetaan edellä mainittuihin tarkastuksiin.

Soveltamisohje 1-2 mom:Muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun terveydenhoidollisen tutkimuksen ja tar-kastuksessa käynnin osalta työnantaja harkitsee kussakin tapauksessa erikseen, annetaanko viranhaltijalle/työntekijälle mahdollisuus käydä siinä antamalla tähän palkatonta virka-/työvapaata ja/tai teettämällä siihen mahdollisesti kulunut työaika takaisin.

82 § Kertausharjoitus-, maanpuolustus- ja väestönsuojelukoulutusaika

Reservin kertausharjoituksiin, maanpuolustuskurssille tai pelastus-lain (379/2011) 67 §:n nojalla väestönsuojelukoulutukseen kutsutulle viranhaltijalle/työntekijälle suoritetaan kertausharjoitusten, maan-puolustuskurssin tai väestönsuojelukoulutuksen ajalta hänen varsi-nainen palkkansa vähennettynä asianomaisella reserviläispalkalla tai sitä vastaavan korvauksen määrällä.

Soveltamisohje:Kutsua vapaaehtoiseen harjoitukseen (laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta 566/2007, 18 §) ei rinnasteta kertausharjoitukseen saatuun kutsuun eikä sen ajalta makseta palkkaa.

Viranhaltija/työntekijä ei saa asevelvollisuuden suorittamisajalta palkkaetuja seura-kunnalta. Sama koskee myös palvelusaikaa aseettomana ja siviilipalvelusaikaa.

KirVESTES 2014-2016


71

83 § Koulutusaika

Ammatillisen osaamisen kehittämisestä maksettavista etuuksista on määrätty tämän pykälän 1–2 momentissa. Luottamusmiehen palkas-ta luottamusmieskoulutuksen ajalta on määräys Kirkon luottamus-miessopimuksen 10 §:ssä ja työsuojeluvaltuutetun palkasta työsuo-jelukoulutuksen ajalta Kirkon yhteistoimintasopimuksen 17 §:ssä.

1 mom. Välttämätön ammatillisen osaamisen kehittäminen

Kun työnantaja on määrännyt viranhaltijan/työntekijän osallistumaan työtehtävien hoidon kannalta välttämättömään ammatillisen osaa-misen kehittämiseen, osallistumisen ajalta viranhaltija/työntekijä on oikeutettu saamaan varsinaisen palkkansa. Lisäksi hänelle korva-taan KirVESTES:n mukaisesti matkakustannukset ja muut osallistu-misesta välittömästi aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Soveltamisohje:Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan koulutusaikakorvausta niiltä koulutustunneilta, jotka ylittävät työvuoroluetteloon säännölliseksi työajaksi vahvistetun vuorokautisen tai viikoittaisen työajan. Korvaus suoritetaan antamalla kutakin säännöllisen työajan ylittävää koulutustuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava palkallinen va-paa-aika. Sitä laskettaessa ei oteta huomioon matkustamista eikä koulutuspäivän tai –päivien sisältämiä lepoaikoja. Korvattavien koulutustuntien yhteenlaskettu määrä tasoitetaan KirVESTES:n 165 §:n mukaisesti lähimpään puoleen tuntiin. Työaika-korvauksia, esim. lisätyö-, ylityö-, ilta- ja sunnuntaityökorvauksia ei välttämättömän henkilöstökoulutuksen ajalta suoriteta.

Hengellisen työn viranhaltijalle suoritetaan koulutusaikakorvausta, kun tämän va-paapäivän saaminen estyy välttämättömään henkilöstökoulutukseen osallistumisen vuoksi. Menetetyn vapaapäivän tilalle annetaan silloin ensisijaisesti uusi vapaapäivä. Mahdollinen rahakorvaus lasketaan KirVESTES:n 142 §:n 2 momentin mukaisesti.

Lähtökohtana on, ettei määräystä välttämättömään osaamisen kehittämiseen osal-listumista varten anneta viranhaltijan/työntekijän vapaapäiväksi ja ettei työaikamää-räysten piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän säännöllistä vuorokautista tai viikoit-taista työaikaa ylitetä koulutukseen osallistumisen vuoksi. Jos näin kuitenkin joudu-taan menettelemään, viranhaltijalle/työntekijälle suoritetaan koulutusaikakorvausta.

Ks. KirVESTES 12 § (varsinainen palkka) ja 120-130 § (matkakustannukset).

2 mom. Muu tarpeellinen ammatillisen osaamisen kehittäminen

Kun työnantaja on myöntänyt viranhaltijalle/työntekijälle hakemuk-sesta virka-/työvapaata työtehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen ammatillisen osaamisen kehittämiseen, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan maksaa virka-/työvapaan ajalta palkkaa työnantajan harkin-nan mukaan osaksi tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalenteripäi-vän ajalta kalenterivuodessa. Erityisestä syystä 30 kalenteripäivän enimmäisaika voidaan ylittää. Lisäksi voidaan kohtuullisessa määrin korvata koulutuksesta välittömästi aiheutuneita kustannuksia.

Soveltamisohje:Tämän momentin määräyksiä sovelletaan myös koulutukseen, jonka työnantaja hy-väksyy henkilöstökoulutukseksi ja johon viranhaltija/työntekijä osallistuu vuosilomal-

KirVESTES 2014-2016


72

OSA III

laan tai muun palkallisen tai palkattoman työstä poissaolon aikana.

Tarpeellinen osaamisen kehittäminen voidaan toteuttaa työnantajan ehdotuksesta tai viranhaltijan/työntekijän hakemuksella/suostumuksella. Osallistuminen edellyttää aina

1) viranhaltijan/työntekijän hakemusta,2) virka-/työvapaan myöntämistä koulutusta varten sekä 3) etukäteen tehtävää päätöstä koulutuksen ajalta maksettavista etuuksista.

Työnantaja voi harkintansa mukaan päättää maksaa palkkaa ammatillisen osaa-misen kehittämistä varten myönnettävän virka-/työvapaan ajalta. Tämän momentin mukaisen korvauksen enimmäismäärä voidaan ylittää vain erityisestä syystä. Virka-/työvapaan palkallisuuden enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon kaikki saman kalenterivuoden aikana myönnetty 2 momentin mukaiseksi tulkittu osaami-sen kehittäminen, jonka ajalta on maksettu palkkaa. Erityinen syy voi olla kysymyk-sessä muun muassa silloin, kun kokonaiskirkon koulutukselliset tarpeet edellyttävät työnantajan toimenpiteitä samanaikaisesti sen omien kehittämistarpeiden kanssa. Erityinen syy on päätöksessä perusteltava.

Myös kustannuksia voidaan työnantajan harkinnan mukaan kohtuullisessa määrin korvata, jos ne liittyvät välittömästi kehittämiseen. Korvattavaksi voivat muun mu-assa tulla matkakustannukset KirVESTES:n mukaisesti sekä esimerkiksi kurssi- ja osanottajamaksut ja työnantajan omistukseen ja hallintaan jäävän kurssimateriaalin hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

84 § Julkisen tehtävän hoitamisaika

1 mom. Luottamustehtävä, josta ei voi kieltäytyä

Milloin viranhaltijalle/työntekijälle myönnetään virka-/työvapaata jul-kisen tehtävän vuoksi, josta ei voi kieltäytyä, suoritetaan hänelle se osa varsinaisesta palkasta, joka ylittää hänelle kyseessä olevasta julkisesta tehtävästä suoritettavan palkkauksen.

Soveltamisohje:Pääsäännön mukaan kunnallisesta luottamustoimesta ei voi kieltäytyä (kuntalaki 38 §; 365/1995). Tästä on neljä poikkeusta. Kieltäytyä voi,

1) jos kysymyksessä on valtuutetun toimi,2) jos henkilö on täyttänyt 60 vuotta,3) jos henkilö on toiminut samaan toimielimeen kuuluvassa luottamustoimessa

neljä lähinnä edellistä vuotta tai kunnallisessa luottamustoimessa muutoin yh-teensä kahdeksan vuotta tai

4) jos kieltäytymiseen on olemassa muu pätevä syy.

Edellä mainittuja periaatteita velvollisuudesta ottaa vastaan luottamustoimi ja toi-saalta oikeudesta kieltäytyä siitä sovelletaan myös silloin, kun kunnan toimielin va-litsee edustajia valtion luottamustoimeen. Tällainen toimi on esim. käräjäoikeuden lautamiehen toimi.

2 mom. Luottamustehtävä, josta voi kieltäytyä

Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on estynyt hoitamasta virkaansa/työtään sellaisen kunnallisen luottamustoimen hoitamisen vuoksi, josta voi kieltäytyä, ei suoriteta palkkaetuja tältä ajalta.

Soveltamisohje:Momenttia sovelletaan silloin, kun on kysymys kunnallisesta luottamustoimesta, jos-

KirVESTES 2014-2016


73

ta voi kieltäytyä, mutta josta asianomainen ei ole kieltäytynyt (ks. 1 momentin sovel-tamisohje). Tämä momentti koskee myös niitä valtion luottamustoimia, joihin kunnan toimielin on valinnut edustajan ja joista voi kieltäytyä.

Oikeudesta saada vapaata kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten ks. KL 6:40 ja TSL 2:18.

85 § Palkkaus kirkon edustamisen ajalta

Jos viranhaltijalle/työntekijälle on myönnetty virka-/työvapaata

1) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustamiseksi ulkomailla tai kotimaassa tai

2) kirkon yhteisiä tarpeita varten perustetun toimielimen kokouk-seen tai työskentelyyn osallistumiseksi,

työnantaja voi päättää, että virka-/työvapaan ajalta maksetaan viran-haltijan/työntekijän varsinainen palkka yhteensä enintään 30 kalen-teripäivältä kalen terivuodessa.

Soveltamisohje: Kirkon ulkomaisella edustamisella tarkoitetaan Kirkon ulkoasiain neuvoston päätök-sen mukaisesti tapahtuvaa kirkon edustamista ulkomaisessa kokouksessa, konfe-renssissa tai vastaavassa tilaisuudessa. Kirkon kotimaisella edustamisella tarkoi-tetaan kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkkohallituksen tai tuomiokapitulin aloitteesta tapahtuvaa kirkon edustamista kotimaisessa kokouksessa, konferenssis-sa tai vastaavassa tilaisuudessa.

Kirkon yhteisiä tarpeita varten perustetun toimielimen kokoukseen tai työskentelyyn osallistumisella tarkoitetaan kirkolliskokouksen, piispainkokouksen, kirkkohallituk-sen, tuomiokapitulin tai näiden asettaman valiokunnan, pysyväisluonteisen toimikun-nan, komitean, työryhmän tai muun vastaavan toimielimen kokoukseen tai työsken-telyyn osallistumista.

86 § Palkkaus virantoimituksesta pidättämisen ajaltaVES

1 mom. Palkkauksen pidättäminen

Jos viranhaltija on KL 6:63 nojalla pidätetty virantoimituksesta, hä-neltä pidätetään tältä ajalta koko palkkaus.

2 mom. Palkkauksen maksaminen jälkikäteen pidätysperusteen kumoudut-tua

Jos lainvoimaisella päätöksellä viranhaltijalle ei tuomioistuimessa tuomita sakkoa tai vankeusrangaistusta tai jos viranhaltijaa koskeva virantoimituksesta pidättämispäätös tai irtisanomispäätös kumotaan, maksetaan pidätetty palkka hänelle. Pidätetystä palkasta vähenne-tään KL 6:61:ssä sanotut muut tulot.

Soveltamisohje:Jos viranhaltija on virantoimituksen ollessa keskeytyneenä saanut palkkaa muusta palvelussuhteesta tai sosiaalietuuksia, nämä vähennetään pidätetyn palkan määräs-

KirVESTES 2014-2016


74

OSA III

tä siten kuin KL 6:61:ssä säädetään.

3 mom. Palkkauksen maksaminen, jos virkasuhde päättyy virantoimituksesta pidättämisen aikana

Jos syyte- tai tuomioistuinmenettely on virkasuhteen päättymisen johdosta rauennut, ei väliaikaisesti pidätettyä palkkaa makseta ta-kaisin, jos viranhaltija on syyllistynyt sellaiseen tekoon, käyttäytymi-seen tai laiminlyöntiin, että hänelle olisi voitu siitä tuomita sakko tai vankeusrangaistus.

87 § Työtaisteluajan palkkaus

VES Viranhaltijan palkkaus ja muut taloudelliset edut lakon tai työsulun aikana määräytyvät KirVESL 18 §:n perusteella.

88 § Palkkaus muun virka-/työvapaan ajalta

Työnantaja voi harkinnan perusteella maksaa viranhaltijalle/työnte-kijälle palkkaa osittain tai kokonaan yhteensä enintään 30 kalente-ripäivältä vuodessa sellaisen virka-/työvapaan ajalta, joka muutoin olisi tämän sopimuksen mukaan palkaton.


VUOSILOMA OSA IV

IV OSA VUOSILOMA

JOHDANTO

KirVESTES:llä on sovittu kattavasti vuosilomamääräyksistä. Sen vuoksi vuosilomalain määräyksiä ei sovelleta kirkon palvelussuhteis-sa, jollei KirVESTES toisin määrää.

KirVESTES:n vuosilomamääräykset sisältävät määräykset

• vuosiloman ansainnasta ja loman määrästä, • vuosiloman antamisesta ja säästämisestä, • lomapalkasta, • lomakorvauksesta, • lomarahasta ja• lomaan liittyvien etujen maksamisesta viranhaltijalle/työntekijäl-

le.

Vuosiloman ansainta perustuu KirVESTES:ssä työpäiväperiaatteel-le. Lomanmääräytymisvuosi alkaa 1.4. ja päättyy seuraavana vuon-na 31.3., jolloin loma erääntyy pidettäväksi. Lomaa ansaitaan ja se kuluu työpäivien mukaan laskettuna. Koko julkisen sektorin palve-lussuhteissa on käytössä samankaltainen lomajärjestelmä. Vuo-silomalaissa ansainta on puolestaan arkipäiväperusteinen. Kirkon työrytmiin työpäiväperusteinen lomajärjestelmä soveltuu arkipäivä-perustetta paremmin, koska työtä tehdään usein viikonloppuisin ja pyhäpäivinä.

Vuosilomaa kerryttää sellainen kalenterikuukausi, ns. täysi loman-määräytymiskuukausi, jonka aikana tehdään sopimuksessa edelly-tetty määrä työtä (35 työtuntia tai 14 työpäivää). Lisäksi edellytetään, että palvelussuhde on ollut voimassa vähintään puolet kuukauden kestosta eli 16 kalenteripäivää.

Osa työstä poissaoloista rinnastetaan lomaan oikeuttavaksi ajaksi. Työstä poissaolot, joiden ajalta on maksettu palkkaa tai Kelan päivä-rahaa, kerryttävät vuosilomaa. Tällaisia ovat esimerkiksi vuosiloma, palkallinen tai päivärahaan oikeuttava sairauspoissaolo sekä useim-mat perhevapaat. Lisäksi palkattomat poissaolot, kuten opintovapaa tai lomautus, kerryttävät joltain osin vuosilomaa.

Vuosiloman määrä vaihtelee sen mukaan, kuinka monta täyttä lo-manmääräytymiskuukautta lomanmääräytymisvuoden aikana on kertynyt ja mitä kolmesta lomataulukosta viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan. Vuosiloman määrään vaikuttaa palvelussuhteen kesto sekä työkokemuksen perusteella hyväksytty ns. vuosisidonnainen aika. Loman määrä täydeltä lomanmääräytymisvuodelta vaihtelee viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan lomataulukon mukaan ja on 23-38 työpäivää eli noin 4,5-7,5 viikkoa.


OSA IV VUOSILOMA

Vuosiloma annetaan pääosin kesäaikaan lomakaudella, joka alkaa 1.5. ja päättyy 30.9. Lomasta jätetään myös yleensä osa pidettäväk-si talvilomana. Kesällä pidettävän ja talvilomana pidettävän loman suhdetta voidaan muuttaa työn tarpeiden vuoksi tai jos työnantaja ja viranhaltija/työntekijä siitä sopivat. Ennen kesäloman ajankohdan vahvistamista ns. lomajärjestyksellä työnantajan tulee tiedustella vi-ranhaltijoiden/työntekijöiden toiveita loman ajankohdasta. Sopimuk-sessa on myös sovittu siitä, millä edellytyksillä vahvistetun vuosilo-man ajankohtaa voidaan siirtää esimerkiksi sairastumistapauksissa.

Viranhaltija/työntekijä voi ennen lomajärjestyksen vahvistamista säästää osan ansaitsemastaan vuosilomasta annettavaksi myöhem-pänä vuonna säästövapaana.

Vuosiloman ajalta maksetaan lomapalkka. Viranhaltijan/kuukausi-palkkaisen työntekijän lomapalkka on säännöllisen palkan suurui-nen. Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka lasketaan prosentuaali-sena osuutena kuluneen lomanmääräytymisvuoden palkasta.

Lomapalkan lisäksi maksetaan kesäkuussa lomaraha, jonka suuruus vaihtelee palkkausmuodosta (kuukausi- vai tuntipalkka) ja sovellet-tavasta lomataulukosta riippuen. Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia lomarahan vaihtamisesta vapaaksi.

Palvelussuhteen päättyessä maksetaan pitämättä jäävästä lomasta lomakorvaus. Yleisimmin lomakorvaus tulee maksettavaksi määrä-aikaisen palvelussuhteen päättyessä (sijaisuudet ja kausityönteki-jät). Lomakorvauksen suuruus määräytyy korvattavien lomapäivien määrän sekä palkkausmuodon mukaan.

LUKU 4.1. YLEISET MÄÄRÄYKSET

90 § Oikeus vuosilomaan ja vuosilomamääräysten soveltamisala

1 mom. Yleismääräys vuosiloman määräytymisestä

Viranhaltijan/työntekijän oikeus vuosilomaan määräytyy tämän osan mukaisesti.

Soveltamisohje:Tämän osan (IV osa) määräykset korvaavat VLL:n säännökset, jollei jäljempänä ole erikseen toisin määrätty.

2 mom. Loman määräytyminen useassa yhtäaikaisessa palvelussuhteessa

Jos viranhaltija/työntekijä on seurakunnassa samanaikaisesti use-assa palvelussuhteessa, hänen vuosilomaetuutensa määritellään siten kuin palvelussuhteita olisi vain yksi. Vastaavasti menetellään myös silloin, kun viran haltija/työn tekijä on samanaikaisesti työssä kahdessa tai useammassa seurakuntayhtymän seurakunnassa tai


VUOSILOMA OSA IV

seurakuntayhtymän ja siihen kuuluvan seurakunnan palveluksessa.

Soveltamisohje:Jos henkilö on seurakunnassa samanaikaisesti kahdella eri perusteella palkatussa työssä (esim. lastenohjaaja ja vahtimestari), vuosilomaetuuksia annettaessa hänen palvelussuhteitaan käsitellään yhtenä palvelussuhteena. Vastaavasti, jos henkilö on samanaikaisesti työssä kahdessa tai useammassa seurakunnassa, jotka kuuluvat samaan seurakuntayhtymään, vuosilomaetuuksia annettaessa hänen palvelussuh-teitaan käsitellään yhtenä palvelussuhteena. Lomapalkka ja lomaraha lasketaan erikseen kustakin työstä ko. työn palkkaa koskevien määräysten mukaisesti, mutta kohdistetaan samaan loman ajankohtaan.

3 mom. Seurakuntapastorin vuosilomaa koskeva poikkeusmääräys

VES Seurakuntapastorilla, joka ilman omaa hakemustaan on tuomioka-pitulin määräyksellä välittömästi siirretty toiseen seurakuntaan, on oikeus saada ansaitsemansa vuosiloma siinä seurakunnassa, jossa hän vuosiloman antamisajankohtana palvelee.

Soveltamisohje:Jos seurakuntapastori, joka ilman omaa hakemustaan on tuomiokapitulin määräyk-sellä välittömästi siirretty toiseen seurakuntaan, haluaa siirtää aiemmassa seurakun-nassa ansaitsemansa lomapäivät uuteen seurakuntaan, hänen tulee itse ilmoittaa siitä aiemmalle ja uudelle työnantajalle sekä tuomiokapitulille. Muussa tapauksessa lomapäivät maksetaan lomakorvauksena aiemmasta seurakunnasta.

91 § Eräitä peruskäsitteitä

Tässä sopimuksessa vuosilomaan liittyvillä käsitteillä tarkoitetaan seuraavaa:

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4. alkava ja 31.3. päättyvä ajanjak-so.

Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka aikana lomanmääräytymis-vuosi päättyy.

Lomakausi on 2.5. alkava ja 30.9. päättyvä ajanjakso.

Lomakorvaus on palvelussuhteen päättyessä pitämättä jääneiltä lomapäiviltä maksettava rahakorvaus.

Lomapalkka on loman ajalta maksettava palkka.

Lomaraha on kesäkuussa maksettava erillinen palkanlisä, jonka suuruus perustuu ansaitun loman määrään.

Lomataulukossa on valmiiksi laskettuna vuosiloman määrä sen mukaan kuinka monelta kuukaudelta lomaa on ansaittu (ks. 94 §). Lomataulukossa lomapäivien määrä ilmaistaan työpäivien lukumää-ränä, ei arki- tai kalenteripäivinä.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on vuosilomaan oikeuttava ka-lenterikuukausi (ks. 92-93 §).


OSA IV VUOSILOMA

Vuosilomapäiviä ovat 94 §:n mukaan ansaitut vuosilomapäivät, jot-ka kuluvat annettaessa vuosilomaa 95 §:n mukaan.

Vuosiloma-aika on vuosilomaksi määrätty ajanjakso, johon voi si-sältyä vuosilomaa kuluttavien vuosilomapäivien lisäksi muitakin päi-viä, esimerkiksi vapaapäiviä tai arkipyhiä.

Erääntynyt ja erääntymätön vuosiloma: Vuosiloma erääntyy pi-dettäväksi lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. Tämän ajan-kohdan jälkeen annettava vuosiloma on erääntynyttä vuosilomaa. Lomaa voidaan antaa ennen sen erääntymistä vain poikkeukselli-sesti perustellusta syystä.

LUKU 4.2. VUOSILOMAN ANSAINTA JA PITUUS

92 § Täysi lomanmääräytymiskuukausi

1 mom. Työajan piirissä olevat viranhaltijat/työntekijät

Työajan piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän täysi lomanmääräy-tymiskuukausi on sellainen kalenterikuukausi,

1) jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja

2) palvelussuhde on ollut voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 16 kalenteripäivää.

Soveltamisohje:Lomaoikeus tutkitaan erikseen kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta. Lomaoikeu-den edellytyksenä on kaksi ehtoa, työssäoloehto ja palvelussuhteen kestoa koskeva ehto, joiden tulee täyttyä yhtä aikaa. Ensiksi tutkitaan työssäoloehto, jossa on kaksi vaihtoehtoa: täyttyykö kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta jompikumpi ehdoista, 35 työtuntia tai 14 työpäivää. Erityisesti osa-aikaisella viranhaltijalla/työntekijällä voi eri kuukausina olla eri määrä työtä ja siten täyttyä eri työssäoloehto. Toisena ehtona lomaoikeuden syntymiselle on lisäksi aina se, että palvelussuhde on kunakin kalen-terikuukautena ollut voimassa vähintään 16 kalenteripäivää. Tällä on merkitystä pal-velussuhteiden alkamis- ja päättymiskuukausina. Tämän ehdon tarkoituksena on se, että palvelussuhteen on tullut olla voimassa yli puolet kuukaudesta (16 kalenteripäi-vää). Virka-/työvapaa ei keskeytä palvelussuhteen voimassaoloa. Vajaan alkamis- ja päättymiskuukauden päivien yhteen laskemisesta ks. 3 momentti.

Esimerkki: Hautausmaan kokoaikainen kesätyöntekijä on palkattu seurakuntaan ajalle 6.6.-14.8. Lomaoikeus syntyy kesä- ja heinäkuulta. Molempina kuukausina täyttyvät mo-lemmat vaaditut ehdot: työsuhde kestää vähintään 16 kalenteripäivää ja työtunteja on molempina kuukausina vähintään 35 tai työpäiviä vähintään 14. Elokuulta ei lo-maoikeutta synny, vaikka työtunteja on yli 35, koska työsuhde ei elokuussa kestä vähintään vaadittua 16 kalenteripäivää (ks. myös 3 momentin esimerkki).

2 mom. Työajattomat viranhaltijat/työntekijät

Työajattoman viranhaltijan/työntekijän täysi lomanmääräytymiskuu-kausi on sellainen kalenterikuukausi,


VUOSILOMA OSA IV

1) jonka aikana viranhaltija/työntekijä on ollut työssä vähintään 14 työpäivänä tai vähintään 3/4:na säännönmukaisista työpäivis-tään ja

2) palvelussuhde on ollut voimassa yhtäjaksoisesti vähintään 16 kalenteripäivää.

Soveltamisohje:Tämä momentti koskee hengellisen työn viranhaltijoita eli pappeja, kanttoreita sekä kirkon työaika-asetuksessa mainituissa tehtävissä olevia viranhaltijoita eli välittö-mästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekeviä viranhaltijoita (ks. 140 §). Se koskee myös TAL:n perusteella työajan ulkopuolella olevia muita viranhaltijoita/työntekijöitä (ks. 144 §).

Esimerkki 1: Kokoaikaisen seurakuntapastorin virkasuhde päättyy 18.7. Hän on työskennellyt päättymiskuukautena 12 päivänä ja vapaapäiviä on ollut 6. Lomaoikeuden ehtona oleva palvelussuhteen 16 kalenteripäivän kesto täyttyy. Sen sijaan työpäiviä ei kerry 14. Kun seurakuntapastori kuitenkin on työskennellyt kaikkina säännöllisinä työpäi-vinään (tai ollut työstä poissa 93 §:n mukaisina työhön rinnastettavina päivinä, esim. vuosilomalla), hänelle syntyy palvelussuhteen päättymiskuukaudelta lomaoikeus, koska hän on ollut työssä heinäkuussa kaikkina niinä 12 työpäivänään, jotka edel-tävät virkasuhteen päättymistä. Lomaoikeuden syntymiseen olisi tämän esimerkin tilanteessa riittänyt se, että hän olisi ollut työssä vain 9 työpäivänä (3/4 säännöllisistä työpäivistä).

Esimerkki 2: Osa-aikaisen nuorisotyönohjaajan viran työmäärä ja palkkaus on 70 % kokoaikaisen viran työn ja palkan määrästä. Työ on määrätty tehtäväksi siten, että työtä on joka toinen viikko 4 työpäivää ja joka toinen viikko 3 työpäivää. Tällöin työpäiviä on joka kuukausi vähintään 14 ja lomaoikeus syntyy tällä perusteella.

Esimerkki 3:Osa-aikaisen nuorisotyönohjaajan viran työn määrä ja palkkaus on 60 % kokoaikai-sen viran työn ja palkan määrästä. Työ on määrätty tehtäväksi siten, että työtä on joka viikko 3 työpäivää. Tällöin työpäiviä on keskimäärin (laskennallisesti) noin 12,5 kuukaudessa ja käytännössä kalenterikuukaudesta ja vapaapäivien sijoittumisesta riippuen 12-14 kuukaudessa. Työpäiviä ei tule joka kuukaudelle 14, joten sovelletaan 3/4-sääntöä. Laskennallisesti työpäiviä on oltava 3/4 * 12,5 = 9,4, joka pyöristetään ylöspäin lukuun 10. Lomaoikeus syntyy sellaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta, jona työpäiviä on vähintään 10. Jos työpäiviä on jonain kuukautena vähemmän kuin 10 ja työstä poissaolopäivät eivät rinnastu 93 §:n perusteella työssäolopäivien veroi-siksi, kyseessä on vajaa lomanmääräytymiskuukausi.

Esimerkki 4 (osa-aikaeläke/osa-aikalisä): säännöllisten työpäivien määrä on pie-nempi kuin 14 kuukaudessa ja työn määrä vaihtelee eri kuukausina:

Osa-aikaeläkkeelle siirtyneen kappalaisen palkkausprosentti on 50 % ja työ on mää-rätty jaksotettavaksi siten, että työtä tehdään kokoaikaisesti kolme viikkoa kerrallaan ja vastaavasti työstä poissaoloaikaa on kolme viikkoa kerrallaan. Laskennallisesti työpäiviä on tällöin keskimäärin 2,5 viikossa, mutta työn sijoittamisen vuoksi työ-päivien määrä kuukaudessa vaihtelee käytännössä siten, että toisina kuukausina se on keskimäärin 15 ja toisina keskimäärin noin 6. Työpäiviä on 15, kun kalenteri-kuukaudelle osuu koko kolmen viikon työjakso. Vastaavasti työpäiviä on noin 6, kun kalenterikuukauden aikana on kolmen viikon poissaolojakso ja työtä runsas viikko. Keskimäärin työpäiviä on kuukautta kohti noin 11.

Jotta kyseessä olisi täysi lomanmääräytymiskuukausi, työpäiviä tulee olla vähintään 3/4 täydestä määrästä eli työn jaksotuksen mukaan vuorokuukausin 3/4 * 15 = 12 tai 3/4 * 6 = 5. Desimaalit pyöristetään ylöspäin, tässä tapauksessa lukuun 12 ja 5. Jos työpäiviä on jonain kuukautena vähemmän kuin mainitut 12 tai 5 ja työstä poissa-


OSA IV VUOSILOMA

olopäivät eivät rinnastu 93 §:n perusteella työssäolopäivien veroisiksi, kyseessä on vajaa lomanmääräytymiskuukausi.

Virantoimituksesta poissaolot luetaan hyväksi 93 §:n mukaisesti, kuitenkin vain siinä määrin kuin poissaolot 93 §:n mukaan ovat sisältäneet sellaisia työssäolopäivien veroisia päiviä, jotka olisivat olleet osa-aikaisen viranhaltijan työpäiviä.

Esimerkki 5 (osa-aikaeläke/osa-aikalisä): työ on järjestetty tehtäväksi vuorokuu-kausin:

Osa-aikaeläkkeellä olevan kappalaisen työvelvollisuus on 50 % viran täydestä työ-velvollisuudesta. Jos 50 %:n työ on poikkeuksellisesti järjestetty tehtäväksi vuorokuu-kausin, vuosilomaoikeuden katsotaan syntyvän myös sellaiselta kuukaudelta, jona viranhaltija ei osa-aikaisuuden vuoksi lainkaan työskentele. On kuitenkin huomatta-va, että lomaa annettaessa lomaa tulee sijoittaa 50 %:n osa-aika-eläketilanteessa yhtä paljon työssäolokuukausille kuin työstä poissaolokuukausille (ks. 95 § 4 mom.).

3 mom. Ns. hännät yhteen –periaate

Kun palvelussuhde on alkanut samana tai edellisenä kalenterivuon-na, jona palvelussuhde päättyy ja jos ne kalenterikuukaudet, joina palvelussuhde alkoi ja päättyi,

1) ovat kumpikin vajaita lomanmääräytymiskuukausia, 2) viranhaltija/työntekijä on ollut työssä niiden aikana yhteensä vä-

hintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää ja3) yhtäjaksoinen palvelussuhde on alkamis- ja päättymiskuukau-

den aikana jatkunut yhteensä vähintään 16 kalenteripäivää il-man muita kuin 93 §:ssä tarkoitettuja keskeytysaikoja,

luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi.

Soveltamisohje:Palvelussuhde voi alkaa ja/tai päättyä kesken kalenterikuukauden, siten että alka-mis- ja päättymiskuukausi ovat vajaita lomanmääräytymiskuukausia. Vastaavasti palvelussuhde voi olla niin lyhyt, ettei se kestä yhtäkään täyttä kuukautta, mutta ulot-tuu kahdelle kalenterikuukaudelle. Näissä tapauksissa lasketaan alkamis- ja päätty-miskuukauden työtunnit tai työpäivät yhteen lomaoikeuden määrittämistä varten (ns. hännät yhteen -periaate).

Hännät yhteen -periaatetta noudatetaan myös 2 momentissa tarkoitettuun työajatto-maan viranhaltijaan/työntekijään, jonka palvelussuhteen alkamis- ja päättymiskuu-kaudet ovat molemmat vajaita lomanmääräytymiskuukausia. Kohdan 2 mukainen edellytys täyttyy, jos hän on näinä kuukausina ollut työssä yhteensä vähintään 14 työpäivänä tai vähintään 3/4:na säännönmukaisista työpäivistään.

Esimerkki (ks. myös 103 § 3 momentin esimerkkejä): Hautausmaan kokoaikainen kesätyöntekijä on palkattu seurakuntaan ajalle 26.6.-14.8. Lomaoikeus syntyy ensinnäkin koko kalenterikuukauden kestäneeltä heinä-kuulta. Lomaoikeus syntyy myös kesä- ja elokuun yhteenlasketuilta päiviltä. Kesä-kuussa työsuhde kesti 5 kalenteripäivää ja elokuussa 14 kalenteripäivää, yhteensä 19 kalenteripäivää. Tänä aikana on väistämättä tehty myös vähintään 35 työtuntia tai 14 työpäivää. Lomakorvaus ja lomaraha maksetaan kahdelta kuukaudelta.

93 § Työssäoloon rinnastettava poissaoloaika

Täyttä lomanmääräytymiskuukautta määritettäessä työssäolopäivi-en ja työssäolotuntien veroisia ovat ne työpäivät ja työtunnit, joina


VUOSILOMA OSA IV

viranhaltija/työntekijä on ollut

1) vuosilomalla tai säästövapaalla; 2) poissa työstä sairauden tai tapaturman vuoksi, jos viranhaltijal-

le/työntekijälle on virka-/työvapaan ajalta suoritettu palkkaetuja virka- tai työehtosopimuksen perusteella;

3) poissa työstä • erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi

(TSL 4:1), • tilapäisen hoitovapaan vuoksi (TSL 4:6), • pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon vuoksi (TSL

4:7);Soveltamisohje:Määräys ei koske hoitovapaata. Hoitovapaan ajasta on työssäolopäivien veroisia enintään 30 kalenteripäivää kohdan 9 mukaisesti.

4) poissa työstä opintovapaalaissa (273/1979) tarkoitetun opinto-vapaan vuoksi, kuitenkin yhteensä enintään 60 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana;

5) poissa työstä • työn edellyttämässä koulutuksessa tai • ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mu-

kaisessa, voimassa olevan oppisopimuksen edellyttämässä tietopuolisessa koulutuksessa enintään 60 kalenteripäivää kerrallaan;

6) poissa työstä lomauttamisen vuoksi, kuitenkin enintään 42 ka-lenteripäivää kerrallaan;

7) poissa työstä lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi, kun sellaista annetaan lääkärin määräyksestä viranomaisen hyväksymässä kuntoutuslaitoksessa tai muussa fysikaalisessa tutkimus- tai hoitoyksikössä ammattitaudin tai työtapaturman johdosta työ-kyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi, yhteensä kuitenkin enintään 105 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana. Jos tällainen poissaolo jatkuu keskeytyksittä lomanmääräyty-misvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kuntoutusajan osalta virantoimituspäivien veroisina yhteensä enintään 105 kalenteri-päivää;

8) poissa työstä, mikäli • poissaolo on johtunut työnantajasta, • poissaolo on johtunut julkisen viranomaisen antamasta vel-

voittavasta määräyksestä tai • seurakunta on lain mukaan ollut velvollinen maksamaan vi-

ranhaltijalle/työntekijälle poissaolosta huolimatta tällaiselta päivältä palkan sekä

9) poissa työstä muusta kuin edellä mainitusta syystä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää lomanmääräytymisvuoden aikana, jos • viranhaltija/työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana

ollut asianomaisessa seurakunnassa työssä vähintään 22


OSA IV VUOSILOMA

työpäivää ja • viranhaltija/työntekijä ei ansaitse vuosilomaa samanaikai-

sesti muun palvelun perusteella.

Jos tämän kohdan mukainen virkavapaus/työvapaa jatkuu keskey-tyksittä lomanmääräytymisvuoden jälkeen, otetaan virantoimituspäi-vien/työpäivien veroisina päivinä huomioon yhteensä enintään 30 kalenteripäivää.

Soveltamisohje:Tämän pykälän luettelemien poissaolojen rinnasteisuus vaihtelee poissaoloperus-teen mukaan:

1) osa poissaoloista rinnastuu kokonaan (kohdat 1-3 ja 8); osa vain luettelossa määrätyn rajoitetun ajan (muut kohdat),

2) rajoitetun ajan rinnastuvista poissaoloista • osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan vain kerran, vaikka poissaolo jat-

kuisi lomanmääräytymisvuoden yli seuraavalle lomanmääräytymisvuodel-le (kohdat 7 ja 9),

• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan lomanmääräytymisvuosittain (koh-ta 4) ja

• osa rinnastuu luettelossa sanotun ajan kutakin poissaolokertaa kohti, vaikka poissaolokertoja olisi useita saman lomamääräytymisvuoden aika-na (kohdat 5 ja 6).

Kohdan 9 mukaista rinnastusta voidaan soveltaa vain sellaisiin poissaoloihin, jotka johtuvat muista kuin kohdissa 1-8 mainituista syistä.

94 § Vuosiloman määrä

1 mom. Vuosiloman määrän peruste

Vuosiloma määräytyy 92-93 §:ssä tarkoitettujen täysien lomanmää-räytymiskuukausien lukumäärän perusteella siten kuin tässä pykä-lässä jäljempänä määrätään.

2 mom. Lomataulukot: vuosiloman määrä

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä määräytyy lomataulukon 1, 2 tai 3 mukaan seuraavasti:

Lomataulukko 1

Täydet loman-määräytymiskuukaudet 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lomapäivienmäärä 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 38

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on lomataulukon 1 mu-kainen, kun

1) viranhaltijalla/työntekijällä on lomakautta edeltävän lomanmää-räytymisvuoden loppuun mennessä kertynyt vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaa aikaa vähintään 15 vuotta;

2) kyseessä on vakinainen kirkkoherranviran haltija.


VUOSILOMA OSA IV

Lomataulukko 2



Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on lomataulukon 2 mu-kainen, kun

1) vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaa aikaa on kertynyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään 3 vuot-ta tai

2) palvelussuhde asianomaisessa seurakunnassa on lomanmää-räytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhtäjaksoisesti vä-hintään 1 vuoden. Tutkittaessa sitä, onko palvelussuhde jatku-nut seurakunnassa yhtäjaksoisesti vähintään 1 vuoden ajan, ei palveluaikana oteta huomioon varusmies- tai siviilipalvelukses-sa oltua aikaa.

Soveltamisohje:Lomataulukon 2 soveltamiseksi riittää, että jompikumpi vaihtoehdosta 1 tai 2 täyttyy.

Lomataulukko 3



Muissa kuin lomataulukon 1 ja 2 tapauksissa viranhaltijan/työnteki-jän vuosiloman pituus määräytyy lomataulukon 3 mukaisesti.

3 mom. Vuosilomalain soveltaminen loman määrään

Viranhaltijan/työntekijän vuosiloman määrä on aina vähintään VLL:n mukainen.

4 mom. Oikeus vapaaseen, kun vuosilomaa ei ansaita

Sivutoimisella viranhaltijalla/työntekijällä, joka ei säännöllisen työ-aikansa tai työmääränsä perusteella ansaitse lomaa yhdeltäkään lomanmääräytymiskuukaudelta, on oikeus saada vapaata lomatau-lukon 3 mukaisesti. Vapaan ajalle maksetaan lomakorvaus 105 §:n 1 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje:Momentissa tarkoitetulla sivutoimisella viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada VLL:n 8 §:ää vastaava vapaa lomataulukon 3 mukaisesti. Määräys koskee käytän-nössä sivutoimisia, alle 7 tuntia viikossa säännöllisesti työskenteleviä viranhaltijoita/työntekijöitä. Heidän säännöllinen työaikansa on niin vähäinen, että sen perusteella lomaa ei ansaita lainkaan. Määräyksellä toteutetaan VLL:n ja EU:n työaikadirektiivin


OSA IV VUOSILOMA

velvoite antaa kaikille viranhaltijoille/työntekijöille oikeus neljän viikon vapaaseen. Vapaan ajalta ei makseta lomapalkkaa, koska lomaa ei lainkaan ansaita. Sen sijaan maksetaan 105 § 1 momentin mukainen lomakorvaus.

Vapaan pituus määräytyy lomataulukko 3:n perusteella sen mukaisesti, monenako kuukautena viranhaltijan/työntekijän palvelussuhde on ollut voimassa päättyneen lomanmääräytymisvuoden aikana. Vapaan määrä ei ole sidottu lainkaan loman an-saitsemiseen, vaan työssäolon kestoon. Vapaan pitäminen edellyttää, että viranhal-tija/työntekijä ilmoittaa työnantajalle halustaan pitää vapaata. Vapaan antamiseen ja pitämiseen sovelletaan muutoin, mitä vuosilomasta on tässä sopimuksessa sanottu.

5 mom. Lomaoikeuden määräytyminen palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden vi-ranhaltijan/työntekijän lomaoikeus määräytyy kuluvalta lomanmää-räytymisvuodelta

1) edellisen lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuden mukaan tai2) jos hän ei edellisen lomanmääräytymisvuoden päättyessä ollut

vielä seurakunnan palveluksessa, palvelussuhteen alkamishet-ken vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavan ajan mukaan.

Soveltamisohje:Lomaoikeuden määräytymisen yleisperiaatteena on, että lomaoikeus ei vaihdu kes-ken lomanmääräytymisvuoden ja että palvelussuhteen päättyessä kesken loman-määräytymisvuoden lomaoikeus todetaan päättymistä edeltävän täyden lomanmää-räytymisvuoden päättymishetken mukaisesti. Seurakunnan kausityössä tai muussa määräaikaisessa työssä on tavanomaista, että palvelussuhde alkaa ja päättyy kes-ken lomanmääräytymisvuotta. Näissä tapauksissa lomaoikeus määräytyy palvelus-suhteen alkamishetken vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavan ajan mukaan.

LUKU 4.3. VUOSILOMAN ANTAMINEN JA SÄÄSTÄMINEN

95 § Vuosilomapäiviä kuluttavat päivät vuosilomaa annettaessa

1 mom. Lomapäivien kulumisen pääsääntö

Vuosilomaa annettaessa vuosilomapäiviä kuluttavat kaikki vuosilo-ma-aikaan sisältyvät säännölliset työpäivät, jollei 2-5 momentista muuta johdu. Täydellä kalenteriviikolla tai sitä vastaavana viikon mit-taisena ajanjaksona vuosilomapäiviä voi kulua enintään 5.

Soveltamisohje:Normaalisti viranhaltijalla/työntekijällä olisi lomaviikolla 5 työpäivää ja 2 vapaapäi-vää, joista työpäivät kuluttavat lomaa. Kuitenkin 2-5 momentissa sanotuissa poik-keustapauksissa lomapäiviä voi kulua vähemmän kuin 5. Jos viranhaltijan/työnte-kijän säännöllinen työaika on poikkeuksellisesti jaettu tehtäväksi kuutena päivänä viikossa, myös tällaiselta viikolta kuluu 5 lomapäivää. On huomattava, että loman kulumisen kannalta ei ole merkitystä sillä, sijoittuvatko työ- ja vapaapäivät arki- vai pyhäpäiviksi.

Jos vuosiloma-ajalle on merkitty työaikakorvauksena annettavia vapaapäiviä, nämä eivät kuluta vuosilomapäiviä. Vastaavasti, jos hengellisen työn viranhaltijalle on mer-kitty vuosiloma-ajalle siirrettyjä vapaapäiviä (142 § 2-3 mom.) tai leirityöaikahyvitys-päiviä (143 §), nämä eivät kuluta vuosilomapäiviä.


VUOSILOMA OSA IV

2 mom. Eräiden arkipyhien vaikutus loman kulumiseen

Vahvistetulla lomajaksolla vuosilomapäiviä eivät kuluta seuraavat arkipyhäpäivät:

1) pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto (ns. kiinteät arkipyhät)

2) maanantain ja perjantain välille nämä päivät mukaan lukien si-joittuvat (ns. liikkuvat arkipyhät)• uudenvuodenpäivä, • loppiainen, • vapunpäivä,• itsenäisyyspäivä, • jouluaatto, • joulupäivä ja• tapaninpäivä.

Soveltamisohje: Tässä sopimuksessa arkipyhillä tarkoitetaan kohdassa 1-2 lueteltuja päiviä. Arkipy-hiksi katsottavien päivien luettelo vastaa työaikamääräyksissä omaksuttua arkipyhi-en työaikaa lyhentävää käytäntöä (171 §). Lainsäädännössä arkipyhillä tarkoitetaan yleisesti KL 4:3:ssa mainittuja kirkollisia juhlapäiviä. Lisäksi arkipyhällä tarkoitetaan usein myös muita juhlapäiviä, esim. vappua sekä myös juhannusaattoa ja jouluaat-toa, jotka ovat arkipäiviä. Juhannusaatto ja jouluaatto rinnastetaan arkipäiväluon-teestaan huolimatta virka- ja työehtosopimuksessa arkipyhiin.

Yllä luetellut arkipyhät eivät kuluta vuosilomaa sijoittuessaan vahvistetun lomajakson sisälle. Kohdassa 2 mainitut arkipyhät ovat ns. liikkuvia arkipyhiä. Niistä on sovittu, että ne eivät kuluta vuosilomaa sijoittuessaan maanantain ja perjantain välille. Sen sijaan ne kuluttavat vuosilomaa, jos ne sijoittuvat viikonloppuun lauantaiksi tai sun-nuntaiksi ja olisivat ilman vuosilomaa viranhaltijan/työntekijän työpäiviä.

Silloin, kun loma-ajaksi vahvistetaan viikkoa lyhyempi jakso ja arkipyhä (ma-pe) jää tällaisen jakson sisälle, se ei kuluta vuosilomapäiviä. Viikkoa lyhyempien lomajakso-jen yhteydessä arkipyhiä ei kuitenkaan tulisi vahvistaa lomajakson ensimmäiseksi tai viimeiseksi päiväksi.

On huomattava, että pääsiäislauantai sekä lisäksi pyhäpäiväluonteestaan huolimat-ta myös juhannuslauantai kuluttavat vuosilomaa, jos ne ilman vuosilomaa olisivat viranhaltijan/työntekijän työpäiviä. Tämä johtuu siitä, että ne sijoittuvat viikonloppuun eivätkä työaikamääräyksissä omaksutun periaatteen mukaisesti lyhennä viikon työ-aikaa.

Vuosiloma-ajaksi vahvistetaan aina tietty kalenteripäivinä määritelty ajanjakso, jo-hon voi sisältyä työpäivien lisäksi vapaapäiviä. Työpäivät kuluttavat vuosilomapäiviä, vapaapäivät eivät. Vuosiloman kuluminen lauantai- ja sunnuntaipäiviltä riippuu koko-naan siitä, olisivatko nämä päivät normaalilla työviikolla työpäiviä vai ei.

Jos yllä sanottu arkipyhä on vahvistetun lomajakson sisälle, se ei kuluta vuosiloma-päiviä. Se, olisiko tällainen maanantain ja perjantain välille sijoittuva arkipyhäpäivä normaalisti viranhaltijan/työntekijän vapaapäivä vai työpäivä, ei vaikuta asiaan. Ar-kipyhän loman kulumista vähentävä vaikutus toteutetaan laskennallisesti (ks. esim. 1 ja 2).

Esimerkki 1:Työntekijän vapaapäivät ovat maanantai ja tiistai. Hänelle vahvistetaan loma-ajaksi koko itsenäisyyspäiväviikko (ma-su). Itsenäisyyspäivä sijoittuu työntekijän vapaapäi-välle tiistaiksi eli ma-pe väliselle ajalle. Itsenäisyyspäivä ei kuluta lomaa, mikä tode-taan laskennallisesti: 5-1=4. Viikolta kuluu 4 lomapäivää.


OSA IV VUOSILOMA

Esimerkki 2:Kuten edellinen esimerkki, mutta työntekijän vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Työ- ja vapaapäivien sijoittuminen ei vaikuta kokonaisten lomaviikkojen lomalasken-taan. Kun lomajakson sisällä oleva arkipyhä sijoittuu ma-pe väliselle ajalle, myös tässä tapauksessa kuluu 4 lomapäivää.

Esimerkki 3:Vapunpäivä sijoittuu lauantaiksi (ei siis maanantain ja perjantain välille). Se ei vai-kuta vuosilomalaskentaan millään tavalla. Lomaa kuluu kokonaisella lomaviikolla normaalit 5 päivää. (Arkipyhän sijoittuminen lauantaiksi tai sunnuntaiksi ei vaikuta myöskään viikon työaikaa lyhentävästi työaikamääräysten piirissä oleville työnteki-jöille; vrt. esim. 4)

Esimerkki 4:Työntekijän vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Vapunpäivä sijoittuu keskivii-koksi. Työntekijälle myönnetään lomaa maanantaiksi ja tiistaiksi. Vuosilomaa kuluu kaksi päivää. Vapunpäivä ei tässä tapauksessa vaikuta vuosilomalaskentaan millään tavalla, koska se jää vahvistetun loma-ajan ulkopuolelle.

Kokonaan eri asia on se, että vapunpäivä vähentää yleistyöajan piirissä olevien työn-tekijöiden viikoittaista työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia, kun sitä ei sisällytetä vuosilo-ma-aikaan. Vastaavasti toimistotyöaikaa noudattavilla vapunpäivä olisi palkallinen vapaapäivä. Hengellisen työn viranhaltijoilla vapunpäivä (arkipyhä) ei sen sijaan vai-kuta vähentävästi viikon työvelvollisuuteen.

3 mom. Vuosilomapäivien kuluminen yleistyöajassa

Jos työaikajakso on yleistyöajassa suunniteltu keskeytyväksi vuosi-loman vuoksi, vuosilomapäivät kuluvat seuraavien määräysten mu-kaisesti:

1) Kun vuosiloma kestää täyden kalenteriviikon, vuosiloma-aikaan sisältyvällä täydellä kalenteriviikolla kuluu 5 vuosilomapäivää. Jos vuosiloma-aikaan sisältyy arkipyhiä, ne vähentävät vuosilo-mapäivien kulumista edellä 2 momentissa sanotulla tavalla.

2) Kun vuosiloma kestää yleistyöajassa vajaan kalenteriviikon, vuosiloma-aikaan sisältyvällä vajaalla kalenteriviikolla vuosilo-mapäiviä kuluu ja keskeytyneen viikon työaika on seuraava:

Vuosiloma-aikakalenteripäivinä

Vuosilomapäiviäkuluu

Viikon työaikatunteina (ks. 183 §)

1 1 30 tuntia 36 min





6 4 7 tuntia 39 min

Soveltamisohje:Taulukkoa sovellettaessa edellä 2 momentissa tarkoitetut arkipyhät eivät kuluta vuosilomaa, jos ne sijoittuvat vuosiloma-ajalle. Tällöin vuosilomapäiviä kuluu vähemmän kuin taulukossa on sanottu.


VUOSILOMA OSA IV

4 mom. Vuosiloman kuluminen osa-aikaisessa palvelussuhteessa

Mikäli osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työ on jär-jestetty siten, että kalenteriviikossa työpäiviä on keskimäärin vähem-män kuin 5, vuosiloma-aikaan sisällytetään työ- ja vapaapäiviä sekä työ- ja vapaa-aikaa samassa suhteessa kuin niitä muutoinkin on. Tällöin vuosilomaa kuluttaviksi päiviksi katsotaan vuosiloma-aikaan sisältyvät muut päivät kuin

1) säännölliset viikoittaiset vapaapäivät ja 2) edellä 2 momentissa tarkoitetut arkipyhät.Soveltamisohje:Normaalilla lomaviikolla osa-aikaisella työntekijällä kuluu 5 päivää lomaa siitä riippu-matta, miten monena päivänä viikossa osa-aikatyö on järjestetty tehtäväksi. Viikossa katsotaan lomalaskennan kannalta olevan 5 työpäivää ja 2 säännöllistä vapaapäi-vää, vaikka työ olisi järjestetty tehtäväksi harvemmin kuin 5 työpäivänä.

Esimerkki 1: Osa-aikainen toimistosihteeri työskentelee 19 tuntia viikossa säännöllisesti viitenä päivänä viikossa (ma-pe). Lomaa kuluu kuten kokoaikaisella työntekijällä 5 päivää viikossa. Vastaavasti jos lomaa myönnetään yksittäisille työpäiville, ne kaikki kulut-tavat lomaa.

Esimerkki 2: Osa-aikainen toimistosihteeri työskentelee 19 tuntia viikossa säännöllisesti kolme-na päivänä (ma, ti ja ke). Tällöin vuosilomaa myönnettäessä yhdeltä viikolta kuluu 5 vuosilomapäivää (ma-pe). Myös torstai ja perjantai katsotaan tässä tapauksessa lomaa kuluttaviksi päiviksi, koska työ olisi voitu järjestää myös tasaiseksi niin, että työtä olisi ollut viitenä päivänä viikossa. Työajan sijoittaminen työviikon työpäiville keskimääräisestä poikkeavasti ei vaikuta loman kulumiseen. Vuosiloma-ajaksi mer-kitään koko kalenteriviikko (ma-su), jolloin vapaapäivät lauantai ja sunnuntai eivät kuluta vuosilomaa.

Jos vuosilomaa annetaan poikkeuksellisesti yksittäisinä päivinä tai muutaman päi-vän jaksoissa, tällöin on esimerkin tapauksessa huolehdittava siitä, että viimeistään silloin, kun on annettu kolme yksittäistä työpäivälle sijoittuvaa lomapäivää, niiden lisäksi on merkitty kaksi lomapäivää työstä vapaille päiville eli torstaille ja perjantaille. Käytännössä on selvintä menetellä siten, että 5 irtolomapäivästä ensimmäinen mer-kitään työpäivälle, toinen työstä poissaolopäivälle, kolmas työpäivälle, neljäs työstä poissaolopäivälle ja viides jälleen työpäivälle. Jos irtopäiviä myönnetään enemmän kuin 5, uusi 5 irtopäivän ”sarja” aloitetaan merkitsemällä ensimmäinen irtopäivä työ-päivälle. Näin toteutetaan se yleisperiaate, että myös osa-aikaisella työntekijällä ku-luu lomaviikolla 5 lomapäivää.

Soveltamisohje; työn sijoittaminen usean viikon jaksolle:Osa-aikatyö voidaan jaksottaa tehtäväksi useamman viikon tasoittumisjaksolla. Täl-löin on huolehdittava siitä, että lomaa kuluttavia päiviä sijoitetaan lomajaksolle tasa-suhteisesti työpäiville ja työstä poissaolopäiville sen mukaan, mikä on osa-aikatyön määrä. Kun osa-aikatyön sijoittaminen on järjestetty viikkoa pidemmälle jaksolle, myös lomapäivien sijoittamista ja loman kulumista on tarkasteltava viikkoa pidem-missä jaksoissa.

Esimerkki 3:Osa-aikaisen seurakuntamestarin työaika on 19 tuntia viikossa. Hän työskentelee vuoroviikoin siten, että joka toinen viikko on työviikko (työtä 38 tuntia) ja joka toinen viikko vapaaviikko (työtä 0 työtuntia). Jos lomaa myönnetään koko työviikon ajaksi, vuosiloma-ajaksi on merkittävä sekä työ- että vapaaviikko. Tällöin kummaltakin vii-


OSA IV VUOSILOMA

kolta kuluu 5 vuosilomapäivää, yhteensä 10 vuosilomapäivää. Vuosilomaa ei voida myöntää pelkästään työ- tai vapaaviikolle.

Vastaavasti jos esimerkin mukaiselle työntekijälle myönnetään työviikolle vajaa viikko vuosilomaa, esim. 2 työpäivää vuosilomaa, tällöin merkitään työstä vapaalle viikolle sama määrä vuosilomapäiviä; tässä tapauksessa 2 ja vuosilomaa kuluu yh-teensä 4 vuosilomapäivää.

Esimerkki 4:Osa-aikaeläketapauksissa on tavallista, että jos työn määrä on 50 % ja eläkkeen määrä 50 %, työtä tehdään kokoaikaisena joka toinen viikko ja työstä ollaan poissa joka toinen viikko. Työn järjestely voi olla esimerkiksi myös sellainen, että työssä ol-laan 2 viikkoa ja työstä poissa 2 viikkoa. Tällaisissa tapauksissa lomaa tulee sijoittaa työviikoille ja työstä poissaoloviikoille samassa suhteessa kuin työaika ja poissaolo-aika ovat suhteessa toisiinsa. Jos työmäärä on 50 % ja työ on jaksotettu tehtäväksi vuoroviikoin, jokaista työpäivälle sijoitettua lomapäivää kohti sijoitetaan lomapäivä työstä poissaoloviikolle.

Esimerkki 5:Osa-aikaisen kanttorin työmäärä on 60 % viikossa. Tällöin työpäivien määrä on keskimäärin 3 viikossa. Hän työskentelee säännöllisesti siten että joka toinen viikko työtä on 5 työpäivänä ja joka toinen viikko 1 työpäivänä. Vuosilomaa myönnettäes-sä tulee huolehtia siitä, että lomaa merkitään työpäiville ja työstä poissaolopäiville suhteessa 3 : 2.

Jos lomaviikoiksi myönnetään 2 viikkoa, lomaa kuluttavat ensimmäisen viikon 5 työ-päivän lisäksi toisen viikon 1 työpäivä sekä työstä vapaat 4 päivää; yhteensä 10 lomapäivää, joista 6 on työpäiviä ja 4 työstä vapaita päiviä. Mikäli lomaa myönnetään irtopäivinä, tulee huolehtia siitä, että lomaa kuluu työmäärän suhteessa: jokaista kol-mea työpäivälle sijoittuvaa lomapäivää kohden tulee merkitä lomaa kaksi päivää työstä poissaolopäiville. Näin toteutetaan se yleisperiaate, että myös osa-aikaisella työntekijällä kuluu lomaviikolla 5 lomapäivää.

5 mom. Ns. tarvittaessa tulevan työntekijän vuosiloman kuluminen

TES Mikäli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva ns. tarvittaessa tuleva työsopimussuhteinen tuntipalkkainen työntekijä ansaitsee vuosilomaa, vuosiloman antamiseen ja vuosilomapäivien kulumiseen noudatetaan mitä 4 momentissa on määrätty.

Soveltamisohje:Tätä momenttia sovelletaan sellaisiin työntekijöihin, joiden kanssa on solmittu toistai-seksi voimassa oleva työsopimus, mutta sopimuksessa ei ole määritelty säännöllistä työaikaa, vaan työ määräytyy seurakunnan toiminnan tarpeen mukaan (ns. “tarvitta-essa tulevat työntekijät”).

Tämän momentin mukainen työntekijä saattaa osalta lomanmääräytymiskuukausis-ta ansaita vuosilomaa. Tämä loma annetaan työntekijälle normaaliin tapaan mer-kitsemällä vuosiloman ajankohta lomajärjestykseen. Vuosiloma-ajan vahvistaminen osoittaa, milloin tarvittaessa tulevaa työntekijää ei kutsuta työhön. Lomapalkan sijas-ta tarvittaessa tulevalle työntekijälle maksetaan lomapalkkaa vastaava lomakorvaus 104 §:n 1 momentin mukaisesti.

96 § Vuosiloman ajankohdan määrääminen

1 mom. Pääsääntö vuosiloman ajankohdan määräämisestä


VUOSILOMA OSA IV

Vuosiloma annetaan työnantajan määräämänä aikana siten, että lomavuoden lomakauteen (2.5.–30.9.) sijoitetaan vähintään 65 pro-senttia lomanmääräytymisvuodelta ansaitun loman kokonaismää-rästä ja loput lomakauden jälkeen. Vuosilomaa ei saa määrätä si-ten, että viranhaltijan/työntekijän työssäoloajan säännöllinen työaika muuttuisi olennaisesti vuosiloman vuoksi.

Soveltamisohje:Vuosiloma-aika voidaan tämän sopimuksen mukaisessa järjestelmässä merkitä alkavaksi tai päättyväksi arkipäivien lisäksi myös sunnuntaina tai muuna pyhäpäi-vänä. Vuosiloma sellaiselle viranhaltijalle/työntekijälle, jonka vapaapäivät ovat lau-antai ja sunnuntai, voidaan merkitä alkamaan maanantaista ja päättymään niin, että vuosiloma-ajan viimeinen päivä on sunnuntai. Vastaavasti jos esim. papin tai seurakuntamestarin säännölliset vapaapäivät ovat maanantai ja tiistai, voidaan me-netellä samalla tavalla. Vuosiloma voidaan aloittaa vapaapäivänä (ma) ja päättää se sunnuntaihin. Tällöin vuosiloma-aika tulee vahvistetuksi täysinä kalenteriviikkoina ja vuosilomaa seuraavan viikon maanantai ja tiistai ovat normaaliin tapaan papin ja seurakuntamestarin vapaapäiviä. On huomattava, että vuosiloma-ajan vahvista-misella em. tavalla ei ole vaikutusta lomapäivien kulumiseen, vaan viranhaltijan vi-rantoimitusvelvollisuuteen vuosiloma-aikana. Vuosiloma-aikana viranhaltijalla ei ole virantoimitusvelvollisuutta. Jos vapaapäiviä ei sisällytetä vuosiloma-aikaan, virantoi-mitusvelvollisuus voisi syntyä äkillisissä ja kiireellisissä tapauksissa (ks. KL 6:27). Tämän vuoksi yhdenjaksoiseksi tarkoitettuun lomajaksoon sisällytetään kokonaisten viikkojen vapaapäivät.

Silloin kun vapaapäivät sijoittuvat kalenteriviikon keskelle, vuosiloma-aika on tarkoi-tuksenmukaista merkitä alkamaan vapaapäivien jälkeisestä päivästä ja päättymään viimeisellä lomaviikolla vapaapäiviin. Esim. jos vapaapäivät ovat torstai ja perjantai, vuosiloma-aika alkaisi lauantaina ja päättyisi viimeisen lomaviikon perjantaina.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että jos vuosiloman pituus on vähintään 23 työpäi-vää, osa lomasta tulisi antaa talvilomana varsinaisen lomakauden ulkopuolella.

Mikäli viranhaltijalle/työntekijälle on myönnetty pitkäaikainen virka-/työvapaa, vuo-siloma voidaan antaa viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä virka-/työvapaan aikana. Tällöin virka-/työvapaa keskeytetään vuosiloman ajaksi.

2 mom. Vuosiloman antaminen pääsäännöstä poikkeavasti

Vuosiloma voidaan määrätä annettavaksi 1 momentista poikkeavasti

1) työtehtävien kausiluonteisuuden tai muun vastaavan työtehtä-vien vuosittaiseen sijoittumiseen vaikuttavan perustellun syyn vuoksi tai

2) jos viranhaltijan/työntekijän kanssa niin sovitaan.

3 mom. Vuosiloman antamisen viimeisin ajankohta

Erääntynyt vuosiloma on annettava viimeistään lomavuotta seuraa-van huhtikuun loppuun mennessä tai perustellusta syystä syyskuun loppuun mennessä.

Soveltamisohje:Erääntynyt vuosiloma tulee pääsääntöisesti antaa ennen uuden lomakauden alka-mista (1.5). Poikkeuksellisesti ja perustellusta syystä voidaan loma antaa vielä tä-män jälkeen. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi loman antamisen estymistä pitkän virka-/työvapaan tai työtilanteen vuoksi. Vuosiloma on kuitenkin aina annet-


OSA IV VUOSILOMA

tava lomavuotta seuraavan syyskuun loppuun mennessä. Jos sitä ei voida antaa tähän mennessä, siitä maksetaan lomakorvaus, jollei lomapäivien säästämisestä ole yksimielisesti sovittu. Säästää voidaan enintään 97 §:n 1 momentissa sanottu määrä pitämättömistä lomapäivistä.

4 mom. Vuosiloman yhdenjaksoisuus

Lomakauteen ja lomakauden ulkopuolelle sijoitettavat vuosiloman osat annetaan yhdenjaksoisena, jollei asianomaisen viranhaltijan/työntekijän kanssa toisin sovita.

5 mom. Viranhaltijan/työntekijän kuuleminen ja loman ajankohdasta ilmoittami-nen

Ennen loman ajankohdan määräämistä viranhaltijalle/työntekijälle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Lo-man ajankohta on ilmoitettava, mikäli mahdollista kuukautta, mutta kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen vuosiloman tai sen osan al-kamista, jollei asianomaisen viranhaltijan/työntekijän kanssa toisin sovita.

97 § Vuosiloman säästäminen

1 mom. Säästettävän vuosiloman määrä

Vuosilomasta on pidettävä vuosilomana vähintään 15 vuosilomapäi-vää. Sen ylittävästä vuosilomapäivien määrästä viranhaltijalla/työn-tekijällä on oikeus säästää enintään 10 vuosilomapäivää pidettäväk-si seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana. Tämän lisäksi viranhaltija/työntekijä voi säästää enintään 5 vuosilomapäi-vää, mikäli asiasta sovitaan viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan kesken.

Soveltamisohje:Jos vuosilomaoikeus on vähemmän kuin 15 vuosilomapäivää, lomaa ei voida lain-kaan säästää. Jos viranhaltija/työntekijä tahtoo säästää enemmän kuin 10 loma-päivää, tähän on saatava työnantajan suostumus lomajärjestyksen vahvistamisen yhteydessä.

2 mom. Säästämisestä ilmoittamisen ajankohta

Viranhaltijan/työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle keväällä vuosi-lomajärjestyksen vahvistamisen yhteydessä, kuinka monta lomapäi-vää hän tahtoo säästää.

Soveltamisohje:Lomajärjestyksen vahvistamisen jälkeen lomapäiviä ei pääsääntöisesti enää voida säästää. Kuitenkin poikkeuksellisesti lomapäiviä voidaan säästää vielä lomakautta seuraavan kalenterivuoden syyskuun loppuun asti esim. pitkän sairauspoissaolon tai muun pitkäkestoisen virka-/työvapaan vuoksi, jos osapuolet ovat asiasta yksi-mielisiä.


VUOSILOMA OSA IV

3 mom. Säästövapaan antaminen

Säästetyt vuosilomapäivät on annettava säästövapaana viimeistään viidentenä keräämistä seuraavana kalenterivuonna viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan sopimana aikana.

4 mom. Säästövapaan korvaaminen rahana

Viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan jokaiselta pitämättä jääneeltä säästövapaapäivältä korvaus, joka lasketaan ennen muutosta voi-massa olleen varsinaisen palkan perusteella, jos

1) viranhaltijan/työntekijän työaika muuttuu olennaisesti tai 2) viranhaltija/työntekijä joutuu toistaiseksi lomautetuksi.

98 § Vuosiloman siirto

1 mom. Oikeus vuosiloman siirtoon

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomansa tai sen osa tai säästövapaa myöhempään ajankohtaan, jos

1) hän on vuosiloman tai säästövapaan alkaessa tai aikana sairau-den, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön ja

2) hän ei ole aiheuttanut sairautta tai tapaturmaa tahallaan tai tör-keällä huolimattomuudella.

Siirto-oikeuden edellytyksenä on, että viranhaltija/työntekijä viipy-mättä tai laillisen esteen lakattua ilman aiheetonta viivytystä nimen-omaisesti pyytää vuosiloman siirtoa. Viranhaltijalla/työntekijällä on vastaava oikeus loman tai sen osan siirtämiseen, jos tiedetään, että hän loman aikana joutuu sellaiseen sairaan- tai muuhun siihen rin-nastettavaan hoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Soveltamisohje:Vuosiloman siirto työkyvyttömyyden johdosta edellyttää, että viranhaltija/työntekijä nimenomaisesti pyytää loman siirtoa ja että viranhaltija/työntekijä esittää lääkärinto-distuksen työkyvyttömyydestään.

2 mom. Siirretyn vuosiloman antaminen

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty loma annetaan mahdollisuuksi-en mukaan saman lomakauden aikana. Loman uuden ajankohdan määräämisessä noudatetaan vähintään 3 päivän ilmoitusaikaa en-nen siirretyn loman alkamista. Loman siirtämisessä annettavaksi lo-makauden jälkeen noudatetaan, mitä 96 §:n 3 momentissa on loman antamisesta määrätty.

3 mom. Työnantajan aloitteesta johtuva vuosiloman siirtäminen

Mikäli loman ajankohtaa joudutaan työnantajan aloitteesta paina-vasta syystä muuttamaan, muutoksesta on pyrittävä ilmoittamaan


OSA IV VUOSILOMA

viranhaltijalle/työntekijälle vähintään 2 viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Erityisen painavasta syystä vuosiloman ajankohtaa voidaan siirtää tai viranhaltijan/työntekijän vuosiloma keskeyttää 2 viikon ilmoitusaikaa noudattamatta. Molemmissa tapauksissa viran-haltijalle/työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen täl-laisen päätöksen tekemistä.

LUKU 4.4. LOMAPALKKA

99 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka

1 mom. Lomapalkan pääsääntö

Vuosiloman ja säästövapaan ajalta maksetaan viranhaltijalle/kuu-kausipalkkaiselle työntekijälle hänen varsinainen palkkansa.

Soveltamisohje: Henkilöön sovelletaan kuukausipalkkaisia koskevia määräyksiä, jos hän vuosilo-mansa alkaessa on kuukausipalkkainen. Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkan maksamisesta on määräykset 101 ja 102 §:ssä.

2 mom. Keskimääräisen palkkausprosentin mukainen lomapalkka, kun työaika ja palkka on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana

Kun viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaa-vasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana, määräytyy kyseiseltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka lomanmääräytymisvuoden aikana käytettyjen työajan mukaan mää-räytyneiden palkkausprosenttien keskiarvon perusteella (keskimää-räinen palkkausprosentti).

Soveltamisohje:Määräystä sovelletaan sellaisiin tilanteisiin, joissa palvelussuhteen säännöllinen työ-aika ja vastaavasti palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Täl-löin viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan lomallelähtöhetken palkan sijasta lomapalkkaa, jonka perusteena on lomanmääräytymisvuoden aikana ansaittujen palkkojen keskimääräinen palkkausprosentti. Lomapalkan määrässä tu-lee tällöin huomioon otetuksi työajan muuttuminen loman ansainta-aikana. Määräys tulee sovellettavaksi esim. silloin, kun täyttä työaikaa tekevä jää osa-aikaeläkkeelle tai osittaisella virka-/työvapaalla ollut palaa tekemään täyttä työaikaa.

Keskimääräinen palkkausprosentti määräytyy siten, että eri palkkausprosentit kerro-taan voimassaolokuukausiensa määrällä ja jaetaan lomanmääräytymiskuukausien yhteismäärällä. Jos palkkausprosentti on vaihtunut kesken kalenterikuukauden, ote-taan tällaisen kuukauden osalta huomioon ko. kuukautena pidemmän aikaa voimas-sa ollut palkkausprosentti.

Esimerkki:Työntekijän työaika ja palkkausprosentti on lomanmääräytymisvuoden 1.4.2014–31.3.2015 kuuden kuukauden ajan 100 % ja osa-aikaeläkkeelle siirtymisen vuoksi kuuden kuukauden ajan 50 %. Tältä lomanmääräytymisvuodelta ansaitun vuosilo-man palkka määräytyy näiden prosenttien keskimääränä: (6*100 % + 6*50 %)/12 = 75 %. Vastaavasti jos palkkausprosentti on esim. ollut neljä kuukautta 60 % ja 8 kuu-kautta 100 %, on keskimääräinen palkkausprosentti 87 % (= 4*60 % + 8*100 %)/12.


VUOSILOMA OSA IV

Työntekijän ollessa vuosilomalla esim. 18.–31.8.2014 (14 kalenteripäivää) lasketaan lomapalkka tältä ajalta kuukausipalkasta, joka määräytyy em. tavalla määritellyn kes-kimääräisen palkkausprosentin mukaan. Jos keskimääräinen palkkausprosentti on esim. 75 %, maksetaan loma-ajan palkka 75 %:n kuukausipalkan mukaan 14 kalen-teripäivältä, ja lopulta 17 kalenteripäivältä palkka maksetaan sen palkkausprosentin mukaan, mikä työntekijällä sillä hetkellä työssä ollessa on. Jos työntekijä on lomalla koko kalenterikuukauden, maksetaan tällaisen kuukauden palkka kokonaisuudes-saan em. tavalla määritellyn keskimääräisen palkkausprosentin mukaan.

3 mom. Lomapalkka, kun työaika ja palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuo-den päätyttyä ennen loman alkamista

Kun viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaika ja vastaa-vasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden päätyttyä ennen vuosiloman tai sen osan alkamista, määräytyy kyseiseltä loman-määräytymisvuodelta ansaitun vuosiloman palkka sen varsinaisen palkan mukaan, jota viranhaltijalle/työntekijälle on maksettu ennen työajassa ja palkassa tapahtunutta muutosta.

Soveltamisohje:Määräystä sovelletaan tilanteisiin, joissa viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työnteki-jän työaika ja palkka ovat muuttuneet loman eräännyttyä, mutta ennen loman tai sen osan alkamista. Tällöin lomapalkkana maksetaan se varsinainen palkka, jota viran-haltijalle/työntekijälle maksettiin kyseisenä lomanmääräytymisvuonna eli vuosiloman ansainta-aikana.

4 mom. Prosenttiperusteinen lomapalkka, kun työaika on 7-8 tuntia viikossa

Sivutoimiselle viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle, joka säännöllisen työaikansa perusteella työskentelee niin harvoina päi-vinä ja niin vähäisen tuntimäärän, että jokaisen lomanmääräytymis-vuoden aikana yksi tai useampi lomanmääräytymiskuukausi jää vajaaksi lomanmääräytymiskuukaudeksi, maksetaan lomapalkkana 104 §:n mukaisesti laskettu prosenttiperusteinen lomapalkka.

Soveltamisohje:Tämä momentti koskee palvelussuhteita, joissa säännöllinen työaika on 7-8 tuntia viikossa. Tällöin osalta kuukausista täyttyy lomaoikeuden edellytyksenä oleva 35 työtunnin määrä ja osalta ei. (Jos kuukausipalkkaisen työntekijän säännöllinen työ-aika on vain 1-6 tuntia viikossa, noudatetaan pelkästään 105 §:n lomakorvausmää-räyksiä, koska lomaoikeutta ei synny miltään kuukaudelta.)

Viranhaltijan/työntekijän täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta ansaitsema vuosilo-ma annetaan vuosilomana tavalliseen tapaan. On huomattava, että kun lomapalkka maksetaan 104 §:n 1 momentin mukaisesti laskettuna prosenttiperusteisena loma-palkkana, sen suuruus määräytyy koko lomanmääräytymisvuoden palkan perusteel-la, siis myös niiden kuukausien palkan perusteella, joilta työntekijä ei ole ansainnut vuosilomaa.

Jos työaika on sellainen, että viranhaltija/työntekijä normaalisti työskennellessään ansaitsisi vuosilomaa joka kuukaudelta, mutta hän ei tilapäisestä syystä ansaitse vuosilomaa joka kuukaudelta (esim. sellaisen palkattoman virka-/työvapaan vuoksi, joka ei rinnastu työssäolon veroiseksi ajaksi), lomapalkka tai lomakorvaus makse-taan täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta normaaliin tapaan 1 momentin mukai-sesti. Tällöin vajailta lomanmääräytymiskuukausilta ei makseta mitään lomakorva-usta.


OSA IV VUOSILOMA

Esimerkki: Siivooja on ollut seurakunnan palveluksessa useita vuosia. Työaika on 8 tuntia vii-kossa ja kuukausipalkka 18 % vaativuusryhmän 303 mukaisesta palkasta. Hän an-saitsee vuosilomaa 9 kuukaudelta eli noina kuukausina työtunteja kertyy vähintään 35. Häneen sovelletaan lomataulukkoa 2, joten lomaoikeus on 22 päivää ja sovel-lettava lomakorvausprosentti 11,5 %. Siivooja on ansainnut palkkaa päättyneen lo-manmääräytymisvuoden aikana (poislukien yli- ja hätätyötuntien palkka) 3.988, 90 €. Palkan kokonaismäärästä 3.005,45 € on ansaittu niinä 9 kuukautena, joilta on ansait-tu vuosilomaa ja 983,45 € niinä 3 kuukautena, joilta lomaa ei ansaittu. Lomapalkka määräytyy 104 § 1 momentin lomakorvausprosenttien mukaan ja lomaraha 107 § 2 momentin mukaan seuraavasti:

Prosenttiperusteinen lomapalkka ja lomaraha 9 kuukaudelta

11,5 % * 3.005,45 € = 345,62 € (lomapalkka)

50 % * 345,62 € = 172,81 € (lomaraha)

Prosenttiperusteinen lomapalkka 3 kuukaudelta (lomarahaa ei makseta, koska loma-oikeus ei ole syntynyt)

11,5 % * 983,45 € = 113,09 €

5 mom. Prosenttiperusteinen lomapalkka, jos työaika vaihtelee vuoden eri aikoi-na

Viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan loma-palkkana 104 §:n mukaisesti laskettu prosenttiperusteinen lomapalk-ka, jos hänen säännöllinen työaikansa vaihtelee vuoden eri aikoina pysyvän järjestelmän mukaan.

Soveltamisohje:Lomapalkan laskemisesta katso 2 momentin esimerkkiä.

6 mom. Prosenttiperusteisen lomapalkan laskennallinen oikaiseminen

Jos edellä 4-5 momentissa tarkoitetun viranhaltijan/työntekijän palk-ka täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla virka-/työvapaalla tai hänen palkkansa on sairausp-poissaolon vuoksi ollut alentunut, tällaisen kuukauden lomapalkan laskentaperusteena käytetään laskennallista palkkaa, jonka suuruus saadaan laskemalla yhteen viranhaltijan/työntekijän kolmen edelli-sen, palkan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jakamalla se kolmella.

Esimerkki:Työntekijä on ottanut palkatonta työvapaata maaliskuussa 10 päivää, jonka vuoksi hänen palkkansa on tänä kuukautena normaalia pienempi. Vaikka työssäoloaikana ei työtunteja olisi kertynyt 35, lomaoikeus syntyy myös maaliskuulta, koska poissaolo rinnastuu työssäolon veroiseksi ajaksi (93 § kohta 9). Maaliskuun palkkana käyte-tään laskennallista palkkaa, joka saadaan laskemalla joulu-, tammi- ja helmikuun palkka yhteen ja jakamalla se luvulla 3. Lisäksi on huomattava, että joulu-helmikuun palkasta tulee poistaa yli- ja hätätyöajan palkka.


VUOSILOMA OSA IV

7 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomapalkkaan

TES Jos tuntipalkkaisen työntekijän palkkausmuoto vaihtuu lomanmää-räytymisvuoden aikana kuukausipalkkaiseksi, lomaa annettaessa lo-mapalkkana maksetaan loman alkamishetken mukainen varsinainen kuukausipalkka.

100 § Lomapalkan lisäys

1 mom. Oikeus lomapalkan lisäykseen

Jos viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtyä sunnuntai-, ilta- tai yötyötä, loma-palkkaan lasketaan näistä työajoista maksettujen rahakorvausten mukainen lomapalkan lisäys.

2 mom. Lomapalkan lisäyksen laskeminen

Lomapalkan lisäyksen suuruus määritetään seuraavasti:

1) Ensiksi määritetään, kuinka monta prosenttia edellisenä loman-määräytymisvuonna säännöllisenä työaikana tehdystä sunnun-tai-, ilta- ja yötyöstä maksetut rahakorvaukset ovat edellisenä lomanmääräytymisvuonna maksetusta varsinaisesta palkasta (lomapalkan lisäysprosentti).

2) Toiseksi määritetään viranhaltijan/työntekijän laskennallinen lo-man kesto kuukausina. Loman laskennallinen kesto kuukausi-na määritetään jakamalla viranhaltijan/työntekijän ansaitsemien erääntyneiden lomapäivien määrä luvulla 21,5.

3) Kolmanneksi määritetään viranhaltijan/työntekijän laskennalli-nen lomapalkka. Laskennallinen lomapalkka saadaan kertomal-la viranhaltijan/työntekijän varsinainen kuukausipalkka lasken-nallisella loman kestolla.

4) Lomapalkan lisäyksen määrä saadaan kertomalla viranhaltijan/työntekijän laskennallinen lomapalkan määrä lomapalkan li-säysprosentilla.

3 mom. Lomapalkan lisäyksen enimmäismäärä

Lomapalkan lisäys on enintään 35 % laskennallisesta lomapalkasta.

4 mom. Lomapalkan lisäyksen maksaminen

Lomapalkan lisäys maksetaan kertasuorituksena lomarahan maksa-misen yhteydessä kesäkuussa.

5 mom. Lomapalkan lisäys palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä maksettavaan lomakorvaukseen loma-palkan lisäys lasketaan käyttäen kyseisen lomanmääräytymisvuo-


OSA IV VUOSILOMA

den aikana maksettuja työaikakorvauksia ja palvelussuhteen päät-tymishetken varsinaista palkkaa.

Soveltamisohje:Lomapalkan lisäystä laskettaessa ei oteta huomioon vapaa-aikana annettuja työ-aikakorvauksia.

Esimerkki:Työntekijän säännöllinen kuukausipalkka (varsinainen palkka) on 2.150 €/kk ja var-sinainen palkka koko päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta 25.800 €. Hänelle on lisäksi maksettu samana aikana 310 € pyhä-, ilta- ja yötyökorvauksia säännöllisenä työaikana tehdystä työstä. (Lisäksi on maksettu vastaavia korvauksia ylitöihin liitty-en, mutta niitä ei tässä laskelmassa oteta huomioon.) Lomapalkan lisäys lasketaan seuraavasti:

1) Korvausten määrä on 1,2 % varsinaisesta palkasta (310 € / 25.800 € * 100). Lomapalkkaa lisätään tällä prosenttimäärällä.

2) Lomaoikeus on 38 lomapäivää (lomataulukko 1). Kuukaudessa on keskimäärin n. 21,5 lomapäivää. Loman laskennallinen kesto on tällöin 1,77 kuukautta (38 / 21,5 = 1,77).

3) Työntekijän säännöllinen kuukausipalkka (varsinainen palkka) on 2.150 €/kk. Laskennallinen lomapalkka on 1,77 * 2.150 € = 3.805,50 €

4) Lisäyksen määrä on (1,2 % * 3.805,50 €) = 45,67 €.

101 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka erääntyneestä vuosi-lomasta

TES

1 mom. Lomapalkan suuruus

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan erääntyneestä vuosilo-masta prosenttiperusteisesti määräytyvä lomapalkka, jos hän on

1) toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai 2) sellaisessa pitkäkestoisessa määräaikaisessa työsuhteessa,

jossa erääntynyt vuosiloma annetaan vuosilomana eikä makse-ta lomakorvauksena.

Lomapalkka määräytyy alla olevan taulukon mukaisena prosentti-osuutena lomanmääräytymisvuoden aikana täysiltä lomanmääräy-tymiskuukausilta maksetusta palkasta. Palkkaan lasketaan mukaan maksetut lisät, lukuun ottamatta yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa.

Lomaoikeusvaihtoehto(94 § 2 mom.)

Täydet lomanmääräytymiskuukaudet

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lomataulukko 1 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 14,0 14,0 14,0 15,0 15,5 16,5

Lomataulukko 2 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 11,5 12,0 12,5

Lomataulukko 3 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,0 9,5

Soveltamisohje:Yllä olevassa taulukossa olevat viittaukset lomataulukkoihin 1-3 tarkoittavat 94 § 2 momentissa olevaa kolmea eri lomaoikeusvaihtoehtoa. Sarakkeissa olevat luvut


VUOSILOMA OSA IV

tarkoittavat lomapalkkaprosentin suuruutta sen mukaan, kuinka monelta lomanmää-räytymiskuukaudelta lomaa on ansaittu. Käytännössä sovellettavaksi tulevat lähin-nä 12 täyden lomanmääräytymiskuukausisarakkeen mukaiset lomapalkkaprosentit. Muiden sarakkeiden mukaiset palkkausprosentit tulevat sovellettavaksi silloin, jos työntekijä ei ole joltain/joiltain kuukausilta ansainnut vuosilomaa. On huomattava, että vajaiden lomanmääräytymiskuukausien palkkaa ei oteta lainkaan huomioon määriteltäessä lomapalkan suuruutta prosenttiperusteisesti. Vajaiden lomanmääräy-tymiskuukausien palkkaan ei makseta myöskään lomakorvausta.

Tämän momentin mukaista lomapalkkaa ei makseta, jos vuosilomaa annetaan kes-ken lomanmääräytymisvuoden ennen sen erääntymistä. Tämä koskee erityisesti nii-tä tilanteita, jossa kausityöntekijälle annetaan ennen palvelussuhteen päättymistä ansaitut erääntymättömät vuosilomapäivät lomana. Ks. 102 § soveltamisohjeineen.

Esimerkki:Tuntipalkkainen työntekijä on ansainnut vuosilomaa 12 kuukaudelta 38 työpäivää. Lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitun palkan määrä, johon lasketaan mukaan lomapalkka ja muilta poissaoloajoilta maksettu palkka (esim. sairausajan palkka) sekä ilta-, yö- ja sunnuntaityökorvaukset, on ollut 22.000,00 €. Palkan määrästä on vähennetty ylitöiden ajalta maksettu palkka, lomaraha ja mahdollinen varallaolokor-vaus, joita ei oteta huomioon lomapalkkaa laskettaessa.

Lomapalkan kokonaismäärä on 16,5 % * 22.000,00 € = 3.630,00 €. Yhden vuosilo-mapäivän (työpäivän) palkka on 3.630,00 € / 38 = 95,52 €. Lomapalkkaa maksetaan kullekin lomajaksolle sen mukaan, kuinka monta vuosilomaa kuluttavaa päivää (työ-päivää) siihen sisältyy.

2 mom. Alentuneen palkkaperusteen laskennallinen oikaiseminen

Jos 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän palkka täy-deltä lomanmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienem-pi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkatto-malla työvapaalla tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon vuoksi ollut alentunut, tällaisen kuukauden lomapalkan laskentaperusteena käytetään laskennallista palkkaa. Laskennallisen palkan suuruus saadaan laskemalla yhteen työntekijän kolmen edellisen, palkan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jakamalla se kolmella.

Esimerkki:Kokoaikainen työntekijä on ottanut palkatonta työvapaata maaliskuussa 10 päivää, jonka vuoksi hänen palkkansa on tänä kuukautena normaalia pienempi. Työssäolo-aikana työtunteja on kuitenkin enemmän kuin 35, joten lomaoikeus syntyy. Maalis-kuun palkkana käytetään laskennallista palkkaa, joka saadaan laskemalla joulu-, tammi- ja helmikuun palkka yhteen ja jakamalla se luvulla 3. Lisäksi on huomattava, että joulukuun-helmikuun palkasta tulee 1 momentin mukaisesti poistaa yli- ja hätä-työajan palkka.

3 mom. Ns. tarvittaessa töihin tulevan tuntipalkkaisen lomapalkka

Jos tuntipalkkainen työntekijä on palkattu työhön toistaiseksi voi-massa olevaan työsuhteeseen, mutta täsmällistä työaikaa ei ole so-vittu työmäärän vaihtelujen vuoksi (ns. tarvittaessa työhön tulevat), hänen lomapalkkansa määritetään 104 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:Lomapalkan ja lomarahan määrittämisestä ks. esimerkkiä 99 § 4 momentista.


OSA IV VUOSILOMA

4 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomapalkkaan

Jos työntekijän palkkausmuoto vaihtuu lomanmääräytymisvuoden aikana kuukausipalkkaisesta tuntipalkkaiseksi, lomaa annettaessa lomapalkka lasketaan lomanmääräytymisvuoden aikana ansaitusta palkasta 1-2 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje:Tätä momenttia sovelletaan, kun työntekijä on lomanmääräytymisvuoden alkuosan työskennellyt kuukausipalkkaisena viranhaltijana/työntekijänä ja palkkausmuoto on kesken lomanmääräytymisvuotta vaihtunut tuntipalkkaiseksi. Tällaisessa muutosti-lanteessa työaika on samalla voinut muuttua.

102 § Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksettava lomapalkka erääntymät-tömästä vuosilomasta

TESJos tuntipalkkaiselle työntekijälle myönnetään vuosilomaa ennen sen erääntymistä, lomapalkka maksetaan tällaisen vuosiloman ajal-ta 104 §:n lomakorvausta koskevan määräyksen mukaisesti.

Soveltamisohje:Tätä pykälää sovelletaan 101 §:n sijasta lähinnä silloin, jos kausityötekijälle anne-taan ansaittua, mutta vielä erääntymätöntä vuosilomaa poikkeuksellisesti määräai-kaisen työsuhteen aikana. Tällainen tilanne voi syntyä myös silloin, jos tuntipalkkai-selle työntekijälle annetaan ansaittua erääntymätöntä vuosilomaa lomakorvauksen maksamisen sijasta palvelussuhteen päättyessä kesken lomanmääräytymisvuoden esim. eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

LUKU 4.5. LOMAKORVAUS

103 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomakorvaus palvelus suhteen päättyessä

1 mom. Lomakorvauksen pääsääntö

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus palvelussuhteen päättyessä saada lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä. Lomakorvaus lasketaan jakamalla palvelussuhteen päättymisajankohdan varsinai-nen kuukausipalkka luvulla 20,83 ja kertomalla se 94 §:n 2 momen-tin mukaisten lomataulukoiden vuosilomapäivien lukumäärällä, joista ensin vähennetään jo pidetyt lomapäivät.

Soveltamisohje:Määräystä sovelletaan poikkeustilanteessa myös palvelussuhteen jatkuessa, kun lomaa ei saada annettua 96 § 3 momentin mukaisesti lomavuotta seuraavan kalen-terivuoden syyskuun loppuun mennessä ja se maksetaan lomakorvauksena.

Lomakorvauksen maksaminen on yleisintä seurakunnan kausiluontoisissa töissä määräaikaisen työsuhteen päättyessä, mutta se tulee kyseeseen myös toistaiseksi voimassa olevan palvelussuhteen päättyessä.

Lomakorvausta ei makseta lähtökohtaisesti lainkaan sellaisten lomanmääräytymis-kuukausien palkkaan, joilta ei synny lomaoikeutta. Tähän perusperiaatteeseen on


VUOSILOMA OSA IV

kaksi poikkeusta:

1) kun lomaoikeus syntyy yhdistämällä kahden vajaan lomanmääräytymiskuukau-den päivät 92 § 3 momentin mukaisesti (ns. hännät yhteen -periaate)

2) kun palvelussuhteen aikana ei ansaita sen lyhyyden tai työmäärän vähyyden vuoksi lainkaan vuosilomaa, jolloin maksetaan 105 §:n mukainen lomakorvaus.

Lomarahan maksamisesta lomakorvauksen maksamisen yhteydessä ks. 110 § 2 mom.

Esimerkki: Viranhaltijan/työntekijän lomaoikeus on 38 vuosilomapäivää (94 §:n 2 mom. loma-taulukko 1). Palvelussuhde päättyy 31.8. ja hän on pitänyt edellisen lomanmääräy-tymisvuoden lomasta (38 lomapäivää) 27 lomapäivää. Palvelussuhteen päättyessä maksetaan lomakorvaus kaikkiaan 26 lomapäivältä: edelliseltä lomanmääräytymis-vuodelta jäljellä olevat 11 työpäivää ja kulumassa olevalta lomanmääräytymisvuodel-ta viideltä kuukaudelta ansaittu 15 työpäivää erääntymätöntä vuosilomaa. (Eräänty-neestä lomasta lomaraha on maksettu jo kesäkuussa. Erääntymättömästä lomasta maksetaan lomarahaa 106 §:n 1 momentin mukaisesti 5 kuukaudelta yhteensä 30 % kuukausipalkasta (=5 * 6 %).

2 mom. Lomakorvaus, kun työaika ja palkka on muuttunut tai muuttuu loman-määräytymisvuoden aikana

Jos viranhaltijan/työntekijän lomapalkka määräytyy 99 §:n 2 tai 3 momentin mukaisesti, lasketaan myös lomakorvaus pitämättömiltä vuosilomapäiviltä noudattaen 99 §:n 2 ja 3 momentin laskentasään-töjä.

3 mom. Lomakorvauksen suhteutus lyhyissä palvelussuhteissa

Jos viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän palvelussuhde ei kestä yhtään täyttä kalenterikuukautta, mutta hän kuitenkin ansait-see palvelussuhteen perusteella vuosilomaa, lomakorvausta mak-setaan siinä suhteessa, montako kalenteripäivää palvelussuhde on kestänyt koko kalenterikuukauden kalenteripäivien määrästä. Jos vi-ranhaltijan/työntekijän palvelussuhde kestää kokonaisuudessaan yli kalenterikuukauden mittaisen jakson, lomakorvauksen määrä mak-setaan täytenä jokaiselta lomaan oikeuttavalta kuukaudelta.

Soveltamisohje:Lomaoikeus voi syntyä kahdessa tapauksessa silloinkin, kun palvelussuhde kestää vähemmän kuin täyden kalenterikuukauden:

1) Palvelussuhde kestää kalenterikuukauden aikana vähintään 16 kalenterivuo-rokautta ja sen aikana tehdään työtä vähintään 35 tuntia tai työskennellään vähintään 14 työpäivänä (ks. 92 § 1-2 mom.).

2) Lomaoikeus syntyy ns. hännät yhteen -periaatteen nojalla (ks. 92 § 3 mom.)Sen jälkeen kun palvelussuhde on kestänyt kokonaisen kalenterikuukauden, suh-teutusta ei enää käytetä. Jos palvelussuhteen kesto kahtena sellaisena kuukautena, joihin suhteutusta sovelletaan, on kestänyt yhteensä yli kuukauden mittaisen jakson, suhteutuksen perusteella ei kuitenkaan makseta enempää kuin yhden täyden kuu-kauden lomakorvaus (ks. esim. 3).

Esimerkki 1:Kokoaikainen palvelussuhde kestää 6.-24.7. eli 19 kalenterivuorokautta. Lomaoike-us syntyy: palvelussuhteen kesto on yli 16 kalenteripäivää ja työtä tehdään yli 35


OSA IV VUOSILOMA

työtuntia. Kun palvelussuhde ei kestä yhtään kokonaista kalenterikuukautta, loma-korvaus suhteutetaan palveluksessaoloaikaan. Lomakorvaus on 19/31-osaa täydes-tä lomakorvauksesta. Myös lomaraha suhteutetaan samalla suhdeluvulla

Esimerkki 2:Kokoaikainen palvelussuhde kestää 22.7.–9.8. eli 19 kalenterivuorokautta. Kumpikin lomanmääräytymiskuukausi on vajaa, koska palvelussuhde ei kestä kumpanakaan kuukautena 16 kalenterivuorokautta. Kuitenkin 92 § 3 momentin perusteella heinä- ja elokuun päivät lasketaan yhteen, jolloin syntyy laskennallisesti esimerkkiä 1 vastaa-va lomaoikeus. Lomakorvaus ja lomaraha lasketaan samalla tavalla kuin esimerkis-sä 1. Suhteutuksessa jakajana käytetään sen kuukauden kalenteripäiviä, jonka ajalle suurempi määrä työsuhteen kestosta sijoittuu (heinäkuu).

Esimerkki 3:Kokoaikainen palvelussuhde kestää kokonaisuudessaan yli kuukauden, mutta ei yh-tään täyttä kalenterikuukautta: 3.7.-10.8. Lomaoikeus syntyy heinäkuulta, mutta ei elokuulta. Kun koko palvelussuhteen kesto on pituudeltaan yli kuukauden mittainen, lomakorvaus ja lomaraha maksetaan yhden kuukauden osalta täytenä. Se osa elo-kuun puolelle jatkuvasta palvelussuhteesta, joka ylittää kuukauden kokonaiskeston, ei oikeuta muuhun lomakorvaukseen.

Esimerkki 4:Kokoaikainen palvelussuhde kestää 3.7.-20.8. Molemmat työssäolokuukaudet ovat itsessään täysiä lomanmääräytymiskuukausia. Kun palvelussuhde ei kuitenkaan ole kestänyt yhtään kokonaista täyttä kalenterikuukautta, maksettava kahden kuukau-den lomakorvaus ja lomaraha suhteutetaan kuukausien kalenteripäivien yhteenlas-kettuun lukumäärään: (29+20)/(31+31).

Jos palvelussuhteeseen sisältyisi yksikin kokonainen kalenterikuukausi, esim. pal-velussuhde kestäisi 3.6.-20.8, suhteutusta ei tehtäisi, vaan kaikkien itsessään täy-sien lomanmääräytymiskuukausien lomakorvaus maksettaisiin täytenä. Tällöin to-dettaisiin, mitkä kuukaudet ovat täysiä lomanmääräytymiskuukausia ja niiden lisäksi mahdollinen 92 § 3 momentin hännät yhteen -periaatteen perusteella muodostettu ”laskennallinen” täysi lomanmääräytymiskuukausi. Näiltä maksetaan täysi lomakor-vaus ja lomaraha. Vajailta lomanmääräytymiskuukausilta ei tällaisessa tapauksessa lomakorvausta makseta.

4 mom. Lomakorvauksen maksaminen papin o.v.o-korvaukseeen

VES Edellä 27 §:n 2 momentissa tarkoitetulle papille, joka on tuomioka-pitulin määräyksestä yhdenjaksoisesti hoitanut lomanmääräytymis-vuoden aikana oman virkansa ohella toiseen virkaan kuuluvia teh-täviä kauemmin kuin kaksi kuukautta, suoritetaan lomakorvauksena 9,0 % hänelle maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä korvauk-sesta tai palkkiosta. Lomakorvaus maksetaan viranhoitomääräyksen päättymistä seuraavan palkanmaksun yhteydessä.

5 mom. Lomakorvaus, kun lomaa ei lainkaan ansaita

Sellaisen palvelussuhteen ajalta, jolta viranhaltija/kuukausipalkkai-nen työntekijä ei ansaitse lainkaan vuosilomaa edes 92 §:n 3 mo-mentin mukaisesti laskettuna, maksetaan lomakorvausta siten kuin 104 §:ssä määrätään.

KirVESTES 2014-2016 101

VUOSILOMA OSA IV

104 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomakorvaus työsuhteen päättyessäTES

1 mom. Lomakorvauksen määrä

Tuntipalkkaiselle työntekijälle maksetaan työsuhteen päättyessä täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta maksetusta palkasta lisineen lomakorvausta seuraavan taulukon mukaisesti, jollei 2-3 momentista muuta johdu. Lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan ei las-keta mukaan yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa.

Lomaoikeusvaihtoehto(94 § 2 mom.)

Lomapalkan/lomakorvauksen suuruus

Lomataulukko 1 13,0 %



Soveltamisohje:Määräystä sovelletaan poikkeustilanteessa myös palvelussuhteen jatkuessa, kun lomaa ei saada annettua 96 §:n 3 momentin mukaisesti lomavuotta seuraavan syys-kuun loppuun mennessä ja se maksetaan lomakorvauksena.

Lomakorvausta/lomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon vain niiden kuukausien palkka, joilta työntekijä on ansainnut vuosilomaa. Vajaiden lomanmääräytymiskuu-kausien palkkaan ei makseta lomakorvausta, ellei 92 §:n 3 momentin hännät yhteen -periaatteesta muuta johdu.

Lomakorvausta laskettaessa otetaan huomioon kaikki palkkaerät lukuun ottamatta yli- ja hätätyötuntien palkkaa. Siten ylityötuntien peruspalkka ylityökorotuksineen ja mahdollisine muine lisineen samoin kuin varallaolokorvaus jää aina huomiotta lo-makorvauksen suuruutta määriteltäessä. Sen sijaan muut säännölliseltä työajalta maksetut palkkaerät kuten sunnuntaityökorvaus, ilta- ja yötyökorvaus, lomapalkka ja sairausajan palkka otetaan kokonaisuudessaan huomioon lomakorvauksen suu-ruutta määriteltäessä. Tämän pykälän 2 momentissa on poikkeusmääräys sitä tilan-netta varten, että palkka joltain lomaan oikeuttavalta kuukaudelta on tilapäisesti ollut vähentynyt esim. palkattoman työvapaan tai pitkästä sairauspoissaolosta tehdyn palkan vähennyksen vuoksi. Lisäksi 92 §:n 3 momentissa on poikkeusmääräys sii-tä, milloin työsuhteen vajaan alkamis- ja päättymiskuukauden työpäivät tai työtunnit voidaan laskea yhteen yhden täyden lomanmääräytymiskuukauden määrittämiseksi.

Lomapalkan maksamisen ajankohdasta, kun loma annetaan useammassa kuin yh-dessä osassa, ks. 109 §:n 2 mom.

Tämän momentin mukaisia lomakorvausprosentteja sovelletaan poikkeuksellisesti myös 101 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa toistaiseksi voimassa oleviin tai pitkä-kestoisiin määräaikaisiin työsuhteisiin. Kyseisissä poikkeustilanteissa lomapalkan sijasta maksettava prosenttiperusteinen lomapalkka lasketaan myös sellaisten lo-manmääräytymiskuukausien palkkaan, joilta ei ole ansaittu vuosilomaa.


Jos edellä 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän palk-ka täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta on ollut tavanomaista pienempi siitä syystä, että hän on ollut kyseisen kuukauden aikana palkattomalla työvapaalla tai hänen palkkansa on sairauspoissaolon


OSA IV VUOSILOMA

vuoksi ollut alentunut, tällaisen kuukauden lomapalkan laskentape-rusteena käytetään laskennallista palkkaa, jonka suuruus saadaan laskemalla yhteen työntekijän kolmen edellisen, palkan määrältään säännöllisen kuukauden palkka ja jakamalla se kolmella.

Soveltamisohje:Ks. esimerkkiä 101 § 2 momentista.

3 mom. Palkkausmuodon muuttumisen vaikutus lomakorvaukseen

Jos työntekijän palkkausmuoto on vaihtunut kuukausipalkkaisesta tuntipalkkaiseksi, lomakorvaus maksetaan koko korvattavalta ajan-jaksolta 1 momentin mukaisesti.

Soveltamisohje:Tätä momenttia sovelletaan, kun työntekijä on lomakorvaukseen oikeuttavan ajan-jakson alkuosan työskennellyt viranhaltijana/kuukausipalkkaisena työntekijänä ja palkkausmuoto on ennen työsuhteen päättymistä vaihtunut tuntipalkkaiseksi.

105 § Viranhaltijan/työntekijän lomakorvaus, kun vuosilomaa ei ansaita yhdeltäkään lomanmääräytymiskuukaudelta

1 mom. Lomakorvauksen määrä, kun lomaoikeutta ei ole syntynyt

Jos viranhaltija/työntekijä ei ansaitse palvelussuhteen ajalta lainkaan vuosilomaa, lomakorvauksena maksetaan 9,0 % kunkin kuukauden aikana maksetusta palkasta yli- ja hätätyön ajalta maksettua palkkaa lukuun ottamatta. Jos palvelussuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään yhden vuo-den, korvausprosentti on 11,5 %.

2 mom. Lomakorvauksen suhde lomaan oikeuttavaan erilliseen palvelussuh-teeseen

Määriteltäessä viranhaltijan/työntekijän oikeutta tämän pykälän mu-kaiseen lomakorvaukseen huomioon ei oteta niitä työpäiviä eikä työ-tunteja, joiden perusteella on syntynyt oikeus vuosilomaan ja sen mukaiseen lomakorvaukseen. Lomakorvausta laskettaessa ei oteta huomioon näiden työpäivien eikä työtuntien palkkaa.

Soveltamisohje: Jos viranhaltija/työntekijä on useammassa erillisessä palvelussuhteessa, jotka sijoit-tuvat ajallisesti lähelle toisiaan, hänelle voi syntyä toisesta palvelussuhteesta loma-oikeus ja toisesta ei. Lomaan oikeuttavasta palvelussuhteesta lomakorvaus ja loma-raha maksetaan 103-104 §:n ja 106-107 §:n mukaan. Sen sijaan palvelussuhteesta, josta lomaoikeutta ei synny, maksetaan tämän pykälän mukainen lomakorvaus.

Esimerkki: Tuntipalkkaisella työntekijällä on ollut seuraavat palvelussuhteet: 15.8.-3.9. kokoai-kaisena sekä 18.9. (5 tuntia). Hänelle suoritetaan 15.8.-3.9. palvelussuhteesta loma-korvaus 104 § 1 momentin mukaan sekä lomaraha 107 § 2 momentin mukaan. Yhte-nä päivänä 18.9. tehdystä työstä maksetaan 9,0 %:n lomakorvaus ilman lomarahaa.

KirVESTES 2014-2016 103

VUOSILOMA OSA IV

LUKU 4.6. LOMARAHA

106 § Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha

1 mom. Lomarahan laskemisen pääsääntö

Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomaraha lasketaan lomanmääräytymisvuoden maaliskuun varsinaisesta kuukausipal-kasta, jollei 2 momentista muuta johdu. Lomaraha on jokaista täyttä lomanmääräytymiskuukautta kohti

1) 6 %, kun viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 1, 2) 5 %, kun viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 2,3) 4 %, kun viranhaltijaan/työntekijään sovelletaan lomataulukkoa 3. Soveltamisohje:Lomataulukot ja niiden soveltamisperusteet ovat 94 §:n 2 momentissa.

Lomarahan laskentaperusteena on viranhaltijan/työntekijän maaliskuun varsinainen kuukausipalkka. Mikäli viranhaltija/työntekijä on esimerkiksi hoitanut osan maalis-kuuta omaa virkaansa/työtään ja osan maaliskuuta yksinomaan muuta virkaa/työtä ja tämän vuoksi maaliskuulta hänelle on maksettu kahdenlaista palkkaa, lomaraha lasketaan kummankin tehtävän hoitamisesta maaliskuulta maksetun yhteenlasketun varsinaisen palkan perusteella.

Jos viranhaltijan/työntekijän työaika tai hengellistä työtä tekevän viranhaltijan työ-määrä on muuttunut lomanmääräytymisvuoden aikana, lomaraha lasketaan tällöin erikseen kunkin eri työaikaa tai työmäärää sisältävän jakson osalta (ks. esim. 3). Jos työaika tai työmäärä muuttuu kesken kuukauden, lomaraha maksetaan sen työajan tai työmäärän mukaan, jota kuukauden aikana on kauemmin noudatettu.

Jos viranhaltijan/työntekijän palkan määrä muuttuu kesken lomanmääräytymisvuo-den yleisen palkantarkistuksen tai tehtävässä todetun vaativuuden muutoksen joh-dosta, lomaraha maksetaan pääsäännön mukaisesti maaliskuun palkkatason mu-kaan. Sen sijaan jos viranhaltija/työntekijä siirtyy saman työnantajan palveluksessa kesken lomanmääräytymisvuoden toiseen virkaan/työsuhteeseen, lomaraha laske-taan erikseen kummankin palvelussuhteen ajalta.

Jos lomakorvaus on suhteutettu 103 § 3 momentin perusteella, vastaava suhteutus tehdään lomarahaan.

Esimerkki 1:Viranhaltijan lomaoikeus on lomataulukon 1 mukainen ja hän on ansainnut vuosilo-maa kaikilta 12 lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin hänen lomarahansa suuruus saadaan kaavasta: 12 * 6 % * maaliskuun varsinainen palkka = 72 % maaliskuun varsinaisesta palkasta.

Esimerkki 2:Viranhaltijan lomaoikeus on lomataulukon 2 mukainen ja hän on ansainnut vuosilo-maa hoitovapaan vuoksi vain 8 lomanmääräytymiskuukaudelta. Tällöin lomarahan suuruus on: 8 * 5 % * maaliskuun varsinainen palkka = 40 % maaliskuun varsinai-sesta palkasta.

Esimerkki 3: osa-aikaiseksi siirtyminenKokoaikainen viranhaltija siirtyy osa-aikaeläkkeelle vuoden vaihteessa. Hänen työ-velvollisuutensa ja palkkansa on 50 % kokoaikaisen palkasta 1.1. lukien. Loman-määräytymisvuoden aikana hän on kokoaikaisessa työssä 9 kuukautta ja osa-aika-työssä 3 kuukautta. Lomaoikeus on lomataulukon 1 mukainen. Lomaraha lasketaan kahdessa osassa:


OSA IV VUOSILOMA

1) 9 kk * 6 % * joulukuun palkka = 54 % joulukuun kokoaikaisesta varsinaisesta palkasta (laskelmassa käytetään joulukuun palkkaa, joka oli viimeinen kokoai-kaisen työskentelyn kuukausi.)

2) 3 kk * 6 % * maaliskuun palkka = 18 % maaliskuun osa-aika-palkasta. Lopuksi erikseen määritellyiltä jaksoilta saadut lomarahat lasketaan yhteen lomara-han kokonaismäärän määrittämiseksi.

Esimerkki 4: palkan suuruuden muuttuminenTyöntekijän palkkaa tarkistetaan 1.5. KirVESTES:n allekirjoituspöytäkirjan määrää-mällä yleiskorotuksella. Tämän lisäksi työntekijän peruspalkkaa tarkistetaan vuoden vaihtuessa 50 euron suuruisella erityisellä osalla. Lomaraha lasketaan kokonaisuu-dessaan lomanmääräytymisvuoden maaliskuun varsinaisen kuukausipalkan perus-teella.


Jos maaliskuun aikana on palkaton virantoimituksen/työssäolon kes-keytys tai palkka on alentunut sairaudesta johtuvan virka-/työvapaan vuoksi, edellä 1 momentissa tarkoitettu viranhaltijan/kuukausipalk-kaisen työntekijän lomaraha lasketaan sen varsinaisen kuukausipal-kan mukaan, jonka viranhaltija/työntekijä olisi koko maaliskuun vi-rantoimituksessa/työssä ollessaan ansainnut. Mikäli palvelussuhde on päättynyt ennen maaliskuun palkanmaksuajankohtaa, lomaraha lasketaan palvelussuhteen päättymistä edeltävän viimeisen täyden työssäolokuukauden varsinaisesta kuukausipalkasta.

3 mom. Prosenttiperusteista lomapalkkaa saavan viranhaltijan/työntekijän lo-maraha

Edellä 99 §:n 4-5 momentissa tarkoitetun prosenttiperusteista loma-palkkaa saavan viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän loma-raha on 50 % edellä 104 §:n mukaan lasketusta lomakorvauksesta.

107 § Tuntipalkkaisen työntekijän lomaraha TES

1 mom. Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde

Edellä 101 §:n 1 momentin tarkoittamassa toistaiseksi voimassa ole-vassa työ suhteessa työskentelevän tuntipalkkaisen työntekijän lo-maraha erääntyneestä vuosilomasta lasketaan 101 §:n 1 momentin mukaan määritellystä palkasta. Lomaraha on

1) 6,5 % lomanmääräytymisvuoden palkasta, jos työntekijään so-velletaan lomataulukkoa 1,

2) 5,4 % lomanmääräytymisvuoden palkasta, jos työntekijään so-velletaan lomataulukkoa 2,

3) 4,3 % lomanmääräytymisvuoden palkasta, jos työntekijään so-velletaan lomataulukkoa 3.

Soveltamisohje:Lomataulukot ja niiden soveltamisperusteet ovat 94 §:n 2 momentissa.

KirVESTES 2014-2016 105

VUOSILOMA OSA IV

Tätä momenttia sovelletaan myös sellaiseen pitkäkestoiseen määräaikaiseen työ-suhteeseen, jossa erääntynyt vuosiloma annetaan vuosilomana eikä makseta loma-korvauksena.

Tässä momentissa tarkoitettujen tuntipalkkaisten työntekijöiden lomarahaprosentit poikkeavat viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomarahaprosen-teista, koska lomarahan laskentapohjana oleva palkka määritellään tunti- ja kuukau-sipalkkaisille eri palkkaperusteesta.

Esimerkki:Tuntipalkkaisen työntekijän palkka työaikakorvauksineen ja lisineen lomanmääräy-tymisvuoden ajalta (ilman yli- ja hätätyötuntien palkkaa) on ollut 22.000,- €. Lomaoi-keus on määräytynyt lomataulukon 1 mukaan ja lomaoikeus on kertynyt kaikilta 12 kuukaudelta.

Lomapalkan suuruus on 101 § 1 momentin perusteella:

16,5 % * 22.000 € = 3.630,- €

Lomarahan suuruus on: 6,5 % * 22.000 € = 1.430,- €

On huomattava, että jos jokin työsuhteen kuukausi on poikkeuksellisesti vajaa lo-manmääräytymiskuukausi, tällaisen vajaan lomanmääräytymiskuukauden palkkaan ei makseta lomakorvausta eikä lomarahaa.

2 mom. Muun tuntipalkkaisen lomaraha

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun tuntipalkkaisen työntekijän lo-maraha on 50 % edellä 104 §:n mukaan lasketusta lomakorvauk-sesta.

Soveltamisohje: Kausityöntekijöillä ja muilla määräaikaisilla tuntipalkkaisilla työntekijöillä lomarahan laskentaperusteena on palvelussuhteen päättyessä maksettava lomakorvaus, joka määräytyy 104 §:n mukaisesti.

Esimerkki:Hautausmaan kausityöntekijän määräaikainen työsuhde kestää 6 kuukautta. Hä-neen sovellettava lomataulukko on taulukko 2. Hänen ansionsa palvelussuhteen aikana on ollut 10.000 € (ilman yli- ja hätätyötuntien palkkaa). Lomakorvaus on 104 §:n mukaan 11,5 % tästä:

11,5 % * 10.000 € = 1.150,- €

Lomaraha on 50 % lomakorvauksen määrästä:

50 % * 1.150 € = 575,- €

108 § Lomarahan vaihtaminen vapaaksi

1 mom. Sopimus lomarahan vaihtamisesta vapaaksi

Sen estämättä, mitä 106 ja 107 §:issä on määrätty lomarahasta, työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta lomarahavapaaksi.


OSA IV VUOSILOMA

2 mom. Aikataulu lomarahaa vapaaksi vaihdettaessa

Lomarahan vaihtamisesta vapaaksi tulee sopia kyseisen lomarahan maksuvuoden huhtikuun loppuun mennessä.

3 mom. Lomarahavapaan laskenta

Lomarahaa vapaaksi vaihdettaessa viranhaltijalle/kuukausipalkkai-selle työntekijälle palkallista vapaata myönnetään siten, että kutakin lomarahavapaapäivää kohden lomarahasta vähennetään 1/21 osa kuukausipalkasta (4,76 %). Tuntipalkkaiselle työntekijälle palkallista vapaata myönnetään siten, että kutakin lomarahavapaapäivää koh-den lomarahasta vähennetään yksi päiväpalkka eli 7,65 tunnin var-sinainen palkka.

Esimerkki, kuukausipalkka:Kuukausipalkkaisen henkilön varsinainen palkka on 2.500 €/kk. Jos lomanmääräy-tymiskuukausia on 12, 4 % lomarahan mukainen lomaraha on 1.200 €, 5 %:n mu-kainen lomaraha on 1.500 € ja 6 %:n mukainen lomaraha on 1.800 €. Vähennys jokaista lomarahapäivää kohti saadaan kertomalla palkka luvulla 4,76 % eli tässä tapauksessa 119 € (2.500 x 4,76 %). Jos henkilön lomarahaprosentti on 5, hänen kanssaan voidaan vaihtaa enintään 13 lomarahapäivää (1.500 : 119 = 12,61) lo-marahavapaata. Jos kyseinen henkilö vaihtaa lomarahavapaata 1 viikon (ma-pe), maksettavaa lomarahaa jää 905 € (1.500 – (119 x 5)).

Esimerkki, tuntipalkka:Tuntipalkkaisen henkilön lomapalkan perusteena ollut palkka edelliseltä lomanmää-räytymisvuodelta on ollut 30.000 € ja varsinainen tuntipalkka 15,34 €/tunti. Lomara-han suuruus, kun lomaa on ansaittu 12 kuukaudelta, on 1.950 € lomataulukkoa 1 sovellettaessa, 1.620 € lomataulukkoa 2 sovellettaessa ja 1.290 € lomataulukkoa 3 sovellettaessa (ks. 107 § 2 mom.). Yhden lomarahavapaapäivän aiheuttama vähen-nys lomapalkan kokonaismäärästä on 7,65 x 15,34 = 117,35 €. Tällöin lomatauluk-koa 1 sovellettaessa lomarahaa voidaan vaihtaa enintään 17 päivää (1.950 : 117,35 = 16,61). Jos kyseinen henkilö vaihtaa lomarahavapaata 1 viikon (ma-pe), maksetta-vaa lomarahaa jää 1.363,25 € (1.950 – (117,35 x 5)).

Soveltamisohje:Lomarahavapaata annettaessa lomarahavapaapäiviksi merkitään vastaavat päivät kuin vuosilomaa annettaessa eli työpäivät (ma-pe arkipyhiä lukuun ottamatta). Täy-tenä viikkona annettu lomarahavapaa vahvistetaan maanantaista sunnuntaihin (lo-marahavapaata kuluu 5 päivää). Koko lomarahavapaa-ajalta maksetaan varsinainen palkka.

4 mom. Lomarahavapaan antaminen

Lomarahavapaa annetaan lomarahan maksuvuoden tai sitä seuraa-van kalenterivuoden aikana. Myönnetty vapaa voidaan peruuttaa tai keskeyttää, jos sen käyttäminen estyy painavasta syystä. Tällöin pe-ruutettua vapaata vastaava etuus palautuu maksettavaksi lomaraha-na, jos vapaata ei ehditä antaa myöhempänä ajankohtana.

Soveltamisohje:Painava syy on esimerkiksi viranhaltijan/työntekijän sairaus.

KirVESTES 2014-2016 107

VUOSILOMA OSA IV

5 mom. Lomarahavapaapäivien käsittely vuosilomaoikeutta laskettaessa

Lomarahavapaata pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä vuo-silomaoikeutta laskettaessa.

LUKU 4.7. LOMAPALKAN, LOMAKORVAUKSEN JA LOMARAHAN MAKSAMI-NEN

109 § Lomapalkan maksaminen

1 mom. Lomapalkan maksaminen viranhaltijalle/kuukausipalkkaiselle työnteki-jälle

Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän lomapalkka ja säästö-vapaan palkka maksetaan tavanmukaisena palkanmaksupäivänä tai viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä ennen loman alkamista.

2 mom. Lomapalkan maksaminen tuntipalkkaiselle työntekijälle

TES Tuntipalkkaisen työntekijän lomapalkka ja säästövapaan palkka maksetaan ennen kunkin loman osan alkua, jollei työntekijän kanssa toisin sovita. Jos vuosiloma tai säästövapaa annetaan useassa jak-sossa, kunkin lomajakson ajalta maksetaan loman kestoa vastaava osuus lomapalkan tai säästövapaa-ajan palkan kokonaismäärästä.

Esimerkki:Tuntipalkkaisen työntekijän lomaoikeus on 29 työpäivää (lomataulukko 2). Hänen 101 § 1-2 ja 4 momentin mukaisen palkkansa suuruus edellisen lomanmääräyty-misvuoden aikana oli 22.000 €. Loma myönnetään pidettäväksi kolmessa jaksossa, kesällä 20 työpäivää (4 viikkoa) ja lomakauden jälkeen kaksi erillistä jaksoa (yksi kokonainen viikko ja yksi 4 työpäivän jakso).

Ensin määritellään lomapalkan kokonaismäärä (101 § 1 mom.) ja toisaalta yhden lomapäivän palkka. Lomapalkan kokonaismäärä on 22.000 € * 12,5 % = 2.750 € ja yhden lomapäivän palkka 2.750 € /29 = 94,83 €. Kesän lomapalkan suuruus saa-daan kertomalla yhden lomapäivän palkka pidettävien lomapäivien (20) määrällä. Kesällä pidettävän lomapalkan osuus on siten 94,83 € * 20 = 1.896,60 €. Ensimmäi-sen talviloman ajalta maksetaan 94,83 € * 5 = 474,15 € ja toiselta jaksolta 94,83 € * 4 = 379,32 €.

3 mom. Lomapalkan maksaminen prosenttiperusteista lomapalkkaa saavalle

Lomapalkan sijasta 99 §:n 4-5 momentin tai 101 §:n 3 momentin mukaisesti maksettava prosenttiperusteinen lomapalkka maksetaan ennen kunkin loman osan alkua, jollei viranhaltijan/työntekijän kans-sa toisin sovita. Jos vuosiloma annetaan useassa jaksossa, kunkin lomajakson ajalta maksetaan loman kestoa vastaava osuus loma-palkan kokonaismäärästä.


OSA IV VUOSILOMA

110 § Lomarahan maksaminen

1 mom. Lomarahan maksuajankohta palvelussuhteen jatkuessa

Lomaraha maksetaan kesäkuun palkanmaksun yhteydessä, jollei työnantaja viranhaltijan/työntekijän pyynnöstä päätä aikaistaa mak-suajankohtaa.

2 mom. Lomarahan maksaminen palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä maksamatta oleva lomaraha makse-taan palvelussuhteen päättymispäivänä.

3 mom. Lomarahan maksamatta jättäminen

Lomarahaa ei makseta lomalta tai sen osalta, jos viranhaltija/työn-tekijä on välittömästi ennen loman tai sen osan alkamista tai välit-tömästi loman tai sen osan päätyttyä ollut virantoimituksesta/työstä poissa ilman pätevää syytä. Lomarahaa ei myöskään makseta, jos viranhaltija/työntekijä jättää irtisanomisajan noudattamatta, viran-haltija on pantu viralta, viranhaltija/työntekijä purkaa määräaikaisen palvelussuhteen tärkeän syyn sitä vaatimatta tai palvelussuhde pu-retaan.

4 mom. Lomarahan maksaminen kuolinpesälle

Palvelussuhteen päättyessä kuoleman vuoksi lomaraha maksetaan kuolinpesälle.

111 § Lomakorvauksen maksaminen

1 mom. Lomakorvauksen maksaminen palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä lomakorvaus maksetaan palvelussuh-teen päättymispäivänä.

2 mom. Lomakorvauksen maksuajankohta, kun lomaa ei lainkaan ansaita

Lomakorvaus 105 §:n 1 momentin tarkoittamissa tapauksissa mak-setaan palvelussuhteen päättymispäivänä tai jos palvelussuhde on voimassa toistaiseksi, työntekijän kanssa sovitun mukaisesti, kuiten-kin viimeistään lomakauden loppuun mennessä.

3 mom. Lomakorvauksen maksaminen kuolinpesälle

Palvelussuhteen päättyessä kuoleman vuoksi lomakorvaus makse-taan kuolinpesälle.

KirVESTES 2014-2016 109

KORVAUKSET OSA V

V OSA KORVAUKSET

JOHDANTO

Tässä osassa käsitellään viranhaltijalle/työntekijälle maksettavia matkakustannusten ja vastaavien kustannusten korvaamista. Peri-aatteena on, että viranhaltijalle/työntekijälle korvataan virkamatkasta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset. Matkakustannusten korvauk-sena voidaan maksaa matkustamisesta aiheutuneita kustannuksia, erilaisia päivärahoja, majoittumiskorvausta ja muita virkamatkasta viranhaltijalle/työntekijälle aiheutuneita ylimääräisiä kustannuksia. Kustannusten korvaamista koskevat määräykset sisältyvät tähän V osaan ja korvattavien kustannusten euromäärät ovat liitteessä 8.


1 mom. Matkakustannukset

Matkakustannuksina pidetään virkamatkasta viranhaltijalle/työnteki-jälle aiheutuneita ylimääräisiä menoja. Niiden korvauksena viranhal-tijalle/työntekijälle maksetaan

1) matkustamiskustannusten korvausta, 2) koti- ja ulkomaanpäivärahaa, 3) yömatkarahaa, 4) leiripäivärahaa ja5) majoittumiskorvausta.

2 mom. Virkapaikka

Virkapaikalla tarkoitetaan kiinteää toimipaikkaa,

1) jossa tai josta käsin viranhaltija/työntekijä säännönmukaisesti hoitaa työhönsä kuuluvia tehtäviä,

2) jossa hän säilyttää työssä käyttämänsä asusteet tai työvälineet tai

3) josta hän hakee työmääräykset.

Jollei viranhaltijalla/työntekijällä työn liikkuvuudesta johtuen ole täl-laista paikkaa, virkapaikkana pidetään hänen asuntoaan, jos hän on velvollinen asumaan hänelle määrätyssä virka-asunnossa, tai muuta kiinteää paikkaa.

Soveltamisohje:Virkapaikan käsitettä ja sen sisältöä sovelletaan sekä viranhaltijaan että työnteki-jään. Työnantajan tulee todeta virkapaikka kunkin viranhaltijan/työntekijän kohdalla erikseen.

Viranhaltijan/työntekijän virkapaikka määräytyy sen mukaan, missä seurakunnan toi-mipaikassa viranhaltija/työntekijä tehtävänsä yleisimmin suorittaa. Jos sitä ei voida todeta, virkapaikaksi tulee todeta jokin niistä toimipaikoista, joissa viranhaltija/työn-


OSA V KORVAUKSET

tekijä joutuu aika ajoin hoitamaan tehtäviään.

Olosuhteiden muututtua pysyväisluonteisesti virkapaikka todetaan uudestaan. Siirty-mistä pidetään pysyväisluonteisena, jos se kestää tai on tarkoitettu kestämään kau-emmin kuin yhden kuukauden.

3 mom. Virkamatka

Virkamatka on sellainen matka, jonka viranhaltija/työntekijä työnan-tajan määräyksestä tekee hoitaakseen tehtäviään virkapaikan ulko-puolella. Virkamatka on tehtävä niin lyhyessä ajassa ja niin vähin kokonaiskustannuksin kuin virkamatkan ja viranhaltijan/työntekijän tehtävien tarkoituksenmukaisen suorittamisen kannalta on mahdol-lista.

Soveltamisohje:Virkamatkalla tarkoitetaan paitsi viranhaltijan virkamatkoja myös työntekijän vastaa-via matkoja.

Määräys virkamatkan tekemiseen voi olla esimiehen erikseen antama tai sisältyä noudatettavaan työjärjestykseen, johtosääntöön tai muuhun pysyväismääräykseen. Myös viran/työn luonne sinänsä voi edellyttää matkustamista. Korvauksen saamisen edellytyksenä on tällöinkin, että esimies katsoo viranhoidon/työtehtävien edellyttä-neen asianomaisen matkan tekemistä ja hyväksyy matkan virkamatkaksi. Asia on syytä varmistaa etukäteen, varsinkin jos matka ei ole selvästi tavanomainen.

Virkamatka alkaa yleensä virkapaikalta ja päättyy yleensä virkapaikalle. Se voi alkaa myös asunnosta ja myös päättyä asuntoon sen mukaisesti kuin tehtävien tarkoituk-senmukainen hoito edellyttää. Tällöinkin viranhaltijan/työntekijän omalla autolla te-kemästä virkamatkasta maksetaan korvaus ensisijaisesti virkapaikalta laskien. Vain jos virkamatka on lyhyempi asunnosta tehtynä kuin virkapaikalta tehtynä, korvataan matka tehdyn mukaisesti. Tämä koskee sekä asunnosta alkavaa matkaa että sinne päättyvää matkaa.

Virkamatkat tulee tehdä työnantajalle edullisimmalla tavalla eikä työnantaja ole vel-vollinen maksamaan suurempia kustannuksia. Viranhaltijan/työntekijän on tarvitta-essa syytä varmistaa etukäteen työnantajalta virkamatkan korvaamisperusteet. Vir-kamatkan kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon paitsi matkus-tamiskustannusten korvaus, myös päiväraha ja majoittumis- tai hotellikorvaus sekä muut matkakustannusten korvaukset. Työnantaja voi virkamatkasta aiheutuvien erilaisten kustannusten korvausten maksamista harkitessaan päättää kokonaishar-kinnan perusteella, että se maksaa matkustamiskustannusten korvausta muun kuin halvimman kulkuneuvon perusteella. Tällainen tilanne voi olla esim. se, että viranhal-tija/työntekijä ei käytä matkustamiseen halvinta kulkuneuvoa, mutta tällä järjestelyllä säästetään työaikaa tai majoitus- ja päivärahakustannuksia.

4 mom. Korvauksen maksaminen virkamatkasta

Virkamatkasta maksetaan matkakustannusten korvausta, jollei 5 momentista muuta johdu. Matkaa asunnosta virkapaikalle ja takaisin ei korvata, jollei 6 momentista muuta johdu.

5 mom. Korvauksen maksaminen lastenohjaajille

TES Mitä edellä 1-3 momenteissa on määrätty, koskee lastenohjaajia vain siltä osin, kun lastenohjaaja joutuu työpäivänsä kuluessa siir-tymään työskentelypaikasta toiseen. Matkasta lastenohjaajan asun-

KirVESTES 2014-2016 111

KORVAUKSET OSA V

nosta työskentelypaikalle ja takaisin ei suoriteta korvausta.

Soveltamisohje:Momenttia sovelletaan sellaiseen lastenohjaajaan, joka työskentelee säännöllisesti kahdessa tai useammassa työskentelypaikassa. Jos tällainen lastenohjaaja tekee virkamatkan poikkeukselliseen työskentelypaikkaan tai jos lastenohjaajalla on sään-nöllisiä työskentelypaikkoja vain yksi, tällöin lastenohjaajan virkamatkaan sovelle-taan, mitä 1-4 momentissa on määrätty.

Lastenohjaajalle suoritetaan matkakustannusten korvausta työpäivän kuluessa teh-dyistä työskentelypaikkojen välisistä matkoista. Tällaisiin työpäivän kuluessa tapah-tuviin välittömiin siirtymisiin käytetty aika lasketaan lastenohjaajan työajaksi.

Matkasta asunnosta työskentelypaikalle ja takaisin ei suoriteta korvausta. Korvausta ei suoriteta myöskään silloin, kun paluu asunnolle tapahtuu eri työskentelypaikasta, johon asunnosta on tultu. Jos lastenohjaaja tekee useita matkoja samana päivänä asunnosta työskentelypaikalle ja takaisin, ne kaikki ovat korvaamatta jääviä työmat-koja.

Jos lastenohjaajan työskentelypaikka on syrjäisellä seudulla tai muuten poikkeuk-sellisten vaikeitten kulkuyhteyksien takana eikä siellä ole tehtävään sopivaa lasten-ohjaajaa, tällaiseen paikkaan voidaan järjestää seurakunnan asianomaisen viran-omaisen päätöksellä seurakunnan kustantama työmatkakuljetus. Sellaisen sijasta voi myös tulla kysymykseen korvaus yleisen kulkuneuvon käyttämisestä tai muu kohtuullinen korvaus. Tällaiseen työmatkaan käytettyä aikaa ei lasketa työajaksi.

Esimerkki:

asunto työskentelypaikka

työskentelypaikka

matka on työmatka, josta ei makseta korvausta

välitön siirtyminen työskentelypaikasta toiseen korvataan

6 mom. Korvauksen maksaminen hälytysluonteisen tapahtuman vuoksi

Jos viranhaltija/työnteki jä joutuu matkustamaan virkapaikalle tai vi-rantoimituspaikalle hälytysluonteisen tai muun vastaavan yllättävän tapahtuman vuoksi, tällaisesta matkasta maksetaan matkakorvausta asunnosta virkapaikalle tai virantoimituspaikalle ja takaisin asunnol-le.

Soveltamisohje:Hälytysluonteisella tai muulla vastaavalla yllättävällä tapahtumalla tarkoitetaan sel-laista ennalta-arvaamatonta tapahtumaa, joka edellyttää viranhaltijan/työntekijän vä-litöntä matkustamista virkapaikalle tai virantoimituspaikalle esim. kiinteistöltä saadun palo- tai murtohälytyksen vuoksi tai kiireellisen sielunhoitotilanteen vuoksi.


OSA V KORVAUKSET

Tämän momentin mukainen matka-aika lasketaan työajaksi. Hengellisen työn viran-haltijan oikeudesta siirtää vapaapäivä välttämättömän ja kiireellisen virkatehtävän vuoksi on määrätty 142 §:n 3 momentissa.

7 mom. Oikeus työnantajan järjestämään kuljetukseen

Jos viranhaltija/työnteki jä työskentelee sellaisella virkapaikalla, jo-hon on järjestetty kuljetus työnantajan toimesta, on viranhaltijalla/työntekijällä oikeus käyttää tällaista kuljetusta.

121 § Kor vattavat matkustamiskustannukset

1 mom. Korvaus julkisen kulkuvälineen käyttämisestä

Matkustamiskustannusten korvausta maksetaan virkamatkasta ai-heutuneista

1) matka-, paikka- ja makuupaikkalippukustannuksista;2) kuljetuskustannuksista sekä3) välttämättömistä varsinaiseen matkustamiseen kuuluvista kus-

tannuksista.

2 mom. Kilometrikorvaus oman kulkuneuvon käyttämisestä

Viranhaltijalle/työntekijälle, joka on tehnyt virkamatkan omalla tai hallitsemallaan kulkuneuvolla, maksetaan matkustamiskustannus-ten korvausta liitteen 8 mukaisesti.

Soveltamisohje 1-2 mom:Välttämättömiä kustannuksia ovat viranhaltijan/työntekijän maksamat sellaiset mak-sut, jotka liittyvät välittömästi matkan tekemiseen. Korvattavia maksuja sen sijaan eivät ole esim. viranhaltijan/työntekijän ottamien vakuutusten vakuutusmaksut. Ajo-neuvon pysäköintimaksu korvataan tositteen mukaisesti, kuitenkin enintään kolmelta päivältä kutakin virkamatkaa kohti.

Viranhaltija/työntekijä on velvollinen esittämään maksutositteet tai muun selvityksen tehdystä virkamatkasta ja siitä aiheutuneista kustannuksista, esim. paikkalipun tai luotettavan selvityksen pysäköintikuluista. Jos viranhoito/työtehtävät edellyttää vir-kamatkojen tekemistä päivittäin tai muuten säännönmukaisesti, viranhaltijan/työnte-kijän tulee käyttää ajokilometrien tarkistamista varten ajopäiväkirjaa. Oikeus saada korvausta oman kulkuneuvon käyttämisestä virkamatkaan edellyttää, että työnantaja on antanut tällaiseen käyttämiseen luvan. Autolla ajettavien kilometrien laskenta aloi-tetaan alusta kalenterivuoden vaihtuessa.

122 § Kotimaanpäiväraha

1 mom. Kotimaanpäivärahan maksamisen yleiset edellytykset

Kotimaanpäivärahaa maksetaan virkamatkalta, joka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyydelle viranhaltijan/työntekijän asunnosta tai virka-paikasta riippuen siitä, kummasta matka on tehty, ja joka samalla ulottuu yli 5 kilometrin etäisyydelle sekä viranhaltijan/työntekijän asunnosta että virkapaikasta.

KirVESTES 2014-2016 113

KORVAUKSET OSA V

Soveltamisohje:Päivärahaa ei makseta silloin, kun asunnosta alkaneen matkan pituus on ollut yli 15 kilometriä, jos virantoimituspaikka sijaitsee alle 5 kilometrin etäisyydellä virkapai-kasta. Päivärahaa ei makseta myöskään, jos virkapaikalta alkanut menomatka on ollut alle viisi kilometriä, vaikka paluumatka suoraan asunnolle olisi yli 20 kilometriä. Edellytyksenä päivärahan maksamiselle on myös, että virkamatka on kestänyt 2 mo-mentissa sanotun ajan.

2 mom. Kotimaanpäivärahan tuntirajat

Kotimaanpäiväraha määräytyy matkavuorokausittain

1) osapäivärahana, kun virkamatka on kestänyt yli kahdeksan tun-tia;

2) osapäivärahana, kun virkamatka on kestänyt yli kuusi tuntia ja matkasta enemmän kuin kolme tuntia on tapahtunut kello 16.00 - 7.00 välisenä aikana ja

3) kokopäivärahana, kun virkamatka on kestänyt yli 12 tuntia.

3 mom. Matkavuorokauden ylittyminen

Kun virkamatka on kestänyt enemmän kuin yhden matkavuorokau-den ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen matkavuorokau-den yli kahdella tunnilla, ylitys oikeuttaa uuteen osapäivärahaan. Kun ylitys on enemmän kuin 12 tuntia, se oikeuttaa uuteen kokopäi-värahaan.

Soveltamisohje 2-3 mom:Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa viranhaltijan/työntekijän lähtemisestä virkapaikaltaan tai asunnostaan ja päättyy hä-nen palaamiseensa virkapaikalle tai asuntoonsa. Viranhaltijan/työntekijän lähtiessä virkamatkan päättymisen jälkeen uudelle virkamatkalle, uusi matka aloittaa myös uuden matkavuorokauden.

Virkamatkan ei katsota vielä päättyneen, jos viranhaltija/työntekijä palaa virka-/työ-paikalleen ainoastaan työvälineiden luovuttamista tai vaihtamista, uusien työmää-räysten saamista tai muuta niihin verrattavaa, lyhytaikaista virka-/työtehtävien hoi-tamista varten ja jos hän tämän jälkeen välittömästi jatkaa virkamatkaansa. Edelly-tyksenä virkamatkan jatkumiselle virkapaikalla käynnistä riippumatta on, että käynti tapahtuu työnantajan määräyksestä tai muusta työhön liittyvästä välttämättömästä syystä.

4 mom. Kotimaanpäivärahan määrä

Kotimaanpäivärahaa maksetaan liitteessä 8 vahvistettu määrä.

123 § Ulkomaanpäiväraha

1 mom. Ulkomaanpäivärahan maksamisen yleiset edellytykset

Ulkomaanpäivärahaa maksetaan ulkomaille tehtävästä virkamatkas-ta, joka kestää vähintään 10 tuntia. Jos ulkomaille tehtävään virka-matkaan käytettävä aika on alle kymmenen tuntia, päiväraha mak-setaan kotimaanpäivärahaa koskevien säännösten ja euromäärien


OSA V KORVAUKSET

mukaisesti.

Soveltamisohje:Laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä päiväraha maksetaan koti-maanpäivärahaa koskevien säännösten ja euromäärien mukaisesti.

2 mom. Ulkomaanpäivärahan määrä

Ulkomaanpäiväraha määräytyy matkavuorokausittain ja sitä makse-taan kultakin matkavuorokaudelta enintään liitteessä 8 vahvistettu määrä ja vähintään kotimaan päivärahan suuruinen päiväraha.

Soveltamisohje:Työnantaja päättää ulkomaanpäivärahan suuruudesta samalla, kun päätetään viran-haltijan/työntekijän matkasta ulkomaille. Ulkomaanpäivärahan suuruudesta voidaan tehdä myös yleispäätös, jota sovelletaan kaikkiin ulkomaan matkoihin, ellei erikseen toisin päätetä. Jos työnantaja ei ole tehnyt päätöstä ulkomaanpäivärahan suuruu-desta ennen matkan tekemistä, ulkomaanpäiväraha maksetaan liitteen 8 suuruisena.

3 mom. Matkavuorokauden ylittyminen

Kun virkamatkaan käytetty aika ylittää Suomeen palattaessa viimei-sen täyden matkavuorokauden yli kahdella tunnilla, viimeksi päät-tyneen matkavuorokauden mukaisesta ulkomaanpäivärahasta mak-setaan puolet. Kun ylitys on enemmän kuin 10 tuntia, maksetaan täysi viimeksi päättyneen matkavuorokauden mukainen ulkomaan-päiväraha. Kotimaahan paluun jälkeen alkaneelta matkavuorokau-delta tai sen osalta päiväraha määräytyy kotimaanpäivärahaa kos-kevien säännösten mukaisesti.

Soveltamisohje:Ulkomaanpäiväraha määräytyy sen maan tai alueen mukaan, missä matkavuoro-kausi ulkomailla päättyy. Jos matkavuorokausi päättyy laivalla tai lentokoneessa, määräytyy päiväraha sen maan tai alueen mukaan, josta laiva tai lentokone on vii-meksi lähtenyt tai jonne se Suomesta lähdettäessä ensiksi saapuu.

124 § Alennettu päiväraha

Jos viranhaltija/työntekijä on jonakin matkavuorokautena saanut tai olisi voinut saada ilmaisen tai matkalipun hintaan sisältyneen muoni-tuksen, koti- ja ulkomaanpäiväraha maksetaan tällaiselta matkavuo-rokaudelta 50 %:lla alennettuna.

Soveltamisohje:Muonituksella tarkoitetaan matkavuorokauden aikana tarjottua kahta ilmaista ateri-aa. Osapäivärahaa alennetaan, jos saa yhden ilmaisen aterian. Ateriaksi ei katsota tavanomaista aamiaista, päiväkahvia tai iltapalaa. Päivärahaa ei alenneta, jos viran-haltija/työntekijä saa muonituksen omaiselta tai tuttavalta virkamatkaan liittymättö-män syyn vuoksi.

KirVESTES 2014-2016 115

KORVAUKSET OSA V

125 § Leiripäiväraha

1 mom. Leiripäivärahan maksamisedellytykset

Leiripäivärahaa maksetaan koti- ja ulkomaanpäivärahan asemesta virkamatkalta, joka toteutetaan leirinä tai retkenä ja joka kestää yli 12 tuntia.

Soveltamisohje: Leiripäivärahaa maksetaan seurakunnan järjestämiltä leireiltä ja retkiltä, joihin vi-ranhaltija/työntekijä määrätään opetus-, valvonta- tai muihin tehtäviin. Sitä makse-taan myös leirimatkan ajalta. Leiri voidaan pitää esim. kurssi- tai leirikeskuksessa tai maastossa asutustaajaman ulkopuolella. Retket voivat suuntautua koti- tai ulkomai-siin kohteisiin.

Virkapaikalla tai asunnolla pidettävältä leiriltä päivärahaa ei makseta. Leiripäivära-haa ei makseta myöskään 12 tuntia ja sitä lyhyemmän ajan kestävältä leiriltä tai retkeltä. Tällaiselta leiriltä tai retkeltä ei makseta muutakaan päivärahaa.

2 mom. Leiripäivärahan määrä

Leiripäiväraha on kotimaan kokopäivärahan suuruinen ja sitä mak-setaan jokaiselta yhdenjaksoiselta leirivuorokaudelta.

Soveltamisohje: Leirivuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa viranhaltijan/työntekijän lähtemisestä virkapaikaltaan tai asunnostaan ja päättyy, kun hän palaa virkapaikalleen tai asuntoonsa. Oikeus leiripäivärahan saamiseen ei riipu siitä, kuinka kaukana viranhaltijan/työntekijän virkapaikasta tai asunnosta leiri pide-tään tai kuinka kauaksi sieltä retki suuntautuu. Mikäli kotimaan päivärahaa koskevat välimatkaedellytykset eivät kuitenkaan täyty, on leiripäiväraha muista päivärahoista poiketen verotettavaa tuloa (välimatkaedellytyksistä ks. 122 §:n soveltamisohje).

3 mom. Alennettu leiripäiväraha

Jos viranhaltija/työntekijä saa leirin ajalta ilmaisen muonituksen 124 §:n mukaisesti, päivärahaa pienennetään liitteen 1 kohdan 8 mukai-sesti.

Soveltamisohje:Jos viranhaltija/työntekijä saa tai hänellä on mahdollisuus saada seurakunnan kus-tantama ruokailu leirin tai retken ajalta, seurakunta vähentää leiripäivärahasta vero-hallituksen päätöksessä laitosruokailulle vahvistetun ravintoedun raha-arvon (4,58 euroa 1.1.2014 lukien) ateriaa kohden. Vähennettävien aterioiden määrä yhtä leiri-vuorokautta kohden on enintään kaksi. Leiripäivärahaan oikeuttavien leirivuorokau-sien ja vähennettävien aterioiden määrä eivät ole riippuvaisia toisistaan.

4 mom. Leirivuorokauden ylittyminen

Kun virkamatka on kestänyt enemmän kuin yhden täyden leirivuoro-kauden ajan ja matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden leiri-vuorokauden yli 12 tunnilla, ylitys oikeuttaa uuteen leiripäivärahaan.


OSA V KORVAUKSET

126 § Yömatkaraha

1 mom. Yömatkarahan maksamisedellytykset

Yömatkarahaa maksetaan päivärahaan oikeuttavalta matkavuoro-kaudelta edellyttäen, että

1) virkamatkaan on käytetty yli 12 tuntia, 2) virkamatkan ajasta vähintään neljä tuntia on ollut kello 21.00-

7.00 välisenä aikana ja3) virkamatkan aikana viranhaltijalla/työntekijällä olisi ollut oikeus

majoittua seurakunnan kustannuksella, mutta hän ei ole niin teh-nyt.

Soveltamisohje:Yömatkaraha maksetaan esimerkiksi silloin, kun viranhaltija/työntekijä yöpyy suku-laisten luona.

2 mom. Yömatkarahan määrä

Yömatkarahana maksetaan liitteessä 8 vahvistettu määrä.

3 mom. Yömatkarahan maksamatta jättäminen

Yömatkarahaa ei makseta,

1) jos viranhaltijalla/työntekijällä ei ole seurakunnan järjestämän maksuttoman majoituksen johdosta yöpymiskustannuksia tai

2) jos viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan majoittumiskorvausta, korvausta junan makuupaikasta tai korvausta laivan hyttipaikas-ta.

127 § Majoittumiskorvaus

1 mom. Majoittumiskorvauksen maksamisedellytykset

Majoittumiskorvausta maksetaan virkamatkasta, jonka aikana viran-haltija/työntekijä on ollut muualla kuin kotipaikkakunnallaan vähin-tään neljä tuntia kello 21.00-7.00 välisenä aikana ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua.

2 mom. Majoittumiskorvauksen määrä

Majoittumiskorvauksena maksetaan kohtuullinen korvaus majoitus-liikkeen käytöstä.

Soveltamisohje 1-2 mom:Majoitusliikkeen valinnassa noudatetaan 120 §:n 3 momentissa määriteltyjä matkan tekotapaa koskevia periaatteita, minkä lisäksi valintaan voivat vaikuttaa majoittumis-paikan sijainnin tarkoituksenmukaisuus sekä erityiset paikalliset olosuhteet.

Majoittumiskorvaus maksetaan päivärahan lisäksi matkalaskuun liitettävän, majoi-tusliikkeen antaman tai muun luotettavan tositteen perusteella. Majoittumismaksuun sisältyviä aterioita ei korvata. Tavanomaista aamiaista ei katsota ateriaetuudeksi.

KirVESTES 2014-2016 117

KORVAUKSET OSA V

Korvattaviin matkakustannuksiin eivät kuulu myöskään maksulliset lisäpalvelut, jotka eivät ole välttämättömiä virkamatkan tekemisen kannalta.

Jos työnantaja järjestää kohtuulliset vaatimukset täyttävän majoituksen, sitä on käy-tettävä. Jos viranhaltija/työntekijä ei käytä järjestettyä majoitusta, korvausta suori-tetaan vain se määrä, minkä työnantaja olisi suorittanut majoituksesta järjestämäs-sään majoituspaikassa.

128 § Ulkomaanmatkojen erilliskorvaus

Ulkomaille tehdystä virkamatkasta aiheutuvina kuluina korvataan edellä mainittujen lisäksi tositteiden mukaisesti seuraavat kulut:

1) lentokenttävero,2) passi- ja viisumimaksut, 3) välttämättömät lääke- ja rokotusmaksut,4) matkatavaravakuutuksen ja matkustajavakuutuksen vakuutus-

maksu liitteen 8 mukaisesti,5) hotellimajoituksen yhteydessä perittävä tallelokerovuokra sekä6) muut pakolliset edellisiin verrattavat maksut.

129 § Matkaennakko

Viranhaltijalla/työntekijällä on oikeus saada virkamatkaa varten mat-kaennakkoa.

130 § Matkalasku

1 mom. Matkalaskun esittäminen

Edellytyksenä tämän sopimuksen mukaisten korvausten saamiselle on, että lasku matkakustannusten korvauksista esitetään työnanta-jalle kahden kuukauden kuluessa matkan päättymisestä. Erityisestä syystä lasku voidaan määrätä esitettäväksi lyhyemmänkin ajan ku-luessa.

2 mom. Korvausten maksaminen määräajan päätyttyä

Työnantaja voi hakemuksesta myöntää luvan tämän sopimuksen mukaisten korvausten maksamiseen, vaikka laskua ei ole esitetty määräajassa.

3 mom. Matkalaskun tositteet

Matkalaskuun on liitettävä tositteet syntyneistä matkakustannuksista silloin, kun tosite niistä on ollut saatavilla.

Soveltamisohje 1-3 mom:Laskutukselle asetetun määräajan jälkeen viranhaltija/työntekijä menettää oikeu-tensa tässä luvussa tarkoitettuihin virka-/työehtosopimusperusteisiin matkakustan-nusten korvauksiin. Oikeus saada korvaus osoitetuista todellisista kohtuullisista vi-ranhoitokustannuksista vanhenee viranhaltijalla etuuksien vanhentumista koskevien


OSA V KORVAUKSET

KL:n säännösten mukaisesti (KL 6:70) ja työntekijällä työsuhteeseen perustuvista kustannuksista saatavien vanhenemista koskevien säännösten mukaisesti (ks. TSL 13:9 ).

131 § Viranhaltijan muuttokustannusten korvausVES

1 mom. Muuttokustannusten korvaaminen

Kun viranhaltija on velvollinen olosuhteiden niin vaatiessa siirtymään seurakunnan kustannuksella toiseen virka-asuntoon tai asuntoon, on hänellä oikeus saada työnantajalta korvaus tavaroiden siirrosta aiheutuneista todellisista kohtuullisista kustannuksista.

2 mom. Muuttokustannusten korvaaminen seurakuntapastorille

Seurakuntapastorilla, joka ilman omaa hakemustaan tuomiokapitulin määräyksestä siirtyy toiseen seurakuntaan, on oikeus saada vas-taanottavalta seurakunnalta korvaus henkilöiden ja tavaroiden siir-rosta aiheutuneista todellisista kohtuullisista kustannuksista.

132 § Työnantajan järjestämä työmatkakuljetus

Milloin ylityö alkaa tai päättyy sellaisena aikana, jolloin viranhaltijal-la/työntekijällä ei ole mahdollisuutta käyttää yleisiä kulkuneuvoja, työnantaja järjestää työhön- tai kotiinkuljetuksen tai korvaa todelliset matkakulut, jos sitä työmatkan pituus huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena.

KirVESTES 2014-2016 119

TYÖAIKA OSA VI

VI OSA TYÖAIKAVoimaantulo:

Tämän osan (osa VI) määräykset tulevat kokeiluna voimaan 1.1.2015. Siihen asti sovelletaan KirVESTES 2010-2012 määräyksiä. Kokeilumääräykset ovat voimassa 31.1.2017 asti.

JOHDANTO

Tämä osa (osa VI) sisältää määräykset työ- ja vapaa-ajoista. Osa on jaettu kolmeen päälukuun:

• luku 6A sisältää työajattomia koskevat määräykset• luku 6B sisältää työajan piirissä olevia koskevat määräykset• luku 6C sisältää muita työaikaan liittyviä määräyksiä ja ne kos-

kevat sekä työajattomia että työajan piirissä olevia.

Luku 6A 1 koskee hengellisen työn työajattomia viranhaltijoita. Näitä ovat uskonnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat ja välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekevät viran-haltijat. Heihin ei sovelleta työaikalakia eikä työaikaa määritellä tun-teina tai minuutteina. Heille on kuitenkin määritelty vapaapäivät ja periaatteet vapaapäivien siirrosta.

Luku 6A 2 koskee muuta kuin hengellistä työtä tekeviä työajattomia viranhaltijoita/työntekijöitä. Tähän ryhmään kuuluu suurempien seu-rakuntien ja seurakuntayhtymien ylin johto. Myöskään heihin ei so-velleta työaikalakia.

Luku 6B koskee työajan piirissä olevia viranhaltijoita/työntekijöitä. Työaikamuotoja on kaksi: 1-4 viikon yleistyöaika, jossa täysi työaika tasoittuu 1-4 viikon jaksossa keskimäärään 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa, ja toimistotyöaika, jossa täysi työaika on 36 tuntia ja 15 mi-nuuttia viikossa. Luku 6B 1 sisältää yleistyöajassa ja toimistotyöajas-sa sovellettavat yhteiset määräykset. Tällaisia ovat mm. määräykset työajan sijoittamisesta ja lepoajoista.

Luvussa 6B 2 on omina kokonaisuuksinaan yleistyöaikaa koskevat määräykset (luku 6B 2.1) ja toimistotyöaikaa koskevat määräykset (luku 6B 2.2). Näissä luvuissa on määräykset yleistyöajan ja toi-mistotyöajan määrästä, keskeytysten vaikutuksesta työaikaan sekä lisä- ja ylityökorvausta koskevat määräykset. Luku 6B 3 koskee mo-lempia työaikamuotoja ja se sisältää työaika-asiakirjoja koskevat määräykset.

Luku 6C koskee sekä työajattomia että työajan piirissä olevia viran-haltijoita/työntekijöitä ja se sisältää määräykset työaikapankista ja puhelinpäivystyskorvauksesta.


OSA VI TYÖAIKA

Työ- ja vapaa-aikamääräyksiä sovellettaessa ja työ- ja vapaapäiviä sijoitettaessa tulee toimia suunnitelmallisesti ja ottaa huomioon sekä seurakunnan toiminnan että viranhaltijan/työntekijän tarpeet. Työ-ajattomassa työssä on tärkeää rajata työn kokonaismäärä työpäivien määrään nähden oikein ja määritellä vapaapäivät suunnitelmallises-ti. Työajan piirissä olevilla on työvuoroluettelolla olennainen merkitys työ- ja vapaa-ajan suunnitelmallisessa sijoittamisessa.

Tämän sopimuksen työaikaa koskevien määräysten lisäksi työajan piirissä oleviin sovelletaan työaikalakia siltä osin, kuin tällä sopimuk-sella ei ole sovittu työaikalain säännöksistä poikkeavasti.

LUKU 6A TYÖAJATTOMAT

Luku 6A 1 HENGELLISEN TYÖN VIRANHALTIJAT

140 § Hengellisen työn viranhaltija, määritelmä VES

Hengellisen työn viranhaltijalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa us-konnollisia toimituksia suorittavia viranhaltijoita ja välittömästi julis-tus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekeviä viranhal-tijoita.

Soveltamisohje:Uskonnollisia toimituksia suorittavat viranhaltijat eli papit ja kanttorit ovat TAL:n ul-kopuolisia lain 2 §:n perusteella. Välittömästi julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä tekevät viranhaltijat ovat TAL:n ulkopuolella kirkon työaika-asetuksen (33/1998) perusteella.

Sen sijaan hengellisen työn työsopimussuhteisiin työntekijöihin sovelletaan työaikaa. Heihin sovelletaan tämän osan VI luvun 6B määräyksiä.

141 § Hengellisen työn viranhaltijan työajattomuusVES

1 mom. Työajattomuus

Hengellisen työn viranhaltijaan ei sovelleta työaikaa.

Soveltamisohje:Hengellisen työn viranhaltijan työaikaa ei määritellä tunteina tai minuutteina. Heille on määritelty vapaapäivät 142 §:n mukaisesti.

2 mom. Sovellettavat säännökset

Hengellisen työn viranhaltijan työtä ja vapaa-aikaa koskee, mitä täs-sä luvussa A1 (140-143 §) on määrätty. Muista tämän osan (osa VI) määräyksistä hengellisen työn viranhaltijaan sovelletaan vain työ-aikapankkia koskevaa 210 §:ää ja puhelinpäivystyskorvausta kos-

KirVESTES 2014-2016 121

TYÖAIKA OSA VI

kevaa 211 §:ää.

3 mom. Hengellisen työn viranhaltijan osa-aikatyö

Hengellisen työn viranhaltijan osa-aikatyössä kokonaistyömäärää vähennetään osa-aikaisuuden määräämässä suhteessa.

Soveltamisohje:Samoin kuin hengellisen työn viranhaltijan kokoaikaisessa työssä, hengellisen työn viranhaltijan osa-aikatyössäkään työaikaa ei lasketa tunteina tai minuutteina. Osa-aikaisuus järjestetään siten, että kokonaistyömäärää vähennetään samassa suh-teessa, kuin osa-aikaisuus on määritelty. Esimerkiksi, jos viranhaltija tekee 60% osa-aikaisuutta, tulee hänen kokonaistyömääränsä olla 60 % vastaavan kokoaikaisen viranhaltijan kokonaistyömäärästä. Tällöin työ voidaan järjestää esim. siten, että vi-ranhaltija työskentelee kolmena päivänä viikossa yhteensä kolmen täyden työpäivän verran. Osa-aikaisuus voidaan toteuttaa myös esim. siten, että viranhaltija työsken-telee viitenä päivänä viikossa tehden yhteensä 60 % kokoaikaisen viranhaltijan työ-määrästä.

142 § Hengellisen työn viranhaltijan vapaa-aikaVES

1 mom. Viikoittainen vapaa-aika

Hengellisen työn viranhaltijalle, lukuun ottamatta seurakuntapappia, annetaan kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa, jollei 2 tai 3 momen-tista muuta johdu.

Soveltamisohje:Seurakuntapappien vapaa-aika määritellään erillisessä virkaehtosopimuksessa seu-rakuntapappien vapaa-ajasta (liite 9). Seurakuntapapilla tarkoitetaan sellaista pap-pia, joka on seurakunnan palveluksessa kaikkea KJ II osassa tarkoitettua seurakun-tatyötä varten perustetussa papinvirassa.

Seurakuntapappiin sovelletaan tämän osan (VI osa A 1) määräyksistä 142 §:n 2 mo-menttia (viikoittaisen vapaapäivän estyminen leirin vuoksi) ja 143 §:ää (hengellisen työn viranhaltijoiden leirityöaikahyvitys).

2 mom. Viikoittaisen vapaapäivän siirtäminen ennalta tiedetystä syystä

Mikäli viikoittaisen vapaapäivän antaminen estyy ennalta tiedettä-västä syystä, vapaapäivä siirretään annettavaksi ensisijaisesti sa-man kalenteriviikon muuna päivänä. Jos tämä ei ole seurakunnan toiminnan kannalta mahdollista, vapaapäivä annetaan viimeistään kolmen seuraavan kalenteriviikon kuluessa, ellei viranhaltijan kans-sa toisin sovita. Leirin vuoksi siirtynyt vapaapäivä voidaan kuitenkin antaa leirin päättymistä seuraavan kahden kalenterikuukauden ku-luessa. Jos menetettyä vapaapäivää ei voida tällä tavalla antaa, se korvataan rahana maksamalla jokaista pitämättä jäänyttä vapaapäi-vää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) viranhaltijan varsinaises-ta palkasta.


OSA VI TYÖAIKA

Soveltamisohje: Viikoittaisen vapaapäivän antaminen voi estyä, mikäli viranhaltijaa tarvitaan tilapäi-sesti työhön hänen viikoittaisena vapaapäivänään. Vapaapäivän siirtyminen tämän momentin nojalla ei edellytä virkatehtävän kiireellisyyttä, toisin kuin 3 momentin ta-pauksissa.

Tämä momentti koskee myös leirityön vuoksi siirrettäviä viikoittaisia vapaapäiviä. Leirit ja vapaapäivien pitäminen tulisi suunnitella ja vahvistaa etukäteen koko toimin-takaudeksi laadittavassa suunnitelmassa siten, että viranhaltija voi pitää viikoittaiset vapaapäivänsä. Leirien jälkeen tulee huolehtia siitä, että viranhaltija saa siirretyt va-paapäivät palautumisen kannalta riittävän nopeasti. Vapaapäivien antamisajankoh-taa päätettäessä tulee ottaa huomioon sekä työantajan että viranhaltijan tarpeet.

Menetetty vapaapäivä voidaan korvata rahana vain siinä tapauksessa, että sitä ei voida siirtää seurakunnan toiminnan vuoksi. Jos vapaapäivä on mahdollista siirtää, sitä ei voida korvata rahana.

Mikäli viranhaltija sairastuu siirretyn vapaapäivän antamisajankohtana, vapaapäivä siirtyy edelleen myöhemmin pidettäväksi, kuitenkin viimeistään sanotun ajanjakson kuluessa.

Vapaapäiviä ei voida pitää etukäteen jollakin muulla viikolla.

3 mom. Viikoittaisen vapaapäivän estyminen yllättäen

Mikäli vahvistetun vapaapäivän pitäminen yllättäen estyy välttämät-tömän ja kiireellisen virkatehtävän vuoksi, siirretään menetetty va-paapäivä pidettäväksi myöhemmin, viimeistään kolmen seuraavan kalenteriviikon aikana. Yllättävän esteen vuoksi menetettyä vapaa-päivää ei korvata rahana.

Soveltamisohje:Vapaapäivän siirtämisen edellytyksenä on, että välttämätön ja kiireellinen virkateh-tävä estää vapaapäivän pidon olennaisilta osin ja että tehtävä edellyttää välittömiä toimenpiteitä vapaapäivän aikana. Välttämättömästä ja kiireellisestä virkatehtävästä on ilmoitettava esimiehelle mahdollisimman pian. Vapaapäivä voidaan siirtää, jos esimies toteaa siirron edellytysten täyttyneen.

Viikoittainen vapaapäivä voi siirtyä yllättäen myös hälytysluonteisen virkatehtävän vuoksi. Tällöin mahdollisia tästä aiheutuneita matkakustannuksia korvataan 120 §:n 6 momentin mukaisesti.

Mikäli viranhaltija sairastuu siirretyn vapaapäivän antamisajankohtana, vapaapäivä siirtyy edelleen myöhemmin pidettäväksi, kuitenkin viimeistään sanotun ajanjakson kuluessa.

143 § Hengellisen työn viranhaltijoiden leirityöVES

1 mom. Leirin alkaminen ja päättyminen

Leiri alkaa virka- tai virantoimituspaikasta tai asunnosta leirille läh-dettäessä ja päättyy vastaavasti.

Soveltamisohje:Mitä tässä pykälässä sanotaan leiristä, on soveltuvin osin voimassa myös seurakun-nan järjestämän retken osalta.

KirVESTES 2014-2016 123

TYÖAIKA OSA VI

2 mom. Leirityöaikahyvitys

Yhdenjaksoisen leirityöskentelyn perusteella viranhaltijalle annetaan leirityöaikahyvitystä seuraavasti:

Leirin kesto vähintään Leirityöaikahyvitys2 vuorokautta 12 tuntia 1 vapaapäivä6 vuorokautta 12 tuntia 2 vapaapäivää8 vuorokautta 12 tuntia 3 vapaapäivää

10 vuorokautta 12 tuntia 4 vapaapäivää12 vuorokautta 12 tuntia 5 vapaapäivää

3 mom. Erityinen leirityöaikahyvitys viikonloppuleiriltä

Työnantaja voi myöntää erityisenä leirityöaikahyvityksenä yhden va-paapäivän, jos vähintään 36 tuntia yhdenjaksoisesti kestävän viikon-loppuleirin olosuhteet ja siellä työskentelyyn käytetty aika erityisen painavasta syystä sitä vaativat. Vapaapäivää ei voi korvata rahana.

Soveltamisohje:Viikonloppuleirillä tarkoitetaan leiriä, joka ajoittuu perjantain ja sunnuntain väliselle ajalle.

Erityisen leirityöaikahyvityksen myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon vi-ranhaltijan mahdollisuus saada muutoin riittävä lepoaika viikonloppuleiriä ennen tai sen jälkeen säännönmukaisina työpäivinään.

4 mom. Leirityöaikahyvityksen saamisen edellytykset

Leirityöaikahyvityksen saaminen edellyttää yhtäjaksoista työskente-lyä ja jatkuvaa yöpymistä leirillä. Leiriltä poistuminen välttämättömän muun virkatehtävän vuoksi ei katkaise yhdenjaksoisuutta, mikäli vi-ranhaltija tämän tehtävän suoritettuaan palaa välittömästi takaisin leirille. Jos hän yöpyy muualla kuin leirillä, leirityöaikahyvityksen an-sainta katkeaa.

5 mom. Leirityöaikahyvityksen antaminen

Leirityöaikahyvityksenä annettavat vapaapäivät on annettava leirin päättymisen jälkeen niin pian kuin se on seurakunnan toiminnan kan-nalta mahdollista. Vapaapäivät tulee antaa leirin päättymistä lähinnä seuraavan kahden kalenterikuukauden kuluessa. Jos vapaapäiviä ei voida seurakunnan toiminnasta johtuvasta syystä antaa tämän ajan kuluessa, ne korvataan rahana maksamalla jokaista pitämättä jää-nyttä vapaapäivää kohti yksi kolmaskymmenesosa (1/30) viranhalti-jan varsinaisesta palkasta.

Soveltamisohje:Myös leirityöaikahyvitysvapaiden pitäminen tulisi suunnitella ja vahvistaa etukäteen koko toimintakaudeksi laadittavassa suunnitelmassa siten, että viranhaltija voi ne leirin jälkeen pitää vapaana.


OSA VI TYÖAIKA

Mikäli viranhaltija sairastuu leirityöaikahyvityksen antamisajankohtana, siirtyy leiri-työaikahyvitys annettavaksi myöhemmin.

Luku 6A 2 TYÖAJATTOMAT MUUTA KUIN HENGELLISTÄ TYÖTÄ TEKEVÄT

144 § Työaikalain ulkopuolisten työajattomuus

Niihin viranhaltijoihin/työntekijöihin, joita tarkoitetaan TAL:n 2 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdissa, ei sovelleta työaikaa eikä tämän osan (VI osa) määräyksiä.

Soveltamisohje:TAL:n 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan TAL:a ja työaikaa ei sovelleta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien tai muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yhteisön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään vä-littömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä.

Tämän pykälän tarkoittamilla viranhaltijoilla/työntekijöillä ei ole työaikaa eikä erik-seen määrättyjä työ- ja vapaapäiviä. Työ tulee kuitenkin pyrkiä järjestämään siten, että viranhaltija/työntekijä saa pääsääntöisesti kaksi vapaapäivää viikossa.

Koska tämän pykälän tarkoittamilla viranhaltijoilla/työntekijöillä ei ole työaikaa, heille ei makseta mitään työaikakorvauksia.

Rajanvedossa sen suhteen, ketä on pidettävä työajan ulkopuolelle kuuluvana, on käytettävä lähinnä seuraavia kriteerejä:

• viranhaltijan/työntekijän tosiasialliset tehtävät ja niiden luonne• viranhaltijan/työntekijän valtuudet• tosiasiallinen asema organisaatiossa• palvelussuhteen ehdot ja niiden suhde alaisten palvelussuhteen ehtoihin• erityinen asiantuntemus ja työssä johtamiseen rinnastettava itsenäinen pää-

tösvalta• organisaation koko.Rajanveto suoritetaan kokonaisarvion perusteella. On huomattava, ettei viranhalti-jan/työntekijän nimikkeellä ole ratkaisevaa merkitystä.

Kirkon sektorilla työajan ulkopuolisia tällä perusteella ovat vain suurehkojen seura-kuntayhtymien ja seurakuntien ylin johto. Keskisuurten ja pienempien seurakuntien johto sen sijaan kuuluu työajan piiriin. Seurakunnissa ns. keskijohto kuuluu työajan piiriin kaikissa tapauksissa.

TAL:n 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan TAL:a ja työaikaa ei sovelleta työhön, jota viranhaltija/työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä eikä työnantaja käytännössä valvontaa tee. Tämä säännös ns. kotityöstä tulee kirkon sektorilla har-voin sovellettavaksi.

LUKU 6B TYÖAJAN PIIRISSÄ OLEVAT

Luku 6B 1 YLEISTYÖAJASSA JA TOIMISTOTYÖAJASSA SOVELLETTAVAT YHTEISET MÄÄRÄYKSET

Luku 6B 1.1. TYÖAIKA JA SEN SIJOITTAMINEN

150 § Työajan määritelmä

1 mom. Työajaksi luettava aika, määritelmä

KirVESTES 2014-2016 125

TYÖAIKA OSA VI

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka viranhaltija/työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettä-vissä.

Soveltamisohje:Työaikaa on myös muualla kuin virka-/työpaikalla työnantajan lukuun ja tämän mää-räyksestä tehtävä työ.

2 mom. Lepoajan lukeminen työaikaan

Työajaksi ei lueta päivittäisiä lepoaikoja, jos viranhaltija/työntekijä saa tällöin esteettömästi poistua työpaikalta.

3 mom. Matkaan käytetyn ajan lukeminen työaikaan

Työajaksi ei lueta matkaan käytettyä aikaa, ellei sitä samalla ole pi-dettävä varsinaisena työsuorituksena. Työpäivän kuluessa työpis-teestä toiseen matkustaminen luetaan työajaksi.

Soveltamisohje:Työmatkoja asunnosta työpaikalle ja takaisin ei lueta työajaksi. Kuitenkin jos viran-haltija/työntekijä joutuu matkustamaan virkapaikalle tai virantoimituspaikalle häly-tysluonteisen tai muun vastaavan yllättävän tapahtuman vuoksi, lasketaan tällainen matka-aika työajaksi. Matkakustannusten korvaamisesta tällaisen matkan osalta ks. 159 § 2 mom.

Virkamatkaan sisältyvä matkustusaika luetaan työajaksi vain, jos sitä voidaan pitää itsessään työsuorituksena. Tällöin suorituksen tulee olla olennaista ja kestää pää-sääntöisesti koko matkan. Esimerkiksi vähäisen tavaraerän kuljettaminen henkilöau-tolla ei tee matka-ajasta työaikaa. Myöskään matkan aikana tapahtuva perehtyminen matkan kohteessa tarvittavaan kirjalliseen materiaaliin tai tällaisen valmistelu ei tee matka-ajasta työaikaa.

Mikäli virkamatkalla virka-/työtehtävien suorittamiseen käytetään vähemmän aikaa kuin viranhaltijalle/työntekijälle vahvistettu päivittäinen työaika muutoin olisi, kat-sotaan kuitenkin päivittäinen työaika tehdyksi, jos työhön ja matkaan käytetty aika yhteensä on vähintään yhtä pitkä kuin ko. päivän päivittäinen työaika. Mikäli työ-hön ja matkaan käytetty aika yhteensä ylittää ko. päivän päivittäisen työajan, ei sitä matkaan käytettyä aikaa lueta työajaksi, joka työhön käytetyn ajan kanssa ylittää päivittäisen työajan.

Esimerkki: Virkamatka kestää 9 tuntia. Siitä 6 tuntia 30 minuuttia käytetään työsuoritukseen ja 2 tuntia 30 minuuttia matkustamiseen. Palkkaa ei vähennetä, vaikka työtä tehdään vähemmän kuin täyden työpäivän kesto. Matka-aika kompensoi puuttuvan työajan. Matka-ajan perusteella ei kuitenkaan makseta lisä-/ylityökorvausta.

4 mom. Koulutusajan lukeminen työaikaan

Koulutukseen käytetty aika luetaan työajaksi, jos se on työtehtävien hoidon kannalta välttämätöntä koulutusta ja viranhaltija/työntekijä määrätään osallistumaan koulutukseen. Välttämättömässä koulu-tuksessa luetaan päivittäiseksi työajaksi koulutuksen tosiasiallinen kestoaika, siltä osin kun se ei ylitä viranhaltijan/työntekijän säännöl-listä vuorokautista eikä viikoittaista työaikaa. Koulutus ei oikeuta työ-


OSA VI TYÖAIKA

aikakorvauksiin.

Soveltamisohje:Koulutustilaisuuteen osallistumisen lukeminen työajaksi edellyttää aina velvollisuutta osallistua tilaisuuteen.

Ammatillisen osaamisen kehittämisestä maksettavista etuuksista on voimassa, mitä 83 §:ssä on määrätty.

Viranhaltijan/työntekijän koulutustilaisuudessa opetus- tai työtehtäviin käyttämä aika luetaan työajaksi. Koulutustilaisuuden yhteydessä oleviin sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumista ei lueta työajaksi, poikkeuksena aika, jona viranhaltija/työntekijä tekee työnantajan määräämiä tapahtuman tai tilaisuuden edellyttämiä virka-/työtehtäviä.

5 mom. Kokousajan lukeminen työaikaan

Kokousaika luetaan työaikaan, kun viranhaltijalla/työntekijällä on vel-vollisuus osallistua kokoukseen.

Soveltamisohje:Työajan piirissä olevalle viranhaltijalle/työntekijälle ei makseta erillistä kokouspalk-kiota, vaan kokoukseen osallistuminen luetaan työaikaan. Kokouspalkkiomääräystä sovelletaan vain työajattomiin viranhaltijoihin/työntekijöihin.

6 mom. Terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkastuksiin kuluneen ajan lukemi-nen työaikaan, työnantajan määräämät

Työnantajan määräämiin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin ja tarkas-tuksiin tai työn edellyttämiin lakimääräisiin tarkastuksiin kulunut aika luetaan työajaksi, myös silloin kun se tapahtuu viranhaltijan/työnte-kijän vapaa-aikana. Niihin liittyvää mahdollista matka-aikaa ei lueta työajaksi. Mikäli matka-aika ajoittuu viranhaltijan/työntekijän varsi-naiseen työaikaan, työaika saa jäädä tältä osin vajaaksi eikä sitä tästä syystä teetetä takaisin.

Soveltamisohje:Viranhaltijan/työntekijän pitää tarvittaessa esittää tutkimuksen tai tarkastuksen suo-rittaneen henkilön tai laitoksen antama todistus varsinaiseen tutkimukseen tai tar-kastukseen kuluneesta ajasta.

Muihin kuin tässä momentissa tarkoitettuihin terveydenhoidollisiin tutkimuksiin käy-tettyä aikaa ei lueta työajaksi, lukuun ottamatta 81 §:ssä erikseen sanottuja tervey-denhoidollisia tutkimuksia.

151 § Työviikon ja työaikajakson alkaminen

Työviikko ja työaikajakso alkavat sunnuntai- ja maanantaivuorokau-den vaihteessa.

152 § Vuorokauden alkaminen työaikakorvauksia määriteltäessä

Työaikakorvauksia määriteltäessä

1) vuorokauden katsotaan alkavan klo 00.00,2) sunnuntaipäivän tai muun kirkollisen juhlapäivän, itsenäisyys-

KirVESTES 2014-2016 127

TYÖAIKA OSA VI

päivän ja vapunpäivän lasketaan alkavan edeltävänä päivänä klo 18.00 ja päättyvän asianomaisen vuorokauden päättyessä eli klo 24.00.Soveltamisohje:Sunnuntai- ja aattotyön korvauksista määrätään 156 §:ssä.

153 § Työajan sijoittaminen

1 mom. Työpäivän yhtäjaksoisuus

Työpäivä on pyrittävä järjestämään niin, että se jakautuu enintään kahteen työvuoroon. Tästä voidaan poiketa, mikäli se on seurakun-nan toiminnan tarkoituksenmukaisen järjestämisen tai muun perus-tellun syyn vuoksi välttämätöntä.

Soveltamisohje:Jäljempänä 155 §:ssä tarkoitetut lepoajat eivät jaa työpäivää tässä pykälässä tarkoi-tetulla tavalla kahteen työvuoroon.

2 mom. Työvuoron pituus

Alle 4 tunnin työvuoroja ei tule käyttää, elleivät viranhaltijan/työnteki-jän tarpeet, seurakunnan toiminnan tarkoituksenmukainen järjestä-minen tai muu perusteltu syy sitä edellytä.

Luku 6B 1.2. LEPOAJAT

154 § Viikoittainen vapaa-aika

1 mom. Viikoittainen vapaa-aika

Työaika on järjestettävä niin, että viranhaltija/työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan. Vapaa-aika on, mikäli mahdollista, sijoitettava sunnuntain yhte-yteen, ottaen kuitenkin huomioon työn laatu.

Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee kuitenkin olla vähintään 24 tuntia kalenteriviikossa.

Soveltamisohje:Mikäli viranhaltija/työntekijä on ollut poissa työstä esim. vuosiloman, sairauden tai muun virka-/työvapaan vuoksi siten, että poissaolo on kestänyt yhtäjaksoisesti vä-hintään 35 tuntia, katsotaan viikoittainen vapaa-aika annetuksi.

Vapaa-ajan vähimmäismäärä 24 tuntia viikossa koskee molempia 14 päivän jakson sisään jääviä kalenteriviikkoja erikseen. 14 vuorokauden ajanjaksolla kumpanakin viikkona viikoittaista vapaa-aikaa tulee olla vähintään 24 tuntia ja koko jaksolla yh-teensä vähintään 70 tuntia (=2*35 tuntia).


OSA VI TYÖAIKA

2 mom. Poikkeukset viikoittaisen vapaa-ajan antamisesta

Viikoittainen vapaa-aika voidaan jättää antamatta, jos

1) viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään kolme tuntia,

2) kyse on TAL 21 §:ssä tarkoitetusta hätätyöstä,3) viranhaltijaa/työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen va-

paa-aikanaan seurakunnassa suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai

4) viranhaltija määrätään tai työntekijän kanssa sovitaan varalla-olosta viikoittaisen vapaa-ajan aikana.

3 mom. Korvaus viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä

Milloin viranhaltijaa/työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön 2 mo-mentin 2-4 kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa, viranhaltijan/työn-tekijän säännöllistä työaikaa lyhennetään työhön käytetyllä ajalla. Lyhennys toteutetaan seuraavan kalenterikuukauden aikana, tai jos kyse on 181 §:ssä tarkoitetusta 2-4 viikon jaksoista, kahden seuraa-van työaikajakson aikana. Jos työajan lyhennystä ei voida erityises-tä syystä antaa, maksetaan viranhaltijalle/työntekijälle rahakorvaus, joka on yksinkertainen tuntipalkka työhön käytetyltä ajalta.

Soveltamisohje:Jos viranhaltija/työntekijä joudutaan normaalin työviikon lisäksi kutsumaan tilapäi-sesti työhön viikoittaisen vapaa-ajan aikana, hänelle maksetaan tällöin tehdystä työstä varsinainen palkka mahdollisine työaikakorvauksineen. Sen lisäksi hänelle annetaan tässä momentissa tarkoitettuna menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korva-uksena tänä aikana tehtyjä työtunteja vastaava vapaa-aika säännöllisenä työaikana.

Menetetyn viikoittaisen vapaa-ajan korvaus ei koske 4 momentissa tarkoitettua toista viikoittaista vapaapäivää. Jos viranhaltija/työntekijä on saanut 1 momentin mukaisen vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän viikoittaisen vapaa-ajan, toiselle vii-koittaiselle vapaapäivälle sijoittuneesta työstä ei makseta tämän momentin mukaista korvausta.

4 mom. Toinen viikoittainen vapaapäivä

Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan viikon aikana 1 momentissa mainitun vapaa-ajan lisäksi ja mikäli mahdollista, sen yhteydessä vä-hintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika, ellei seurakunnallisten toimin-tojen erityisluonne tai hallinnon tehokkaan toimivuuden turvaaminen ole tälle esteenä.

155 § Päivittäinen vapaa-aika

1 mom. Päivittäinen lepoaika (ruokatauko)

Jos viranhaltijan/työntekijän päivittäinen työaika on pidempi kuin 7 tuntia eikä hänen työpaikalla olonsa ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle annetaan työpäivän aikana puoli tuntia kestä-

KirVESTES 2014-2016 129

TYÖAIKA OSA VI

vä lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikaltaan. Lepoaikaa ei lueta työaikaan. Jos viranhaltijan/työntekijän kanssa niin sovitaan, voidaan päivittäinen lepoaika antaa tunnin pituisena. Puolen tunnin mittainen lepoaika voidaan antaa myös viranhaltijalle/työntekijälle, jonka työaika on yhdenjaksoisesti enemmän kuin neljä tuntia.

Soveltamisohje:Yli 7 tunnin työpäivinä päivittäinen lepoaika tulee pääsääntöisesti aina antaa. Yli 4 tunnin mutta enintään 7 tunnin työpäivinä lepoaika voidaan antaa viranhaltijan/työn-tekijän pyynnöstä tai jos se on työn järjestelyjen vuoksi tarpeellista.

Päivittäistä lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun (TAL 28 §). Päivittäinen lepoaika tulee pyrkiä sijoittamaan keskelle työpäivää, ellei toimin-nallisista syistä muuta johdu.

2 mom. Kahvitauko

Viranhaltijalle/työntekijälle järjestetään päivittäin yksi 15 minuutin pituinen tauko (kahvitauko). Se luetaan työaikaan. Tauon aikana ei saa poistua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muutoinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suo-ritettaville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän al-kuun tai loppuun.

3 mom. Tuntipalkkaisen tauot (kahvitauot)

TES Tuntipalkkaiselle työntekijälle, joka tekee täyttä säännöllistä työai-kaa, annetaan sekä aamu- että iltapäivällä yksi 15 minuutin pituinen tauko (kahvitauko). Se luetaan työaikaan. Tauon aikana ei saa pois-tua työpaikalta. Tauko järjestetään tarvittaessa vuoroittain ja muu-toinkin siten, ettei tauosta aiheudu häiriötä työn kululle tai suoritet-taville palveluille. Taukoa ei saa sijoittaa työvuoron/työpäivän alkuun tai loppuun.

Luku 6B 1.3. SUNNUNTAI- JA AATTOTYÖN, ILTA- JA YÖTYÖN SEKÄ PITKÄN TYÖPÄIVÄN KORVAUS

156 § Sunnuntai- ja aattotyökorvaus

1 mom. Sunnuntaityökorvaus

Sunnuntaityökorvaus annetaan viranhaltijalle/työntekijälle joka työs-kentelee

1) sunnuntaina,2) muuna kirkollisena juhlapäivänä,3) itsenäisyyspäivänä tai4) vapunpäivänä.

Sunnuntaityökorvauksena annetaan varsinaisen palkan lisäksi yh-den tunnin korottamaton tuntipalkka kultakin tehdyltä sunnuntaityö-tunnilta tai yksi tunti vapaa-aikaa kutakin tehtyä sunnuntaityötuntia


OSA VI TYÖAIKA

kohti.

Soveltamisohje:Momentissa tarkoitettujen päivien katsotaan alkavan edellisenä päivänä klo 18.00. Ks. 152 § 1 mom.

2 mom. Aattotyökorvaus

Aattotyökorvaus annetaan viranhaltijalle/työntekijälle, joka työsken-telee

1) pääsiäislauantaina, 2) juhannusaattona tai 3) jouluaattona klo 00-18 välisenä aikana.

Aattotyökorvauksena annetaan varsinaisen palkan lisäksi yhden tunnin korottamaton tuntipalkka kultakin tehdyltä aattotyötunnilta tai yksi tunti vapaa-aikaa kutakin tehtyä aattotyötuntia kohti.

Soveltamisohje:Aattotyöllä tarkoitetaan momentissa mainittuina arkipäivinä klo 00-18 välisenä aika-na tehtyä työtä. Aattopäivänä klo 18 jälkeen tehdystä työstä annetaan 1 momentissa tarkoitettu sunnuntaityökorvaus.

157 § Ilta- ja yötyökorvaus

1 mom. Iltatyökorvaus

Iltatyökorvaus annetaan varsinaisen palkan lisäksi viranhaltijalle/työntekijälle, joka työskentelee klo 18-23 välisenä aikana. Iltatyökor-vauksena annetaan rahakorvauksena liitteen 1 kohdan 5 mukainen määrä tai 10 minuuttia vapaa-aikaa kutakin tehtyä iltatyötuntia kohti.

2 mom. Yötyökorvaus

Yötyökorvaus annetaan varsinaisen palkan lisäksi viranhaltijalle/työntekijälle, joka työskentelee klo 23-07 välisenä aikana. Yötyökor-vauksena annetaan rahakorvauksena liitteen 1 kohdan 5 mukainen määrä tai 20 minuuttia vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana kutakin tehtyä yötyötuntia kohti.

158 § Pitkän työpäivän korvaus

Jos työtuntien määrä vuorokaudessa perustellusta syystä tilapäi-sesti ylittää vuorokautisen enimmäistyöajan 9 tuntia vuorokaudessa, ylittävältä osalta maksetaan korottamattomaan tuntipalkkaan 20 %:n korotus tai annetaan vastaava vapaa-aika.

Soveltamisohje:TAL:n mukaisessa jaksotyössä ei ole määritelty viikoittaisen tai vuorokautisen työ-ajan enimmäispituutta. Pykälässä 181 on sovittu TAL:sta poiketen viikoittaisen (1 mom.) ja vuorokautisen työajan (2 ja 4 mom.) enimmäismäärä yleistyöajassa. Jos

KirVESTES 2014-2016 131

TYÖAIKA OSA VI

vuorokautinen työaika perustellusta syystä tehdään 181 §:n 2 ja 4 momentissa sovit-tua pidempänä, siitä maksetaan erillinen korvaus tämän momentin mukaisesti. Tä-män pykälän tarkoittama tilanne voi joskus syntyä esim. juhlapyhien työruuhkan yh-teydessä tai silloin, jos viranhaltija/työntekijä sijaistaa välittömästi oman työvuoronsa jälkeen toisen viranhaltijan/työntekijän työvuoron. Toimistotyöajan osalta vastaavat säännökset ovat 191 §:n 1, 2 ja 4 momenteissa.

Jos työaika on järjestetty lyhyen työviikon mukaiseksi (ks. 181 § 4 mom. ja 191 § 4 mom.), pitkän työpäivän korvaus maksetaan vasta kun työaika ylittää 10 tuntia.

Liukuvaa työaikaa noudatettaessa työaikaliukuman käytön perusteella ei makseta pitkän työpäivän korvausta.

Luku 6B 1.4. HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ JA VARALLAOLO

159 § Hälytysluonteinen työ

1 mom. Hälytysluonteisen työn määritelmä

Hälytysluonteinen työ on työtä, johon viranhaltija/työntekijä kutsutaan hälytysluonteisen tai muun yllättävän tai ennalta-arvaamattoman ta-pahtuman vuoksi vapaa-aikanaan ilman, että hänet on määrätty 160 §:n mukaisesti olemaan varalla tai että hänelle on etukäteen ilmoi-tettu tällaisesta työstä.

Soveltamisohje:Hälytysluonteisen työn määritelmän täyttyminen edellyttää viranhaltijan/työntekijän välitöntä matkustamista virkapaikalle tai virantoimituspaikalle hälytysluonteisen, yl-lättävän tai ennalta-arvaamattoman tapahtuman vuoksi. Tällöin on kyse tilanteesta, johon ei ole ennakolta varauduttu. Tällainen tapahtuma voi olla esim. kiinteistöltä saatu palo- tai murtohälytys.

2 mom. Korvaukset hälytysluonteisen työn yhteydessä

Viranhaltijalle/työntekijälle korvataan hälytysluonteinen työ seuraa-vasti:

1) tehdystä työajasta maksetaan varsinainen palkka mahdollisine työaikakorvauksineen;

2) hälytysluonteisen työn vuoksi tehdystä matkasta virkapaikalle tai virantoimituspaikalle maksetaan matkakorvausta asunnosta virkapaikalle tai virantoimituspaikalle ja takaisin asunnolle ja

3) matka-aika lasketaan työajaksi.

160 § Varallaolo

1 mom. Varallaolon määritelmä

Varallaololla tarkoitetaan sitä, että viranhaltijan/työntekijän on oltava tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Asuntovarallaolossa viranhaltijan/työntekijän on oltava tiettynä aika-na varalla asunnossaan. Vapaamuotoisessa varallaolossa viranhal-tijan/työntekijän on oltava varalla niin, että hänet voidaan tarvittaes-sa kutsua työhön.


OSA VI TYÖAIKA

Varallaoloa ei lueta työaikaan.

Soveltamisohje:Varallaoloon ei sisälly työntekoa. Jos viranhaltija/työntekijä kutsutaan varallaolosta työhön, työntekoon käytetty aika luetaan työajaksi ja siltä ei makseta jäljempänä määriteltyä varallaolokorvausta.

Vapaamuotoisessa varallaolossa viranhaltijan/työntekijän tulee olla kutsuttavissa työhön joko puhelimitse tai jollakin muulla pikaisesti tiedoksi saatettavalla tavalla. Viranhaltijan/työntekijän tulee olla tavoitettavissa paikasta, joka ei ole olennaisesti kauempana työpisteestä kuin hänen asuntonsa tai josta saapuminen työpisteeseen ei kestä olennaisesti kauempaa.

Varallaolossa työpaikalle ja takaisin matkustamiseen kuluvaa aikaa ei lueta työajak-si. Se luetaan kuitenkin varallaoloajaksi.

2 mom. Varallaolon edellytykset

Varallaolosta sovitaan työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän kes-ken. Viranhaltija ei saa kieltäytyä varallaolosta, joka on työn laadun ja pakottavan syyn vuoksi välttämätöntä. Varallaolosta on ilmoitetta-va viranhaltijalle/työntekijälle vähintään kolme vuorokautta aikaisem-min, paitsi kiireellisissä ja ennalta-arvaamattomissa tapauksissa. Varallaolon pituus ja varallaolon toistuvuus ei saa haitata kohtuutto-masti viranhaltijan/työntekijän vapaa-ajan käyttöä.

3 mom. Varallaolokorvauksen maksamisen edellytykset

Varallaolokorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että viranhalti-ja/työntekijä on ollut varalla työnantajan määräajaksi antaman kirjal-lisen määräyksen tai laaditun työvuoroluettelon nojalla.

4 mom. Varallaolokorvaus, asuntovarallaolo

Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan asuntovarallaolosta kutakin täl-laista varallaolotuntia kohti puoli tuntia vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana. Jos vapaa-aikaa ei ole mahdollista antaa, maksetaan sen sijasta puolen tunnin korottamaton palkka jokaiseen varallaoloon käytetyltä tunnilta.

5 mom. Varallaolokorvaus, vapaamuotoinen varallaolo

Viranhaltijalle/työntekijälle annetaan varallaolon sidonnaisuuden laadusta riippuen kutakin vapaamuotoista varallaolotuntia kohti kor-vauksena

1) kuudesosa,2) neljäsosa tai3) kolmasosa

vapaa-aikaa varallaoloon käytetystä ajasta. Jos vapaa-aikaa ei ole mahdollista antaa, maksetaan sen sijasta vastaava rahakorvaus ko-rottamattoman tuntipalkan mukaan laskettuna. Korvauksen suuruus

KirVESTES 2014-2016 133

TYÖAIKA OSA VI

on määriteltävä etukäteen.

Luku 6B 1.5. TYÖAIKAKORVAUSTEN SUORITTAMINEN

161 § Työaikakorvausten yleiset suorittamisedellytykset

Työaikakorvausten suorittamisen yleisenä edellytyksenä on, että

1) työ on tehty työvuoroluettelon mukaisesti tai esimiehen enintään kolmeksi viikoksi kerrallaan antaman nimenomaisen määräyk-sen perusteella;

2) työ on tehty virka-/työpaikalla tai esimiehen määräyksestä muu-alla ja

3) työhön käytetty aika on luotettavasti selvitetty.Soveltamisohje:Viranhaltija voidaan määrätä tekemään lisä- tai ylityötä TAL 18 §:n 4 mom:ssa tar-koitetuissa tilanteissa. Työntekijän kanssa on sovittava lisä- tai ylityön tekemisestä (työntekijän suostumuksen antamisesta TAL 18 §:n 1-3 momentti).

Lisä- ja ylityön tekemistä koskeva määräys on annettava etukäteen, ellei pakotta-vasta syystä muuta johdu. Jos lisä- tai ylityömääräystä ei ole voitu antaa etukäteen, päätös sen antamisesta jälkikäteen tai antamatta jättämisestä on tehtävä viipymättä päätöksen antamista koskevan esteen poistuttua. Viranhaltijan/työntekijän omasta aloitteesta tekemä lisä- tai ylityö ei oikeuta korvaukseen. Lisä- tai ylityömääräys voi-daan antaa enintään kolmeksi viikoksi kerrallaan. Sitä ei voida antaa pysyväismää-räyksenä. Määräyksen tulee sisältää tieto siitä, mitä työtä on tehtävä, sekä mahdol-lisuuksien mukaan montako tuntia ja mihin aikaan.

Jos viranhaltija/työntekijä tekee lisä- tai ylityötä kotona, sen korvaaminen edellyttää lisä- ja ylityömääräyksen lisäksi esimiehen nimenomaista lupaa tehdä työtä kotona. Lisä- ja ylityön tekeminen kotona voi tulla kysymykseen vain poikkeuksellisesti.

162 § Työaikakorvauksen suorittaminen rahana tai vapaana

Viranhaltijalle/työntekijälle työaikakorvaukset annetaan ensisijaisesti rahana. Viranhaltijan/työntekijän kanssa voidaan sopia työaikakor-vauksen antamisesta vapaana.

163 § Työaikakorvausten rajoittaminen eräissä tehtävissä

Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka tehtävän vaativuus on vähintään vaativuusryhmän 601 mukainen tai jonka palkkaus määräytyy J-hinnoitteluryhmän mukaisesti, annetaan lisä- ja ylityön korvauksena yksi tunti kutakin tehtyä lisä- ja ylityötuntia kohden. Muita työaikakor-vauksia ei suoriteta.

Soveltamisohje:J –hinnoitteluryhmä sisältyy virkaehtosopimukseen ylimmän johdon palkkausjärjes-telmän kokeilusta seurakunnissa (liite 7).

Tässä momentissa tarkoitetuille viranhaltijoille/työntekijöille ei suoriteta sunnuntai- ja aattotyön korvausta, ilta- ja yötyökorvausta eikä korvausta viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä.


OSA VI TYÖAIKA

164 § Korvaus leirityöstä työsopimussuhteiselle hengellisen työn teki-jälle

TES Työsopimussuhteiselle hengellisen työn tekijälle annetaan leirityön osalta

1) leirillä tehdystä viikoittaisen säännöllisen työajan ylittävästä lisä- tai ylityöstä kutakin työtuntia kohti yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika;

2) menetetystä vapaapäivästä korvauksena uusi vapaapäivä tai rahakorvauksena yksi viidesosa työntekijän säännöllisen viikoit-taisen työajan mukaisesta palkasta;

3) 143 §:n mukaisena leirityöaikahyvityksenä 7 tunnin 39 minuutin palkka tai vastaava vapaa-aika kutakin 2 ja 3 momentissa sanot-tua leirityöaikahyvityspäivää kohti.

Soveltamisohje:Leirin ajalta ei makseta muita kuin tässä momentissa sanottuja työaikakorvauksia.

Tätä momenttia sovelletaan niin lastenohjaajiin kuin muihin hengellistä työtä tekeviin työsopimussuhteisiin työntekijöihin.

Työaikakorvaus 1-kohdan perusteella maksetaan leiriltä tehdyn 200 §:n mukaisen työvuoroluettelon perusteella. Leirillä tehtävä työn määrä, lepoajat ja työn mahdolli-nen jakaminen eri ohjaajien kesken tulee määritellä etukäteen.

Menetetyn vapaapäivän tilalle annetaan 2-kohdan mukaisesti korvauksena ensisijai-sesti uusi vapaapäivä säännöllisenä työpäivänä. Jos työntekijän päivittäinen sään-nöllinen työaika vaihtelee, korvaava vapaapäivä pyritään ensisijaisesti sijoittamaan sellaiselle työpäivälle, jona työntekijän työaika on lähimpänä keskimääräistä päi-vittäistä työaikaa. Jos korvaavaa vapaapäivää ei voida antaa 143 §:ssä sanotussa ajassa, siitä maksetaan korvauksena yksi viidesosa työntekijän säännöllisen viikoit-taisen työajan mukaisesta palkasta.

165 § Työaikakorvausten laskeminen

1 mom. Tuntipalkan laskeminen

Kokoaikaisen viranhaltijan/työntekijän tuntipalkka työaikakorvauksia laskettaessa saadaan jakamalla kalenterikuukauden varsinainen palkka

1) luvulla 163, kun työaika määräytyy yleisen säännöllisen työajan tai jaksotyöajan mukaan;

2) luvulla 152, kun työaika määräytyy virastotyöajan mukaan.

2 mom. Tuntipalkan laskeminen osa-aikatyössä

Osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän tuntipalkka saadaan jakamalla vastaavassa kokoaikaisessa virassa tai työssä maksettava varsinai-nen palkka 1 momentissa määrätyllä luvulla.

3 mom. Eri työaikakorvauksien laskeminen

Eri työaikakorvaukset lasketaan erikseen korottamattomasta tunti-

KirVESTES 2014-2016 135

TYÖAIKA OSA VI

palkasta.

Esimerkki:Seurakuntamestariin sovelletaan yhden viikon työaikajaksoa. Hän työskentelee maanantain ja perjantain välillä viikon säännöllisen työaikansa 38 tuntia 15 minuut-tia. Tähän työaikaan sisältyy 3 tuntia iltatyötä. Tämän lisäksi seurakuntamestari on sunnuntaina ylityössä 5 tuntia klo 9-14. Hänelle maksetaan/annetaan vapaana sään-nöllisen palkan lisäksi erilaisia korvauksia viikolta seuraavasti. Kaikki korvaukset las-ketaan erikseen (tunnin osan korvaukset ilmoitettu desimaaleita):

Työaikakorvaukset tunteina

Ylityö: tehdyn työajan palkka sunnuntailta

Ylityökorotuksen määrä(50 tai 100 %)

Muukorvaus

Muun korvauksen peruste

Korvaukset yhteensä

Ylityökorvaus (50 %) 4 2 6

Ylityökorvaus (100 %) 1 1 2

Iltatyökorvaus 0,5 Työaika esim. ma klo 18-21 0,5

Sunnuntaityökorvaus 5 Su klo 9-14 5

Yhteensä 5 3 5,5 13,5

4 mom. Työajan tasoittaminen puoliksi tunneiksi työaikakorvauksia laskettaes-sa

Työaikakorvauksia laskettaessa tasoitetaan yhteenlaskettu aika, jol-ta korvauksia määrätään, lähimmäksi täydeksi tai puoleksi tunniksi. Tasatuntimäärän yli menevä neljännes tasoitetaan alaspäin ja kolme neljännestä ylöspäin.

166 § Työaikakorvausten suorittamisajankohta

1 mom. Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän työaikakorvausten antami-nen

Rahakorvaus on maksettava ja vapaa-aikakorvaus annettava vii-meistään työaikajakson päättymistä seuraavan kalenterikuukauden aikana. Viranhaltijan/työntekijän suostumuksella vapaa-aikakorvaus voidaan kuitenkin antaa vielä kuuden seuraavan kalenterikuukauden aikana.

2 mom. Tehtävät, joiden vaativuus on vähintään vaativuusryhmän 601 mukai-nen

Viranhaltijalle/työntekijälle, jonka tehtävän vaativuus on vähintään vaativuusryhmän 601 mukainen, annetaan työaikakorvaus kuuden kuukauden kuluessa työn tekemisestä.

3 mom. Vapaa-aikakorvauksen siirtyminen sairauden vuoksi

Mikäli viranhaltija/työntekijä sairastuu vapaa-aikakorvauksen anta-misajankohtana, vapaa siirtyy myöhemmin pidettäväksi.


OSA VI TYÖAIKA

4 mom. Tuntipalkkaisen työntekijän työaikakorvausten antaminen

TES Tuntipalkkaisen työntekijän työaikakorvaus maksetaan siten, kuin 17 §:n 2 momentissa on määrätty.

Soveltamisohje 1-4 mom:Mikäli seurakunnassa on käytössä työaikapankki, voidaan työaikakorvaukset siirtää työaikapankkiin sanottujen aikojen kuluessa.

Luku 6B 1.6. TYÖAIKAMUODOT JA SÄÄNNÖLLISET TYÖAJAT

167 § Työajan määräytyminen

Viranhaltijan/työntekijän työajan pituus määräytyy työtehtävien mää-rän ja laadun mukaan tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla.

Soveltamisohje:Työajan pituutta määrättäessä huomioon otetaan työajan tehokas käyttö sekä se, mitä viranhaltijoiden osalta on viranhoitomääräyksessä määrätty ja työntekijöiden osalta mitä työsopimusta tehtäessä on sovittu.

168 § Työaikamuodot ja niiden työaika

1 mom. Työaikamuodot

Tämän sopimuksen mukaiset työaikamuodot ovat

1) yleistyöaika ja2) toimistotyöaika

Yleistyöaika tulee suunnitella ja järjestää tehtäväksi yhden, kahden, kolmen tai neljän viikon jaksossa siten kuin 181 §:ssä on määrätty.

Soveltamisohje: Jokaisen työajan piirissä olevan viranhaltijan/työntekijän osalta on viranhoitomäärä-yksessä/työsopimuksessa vahvistettava, sovelletaanko hänen työssään toimisto- vai yleistyöaikaa. Jos sovellettava työaikamuoto on yleistyöaika, on lisäksi vahvistettava viranhaltijan/työntekijän työhön sovellettavan työaikajakson pituus.

2 mom. Työaikamuotojen työaika

1) Säännöllinen täysi työaika yleistyöajassa on keskimäärin 38 tun-tia 15 minuuttia viikossa siten kuin 180-188 §:ssä on tarkemmin määrätty.

2) Säännöllinen täysi työaika toimistotyöajassa on keskimäärin 36 tuntia 15 minuuttia viikossa siten kuin 190-196 §:ssä on tarkem-min määrätty.

169 § Säännöllinen työaika

1 mom. Säännöllinen täysi työaika

Säännöllisellä täydellä työajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa ky-

KirVESTES 2014-2016 137

TYÖAIKA OSA VI

seiseen työhön sovellettavan työaikamuodon täyttä työaikaa.

Soveltamisohje:Työaikamuotojen yksityiskohtaisemmat määräykset ovat luvuissa 6 B 2.1 (yleistyö-aika) ja 6 B 2.2 (toimistotyöaika).

2 mom. Säännöllinen osa-aikatyö

Osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika määrä-tään tai sovitaan työtehtävien määrän perusteella. Osa-aikatyö on mahdollista molemmissa työaikamuodoissa.

Soveltamisohje:Osa-aikaisuus voi perustua tehtävän määrään tai esim. osa-aikaeläkkeeseen, osittai-seen hoitovapaaseen tai siihen, että virka tai tehtävä on muusta syystä osa-aikainen.

Osa-aikatyö voidaan järjestää työtehtävien kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Perusmallina voidaan pitää sitä, että osa-aikatyössä päivittäinen säännöllinen työ-aika on osa-aikaisuutta vastaavassa suhteessa vastaavan kokoaikaisen viranhal-tijan/työntekijän päivittäisestä säännöllisestä työajasta. Työ voidaan järjestää myös siten, että osa-aikatyö sijoittuu yhden viikon tietyille päiville.

Osa-aikatyö voi tasoittua myös pidemmällä jaksolla. Työ voidaan järjestää esim. siten, että osa-aikainen viranhaltija/työntekijä on työssä kokoaikaisesti joka toinen viikko ja vapaalla joka toinen viikko (jos osa-aikatyö on 50 %). Jos osa-aikaisuuden peruste on osa-aikaeläke, poissaolo työstä osa-aikaeläkkeen vuoksi voi olla yhden-jaksoisesti enintään kuusi viikkoa (evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki 261/2008, 6 § ja valtion eläkelaki 1295/2006, 14 §).

3 mom. Säännöllinen työaika arkipyhäviikolla tai -jaksossa

Arkipyhäviikon tai –jakson säännöllinen työaika on säännöllinen täy-si työaika tai säännöllinen osa-aikatyöaika lyhennettynä 171 §:ssä tarkoitetulla arkipyhälyhennyksellä.

Soveltamisohje:Arkipyhäviikolla lyhennetyn työajan ylittävä tehty työaika on lisätyötä säännöllisen täyden työajan ylityökynnykseen saakka.

4 mom. Säännöllinen työaika keskeytyneellä viikolla tai jaksolla

Määräykset keskeytyneen viikon tai jakson säännöllisestä työajasta ovat 182-184 §:issä (yleistyöaika) ja 192 §:ssä (toimistotyöaika).

170 § Liukuva työaika

1 mom. Liukuman käyttöönotto

Seurakunnassa voidaan ottaa käyttöön sen toiminnan kannalta tar-koituksenmukaisia liukuvan työajan järjestelmiä pykälässä määrä-tyin ehdoin ja rajoituksin. Viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työ-aika ei muutu noudatettaessa liukuvaa työaikaa.


OSA VI TYÖAIKA

Soveltamisohje:Liukuvan työajan käyttöönoton edellytyksenä on luotettava työajan seurantajärjestel-mä. Liukuvaa työaikaa sovelletaan yleensä lähinnä toimistotyöaikaan (190 §).

2 mom. Liukuman työaikasaldo

Liukuman puitteissa tehtyjen työtuntien lukumäärä ei saa ylittää tä-män sopimuksen mukaista täyttä säännöllistä työaikaa enemmällä kuin 20 tunnilla tai alittaa sitä enemmällä kuin 10 tunnilla (= työaika-saldo).

3 mom. Kiinteä työaika liukumaa käytettäessä

Viranhaltijalle/työntekijälle määrätään kiinteä työaika, jona hänen on oltava työpaikalla.

Soveltamisohje:Seurakunnan toiminta voi edellyttää eri henkilöstöryhmille erilaisia kiinteitä työaikoja. Seurakunnassa tulee päättää, millaista kiinteää työaikaa eri henkilöstöryhmiin sovel-letaan liukumaa käytettäessä.

4 mom. Lisä- ja ylityö liukuvassa työajassa

Liukumaa noudatettaessa tehdystä lisä- tai ylityöstä suoritetaan eril-linen työaikakorvaus vain, mikäli lisä- tai ylityö on tehty esimiehen nimenomaisesta määräyksestä. Tällaista lisä- tai ylityötä ei oteta huomioon työaikasaldoa laskettaessa.

5 mom. Liukuman purkaminen vapaa-aikaa antamalla

Liukuman puitteissa kertyneiden säännöllisen työajan ylittävien työ-tuntien määrää voidaan vähentää antamalla viranhaltijalle/työnteki-jälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana. Purkamisesta on sovitta-va työnantajan kanssa. Vapaa-aika annetaan pääsääntöisesti koko-naisina työpäivinä.

Soveltamisohje:Edellytyksenä liukuman purkamiselle on, että viranhaltijalle/työntekijälle on liukuman puitteissa kertynyt säännöllisen työajan ylittäviä tunteja (plus-tunteja) vähintään vas-taava määrä, kuin vapaa-aikaa annetaan.

Liukuman purkaminen on tarkoitettu luonteeltaan poikkeukselliseksi ja vain erityi-sestä syystä tapahtuvaksi toimenpiteeksi. Työajan suunnittelussa tulee ensisijaisesti käyttää työajan joustoa liukuman sisällä sekä muita sopimuksen mukaisia työajan joustoja (tasoitusjaksot, työaikapankki). Liukuman purkamista on tarkoitettu käytettä-väksi silloin, kun muita työajan joustoja ei ole enää käytettävissä. Purkamista ei ole tarkoitettu työaikapankin kaltaiseksi järjestelmäksi, jossa talletettua työaikaa pure-taan viranhaltijan/työntekijän henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Tällaisen jouston tulee tapahtua liukuman puitteissa.

Työaikasaldon purkamisesta on aina sovittava työnantajan kanssa tapauskohtai-sesti. Purkamisesta on aina sovittava etukäteen, ellei jälkikäteiseen hakemiseen ole olemassa pakottavaa syytä.

KirVESTES 2014-2016 139

TYÖAIKA OSA VI

6 mom. Työaikasaldo palvelussuhteen päättyessä

Palvelussuhteen päättyessä viranhaltijan/työntekijän palkasta vä-hennetään säännöllisestä täydestä työajasta puuttuvien työtuntien osuus. Työajan vajaus täytetään kuitenkin ensin niillä työaikakorva-uksilla, joita ei vielä ole suoritettu. Säännöllisen täyden työajan ylit-tävät tunnit korvataan, jos liukuman tasoittaminen palvelussuhteen aikana ei ole mahdollista.

Soveltamisohje:Liukuman tasoittamisesta on huolehdittava palvelussuhteen päättyessä. Jos liu-kumasaldo on tarpeen tasoittaa, työnantaja voi tarvittaessa määrätä viranhaltijan/työntekijän pitämään liukuman säännöllisen työajan ylittävät tunnit vapaana ennen palvelussuhteen päättymistä.

171 § Arkipyhälyhennys

1 mom. Työaikaa lyhentävät arkipyhät

Tässä pykälässä tarkoitettuja työaikaa lyhentäviä arkipyhiä ovat

1) pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai ja juhannusaatto (ns. kiinteät arkipyhät);

2) maanantain ja perjantain välille nämä päivät mukaan lukien si-joittuvat (ns. liikkuvat arkipyhät)• uudenvuodenpäivä, • loppiainen, • vapunpäivä, • itsenäisyyspäivä, • jouluaatto, • joulupäivä ja • tapaninpäivä.

Soveltamisohje:Jos 2–kohdan mukainen ns. liikkuva arkipyhä sijoittuu lauantaille tai sunnuntaille, se ei vaikuta työaikaa lyhentävästi.

2 mom. Arkipyhälyhennys yleistyöajassa

Täyttä yleistyöaikaa noudatettaessa jokainen arkipyhä lyhentää ky-seisen jakson säännöllistä työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia. Jos py-syvästi eri viikonpäiville vahvistettu työaika on eripituinen viikon eri työpäivinä, arkipyhä lyhentää jakson säännöllistä työaikaa kyseiselle työpäivälle vahvistetun työajan määrän.

3 mom. Arkipyhälyhennys toimistotyöajassa

Täyttä toimistotyöaikaa noudatettaessa arkipyhä lyhentää kyseisen viikon säännöllistä työaikaa kyseiselle viikonpäivälle vahvistetun työ-ajan määrän.


OSA VI TYÖAIKA

4 mom. Arkipyhälyhennys osa-aikatyössä

Osa-aikatyötä noudatettaessa jokainen arkipyhä lyhentää asianomaisen viikon tai jakson säännöllistä työaikaa vastaavalla osuudella säännöllisestä täydestä työajasta kuin viranhaltijan/työntekijän osa-aikatyö on säännöllisestä täydestä työajasta. Jos pysyvästi eri viikonpäiville vahvistettu työaika on eripituinen viikon eri työpäivinä, arkipyhä lyhentää viikon säännöllistä työaikaa kyseiselle viikonpäivälle vahvistetun työajan määrän.

Soveltamisohje 2-4 mom:Pysyvästi eri viikonpäiville vahvistetulla työajalla tarkoitetaan tilanteita, joissa työaika on vahvistettu kiinteäksi eri viikonpäiville tai joissa työ vakiintuneesti joka viikko sijoit-tuu samalla tavalla eri viikonpäiville.

172 § Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvaus

Tuntipalkkaisen työntekijän arkipyhäkorvauksesta on määräys 37 §:ssä.

Luku 6B 2 TYÖAIKAMUOTOJEN YKSITYISKOHTAISET MÄÄRÄYKSET

Luku 6B 2.1. YLEISTYÖAIKA

180 § Yleistyöajan soveltaminen

Yleistyöaikaa sovelletaan työajan piirissä olevaan viranhaltijaan/työntekijään, johon ei sovelleta toimistotyöaikaa.

181 § Yleistyöaika, täysi jakso, täysi työaika

1 mom. Jakson säännöllinen täysi työaika

Yleistyöajassa työaikajakson säännöllinen täysi työaika määräytyy jakson pituuden mukaan seuraavasti:

Työaikajakson pituus viikkoa Säännöllinen täysi työaika työaikajaksossa

1 viikko 38 tuntia 15 minuuttia2 viikkoa 76 tuntia 30 minuuttia3 viikkoa 114 tuntia 45 minuuttia4 viikkoa 153 tuntia

2 mom. Vuorokautinen säännöllinen enimmäistyöaika

Vuorokautinen säännöllinen enimmäistyöaika on 9 tuntia vuorokau-dessa.

KirVESTES 2014-2016 141

TYÖAIKA OSA VI

3 mom. Tilapäinen vuorokautisen säännöllisen työajan ylitys

Tämän pykälän 2 momentin mukainen vuorokautinen säännöllinen enimmäistyöaika voidaan perustellusta syystä ylittää tilapäisesti. Tällöin viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan 158 §:n mukainen pit-kän työpäivän korvaus.

Soveltamisohje:Perusteltu syy voi olla esim. seurakunnan toiminnan ruuhkahuippu, äkillisesti sairas-tuneen toisen viranhaltijan/työntekijän sijaistaminen tai muu vastaava tarve.

4 mom. Neljän päivän työviikko

Viranhaltijan/työntekijän kanssa voidaan sopia, että yhden viikon työaikajaksoa noudatettaessa säännöllinen työaika järjestetään teh-täväksi 4 työpäivänä kalenteriviikossa. Tällöin säännöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 10 tuntia.

Soveltamisohje:Neljän päivän työviikon käyttöönotto edellyttää yksimielisyyttä työnantajan ja viran-haltijan/työntekijän välillä. Käyttöönotosta tulee sopia kirjallisesti. Sopimukseen tulee kirjata myös, millaisella menettelyllä järjestely lakkautetaan. Jollei järjestelyä käyt-töönotettaessa ole muuta sovittu, järjestely on irtisanottavissa molemmin puolin 1 kuukauden irtisanomisajoin. Irtisanomisajan jälkeen palataan 2-3 momenttien mu-kaiseen työajan normaaliin järjestelyyn.

182 § Yleistyöaika, keskeytynyt työaikajakso

Mikäli työaikajakso keskeytyy palvelussuhteen alkamisen tai päät-tymisen, vuosiloman, virka-/työvapaan tai lomautuksen johdosta, sovelletaan tällaisen keskeytyneen jakson osalta jäljempänä olevia keskeytyneen työaikajakson määräyksiä säännöllisestä työajasta ja lisä- ja ylityöstä.

Soveltamisohje:Virka-/työvapaalla tarkoitetaan tässä kaikkia virka-/työvapaita, mm. virka-/työvapaa-ta sairauden vuoksi (virka- /työvapaista ks. III osa, Poissaolot ja palkkaus poissaolo-ajoilta).

183 § Yleistyöaika, ennalta tiedossa oleva keskeytys

1 mom. Keskeytyneen jakson työaika, kun työaika on kiinteä

Jos viranhaltijan/työntekijän päivittäiset työajat on vahvistettu pysy-västi tietyille viikonpäiville, ennalta tiedetty keskeytys lyhentää viikon säännöllistä työaikaa kyseiselle keskeytyspäivälle vahvistetun työ-ajan määrän.

Soveltamisohje:Tämä momentti koskee käytännössä lähinnä yhden kalenteriviikon yleistyöajan jär-jestelyä, jossa työaika on järjestetty pysyvästi mutta eripituiseksi viikon eri työpäiville siten, että työpäivien pituus toistuu eri kalenteriviikoilla.


OSA VI TYÖAIKA

Jos työpäivät on järjestetty kiinteiksi, mutta työaika ei ole työpäivinä kiinteä, vaan voi vaihdella, etukäteen tiedetyllä keskeytyneellä jaksolla kukin keskeytysajalle sijoittuva työpäivä vähentää jaksolle suunniteltavaa työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia. Osa-aika-työssä vähennys on keskimääräisen päivittäisen työajan verran.

2 mom. Keskeytyneen jakson työaika, kun työaika ei ole kiinteä

Jos työaikajaksoon sisältyvällä kalenteriviikolla on ennalta tiedetty keskeytys, suunnitellaan siltä viikolta työaikaa työaikajaksolle seu-raavan taulukon mukaisesti. Muilta viikoilta täysi työaika on 38 tuntia 15 minuuttia.

Keskeytys, kalenteri-

päiviä viikossa

Keskeytyksen ulkopuolelle jäävät päivät

(viikon työjakso)

Viikon työjakson työaika

Työjakson laskennalliset

työpäivät(a’ 7 t 39 min.)

Työjakson laskennalliset vapaapäivät

1 6 30 tuntia 36 min 4 22 5 22 tuntia 57 min 3 23 4 22 tuntia 57 min 3 14 3 15 tuntia 18 min 2 15 2 15 tuntia 18 min 2 06 1 7 tuntia 39 min 1 0

Soveltamisohje:Keskeytyneen jakson taulukko koskee kaikkia yleistyöajan piirissä olevia viranhalti-joita/työntekijöitä jakson pituudesta riippumatta.

Ennalta tiedetty keskeytys otetaan huomioon jakson työaikaa määriteltäessä ja työ-ajan sijoittumista suunniteltaessa.

Taulukossa on vasemmanpuoleisessa sarakkeessa esitetty ennalta tiedetyn keskey-tyksen, esim. vuosiloman, kesto kalenteripäivinä. Keskeytyksen seurauksena viikon työaika on täyttä työaikaa lyhyempi. Viikon työaika määräytyy sen mukaan, miten monta työpäivää ja toisaalta vapaapäivää katsotaan sijoittuvan viikolla keskeytyk-sen ulkopuoliseen jaksoon eli viikon työjaksoon. Taulukon toinen sarake vasemmalta osoittaa viikon työjakson kalenteripäivien lukumäärän ja kaksi oikeanpuoleista sara-ketta viikon laskennalliset työpäivät ja vapaapäivät. Kunkin laskennallisen työpäivän pituus on keskimääräinen päivittäinen työaika 7 tuntia 39 minuuttia. Keskeytyneen viikon vapaapäivien laskennallinen lukumäärä on sovittu taulukkoon vain työajan määrittelyä varten eikä ohjaa keskeytyneen viikon työjaksolle tosiasiallisesti sijoitet-tavan työajan ja vapaapäivien määrää. Keskeytyneen viikon ja koko jakson työajan sijoittuminen eri päiville sekä vapaapäivien sijoittuminen toteutuu sen mukaan, miten jaksolle vahvistettu työaika ja vapaapäivät työnjohdollisesti määrätään sijoitettavaksi.

Jos ennalta tiedetty keskeytys kestää täsmälleen 7 kalenteripäivää, mutta sijoittuu kahdelle eri kalenteriviikolle, tällainen keskeytys vähentää jakson työaikaa 38 tuntia 15 minuuttia.

Keskeytyneen jakson taulukon soveltaminen vuosiloman antamisen yhteydessä määräytyy alla olevan taulukon mukaisesti. Vasen sarake ilmaisee lomajakson pi-tuuden kalenteripäivinä ja toinen sarake vasemmalta montako vuosilomapäivää ko. lomajaksolta kuluu. Loman kuluminen on yhteydessä siihen, montako työpäivää työssäolojaksolle laskennallisesti merkitään (sarake ”Työjakson laskennalliset työ-päivät”). Vuosilomaa kuluttavien päivien ja laskennallisten työpäivien summa on eri vaihtoehdoissa aina 5.

KirVESTES 2014-2016 143

TYÖAIKA OSA VI

Vuosiloma, kalenteri-

päiviä viikossa

Vuosilomaa kuluttavia

päiviä

Vuosiloman ulkopuolelle jäävät päivät

(viikon työjakso)

Viikon työjakson työaika

Työjakson laskennalliset

työpäivät(a’ 7 t 39 min.)

Työjakson laskennalliset vapaapäivät

1 1 6 30 t 36 min 4 22 2 5 22 t 57 min 3 23 2 4 22 t 57 min 3 14 3 3 15 t 18 min 2 15 3 2 15 t 18 min 2 06 4 1 7 t 39 min 1 0

3 mom. Työaika keskeytyneellä jaksolla osa-aikatyössä

Jos osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän työaika on kiinteä, hänen työaikansa määräytyy etukäteen tiedetyllä keskeytysjaksolla 1 mo-mentin mukaisesti. Muussa tapauksessa osa-aikatyössä säännölli-nen työaika keskeytyneellä jaksolla on samassa suhteessa 2 mo-mentissa mainittuun työaikaan, kuin säännöllinen osa-aikatyö on suhteessa täyteen työaikaan.

184 § Yleistyöaika, yllättävä keskeytys

1 mom. Yllättävän keskeytyksen määritelmä

Yllättävällä keskeytyksellä tarkoitetaan sellaista työaikajakson keskeytystä, joka ei ole ennalta tiedossa 183 §:n mukaisesti.

Soveltamisohje:Yllättävän keskeytyksen aiheuttaja voi olla esim. viranhaltijan/työntekijän äkillinen sairastuminen.

2 mom. Säännöllinen työaika yllättävän keskeytyksen jaksolla

Yllättävän keskeytyksen sattuessa työvuoroluetteloa ei muuteta. Jaksolla noudatetaan työvuoroluettelossa vahvistettua työaikaa sel-laisenaan jakson muina päivinä kuin keskeytyspäivinä.

Soveltamisohje:Toisin kuin 183 §:n tarkoittaman ennalta tiedossa olevan keskeytyksen tapaukses-sa, yllättävän keskeytyksen yhteydessä työvuoroluetteloa ei koskaan suunnitella ja vahvisteta uudelleen. Yllättävän keskeytyksen ajalle suunniteltua työaikaa ei tehdä. Jakson muiden päivien työaika tehdään vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti.

3 mom. Yllättävän keskeytyksen ajalle suunnitellun vapaa-aikakorvauksen siir-tyminen

Yllättävän keskeytyksen alle jäävät vapaana annettavat työaikakor-vaukset siirtyvät annettavaksi myöhemmin.


OSA VI TYÖAIKA

Esimerkki:Työntekijälle on 3 viikon työvuoroluetteloon suunniteltu annettavaksi työaikakorva-uksia vapaana jakson ensimmäisen viikon maanantai ja tiistai (muiden jakson sään-nöllisten vapaapäivien lisäksi). Kyseisten päivien vapaana toteuttamiseksi niille on laskennallisesti merkitty annettavaksi työaikakorvauksia noin kahden työpäivän ver-ran eli 15 tuntia (2 x 7 t 30 min.). Tällöin jaksolla teetettävä työaika on 99 tuntia 45 minuuttia (114 t 45 min. – 15 t).

Jos työntekijä sairastuu kyseisen viikon tiistaina, työvuoroluetteloa noudatetaan sellaisenaan. Sairastumisajalle merkitty työ jää tekemättä. Lisäksi tiistaille merkitty työaikakorvaus siirtyy annettavaksi myöhemmin. Sen sijaan maanantaille merkitty työaikakorvaus tulee annetuksi työvuoroluettelon mukaisesti.

On huomattava, että yllättävä keskeytys ei vaikuta viikoittaisen vapaa-ajan antami-seen. Yllättävän keskeytyksen alle jäävä säännönmukainen viikoittainen vapaa-aika ei siirry yllättävän keskeytyksen johdosta.

185 § Yleistyöaika, lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää työvuoro-luetteloon säännölliseksi työajaksi merkityn työajan, mutta joka ei ylitä 187 §:n mukaista ylityökynnystä.

Soveltamisohje:Yleistyöaikaa tekevälle voi tunti-tunnista korvattavaa lisätyötä muodostua seuraavis-sa tapauksissa:

1) jos työaikajakson työaika ei ole täysi esim. arkipyhälyhennyksen, virka-/työ-vapaan tai muun vastaavan syyn vuoksi, lisätyötä on normaalia lyhyemmäksi vahvistetun työajan ja ylityökynnyksen välinen aika.

2) jos työaikajakso keskeytyy (esim. sairaudesta johtuvan virka-/työvapaan vuok-si) ja viranhaltija/työntekijä on työssä jaksolle etukäteen vahvistetun työajan lisäksi, nämä yllättäen tehdyt työtunnit ovat lisätyötä jakson ylityökynnykseen asti. Keskeytyksestä johtuva, jaksolla todella tehtävien työtuntien määrän vähe-neminen ei alenna ylityökynnystä. Siksi yllättäen tehdyt työtunnit ovat lisätyötä ylityökynnykseen asti.

3) osa-aikatyössä lisätyötä on säännöllisen osa-aikatyön ja ylityökynnyksen väli-nen aika.

Kaikille em. tapauksille on yhteistä se, että lisätyöksi katsotaan aina se tehty työaika, joka ylittää suunnitellun/vahvistetun työajan, mutta joka ei ylitä työaikajakson ylityö-kynnystä.

Esimerkki 1 (poissaolo ei alenna ylityökynnystä):Vahtimestari on kokoaikainen (työaika 38 tuntia 15 minuuttia viikossa). Hän on vuo-silomalla työviikon maanantain ja tiistain (lomaa kuluu 2 päivää). Vahtimestari työs-kentelee keskiviikkona, torstaina ja perjantaina yhteensä 22 tuntia 57 minuuttia (kes-keytyneen jakson työvelvollisuus on 3*7 t 39 min = 22 t 57 min; ks. 183 § 2 mom.).

Vahtimestari pyydetään työhön toisen työntekijän sairastumisen vuoksi vapaapäivä-nään lauantaina ja hän tekee 9 tunnin työpäivän. Lauantaina tehdyt työtunnit ovat lisätyötä, joista korvaus on yksinkertainen tuntipalkka tai vastaava vapaa-aika. Ky-seisellä viikolla todella tehdyn työn määrä on yhteensä 31 tuntia 57 minuuttia (22 t 57 min + 9 t). Työ ei ole ylityötä, koska viikon tehdyn työajan ylityökynnys 38 tuntia 15 minuuttia ei ylity.

Työajat, tuntia

Ma (loma)

Ti (loma)

Ke To Pe La Yhteensä

Tehty työ 8 8 6 t 57 min 9 31 t 57 min

Siitä lisätyötä 9 9

KirVESTES 2014-2016 145

TYÖAIKA OSA VI

Esimerkki 2 (osa-aikainen työntekijä):Osa-aikaisen työntekijän säännöllinen työaika on 30 tuntia viikossa alla olevan taulu-kon mukaisesti. Työntekijä on sairaana kahtena päivänä (ti-ke). Lisäksi hän työsken-telee poikkeuksellisesti myös lauantaina ja sunnuntaina yhteensä 15 tuntia.

Tehty työaika viikossa on lisätyötä 38 tuntiin 15 minuuttiin asti. Jos osa-aikainen työntekijä on poissa osan työviikosta esimerkiksi sairauden vuoksi, sairausajan alle jäävät tekemättömät työtunnit eivät alenna ylityökynnystä, vaan se on edelleen 38 tuntia 15 minuuttia.

Jos työviikolle tulee säännölliseen osa-aikatyöhön verrattuna ylimääräistä työtä, se korvataan lisätyönä ylityökynnykseen asti. Esimerkissä 30 tunnin säännöllisen työ-velvollisuuden määrän katsotaan laskennallisesti täyttyvän perjantaina työpäivän päättyessä siitä huolimatta, että sairauden vuoksi sairauspäivinä ei tehty työtä. On huomattava, että sairauden alle jääviä tunteja ei oteta lukuun tehtynä työnä, kun tarkastellaan, milloin ylityökynnys täyttyy. Lauantain ja sunnuntain ylimääräinen työ korvataan lisätyönä. Koska tehty työaika ei ylitä ylityökynnystä, ylityönä korvattavaa työaikaa ei ole. Sairausajan palkkana maksettavat laskennalliset työtunnit eivät ole mukana tehdyn työajan laskelmassa.

Työajat, tuntia

Ma Ti(sairas)

Ke(sairas)

To Pe La Su Yhteensä

Säännöllinen työ 4 7 7 6 6 30

Tehty työ 4 6 6 9 6 31

Sairausajan palkka 7 7 14

Lisätyötä 9 6 15

Esimerkki 3 (arkipyhä ei alenna ylityökynnystä):Itsenäisyyspäivä sijoittuu tiistaiksi ja lyhentää viikon työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia, jolloin kokoaikaisen työntekijän työvelvollisuus on 30 tuntia 36 minuuttia (desimaa-leina 30,6 tuntia; 38,25 – 7,65). Työntekijän vapaapäivät ovat lauantai ja sunnuntai. Työntekijä tekee muina päivinä kuin vapaapäivinään, myös itsenäisyyspäivänä, työtä siten, että tehdyn työajan yhteismäärä on itsenäisyyspäiväviikolla 40 tuntia. Näistä 8 tuntia sijoittuu itsenäisyyspäivälle.

Työntekijälle syntyy lisä- ja ylityötä. Työtä on tehty 40 tuntia eli 1,75 tuntia yli sään-nöllisen täyden 38,25 tunnin työajan. Viikon työvelvollisuus arkipyhästä johtuen olisi kuitenkin ollut tavanomaista pienempi eli 30,6 tuntia. Arkipyhän vuoksi alentunut työ-velvollisuus ei alenna 38,25 tunnin ylityökynnystä. Säännölliseen palkkaan oikeutta-va työmäärä ylittyi 9,4 tuntia (40–30,6). Siitä lisätyötä on 7,65 tuntia ylityökynnykseen asti. Sen ylittävä työ on 50 %:lla korotettua ylityötä (1,75 tuntia).


OSA VI TYÖAIKA

Lisäksi annetaan erillinen sunnuntaityökorvaus itsenäisyyspäivänä tehdystä työstä (8 t).

Työajat, tuntia Ma Ti (Itsen.-pvä)

Ke To Pe La Su Yhteensä

Arkipyhäviikon työaika 30,6

Tehty työ 8 8 8 8 8 40

Lisätyötä 1,4 6,25 7,65

Ylityötä 1,75 1,75

Ylityökorotuksen määrä (50 %) 0,875 0,875

Sunnuntaityö-korvaus 8 8

Korvaukset yhteensä 8 1,4 8,875 18,275

186 § Yleistyöaika, lisätyön korvaaminen

Lisätyö korvataan maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin li-sätyötunnilta tai antamalla viranhaltijalle/työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.

Esimerkki:Viranhaltijaan sovelletaan 3 viikon työaikajaksoa. Hän on vuosilomalla jakson kaksi ensimmäistä viikkoa. Jakson säännöllinen työaika on tällöin 38 tuntia 15 minuuttia. Jos hänellä teetetään jakson työviikolla esim. 42 tuntia työtä, 38 tuntia 15 minuut-tia ylittävä työaika korvataan lisätyönä. Työviikolla teetettävien työpäivien pituuden perusteella voi kuitenkin tulla annettavaksi 158 §:n mukainen korvaus pitkästä työ-päivästä.

187 § Yleistyöaika, ylityö

1 mom. Ylityökynnys

Yleistyöajassa ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylit-tää seuraavat ylityökynnykset:

Työaikajakson pituus, viikkoa Ylityökynnys 1 viikko 38 tuntia 15 minuuttia

2 viikkoa 76 tuntia 30 minuuttia3 viikkoa 114 tuntia 45 minuuttia4 viikkoa 153 tuntia

Soveltamisohje:Ylityökynnys on sama sekä täyttä säännöllistä työaikaa että osa-aikatyöaikaa te-kevillä viranhaltijoilla/työntekijöillä. Jos työaika on järjestetty 201 §:n mukaiseksi ta-soittumisjärjestelmäksi, ylityökynnykset ovat kyseisessä järjestelmässä määritellyt viikoittaiset säännölliset enimmäistyöajat, kuitenkin vähintään tämän momentin mu-kainen ylityökynnys. Tasoittumisjärjestelmän käyttö ei alenna ylityökynnyksiä.

KirVESTES 2014-2016 147

TYÖAIKA OSA VI

Esimerkki 1:Vahtimestariin sovelletaan viikon työaikajaksoa. Säännöllinen työaika on 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Viikon aikana on tehty työtä yhteensä 44 tuntia siten, että tiistaina työaika on ollut poikkeuksellisesti 11 tuntia ja muina työpäivinä enintään 9 tuntia. Yli-työtä on se työaika, joka tehtyinä työtunteina ylittää 38 tuntia 15 minuuttia. Tehdystä ylityöstä 4 ensimmäistä tuntia annetaan 50 %:lla korotettuna ja sen jälkeiset tunnit 100 %:lla korotettuna.

Ylityötä on syntynyt kaikkiaan 5 tuntia 45 minuuttia (desimaaleina 5,75 = 44–38,25). Ylityötä eivät ole tiistain 9 tuntia ylittävät työtunnit, vaan vasta lauantaina ne työtun-nit, jotka on tehty ylityökynnyksen (38,25) ylittävästi.

Lisäksi tulee huomata, että kun tiistaina on tehty 11 tunnin työpäivä, työpäivän pituus ylittää työpäivän säännöllisen työajan rajan, joka on 9 tuntia. Vaikka 9 tunnin ylittävä työaika sisältyy viikon tässä vaiheessa vielä säännölliseen työaikaan, siihen makse-taan 20 %:n suuruinen pitkän työpäivän korvaus (yhteensä 0,4 t; 2*20 %; ks. 158 §).

Työajat, tuntia Ma Ti Ke To Pe La Su Yhteensä

Tehty työ 11 t 8 t 8 t 9 t 8 t 44 t

Ylityötä 5,75 t 5,75 t

Ylityökorotuksen määrä (50 %) 2 2


Pitkän työpäivän korvaus (2 t * 20 %) 0,4 0,4

Korvaukset yhteensä 0,4 9,5 9,9

Esimerkki 2:Seurakuntamestariin sovelletaan 3 viikon työaikajaksoa. Säännöllinen työaika on 114 tuntia 45 minuuttia (desimaaleina 114,75 tuntia). Jakson aikana tehdään työtä 120 tuntia. Lisäksi jaksoon sisältyy yksi työaikaa lyhentävä arkipyhä, joka lyhentää jakson työaikaa 7 tuntia 39 minuuttia (7,65 tuntia).

Säännölliseen palkkaan oikeuttava työaika on arkipyhän vuoksi 107,1 tuntia (114,75–7,65). Arkipyhän aiheuttama työajan väheneminen ei alenna ylityökynnystä 114,75 tunnista. Jaksolta syntyy työaikakorvauksia seuraavasti:

• Lisätyötä on 7,65 tuntia (työaika 107,1 tunnista 114,75 tuntiin).• Ylityötä 5,25 tuntia, joka kaikki annetaan 50 %:lla korotettuna (3 viikon jaksolla

100 %:n ylityökynnys on 12 tuntia ylityötä, joka ei esimerkissä ylity). Ylityökor-vauksen yhteismäärä korotusosineen on 7,875 tuntia (5,25+2,625).

• Yhteensä lisä- ja ylityöaikakorvauksia kertyy 15,525 tuntia (7,65+7,875). • Jos jaksoon on sisältynyt työpäiviä, joina työtä on tehty illalla/yöllä, pyhäpäi-

vinä tai työpäivän pituus on ylittänyt 9 tuntia, annetaan niiltä tunneilta erillinen ilta/yötyökorvaus, sunnuntai- tai aattotyökorvaus tai pitkän työpäivän korvaus (156–158 §).

Työaikakorvauksettunteina

Ylityö: tehdyn työajan palkka sunnuntailta

Ylityökorotuksen määrä(50 tai 100 %)

Korvaukset yhteensä

Jakson säännöllinentyöaika (arkipyhälyhennys!) 107,1

Lisätyötä 7,65 7,65

Ylityötä 5,25 2,625 7,875

Korvaukset yhteensä 12,90 2,625 15,525


OSA VI TYÖAIKA

2 mom. Ylityö keskeytyneellä työaikajaksolla

Jos työaika on keskeytynyt 183 tai 184 §:n mukaisesti, ylityöksi katsotaan tällaisella keskeytyneellä jaksolla se työaika, joka ylittää jakson ylityökynnyksen. Työvuoroluettelossa vahvistetun työajan ylittävä työaika keskeytyneellä työaikajaksolla on lisätyötä ylityökyn-nykseen asti.

188 § Yleistyöaika, ylityön korvaaminen

Ylityökynnyksen ylittävät tehdyt ylityötunnit korvataan korotettuna seuraavan taulukon mukaisesti:

Työaikajakson pituus, viikkoa

Ylityökorvaus 50 % Ylityökorvaus 100 %

1 viikko ensimmäiset 4 tuntia 4 tuntia ylittävä ylityöaika 2 viikkoa ensimmäiset 8 tuntia 8 tuntia ylittävä ylityöaika 3 viikkoa ensimmäiset 12 tuntia 12 tuntia ylittävä ylityöaika 4 viikkoa ensimmäiset 16 tuntia 16 tuntia ylittävä ylityöaika

Soveltamisohje:Ks. esimerkki 187 §:n yhteydessä.

Ylityökorvausten rajoituksista eräille henkilöstöryhmille on voimassa, mitä 163 ja 164 §:ssä määrätään työaikakorvausten suorittamista koskevista rajoituksista.

Luku 6B 2.2. TOIMISTOTYÖAIKA

190 § Toimistotyöajan soveltaminen

Toimistotyöaikaa sovelletaan pääasiallisesti hallinto- ja toimistotyös-sä työskenteleviin viranhaltijoihin/työntekijöihin.

Soveltamisohje:Toimistotyöajan soveltamisedellytyksiä harkittaessa ratkaisevaa on työtehtävien laa-tu ja luonne, sekä se kuinka suuri osa työstä tapahtuu toimisto-olosuhteissa.

191 § Toimistotyöaika, säännöllinen täysi työaika ja sen järjestäminen

1 mom. Säännöllinen täysi työaika viikossa ja vuorokaudessa, pääsääntö

Toimistotyöajassa viranhaltijan/työntekijän säännöllinen täysi työ-aika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 15 minuuttia vuoro-kaudessa, jollei 2-3 momentista muuta johdu.

2 mom. Päivittäisen työajan jousto

Työaika voidaan toimiston aukiolojen vuoksi pysyväisluonteisesti jär-jestää siten, että se on enintään 9 tuntia vuorokaudessa ja 36 tuntia 15 minuuttia viikossa.

KirVESTES 2014-2016 149

TYÖAIKA OSA VI

3 mom. Tilapäinen vuorokautisen säännöllisen työajan ylitys

Tämän pykälän 1 tai 2 momentin mukainen vuorokautinen säännölli-nen enimmäistyöaika voidaan perustellusta syystä ylittää tilapäises-ti. Tällöin viranhaltijalle/työntekijälle maksetaan 158 §:n mukainen pitkän työpäivän korvaus niiltä työtunneilta, jotka ylittävät 9 tuntia vuorokaudessa.

Soveltamisohje:Perusteltu syy voi olla esim. seurakunnan toiminnan ruuhkahuippu, äkillisesti sairas-tuneen toisen viranhaltijan/työntekijän sijaistaminen tai muu vastaava tarve.

4 mom. Neljän päivän työviikko

Viranhaltijan/työntekijän kanssa voidaan sopia, että säännöllinen vii-koittainen työaika järjestetään tehtäväksi 4 työpäivänä. Tällöin sään-nöllinen työaika vuorokaudessa on enintään 10 tuntia.

Soveltamisohje 2-3 mom:Neljän päivän työviikon käyttöön otto edellyttää yksimielisyyttä työnantajan ja vi-ranhaltijan/työntekijän välillä. Käyttöönotosta tulee sopia kirjallisesti. Sopimukseen tulee kirjata myös, millaisella menettelyllä järjestely lakkautetaan. Jollei järjestelyä käyttöönotettaessa ole muuta sovittu, järjestely on irtisanottavissa molemmin puolin 1 kuukauden irtisanomisajoin. Irtisanomisajan jälkeen palataan 1-3 momenttien mu-kaiseen työajan normaaliin järjestelyyn.

Toimistotyöajassa työajan viikkoa pidemmät tasoittumiset tulee toteuttaa työajan ta-soittumisjärjestelmää noudattaen (ks. 201 §).

192 § Toimistotyöaika, keskeytyneen työviikon työaika

Keskeytyneellä työviikolla työaika vähenee keskeytysajalle sijoittuvi-en työpäivien työajan määrällä.

Soveltamisohje:Toimistotyössä, toisin kuin yleistyöajassa, työaika sijoittuu vakiintuneesti kiinteänä työaikana viikon eri työpäiville. Tämän vuoksi keskeytyneen viikon työajan määrittä-misessä ei tehdä eroa ennalta tiedetyn ja yllättäen keskeytyneen viikon välillä. Kun työviikko keskeytyy esim. sairauden tai vuosiloman vuoksi, poissaolopäivien työaika jää tekemättä. Tästä johtuen viikon aikana tehtävien työtuntien määrä jää normaalia vähäisemmäksi.

Jos samalle työviikolle sijoittuu sekä työviikon keskeytys että poikkeuksellisesti työn teettämistä vakiintuneena vapaapäivänä, tällaisesta vapaapäivälle sijoittuvasta työs-tä maksetaan lisätyökorvaus säännöllisen täyden työajan ylityökynnykseen asti. Jos työaika ylittää ylityökynnyksen, se korvataan ylityönä (ks. 193 § ja 195 §).

Esimerkki:Kokoaikainen toimistotyöntekijä on sairaana maanantain ja tiistain. Hän on työssä viikon muut säännölliset työpäivät keskiviikosta perjantaihin. Tämän lisäksi hän työs-kentelee normaalina vapaapäivänään lauantaina 6 tuntia. Lauantain työtunnit korva-taan lisätyönä.


OSA VI TYÖAIKA

193 § Toimistotyöaika, lisätyön määritelmä

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää työvuoro-luetteloon säännölliseksi työajaksi merkityn työajan, mutta joka ei ylitä 195 §:n mukaista ylityökynnystä.

Esimerkki 1 (lisä- ja ylityö):Toimistosihteerin täysi työaika on 36 tuntia 15 minuuttia viikossa ja 7 tuntia 15 mi-nuuttia (7,25 tuntia desimaaleina) päivässä maanantaista perjantaihin. Hän tekee työviikon aikana työtä taulukon mukaiset tuntimäärät. Säännöllinen työaika 36,25 tuntia tulee täyteen, kun perjantaina on tehty 4,5 tuntia työtä.

Tehtyä työaikaa viikossa on yhteensä 44,75 tuntia (4 * 7,25 + 10 + 6). Täysi työaika on 36 tuntia 15 minuuttia. Kuten yleistyöajassa, myös toimistotyöajassa ylityökyn-nys on 38,25 tuntia viikossa. Siten työaika 36,25 tunnista 38,25 tuntiin on lisätyötä. Vasta sen ylittävä työ on ylityötä. Ylityö on 50 %:lla korotettua perjantaina viimeiset 0,5 tuntia (korotus 0,25) ja ensimmäiset 3,5 tuntia lauantaina (korotus 1,75). Tämän jälkeiset lauantain työtunnit korotetaan 100 %:lla (2,5 t). Torstailta annetaan pitkän työpäivän korvaus 1 tunnilta (ks. 158 §).


Tehty työ 7,25 7,25 7,25 10 7 6 45

Säännöllistätyöaikaa 7,25 7,25 7,25 10 4,5 36,25

Lisätyötä 2 2

Ylityötä 0,5 6 6,5

Ylityökorotuksen määrä (50 %) 0,25 1,75 2



Korvauksetyhteensä 0,2 2,75 10,25 13,2

Esimerkki 2 (arkipyhän vaikutus lisä- ja ylityöhön):Muuten sama esimerkki kuin esimerkki 1, mutta lisäksi oletetaan, että keskiviikko on itsenäisyyspäivä, jolloin toimistot ovat suljettuina. Itsenäisyyspäivä lyhentää viikon työaikaa 7,25 tuntia. Tämän vuoksi työviikko muodostuu taulukon mukaiseksi.

Tehtyä työaikaa viikossa on yhteensä 37,5 tuntia (2 * 7,25 + 10 + 7 + 6). Arkipyhävii-kon täysi työaika on 29 tuntia, kun viikolla on yksi työaikaa lyhentävä arkipyhä. Kuten yleistyöajassa, myös toimistotyöajassa ylityökynnys on 38,25 tuntia viikossa eikä ar-kipyhä alenna sitä. Työaika 29 tunnista tehtyyn 37,75 tuntiin on lisätyötä. Kun tehtyä työtä on vähemmän kuin ylityökynnys on, viikon täyden työajan (29 t) ylittävä työaika on lisätyötä. Vasta sen ylittävä työ olisi ylityötä, mutta tehty työaika jää alle 38,25 t ylityökynnyksen. Arkipyhä, joka lyhentää viikon työaikaa, ei alenna ylityökynnystä.

Työaikakorvauksia on yhteensä 4,5 tuntia vähemmän kuin esimerkissä 1. Syynä on se, että viikossa on tehty työtä vähemmän kuin esimerkissä 1. Siten tässä esimerkis-sä toimistosihteerille kertyy vähemmän työaikakorvauksia, mutta hänellä on enem-män vapaa-aikaa kuin esimerkin 1 tilanteessa.

KirVESTES 2014-2016 151

TYÖAIKA OSA VI


Tehty työ 7,25 7,25 0 10 7 6 37,5

Säännöllistätyöaikaa (viikon työvelvollisuus)

7,25 7,25 10 4,5 29

Lisätyötä 2,5 6 8,5

Ylityötä 0 0


Korvauksetyhteensä 0,2 2,5 6 8,7

194 § Toimistotyöaika, lisätyön korvaaminen

Lisätyö korvataan maksamalla korottamaton tuntipalkka kultakin li-sätyötunnilta tai antamalla viranhaltijalle/työntekijälle vapaa-aikaa säännöllisenä työaikana 1 tunti kutakin lisätyötuntia kohden.

Esimerkki 1:Kokoaikaisen toimistotyöntekijän työviikolle sijoittuu työaikaa lyhentävä arkipyhä. Tämän lisäksi työntekijä työskentelee normaalina vapaapäivänään lauantaina poik-keuksellisesti 6 tuntia. Lauantain työtunnit korvataan lisätyönä, koska viikon aikana tehty työaika ei arkipyhälyhennyksen vuoksi ylitä ylityökynnystä (38 tuntia 15 minuut-tia).

Esimerkki 2:Osa-aikaisen toimistotyöntekijän säännöllinen työaika on 20 tuntia viikossa, joka tehdään kolmena työpäivänä, maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Jos työntekijä tekee torstaina ylimääräisesti 6 työtuntia, se korvataan lisätyönä.

195 § Toimistotyöaika, ylityökynnys

Toimistotyöajassa ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ylittää 38 tuntia 15 minuuttia viikossa (ylityökynnys).

Soveltamisohje:Täysi toimistotyöaika (36 t 15 min.) viikossa on kaksi tuntia lyhyempi kuin yleistyöaika (38 t 15 min.). Toimistotyöajassa noudatetaan siitä huolimatta samaa ylityökynnystä kuin yleistyöajassa. Siten toimistotyöajassa kokoaikaiselle viranhaltijalle/työntekijälle korvataan säännöllisen täyden työajan ylittävästä työstä aina kaksi ensimmäistä työ-tuntia lisätyönä ja vasta sen ylittävältä työajalta maksetaan ylityökorvaus.

Ylityökynnys on sama täyttä säännöllistä työaikaa ja osa-aikatyötä tekevillä viranhal-tijoilla/työntekijöillä.

Ks. esimerkki 193 §:n yhteydessä.

196 § Toimistotyöaika, ylityön korvaaminen

Ylityönä korvataan ylityökynnyksen ylittävät tehdyt työtunnit, joiden lisäksi annetaan ylityökorvausta seuraavasti

1) 4 ensimmäiseltä ylityötunnilta ylityökorvaus on 50 %2) 4 tuntia ylittäviltä ylityötunneilta ylityökorvaus on 100 %.


OSA VI TYÖAIKA

Soveltamisohje:Tehdystä ylityöstä maksetaan tehdyn ylityötunnin perustuntipalkka ja lisäksi ylityö-korvaus 50 % tai 100 % perustuntipalkasta. Jos ylityö korvataan vapaana, vapaana annetaan tehdyn ylityöajan lisäksi puoli tuntia tai tunti ylityökorvausta sen mukaan onko ylityö ollut korvattava 50 %:n vai 100 %:n mukaisena.

Ylityökorvausten rajoituksista eräille henkilöstöryhmille on voimassa, mitä 163 §:ssä määrätään työaikakorvausten suorittamista koskevista rajoituksista.

Esimerkki 1: Kokoaikainen toimistotyöntekijä tekee säännöllisen työaikansa lisäksi työtä tiistaina 5 tuntia ja torstaina 2 tuntia. Yhteensä säännöllisen työajan ylittävää työtä on 7 tuntia. Tästä on 2 tuntia lisätyötä (ks. 193 §) ja 5 tuntia ylityötä. Ylityön 4 ensimmäiseltä tun-nilta maksetaan tehdyn ylityöajan perustuntipalkan (4 t) lisäksi 50 %:n ylityökorvaus (4 tunnista yhteensä 2 tunnin palkka/vapaa-aika) sekä viidenneltä työtunnilta tehdyn ylityöajan perustuntipalkan lisäksi 100 %:n ylityökorvaus. Viikon ylityöstä maksetaan tai annetaan vapaa-aikana siten 5 tunnin perustuntipalkka (4+1 tuntia) tehdystä yli-työstä sekä yhteensä 3 tunnin ylityökorvaus (4 x 50 % + 1 x 100 %).

Esimerkki 2:Osa-aikaisen toimistotyöntekijän säännöllinen työaika on 20 tuntia viikossa, joka tehdään maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Tämän lisäksi hän työskentelee poikkeuksellisesti torstaina 8 tuntia, perjantaina 9 tuntia ja lauantaina 5 tuntia. Vii-kon tehty työaika on yhteensä 42 tuntia. Säännöllisen palkan lisäksi maksetaan tai annetaan vapaa-aikana

1) lisätyökorvausta 18 tuntia 15 minuuttia ylityökynnykseen 38 tuntia 15 minuuttiin asti (ylityökynnys 38 t 15 min – säännöllinen työaika 20 t = 18 t 15 min)

2) ylityön perustuntipalkkaa 38 tuntia 15 minuuttia ylittävästä työstä 3 tuntia 45 minuuttia (= ylityökynnyksen ylittävä työaika).

3) samalta 3 t 45 minuutin ylityöajalta ylityökorvausta 50 % eli 1 tunti 52,5 minuut-tia.

Korvausten yhteismäärä on 23 tuntia 52,5 minuuttia (= 18 t 15 min + 3 t 45 min + 1 t 52,5 min), joka pyöristetään lopuksi täyteen 24 tuntiin.

Esimerkki 3:Kokoaikaisen viranhaltijan vaativuusryhmä on 602. Jos hän työskentelee yli sään-nöllisen työaikansa 36 tuntia 15 minuuttia, hänelle maksetaan tästä säännöllisen työajan ylittävästä työstä korvausta tunti-tunnista periaatteella. Hänelle ei makseta muita työaikakorvauksia.

Luku 6B 3 TYÖAIKA-ASIAKIRJAT

200 § Työvuoroluettelo

1 mom. Työvuoroluettelon laatiminen

Työnantajan on laadittava työvuoroluettelo, josta käy ilmi viranhal-tijan/työntekijän säännöllisen työajan päivittäiset alkamis- ja päät-tymisajankohdat sekä lepoajat. Työvuoroluettelo on laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa laadittaessa on viranhaltijan/työntekijän tai luottamusmiehen vaatimuksesta nou-datettava vastaavasti, mitä 201 §:n 2 momentissa on työajan tasoit-tumisjärjestelmän muuttamisesta määrätty.

Soveltamisohje:Työvuoroluettelo tulee laatia ennalta viranhaltijaan/työntekijään sovellettavan työ-

KirVESTES 2014-2016 153

TYÖAIKA OSA VI

aikamuodon mukaisesti toimistotyöajassa kalenteriviikoksi ja yleistyöajassa koko jakson ajaksi. Jos työvuoroluettelon laatiminen jaksotyössä ennalta koko jakson ajal-le on suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi mahdotonta, tulee työvuoroluet-telo laatia niin valmiiksi kuin mahdollista. Työvuoroluetteloa tulee täydentää heti, kun töiden sijoittuminen on selvillä, kuitenkin aina viimeistään 7 päivää ennen työviikon alkamista.

Työajan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä päivittäiset lepoajat tulee ilmoittaa täsmällisin kellonajoin. On kuitenkin mahdollista laatia työvuoroluettelo, jossa viran-haltija/työntekijä saa tietyissä rajoissa itse määrätä em. ajankohdat. Näin voidaan menetellä esim. liukuvaa työaikaa noudatettaessa.

2 mom. Työvuoroluettelon tiedoksi antaminen ja muuttaminen sen jälkeen

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti viranhaltijoiden/työnte-kijöiden tietoon hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen saa työvuo-roluetteloa muuttaa vain viranhaltijan/työntekijän suostumuksella tai perustellusta syystä.

Soveltamisohje:Työvuoroluetteloa voi sen tiedoksi antamisen jälkeen muuttaa vain perustellusta ja seurakunnan toiminnan kannalta välttämättömästä syystä. Perustellun syyn olemas-sa olo harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi ennalta arvaamattomia poissaoloja. Perusteltu syy on olemassa aina sil-loin, kun työvuoroluettelossa on teknisluonteinen virhe, esimerkiksi laskuvirhe.

Jos muutos tehdään viranhaltijan/työntekijä suostumuksella, ei perusteltua syytä edellytetä.

3 mom. Pakottava este saapua työhön

Jos viranhaltija /työntekijä ei voi pakottavan esteen vuoksi saapua työhön työvuoroluetteloon merkittynä työaikana, hänen on mahdolli-simman pian saatettava asia esimiehensä tietoon.

201 § Säännöllisen työajan tasoittumisjärjestelmä

1 mom. Työajan tasoittumisjärjestelmän laatiminen

Jos 181 tai 191 §:n mukainen säännöllinen työaika on järjestetty keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan ta-soittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu määrättyyn keskimäärään.

Soveltamisohje:Työajan tasoittumisjärjestelmässä säännöllinen työaika voidaan järjestää keskimää-räiseksi tasoittumisjakson kuluessa, joka voi olla pidempi kuin yleistyöajan 1-4 viik-koa tai toimistotyöajan yksi viikko. Tällöin säännöllinen työaika vaihtelee eri viikkoina ja tasoittuu keskimääräiseksi vahvistetun tasoittumisjakson kuluessa. Tässä järjes-telmässä kunkin viikon säännöllinen työaika ja mahdollisuuksien mukaan vapaapäi-vien sijoittuminen on määrättävä etukäteen koko tasoittumisjaksolle.

Käytännössä työajan tasoittumisjärjestelmää käytetään, kun työaika on paikallisesti järjestetty vaihtelevaksi vuoden eri aikoina. Viikoittainen säännöllinen työaika voi ta-soittumisjärjestelmää käytettäessä olla enintään 48 tuntia ja vuorokautinen säännöl-


OSA VI TYÖAIKA

linen työaika enintään 8 tuntia.

Tasoittumisjärjestelmästä on erotettava työvuoroluettelo, josta on määrätty 200 §:ssä. Jos koko tasoittumisjaksoksi on mahdollista laatia työvuoroluettelo, työvuoro-luettelo korvaa tässä pykälässä tarkoitetun tasoittumisjärjestelmän.

2 mom. Työajan tasoittumisjärjestelmän muuttaminen

Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjes-telmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle tai, jollei tällais-ta seurakunnassa ole, työsuojeluvaltuutetulle tai, jollei tällaistakaan ole, viranhaltijoille/työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luon-nokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. Muutoksista on il-moitettava viranhaltijalle/työntekijälle mahdollisimman hyvissä ajoin.

LUKU 6C MUUT MÄÄRÄYKSET

210 § Työaikapankki

Työaikapankista on voimassa, mitä siitä on erikseen määrätty.

Soveltamisohje:Työaikapankin käyttöönotosta ja käytöstä on sovittu virka- ja työehtosopimuksella työaikapankista, ks. liite 14A-D.

211 § Puhelinpäivystyskorvaus

Työnantaja ja viranhaltija/työntekijä voivat sopia, että viranhaltija/työntekijä on puhelimitse tavoitettavissa seurakunnassa hälytyksen aiheuttavan tapahtuman vuoksi (puhelinpäivystys). Viranhaltija ei saa kieltäytyä puhelinpäivystyksestä, joka on työn laadun ja pakot-tavan syyn vuoksi välttämätöntä. Puhelinpäivystyksestä maksetaan päivystyksen sitovuuden, hälytyksen aiheuttaman toimenpidevel-vollisuuden ja toimenpiteiden kiireellisyyden sekä muiden puhelin-päivystyksestä viranhaltijalle/työntekijälle aiheutuvien velvoitteiden mukaisesti korvausta, jonka suuruus on vähintään 43 euroa kuukau-dessa.

Soveltamisohje: Puhelinpäivystyksessä viranhaltijan/työntekijän on oltava tavoitettavissa puhelimit-se. Yleensä kysymyksessä on kiinteistöjen hälytyslaitteiden aiheuttamiin hälytyksiin tai hengelliseen työn hälytysluonteisiin tehtäviin liittyvä päivystys, jossa viranhaltija/työntekijä tavoitetaan hälytyksen sattuessa puhelimitse.

Puhelinpäivystyskorvaus maksetaan kuukausittain. Se ei ole osa varsinaista palkkaa. Jos viranhaltijalle/työntekijälle myönnetään vuosilomaa tai virkavapaata/työvapaata, joka kestää koko kalenterikuukauden, korvausta ei tällaiselta kuukaudelta makseta.

KirVESTES 2014-2016 155

OSA VIIERÄÄT HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ETUUDET

VII OSA ERÄÄT HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ETUUDET

220 § Palkkaus osallistumisesta työntekijäjärjestöjen kokouksiin

1 mom. Työntekijäjärjestöt, joiden kokouksiin osallistumisesta maksetaan palk-ka

Viranhaltijalle/työntekijälle, jolle on myönnetty virka-/työvapaata Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry.:n, Kirkon alan unioni r.y.:n tai Kirkon alat ry:n ylimpien päättävien toimielinten koko-uksiin osallistumista varten, maksetaan sanotuilta virka-/työvapaa-ajoilta varsinainen palkka, jos kokouksissa käsitellään virka- tai työ-ehtosopimusasioita.

2 mom. Kokoukset, joihin osallistumisen ajalta maksetaan palkka

Edellä tarkoitettuja ylimpiä päättäviä elimiä ovat Julkisalan koulutet-tujen neuvottelujärjestö JUKO ry.:n kevät- ja syysliittokokous, hallitus ja kirkon neuvottelukunta, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL r.y.:n hallitus ja edustajisto, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilö-liitto Jyty ry.:n liittohallitus ja -valtuusto sekä Kirkon alat ry:n työvalio-kunta, hallitus ja edustajisto.

221 § Ruokaraha

Kirkon luottamusmiessopimuksen 10 §:ssä tarkoitettuna ruokailu-kustannusten korvauksena suoritetaan sanotun sopimuksen 3 §:ssä sanotulle viranhaltijalle/työntekijälle liitteen 1 kohdan 6 mukainen korvaus kultakin kurssipäivältä. Työnantajan kanssa voidaan sopia ruokarahan maksamisesta suoraan työntekijäjärjestölle.

222 § Luottamusmiehelle maksettava korvaus

Pääsopijajärjestön luottamusmiehelle maksetaan luottamusmiesteh-tävien hoitamisesta erillinen kuukausittainen korvaus liitteen 1 koh-dan 6 mukaisesti.

223 § Luottamusmiehelle maksettava palkka luottamusmieskoulutuksen ajalta

Pääsopijajärjestön luottamusmiehelle maksetaan varsinainen palk-ka Kirkon työmarkkinalaitoksen hyväksymään luottamusmieskoulu-tukseen osallistumiseksi myönnetyn virka-/työvapaan ajalta.


OSA VII ERÄÄT HENKILÖSTÖN EDUSTAJIEN ETUUDET

224 § Työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus

1 mom. Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta erillinen kuukausittainen korvaus liitteen 1 kohdan 6 mukaisesti.

2 mom. Korvauksen maksaminen varavaltuutetulle

Korvaus suoritetaan työsuojeluvaltuutetun sijasta varavaltuutetulle, milloin hän työnantajalle tehdyn ilmoituksen mukaan hoitaa työsuo-jeluvaltuutetun tehtävää tämän ollessa estyneenä yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan.

3 mom. Korvauksen maksaminen, kun työsuojeluvaltuutettuja on useita

Mikäli seurakuntaan on valittu useampi kuin yksi työsuojeluvaltuutet-tu, maksetaan kullekin heistä korvausta liitteen 1 kohdan 6 kohdan (Muu luottamusmies) mukaisesti.

KirVESTES 2014-2016 157

EUROMÄÄRÄISET PALKAT, PALKKIOT JA KORVAUKSET LIITE 1

EUROMÄÄRÄISET PALKAT, PALKKIOT JA KORVAUKSET

1. Yleinen palkkausjärjestelmä

Vaativuusryhmien vähimmäispalkat; 22 §

Vaativuusryhmä Vähimmäispalkka1.4.2014

€

Vähimmäispalkka1.8.2014

€

Vähimmäispalkka1.8.2015

€201 1 474,78 1 494,78 1 500,76202 1 529,70 1 549,70 1 555,90301 1 647,62 1 667,62 1 674,29302 1 705,48 1 725,48 1 732,38303 1 770,64 1 790,64 1 797,80401 1 829,77 1 849,77 1 857,17402 1 900,06 1 920,06 1 927,74403 2 018,33 2 038,33 2 046,48501 2 136,59 2 156,59 2 165,22502 2 253,75 2 273,75 2 282,85503 2 372,02 2 392,02 2 401,59601 2 596,26 2 616,26 2 626,73602 3 074,32 3 094,32 3 106,70603 3 540,18 3 560,18 3 574,42701 4 130,38 4 150,38 4 166,98702 4 837,74 4 857,74 4 877,17703 5 664,48 5 684,48 5 707,22704 6 491,24 6 511,24 6 537,28


LIITE 1 EUROMÄÄRÄISET PALKAT, PALKKIOT JA KORVAUKSET

2. Tuntipalkkajärjestelmä

Tuntipalkkahinnoittelu; 33 §

Hinnoitteluryhmä Perustuntipalkka1.4.2014

€/tunti

Perustuntipalkka1.8.2014

€/tunti

Perustuntipalkka1.8.2015

€/tunti

T1 10,41 – 12,16 10,53 – 12,28 10,57 – 12,33T2 10,04 – 11,17 10,16 – 11,29 10,20 – 11,34T3 9,00 – 10,17 9,12 – 10,29 9,16 – 10,33

Kokemuslisät; 34 §

Kokemuslisään oikeuttava aika

Kokemuslisän määrä

1.4.2014€/tunti


1.8.2014€/tunti


1.8.2015€/tunti

2 vuotta 0,51 0,51 0,524 vuotta 0,93 0,93 0,946 vuotta 1,30 1,30 1,318 vuotta 1,69 1,69 1,70

Henkilökohtainen lisä; 35 §

1.4.2014€/tunti

1.8.2014€/tunti

1.8.2015€/tunti

Enintään 1,01 1,01 1,02

Työolosuhdelisä; 36 §

1.4.2014€/tunti

1.8.2014€/tunti

1.8.2015€/tunti

Enintään 3,03 3,03 3,04

KirVESTES 2014-2016 159


3. Virkaehtosopimus ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilusta seurakunnissa

3 § Viran hinnoitteluryhmä

Kirkkoherran viran K-hinnoitteluryhmä; liite 7, 3 §

K-hinnoitteluryhmä 1.8.2014€

K 10 3 500,00 – 4 500,00K 20 3 950,00 – 4 950,00K 30 4 400,00 – 5 500,00K 40 4 900,00 – 5 900,00K 50 5 500,00 – 6 500,00K 60 6 100,00 – 7 100,00

Johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran J-hinnoitteluryhmä; liite 7, 3 §

J-hinnoitteluryhmä 1.8.2014 €

J 10 2 590,00 – 3 590,00J 20 3 190,00 – 4 190,00J 30 3 600,00 – 4 600,00J 40 4 200,00 – 5 200,00J 50 4 750,00 – 5 750,00J 60 5 350,00 – 6 400,00J 70 6 050,00 – 7 100,00

4. Viranhaltijoiden ja kuukausipalkkaisten työntekijöiden erilliset lisät ja palkkiot

Leirin johtajan palkkio (johtajalisä); 41 §

Yhdenjaksoinen leirivuorokausi

1.4.2014€

Yhdenjaksoinenleirivuorokausi

1.8.2014€

Yhdenjaksoinenleirivuorokausi

1.8.2015€

18,00 18,00 18,07


LIITE 1 EUROMÄÄRÄISET PALKAT, PALKKIOT JA KORVAUKSET

Kokouspalkkio; 42 §

1.4.2014€/kokous

1.8.2014€/kokous

1.8.2015€/kokous

Enintään 31,58 31,58 31,71

Eräät kirkon keskusrahaston varoista suoritettavat palkkiot; 43 §

1.4.2014€/kk

1.8.2014€/kk

1.8.2015€/kk

Lääninrovastin palkkio 302,23 302,23 303,44Pappisasessorin palkkio 459,38 459,38 461,22Tuomiorovastin palkkio 241,77 241,77 242,74

5. Työaika- ja vapaa-aikamääräykset

1.4.2014€/tunti

1.8.2014€/tunti

1.8.2015€/tunti

Iltatyökorvaus, 157 § 1,42 1,42 1,43Yötyökorvaus, 157 § 2,79 2,79 2,80

6. Eräät henkilöstön edustajien etuudet:

Ruokaraha; 221 §

1.4.2014€/kurssipäivä



23,86 23,86 24,00

Luottamusmiehelle maksettava korvaus; 222 §

1.4.2014€/kk

1.8.2014€/kk

1.8.2015€/kk

Pääluottamusmies/ainoa luottamusmies 58,00 58,00 60,00

Muu luottamusmies 49,00 49,00 50,00

KirVESTES 2014-2016 161


Työsuojeluvaltuutetulle maksettava korvaus; 224 §

Seurakunnan jäsenmäärä 1.4.2014€/kk

1.8.2014€/kk

1.8.2015€/kk

vähintään 70 000 58,00 58,00 60,00vähintään 10 000 – alle 70 000 49,00 49,00 50,00

alle 10 000 28,00 28,00 30,00

7. Nuorten ja oppisopimuskoulutukseen otettavien työntekijöiden palkka-us

Teologian, kanttori-, nuorisotyönohjaaja- ja diakoniaopiskelija, liite 5, 3 §

Varsinainen palkka 1.4.2014

€/kk


€/kk


€/kk

1 135,42 - 1 760,54 1 155,42 – 1 780,54 1 160,04 – 1 787,66

Oppisopimus, liite 5, 3 §


€/kk


€/kk


€/kk

1 135,20 - 1 343,64 1 155,20 – 1 363,64 1 159,82 – 1 369,09

Nuoret kausityöntekijät, liite 5, 3 §

1.4.2014€

1.8.2014€

1.8.2015€

Varsinainenkuukausipalkka

1 090,10 - 1 276,77

1 110,10 – 1 296,77

1 114,54 – 1 301,96

Tuntipalkka 6,74 - 7,89 6,86 – 8,01 6,89 – 8,04

8. Vähennys ilmaisesta muonituksesta leirin ajalta; 125 § 3 mom.

Viranhaltijan/työntekijän leirin ajalta saamasta ilmaisesta muonituksesta vä-hennetään 4,58 euroa ateriaa kohti 1.1.2014 lukien.

Soveltamisohje:Verohallinto vahvistaa vuosittain laitosruokailulle raha-arvon. Vähennys tehdään sen mukai-sesti.


KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN TEHTÄVÄNKUVAUSLOMAKELIITE 2

Tehtävänkuvaustehtävän vaativuuden arviointia varten

(Lomakeonword–tiedostonaosoitteessasakasti.evl.fi/palvelussuhde)

A. Tehtävän perustiedot

Työnantaja/organisaatio:

Tehtävä:

Tehtävätunniste:

Yksikkö:

Esimiehen tehtävänimike:

B. Tehtävän yleiskuvaus1. Tehtävän tarkoitus ja sen tavoite

2. Tehtävän pääasiallinen sisältö

3. Muuta tehtävän sisällöstä

KirVESTES 2014-2016 163

KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN TEHTÄVÄNKUVAUSLOMAKE LIITE 2

C. Vaativuuskriteerit

1. OsaaminenMillaista osaamista tehtävän hoitamisessa tarvitaan?

1 Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen

2 Ammatillinen perustieto ja tehtäväalan tuntemus.

3 Ammatillinen osaaminen.

4 Yleensä ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työkokemus

5 Yleensä teoreettinen koulutus tai tutkinto (esim. AMK) tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus

6 Yleensä teoreettinen koulutus tai tutkinto (esim. AMK) tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus. Tehtävä voi edellyttää erikoistumisopintoja

7 Yleensä ylemmän korkeakouluasteen koulutus tai tutkinto tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus

8 Yleensä ylemmän korkeakouluasteen koulutus tai tutkinto tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus. Tehtävä voi edellyttää erikoistumisopintoja.

2. VuorovaikutusMikä on tehtävän vuorovaikutuksen sisältö ja sen tavoite?

1 Vuorovaikutus oman tehtävän lähiympäristössä.

2 Asiakastyö, jossa vuorovaikutus oman tehtävän lähiympäristössä.

3 Asiantuntijavuorovaikutusta oman tehtävän lähiympäristössä.

4 Oman alan asiantuntijavuorovaikutusta asiakkaisiin nähden.

5 Erikoistunutta ammattiosaamista edellyttävä tehtävä, jossa oman alan asiantuntijavuorovaikutusta asiakkaisiin nähden tai esimiestehtävä, jossa perus- tai ammattiosaamista edellyttävää työtä tekeviä alaisia.

6 Erityistä asiantuntijuutta edellyttävää vuorovaikutusta tai toimimista asiantuntijaryhmän työstä vastaavana.

7 Erityistä asiantuntijuutta edellyttävää vuorovaikutusta tai suppean toiminnon tai vaativan osatoiminnon johtaminen, jolloin vuorovaikutuksen tavoitteena on toiminnon ohjaaminen.

8 Johtava asiantuntija tai toiminnon johtaminen. Vuorovaikutuksen tavoite liittyy koko organisaation toiminnan suuntaamiseen tai turvaamiseen.

9 Organisaation tai laajan toiminnon johtaminen. Vuorovaikutuksen tavoite liittyy koko organisaation toimintakykyyn.

3. OhjausMiten työtä ohjataan?

1 Annetut menettelytavat

2 Vaihtoehtoiset, mutta pääosin ohjeistetut tai säädellyt menettelytavat.

3 Väljästi määritellyt tai omaa soveltamistaitoa edellyttävät, luovat menettelytavat.

4 Toiminnon strategian toteuttaminen tehtävässä.

5 Organisaation strategian toteuttaminen tehtävässä.


KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN TEHTÄVÄNKUVAUSLOMAKELIITE 2

4. Ongelmanratkaisu ja tiedonhankintaMiten hankitaan tiedot toiminnalle tai ratkaisujen perusteiksi?

1 Ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintatilanteet ovat samanlaisia

2 Ongelmanratkaisutilanteet ovat samankaltaisia ja niille on tyypillistä työn lähiympäristöstä saatavan tiedon hankinta, käsittely ja yhdistely

3 Ongelmanratkaisutilanteet vaihtelevat, mutta niissä voidaan usein tukeutua aiempiin ratkaisumalleihin. Ratkaisujen tueksi on hankittava ja itsenäisesti analysoitava erikoistunutta taustatietoa.

4 Ongelmaratkaisutilanteet pohjautuvat vaikeasti hahmotettaviin laajoihin kokonaisuuksiin ja lainalaisuuksiin ja sisältävät organisaation kannalta epävarmuuksia, jotka hallittava intuitiivisesti.

5. VastuuMillainen vastuu tai rooli tehtävässä on suhteessa toiminnan seurauksiin?

1 Vastuu oman tehtävän hoitamisesta.

2 Vastuu oman tehtävän hoitamisesta ja kehittämisestä.

3 Vastuu tehtäväalan tai oman erityisalan hoitamisesta ja kehittämisestä.

4 Vastuu toimintayksikön tai vaativan tehtäväalan hoitamisesta ja kehittämisestä.

5 Vastuu toiminnon tai muun kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta.

6 Vastuu laajan toiminnon tai muun vaativan kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta

7 Vastuu organisaation johtamisesta

D. Erityinen peruste

E. Tehtävänkuvauksen käsittelyEsimies ja työntekijä käsitelleet:

Työnantaja hyväksynyt:

KirVESTES 2014-2016 165

KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN TEHTÄVÄNKUVAUSLOMAKE LIITE 2

Tehtävänkuvauksen täyttöohjeet:

Tehtävänkuvausta tarvitaan tehtäväkohtaista palkanosaa (peruspalkkaa) määritettäessä. Tehtävänkuvaus on tehtävää koskeva kuvaus. Siihen ei voi sisällyttää työntekijän työsuoritusta koskevaa arviointia tai kuvausta. Työntekijällä tarkoitetaan sekä viranhaltijaa että kuukausipalkkaista työntekijää.

A. Tehtävän perustiedot. Tehtävätunniste on Pesti-rekisterin mukainen tunniste, jonka avulla tehtävä yksilöidään. B. Tehtävän yleiskuvaus 1. Tehtävän tarkoitus ja sen tavoite

Kuvataan, mitä varten tehtävä on olemassa organisaatiossa? 2. Tehtävän pääasiallinen sisältö

Kuvataan, mitä tehtävään sisältyy? Tehtävää ja sen sisältöä kuvataan lyhyesti, esimerkiksi luetteloi-den. Yksittäisiä työvaiheita tai työtehtäviä ei luetella.

3. Muuta tehtävän sisällöstä Tarkasteluajanjaksoon sisältyvät erityistehtävät, projektit tmv.

C. VaativuuskriteeritVaativuusryhmittely muodostuu viidestä vaativuuskriteeristä: 1. osaaminen, 2. vuorovaikutus, 3. ohjaus, 4. ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta sekä 5. vastuu. Kukin niistä sisältää sanallisia kuvauksia eli tasoja.

Kunkin vaativuuskriteerin tasosta rastitetaan se, joka kuvaa ko. kriteerin näkökulmasta tehtävää parhaiten. Jos mikään tasokuvauksista ei ole sopiva, rastitetaan lähinnä sopiva taso ja valittua tasoa täsmennetään apumerkinnällä (esim. +). 1. Osaaminen

Annetuista kohdista rastitetaan yksi vaihtoehto, joka kuvaa tehtävän hoitamisessa tarvittavaa osaa-mista.

2. Vuorovaikutus Annetuista kohdista rastitetaan yksi vaihtoehto, joka kuvaa tehtävän vuorovaikutuksen sisältöä ja sen tavoitetta.

3. Ohjaus Annetuista kohdista rastitetaan yksi vaihtoehto, joka kuvaa menettelytapojen valinnan ja ratkaisujen teon itsenäisyyttä tehtävässä.

4. Ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta Annetuista kohdista rastitetaan yksi vaihtoehto, joka kuvaa tehtävän ongelmanratkaisutilanteita ja tie-donhankintaprosesseja.

5. Vastuu Annetuista kohdista rastitetaan yksi vaihtoehto, joka kuvaa tehtävän hoitamiseen, kehittämiseen tai johtamiseen liittyvää vastuuta.

D. Erityinen peruste Tähän merkitään sellainen tehtävän piirre, joka jää kohdan C. vaativuuskriteereissä huomioon ottamatta ja jonka seurakunta palkkaa määritettäessä ottaa erityisenä perusteena huomioon.

E. Tehtävänkuvauksen käsittely Esimies ja työntekijä käsitelleet –kohtaan merkitään käsittelypäivämäärä sekä kuvauksen käsittelijöiden (esimiehen ja työntekijän) nimet. Jos käytetään paperista lomaketta, käsittely voidaan todentaa esimiehen ja työntekijän allekirjoituksin. Työnantaja hyväksynyt -kohtaan merkitään päivämäärä, jolloin asiassa toimivaltainen viranomainen on tehtävänkuvauksen vahvistanut. Vahvistettu tehtävänkuvaus sisältää vain toimivaltaisen viranomaisen vahvistamat merkinnät.


LIITE 3 KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN VAATIVUUSRYHMITTELY

Vaativuusryhmittely

Vaativuus-ryhmä Vaativuuskriteerit

Perusosaamista edellyttävät tehtävät:

201 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen

2 Vuorovaikutus Vuorovaikutus oman tehtävän lähiympäristössä. (2.1)

3 Ohjaus Annetut menettelytavat (3.1)

4 Ongelmanratkaisu ja tiedonhankinta

Ongelmanratkaisu- ja tiedonhankintatilanteet ovat samanlaisia. (4.1)

5 Vastuu Vastuu oman tehtävän hoitamisesta. (5.1)

202 1 Osaaminen Työpaikalla tapahtuvan perehdyttämisen kautta hankittu osaaminen

2 Vuorovaikutus Asiakastyö, jossa vuorovaikutus oman tehtävän lähiympäristössä. (2.2)

3 Ohjaus Annetut menettelytavat (3.1)




Ammatillista osaamista edellyttävät tehtävät:

301 1 Osaaminen Ammatillinen perustieto ja tehtäväalan tuntemus.

2 Vuorovaikutus Vuorovaikutus oman tehtävän lähiympäristössä. (2.1)

3 Ohjaus Vaihtoehtoiset, mutta pääosin ohjeistetut tai säädellyt menettelytavat. (3.2)




302 1 Osaaminen Ammatillinen osaaminen.






303 1 Osaaminen Ammatillinen osaaminen.




Ongelmanratkaisutilanteet ovat samankaltaisia ja niille on tyypillistä työn lähiympäristöstä saatavan tiedon hankinta, käsittely ja yhdistely. (4.2)

5 Vastuu Vastuu oman tehtävän hoitamisesta ja kehittämisestä. (5.2)

KirVESTES 2014-2016 167

LIITE 3KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN VAATIVUUSRYHMITTELY

Erikoistunutta ammattiosaamista edellyttävät tehtävät tai lähiesimiestehtävät:

401 1 Osaaminen Yleensä ammatillinen koulutus tai tutkinto tai vastaava ammatillinen osaaminen ja työkokemus.

2 Vuorovaikutus Asiantuntijavuorovaikutusta oman tehtävän lähiympäristössä. (2.3)






2 Vuorovaikutus Oman alan asiantuntijavuorovaikutusta asiakkaisiin nähden. (2.4)






2 Vuorovaikutus

Erikoistunutta ammattiosaamista edellyttävä tehtävä, jossa oman alan asiantuntijavuorovaikutusta asiakkaisiin nähden tai esimiestehtävä, jossa perus- tai ammattiosaamista edellyttävää työtä tekeviä alaisia. (2.5)







Asiantuntija- tai esimiestehtävät:

501 1 Osaaminen Yleensä teoreettinen koulutus tai tutkinto (esim. AMK) tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus.

2 Vuorovaikutus Oman alan asiantuntijavuorovaikutusta asiakkaisiin nähden. (2.4)





502 1 OsaaminenYleensä teoreettinen koulutus tai tutkinto (esim. AMK) tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus. Tehtävä voi edellyttää erikoistumisopintoja.

2 Vuorovaikutus Erityistä asiantuntijuutta edellyttävää vuorovaikutusta tai toimimista asiantuntijaryhmän työstä vastaavana. (2.6)

3 Ohjaus Väljästi määritellyt tai omaa soveltamistaitoa edellyttävät, luovat menettelytavat. (3.3)


Ongelmanratkaisutilanteet vaihtelevat, mutta niissä voidaan usein tukeutua aiempiin ratkaisumalleihin. Ratkaisujen tueksi on hankittava ja itsenäisesti analysoitava erikoistunutta taustatietoa. (4.3)

5 Vastuu Vastuu tehtäväalan tai oman erityisalan hoitamisesta ja kehittämisestä. (5.3)

503 1 OsaaminenYleensä teoreettinen koulutus tai tutkinto (esim. AMK) tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus. Tehtävä voi edellyttää erikoistumisopintoja.





5 Vastuu Vastuu toimintayksikön tai vaativan tehtäväalan hoitamisesta ja kehittämisestä. (5.4)

KirVESTES 2014-2016 169

LIITE 3KIRKON YLEISEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄN VAATIVUUSRYHMITTELY

Erikoistunutta asiantuntijaosaamista edellyttävät tehtävät tai niihin liittyvät esimiestehtävät:

601 1 Osaaminen Yleensä ylemmän korkeakouluasteen koulutus tai tutkinto tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus.





5 Vastuu Vastuu tehtäväalan tai oman erityisalan hoitamisesta ja kehittämisestä. (5.3)

602 1 OsaaminenYleensä ylemmän korkeakouluasteen koulutus tai tutkinto tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus. Tehtävä voi edellyttää erikoistumisopintoja.

2 VuorovaikutusErityistä asiantuntijuutta edellyttävää vuorovaikutusta tai suppean toiminnon tai vaativan osatoiminnon johtaminen, jolloin vuorovaikutuksen tavoitteena on toiminnon ohjaaminen. (2.7)




5 Vastuu Vastuu toiminnon tai muun kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta. (5.5)

603 1 OsaaminenYleensä ylemmän korkeakouluasteen koulutus tai tutkinto tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus. Tehtävä voi edellyttää erikoistumisopintoja.

2 VuorovaikutusErityistä asiantuntijuutta edellyttävää vuorovaikutusta tai suppean toiminnon tai vaativan osatoiminnon johtaminen, jolloin vuorovaikutuksen tavoitteena on toiminnon ohjaaminen. (2.7)

3 Ohjaus Toiminnon strategian toteuttaminen tehtävässä. (3.4)



5 Vastuu Vastuu laajan toiminnon tai muun vaativan kokonaisuuden kehittämisestä tai johtamisesta. (5.6)



Erikoistunutta asiantuntijaosaamista edellyttävät tehtävät tai johtotehtävät:

701 1 Osaaminen Yleensä ylemmän korkeakouluasteen koulutus tai tutkinto tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus

2 VuorovaikutusJohtava asiantuntija tai toiminnon johtaminen. Vuorovaikutuksen tavoite liittyy koko organisaation toiminnan suuntaamiseen tai turvaamiseen. (2.8)






2 VuorovaikutusJohtava asiantuntija tai toiminnon johtaminen. Vuorovaikutuksen tavoite liittyy koko organisaation toiminnan suuntaamiseen tai turvaamiseen. (2.8)



Ongelmanratkaisutilanteet pohjautuvat vaikeasti hahmotettaviin laajoihin kokonaisuuksiin ja lainalaisuuksiin ja sisältävät organisaation kannalta epävarmuuksia, jotka hallittava intuitiivisesti. (4.4)


703 1 Osaaminen Yleensä ylemmän korkeakouluasteen koulutus tai tutkinto tai vastaava teoreettinen osaaminen ja työkokemus

2 Vuorovaikutus Organisaation tai laajan toiminnon johtaminen. Vuorovaikutuksen tavoite liittyy koko organisaation toimintakykyyn. (2.9)






2 Vuorovaikutus Organisaation tai laajan toiminnon johtaminen. Vuorovaikutuksen tavoite liittyy koko organisaation toimintakykyyn. (2.9)

3 Ohjaus Organisaation strategian toteuttaminen tehtävässä. (3.5)



5 Vastuu Vastuu organisaation johtamisesta. (5.7)

KirVESTES 2014-2016 171

LIITE 4SUHTEELLISET PALKKANORMIT

SUHTEELLISET PALKKANORMIT

Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 14 §:ssä tarkoitettujen osa-aikaisten viranhal-tijoiden ja kuukausipalkkaisten työsopimussuhteisten työntekijöiden palkka määritellään suhteessa työaikaan alla olevien taulukoiden mukaan. Jos osa-aikaisen säännöllinen työaika ei ole vahvistettu kokonaisina täysinä tunteina, vaan sisältää myös tunnin osia, palkkausprosentti lasketaan jakamalla viranhaltijan/työntekijän säännöllinen työaika hä-neen noudatettavan työaikajärjestelmän täydellä viikkotyöajalla. Saatu tulos pyöristetään lähimpään täyteen prosenttiin siten, että ensimmäisen desimaalin luvut 1-4 pyöristetään alaspäin nollaksi ja luvut 5-9 ylöspäin seuraavaan kokonaislukuun.

1. Yleistyöaika (181 §)

Työajan pituustuntia/viikko

Palkka prosentteina täyden työajan palkasta

38 t 15 min 100 %

37 t 97 %

36 t 94 %

35 t 92 %

34 t 89 %

33 t 86 %

32 t 84 %

31 t 81 %

30 t 78 %

29 t 76 %

28 t 73 %

27 t 71 %

26 t 68 %

25 t 65 %

24 t 63 %

23 t 60 %

22 t 58 %

21 t 55 %

20 t 52 %

Työajan pituustuntia/viikkoa


19 t 50 %

18 t 47 %

17 t 44 %

16 t 42 %

15 t 39 %

14 t 37 %

13 t 34 %

12 t 31 %

11 t 29 %

10 t 26 %

9 t 24 %

8 t 21 %

7 t 18 %

6 t 16 %

5 t 13 %

4 t 10 %

3 t 8 %

2 t 5 %

1 t 3 %


LIITE 4 SUHTEELLISET PALKKANORMIT

Työajan pituustuntia/viikko

Palkka prosentteina täyden työajanpalkasta

36 t 15 min 100 %

35 t 97 %

34 t 94 %

33 t 91 %

32 t 88 %

31 t 86 %

30 t 83 %

29 t 80 %

28 t 77 %

27 t 74 %

26 t 72 %

25 t 69 %

24 t 66 %

23 t 63 %

22 t 61 %

21 t 58 %

20 t 55 %

19 t 52 %

2. Toimistotyöaika (191 §)

Työajan pituustuntia/viikkoa


18 t 50 %

17 t 47 %

16 t 44 %

15 t 41 %

14 t 39 %

13 t 36 %

12 t 33 %

11 t 30 %

10 t 28 %

9 t 25 %

8 t 22 %

7 t 19 %

6 t 17 %

5 t 14 %

4 t 11 %

3 t 8 %

2 t 6 %

1 t 3 %

KirVESTES 2014-2016 173

LIITE 5

SOPIMUS NUORTEN JA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN OTETTAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUKSESTA

1 § Soveltamisala

1 mom. Sopimuksen tarkoittama työntekijä

Sen estämättä, mitä Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimukses-sa on sovittu työntekijän palkkauksen määräytymisestä, seurakunta voi määritellä täysin työkykyisen 17 vuotta täyttäneen työsuhteisen työntekijän varsinaisen palkan tämän sopimuksen mukaisesti, kun

1) työntekijäksi otetaan teologian-, kanttori-, nuorisotyönohjaaja- ja diakoniaopiskelija opiskelualansa mukaisiin tehtäviin enintään 6 kuukauden pituiseen työsuhteeseen,

2) seurakuntaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tarkoittamaan määräaikaiseen työsuhteeseen (oppi-sopimus) otetaan työntekijä, joka ei ole ollut seurakunnan pal-veluksessa samalla tai vastaavalla ammattialalla välittömästi ennen oppisopimuksen solmimista,

3) kausiluontoiseen keittiö-, kiinteistönhoito-, toimisto- ja hautaus-maatyöhön otetaan enintään 6 kuukauden pituiseen työsuhtee-seen koululainen tai opiskelija tai muu näihin rinnastettava hen-kilö, jolta puuttuu alan ammattitutkinto tai ammattitaito (nuoret kausityöntekijät)

2 mom. Sopimuksen tarkoittama työnantaja

Mitä tässä sopimuksessa on sanottu seurakunnasta, koskee vastaa-vasti seurakuntayhtymää, tuomiokapituleja ja kirkkohallitusta.

Soveltamisohje 1-2 mom:Varsinainen palkka voidaan määrittää tämän sopimuksen mukaisesti silloin, kun työntekijän tehtävät ja palvelussuhde ovat 1 momentissa sanotun mukaiset. Lisäksi edellytetään, että työntekijä on 17 vuotta täyttänyt ja täysin työkykyinen.

2 § Varsinaisen palkan/peruspalkan määräytyminen

Seurakunta määrittää tässä sopimuksessa tarkoitetun työntekijän varsinaisen palkan/peruspalkan euromääräisen ala- ja ylärajan si-sältävältä hinnoitteluasteikolta arvioimalla tehtävien vaativuuden, työntekijän ammattitaidon ja työssä suoriutumisen kokonaisuutta.

Soveltamisohje:Työntekijän palkkaukseen ei makseta erillisiä lisiä eikä varsinaista palkkaa jaeta eri palkanosiin. Varsinaista palkkaa hinnoitteluasteikolta kokonaisarvioinnilla mää-riteltäessä otetaan huomioon tehtävien vaativuus, työntekijän ammattitaito ja työs-sä suoriutuminen. Oppisopimuksen tehneen työntekijän palkkaa voidaan tarkistaa


SOPIMUS NUORTEN JA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN OTETTAVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN PALKKAUKSESTA

hinnoitteluasteikolla työsuhteen aikana sen mukaisesti kuin tehtävien vaativuuden, työntekijän ammatinhallinnan ja työsuorituksen kehittyminen edellyttävät.

3 § Hinnoitteluasteikot

1 mom. Teologian-, kanttori-, nuorisotyönohjaaja- ja diakoniaopiskelija

Hinnoitteluasteikko 1.4.2014 vähintään 1.135,42 € - enintään 1.760,54 €

Hinnoitteluasteikko 1.8.2014:vähintään 1.155,42 € - enintään 1.780,54 €


Soveltamisohje:Opintojensa loppuvaiheessa olevan tai seurakunnassa harjoittelijana/työssäoppija-na toimineen palkkaa ei pitäisi määritellä hinnoitteluasteikon alarajalta.

2 mom. Oppisopimus

Hinnoitteluasteikko 1.4.2014 vähintään 1.135,20 € - enintään 1.343,64 €



3 mom. Nuoret kausityöntekijät

1.4.2014 Hinnoitteluasteikko

kuukausipalkkainen työntekijä:

• vähintään 1.090,10 € - enintään 1.276,77 €

tuntipalkkainen työntekijä:

• vähintään 6,74 € - enintään 7,89 €






KirVESTES 2014-2016 175

LIITE 5






4 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2014 ja se on voimassa 1.4.2014 alkavan sopimuskauden loppuun. Sopimuksen voimassaolon ja työ-rauhan osalta on muutoin voimassa, mitä Evankelis-luterilaisen kir-kon pääsopimuksessa on määrätty.





KIRKON ALAT RY


SOPIMUS VIRKAEHTOSOPIMUKSEN SITOVUUSPIIRIN RAJOITTAMISESTALIITE 6

SOPIMUS VIRKAEHTOSOPIMUKSEN SITOVUUSPIIRIN RAJOITTAMISESTA1 §

Kirkon työmarkkinalaitos ja allekirjoittaneet järjestöt ovat evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 5 §:n 2 momentin nojalla (muut. 964/1988) sopineet kirkon yleisen virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittami-sesta 2 §:ssä sanotulla tavalla.

2 §

Sen estämättä, mitä Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu, Kirkon työmarkkinalaitos määrää ylimmän johdon palkkausjärjestelmän kokeilus-ta seurakunnissa sovitussa virkaehtosopimuksessa tarkoitetun viran (kirkkoher-ran virka ja johtava talous- ja henkilöstöhallinnon virka) K-/J -hinnoitteluryhmän.

3 §

Tämä sopimus tulee voimaan 1.8.2014 ja se on voimassa 1.4.2014 alkavan so-pimuskauden loppuun saakka. Sopimuksen voimassaolon ja työrauhan osalta on muutoin voimassa, mitä Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksessa on määrätty.





KIRKON ALAT RY

KirVESTES 2014-2016 177

LIITE 6a

Kirkon työmarkkinalaitoksen virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta solmitun sopimuksen mukaisesti päättämät johtavien virkojen K-/J-hinnoitteluryhmät Kirkkoherran viran K-hinnoitteluryhmä/seurakunta 1.4.2014 tilanteen mukaanK10-K60 Seurakunta

Ahlaisten srk/Reposaaren srk* (31.12.2014 saakka), Alavieskan srk, Askolan srk, Auran srk, Brändö-Kumlinge förs., Eckerö förs., Esse förs., Evijärven srk, Finström-Geta förs., Grankulla svenska förs., Hailuodon srk, Halsuan srk, Hammarlands förs., Hangon suomalainen srk, Hangö svenska förs., Hankasalmen srk, Hartolan srk, Hauhon srk, Heinäveden srk, Hirvensalmen srk, Honkajoen srk, Humppilan srk, Hyrynsalmen srk, Ilomantsin srk, Ingå förs., Isojoen srk, Isonkyrön srk, Jomala förs., Joroisten srk, Juuan srk, Juupajoen srk, Jämijärven srk, Kalvolan srk, Karijoen srk,Karis svenska förs. (31.12.2014 saakka), Karjaan suomalai-nen srk (31.12.2014 saakka),

Karstulan srk, Karvian srk, Kaskisten srk, Kauniaisten suomalai-nen srk, Kaustisen ja Ullavan srk, Keiteleen srk, Kihniön srk, Kolarin srk, Konneveden srk, Korsnäs förs., Kosken Tl srk, Kristiinankaupungin suomalainen srk, Kristinestads svenska förs., Kronoby förs., Kuhmoisten srk, Kuortaneen srk, Kustavin srk, Kvevlax förs., Kyyjärven srk, Kälviän srk, Kärkölän srk, Kärsämäen srk, Köyliön srk, Lammin srk, Lapinjärven suomalai-nen srk, Lappajärven srk, Lappträsks svenska förs., Larsmo förs., Lavian srk, Lemin srk, Lemland-Lumparlands förs., Liljendals förs., Lohtajan srk, Loviisan suomalainen srk, Lovisa svenska förs., Lumijoen srk,

Luumäen srk, Luvian srk, Länsi-Turunmaan suomalainen srk, Maaningan srk, Malax förs., Marttilan srk, Merikarvian srk, Merimaskun srk, Multian srk,Muonion srk/Enonte-kiön srk*, Mustasaaren suoma-lainen srk, Myrskylän srk, Nedervetils förs., Nousiaisten srk, Oripään srk, Paattisten srk, Padasjoen srk, Paltamon srk, Pelkosenniemen srk, Pellon srk, Perhon srk, Pernå förs., Pertunmaan srk, Petalax förs./Bergö förs.*, Petäjäveden srk, Pielaveden srk, Pihtiputaan srk/Kinnu-lan srk*,Pohjan suomalai-nen srk (31.12.2014 saakka), Pojo svenska förs. (31.12.2014 saakka), Polvijärven srk, Pomarkun srk, Pornaisten srk, Posion srk,Pukkilan srk, Punkalaitumen srk, Puolangan srk,

Purmo förs., Puumalan srk, Pyhtään srk, Pyhäjoen srk, Pyhärannan srk, Raaseporin suoma-lainen srk (1.1.2015 alkaen)Rantasalmen srk, Ranuan srk, Rautalammin srk, Rautavaaran srk, Rautjärven srk, Reisjärven srk, Replots förs., Rikssvenska Olaus Petri-förs., Ristijärven srk, Ruokolahden srk, Ruotsinpyhtään srk, Ruoveden srk, Rymättylän srk, Rääkkylän srk, Sallan srk, Saltviks förs., Sauvo-Karunan srk, Savitaipaleen srk, Sievin srk, Siikaisten srk, Simon srk, Siuntion suomenkieli-nen srk, Sjundeå svenska förs., Snappertuna förs. (31.12.2014 saakka), Soinin srk, Solfs förs., Sonkajärven srk, Sulkavan srk, Sund-Vårdö förs., Sysmän srk, Säkylän srk, Taipalsaaren srk,

K10

* yhteinen virka


LIITE 6a

Taivalkosken srk, Taivassalon srk, Tammerfors svenska förs., Tarvasjoen srk, Tenala förs. (31.12.2014 saakka), Terjärvs förs., Tervolan srk,

Vetelin srk, Vieremän srk, Vimpelin srk, Vähänkyrön srk, Vörå förs., Ylitornion srk, Ypäjän srk, Ålands södra skär-gårdsförs.

Uuraisten srk, Vaalan srk, Vaara-Karjalan srk, Valtimon srk, Vanda svenska förs., Varpaisjärven srk, Vehmaan srk, Vesannon srk, Vesilahden srk,

Tervon srk, Tohmajärven srk, Toholammin srk, Toivakan srk, Tuuloksen srk, Tyska ev.lut. förs., Urjalan srk, Utajärven srk, Utsjoen srk,

K20 Alajärven srk, Asikkalan srk, Ekenäs förs. (31.12.2014 saakka), Elimäen srk, Enon srk, Eurajoen srk, Haapajärven srk, Haapaveden srk, Harjavallan srk, Hattulan srk, Hausjärven srk, Huittisten srk, Hämeenkyrön srk, Iin srk, Iitin srk, Ikaalisten srk, Inarin srk, Jakobstads svenska förs., Jalasjärven srk, Jokioisten srk, Joutsan srk, Joutsenon srk, Juvan srk, Kangasniemen srk, Kannuksen srk, Karis-Pojo svenska förs. (1.1.2015 alkaen)

Karkkilan srk, Karleby svenska förs., Kemijärven srk, Keminmaan srk, Keuruun srk, Kimitoöns förs., Kiteen srk, Kittilän srk, Kiuruveden srk,Kokemäen srk, Korsholms svenska förs., Kotkan srk,Kuhmon srk, Kuopion Männistön srk, Kyrkslätts svenska förs., Laihian srk, Laitilan srk, Lapinlahden srk, Leppävirran srk, Limingan srk, Liperin srk, Lopen srk, Mariehamns förs., Maskun srk, Matteus förs., Meri-Porin srk (1.1.2015 alkaen),

Muhoksen srk, Munkkiniemen srk, Muuramen srk, Mynämäen srk, Mänttä-Vilppulan srk, Mäntyharjun srk, Nakkilan srk, Noormarkun srk, Nurmeksen srk, Nykarleby förs., Närpes förs., Oriveden srk, Oulaisten srk, Oulunsalon srk, Outokummun srk, Paimion srk, Parikkalan srk, Parkanon srk, Pedersöre förs., Petrus förs., Pietarsaaren suoma-lainen srk, Pihlavan srk (31.12.2014 saakka), Piikkiön srk, Pitäjänmäen srk, Pudasjärven srk, Pyhäjärven srk, Pyhäselän srk, Pälkäneen srk,

Pöytyän srk, Ruskon srk, Sibbo svenska förs., Siikalatvan srk, Sipoon suomalainen srk, Sodankylän srk, Someron srk, Sotkamon srk, Suomussalmen srk, Suonenjoen srk, Tammelan srk, Teuvan srk, Tyrnävän srk, Töölön srk, Viitasaaren srk, Virtain srk, Väståbolands svenska förs., Åbo svenska förs., Ähtärin srk

K30 Akaan srk, Alavuden srk, Anjalankosken srk,Ekenäsnejdens svenska förs. (1.1.2015 alkaen)Esbo svenska förs., Euran srk, Forssan srk, Haagan srk, Hakunilan srk, Haukiputaan srk, Heinolan srk, Herttoniemen srk, Hollolan srk, Hämeenkylän srk,

Iisalmen srk, Ilmajoen srk, Janakkalan srk, Joensuun srk, Johannes förs., Jämsän srk, Järvi-Kuopion srk, Kaarinan srk, Kalajoen srk, Kallion srk, Kankaanpään srk, Kannelmäen srk, Kauhajoen srk, Kauhavan srk, Kemin srk, Kempeleen srk,

Kiimingin srk, Kontiolahden srk, Korson srk, Kuopion Alavan srk, Kuopion Puijon srk, Kurikan srk, Kuusamon srk, Kuusankosken srk, Kymin srk, Lahden Joutjärven srk, Lahden Launeen srk, Lahden Salpausselän srk, Langinkosken srk, Lappeen srk,

Lappeenrannan srk, Laukaan srk, Lauritsalan srk, Lauttasaaren srk, Lempäälän srk, Liedon srk, Lieksan srk, Loimaan srk, Länsi-Porin srk, Meilahden srk, Mäntsälän srk, Naantalin srk, Nastolan srk, Nivalan srk, Orimattilan srk, Oulunkylän srk,

KirVESTES 2014-2016 179

LIITE 6a

K40 Borgå svenska dom-kyrkoförs., Espoonlahden srk, Haminan srk, Helsingin Mikaelin srk, Hyvinkään srk, Hämeenlinna-Vanajan srk, Imatran srk, Järvenpään srk, Kajaanin srk, Kangasalan srk, Karjasillan srk, Keravan srk, Keski-Porin srk, Kirkkonummen

suomalainen srk, Kokkolan suomalai-nen srk, Kouvolan srk, Kuopion Kallaveden srk, Kuopion tuomiokirk-kosrk, Lahden Keski-Lahden srk, Lapuan tuomiokirk-kosrk, Leppävaaran srk, Lohjan srk, Maarian srk, Nokian srk,

Nurmijärven srk, Olarin srk, Oulujoen srk, Oulun tuomiokirk-kosrk, Porvoon suomalainen srk, Raahen srk, Rauman srk, Riihimäen srk, Sastamalan srk, Savonlinnan srk, Tampereen Eteläinen srk, Tampereen Harjun srk,

Tampereen Messuky-län srk., Tapiolan srk, Tikkurilan srk, Tuiran srk, Turun Mikaelinsrk, Turun tuomiokirk-kosrk, Tuusulan srk, Vaasan suomalainen srk, Vantaankosken srk, Vihdin srk, Ylöjärven srk

K50 Espoon tuomiokirk-kosrk, Helsingin tuomiokirk-kosrk, Malmin srk, Mikkelin tuomiokirk-kosrk,

Rovaniemen srk, Salon srk, Seinäjoen srk, Tampereen tuomio-kirkkosrk

K60 Jyväskylän srk

Varkauden srk, Vartiokylän srk, Vasa svenska förs., Vuosaaren srk, Ylivieskan srk, Äänekosken srk

Tornion srk, Turun Henrikinsrk, Turun Katariinansrk, Turun Martinsrk, Ulvilan srk, Uudenkaupungin srk, Valkealan srk,

Rantakylän srk, Rekolan srk, Roihuvuoren srk, Saarijärven srk, Sammonlahden srk, Siilinjärven srk, Sääksmäen srk,

Paavalin srk, Pakilan srk, Pieksämäen srk, Pielisensuun srk, Pirkkalan srk, Porin Teljän srk, Raision srk,


LIITE 6a

Johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran J-hinnoitteluryhmä/seurakunta-talous 1.4.2014 tilanteen mukaan

J10-J60 Seurakunta/seurakuntayhtymä

J10 Alavieskan srk/taloudenhoitaja, Askolan srk/talouspäällikkö, Auran srk/talouspäällikkö, Eckerö förs./kanslisti-tal.hoit, Evijärven srk/talouspäällikkö, Finström-Geta förs./taloussih-teeri, Halsuan srk/talouspäällikkö, Hankasalmen srk/talouspääl-likkö, Hartolan srk/talouspäällikkö, Heinäveden srk/talouspääl-likkö, Hirvensalmen srk/talouspääl-likkö, Honkajoen srk/taloudenhoitaja, Humppilan srk/talouspäällikkö, Hyrynsalmen srk/talouspääl-likkö, Ilomantsin srk/talouspäällikkö, Ingå förs./talouspäällikkö, Isojoen srk/talouspäällikkö, Isonkyrön srk/talouspäällikkö, Joroisten srk/talouspäällikkö, Juuan srk/talouspäällikkö, Jämijärven srk/talouspäällikkö, Karijoen srk/talouspäällikkö, Karstulan srk/talouspäällikkö, Karvian srk/talouspäällikkö, Kaskisten srk/talouspäällikkö, Keiteleen srk/toimistonhoitaja, Kihniön srk/talouspäällikkö, Kinnulan srk/talouspäällikkö, Konneveden srk/talouspääl-likkö, Korsnäs förs./talouspäällikkö, Kosken Tl srk/talouspäällikkö, Kuhmoisten srk/talouspääl-likkö, Kärkölän srk/talouspäällikkö, Kärsämäen srk/talouspäällikkö, Köyliön srk/talouspäällikkö, Lapinjärven srky/talouspääl-likkö, Lappajärven srk/talouspääl-likkö, Lavian srk/talouspäällikkö, Lemin srk/talouspäällikkö, Lemland-Lumparlands förs./

talouspäällikkö, Lumijoen srk/talouspäällikkö, Luumäen srk/talouspäällikkö, Luvian srk/talouspäällikkö, Maaningan srk/talouspäällikkö, Malax ksamf./talouspäällikkö, Marttilan srk/talouspäällikkö, Merikarvian srk/talouspääl-likkö, Multian srk/talouspäällikkö, Myrskylän srk/talouspäällikkö, Nousiaisten srk/talouspääl-likkö, Oripään srk/talouspäällikkö, Padasjoen srk/talouspäällikkö, Pelkosenniemen srk/talous-päällikkö, Pellon srk/talouspäällikkö, Perhon srk/talouspäällikkö, Pertunmaan srk/talouspääl-likkö, Petäjäveden srk/talouspääl-likkö, Pihtiputaan srk/talouspäällikkö, Polvijärven srk/talouspäällikkö, Pomarkun srk/talouspäällikkö, Pornaisten srk/talouspäällikkö, Posion srk/talouspäällikkö, Pukkilan srk/talouspäällikkö, Punkalaitumen srk/talouspääl-likkö-toimistosiht., Puolangan srk/talouspäällikkö, Puumalan srk/talouspäällikkö, Pyhtään srk/talouspäällikkö, Pyhärannan srk/talouspääl-likkö, Rantasalmen srk/talouspääl-likkö, Ranuan srk/talouspäällikkö, Rautalammin srk/talouspääl-likkö, Rautavaaran srk/talouspääl-likkö, Rautjärven srk/talouspäällikkö, Reisjärven srk/talouspäällikkö, Ristijärven srk/taloudenhoitaja, Ruokolahden srk/talouspääl-likkö, Ruoveden srk/talouspäällikkö,

Rääkkylän srk/talouspäällikkö, Sallan srk/talouspäällikkö, Saltviks förs./talouspäällikkö, Sauvo-Karunan srk/talouspääl-likkö, Savitaipaleen srk/talouspääl-likkö, Siikaisten srk/talouspäällikkö, Simon srk/talouspäällikkö, Siuntion srky/talouspäällikkö, Soinin srk/talouspäällikkö, Sulkavan srk/talouspäällikkö, Sysmän srk/talouspäällikkö, Säkylän srk/talouspäällikkö, Taipalsaaren srk/talouspääl-likkö, Taivalkosken srk/talouspääl-likkö, Tarvasjoen srk/talouspäällikkö, Tervolan srk/talouspäällikkö, Tervon srk/srksihteeri, Tohmajärven srk/talouspääl-likkö, Toholammin srk/talouspääl-likkö, Toivakan srk/talouspäällikkö, Tyska ev.lut. förs./talouspääl-likkö, Urjalan srk/talouspäällikkö, Utajärven srk/talouspäällikkö, Uuraisten srk/talouspäällikkö, Vaalan srk/talouspäällikkö, Valtimon srk/talouspäällikkö, Vehmaan srk/talouspäällikkö, Vesannon srk/talouspäällikkö, Vetelin srk/talouspäällikkö, Vieremän srk/talouspäällikkö, Vimpelin srk/talouspäällikkö, Vörå förs./talouspäällikkö, Ylitornion srk/talouspäällikkö, Ypäjän srk/talouspäällikkö, Ålands södra skärgårdsförs./talouspäällikkö

KirVESTES 2014-2016 181

LIITE 6a

J20 Närpes förs./talouspäällikkö, Oriveden srk/talouspäällikkö, Oulaisten srk/talouspäällikkö, Outokummun srk/talouspääl-likkö, Paimion srk/talouspäällikkö, Parikkalan srk/talouspäällikkö, Parkanon srk/talouspäällikkö, Pudasjärven srk/talouspääl-likkö, Pyhäjärven srk/talouspäällikkö, Pälkäneen srk/talouspäällikkö, Pöytyän srk/talouspäällikkö, Ruskon srk/talouspäällikkö, Siikalatvan srk/talouspäällikkö, Sodankylän srk/talouspääl-likkö, Someron srk/talouspäällikkö, Sotkamon srk/talouspäällikkö, Suomussalmen srk/talouspääl-likkö, Suonenjoen srk/talouspääl-likkö, Tammelan srk/talouspäällikkö, Teuvan srk/talouspäällikkö, Tyrnävän srk/talouspäällikkö, Viitasaaren srk/talouspäällikkö, Virtain srk/talouspäällikkö, Ähtärin srk/talouspäällikkö

Alajärven srk/talouspäällikkö, Asikkalan srk/talouspäällikkö, Eurajoen srk/talouspäällikkö, Haapajärven srk/talouspääl-likkö, Haapaveden srk/talouspääl-likkö, Hangon srky/talouspäällikkö, Harjavallan srk/talouspäällikkö, Hattulan srk/talouspäällikkö, Hausjärven srk/talouspäällikkö, Huittisten srk/talouspäällikkö, Hämeenkyrön srk/talouspääl-likkö, Iin srk/talouspäällikkö, Iitin srk/talouspäällikkö, Ikaalisten srk/talouspäällikkö, Inarin srk/talouspäällikkö, Jalasjärven srk/talouspäällikkö, Jokioisten srk/talouspäällikkö, Joutsan srk/talouspäällikkö, Juvan srk/talouspäällikkö, Kangasniemen srk/talouspääl-likkö, Kannuksen srk/talouspäällikkö, Karkkilan srk/talouspäällikkö, Kauniaisten ev.lut. srky/talous-päällikkö, Kemijärven srk/talouspäällikkö, Keminmaan srk/talouspääl-likkö,

Keuruun srk/talouspäällikkö, Kimitoöns förs./talouspäällikkö, Kiteen srk/talouspäällikkö, Kittilän srk/talouspäällikkö, Kiuruveden srk/talouspäällikkö, Kokemäen srk/talouspäällikkö, Kristinestads ksamf./hallinto-päällikkö, Kronoby ksamf./talouspääl-likkö, Kuhmon srk/talouspäällikkö, Laihian srk/talouspäällikkö, Laitilan srk/talouspäällikkö, Leppävirran srk/talouspääl-likkö, Limingan srk/talouspäällikkö, Liperin srk/talouspäällikkö, Lopen srk/talouspäällikkö, Mariehamns förs./talouspääl-likkö, Maskun srk/talouspäällikkö, Muhoksen srk/talouspäällikkö, Muuramen srk/talouspäällikkö, Mynämäen srk/talouspäällikkö, Mänttä-Vilppulan srk/talous-päällikkö, Mäntyharjun srk/talouspääl-likkö, Nakkilan srk/talouspäällikkö, Nurmeksen srk/talouspäällikkö, Nykarleby förs./talouspäällikkö,

J30 Akaan srk/talouspäällikkö, Alavuden srk/talouspäällikkö, Euran srk/talouspäällikkö, Forssan srk/talouspäällikkö, Heinolan srk/talouspäällikkö, Hollolan srk/talouspäällikkö, Ilmajoen srk/Kuortaneen srk/talousjohtaja*, Janakkalan srk/talouspäällikkö, Jämsän srk/talousjohtaja, Kalajoen srk/talouspäällikkö, Kankaanpään srk/talouspääl-likkö, Kauhajoen srk/talouspäällikkö, Kauhavan srk/talousjohtaja, Kemin srk/talousjohtaja, Kempeleen srk/talousjohtaja, Kontiolahden srk/talouspääl-likkö,

Pieksämäen srk/talouspääl-likkö, Pirkkalan srk/talouspäällikkö, Raision srk/talousjohtaja, Saarijärven srk/talousjohtaja, Siilinjärven srk/talousjohtaja, Sipoon srky/talouspäällikkö, Sääksmäen srk/talousjohtaja, Tornion srk/talouspäällikkö, Ulvilan srk/talouspäällikkö, Uudenkaupungin srk/talous-päällikkö, Varkauden srk/hallintojohtaja, Ylivieskan srk/Sievin srk/ta-louspäällikkö*, Äänekosken srk/talousjohtaja

Korsholms ksamf./talouspääl-likkö, Kurikan srk/talouspäällikkö, Kuusamon srk/talousjohtaja, Lapuan tuomiokirkkosrk/ta-lousjohtaja, Laukaan srk/talousjohtaja, Lempäälän srk/talouspäällikkö, Liedon srk/talouspäällikkö, Lieksan srk/talouspäällikkö, Loimaan srk/talouspäällikkö, Loviisanseudun srky/talous-päällikkö, Mäntsälän srk/talouspäällikkö, Naantalin srky/talousjohtaja, Nastolan srk/talouspäällikkö, Nivalan srk/talouspäällikkö, Orimattilan srk/talouspäällikkö, Pargas ksamf./talouspäällikkö,

* yhteinen virka


LIITE 6a

J40 Kirkkonummen srky/talous-johtaja, Haminan srk/talousjohtaja, Imatran srk/talousjohtaja, Kangasalan srk/talousjohtaja, Keravan srk/talousjohtaja,

Nokian srk/talousjohtaja, Pedersörenejdens ksamf./hal-lintojohtaja, Raahen srk/talousjohtaja, Raseborgs ksamf./talousjoh-taja,

Riihimäen srk/talousjohtaja, Sastamalan srk/talouspääl-likkö, Vihdin srk/talousjohtaja, Ylöjärven srk/talousjohtaja

J50 Hyvinkään srk/talousjohtaja, Hämeenlinnan srky/talousjoh-taja, Joensuun ev.lut. srky/hallinto-johtaja, Järvenpään srk/talousjohtaja, Kajaanin srk/talousjohtaja, Kokkolan srky/hallintojohtaja; Kotkan ev.lut. srky/hallintojoh-taja,

Lappeenrannan srky/talous-johtaja, Lohjan srk/hallintojohtaja, Mikkelin tuomiokirkkosrk/hal-lintojohtaja, Nurmijärven srk/talousjohtaja, Porin ev.lut.srky/hallinto-, henkilöstö- ja talousyksikön päällikkö1, Porvoon srky/hallintojohtaja

Rauman srk/hallintojohtaja, Rovaniemen srk/hallintojoh-taja, Salon srk/talousjohtaja, Savonlinnan srk/talousjohtaja, Seinäjoen srk/hallintojohtaja, Tuusulan srk/talousjohtaja, Vaasan srky/talousjohtaja, Ylä-Savon srky/hallintojohtaja

J60 Jyväskylän srk/hallintojohtaja, Kouvolan srky/hallintojohtaja, Kuopion ev.lut. srky/hallinto-johtaja,

J70 Espoon ev.lut. srky/hallinto-johtaja, Helsingin srky /hallintojohtaja, Oulun ev.lut. srky/yhtymän johtaja,

Lahden srky/hallintojohtaja

Tampereen ev.lut. srky/hallin-tojohtaja, Turun ja Kaarinan srky/hallin-tojohtaja, Vantaan srky/yhtymän johtaja

1 Edellyttäen, että srky perustaa sanotun viran

KirVESTES 2014-2016 183

LIITE 7

VIRKAEHTOSOPIMUS YLIMMÄN JOHDON PALKKAUSJÄRJESTELMÄN KOKEILUSTA SEURAKUNNISSA

1 § Soveltamisala

1 mom. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmä

Sen estämättä, mitä Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa 2014–2016 on sovittu palkkausjärjestelmistä, seurakunnan ylimmän johdon palkkaus määräytyy tällä sopimuksella sovitun ylimmän joh-don palkkausjärjestelmän mukaisesti.

2 mom. Määritelmiä

Ylimmällä johdolla tarkoitetaan kirkkoherran virkaa ja sen haltijaa sekä työnantajaa edustavaa johtavaa talous- ja henkilöstöhallinnon virkaa ja sen haltijaa. Seurakunnalla tarkoitetaan myös seurakun-tayhtymää.

Soveltamisohje:Ylin johto johtaa seurakunnan toimintaa ja taloutta. Se myös tarkastelee ja valvoo seurakunnan etuja työnantajan näkökulmasta ja toimii työnantajan edustajana kir-kon virka- ja työehtosopimuksia paikallisesti sovellettaessa ja niihin liittyviä ratkaisuja tehtäessä. Johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran nimike on tavallisesti hallin-tojohtaja, talousjohtaja tai talouspäällikkö. Johtavista talous- ja henkilöstöhallinnon viroista on tämän sopimuksen piirissä vain yksi virka kustakin seurakuntataloudesta. Ns. ”kakkosviroissa” palkkaus määräytyy kirkon yleisen palkkausjärjestelmän mu-kaisesti.

2 § Ylimmän johdon palkkausjärjestelmän palkkausperusteet

Ylimmän johdon varsinainen palkka muodostuu K- tai J-hinnoittelu-ryhmään ja kokonaisharkintaan perustuvasta peruspalkasta.

Soveltamisohje:Ylimmän johdon palkkaukseen ei makseta erillisiä lisiä eikä varsinaista palkkaa jaeta eri palkanosiin. Vuosilomaa koskevien määräysten vuoksi johtavalle talous- ja hen-kilöstöhallinnon viranhaltijalle sekä määräaikaiselle kirkkoherralle on vahvistettava vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttava aika. Tämän vuoksi vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa aikaa seurataan palkkausjärjestelmän muuttumisesta huolimatta.

Jos viran haltijalle annetaan luontoisetu, sen verotusarvo on laskettava osaksi koko-naisharkinnalla määriteltyä peruspalkkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sil-loin kun viran haltijalle annetaan luontoisetu, hänelle on ensiksi määriteltävä tämän sopimuksen mukaisesti peruspalkka, jotta verottajan määrittelemä luontoisedun arvo voidaan siihen sisällyttää. Esim. kirkkoherran peruspalkaksi määritellään 4500 €. Jos hänelle päätetään antaa matkapuhelin luontoisetuna (verotusarvo 20 € v. 2013), sen verotusarvo otetaan osaksi peruspalkan euromäärää eli 4480+20 = 4500 €.

Luontoisetupalkkauksen evankelis-luterilaisen kirkon palkkauslain kumoamisesta annetun lain (1990/391) perusteella säilyttäneeseen sovelletaan em. määräyksiä, jos työnantaja ei päätä toisin.



3 § Viran hinnoitteluryhmän ja viranhaltijan peruspalkan määräytymi-nen

1 mom. Viran hinnoitteluryhmä

Kirkkoherran viran palkkaus perustuu tämän momentin mukaiseen K-hinnoitteluryhmän ja johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran palkkaus J-hinnoitteluryhmän asteikkoon. Kirkon työmarkkinalaitos sijoittaa seurakunnan kirkkoherran viran K-hinnoitteluryhmään ja johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran J-hinnoitteluryhmään ottaen huomioon seurakunnan jäsenmäärän, seurakuntamuodon sekä viranhoitoon vaikuttavat erityiset seikat.

Soveltamisohje:K-hinnoitteluryhmiä sovelletaan vain kirkkoherran palkkaukseen ja J-hinnoitteluryh-miä vain johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan palkkaukseen. Viran hinnoitteluryhmästä ja sen tarkistamisesta ei voida päättää seurakunnassa, vaan siitä päättää Kirkon työmarkkinalaitos. Hinnoitteluryhmien asteikon ala- ja ylärajasta sovitaan Kirkon työmarkkinalaitoksen ja kirkon pääsopijaosapuolten kesken.

Kirkkoherran viran K-hinnoitteluryhmä 1.8.2014 lukien

K-hinnoitteluryhmä €K 10 3 500,00 – 4 500,00K 20 3 950,00 – 4 950,00K 30 4 400,00 – 5 500,00K 40 4 900,00 – 5 900,00K 50 5 500,00 – 6 500,00K 60 6 100,00 – 7 100,00

Johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viran J-hinnoitteluryh-mä 1.8.2014 lukien

J-hinnoitteluryhmä €J 10 2 590,00 – 3 590,00J 20 3 190,00 – 4 190,00J 30 3 600,00 – 4 600,00J 40 4 200,00 – 5 200,00J 50 4 750,00 – 5 750,00J 60 5 350,00 – 6 400,00J 70 6 050,00 – 7 100,00

KirVESTES 2014-2016 185

LIITE 7

2 mom. Viranhaltijan peruspalkan määrittäminen palvelukseen otettaessa

Seurakunta määrittää palvelukseen otettaessa kirkkoherran sekä johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan peruspalkan vi-ralle määritellyn K-/J -hinnoitteluryhmän palkka-asteikolta arvioimal-la viran tehtävien vaativuutta, niiden laaja-alaisuutta ja vastuullisuut-ta sekä viranhaltijan ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen ko-konaisuutta. Peruspalkka määritetään vähintään viran K-/J-hinnoit-teluryhmän asteikon alarajan suuruiseksi. Asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää.

Soveltamisohje:Palvelukseen otettavan kirkkoherran sekä johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan peruspalkasta päättää seurakunnan asiassa toimivaltainen viranomai-nen. Yksittäisessä seurakunnassa se on tavallisesti kirkkoneuvosto ja seurakuntayh-tymässä yhteinen kirkkoneuvosto.

Täysin pätevän viranhaltijan peruspalkkaa asteikolta määriteltäessä otetaan huo-mioon tehtävien vaativuus, viranhaltijan ammattitaito ja työssä suoriutuminen koko-naisarvioinnilla. Peruspalkka tulee määrittää vähintään viran hinnoitteluryhmän as-teikon alarajan suuruiseksi. Palvelukseen otettaessa viranhaltijan ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen arviointi perustuu lähinnä käsitykseen valittavan aikaisem-masta toiminnasta.

Välittömään vaaliin perustuvassa kirkkoherran valintamenettelyssä peruspalkka voidaan ilmoittaa hinnoitteluryhmän asteikosta määritellyn suppeamman asteikon muodossa. Sen alarajalla kuvataan silloin sitä, mille tasolle peruspalkka voi mata-limmillaan tulla asetetuksi ja ylärajalla taas, mikä voi olla peruspalkan korkein taso.

Uuden viranhaltijan peruspalkkaa olisi hyvä arvioida kuuden kuukauden jälkeen työ-hön ryhtymisestä/virantoimituksen alkamisesta uudelleen, jolloin voidaan tarkistaa, onko peruspalkka oikeassa suhteessa henkilön ammatinhallintaan, työsuoritukseen ja työnantajan palkkapoliittisiin linjauksiin, ks. 4 mom. peruspalkan tarkistaminen pal-velussuhteen aikana.

Seurakunnan on toimittava peruspalkkaa määritellessään kannustavasti ja vastuul-lisesti ottaen huomioon taloudellisen kantokykynsä sekä omat ja kirkon palkkapoliit-tiset linjaukset.

Tämän momentin mukainen seurakunnan asianomaisen viranomaisen peruspalkan määrittelyä koskeva päätös on ennen sen täytäntöönpanoa toimitettava sähköisesti Kirkon työmarkkinalaitokselle tiedoksi. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmäkokeilun onnistumisen arvioimiseksi KiT:lle toimitettavista asiakirjoista on käytävä ilmi aina-kin: kuka päätöksen on tehnyt, kuka on toiminut esittelijänä ja mitkä ovat päätöksen perustelut.

3 mom. Epäpätevän viranhaltijan peruspalkka palvelukseen otettaessa

Jos kirkkoherralla tai johtavalla talous- ja henkilöstöhallinnon viran-haltijalla ei ole virassa edellytettyä kelpoisuutta, hänen peruspalk-kansa määritetään palkka-asteikolta, johon tehdään enintään 12 %:n epäpätevyysalennus.

Soveltamisohje:Määräys mahdollistaa epäpätevän viranhaltijan peruspalkan määrittämisen ala- ja ylärajaltaan 12 %:lla alennetulta K-/J-hinnoitteluryhmän asteikolta. Muutoin epäpä-tevän viranhaltijan peruspalkan määrittelyyn sovelletaan 2 momentin määräyksiä eli arvioidaan viran tehtävien vaativuutta, niiden laaja-alaisuutta ja vastuullisuutta sekä



viranhaltijan ammatinhallinnan ja työssä suoriutumisen kokonaisuutta. Epäpätevyys-vähennystä tehtäessä on otettava huomioon, kuinka suuresta pätevyyden puuttu-misesta on kysymys ja arvioitava, mikä vaikutus epäpätevyydellä on peruspalkan määritellyn kokonaisuudessa.

4 mom. Viranhaltijan peruspalkan tarkistaminen palvelussuhteen aikana

Seurakunta voi palvelussuhteen aikana tarkistaa kirkkoherran ja joh-tavan talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan peruspalkkaa viralle määritellyn hinnoitteluryhmän palkka-asteikolla, kun se arvioi viran tehtävien vaativuuden tai viranhaltijan ammatinhallinnan tai työssä suoriutumisen muuttuneen niin olennaisesti, että peruspalkan tar-kistaminen on perusteltua. Asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää. Myös määräaikainen peruspalkan tarkistaminen on mahdollista, jos tarkistamisen perustelut ovat voimassa määräajan. Jos tarkistettu palkka on aiempaa matalampi, sitä maksetaan kol-men kuukauden kuluttua päätöksestä.

Soveltamisohje:Ylimmän johdon peruspalkan tarkistamisesta palvelussuhteen aikana päättää seu-rakunnan asiassa toimivaltainen viranomainen. Sen on luontevaa tarkastella ylim-män johdon peruspalkan tasoa ja mahdollista tarkistamistarvetta menneen vuoden toimintaa arvioidessaan tai tulevan vuoden toimintaa suunnitellessaan. Tarkistamis-tarvetta voidaan arvioida myös Kirkon työmarkkinalaitoksen tuottamia tilastoja hyö-dyntäen. Seurakunnan päätökseen perustuva peruspalkan tarkistaminen voidaan toteuttaa samanaikaisesti virka- ja työehtosopimukseen perustuvien sopimuskoro-tusten kanssa.

Ylimmän johdon peruspalkan tarkistamiselle on oltava perusteet. Niiden on liityttävä tehtävän vaativuuden tai viran haltijan ammatinhallinnan tai työssä suoriutumisen olennaiseen muutokseen. Työssä suoriutumista arvioitaessa otetaan huomioon työn tuloksellisuus ja laatu sekä toimintaympäristön hallinta.

Perusteet on oltava myös määräaikaiselle tarkistamiselle. Sellaisena voidaan pitää esim. seurakuntayhtymään kuuluvan seurakunnan kirkkoherran määräämistä yhtei-sen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi. On myös hyvä ottaa huomioon, että ylimmän johdon tehtävissä voi olla tilapäisesti suuriakin vaativuuden muutoksia ilman, että peruspalkan tarkistaminen on perusteltua.

Peruspalkkaa voidaan alentaa silloin, jos tehtävien muutoksen myötä niiden vaati-vuus vähenee olennaisesti tai jos viranhaltijan työsuoritus huonontuu huomattavasti. Viran K-/J-hinnoitteluryhmän asteikon alarajan alapuolelle peruspalkkaa ei kuiten-kaan voida palkkaa alaspäin tarkistettaessa asettaa.

Palkkaa tarkistettaessa on noudatettava muutoin samoja toimintatapoja kuin palve-lussuhteen alkaessa palkkaa määriteltäessä.

Tämän momentin mukainen seurakunnan asianomaisen viranomaisen peruspalkan tarkistamista koskeva päätös on ennen sen täytäntöönpanoa toimitettava sähköi-sesti Kirkon työmarkkinalaitokselle tiedoksi. Ylimmän johdon palkkausjärjestelmäko-keilun onnistumisen arvioimiseksi KiT:lle toimitettavista asiakirjoista on käytävä ilmi ainakin: kuka päätöksen on tehnyt, kuka on toiminut esittelijänä ja mitkä ovat pää-töksen perustelut.

KirVESTES 2014-2016 187

LIITE 7

4 § Siirtymämääräykset

1 mom. Kirkkoherran viran ja sen haltijan palkkaus

Kirkkoherran viran ja siinä 31.7.2014 olevan viranhaltijan palkkaus siirretään palvelussuhteen jatkuessa tämän sopimuksen mukaisen järjestelmän piiriin seuraavasti:

1) viran hinnoitteluryhmä 1.8.2014 lukien on Kirkon työmarkkinalai-toksen päättämä K-hinnoitteluryhmä.

2) viranhaltijan peruspalkka 1.8.2014 lukien on viranhaltijan perus-palkka 31.7.2014, jota tarkistetaan 20 eurolla ja johon lisätään viran haltijalle 31.7.2014 maksettu tai 1.8.2014 erääntyvä 232,23 euron määrävuosilisä (KirVESTES 2012-2013 liite 6, 8§). Yhtei-sen kirkkoneuvoston puheenjohtajina toimivien kirkkoherrojen peruspalkkaan lisätään myös kirkkoherran puheenjohtajalisä sen suuruisena kuin sitä on maksettu 31.7.2014 (KirVESTES 2012-2013 liite 6, 10 §). Sitä maksetaan peruspalkkaan niin kau-an kuin viranhaltijan määräys toimia yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana on voimassa.

3) viranhaltijan 1.8.2014 erääntymätön määrävuosilisä lisätään pe-ruspalkkaan KirVESTES 2012–2013 liitteen 6 määrävuosilisää koskevan määräyksen (8 §) mukaisesti siinä sovittujen edel-lytysten täyttyessä, jollei seurakunta ole omalla päätöksellään tarkistanut peruspalkkaa ja sisällyttänyt määrävuosilisää siihen.

Soveltamisohje:Momentin 3) -kohta on luonteeltaan takuumääräys. Siinä taataan viranhaltijalle vä-hintään 232,23 euron suuruisen määrävuosilisän sisällyttäminen peruspalkkaan määrävuosilisän erääntymistä koskevan palvelusajan täytyttyä. Takuu koskee kui-tenkin vain sellaisia tilanteita, joissa seurakunta ei ole omalla päätöksellään tarkista-nut viranhaltijan peruspalkkaa määrävuosilisän määrää vastaavasti.

2 mom. Johtava talous- ja henkilöstöhallinnon viran ja sen haltijan palkkaus

Johtavan talous- henkilöstöhallinnon viran ja siinä 31.7.2014 olevan viranhaltijan palkkaus siirretään palvelussuhteen jatkuessa tämän sopimuksen mukaisen järjestelmän piiriin seuraavasti:

1) viran hinnoitteluryhmä on 1.8.2014 lukien Kirkon työmarkkinalai-toksen päättämä J-hinnoitteluryhmä

2) viranhaltijan peruspalkka on 1.8.2014 lukien viranhaltijan perus-palkka 31.7.2014, jota tarkistetaan 20 eurolla ja johon lisätään 31.7.2014 voimassa olevasta peruspalkasta laskettu 15 prosent-tiyksikön suuruinen vuosisidonnainen palkanosa (KirVESTES 2012–2013, 33 §). Peruspalkan on oltava 1.8.2014 lukien viran J-hinnoitteluryhmän vähimmäispalkan alarajan mukainen, paitsi jos viranhaltijan vuosisidonnainen palkanosa on 31.7.2014 mää-räytynyt 4, 8 tai 12 prosenttiyksikön mukaan tai jos viranhaltijalle ei ole tuolloin maksettu vuosisidonnaista palkanosaa lainkaan. Silloin seurakunta voi päättää vuosisidonnaiseen palkanosaan 1.8.2014 tehtävän korotuksen sisällyttämisestä peruspalkkaan



yhtä useammassa osassa ja siten, että korotus on kokonaisuu-dessaan maksettu 31.1.2017. Jollei päätöstä vuosisidonnaisen palkanosan korotuksen jakamisesta ja sen maksuajankohdista ole tehty 31.7.2014 mennessä, vuosisidonnaiseen palkanosaan tehtävä korotus lisätään peruspalkkaan kokonaan 1.8.2014 lu-kien.

Soveltamisohje:Momentin 2) -kohdan mukaan johtavan talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan peruspalkkaan sisällytetään 1.8.2014 lukien 15 prosenttiyksikön suuruinen vuosisi-donnainen palkanosa, vaikka viranhaltijalla ei olisikaan siihen tarvittavaa 13 vuo-den palvelusaikaa 31.7.2014. Seurakunnalla on kuitenkin mahdollisuus tasata tästä muutoksesta aiheutuvia palkkamenoja ja toteuttaa peruspalkkaan tehtävä tarkistus yhtä useammassa erässä. Jos näin halutaan toimia, on tarkistuksen jakamisesta osiin ja täytäntöönpanon aikataulusta päätettävä 31.7.2014 mennessä. Päätös on toimitettava ennen sen täytäntöönpanoa sähköisesti Kirkon työmarkkinalaitokselle tiedoksi.

3 mom. Eräiden muiden seurakuntaa työnantajana edustavien virkojen ja viran-haltijoiden palkkaus

Niiden virkaehtosopimuksen sitovuuspiirin rajoittamisesta tehtyyn sopimuksen sisältyneiden (KirVESTES 2012–2013, liite 27) virkojen ja viranhaltijoiden, joiden palkkausta tämä sopimus ei koske, palk-kaus määräytyy 1.8.2014 lukien kirkon yleisen palkkausjärjestelmän mukaisesti.

Soveltamisohje:Johtavista talous- ja henkilöstöhallinnon viroista on tämän sopimuksen piirissä vain yksi virka kustakin seurakuntataloudesta. Ns. ”kakkosviroissa” palkkaus määräytyy kirkon yleisen palkkausjärjestelmän mukaisesti 1.8.2014 lukien.


Tämä sopimus tulee voimaan 1.8.2014 ja se on voimassa 1.4.2014 alkavan sopimuskauden loppuun saakka. Sopimuksen voimas-saolon ja työrauhan osalta on muutoin voimassa, mitä Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksessa on määrätty. Sopijaosapuolet arvioivat tähän sopimukseen perustuvan palkkausjärjestelmäkokei-lun onnistumista ja sopivat ylimmän johdon palkkaukseen sovellet-tavasta palkkausjärjestelmästä 31.10.2016 mennessä. Jos siitä ei päästä yhteisymmärrykseen, ylimmän johdon palkkauksessa pala-taan 1.2.2017 lukien noudattamaan 31.7.2014 sovellettuja palkkaus-järjestelmiä ja menettelytapoja.

KirVESTES 2014-2016 189

LIITE 7





KIRKON ALAT RY


MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUSLIITE 8

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS 1.1.2014

1 § Matkustamiskustannusten korvaus

Matkustamiskustannusten korvausta suoritetaan seuraavasti:

Auto Kunkin 1.1. alkavan ajokilometrien laskentakauden 5 000 ensimmäi-seltä kilometriltä 43 senttiä kilometriltä ja seuraavilta kilometreiltä 39 senttiä kilometriltä.

Korvaus maksetaan korotettuna seuraavissa tapauksissa:

1) 7 senttiä kilometriltä silloin kun virkatehtävien suorittaminen edellyttää perävaunun kuljettamista autoon kiinnitettynä,

2) 3 senttiä kilometriltä silloin kun viranhaltija joutuu kuljettamaan autossaan koneita tai laitteita, joiden paino ylittää 80 kiloa,

3) 3 senttiä kilometriltä kunkin matkustajan osalta silloin kun viran-haltijan autossa matkustaa muu saman seurakunnan virkamat-kalla oleva henkilö.

Moottorivene, enintään 50 hv

78 senttiä kilometriltä

Moottorivene, yli 50 hv

113 senttiä kilometriltä

Moottorikelkka 106 senttiä kilometriltä

Moottoripyörä 5 000 ensimmäiseltä kilometriltä 33 senttiä kilometriltä ja seu-raavilta kilometreiltä 30 senttiä kilometriltä

Mopo 17 senttiä kilometriltä

Mönkijä 100 senttiä kilometriltä

Muu kulkuneuvo

10 senttiä kilometriltäSoveltamisohje:Kilometrikorvaukset suoritetaan kunkin matkan osalta vain täysiltä kilometreiltä. Vajaan kilometrin pyöristys tehdään alaspäin lähimpään täyteen kilometriin.

2 § Kotimaanpäiväraha ja yömatkaraha

1 mom. Kotimaanpäiväraha

Osapäivärahaa suoritetaan 18 euroa ja kokopäivärahaa 39 euroa

KirVESTES 2014-2016 191

MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS LIITE 8

matkavuorokaudelta.

2 mom. Yömatkaraha

Yömatkarahana suoritetaan 12 euroa matkavuorokaudelta.

3 § Ulkomaanpäiväraha

Ulkomaanpäivärahaa suoritetaan enintään seuraavasti:

Maa tai alue Päi vära han

enimmäismäärä€

Alan komaat 65,00Australia 63,00

Belgia 61,00 Britannia

LontooEdinburg

68,0072,0072,00

Espanja 62,00 Irlanti 66,00 Islanti 65,00 Israel 71,00 Italia 64,00 Itävalta 62,00 Japani 71,00 Kanada 66,00 Krei kka 60,00 Latvia 51,00 Liec htenstein 69,00 Liettua 50,00 Luxemburg 64,00 Malta 62,00 Monaco 67,00 Norja 69,00 Portugali 60,00 Puola 56,00 Ranska 66,00


MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUSLIITE 8

Ruot si 66,00 Saksa

Berliini61,00 61,00

Serbia 57,00

Sveit si 74,00

Syyria 49,00

Tansania 41,00

Tans ka 68,00

Turk kiIstanbul

54,0056,00

Unkari 56,00 Venäjä

MoskovaPietari

56,0070,0064,00

Viro 51,00 Yhdysvallat

New YorkLos AngelesWashington

63,0069,0069,0069,00

Muiden maiden osalta ks. verohallituksen päätös.


Ulkomaanmatkojen erilliskorvaus, 128 §

Vakuutusmaksu 1.4.2014€

1.8.2014€

1.8.2015€

Matkatavaravakuutus, enintään

1 029,00 1 029,00

Matkustajavakuutus, enintään

61,75 61,75

KirVESTES 2014-2016 193

VIRKAEHTOSOPIMUS SEURAKUNTAPAPIN VAPAA-AJASTA LIITE 9

VIRKAEHTOSOPIMUS SEURAKUNTAPAPIN VAPAA-AJASTA

1 § Soveltamisala

Tätä virkaehtosopimusta sovelletaan pappiin, joka on seurakunnan palveluksessa kaikkea kirkkojärjestyksen II osassa tarkoitettua seu-rakuntatyötä varten perustetussa papinvirassa (seurakuntapappi).

Soveltamisohje:Tässä tarkoitettuja pappeja ovat kirkkoherran ja kappa laisen viran vakinaiset ja vä-liaikaiset hoitajat sekä sellaiset seurakuntapastorit, joiden virkatehtäviä ei ole virkaa perustettaessa millään tavoin rajoitettu esim. tietylle toimialalle. Työnja kokirjaan pe-rustuvat erityistehtävät eivät siirrä pappia soveltamisalan ulkopuolelle.

Sopimusta ei sovelleta seurakuntayhtymän seurakuntapasto riin muutoin kuin siinä tapauksessa, että virka on perustettu yhtymään kuuluvassa yhdessä tai useammas-sa seurakunnassa tehtävää kaikkea seura kuntatyö tä varten.

2 § Vapaapäivien määrä

Seurakuntapapille annetaan kaksi vapaa päivää kalenteri viikossa.

Soveltamisohje:Vapaapäivien sijoittamisesta kalenteriviikolle määrätään papin, lehtorin ja kanttorin vuosilomasta, virkavapaudes ta ja vapaa-ajasta annetussa kirkkohallituksen päätök-sessä.

KL 6:27 mukaan papin on myös vapaapäivä nään suori tettava välttämättömät ja kiireelli set virkatehtävät, joiden hoitoa ei ole voitu muulla tavalla järjestää.

3 § Vapaapäivän siirtäminen muulle kalenteriviikolle

Jos seurakunnan toiminnan kannalta on tarkoituksenmu kaista, toi-nen 2 §:ssä tarkoitetuista vapaapäivistä tai, jos syy on pakottava, molemmat vapaapäivät voidaan vapaa-aikasuun nitelmassa vahvis-taa pidettäväksi myöhemmin, kuitenkin viimeistään kolmen seuraa-van kalenteriviikon kuluessa.

Soveltamisohje:Määräys mahdollistaa kahden, kolmen tai neljän viikon jaksotuk sen joko pysyvästi tai tilapäisesti. Työsuojelu- ja hallin nol li sista syistä sekä sijaistarpeen minimoimi seksi jakson tulisi olla mahdolli simman lyhyt.

Määräykset vapaa-aikasuunnitelman laatimisesta ja sisäl löstä ovat kirkkohallituksen päätöksessä papin, lehtorin ja kanttorin vuosilomasta, virka-vapaudesta ja vapaa-ajasta. Kirkkoherra voi muuttaa suunnitelmaa, jos se on toiminnallisesta syystä vält-tämätöntä. Suunnitelmasta poikkeaminen muun kuin jäljempänä 4 §:ssä tarkoitetun syyn vuoksi voi tulla kysymykseen vain kirkkoherran luvalla. Omalle vapaapäiväjär-jestelylleen kirkkoherran tulee saada hyväksyntä lääninrovastilta ja lääninrovastin tuomiokapitulilta.


VIRKAEHTOSOPIMUS SEURAKUNTAPAPIN VAPAA-AJASTALIITE 9

4 § Menetetyn vapaapäivän korvaaminen uudella

1 mom. Vapaapäivän estyminen yllättäen

Jos kiinteän tai vapaa-aikasuunnitelmassa vahvistetun vapaapäivän pitäminen yllättäen estyy olen naisessa määrin KJ 2 luvussa tarkoi-tetun vir katehtävän vuoksi, joka on välttämätön ja kiireellinen, sen tilalle annetaan uusi vapaapäi vä saman tai vii meis tään kolmen seu-raavan kalenteriviikon kuluessa.

Soveltamisohje:KJ 2 luvussa tarkoitettuja kirkon pyhiä toimituksia ovat jumalanpal velus, ehtoollinen, kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Virkatehtävän välttämättö-myydestä ja kiireellisyydestä ks. KL 6:27.

Oikeus uuteen vapaapäivään edellyttää, että asianomainen toimitus ei ollut tiedossa vapaa-aikasuunnitelmaa laadittaessa tai muutettaessa tai että se pappi, jolle toimitus kuului, esim. sairastumisen tai muun pätevän syyn vu ok si estyi suorittamasta sitä.

Uusi vapaapäivä tulee antaa mahdollisimman pian, mikäli mahdollista jo samalla viikolla. Jollei sitä ole pidetty viimeistään kolmen seuraavan kalenteriviikon kuluessa, oikeus siihen on menetetty. Menetettyä vapaapäivää ei korvata rahana.

Leirillä olon vuoksi pitämättä jäänyt kiinteä tai vapaa-ai kasuunnitelmas sa vahvistettu vapaapäivä korva taan KirVESTES 142 §:n mukai sesti.

2 mom. Menetetyn vapaapäivän korvaaminen yksipappisen seurakunnan kirk-koherralle

Tuomiokapituli voi esitetyn selvityksen perusteella myöntää yksipap-pisen seurakunnan kirkkoherralle, joka on 1 momentissa sanotusta syystä menettänyt vapaapäiviään, palkallista virkavapautta, kuiten-kin enintään neljä kalenteripäivää anomusta välittömästi edeltänei-den kuuden kalenterikuukauden ajalta.

Soveltamisohje:Virkavapauden myöntää KJ 6:8 nojalla tuomiokapituli. Myöntäminen riippuu tuomiokapi tulin harkin nasta. Vapaapäivät on tullut menettää ja virkavapaus tulee pi-tää samassa virassa.

Jos yksipappi sella seurakunnalla on yhden tai useam man seura kunnan kanssa yh-teinen taikka seurakuntayhtymän ylläpi tämä seura kuntapasto rin virka, 2 momentin mukaista palkallista virkavapautta ei voida myöntää.

5 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2014. Sopimus on voimassa tois-taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Yhden osapuolen toi-mittama irtisanominen päättää sopimuksen kaikkiin allekirjoittanei-siin nähden. Sopimuksen voimassaolon ja työrauhan osalta on muu-toin voimassa, mitä pääsopimuksessa on sovittu.

KirVESTES 2014-2016 195

VIRKAEHTOSOPIMUS SEURAKUNTAPAPIN VAPAA-AJASTA LIITE 9




KIRKON ALAT RY


EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON PÄÄSOPIMUSLIITE 10

EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON PÄÄSOPIMUS

1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 § Soveltamisala

1 mom. Sopimuksen tarkoitus

Tämä sopimus on evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuslain (968/1974) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettu pääsopimus sekä neuvot-telumenettelyä koskeva työehtosopimus.

Soveltamisohje:Kirkon virkaehtosopimuslain 3 §:n 4 momentin mukaan neuvottelumenettelystä sekä työrauhan turvaamista tarkoittavasta tai muusta sellaisesta menettelystä voidaan tehdä erillinen sopimus (pääsopimus). Pääsopimuksessa voidaan määrätä neuvot-telumenettelystä myös sellaisissa palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa, joista ei voida sopia.

2 mom. Sopimuksen soveltamisala

Mitä tässä sopimuksessa sanotaan seurakunnasta tai seurakunnan viranhaltijasta/työntekijästä, koskee vastaavasti kirkkohallitusta, tuo-miokapitulia ja seurakuntayhtymää sekä niiden viranhaltijaa/työnte-kijää.

2 § Neuvotteluosapuolet ja neuvoteltavat asiat

1 mom. Keskustason neuvotteluosapuolet

Keskustasolla neuvottelu- ja sopijaosapuolina ovat työnantajaa edustava Kirkon työmarkkinalaitos sekä viranhaltijoita ja työntekijöitä edustavat järjestöt Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Kirkon alan unioni r.y. ja Kirkon alat ry (pääsopijajärjestöt).

2 mom. Keskustason neuvottelut

Keskustasolla neuvotellaan ja sovitaan Kirkon yleisestä virka- ja työ-ehtosopimuksesta ja muista virka- ja työehtosopimuksista sekä niitä koskevista yleisistä soveltamisohjeista ja suosituksista. Keskusta-solla käydään myös virka- ja työehtosopimusten määräysten tulkin-taa ja soveltamista koskevat keskusneuvottelut.

3 mom. Paikallistason neuvotteluosapuolet

Paikallistasolla neuvotteluosapuolina ovat seurakunta työnantajana sekä ne pääsopijajärjestöt, joita asia koskee. Seurakunnan puoles-ta paikallistasolla tapahtuvat neuvottelut käy seurakunnan nimeämä henkilö tai henkilöt. Pääsopijajärjestön edustajana on Kirkon luot-

KirVESTES 2014-2016 197

EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON PÄÄSOPIMUS LIITE 10

tamusmiessopimuksen mukainen seurakuntaan asetettu luottamus-mies. Jos jollakin pääsopijajärjestöllä ei ole seurakunnassa luotta-musmiestä, järjestöä edustaa 13 §:ssä tarkoitetussa täytäntöönpa-noneuvottelussa sen jäsenten seurakunnan viranhaltijoiden ja työn-tekijöiden keskuudestaan valitsema neuvottelija.

Soveltamisohje:Seurakunnan edustajaksi nimetään ensisijaisesti palkka-asiamies tai muu työnanta-ja-asemassa oleva seurakunnan viranhaltija tai työntekijä.

Luottamusmiesjärjestelmästä on sovittu kirkon luottamusmiessopimuksella.

4 mom. Paikallistason neuvottelut

Paikallistasolla käydään

• 13 §:ssä tarkoitetut täytäntöönpanoneuvottelut; sekä • Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimusten määräysten tulkinta-

ja soveltamiserimielisyyksiä koskevat paikallisneuvottelut.

2. LUKU NEUVOTTELUT VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSESTA

3 § Neuvottelupyyntö ja neuvottelujen aloittaminen

Virka- tai työehtosopimuksen tekevät Kirkon työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestö. Neuvottelupyyntö virka- tai työehtosopimuksen solmimiseksi on tehtävä kirjallisesti. Samalla on esitettävä neuvo-teltavat asiat pääkohdittain. Neuvottelut on aloitettava viimeistään kahden viikon kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä, jollei toisin sovita. Kirkon työmarkkinalaitos kutsuu neuvotteluosapuolet koolle.

4 § Neuvottelujen käyminen

1 mom. Pääryhmä

Virka- ja työehtosopimusneuvottelujen käymiseksi, johtamiseksi ja koordinoimiseksi Kirkon työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt aset-tavat yhteisesti pysyvän neuvotteluelimen eli pääryhmän ja nimeä-vät siihen jäsenet ja määräävät heidän toimivaltuutensa. Pääryhmä asettaa tarvittavat muut neuvotteluryhmät.

2 mom. Erillisneuvottelu

Jos asia koskee vain jonkin tai joidenkin pääsopijajärjestön jäseniä, neuvottelu käydään Kirkon työmarkkinalaitoksen ja asianomaisen järjestön kesken, jollei muusta sovita.

5 § Virka- ja työehtosopimuksen hyväksyminen

Neuvottelutulos tulee noudatettavaksi virka- ja työehtosopimuksena, kun sopimuksen osapuolet ovat sen hyväksyneet ja allekirjoittaneet.



Jollei muusta sovita, sopimus tulee voimaan virka- tai työehtosopi-musvaikutuksin, kun se on allekirjoitettu, jollei myöhemmästä ajan-kohdasta sovita.

3. LUKU NEUVOTTELUT SOVELTAMISOHJEISTA JA SUOSITUKSISTA

6 § Soveltamisohjeet ja suositukset

Virka- ja työehtosopimusten yleiset soveltamisohjeet ja suositukset annetaan mahdollisuuksien mukaan osapuolten yhteisinä.

Soveltamisohje:Jollei soveltamisohje tai suositus ole yhteinen, pääsopimuksen osapuolen on varat-tava ennen sen julkaisemista muille osapuolille tilaisuus lausua siitä mielipiteensä.

4. LUKU NEUVOTTELUT SOPIMUKSEN OIKEASTA TULKINNASTA JA SO-VELTAMISESTA (TULKINTANEUVOTTELU)

7 § Tulkintaneuvottelu

Tulkintaneuvottelu käydään kun paikallisesti on syntynyt erimielisyys virka- ja työehtosopimuksen oikeasta tulkinnasta ja soveltamisesta. Tulkintaneuvottelu käydään välittömänä neuvonpitona, paikallisneu-votteluna ja keskusneuvotteluna.

8 § Välitön neuvonpito

Jos paikallistasolla syntyy erimielisyyttä voimassa olevan virka- tai työehtosopimuksen velvoittavien määräysten tulkinnasta tai oikeas-ta soveltamisesta esimiehen ja viranhaltijan/työntekijän tai palkka-asiamiehen ja luottamusmiehen on pyrittävä välittömällä neuvonpi-dolla selvittämään asia.

9 § Paikallisneuvottelu

1 mom. Paikallisneuvottelun käyminen ja osapuolet

Jos välittömällä neuvonpidolla ei tulkintaerimielisyydestä saavuteta yhteisymmärrystä, asia voidaan käsitellä luottamusmiehen aloittees-ta paikallisneuvottelussa. Paikallisneuvottelu käydään seurakunnan edustajan ja asianomaisen luottamusmiehen välillä. Luottamusmie-hellä on oikeus käyttää avustajaa.

2 mom. Paikallisneuvottelun aloittaminen

Paikallisneuvottelu on aloitettava kahden viikon kuluessa siitä, kun vastapuolelle on jätetty kirjallinen vaatimus, jossa neuvottelun koh-teeksi tulevat asiat on ilmoitettu, jolleivät osapuolet sovi neuvottelun aloittamisesta myöhemmin.

KirVESTES 2014-2016 199


3 mom. Vanhentuneet etuudet

Paikallisneuvottelussa ei voi vaatia sellaista virka- tai työehtosopi-mukseen perustuvaa etuutta, jonka osalta saaminen on vanhentu-nut.

10 § Keskusneuvottelu

1 mom. Keskusneuvottelun käyminen ja osapuolet

Jos paikallisneuvottelussa ei päästä ratkaisuun, pääsopijajärjestö voi saattaa asian käsiteltäväksi keskusneuvottelussa, joka käydään Kirkon työmarkkinalaitoksen ja asianomaisen pääsopijajärjestön vä-lillä.

2 mom. Keskusneuvottelun käyminen ilman edeltävää paikallisneuvottelua

Paikallistasolla syntyneen tulkinta- tai soveltamiserimielisyyden laa-dusta tai muista erityisistä syistä johtuen asia voidaan pääsopijajär-jestön esityksestä ottaa käsiteltäväksi suoraan keskusneuvottelus-sa.

Soveltamisohje:Aloitteen keskusneuvottelun käymisestä tekee pääsopijajärjestö.

3 mom. Keskusneuvottelupyynnön esittäminen

Vaatimus keskusneuvottelun käymisestä on tehtävä ilman tarpee-tonta viivytystä ja joka tapauksessa ennen kuin erimielisyyden koh-teena olevan saaminen on vanhentunut.

Soveltamisohje:Saatavan vanhentumisesta on voimassa, mitä siitä on säädetty tai virka- ja työehto-sopimuksella sovittu.

Paikallisneuvottelun päätyttyä erimielisyyteen, luottamusmiehen tulee viivytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan kuukauden kuluessa paikallisneuvottelun päättymises-tä ilmoittaa työnantajan edustajalle asian siirtämisestä keskusneuvottelussa käsitel-täväksi.

11 § Paikallis- ja keskusneuvottelun päättäminen ja pöytäkirja

1 mom. Neuvottelun päättäminen

Paikallis- ja keskusneuvottelu katsotaan päättyneeksi

• neuvottelupöytäkirjan allekirjoittamispäivänä; tai • päivänä, jona neuvotteluosapuolet ovat yhteisesti niin toden-

neet; tai • päivänä, jona jompikumpi neuvotteluosapuolista on kirjallisesti

ilmoittanut katsovansa neuvottelun omalta osaltaan päättyneek-si.



2 mom. Pöytäkirja

Pöytäkirjasta tai sen liitteistä tulee käydä ilmi neuvottelun kohde ja neuvottelutulos perusteluineen tai, jos yksimielisyyttä ei saavuteta, osapuolten näkemykset perusteluineen sekä ne tosiasiat ja asiakir-jat, joihin osapuolet haluavat vedota. Pöytäkirja on laadittava viivy-tyksettä neuvottelun päätyttyä ja se tarkastetaan ja allekirjoitetaan neuvotteluosapuolten sopimalla tavalla.

12 § Kanne työtuomioistuimessa

Kanne työtuomioistuimessa saadaan panna vireille vasta kun on käyty 10 §:ssä tarkoitettu keskusneuvottelu. Kanne on puhevallan menettämisen uhalla pantava vireille ennen kuin erimielisyyden koh-teena olevaa etuutta koskeva saaminen on vanhentunut.

5. LUKU NEUVOTTELU KIRVESTES:N MUKAISEN ETUUDEN, VELVOIT-TEEN TAI JÄRJESTELYN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA (TÄYTÄN-TÖÖNPANONEUVOTTELU)

13 § Täytäntöönpanoneuvottelu

1 mom. Täytäntöönpanoneuvottelun käyminen

Täytäntöönpanoneuvottelu käydään, kun Kirkon yleisen virka- ja työ-ehtosopimuksen mukaisen etuuden tai velvoitteen tai muun järjeste-lyn täytäntöönpano edellyttää paikallista neuvottelua ja sen perus-teella tehtävää seurakunnan viranomaisen päätöstä. Neuvottelussa pyritään yhteisymmärrykseen.

2 mom. Täytäntöönpanoneuvottelupöytäkirja

Neuvottelusta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään neuvottelutulos, tai jollei sellaista ole voitu saavuttaa, osapuolten näkemykset perus-teluineen. Seurakunnan asiassa toimivaltaisen viranomaisen pää-tös täytäntöönpanoneuvottelussa käsitellyssä asiassa on annettava mahdollisimman pian tiedoksi toiselle neuvotteluosapuolelle.

Soveltamisohje:Täytäntöönpanoneuvottelun osapuolista ks. 2 § 3 mom.

14 § Täytäntöönpanoneuvottelua koskevan erimielisyyksien ratkaise-minen

Täytäntöönpanoneuvottelua koskeva paikallinen erimielisyys rat-kaistaan 7-9 §:n mukaista menettelyä noudattaen. Jollei keskus-neuvottelussa saavuteta yksimielisyyttä, voi osapuoli saattaa asian käsiteltäväksi Kirkon työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen yhteisessä neuvottelussa.

KirVESTES 2014-2016 201


6. LUKU TYÖRAUHAN TURVAAMINEN

15 § Työrauhavelvollisuus

1 mom. Pidättäytyminen työtaistelutoimenpiteistä

Virka- tai työehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteeseen sopimuksen pätevyydes-tä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi eikä uhata tällaisella toimenpiteellä. Sopimukseen sidottu yhdistys ei saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muul-lakaan tavalla myötävaikuttaa sellaiseen toimenpiteeseen, vaan on velvollinen pyrkimään sen lopettamiseen.

2 mom. Valvontavelvollisuus

Sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko 1 momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä.

3 mom. Vastuun määräytyminen

Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan.

16 § Ilmoitukset työtaistelutoimenpiteistä

Työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä on ilmoitettava työriitojen sovittelusta annetussa laissa (420/1962) säädetyllä tavalla siten, että ilmoituksesta käy selvästi ilmi myös työtaistelutoimenpiteen pii-riin kuuluvat seurakunnat ja siihen ryhtyvät henkilöt.

17 § Alayhdistyksen työtaistelu

Pääsopijajärjestön jäsenyhdistys tai alayhdistys ei saa ryhtyä työ-taistelutoimenpiteisiin ilman eikä vastoin asianomaisen pääsopijajär-jestön lupaa.

18 § Hakukielto ja saarto

Yleiseen virka- tai työehtosopimukseen sidotut eivät saa sen voi-massaoloaikana toimeenpanna hakukieltoa tai saartoa, joka koh-distuu 6 §:ssä tarkoitetun ohjeen tai suosituksen käyttöönottoon tai soveltamiseen seurakunnassa taikka seurakunnassa lain, kirkkojär-jestyksen tai voimassa olevan ohje- tai johtosäännön nojalla tehtyyn päätökseen.



7. LUKU ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

19 § Soveltamisalan rajoittaminen

Tätä sopimusta ei sovelleta määrättäessä niiden viranhaltijoiden pal-velussuhteen ehdoista, joita tarkoitetaan Kirkon virkaehtosopimus-lain 5 §:n 2 momentissa.

20 § Pääsopimuksen voimassaolo ja irtisanominen

Tämä sopimus on voimassa 1.4.2014 lukien. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, irtisanominen koskee kaikkia osapuolia, kui-tenkin niin, että neuvottelumenettelyä koskevia määräyksiä on edel-leen sovellettava niiden osapuolten välillä, jotka ovat sidottuja virka- ja työehtosopimuksiin. Irtisanominen on suoritettava kirjallisesti.





KIRKON ALAT RY

KirVESTES 2014-2016 203

LIITE 11KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS

1 § Soveltamisala ja määritelmiä

1 mom. Soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan työnantajan ja henkilöstön väliseen yh-teistoimintaan ja työsuojelun yhteistoimintaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ja sen seurakunnissa. Sopimus on evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 3 §:n 4 momentin mukainen yleissopimus yhteistoiminnasta sekä työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (44/2006, jäljempänä valvontalaki) 23 §:n 1 ja 2 mo-mentissa tarkoitettu sopimus.


Työnantajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa seurakuntaa, seura-kuntayhtymää, kirkkohallitusta ja tuomiokapitulia.

Soveltamisohje:Työnantajan edustajana toimii kulloinkin käsiteltävässä asiassa toimivaltainen viran-omainen tai tämän määräämä viranhaltija tai työntekijä.

3 mom. Henkilöstö ja sen edustajat

Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työnantajan palveluk-sessa olevia viranhaltijoita ja työsopimussuhteisia työntekijöitä, jois-ta molemmista tässä sopimuksessa käytetään nimitystä työntekijä, jollei nimenomaisesti toisin mainita. Työntekijöiden edustajina voivat toimia tämän sopimuksen mukaisesti asetetut työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut tai Kirkon luottamusmiessopimuksen mukaisesti asetetut luottamusmiehet.

Soveltamisohje:Työsuojelun yhteistoimintasäännökset, jotka koskevat virka- ja työsopimussuhdetta vailla olevia, ovat työturvallisuuslain (738/2002, jäljempänä TTL) 4 ja 17 §:ssä.

4 mom. Paikallinen sopimus

Paikallisella sopimisella tarkoitetaan tässä sopimuksessa Kirkon pääsopimuksen 13 §:ssä tarkoitetun täytäntöönpanoneuvottelun mukaista menettelyä.

Soveltamisohje:Täytäntöönpanoneuvottelua edellytetään mm. seuraavissa tilanteissa: kun sovitaan useamman kuin yhden työsuojeluvaltuutetun asettamisesta (10 §:n 1 mom.) ja kun sovitaan yhteistyötoimikunnan jäsenten lukumäärästä (15 §).


LIITE 11 KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS

5 mom. Työturvallisuuslain soveltaminen eräissä tapauksissa

Työsuojelun yhteistoiminta ja yhteisten vaarojen torjunta TTL 49 – 54 §:ssä tarkoitetulla yhteisellä työpaikalla toteutetaan siten kuin val-vontalain 5a luvussa on säädetty.

2 § Sopimuksen tarkoitus

Sopimuksen tarkoitus on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa, joka perustuu oikea-aikaisesti annettuihin tietoihin. Sopimuksella pyritään myös lisäämään työn-tekijöiden osallistumista ja vaikuttamista työtä ja työpaikkaa sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoimintaa edistämällä pyritään kehittämään samanaikaises-ti kestävää ja tuloksellisuutta tuottavaa toimintaa sekä henkilöstön työhyvinvointia.

3 § Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat

1 mom. Valvontalain perusteella yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat

Työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa käsitel-lään sen lisäksi, mitä muualla säädetään, työn ja työpaikan olosuh-teet huomioon ottaen seuraavia työsuojelun yhteistoiminnan piiriin luettavia asioita:

1) työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset;

2) periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä tässä selvityksessä ja työterveyshuollon teke-mässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turval-lisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat;Soveltamisohje:Työpaikalla tarkoitetaan tässä kaikkia niitä ympäristöjä, joissa seurakuntatyötä tehdään.

3) työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät, työssä jatkamista tu-kevat ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vai-kuttavat kehittämistavoitteet ja kehittämisohjelmat sekä toimin-taperiaatteet;Soveltamisohje:Näitä ovat mm. työsuojelun toimintaohjelma, työpaikan päihdeongelmien kä-sittelyn periaatteet ml. huumausainetestiä koskevan todistuksen antamisen edellytyksenä olevat tehtäväkohtaiset perusteet, käytännön menettelytavat päihdeongelmatilanteessa, hoitoon ohjaamisen toimintaperiaatteet, hyvän koh-telun edistämisen toimintaperiaatteet, käytännön menettelytavat epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi työpaikalla sekä kuntoutukseen liittyvät ja varhaisen puuttumisen toimintaperiaatteet.

4) työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutok-siin liittyvät asiat, jotka vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen,

KirVESTES 2014-2016 205


terveyteen ja työkykyyn;

5) työturvallisuuslaissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuk-sen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt;

6) työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turval-lisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilastoja muut seurantatiedot;Soveltamisohje:Näitä ovat mm. henkilöstötilinpäätöksen/-kertomuksen tai vastaavan tiedot, sai-rauspoissaoloja, ammattitauteja ja työtapaturmia koskevat seurantatiedot.

7) työterveyshuollon järjestämisen periaatteet ja toiminnan suun-nittelu sekä työterveyshuollon toteutus ja vaikutusten arviointi;Soveltamisohje:Näitä ovat mm. työterveyshuoltolain (1383/2001) 8 § mukaisesti työterveys-huollon toimintasuunnitelma ja työterveyshuollon toimintaa ja vaikuttavuutta kuvaavat raportit. Ks. myös SVL 13:4.

8) työpaikan työsuojelutiedotuksen periaatteet ja työpaikalla tarvit-tavan työn turvallisuutta ja terveellisyyttä käsittelevän koulutuk-sen tarve; sekäSoveltamisohje:Näitä ovat mm. esimiesten työsuojelukoulutus ja työturvallisuuskorttikoulutus.

9) edellä 1–8 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vai-kutusten seuranta.

2 mom. Muut sovitut yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat

Työnantajan ja työntekijöiden välisessä yhteistoiminnassa käsitellään 1 momentissa määrättyjen asioiden lisäksi seuraavia asioita:

1) henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavat kehittämishank-keet, muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja tehtävien tai työtilojen järjestelyssä;Soveltamisohje:Tämän kohdan mukaisesti käsitellään myös mm. olennaisia kone- ja laitehan-kintoja.

2) organisaation ja toiminnan uudelleen järjestäminen ja niiden pe-riaatteet, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia;Soveltamisohje:Näitä ovat mm. ulkopuolisen työvoiman käyttö, vuokratyövoiman käyttö tai seu-rakuntaliitokset ja liikkeen luovutus.

3) henkilöstöhallinnon ja henkilöstön kehittämisen periaatteet ja menettelytavat sekä työyhteisön sisäisen tiedotuksen ja vuoro-vaikutuksen periaatteet;Soveltamisohje:Näitä ovat mm. työ- ja loma-aikojen sekä henkilöstöpalvelujen (esim. työpaik-karuokailu ja henkilöstömuistamiset) yleiset järjestelyt, henkilöstö- ja koulu-tussuunnitelmat sekä virkistystoiminta. Tämän kohdan mukaisesti käsitellään myös mm. työhönoton ja perehdyttämisen periaatteet, henkilöstön aloiteoikeus ja työntekijöistä kerättävät tiedot. Lisäksi käsitellään työntekijöihin kohdistuvan



teknisen valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja menetelmät sekä sähköpostin ja tietoverkon käyttö (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä, 759/2004) sekä sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät toimet ja tasa-arvosuunnitelma (Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta, 609/1986).

Seurakunnassa, jonka henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20, henkilöstön kehittämisen periaatteista ja menettelytavoista on käytävä ilmi seu-rakunnan koko huomioon ottaen:

1) toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näi-den kehittymisestä;

2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä;3) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alais-

ten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alais-ten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta;

4) 1-3 kohdan suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota:1) osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin; sekä2) joustaviin työaikajärjestelyihin.

4) tuotannollisista ja taloudellisista syistä toimeenpantavat osa-aikaistamiset, lomauttamiset tai irtisanomiset sekä niihin liittyvät koulutus- ja uudelleensijoittamisratkaisut;

5) hankinnoissa ja muissa toiminnoissa huomioitavat kestävän ke-hityksen periaatteet.

4 § Jatkuva yhteistoiminta

1 mom. Yhteistoiminnan tavoite

Ennen kuin työnantaja ratkaisee 3 §:ssä tarkoitetun asian, sen on käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttami-seksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteita, vaikutuksia ja vaih-toehtoja asianomaisten työntekijöiden tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen edustajiensa kanssa.

2 mom. Välitön yhteistoiminta

Yksittäistä työntekijää tai työyksikköä koskeva asia käsitellään en-sisijaisesti työnantajan tai tämän edustajana toimivan esimiehen ja työntekijän tai työyksikön työntekijöiden kesken (välitön yhteistoimin-ta). Työntekijän pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu työntekijöiden edustaja. Jos asia koskee työntekijän turvallisuutta ja terveyttä, työsuojeluvaltuutetulla on oi-keus osallistua asian käsittelyyn tarvittaessa muutoinkin.

3 mom. Edustuksellinen yhteistoiminta

Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat käsitellään yh-teistyötoimikunnassa (edustuksellinen yhteistoiminta). Yhteistyötoi-mikunta on asetettava, jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää. Jos yhteistyötoimi-kuntaa ei ole, tällaiset asiat käsitellään yhteistoimintakokouksessa

KirVESTES 2014-2016 207


yhdessä kaikkien työntekijöiden kanssa.

Soveltamisohje:Yhteistoimintaa ja osallistumista tapahtuu arkipäivän työssä esimiesten ja työnteki-jöiden kesken. Laajakantoiset ja työpaikkaa yleisesti koskevat asiat kuuluvat kuiten-kin lähtökohtaisesti edustuksellisen yhteistoiminnan piiriin. Tästä lähtökohdasta jou-dutaan poikkeamaan silloin, kun työntekijöiden pienen määrän vuoksi ei ole asetettu yhteistyötoimikuntaa. Silloin yhteistoimintaa edellyttävät asiat käsitellään yhteistoi-mintakokouksessa kaikkien työntekijöiden kanssa yhdessä.

4 mom. Tietojenantovelvollisuus

Työnantajan tulee antaa asian käsittelyyn osallistuville työntekijöille tai heidän edustajilleen käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tie-dot siten, että he voivat riittävästi perehtyä ja valmistautua asiaan. Salassa pidettäviä tietoja saa kuitenkin antaa vain siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä asian käsittelyn kannalta. Tietoja henkilön terveydentilasta, henkilökohtaisista oloista tai muista salassa pidet-tävistä yksityiselämän suojan piiriin kuuluvista tiedoista ei saa antaa ilman sen henkilön suostumusta, jota tiedot koskevat.

5 mom. Yhteistoiminnan ajoittamisesta

Asioita on käsiteltävä niiden valmistelu- ja toteuttamisaikataulu huo-mioon ottaen yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa.

5 § Yhteistoimintamenettely irtisanomisen, lomautuksen sekä osa-aikaistamisen yhteydessä

1 mom. Ilmoitus yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä

Harkitessaan yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomaut-tamista tai osa-aikaistamista työnantajan on kirjallisesti ilmoitettava yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä viimeistään viisi päi-vää ennen neuvottelujen aloittamista.

Soveltamisohje:Viiden päivän ilmoitusaika on tarkoitettu siihen, että yhteistoimintaneuvotteluun osallistujilla on mahdollisuus tutustua yhteistoimintamenettelyn perusteena olevaan materiaaliin ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. Jos irtisanominen, lo-mautus tai osa-aikaistaminen koskee yksittäistä työntekijää, yhteistoimintamenettely käydään välittömänä yhteistoimintana.

2 mom. Vähimmäisaika yhteistoimintaneuvotteluille

Kun yhteistoimintamenettely koskee tuotannollisista tai taloudellisis-ta syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irti-sanomista, päätös asiassa voidaan tehdä vasta, kun yhteistoiminta-neuvottelujen aloittamisesta on kulunut vähintään 14 päivää.

Soveltamisohje 1 ja 2 mom:Tämän pykälän mukainen yhteistoimintamenettely korvaa KL 6:45:n ja TSL 5:3:n



mukaiset selvitysten antamiset lomautuksen yhteydessä.

Irtisanottaessa tuotannollisista tai taloudellisista syistä on yhteistoimintamenettelyn lisäksi:

• viranhaltijaa kuultava KL 6:58:n mukaisesti• työsopimussuhteiselle työntekijälle annettava TSL 9:3:n mukainen selvitys ir-

tisanomisen perusteista ja vaihtoehdoista sekä työvoimatoimistolta saatavista työvoimapalveluista niin hyvissä ajoin kuin mahdollista.

6 § Yhteistoimintavelvoitteen täyttyminen

1mom. Yleinen yhteistoimintavelvoitteen täyttymisedellytys

Yhteistoimintavelvoite on täytetty, kun asiassa on menetelty 4 ja 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

2 mom. Velvollisuus uuteen yhteistoimintaan

Mikäli yhteistoiminnan piiriin kuuluvassa asiassa tapahtuu olennai-nen muutos, on asiassa toteutettava uusi yhteistoiminta. Mikäli työn-tekijät, joita asia koskee, ovat osallistuneet asian valmisteluun itse tai edustajiensa välityksellä, työnantaja ja työntekijät tai heidän 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu edustajansa voivat yhdessä todeta, miltä osin käsittely korvaa yhteistoiminnan.

7 § Tiedottaminen

1 mom. Työnantajan yleinen tiedottamisvelvollisuus yhteistoiminta-asioista

Työnantajan on tiedotettava asian luonteeseen nähden sopivalla ta-valla 4 §:ssä tarkoitetussa asiassa tekemistään päätöksistä henki-löstölle.

2 mom. Työnantajan tiedottamisvelvollisuus irtisanomisesta, lomautuksesta sekä osa-aikaistamisesta

Työnantajan on tiedotettava 5 §:ssä tarkoitetussa asiassa tekemäs-tään ratkaisusta viivytyksettä asianomaisille työntekijöille tai heidän edustajilleen.

3 mom. Vuosittainen tiedottamisvelvollisuus

Työnantajan on kerran vuodessa tiedotettava työvoimatilanteesta, toiminnan ja talouden tilasta sekä niiden todennäköisestä kehityk-sestä kaikille työntekijöille.

Soveltamisohje:Tämän momentin mukaan tulee tiedottaa talousarviosta ja toiminta- ja taloussuun-nitelmasta. Avoin tiedonkulku on yhteistoiminnan onnistumisen edellytys. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tiedotuksen oikea-aikaisuuteen ja työpaikan sisäiseen tie-donkulkuun.

KirVESTES 2014-2016 209


8 § Yhteistoimintaorganisaatio

Edustuksellista yhteistoimintaa varten työnantaja määrää

• työsuojelupäällikön (9 §).

Lisäksi seurakunnassa voi olla

• työsuojeluvaltuutettuja ja varavaltuutettuja (10 §), • luottamusmiehiä (1 §:n 3 mom.) sekä • yhteistyötoimikunta (15 §).Soveltamisohje:Organisaation tai toiminnan muuttuessa yhteistoimintaorganisaatio saatetaan vas-taamaan muuttunutta tilannetta kulloinkin meneillään olevan toimikauden ajaksi.

9 § Työsuojelupäällikkö

1 mom. Työsuojelupäällikön nimeäminen ja edellytykset tehtävään

Työnantajan on nimettävä työsuojelupäällikkö tässä sopimuksessa tarkoitettua työsuojelun yhteistoimintaa varten. Työsuojelupäällikön on oltava työpaikan luonne ja laajuus ottaen riittävän pätevä ja hä-nellä on oltava riittävä perehtyneisyys työsuojelusäännöksiin ja työ-paikan olosuhteisiin sekä muutoinkin asianmukaiset edellytykset 3 §:ssä tarkoitettujen asioiden käsittelyyn ja yhteistoiminnan järjestä-miseen.

Soveltamisohje: Työnantaja määrää työsuojelupäällikön tehtäväänsä toistaiseksi. Työsuojelupäälli-köksi nimitetään ensisijaisesti johtava talous- ja henkilöstöhallinnon viranhaltija, jollei työnantajan koko ja muut olosuhteet huomioon ottaen ole perusteltua määrätä tehtä-vää jonkun muun johtavassa asemassa olevan viranhaltijan hoidettavaksi.

2 mom. Työsuojelupäällikön tehtävät

Työsuojelupäällikön tehtävänä on avustaa työnantajaa, työnanta-jan edustajana toimivaa johtoa ja esimiehiä tehtävissä, jotka liittyvät työsuojelun asiantuntemuksen hankintaan sekä yhteistyöhön työn-tekijöiden ja työsuojeluviranomaisten kanssa. Työsuojelupäällikön tehtävänä on käynnistää, ylläpitää ja kehittää työnantajan ja työnte-kijöiden välistä työsuojelun yhteistoimintaa.

10 § Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut

1 mom. Työsuojeluvaltuutettujen sekä varavaltuutettujen lukumäärä ja toimi-kausi

Jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään kymmenen työntekijää, työntekijöiden on valittava keskuudestaan neljän vuoden toimikaudeksi työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varaval-tuutettua. Jos paikallisesti niin sovitaan, eri henkilöstöryhmiä tai toi-minnallisia kokonaisuuksia varten voidaan samoin lukumääräedelly-



tyksin valita omat valtuutetut ja kullekin heistä kaksi varavaltuutettua.

Soveltamisohje:Työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta on voimassa, mitä TSL 7 luvun 10 §:ssä säädetään luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomisesta.

Toiminnallisen kokonaisuuden tulee olla alueellisesti ja toiminnallisesti yhteistoimin-nan kannalta tarkoituksenmukainen. Se voi muodostua yhdestä tai useammasta toi-mipisteestä tai toimintayksiköstä, jossa yhteistoiminnan osapuolilla on tosiasialliset mahdollisuudet hoitaa tehtäviään.

2 mom. Varavaltuutetun tuleminen työsuojeluvaltuutetun sijalle

Jos työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde päättyy kesken toimikau-den tai hän eroaa tehtävästään, hänen sijaansa tulee jäljellä ole-vaksi toimikaudeksi varavaltuutettu. Jos työsuojeluvaltuutettu ei voi hoitaa tehtäviään tilapäisen esteen vuoksi, varavaltuutettu huolehtii välttämättömistä työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, joita ei voi siirtää odottamaan työsuojeluvaltuutetun esteen päättymistä. Työsuojelu-valtuutetun sijaan tulee tai tehtäviä tilapäisesti hoitaa ensimmäinen varavaltuutettu ja tämänkin ollessa mahdollisesti estyneenä toinen varavaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetun tulee ilmoittaa esteestään työsuojelupäällikölle ja asianomaiselle varavaltuutetulle.

11 § Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen valinta

1 mom. Vaalien järjestämisvastuu

Työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut valitaan työntekijöiden jär-jestämällä vaalilla, jonka ajasta ja paikasta on sovittava etukäteen työnantajan kanssa.

2 mom. Vaalien järjestäminen

Vaali on järjestettävä niin, että kaikilla äänioikeutetuilla ja vaalikel-poisilla työntekijöillä on mahdollisuus osallistua siihen. Vaali ei saa aiheuttaa tarpeetonta haittaa työpaikan toiminnalle. Vaalin järjestä-mistä varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön luet-telo työpaikan työntekijöistä ja luovutettava maksutta työntekijöiden käyttöön hallinnassaan olevia tiloja. Vaalin toimittajien on viipymättä ilmoitettava vaalin tuloksesta kirjallisesti työnantajalle.

Soveltamisohje:Kirkon työmarkkinalaitos antaa pääsopijajärjestöjen kanssa yhdessä neuvotellen tar-kempia ohjeita vaalin järjestämisestä.

Työsuojelupäällikön tehtävänä on huolehtia, että työsuojeluvaltuutetun ja varaval-tuutettujen valintaan liittyvät järjestelyt käynnistyvät ajoissa. Vaalin käytännön jär-jestelyistä ja sen toimittamisesta vastaa vaalitoimikunta, jonka työntekijät valitsevat keskuudestaan. Se huolehtii myös vaaliin liittyvästä tiedottamisesta.

KirVESTES 2014-2016 211


3 mom. Täydennysvaali työsuojeluvaltuutetun valitsemiseksi

Jos kesken työsuojeluvaltuutetun toimikautta joudutaan suoritta-maan uusi työsuojeluvaltuutetun vaali, työsuojeluvaltuutettu valitaan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

12 § Työsuojeluvaltuutetun tehtävät

1 mom. Työsuojeluvaltuutetun pääasialliset tehtävät

Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikan työntekijöitä yhteistyötoimi-kunnassa ja kun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja työsuojeluasioita käsitellään yhteistoiminnassa työnantajan kanssa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin. Työsuojeluvaltuutetun tulee myös osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin. Hänen on lisäksi oma-aloittei-sesti perehdyttävä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioi-hin sekä työsuojelusäännöksiin. Hänen tulee osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin, jos asiantuntija tai työsuojeluviranomainen katsoo tutkimukseen osallistumisen tar-peelliseksi.

2 mom. Työsuojeluvaltuutetun oikeus keskeyttää työ

Jos työstä aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengel-le tai terveydelle, työsuojeluvaltuutetulla on oikeus keskeyttää työ edustamiensa työntekijöiden osalta siten kuin valvontalain 36 §:ssä säädetään.

13 § Työsuojeluvaltuutetun tiedonsaanti

1 mom. Työsuojeluvaltuutetulle annettavat tiedot

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus

1) saada työnantajalta nähtäväkseen asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä työsuojelua koskevien säännösten mukaan;

2) saada työnantajalta nähtäväkseen työnantajan ja työterveys-huoltopalvelujen tuottajan välinen työterveyshuollon järjestämis-tä koskeva sopimus sekä työterveyshuollon toimintasuunnitel-ma;

3) tutustua työnantajan hallussa oleviin työympäristön ja työyhtei-sön tilaan liittyviin työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asiakirjoihin;

4) muutenkin saada työnantajalta tarpeelliset tiedot yhteistoiminta-tehtäviensä hoitamista varten.

Soveltamisohje:



Nähtäväksi saatavia asiakirjoja ja luetteloita ovat esimerkiksi tehdyistä yli-, hätä- ja sunnuntaitöistä sekä niistä maksetuista korotetuista palkoista, henkilöstön vuosi-lomista ja maksetuista vuosilomapalkoista ja lomakorvauksista pidettävä kirjanpito sekä nuorten työntekijäin suojelusta annetun lain (19.11.1993/998) 13 §:ssä tarkoi-tetut luettelot nuorista työntekijöistä. Turvallisuutta ja terveyttä koskevia lausuntoja ja tutkimustuloksia ovat muun muassa työnantajan teettämät työilmapiiri- tai työhyvin-vointikyselyjen tulokset, työhygieenisten mittausten mittaustulokset, sairauspoissa-oloja tapaturmatilastot, tapaturmien johdosta suoritettujen tutkimusten perusteella laaditut asiakirjat sekä työsuojeluviranomaisten suorittamista tarkastuksista laaditut tarkastuspöytäkirjat. Ks. myös tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuo-lista työvoimaa käytettäessä annetun lain (22.12.2006/1233) 6 §.

2 mom. Työsuojeluvaltuutetun oikeus saada jäljennöksiä asiakirjoista

Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada jäljennöksiä kaikista 1 mo-mentissa mainituista asiakirjoista yhteistoimintatehtäviensä edellyt-tämässä laajuudessa.

3 mom. Asioiden salassapito

Työsuojeluvaltuutetun on pidettävä salassa tehtävää hoitaessaan saamansa työnantajan taloudellista asemaa, liike- ja ammattisalai-suutta sekä turvallisuutta ja turvajärjestelyjä koskevat tiedot, joiden leviäminen olisi omiaan vahingoittamaan työnantajaa tai sen sopi-muskumppania. Salassapitovelvollisuuden piirissä ovat myös yksi-tyistä henkilöä henkilökohtaisesti koskevat tiedot. Salassapitovelvol-lisuus jatkuu senkin jälkeen, kun työsuojeluvaltuutettu on lakannut hoitamasta tätä tehtävää. Salassapitovelvollisuus koskee myös mui-ta tämän sopimuksen mukaisia työntekijöiden edustajia.

14 § Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö

1 mom. Perusmääräys ajankäytöstä työsuojeluvaltuutetun tehtäviin

Työsuojeluvaltuutetulle myönnetään 12 §:ssä tarkoitettujen tehtä-vien hoitamiseksi kohtuulliseksi ajaksi vapautus palvelussuhtee-seensa kuuluvien tehtävien hoitamisesta. Pätevän syyn vuoksi va-pautus voidaan tilapäisesti evätä. Tarvittavaa aikaa määriteltäessä otetaan huomioon työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä, työpaikan alueellinen laajuus, työskentelypaikkojen luku-määrä ja niissä suoritettavan työn luonne, töiden järjestelystä johtu-vat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen ter-veyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.

Soveltamisohje:Työsuojeluvaltuutetulle tämän momentin mukaisesti annettu vapautus tulee ottaa huomioon hänen palvelussuhteeseensa kuuluvien töiden järjestelyissä.

KirVESTES 2014-2016 213


2 mom. Vähimmäisajankäyttö työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitoon

Työsuojeluvaltuutettu on vapautettava 1 momentissa mainitut tekijät huomioon ottaen säännöllisistä virka- tai työtehtävistään työsuoje-luvaltuutetun tehtävien hoitamista varten vähintään neljäksi tunniksi kunkin neljän perättäisen kalenteriviikon pituisen ajanjakson aikana, jollei vapautuksesta työpaikan toiminnalle aiheutuva tuntuva haitta ole tilapäisesti vapautuksen esteenä. Työsuojeluvaltuutetun on muu-toin huolehdittava virka- tai työsuhteesta johtuvista velvollisuuksis-taan.

15 § Yhteistyötoimikunta

1 mom. Yhteistyötoimikunnan asettaminen ja toimikausi

Jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähin-tään kymmenen työntekijää, on perustettava neljäksi kalenterivuo-deksi kerrallaan yhteistyötoimikunta tässä sopimuksessa tarkoitet-tua edustuksellista yhteistoimintaa varten.

2 mom. Yhteistyötoimikunnan jäsenten lukumäärä

Yhteistyötoimikunnassa ovat edustettuina työnantaja sekä työpaikan työntekijät. Toimikunnassa on vähintään neljä ja enintään 12 jäsentä sen mukaan kuin työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet edel-lyttävät. Jos työnantajan palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähemmän kuin 20 työntekijää, toimikunnassa on neljä jäsentä.

Soveltamisohje:Yhteistyötoimikunnan jäsenten määrästä sovitaan paikallisesti hyvissä ajoin ennen työsuojeluvaltuutettujen valintaa.

3 mom. Työnantajan ja työntekijöiden edustajat yhteistyötoimikunnassa

Työnantajan edustajana toimii työsuojelupäällikkö. Jos yhteistyö-toimikunnassa on enemmän kuin neljä jäsentä, työnantajan edus-tajana toimii lisäksi kirkkoherra ja tarpeen mukaan kirkkoneuvoston määräämä muu esimiesasemassa oleva henkilö. Vähintään neljäs-osan jäsenistä tulee edustaa työnantajaa. Työntekijöiden edustajina toimivat työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöt, jotka varavaltuutetut ja pääsopijajärjestöjen asettamat luottamusmiehet ovat yhteisessä ko-kouksessaan keskuudestaan tehtävään valinneet.

Soveltamisohje:Seurakuntayhtymässä siihen kuuluvien seurakuntien kirkkoherrat valitsevat yhteis-työtoimikunnan kirkkoherrajäsenen ja yhteinen kirkkoneuvosto työsuojelupäällikön lisäksi tarvittavat muut työnantajaedustajat.

Jos luottamusmies luopuu tehtävästään kesken yhteistyötoimikunnan toimikauden, hänen tilalleen valitaan toimikunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi työntekijöi-den edustaja momentin mukaista menettelyä noudattaen.



4 mom. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajuus ja koolle kutsuminen

Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosina työn-antajan ja työntekijöiden edustaja. Toimikunta kokoontuu niin usein kuin sille tässä sopimuksessa asetetut tehtävät edellyttävät, kuiten-kin vähintään kerran neljännesvuodessa. Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja vähintään kolme arkipäivää ennen kokousta. Se on kutsuttava koolle myös, jos varapuheenjohtaja tai neljännes toimi-kunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää. Kokouk-sesta laaditaan pöytäkirja.

Soveltamisohje:Pöytäkirjan tarkistamisessa noudatetaan hyvän kokouskäytännön mukaista menet-telyä.

16 § Yhteistoimintakokous

1 mom. Yhteistoimintakokouksessa käsiteltävät asiat

Silloin kun henkilöstön pienen määrän vuoksi ei ole valittu yhteistyö-toimikuntaa, 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut laajakantoiset ja työpaik-kaa yleisesti koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään yhteistoiminta-kokouksessa yhdessä kaikkien työntekijöiden kanssa.

Soveltamisohje:Kun yhteistyötoimikuntaa ei ole valittu, 5 §:ssä tarkoitettua tuotannollisista tai talou-dellisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista käsitellään aina välittömässä yhteistoiminnassa.

2 mom. Yhteistoimintakokouksen koolle kutsuminen

Yhteistoimintakokouksen koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii kirkkoherra. Yhteistoimintakokous on kutsuttava koolle myös, jos vä-hintään puolet työntekijöistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyy-tää. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja.

Soveltamisohje:Yhteistoimintakokouksessa käsiteltävistä asioista on ilmoitettava henkilöstölle hyvis-sä ajoin, kuitenkin vähintään kolme päivää ennen kokousta tai niin pian kuin se on mahdollista. Henkilöstölle tulee myös varata mahdollisuus aloitteiden tekoon yhteis-toimintakokouksen käsittelyä varten. Yhteistoimintakokoukset pidetään pääsääntöi-sesti työpaikalla noudatettavana työaikana. Jokaisen työntekijän on yhteistoiminta-kokouksesta huolimatta huolehdittava työtehtävistään.

17 § Työntekijöiden edustajan palkkaus ja korvaus

1 mom. Ansiomenetyksen korvaus työntekijöiden edustajalle

Tässä sopimuksessa tarkoitetulle työntekijöiden edustajalle korva-taan ansion menetys ajalta, jona hän hoitaa työaikana yhteistoimin-tatehtäviä. Korvaus ansion menetyksestä lasketaan sen mukaan, mitä työntekijä olisi työssään ansainnut aikana, jona hän on hoitanut

KirVESTES 2014-2016 215


tässä sopimuksessa tarkoitettuja yhteistoimintatehtäviä.

2 mom. Vapaa-aikana hoidettujen yhteistoimintatehtävien lukeminen työajak-si

Jos työntekijöiden edustaja tekee esimiestensä antamia yhteistoi-mintatehtäviä esimiehen määräyksestä taikka jos edustaja osallis-tuu yhteistyötoimikunnan kokoukseen vapaa-aikanaan, tämä aika luetaan hänelle työajaksi.

3 mom. Työsuojeluvaltuutetun korvaus

Työsuojeluvaltuutetulle maksetaan työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamisesta korvaus KirVESTES 224 §:n ja liitteen 1 kohdan 6 mu-kaisesti.

18 § Työntekijöiden edustajan oikeus saada koulutusta

1 mom. Työnantajan velvollisuus huolehtia kouluttamisesta

Työnantajan tulee huolehtia siitä, että tämän sopimuksen 1 §:n 3 mo-mentin mukaisella työntekijöiden edustajalla on mahdollisuus saa-da yhteistoimintatehtäviensä hoitamiseksi asianmukaista koulutusta työsuojelua koskevista säännöksistä ja ohjeista sekä muista tehtä-vien hoitamiseen kuuluvista asioista. Koulutusta järjestettäessä on otettava huomioon heidän kokemuksensa ja aikaisemmin saamansa koulutus työsuojelu- ja yhteistoiminta-asioissa. Työnantajan ja työn-tekijöiden edustajien on käsiteltävä koulutustarvetta ja -järjestelyjä kahden kuukauden kuluessa valinnasta.

2 mom. Virka-/työvapaan myöntäminen sekä palkkaus koulutuksen ajalta

Työntekijöiden edustajalle myönnetään virka- tai työvapaata 1 mo-mentissa tarkoitettua koulutusta varten. Tällaisen virka- tai työva-paan ajalta maksetaan Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen varsinainen palkka.

3 mom. Kustannusten korvaaminen

Koulutuksesta ei saa aiheutua kustannuksia työntekijöiden edusta-jalle. Koulutukseen osallistumisesta aiheutuneet matkakustannukset korvataan Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

Soveltamisohje 1-3 mom:Tämän pykälän mukaiseksi yhteistoiminta- ja työsuojelukoulutukseksi voidaan kat-soa koulutus, joka on järjestetty Työturvallisuuskeskuksen, Työterveyslaitoksen tai muuta vastaavantasoista asiantuntemusta hyväksi käyttäen. Myös sopijajärjestön järjestämä yhteistoiminta- ja työsuojelukoulutus voi olla tämän sopimuksen mukais-ta, mikäli se ei ole vain järjestön jäsenilleen tarjoamaa koulutusta.

Sopijaosapuolet suosittavat, että työnantaja ja työntekijöiden edustajat tekevät yh-teistoimintaorganisaation toimikauden alkaessa koulutussuunnitelman tämän sopi-



muksen mukaisesta koulutuksesta koko toimikaudeksi. Suunnitelmaa voidaan toi-mikauden aikana täsmentää tarvittaessa. Myös työsuojelupäällikön koulutustarve on hyvä huomioida koulutussuunnitelmassa.

Luottamusmiehille järjestettävään luottamusmieskoulutukseen sovelletaan Kirkon luottamusmiessopimuksen määräyksiä.

19 § Toimitilat ja välineet

1 mom. Oikeus käyttää työnantajan toimitiloja ja työvälineitä

Tässä sopimuksessa tarkoitetulle työntekijöiden edustajalla on oi-keus käyttää työpaikalla yleisesti käytössä olevia toimisto- ja vies-tintävälineitä sekä toimistokalusteita. Työntekijöiden edustajalle on osoitettava lukittava säilytystila sekä keskusteluja varten kullakin kerralla tähän tarkoitukseen sopiva paikka.

2 mom. Säännösten hankkiminen työntekijöiden edustajien käyttöön

Työnantaja hankkii työntekijöiden edustajien käyttöön tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelu- ja yhteistoimintamääräykset ja oh-jeistukset.

20 § Ilmoitusvelvollisuus

Työnantajan on ilmoitettava kirjallisesti Työturvallisuuskeskuksen yl-läpitämään työsuojeluhenkilörekisteriin työsuojeluhenkilörekisteris-tä annetun lain (1039/2001) 2 §:n mukaiset tiedot vaalikausittain ja muulloinkin tietojen muuttuessa.

Soveltamisohje.:Ks. myös valvontalain 46 ja 48 §:t.

21 § Sopimuksen täytäntöönpano ja erimielisyyksien ratkaiseminen

1 mom. Yhteistoimintaorganisaation poikkeuksellisella tavalla

Mikäli työnantajan koon tai muiden olosuhteiden vuoksi on tarkoi-tuksenmukaista muodostaa yhteistoimintaorganisaatio muulla kuin tässä sopimuksessa määrätyllä tavalla, Kirkon työmarkkinalaitos voi pääsopijajärjestöjen kanssa neuvoteltuaan antaa siihen luvan.

2 mom. Sopimuksen soveltamisen valvonta ja erimielisyyksien ratkaisemi-nen

Tämän sopimuksen soveltamista seuraavat ja sitä koskevia ohjeita antavat sopijapuolet yhteisesti neuvotellen. Sopimuksen soveltami-sesta syntyvästä erimielisyydestä neuvotellaan sen mukaan kuin Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksessa on sovittu. Jos kes-kusneuvottelussa ei saavuteta yksimielisyyttä, erimielisyys on otet-tava käsiteltäväksi tämän sopimuksen allekirjoittaneiden osapuolten

KirVESTES 2014-2016 217


yhteisessä neuvottelussa ennen kanteen nostamista työtuomioistui-messa.

22 § Voimassaolo

1 mom. Sopimuksen voimassaolo


2 mom. Aiemman sopimuksen kumoaminen

Tällä sopimuksella kumotaan 1.2.2010 voimaan tullut kirkon yhteis-toimintasopimus. Kumotun sopimuksen mukaisesti valittu tai nimetty yhteistoimintaorganisaatio jatkaa tehtävässään toimikautensa lop-puun asti.





KIRKON ALAT RY


LIITE 12 KIRKON LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KIRKON LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1 § Soveltamisala

1 mom. Sopimuksen soveltaminen

Tätä sopimusta sovelletaan seurakunnan ja viranhaltijoiden ja työn-tekijöiden välisessä 2 momentissa tarkoitetussa luottamusmiestoi-minnassa.

2 mom. Luottamusmiesjärjestelmän tarkoitus

Luottamusmiesjärjestelmän tarkoituksena on paikallistasolla edistää kirkon sopimusalalla solmittujen virka- ja työehtosopimusten toteut-tamista ja asianmukaista soveltamista. Luottamusmiesjärjestelmän puitteissa käsitellään myös yhteistoiminnallisesti työnantajan ja työn-tekijöiden välillä esiintyviä palvelussuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Sil-lä pyritään ratkaisemaan paikallisesti työnantajan ja työntekijöiden välille sopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvät erimielisyy-det tehokkaasti, asianmukaisesti ja nopeasti. Luottamusmiesjärjes-telmän tarkoituksena on lisäksi työrauhan ylläpitäminen ja edistämi-nen virka- ja työehtosopimusjärjestelmän edellyttämällä tavalla.

Soveltamisohje:Tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja hoidettu paikallinen yhteydenpito- ja neuvotte-lumenettely vähentää paikallisia kitkatekijöitä ja voi siten merkittävällä tavalla edis-tää sekä työnantajan työlle asettamien tavoitteiden saavuttamista että työntekijöiden työturvallisuuden, viihtyvyyden lisäämistä, työn tuloksellisuutta sekä työssä jaksa-mista. Paikallinen neuvottelumenettely voi muodostua myös hyödylliseksi molempiin suuntiin toimivaksi informaatiokanavaksi henkilöstökysymyksissä ja siten toimia osa-na työpaikan informaatio- ja osallistumisjärjestelmää. Myös kirkon yleinen palkkaus-järjestelmä edellyttää toimivaa luottamusmiesjärjestelmää paikallistasolla.

3 mom. Työnantajan ja työntekijän määritelmä

Työnantajalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa seurakuntaa, seu-rakuntayhtymää, kirkkohallitusta ja tuomiokapitulia. Mitä tässä sopi-muksessa on sanottu työnantajasta tai seurakunnasta, koskee vas-taavasti myös edellä mainittuja muita työnantajia. Viranhaltijasta ja työsopimussuhteisesta työntekijästä käytetään jäljempänä nimitystä työntekijä.

2 § Luottamusmies

1 mom. Luottamusmiehen määritelmä

Luottamusmiehellä tarkoitetaan asianomaisen työnantajan palveluk-sessa olevaa työntekijää, jonka kirkon pääsopimuksen allekirjoitta-nut järjestö (jäljempänä pääsopijajärjestö) on nimennyt edustajak-seen hoitamaan tässä sopimuksessa tarkoitettuja tehtäviä.

KirVESTES 2014-2016 219

LIITE 12KIRKON LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

Soveltamisohje:Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että kirkkoherra ja talouspäällikkö ja vastaavassa seurakuntaa työnantajana edustavassa asemassa oleva työntekijä eivät voi keskei-sen asemansa vuoksi toimia luottamusmiestehtävässä.

2 mom. Luottamusmiehenä toimimisen edellytykset

Luottamusmiehen tulee tehtävässään olla perehtynyt edustamiaan viranhaltijoita ja työntekijöitä koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja sopimuksiin sekä seurakunnan olosuhteisiin.

3 § Luottamusmiesten asettaminen

1 mom. Luottamusmiesten lukumäärä

Pääsopijajärjestö voi asettaa luottamusmiehen, jos työnantajan pal-veluksessa on pääsopijajärjestön ja sen edustaman järjestön jäseniä yhteensä vähintään viisi. Jos tällaisia jäseniä on työnantajan palve-luksessa vähintään 35, järjestö voi asettaa enintään kaksi luottamus-miestä ja kolme, jos jäseniä on vähintään 65.

Soveltamisohje: Tämän luottamusmiessopimuksen allekirjoittajaosapuolien (pääsopijaosapuolet) yhteisellä sopimuksella voidaan erityisestä syystä asettaa enimmäismäärän ylittävä määrä luottamusmiehiä.

2 mom. Pääluottamusmies

Jos järjestö on asettanut useampia luottamusmiehiä, se nimeää yh-den heistä pääluottamusmieheksi.

3 mom. Varaluottamusmies

Luottamusmiehen lisäksi voidaan asettaa yksi varaluottamusmies. Mitä tässä sopimuksessa on sanottu luottamusmiehestä, koskee myös varaluottamusmiestä sinä aikana, jolloin hän työnantajalle teh-dyn ilmoituksen mukaan hoitaa luottamusmiestehtävää.

Soveltamisohje 1-3 mom:Varaluottamusmiehiä asetetaan yksi, vaikka luottamusmiehiä asetettaisiin useam-pia. Pääluottamusmiehen varahenkilönä toimii se luottamusmies, jonka pääsopija-järjestö on siihen asemaan nimennyt. Varaluottamusmiehellä on tämän sopimuksen mukainen luottamusmiehen asema työnantajan saatua pääsopijajärjestön ilmoituk-sen hänen tulemisestaan varsinaisen luottamusmiehen tilalle.

4 mom. Pääsopijajärjestöjen yhteinen luottamusmies

Pääsopijajärjestöt voivat sopia yhteisen luottamusmiehen asetta-misesta oman luottamusmiehen asemesta. Edellytyksenä on, että pääsopijajärjestöillä on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteensä jäseniä työnantajan palveluksessa vähintään viisi.



4 § Luottamusmiehen valinta ja toimikausi

1 mom. Luottamusmiesvaali

Luottamusmiehen vaali voidaan pitää työaikana ja -paikalla siten kuin siitä paikallisesti sovitaan. Vaalin järjestämisestä huolehtii asi-anomainen pääsopijajärjestö.

2 mom. Vaalituloksen ilmoittaminen työnantajalle

Luottamusmiehen valinnan suorittaneen pääsopijajärjestön on teh-tävä valinnasta työnantajalle kirjallinen ilmoitus.

3 mom. Luottamusmiehen toimikausi

Luottamusmiehen toimikausi alkaa ja vanhan luottamusmiehen toi-mikausi päättyy hänet valinneen pääsopijajärjestön ilmoittamasta ajankohdasta lähtien, kuitenkin aikaisintaan silloin kun, kun ilmoitus luottamusmiehen valinnasta on tehty työnantajalle.

5 § Luottamusmiehen tehtävät

1 mom. Luottamusmiehen tehtävänä on

1) edustaa hänet nimennyttä pääsopijajärjestöä virka- ja työeh-tosopimusten sekä muiden yhteisesti hyväksyttyjen palvelus-suhdetta koskevien määräysten ja sopimusten soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa sekä niitä koskevissa paikal-lisissa neuvotteluissa;

2) hoitaa luottamusmiestoimintaan liittyvää tiedonvälitystä osa-puolten kesken;

3) osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen yhteistoi-mintaelimeen; sekä

4) valvoa, että työntekijät noudattavat sopimuksia ja palvelussuh-detta koskevia määräyksiä ja työrauhaa.

Soveltamisohje:Sopimukseen osalliset pääsopijajärjestöt vastaavat luottamusmiehen toiminnasta. Luottamusmiehelle varataan mahdollisuuksien mukaan tilaisuus hoitaa tiedotusteh-täväänsä seurakunnan ilmoitustauluja ja muita sisäisen tiedotuksen keinoja käyt-täen. Luottamusmies voi järjestää sisäisiä tiedotustilaisuuksia työajan ulkopuolella työpaikalla tai muussa työnantajan osoittamassa tilassa sovittuaan siitä työnantajan kanssa.

6 § Tietojen saanti

1 mom. Sopimusten antaminen luottamusmiehelle

Luottamusmiehellä ja varaluottamusmiehellä on oikeus saada kus-tannuksitta käyttöönsä tarvittavat kirkon alan valtakunnalliset vir-

KirVESTES 2014-2016 221


ka- ja työehtosopimukset, niiden tarkistamista koskevat sopimukset sekä suositukset niihin liittyvine soveltamisohjeineen.

2 mom. Tilastotietojen antaminen luottamusmiehelle

Luottamusmiehellä on oikeus saada tilastotietoja viranhaltijoiden ja työntekijöiden lukumäärästä, ansiotasosta sekä sen kehityksestä, mikäli näitä koskevia selvityksiä valmistetaan seurakunnan käyttöön.

3 mom. Tietojen antaminen edustetuista henkilöistä

Pääluottamusmiehellä tai 3 §:ssä tarkoitetulla ainoalla luottamus-miehellä on oikeus saada edustamistaan viranhaltijoista ja työnteki-jöistä seuraavat tiedot:

1) suku- ja etunimet, 2) virka- tai tehtävänimike tai vastaava,3) toimintayksikkö, johon viranhaltija tai työntekijä kuuluu, 4) tehtäväkohtainen palkka tai vastaava sekä 5) harkinnanvaraisen palkanosan saajien lukumäärä, jakautumi-

nen eri henkilöstöryhmien välillä ja kustannukset (henkilöiden nimiä ei ilmoiteta).

Luottamusmiestehtävän hoitamista varten saadut tiedot on pidettävä luottamuksellisina.

4 mom. Tietojen vaihtaminen erimielisyystapauksessa

Jos syntyy erimielisyyttä tai epäselvyyttä viranhaltijan tai työnteki-jän palkasta tai muusta palvelussuhteeseen liittyvästä asiasta, luot-tamusmies ja asianomainen työnantajan edustaja ovat velvollisia antamaan toisilleen kysymyksessä olevan tapauksen selvittämiseen tarvittavat tiedot, jollei yksityisyyden suojaa ja asiakirjojen julkisuutta koskevista säännöksistä muuta johdu.

5 mom. Luottamusmiehen oikeus tarkastaa työsopimukset

Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa hänet nimenneeseen pääsopijajärjestöön tai sen jäsen- tai alajärjestöön kuuluvien työnte-kijöiden kirjalliset työsopimukset.

7 § Luottamusmiehen asema

1 mom. Luottamusmiehen työntekijäasema

Luottamusmiehen on noudatettava palvelussuhdettaan koskevia säännöksiä, määräyksiä ja sopimusvelvoitteita.

2 mom. Luottamusmiehen suoja



Luottamusmiehenä toimivaa ei tämän tehtävän vuoksi saa siirtää ilman hänen suostumustaan huonompipalkkaiseen virkaan tai teh-tävään eikä luottamusmiestehtävien johdosta irtisanoa. Luottamus-miestä ei saa luottamusmiestehtävän vuoksi siirtää ilman pätevää syytä toiseen työhön. Jos pääluottamusmiehen varsinainen työ vaikeuttaa pääluottamusmiehen tehtävien hoitamista ja jos hänelle tästä syystä järjestetään muuta työtä, ei tällainen järjestely saa aihe-uttaa hänen ansionsa alentumista. Jos työntekijöitä joudutaan irtisa-nomaan tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä, irtisanominen on kohdistettava viimeisenä luottamusmiehenä toimivaan viranhaltijaan tai työntekijään, jollei hänen edustamiensa työntekijöiden enemmis-tö anna suostumustaan muuhun irtisanomisjärjestykseen.

3 mom. Luottamusmiesehdokkaan suoja

Tämän pykälän irtisanomista koskevia määräyksiä sovelletaan myös tämän sopimuksen 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun yhdistyksen ko-kouksessaan tai muutoin asettamaan pääluottamusmiesehdokkaa-seen, jonka asettamisesta kyseinen yhdistys on työnantajalle kirjal-lisesti ilmoittanut. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme kuukautta ennen valittavana olevan pääluottamusmiehen toimikau-den alkua ja päättyy muun kuin vaalissa valituksi tulleen osalta yh-distyksen todettua vaalituloksen.

4 mom. Luottamusmiehen suojan jälkivaikutus

Tämän pykälän irtisanomista koskevia määräyksiä sovelletaan myös pääluottamusmiehenä toimineeseen 6 kuukautta hänen pääluotta-musmiestehtävänsä päättymisen jälkeen.

8 § Luottamusmiehen ajankäyttö

Luottamusmiehelle myönnetään luottamusmiestehtävien hoitamista varten tilapäinen vapautus virka- tai työtehtävien hoitamisesta sellai-seksi kohtuulliseksi ajaksi, jonka tämä tarvitsee luottamusmiesteh-tävien hoitamista varten. Vapautusta määriteltäessä otetaan huomi-oon edustettavien henkilöiden lukumäärä ja heidän toimialansa ja muut rinnastettavat ajankäyttötarpeeseen vaikuttavat seikat.

Soveltamisohje:Luottamusmiestoimen hoitamisen vaatima aika vaihtelee eri työnantajilla ja eri tilan-teissa. Ajankäyttötarve voi tilapäisesti myös lisääntyä määräajaksi esim. henkilöstön asemaan vaikuttavissa muutos- ja kehitystilanteissa (mm. seurakuntarakenteen ja -jaotuksen muutostilanteet). Jos luottamusmiestehtävän hoitaminen sitä edellyttää, luottamusmiehelle voidaan myöntää vapautus työtehtävistä myös tietyksi tuntimää-räksi viikoittain tai pitempänä ajanjaksona. Vapautuksen määrää voidaan muuttaa jos ajankäytön tarpeesta saatu selvitys sitä edellyttää.

9 § Luottamusmiehen palkkaus

1 mom. Ansionmenetyskorvaus

KirVESTES 2014-2016 223


Seurakunta korvaa luottamusmiehelle ansion menetyksen ajalta, jona hän toimii työaikana paikallisissa neuvotteluissa tai muutoin työnantajan kanssa sovituissa tehtävissä tai osallistuu viranomai-sen työpaikalla toimittamaan tarkastukseen. Korvaus ansion mene-tyksestä lasketaan sen mukaan, mitä luottamusmies olisi työssään ansainnut aikana, jona hän on hoitanut tässä sopimuksessa tarkoi-tettuja tehtäviä.

2 mom. Palkkaus luottamusmiestehtävien hoitamisesta vapaa-ajalla

Jos luottamusmies tekee esimiestensä antamia luottamusmiestoi-meen kuuluvia tehtäviä esimiehen määräyksestä taikka jos luotta-musmies osallistuu virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa ja sovelta-mista koskevaan viralliseen paikallisneuvotteluun vapaa-aikanaan, tämä aika luetaan hänelle työajaksi.

3 mom. Luottamusmieskorvaus

Pääsopijajärjestön pääluottamusmiehelle tai ainoalle luottamusmie-helle maksetaan luottamusmiestehtävien hoitamisesta KirVESTES:n 222 §:n ja liitteen 1 kohdan 6 mukainen korvaus. Jos varaluottamus-mies on hoitanut tässä tarkoitettua luottamusmiestehtävää, korvaus maksetaan hänelle varsinaisen luottamusmiehen asemesta, jos hän on hoitanut tehtävää vähintään kaksi viikkoa yhdenjaksoisesti.

10 § Luottamusmiehen koulutus ja etuudet koulutusajalta

1 mom. Luottamusmieskoulutustilaisuuksien hyväksyminen

Tässä sopimuksessa tarkoitettuja luottamusmieskoulutustilaisuuksia ovat sellaiset koulutustilaisuudet, jotka Kirkon työmarkkinalaitos on hyväksynyt. Kirkon työmarkkinalaitoksen edustajilla on oikeus osal-listua koulutustilaisuuksiin ja käyttää niissä puheenvuoroja.

Soveltamisohje:Hyväksymistä varten pääsopijajärjestöt ilmoittavat hyvissä ajoin, mikäli mahdollis-ta edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä kirjallisesti suunnittelemansa koulutustilaisuuksien ajankohdan ja ohjelman sekä jälkikäteen vuosittain kursseille osallistuneiden määrän.

2 mom. Luottamusmieskoulutukseen osallistuminen

Luottamusmiehelle ja varaluottamusmiehelle myönnetään mahdol-lisuuksien mukaan virka-/työvapaata sellaiseen koulutukseen osal-listumista varten, mikä on omiaan lisäämään hänen pätevyyttään luottamusmiestehtävien hoitamisessa.

Soveltamisohje:Luottamusmiestehtävään nimetyille annetaan mahdollisuus, jolleivät työ-tehtävät sitä estä, osallistua pykälässä tarkoitettuun luottamusmies-koulutukseen. Koulutus-tilaisuuksiin osallistumista voidaan saman pääsopijajärjestön luottamusmiesten kes-



ken myös tarvittaessa vuorotella.

3 mom. Palkkaus ja muut etuudet luottamusmieskoulutukseen osallistumisen ajalta

Luottamusmiehelle maksetaan luottamusmieskoulutukseen myön-netyn virka-/työvapaan ajalta KirVESTES:n 223 §:n mukainen varsi-nainen palkka sekä ja 221 §:n mukainen ruokaraha.

11 § Luottamusmiehen toimitilat

Luottamusmiehellä on oikeus käyttää työpaikalla yleisesti käytössä olevia tavanomaisia toimistovälineitä ja –kalusteita. Luottamusmie-helle on osoitettava lukittava säilytystila sekä keskusteluja varten kullakin kerralla tähän tarkoitukseen sopiva paikka. Luottamusmie-hellä on lisäksi oikeus käyttää työpaikalla yleisesti käytössä olevia viestintä- ja toimistovälineitä.

12 § Voimassaolo






KIRKON ALAT RY

KirVESTES 2014-2016 225

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSOPIMUS LIITE 13

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSOPIMUS

1 § Soveltamisala

1 mom. Sopimuksen tarkoitus

Sopimuksen tarkoituksena on edistää työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön ammatillista osaamista.

2 mom. Sopimuksen soveltaminen, sitovuus ja voimaansaattaminen

Tätä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan seurakunnassa, jonka henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti vähintään 20.

Seurakunnissa, joissa henkilöstön lukumäärä on edellä olevaa pie-nempi, koulutussuunnitelma on laadittavissa siten kuin 2 § 3 ja 4 momentissa on määrätty.


Tämän sopimuksen tarkoittamia työnantajia ovat seurakunnat, seu-rakuntayhtymät, tuomiokapitulit ja kirkkohallitus. Mitä tässä sopimuk-sessa on sanottu seurakunnasta, koskee vastaavasti myös edellä mainittuja muita työnantajia.

Soveltamisohje:Tässä momentissa seurakuntayhtymää seurakuntineen pidetään yhtenä työnanta-jana.

4 mom. Henkilöstön määritelmä

Henkilöstöllä tarkoitetaan tässä sopimuksessa työnantajan palveluk-sessa olevia viranhaltijoita ja työsopimussuhteisia työntekijöitä, jois-ta molemmista käytetään tässä sopimuksessa nimitystä työntekijä.

5 mom. Ammatillisen osaamisen kehittämisen määritelmä

Ammatillisen osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan tässä sopimuk-sessa työntekijöille tarjottavaa suunnitelmallista koulutusta, joka on tarpeen työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja ke-hittämiseksi vastaamaan työn ja työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita.

2 § Koulutussuunnitelma

1 mom. Koulutussuunnitelman laatiminen


KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSOPIMUSLIITE 13

Työnantajan tulee laatia työntekijöiden ammatillisen osaamisen ke-hittämiseksi koulutussuunnitelma.

2 mom. Koulutussuunnitelman sisältö

Työnantajan laatiman koulutussuunnitelman tulee sisältää

1) arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta2) arvio ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muu-

toksista ja näiden syistä3) arvioon perustuva suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin

tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Suunnitelmassa on lisäksi käsiteltävä

4) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyys-uhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä

5) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta.

Lisäksi suunnitelmaan tulee kirjata,

6) miten sitä on tarkoitus toteuttaa ja seurata.

Koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään osaa-misen kehittämisestä vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista.

3 mom. Koulutussuunnitelman laatiminen seurakunnissa, jossa henkilöstöä on alle 20

Jos henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti edellä 1 § 2 momenttia pienempi, työnantaja voi laatia tämän sopimuksen mukaisen kou-lutussuunnitelman. Koulutussuunnitelman laatiminen on edellytyk-senä koulutuskorvauksen saamiseksi sen mukaan, mitä taloudelli-sesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain 3 §:ssä on taloudellisen kannusteen saamiseksi säädetty.

4 mom. Keskustelut ammatillisen osaamisen kehittämisestä tilanteessa, jossa koulutussuunnitelmaa ei ole laadittu

Jos henkilöstön lukumäärä on säännöllisesti edellä 1 § 2 momenttia pienempi, eikä työnantaja ole laatinut tämän pykälän 3 momentin mukaista koulutussuunnitelmaa, työnantajan on työntekijän sitä pyy-täessä keskusteltava työntekijän kanssa tämän ammatillisen osaa-misen kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä.

3 § Voimassaolo

Tämä sopimus tulee voimaan 1.4.2014. Sopimus on voimassa tois-taiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajoin. Yhden osapuolen toi-mittama irtisanominen päättää sopimuksen kaikkiin allekirjoittanei-

KirVESTES 2014-2016 227

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMISSOPIMUS LIITE 13

siin nähden. Sopimuksen voimassaolon ja työrauhan osalta on muu-toin voimassa, mitä pääsopimuksessa on sovittu.





KIRKON ALAT RY


VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTALIITE 14

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA

osa A

1 § Soveltamisala 1 mom. Sopimuksen soveltaminen

Sen estämättä, mitä Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on sanottu eri aikamääräisten etuuksien suorittamisesta, työnanta-ja voi ottaa käyttöön työaikapankin. Työaikapankin tarkoituksena on yhteistyössä edistää seurakuntatyön tuloksellisuutta ja työntekijöi-den yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Työaikapankki on vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, jossa työaikaa, ansaittu-ja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuja voidaan säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitemmällä aikavälillä ot-taen huomioon työnantajan toiminnalliset tarpeet.

2 mom. Työnantajan ja työntekijän määritelmä

Tämän sopimuksen tarkoittamia työnantajia ovat seurakunnat, seu-rakuntayhtymät, tuomiokapitulit ja kirkkohallitus. Mitä tässä sopimuk-sessa on sanottu seurakunnasta, koskee vastaavasti myös edellä mainittuja muita työnantajia. Viranhaltijasta ja työsopimussuhteises-ta työntekijästä käytetään tässä sopimuksessa nimitystä työntekijä, jollei toisin ole määrätty.

Soveltamisohje:Eräät tämän sopimuksen määräykset poikkeavat virka- ja työsuhteisten osalta. Täl-löin on käytetty ilmausta viranhaltija tai työsopimussuhteinen työntekijä erottamaan palvelussuhdelajeja toisistaan. Ks. esim. 5 § kohta 3 ja 4.

2 § Työaikapankkia koskeva päätös

Työaikapankin käytöstä päättää työnantaja. Ennen työaikapankin käyttöönottoa tai järjestelmää muutettaessa on käytävä Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksen 13 §:n mukaiset täytäntöönpano-neuvottelut, jonka jälkeen työnantaja voi tehdä päätöksen työaika-pankin käytöstä ottaen huomioon sen, mitä tässä sopimuksessa on työaikapankin käytöstä sanottu.

Soveltamisohje:Pääsopijajärjestöt ovat yhdessä laatineet päätösmallin työaikapankkia koskevaksi päätökseksi. Päätösmallia täydentävät ohjeet siitä, miten päätösmallissa olevat avoi-met kohdat tulee täyttää. Työnantajan tulee käyttää tätä päätösmallia ja sen täyttöoh-jetta työaikapankista päätettäessä.

KirVESTES 2014-2016 229

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAIKAPANKISTA LIITE 14

3 § Sopimuksen piiriin kuuluva henkilöstö

Työaikapankkia koskevassa päätöksessä on määriteltävä työaika-pankin piiriin kuuluva henkilöstö. Järjestelmä voi koskea koko henki-löstöä tai vain osaa henkilöstöstä. Eri henkilöstöryhmiä ei kuitenkaan saa perusteettomasti asettaa eri asemaan. Mahdollisten rajausten eri henkilöstöryhmien osalta tulee perustua toiminnallisiin syihin, työn luonteeseen tai muihin vastaaviin seikkoihin.

4 § Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen

1 mom. Työaikapankkiin liittyminen

Työaikapankkiin liittyminen perustuu kunkin työntekijän osalta vapaa-ehtoisuuteen. Paikallisesti tulee päättää ne menettelytavat, joiden mukaan työntekijä voi liittyä työaikapankkijärjestelmään tai irtaantua siitä. Liittymisen ja irtaantumisen tulee aina tapahtua kirjallisesti.

Soveltamisohje: Jotta työaikakirjanpito, palkkakirjanpito, ennakonpidätykset jne. saadaan hoidettua asianmukaisesti, tulee aina olla täsmällisesti tiedossa, ketkä työntekijät ovat järjes-telmän piirissä.

2 mom. Irtautuminen työaikapankista

Työntekijän irtaantuessa työaikapankkijärjestelmästä irtisanomisai-ka on kuusi kuukautta. Työaikapankkiin kertyneet erät on pyrittävä antamaan vapaana irtisanomisajan kuluessa. Mikäli kertyneitä eriä ei poikkeuksellisesti voida antaa vapaana, korvataan ne työntekijälle työaikapankin irtisanomisajan päättymistä seuraavan säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Soveltamisohje:Työntekijän on ilmoitettava työaikapankkijärjestelmästä irtaantumisesta kuutta kuu-kautta aikaisemmin, jolloin kertyneet vapaat ehditään antaa vapaa-aikana. Työaika-pankkiin kertyneen vapaan rahana suorittaminen on poikkeuksellista. Verotukselli-sista syistä työaikapankkia koskevassa päätöksessä on oltava kirjaus, jonka mukaan ”työaikapankkiin kertynyt vapaa voidaan suorittaa rahana vain poikkeuksellisissa tilanteissa, kuten palvelussuhteen päättyessä tai kun pankki puretaan yksittäisen työntekijän osalta tai kokonaan, tai muusta erityisestä syystä, esim. jos palkkauspe-ruste olennaisesti muuttuu”.

3 mom. Työaikapankin lakkauttaminen

Työnantajan lakkauttaessa työaikapankin sovelletaan 2 momentin periaatteita irtisanomisajasta ja työaikapankkiin kertyneiden erien vapaana antamisesta tai rahana korvaamisesta.

5 § Työaikapankin osatekijät

Työaikapankkia koskevassa päätöksessä on määriteltävä, mitä etui-suuksia työaikapankkiin voi säästää. Jos paikallisessa päätöksessä



ei muuta todeta, työaikapankkiin voi säästää seuraavia etuisuuksia:

1) työaikakorvaukset • lisä- ja ylityökorvaukset (KirVESTES 185-188 § ja 193-196

§)Soveltamisohje:Säästää voidaan sekä tehdyn lisä-/ylityön korottamaton tuntipalkka että ylityökorotus.

• sunnuntai- ja aattotyön korvaus (KirVESTES 156 §)• ilta- ja yötyökorvaus (KirVESTES 157 §)• menetetyn viikkolevon korvaus (KirVESTES 154 §)

2) varallaolokorvaus (KirVESTES 160 §)Soveltamisohje kohdat 1 ja 2:KirVESTES 140 §:ssä tarkoitetut hengellisen työn viranhaltijat eivät ole em. työaikakorvausten piirissä, joten myöskään työaikapankkia ei sovelleta heihin tältä osin.

KirVESTES 37 ja 172 §:n mukainen arkipyhäkorvaus tuntipalkkaiselle työnteki-jälle ei ole sellainen työaikakorvaus, jota voisi säästää työaikapankkiin.

3) leirityöhön liittyvät erityiset korvaukset• leirityön vuoksi menetetyt vapaapäivät (KirVESTES 142 §)• leirityöaikahyvityspäivät (KirVESTES 143 §) tai vastaavat

työsopimussuhteiselle hengellisen työn tekijälle annettavat korvaukset (KirVESTES 164 §).Soveltamisohje:Sopijaosapuolet suosittavat, että ainakin osa tämän kohdan korvauksista annetaan mahdollisimman pian leirin jälkeen leirityöstä palautumiseen.

4) hengellisen työn viranhaltijan ennalta tiedettävästä syystä siirre-tyt vapaapäivät (KirVESTES 142 § 2 mom.)Soveltamisohje:KirVESTES 142 §:n 3 momentissa tarkoitettuja vapaapäiviä, joiden pitäminen on estynyt yllättäen välttämättömän ja kiireellisen virkatehtävän vuoksi, ei voi siirtää työaikapankkiin.

5) vuosiloma 15 lomapäivää ylittävältä osin, kuitenkin enintään 15 lomapäivää.Soveltamisohje:Tällä sopimuksella ei muuteta KirVESTES 97 §:n mukaan jo tehtyjä tai tehtäviä vuosiloman säästösopimuksia. Samasta erääntyneestä vuosilomasta ei voida tehdä sekä KirVESTES 97 §:n mukaista säästösopimusta että siirtää vuosilo-maa työaikapankkiin tämän sopimuksen mukaisesti.

Lomarahaa tai lomarahavapaata (KirVESTES 106-108 §) ei voi säästää työ-aikapankkiin.

Niiden työntekijöiden osalta, joihin sovelletaan työaikalakia, työaikapankkiin säästettävät vuosilomapäivät muunnetaan siirrettäessä tunneiksi ja minuuteik-si. Muuntaminen tapahtuu siten, että yksi vuosilomapäivä on yhtä kuin työnte-kijän keskimääräinen säännöllinen työaika päivää kohden. Yleistä säännöllistä työaikaa ja jaksotyöaikaa noudatettaessa se on 7 tuntia 39 minuuttia ja virasto-työaikaa noudatettaessa 7 tuntia 15 minuuttia.

VES

KirVESTES 2014-2016 231


Osatyöaikaa noudatettaessa yksi vuosilomapäivä on noudatettavasta työaika-järjestelmästä riippuen se osa 7 tunnista 39 minuutista tai 7 tunnista 15 minuu-tista, jonka työntekijän osa-aikatyö on täydestä työajasta.

6 § Etuuksien säästäminen työaikapankkiin

1 mom. Säästämisen ehdot

Työaikapankkia koskevassa päätöksessä on määriteltävä ne ehdot, joiden mukaan etuuksien säästäminen työaikapankkiin tapahtuu.

Soveltamisohje.Ks. etuuksien siirtämisen ehdoista tarkemmin Täyttöohje työaikapankkia koskevan päätöksen täydentämiseen.

2 mom. Säästettävien etuuksien enimmäismäärä

Etuuksia voidaan säästää enintään 20 työpäivää tai 150 työtuntia vastaava määrä.

Soveltamisohje:Työaikapankkia koskevassa päätöksessä voidaan päättää myös 20 työpäivää pie-nemmästä enimmäismäärästä. Työpäivinä säästäminen koskee niitä viranhaltijoita, joihin työaikalain tai kirkon työaika-asetuksen perusteella ei sovelleta työaikaa (lähin-nä hengellisen työn viranhaltijat).

7 § Työaikapankkikirjanpito

1 mom. Säästettävien etuuksien merkitseminen kirjanpitoon

Säästettävän etuuden määrä merkitään työaikapankki-kirjanpitoon työtunteina ja hengellisen työn viranhaltijoille työpäivinä.

2 mom. Etuuksien todentamisvelvoite

Etuuksien säästö työaikapankkiin ja niiden käyttäminen työaika-pankkivapaata pidettäessä on toteutettava palkka- ja työaikakirjanpi-dossa siten, että säästettyjen etuuksien määrä on jatkuvasti täsmälli-sesti todennettavissa. Työaikapankki on pidettävä erillään liukuvasta työajasta (KirVESTES 170 §) ja säästövapaasta (KirVESTES 97 §).

3 mom. Etuuksien kertyminen

Etuudet kertyvät työaikapankkiin kumulatiivisesti, eikä niiden alku-perää seurata työaikapankkiin siirron jälkeen. Etuuksien antaminen vapaana tai korvaaminen rahana tapahtuu siirron jälkeen työaika-pankin sääntöjen mukaisesti.

4 mom. Laskelma etuuksista

Työntekijällä on oikeus pyydettäessä saada laskelma työaikapankin



saldosta ja siinä tapahtuneista muutoksista.

Soveltamisohje: Pääsopijaosapuolet ovat antaneet yhteiset ohjeet työaikapankin palkkahallinnosta.

8 § Työaikapankkivapaan pitäminen

1 mom. Vapaiden pitämisen järjestäminen

Työaikapankkia koskevassa päätöksessä on määriteltävä, miten va-paiden pitäminen järjestetään. Vapaiden pitämisajankohtaa sovitta-essa on otettava huomioon sekä työnantajan toiminnalliset tarpeet että työntekijän yksilölliset tarpeet.

2 mom. Palkka työaikapankkivapaan ajalta

Työaikapankkivapaan ajalta maksetaan vapaan pitämisen ajankoh-dan mukainen varsinainen palkka.

3 mom. Etuuksien kertyminen työaikapankkivapaan ajalta

Työaikapankkivapaan pitäminen ei vähennä oikeutta vuosilomaan eikä vähennä vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttavaa aikaa. Jos työntekijälle myönnetään sairauslomaa työaikapankkivapaan alettua, työaikapankkivapaa siirtyy myöhemmin pidettäväksi.

4 mom. Palvelussuhde-etuuksien käyttö työaikapankkivapaan aikana

Työntekijän käytössä olevat palvelussuhteeseen liittyvät etuudet, ku-ten oikeus työterveyshuollon käyttämiseen tai matkapuhelimen käyt-tö, ovat käytössä myös työaikapankkivapaan aikana.

9 § Työaikapankista lainaaminen

Työntekijä voi lainata työaikapankista vapaa-aikaa enintään 5 työ-päivää tai 38 tuntia 15 minuuttia. Työaikapankkia koskevassa pää-töksessä on määriteltävä, miten lainauksesta sovitaan.

Soveltamisohje:Palvelussuhteen päättyessä työaikapankista lainatut työpäivät/-tunnit tehdään ensi-sijaisesti sisään. Toissijaisesti ne voidaan kuitata työntekijän saamisista (esim. loma-korvauksesta tai –rahasta).

10 § Työaikapankkia koskevan paikallisen päätöksen voimassaolo

Työaikapankin käyttöönottoa koskevassa paikallisessa päätökses-sä on määriteltävä se ajanjakso, jonka työaikapankkijärjestelmä on voimassa. Järjestelmä voi olla voimassa toistaiseksi tai määräajan. Päätöksessä on myös määriteltävä ne perusteet ja menettelytavat, miten työaikapankkia koskevaa päätöstä muutetaan tai miten työ-

KirVESTES 2014-2016 233


aikapankki lakkautetaan joko kokonaan tai yksittäisen työntekijän osalta.



JULKISALOJEN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY.


KIRKON ALAT RY



MALLI TYÖAIKAPANKKIA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ osa BTämän päätösmallin numerokohdat viittaavat työaikapankkia koskevan virka- ja työehtosopimuksen vastaaviin pykäliin. Mitä tässä mallissa sanotaan seurakunnasta/seurakuntayhtymästä, koskee vastaavasti myös muita työnantajia.

Työaikapankin käyttöönotto XX:n seurakunnassa/seurakuntayhtymässä

1. Tällä päätöksellä XX:n seurakunta/seurakuntayhtymä ottaa käyttöön Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 210 §:n ja liitteen 14, osa A (= työaikapankkia koskeva VESTES) mukaisen työaikapankin.

2. Työaikapankin käyttöönotosta on käyty Evankelis-luterilaisen kir-kon pääsopimuksen 13 §:n mukaiset täytäntöönpano-neuvottelut xx.xx.20xx

3. Työaikapankki koskee seurakunnan koko henkilöstöä TAI Työaika-pankin piiriin kuuluvat seuraavat henkilöstöryhmät:--

4. Työaikapankin käyttöönotto yksittäisen viranhaltijan/työntekijän osal-ta perustuu vapaaehtoisuuteen. Viranhaltijan/työntekijän on ilmoitet-tava liittymisestään työaikapankkiin kirjallisesti.

Viranhaltijan/työntekijän irtaantuessa työaikapankista irtisanomisai-ka on kuusi kuukautta. Irtisanoutuminen on tehtävä kirjallisesti. Työ-aikapankkiin kertyneet erät on pyrittävä antamaan vapaana irtisano-misajan kuluessa. Mikäli kertyneitä eriä ei poikkeuksellisesti voida antaa vapaana, korvataan ne viranhaltijalle/työntekijälle työaikapan-kin irtisanomisajan päättymistä seuraavan säännöllisen palkanmak-sun yhteydessä.

5. Työaikapankkiin voi säästää seuraavia etuuksia:--

6. Työaikapankkiin voi siirtää etuuksia seuraavien periaatteiden mukai-sesti:---

Etuuksia voidaan säästää enintään X työpäivää tai Y työtuntia vas-taava määrä.

KirVESTES 2014-2016 235


7. Seurakunta/seurakuntayhtymä pitää erillistä työaikapankkikirjanpi-toa seuraavasti:--

8. Viranhaltija/työntekijä voi pitää työaikapankkivapaata seuraavasti:---

9. Viranhaltija/työntekijä voi lainata työaikapankista enintään x työpäi-vää tai y työtuntia. Työaikapankista lainattaessa menetellään seu-raavasti:---

10. Työaikapankkia koskeva päätös on voimassa …..

11. Tämän päätöksen lisäksi noudatetaan Kirkon yleisen virka- ja työeh-tosopimuksen liitteen 14, osa A määräyksiä työaikapankista.



TÄYTTÖOHJE TYÖAIKAPANKKIA KOSKEVAN PÄÄTÖSMALLIN TÄYDENTÄMISEEN

osa CTämän täyttöohjeen numerokohdat viittaavat päätösmallin ja työaikapankkia kos-kevan virka- ja työehtosopimuksen vastaaviin kohtiin. Mitä tässä täyttöohjeessa sanotaan seurakunnasta/seurakuntayhtymästä, koskee vastaavasti myös muita työantajia.

1. Päätökseen täydennetään seurakunnan/seurakuntayhtymän nimi

2. Työaikapankin käyttöönotosta on käyty Evankelis-luterilaisen kirkon pääsopimuksen 13 §:n mukaiset täytäntöönpanoneuvottelut.

3. Työnantajan tulee määritellä, ketkä kuuluvat työaikapankin piiriin. Lähtökohtaisesti työaikapankin tulisi koskea koko henkilöstöä, ellei perusteita eri asemaan asettamiselle ole. Jos työaikapankki ei kos-ke koko henkilöstöä, päätöksessä tulee perustella valitut rajaukset. Tällöin kohdassa 3 valitaan vaihtoehto ”työaikapankin piiriin kuuluvat seuraavat henkilöstöryhmät” ja luetellaan ne henkilöstöryhmät, jotka työaikapankin piiriin kuuluvat. Työnantajan tulee harkita työaikapan-kin soveltuvuus eri henkilöstöryhmille.

4. Tämän kohdan on oltava päätösmallin mukainen verotuksellisista syistä (ks. työaikapankkia koskevan virka- ja työehtosopimuksen 4 §:n 2 momentin soveltamisohje, KirVESTES liite 14, osa D).

5. Työaikapankkia koskevassa päätöksessä tulee määritellä, mitä etui-suuksia ko. seurakunnassa voidaan työaikapankkiin siirtää. Työaika-pankkiin voidaan päättää siirrettäväksi osa tai kaikki työaikapankkia koskevan virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES liite 14, osa A) 5 §:ssä mainituista etuuksista.

Päätöksessä tulee myös määritellä, miten ja mitä eriä eri henkilöstö-ryhmät (esim. työaikalain piirissä olevat vrt. työaikalain ulkopuolella olevat) voivat pankkiin siirtää. Jos eri henkilöstöryhmillä on erilaiset oikeudet säästää etuuksia työaikapankkiin, tulee erilainen käytäntö perustella.

6. Etuuksien siirtämisessä työaikapankkiin voidaan menetellä usealla eri tavalla. Esimerkiksi seuraavat vaihtoehdot ovat mahdollisia:• tietyt etuudet, esim. vuosiloman tietyn määrän ylittävältä osin,

saa aina siirtää työaikapankkiin• työaikapankkiin saa ilman eri sopimusta siirtää esim. tietyn mää-

rän tunteja kuukaudessa ja sen ylittävälle määrälle on saatava esimiehen suostumus

• siirrosta on aina sovittava erikseen esimiehen kanssa.

Seurakunnassa tulee tehdä päätös siitä, millä periaatteilla etuuksia saa työaikapankkiin siirtää. Menettelytavat voivat olla myös esimer-kiksi yhdistelmä edellisistä esimerkeistä.

KirVESTES 2014-2016 237


Työnantajan tulee myös päättää, mikä on työaikapankin enimmäis-määrä, eli kuinka paljon enintään työaikapankissa voi olla säästöä. Työaikapankkia koskevan virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES liite 14, osa A) mukaan ehdoton enimmäismäärä on kuitenkin 20 työ-päivää tai 150 työtuntia.

7. Työnantajan tulee määritellä, miten työaikapankkikirjanpito käytän-nössä järjestetään. Mm. verotuksen ja eräiden etuuksien (mm. työt-tömyyspäiväraha) oikea toteuttaminen edellyttää tätä. Lisää ohjeita tästä on työaikapankin palkkahallinnollisissa ohjeissa.

8. Työnantajan on määriteltävä ne periaatteet, miten työaikapankkiin säästettyjä etuuksia saa pitää vapaana. Vapaiden pitämisen ajanko-dasta sovitaan viranhaltijan/työntekijän ja työnantajan kesken. Läh-tökohtana on sekä viranhaltijan/työntekijän yksilöllisten tarpeiden että seurakunnan toiminnallisten tarpeiden huomioon ottaminen.

Paikallisessa päätöksessä tulee myös määritellä se, minkä pituisina ajanjaksoina vapaita voidaan pitää. Työaikapankkivapaalle voidaan esimerkiksi määritellä vähimmäis- ja enimmäispituus (esimerkiksi vähintään yksi kokonainen työpäivä - enintään kaksi viikkoa).

9. Työnantajan tulee määritellä se enimmäismäärä, mitä työaikapan-kista voidaan lainata. Työaikapankkia koskevan virka- ja työehtoso-pimuksen (KirVESTES liite 14, osa A) mukaan lainauksen ehdoton enimmäismäärä on kuitenkin 5 työpäivää tai 38 tuntia 15 minuuttia. Paikallisesti tulee määritellä ne periaatteet, milloin ja millä perusteel-la työaikapankista voi lainata.

10. Tähän kohtaan tulee kirjattavaksi se ajanjakso, jonka työaikapankkia koskeva päätös on voimassa. Se voi olla voimassa joko määräajan tai toistaiseksi. Jos työaikapankkia koskeva päätös on voimassa määräajan, tulisi määräajan olla riittävän pitkä (esimerkiksi kaksi vuotta), jotta työaikapankin toimivuus nähdään käytännössä.

11. Päätöksen loppuun on selvyyden vuoksi hyvä lisätä toteamus, jonka mukaan tämän päätöksen lisäksi noudatetaan myös työaikapankkia koskevaa virka- ja työehtosopimusta (KirVESTES liite 14, osa A), koska osa tuon sopimuksen määräyksistä on ehdottomia eikä niistä voida poiketa työnantajan tekemällä päätöksellä.



TYÖAIKAPANKIN PALKKAHALLINNOLLISIA OHJEITA

osa DSisällys:

1. Johdanto1.1 Työaikapankki1.2 Työaikapankkia koskevia määritelmiä1.3 Työaikapankkitilit

2. Palkkahallintoon liittyviä erityiskysymyksiä2.1 Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta2.2 Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut2.3 Luontoisedut2.4 Pankkivapaa

3. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)

4. Työttömyysturvalain työaikapankkia koskevat säännökset

5. Ennakonpidätys ja työnantajamaksut5.1 Ennakonpidätyksen toimittamisajankohta5.2 Eläkevakuutus-, sosiaaliturva- ja tapaturmavakuutusmaksujen maksa-

minen

6. Palkka- ja työaikakirjanpito

1. Johdanto

1.1 Työaikapankki

Näissä ohjeissa työaikapankilla tarkoitetaan erillisessä työaika-pankkia koskevassa virka- ja työehtosopimuksessa määriteltyä työ-aikapankkia. Lainsäädännössä työaikapankki on lisäksi määritelty työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 13 kohdassa. Lain säännöksen mukaan työaikapankilla tarkoitetaan yritys- tai työpaik-kakohtaisesti kirjallisesti sovittua työntekijöiden työaikajärjestelyä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta.

Työttömyysturvalaissa on säännöksiä, jotka asettavat erityisesti palkkakirjanpitoon liittyviä vaatimuksia tai jotka rajoittavat tai ohjaa-vat työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia. Lisäksi Vero-hallituksen lausunnossa ennakonpidätyksen toimittamisajankohdas-ta edellytetään, että rahakorvauksen maksuperuste on etukäteen sovittu työaikapankkisopimuksessa.

KirVESTES 2014-2016 239


Säännöllisen työajan järjestäminen on erotettava työaikapankki-järjestelystä. Liukuva työaika ja säännöllisen työajan järjestäminen keskimääräiseksi ja vuosiloman säästäminen säästövapaaksi eivät sellaisenaan ole työaikapankkijärjestelyjä.

1.2 Työaikapankkia koskevia määritelmiä

Työaikapankilla tarkoitetaan niitä käyttöönotettuja työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti.

Työaikapankkitilillä tarkoitetaan työntekijäkohtaista tiliä tai muuta lu-etteloa, jolle säästettävä aika- ja palkkaerä kirjataan ja jonka saldos-ta pidettävä vapaa-aika vähennetään.

Saldolla tarkoitetaan pankin tilillä olevaa aikamäärää.

Pankkivapaalla tarkoitetaan työaikapankista pidettävää palkallista vapaa-aikaa.

Säästöllä tarkoitetaan aikaerien (esim. leirityöaikahyvityspäivä) tai aikamääräiseksi muutettujen palkkaerien (esim. ylityökorvaus) sääs-tämistä työaikapankkiin.

Nostolla tarkoitetaan vapaa-ajan käyttämistä työaikapankista myös silloin, kun työaikaa lainataan työaikapankista.

Työaikapankin osatekijällä tarkoitetaan säästettäviä tai lainattavia työaikoja, vapaa-aikoja sekä vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräi-siä etuuksia. Osatekijöitä ovat mm. vuosilomat, lisä- ja ylityöt sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Työpaikalla käytössä ole-vat osatekijät sovitaan työnantajakohtaisissa sopimuksissa.

1.3 Työaikapankkitilit

Työaikapankki on aikaperusteinen. Työaikapankkiin kerätyt etuudet ovat tuntiperusteisia. Kuitenkin kerätyt etuudet ovat päiväperusteisia niillä viranhaltijoilla, joihin ei sovelleta työaikaa.

Työnantajan on pidettävä työntekijäkohtaista työaikapankkitiliä. Tilille merkitään kaikki työaikapankkitapahtumat ja niiden ajankohdat. Tilin saldo osoittaa säästössä olevaa aikaa. Erityistä työaikapankkitiliä ei tarvitse pitää, jos edellä mainitut tiedot käyvät ilmi suoraan työaika- ja palkkakirjanpidosta.

2. Palkkahallintoon liittyviä erityiskysymyksiä2.1 Palkan maksuajankohta pankkivapaan ajalta

Pankkivapaa-ajan palkka maksetaan sen palkkakauden tavan-omaisena palkanmaksupäivänä, jonka kuluessa vapaa pidetään.



Työaikapankin saldo erääntyy kokonaisuudessaan maksettavaksi viimeistään työsuhteen päättyessä tai työaikapankkia koskevan so-pimuksen päättyessä.

2.2 Pankkivapaa-ajan palkasta maksettavat vakuutusmaksut

Kun työaikapankista nostetaan palkallista vapaa-aikaa, pidetty pank-kivapaa vähennetään työaikapankin saldosta. Työaikapankista nos-tettu vapaa-aika ei kohdistu mihinkään yksittäiseen alkuperäiseen osatekijään. Näin ollen pankkivapaa-ajalta maksettava palkka on aina ”samanlaatuista” palkkaa. Siitä maksetaan samat vakuutus-maksut kuin säännöllisestä palkasta. Ennakonpidätys ja muut perin-nät (esim. ay-jäsenmaksu) toteutetaan samoin kuin säännöllisestä palkasta.

2.3 Luontoisedut

KirVESTES:n mukaan luontoisedut eivät sisälly palkkaukseen. Poik-keuksen muodostavat eräille papin ja kanttorin viran haltijoille an-netut asuntoedut, jotka perustuvat kirkon palkkauslain kumoamisen jälkeen vuonna 1990 vielä voimaan jääneisiin luontoisetuasuntoihin. Luontoisedut ovat säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa ja ne ovat pankkivapaan aikana viranhaltijan käytettävissä.

2.4 Pankkivapaa

Pankkivapaaksi luetaan ne työtunnit tai työpäivät, jotka ilman pank-kivapaata olisivat olleet työntekijän työvuoroluettelon mukaisia työ-tunteja tai -päiviä. Tuntitiliä käytettäessä pankin saldoa vähentäviksi tunneiksi luetaan ne tunnit, jotka muutoin olisivat olleet säännölli-seen työaikaan laskettavia tunteja. Päiväperusteista tiliä käytettäes-sä tiliä vähentävät annetut palkalliset vapaapäivät, jotka muutoin oli-sivat olleet työpäiviä. Näin ollen työntekijän vapaapäivät eivät kuluta työaikapankin saldoa.

Työaikapankkivapaata annettaessa noudatetaan periaatetta, että vapaana annettu tuntimäärä vähentää ko. viikolla teetettävän työn määrää saman verran kuin työaikapankista otetaan tunteja. Esimer-kiksi jos työntekijälle annetaan pankkivapaaksi kaksi säännöllistä työpäivää ja näiden työpäivien pituus olisi säännöllisesti 8 tuntia ja 6 tuntia, viikolla teetettävää työaikaa vähennetään 14 tuntia, jolloin työtä teetetään 38,25 – 14 = 24,25 tuntia.

Yllä olevan esimerkki on tehty yleisen säännöllistä työaikaa noudat-tavan työntekijän mukaan. Jos työaika olisi toimistotyöajan mukai-nen, viikossa tehtävä työaika saataisiin vähentämällä 36,25 tunnista pankkivapaana annettavat 14 tuntia.

Pankkivapaata (tai muutakaan palkallista poissaoloa) ei lasketa työ-ajaksi vuorokautisen ja viikoittaisen ylityön määrää laskettaessa.

KirVESTES 2014-2016 241


Ylityön syntyminen edellyttää, että työpäivänä tai työviikolla on tosi-asiallisesti tehty työtä KirVESTES:n määrittelemien ylityökynnysten ylittävä määrä. Esimerkiksi jos pankkivapaata on annettu yllä mainit-tu 14 tuntia, mutta työntekijää tarvitaan työhön 24,25 tunnin lisäksi yllättäen vielä 10 tunniksi, mainituista 10 tunnista maksetaan lisätyö-korvaus. Vasta jos ”ylimääräisen” työn määrä ylittäisi pankkivapaana annetut 14 tuntia, tehdyt työtunnit olisivat viikoittaista ylityötä.

3. Laskelma työaikapankin saldosta (tiliote)

Työntekijälle annetaan pyydettäessä laskelma työaikapankin saldos-ta ja siinä tapahtuneista muutoksista. Joka tapauksessa laskelma on annettava työntekijälle vähintään vuosittain, esim. keväällä lomalas-kelman antamisen yhteydessä.

4. Työttömyysturvalain työaikapankkia koskevat muutokset

Työttömyysturvalaissa on täsmennetty sitä, miten työaikapankkiin säästettyä ja sieltä nostettua työaikaa käsitellään työssäoloehtoa määriteltäessä. Lisäksi on täsmennetty sitä, kuinka työaikapankkiin säästettyjä ja sieltä nostettuja ansioita käsitellään työttömyyspäivä-rahan perusteena olevia ansioita laskettaessa. Työaikapankkia kos-kevat työttömyysturvalain muutokset vaikuttavat palkkahallinnossa myös siihen, miten tiedot merkitään työttömyyskassalle annettavaan palkkatodistukseen.

Työnantajan lomauttaessa tai irtisanoessa työntekijän tai työntekijän itse irtisanoutuessa, hänelle on pyynnöstä annettava palkkatodistus, josta ilmenevät riittävät tiedot työttömyysturvan maksamista varten. Tarkempaa ohjausta palkkatodistuksen antamisesta antavat työttö-myyskassat.

5. Ennakonpidätys ja työnantajamaksut

5.1 Ennakonpidätyksen toimittamisajankohta

Verohallitus on 2.2.2005 antanut työaikapankkityöryhmälle lausun-non ennakonpidätyksen toimittamisajankohdasta työaikapankkisaa-tavien osalta. Lausunnon sisältönä on käytännössä se, että enna-konpidätys tehdään pankkivapaan pitämisen yhteydessä samalla tavalla kuin säännöllisestä palkasta. Poikkeustapauksessa (palve-lussuhteen päättyessä tai purettaessa työaikapankkijärjestelmä) työ-aikapankkiin säästetyt erät tulevat maksettavaksi erillisenä rahakor-vauksena. Ennakonpidätys tehdään tällöin korvauksen maksamis-ajankohtana.

5.2 Eläkevakuutus-, sosiaaliturva- ja tapaturmavakuutusmaksujen maksa-minen

Työaikapankkivapaa-ajan palkka ilmoitetaan verotuksessa sen vuo-den tulona, jona vapaa-ajan palkka tai rahakorvaus on maksettu ja



ennakonpidätys toimitettu. Työnantajan sosiaaliturvamaksu makse-taan ennakonpidätysten yhteydessä.

Eläkkeen perusteena oleva työansio katsotaan sen kalenterivuoden ansioksi, jona se on maksettu. Tämä koskee myös työaikapankis-ta saatua palkkaa ja rahakorvausta. Maksuperiaatetta sovelletaan myös tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksujen osalta.

6. Palkka- ja työaikakirjanpito

Työaikakirjanpito sekä vuosilomien erääntymistä ja antamista kos-keva seuranta on aina tehtävä KirVESTES:sin ja työaikalain velvoit-teiden mukaisesti. Työaikakirjanpitoon merkitään tehty työ siihen mahdollisesti liittyvine erilaisine korvauksineen (esim. pyhätyökorva-us, ylityökorvaus jne.) työn tekemisajankohdan mukaisesti. Vuosilo-makirjanpidossa seurataan vuosiloman ansaitsemista sekä ansaitun vuosiloman antamista ja säästämistä.

Työaikapankkia varten on oltava erillinen kirjanpito. Työaikapankkia koskevasta kirjanpidosta on ilmettävä työntekijäkohtaisesti työaika-pankin saldo työtunteina tai työpäivinä niille, joiden työssä ei nouda-teta työaikaa, sekä siihen tehdyt säästöt ja nostot.

Tehty työ ja siitä saatava korvaus tai muu etuus näkyy työaika- ja vuosilomakirjanpidossa sekä työaikapankkia koskevassa erillisessä kirjanpidossa. Kun työaikapankkiin siirretään etuuksia, niitä ei siirto-hetkellä kirjata seurakunnan kirjanpitoon muuten.

Tilinpäätöksessä määritetään (inventoidaan) seurakunnan työaika-pankin vuodenvaihteen saldon sen hetkinen raha-arvo. Raha-arvo lasketaan työntekijäkohtaisesti työntekijän tuntipalkan perusteella laskettuna tai päiväpalkan perusteella laskettuna silloin, kun työnte-kijään tai viranhaltijaan ei noudateta työaikaa. Ensimmäistä kertaa työaikapankin raha-arvoa inventoitaessa yhteenlaskettu raha-arvo merkitään siirtovelaksi, joka näkyy taseessa. Seuraavina vuosina tehdään vastaava inventointi ja uusi saldon raha-arvo verrataan edelliseen tilinpäätökseen. Erotus merkitään siirtovelkojen lisäykse-nä tai vähennyksenä sen mukaan, miten saldon raha-arvo on muut-tunut.

KirVESTES 2014-2016 243

LIITE 15SUOSITUS SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ SEURAKUNNASSA

SUOSITUS SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ SEURAKUNNASSA

1 § Soveltamisala

1 mom. Suosituksen tarkoitus

Kirkon pääsopijaosapuolet suosittavat, että työnantaja järjestää työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 §:ssä tarkoitettujen palvelujen lisäksi viranhaltijoille/työntekijöille sairaanhoito- ja muita terveyden-huoltopalveluja tämän suosituksen mukaisesti.

Soveltamisohje:Työterveyshuoltolaki edellyttää, että työnantaja järjestää kustannuksellaan lain 12 §:n mukaisen työterveyshuollon. Velvollisuus ei sisällä sairaanhoitopalvelujen järjes-tämistä, mutta työnantaja voi lain 14 §:n mukaan kustannuksellaan järjestää työn-tekijöille sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluja. Sairaanhoitopalvelujen toteuttamiseksi kirkon pääsopijaosapuolet ovat tehneet tämän suosituksen sairaan-hoitopalvelujen järjestämisestä seurakuntien henkilöstölle. Näistä kustannuksista työnantajan on mahdollista saada korvausta Kansaneläkelaitokselta sairausvakuu-tuslain (1224/2004) mukaan.


Tämän suosituksen tarkoittamia työnantajia ovat seurakunnat, seu-rakuntayhtymät, tuomiokapitulit ja kirkkohallitus.

2 § Sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon sisältö

1 mom. Annettavan sairaanhoidon sisältö

Viranhaltijoille/työntekijöille annetaan yleislääkäritasoista avosai-raanhoitoa tarpeellisine laboratorio- ja röntgentutkimuksineen sekä ohjausta tarvittavaan erikoishoitoon siltä työterveyshuollon palvelu-jen tuottajalta, jonka kanssa työnantajalla on kirjallinen sopimus työ-terveyshuollon järjestämisestä.

Soveltamisohje: Yleislääkäritasoisella avosairaanhoidolla tarkoitetaan yleis lääkärille tavanomaisesti kuuluvaa

• tutkimusta ja • hoitoa sekä • yleislääkärille normaalisti kuuluvia laboratorio- ja röntgen tutkimuksia.

Työnantajalla on oltava kirjallinen sopimus työterveyshuollon järjestämisestä. Työ-terveyshuoltolain mukaan palvelujen tuottajana voivat olla työterveyshuolto lain 5 ja 7 §:n tarkoittamat tahot. Tämän suosituksen mukaisesta sairaanhoidosta sovitaan yleensä samassa yhteydessä ja samalla sopimuksella kuin lakisääteisen työterveys-huollon järjestämisestä. Sairaanhoitopalvelujen laajuus ja siihen sisällytettävät toi-menpiteet ilmenevät palvelujen tarjoajan kanssa tehtävästä sopimuksesta.


LIITE 15 SUOSITUS SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ SEURAKUNNASSA

2 mom. Työssäoloehto

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja palveluja annetaan viranhal tijalle/työntekijälle, jonka palvelussuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti kau-emmin kuin neljä kuukautta.

3 mom. Etuudet poissaolon ajalta

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja palveluja ei anneta silloin, kun viranhaltija/työntekijä on poissa työstä eikä hänelle makseta pois-saolon ajalta palkkaa tai sairausvakuutuslain mukaista erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Jos palkaton poissaolo kestää enintään 14 kalenteripäivää, oikeutta tämän suosituksen mukaisten sairaanhoitopalvelujen saamiseen ei kuitenkaan keskeytetä.

Soveltamisohje:Jos palkaton työssäolon keskeytys on tarkoitettu kestämään enemmän kuin 14 ka-lenteripäivää, 1 momentissa sanottujen palvelujen antaminen keskeytetään virka-/työvapaan alusta lukien.

Jos yhdenjaksoinen lomautus kestää kauemmin kuin kaksi kuukautta, palvelujen an-taminen keskeytetään sanotun kahden kuukauden jälkeen.

3 § Kustannusten korvaaminen

Sairaanhoitoon kuuluvat palvelukset ja toimenpiteet maksaa työnan-taja ja ne ovat viranhaltijoille/työntekijöille maksuttomia. Maksutto-muuden edellytyksenä on kuitenkin, että viranhaltija/työntekijä nou-dattaa annettuja ohjeita ja määräyksiä.

4 § Erinäisiä määräyksiä

Jos tämän suosituksen oikeasta sisällöstä syntyy erimielisyyksiä, ne pyritään selvittämään neuvotteluilla kirkon pääsopijaosapuolten kes-ken.

5 § Voimassaolo

1 mom. Suosituksen voimassaolo

Tämä suositus on voimassa 1.4.2014 lukien. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden molemminpuolisin irtisanomisajoin siten, että se voidaan irtisanoa päättymään vain kalenterivuoden vii-meisenä päivänä. Jos sopimus on irtisanottu kesäkuun 30 päivän jälkeen, se on voimassa koko seuraavan kalenterivuoden.

2 mom. Suosituksen voimaansaattaminen seurakunnassa

Suositus sitoo seurakuntaa kirkkovaltuuston ja seurakuntayhtymää yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä.

KirVESTES 2014-2016 245

LIITE 15SUOSITUS SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ SEURAKUNNASSA





KIRKON ALAT RY


LIITE 16 SUOSITUS SUOJAVAATETUKSESTA SEURAKUNNASSA

SUOSITUS SUOJAVAATETUKSESTA SEURAKUNNASSA

1 § Soveltamisala


Kirkon pääsopijaosapuolet suosittavat, että työnantaja antaa viran-haltijoiden/työntekijöiden käyttöön suojavaatetusta tämän suosituk-sen tarkoittamalla tavalla.


Työnantajalla tarkoitetaan tässä suosituksessa seurakuntaa, seura-kuntayhtymää, kirkkohallitusta ja tuomiokapitulia.

3 mom. Soveltamisen rajoitukset

Tämä suositus ei koske sellaista suojavaatetusta, -vä linettä tai -tar-viketta, jonka työnantaja antaa viranhaltijalle/työntekijälle työturval-lisuuslain (738/2002) säännösten tai muiden työsuojelua koskevien säännösten tai määräysten nojalla. Suositus ei koske myöskään määrätyn mallista tai kuosista virkapukua, jota henkilö saattaa joutua työssään käyttämään.

4 mom. Palvelussuhteen keston vaikutus suosituksen soveltamiseen

Suositusta sovelletaan viranhaltijaan/työntekijään, kun virka-/työ-suhde on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Ennen kuin virka-/työsuhde on kestänyt kolme kuukautta, viranhaltijalle/työntekijälle voidaan muuten hankkia tarpeelliseksi katsottavaa suojavaatetusta.

2 § Suojavaatetusta edellyttävät olosuhteet

Suojavaatetusta annetaan työnantajan harkinnan mukaan käyttöön sellaisessa työssä tai sellaisissa työolosuhteissa, joissa työ edellyt-tää tavanomaisesta poikkeavaa vaatetusta tai joissa työvaatetuksen kuluminen taikka likaantuminen on huomattavan suurta.

Soveltamisohje:Tehtäviä, joissa suojavaatetus tällä perusteella on tarpeen, esiintyy esimerkiksi kiin-teistö- ja hautausmaatöissä, keittiö- ja taloustöissä, retki- ja leirityössä sekä päivä-kerho- ja diakoniatyössä.

KirVESTES 2014-2016 247

SUOSITUS SUOJAVAATETUKSESTA SEURAKUNNASSA LIITE 16

3 § Suojavaatetus

Suojavaatetuksena hankitaan ja annetaan käyttöön tarpeen mukaan suojapuku, suojatakki, esiliina, työtakki, työrukkaset, kumijalkineet, kumikäsineet, sadetakki tai muu vastaava suojavaate, jonka työn-antaja katsoo tarpeelliseksi työolosuhteiden laadun tai työn luonteen perusteella. Lämpöpuku tai muu vastaava lämmittävä suojavaatetus annetaan kiinteistö- ja hautausmaatöissä olevan viranhaltijan/työn-tekijän käyttöön, jos hän joutuu työskentelemään kylmänä vuodenai-kana ulkona. Myös työtehtävien suorittaminen vaativissa olosuhteis-sa, esim. vaellusleirillä, voi edellyttää asianmukaisen varustuksen hankkimista työnantajalle.

4 § Suojavaatetuksen huolto

Työnantajan kustannuksella hankitun suojavaatetuksen puhdistami-sesta ja suuritöisistä korjauksista huolehtii ensisijaisesti työnantaja. Jos suojavaatteen puhdistamista ja kunnostusta ei järjestetä työnan-tajan toimesta ja viranhaltija/työntekijä itse puhdistaa ja kunnostaa käytettäväkseen annetun suojavaatetuksen, tästä aiheutuvat koh-tuulliset kustannukset työnantaja korvaa 10 eurolla kuukaudessa.

5 § Voimassaolo


Tämä suositus tulee voimaan 1.4.2014 lukien. Suositus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden molemminpuolisin irtisanomisajoin siten, että se voidaan irtisanoa päättymään vain kalenterivuoden vii-meisenä päivänä. Jos suositus on irtisanottu kesäkuun 30 päivän jälkeen, se on voimassa koko seuraavan kalenterivuoden.




LIITE 16 SUOSITUS SUOJAVAATETUKSESTA SEURAKUNNASSA





KIRKON ALAT RY

KirVESTES 2014-2016 249

SUOSITUS TYÖPAIKKARUOKAILUN JÄRJESTÄMISESTÄ SEURAKUNNASSA LIITE 17

SUOSITUS TYÖPAIKKARUOKAILUN JÄRJESTÄMISESTÄ SEURAKUNNASSA

1 § Soveltamisala


Kirkon pääsopijaosapuolet suosittavat, että työnantaja järjestää vi-ranhaltijoiden/ työntekijöiden työpaikkaruokailun tämän suosituksen tarkoittamalla tavalla.

Soveltamisohje:Työpaikkaruokailun järjestäminen edistää henkilöstön terveyttä ja työhyvinvointia sekä myös sitä, että työpaikalla annetaan työaikalain (605/1996) 28 §:n ja KirVES-TES 155 §:n edellyttämä lepotauko (ruokatunti), jos työajan pituus on pidempi kuin 7 tuntia vuorokaudessa.


Työnantajalla tarkoitetaan tässä suosituksessa seurakuntaa, seura-kuntayhtymää, kirkkohallitusta ja tuomiokapitulia.

2 § Yleiset periaatteet

1 mom. Työpaikkaruokailun järjestäminen

Ruokailumahdollisuus pyritään järjestämään kaikille halukkaille työ-oloista ja työaikajärjestelyistä riippumatta. Puuttuvasta ruokailumah-dollisuudesta ei suoriteta korvausta.

2 mom. Yhteistoimintamenettely

Työpaikkaruokailun järjestäminen ja ruokailujärjestelyjen seuranta toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa noudattaen Kirkon yh-teistoimintasopimusta.

3 mom. Työpaikkaruokailun tukeminen

Työnantaja voi tukea työpaikkaruokailua. Ateriasta perittävän hinnan ei tulisi ylittää raaka-aine- ja työvoimakustannuksia. Ateriasta perit-tävä hinta ei saa alittaa verohallituksen vuosittain vahvistamaa ravin-toedun arvoa muuten kuin siinä tapauksessa, että aterian tarjoami-sesta aiheutuvat kustannukset tosiasiallisesti alittavat verohallinnon vahvistaman arvon.

3 § Toteuttamistavat

Työpaikkaruokailua järjestettäessä käytetään olosuhteista ja aiheu-


LIITE 17 SUOSITUS TYÖPAIKKARUOKAILUN JÄRJESTÄMISESTÄ SEURAKUNNASSA

tuvista kustannuksista riippuen joko yksinomaisesti tai toisiaan täy-dentäen seuraavia toteuttamistapoja:

1) työnantaja ylläpitää omaa ruokalaa tai antaa ruokalatilat ja -väli-neet ruokalanpitäjän käyttöön.

2) työnantaja tekee sopimuksen työpaikkaruokailun järjestämises-tä paikkakunnalla työpaikkaruokalaa pitävän muun työnantaja-yhteisön kanssa.

3) työnantaja tekee sopimuksen työpaikkaruokailun järjestämises-tä yhden tai useamman paikkakunnalla toimivan ravitsemusliik-keen kanssa.

4 § Ruokailumahdollisuus poikkeuksellisissa tilanteissa

1 mom. Lounasseteleiden käyttö poikkeustilanteissa

Jos työnantaja on järjestänyt mahdollisuuden työpaikkaruokailuun 3 §:ssä sanotulla tavalla, mutta viranhaltija/työntekijä ei työskente-lyolosuhteista johtuen tai työpaikasta toiseen siirtymisen vuoksi voi lainkaan tai ajoittain käyttää sitä hyväkseen, työnantaja voi näitä ti-lanteita varten hankkia tarkoitukseen hyväksyttyjä lounasseteleitä hänen käytettävikseen ja osallistua tästä aiheutuviin kustannuksiin 2 §:n 3 momentin mukaisesti.

2 mom. Lounassetelit työpaikkaruokailun korvaamiseksi

Jos työnantajalla ei ole mahdollisuutta järjestää työpaikkaruokailua 3 §:ssä sanotulla tavalla, se voidaan järjestää hankkimalla henkilöstön käyttöön lounasseteleitä.

5 § Voimassaolo


Tämä suositus tulee voimaan 1.4.2014 lukien. Suositus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden molemminpuolisin irtisanomisajoin siten, että se voidaan irtisanoa päättymään vain kalenterivuoden vii-meisenä päivänä. Jos suositus on irtisanottu kesäkuun 30 päivän jälkeen, se on voimassa koko seuraavan kalenterivuoden.



KirVESTES 2014-2016 251

SUOSITUS TYÖPAIKKARUOKAILUN JÄRJESTÄMISESTÄ SEURAKUNNASSA LIITE 17





KIRKON ALAT RY


LIITE 18 VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS SEURAKUNNAN PALVELUKSESSA OLLEEN VIRANHALTIJAN/TYÖNTEKIJÄN KUOLTUA SUORITETTAVASTA RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA TALOUDELLISESTA EDUSTA

1 § Sopimuksen soveltamisala

1 mom. Tässä sopimuksessa tarkoitetun edun piiriin kuuluvat ne henkilöt, joita tarkoitetaan evankelis-luterilaisen kirkon eläke-lain (261/2008) 3 §:n 1 momentissa.

2 mom. Viranhaltija/työntekijä, jonka palvelussuhde on jatkunut yhdenjaksoi-sesti vähintään kuukauden ja hänen tästä palvelussuhteesta saaman-sa ansio on vähintään työntekijäin eläkelain 141 §:ssä tarkoitettu ansio kerrottuna luvulla 6 (v. 2010 251,34 €), kuuluu edun piiriin.

3 mom. Edun piiriin kuuluvat lisäksi sellaiset viranhaltijat/työntekijät, joille viimei-sen palvelussuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden aika-na on kertynyt työansioita vähintään työntekijäin eläkelain 141 §:ssä tarkoitettu ansio kerrottuna luvulla 18 (v. 2010 754,02 €).

Pöytäkirjamerkintä:Tämä sopimus ei koske niitä viranhaltija-/työntekijäryhmiä, joille vastaava etu annetaan lain tai asetuksen nojalla.

Tämän sopimuksen mukaisen edun seurakunta voi maksaa itse taikka ottaa viranhal-tijoilleen tai työntekijöilleen ryhmähenkivakuutuksen yksityisen vakuutusyhtiön kautta.

4 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sanottu seurakunnasta ja seurakunnan vi-ranhaltijasta tai työntekijästä, koskee vastaavasti seurakuntayhtymää, tuomiokapitulia ja kirkkohallitusta sekä niiden palveluksessa olevaa vi-ranhaltijaa ja työntekijää.

2 § Oikeus ryhmähenkivakuutusta vastaavaan taloudelliseen etuun

1 mom. Viranhaltija/työntekijä, joka on ollut tämän sopimuksen tar-koittaman edun piirissä, lakkaa olemasta edun piirissä, kun:

1) on kulunut kolme vuotta siitä, kun hänen palvelusuhteensa päättyi,2) on kulunut viisi vuotta siitä, kun hänen palvelussuhteensa päättyi

täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen perusteella,3) hän seuraavan palvelussuhteen tai maatalousyrittäjätoiminnan pe-

rusteella tulee vastaavan turvajärjestelmän piiriin,4) hän palvelussuhteen tai vakuutuksen päättyessä kuuluu vastaavan

turvajärjestelmän piiriin rinnakkaisen palvelussuhteen tai maata-lousyrittäjätoiminnan perusteella,

KirVESTES 2014-2016 253

LIITE 18VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

5) hän alkaa saada vanhuuseläkettä, tai6) hän täyttää 68 vuotta ja hänellä ei ole edellä 1 §:ssä tarkoitettua

palvelussuhdetta.

Etua ei suoriteta myöskään sellaisen viranhaltijan/työntekijän jälkeen, joka rinnakkaisen työ- tai virkasuhteen tai maatalousyrittäjätoiminnan perusteella on kuulunut muun kuin tässä sopimuksessa tarkoitetun tur-vajärjestelmän piiriin ja jos hänen ansiotulonsa rinnakkaisesta työ- tai virkasuhteesta tai maatalousyrittäjätoiminnasta on suurempi kuin hä-nen seurakunnallisesta palvelussuhteesta saamansa ansiotulo. Ansio-tulolla tarkoitetaan työ- tai virkasuhteen tahi maatalousyrittäjätoiminnan päättymispäivää välittömästi edeltäneen yhden kuukauden pituisen ajanjakson aikana tästä työ- tai virkasuhteesta tahi maatalousyrittäjä-toiminnasta saatua ansiotuloa. Maatalousyrittäjän ansiotulona pidetään hänelle maatalousyrittäjien eläkelain säännösten mukaan vahvistettua työtuloa. Tämän sopimuksen mukaiset tai niitä vastaavat edut voidaan kuolintapauksen jälkeen saada vain yhdestä tämän sopimuksen mukai-sesta tai mahdollisesta muusta vastaavasta lakiin tai asetukseen taikka työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvasta tai muusta vastaavasta jär-jestelmästä.

2 mom. Etu suoritetaan viimeisen sellaisen työ- tai virkasuhteen perusteella, jo-hon liittyy tämän sopimuksen tarkoittama tai muu vastaava etuus. Etu suoritetaan palvelussuhteen päättymishetkellä voimassa olleen sopi-muksen mukaisena.

3 mom. Etua ratkaistaessa katsotaan palvelussuhteen päättyneen sen päivän lopussa, jolta sen perusteella viimeksi suoritettiin palkkaa. Kertyneet vuosilomapäivät ja työajan lyhennyspäivät lisätään siihen ajankohtaan, jolta tehdyn työajan taikka sairausajan palkka viimeksi maksettiin. Vi-ranhaltija/työntekijä säilyy edun piirissä lakisääteisellä perhevapaalla ollessaan.

4 mom. Ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua määrättäessä vanhuuseläk-keellä tarkoitetaan sellaisia eläkkeitä, jotka tarkoittavat lopullista ratkai-sua eläkkeelle siirtymisestä iän perusteella.

5 mom. Oikeutta etuun ei voida pantata eikä luovuttaa toiselle.

3 § Edunsaajat

1 mom. Tämän sopimuksen mukaiseen etuun ovat oikeutettuja edunjättäjän puoliso, rekisteröidyn parisuhteen osapuoli sekä alle 22-vuotiaat lapset.

2 mom. Puolisolla tarkoitetaan henkilöä, jonka kanssa edunjättäjä kuollessaan oli avioliitossa. Puolisolla tarkoitetaan myös henkilöä, jonka kanssa edunjättäjä kuollessaan avioliittoa solmimatta jatkuvasti eli yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa ja jonka kanssa edunjättä-jällä on tai on ollut yhteinen lapsi taikka jonka kanssa hänellä on viran-omaisen vahvistama sopimus keskinäisestä elatuksesta.



Edellä tarkoitetulla muulla puolisolla kuin aviopuolisolla on oikeus etuun jos edunjättäjä ei ollut kuollessaan avioliitossa. Jos edunjättäjä kuol-lessaan eli edellä tarkoitetulla tavalla avio-liitonomaisissa olosuhteissa erillään aviopuolisostaan ja hake-mus avioliiton purkamisesta oli vireil-lä, muulla puolisolla on aviopuolison sijasta oikeus etuun.

3 mom. Edellä mainittuna lapsena pidetään paitsi viranhaltijan/työntekijän omaa lasta, myös ottolasta, aviopuolison lasta, jonka huoltaja sanottu avio-puoliso on, sellaista avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, johon näh-den viranhaltijan/työntekijän elatusvelvollisuus on oikeuden päätöksellä tai sopimuksella vahvistettu, sekä sellaista muuta lasta, jonka elatuk-sesta viranhaltija/työntekijä on joko omassa kodissaan tai muutoin huo-lehtinut.

4 § Edun määrä

1 mom. Taulukko edunsaajille suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaa-vasta taloudellisesta edusta on liitteenä.

2 mom. Edut maksetaan edunjättäjän kuolinvuonna voimassaolevan sopimuk-sen mukaisina.

3 mom. Edun määrään lisätään lapsikorotus jokaisesta edunjättäjän jälkeen jääneestä edunsaajana olevasta lapsesta.

4 mom. Tapaturmakorotus on 50 prosenttia edun määrän ja lapsikorotusten yh-teismäärästä. Tapaturma on äkillinen, ulkoinen, ruumiinvamman aiheut-tava tapahtuma, joka sattuu edunjättäjän tahtomatta.

5 § Edun suorittaminen

1 mom. Etu suoritetaan 3 §:n 1 momentissa mainituille edunsaajille.

2 mom. Jos edunsaajina on puoliso ja 3 §:n 1 momentissa mainittuja lapsia, suoritetaan perussumma mahdollisine tapaturmakorotuksineen puoli-solle ja lapsikorotus mahdollisine tapaturmakorotuksineen kullekin lap-selle. Jos edunsaajina on pelkästään 3 §:n 1 momentissa mainittuja lapsia, koko suoritettava määrä jaetaan heidän kesken tasan.

3 mom. Etu tai sen riidaton osa on suoritettava joutuisasti ja viimeistään kuukau-den kuluttua siitä, kun tämän sopimuksen 1 §:n 4 momentin huomau-tuskohdassa mainittu yhteisö on saanut riittävät selvitykset ja tiedot, jotka osoittavat edunsaajan oikeuden etuun tai sen riidattomaan osaan. Kielteisestä päätöksestä on ilmoitettava vastaavassa määräajassa.

4 mom. Edun suorituksen viivästyessä maksetaan sille vuotuista viivästyskor-koa niiden perusteiden mukaan, joita korkolain mukaan sovelletaan las-kettaessa viivästyskorkoa viivästyneelle vakuutussuoritukselle.

KirVESTES 2014-2016 255


5 mom. Milloin etua ei ole voitu maksaa oikeassa ajassa edunsaajasta johtu-vasta syystä, etu on maksettava korotettuna vasta siitä päivästä lukien, jona este on 1 §:n 4 momentin huomautus -kohdassa mainitun yhteisön tieten lakannut.

6 § Edun tarkistaminen

Osapuolet neuvottelevat vuosittain joulukuussa ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun tarkistamisesta.


1 mom. Tämän sopimuksen määräykset tulevat voimaan 1.1.2014 ja sopimuk-sen määräyksiä sovelletaan 1.1.2014 tai sen jälkeen päättyneisiin virka- ja työsuhteisiin. Vuosina 1977–2013 päättyneisiin virka ja työsuhteisiin sovelletaan aikaisemmin voi-massa olleita virka- ja työehtosopimuksia.

2 mom. Sopimus on voimassa toistaiseksi yhden kuukauden irtisanomisajalla.

8 § Työrauhamääräykset

1 mom. Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin tämän sopimuksen pätevyydestä, voimassa-olosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaati-muksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassaolevan sopimuk-sen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi.

2 mom. Lisäksi virka- ja työehtosopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat/työntekijät, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä viranhaltija- ja työntekijäyhdistykselle kuuluva velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen.



Helsingissä 3. joulukuuta 2013




KIRKON ALAT RY.

KirVESTES 2014-2016 257


LIITE

Taulukko edunsaajille suoritettavasta ryhmähenkivakuutusta vastaavasta talou-dellisesta edusta

Edunjättäjän ikä kuolinhetkellä Edunjättäjä kuollut vuonna2013 2014

€ €–49 tai vähemmän 16 210 16 360–50 15 140 15 280–51 14 070 14 200–52 12 950 13 070–53 11 890 12 000–54 10 840 10 940–55 9 760 9 850–56 8 680 8 760–57 7 660 7 730–58 6 530 6 590–59 5 460 5 510–60 tai enemmän 4 500 4 550

Lapsikorotus 7 300 7 370

Tapaturmakorotus 50 % perussumman ja lapsikorotusten yhteismäärästä


SUOSITUS TOIMITUSPALKKIOISTALIITE 19

SUOSITUS TOIMITUSPALKKIOISTA

1 § Soveltamisala


Kirkon työmarkkinalaitos sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujär-jestö JUKO ry. ja Kirkon alat ry suosittavat, että seurakunnat mak-savat toimituspalkkiota tämän suositussopimuksen mukaisesti tässä sopimuksessa sanotuista toimituksista ja tehtävistä.

Soveltamisohje:Sopijaosapuolet ovat määritelleet tässä sopimuksessa palkkiot toimituksiin ja teh-täviin, joita on vakiintuneesti hoidettu toimituspalkkioperusteisesti. Seurakunta voi tämän suosituksen hyväksymisen yhteydessä vahvistaa palkkion myös sellaista toi-mitusta tai tehtävää varten, jota ei ole suosituksessa mainittu mutta jota on seura-kunnassa totuttu toimituspalkkioperusteisesti hoitamaan.

2 mom. Suosituksen soveltaminen pappeihin ja kanttoreihin

Suositussopimuksen papin tehtäviä koskevia palkkioita sovelletaan KJ 5 luvun mukaiseen pappisvirkaan vihittyyn. Kanttorin tehtäviä hoi-tavan on oltava kelpoinen vähintään piispainkokouksen 9.2.2010 an-taman päätöksen mukaiseen muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävään kanttorinvirkaan.

Soveltamisohje:Tätä suositussopimusta ei sovelleta toimituksen tai tehtävän suorittajaan, jolla ei ole momentissa määriteltyä kelpoisuutta. Sellaisia toimituksen tai tehtävän suorittajia varten seurakunta voi tämän sopimuksen hyväksymisen yhteydessä vahvistaa palk-kiot, jotka ovat sopimuksen palkkioita alempia. Papin tehtävistä suuri osa on kuiten-kin sellaisia, joita voi suorittaa vain pappisvirkaan vihitty.

3 mom. Suosituksen soveltaminen lehtoreihin

Mitä tässä sopimuksessa on sanottu papista, koskee soveltuvin osin myös lehtoria.

2 § Toimituspalkkion maksamisen edellytykset ja yleiset periaat-teet

1 mom. Ulkopuolisen työvoiman tarve

Toimituspalkkiota maksetaan, kun seurakunta järjestää papin tai kanttorin tehtävien hoitamisen seurakunnan ulkopuolisen työvoiman avulla sen oman henkilöstön ollessa estynyt toimitusta tai tehtävää suorittamasta ja kun seurakunta sopii etukäteen toimituksen tai teh-tävän suorittamisesta toimituspalkkioperusteisesti sen suorittajan kanssa.

KirVESTES 2014-2016 259

SUOSITUS TOIMITUSPALKKIOISTA LIITE 19

Soveltamisohje:Jos toimituksen tai tehtävän suorittaminen on perustunut yksinomaan yksityisen seu-rakuntalaisen pyyntöön, seurakunta ei maksa palkkiota eikä toimituksen suorittaja saa periä sitä myöskään seurakuntalaiselta (KJ 2:26).

Toimituksia voidaan suorittaa myös vastavuoroisuuden periaatetta noudattaen ilman palkkiota.

Toimituspalkkiota ei voida maksaa kristillisen tai muun järjestön kirkkopyhän johdos-ta toimitusta tai tehtävää hoitavalle, joka saa siitä palkkaa omalta työnantajaltaan.

Toimituspalkkiolla korvattavan toimituksen tai tehtävän suorittamista koskevista jär-jestelyistä on hyvä sopia kirjallisesti.

2 mom. Palkkion maksaminen seurakunnan omalle henkilöstölle

Toimituspalkkiota ei voida maksaa seurakunnan omalle henkilöstölle lukuun ottamatta seuraavia poikkeuksia:

1) viranhaltija on virkavapaalla omasta tehtävästään 2) osa-aikainen viranhaltija hoitaa kaikki osa-aikatyön tehtävänsä

ja sen lisäksi suorittaa pyydetyn toimituksen.

3 mom. Palkkion maksaminen toisen seurakunnan henkilöstölle

Jos toimituksen tai tehtävän suorittaja on muun seurakunnan tai seurakuntayhtymän viranhaltija, toimituspalkkio maksetaan edellyt-täen, että toimitus tai tehtävä suoritetaan viranhaltijan vapaapäivänä ja että viranhaltijalla on esimiehensä lupa toimituksen tai tehtävän suorittamiseen.

Soveltamisohje:Momentissa tarkoitetun toimituksen tai tehtävän suorittajalla on oltava esimiehensä lupa, kun hän sopii omiin virkatehtäviinsä kuulumattomien tehtävien hoitamisesta toimituspalkkioperusteisesti toisessa seurakunnassa, koska palkkio kattaa myös toi-mitukseen tai tehtävään valmistautumisen, johon toimituksen suorittaja ei voi ilman esimiehensä suostumusta käyttää työpäiviään.

Toimituksen suorittajan on toimituksesta tai tehtävästä ja siihen valmistautumisesta huolimatta hoidettava aina omat virkatehtävänsä. Niistä ei voi kieltäytyä toimituksen tai tehtävän ja siihen valmistautumisen vuoksi.

4 mom. Toimituksen sisältämät tehtävät

Toimitusten hinnoittelu kattaa toimituksen valmistelun mahdollisine etukäteiskeskusteluineen ja harjoituksineen, itse toimituksen sekä mahdollisen toimituksen jälkeiseen juhlaan osallistumisen.

3 § Toimituspalkkio ja sen määräytyminen

1 mom. Palkkio seurakunnan palveluksessa olevalle

Jos toimituksen tai tehtävän suorittaja on seurakunnan tai seurakun-tayhtymän palveluksessa, toimituspalkkiota maksetaan liitteen 1 mu-kaisesti, lukuun ottamatta 2 §:n 2 momentissa sanottuja poikkeuksia,



joihin sovelletaan liitettä 2.

Soveltamisohje:Edellä 2 §:n 2 momentissa sanotuissa poikkeustapauksissa seurakunnan virkava-paalla olevan tai osa-aikaisen viranhaltijan/työntekijän katsotaan rinnastuvan sellai-seen toimituksen suorittajaan, joka ei ole seurakunnan palveluksessa. Tämän vuoksi heihin sovelletaan liitettä 2.

2 mom. Palkkio muulle kuin seurakunnan palveluksessa olevalle

Jos toimituksen tai tehtävän suorittaja ei ole seurakunnan tai seura-kuntayhtymän palveluksessa, toimituspalkkiota maksetaan liitteen 2 mukaisesti.

Soveltamisohje 1-2 mom:Toimituspalkkiohinnoittelu on kaksiosainen (liitteet 1 ja 2). Toista niistä eli liitettä 1 sovelletaan silloin, kun toimituksen suorittajalla on voimassaoleva palvelussuhde jo-honkin muuhun kirkkotyönantajaan kuin siihen, jossa toimitus tai tehtävä suoritetaan. Kirkkotyönantajia ovat seurakunnat, seurakuntayhtymät, tuomiokapitulit ja Kirkkohal-litus. Toista eli liitettä 2 sovelletaan, kun toimituksen suorittajalla ei ole voimassaole-vaa palvelussuhdetta kirkkotyönantajaan. Heitä ovat esim. eläkeläiset tai koululaitok-sen palveluksessa olevat henkilöt. Seurakunta ei voi maksaa toimituspalkkiota omal-le henkilöstölleen muissa kuin 2 §:n 2 momentin mukaisissa poikkeustapauksissa.

4 § Matkakustannukset

Toimituksen suorittajalle voidaan korvata kohtuulliset matkakus-tannukset. Korvauksen suuruus määräytyy ja se maksetaan kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevien määräysten mukaan.

5 § Lasku

Toimituspalkkio ja mahdollinen korvaus matkakustannuksista mak-setaan kirjallisen laskun perusteella. Lasku on esitettävä seurakun-nalle kahden kuukauden kuluessa toimituksen suorittamisesta.

6 § Voimassaolo

1 mom. Tämä suositus on voimassa 1.4.2014 lukien. Sopimus on voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden molemminpuolisin irtisanomisajoin si-ten, että se voidaan irtisanoa päättymään vain kalenterivuoden viimei-senä päivänä. Jos sopimus on irtisanottu kesäkuun 30 päivän jälkeen, se on voimassa koko seuraavan kalenterivuoden.

2 mom. Suositus sitoo seurakuntaa kirkkovaltuuston ja seurakuntayhtymää yh-teisen kirkkovaltuuston päätöksellä.

KirVESTES 2014-2016 261





KIRKON ALAT RY



LIITE 1. Toimituspalkkiot seurakunnan tai seurakuntayhtymän palveluk sessa oleville. (Huom. Toimituspalkkiota ei voida maksaa seurakunnan omalle henkilöstölle lukuunottamatta 2 §:n 2 momentissa sanottuja poikkeuksia; tällöin sovelletaan liitten 2 mukaisia palkkioita)

Toimituspalkkio papin tehtävistä:

Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus ja perhemessu• jonka toimittaa yksi pappi 120 €• jonka toimittaa kaksi tai useampia pappeja1

1) kun liturgi saarnaa• liturgi 91 €• avustava pappi 40 €

2) kun liturgi ei saarnaa • liturgia 48 €• saarna 83 €

Muu jumalanpalvelus2 83 €Kaste 70 €Avioliittoon vihkiminen 70 €Hautaan siunaaminen 70 €• ja muistotilaisuus 100 €Rippikoulutunti 50 €• kaksoistunti 75 €

yhteensä enintään 240 euroa vuorokaudessa.

Toimituspalkkio kanttorin tehtävistä:Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus ja perhemessu 100 €Muu jumalanpalvelus3 83 €Kaste 70 €Avioliittoon vihkiminen 70 €Hautaan siunaaminen 70 €• ja muistotilaisuus 100 €Rippikoulutunti 50 €• kaksoistunti 75 €Kuoro- tai orkesteriharjoitus, 1 tunti 50 €• seuraavat tunnit kukin 25 €

yhteensä enintään 220 euroa vuorokaudessa.

1 Ks. Jumalanpalveluksen opas (hyväksytty piispainkokouksessa 9.syyskuuta 2009), Jumalanpalveluksen johtaminen ja tehtävien jakaminen s. 77-80.

2 Muu jumalanpalvelus tarkoittaa seuraavien jumalanpalveluskaavojen mukaisia jumalanpalveluksia: sanajumalanpalvelus, perhejumalanpalvelus, viikkomessu.

3 Ks. viite 2.

KirVESTES 2014-2016 263


LIITE 2. Toimituspalkkiot niille, jotka eivät ole seurakunnan tai seurakuntayh-tymän palveluksessa. (Huom. Toimituspalkkiota ei voida maksaa seurakunnan omalle henkilöstölle lukuunottamatta 2 §:n 2 momen-tissa sanottuja poikkeuksia)

Toimituspalkkio papin tehtävistä:

Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus ja perhemessu• jonka toimittaa yksi pappi 180 €• jonka toimittaa kaksi tai useampia pappeja1

1) kun liturgi saarnaa• liturgi 137 €• avustava pappi 60 €

2) kun liturgi ei saarnaa • liturgia 72 €• saarna 125 €

Muu jumalanpalvelus2 125 €Kaste 110 €Avioliittoon vihkiminen 110 €Hautaan siunaaminen 110 €• ja muistotilaisuus 145 €Rippikoulutunti 75 €• kaksoistunti 110 €

Toimituspalkkio kanttorin tehtävistä:

Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus ja perhemessu 150 €Muu jumalanpalvelus3 125 €Kaste 110 €Avioliittoon vihkiminen 110 €Hautaan siunaaminen 110 €• ja muistotilaisuus 145 €Rippikoulutunti 75 €• kaksoistunti 110 €Kuoro- tai orkesteriharjoitus, 1 tunti 75 €• seuraavat tunnit kukin 35 €

1 Ks. Jumalanpalveluksen opas (hyväksytty piispainkokouksessa 9.syyskuuta 2009), Jumalanpalveluksen johtaminen ja tehtävien jakaminen s. 77-80.

2 Muu jumalanpalvelus tarkoittaa seuraavien jumalanpalveluskaavojen mukaisia jumalanpalveluksia: sanajumalanpalvelus, perhejumalanpalvelus, viikkomessu.

3 Ks. viite 2.


TYÖSOPIMUSLAKILIITE 20

Työsopimuslaki (55/2001)

1 lukuYleiset säännökset

1 §Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työ-kuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja val-vonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan.

Tätä lakia on sovellettava, vaikka vastikkeesta ei ole sovittu, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta.

Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään työntekijän kotona tai hänen valit-semassaan paikassa eikä sekään, että työ suoritetaan työntekijän työvälineillä tai -koneilla.

2 §Poikkeukset soveltamisalasta

Tätä lakia ei sovelleta:

1) julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen eikä julkisoikeudellisen palvelusvelvollisuuden täyttämiseen;

2) tavanomaiseen harrastustoimintaan;3) sellaiseen työsuoritusta edellyttävään sopimukseen, josta säädetään erikseen lailla.

3 § (21.12.2010/1224)Työsopimuksen muoto ja kesto

Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettä-vä toistaiseksi voimassa olevana.

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole sallittua silloin, kun määräaikaisten työ-sopimusten lukumäärä tai niiden yhteenlaskettu kesto taikka niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoimatarpeen pysyväksi.

4 §Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuu-kauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi.

Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Jos työntekijä vuokratyösuhteen päätyttyä palkataan 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun käyttäjäyrityksen palvelukseen samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tämän pykälän 1 momentin mukaisesta koeajan enimmäispituudesta vähennetään se aika, jonka työntekijä oli vuokrattuna käyttäjäyritykseen. (14.11.2008/707)

KirVESTES 2014-2016 265

TYÖSOPIMUSLAKI LIITE 20

Jos työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa on määräys koeajasta, työnantajan on ilmoi-tettava tämän määräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuiten-kaan purkaa 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laimin-lyötyään tämän pykälän 3 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa.

5 §Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet

Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työ-suhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena.

6 §Vajaavaltaisen työsopimus

Alle 18-vuotiaan oikeudesta tehdä työsopimus sekä nuoren työntekijän huoltajan oikeudes-ta purkaa alaikäisen tekemä työsopimus säädetään nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993).

Vajaavaltaiseksi julistettu ja henkilö, jonka toimintakelpoisuutta on holhoustoimesta annetun lain (442/1999) nojalla rajoitettu, voi itse tehdä ja päättää työsopimuksensa.

7 §Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtäminen

Työsopimuksen osapuolet eivät saa siirtää työsopimuksesta johtuvia oikeuksiaan tai velvol-lisuuksiaan kolmannelle ilman toisen sopijapuolen suostumusta, ellei jäljempänä säädetystä muuta johdu.

Erääntynyt saaminen voidaan kuitenkin siirtää toisen sopijapuolen suostumuksetta.

Työnantajan siirtäessä työntekijän tämän suostumuksella toisen yrityksen (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin. Käyttä-jäyrityksen on toimitettava työntekijän työnantajalle ne tiedot, jotka työnantaja tarvitsee velvol-lisuuksiensa täyttämiseksi. (14.11.2008/707)

8 §Työntekijän avustaja

Jos työntekijä on työnantajan suostumuksella ottanut avustajan työsopimuksesta johtuvien velvoitteidensa täyttämiseksi, on myös avustajaksi otettu henkilö työsuhteessa suostumuksen antaneeseen työnantajaan.

9 §Työnantajan sijainen

Työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan johtamaan ja valvomaan työtä. Jos sijai-nen tehtäväänsä suorittaessaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttaa työntekijälle vahin-koa, työnantaja vastaa syntyneen vahingon korvaamisesta.



10 §Liikkeen luovutus

Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näi-den toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoi-misena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voi-massa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työn-tekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovu-tuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu. (15.11.2002/943)

Konkurssipesän luovuttaessa liikkeen luovutuksensaaja ei vastaa ennen luovutusta eräänty-neistä työntekijän palkka- ja muista työsuhteesta johtuvista saatavista, paitsi jos konkurssiin asetetussa liikkeessä ja luovutuksen vastaanottavassa liikkeessä määräysvaltaa käyttävät tai ovat käyttäneet samat henkilöt omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella.

2 lukuTyönantajan velvollisuudet

1 §Yleisvelvoite

Työnantajan on kaikin puolin edistettävä suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan työurallaan etenemiseksi.

2 §Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, ter-veydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdis-tystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta anne-tussa laissa (609/1986). Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). (20.1.2004/23)

Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä.

Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua.

Työnantajan on noudatettava 1 momentissa säädettyä syrjintäkieltoa myös ottaessaan työn-tekijöitä työhön.

KirVESTES 2014-2016 267


3 §Työturvallisuus

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa (738/2002) säädetään. (23.8.2002/750)

Jos raskaana olevan työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin teh-täviin. Työntekijän oikeudesta erityisäitiysvapaaseen säädetään 4 luvun 1 §:ssä.

4 §Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuu-kauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään en-simmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työn-teon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkami-sesta. Sopimussuhteiden toistuessa selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen, ellei 3 momentista muuta johdu. Vähintään kuukauden jatkuvassa ulkomaantyössä selvitys on annettava hyvissä ajoin ennen kuin työntekijä matkustaa työkohteeseen. (14.11.2008/707)

Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovel-lettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin:

1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka;2) työnteon alkamisajankohta;3) määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika

tai sen arvioitu päättymisaika; (21.12.2012/873)4) koeaika;5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys

niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa;6) työntekijän pääasialliset työtehtävät;7) työhön sovellettava työehtosopimus;8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi;9) säännöllinen työaika;10) vuosiloman määräytyminen;11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste;12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka

maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot.

Työnantajan on lisäksi annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdon muutokses-ta niin pian kuin mahdollista, viimeistään kuitenkin muutosta seuraavan palkanmaksukauden päättyessä, jollei muutos johdu lainsäädännön tai työehtosopimuksen muuttamisesta.

Edellä 1 luvun 7 §:n 3 momentissa tarkoitetussa vuokratyössä selvitys on annettava vuokra-työntekijän pyynnöstä myös, vaikka sopimus olisi tehty alle kuukauden määräajaksi. Selvityk-sessä tulee antaa tieto määräaikaisen työsopimuksen taustalla olevan käyttäjäyrityksen asia-kassopimukseen perustuvan tilauksen syystä ja kestosta tai arvioidusta kestosta sekä arvio vuokratyöntekijän työnantajan yrityksessä tarjolla olevista muista, vuokratyöntekijän työsopi-muksessa sovittuja työtehtäviä vastaavista työtehtävistä. (21.12.2012/873)



5 §Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikaiselle työntekijälle

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopi-viin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille 6 luvun 6 §:stä riippu-matta.

Jos 1 momentissa tarkoitetun työn vastaanottaminen edellyttää sellaista koulutusta, jonka työnantaja voi työntekijän soveltuvuuteen nähden kohtuudella järjestää, työntekijälle on an-nettava tällainen koulutus.

6 § (13.1.2012/10)Vapautuvista työpaikoista tiedottaminen

Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai ko-koaikaisilla työntekijöillä. Käyttäjäyrityksen on vastaavia menettelyjä noudattaen ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan myös vuokraamilleen työntekijöille.

7 §Työehtosopimusten yleissitovuus

Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen eh-doista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä.

Työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan mää-räyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.

Työnantaja, joka on työehtosopimuslain (436/1946) nojalla velvollinen noudattamaan työeh-tosopimusta, jonka toisena sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa 1 momentissa säädetystä poiketen soveltaa tämän työehtosopimuksen määräyksiä.

8 §Yleissitovuuden vahvistaminen ja voimassaolo

Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamisesta samoin kuin yleissitovuuden voimassa-olosta ja sopimusten saatavuudesta säädetään työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvista-misesta annetussa laissa (56/2001).

9 § (13.1.2012/10)Vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat vähimmäistyöehdot

Jos työnantaja on vuokrannut työntekijänsä käyttäjäyritykseen työhön eikä työntekijänsä vuokrannut työnantaja ole sidottu 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuun työehtosopimukseen eikä velvollinen noudattamaan työsuhteissaan yleissitovaa työehtosopimusta, on vuokratun työn-tekijän työsuhteessa sovellettava vähintään käyttäjäyritystä sitovan 7 §:n 3 momentissa tarkoi-tetun tai yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä.

Jos vuokratun työntekijän työsuhteessa ei sovelleta mitään 1 momentissa tarkoitettua työehto-sopimusta, vuokratun työntekijän palkkaa, työaikaa ja vuosilomia koskevien ehtojen on oltava vähintään käyttäjäyritystä sitovien ja siellä yleisesti sovellettavien sopimusten tai käytäntöjen mukaiset.

KirVESTES 2014-2016 269


9 a § (13.1.2012/10)Vuokratun työntekijän oikeus käyttäjäyrityksen palveluihin ja järjestelyihin

Vuokratulla työntekijällä on oikeus käyttäjäyrityksen työntekijöilleen tarjoamiin palveluihin ja yhteisiin järjestelyihin samoin ehdoin kuin käyttäjäyrityksen työntekijöillä, jollei erilainen kohte-lu ole perusteltua objektiivista syistä. Käyttäjäyritys ei kuitenkaan ole velvollinen taloudellisesti tukemaan vuokratun työntekijän palvelujen ja järjestelyjen käyttöä.

10 §Vähimmäispalkka työehtosopimuksen puuttuessa

Jos työsuhteessa ei tule sovellettavaksi työehtosopimuslain nojalla sitova työehtosopimus eikä yleissitova työehtosopimus eivätkä työnantaja ja työntekijä ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, on työntekijälle maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka.

11 §Sairausajan palkka

Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäi-vän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa sairausvakuutuslain (364/1963) mukaiseen päivärahaan alkaa. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työnteki-jällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan.

Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajal-le luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.

Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan kuuluva päivä-raha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä.

SairausvakuutusL 364/1963 on kumottu L 1224/2004. Ks. SairausvakuutusL 1224/2004 7 luku 4 § ja 8 luku 1 ja 7 § sekä TapaturmavakuutusL 608/1948 26 §.

11 a § (8.6.2006/460)Osa-aikainen sairauspoissaolo

Työntekijän oikeudesta osasairauspäivärahaan ja sen perusteena olevasta määräaikaisesta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 11 §:ssä. Osa-aikaisen sairauspoissaolon tarkoituksena on tukea työntekijän työssä pysymistä ja oma-aloitteista paluuta kokoaikaiseen työhön. Sopimus osa-aikatyöstä tehdään työntekijän terveydentilaa koskevan selvityksen perusteella. (26.6.2009/534)

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden on sovittava. Määräaikainen sopimus päättyy kuitenkin kesken sopimuskauden, jos työntekijä ei sairauten-sa vuoksi kykene enää suoriutumaan osa-aikatyöstään.

Osa-aikatyötä koskevan sopimuksen päättyessä työntekijällä on oikeus palata noudattamaan osa-aikatyösopimusta edeltävän kokoaikaisen työsopimuksensa ehtoja.



12 §Työntekijän oikeus palkkaansa työnteon estyessä

Työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.

Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksel-lisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päi-vältä. Jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa, työntekijällä on oikeus saada palkkansa kuitenkin enintään seitsemältä päivältä.

Työnantaja saa vähentää työntekijälle 1 ja 2 momentin perusteella maksettavasta palkasta määrän, joka työntekijältä on säästynyt työsuorituksen estymisen vuoksi sekä määrän, jonka hän on ansainnut muulla työllä tai jättänyt tahallaan ansaitsematta. Palkkaa vähentäessään työnantajan on noudatettava tämän luvun 17 §:n säännöksiä kuittausoikeuden rajoituksista.

13 §Palkan maksuaika ja -kausi

Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Jos aika-palkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja muussa tapauksessa kerran kuukaudessa. Suorituspalkkaustyössä palkan-maksukausi saa olla enintään kahden viikon pituinen, ellei suorituspalkkaa makseta kuukau-sittain tulevan palkan yhteydessä. Jos suorituspalkkaustyö kestää yhtä palkanmaksukautta pitempään, on kultakin palkanmaksukaudelta maksettava työhön käytetyn ajan mukaan mää-räytyvä osa palkasta.

Jos osa palkasta määräytyy voitto-osuutena, provisiona tai muulla vastaavalla perusteella, saa tämän osan maksukausi olla edellä säädettyä pitempi, enintään kuitenkin 12 kuukautta.

14 §Palkanmaksukausi työsuhteen päättyessä

Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi. Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäi-vältä.

Jos työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnanta-jalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua.

15 §Palkan poikkeuksellinen erääntyminen

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itse-näisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edellistä arkipäivää.

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sellaisena arkipäivänä, jona pankkien yleisesti keskinäisissä maksuissaan käyttämät maksujärjestelmät eivät säädöskokoelmassa julkaista-

KirVESTES 2014-2016 271


van Suomen Pankin ilmoituksen mukaan ole Euroopan keskuspankin tai Suomen Pankin teke-män päätöksen vuoksi käytössä, erääntymispäivänä pidetään niin ikään tätä lähinnä edeltävää arkipäivää.

16 § (7.6.2013/398)Palkan maksaminen

Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Palkan on oltava työntekijän käy-tettävissä sen erääntymispäivänä. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syys-tä. Työnantaja vastaa palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista.

Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Käteisenä rahana maksetusta palkasta työnantajalla on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys.

Kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitetun kirjanpitovelvollisen työnantajan velvollisuudesta liit-tää kirjanpitoon maksua koskeva työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu maksun todentava selvitys säädetään mainitussa laissa.

17 §Työnantajan kuittausoikeus ja palkkaennakko

Työnantaja ei saa kuitata työntekijän palkkasaamista vastasaamisellaan siltä osin kuin palk-ka on ulosottolain (37/1895) ja suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa annetun asetuksen (1031/1989) mukaan jätettävä ulosmittaamatta.

Sopimuksen vakuudeksi tai muutoin maksettu palkkaennakko voidaan vähentää palkasta. Palkkaennakko luetaan ensisijaisesti 1 momentissa tarkoitettuun suojaosaan.

UlosottoL 37/1895 on kumottu L:lla 705/2007 ja A suojaosuudesta palkan ulosmittauksessa 1031/1989 on kumottu A:lla 1017/2006. Ks. Ulosottokaari 705/2007 4 luku 48 §.

18 § (29.6.2006/579)

Työntekijän oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamis-ta varten

Työntekijällä on oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista varten siten kuin kuntalain (365/1995) 32 b §:ssä säädetään.

3 lukuTyöntekijän velvollisuudet

1 §Yleiset velvollisuudet

Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja an-taa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta. Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

2 §Työturvallisuus

Työntekijän on noudatettava työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovai-suutta sekä huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin työpaikalla olevien



muiden työntekijöiden turvallisuudesta.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle työpaikan rakenteissa, koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua ta-paturman tai sairastumisen vaaraa.

3 §Kilpaileva toiminta

Työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuh-teissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona.

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellai-siin toimenpiteisiin, joita 1 momentissa säädetty huomioon ottaen ei voida pitää hyväksyttävi-nä.

Työnantaja, joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää olevan 1 momentin perusteella estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta va-hingosta.

4 §Liike- ja ammattisalaisuudet

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan am-matti- ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti.

5 §Kilpailukieltosopimus

Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työ-suhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä sopimuksella (kilpailukieltosopimus) rajoittaa työn-tekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa.

Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammat-tisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.

Kilpailukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ot-taa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäis-määrältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palk-kaa.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Mitä edellä säädetään kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussa-kon enimmäismäärästä, ei koske työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella kat-

KirVESTES 2014-2016 273


sotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä säädettyä. Muutoin tällaisen sopimuksen pätevyydestä ja sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/1929, oikeustoimilaki) säädetään.

4 lukuPerhevapaat

1 § (29.6.2006/533)Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityi-säitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet.

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään kahdessa osassa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia.

2 §Työnteko äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana (11.12.2002/1076)

Työntekijä saa työnantajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden aikana työtä, joka ei vaa-ranna hänen eikä sikiön tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana syn-nytyksen jälkeen. Sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus milloin tahansa keskeyttää äitiysrahakauden aikana tehtävä työ.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia osa-aikatyöstä ja sen ehdoista sairausvakuutuslain 23 §:n 2 momentissa säädetyn vanhempainrahakauden aikana. Työntekijän oikeudesta osittaiseen vanhempainrahaan säädetään sairausvakuutuslain 21 §:n 4 momentissa. (11.12.2002/1076)

Osa-aikatyön keskeyttämisestä sekä ehtojen muuttamisesta on sovittava. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö sekä palata joko tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetulle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työai-kaansa. (11.12.2002/1076)

SairausvakuutusL 364/1963 on kumottu L:lla 1224/2004. Ks. SairausvakuutusL 1224/2004 9 luku 9 ja 10 §.

3 § (29.6.2006/533)Hoitovapaa

Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakitui-sesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Ottolapsen vanhemman oikeus hoitovapaaseen jatkuu kuitenkin siihen saakka, kun lapseksi ottamisesta on kulunut kaksi vuotta, enintään siihen asti, kun lapsi aloittaa koulun.

Hoitovapaana voidaan pitää enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi kahta useammasta tai kuukautta lyhyemmästä jaksosta. Hoito-vapaata saa vain toinen vanhemmista tai huoltajista kerrallaan. Äitiys- tai vanhempainvapaan aikana toinen vanhemmista tai huoltajista voi kuitenkin pitää yhden jakson hoitovapaata.

3 a § (29.6.2006/533)Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta ilmoittaminen



Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaasta sekä hoitovapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on kuitenkin yksi kuukausi. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävästä vapaasta ilmoitettaessa on, jos mahdollista, noudatettava edellä säädettyä ilmoitusaikaa.

Jos kahden kuukauden ilmoitusajan noudattaminen ei ole puolison työhön menon ja siitä joh-tuvan lapsen hoidon järjestämisen takia mahdollista, työntekijällä on oikeus jäädä vanhem-painvapaalle kuukauden kuluttua ilmoituksesta, ellei siitä aiheudu työpaikan tuotanto- tai pal-velutoiminnalle vakavaa haittaa. Työnantajan on katsoessaan, ettei voi suostua kuukauden ilmoitusaikaan, esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisen perusteena olevista seikoista.

Työntekijä saa perustellusta syystä muuttaa vapaan ajankohdan ja pituuden ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen muutosta. Työntekijä saa kuitenkin varhentaa äitiys-vapaan sekä muuttaa synnytyksen yhteydessä pidettäväksi aiotun isyysvapaan ajankohdan, jos se on tarpeen lapsen syntymän tai lapsen, äidin tai isän terveydentilan vuoksi. Muutok-sesta on tällöin ilmoitettava työnantajalle niin pian kuin mahdollista. Ottolapsen vanhempi saa perustellusta syystä muuttaa ennen vapaan alkamista vapaan ajankohtaa ilmoittamalla siitä työnantajalle niin pian kuin se on mahdollista.

4 §Osittainen hoitovapaa

Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta vii-meksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusope-tuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Jos lapsi kuuluu perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, osittaista hoitovapaata voi kuitenkin saada siihen saakka, kun lapsen kolmas lukuvuosi päättyy. Erityisen hoidon ja huollon tarpeessa olevan vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen vanhempi voi saada osit-taista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yh-täaikaisesti. Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. (29.6.2006/533)

Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjeste-lyistä haluamallaan tavalla. Työnantaja voi kieltäytyä sopimasta vapaasta tai antamasta sitä vain, jos vapaasta aiheutuu työpaikan tuotanto- tai palvelutoiminnalle vakavaa haittaa, jota ei voida välttää kohtuullisilla työn järjestelyillä. Työnantajan on esitettävä työntekijälle selvitys kieltäytymisensä perusteena olevista seikoista.

Jos työntekijällä on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta sen yksityiskohtaisista järjes-telyistä ei voida sopia, on hänelle annettava osittaista hoitovapaata yksi jakso kalenterivuo-dessa. Vapaan pituus ja sen ajankohta määräytyvät työntekijän esityksen mukaan. Osittainen hoitovapaa annetaan tällöin lyhentämällä vuorokautinen työaika kuudeksi tunniksi. Lyhenne-tyn työajan tulee olla yhdenjaksoinen lepotaukoja lukuun ottamatta. Jos työaika on järjestetty keskimääräiseksi, se tulee lyhentää keskimäärin 30 tunniksi viikossa.

5 §Osittaisen hoitovapaan keskeyttäminen

Osittaisen hoitovapaan muuttamisesta on sovittava. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi pe-rustellusta syystä keskeyttää vapaan noudattaen vähintään kuukauden ilmoitusaikaa.

6 §Tilapäinen hoitovapaa

Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyt-

KirVESTES 2014-2016 275


tänyt 10 vuotta, sairastuessa äkillisesti työntekijällä on oikeus saada lapsen hoidon järjestämi-seksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Sama oikeus on myös lapsen vanhemmalla, joka ei asu tämän kanssa samassa taloudessa. Tilapäi-seen hoitovapaaseen oikeutetut saavat olla tilapäisellä hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. (29.6.2006/533)

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tilapäisestä hoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys tilapäisen hoitovapaan perusteesta.

7 §Poissaolo pakottavista perhesyistä

Työntekijällä on oikeus tilapäiseen poissaoloon työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on vält-tämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle poissaolostaan ja sen syystä niin pian kuin mahdol-lista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolonsa perus-teesta.

7 a § (4.3.2011/197)Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi

Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen hen-kilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä.

Työhön paluusta kesken sovitun vapaan on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos siitä ei voida sopia, työntekijä voi perustellusta syystä keskeyttää vapaan ilmoittamalla siitä työnantajalle viimeistään kuukautta ennen työhön paluuta.

Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta.

8 §Palkanmaksuvelvollisuus

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden ajalta.

Työnantajan on kuitenkin korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansion menetys, jos tutkimuksia ei voida suorittaa työajan ulkopuolella.

9 §Työhönpaluu

Tässä luvussa tarkoitettujen perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijai-sesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisem-paa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.



5 lukuLomauttaminen

1 §Lomauttamisen määritelmä

Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopi-mukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysy-essä muutoin voimassa. Työnantaja saa 2 §:ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä lomauttaa työntekijän joko määräajaksi tai toistaiseksi keskeyttämällä työnteon kokonaan tai lyhentämäl-lä työntekijän lain tai sopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa siinä määrin kuin se lomaut-tamisen perusteen kannalta on välttämätöntä.

Työntekijä saa 6 §:stä johtuvin rajoituksin ottaa lomautuksen ajaksi muuta työtä. Asuntoedun käyttämisestä lomautuksen aikana säädetään 13 luvun 5 §:ssä.

2 §Lomauttamisen perusteet

Työnantaja saa lomauttaa työntekijän, jos

1) hänellä on 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuk-sen irtisanomiseen tai

2) työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaa-vaa koulutusta; työn tai työn tarjoamisedellytysten katsotaan lomauttamisen perusteena vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää.

Työnantaja ja työntekijä saavat työsuhteen kestäessä 1 momentissa ja tämän luvun 4 §:ssä säädetyn estämättä sopia määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnan-tajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

Työnantaja saa lomauttaa määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän vain, jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä.

Työnantaja saa lomauttaa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun vain 7 luvun 10 §:n 2 momentissa säädetyillä perus-teilla.

3 §Ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä työntekijälle ennakko-selvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alka-misajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai työntekijöille yhteisesti. Selvitys on esitettävä viipymättä lomautuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon.

Selvityksen antamisen jälkeen, ennen lomautusilmoitusta työnantajan on varattava työnteki-jöille tai heidän edustajalleen tilaisuus tulla kuulluksi annetusta selvityksestä.

Ennakkoselvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on muun lain, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen perusteella esitettävä vastaava selvitys tai neuvoteltava lomauttamisesta työntekijöiden tai heidän edustajansa kanssa.

KirVESTES 2014-2016 277


4 §

Lomautusilmoitus

Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mai-nittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.

Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, jos työnantajalla ei ole koko lomautusaikaan kohdistuvaa velvolli-suutta maksaa työntekijälle palkkaa muun työstä poissaolon vuoksi.

Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden edustajalle. Jos lomautus kohdis-tuu vähintään 10 työntekijään, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työvoimaviranomaiselle, paitsi jos hänellä on muun lain perusteella vastaava velvollisuus.

5 §Todistus lomauttamisesta

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käy-vät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kesto tai arvioitu kesto.

6 §Työhönpaluu lomautuksen jälkeen

Jos työntekijä on lomautettu toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähin-tään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu.

Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestosta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen.

7 §Lomautetun työntekijän työsuhteen päättyminen

Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana.

Jos työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän työsopimuksen päättymään lomautuksen aika-na, työntekijällä on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa. Työnantaja saa vähentää irtisano-misajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen.

Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, kuten 2 momen-tissa säädetään.

6 lukuYleiset säännökset työsopimuksen päättämisestä

1 §Määräaikaiset sopimukset

Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa.

Jos työsopimuksen päättymisen ajankohta on vain työnantajan tiedossa, hänen on ilmoitet-



tava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa.

Viittä vuotta pidemmäksi määräajaksi tehty työsopimus on viiden vuoden kuluttua sopimuksen tekemisestä irtisanottavissa samoin perustein ja menettelytavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

1 a § (26.11.2004/1030)Eroamisikä

Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta.

Työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen määräaikaisesta jatkamisesta 1 luvun 3 §:n 2 momentin estämättä.

2 §Yleiset säännökset irtisanomisajoista

Toistaiseksi tehty tai muutoin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopija-puolen tietoon saatettavalla irtisanomisella.

Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos on sovittu pidemmästä ajasta, tämän sijasta on noudatettava kuuden kuukauden irtisanomisaikaa. Työnantajan nou-datettava irtisanomisaika voidaan sopia työntekijän irtisanomisaikaa pidemmäksi. Jos työn-antajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa.

Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolelle.

3 §Yleiset irtisanomisajat

Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskey-tyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta; 4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyk-settä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

4 §Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen

Työnantajan, joka on irtisanonut työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksetta-va työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta.

KirVESTES 2014-2016 279


Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän.

Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi.

5 §Sopimussuhteen hiljainen pidennys

Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä sopimuskauden tai irtisanomisajan päättymisen jälkeen, katsotaan sopimussuhdetta jatketun toistaiseksi.

6 §Työntekijän takaisin ottaminen

Työnantajan on tarjottava työtä 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos hän tarvitsee työnte-kijöitä yhdeksän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt.

Edellä 1 luvun 10 §:n 2 momentista poiketen tämä velvollisuus koskee vastaavasti myös 1 luvun 10 §:ssä tarkoitettua liikkeen luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä.

7 §Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen to-distus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtai-dosta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi.

Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden ku-luessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työntekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuiten-kin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Jos työsuhteen päättymisestä on kulunut yli 10 vuotta, työtodistus työsuhteen kestosta ja työ-tehtävien laadusta on annettava vain, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluut-ta. Samoin edellytyksin työnantajan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi todistus.

7 lukuTyösopimuksen irtisanomisperusteet

1 §Yleissäännös irtisanomisperusteista

Työnantaja saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen vain asiallisesta ja pai-navasta syystä.

2 §Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet

Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomis-perusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti



vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän hen-kilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otetta-va huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.

Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan:

1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edel-lyttää sopimussuhteen jatkamista;

2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toi-meenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen;

3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteis-kunnalliseen tai yhdistystoimintaan;

4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rik-konut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdolli-suus korjata menettelynsä.

Työnantajan on kuultuaan työntekijää 9 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava työsuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajal-ta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista, ei 3 ja 4 momentissa säädettyä tarvitse noudattaa.

3 §Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisis-ta tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulu-tettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun

1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän saman-kaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai

2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

4 §Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus

Työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työ-tä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitai-toaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.

Työnantajan on järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena.

Jos työnantajalla, joka tosiasiallisesti käyttää henkilöstöasioissa määräysvaltaa toisessa yri-tyksessä tai yhteisössä omistuksen, sopimuksen tai muun järjestelyn perusteella, ei ole tarjota työntekijälle 1 momentissa tarkoitettua työtä, on hänen selvitettävä, voiko hän täyttää työn tar-joamis- ja koulutusvelvollisuutensa tarjoamalla työntekijälle työtä muista määräysvallassaan olevista yrityksistä tai yhteisöistä.

KirVESTES 2014-2016 281


5 §Irtisanomisoikeus liikkeen luovutuksen yhteydessä

Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta pelkästään 1 luvun 10 §:ssä tar-koitetun liikkeen luovutuksen perusteella.

Työnantajan luovuttaessa liikkeensä 1 luvun 10 §:ssä säädetyllä tavalla työntekijä saa työsuh-teessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippumatta irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutukses-ta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta.

6 §Luovutuksensaajan vastuu

Jos työsopimus päätetään siksi, että työntekijän työehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksen johdosta, työnantajan katsotaan olevan vastuussa työsuhteen päättymisestä.

7 §Irtisanominen saneerausmenettelyn yhteydessä

Jos työnantaja on yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun menette-lyn kohteena, työnantaja saa, ellei 4 §:stä johdu muuta, irtisanoa työsopimuksen sen kestosta riippumatta noudattaen kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos

1) irtisanomisen perusteena on sellainen saneerausmenettelyn aikana suoritettava järjeste-ly tai toimenpide, joka on välttämätön konkurssin torjumiseksi ja jonka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla tai

2) irtisanomisen perusteena on vahvistetun saneerausohjelman mukainen toimenpide, jon-ka vuoksi työ lakkaa tai vähenee 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla, tai perusteena on vahviste-tussa saneerausohjelmassa todetusta taloudellisesta syystä johtuva, ohjelman mukainen järjestely, joka edellyttää työvoiman vähentämistä.

Työntekijän noudatettava irtisanomisaika saneerausmenettelyn yhteydessä on 14 päivää, jos 5 luvun 7 §:n 1 momentista ei muuta johdu.

8 §Työnantajan konkurssi ja kuolema

Kun työnantaja asetetaan konkurssiin, saadaan työsopimus sen kestosta riippumatta molem-min puolin irtisanoa päättymään. Irtisanomisaika on 14 päivää. Palkan konkurssin ajalta mak-saa konkurssipesä.

Työnantajan kuoltua on sekä kuolinpesän osakkailla että työntekijällä oikeus irtisanoa työsopi-mus sen kestosta riippumatta. Irtisanomisaika on 14 päivää. Irtisanomisoikeutta on käytettävä kolmen kuukauden kuluessa työnantajan kuolemasta.

9 §Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen

Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyyn-nöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muuta kuin 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä perhe-



vapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muus-ta seikasta. (4.3.2011/197)

Työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen 3 §:ssä säädetyillä perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päät-tyy kokonaan.

10 §Luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun irtisanomissuoja

Työnantaja saa irtisanoa työehtosopimuksen perusteella valitun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetun luottamusvaltuutetun työsopimuksen tämän luvun 2 §:ssä tarkoitetulla pe-rusteella vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, joita luottamusmies tai luottamusvaltuutet-tu edustaa, antaa siihen suostumuksensa.

Työnantaja saa irtisanoa luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen 3 tai 7 §:ssä taikka 8 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla vain, jos luottamusmiehen tai luotta-musvaltuutetun työ päättyy kokonaan, eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitai-toaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

11 §Työsuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Työnantaja saa yksipuolisesti muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi 3 §:ssä tarkoitetulla irtisano-misperusteella irtisanomisaikaa noudattaen.

12 § (23.6.2005/456)Työntekijän oikeus työllistymisvapaaseen

Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetus-sa laissa (916/2012) tarkoitetun työllistymissuunnitelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoi-makoulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun tai työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennuk-seen. (28.12.2012/920)

Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti:

1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi;2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta

enintään neljä kuukautta;3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta.

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luo-tettava selvitys kunkin vapaan perusteesta.

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.

KirVESTES 2014-2016 283


8 lukuTyösopimuksen purkaminen

1 §Purkamisperuste

Työnantaja saa purkaa työsopimuksen noudatettavasta irtisanomisajasta tai työsopimuksen kestosta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

Työntekijä saa vastaavasti purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai lai-minlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa.

2 §Purkamisoikeuden raukeaminen

Purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei ole purettu 14 päivän kuluessa siitä, kun sopija-puoli sai tiedon 1 §:ssä tarkoitetun purkamisperusteen täyttymisestä.

Jos purkaminen estyy pätevän syyn vuoksi, sen saa toimittaa 14 päivän kuluessa esteen lak-kaamisesta.

3 §Työsopimuksen purkautuneena pitäminen

Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautu-neena poissaolon alkamisesta lukien.

Jos työnantaja on poissa työpaikalta vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työntekijälle pätevää syytä poissaololleen, työntekijä saa katsoa työsopimuksen purkautuneen.

Jos poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa toiselle sopijapuolelle hyväksyttävän esteen vuoksi, työ-sopimuksen purkautuminen peruuntuu.

9 lukuTyösopimuksen päättämismenettely

1 §Irtisanomisperusteeseen vetoaminen

Työnantajan on toimitettava työsopimuksen irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomi-sen perusteesta.

2 §Työntekijän ja työnantajan kuuleminen

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 7 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla perusteella tai purkaa työsopimuksen 1 luvun 4 §:n perusteella tai 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työn-antajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa.



Ennen kuin työntekijä purkaa työsopimuksen 8 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta syystä, työntekijän on varattava työnantajalle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen purkamisen perusteesta.

3 §Työnantajan selvitysvelvollisuus

Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen 7 luvun 3 tai 7 §:n perusteella, työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot sekä työ- ja elin-keinotoimistolta saatavat työvoimapalvelut niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Jos työsopimus irtisanotaan 7 luvun 8 §:n perusteella, konkurssi- tai kuolinpesän on esitettävä selvitys irtisa-nomisen perusteesta työntekijöille niin pian kuin mahdollista. Työ- ja elinkeinotoimiston tehtä-västä kartoittaa tarvittavat työvoimapalvelut yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien kanssa säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa. (28.12.2012/920)

Jos irtisanominen kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edus-tajalle tai jollei tällaista ole valittu, työntekijöille yhteisesti.

Jos työnantaja on lain säännöksen, sopimuksen tai muun häntä sitovan määräyksen mukaan velvollinen neuvottelemaan irtisanomisen perusteesta työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, työnantajalla ei ole 1 ja 2 momentissa tarkoitettua selvitysvelvollisuutta.

3 a § (20.12.2013/1051)Työnantajan ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle

Työnantajan on ilmoitettava työntekijöiden irtisanomisesta viipymättä työ- ja elinkeinotoimis-tolle, jos 7 luvun 3, 4, 7 tai 8 §:ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanottavia työntekijöitä on vähintään kymmenen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi irtisanottavien työntekijöiden lukumäärä, ammatit tai työtehtävät ja työsuhteiden päättymisajankohdat.

3 b § (20.12.2013/1051)Työnantajan tiedottamisvelvollisuus työllistymissuunnitelmasta

Työnantajalla on 3 a §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa velvollisuus tiedottaa työntekijälle tämän oikeudesta julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymis-suunnitelmaan.

4 §Työsopimuksen päättämisilmoituksen toimittaminen

Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle tai työn-tekijälle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitse-mäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty.

Työntekijän ollessa lain tai sopimuksen mukaisella vuosilomalla tai työajan tasaamiseksi anne-tulla vähintään kahden viikon pituisella vapaalla katsotaan kirjeitse tai sähköisesti lähetettyyn ilmoitukseen perustuva työsuhteen päättäminen toimitetuksi kuitenkin aikaisintaan loman tai vapaan päättymistä seuraavana päivänä.

Toimitettaessa työsopimuksen päättämisilmoitus kirjeitse tai sähköisesti katsotaan 1 luvun 4 §:n mukaiseen perusteeseen ja 8 luvun 1 §:ssä tarkoitettuihin työsopimuksen päättämispe-rusteisiin vedotun sovitussa tai säädetyssä ajassa, jos ilmoitus on tuon ajan kuluessa jätetty postin kuljetettavaksi tai lähetetty sähköisesti.

KirVESTES 2014-2016 285


5 §Päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle

Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joi-den perusteella työsopimus on päätetty.

10 lukuTyösopimuksen pätemättömyys ja kohtuuttomat ehdot

1 §Oikeustoimilain mukainen pätemättömyys

Jos työsopimus ei sido työntekijää oikeustoimilain 3 luvussa säädetyn pätemättömyysperus-teen vuoksi, työntekijällä on pätemättömyyden voimaan saattamisen sijasta oikeus irtisanoa työsopimus päättymään heti, jollei pätemättömyysperuste ole menettänyt merkitystään.

2 §Kohtuuttomat ehdot

Jos työsopimuksen ehdon soveltaminen olisi hyvän tavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioon ottamatta.

3 §Mitättömän ehdon vaikutukset

Vaikka työsopimuksen ehto on työntekijän suojaksi annetun säännöksen vastaisena mitätön, työsopimus on muilta osin voimassa.

4 §Vajaavaltaisuuteen perustuva pätemättömyys

Työnantaja ei saa vedota työntekijän vajaavaltaisuudesta johtuvaan sopimuksen pätemättö-myyteen niin kauan kuin vajaavaltainen täyttää sopimusvelvoitteensa.

11 lukuKansainvälisluonteiset työsopimukset

1 §Työsopimukseen sovellettava laki

Jos työsopimuksella on liittymä useampaan kuin yhteen valtioon, työsopimukseen sovellettava laki määräytyy Roomassa 19 päivänä kesäkuuta 1980 tehdyn sopimusvelvoitteisiin sovelletta-vaa lakia koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

2 §Lähetetyt työntekijät

Suomeen lähetettyjen työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdoista ja työoloista säädetään lähetetyistä työntekijöistä annetussa laissa (1146/1999).



11 a luku (20.7.2012/451)Työnantajien yhteisvastuu palkattaessa laittomasti maassa oleskelevia työntekijöi-tä

1 § (20.7.2012/451)Soveltamisala

Tämän luvun säännöksiä sovelletaan työnantajaan, joka on ottanut työhön ulkomaalaislain (301/2004) 3 §:n 2 a kohdassa tarkoitetun kolmannen maan kansalaisen, joka oleskelee maassa laittomasti. Säännöksiä sovelletaan myös työnantajan sopimuspuoleen ja muuhun sopimuspuoleen siten kuin jäljempänä tässä luvussa säädetään.

2 § (20.7.2012/451)Alihankkija ja toimeksiantaja

Tässä luvussa tarkoitetaan:

1) alihankkijalla työnantajana toimivaa sopimuspuolta, joka on tehnyt tilaajan kanssa sopi-muksen tietyn työtuloksen aikaansaamiseksi vastiketta vastaan;

2) toimeksiantajalla oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, jonka Suomessa olevissa ti-loissa tai Suomessa olevassa työkohteessa työskentelee työntekijä, joka on alihankkijan palveluksessa;

3) pääasiallisella toimeksiantajalla oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, jonka Suomessa olevissa tiloissa tai Suomessa olevassa työkohteessa toimii useampia 1 kohdassa tarkoi-tettuja alihankkijoita 2 kohdassa tarkoitettuina toimeksiantajina.

3 § (20.7.2012/451)Seuraamusmaksu

Työnantaja, joka on ottanut työhön 1 §:ssä tarkoitetun työntekijän tai työntekijöitä, on velvolli-nen maksamaan seuraamusmaksun, joka on vähintään 1 000 euroa ja enintään 30 000 euroa.

Seuraamusmaksun enimmäis- ja vähimmäismäärä tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaa-vasti kolmivuotiskausittain valtioneuvoston asetuksella.

4 § (20.7.2012/451)Seuraamusmaksun määrään vaikuttavat tekijät

Seuraamusmaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työnantajan menettelyn tahal-lisuus ja toistuvuus, muut työsuhteen syntyolosuhteet ja sen ehdot sekä 1 §:ssä tarkoitettujen työntekijöiden lukumäärä.

Seuraamusmaksua alentavana tekijänä otetaan huomioon, jos luonnollinen henkilö on pal-kannut työntekijän yksityisiä tarpeitaan varten ja jos työntekijän työolot eivät osoita erityistä hyväksikäyttöä.

5 § (20.7.2012/451)Palauttamiskustannukset

Työnantaja, joka määrätään maksamaan 3 §:ssä tarkoitettu seuraamusmaksu, on velvollinen korvaamaan 1 §:ssä tarkoitettujen työntekijöiden palauttamisesta aiheutuneet kustannukset tapauksissa, joissa palautusmenettelyt on toteutettu edellyttäen, että työnantaja on omalla toi-minnallaan vaikuttanut työntekijöiden maahantuloon tai maassaoloon.

KirVESTES 2014-2016 287


6 § (20.7.2012/451)Seuraamusmaksun määrääminen ja palauttamiskustannusten korvaaminen

Maahanmuuttovirasto määrää päätöksellään työnantajan sekä 10 ja 11 §:ssä tarkoitetun toi-meksiantajan maksamaan 3 §:ssä tarkoitetun seuraamusmaksun ja 5 §:ssä tarkoitetut pa-lauttamiskustannukset päätöksessä määrätyssä ajassa. Jos päätöksessä seuraamusmaksu ja palauttamiskustannukset määrätään maksettavaksi myös 10 ja 11 §:ssä tarkoitetulle toimek-siantajalle tai toimeksiantajana toimivalle muulle alihankkijalle, niin työnantaja, toimeksiantaja tai toimeksiantajana toimiva muu alihankkija vastaavat niistä yhteisvastuullisesti.

Seuraamusmaksua ei voida määrätä, jos seuraamusmaksun määräämistä koskevaa asiaa ei ole saatettu vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työntekijän työsuhde on päättynyt. Seu-raamusmaksu ja palauttamiskustannukset vanhenevat viiden vuoden kuluttua sitä seuranneen vuoden alusta, jona ne on määrätty.

Seuraamusmaksu ja palauttamiskustannukset määrätään maksettavaksi valtiolle. Seuraamus-maksun täytäntöönpanosta säädetään sakon täytäntöönpanosta annetussa laissa (672/2002).

Seuraamusmaksua ei voida määrätä sille, jota epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syy-teharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa. Maksua ei voida määrätä myöskään sille, joka samasta teosta on lainvoimaisesti tuomittu rangaistukseen. Maahan-muuttoviraston on hakemuksesta poistettava maksu, jos se, jolle on määrätty seuraamusmak-su, on epäiltynä samasta teosta tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa tai myöhem-min tuomitaan samasta teosta rangaistukseen.

7 § (20.7.2012/451)Muutoksenhaku

Tässä luvussa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallinto-lainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

8 § (20.7.2012/451)Työntekijän saatavien lähettäminen ja työsuhteen kesto

Työnantaja on velvollinen maksamaan ne kustannukset, jotka aiheutuvat 1 §:ssä tarkoitetun työntekijän palkkasaatavien lähettämisestä valtioon, johon työntekijä on palannut tai palautet-tu.

Jollei työnantaja tai työntekijä toisin osoita, työntekijän työsuhteen katsotaan kestäneen kolme kuukautta.

9 § (20.7.2012/451)Toimeksiantajan vastuu työntekijän saatavista

Jos 1 §:ssä tarkoitetun työntekijän työnantaja on alihankkija, tämän välitön toimeksiantaja on velvollinen yhteisvastuullisesti työnantajan kanssa maksamaan alihankkijan palveluksessa ol-leen työntekijän seuraavat saatavat:

1) erääntyneet palkkasaatavat;2) työaikalain (605/1996) 22 §:ssä säädetyt lisä- ja ylityökorvaukset sekä 33 §:ssä säädetty

sunnuntaityön korotettu palkka;3) vuosilomalain (162/2005) 3 luvussa säädetty vuosilomapalkka ja 4 luvussa säädetty lo-

makorvaus.

Toimeksiantaja on 1 momentissa säädetyllä tavalla velvollinen maksamaan 8 §:n 1 momen-tissa tarkoitetut kustannukset. Toimeksiantaja voi myös osoittaa, että hänen vastuunsa 1 mo-mentissa säädetyistä työntekijän saatavista koskee muuta kuin 8 §:n 2 momentissa tarkoitet-



tua aikaa työsuhteen kestosta.

10 § (20.7.2012/451)Toimeksiantajan vastuu seuraamusmaksusta ja palauttamiskustannuksista

Jos 1 §:ssä tarkoitetun työntekijän työnantaja on alihankkija, tämän välitön toimeksiantaja on velvollinen maksamaan yhteisvastuullisesti työnantajan kanssa 3 §:ssä säädetyn seuraamus-maksun ja 5 §:ssä tarkoitetut palauttamiskustannukset.

Seuraamusmaksu voidaan määrätä toimeksiantajalle vain, jos se määrätään myös työnanta-jalle. Palauttamiskustannukset voidaan määrätä toimeksiantajalle, jos toimeksiantaja on vai-kuttanut laittoman työntekijän maahantuloon tai maassaoloon.

11 § (20.7.2012/451)Pääasiallisen toimeksiantajan vastuu

Pääasiallinen toimeksiantaja tai toimeksiantajana toimiva muu alihankkija on velvollinen yh-teisvastuullisesti alihankkijana toimineen työnantajan kanssa maksamaan 3 §:ssä säädetyn seuraamusmaksun ja 9 §:ssä säädetyt työntekijän saatavat ja kustannukset, jos he tiesivät työntekijän oleskelevan laittomasti maassa, sekä palauttamiskustannukset, jos pääasiallinen toimeksiantaja tai toimeksiantajana toimiva muu alihankkija on vaikuttanut laittoman työnteki-jän maahantuloon tai maassaoloon.

12 § (20.7.2012/451)Toimeksiantajien takautumisoikeus

Välittömällä toimeksiantajalla, pääasiallisella toimeksiantajalla ja toimeksiantajana toimivalla muulla alihankkijalla on oikeus vaatia 1 §:ssä tarkoitetun työntekijän työnantajana olevalta tai olleelta alihankkijalta takaisin, mitä he ovat 9–11 §:n mukaan suorittaneet seuraamusmaksu-na, palauttamiskustannuksina, työntekijän saatavina tai kustannuksina työnantajan ohella tai tämän sijaan.

13 § (20.7.2012/451)Vastuusta vapautuminen

Työnantaja, välitön toimeksiantaja, pääasiallinen toimeksiantaja ja toimeksiantajana toimiva muu alihankkija ei ole velvollinen maksamaan 3 §:ssä säädettyä seuraamusmaksua eikä 5 §:ssä säädettyjä palauttamiskustannuksia, jos voimassa oleva oleskelulupana tai muuna oles-keluoikeuden antavana asiakirjana esitetty työntekijää koskeva asiakirja oli väärennetty eikä hän tiennyt sitä.

Välitön toimeksiantaja, pääasiallinen toimeksiantaja ja toimeksiantajana toimiva muu alihank-kija ei ole velvollinen maksamaan 9 §:ssä säädettyjä työntekijän saatavia ja kustannuksia, jos 1 momentissa tarkoitettu asiakirja oli väärennetty eikä hän tiennyt sitä.

Välitön toimeksiantaja ei myöskään ole velvollinen maksamaan 3 §:ssä säädettyä seuraa-musmaksua, 5 §:ssä säädettyjä palauttamiskustannuksia eikä 9 §:ssä säädettyjä työntekijän saatavia ja kustannuksia, jos hän voi osoittaa hankkineensa työnantajana olevalta alihankki-jalta tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain (1233/2006) 5 §:ssä tarkoitetut selvitykset ja todistukset ja hän on huolehtinut alihankkijan kanssa tekemissään sopimuksissa tai muutoin käytettävissään olevin keinoin siitä, että työn-antajan käyttämillä työntekijöillä on ulkomaalaislaissa tarkoitettu työntekijän oleskelulupa tai muu oleskeluoikeuden antava asiakirja.

Maahanmuuttoviraston on pyydettävä ennen päätöksen tekoa työsuojeluviranomaiselta lau-sunto siitä, onko 3 momentissa tarkoitettu toimeksiantaja noudattanut tilaajan selvitysvelvol-lisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 5 §:ää. Päätöksen

KirVESTES 2014-2016 289


tekijän on noudatettava lausuntoa.

12 lukuVahingonkorvausvelvollisuus

1 §Yleinen vahingonkorvausvelvollisuus

Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsuhteesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia, on korvattava työntekijälle siten aiheuttamansa vahinko.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen korvausvelvollisuus 1 luvun 4 §:ssä taikka 7 tai 8 luvussa säädettyjen perusteiden vastaisesta työsopimuksen päättämisestä määräytyy 2 §:n mukaan.

Työntekijän, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai tästä laista johtuvia velvollisuuksia tai aiheuttaa työssään työnantajalle vahinkoa, on korvat-tava työnantajalle aiheuttamansa vahinko vahingonkorvauslain (412/1974) 4 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.

Korvaus irtisanomisajan noudattamatta jättämisestä määräytyy 6 luvun 4 §:n mukaan. Vähin-tään 200 päivää lomautettuna olleen työntekijän oikeudesta saada työsopimuksen irtisano-essaan irtisanomisajan palkkaa tai sen osaa vastaava korvaus irtisanomisajalta säädetään 5 luvun 7 §:n 3 momentissa.

2 §Korvaus työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä

Työnantaja, joka on tässä laissa säädettyjen perusteiden vastaisesti päättänyt työsopimuksen, on määrättävä maksamaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Jos työntekijä on purkanut työsopimuksen 8 luvun 1 §:ssä säädetyllä perusteella, joka on johtunut työnantajan tahallisesta tai huolimattomasta menettelystä, työnantaja on määrättävä maksa-maan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Yksinomaisena korvaukse-na on suoritettava vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka. Työehtosopimuksen perusteella valitulle luottamusmiehelle ja jäljempänä 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulle luottamus-valtuutetulle suoritettavan korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin 30 kuukauden palkka.

Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan työsopimuksen päättämisen syystä riippuen huo-mioon työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, määräaikaisen työsopimuksen jäljellä ollut kestoaika, työsuhteen kesto, työntekijän ikä ja hänen mahdollisuutensa saada am-mattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely työsopimusta päätettäessä, työntekijän itsensä antama aihe työsopimuksen päättämiseen, työntekijän ja työnantajan olot yleensä sekä muut näihin rinnastettavat seikat.

Jos työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vastoin 7 luvun 3 tai 7 §:ssä säädettyjä perus-teita tai purkanut sen 1 luvun 4 §:n tai yksinomaan 8 luvun 1 §:ssä säädettyjen perusteiden vastaisesti, korvausta määrättäessä ei sovelleta 1 momentin säännöstä korvauksen vähim-mäismäärästä.

3 §Työttömyyspäivärahan vaikutus vahingonkorvauksen ja korvauksen maksamiseen

Edellä 2 §:n mukaan määrätystä korvauksesta siltä osin kuin se on korvausta työntekijälle ennen tuomion julistamista tai antamista menetetyistä työttömyydestä johtuvista palkkaeduista on vähennettävä

1) 75 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa (602/1984)



tarkoitetusta ansioon suhteutetusta työttömyyspäivärahasta;2) 80 prosenttia työntekijälle kyseiseltä ajalta maksetusta työttömyysturvalaissa tarkoitetus-

ta peruspäivärahasta; sekä3) työntekijälle kyseiseltä ajalta työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) nojalla makset-

tu työmarkkinatuki.

Tuomioistuin voi tehdä korvauksesta 1 momentissa säädettyä pienemmän vähennyksen tai jättää vähennyksen kokonaan tekemättä, jos se on korvauksen määrä, työntekijän taloudelli-set ja sosiaaliset olot sekä hänen kokemansa loukkaus huomioon ottaen kohtuullista.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen on varatta-va työttömyysvakuutusrahastolle ja etuuden maksaneelle työttömyyskassalle tilaisuus tulla kuulluksi. Tuomioistuimen on velvoitettava työnantaja maksamaan korvauksesta vähennetty rahamäärä työttömyysvakuutusrahastolle ja toimitettava asiassa annettu lainvoiman saanut tuomio tai päätös sille tiedoksi. Mitä tässä säädetään työttömyysvakuutusrahastosta, koskee vastaavasti kansaneläkelaitosta käsiteltäessä 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua asiaa.

Jos työnantajan korvausvelvollisuudesta tehdään sopimus, siinä on erikseen mainittava 2 §:n nojalla sovittu kokonaiskorvaus sekä siihen sisältyvä työntekijälle työttömyydestä johtuvista, ennen sopimuksen tekemistä menetetyistä palkkaeduista maksettava korvaus. Korvauksesta on tehtävä vähennys noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. Työnantaja vastaa siitä, että korvauksesta vähennetty rahamäärä suoritetaan työttömyysvakuutusrahastolle tai kan-saneläkelaitokselle ja että sopimusjäljennös toimitetaan sille tiedoksi.

Mitä edellä säädetään 2 §:n mukaan määrätystä korvauksesta, sovelletaan myös perusteet-toman lomauttamisen johdosta 1 §:n 1 momentin nojalla määrättyyn vahingonkorvaukseen.

TyöttömyysturvaL 602/1984 ja L työmarkkinatuesta 1542/1993 on kumottu L:lla 1290/2002. Ks. TyöttömyysturvaL 1290/2002 II ja III osa.

13 lukuErinäisiä säännöksiä

1 §Yhdistymisvapaus

Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus kuulua yhdistykseen sekä oikeus osallistua tällaisen yhdistyksen toimintaan. Heillä on myös oikeus perustaa luvallinen yhdistys. Työnantajalla ja työntekijällä on niin ikään vapaus olla kuulumatta edellä tarkoitettuun yhdistykseen. Tämän oikeuden ja vapauden käytön estäminen ja rajoittaminen on kiellettyä.

Yhdistymisvapauden vastainen sopimus on mitätön.

2 §Kokoontumisoikeus

Työnantajan on sallittava työntekijöiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella käsitelläkseen työsuh-deasioita sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvia asioita. Kokoontumisoikeuden käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toiminnalle.

3 §Luottamusvaltuutettu

Työntekijät, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimukses-sa tarkoitettua luottamusmiestä, voivat valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luotta-

KirVESTES 2014-2016 291


musvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät tässä laissa ja muualla työlainsäädännössä erikseen säädettävällä tavalla. Lisäksi työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksin valtuut-taa luottamusvaltuutetun edustamaan heitä valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa asioissa.

Luottamusvaltuutetulla on oikeus saada laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot sekä riittävästi vapautusta työstään. Työnantajan on korvattava tästä aiheutuva ansion menetys. Muiden tehtävien hoitamiseksi luottamusvaltuutetulle annettavasta työstä vapautuk-sesta ja ansion menetyksen korvaamisesta on sovittava työnantajan kanssa.

Luottamusvaltuutetun irtisanomissuojasta säädetään 7 luvun 10 §:ssä.

4 §Luottamusvaltuutettu ja liikkeen luovutus

Luottamusvaltuutettu säilyttää 3 §:ssä säädetyn asemansa, jos liike tai sen osa sitä luovu-tettaessa säilyttää itsenäisyytensä. Jos luottamusvaltuutetun toimikausi päättyy liikkeen luo-vutuksen johdosta, hänellä on 7 luvun 10 §:ssä säädetty irtisanomissuoja kuusi kuukautta toimikautensa päättymisestä.

5 §Asuntoetu

Työntekijällä on oikeus käyttää hänelle palkkaetuna annettua asuinhuoneistoa sen ajan, jol-loin työnteko on keskeytynyt hyväksyttävän syyn vuoksi sekä työsuhteen päättyessä asuin-huoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 92 §:ssä vuokranantajan irtisanomisajaksi säädetyn ajan. Työsuhteen päättyessä työntekijän kuoleman johdosta hänen huoneistossa asuvilla perheenjäsenillään on oikeus käyttää asuntoa kuolemantapauksen jälkeen sen ajan, johon työntekijällä olisi ollut oikeus, kuitenkin enintään kolme kuukautta.

Työsuhteen päätyttyä työnantaja saa periä 1 momentissa tarkoitetusta huoneiston käytöstä vastikkeena neliömetriltä enintään määrän, joka on asumistukilain (408/1975) nojalla vahvis-tettu paikkakunnalla kohtuullisiksi enimmäisasumismenoiksi neliömetriä kohden. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle tai hänen perheenjäsenelleen. Vastiketta saadaan pe-riä sen kuukauden alusta, joka lähinnä seuraa 14 päivän kuluttua ilmoituksesta.

Vastaavasti työnantajalla on oikeus periä huoneiston käytöstä vastike hänen palkanmaksu-velvollisuutensa keskeydyttyä työsuhteen jatkuessa. Vastiketta saadaan periä aikaisintaan palkanmaksuvelvollisuuden päättymistä seuraavan toisen täyden kalenterikuukauden alusta. Vastikkeen perimisestä on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen maksuvelvol-lisuuden alkamista.

Tärkeän syyn niin vaatiessa työnantaja voi 1 momentissa tarkoitetun työnteon keskeytyksen ajaksi sekä työsuhteen päättymisen jälkeiseksi ajaksi antaa työntekijän tai vainajan perheen-jäsenen käytettäväksi muun soveliaan asunnon. Tästä aiheutuvat muuttokustannukset mak-saa työnantaja.

6 §Säännösten pakottavuus

Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, on mi-tätön, ellei tästä laista johdu muuta.

7 §Poikkeaminen työehtosopimuksella

Työnantajien ja työntekijöiden valtakunnallisilla yhdistyksillä on 6 §:ssä säädetystä poiketen



oikeus sopia siitä, mitä 1 luvun 5 §:ssä (työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet), 2 luvun 5 §:ssä (työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle), 11 §:ssä (sairaus-ajan palkka) ja 13 §:ssä (palkanmaksuaika ja -kausi), 5 luvun 3 §:ssä (ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen), 4 §:ssä (lomautusilmoitus) ja 7 §:n 2 momentissa (työnantajan oikeus vähentää lomautusilmoitusajan palkka irtisanomisajan palkasta), 6 luvun 6 §:ssä (työntekijän takaisin ottaminen) sekä 9 luvussa (työsopimuksen päättämismenettely) säädetään. Mainittu-jen yhdistysten välisellä työehtosopimuksella saadaan myös sopia 5 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitetun lomauttamisen perusteista, ei kuitenkaan pidentää 1 momentin 2 kohdassa mainittua lomautuksen enimmäisaikaa ja rajoittaa 7 luvun 4 §:ssä sää-detyn työn tarjoamisvelvollisuuden alueellista laajuutta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja saa soveltaa niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole sidottuja työehtosopimukseen, mutta joi-den työsuhteissa työnantajan on työehtosopimuslain mukaan noudatettava työehtosopimuk-sen määräyksiä. Jos työsopimuksessa on niin sovittu, saadaan työehtosopimuksen mainittuja määräyksiä noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon saakka niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehto-sopimus olisi edelleen voimassa.

Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajien valtakunnallisesta yhdistyksestä, sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaiseen ja muuhun valtion sopimusviranomaiseen, kun-nalliseen työmarkkinalaitokseen, evankelis-luterilaisen kirkon sopimusvaltuuskuntaan ja orto-doksiseen kirkkokuntaan sekä Ahvenanmaan maakunnan maakuntahallitukseen ja Ahvenan-maan maakunnan kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan.

8 §Yleissitovan työehtosopimuksen laista poikkeavat määräykset

Työnantaja, jonka on noudatettava 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettua yleissitovaa työehtosopimusta, saa noudattaa tämän työehtosopimuksen soveltamisalalla myös sen tämän luvun 7 §:ssä tar-koitettuja määräyksiä, jos niiden soveltaminen ei edellytä paikallista sopimista. Tällöin sovelle-taan myös, mitä 7 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä säädetään.

9 § (15.8.2003/743)Vanhentuminen ja kanneaika

Työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei van-hentumista ole sitä ennen katkaistu. Sama vanhentumisaika koskee myös muita tässä laissa tarkoitettuja saatavia.

Työntekijälle aiheutuneen henkilövahingon korvaamisessa vanhentumisaika on kuitenkin kym-menen vuotta.

Työsuhteen päätyttyä 1 momentissa tarkoitettu saatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kah-den vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu kuten 1 momentissa säädetään.

10 §

Nähtävänäpito

Työnantajan on pidettävä tämä laki ja 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu yleissitova työehtosopimus työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla.

KirVESTES 2014-2016 293


11 § (21.12.2007/1333)Rangaistussäännökset

Rangaistus 2 luvun 2 §:ssä säädetyn syrjintäkiellon rikkomisesta säädetään rikoslain (39/1889) 47 luvun 3 §:ssä, 13 luvun 1 §:ssä säädetyn yhdistymisvapauden loukkaamisesta rikoslain 47 luvun 5 §:ssä sekä 7 luvun 10 §:ssä tarkoitetun luottamusmiehen ja 13 luvun 3 §:ssä säädetyn luottamusvaltuutetun oikeuksien loukkaamisesta rikoslain 47 luvun 4 §:ssä.

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo

1) 2 luvun 4 §:n 1 tai 2 momentin säännöksiä velvollisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista,

2) 2 luvun 17 §:n 1 momentin säännöksiä työnantajan kuittausoikeuden rajoituksesta,3) 6 luvun 7 §:n säännöksiä velvollisuudesta antaa työntekijälle työtodistus,4) 13 luvun 2 §:n säännöksiä työntekijöiden kokoontumisoikeudesta työpaikalla taikka

5) 13 luvun 10 §:n säännöksiä tämän lain nähtävänäpidosta,

on tuomittava työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon.

Työsopimuslakirikkomuksesta tuomitaan myös se, joka 2 luvun 4 §:n 4 momentin vastaisesti pyynnöstä huolimatta jättää antamatta selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista tai 2 luvun 16 §:n 2 momentin vastaisesti pyynnöstä huolimatta jättää antamatta työntekijälle palkkalaskel-man. (14.11.2008/707)

Vastuu työnantajan ja tämän edustajan kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssä säädetty-jen perusteiden mukaan.

12 §Valvonta

Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain noudattamista. Työsuojeluviranomaisten on val-vontatehtävässään ja erityisesti valvoessaan yleissitovien työehtosopimusten noudattamista toimittava kiinteässä yhteistyössä niiden työnantajien ja työntekijöiden yhdistysten kanssa, joiden tekemien yleissitovien työehtosopimusten määräyksiä työnantajien on 2 luvun 7 §:n mukaan noudatettava.

Työsuojeluviranomaisilla on pyynnöstä oikeus saada työnantajalta jäljennös valvonnan kannal-ta tarpeellisista asiakirjoista sekä yksityiskohtainen selvitys suullisesti tehdyistä sopimuksista.

14 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset

1 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.

2 §Kumottavat säännökset

Tällä lailla kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1970 annettu ‹työsopimuslaki› (320/1970) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen työsopimuslakiin, on sen sijasta sovellettava tätä lakia.



3 §Siirtymäsäännös

Työsuhteissa, joissa työnantajan on noudatettava tai hän saa noudattaa joko työehtosopimus-lain tai tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen työsopimuslain 17 §:n 1 ja 2 momentin nojalla ennen tämän lain voimaantuloa tehtyä työehtosopimusta, hän saa soveltaa sen tästä laista poikkeavia määräyksiä työehtosopimuksen voimassaolon päättymiseen saakka, ellei työehtosopimusta muuteta sitä ennen.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen työsopimuslain 17 §:n 1 ja 2 momenttia sovel-letaan siihen saakka, kun työehtosopimuksen yleissitovuus on työehtosopimuksen yleissito-vuuden vahvistamisesta annetussa laissa tarkoitetulla tavalla vahvistettu ja päätös on saanut lainvoiman.

Työnantajan 13 luvun 10 §:ssä säädetty velvollisuus pitää 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu yleissi-tova työehtosopimus työntekijöiden nähtävänä alkaa siitä päivästä, kun yleissitovuuden vah-vistamista koskeva päätös on toimitettu ministeriöiden ja valtion muiden viranomaisten mää-räyskokoelmista annetun lain (189/2000) 6 §:ssä tarkoitettuun oikeusministeriön ylläpitämään määräyskokoelmaan ja yleissitova työehtosopimus on julkaistu työehtosopimuksen yleissito-vuuden vahvistamisesta annetun lain 14 §:ssä säädetyllä tavalla.

KirVESTES 2014-2016 295

LIITE 21TYÖAIKALAKI

Työaikalaki (605/1996)

1 lukuLain soveltamisala

1 §Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työsopimuksen sekä virkasuhteen perusteella tehtävään työhön, jollei toisin säädetä. Alle 18-vuotiaan tekemään työhön sovelletaan lisäksi nuorista työntekijöistä annettua lakia (998/1993). (26.1.2001/64)

Mitä tässä laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen ja viranhaltijaan, jollei toisin säädetä. Samoin, mitä tässä laissa säädetään työehtosopimuksesta, sovelletaan vastaavasti virkaehtosopimukseen.

2 §Poikkeukset soveltamisalasta

Tätä lakia ei sovelleta, lukuun ottamatta sen 15 §:n 3 momenttia: (26.7.2002/634)

1) työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pi-dettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällai-seen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä;

2) työntekijöihin, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia evankelis-luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä;

3) työhön, jota työntekijä tekee kotonaan tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä;

4) metsä-, metsänparannus- ja uittotyöhön eikä näihin liittyvään työhön lukuun ottamatta maastossa tehtävää koneellista metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikuljetustyö-tä;

5 kohta on kumottu L:lla 19.11.2010/991.6) työnantajan perheenjäsenten työhön; 7) poronhoitoon;8) kalastukseen ja siihen välittömästi liittyvään saaliin käsittelyyn;9) työhön, jossa noudatettavasta työajasta on säädetty erikseen tai joka jonkin muun työai-

kaa koskevan lain soveltamisalaan kuuluvana on siinä vapautettu työajan rajoituksista; eikä

10) puolustuslaitoksen virkamiesten työajasta annetun lain (218/70) soveltamisalaan kuu-luvien virkamiesten eikä rajavartiolaitoksen virkamiesten työhön, ellei asetuksella toisin säädetä.

Tämän lain 28 §:n 1 ja 2 momentin ja 29–32 §:n säännöksiä ei sovelleta moottoriajoneuvon kuljettajan työhön, jota koskee tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta an-nettu neuvoston asetus (ETY) n:o 3820/85.

Asetuksella voidaan säätää ja Suomen Pankissa pankkivaltuuston päätöksellä määrätä, että tätä lakia ei sovelleta virkamiehen tai viranhaltijan työhön, jossa toiminnan erityispiirteiden vuoksi työajan pituutta ei mitata tai määritellä ennalta taikka jossa virkamiehet tai viranhaltijat voivat itse päättää työajan pituudesta. (30.12.1998/1168)

NAs (ETY) N:o 3820/85 tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamises-ta on kumottu, ks. EPNAs (EY) N:o 561/2006. Ks. Valtion virkamiesten työaika-A 822/1996 ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työaika-A 33/1998. Ks. 1 momen-


LIITE 21 TYÖAIKALAKI

tin 3 kohdassa tarkoitetusta kotityöntekijästä VuosilomaL 162/2005 2 § 2 momentti.

3 § (15.11.1996/861)Työneuvoston lausunto

Työneuvoston tulee antaa lausuntoja tämän lain soveltamisesta ja tulkinnasta siten kuin työ-neuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetussa laissa (608/46) säädetään.

L työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista 608/1946 on kumottu L:lla työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista 400/2004.

2 lukuTyöajaksi luettava aika

4 §Työaika

Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työ-paikalla työnantajan käytettävissä.

Jäljempänä 28 §:ssä tarkoitettuja tai sopimukseen perustuvia päivittäisiä lepoaikoja ei lueta työaikaan, jos työntekijä saa näinä aikoina esteettömästi poistua työpaikalta.

Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena.

5 §Varallaoloaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava asunnossaan tai muualla ta-voitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työ-aikaan. Varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työnte-kijän vapaa-ajan käyttöä.

Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä suoritettavasta korvauksesta. Kor-vauksen määrässä on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan käytölle ai-heutuvat rajoitukset. Varallaoloon työntekijän asunnossa käytetystä ajasta on vähintään puolet korvattava joko rahassa tai vastaavalla säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla.

Jos varallaolo on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä, ei jul-kisen yhteisön virkamies tai viranhaltija saa kieltäytyä siitä.

3 lukuSäännöllinen työaika

6 §Yleissäännös

Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa.

Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

KirVESTES 2014-2016 297


7 §Jaksotyöaika

Säännöllinen työaika saadaan 6 §:ssä säädetystä poiketen järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enin-tään 80 tuntia:

1) poliisi-, tulli-, posti-, tele-, puhelin- ja radiolaitoksissa, ei kuitenkaan näiden laitosten kone- ja korjauspajoissa eikä rakennustöissä;

2) sairaaloissa, terveyskeskuksissa, koko vuorokauden toimivissa lasten päiväkodeissa, ke-säsiirtoloissa, huolto- ja muissa vastaavissa laitoksissa sekä vankiloissa;

3) henkilö- ja tavarankuljetuksissa, kanavilla, kääntösilloilla ja losseilla;4) aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyössä;5) alusten koeajon aikana tehtävässä työssä;6) maastossa tehtävässä koneellisessa metsä-, metsänparannus- ja puutavaran lähikulje-

tustyössä;7) kotitaloustyössä ja lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) tarkoitetussa perhe-

päivähoidossa; (19.11.2010/991)8) vartiointityössä;9) meijeriliikkeissä;10) majoitus- ja ravitsemisliikkeissä; sekä11) taide- ja huvittelulaitoksissa sekä elokuvien valmistamoissa ja tarkastamoissa, ei kuiten-

kaan näiden laitosten työpajoissa.

Työn tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi tai työntekijöille epätarkoituksenmukaisten työ-vuorojen välttämiseksi voidaan säännöllinen työaika 1 momentissa säädetystä poiketen jär-jestää niin, että se on kahden toisiaan seuraavan kolmen viikon ajanjakson aikana tai kolmen toisiaan seuraavan kahden viikon ajanjakson aikana enintään 240 tuntia. Säännöllinen työaika ei saa kummankaan kolmen viikon ajanjakson aikana ylittää 128 tuntia eikä yhdenkään kah-den viikon ajanjakson aikana 88 tuntia.

8 §Moottoriajoneuvon kuljettajan työaika

Moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokautinen työaika saa olla enintään 11 tuntia vuorokausile-poa seuraavan 24 tunnin yhdenjaksoisen ajanjakson aikana.

Jos moottoriajoneuvon kuljettajan työtä ei voida muulla tavoin järjestää tarkoituksenmukaises-ti, saadaan vuorokautista työaikaa pidentää enintään 13 tunniksi, jos työaika ei ylitä 22 tuntia pidennetyn työajan jälkeistä vuorokausilepoa seuraavan 48 tunnin ajanjakson aikana.

9 §Työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika

Työnantaja tai sellainen työnantajien yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, sekä työntekijöiden yhdistys, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, voivat työehtosopimuksessa sopia säännöllisestä työajasta 6–8 §:n säännöksistä poiketen. Työehtosopimukseen perus-tuva säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon ajanjakson aikana.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja saa soveltaa niidenkin työntekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole työehtosopimukseen sidottuja mutta joi-den työsuhteissa muutoin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä. Edellä tarkoitettuja määräyksiä saadaan noudattaa työehtosopimuksen lakkaamisen jälkeen uuden työehtoso-pimuksen voimaantuloon saakka niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa. Jos uutta työehtosopimusta ei tehdä kuuden kuu-kauden kuluessa edellisen lakkaamisesta, molemmilla sopijapuolilla on oikeus ilmoittaa, että



työehtosopimuksen edellä tarkoitettujen määräysten soveltaminen on lopetettava tuolloin ku-luvan tasoittumisjakson päättyessä. Ilmoitus on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen kuluvan tasoittumisjakson päättymistä.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään työnantajasta sekä työnantajien yhdistyksestä, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, sovelletaan vastaavasti asianomaiseen valtion sopimusvi-ranomaiseen, kuntaan, kuntayhtymään, kunnalliseen työmarkkinalaitokseen, evankelisluteri-laiseen kirkkoon ja ortodoksiseen kirkkokuntaan, seurakuntaan, seurakuntaliittoon ja muuhun seurakuntien yhtymään, Suomen Pankkiin sekä Ahvenanmaan maakunnan maakuntahallituk-seen ja Ahvenanmaan maakunnan kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan. (30.12.1998/1168)

10 §Yleissitovaan työehtosopimukseen perustuva sopimus säännöllisestä työajasta (26.1.2001/64)

Työnantaja, jonka on noudatettava työehtosopimusta työsopimuslain 2 luvun 7 §:n nojalla, ja työehtosopimuksessa tarkoitettu luottamusmies tai, jollei tällaista ole valittu, työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitettu luottamusvaltuutettu tai muu henkilöstön valtuuttama edustaja tai, jollei tällaista ole valittu, henkilöstö tai henkilöstöryhmä yhdessä, voivat sopia säännöllisen työajan järjestelyistä mainitussa työehtosopimuksessa määrätyllä tavalla ja siinä määrätyissä rajoissa. Sopimusta tehtäessä ei kuitenkaan tarvitse noudattaa työehtosopimuksen sopija-puolten paikallisen sopimuksen hyväksyttämiseen liittyviä määräyksiä. (26.1.2001/64)

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen rajoissa sen yksi-tyiskohtaisesta soveltamisesta.

Jos työntekijät eivät ole valinneet 1 momentissa tarkoitettua luottamusmiestä tai muuta edus-tajaa, työnantajan on varattava heille tilaisuus valita keskuudestaan edustaja ennen neuvotte-lujen aloittamista.

11 §Paikallisen sopimuksen tekeminen

Edellä 10 §:ssä tarkoitettu sopimus säännöllisestä työajasta on tehtävä kirjallisesti, jolleivät sopijapuolet pidä sitä tarpeettomana tai jollei työehtosopimuksesta muuta johdu. Jos sopimus on voimassa yli kaksi viikkoa, se on kuitenkin aina tehtävä kirjallisesti.

Toistaiseksi tehty sopimus voidaan irtisanoa päättymään työajan tasoittumisjakson päättyes-sä. Irtisanomisaika on kaksi viikkoa, jollei toisin ole sovittu. Vuotta pidempi määräaikainen sopimus voidaan irtisanoa neljän kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä niin kuin tois-taiseksi tehty sopimus.

Edellä 10 §:ssä tarkoitettu työntekijöiden edustajan tekemä sopimus on annettava työnteki-jöille tiedoksi viimeistään viikkoa ennen sen soveltamisen alkamista. Sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita sopimuksen tehneen työntekijöiden edustajan on katsottava edustavan. Työntekijällä on kuitenkin oikeus noudattaa aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen sopimuksen soveltamista.

12 §Lakiin perustuva paikallinen sopimus säännöllisestä työajasta

Jollei työehtosopimuksesta muuta johdu, työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuorokautisen säännöllisen työajan pidentämisestä enintään yhdellä tunnilla. Säännöllisen työajan tulee täl-löin tasoittua keskimäärin 40 tunniksi viikossa enintään neljän viikon ajanjakson aikana. Viikoit-tainen työaika saa olla enintään 45 tuntia.

Maataloustyössä säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tunniksi viikossa enin-

KirVESTES 2014-2016 299


tään kolmen kuukauden ajanjakson aikana.

13 §Liukuva työaika

Työnantaja ja työntekijä voivat 6 §:n 1 momentista sekä työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia liukuvasta työajasta niin, että työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymis-ajankohdan. Sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittamisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä.

Liukuvassa työajassa säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukuma-aika, joka voi olla enintään kolme tuntia. Viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Edellä 1 momentissa mainittu enimmäiskertymä saa olla enintään 40 tuntia.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla.

14 § (22.12.2009/1518)Poikkeuksellinen säännöllinen työaika

Jos työ on laadultaan sellaista, että sitä suoritetaan vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jona työntekijän on oltava valmiina työhön, aluehallintovirasto voi antaa määräämil-lään ehdoilla luvan poiketa 6 §:n säännöksistä.

Työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on myös oikeus sopia 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa säännöllisestä työajasta 6 §:n säännök-sistä poiketen 40 §:ssä säädetyllä tavalla.

Aluehallintovirasto voi määräämillään ehdoilla antaa luvan järjestää työaika 7 §:ssä säädetyllä tavalla sellaisissakin töissä, joita ei kyseisessä säännöksessä ole mainittu, jos se on välttämä-töntä.

15 §Lyhennetty työaika

Työntekijän oikeudesta osittaiseen hoitovapaaseen säädetään työsopimuslain 4 luvun 4 ja 5 §:ssä. Jos työntekijä haluaa muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöl-listä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. (26.1.2001/64)

Työnantajan ja työntekijän on tehtävä 1 momentissa tarkoitetusta osa-aikatyöstä määräaikai-nen enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, josta käy ilmi ainakin vuorokauti-sen ja viikoittaisen työajan pituus.

Jos työntekijä siirtyäkseen osa-aikaeläkkeelle haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aika-työtä. Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä tuotanto- ja palvelutoiminta. (26.7.2002/634)



16 §Vuorokauden ja viikon vaihtuminen

Vuorokautena ja viikkona noudatetaan kalenterivuorokautta ja -viikkoa, jollei toisin sovita.

4 lukuSäännöllisen työajan ylittäminen

17 §Lisä- ja ylityö

Lisätyötä on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä 6 tai 7 §:ssä säädettyä, 9, 10 tai 12 §:n nojalla sovittua tai 14 §:n mukaista säännöllistä työaikaa.

Ylityötä on työnantajan aloitteesta 1 momentissa tarkoitetun säännöllisen työajan lisäksi tehty työ.

18 §Työntekijän suostumus

Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerral-laan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen.

Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuk-sessa. Työntekijällä on tällöin kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäy-tyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä.

Sopiessaan 5 §:ssä tarkoitetusta varallaolosta työntekijä antaa samalla suostumuksensa va-rallaoloaikana tarvittavaan lisä- ja ylityöhön.

Jos lisä- tai ylityön tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätön-tä, ei julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija saa kieltäytyä siitä.

19 §Ylityön enimmäismäärät

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.

Työnantaja ja 10 §:ssä tarkoitetut työntekijöiden edustajat tai henkilöstö taikka henkilöstö-ryhmä yhdessä voivat sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Edellä 1 momentissa säädettyä 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää.

Työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, voivat työ-ehtosopimuksella sopia 1 momentissa säädetystä ajanjaksosta toisin. Työehtosopimukseen perustuva ajanjakso saa kuitenkin olla enintään 12 kuukautta, ja ylityön vuosittaisen enimmäis-määrän tulee vastata 1 ja 2 momentissa säädettyjä enimmäismääriä.

20 §Aloittamis- ja lopettamistyö

Aloittamis- ja lopettamistyöllä tarkoitetaan työtä:

1) joka on välttämätöntä, jotta työpaikan muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännölli-

KirVESTES 2014-2016 301


sen työaikansa;2) jota 39 §:n 2 momentissa tarkoitettu työntekijä tekee välittömästi ennen kuin hänen joh-

dettaviensa työaika alkaa tai sen päätyttyä; tai3) joka on vuorotyössä tarpeen tietojen vaihtamiseksi työvuorojen vaihtuessa.

Aloittamis- ja lopettamistyöstä voidaan sopia työsopimuksella. Sitä saa teettää enintään viisi tuntia viikossa 19 §:ssä säädettyjen ylityön enimmäismäärien lisäksi.

21 §Hätätyö

Kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, saa säädettyjä tai sovittuja säännöllisiä työaikoja pidentää siinä määrin kuin mainitut syyt sitä edellyttävät, kuitenkin enintään kahden viikon ajan.

Hätätyötä ei lueta 19 §:ssä tarkoitettuihin ylityöaikoihin. Hätätyössä saa myös poiketa 26–31 §:n sekä 33 §:n 1 momentin säännöksistä.

Työnantajan on viivytyksettä tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestosta. Työnantajan on varattava hätätyötä tekeviä työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, tai jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslain 13 luvun 3 §:ssä tarkoitetulle luottamusvaltuutetulle tai jos tällaistakaan ei ole valittu, työsuojelu-valtuutetulle tilaisuus liittää ilmoitukseen lausuntonsa. Työsuojeluviranomainen voi tutkittuaan asian joko jättää sen saamansa ilmoituksen varaan tai ryhtyä toimenpiteisiin hätätyön rajoitta-miseksi tai lopettamiseksi. (26.1.2001/64)

22 §Lisä- ja ylityöstä maksettava korvaus

Lisätyöstä on maksettava vähintään sovitulta työajalta maksettavaa palkkaa vastaava korva-us.

Säännöllisen työajan määräytyessä 6, 9, 10, 12 tai 13 §:ssä säädetyllä tavalla on vuorokauti-sen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä työtunnilta maksettava 50 prosen-tilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä työtunneilta on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka.

Työn jatkuttua jaksotyössä koko kahden tai kolmen viikon ajanjakson on 12 tai 18 ensim-mäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Jos ajanjakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työsuhde on päättynyt tai että hän ei ole voinut olla työssä loman, sairauden tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan, kuin-ka monta tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on työhön käytettyinä vuorokausina kahdeksaa tuntia pidempi. Tämän tuntimäärän kahdelta ensimmäiseltä keski-määräiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.

Jos säännöllinen työaika perustuu 14 §:ssä tarkoitettuun poikkeuslupaan tai työehtosopimuk-seen, on luvassa tai sopimuksessa mainittava perusteet, joiden mukaan ylityöstä maksettava korotettu palkka lasketaan.



23 §Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikana

Lisä- tai ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan vastaa-vaan vapaa-aikaan työntekijän säännöllisenä työaikana. Ylityötä vastaavan vapaa-ajan pituus lasketaan noudattaen soveltuvin osin, mitä 22 §:ssä säädetään.

Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylityön tekemisestä, jollei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa.

Työnantaja ja työntekijä voivat 1 ja 2 momentissa säädetystä poiketen sopia, että lisä- tai ylityöstä korvauksena annettava vapaa-aika yhdistetään vuosilomalain (162/2005) 27 §:ssä tarkoitettuun säästövapaaseen. Vapaa-ajasta on tällöin soveltuvin osin voimassa, mitä vuosi-lomalaissa säädetään säästövapaasta. (18.3.2005/164)

24 §Työsopimuksen päättyminen kesken tasoittumisjakson

Jos työaika on tämän lain nojalla määrätty tai sovittu keskimääräiseksi tai jos on sovittu liuku-vasta työajasta ja työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus.

Edellä 1 momentissa säädetyllä tavalla on vastaavasti korvattava myös lisätyö.

Jos keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia tai tätä lyhyempää sopimukseen pe-rustuvaa säännöllistä työaikaa lyhyempi, on työnantajalla oikeus vähentää vastaava määrä työntekijän palkasta.

25 §Lisä- ja ylityökorvauksen perusosan laskeminen

Jos työntekijän palkka määräytyy tuntia pidemmältä ajalta, lasketaan tunnilta suoritettava palkka jakamalla sopimuksen mukainen palkka säännöllisen työajan mukaisella tuntimäärällä. Suorituspalkalla tehtävässä työssä tuntipalkka lasketaan jakamalla suorituspalkka työn suorit-tamiseen käytetyllä tuntimäärällä.

Jos palkkaukseen sisältyy luontoisetuja, ne on otettava huomioon tässä pykälässä tarkoitettua palkkaa laskettaessa. Säännöllisen työajan ansioon ei lueta työntekijän työsuorituksesta riip-pumatonta enintään kaksi kertaa vuodessa suoritettavaa voitto- tai muuta vastaavaa palkkiota.

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen voidaan sopia tunnilta suoritettavan palkan laskemi-sesta siten, että säännöllisen työajan ansio jaetaan vuotuisesta säännöllisestä työajasta las-ketulla keskimääräisellä jakajalla tai muulla jakajalla, joka keskimäärin vastaa 1 momentissa säädettyjä perusteita.

KirVESTES 2014-2016 303


5 lukuYö- ja vuorotyö

26 §Yötyö

Työ, jota tehdään kello 23:n ja 6:n välisenä aikana, on yötyötä. Työnantajan on työsuojeluvi-ranomaisen pyynnöstä ilmoitettava tälle säännöllisesti teettämästään yötyöstä. Yötyötä saa teettää:

1) jaksotyössä;2) työssä, joka on järjestetty kolmeen tai sitä useampaan vuoroon;3) työssä, joka on järjestetty kahteen vuoroon, kuitenkin enintään kello 1:een saakka;4) yleisten teiden, katujen ja lentokenttien kunnossapito- ja puhtaanapitotyössä;5) apteekeissa;6) sanoma- ja aikakauslehdissä, uutis- ja kuvatoimistoissa sekä muissa tiedotusvälineissä

tehtävässä työssä ja sanomalehtien jakelutyössä;7) sellaisissa huolto- ja korjaustöissä, jotka ovat välttämättömiä yrityksissä, yhteisöissä tai

säätiöissä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai töissä, joita ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai jotka ovat välttämättömiä vahinkojen estämiseksi tai niiden rajoittamiseksi;

8) turvetyömailla turpeen nostokautena;9) sahalaitosten kuivaamoissa;10) kasvihuoneiden ja kuivauslaitosten lämmityksessä;11) työntekijän suostumuksella kiireellisessä kylvö- ja sadonkorjuutyössä, välittömästi ko-

tieläinten poikimiseen ja sairauden hoitoon liittyvässä työssä sekä muussa sellaisessa maataloustyössä, jonka tekemistä ei sen luonteen vuoksi voida siirtää myöhemmäksi;

12) työntekijän suostumuksella leipomoissa; kello 5:n ja 6:n välisenä aikana tehtävään työ-hön suostumusta ei kuitenkaan tarvita;

13) työssä, jota sen luonteen vuoksi tehdään lähes yksinomaan yöllä; sekä14) aluehallintoviraston luvalla ja sen määräämin ehdoin työssä, jossa työn tekninen laatu tai

muut erityiset syyt sitä vaativat. (22.12.2009/1518)

Asetuksella säädettävissä tai 40 §:n 1 momentissa tarkoitetulla työehtosopimuksella sovituis-sa erityisen vaarallisissa tai ruumiillisesti tai henkisesti huomattavan rasittavissa töissä työaika saa olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa, jos työtä tehdään yötyönä.

27 § (22.12.2009/1518)Vuorotyö ja yövuorot jaksotyössä

Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti ja muututtava ennakolta sovituin ajanjak-soin. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä työhön sijalle tulleen vuoron kanssa tai kun vuorojen väliin jää enintään yhden tunnin aika. Aluehallintovirasto voi myöntää luvan poiketa siitä, mitä tämän momentin ensimmäisessä virkkeessä säädetään.

Jaksotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäin enintään seitsemän työvuoroa yötyötä. Yövuorolla tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan.



6 lukuLepoajat ja sunnuntaityö

28 §Päivittäiset lepoajat

Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, on hänelle annettava työvuoron aikana säännöllinen vä-hintään tunnin kestävä lepoaika, jonka aikana työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikal-taan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia lyhyemmästä, kuitenkin vähintään puolen tunnin pituisesta lepoajasta. Lepoaikaa ei saa sijoittaa välittömästi työpäivän alkuun eikä loppuun. Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen.

Jos työaika vuorotyössä tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi, on työntekijälle annettava vähintään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida työn aikana.

Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 minuutin pituista työjaksoa kohti vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä.

29 §Vuorokausilepo

Työntekijälle on annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana 6, 9, 10, 12 ja 13 §:ssä tarkoitetuissa töissä vähintään 11 tunnin sekä 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika, jollei kysymyksessä ole 14 §:ssä tarkoitettu tai varallaoloaikana tehty työ eikä jäljempänä säädetystä muuta johdu. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantaja ja 10 §:ssä tarkoitettu työntekijöiden edustaja voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilepoa voidaan lyhentää myös liukuvassa työajassa työntekijän päättäessä työhön tulonsa ja lähtönsä ajankohdista. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia.

Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan siitä, mitä 1 momentissa säädetään, poiketa tilapäisesti, enintään kuitenkin kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aika-na kerrallaan:

1) kun työntekijän työvuoro muuttuu 27 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla;2) jos työtä tehdään useita jaksoja vuorokaudessa;3) jos työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisis-

taan;4) kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi;5) tapaturman ja tapaturmanvaaran yhteydessä;6) turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henki-

löiden suojelemiseksi; tai7) työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi.

Jos vuorokausilepoa on lyhennetty 2 momentissa säädetyllä perusteella, lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin yhden kuukauden kuluessa.

KirVESTES 2014-2016 305


30 §Moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokausilepo

Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 10 tuntia kestävä yhdenjaksoinen lepo-aika jokaisena 24 peräkkäisen tunnin jaksona.

Kuljetustehtävän vaatiessa saadaan 1 momentissa tarkoitettu vuorokautinen lepoaika lyhen-tää vähintään seitsemäksi tunniksi kaksi kertaa seitsemän peräkkäisen 24 tunnin jaksona.

31 §Viikoittainen vapaa-aika

Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa.

Keskeytymättömässä vuorotyössä vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi, enin-tään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus.

Tässä pykälässä säädetystä voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään kolme tuntia, sekä maatalouden kotieläinten hoitotyössä ja kiireellisessä kylvö- ja sadonkorjuutyössä.

32 §Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen

Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan yrityksessä, yhteisössä tai säätiössä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä, voidaan poiketa siitä, mitä 31 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Työntekijälle on korvattava 1 momentissa tarkoitettuun työhön käytetty aika lyhentämällä hä-nen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut 31 §:n 1 tai 2 momentis-sa säädettyä vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös suorittamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen 25 §:ssä tarkoitetun ylityökor-vauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus.

Jos maatalouden kotieläinten hoitotyössä tai kiireellisessä kylvö- ja sadonkorjuutyössä on poi-kettu siitä, mitä 31 §:n 1 tai 2 momentissa säädetään, saamatta jäänyt viikoittainen vapaa-aika on korvattava 2 momentissa säädetyllä tavalla.

33 §Sunnuntaityö

Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä saa teettää työtä vain, jos sitä laatunsa vuoksi teh-dään säännöllisesti mainittuina päivinä tai jos siitä on työsopimuksella sovittu taikka jos työn-tekijä antaa siihen erikseen suostumuksensa.

Säännöllisenä työaikana tehdystä sunnuntaityöstä on maksettava 100 prosentilla korotettu palkka. Jos työ on lisä-, yli- tai hätätyötä, on siitä suoritettava myös 22 tai 23 §:n mukaan mää-räytyvä korvaus, joka lasketaan työntekijän korottamattomasta palkasta.



Sunnuntaityöstä maksettavaa korotettua palkkaa laskettaessa on noudatettava, mitä 22 §:ssä säädetään ylityöstä maksettavan korotetun palkan laskemisesta.

7 lukuTyöaika-asiakirjat

34 §Työajan tasoittumisjärjestelmä

Jos säännöllinen työaika on järjestetty 6 §:n 2 momentissa taikka 7, 9, 10 tai 12 §:ssä tarkoite-tulla tavalla keskimääräiseksi, on työtä varten ennakolta laadittava työajan tasoittumisjärjestel-mä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään.

Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varat-tava 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulle työntekijöiden edustajalle tai, jollei tällaista ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika. (26.1.2001/64)

Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksesta on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin.

35 §Työvuoroluettelo

Jokaiselle työpaikalle on laadittava työvuoroluettelo, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen sekä 28 §:ssä tarkoitettujen lepoaikojen ajankohdat. Työ-vuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoittumisjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vai-keata. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työ-vuoroluetteloa laadittaessa on työntekijän tai tämän 34 §:n 2 momentissa tarkoitetun edustajan vaatimuksesta noudatettava, mitä mainitussa momentissa säädetään.

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä.

36 § (22.12.2009/1518)Poikkeuslupa

Jos työvuoroluettelon laatiminen on työn epäsäännöllisen luonteen vuoksi erittäin vaikeaa, aluehallintovirasto voi myöntää siitä vapautuksen osittain tai kokonaan. Poikkeusluvassa voi-daan määrätä, että työvuoroluettelosta käy ilmi viikoittainen vapaa-aika.

Jos aluehallintovirasto on myöntänyt työnantajalle 1 momentissa tarkoitetun vapautuksen ei-vätkä olosuhteet ole luvan myöntämisen jälkeen muuttuneet olennaisesti, työnantaja ja 10 §:ssä tarkoitettu työntekijöiden edustaja voivat sopia aluehallintoviraston myöntämän vapau-tuksen jatkamisesta.

37 §Työaikakirjanpito

Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Kirjan-pitoon on merkittävä joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Jos työntekijän kanssa on tehty 39 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitettu sopimus, on luetteloon merkittävä arvioitu lisä-, yli- ja sunnun-taityön määrä kuukaudessa. Työnantajan on säilytettävä työaikakirjanpito vähintään 38 §:ssä säädetyn kanneajan päättymiseen asti.

KirVESTES 2014-2016 307


Työaikakirjanpito sekä työnantajan ja työntekijöiden edustajan tai työntekijän 10 ja 12 §:n no-jalla tekemä kirjallinen sopimus on vaadittaessa näytettävä työsuojelutarkastuksen toimittajalle sekä 21 §:n 3 momentissa tarkoitetulle työntekijöiden edustajalle. Työntekijällä tai hänen val-tuuttamallaan on pyynnöstä oikeus saada kirjallinen selvitys työvuoroluetteloiden ja työaikakir-janpidon työntekijää koskevista merkinnöistä. (26.1.2001/64)

Työsuojeluviranomaiselle on pyydettäessä toimitettava jäljennös työaikakirjanpidosta, 10 ja 12 §:n nojalla tehdystä sopimuksesta, 34 §:ssä tarkoitetusta työajan tasoittumisjärjestelmästä ja 35 §:ssä tarkoitetusta työvuoroluettelosta.

37 a § (14.12.1998/963)Moottoriajoneuvon kuljettajan henkilökohtainen ajopäiväkirja

Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle moottoriajoneuvon kuljettajalle vuorokau-tisen työajan seuraamista varten henkilökohtainen ajopäiväkirja. Kuljettajan on pidettävä ajo-päiväkirjaa siten, että siitä ilmenee työ- ja lepoaikojen sekä taukojen alkaminen ja päättyminen vuorokaudessa. Kutakin jaksoa koskeva merkintä on tehtävä ajopäiväkirjaan heti sen päätyt-tyä ennen seuraavan jakson alkamista. Ajopäiväkirjan sijasta voidaan käyttää ajopiirturia.

Moottoriajoneuvon kuljettajan on pidettävä ajon aikana mukanaan kuluvan viikon ja edelli-sen viikon viimeisen ajopäivän ajopäiväkirja. Työnantajan on säilytettävä ajopäiväkirjoja yhden vuoden ajan. (19.3.2010/184)

8 lukuErinäiset säännökset

38 §Kanneaika

Oikeus tässä laissa tarkoitettuun korvaukseen raukeaa, jos kannetta työsuhteen jatkuessa ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt.

Jos rahakorvauksen sijasta annettava vapaa-aika on sovittu yhdistettäväksi säästövapaaseen, on kanne työsuhteen jatkuessa pantava 1 momentissa säädetystä poiketen mutta siinä tarkoi-tetun seurauksen uhalla vireille kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vapaa-aika olisi tullut antaa.

Työsuhteen päätyttyä 1 momentissa tarkoitettua saatavaa koskeva kanne on saatavan rau-keamisen uhalla pantava vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. (26.1.2001/64)

39 §Säännösten pakottavuus. Poikkeaminen työsopimuksella.

Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle tämän lain mukaan tulevia etuja, on mitätön, jollei tästä laista muuta johdu.

Johtavassa asemassa oleva työntekijä sekä työntekijä, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa tai vain tilapäisesti ottaa osaa johdet-taviensa tai valvottaviensa työntekijöiden työhön, saavat kuitenkin sopia, että 22 ja 33 §:ssä tarkoitetut korvaukset maksetaan erillisenä kuukausikorvauksena.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että 20 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetusta aloittamis- ja lopettamistyöstä suoritettava korvaus maksetaan palkanmaksukausittain erillise-nä korvauksena. Korvauksen tulee tasoltaan vastata 22 §:n mukaan määräytyvää ylityökor-vausta.



40 §Säännösten pakottavuus ja poikkeaminen valtakunnallisella työehtosopimuksella (26.1.2001/64)

Työnantajien ja työntekijöiden yhdistyksillä, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, on sen estämättä, mitä tässä laissa säädetään, oikeus sopia toisin siitä, mitä 4 ja 5 §:ssä, 13 §:n 2 momentissa, 15 §:n 2 momentissa, 22–25 §:ssä, 26 §:n 1 momentissa sekä 27–35 §:ssä säädetään. Tällaisia työehtosopimuksen määräyksiä työnantaja saa soveltaa niidenkin työn-tekijöiden työsuhteissa, jotka eivät ole sidottuja työehtosopimukseen mutta joiden työsuhteis-sa työnantajan on työehtosopimuslain (436/1946) mukaan noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä. (26.1.2001/64)

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä saadaan noudattaa työehtosopimuksen lakkaa-misen jälkeen uuden työehtosopimuksen voimaantuloon saakka niissä työsuhteissa, joissa määräyksiä saataisiin soveltaa, jos työehtosopimus olisi edelleen voimassa. Jos uutta työeh-tosopimusta ei tehdä kuuden kuukauden kuluessa edellisen lakkaamisesta, molemmilla sopi-japuolilla on oikeus ilmoittaa, että työehtosopimuksen edellä tarkoitettujen määräysten sovel-taminen on lopetettava kahden viikon kuluttua ilmoituksesta tai, jos se säännöllisen työajan tasoittumisen vuoksi on tarpeen, tuolloin kuluvan tasoittumisjakson päättyessä.

Mitä tässä pykälässä säädetään työnantajien yhdistyksestä, jonka toimintapiiri käsittää koko maan, sovelletaan vastaavasti valtion neuvotteluviranomaiseen tai muuhun valtion sopimusvi-ranomaiseen, kunnalliseen työmarkkinalaitokseen, evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja ortodok-siseen kirkkokuntaan, Suomen Pankkiin sekä Ahvenanmaan maakunnan maakuntahallituk-seen ja Ahvenanmaan maakunnan kunnalliseen sopimusvaltuuskuntaan. (30.12.1998/1168)

40 a § (26.1.2001/64)Yleissitovan työehtosopimuksen laista poikkeavat määräykset

Työnantaja, jonka on noudatettava työsopimuslain 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettua yleissitovaa työehtosopimusta, saa noudattaa sen soveltamisalalla myös työehtosopimuksen edellä 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja määräyksiä, jos määräyksen soveltaminen ei edellytä paikallista sopimista. Tällöin sovelletaan myös, mitä 40 §:n 2 momentissa säädetään.

41 §Nähtävänäpito

Työnantajan on pidettävä tämä laki, sen nojalla annetut säännökset ja määräykset sekä poik-keusluvat samoin kuin käytössä oleva työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo työn-tekijöiden nähtävinä työpaikalla.

42 §Rangaistussäännökset

Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tämän lain tai sen nojalla annettuja muita kuin maksuvelvollisuutta, sopimista, oikeustoimen muotoa, työaikakir-janpitoa tai nähtävänäpitoa koskevia säännöksiä tai määräyksiä, on tuomittava työaikarikko-muksesta sakkoon.

Työaikarikkomuksesta tuomitaan myös moottoriajoneuvon kuljettaja, joka jättää tekemät-tä säädetyt merkinnät ajopäiväkirjaan tai ei pidä ajopäiväkirjaa mukanaan ajon aikana. (15.2.2002/112)

Vastuu työnantajan ja tämän edustajien kesken määräytyy rikoslain 47 luvun 7 §:ssä säädet-tyjen perusteiden mukaan.

Rangaistus 37 §:n 1 momentissa tarkoitettua työaikakirjanpitoa koskevasta laiminlyönnistä tai

KirVESTES 2014-2016 309


väärinkäytöksestä sekä sellaisesta työaikarikkomuksesta, joka on tehty työsuojeluviranomai-selta saadusta kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta huolimatta, säädetään rikoslain 47 luvun 2 §:ssä.

Rangaistus tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun neuvoston asetuksen rikkomisesta säädetään tieliikennelain 105 a §:ssä.

43 §Valvonta

Työsuojeluviranomaiset valvovat tämän lain noudattamista sekä 10 ja 12 §:n nojalla säännölli-sestä työajasta tehtyjä paikallisia sopimuksia.

44 §Tarkemmat määräykset

Valtioneuvosto voi antaa tarkempia määräyksiä kuljetuksen järjestämisestä yötyötä tekevälle työntekijälle työvuoron alkamis- ja päättymisajankohtana.

9 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset

45 §Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 23 päivänä marraskuuta 1996. Lain 19 § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

46 §Kumottavat säännökset

Tällä lailla kumotaan niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen seuraavat lait:

1) 2 päivänä elokuuta 1946 annettu ‹työaikalaki› (604/46);2) 26 päivänä toukokuuta 1978 annettu kauppaliikkeiden ja toimistojen ‹työaikalaki› (400/78);3) 24 päivänä huhtikuuta 1970 annettu talonmiesten ‹työaikalaki› (284/70);4) 12 päivänä toukokuuta 1989 annettu maatalouden ‹työaikalaki› (407/89); sekä5) 9 päivänä kesäkuuta 1961 annettu leipomotyölaki (302/61) lukuun ottamatta 5 §:ää, sel-

laisena kuin se on 5 päivänä marraskuuta 1993 annetussa laissa (916/93).

Jos muussa laissa tai asetuksessa viitataan 1 momentissa kumottuihin lakeihin, on niiden sijasta sovellettava tätä lakia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen lakien ylitöiden enimmäismääriä koskevat säännökset jää-vät kuitenkin voimaan vuoden 1996 loppuun. (15.11.1996/861)

47 §Siirtymäsäännös

Niissä töissä ja niillä aloilla, joiden osalta on tehty ennen tämän lain voimaantuloa työaikoja koskeva työehtosopimus tai joiden osalta tällaista sopimusta on noudatettava, tämä laki tulee voimaan sopimuskauden päätyttyä, jollei sopimuksia muuteta ennen sitä.


LIITE 22 KIRKON TYÖAIKA-ASETUS

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työaika-asetus (33/1998)

Opetusministerin esittelystä säädetään 9 päivänä elokuuta 1996 annetun työaikalain (605/1996) 2 §:n 3 momentin nojalla:

1 §

Työaikalakia ei sovelleta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, seurakunnan tai seurakuntayh-tymän julistus-, kasvatus-, opetus-, lähetys- ja diakoniatyötä välittömästi tekevien viranhaltijoi-den työssä.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1998.

KirVESTES 2014-2016 311

LIITE 23KIRKKOLAIN VIRKAMIESOIKEUDELLISET SÄÄNNÖKSET

Kirkkolain (1054/1993) virkamiesoikeudelliset säännökset

II OSA

PAPPISVIRKA, VIRANHALTIJAT JA TYÖNTEKIJÄT

5 LUKUPappisvirka

1 §Pappisvirka ja papiksi vihkiminen

Evankeliumin julistamista ja sakramenttien jakamista varten kirkossa on pappisvirka, joka saa-daan papiksi vihkimisessä.

Pappisvirkaan vihittäväksi hyväksymisestä päättävät piispa ja tuomiokapituli. Pappisvirkaan vihkimisen edellytyksistä ja muista seikoista, jotka on otettava huomioon harkittaessa hakijan vihkimistä, määrätään kirkkojärjestyksessä.

1 a § (21.12.2012/1008)Pappisvirka, pappi ja papin virka

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) pappisviralla luterilaisten tunnustuskirjojen mukaista evankeliumin julistamiseksi ja sakra-menttien jakamiseksi asetettua kirkon virkaa, johon kutsutaan ja johon vihitään pappisvih-kimyksessä;

2) papilla henkilöä, joka kirkkojärjestyksen mukaisesti on joko vihitty pappisvirkaan tai jolle on myönnetty oikeus toimittaa pappisvirkaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa;

3) papin viralla hallinnollisella päätöksellä perustettua seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen virkaa, johon voidaan valita vain pappi.

2 §Rippisalaisuus

Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa papille uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut.

Kun pappia kuulustellaan todistajana, hän ei saa ilmaista sitä, mitä yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa on hänelle uskottu.

Jos joku yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa ilmaisee yleisen lain mukaan ilmiannettavan ri-koksen olevan hankkeissa, papin on kehotettava häntä ilmoittamaan asiasta viranomaisille tai sille, jota vaara uhkaa. Jollei hän suostu siihen, papin on kerrottava hyvissä ajoin ja varovasti asiasta viranomaisille, kuitenkin niin, ettei asianomainen suoraan tai välillisesti tule siitä ilmi.

3 § (21.12.2012/1008)Ero pappisvirasta, pappisvirasta pidättäminen ja pappisviran menettäminen

Eron pappisvirasta myöntää tuomiokapituli hakemuksesta.

Papille, joka ei ole pysynyt kirkon tunnustuksessa, tuomiokapituli voi antaa kirjallisen varoi-


LIITE 23 KIRKKOLAIN VIRKAMIESOIKEUDELLISET SÄÄNNÖKSET

tuksen tai pidättää hänet pappisvirasta vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos pappi ei ole pappisvirasta pidättämisen kuluessa pyytänyt eroa pappisvirasta tai osoittanut tahtovansa pysyä kirkon tunnustuksessa, tuomiokapituli määrää hänet menettämään pappis-virkansa.

Papille, joka toimii vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta tai laiminlyö niitä taik-ka käyttäytyy papille sopimattomalla tavalla, tuomiokapituli voi asian laadun mukaan antaa kirjallisen varoituksen tai pidättää hänet pappisvirasta vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos papin sopimaton käyttäytyminen, laiminlyönnit pappisvirassa tai käyttäyty-minen muutoin osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi olemaan pappina, tuomiokapituli voi määrätä hänet menettämään pappisvirkansa.

Jos pappi on tuomittu rikoksesta sellaiseen rangaistukseen, joka osoittaa hänet ilmeisen sopi-mattomaksi olemaan pappina, tuomiokapituli voi määrätä hänet menettämään pappisvirkansa.

Piispa ja tuomiokapituli voivat pyynnöstä palauttaa pappisviran menettäneelle henkilölle pap-pisviran.

4 § (21.12.2012/1008)Vaalikelpoisuuden tai äänioikeuden menettäminen

Määräaikaisesti pappisvirasta pidätetty pappi ei ole vaalikelpoinen papillisiin luottamustehtä-viin kirkossa eikä hänellä ole pappisviran perusteella saatavaa äänioikeutta.

Jos tuomioistuin on tuominnut papin viralta pantavaksi, hän ei ole vaalikelpoinen papillisiin luottamustehtäviin kirkossa ennen kuin hän on saanut tuomiokapitulilta uuden viranhoitomää-räyksen papin virkaan.

5 § (HE 13/2014)Kuuluminen hiippakuntaan ja rovastikuntaan

Papin kuulumisesta hiippakuntaan ja rovastikuntaan säädetään kirkkojärjestyksessä.

Kenttäpiispa kuuluu arkkihiippakuntaan ja muu sotilaspappi siihen hiippakuntaan, jonka alu-eella hänen varsinainen virkapaikkansa on.

KirVESTES 2014-2016 313


6 LUKU (21.12.2012/1008)Henkilöstö

Yleiset säännökset (21.12.2012/1008)

1 § (21.12.2012/1008)Työnantaja ja henkilöstö

Työnantajalla tarkoitetaan tässä luvussa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntaa, seurakuntayhtymää, tuomiokapitulia ja kirkkohallitusta, jollei toisin säädetä. Seurakuntayhty-mä ja siihen kuuluvat seurakunnat ovat palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa yksi työn-antaja.

Tuomiokapitulilla on seurakunnan ja seurakuntayhtymän viranhaltijoita koskevissa virkasuh-deasioissa työnantajalle kuuluvia tehtäviä siten kuin tässä laissa ja kirkkojärjestyksessä tai muussa laissa säädetään.

Työnantajan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa. Vir-kasuhteeseen sovelletaan, mitä siitä tässä laissa ja sen nojalla kirkkojärjestyksessä tai muual-la laissa säädetään. Työsopimussuhteeseen sovelletaan, mitä siitä erikseen säädetään, ja sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään.

Virkasuhteessa suoritettavaa tehtävää varten perustetaan virka. Perustellusta syystä henkilö voidaan kuitenkin ottaa virkasuhteeseen määräajaksi myös ilman, että tehtävää varten on pe-rustettu virka.

Työnantajalla tulee olla tehtäviensä hoitamista varten riittävä henkilöstö.

2 § (21.12.2012/1008)Viranhaltija ja virkasuhde

Viranhaltijalla tarkoitetaan henkilöä, joka on virkasuhteessa työnantajaan.

Virkasuhteella tarkoitetaan julkisoikeudellista palvelussuhdetta, jossa seurakunta, seurakun-tayhtymä, tuomiokapituli tai kirkkohallitus on työnantajana ja viranhaltija työn suorittajana.

3 § (21.12.2012/1008)Henkilöstön kielitaito

Viranhaltijalta vaadittavasta kielitaidosta säädetään kirkkojärjestyksessä ottaen huomioon, mitä tämän lain 3 luvun 7 ja 8 §:ssä ja 4 luvun 4 §:ssä säädetään. Kielitaitoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta voidaan myöntää erivapaus erityisestä syystä. Tuomiokapituli myön-tää erivapauden seurakunnan tai seurakuntayhtymän papin ja lehtorin viran haltijalle. Muulle viranhaltijalle erivapauden myöntää se viranomainen, jonka toimivaltaan viran perustaminen kuuluu.

Virkaa täytettäessä tai työsopimussuhteeseen otettaessa otetaan huomioon myös sellainen hakija, joka on osoittanut vaaditun kielitaidon hakuajan päätyttyä, jos tämä ei viivytä asian käsittelyä.

Viranomaisen on koulutusta järjestämällä ja muilla henkilöstöpoliittisilla toimilla huolehdittava siitä, että sen henkilöstöllä on riittävä kielitaito viranomaisen tehtävien hoitamiseksi kielilaissa, saamen kielilaissa ja muussa lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisesti.



4 § (21.12.2012/1008)Kirkon virka- ja työehtosopimukset

Evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksen sekä viranhaltijoiden ja työntekijöiden etu-jen valvomiseksi perustettujen yhdistysten välillä voidaan, niin kuin siitä erikseen säädetään, virka- ja työehtosopimuksin sopia kirkkohallituksen, tuomiokapitulin, seurakunnan tai seura-kuntayhtymän palveluksessa olevien palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista sen estämättä, mitä niistä säädetään tässä laissa tai muissa kirkkohallitusta, tuomiokapitulia, seu-rakuntaa ja seurakuntayhtymää koskevissa säädöksissä.

5 § (21.12.2012/1008)Muut viranhaltijan palvelussuhdetta koskevat säännökset ja määräykset

Viranhaltijoiden palvelussuhteen ehdoista annetaan tämän lain säännösten ja virkaehtosopi-muksen määräysten lisäksi tarpeelliset täydentävät säännökset ja määräykset kirkkojärjestyk-sessä taikka työnantajan antamissa ohje- tai johtosäännöissä.

6 § (21.12.2012/1008)Eläkkeet

Viranhaltijan ja työntekijän oikeudesta eläkkeeseen sekä viranhaltijan ja työntekijän edunsaa-jan oikeudesta perhe-eläkkeeseen säädetään erikseen.

7 § (21.12.2012/1008)Sotilaspapit

Puolustusvoimissa voi olla papin virkoja. Sotilaspappeja johtaa ja valvoo puolustusvoimien hengellisen työn johtajana kenttäpiispa. Sotilaspappi on pappisviran toimittamisessa kenttä-piispan alainen. Sotilaspapin pappisvirkaan liittyvistä tuomiokapitulin valtuuksista säädetään 5 luvun 3 §:ssä. Sotilaspapin ja kenttäpiispan virkoihin sovelletaan muutoin, mitä niistä erikseen säädetään.

8 § (21.12.2012/1008)Virat erityisiä tarpeita varten

Papin virkoja ja lehtorin virkoja voi lisäksi olla vankilassa ja muita erityisiä tarpeita varten. Vi-ranhaltija on pappisviran ja tämän luvun 29 §:ssä tarkoitettujen lehtorin viran velvollisuuksien osalta tuomiokapitulin alainen.

Vankilaan tai muuhun laitokseen perustetun papin viran ja lehtorin viran täyttää tuomiokapituli julistettuaan viran haettavaksi ja saatuaan hakijoista lausunnon asianomaiselta viranomaisel-ta. Tuomiokapituli määrää tarvittaessa viran väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen.

Virkasuhteen alkaminen (21.12.2012/1008)

9 § (21.12.2012/1008)Virkasuhteen kesto

Viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi tai määräajaksi.

Viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain, jos:

1) viranhaltija sitä itse pyytää;2) määräajaksi ottamisesta säädetään erikseen; tai3) tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon

järjestäminen tai muu näihin rinnastettava työnantajan toimintaan liittyvä seikka sitä vaatii.

KirVESTES 2014-2016 315


Viranhaltijalla, joka on ilman 2 momentin mukaista perustetta otettu määräajaksi tai joka on ilman perusteltua syytä toistuvasti otettu peräkkäin määräajaksi, on oikeus saada virkasuhteen päättyessä vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Korvaus-vaatimus voidaan esittää kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä.

Kirkkojärjestyksessä säädetään niistä viroista, joihin on tehtävien laadun vuoksi aina otettava määräajaksi.

10 § (21.12.2012/1008)Julkinen hakumenettely

Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin sääde-tä. Viranhakuilmoitukset on saatettava tiedoksi julkaisemalla ne työnantajan julkisten kuulutus-ten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla työnantajan päättämällä tavalla, jollei toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää ilmoituksen julkaisemisesta.

Virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai viran täyttämättä jättämisestä. Uutta hakumenet-telyä koskevassa ilmoituksessa on mainittava, otetaanko aikaisemmat hakemukset huomioon.

Kirkkoherran, kappalaisen ja vakinaisen lehtorin viran haettavaksi julistamisesta, hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai virkasuhteen täyttämättä jättämisestä päättää tuo-miokapituli. Hakumenettelystä säädetään kirkkojärjestyksessä.

11 § (21.12.2012/1008)Poikkeukset julkisesta hakumenettelystä

Virkasuhteeseen voidaan ottaa ilman hakumenettelyä, kun:

1) henkilö otetaan hoitamaan virkaa sijaisena tai avoinna olevaan virkasuhteeseen määrä-ajaksi;

2) taloudellisista ja tuotannollista syistä irtisanottu viranhaltija otetaan toiseen virkasuhtee-seen;

3) 36 §:ssä tarkoitettu virkasuhde tarjotaan osa-aikaiselle viranhaltijalle;4) 38 §:ssä tarkoitettu viranhaltija siirretään toiseen virkasuhteeseen;5) virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäi-

vää virkaan valitaan joku muu virkaa hakenut, kelpoisuusehdot hakuajan päättyessä täyt-tänyt hakija;

6) muun työnantajan palveluksessa oleva henkilö otetaan virkasuhteeseen 39 §:ssä tarkoi-tetun toiminnan siirtämisen yhteydessä; tai

7) menettelyyn on muu erityisen painava syy.

Tuomiokapituli antaa sopivalle papille viranhoitomääräyksen seurakunnan seurakuntapastorin virkaan toistaiseksi. Jollei asian kiireellisyys muuta vaadi, seurakunnalle on varattava tilaisuus antaa lausunto viran erityisistä tarpeista ennen viran täyttämiseen ryhtymistä sekä virkaan ilmoittautuneista ennen viranhoitomääräyksen antamista.

Kun seurakunnan kirkkoherran, kappalaisen tai seurakuntapastorin avoinna olevaan virkaan tai seurakunnan papin virkaan muutoin tarvitaan väliaikaista hoitajaa, tuomiokapituli määrää virkaa hoitamaan sitä haettavaksi julistamatta virkaan sopivan hiippakunnan papin siten kuin 2 momentissa säädetään.



12 § (21.12.2012/1008)Virkasuhteeseen ottaminen

Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja tuolloin täyttää kelpoisuusvaatimuk-set. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakijan kelpoisuudesta.

Kirkkoneuvoksen virkaan voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys.

Piispan valintaan sovelletaan, mitä tässä laissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyk-sessä säädetään.

13 § (21.12.2012/1008)Kelpoisuusvaatimukset

Yleisistä nimitysperusteista julkisiin virkoihin säädetään perustuslaissa.

Vainevankelis-luterilaisenkirkonkonfirmoitujäsenonkelpoinen:

1) virkasuhteeseen;2) työsuhteeseen, joka liittyy kirkon jumalanpalveluselämään, diakoniaan, kasvatukseen,

opetukseen tai sielunhoitoon;3) työsuhteeseen,jossakirkonjäsenyydenjakonfirmaationedellyttäminenontyötehtävien

luonteen vuoksi muutoin perusteltua.

Tuomiokapituli voi myöntää 2 momentissa tarkoitetusta kelpoisuusvaatimuksesta erivapauden muun kristillisen kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan papille, jos kirkolliskokous on hyväksy-nyt tuon kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa tehdyn sopimuksen pappisviran vasta-vuoroisen hoitamisen edellytyksistä. Erivapaus voidaan myöntää toistaiseksi tai määräajaksi.

Papinjalehtorinvirkaalukuunottamattahenkilövoidaanottaakirkonjäsenyyttäjakonfirmaa-tiota koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta riippumatta määräaikaiseen palvelussuhteeseen, joka on tarkoitettu kestämään enintään kaksi kuukautta, jos siitä erikseen säädetään tai työn-antaja perustellusta syystä yksittäistapauksessa niin päättää.

Henkilö, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta, voidaan ottaa vain määräaikaiseen virkasuhteeseen.

14 § (21.12.2012/1008)Erityiset kelpoisuusvaatimukset

Virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai työnantajan päättämä erityinen kelpoisuus, jollei tämän lain nojalla toisin säädetä.

Henkilö voidaan ottaa määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta, jos siitä erikseen säädetään tai työnantaja perustellusta syystä yksittäistapauk-sessa niin päättää. Papin virkaan voidaan antaa viranhoitomääräys vain papille ja lehtorin virkaan vain lehtorille.

Jos viran kelpoisuusvaatimuksena on erityiskoulutus, joka säännönmukaisesti suoritetaan haetun viran hoitamisen yhteydessä, hakija on kelpoinen hakemaan virkaa, jos hän täyttää vi-ran muut kelpoisuusehdot ja kirjallisesti sitoutuu suorittamaan erityiskoulutuksen. Jos hakija ei suorita erityiskoulutusta työnantajan asettamassa kohtuullisessa määräajassa, hänet voidaan irtisanoa 55 §:n mukaista irtisanomisaikaa noudattaen.

KirVESTES 2014-2016 317


15 § (21.12.2012/1008)Ulkomaiset opinnot ja tutkintotodistukset

Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1093/2007) tarkoitetun ammattipäte-vyyden tuottamaan kelpoisuuteen seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin tai kirk-kohallituksen virkaan sovelletaan, mitä sanotussa laissa säädetään.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuot-tamasta virkakelpoisuudesta säädetään ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuotta-masta virkakelpoisuudesta annetussa laissa (531/1986).

Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan kansalaiseen sovelletaan 1 ja 2 momentissa mainittujen lakien lisäksi Pohjoismaiden välillä pohjoismaisista työmarkkinoista henkilöille, jot-ka ovat saaneet vähintään kolmevuotisen korkeamman koulutuksen, tehdyn sopimuksen eräi-den määräysten hyväksymisestä sekä sopimuksen soveltamisesta annettua lakia (651/1998).

16 § (21.12.2012/1008)Terveydentilaa koskeva selvitys virkasuhteeseen otettaessa ja papiksi vihittäessä

Virkasuhteeseen ottamisen ja pappisvihkimyksen edellytyksenä on, että siihen otettava henki-lö antaa ottamisesta tai vihkimisestä päättävälle viranomaiselle tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu lisäksi tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritet-taviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista vastaa työnantaja.

Virkaan ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää, ettei 1 momentis-sa tarkoitettua selvitystä vaadita.

Jollei tietoja terveydellisistä edellytyksistä ole käytettävissä päätettäessä virkasuhteeseen ottamisesta, päätös tehdään ehdollisena. Viranhaltijan on esitettävä tiedot virkasuhteeseen ottamisesta päättävän viranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa. Jos tietoja ei esitetä määräajassa tai viranomainen ei sille esitettyjen tietojen takia pidä viranhaltijaa sovel-tuvana virkaan, viranomainen tekee päätöksen virkasuhteeseen ottamispäätöksen raukeami-sesta. Päätös tulee voimaan, kun se on annettu viranhaltijalle tiedoksi. Muussa tapauksessa viranomainen päättää, että henkilön virkasuhde jatkuu.

Kirkkoherran viran hakijan on liitettävä hakemusasiakirjoihin tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuttava tuomiokapitulin määräyksestä lisäksi tarvitta-essa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin.

17 § (21.12.2012/1008)Koeaika

Virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä virantoimituksen aloittamisesta alkavasta enin-tään kuuden kuukauden koeajasta. Vuotta lyhyemmässä määräaikaisessa virkasuhteessa koeaika voi olla enintään puolet virkasuhteen kestosta. Seurakunnan seurakuntapastorin koeajan määräämisestä päättää tuomiokapituli.

Jos viranhaltija otetaan saman työnantajan toiseen virkasuhteeseen ja hänen tehtävänsä tai asemansa huomattavasti muuttuvat ja viranhaltija itse on hakeutunut toiseen virkasuhteeseen, työnantaja voi määrätä koeajan noudatettavaksi uudessa virkasuhteessa.

Koeajan kuluessa virkasuhde voidaan molemmin puolin purkaa päättymään välittömästi. Pur-kaminen ei saa tapahtua syrjivillä tai koeajan tarkoitukseen nähden muutoin epäasiallisilla perusteilla.

Papin virassa olevan papin sekä lehtorin virkasuhteen purkamisesta koeaikana päättää tuo-



miokapituli omasta tai työnantajan aloitteesta. Tuomiokapitulin on käsiteltävä asia kiireellisenä. Purkamisesta voidaan päättää koeajan päättymistä seuraavassa tuomiokapitulin istunnossa, jos seurakunta tai seurakuntayhtymä on pannut asian tuomiokapitulissa vireille koeaikana.

Mitä tässä pykälässä säädetään koeajasta, ei koske kirkkoherran, piispan, kirkkoneuvoksen, pappisasessorin eikä lääninrovastin virkoja.

18 § (21.12.2012/1008)Viranhoitomääräys ja selvitys virkasuhteen ehdoista

Viranhaltijalle on annettava viipymättä ja mikäli mahdollista ennen virantoimituksen alkamis-ta virkasuhteeseen ottamisesta pöytäkirjanote tai muu kirjallinen viranhoitomääräys. Tämän lisäksi työnantajan on annettava viranhaltijalle vähintään kuukauden kestävässä virkasuhtees-sa selvitys keskeisistä virkasuhteen ehdoista, jolleivät ne ilmene annetusta viranhoitomäärä-yksestä.

Selvitys on annettava viimeistään ensimmäisen täyden palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, ja siitä tulee ilmetä ainakin:

1) virkanimike;2) virkasuhteen kestoaika;3) mahdollinen määräaikaisuuden peruste;4) mahdollinen koeaika;5) virkapaikka virkasuhteen alkaessa;6) virantoimituksen alkamisajankohta;7) pääasialliset tehtävät tai niiden määräytymisperuste;8) palkkauksen perusteet sekä palkanmaksukausi;9) osa-aikaisen virkasuhteen säännöllinen työaika tai, jos viranhaltijaan ei sovelleta työai-

kaa, työmäärän suhteellinen osuus viran täydestä työmäärästä;10) vuosiloman määräytyminen.

Viranhoitomääräyksen seurakunnan ja seurakuntayhtymän papin virkaan ja lehtorin virkaan antaa tuomiokapituli. Selvityksen keskeisistä virkasuhteen ehdoista antaa työnantaja. Viran-hoitomääräys seurakunnan ja seurakuntayhtymän papin viran väliaikaiseksi hoitajaksi voidaan antaa myös oman viran ohella.

19 § (21.12.2012/1008)Virkasuhteen sekä viranhaltijan oikeuksien ja velvollisuuksien alkaminen

Virkasuhde alkaa virkasuhteeseen ottamista koskevan päätöksen tekemisestä.

Viranhaltijan oikeudet ja velvollisuudet alkavat virantoimituksen alkamispäivästä, jollei aikai-semmasta alkamisajankohdasta tässä laissa tai muualla toisin säädetä.

Jos viranhaltija otetaan saman työnantajan toiseen virkasuhteeseen, viranhaltijan palvelus-suhde ei katkea hänen siirtyessään välittömästi toiseen virkasuhteeseen.

Työnantajan velvollisuudet (21.12.2012/1008)

20 § (21.12.2012/1008)Yleisvelvoite

Työnantajan on huolehdittava siitä, että viranhaltijalle annetaan virkasuhteesta johtuvat etuu-det ja oikeudet sellaisina kuin ne hänelle kuuluvat.

KirVESTES 2014-2016 319


21 § (21.12.2012/1008)Työyhteisön ja työilmapiirin kehittäminen

Viranhaltijan hoidettavana olevaa tehtävää tai työmenetelmiä muutettaessa taikka kehitettä-essä työnantajan on pyrittävä huolehtimaan siitä, että viranhaltija voi suoriutua tehtävänsä hoidosta. Työnantajan on myös pyrittävä edistämään viranhaltijan mahdollisuuksia kehittyä kykyjensä mukaan urallaan. Työnantajan on pyrittävä edistämään hyvää ja luottamuksellista ilmapiiriä työyhteisössä.

22 § (21.12.2012/1008)Työturvallisuus

Työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta viranhaltijan suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta siten kuin työturvallisuuslaissa (738/2002) ja sen nojalla säädetään.

Jos raskaana olevan viranhaltijan työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön tervey-den eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, viranhaltija on pyrittävä ras-kauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen so-piviin tehtäviin.

23 § (21.12.2012/1008)Nimikirjan pitäminen

Työnantaja pitää viranhaltijoista ja työntekijöistä nimikirjaa. Tuomiokapituli pitää nimikirjaa hiip-pakunnan papeista ja lehtoreista. Nimikirjaan merkittävien tietojen tallentamiseen, käyttämi-seen ja poistamiseen sovelletaan, mitä nimikirjalaissa (1010/1989) säädetään.

24 § (21.12.2012/1008)Palkkalaskelma

Työnantajan on annettava viranhaltijalle palkanmaksun yhteydessä laskelma, josta ilmenevät palkan määrä ja sen määräytymisperusteet.

25 § (21.12.2012/1008)Kokoontumisoikeus

Työnantajan on sallittava viranhaltijoiden ja heidän järjestöjensä käyttää maksutta työnantajan hallinnassa olevia sopivia tiloja taukojen aikana ja työajan ulkopuolella virkasuhdeasioiden sekä ammatillisen yhdistyksen toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyyn. Kokoontumisoikeu-den käyttö ei saa aiheuttaa haittaa työnantajan toiminnalle.

Viranhaltijan velvollisuudet (21.12.2012/1008)

26 § (21.12.2012/1008)Yleiset velvollisuudet

Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytykset-tä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvon-tamääräyksiä.

Viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtä-vänsä edellyttämällä tavalla.

Viranhaltijalle, joka on rikkonut tai laiminlyönyt virkasuhteeseen kuuluvia velvoitteita, voidaan antaa varoitus.



Viranhaltija ei saa vaatia, ottaa vastaan tai hyväksyä sellaista taloudellista tai muuta etua, josta säädetään rikoslain (39/1889) 40 luvussa.

27 § (21.12.2012/1008)Välttämättömät ja kiireelliset virkatehtävät

Vapaa-aikanaan viranhaltijan, johon ei sovelleta työaikalakia, on hoidettava välttämättömät ja kiireelliset virkatehtävät, jollei niiden hoitoa ole voitu muulla tavalla järjestää. Viranhaltija on velvollinen toimimaan oman virkansa ohella muun viranhaltijan sijaisena tämän vuosiloman ja vapaapäivän aikana.

28 § (21.12.2012/1008)Vaitiolovelvollisuus

Vaitiolovelvollisuuteen sovelletaan tämän lain lisäksi, mitä siitä säädetään viranomaisten toi-minnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) ja muussa laissa.

29 § (21.12.2012/1008)Lehtorin viran velvollisuudet

Mitä papin velvollisuudesta olla ilmaisematta rippisalaisuutta ja velvollisuudesta pysyä tun-nustuksessa 5 luvun 2 ja 3 §:ssä säädetään, koskee myös lehtoria. Pappisvirasta erottamisen sijasta lehtori menettää oikeutensa toimia lehtorina.

30 § (21.12.2012/1008)Sivutoimi ja kilpaileva toiminta

Sivutoimella tarkoitetaan virkasuhdetta, palkattua työtä ja pysyväisluonteista tehtävää, josta viranhaltijalla on oikeus kieltäytyä, sekä ammatin, elinkeinon ja liikkeen harjoittamista. Viran-haltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Sivutoimilupa vaaditaan myös päätoimiselta viranhaltijalta, jolla ei ole kiinteää työaikaa.

Sivutoimiluvasta päättää työnantaja. Tuomiokapituli päättää sivutoimiluvan myöntämisestä seurakunnan papin viran ja lehtorin viran haltijalle. Sivutoimilupa voidaan myöntää määräajak-si tai muutoin rajoitettuna. Harkittaessa sivutoimiluvan myöntämistä on otettava huomioon, että viranhaltija ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myös-kään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa tai muutenkaan haita-ta tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Viranhaltija ei saa virkasuhteen kestäessä ryhtyä myöskään kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei voida pitää hyväksyttävinä.

Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta viranhaltijan on tehtävä ilmoitus työn-antajalle. Työnantaja voi varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi kieltää tällaisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 2 momentissa tarkoitetuilla perusteilla.

Työnantaja voi peruuttaa sivutoimiluvan 2 momentissa tarkoitetulla perusteella. Viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen sivutoimiluvan peruuttamista.

31 § (21.12.2012/1008)Terveystietojen antaminen

Viranhaltija on velvollinen antamaan työnantajan pyynnöstä asianomaisen tehtävän hoitami-sen edellytysten selvittämiseksi tarpeelliset tiedot työ- ja toimintakyvystään sen lisäksi, mitä työterveyshuoltolaissa (1383/2001) säädetään. Viranhaltija on myös velvollinen työnantajan

KirVESTES 2014-2016 321


määräyksestä osallistumaan terveydentilansa toteamiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutki-muksiin, jos se on välttämätöntä tehtävän hoitamisen edellytysten selvittämiseksi. Seurakun-nan papin viran haltijalle määräyksen antaa tuomiokapituli. Viranhaltijalle on ennen määräyk-sen antamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Potilaan itsemääräämisoikeuteen sovelletaan muutoin, mitä siitä erikseen säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista välttämättömistä kustannuksista vastaa työnantaja.

32 § (21.12.2012/1008)Työturvallisuus

Viranhaltijan on huolehdittava työturvallisuudesta siten kuin työturvallisuuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä viranhaltijan velvollisuudeksi säädetään.

33 § (21.12.2012/1008)Rikosrekisteriote

Virkasuhteeseen ottamisen edellytyksenä on lasten kanssa työskentelevien rikostaustan sel-vittämisestä annetun lain (504/2002) 2 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, että henkilö on toimit-tanut viran täyttävän viranomaisen pyynnöstä nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun otteen rikosrekisteristä. Rikosrekisteriotteen esittämiseen sovelletaan myös, mitä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain 6–10 §:ssä säädetään.

Jollei viran täyttämisestä päätettäessä ole käytettävissä 1 momentissa tarkoitettua rikosre-kisteriotetta, päätös tehdään ehdollisena. Virkaan ehdollisesti valitun on esitettävä rikosrekis-teriote viimeistään 30 päivän tai viran täyttävän viranomaisen erityisestä syystä myöntämän pidemmän määräajan kuluessa ehdollista valintaa koskevan päätöksen tiedoksisaannista uhalla, että päätös muutoin raukeaa. Viranomainen päättää virkasuhteen jatkumisesta tai rau-keamisesta.

34 § (21.12.2012/1008)Huumausainetesti

Virkasuhteeseen otettava henkilö voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 7 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa virkasuhteeseen ottamisen edellytyksenä. Oikeudesta velvoittaa viranhaltija esit-tämään huumausainetestiä koskeva todistus säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa.

Virkasuhteessa tapahtuvat muutokset (21.12.2012/1008)

35 § (21.12.2012/1008)Virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Työnantaja voi, varattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi, muuttaa virkasuhteen osa-aikaiseksi 52 §:ssä tarkoitetulla irtisanomisperusteella irtisanomisaikaa noudattaen. Seura-kunnan kappalaisen, seurakuntapastorin ja lehtorin virkasuhteen osa-aikaistamismenettelyyn sovelletaan, mitä papin virkasuhteen irtisanomisesta ja purkamisesta säädetään 59 §:n 2 ja 3 momentissa.

Kirkkoherran virkasuhde voidaan muuttaa osa-aikaiseksi vain viranhaltijan hakemuksesta.

Piispan ja kirkkoneuvoksen virkasuhdetta ei voi muuttaa osa-aikaiseksi.



36 § (21.12.2012/1008)Osa-aikaisen viranhaltijan oikeus kokoaikaiseen virkasuhteeseen

Työnantajan, joka tarvitsee uusia viranhaltijoita tehtäviltään samankaltaiseen kokoaikaiseen virkasuhteeseen, on 62 §:n estämättä ensisijaisesti tarjottava toistaiseksi virkaan otetulle osa-aikatyötä tekevälle viranhaltijalle mahdollisuus siirtyä tällaiseen virkasuhteeseen. Edellytyk-senä on, että viranhaltija on etukäteen kirjallisesti ilmoittanut haluavansa kokoaikaiseen vir-kasuhteeseen, hän täyttää tämän virkasuhteen kelpoisuusvaatimukset ja tehtävä on hänelle sopiva.

37 § (21.12.2012/1008)Virantoimitusvelvollisuuden muuttaminen

Toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi, va-rattuaan viranhaltijalle tilaisuuden tulla kuulluksi, päättää, että viranhaltijan virantoimitusvel-vollisuutta muutetaan, jos toiminnan uudelleen järjestely tai muu perusteltu syy sitä edellyttää.

Seurakunnan kappalaisen, seurakuntapastorin ja lehtorin viran haltijan virantoimitusvelvolli-suuden muuttamisesta päättää kirkkoherra. Seurakuntayhtymän seurakuntapastorin ja lehto-rin virantoimitusvelvollisuuden muuttamisesta päättää yhteinen kirkkoneuvosto, jollei ohje- tai johtosäännöllä toisin määrätä.

38 § (21.12.2012/1008)Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen

Viranhaltija voidaan siirtää saman työnantajan toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaa-timukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, jos:

1) hänen asemansa toistaiseksi otettuna tai määräaikaisena viranhaltijana ei muutu ja pe-rusteena on toiminnan tai tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvä perusteltu syy ja hänen varsinainen palkkansa ei alene;

2) hän on antanut siirtoon suostumuksensa; tai3) siirtoon on muu hyväksyttävä syy ja viranhaltija on antanut siirtoon suostumuksensa.

Viranhaltija voidaan perustellusta syystä siirtää enintään vuoden määräajaksi saman työnan-tajan toiseen virkasuhteeseen, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää ja jota voidaan pitää hänelle sopivana, edellyttäen, ettei viranhaltijan varsinainen palkka alene. Viranhaltijalle an-nettu määräys voidaan milloin tahansa peruuttaa ja asianomainen on velvollinen siirtymään välittömästi takaisin entiseen virkasuhteeseen siihen kuuluvin palkkaeduin. Peruutus tulee voimaan heti.

Viranhaltijalle on ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettua siirtämistä tai 2 momentissa tarkoitettua peruuttamista varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

39 § (21.12.2012/1008)Viranhaltijan asema seurakuntajaotuksen muuttamisessa ja liikkeen luovutukses-sa

Seurakuntajaotuksen muutoksen vaikutuksesta henkilöstön asemaan säädetään 13 luvussa sekä kirkkojärjestyksen 13 luvussa.

Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan tässä luvussa työnantajan toiminnon luovutta-mista toiselle työnantajalle, jos luovutettava kokonaisuus pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista virkasuhteista johtuvat

KirVESTES 2014-2016 323


oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät uudelle omistajalle tai haltijalle. Jos luovutus tapahtuu yksi-tyisoikeudelliselle yhteisölle tai säätiölle, siirtyvät viranhaltijat työsopimussuhteeseen luovutuk-sensaajan palvelukseen. Tällöin luovutuksensaajalle eivät siirry ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka johtuvat nimenomaan virkasuhteesta eivätkä ole ominaisia työsuhteelle.

Ennen luovutusta erääntyneestä palkasta tai muusta virkasuhdetta koskevasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovu-tuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä saatavasta, jollei muuta ole sovittu.

Luovutuksensaaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olleen virkaehto-sopimuksen määräyksiä, kuten työehtosopimuslaissa (436/1946) säädetään.

Virkavapaa (21.12.2012/1008)

40 § (21.12.2012/1008)Virkavapaa

Viranhaltijalle voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi vapautus virkatehtävien hoitami-sesta joko kokonaan tai osittain, jollei toisin säädetä.

Viranhaltijalla on oikeus saada vapaata työstään kunnallisen luottamustoimen hoitamista var-ten siten kuin kuntalain (365/1995) 32 b §:ssä säädetään.

Viranhaltijan osa-aikaiseen sairauspoissaoloon sovelletaan, mitä työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 11 a §:ssä säädetään.

41 § (21.12.2012/1008)Virkavapaan hakeminen ja myöntäminen

Virkavapaata on haettava kirjallisesti, jollei muualla toisin säädetä tai virkaehtosopimuksessa toisin määrätä.

Virkavapaan myöntäminen ja sen pituus ovat työnantajan harkinnassa, jollei muualla toisin säädetä tai virkaehtosopimuksessa toisin määrätä. Mikäli virkavapaata ei voida myöntää ha-kemuksen mukaisesti, hakemus on hylättävä, jollei viranhaltija kirjallisesti suostu sen myöntä-miseen muulla tavalla.

Jos viranhaltija on ollut poissa virantoimituksesta eikä hänelle ole myönnetty virkavapaata, poissaolo merkitään jälkikäteen virkavapaaksi, mikäli työnantaja toteaa poissaolon johtuneen ylivoimaisesta esteestä tai muusta pätevästä syystä.

Kirkkojärjestyksessä säädetään virkavapaan myöntävästä viranomaisesta. Kirkkohallitus voi antaa tarkempia määräyksiä seurakunnan pappien virkavapaan sekä vuosiloman ja vapaa-ajan järjestämisestä.

42 § (21.12.2012/1008)Virkavapaan keskeyttäminen ja peruuttaminen

Virkavapaan keskeyttäminen tai peruuttaminen viranhaltijan pyynnöstä on työnantajan harkin-nassa, jollei laissa toisin säädetä tai virkaehtosopimuksessa toisin määrätä.

Virkavapaa keskeytyy siksi ajaksi, kun virkavapaana oleva viranhaltija suostumuksensa perus-teella perustellusta syystä määrätään suorittamaan joitakin virkatehtäviä.

Jos virkavapaata käytetään muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty, virkavapaa voidaan keskeyttää tai peruuttaa. Ennen päätöksen tekemistä viranhaltijalle on varattava tilai-suus tulla kuulluksi.



43 § (21.12.2012/1008)Perhevapaat

Viranhaltijalla on oikeus saada virkavapaata perhevapaiden vuoksi siten kuin työsopimuslais-sa säädetään.

Lomauttaminen (21.12.2012/1008)44 § (21.12.2012/1008)

Lomauttaminen

Työnantajalla on oikeus lomauttaa viranhaltija siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskey-tetään toistaiseksi tai määräajaksi joko kokonaan tai osittain virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa, jos työnantajalla on 52 §:n mukainen peruste irtisanoa virkasuhde. Kirkkoherraa, piispaa ja kirkkoneuvosta ei voida lomauttaa. Seurakunnan muun papin sekä lehtorin lomaut-tamisesta on pyydettävä tuomiokapitulin lausunto. Lomauttaminen ei estä viranhaltijaa otta-masta lomautusajaksi muuta työtä.

Viranhaltija voidaan 1 momentissa mainitulla tavalla lomauttaa enintään 90 päivän ajaksi, jos tehtävät tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat tilapäisesti vähentyneet eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muita tehtäviä tai työnantajan tarpeisiin sopivaa koulutusta. Virkaeh-tosopimuksella ei voida sopia edellä tarkoitetun lomautuksen enimmäisajan pidentämisestä.

Virkasuhteen kestäessä voidaan työnantajan aloitteesta sopia viranhaltijan ja työnantajan kes-ken viranhaltijan lomauttamisesta 1 momentissa mainitulla tavalla silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilan vuoksi.

Jos viranhaltija on lomautettu toistaiseksi, on virantoimituksen alkamisesta ilmoitettava vähin-tään viikkoa ennen, jollei toisin ole sovittu.

Jos lomauttamista koskeva päätös on kumottu oikaisuvaatimuksen tai valituksen johdosta muulla kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla perusteella ja työnantaja on uudella päätöksellä päättänyt samasta lomauttamisesta ja tämä päätös on saanut lainvoiman, katsotaan lomaut-taminen tehdyksi ensin tehdyn päätöksen mukaisesti, jollei ensin tehdyn päätöksen lomautuk-sen ilmoitusajasta tai lomautuksen peruuntumisesta muuta johdu.

45 § (21.12.2012/1008)Lomautusmenettely

Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä viranhaltijalle ennakko-selvitys lomautuksen perusteista sekä sen arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alka-misajankohdasta ja kestosta. Jos lomautus kohdistuu useaan viranhaltijaan, selvitys voidaan antaa luottamusmiehelle tai viranhaltijoille yhteisesti. Selvitys on annettava viipymättä lomau-tuksen tarpeen tultua työnantajan tietoon. Selvitystä ei tarvitse esittää, jos työnantajan on vir-kaehtosopimuksen perusteella esitettävä vastaava selvitys.

Lomautuspäätöksessä tulee mainita lomautuksen peruste, alkamisaika ja määräaikaisen lomautuksen kesto sekä toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen osalta sen arvioitu kesto. Lo-mautusta koskeva päätös on annettava viranhaltijalle tiedoksi kirjallisesti vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautuspäätös annetaan viranhaltijalle henkilökohtaisesti. Jos lomautuspäätöstä ei voida antaa henkilökohtaisesti, sen saa toimittaa kirjeitse samaa määräaikaa noudattaen. Kirjeitse toimitetun päätöksen katsotaan tulleen viranhaltijan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on lähetetty. Lomautuspäätös on annettava tiedoksi luottamusmiehelle ja lomautuksen kohdistuessa vähintään kymmeneen vi-ranhaltijaan myös työvoimaviranomaiselle.

KirVESTES 2014-2016 325


46 § (21.12.2012/1008)Virkasuhteen irtisanominen lomautuksen yhteydessä

Lomautetulla viranhaltijalla on oikeus irtisanoa virkasuhde ilman irtisanomisaikaa päättymään milloin tahansa lomautusaikana, ei kuitenkaan viimeisen viikon aikana ennen lomautuksen päättymistä, jos lomautuksen päättymisaika on hänen tiedossaan. Muu sopimus on mitätön.

Jos lomauttaminen on tullut voimaan viranhaltijan saamatta hyväkseen 55 §:n 1 momentin mu-kaista irtisanomisaikaa ja työnantaja irtisanoo viranhaltijan ennen lomautuksen päättymistä, viranhaltijalla on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa. Irtisanomisajan pal-kasta saadaan vähentää 14 päivän palkka, jos viranhaltija on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa noudattaen.

Milloin lomauttaminen on tullut voimaan viranhaltijan saamatta hyväkseen virkasuhteen lak-kaamista koskevaa irtisanomisaikaa ja toistaiseksi voimassa oleva lomauttaminen on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää, lomautetulla viranhaltijalla on virkasuhteen irti-sanoessaan oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa kuten 2 momentissa sää-detään.

47 § (21.12.2012/1008)Menetettyjen ansioiden korvaaminen lomautusajalta

Jos lomautusta koskeva päätös 44 §:n 1 tai 2 momentin vastaisena kumotaan lainvoimaisel-la päätöksellä, viranhaltijalle maksetaan lainvastaisen lomautuksen vuoksi saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio siten kuin 61 §:ssä säädetään.

Virkasuhteen päättyminen (21.12.2012/1008)

48 § (21.12.2012/1008)Virkasuhteen päättyminen ilman irtisanomista

Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa:

1) kun määräaika, joksi viranhaltija on otettu, on kulunut loppuun;2) kun määrätehtävää varten otetun viranhaltijan tehtävä on suoritettu;3) sijaiseksi otetun määräaikaisen viranhaltijan määräajasta riippumatta, kun toistaiseksi

otettu viranhaltija palaa virantoimitukseen, jos toistaiseksi otetulla viranhaltijalla on lakiin tai virkaehtosopimuksen määräykseen perustuva ehdoton oikeus palata virantoimituk-seen;

4) kun viranhaltijalle on virkasuhteen perusteella myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke tois-taiseksi, sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltijan oikeus sairaus-ajan palkan saamiseen on päättynyt, tai jos työnantaja on saanut työkyvyttömyyseläke-päätöksestä tiedon myöhemmin, tiedoksisaantipäivästä lukien;

5) viranhaltijan 16 §:n 3 momentissa tai 33 §:n 2 momentissa tarkoitetun valinnan raukea-mista koskevan päätöksen tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä lukien;

6) sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana viranhaltija täyttää 68 vuotta, jollei vi-ranhaltijan kanssa sovita virkasuhteen määräaikaisesta jatkamisesta.

Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista myös silloin, kun viranhaltija eroaa kirkosta. Irtisano-miseen oikeutetun viranomaisen on tällöin päätöksellään viipymättä todettava virkasuhteen lakkaaminen. Virkasuhde katsotaan lakanneeksi sinä päivänä, kun irtisanomiseen oikeutettu viranomainen on antanut virkasuhteen lakkaamista koskevan päätöksen tiedoksi viranhalti-jalle. Ennen kuin virkasuhde todetaan lakanneeksi, viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Tuomiokapituli tekee seurakunnan papin ja lehtorin kanssa 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetun



sopimuksen seurakuntaa kuultuaan.

Papin viran haltijan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, kun tuomioka-pituli on 5 luvun 3 §:n perusteella myöntänyt papille eron pappisvirasta tai määrännyt hänet menettämään pappisvirkansa. Lehtorin viran haltijan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa, jos tuomiokapituli on tämän luvun 29 §:n perusteella määrännyt hänet me-nettämään oikeutensa toimia lehtorina.

49 § (21.12.2012/1008)Piispan virkasuhteen päättyminen

Jos piispa ennen säädettyä eroamisikää ilmoittaa erostaan tuomiokapitulille, hänen virkasuh-teensa päättyy ilmoituksessa mainittuna ajankohtana.

Tuomiokapituli myöntää piispalle eron, jollei virkasuhde ole muutoin päättynyt. Ero voidaan myöntää hakemuksetta piispalle, joka on pysyvästi menettänyt työkykynsä.

50 § (21.12.2012/1008)Viranhaltijasta johtuvat irtisanomisperusteet

Työnantaja ei saa irtisanoa virkasuhdetta viranhaltijasta johtuvasta syystä ilman asiallista ja painavaa syytä. Tällaisena syynä irtisanomiselle voidaan pitää virkasuhteeseen liittyvien vel-voitteiden vakavaa rikkomista sekä sellaisten viranhaltijan henkilöön liittyvien työntekoedel-lytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi viranhaltija ei enää kykene selviytymään teh-tävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja viranhaltijan olosuhteet kokonaisuudessaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu syy ei ole ainakaan:

1) viranhaltijan sairaus, vamma tai tapaturma, ellei viranhaltijan työkyky ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edel-lyttää virkasuhteen jatkamista;

2) osallistuminen viranhaltijayhdistyksen päätöksen perusteella yhdistyksen toimeenpane-maan työtaistelutoimenpiteeseen;

3) viranhaltijan poliittinen, uskonnollinen tai muu mielipide tai osallistuminen yhteiskunnalli-seen tai yhdistystoimintaan;

4) turvautuminen viranhaltijan käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin.

Viranhaltijaa, joka on laiminlyönyt virkasuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdol-lisuus korjata menettelynsä.

Työnantajan on ennen irtisanomista selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamal-la viranhaltija muuhun virkasuhteeseen.

Jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnan-tajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, 3 ja 4 momenttia ei sovelleta.

51 § (21.12.2012/1008)Viranhaltijasta johtuvaan irtisanomisperusteeseen vetoaminen

Irtisanominen on tehtävä 50 §:ssä säädetyllä perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut irtisanomisesta päättävän viranomaisen tietoon.

KirVESTES 2014-2016 327


52 § (21.12.2012/1008)Taloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet

Virkasuhde voidaan irtisanoa, kun viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysy-västi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjeste-lyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viran-haltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhtee-seen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua perustetta irtisanomiseen ei katsota olevan ainakaan silloin, kun:

1) irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden henkilön ottaminen samankal-taisiin tehtäviin eikä työnantajan toimintaedellytyksissä ole vastaavana aikana tapahtunut muutoksia;

2) irtisanomisen syyksi ilmoitetut tehtävien uudelleenjärjestelyt eivät tosiasiallisesti vähennä työnantajalla tarjolla olevia tehtäviä tai muuta tehtävien laatua.

53 § (21.12.2012/1008)Erityinen irtisanomissuoja

Viranhaltijalla, jolle on myönnetty virkavapaata perhevapaiden vuoksi, on sama irtisanomis-suoja kuin työntekijällä työsopimuslain mukaan. Sama koskee viranhaltijaa, joka on raskaana tai joka tulee käyttämään oikeuttaan edellä tarkoitettuihin vapaisiin.

Luottamusmiehen virkasuhde voidaan irtisanoa 50 §:n perusteella vain, jos niiden viranhaltijoi-den ja työntekijöiden enemmistö, joiden luottamusmiehenä hän on, antaa siihen suostumuk-sensa. Virkasuhde voidaan irtisanoa 52 §:n perusteella vain, jos työ kokonaan päättyy eikä viranhaltijalle voida järjestää muuta työtä, joka vastaa hänen ammattitaitoaan, tai kouluttaa häntä muuhun työhön.

54 § (21.12.2012/1008)Irtisanomisoikeus liikkeen luovutuksen yhteydessä

Luovutuksensaaja ei saa irtisanoa viranhaltijan palvelussuhdetta pelkästään liikkeen luovutuk-sen perusteella.

Työnantajan luovuttaessa liikkeensä 39 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla viranhaltija saa virkasuhteessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippumatta irtisanoa virkasuhteen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovu-tuspäivää. Jos hänelle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa palvelus-suhteensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta.

55 § (21.12.2012/1008)Irtisanomisaika

Työnantajan irtisanoessa viranhaltijan virkasuhteen irtisanomisaika on vähintään:

1) 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut enintään vuoden;2) yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli vuoden, mutta enintään

neljä vuotta;3) kaksi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli neljä vuotta, mutta enin-



tään kahdeksan vuotta;4) neljä kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli kahdeksan vuotta, mut-

ta enintään 12 vuotta;5) kuusi kuukautta, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli 12 vuotta;6) kaksi kuukautta, kun kysymyksessä on kirkkoherran, piispan tai kirkkoneuvoksen virka.

Viranhaltijan irtisanoessa virkasuhteensa irtisanomisaika on vähintään:

1) 14 päivää, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä enintään viisi vuotta;2) yksi kuukausi, jos palvelussuhde on jatkunut keskeytyksettä yli viisi vuotta;3) kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu kirkkovaltuustolle tai yhteiselle kirkko-

valtuustolle;4) kaksi kuukautta, kun kysymyksessä on kappalainen, kirkkoherra, piispa tai kirkkoneuvos.

Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tiedoksi. Viranhaltijan suostumuksella voidaan noudattaa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua lyhy-empää irtisanomisaikaa.

56 § (21.12.2012/1008)Virkasuhteen purkaminen

Työnantaja saa purkaa viranhaltijan virkasuhteen noudatettavasta irtisanomisajasta tai mää-räajan pituudesta riippumatta päättyväksi heti. Virkasuhde voidaan purkaa vain erittäin pai-navasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää laista tai määräyksistä johtuvien, virkasuh-teeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pi-tuista aikaa.

57 § (21.12.2012/1008)Purkamisoikeuden raukeaminen

Purkamisoikeus raukeaa, jollei syy ole jo aikaisemmin menettänyt merkitystään, 14 päivän kuluttua siitä, kun työnantaja on saanut tiedon purkamisen aiheesta tai, jos syy on jatkuva, siitä kun työnantaja on saanut tiedon sen lakkaamisesta. Jos purkaminen estyy pätevästä syystä, virkasuhde saadaan purkaa 14 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta.

58 § (21.12.2012/1008)Virkasuhteen päättämismenettely

Ennen kuin työnantaja irtisanoo tai purkaa tai päättää virkasuhteen raukeamisesta 16 §:n 3 momentin mukaisesti, viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi virkasuhteen päättä-misen syistä. Viranhaltijalla on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Oikeudesta käyttää avustajaa on ilmoitettava viranhaltijalle. Työnantajan päätös irtisanomisesta, purkamisesta tai raukeamisesta on perusteluineen merkittävä pöytäkirjaan.

Päätös virkasuhteen irtisanomisesta, purkamisesta tai raukeamisesta on annettava viranhalti-jalle todisteellisesti tiedoksi siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään.

59 § (21.12.2012/1008)Virkasuhteen irtisanova tai purkava viranomainen

Viranhaltijan irtisanoo ja hänen virkasuhteensa purkaa:

1) seurakunnassa kirkkoneuvosto, seurakuntaneuvosto tai ohjesäännössä määrätty muu viranomainen;

KirVESTES 2014-2016 329


2) seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkoneuvosto tai ohjesäännössä määrätty muu viran-omainen;

3) tuomiokapitulissa tuomiokapituli;4) kirkkohallituksessa kirkkohallitus, jollei toisin säädetä.

Seurakunnan tai seurakuntayhtymän papin ja lehtorin viran haltijan irtisanoo 50 §:ssä sääde-tyllä viranhaltijasta johtuvalla perusteella tai 52 §:ssä säädetyillä taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tai hänen palvelussuhteensa purkaa 56 §:ssä säädetyllä perusteella tuomiokapituli. Jos tuomiokapituli irtisanoo papin tai lehtorin tai purkaa hänen palvelussuhteensa, sen on en-nen päätöksen tekemistä varattava seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle mahdollisuus antaa asiasta lausunto.

Seurakunnan kirkkoneuvostolla, seurakuntaneuvostolla tai seurakuntayhtymän yhteisellä kirk-koneuvostolla on oikeus 2 momentissa tarkoitetuilla perusteilla tehdä tuomiokapitulille esitys papin tai lehtorin virkasuhteen irtisanomisesta tai virkasuhteen purkamisesta. Tuomiokapitulin on käsiteltävä asia kiireellisenä. Tuomiokapituli voi päättää papin tai lehtorin virkasuhteen pur-kamisesta 57 §:ssä säädetyn määräajan päättymistä seuraavassa tuomiokapitulin istunnossa, jos asia on seurakunnan esityksestä pantu 57 §:ssä säädetyn määräajan aikana tuomiokapi-tulissa vireille.

Kirkkoherran sekä seurakunnan ainoan kanttorin tai diakonian viranhaltijan virkasuhdetta ei voida irtisanoa tämän luvun 52 §:ssä säädetyllä taloudellisella ja tuotannollisella perusteella.

60 § (21.12.2012/1008)Virkasuhteen jatkuminen

Viranhaltijan virkasuhde jatkuu katkeamattomana, jos virkasuhteen irtisanominen tai purka-minen on lainvoimaisen päätöksen mukaan tapahtunut ilman laissa säädettyä irtisanomis- tai purkamisperustetta. Viranhaltijan virkasuhde jatkuu katkeamattomana myös, jos 16 §:n 3 mo-mentissa tarkoitettu päätös virkasuhteen raukeamisesta on lainvoimaisen päätöksen mukaan tehty ilman laissa säädettyä perustetta.

Jos irtisanomista, purkamista tai raukeamista koskeva päätös on kumottu oikaisuvaatimuksen tai valituksen johdosta muulla kuin 1 momentissa tarkoitetulla perusteella ja työnantaja on uudella päätöksellä päättänyt virkasuhteen ja tämä päätös on saanut lainvoiman, katsotaan virkasuhde päättyneeksi asiassa ensin tehdyn päätöksen mukaisesti, jollei irtisanomisajasta muuta johdu.

Mikäli tuomioistuin 56 §:ssä säädetyssä tapauksessa katsoo työnantajalla olleen irtisanomis-perusteen, virkasuhteen katsotaan jatkuvan viranhaltijaan noudatettavan irtisanomisajan päät-tymiseen saakka ja viranhaltijalla on oikeus saada irtisanomisajan palkkansa.

61 § (21.12.2012/1008)Menetettyjen ansioiden korvaaminen

Kun virkasuhteen päättämistä koskeva asia on 60 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksis-sa lainvoimaisesti ratkaistu ja työnantaja on saanut tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetun selvityksen, viranhaltijalle maksetaan viipymättä virkasuhteen lainvastaisen päättämisen joh-dosta saamatta jäänyt säännöllisen työajan ansio vähennettynä samalta ajalta muissa palve-lussuhteissa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaitulla vastaavalla ansiolla, jota viranhalti-ja ei olisi saanut virkaa hoitaessaan. Samoin otetaan vähennyksenä huomioon viranhaltijalle maksettu työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitettu ansiopäiväraha, peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä vastaavalta ajalta hänelle maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukainen päivärahaetuus.

Viranhaltija on velvollinen esittämään työnantajalle viipymättä luotettavan selvityksen saamis-taan 1 momentissa tarkoitetuista muista ansiotuloista, ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta,



työmarkkinatuesta sekä sairausvakuutuskorvauksista.

Työnantaja on velvollinen viipymättä maksamaan työttömyysvakuutusrahastolle 75 prosenttia ja asianomaiselle työttömyyskassalle 25 prosenttia viranhaltijalle maksetusta ansiopäivära-hasta ja Kansaneläkelaitokselle viranhaltijalle maksetun peruspäivärahan tai työmarkkinatuen.

Viranhaltijan eläke-etuja määrättäessä katsotaan palkkatuloksi 1 momentissa tarkoitettu an-sio, jossa on vähennyksenä otettu huomioon 1 momentissa tarkoitetussa muussa palvelus-suhteessa, ammatinharjoittajana tai yrittäjänä ansaittu, eläkkeeseen oikeuttava tulo. Vähen-nyksenä ei oteta huomioon 1 momentissa tarkoitettuja päivärahoja tai työmarkkinatukea. Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, viranhaltijan katsotaan eläkeoikeutta määrättäessä olleen jatkuvassa virkasuhteessa myös 1 momentissa mainittuna aikana, vaikka hänelle ei tältä ajalta jäisi maksuun lainkaan ansiota.

Mitä tässä pykälässä säädetään ansiopäivärahasta, peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta, koskee myös työttömyysturvalain perusteella maksettua ansioon suhteutettua päivärahaa ja peruspäivärahaa sekä työmarkkinatukea.

62 § (21.12.2012/1008)Irtisanotun viranhaltijan takaisin ottaminen

Jos työnantaja on irtisanonut toistaiseksi otetun viranhaltijan 52 §:n mukaisilla perusteilla ja työnantaja tarvitsee yhdeksän kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä viranhaltijaa tehtäviltään samankaltaiseen toistaiseksi voimassa olevaan tai yli kuusi kuukautta kestävään virkasuhteeseen, työnantajan on tiedusteltava paikalliselta työvoimaviranomaiselta, onko ir-tisanottuja viranhaltijoita etsimässä tämän viranomaisen välityksellä työtä, ja myönteisessä tapauksessa tarjottava työtä ensisijaisesti irtisanotuille kelpoisuusvaatimukset täyttäville vi-ranhaltijoille. Sama velvollisuus koskee 39 §:ssä tarkoitettua luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut viranhaltijan ennen luovutushetkeä.

Työnantajan, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 1 momentissa tarkoitetun velvol-lisuuden täyttämisen, on korvattava viranhaltijalle näin aiheuttamansa vahinko.

Virantoimituksesta pidättäminen (21.12.2012/1008)

63 § (21.12.2012/1008)Virantoimituksesta pidättäminen

Jos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen virantoimituksessa vir-karikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, hänet voidaan pi-dättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta ja pappi myös pappisviran toimittamisesta. Jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos, asia on viipymättä ilmoitettava esi-tutkintaviranomaiselle tutkintaa varten.

Jos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen rikokseen virantoimi-tuksen ulkopuolella, hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoi-mituksesta ja pappi myös pappisviran toimittamisesta, jos asiassa ilmenneillä seikoilla voi olla vaikutusta viranhaltijan edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä.

Muussa kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa viranhaltija voidaan pidättää viran-toimituksesta siksi ajaksi, kun viranhaltija ei voi hänestä johtuvasta syystä suorittaa asianmu-kaisesti virkatehtäviään.

Tämän luvun 64 §:ssä sanottu viranomainen voi päättää viranhaltijan väliaikaisesta virantoi-mituksesta pidättämisestä ja papin väliaikaisesta pidättämisestä pappisviran toimittamisesta kunnes virantoimituksesta pidättämisestä päättävä viranomainen on tehnyt asiasta päätöksen, kuitenkin enintään neljän viikon ajaksi.

KirVESTES 2014-2016 331


64 § (21.12.2012/1008)Virantoimituksesta pidättämisestä päättävä viranomainen

Papin viran ja lehtorin viran haltijan virantoimituksesta pidättämisestä ja papin pidättämisestä pappisviran toimittamisesta päättää tuomiokapituli. Kirkkoherran virantoimituksesta pidättämi-sestä väliaikaisesti päättää piispa. Seurakunnan muun papin viran haltijan ja lehtorin viran hal-tijan virantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää kirkkoherra. Seurakuntayhtymän papin ja lehtorin virantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää yhteisen kirkkoneu-voston puheenjohtaja. Pappisviran toimittamisesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää piispa.

Seurakunnan viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää kirkkoneuvosto, seura-kuntaneuvosto tai ohjesäännössä määrätty muu viranomainen. Seurakunnan viranhaltijan vi-rantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää kirkkoherra.

Seurakuntayhtymän viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää yhteinen kirkko-neuvosto tai ohjesäännössä määrätty muu viranomainen. Seurakuntayhtymän viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää yhteisen kirkkoneuvoston puheenjoh-taja.

Tuomiokapitulin viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää tuomiokapituli. Tuo-miokapitulin viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää piispa.

Kirkkohallituksen viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää kirkkohallitus. Kirkko-hallituksen viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää kansliapääl-likkö.

65 § (21.12.2012/1008)Virantoimituksesta pidättämisessä noudatettava menettely

Väliaikaisesta virantoimituksesta tai pappisviran toimittamisesta pidättämisestä päättäneen vi-ranhaltijan on viipymättä saatettava asia toimivaltaisen viranomaisen päätettäväksi.

Ennen kuin virantoimituksesta taikka pappisviran tai lehtorin viran toimittamisesta pidättämi-sestä tehdään päätös, viranhaltijalle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Pappisviran toimittamisesta pidättämisessä noudatetaan 5 luvun 3 §:ssä säädettyä menettelyä. Tuomioka-pitulin on ennen papin virantoimituksesta pidättämistä varattava kirkkoneuvostolle, seurakun-taneuvostolle tai yhteiselle kirkkoneuvostolle mahdollisuus antaa asiassa lausunto.

Virantoimituksesta ja pappisviran toimittamisesta pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön heti.

66 § (21.12.2012/1008)Virantoimituksesta pidättämisen uudelleenarviointi

Virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen toimielimen tulee seurata virantoimituksesta pi-dättämisen perusteita ja tarvittaessa olosuhteiden muututtua tehdä asiasta uusi päätös. Viran-toimituksesta pidättämisen jatkaminen tulee ottaa viipymättä käsiteltäväksi viranhaltijan sitä vaatiessa.

Erinäiset säännökset (21.12.2012/1008)

67 § (21.12.2012/1008)Irtisanomisperusteiden tutkiminen virkasuhteen purkamista koskevassa asiassa

Jos tuomioistuin katsoo virkasuhteen purkamista koskevaa asiaa käsitellessään, että 56 §:ssä säädetyt purkamisperusteet eivät täyty, tuomioistuimen on vaadittaessa harkittava, onko työn-antajalla ollut 50 §:ssä säädetty irtisanomisperuste.



68 § (21.12.2012/1008)Valituksen käsittely

Virkasuhteen irtisanomista, purkamista ja osa-aikaistamista sekä virantoimituksesta pidättä-mistä koskeva valitus on käsiteltävä tuomioistuimessa kiireellisenä.

69 § (21.12.2012/1008)Yhdistymisvapaus

Viranhaltijalla on oikeus kuulua yhdistykseen sekä osallistua tällaisen yhdistyksen toimintaan. Hänellä on myös oikeus perustaa yhdistys. Viranhaltijalla on niin ikään vapaus olla kuulumatta edellä tarkoitettuun yhdistykseen. Tämän oikeuden ja vapauden käytön estäminen ja rajoitta-minen on kiellettyä.

70 § (21.12.2012/1008)Palkkasaatavan vanhentuminen

Viranhaltijan on esitettävä virkasuhteesta johtuvaa palkkaa tai muuta taloudellista etuutta kos-keva kirjallinen vaatimus kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona asianomainen palkkaerä tai muu etu olisi ollut maksettava tai annettava. Jos edellä tarkoitet-tua vaatimusta ei ole esitetty määräajan kuluessa, oikeus palkkaan tai muuhun taloudelliseen etuuteen on menetetty.

Mitä 1 momentissa säädetään viranhaltijasta, koskee myös henkilöä, jonka virkasuhde on la-kannut, sekä viranhaltijan kuolinpesää.

71 § (21.12.2012/1008)Palkan takaisinperiminen

Työnantaja voi päättää aiheettomasti maksetun palkan tai muun palvelussuhteesta johtuvan taloudellisen etuuden perimisestä takaisin. Takaisinperintä voidaan suorittaa myös siten, että perittävä määrä vähennetään seuraavan tai seuraavien palkanmaksujen yhteydessä viran-haltijan palkasta, jos tämä on edelleen saman työnantajan palveluksessa. Takaisinperintää koskevassa päätöksessä on mainittava takaisin perittävä määrä ja takaisinperinnän peruste.

Kulloinkin suoritettavasta palkasta ei saa 1 momentin nojalla periä enempää kuin mitä palkasta lain mukaan saadaan ulosmitata.

Työnantaja voi luopua takaisinperinnästä joko kokonaan tai osittain, jos takaisinperintää on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.

Jos takaisinperinnästä ei ole tehty päätöstä tai asiaa pantu vireille muussa järjestyksessä kol-men vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana aiheeton palkan tai muun etuuden määrä on maksettu, oikeus takaisinperintään on lakannut.

72 § (21.12.2012/1008)Eräiden vaatimusten käsittelyjärjestys

Edellä 9 §:n 3 momentissa, 46 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 62 §:n 2 momentissa tarkoitettua korvausta koskevat vaatimukset käsitellään hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.

Hallintoriita-asiana käsitellään viranhaltijan hakemuksesta myös virkasuhteen määräaikaisuu-den perusteita koskeva asia.

KirVESTES 2014-2016 333


73 § (21.12.2012/1008)Työtodistus

Viranhaltijalla on virkasuhteen päättyessä oikeus pyynnöstä saada työnantajalta kirjallinen to-distus virkasuhteen kestoajasta ja tehtävien laadusta. Viranhaltijan nimenomaisesta pyynnös-tä todistuksessa on lisäksi mainittava virkasuhteen päättymisen syy sekä arvio viranhaltijan työtaidosta, ahkeruudesta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi.

Työnantajalla on velvollisuus antaa viranhaltijalle työtodistus, jos sitä pyydetään kymmenen vuoden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. Todistusta viranhaltijan työtaidosta, ahkeruu-desta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa virkasuhteen päättymi-sestä.

Jos virkasuhteen päättymisestä on kulunut yli kymmenen vuotta, työtodistus on annettava vain, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Samoin edellytyksin työnanta-jan on annettava kadonneen tai turmeltuneen työtodistuksen tilalle uusi todistus.

Kirkkoherralle työtodistuksen antaa tuomiokapituli. Kirkkoherra antaa työtodistuksen kappalai-selle, seurakuntapastorille ja lehtorille.


LIITE 24 KIRKKOJÄRJESTYKSEN VIRKAMIESOIKEUDELLISET SÄÄNNÖKSET

Kirkkojärjestyksen (1055/1993) virkamiesoikeudelliset säännökset

III Osa

Pappisvirka, viranhaltijat ja työntekijät

5 lukuPappisvirka

1 §

Papin erityisenä tehtävänä on julkisen jumalanpalveluksen toimittaminen ja pyhien sakrament-tien jakaminen, muiden kirkollisten toimitusten hoitaminen sekä yksityinen sielunhoito ja rippi.

Pappisvirkaan vihkimisen toimittaa piispa. Piispan viran ollessa avoinna tai piispan olles-sa estyneenä tuomiokapituli voi kutsua toisen piispan toimittamaan pappisvihkimyksen. (11.5.2001/439)

Arkkihiippakunnassa kirkkolain 5 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun, pappisvirkaan vihit-täväksi hyväksymistä koskevan päätöksen tekemiseen osallistuu ja vihkimisen toimittaa ark-kipiispa tai piispa ottaen huomioon, mitä 18 luvun 1 a §:ssä on määrätty tehtävien jaosta. (7.11.1996/678 v. 1997)

2 §

Papiksi vihittävän tulee olla

1) jumalaapelkääväjakristillisestäelämästääntunnettukonfirmoitukirkonjäsen;2) suorittanut yliopistossa sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksy-

nyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi; sekä (12.11.2010/1009 v. 2012)

3 kohta on kumottu P:llä 12.11.2010/1009 v. 2012.

4) muutoinkin pappisvirkaan soveltuva.

(9.11.2002/50 v. 2003)

Piispainkokous antaa tarkemmat määräykset vihkimistä hakevalta vaadittavista todistuksista.

3 § (11.5.2006/590)

3 § on kumottu P:llä 11.5.2006/590.

4 §

Papiksi vihkimistä pyytävän tulee piispalle ja muille tuomiokapitulin jäsenille osoittaa kykene-vänsä hoitamaan pappisvirkaa ja sitä varten annettava tuomiokapitulin määräämät näytteet.

5 §

Papiksi voidaan vihkiä henkilö, joka

1) on kutsuttu toimittamaan papinvirkaa;2) toimii viranhaltijana kirkkohallituksessa tai tuomiokapitulissa; (9.11.2002/1275 v. 2003)

KirVESTES 2014-2016 335

LIITE 24KIRKKOJÄRJESTYKSEN VIRKAMIESOIKEUDELLISET SÄÄNNÖKSET

3) on kutsuttu kirkon lähetysjärjestön tai 6 luvun 38 §:ssä mainituin edellytyksin muun kristil-lisen yhteisön palvelukseen; tai (12.11.2010/1009 v. 2012)

4) toimii teologisen tieteen opettajana yliopistossa tai muussa korkeakoulussa taikka us-konnonopettajana oppilaitoksessa ja sitoutuu tuomiokapitulin harkitsemalla tavalla hoi-tamaan myös papinvirkaan kuuluvia tehtäviä seurakunnassa sen mukaan kuin hänen päätoimensa sallii.

6 §

Papiksi vihittävän on annettava virkaan vihittäessä seuraava lupaus:

Minä N.N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edis-tä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan. Tahdon noudattaa kirkon lakia ja järjestys-tä sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita. Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän Jumala minua auttakoon.

7 §

Papiksi vihkimisen tapahduttua vihitylle annetaan vihkijän allekirjoittama pappeuskirja todis-tukseksi siitä, että hänet on kutsuttu ja vihitty pappisvirkaan.

8 § (11.5.2001/1558)

Toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskonnollisen yhdyskunnan papin oi-keuttamisesta toimittamaan pappisvirkaa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa päättävät piispa ja tuomiokapituli. Hakijan on annettava tämän luvun 4 §:ssä mainitut näytteet ja 6 §:ssä oleva lupaus. Lisäksi on noudatettava, mitä papiksi vihkimisen edellytyksistä on edellä määrät-ty. Jos häntä ei aikaisemmin ole vihitty papiksi evankelis-luterilaisessa tai sellaisessa kirkossa, jolla on ehtoollisyhteys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa, hänet on vihittävä pap-pisvirkaan.

Jos kirkolliskokous on hyväksynyt muun kristillisen kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan kans-sa tehdyn sopimuksen pappisviran vastavuoroisesta hyväksymisestä, tuon kirkon tai uskon-nollisen yhdyskunnan papin on saadakseen toimittaa pappisvirkaa annettava vain tämän luvun 4 §:ssä tarkoitetut näytteet.

9 §

Jos pappia pyydetään tekemään papillista palvelusta muulle kuin evankelis-luterilaiseen kirk-koon kuuluvalle kristitylle, hän ei saa siitä kieltäytyä, ellei sellaisen palveluksen tekeminen ole ristiriidassa lain, kirkkojärjestyksen tai kirkon tunnustuksen kanssa. Toimitus on suoritettava kirkkokäsikirjan mukaan.

10 § (Kirkolliskokouksen päätös 8.11.2013)

Pappi kuuluu siihen hiippakuntaan, jossa hänet on vihitty pappisvirkaan tai johon hän on tuo-miokapitulin suostumuksella siirtynyt. Jos pappi nimitetään papin virkaan toisessa hiippakun-nassa, hän siirtyy tähän hiippakuntaan. Papin virasta taikka muusta seurakunnan, seurakun-tayhtymän, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen virasta eronnut pappi kuuluu siihen hiippakun-taan, johon hän erotessaan kuului tai johon hän on tuomiokapitulin suostumuksella siirtynyt.

Seurakuntayhtymän palveluksessa oleva pappi voi kuulua siihen hiippakuntaan, johon seura-kuntien läsnä olevien jäsenten kielellinen vähemmistö kuuluu.




Seurakunnan palveluksessa oleva pappi kuuluu samaan rovastikuntaan kuin seurakunta. Seu-rakuntayhtymän palveluksessa oleva pappi kuuluu samaan rovastikuntaan kuin seurakuntayh-tymä.

Jos seurakuntayhtymän alueella on useita samankielisiä rovastikuntia, tuomiokapituli määrää, mihin rovastikuntaan seurakuntayhtymän pappi kuuluu.

Seurakuntayhtymän palveluksessa oleva, kielen perusteella toiseen hiippakuntaan kuuluva pappi kuuluu sen hiippakunnan asianomaiseen rovastikuntaan.

Jollei pappi ole seurakunnan tai seurakuntayhtymän palveluksessa, hän kuuluu samaan ro-vastikuntaan kuin se seurakunta, jonka jäsen hän on.

Hiippakunnan pappi, joka ei asu hiippakunnan alueella, kuuluu tuomiorovastikuntaan.

6 luku (12.11.2010/1009 v. 2012)Henkilöstö

A. Virkoja koskevat yleiset säännökset (12.11.2010/1009 v. 2012)

1 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Seurakunnassa tulee olla kirkkoherran, kanttorin ja diakonian virka. Kanttorin ja diakonian vir-ka voidaan kirkkolain 6 luvun 52 §:ssä sanotuilla perusteilla tuomiokapitulin suostumuksel-la perustaa tai muuttaa osa-aikaiseksi taikka tuomiokapitulin päättämäksi määräajaksi jättää täyttämättä tai täyttää määräajaksi osa-aikaisena.

Seurakunnassa voi olla kirkkoherran viran lisäksi papin virkoina kappalaisen ja seurakunta-pastorin virkoja. Muita virkoja seurakunnassa on sen mukaan kuin kirkkovaltuusto päättää.

Seurakuntayhtymässä voi papin virkoina olla seurakuntapastorin virkoja. Muita virkoja seura-kuntayhtymän seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä on sen mukaan kuin yhteinen kirkko-valtuusto päättää, jollei toisin säädetä tai seurakuntayhtymän perussäännössä kirkkolain 11 luvun 2 §:n 4 momentin mukaisesti toisin määrätä.

Kahdella tai useammalla samaan hiippakuntaan kuuluvalla seurakunnalla voi olla yhteinen kirkkoherran virka. Tuomiokapituli päättää yhteisen kirkkoherran viran perustamisesta ja lak-kauttamisesta. Kahdella tai useammalla samaan hiippakuntaan kuuluvalla seurakunnalla voi olla myös yhteinen kanttorin, diakonian tai seurakunnan taloushallinnon johtotehtäviä koskeva virka, joiden osalta asianomaiset seurakunnat tekevät vastaavat päätökset.

Seurakunnan ja seurakuntayhtymän lehtorin viroista on säädetty tämän luvun 30–34 §:ssä.

2 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Tuomiokapitulissa on virkoja sen mukaan kuin hiippakuntavaltuusto päättää, jollei toisin sää-detä.

Kirkkohallituksessa on virkoja sen mukaan kuin kirkkohallitus päättää, jollei toisin säädetä.

Kirkkolain 6 luvun 9 §:n 4 momentissa tarkoitettuja määräaikaisia virkasuhteita ovat:

1) kirkon tutkimuskeskuksen tutkijan virkasuhteet, joissa toimikausi on enintään viisi vuotta ja joissa virkasuhteeseen voidaan valita yhteensä enintään 10 vuodeksi. Erityisestä syys-tä tutkijan toimikautta voidaan jatkaa korkeintaan yhdellä vuodella;

KirVESTES 2014-2016 337


2) kirkkohallituksen palveluksessa ulkomailla palvelevan siirtolaispapin tai turistipapin virka-suhteet, joissa toimikausi kyseisessä virassa on enintään neljä vuotta ja joissa virkasuh-teeseen voidaan valita yhteensä enintään 12 vuodeksi.

3 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito.

Ilmoituksessa, joka koskee viran tai muun palvelussuhteen haettavana tai avoimena olemista, on mainittava mahdollisista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista sekä työtehtävien edellyttämästä taikka palvelukseen otettaessa eduksi luettavasta kielitaidosta.

4 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Seurakunnan kirkkoherralta vaaditaan yksikielisessä seurakunnassa sen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Kaksikielises-sä seurakunnassa vaaditaan seurakunnan enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallis-ta taitoa sekä toisen kielen hyvää suullista ja kirjallista taitoa.

Muun kuin suomenkielisen tai ruotsinkielisen taikka kaksikielisen seurakunnan kirkkoherran kielitaitovaatimuksista määrää tuomiokapituli.

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli päättää saamelaisten kotiseutualueeseen kokonaan tai osittain kuuluvan kaksikielisen seurakunnan kirkkoherran kielitaitovaatimuksista. Porvoon hiip-pakunnan tuomiokapituli päättää Ahvenanmaan maakunnan alueella toimivan seurakunnan kirkkoherran kielitaitovaatimuksista.

4 a § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Kirkollishallinnon muulta henkilöstöltä, jolta edellytetään määrättynä kelpoisuusvaatimukse-na korkeakoulututkintoa, edellytetään yksikielisessä viranomaisessa viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Kaksikielisessä viranomaisessa vaaditaan viranomaisen virka-alueen enemmistön kielen erin-omaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Näistä kelpoisuusvaatimuksista voidaan poiketa johto- tai kielisäännöllä, jos työtehtävät sitä edellyttävät tai jos eri kielten käyttämistä edellyttävien työtehtävien jako viranomaisessa sen sallii taikka vaatimuksista poikkeamiselle on muita erityisiä syitä.

Kirkollishallinnon muulta kuin 1momentissa tarkoitetulta henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidos-ta määrätään johtosäännössä tai kielisäännössä.

4 b § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Kielisääntö hyväksytään samassa järjestyksessä kuin johtosääntö. Kaksikielisessä seurakun-nassa ja seurakuntayhtymässä määräykset 4 a §:ssä tarkoitetuista kielitaitoa koskevista kel-poisuusvaatimuksista on otettava kielisääntöön.

4 c § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Täytettäessä virkaa tai muuta palvelussuhdetta seurakunnassa, joka kuuluu kokonaan tai osit-tain saamelaisten kotiseutualueeseen, saamen kielen taito katsotaan erityiseksi ansioksi.

5 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Suomen ja ruotsin kielen taito osoitetaan siten kuin suomen ja ruotsin kielen taidon osoittami-sesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (481/2003) säädetään.



6 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Kanttorinvirka voidaan perustaa piispainkokouksen määrittelemää laajaa yliopistotutkintoa, ylempää korkeakoulututkintoa tai muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttä-väksi viraksi. Tuomiokirkkoseurakunnassa tulee olla laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kant-torinvirka.

Piispainkokous päättää kanttorin ja diakonian viran kelpoisuusvaatimuksena olevasta tutkin-nosta. Se voi tarvittaessa antaa määräyksiä seurakunnan muuhun kristilliseen kasvatus-, ope-tus- ja sielunhoitotyöhön otettavalta viranhaltijalta vaadittavasta tutkinnosta.

7 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen viran kelpoisuusvaatimuksista ja viranhaltijan tehtävistä määrätään tarvittaessa tuomiokapitulin virkojen osalta tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen vir-kojen osalta kirkkohallituksen antamissa johtosäännöissä.

8 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Jollei ohje- tai johtosäännöllä toisin määrätä, myöntää:

1) kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto virkavapauden ja vuosiloman seurakunnan muun kuin papin viran haltijalle;

2) yhteinen kirkkoneuvosto virkavapauden, vuosiloman ja vapaa-ajan kaikille seurakuntayh-tymän viranhaltijoille;

3) kirkkoherra vuosiloman ja vapaa-ajan sekä enintään kahden kuukauden pituisen virkava-pauden seurakunnan papin viran haltijalle;

4) tuomiokapituli:a) vuosiloman, virkavapauden ja vapaa-ajan kirkkoherralle;b) yli kahden kuukauden virkavapauden seurakunnan muulle papin viran haltijalle;c) virkavapauden ja vuosiloman tuomiokapitulin viranhaltijalle;

5) kirkkohallitus virkavapauden ja vuosiloman kirkkohallituksen viranhaltijalle.

9 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Jos seurakunnan papin viran haltija pyytää virkavapautta kahta kuukautta pitemmäksi ajaksi muun kuin sairauden tai perhevapaan vuoksi, hänen on liitettävä hakemukseensa kirkkoneu-voston tai seurakuntaneuvoston lausunto.

Papin viran haltijan virkavapautta ja vuosilomaa koskevasta kirkkoherran päätöksestä on ilmoi-tettava kirkkoneuvostolle tai seurakuntaneuvostolle sekä lääninrovastille ja tuomiokapitulille.

Seurakuntayhtymän papin viran haltijan nimikirjaan merkittävästä virkavapaudesta on ilmoitet-tava tuomiokapitulille.

B. Virkoja koskevat erityiset säännökset (12.11.2010/1009 v. 2012)

10 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Kirkkoherran tai kappalaisen virkaa hakevan tulee olla pastoraalitutkinnon suorittanut pappi. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvirkaa hakevalta vaaditaan ylempi pastoraalitutkinto. Kirkkoherran virkaan vaaditaan lisäksi seurakuntatyön johtamisen tutkinto.

11 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Pastoraalitutkinnon suorittamisen edellytyksenä on, että pappi on sitä ennen vähintään kaksi

KirVESTES 2014-2016 339


vuotta hoitanut papin tai lehtorin virkaa, toiminut teologisen tieteen opettajana yliopistossa tai uskonnonopettajana oppilaitoksessa tai ollut tuomiokapitulin oikeuttamana pappina tai lehto-rina yhdistyksen, yhteisön, säätiön tai laitoksen palveluksessa sekä käyttäytynyt moitteetto-masti.

12 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Pastoraalitutkinto, ylempi pastoraalitutkinto ja seurakuntatyön johtamisen tutkinto suoritetaan tuomiokapitulissa. Piispainkokous antaa tarkemmat määräykset näistä tutkinnoista.

13 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Kirkkoherran tehtävänä on johtaa kirkkolain 4 luvun mukaista seurakunnan toimintaa. Kirk-koherra on vastuussa jumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien, kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksen oikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sielunhoidon harjoittamisesta. Kirkko-herran tulee myös valvoa, että seurakunnan muuta toimintaa kuten kristillistä kasvatusta ja opetusta, diakoniaa sekä evankelioimis- ja lähetystyötä harjoitetaan kirkon tunnustuksen ja tehtävän mukaisesti.

Kirkkoherra vastaa kirkkoherranviraston toiminnasta ja seurakunnan arkistosta.

Kirkkoherra on seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa hen-gellisessä työssä sekä kirkkoherranvirastossa toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden ylin esimies. Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto voi päättää, että kirkkoherran alainen viran-haltija tai työntekijä toimii päätöksessä mainittujen kirkkoherran alaisten muiden viranhaltijoi-den tai työntekijöiden esimiehenä.

Kirkkoneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston päätösten noudatta-mista ja laillisuutta seurakunnan hallinnossa ja taloudenhoidossa.

Mitä kirkkoherran tehtävistä säädetään tai määrätään, koskee myös sitä, joka määrätään vir-kaa hoitamaan.

C. Kirkkoherran vaali ja kappalaisen vaali (kirkolliskokouksen päätös 8.11.2013)

14 § (kirkolliskokouksen päätös 8.11.2013)

Kun kirkkoherran tai kappalaisen virka on tullut avoimeksi, tuomiokapitulin on julistettava virka haettavaksi vähintään 14 päivän hakuajalla julkaisemalla hakuilmoitus asianmukaisella tavalla.

Tuomiokapituli voi päättää enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan, ettei kirkkoherran tai kap-palaisen virkaa julisteta haettavaksi, jos:

1) on vireillä hanke seurakunnan liittämiseksi toiseen seurakuntaan;2) tuomiokapituli katsoo seurakuntaa koskevien järjestelyjen voivan aiheuttaa sen, että virka

tulee tarpeettomaksi;3) siihen on muu erityinen syy.


Hakuajan päätyttyä tuomiokapituli tutkii hakijoiden kelpoisuuden virkaan.

Kirkkoherran tai kappalaisen virkaan kelpoinen ei ole hakija:

1) joka ei täytä 10 §:ssä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia;2) joka on pidätetty pappisviran toimittamisesta;3) joka on hakijana välittömällä vaalilla valittavaan kirkkoherran virkaan paitsi 18 §:n 2 ja 3



momentissa tarkoitetuissa tapauksissa; 4) jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitoon tarvittavat edellytykset.

Tuomiokapituli voi perustellusta syystä päättää viran hakuajan jatkamisesta, uudesta hakume-nettelystä tai viran täyttämättä jättämisestä.


Kirkkoherran välitöntä vaalia varten tuomiokapituli tekee vaaliehdotuksen. Tuomiokapituli voi ennen vaaliehdotuksen tekemistä pyytää kirkkoneuvostolta tai seurakuntaneuvostolta lausun-non virkaan kelpoisista hakijoista. Vaaliehdotuksessa tuomiokapituli asettaa vaaliehdokkaiksi kolme kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa vaalisijoille siinä järjestyksessä kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan ottaen huomioon viran erityiset tarpeet.

Kun kirkkoherra valitaan välittömällä vaalilla, hakija saa peruuttaa hakemuksensa ennen kuin vaaliehdotus on tehty. Tuomiokapituli voi erityisestä syystä hyväksyä myöhemmin tehdyn pe-ruutuksen.

Kirkkoherran välillistä vaalia ja kappalaisen vaalia varten tuomiokapituli antaa hakijoista lau-sunnon seurakunnalle. Lausunnossa todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan heidän tai-tonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan.


Tuomiokapituli voi julistaa kirkkoherran tai kappalaisen viran uudelleen haettavaksi kirkkoval-tuuston, seurakuntaneuvoston tai kappelineuvoston pyynnöstä, jos virkaa on hakenut vain yksi kelpoinen hakija tai jos seurakunnan etu sitä vaatii.

Jos kirkkoherran tai kappalaisen virkaan ei uutena hakuaikana tule uutta kelpoisuusvaatimuk-set täyttävää hakijaa, tuomiokapituli antaa kirkkovaltuuston, seurakuntaneuvoston tai kappeli-neuvoston pyynnöstä kelpoiselle hakijalle viranhoitomääräyksen virkaan. Muussa tapaukses-sa tuomiokapituli voi perustellusta syystä päättää, että viran täyttämismenettely raukeaa.

Viran täyttämismenettelyn rauettua virka on julistettava haettavaksi vuoden kuluessa hakuajan päättymisestä lukien.


Kun kirkkoherran välitön vaali on saanut lainvoiman, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyk-sen kirkkoherran virkaan sille, joka on saanut vaalissa enimmät äänet.

Vaaliehdokkaalla, joka vaalin tuloksen mukaan on saamassa viranhoitomääräyksen kirkkoher-ran virkaan, on oikeus hakea toista kirkkoherran tai kappalaisen virkaa, jos viranhoitomäärä-ystä ei ole annettu kolmen kuukauden kuluessa vaalin toimittamisesta. Jos hän on saamassa viranhoitomääräyksen useampaan virkaan, hänen on viivytyksettä ilmoitettava tuomiokapitulil-le, minkä viran hän ottaa vastaan.

Muulla vaaliehdokkaalla on oikeus hakea toista kirkkoherran tai kappalaisen virkaa, kun vaali on toimitettu. Hän pysyy kuitenkin ehdolla ensiksi hakemaansa virkaan, kunnes asia on lopul-lisesti ratkaistu. Jos hän on saamassa viranhoitomääräyksen useampaan virkaan, asiassa menetellään siten kuin 2 momentissa säädetään.


Kirkkoherran välillistä vaalia ja kappalaisen vaalia varten tuomiokapituli lähettää seura-kunnalle hakijoiden hakemukset ja lausuntonsa hakijoista. Tuomiokapituli määrää hen-kilön, jonka tehtävänä on kirkkoherran välillisen vaalin valmisteleminen seurakunnassa.

KirVESTES 2014-2016 341


Kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jonkun niistä hakijoista, jotka tuomio-kapituli on todennut kelpoisiksi virkaan. Kappeliseurakunnan kappalaisen valitsee kuitenkin kappelineuvosto.

Jollei kirkkoherran välillisessä vaalissa kukaan ole saanut yli puolta annetuista äänistä, toimi-tetaan samassa kokouksessa uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä vaalissa eniten ääniä saanut tulee valituksi.

Jos äänet kappalaisen vaalissa tai kirkkoherran välillisen vaalin ratkaisevassa äänestyksessä ovat menneet tasan, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen jollekin eniten ääniä saaneis-ta hakijoista ottaen huomioon 16 §:n 3 momentissa mainitut seikat.


Kun kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto tai kappelineuvosto on toimittanut kirkkoherran välil-lisen vaalin tai kappalaisen vaalin, sen on lähetettävä kirkkoherran tai kappalaisen viran hake-musasiakirjat ja ote pöytäkirjasta tuomiokapitulille. Pöytäkirjan otteeseen on liitettävä ilmoitus siitä, milloin päätös valitusosoituksineen on annettu tiedoksi hakijoille.

Jos virkaan valittu on saamassa viranhoitomääräyksen useampaan virkaan, hänen on viivy-tyksettä ilmoitettava tuomiokapitulille, minkä viran hän ottaa vastaan. Jos hän peruuttaa hake-muksensa, virka on julistettava uudelleen haettavaksi, jollei kirkkovaltuusto, seurakuntaneu-vosto tai kappelineuvosto menettele kirkkolain 6 luvun 11 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisesti.

Tuomiokapituli antaa virkaan valitulle viranhoitomääräyksen kirkkovaltuuston tai seurakunta-neuvoston taikka kappelineuvoston päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

21-27 § (kumottu; kirkolliskokouksen päätös 8.11.2013)

E. Kanttorin virka (12.11.2010/1009 v. 2012)

28 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Kanttorin tehtävänä on johtaa seurakunnan musiikkitoimintaa. Hän vastaa musiikista seu-rakunnan jumalanpalveluksissa sekä muissa kirkollisissa toimituksissa ja seurakunnan tilai-suuksissa, opettaa rippikoulussa, hoitaa muutenkin musiikkikasvatustyötä ja edistää musiikin käyttöä seurakunnan toiminnassa. Kanttori vastaa myös seurakunnan soittimien hoidosta ja huollosta.

29 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Kirkkohallitus voi antaa kelpoisuuden kanttorin virkoihin henkilölle, jolla on virkaan vaadittavaa tutkintoa vastaavat tiedot ja taidot.

F. Lehtorin virka (12.11.2010/1009 v. 2012)

30 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Tuomiokapituli voi hakemuksesta myöntää oikeuden toimia lehtorina henkilölle, joka on yliopis-tossa suorittanut sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt lehtorin viran kelpoisuusvaatimukseksi. Piispainkokous antaa tarkemmat määräykset hakemukseen liitettävistä asiakirjoista.

Tuomiokapitulin tulee tutkia hänen sopivuutensa seurakunnan palvelukseen noudattaen so-veltuvin osin, mitä papiksi vihittävästä on määrätty.

Lehtorina pidetään henkilöä, joka tuomiokapitulin antaman viranhoitomääräyksen perusteella



on seurakunnan tai seurakuntayhtymän taikka kirkkolain 6 luvun 8 §:ssä tarkoitetun lehtorin viran haltija tai tuomiokapitulin oikeuttamana on tämän luvun 38 §:ssä tarkoitetun yhteisön palveluksessa.

31 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Lehtorin tehtävänä on hoitaa seurakunnassa kristillistä kasvatus-, opetus- ja sielunhoitotyötä sekä osallistua muuhun seurakuntatyöhön. Lehtorin oikeudesta saarnata jumalanpalvelukses-sa,jakaaehtoollistajatoimittaakonfirmaatiomäärätään2luvun6ja12§:ssäsekä3luvun5§:ssä.

32 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Seurakunnassa voi olla vakinaisia ja ylimääräisiä lehtorin virkoja. Ylimääräisiä lehtorin virkoja voi olla myös seurakuntayhtymässä.

Vakinaisen lehtorin viran hakijalta vaaditaan, että hän on suorittanut tämän luvun 10 §:ssä mainitun tutkinnon. Tutkinnon suorittamisen edellytyksistä on soveltuvin osin voimassa mitä tämän luvun 11 §:ssä säädetään.


Vakinaisen lehtorin viran täyttämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kappalaisen viran täyttämisestä 14–17, 19 ja 20 §:ssä säädetään.

34 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Lehtori kuuluu hiippakuntaan, jonka tuomiokapitulilta hän on saanut nimityksen tai viranhoito-määräyksen taikka oikeuden toimia kristillisen yhdistyksen tai muun yhteisön palveluksessa. Seurakuntayhtymän palveluksessa olevan lehtorin kuulumisesta hiippakuntaan sekä lehtorin kuulumisesta rovastikuntaan on voimassa, mitä 5 luvun 10 §:n 2 ja 3 momentissa on papista säädetty.

G. Seurakuntien yhteiset virat (12.11.2010/1009 v. 2012)

35 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Aloitteen yhteisen kirkkoherran, kanttorin, diakonian tai seurakunnan taloushallinnon johto-tehtäviä koskevan viran perustamisesta voi tehdä kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto tai tuomiokapituli.

Kustannusten jakoperusteet vahvistetaan viran perustamisesta päätettäessä.


Yhteisen kirkkoherran välillinen vaali toimitetaan seurakuntien kirkkovaltuustojen ja seurakun-taneuvostojen yhteisessä kokouksessa noudattaen soveltuvin osin mitä 19 ja 20 §:ssä sää-detään.

37 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Seurakuntien kirkkoneuvostot tai seurakuntaneuvostot päättävät yhteisessä kokouksessa yh-teistä kirkkoherran, kanttorin, diakonian tai seurakunnan taloushallinnon johtotehtäviä koske-van viran täyttöä ja virkaa koskevista asioista, jollei erikseen toisin säädetä tai määrätä. Jos seurakuntien kirkkoherran virka ei ole yhteinen, puheenjohtajana toimii väkiluvultaan suurim-man seurakunnan kirkkoherra.

KirVESTES 2014-2016 343


H. Muissa yhteisöissä toimivat papit ja lehtorit (12.11.2010/1009 v. 2012)

38 § (12.11.2010/1009 v. 2012)

Tuomiokapituli voi hakemuksesta antaa papille tai lehtorille oikeuden toimia pappina tai lehto-rina kristillisen yhdistyksen, yhteisön, säätiön tai laitoksen palveluksessa. Papille annettavan oikeuden edellytyksenä on lisäksi, että hän on pappina palvellut seurakunnassa tai seura-kuntayhtymässä vähintään kaksi vuotta, jollei hakemuksessa ole kysymys palvelusta kirkon lähetysjärjestössä tai jollei muutoin ole olemassa painavia syitä.

Documents

Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus sekä erillissopimuksetKirkon yleinen virka- ja työehtosopimus 2014-2016 sekä erillissopimukset kirkon työmarkkinalaitos helsinki 2014