Korteissa on joulun sanomaa - keskiaukeama

Joos

efina

ja m

aria

na p

äivä

kerh

olai

set

vald

emar

val

o ja

Wil

ma

Tall

gren

. Kuv

a jo

rma

Erst

a.

Hyvinkään seurakuntalehti 6 8.12.2005

Jouluiloa lapsille ja

lapsenmielisille

Martinlehdossa asuva Mika Iko-nen on syntyisin Rajamäeltä ja kiertänyt Helsingin ja Ulvilan kaut-ta Hyvinkäälle, jonne perhe asettui kuusitoista vuotta sitten.

Hänellä on puoliso ja kol-me lasta: Joona, 8, Riik-ka, 6 ja Reetta, 9. Ikosen perhe harrastaa musiik-kia. Joona soittaa kitaraa Ethical BackBone -yhty-

eessä. Hän soittaa myös pianoa. Riikka lau-laa sekä soittaa viulua ja pianoa.– Olen saanut kristillisen kasvatuksen. Har-rastin soittoa ja laulua pienestä pitäen. Van-hempani olivat opettajia ja isä toimi lisäksi kanttorina. Mika Ikonen kävi Kansan Raa-mattuseuran rippikoululeirin Vivamossa.

– Rippikoulu Vivamossa vahvisti kiin-nostustani gospelmusiikkiin. Halusin laulaa

nuorten hengellisiä lauluja. Harrastin viu-lunsoittoa Hyvinkään musiikkiopistossa ja soitin jonkin aikaa Hyvinkään Orkesterissa. Myöhemmin opiskelin laulua Helsingin kon-servatoriossa.

Kun perhe kasvoi, kitara jäi vuosiksi ko-teloonsa ja samalla hengellisten laulujen lau-laminenkin jäi. Taukoa oli toistakymmentä vuotta.

Jeesus on tärkein

Viitisen vuotta sitten hänen elämässään ta-pahtui kuitenkin jotakin merkittävää.

– Tutustuin uskoviin ystäviin, jotka aut-

toivat näkemään, että usko on tarkoitettu jaettavaksi. Usko ilman tekoja on kuollut. Kiinnostuin toisten auttamisesta. Rukoilem-me vaikeuksissa olevien ihmisten puolesta. Olemme saaneet paljon rukousvastauksia.

Mika Ikonen on vakuuttava. Hän ei aras-tele puhua uskostaan. Nuorin tytär Reetta tulee käymään välillä isänsä luona ja kyselee asioita. Reetta on iloinen ja huomaavainen lapsi. Mika Ikonen laulaa siinä samalla pie-nen itse tekemänsä spontaanin laulun Ree-talle.

– Reetalla on Downin syndrooma. Hän on meille Jumalan erityinen lahja, vaikka ih-misten silmissä hän onkin puutteellinen. Ku-ka meistä onkaan täydellinen?

Kolmilapsisen perheen isä muistelee elä-määnsä tullutta muutoksen aikaa. Hän oli menestynyt työssään.

– Tunsin kuitenkin itseni epäonnistu-neeksi ja olin pettynyt monta kertaa. Usko-kin jäi elämässäni taka-alalle. Mutta kun Herra ohjasi oikeita ihmisiä matkani varrel-le, sain uudistua uskossani. Oivalsin, että Jeesus on elämäni tärkein asia. Hän auttaa vaikeuksissani. Haluaisin opetella rakasta-maan lähimmäisiäni, mutta omin voimin en siihen pysty. Suosittelen Jeesusta kaikille elä-män matkakumppaniksi. Vakuutusalalla työskentelevänä voisin todeta, että Jeesus on paras vakuutus: Vakuutusmaksut on jo mak-settu – hän itse suoritti ne kuollessaan puo-lestamme ristillä. Korvauksena on ikuinen elämä. Omavastuuna ihmisen tulee uskoa häneen ja pyytää syntejään anteeksi.

Haluan laulaaJumalan kunniaksi

Mika Ikonen sanoo kokeneensa monta ker-taa erityistä Jumalan varjelua. Hän on sääs-

tynyt vakavilta onnettomuuksilta.– On ollut monia läheltä piti -tilanteita.

Joskus Jumala kuitenkin sallii onnettomuuk-sia. Toissapäivänä ajaessani Tuusulantietä Hyrylään iso uroshirvi juoksi parinkymme-nen metrin päästä tien yli. Minulla oli vauh-tia noin kahdeksankymmentä kilometriä tunnissa. Mitään en olisi ehtinyt tehdä, jos olisin ollut lähempänä. Mies on ottanut ki-taransa esiin. Hän sanoo haluavansa laulaa Jumalan kunniaksi erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa.

– Lauluilla voin kertoa evankeliumin ilo-sanomasta ja tuoda Jumalan rakkautta tähän kylmään maailmaan. Yksi mielilauluistani on Tommi Kaleniuksen Maailma ja minä. Laulu on samannimiseltä levyltä. Tommi on Turvakytkin-bändin keulahahmo. Maailma ja minä -laulussa kerrotaan siitä, miten jo-kainen kaipaa rakkautta ja armahdusta. Usein saamme pettyä toisiin ihmisiin. Jee-suksen rakkaus antaa meille kuitenkin pal-jon. Hän ei koskaan petä.

Kerran kuukaudessa Mika Ikosen kotona kokoontuu yhteiskristillisen Via Dolorosa-järjestön raamattuilta, joka on kaikille avoin.

– Olen ollut mukana mm. Herätys Hy-vinkäälle -rukousilloissa. Sielläkin olen saa-nut palvella laulamalla.

Mika Ikonen toivoo, että haastattelun loppuun tulisi säe Tommi Kaleniuksen lau-lusta Koditon: ”Tule luokse ristin uudestaan, siellä väsyneet ja rikkimenneet korjataan. Siellä kaikki synnit anteeks´ meille anne-taan...”

Teksti ja kuvatSeppo Ylönen

Mika Ikonen antaa tulta poikansa Joonan kynttilään.

Jeesus suoritti vakuutusmaksutMika Ikonen:

Mika Ikonen laulaa usein nuorimmalle lapselleen Reetalle itse tekemiään pikku lauluja. Hän kannustaa hyvinkääläisiä mukaan seurakun-nan tilaisuuksiin.

Mika IkonenVakuutusyhtiössä

tuotantopäällikkönäNaimisissa, kolme lasta

Laulaa tilaisuuksissahengellisiä lauluja

2

Satu Ilola

– Jouluun liittyy kaupallisuutta. Mut-ta kun joulusesonki alkaa kuukautta ennen joulua, se herättää ostamaan joululahjat ajoissa. Ostan lahjoja lap-sille. Se on perinne. Itsekin saan lah-joja.

Aarre Kiveinen

– Varsinaista joulun sanomaa on hy-vin vähän enää missään. Joulukortti-

en saaminenkin on vaikeaa. Minä en lähetä joulukortteja, joissa on pukke-ja ja tonttuja. Tulee mieleen Kari Suo-malaisen piirros Helsingin Sanomis-ta. Piirroksen äiti ja tyttö katselivat näyteikkunaa, jossa oli seimiaihe. Tyttö sanoi äidilleen, että ”nyt ne on sotkeneet tuon Jeesuksenkin jouluun”. Meidän pitää muistaa, että joulu on nimenomaan Jeesuksen syntymäjuh-

la.

Sinikka Lindberg

– Ei unohdu. Vaikka en ole paras kir-kossa kävijä, käyn kuuntelemassa kauneimmat joululaulut. Siitä alkaa virittyä joulun tunnelma. Kotona soi-tan harrasta ja iloista joulumusiikkia. Jouluaaton haudoillakäynti on minul-la perinne. En tunge itseäni väkisin hulinapaikkoihin. Hoidan vain pakol-liset ruokaostokset. Lahjojen ostelu väkisin toisille on jäänyt. Muistan jouluna äitiä ja kummilapsia joulu-lahjoilla.

M utta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisrilta Augustuk-selta, että kaikki maailma piti ve-

rolliseksi laskettaman. Ja tämä veronlaskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Ky-renius oli maaherra Syriassa.

Ja kukin meni kaupunkiinsa antamaan itsiänsä arvattaa. Niin myös Joseph Galileasta, Natsa-retin kaupungista, meni ylös Juudeaan, Davi-din kaupunkiin, joka kutsutaan Betlehem, (sillä hän oli Davidin huoneesta ja suvusta) Anta-maan itsiänsä arvattaa, Marian, kihlatun emän-tänsä kanssa, joka raskas oli.

Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että hä-nen synnyttämisensä päivät tulivat täytetyksi, ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloitsi hänen ja pani seimeen, ettei heillä ollut siaa majassa.

Ja paimenet valvoivat siinä paikkakunnassa ja vartioitsivat yöllä laumaansa. Ja katso, Herran enkeli seisoi heidän tykönänsä ja Herran kirk-kaus ympäri valaitsi heitä, ja he suuresti peljäs-tyivät. Ja enkeli sanoi heille: älkäät peljätkö! sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, jo-ka on tuleva kaikelle kansalle: Teille on tänä-päivänä syntynyt vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Davidin kaupungissa. Ja tämä on teille merkiksi: te löydätte lapsen kapaloituna ma-kaavan seimessä.

Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taivaalisen so-taväen joukko, jotka kiittivät Jumalaa ja sanoi-vat: Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!

Ja tapahtui, että enkelit menivät heidän tykö-änsä taivaaseen, niin ne paimenet puhuivat keskenänsä: käykäämme Betlehemiin ja katso-kaamme sitä mikä tapahtunut on, jonka Herra meille ilmoitti.

Ja he tulivat kiiruhtain, ja löysivät Marian ja Jo-sephin, niin myös lapsen, joka makasi seimes-sä. Kuin he tämän nähneet olivat, julistivat he sen sanoman, joka heille tästä lapsesta sanottu oli. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät niitä, mitä heille paimenilta sanottu oli. Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat, tutkistellen sy-dämessänsä. Ja paimenet palasivat, ylistäin ja kunnioittain Jumalaa kaikista, mitä he kuulleet ja nähneet olivat, niinkuin heille sanottu oli.

teksti ja kuvat Seppo Ylönen

Unohtuuko joulun sanoma kaupallisuuden alle?

Päätoimittaja Ilkka Järvinen, p. (019) 456 1210, ilkka.jarvinen@evl.fi

Toimitussihteeri Jorma Ersta, p. (019) 456 1233, jorma.ersta@evl.fi

Tiedotustoimikunta: Petrus Grönroos, Pekka Kiuttu, Riitta Miettinen,

Inga-Lill Rajala, Tapani Yli-Saunamäki

Toimituskunta: Anna-Maija Ahovaara, Reijo Huuskonen, Antti Pohjanraito,

Seppo Ylönen

Kustantaja Suomen Kirkko-Mediat oy. Ulkoasu Suomen Kirkko-Mediat Oy. Paino Salon lehtitehdas. Painos 21 500 kpl. ISSN 1239-2456

Seuraava lehti ilmestyy 2.2.2006. Aineisto toimitukseen (Tiedotustoimisto, Hämeenk. 16, PL 29, 05801 Hyvinkää) 19.1.2006 mennessä.

Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 8.2.2005

Jouluevankeliumi

Hyvinkään seurakuntalehti

Kirkonmäki-gallup

www.evl.fi/srk/hyvinkaa PL 29, Hämeenkatu 16 05801 Hyvinkää Puh. (019) 456 11

Bror Wahlroos

– Henkilökohtaisesti kaupallisuus ei minua kosketa, mutta yleisesti se häirit-see joulunviettoa. Tänä vuonna joulu-kauppa alkoi taas valitettavasti aikai-semmin kuin edellisenä jouluna. Minä vietän joulun rauhallisesti Korppoon saaristossa. Siellä on punaisia taloja, joissa on valkoiset kulmat. Jouluaattona menen kirkkoon, joka on rakennettu 380-luvulla. Hautausmaalle on haudat-tu Suomen kolmas Nobel-palkinnon saaja Ragnar Granit. Hänellä on hyvin vaatimaton hautakivi, jossa lukee vain professori Ragnar Granit.

Lea Kalliola

– Henkilökohtaisesti joulun sanoma ei jää kaupallisuuden alle meidän perhees-sä. Meillä on neljä lasta, joista kolme on jo aikuisia. Lastenlapsia on viisi. Tar-peellisia lahjoja annetaan kuten vaattei-ta ja kirjoja. Lastenlapsille ostetaan tot-ta kai jokin lelu. Kuulumme Hausjärven seurakuntaan. Olen mukana Monnin diakoniapiirissä ja käymme tervehti-mässä joulun alla Monnin vanhuksia. Jouluun kuuluvat jouluruuat ja perhei-den yhdessäolo. Se on tärkeää, että muistetaan toinen toisiaan. Joulukort-teja en lähetä, vaan laitan sen rahan ke-räyksiin maailman lasten hyväksi.

Kari Nylander

– Kuulin radiosta englan-tilaisen joululahjaidean. Sellainen ihminen, jolla on kaikkea ja joka ei tarvitse enää mitään, voi lahjoittaa kehitysmaiden ihmisille jotakin hyödyllistä esimer-kiksi lampaan, työkalun tai kalaverkkoja. Rahan näitä varten voi laittaa in-ternetin kautta, ja asia hoidetaan kohdemaassa. Apua tarvitaan Aasiassa, Intiassa ja Afrikassa. Sri Lankassa tarvitaan apua tsunamin tuhojen vuoksi. En ole materialisti enkä höösää jouluna. Tärkeintä on joulun perusidea, joka löytyy Raamatusta.

Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

Raamatunkäännös vuodelta 772

3Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 8.2.2005

Elbe-joen rantamilla, noin 00 km Berliinistä lounaaseen, sijaitsee Wittenbergin kaupunki. Tässä kau-

pungissa Martti Luther eli ja vaikutti 500-luvun alkupuolella yhteensä 36 vuoden ajan.

Tuona aikana, jolloin kaupungin kadut olivat likaviemäreitä ja rikollisen teloitta-minen raatihuoneen torilla oli yleinen kansanhuvi, syntyi korkeatasoista teologi-aa ja historiaa. Tämä on juuria myöten vaikuttanut eurooppalaiseen ja siten myös suomalaiseen elämänmuotoon ja kristin-uskon tulkintaan.

Wittenberg oli Lutherin sinne saapu-essa vain 2500 asukkaan muureilla varus-tettu kaupunki. Aluksi Luther vähän har-mittelikin, että oli joutunut sellaiseen ky-läpahaseen. Tuohon kaupunkiin saapui aikanaan myös Filip Melanchthon, josta tuli 2-vuotiaana kreikan kielen professori. Näiden pienten miesten (Melanchthon 5 senttiä ja Luther 64 senttiä) elämä oli täynnä työtä, taistelua ja inhimillisyyttä, mutta suuria he saivat aikaiseksi.

On hämmästyttävää, miten tästä syr-jäisestä pikkukaupungista ja sen yliopis-tosta saattoi tulla uskonpuhdistuksen ja sivistyksen kehto.

Kristillinen perinne kateissa

Entä Wittenberg tänään? Reformaation keskuspaikasta on luterilaisuus käytän-nössä hävinnyt. Paikkakunnalla ei ole edes luterilaista seurakuntaa, ns. unioitu evan-kelinen seurakunta kylläkin. Kaupungin väestöstä vain noin 5 prosenttia kuuluu johonkin kristilliseen kirkkoon. Edesmen-nyt DDR tappoi varsin tehokkaasti kristil-lisen perinteen. Salainen poliisi Stasi ku-vasi kirkossa kävijöitä ja arkistoi filmit mappeihinsa. Saksanmaalta katsottuna

meikäläiset kirkkoonkuulu-misprosentit ovat edelleen aivan omaa luokkaansa.

Emeritus-piispa Christian Krause selitti meille Pappislii-ton opintomatkalaisille, että Saksassa toimitaan monin paikoin missionaarisessa ti-lanteessa. Hän totesi myös, että Saksan kirkollisella ken-tällä eletään edelleen jossain määrin Augsburgin uskon-rauhan (555) periaatteen mukaisesti: ”Kenen maa, sen uskonto.”

Saksahan on oikeastaan kautta historiansa ollut haja-nainen kansakunta, ei mikään tiivis kansallisvaltio. Ei siellä ole luterilaisilla koskaan ollut mitään suhteellisen yhtenäis-tä ”kansankirkkoa” arkkipiis-poineen kuten meillä, vaan joukko enemmän ja vähem-män itsenäisiä maakirkkoja.

Lutherin vakavia mietteitä

Tämän päivän tavalliset wittenbergiläiset eivät tiedä Lutherista kovin paljoa. Wit-tenberg ja sen turismi elää lähinnä Luthe-rin muistosta ja historiasta. Jotain Martti-krääsää itsekin innostuin ostamaan. On-han Martti Katariinansa kanssa kuitenkin inspiroiva näky suomalaisen papin työ-pöydällä.

Kaupunki on matkalaiselle mukavan pieni, levollinen ja kiehtovakin paikka. Luther alkaa elää aivan uudella tavalla. Mutta syyskuisen vanhan kaupungin katu-ja kävellessäni nousivat mieleeni Lutherin vakavat mietteet aikalaisilleen:

”Käyttäkää Jumalan sanaa, niin kauan

kuin se on teidän keskellänne. Sillä se on teidän tiedettävä, että Jumalan sana ja ar-mo on niin kuin nopeasti ohimenevä sa-dekuuro, eikä se tule uudestaan, kun se on hylätty. Se on ollut juutalaisilla mutta pois-sa mikä poissa, nyt heillä ei ole mitään. Paavali vei sen Kreikkaan mutta se on poistunut sieltäkin. Ettekä tekään, ystävät, saa ajatella, että se jää tänne kaikeksi ian-kaikkisuudeksi, sillä eivät kiittämättömyys ja ylenkatse anna sen jäädä tänne. Kuka tahansa sen voi ymmärtää ja käsittää, kä-sittäköön sanan ja pitäköön siitä kiinni.”

Tunnetuimmassa teesissään Luther oli julistanut, että kirkon kallein aarre on Ju-malan armon ja kirkkauden kaikkein py-hin evankeliumi. Tämä totuus on ajaton ja luovuttamaton.

Teksti ja kuva Jyrki Rauhala

Taivahalla kas kuu jo kulkee

Kesään on enää puoli vuotta, mutta ennen kesää ehdimme ehkä kä-vellä lumimyrskyssä, ihailla kuu-

tamon valaisemia hankia, löytää salape-räisten yöliikkujien jättämiä jälkiä vasta-sataneelta lumelta ja katsoa, kun jääpuik-kojen pituuskilpailu alkaa.

Meidän perheellämme oli usein talvi-sin hevonen. Se oli komea, valkoinen ja erittäin kylmäverinen. Ongelmia tuli aina kevään koittaessa. Lapset katselivat su-rullisina, kun kosteus hiipi uljaan ratsun ytimiin saaden sen horjumaan elämän ja kuoleman rajamailla. Äidin lohduttavat sanat antoivat kuitenkin toiveita uudesta hevosesta taas seuraavana talvena, mikäli säät olisivat suotuisat. Lapset ymmärsi-vät, että jostain on aina luovuttava, mutta jotain uutta tulee myös joskus tilalle.

Olen juuri joutunut luopumaan isästäni ja lapset papastaan. Se on surullista. Mut-ta on paljon iloitsemisen aihettakin. Isä oli loppuun asti, lähes 89-vuotiaaksi, oma itsensä, huolehtiva ja rakastava isä. Piene-nä ollessani hän kylvetti, leikkasi kynnet, plankkasi kengät ja herätti kouluun. Nuo-rena äitinä ollessani hän piti huolen siitä, että olen lasteni kanssa ulkona riittävästi, siis sekä aamu- että iltapäivisin. Vielä vii-me syksynä hän muistutti hallayön tulos-ta, jotta muistan ottaa joulukaktukset kesäkidutuksesta takaisin sisään.

Tänä kesänä isän suurena ilona oli pieni Peppi, villakoiranpentu, jolla on iso lipokieli ja pitkä heiluva häntä. Joka päivä isä sai kuulla, mitä Peppi oli tehnyt tai op-pinut. Peppi kävi isää katsomassa joka viikko Kaunialassa. Ulkoillessamme se is-tui onnellisena hänen sylissään pyörätuo-lissa. Isä oli hyvin eläinrakas. Sodissa hän oli ollut tykistössä, missä oli satoja hevo-sia. Hän ei koskaan puhunut siitä, mutta edesmennyt äitini kertoi, miksi isä ei pi-tänyt kiljumisesta. Hänen mieleensä se toi haavoittuneet, kuolevat hevoset.

Joulukaktukset kukkivat hurjasti, isän muisto elää ja suru väistyy hitaasti ja huo-maamatta muuttuen kiitollisuudeksi hä-nen antamastaan rakkaudesta. Isän opet-tama iltarukous on kaunein tuntemani. Sen hän luki aina lapsilleen ristien omat kätensä lapsen kämmenten päälle.

”Taivahalla kas kuu jo kulkee,unonen lapsen silmät sulkee.Pienet kätöset ristihin taipuu,sittenpä pääkin jo tyynyhyn vaipuu.Isä armias taivahasta,katso tätäkin pientä lastas.Enkeli suojakseni laita,sitten ei mua mikään haittaa. Amen”

Mimmu Seitsonen

Wittenberg elää Lutherin muistosta

Wittenberg huokui historiaa.

Yhteisvastuukeräyksen teema oli tänä vuonna Siivet ja juuret. Keräyk-

sen koko maata käsittävä ko-konaistulos on 4 706 493,6 euroa, mutta siinä oli laskua 2,46 prosenttia edellisvuodes-ta.

Sen sijaan hyvinkääläiset yllättivät iloisesti. Hyvinkään seurakunnan yhteisvastuuke-räyksen tulos on 7 494,50 eu-roa, nousua edellisvuodesta noin 30 prosenttia. Kaikkien maamme luterilaisten seura-kuntien ahkeroiman tuoton ti-litys luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presi-dentille Tarja Haloselle 4.0. 2005.

Keräystuotolla autetaan juurettomia nuoria saamaan elämänsyrjästä kiinni koulu-tuksen avulla. Kotimaassa tue-taan nuoria kouluttautumaan työpajoissa. Ulkomailla anne-taan nuorille koulutusta slum-meissa ja pakolaisleireillä. Yh-teisvastuuvaroilla on autettu myös Aasian luonnonkatastro-fin uhreja, erityisesti vanhem-pansa ja kotinsa menettäneitä lapsia ja nuoria Intiassa, Sri Lankassa ja Indonesiassa.

Diakoniakohteet saivat rahaa

Hyvinkään seurakunnassa tänä vuonna toteutetun yhteisvas-

tuukeräyksen tuotto 7 494,50 euroa jaetaan kolmeen kohtee-seen.

Kuusikymmentä prosenttia annetaan kansainväliseen dia-koniaan Kalkutan slummeissa ja Sudanin pakolaisleireillä asuvien nuorten auttamiseksi. Varat eri maissa toteutettaville ohjelmille toimitetaan Kirkon Ulkomaanavun valvonnassa.

Toinen kohde on kotimai-nen diakonia kolmellakymme-nellä prosentilla. Siitä kymme-

nen prosenttia menee hiippa-kuntien diakoniarahastoihin, kaksikymmentä prosenttia val-takunnallisen työpajayhdistyk-sen Suunta elämään -hankkee-seen koulutuksesta pudonnei-den nuorten auttamiseksi.

Kolmas kohde, joka saa kymmenen prosenttia, tulee oman seurakunnan diakoni-aan. Summa kohdennetaan kahdelle hyvinkääläiselle pro-jektille. Näistä toinen on Hy-vinkään seudun Mielenter-

veysseura ry:n aloittama Tasa-painon hetkiä -projekti, joka on suunnattu peruskoulun 9. - 0. -luokkalaisille ja II-asteen oppilaitoksissa opiskeleville nuorille. Toinen on Mielenter-veysyhdistys Hyvinkään Verso ry:n Just Rankkaa tuettu elä-mänhallintaprojekti 8–25-vuotiaille nuorille. Lämpimät kiitoksemme kaikille keräyk-seen osallistuneille!

Teksti Kaisa Laakso

Yhteisvastuukeräyksen tulos nousi Hyvinkään seurakunnassa

Diakoniatyöntekijä Päivi Lammela onnittelee Just rankkaa -projektin Minna Björkia ja Aija Kokkista.

Jorma Ersta

4

Kauneimmat joululaulut -tilaisuu-det ovat seurakuntien suosi-tuimpia musiikkitilaisuuksia.

Tapahtumia järjestetään lähes kaikissa suomenkielisissä seurakunnissa, monis-sa useita. Tilaisuudet kokoavat arviolta lähes miljoona laulajaa. Ensimmäiset Kauneimmat joululaulut kajahtavat ad-ventin alkaessa ja viimeiset lauletaan loppiaisena.

– Kauneimmat joululaulut ovat ni-menomaan yhteislaulutilaisuuksia. Yh-tenä syynä suosioon onkin se, että niissä kaikki uskaltavat laulaa. Ei tarvitse aja-tella, onko hyvä tai huono laulaja, arvioi

Suomen Lähetysseuran musiikkisihteeri Päivi Granström.

Suomen Lähetysseura julkaisee tilai-suuksia varten vuosittain uuden Kau-neimmat joululaulut -vihkosen. Tänä vuonna suomenkielisiä vihkosia painet-tiin 700 000 kappaletta ja ruotsinkielisiä 55 000. Vihkoset ovat ilmaisia, mutta tilaisuuksissa kerätään yleensä kolehti seurakunnan lähetystyön tukemiseen Lähetysseuran kautta.

Kauneimpia joululauluja lauletaan suomalaisyhteisöissä myös eri puolilla maailmaa. Vihkoja on postitettu tänä vuonna 40 maahan.

Ensimmäiset Kauneimmat joululau-lut -tilaisuudet järjestettiin vuonna 973. Lähetysseuran silloinen musiikkisihteeri Martti Kauppinen ideoi tapahtuman vuoden hiljaisimpaan sunnuntaihin, 3. adventtisunnuntaihin. Ensimmäisessä vihkossa oli seitsemän laulua ja tapahtu-mia järjestettiin 40 seurakunnassa.

Vanhojen ja rakkaitten joululaulujen joukossa myös uusi

Kauneimmat joululaulut 2005 sisältää 22 joululaulua. Mukana ovat perintei-sesti monet suomalaisten rakkaimmat laulut, kuten ”Varpunen jouluaamuna”, ”Sydämeeni joulun teen” ja ”Sylvian jou-lulaulu”. Tämä vuosi on Sylvian joulu-laulun juhlavuosi. Laulun sävelsi Karl Collan 50 vuotta sitten. Sanat ovat Sa-kari Topeliuksen.

Uutena lauluna vihkossa on ”Joulu erämaan mökissä”. Immi Hellénin joulu-runon säveltäjä on musiikinopettaja Tuomas Erkkilä, joka nyt työskentelee Isonkyrön sivistystoimenjohtajana. Hän kertoo sävelmän syntyneen vuonna 998. Hän oli palannut joulunvietosta vanhempiensa luota opiskelukaupun-kiinsa Ouluun. Joululomalla oli löytynyt joululehdistä neljä runoa, joihin Erkkilä teki sävellykset. Erityisesti Immi Hellé-nin vanha runo kosketti.

Soittoääneksi kännykkään

Kauneimmat joululaulut -vihkon lau-luista voi 9 sävelmää tilata kännykän soittoääneksi. Tilausohjeet ovat laulu-vihkossa ja osoitteessa www.kauneim-matjoululaulut.fi. Tuotto käytetään Suo-men Lähetysseuran Joululahja lähetyk-selle -keräykseen, jolla tuetaan Venezu-elan ja Kolumbian luterilaisten kirkko-jen lapsi- ja nuorisotyötä. Viime vuonna, jolloin Kauneimpien joululaulujen soit-toääniä sai tilata ensimmäistä kertaa, niitä tilattiin yli 000. (KT/SLS)

Kauneimmat joululaulut soivat kirkoissa ja kännyköissä

• klo 10.00 Paavolan seurakuntakoti messu ja kauneimmat joululaulut, Maria Siekkinen, Helena Lehtinen. Kirkkokahvit.

• klo 14.00 Martin seurakuntatalo Petra Pohjanraito, Matti Heroja, Kannelkuoro, johtaa Olli Pernaa.

• klo 15.00 Vehkojan seurakuntakes-kus: Lasten kauneimmat, Kirsi Väliheikki, Ari-Pekka Laakso, Tuija Vänskä, Lasten ja nuorten kuoro, johtaa Riikka Pyylampi.

• klo 16.00 Hyvinkään kirkko Tauno Tuominen, Helena Lehtinen, Charlotta Kivistö, Tuomaskuoro ja -bändi, Hyvinkään Kirkon Kamarikuo-ro.

• klo 16.00 Vanha kirkko, Pertti Niiranen, Hyvinkään Yhteiskoulun laulu- ja soitinryhmä, valmennus Marja-Liisa Tereska.

• klo 18.00 Hyvinkään kirkko Tauno Tuominen, Matti Heroja, Hyvinkään Työväen Mieskuoro ja Hyvinkään Kide-kuoro, johtaa Kalevi Toropainen, Hyvinkään musiikkiopis-ton kuoro Volare, johtaa Marianne Murtoniemi-Uusitalo, Markus Nieminen, laulu, Hyvinkään Mieslau-lajat ja Naiskuoro Solina, johtaa Mari-Anni Hilander, Hyvinkään musiikki-opiston klarinettiryhmä, valmennus

Risto Kaisla, Salonkiorkesteri, johtaa Emily Wagoner, Hyvinkään Kirkon Kamarikuoro, johtaa Charlotta Kivistö.

• klo 18.00 Vanha kirkko Antti Pohjanraito, Vehkojan kuoro, johtaa Riikka Pyylampi.

• klo 20.00 Hyvinkään kirkko Tauno Tuominen, Hyvinkään Orato-riokuoro, johtaa Matti Heroja, Hyvinkään Kamarikuoro, johtaa Niina Melasalmi, Pentti Nikander, laulu, Rautatien Soittajat, Hyvinkää, johtaa Hannu Simoinen, Jari Jaatinen, saksofoni, Sinikka Tapanainen ja Petri Levänen, duetto.

• Kauneimpien joululaulujen lauluvihko on ilmainen. Tilaisuudessa kerätään vapaaehtoi-nen kolehti Suomen Lähetysseuralle.

Muita joululaulutilaisuuksia• Lucia-fest och de vackraste

julsångerna 13.12. kl. 18 i Gamla kyrkan.

• Messu ja kauneimmat joululaulut su 18.12. klo 12 Vehkojan seurakuntakeskuksessa.

• Kauneimmat joululaulut vielä kerran pe 6.1.2006 klo 18.00 Vanhassa kirkossa.

Kauneimmat joululaulut sunnuntaina 11.12.

Lasten kirkko

Hyvinkään kirkon eteistilassa on avattu lasten kirkkotila. Sinne voivat tulla 3-vuotiaat ja sitä vanhemmat lapset juma-

lanpalveluksen alussa tai ennen saarnaa. Lasten vanhemmat voivat tulla mukaan niin halutessaan. Lasten kirkossa askarrellaan ja piirretään ohjaa-jan opastuksella. Ohjelmaan kuuluu myös har-taushetki. Lasten kirkkoa pidetään 4. adventti-sunnuntaihin 8.2. asti ja vuonna 2006 alkaen loppiaisesta 8. tammikuuta.

Diakonia tukee lapsiperheitä

Hyvinkään seurakunnan diakonia- ja sai-raalatyön johtokunta on päättänyt myön-tää Hyvinkään seurakunnan diakoniara-

hastosta 5 000 euroa kohdennettavaksi erityises-ti vaikeassa taloustilanteessa elävien yksihuoltaja- ja lapsiperheiden tukemiseen. Lisäksi summalla pyritään tukemaan pitkään velkojen maksun kanssa eläneitä perheitä, joiden taloustilannetta ovat vuosien ajan vaikeuttaneet mm. velkajärjes-telyyn, Takuusäätiön lainojen takaisinmaksuun yms. liittyvät asiat.

Seurakuntien diakoniatyön tavoitteena ei ole olla ensisijainen taloudellisen avun antaja yhteis-kunnassa ja siksi myös Hyvinkäällä on diakonia-työssä ollut käytäntönä se, että talousapua dia-koniatyöltä hakeva ohjataan ensin hakeutumaan yhteiskunnan tukien piiriin. Diakoniatyö pyrkii tukemaan taloudellisesti erityisesti silloin, kun mikään muu yhteiskunnan apu ei ole riittävää. Pääosa aineellisen avun antamisesta toteutetaan myöntämällä avun hakijalle osto-osoitus kaup-paan esim. ruoan ostamista varten. Ennen avus-tuspäätöksen mahdollista myöntämistä hakijan tulee tehdä selvitys perheen taloustilanteesta dia-koniatyön vastaanotolla.

Lisätietoja asiasta voi tiedustella diakoniatoi-mistosta päivystysaikoina ma, ti, to ja pe klo 0 – 3, puh. 456 250 tai diakoniasihteeri Tuija Mat-tilalta, puh. 456 252.

Aikuisena rippikouluun?

Vuonna 2006 seurakunta aloittaa aikuisrip-pikouluryhmien pitämisen. Ryhmiä tulee olemaan vuoden mittaan neljä kappaletta.

Ryhmät aloittavat tammi-, maalis-, syys- ja mar-raskuussa. Pastorien pitämät aikuisrippikoulut suoritetaan parin kuukauden aikana ja niiden kesto on yhteensä 20 tuntia. Ryhmäkokoontumi-sia on neljä kertaa. Lukutehtäviä rippikoululaisil-le annetaan noin 4 tunnin edestä. Näistä osan voi suorittaa seurakunnan toimintaan tutustumisel-la. Rippikoulun kokonaiskestoon sisältyy myös seurakunnan toimintaan tutustuminen neljän käynnin verran.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Hyvinkään seurakunnan kirkkoherranvirastoon.

Hyvinkään kirkko talvisessa asussa.

Jorma Ersta

5Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 8.2.2005

Joka joulun alla ilmestyy ehkä tusi-nan verran kristillisiä joululehtiä. Niiden tarkoitus on viestiä joulu-

mieltä lukijalleen ja samalla tuoda ta-loudellista hyötyä julkaisijalleen. Ovathan lehtien painokset suuria ja jou-lun aikaan mieli tavallista avoimempi hengellisellekin lukemistolle.

Seuraavassa arvioin lyhyesti kahdek-saa vuoden 2005 joululehteä. Ne ovat kaikki luterilaisen kirkon keskellä toimi-vien yhdistysten ja kustantamoiden tuo-toksia; ulkopuolelle jäävät mm. ns. va-paiden suuntien lehdet. Haravassani on lähinnä kaksi piikkiä: tutkailen miten joulun ydinsanoma, Jeesuksen ihmiseksi tulemisen ihme näkyy julkaisussa ja mi-ten lehti onnistuu ulkoisesti, taitollaan ja kuvituksellaan, tekemään tuotteen hou-kuttelevaksi.

Kotimaan joulu on suu-rimman kristilli-sen kustantajan, Kirjapajan, kir-javan oloinen 48-sivuinen leh-ti. Jouluevanke-liumi ja piispa Simo Peuran joulusaarna edustavat sanomapuolta, pääpaino on julkkisjutuilla: presidentti Koiviston per-he, Wenzel Hagelstam ja Mikko Kuusto-nen. Mielenkiintoisia ovat Huippuvuor-ten kirkosta ja Tyrrin kylän jouluseimes-tä kertovat artikkelit. Ilmoituksia löytyy kahdeksalta sivulta.

Suomen Lähetysseuran 40-sivuinen Tulkoon val-takuntasi on niin ikään va-linnut sisään-vetojutuk-seen presi-dentillisen perheen: Ah-tisaaret. Asullisesti lehti on hiukan nuhruinen, paljon pieniä kuvia. Seimen oljet ja var-sinkin lähetys saavat runsaasti tilaa. Kir-joitus Kala-Eemelin rististä on puhutte-leva.

Suurista su-viseuroistaan tunnettu Rau-hanyhdistysten keskusliitto on tehnyt 64-si-vuisen Siionin joulun. Lehti on ainut, jota ei ole painettu kiiltopintaisel-le, päällystetylle paperille; ilmoituksiakaan ei ole. Ainut-kertainen se on monikielisyydessäkin; kirjoituksia on viidellä kielellä ympäri maailmaa ko. lestadiolaisryhmän levin-neisyysalueelta koottuna. Artikkelit ovat pitkälti seurapuheen ja saarnan oloisia. Joulun sanoma huokuu pastellimaisten akvarellien keskellä.

Herättäjäyh-distyksen 32-si-vuisessa Talvi-kynttilöissä on kaunis kansi ja sisustassa pal-jon väriä. Muu-toin taitto on kaavamainen ja sisältö nyky-herännäisyy-den tapaan ”matalakynnyksinen”. Mieles-täni sanoma peittyy pyörittelyyn, ja Uu-den testamentin joulukertomusten paik-kansa pitävyyteenkin nähdään hyväksi heittää varjo.

Evanke-liumiyhdistyk-sen 32-sivuista lehteä Talvi-kukkia selates-sa tulee hiukan kiiltokuvamai-nen tuntu. Julkkisosaston paikan täyttää persoonallaan Riitta Uosu-kainen. Joulun keskeinen sanoma on hy-vin esillä mm. Anna-Mari Kaskisen ja

SLEYn uudeksi johtajaksi juuri vali-tun Lasse Nikkarikosken kirjoituk-sissa.

Kansan Raamattuseu-ran 36-sivuinen Joulun sana si-sältää piispa Voitto Huota-rin, rovasti Jor-ma Kalajoen ja evankelista Ilk-ka Puhakan tuhtia tekstiä lihaksi tulleesta Sanasta. Kokonaisuus on varsin tasapainoinen, vaikkakaan kansi ei ole kaikkein houkut-televin. Keskiaukeamajuttu taiteilija An-nukka Laineesta on lopun pienestä tait-tosotkusta huolimatta puhutteleva.

Kansanlähe-tyksen Vie Sa-noma -julkaisun 36-sivuinen Jou-lun aika on neli-palstaisuudes-saan muista poikkeava. Val-taosa kirjoituk-sista on henki-löhaastatteluja, lähetyksellä on vankka sija. Juttu paimenten kedosta liittää en-simmäisen ja nyt vietettävän joulun toi-siinsa. Rahaa tuovia ilmoituksia on sivu-kaupalla.

Viimeisenä pinossa on Suo-men Raamattu-opiston 36-si-vuinen Joulu-sanoma. Ni-mensä mukai-sesti lehdessä on runsaasti hengellistä opetusta, mm. joulusaarnat arkkipiispa Jukka Paarmalta ja kirkkoisä Augustinukselta. Ulkoasusarjassa tämä lehti on mielestäni onnistunein. Ilmoituksia ei löydy lain-kaan.

Reijo Huuskonen

Kristilliset joululehdet puntarissaSeimiolkia ja kullan kimallusta

Lehdet

Kirkkoteatteriohjaaja Jouni Lai-ne on saanut tunnustukseksi työstään Kulttuurin kukkanen

-pienoisveistoksen. Veteraanitalossa 2.. pidetyssä tilaisuudessa palkin-non ojensivat Anja Eerikäinen Hy-vinkään kansallisesta kulttuuriyhdis-tyksestä ja Riitta Miettinen Hyvin-kään Taidekillasta. Perusteluissa to-dettiin Jouni Laineen olevan taitava ja innostava ohjaaja, joka vastaa Teatteri Betan kolmesta pajasta: nuoriso-, kirkko- ja nukketeatterista. Ohjelmis-toon ovat kuuluneet vuosien ajan mm. joulunajan tapahtumien kuvaukset, Ristin tie -pääsiäisnäytelmät ja herä-tysliikkeiden historiasta kertova kesä-teatterisarja.

– On hienoa ja kirkon kannalta merkittävää, kun julkisen sektorin palkinto tulee kirkkotaiteen puolelle. Tämä kannustaa Hyvinkään seura-kuntaa jatkamaan panostustaan kirk-kotaiteeseen, Jouni Laine iloitsee.

Kesäteatterisarja saa jatkoa kesällä 2006. Franciscus Assisilaisen Poverel-

lo – Jumalan pieni köyhä -näytelmän ensi-ilta on viikkoa ennen juhannus-ta.

Anna-Maija Ahovaara

Jouni Laineelle tunnustusta

Jouni Laine

Jorm

a Er

sta

Suomen luterilaisissa seurakunnissa vietet-tiin syksyllä ”Kirkko tutuksi viidellä aistilla” -tapahtumia. Ne liittyivät Kirkko Suomessa

850 vuotta -juhlavuoteen. Hyvinkäällä kirkkoon tutustuivat pääasiassa toisen luokan oppilaat. Je-mina Rytilahti oli yksi tutustujista. Seuraavassa Jemina kertoo retkestään Hyvinkään kirkkoon:

Sakasti on kirkon keittiö

Menimme Talvisillan koululta bussiin, joka kul-jetti meidät Hyvinkään kirkkoon. Ulkona kat-soimme miten kirkko muotoutuu käsistä. Kirkko näyttää siltä kuin joku rukoilisi, vaikka kädet on vähän auki. Kolmio kertoo Isästä, Pojasta ja Py-hästä Hengestä. Menimme kellojen luo. Kellot soivat ja sitten pääsimme sisälle.

Sain Tinjan kanssa kantaa ristin ja menimme olohuoneeseen eli kirkkosaliin. Kokeilimme sor-milla kastevettä otsaan. Lähdimme etsimään Ju-ha-pappia sakastiin. Sakasti voisi olla kirkon keittiö tai pukuhuone. Saimme katsoa miltä eh-toollisleipä näyttää. Juha-pappi kertoi, että se on tehty vehnäjauhoista ja vedestä. Sitten saimme haistaa ehtoollisviiniä. Näimme valkoisen, liilan, punaisen ja vihreän kasukan.

Jumalan turvapaikka kirkon nurkassa

Urkuparvelta alkoi kuulua ääniä. Helena soitti siellä urkuja. Mette ja Miikka saivat puhaltaa ur-kupilleihin. Sitten katsoimme urkuparvelta alas. Lähdimme omalla vapaa-ajalla tutkimaan kirk-koa. Kävin alttarin takana, lukupulpetissa, saar-natuolissa sekä katselin lasten tekemiä pieniä kirkkoja.

Sitten kun fanfaari soi, piti mennä kirkon pie-nimpään nurkkaan. Lauloimme Jumalan kämme-nellä. Juha-pappi sanoi, että tämä on vähän niin kuin Jumalan turvapaikka. Me polvistuimme alt-tarikaiteelle ja Juha-pappi siunasi meidät. Me-nimme istumaan penkkeihin ja sytytettiin ensim-mäinen adventtikynttilä. Sitten Jarkko ja Jaani saivat kantaa ristiä. Eteisessä saimme enkelisuk-laat. Kurkistimme myös uuteen pyhäkoulutilaan. Lähdimme takaisin bussilla Talvisillan koululle.

Jemina Rytilahti Talvisillan koulu 2a

Kotikirkko tutuksi viidellä aistilla

Pastori Juha Koivulahti ”turvapai-kassa” Palopuron koululais-ten kanssa.Jo

rma

Erst

a

Hyvinkään seu-rakunnan ja Hyvinkään

musiikkiopiston yh-teistyö jatkuu alkavana vuonna tiiviinä. Tam-mikuun toisena vii-konloppuna (4.–5.) pidetään musiikki-opistolla puhallinvii-konloppu Tammipu-hallus, jota seurakunta on mukana järjestä-mässä.

Tapahtuma on jat-koa jo perinteeksi muodostuneelle Suurelle Puhallukselle, joka on järjestetty useana vuonna vaihtelevissa muodois-sa. Tällä kertaa viikonloppu on intensiivistä har-joittelua kaikille opiston kolmelle puhallinorkes-terille, joista B- ja C-orkesterit esiintyvät loppu-konsertissa sunnuntaina 5.. klo 6 Hyvinkään Vanhassa kirkossa.

Konsertissa on mukana myös pienyhtyeitä sekä Sinfonisen puhallinorkesteri Sisun kokoon-pano Harmonie musik, joka soittaa W. A. Mozar-tin sävellykset Divertimento in Es ja Serenade in Es.

Tammipuhallus täyttää kirkon

Trumpetinsoitonopettaja Minna Kurki ja oppilas Ville Harju.

Etiopian nimikkolä-hetit Pirkko ja Matti Nummela siunattiin matkaan 8.9. Hyvin-kään kirkossa. Siu-naamisen toimitti ro-vasti Tauno Tuomi-nen avustajineen.

Venäjän lähettim-me Pasi Hujanen siunattiin matkaan Inkerin kirkon työyhteyteen 30.0. Siunaa-misen toimitti kirkkoherra Ilkka Järvinen avustajineen.

Pirkko Nummela

Nimikkolähettien matkaan-siunaamiset syksyllä 2005

Matti Nummela

Pasi Hujanen

6

Hyvinkään kirkko tulvii kellojen soittoa, laulua ja tanssia sunnuntaina 8. joulukuuta kello 9 alka-vassa joulukonsertissa. Kanttori Heikki Hinssan

johtaman Hyvinkään Kirkon Kamarikuoron lisäksi esiintyvät kanttori Sinikka Honka-sen ohjaama Käsikelloyhtye Sonus ja Hyvin-kään jazztanssi- & balettikoulun kahdeksan tanssijaa tanssitaiteilija Ritva Norkian kans-sa. Kokonaisuus täydentyy valomaailmasta, josta vastaavat Hyvinkääsalin näyttämö-mestari Mikko Pirinen ja valoteknikko Mi-ka Päivinen.

– Kirkon Kamarikuoro järjesti viime jou-luna samantyylisen konsertin ensimmäistä kertaa. Erityisen hyvän palautteen ansiosta järjestämme nyt Joulun ihme II -monitaide-konsertin. Kuoro täyttää ensi vuonna 90 vuotta ja silloin on tarkoitus järjestää Joulun ihme III, kamarikuoron johtaja Heikki Hins-sa kertoo.

Joulun ihme -konserttien sisältö muut-tuu joka vuosi, vaikka pääidea säilyykin sa-mana. Konserteissa yhdistellään eri taide-muotoja. Myös tänä vuonna kannattaa tulla konserttiin hyvissä ajoin. Ohjelmat maksavat 0€/7€ ja perheeltä 5€.

– Tärkeän loppusilauksen koko komeu-delle antaa valo- ja äänitekniikka. Hyvinkään seurakunnassa tällaiseen toimintaan on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet. Konserteissa hyödynnetään seurakunnan joulukuvaelman valotekniikkaa, jonka käy-töstä erityinen kiitos kuuluu seurakunnan Teatteri Betalle, Heikki Hinssa lisää.

Soitinyhtyeen idea tuli Yhdysvalloista

Käsikelloyhtye Sonus on näkemisen, kuule-misen ja kokemisen arvoinen. Sonus on suo-men vanhin käsikelloyhtye ja ennen Hyvin-kään konserttia sillä on . joulukuuta Myyr-mäen kirkossa 5-vuotisjuhlakonsertti. So-nusta johtaa yhtyeen perustaja kanttori Si-nikka Honkanen.

– Olin virkavapaavuotenani Yhdysval-loissa vuonna 988 ja näin siellä ensimmäistä kertaa käsikellosoittoa. Se näytti niin kivalta. Kelloissa on kaunis ääni ja soittajien liikettä on hauska seurata. Yhdysvalloissa soitetaan paljon kelloja. Sain eräältä yhtyeeltä lainaksi pienen kellon, jonka toin nähtäväksi Vantaan seurakuntayhtymän johtajalle, Sinikka Hon-kanen sanoo. Siitä kellojen soitto lähti liik-keelle. Syntyi Laulu- ja käsikelloyhtye Sonus. Sonus tarkoittaa sointia ja kaikua.

Hyvinkäällä Sonuksessa soittaa kuusi henkeä.

– Me säestämme muutamassa kappa-leessa kirkon kamarikuoroa. Sonus esittää muun muassa Bach-Gounodin Ave Marian.

Tällä hetkellä Sonuksen käytössä on kel-loja viisi oktaavia eli kuusikymmentäyksi kappaletta ja neljä oktaavia chimejä (49 kpl). Kellot on valmistanut Schulmerich Caril-

lons. Sonuksen ohjelmistossa on klassista,

hengellistä ja viihteellistä käsikelloille sovi-tettua ja sävellettyä musiikkia. Sonus on saa-nut kantaesittää Olli Kortekankaan ja Jukka Kankaisen käsikelloille säveltämät teokset. Yhtye on käynyt konsertti- ja opintomatkoil-la Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Norjassa.

– Mitä enemmän osaa, sitä vähemmän tietää osaavansa. Kellojen soittamisessa on sama asia, Sinikka Honkanen sanoo. Hän, kuten muutkin käsikelloyhtyeen jäsenet, on edelleen innostunut soittamisesta.

Kirkko inspiroi tanssijoita

Hyvinkään jazztanssi- & balettikoulussa opettajina olevat tanssitaiteilijat Päivi Kin-nunen ja Ritva Norkia ovat tehneet yhdessä Hyvinkään kirkossa esiintyville kahdeksalle tanssijalle koreografian.

– Tanssiryhmässä on kahdeksan tanssi-jaa, jotka ovat iältään 4–8 vuotta. He tans-sivat kahdessa Käsikelloyhtye Sonuksen mu-siikissa, Tshaikovskin Pähkinänsärkijän Ara-bialaisessa tanssissa sekä Makeishaltijattaren tanssissa, Päivi Kinnunen sanoo. Tällä kertaa hän ei tanssi itse.

Viime vuoden vastaavan konsertin tans-sikokemus oli Päivi Kinnusesta positiivinen.

– Oli aivan upeaa, että saimme tanssia kirkossa, joka poikkeaa tavanomaisista ti-

loista. Se oli hyvin tunnelmallinen tapahtu-ma.

Ritva Norkian tanssi liittyy tulevassa konsertissa kirkon kamarikuoron lauluihin.

– On hyvin jännittävää, koska esitykset pannaan lopullisesti kokoon vasta esityspäi-vän aikana. Hyvinkään kirkon tila on kaunis ja inspiroiva. Ainoa haittapuoli on se, että yleisö on samassa tasossa. Siksi kirkon etu-osan penkkien päälle rakennetaan tanssijoil-le esiintymislava. Kuoro ja kellonsoittajat ovat lähempänä alttaria, hän kertoo järjeste-lyistä.

Kirkko on tanssijoille esiintymispaikkana erilainen kuin tavanomaiset esiintymissalit.

– Täytyy miettiä, millainen tanssi kirk-koon sopii ja miten tanssijat pukeutuvat.

Teksti Seppo Ylönen / Heikki Hinssa

Seppo YlönenKanttori Heikki Hinssan johtama Hyvinkään Kirkon Kamarikuoro valmistautuu Joulun ihme II –monitaide-konsertin lauluosuuteensa. Kuvassa osa kuorolaisista.

Käsikelloyhtye Sonuksen kellot soivat joulun sanomaa.

Kellojen soitto yhdistyy lauluun ja tanssiin

Konsertti

7Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 8.2.2005

Rautalampilainen asijoitsija Kaarlo Ekberg sai kotiinsa Herhivaaraan joulukortin, jossa oli viesti: ”Rauhallista Joulua 1909 toivottavat Olga ja Lauri lapsineen!” Vanhoista korteista välittyy joulun kristillinen si-sältö.

Mainittu joulu-kortti kuuluu hyvinkääläisen Kyllikki Hauta-mäen kokoel-miin. Jenny Ny-

strömin (854–946) maalaamaan kort-tiin on liimattu autonomian ajan kym-menen pennin postimerkki. Kuvapuo-lella isoisä lukee isoa Raamattua pöy-dän ääressä. Äiti ja tytär kuuntelevat. Pöydän vasemmalla puolella on joulu-kuusi. Seinällä olevassa taulussa ovat Jeesuksen sanat Minä olen elämän lei-pä, Joh. 6: 48. Piirroksen alalaidassa on teksti ”Rauhallista Joulua!”.

Kyllikki Hautamäki aloitti miehensä Pentti Kopsan esimerkin innoittama-na korttien keräämisen 980-luvun alussa ja liittyi samalla Suomen Posti-merkkiyhdistys Apolloon. Yhdistyksel-lä on oma lehti ja kerran kuukaudessa tapahtumia Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Nettiosoite on www.pos-tikorttiyhdistys.org.

– Lapsuuteni ja nuoruuteni kasvoin Oulussa ja aloin kerätä aluksi kaupun-kiin liittyviä kortteja. Niitä on minulla useita satoja. Yhteensä minulla on var-masti tuhansia kortteja.

Kyllikki Hautamäen korttikokoel-mat ovat kuin aarreaitta. Hän on kiin-nostunut myös kortteihin kirjoitetuista viesteistä.

Vanhoissa korteissa harras tunnelma

Eräässä vanhimmista Kyllikki Hauta-mäen keräämistä korteista on aiheena leluja ja pientä joulukuusta kirkon edessä kantava enkeli. Korttiin on pai-nettu ”Terve tänne tupahan, onnen oi-van talohon; sydämmissäin ainian ilo, riemu olkohon”. Käsin on kirjoitettu teksti ”Siunattua Joulujuhlaa toivoo Sandra”. Saajaksi on merkitty Neiti Sai-ma Tamminen, Hämeenlinna, Lähetys-kirjakauppa, Ölanderin talo. Kortissa on autonomian ajan kymmenen pennin merkki, jonka päällä on leimaus 24.2.92.

– Vanhat kortit ovat erilaisia kuin nykyajan kortit. Näissä on harras tun-nelma. Korttien teksteissä on kansam-me historia. Olen kerännyt eri taiteili-joiden tekemiä kortteja. Jenny Nyströ-min lisäksi minulla on esimerkiksi Hel-ga Sjöstedtin (908–979) ja Martta Wendelinin (893–986) piirtämiä kort-teja.

Rudolf Koivu (890–946) on eräs rakastetuimmista suomalaisista kirjo-

jen ja korttien kuvittajista. Kyllikki Hautamäellä on myös Irma Salmen, Tarja Sennen (www.sennekortit.fi), Vir-pi Pekkalan ja Jaana Aallon maalaamia joulukortteja.

Eräs korttien maailmaan liittyvä tu-tustumisen arvoinen paikka on Hä-meenlinnassa (Niittykatu ) sijaitseva Korttien talo, jossa on parhaillaan esillä muun muassa Rudolf Koivun joulu-kortteja enkeleistä ja tontuista.

Ensimmäinen joulukortti lähetettiin Englannissa

Joulukortin ja muiden korttien histori-aan liittyy läheisesti maksullisen posti-merkin, rataverkoston ja postilaitoksen kehittyminen. Maailman ensimmäinen postimerkki One penny julkaistiin Isos-sa-Britanniassa vuonna 840. Pian sen jälkeen vuonna 843 painettiin samassa maassa ensimmäinen tunnettu joulu-kortti. Asialla oli Victoria ja Albert mu-seon ensimmäinen johtaja Sir Henry Cole, joka tilasi taiteilija John Calcott Horsleylta joulutervehdykseksi kortin.

Kortista otettiin tuhannen kappaleen painos, mutta kortit väritettiin käsin. Saksasta tuli 860-luvulla Euroopan johtava postikorttiteollisuusmaa. Sarja-tuotantona tehtyjen korttien hintakin tuli alas, joten köyhempikin voi ostaa joulukortin.

Esi-isämme alkoivat saada 850-lu-vulla Keski-Euroopasta joulu- ja uu-denvuoden tervehdyksiksi kortteja. Lukkarinkouluissa saatu luku- ja kirjoi-tustaito oli tarpeen, kun niitä alettiin lähettää vähitellen kaikissa yhteiskun-taluokissa. Aluksi joulukortit lähetet-tiin kaikissa maissa suljetuissa kirje-kuorissa, koska avoimena niitä ei voi-nut lähettää.

Suomessa postikortti otettiin käyt-töön virallisena lähetyslajina syksyllä vuonna 87. Kortin suosiota lisäsi kir-jeeseen nähden edullisempi postimerk-ki. Vanhin tuolta vuodelta säilynyt pos-tissa lähetetty joulukortti on ristin muotoinen ja hyvin koristeellinen. Useimmat meillä silloin lähetetyt kortit oli painettu Saksassa tai Ruotsissa. Kortteja tuli Suomeen myös Yhdysval-toihin muuttaneilta sukulaisilta. Ne oli-

vat esivanhempiemme ihmettelyn ai-heina kultakoristeineen ja kukkineen.

Jeesuksen syntymä on joulun keskus

Suomalaisen painotekniikan kehittymi-nen 920-luvulla lisäsi joulukorttien ja muiden korttien lähettämistä vauhdil-la. Tyypillistä oli, että koululaiset alkoi-vat lähettää ja antaa kuusijuhlien aikaan toisilleen joulukortteja. Lähetämme toisillemme noin kolme miljoonaa jou-lukorttia joka joulu. Tänäkin jouluna postitoimipaikoista voi ostaa joulukort-teja varten edullisempia 50 sentin merkkejä. Kyseiset kortit pitää postit-taa viimeistään 5. joulukuuta.

Vanhempien joulukorttien yleisinä aiheina olivat seimessä makaava Jee-sus-lapsi sekä kedon paimenet ja enke-lit. Jouluun liittyen taiteilijat ovat maa-lanneet kortteihin myös lumisen mai-seman keskellä olevia kirkkoja, hevos-reellä kirkkoon matkaavia ja siellä vei-saavia ihmisiä. Suomalaista joulukortti-kauppaa hallitsevat nykyään punalakki-

set tontut, pönäkät porkkananenäiset lumiukot ja tietenkin arvaamaton jou-lupukki poroineen. Kristillisen kirkon vahva aihe on kuitenkin Beetlehemiin syntynyt Jeesus Kristus. Tätä aihetta toivoisi joulukorttien piirtäjien lisäävän ja monipuolistavan.

– Joulu on minulle hiljentymisen aikaa. Lähetän mieheni kanssa noin kaksikymmentä korttia tänäkin joulu-na. Korteista valitsen aiheen vastaanot-tajan mukaan. Missä perheessä on lap-sia, sinne lähetän iloisempia tonttu-kortteja. Vanhemmille ihmisille lähetän kirkko- ja seimiaiheisia kortteja, Kyllik-ki Hautamäki sanoo.

Teksti ja kuvat Seppo Ylönen

Korteissa on joulun sanomaaJenny Nyströmin 1920-luvulla maalaama joulukortti on Kyllikki Hautamä-en mielestä hänen kokoelmansa kaunein kortti.

Jenny Nyström (1854–1946 ) on saanut tähänkin korttiinsa vanhan joulun tunnelman, jota me kiireiset nykyihmiset kaipaam-me.

8

Rautalampilainen asijoitsija Kaarlo Ekberg sai kotiinsa Herhivaaraan joulukortin, jossa oli viesti: ”Rauhallista Joulua 1909 toivottavat Olga ja Lauri lapsineen!” Vanhoista korteista välittyy joulun kristillinen si-sältö.

Mainittu joulu-kortti kuuluu hyvinkääläisen Kyllikki Hauta-mäen kokoel-miin. Jenny Ny-

strömin (854–946) maalaamaan kort-tiin on liimattu autonomian ajan kym-menen pennin postimerkki. Kuvapuo-lella isoisä lukee isoa Raamattua pöy-dän ääressä. Äiti ja tytär kuuntelevat. Pöydän vasemmalla puolella on joulu-kuusi. Seinällä olevassa taulussa ovat Jeesuksen sanat Minä olen elämän lei-pä, Joh. 6: 48. Piirroksen alalaidassa on teksti ”Rauhallista Joulua!”.

Kyllikki Hautamäki aloitti miehensä Pentti Kopsan esimerkin innoittama-na korttien keräämisen 980-luvun alussa ja liittyi samalla Suomen Posti-merkkiyhdistys Apolloon. Yhdistyksel-lä on oma lehti ja kerran kuukaudessa tapahtumia Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Nettiosoite on www.pos-tikorttiyhdistys.org.

– Lapsuuteni ja nuoruuteni kasvoin Oulussa ja aloin kerätä aluksi kaupun-kiin liittyviä kortteja. Niitä on minulla useita satoja. Yhteensä minulla on var-masti tuhansia kortteja.

Kyllikki Hautamäen korttikokoel-mat ovat kuin aarreaitta. Hän on kiin-nostunut myös kortteihin kirjoitetuista viesteistä.

Vanhoissa korteissa harras tunnelma

Eräässä vanhimmista Kyllikki Hauta-mäen keräämistä korteista on aiheena leluja ja pientä joulukuusta kirkon edessä kantava enkeli. Korttiin on pai-nettu ”Terve tänne tupahan, onnen oi-van talohon; sydämmissäin ainian ilo, riemu olkohon”. Käsin on kirjoitettu teksti ”Siunattua Joulujuhlaa toivoo Sandra”. Saajaksi on merkitty Neiti Sai-ma Tamminen, Hämeenlinna, Lähetys-kirjakauppa, Ölanderin talo. Kortissa on autonomian ajan kymmenen pennin merkki, jonka päällä on leimaus 24.2.92.

– Vanhat kortit ovat erilaisia kuin nykyajan kortit. Näissä on harras tun-nelma. Korttien teksteissä on kansam-me historia. Olen kerännyt eri taiteili-joiden tekemiä kortteja. Jenny Nyströ-min lisäksi minulla on esimerkiksi Hel-ga Sjöstedtin (908–979) ja Martta Wendelinin (893–986) piirtämiä kort-teja.

Rudolf Koivu (890–946) on eräs rakastetuimmista suomalaisista kirjo-

jen ja korttien kuvittajista. Kyllikki Hautamäellä on myös Irma Salmen, Tarja Sennen (www.sennekortit.fi), Vir-pi Pekkalan ja Jaana Aallon maalaamia joulukortteja.

Eräs korttien maailmaan liittyvä tu-tustumisen arvoinen paikka on Hä-meenlinnassa (Niittykatu ) sijaitseva Korttien talo, jossa on parhaillaan esillä muun muassa Rudolf Koivun joulu-kortteja enkeleistä ja tontuista.

Ensimmäinen joulukortti lähetettiin Englannissa

Joulukortin ja muiden korttien histori-aan liittyy läheisesti maksullisen posti-merkin, rataverkoston ja postilaitoksen kehittyminen. Maailman ensimmäinen postimerkki One penny julkaistiin Isos-sa-Britanniassa vuonna 840. Pian sen jälkeen vuonna 843 painettiin samassa maassa ensimmäinen tunnettu joulu-kortti. Asialla oli Victoria ja Albert mu-seon ensimmäinen johtaja Sir Henry Cole, joka tilasi taiteilija John Calcott Horsleylta joulutervehdykseksi kortin.

Kortista otettiin tuhannen kappaleen painos, mutta kortit väritettiin käsin. Saksasta tuli 860-luvulla Euroopan johtava postikorttiteollisuusmaa. Sarja-tuotantona tehtyjen korttien hintakin tuli alas, joten köyhempikin voi ostaa joulukortin.

Esi-isämme alkoivat saada 850-lu-vulla Keski-Euroopasta joulu- ja uu-denvuoden tervehdyksiksi kortteja. Lukkarinkouluissa saatu luku- ja kirjoi-tustaito oli tarpeen, kun niitä alettiin lähettää vähitellen kaikissa yhteiskun-taluokissa. Aluksi joulukortit lähetet-tiin kaikissa maissa suljetuissa kirje-kuorissa, koska avoimena niitä ei voi-nut lähettää.

Suomessa postikortti otettiin käyt-töön virallisena lähetyslajina syksyllä vuonna 87. Kortin suosiota lisäsi kir-jeeseen nähden edullisempi postimerk-ki. Vanhin tuolta vuodelta säilynyt pos-tissa lähetetty joulukortti on ristin muotoinen ja hyvin koristeellinen. Useimmat meillä silloin lähetetyt kortit oli painettu Saksassa tai Ruotsissa. Kortteja tuli Suomeen myös Yhdysval-toihin muuttaneilta sukulaisilta. Ne oli-

vat esivanhempiemme ihmettelyn ai-heina kultakoristeineen ja kukkineen.

Jeesuksen syntymä on joulun keskus

Suomalaisen painotekniikan kehittymi-nen 920-luvulla lisäsi joulukorttien ja muiden korttien lähettämistä vauhdil-la. Tyypillistä oli, että koululaiset alkoi-vat lähettää ja antaa kuusijuhlien aikaan toisilleen joulukortteja. Lähetämme toisillemme noin kolme miljoonaa jou-lukorttia joka joulu. Tänäkin jouluna postitoimipaikoista voi ostaa joulukort-teja varten edullisempia 50 sentin merkkejä. Kyseiset kortit pitää postit-taa viimeistään 5. joulukuuta.

Vanhempien joulukorttien yleisinä aiheina olivat seimessä makaava Jee-sus-lapsi sekä kedon paimenet ja enke-lit. Jouluun liittyen taiteilijat ovat maa-lanneet kortteihin myös lumisen mai-seman keskellä olevia kirkkoja, hevos-reellä kirkkoon matkaavia ja siellä vei-saavia ihmisiä. Suomalaista joulukortti-kauppaa hallitsevat nykyään punalakki-

set tontut, pönäkät porkkananenäiset lumiukot ja tietenkin arvaamaton jou-lupukki poroineen. Kristillisen kirkon vahva aihe on kuitenkin Beetlehemiin syntynyt Jeesus Kristus. Tätä aihetta toivoisi joulukorttien piirtäjien lisäävän ja monipuolistavan.

– Joulu on minulle hiljentymisen aikaa. Lähetän mieheni kanssa noin kaksikymmentä korttia tänäkin joulu-na. Korteista valitsen aiheen vastaanot-tajan mukaan. Missä perheessä on lap-sia, sinne lähetän iloisempia tonttu-kortteja. Vanhemmille ihmisille lähetän kirkko- ja seimiaiheisia kortteja, Kyllik-ki Hautamäki sanoo.

Teksti ja kuvat Seppo Ylönen

Korteissa on joulun sanomaa

Kyllikki Hautamäki on kerännyt kortteja 1980-luvulta saakka. Hän pitää auki sivuja, joissa on pelkäs-tään joulukortteja.

Jenny Nyström (1854–1946 ) on saanut tähänkin korttiinsa vanhan joulun tunnelman, jota me kiireiset nykyihmiset kaipaam-me.

9Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 8.2.2005

Matkaevästä

Arkiasun joulusanoma

Juhlavaatteet puhuttavat aina itsenäi-syyspäivän aikaan. Presidentinlinnan kutsuvieraiden asuja esitellään ja ihas-

tellaan televisiossa ja setvitään kansan pu-heissa. Korostuu ero juhlan ja arjen välil-lä.Me pukeudumme hienompiin vaatteisiin, kun vietämme juhlaa tai menemme vierai-lulle. Mutta työvaatteet panemme yllem-me, kun menemme arjen työhön.

Kun Jeesus syntyi maan päälle Betlehemin seimeen, hän ei tullut tänne taivaallisessa juhla-asussaan. Kukaan ei voinut päätellä hänen ulkomuodostaan, että taivaallisen kuninkaan poika olisi vierailulla maan päällä. Ei näkynyt loistoa, ei kimallusta ei-kä kohdevaloja.Hän ei syntynyt pääkaupungin kuninkaan-linnaan eikä muuhunkaan ylhäiseen, hie-noon paikkaan. Eikä hänen kehtonsa ym-pärillä näkynyt enkeleitä henkivartijoina, palvomassa tai suojaamassa häntä.

Hän tuli aivan toisenlaisessa hahmossa, josta apostoli kertoo: ”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeu-destaan olla Jumalan vertainen vaan luo-pui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuole-maan asti.” Fil. 2: 6 – 8.Hän tuli yhdeksi meistä ihmisistä. Hän pukeutui juhla-asun sijasta työasuun, kun syntyi tänne ihmiseksi. Se kertoo selvästi, mitä varten Jeesus tuli. Ei sen vuoksi, että hänelle osoitettaisiin kunnioitusta, suosio-ta ja ihailua hänen taivaallisen loistonsa, komeutensa ja ihanuutensa tähden.Ei, hän puki ylleen arkisen työasun. Hän tuli palvelemaan ja tekemään jotain tärke-ää meidän hyväksemme. Sellaista, mitä kukaan muu ei voinut tehdä. Hän kertoi itse, ettei hän ”tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lun-naiksi kaikkien puolesta.” Mk. 0: 45.

Kaikki, mitä Jeesus teki maan päällä, oli palvelua, työtä meidän takiamme ja mei-dän puolestamme. Sen tähden Jeesuksen syntyminen pieneksi ihmislapseksi Betle-hemissä merkitsee meille niin paljon. Siksi joulu sisältää ja antaa niin paljon. Hän tuli palvelijan hahmossa hankkimaan pelas-tuksen kaikille ihmisille.

Niinpä kaikki, mitä kuulemme Jeesuksesta myös tänä jouluna, on hyvää sanomaa. Joulun sanomaa hänestä, joka ei tullut pal-veltavaksi, vaan itse palvelemaan ja anta-maan henkensä lunnaiksi kaikkien puoles-ta. Ja niiden kaikkien joukossa olemme myös me, sinä ja minä.

Pertti Niiranen

Keski-aasialaista kaupunkiamme ympäröivien vuorten huiput saa-vat lumipeittonsa jo runsaan kuu-

kauden ennen joulua, mutta itse laaksoon lunta tulee vasta joulun tienoilla. Joinakin kuivuusvuosina maa on täysin kuiva ja nurmikot ovat keltaiset. Parina jouluna on satanut runsaasti lunta jouluaattona.

Joulun tuloa ei lainkaan huomaa katu-kuvasta, koska paikallinen väestö ei vietä tätä kristikunnan suurta ilojuhlaa. Vain ulkomaalaiset kristityt viettävät täällä jou-lua. Kansainvälisissä jumalanpalveluksissa huomioidaan adventtiaika, joskaan ei yhtä laajasti kuin Suomessa.

Juhlissa kerrotaan joulun sanomasta

Järjestömme järjestää kehitysyhteistyö-projektien paikallisille työntekijöille jou-lujuhlia. Nämä juhlat tarjoavat oivat puit-teet kertoa miksi kristityt viettävät joulua. Tavallisesti se tehdään laulujen ja joulu-

näytelmän avulla. Ainakin saamme selite-tyksi, ettemme vain juhli jotakin yleistä ”Keresmesiä” vaan Jeesus Messiaan synty-mää. Kristinuskon ja islamin kertomukset Jeesuksen syntymästä eivät ole kovin risti-riitaisia. Muslimien on silti vaikea hyväk-syä ajatusta Jumalan itsensä ilmestymises-tä ihmisenä maan päälle.

Meillä on jo muodostunut tavaksi val-mistaa muutamalle paikalliselle tuttava-perheelle joululahja. Lahjaan kuuluu rii-siä, papuja, kasvisrasvaa, teetä, maitopul-veria, saippuaa, tulitikkuja sekä rusinoita, pähkinöitä ja makeisia. Saavathan hekin sillä tavalla jotain jolla juhlia. Lahjan anta-misen yhteydessä voimme myös kertoa jouluevankeliumin.

Suomalaisia joulunviettotapoja

Jouluostoksien tekoa helpottaa se, ettei täällä ole minkäänlaista jouluhälinää kau-poissa. Kaduilla kulkiessa näkee tuskin mitään mainintaa tai merkkiä joulusta –

ellei jouluisiksi ilmiöiksi lasketa arkeem-me kuuluvia lammaslaumoja paimenineen ja kamelikaravaaneja!

Itse joulunvieton aloitamme suoma-laisten työtovereittemme kanssa lukemal-la jouluevankeliumin, laulamalla ja nautti-malla yhteistä aattoateriaa. Eva on tavalli-sesti valmistanut karjalanpaistin tätä ate-riaa varten. Usein käymme sen jälkeen kansainvälisessä aattojumalanpalvelukses-sa. Joulupäivän jumalanpalveluksen jäl-keen on perinteisesti yhteinen jouluateria ja iltapäivänvietto toiminnanjohtajan luo-na. Joskus joku paikallinen tuttu pistäytyy kotonamme toivottamassa meille hyvää juhlaa, vaikka heillä on normaali työpäivä. Joinakin vuosina olemme voineet pyytää päivä- ja yövartijaamme tapaninpäivän il-lalliselle.

Totta kai pyrimme järjestämään aikaa myös hiljentymiseen kynttilänvalossa sekä joulumusiikin kuuntelemiseen.

Hasse ja Eva Rönnlund

Oikeastaan odotamme 3. joulu-amme täällä Etiopiassa. Olem-mehan viettäneet maassa kuusi

joulunaikaa ja kulloinkin on ensin oma eurooppalaisen kalenterin joulu, jota sit-ten seuraa kaksi viikkoa myöhemmin eti-opialaisen kalenterin joulu. Jonakin vuon-na on vietetty suomalaisten kanssa perin-teinen joulu aterioineen ja joululaului-neen. Poikamme Hannu on kahdesti ollut täällä joulunajan kanssamme.

Joulun toivelaulut kännykkään

Viime joulun aattopäivä oli meille tavan-omainen työpäivä. Joulusaunakin sai

odottaa. Saunasta tultuamme piippasi kännykkä. Suomen Yleisradiosta tuli pu-helu, meneillään oli joululaulujen toive-konsertti. Pääsin laulutoiveineni ohjel-maan haastelemaan. Oli hienoa hiljentyä jutustelun päätteeksi kuuntelemaan Pekka Simojoen joululaulua ”Tulkoon joulu”. Sil-lä hetkellä lapsuuden joulut, kotimaa, rak-kaat läheiset ja ystävät siellä, orpolastem-me kummit ja työmme tukijat olivat hyvin lähellä. Sitten söimme aattoaterian ja avai-limme muutaman lahjakäärön.

Orpojen joulu

Levolle kävimme ajatukset joulupäivässä.

Meille se oli työpäivä. Olimme valmistel-leet yhdessä lastemme kanssa joulujuhlan. Paikalla olivat kaikki 25 orpolasta, heidän huoltajansa ja joitakin kutsuttuja vieraita.

Kerroimme joulusta, kuuntelimme jouluevankeliumin ja saimme tavata myös joulupukin. Lapset olivat valmistelleet ja harjoitelleet ohjelman. Oli lausuntaa, lau-luja ja hienosti esitettyä draamaa. Näytel-mät olivat lastemme itsensä kirjoittamia. Joulupukilla oli lahjasäkkikin matkassa ja kaikille riitti jaettavaa, lapsille pikkupaket-ti ja koteihin viemisenä ruokatarvikkeita.

Me työntekijät saimme aivan erityisen joululahjan. Saimme nähdä ympärilläm-me iloisia, hymyileviä kasvoja. Siinä pai-

kassa toivoi, että kaikki Suomes-sa lapsiamme tukevat kummit voisivat jakaa kokemuksen kans-samme. Lasten ja huoltajien kanssa vietetty joulupäivä antoi kaikkea sitä, minkä avulla jaksaa kohdata työn tuomat koettele-mukset ja murheet.

Tänä vuonna emme saman-laista joulujuhlaa vietä. Etiopian levottomuudet ovat nostaneet elinkustannuksia, perheet ovat tiukilla. Juhlatarjoilun ja -järjes-telyjen asemesta autamme kaik-kia perheitämme välttämättömi-en kodin- ja ruokatarvikkeiden hankinnassa.

Kaikille hyvinkääläisille rau-haisaa ja siunattua joulua!

Pirkko ja Matti Nummela, Dessie, Etiopia

Paimenet ja kamelikaravaanit muistuttavat joulusta

Seitsemäs joulumme Etiopiassa on ovella

Nummeloille jo rakkaaksi käynyttä Dessien ympäristön maaseutua.

Vuorten huiput saavat lumipeitteen ensimmäisenä.

0

Kirkon historiassa on ollut tapana siunata käyttöön erilaisia tiloja. Kotienkin siunaaminen on lisään-tynyt viime aikoina merkittävästi. Sen on huomannut työssään seu-rakuntapastori Juha Koivulahti, jonka vastuualueena Hyvinkään seurakunnassa on opiskelija- ja koululaistyön lisäksi Martin alue-työ.– Koti on meille ihmisille tärkeä paikka, jos-sa ovat rakkaimmat ihmiset. Kodin siunaus muistuttaa meitä Taivaan kodista, joka on lepopaikka. Minä olen toimittanut kodin siunaamisen useimmiten ristiäisten yhtey-dessä.

Kodin siunaamisen kaavassa on rukous-ta, raamatuntekstejä ja musiikkia. Toimitus-kaavassa on kodin siunaamisen kohdalla kaksi tekstivaihtoehtoa:

”Jumala on hyvyydessään antanut meille kodin ja läheiset ihmiset. Siunatkoon kolmi-yhteinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki tämän kodin ja kaikki, jotka täällä asuvat ja vierailevat.”

tai”Jumalan sanan mukaan sillä, minkä

Herra siunaa, on aina oleva siunaus (. Aik. 7: 27). Tähän luottaen siunaan tämän kodin Isän ja pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ol-koon tämä koti paikka, jossa kysytään ja seu-rataan Jumalan tahtoa. Vallitkoon teidän sy-dämissänne Kristuksen rakkaus.”

Asumismuodolla ei ole väliä

– Siunaamisessa toivotetaan Jumalalta kaik-kea hyvää ja parasta, mitä hän voi antaa. Emme siunaa seinää vaan niitä ihmisiä, jotka siellä asuvat, ovat ja toimivat, Juha Koivulah-ti jatkaa.

Kodin siunaamisen yhteydessä luettavat raamatuntekstit liittyvät kotiteemaan, vie-raanvaraisuuteen tai siunaamiseen. Eräs kohta on Luukkaan evankeliumin 9. luvun jakeet –0, jossa Sakkeus pyytää Jeesusta omaan kotiinsa. Toinen hieno kohta on Jo-hanneksen ilmestys 3: 20: ”Minä seison ovel-la ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja

me aterioimme yhdessä, minä ja hän.”– Hyvinkäälle syntyy, kuten esimerkiksi

Marttiin, jatkuvasti uusia koteja. Rohkaisen seurakuntalaisia pyytämään pappia siunaa-maan oman kodin. Vanhankin kodin ja vuokra-asunnon voi siunata. Siunaus ei ole riippuvainen asumismuodosta.

Juha Koivulahti asuu itsekin Martin alu-eella. Hän laittaa puita takkaan, jonka ääres-sä on hyvä lämmitellä perheen kanssa pime-än kaamosajan keskellä.

Antakaa toisillenne anteeksi

– Kotiin rakennetaan joskus siunauksen

ajaksi kotialttari. Alttari voi olla pieni pöytä, jossa on valkoinen liina. Liinan päälle asete-taan Raamattu, risti tai krusifiksi ja kynttilä. Kodin siunaaminen voidaan merkitä myös vihki- tai perheraamattuun.

Siunaaminen on perusteissaan papin ja jokaisen kristityn etuoikeus.

– Kodin siunaamisessa on muistettava, että me kotien asukkaat ja siunauksen pyytä-jät olemme vain ihmisiä. Kodistakaan ei tule siunauksen myötä taivasta. Siunauksessa me jättäydymme elämän arjessa Jumalan armon varaan.

Kodin siunausteksti Kolossalaiskirjeen 3. luvun kolmannessatoista jakeessa antaa

meille neuvon, kun eripura yrittää pesiytyä koteihimme: ”Pitäkää huolta, että tulette toi-meen keskenänne, antakaa anteeksi toisil-lenne, vaikka teillä olisikin moittimisen ai-hetta. Niin kuin Herra on antanut teille an-teeksi, niin antakaa tekin.”

Kodin siunaamisen aikana voidaan veisa-ta muun muassa tuttu virsi Ystävä sä lapsien (492) tai Hyvä Jumala, kiitän kodista (47). Myös uuden virsikirjan lisäosassa on useita hyviä kodin siunaamisen virsiä.

Teksti ja kuva Seppo Ylönen

Kotimme tarvitsevat Jumalan siunausta

Seurakuntapastori Juha Koivulahti laittaa oman kotinsa takkaan puita. Hän on saanut siunata usein kodin samaan aikaan, kun perheen lapsi on kastettu.

Lauantaina, 24. joulukuuta on Vehko-jan seurakuntakeskuksessa kello 7 – 20 kaikille seurakuntalaisille avoin

jouluaatonvietto. Isäntäparina on kuten vii-me joulunakin seurakuntapastori Esa Kok-ko vaimonsa Birgitan kanssa. Aattojuhlaan saa 0 euron lippuja kirkonmäeltä, Hyvin-kään seurakuntakeskuksen neuvonnasta.

– Ajatus on, että jos oma joulunvietto näyttää turhan yksinäiseltä, täällä Vehkojan seurakuntakeskuksessa on takuuvarmasti muita ihmisiä ja valmista ohjelmaa. Ohjelma on musiikkipainotteinen, musiikista vastaa Charlotta Kivistö. Jouluaaton vietto alkaa ruokailulla, Esa Kokko sanoo.

Hänen mielestään joulun sanoman pitää kuulua voimakkaana.

– Nykyinen kaupallinen joulu on hirveä eikä se liity jouluun ollenkaan. Keski-Euroo-passa Kristus-lapsi on edelleenkin juhlan sankari. Joululaulujen laulaminen on seura-kunnassa ja yksityisesti tärkeä asia. Ruokai-lun yhteyteen kuuluu jouluevankeliumi.

Birgitta Kokko, joka on Tuusulan seura-kunnan varhaisnuorisotyönohjaaja, piti vii-me vuoden tapahtumasta, kun sai tutustua uusiin ihmisiin.

– Viimeksi lausuin runon. Tälläkin ker-ralla keksimme jotakin kivaa ohjelmaa. Saa-tan vetää jonkin jouluisen laululeikin. Joulu on rauhoittumisen aikaa. Joulukirkko ja jou-lun sanoma ovat vuoden kohokohtia.

Teksti ja kuva Seppo Ylönen Birgitta ja Esa Kokko ovat isäntäparina Vehkojan seurakuntakeskuksessa kaikille seurakun-talaisille avoimessa jouluaatonvietossa kello 17 – 20.

Vehkojalla musiikillinen jouluaatto

Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 8.2.2005

Raamattuun tallennetun pelastus-historiamme päähenkilöstä, joulu-na Beetlehemin talliin syntyneestä Jeesuksesta, on kirjoitettu paljon kirjoja.

Aikaisemmin niissä mukail-tiin Raamatun omia kerto-muksia, mutta viime vuo-sina meidän käsiimme on tulvinut teoksia, joissa mielikuvituksella ei ole ra-

joja. Naapurikaupungissa Riihimäellä asuva

dosentti Timo Eskola on perehtynyt suosik-kikirjoihin perusteellisesti. Hän opettaa Uut-ta testamenttia Helsingin yliopiston teologi-sessa tiedekunnassa ja Suomen teologisessa instituutissa, jossa hän on myös tutkijana.

Lisäksi hän on valmistunut filosofian maiste-riksi kirjallisuustieteistä.

– Kirjallisuus on kiinnostanut minua ai-na. Raamattukin on kirjallisuutta ja tarvitsen tutkijana yleisen kirjallisuuden tutkimuksen menetelmiä. Nämä alueet hyödyntävät toi-nen toistaan. Kirjallisuudessa pohditaan suuria kysymyksiä. Sitä kautta teologia koh-taa kirjallisuuden.

Timo Eskola on tutkinut erityisesti ro-maaneja, jotka on tehty Raamatun pohjalta. Tällaisia kirjoja on kirjoitettu sadoittain. Kirjat ovat hyvin erilaisia.

– Kreikkalaisen Niko Kazantzakisin (885–957) Viimeinen kiusaus on eksistenti-alistinen Raamatun muunnelma. Toisessa laidassa on Mika Waltari (908–979), joka on hyvin perinteinen ja Raamatun tekstille uskollinen. Erikoisuutena on portugalilaisen nobelkirjailija José Saramagon (s. 922) Jee-suksen Kristuksen evankeliumi. Se on post-moderni kirja, jossa käännetään kaikki Raa-matun käsitykset ylösalaisin.

Da Vinci -koodissa keskeisenä salatiede

Dan Brownin (s. 964) viime vuonna suo-meksi ilmestynyt romaani Da Vinci -koodi aiheutti suorastaan aikuislukijoiden ryntä-yksen kirjakauppoihin kuten kävi Harry Pot-teriin ihastuneiden lapsilukijoiden kohdalla. Kirjailija itse antoi haastatteluja, joissa hän kertoi kirjoittaneensa fiktion eli kuvitelman. Siitä huolimatta jopa Da Vinci -koodista ar-vosteluja kirjoittaneet ovat pitäneet kirjaa suoranaisena tietolähteenä. Monet lukijatkin ovat erehtyneet pitämään sitä kristillisten asioiden paljastuskirjana.

Dan Brownin Da Vinci -koodia edeltää pitkä historia uskonnollisessa romaanikirjal-lisuudessa. Timo Eskola sanoo, että romaani käsittelee enimmäkseen mysteeriuskontoa. Se ei pysähdy Raamatun aiheiden pohdin-taan, vaan yhdistelee niihin vanhaa gnosti-laisuutta eli salatietoa. Romaanissa sitä sovi-

tetaan aikamme ilmiöihin. Kirjan uskonnol-lisuudessa salatiede on avaintekijä.

– Kirjassa annetaan ymmärtää, että to-dellinen tieto Jumalasta on salattu ja vain pieni piiri tietää sen. Sitä paljastetaan haluk-kaille kokelaille tulkitsemalla merkkejä. Sen takia Da Vincin taulut ovat siinä mukana. Tauluihin on piilotettu merkkejä, jotka anta-vat tietoa uskonnosta.

Timo Eskolalta ilmestyi noin kuukausi sitten Da Vinci -koodi romaanin analyysi Da Vinci -koodi ja kätketty viisaus (Kustannus Oy Uusi Tie). Hänen mukaansa romaanista käyty keskustelu osoittaa, että osa lukijoista on melko kritiikittömiä.

– Ehkä ihmisten perustiedot kristinus-kosta ovat vähän puutteelliset. Enää ei erote-ta tosiasioita ja runoutta toisistaan. Outo piirre keskustelussa on ollut se, että jotkut meidän aikamme ihmisistä ovat valmiita hy-väksymään kirjan ajatuksia, vaikka muilla elämän aloilla koetetaan olla hyvin järkeviä.

Dan Brownin toinen kummallinen romaani

Timo Eskola kertoo, kuinka Dan Brownin Da Vinci -koodia edelsi Yhdysvalloissa Michael Baigentin, Richard Leighin ja Henry Lincolnin romaani Pyhä veri – Pyhä graali. Michael Baigent kiertää maailmaa markki-noimassa tätä parikymmentä vuotta vanhaa kirjaa. Hän on käynyt Suomessakin.

– Siinä kirjassa esitettiin jo samoja aja-tuksia kuin Da Vinci -koodissa. Keskeistä oli ajatus, että Jeesus oli naimisissa Magdalan Marian kanssa. Heillä oli myös lapsia. Dan Brownin kirja oli tämän kanssa niin saman-lainen, että tekijät vetivät hänet oikeuteen juonen varastamisesta.

Dan Brownin Da Vinci -koodia aikai-sempi kirja ilmestyi suomeksi tänä vuonna. Kirjan nimi on Enkelit ja demonit.

– Se on aivan kummallinen romaani paa-vin murhasta. Kirjassa viedään ensin hirvit-tävä pommi Vatikaanin kellariin ja sen jäl-

keen teurastetaan kasapäin kardinaaleja. Lukija huomaa teoksen heti kioskikirjalli-suudeksi. Kirja ei ole synnyttänyt uskonnol-lista kohua kuten Da Vinci -koodi.

Timo Eskolan kuvaama kirjallisuus on hyvin suosittua varsinkin Yhdysvalloissa, mutta sitä tulee Euroopastakin.

– Ajattelen, että tämä heijastaa jollakin tavalla kulttuurimurrosta. Koska kirjailija on täysin vapaa kirjoittamaan mielikuvitusro-maanin, teokset paljastavat heidän aattei-taan. Da Vinci -romaanista syntynyt keskus-telu osoittaa, että elämme jälkikristillisessä maailmassa.

– Viime vuosisadan puolivälissä monet kirjailijat ottivat Jeesuksen elämästä vielä jonkin myönteisen piirteen, vaikkapa lähim-mäisenrakkauden ja keskittyivät siihen. Tänä päivänä monet kirjailijat tekevät Jeesuksesta eksyneen ihmettelijän, jolla ei ole mitään sa-nomaa. Tämä ero on aika selvä. Näiden kir-jojen Jeesus kuvaa siten pikemminkin nyky-ajan ihmistä kuin Raamatun henkilöä. Kir-joista näemme, mitä aikamme ajattelussa ja keskustelussa liikkuu.

– On hyvä opetella kriittiseksi lukijaksi, että osaa arvioida lukemaansa. Arviointi on tärkeää sekä kirkossa että yhteiskunnassa. Myös Paavali opettaa meitä tähän kirjeis-sään. Meidän täytyy tuntea aika missä eläm-me, ja osata arvioida, milloin ideologia ohit-taa kristillisen evankeliumin.

Da Vinci -koodin kaltaiset kirjat ovat ai-kuisten satuja. Timo Eskolan mielestä ro-maanikirjallisuus on tärkeää, koska siitä hae-taan malleja tulkita omaa elämää.

– Itse pidän C. S. Lewisin kirjoista. Ne ovat nokkelia ja hengellisesti antoisia. Esi-merkiksi Paholaisen kirjeopisto kuvaa kristi-tyn sisäistä taistelua. Suuri avioero on puo-lestaan mielikuvitusnovelli, jossa kerrotaan helvetin ja taivaan avioerosta.

Teksti ja kuvat Seppo Ylönen

Ajan ilmiöS a r j a s s a k ä s i t e l l ä ä n a j a n k o h t a i s i a p u h e e n a i h e i t a

Mutta ymmärrämmekö mitä luemme?

– On hyvä opetella kriittiseksi lukijaksi, että osaa arvioida lukemaan-sa. Arviointi on tärkeää sekä kirkossa että yhteiskunnassa, dosentti Timo Eskola sanoo.

Kirjat ovat lukutoukille odotettuja joululahjoja

Kirjallisuus kiinnostaa Timo Eskolaa.

2

Pohjoismaiden suurin kristillinen nuo-risotapahtuma, Maata Näkyvissä -festarit, kokosi tänä vuonna Turkuun

000 nuorta eri puolilta Suomea. Hyvin-kään seurakunnasta matkassa oli huikeat 20 nuorta - siis kolme bussilastillista.

Festareiden teemana oli tahto ja sisäinen sitoutumi-nen Jumalaan ja seura-kuntaan. Pääpuhuja, pastori John Nunes, halusi rohkaista nuo-ria toimimaan Jeesuk-sen käsinä tässä maail-massa.

Odotetuimpia esiin-tyjiä olivat ehkä USA:lainen SuperChick -yhtye sekä kotimainen

The Rain. Hyvinkään nuoret sekä näkyivät että kuuluivat, ja into on huomattu muusi-koidenkin piirissä: sekä Pekka Laukkarinen että Kisko-yhtyeen Aku Lundström tunnis-tivat hyvinkääläiset eturivistä.

Festareilla on kivaa

Festareiden toteuttamiseen osallistui noin 000 nuorta vapaaehtoista. Yksi heistä oli hyvinkääläinen Jukio Kallio, joka painoi

rintanappeja lähetysareenalla jo toista kertaa.

– Talkoolaiset saavat lippupaketin ilmaiseksi. Parasta festareissa on ylei-nen meininki, tänne on kiva tulla

katsomaan, Jukio kertoo.– Bändeissä ei ollut mitään

huippusuosikkiani, mut-ta Kiskon keikalla oli

kivaa.Paluumat-

kallakaan hy-vinkääläisten into ei loppu-

nut, bussissa laulettiin ja kerrattiin koke-muksia. Kiinnostavinta esiintyjää kysyttäessä Susanna, Hanna, Lotta, Asta, Kaisa, Kert-tu ja Laura luettelevat yhteen ääneen suo-sikkinsa: Claas P. Jambor, Kisko, Bass’n He-len, The Rain sekä miimikko Carlos Marti-

nez.Yksi tuntuu olevan varmaa: festareille

lähdetään myös ensi vuonna!

Teksti Johanna Rajala

Sanaristikko 6/2005

Sanaristikon 6/2005 vastaukset lähetetään to 26.1.2006 mennessä osoitteeseen Hyvinkään seurakunta, Kirkonmäeltä-lehti, PL 29, 05801 Hyvinkää. Kuoreen merkintä ”Ristikko”.

Nimi:

Osoite:

Viime kerralla sanaristikon täytti 28 osallistujaa. Arpaonni suosi tällä kertaa Riitta Niirasta ja Martta Lintusta. Heille lähetetään kirjapalkinnot postin välityksellä. Onnea voittajille!

Sankoin joukoin Maata näkyvissä -festareilla

Pekka Laukkarinen lavalla

Hyvinkääläiset eturivissä

3Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 8.2.2005

Lasten nurkka

Koristele joulukuusi; käytä paljon iloisia värejä.

Piir

ros

ja t

ehtä

vä: E

ija V

iitan

en

Kaikenikäisten pariskuntien

Ilta rakkaudellepe 20.1.2006 klo 19.00Seurakuntakeskuksessa,

Hämeenkatu 16

Illan juontavatMaija ja Hannu Nyman

Musiikkiohjelmaa, tarjoilua

Lipun hinta 10 e/pariskunta, lippuja ennakkoon seurakunta-

keskuksen neuvonnasta

Ohjelman jälkeen yömessu Hyvinkään kirkossa

noin klo 21.30.

Lämpimästi tervetuloa!

Lähetystyön ja pienryhmien

joulujuhlato 15.12. klo 18.30Seurakuntakeskuksessa, Hämeenkatu 16• Ranskan nimikkolähettien Raili ja Pekka Tiihosen tulojuhla• Anna-Riikka Santapukki ja Satu Strömberg, piano ja laulu• Mukana myös Pertti Niiranen ja Antti Pohjanraito• Puuro- ja kahvitarjoilu

Tervetuloa!

PISTAASIPÄHKINÖIDEN ARVOITUSLähetysmusikaali salapoliiseille ja vähän muillekinpe 20.1.2006 klo 18.30Vehkojan seurakuntakeskuksessa, Yli-Anttilantie 3

Kuka puhkaisi Saimin auton ren-kaat?Miksi pastori Pedro Santiagon viikset tipahtelevat?Ja kenen luokse johtavat pistaasipäh-kinöiden kuoret?

Koko perheen hyväntuulen musikaalisumutuksesta ja sumun selviämisestä. Tie aarteen luo on musta-kantinen kirja, aarteen merkkinä on risti.

Vapaa pääsyTervetuloa!

Tervetuloa

iltapäivähetkeenVehkojan seurakuntakeskukseensu 11.12.2005

klo 15Lasten kauneimmat joululaulut

klo 16”Rakkauden vuodenajat”Pohdiskelemme yhdessä perheneuvoja Anne Anttosen kanssa parisuhteen eri kehitysvaiheita eli rakkauden vuoden-aikoja. * Lastenhoito järjestetty.* Lastenhoidon ja tarjoilun vuoksi ilmoittautuminen klo 16 tilaisuuteen, puh. 040 5479 615.

Hyvinkään seurakunnan perhetyö

Varhaisnuorisotyö tarjoaalapsille, nuorille, perheille keväällä 2006…

▼ 27.–29.1. Isä/isoisä-poika-leiri, hinta aikuinen 35 €, 15 € lapsi ▼ 18.–20.2. Hiihtolomaleiri 11–14 v tytöt ja pojat, 35 €▼ 20.–22.2. Hiihtolomaleiri 7–8 v tytöt ja pojat, 35 €▼ 22.–24.2. Hiihtolomaleiri 9–10 v tytöt ja pojat, 35 €

Sisarale -50 %, mahdollisuus hakea maksuvapautusta

Pääsiäisretki Lapin lumille, Leville 12.–18.4.2006

* Aikuiset 250 €* 16–18 v + opiskelijat 200 €* 10–15 v 170 € * alle 10 v 140 €* alle 14-vuotias voi lähteä matkal- le

vanhemman/isovanhemman/ kummin tai vanhemman si-

saruksen seurassa

Kaikille leireilleilmoittautuminen tiistaisinklo 14–16.30 puh. (019) 456 1240

Päivystysvastaanotto(Työkeskus, Hämeenkatu 16)❤ ma, ti, to ja pe klo 10–13 ilman ajanvarausta p. 4561 250

Diakoniatyön joulujuhla❤ Torstaina 8.12.2005 klo 17–19 Vehkojan seurakuntakeskuksessa

Mummon kammari(Helenenkatu 30–34 D)❤ Joulumyyjäiset ma 12.12.2005 klo 11–14❤ Avoinna normaalisti 16.12.2005 saakka❤ Joulutauolla 19.12.2005–8.1.2006❤ Avointen ovien toiminta käynnistyy jälleen 9.1.2006 alkaen Avointen ovien toimintaa ma, ti, ke klo 12–15 (Huom. uudet aukioloajat!) ja perhekahvila to klo 9–12.

Diakoniatyön joulunaika 2005

BAROKKIKONSERTTIla 10.12. klo 19

Hyvinkään kirkossa

Sibelius-Akatemianbarokkiorkesteri,

johtaa Aapo HäkkinenReetta Varjonen ja Petri Arvo,

nokkahuiluAnna-Maaria Oramo, cembalo

Juha Yli-Knuuttila, tenoriAnni Kettunen ja

Laura Haarala, viulu

Pez – J. S. Bach – Carissimi – Torelli

Joulujuhla 20054. adventtisunnuntaina 18.12. klo 15

Harjutalossa, Harjukatu 1

Ilkka JärvinenReijo Arkkila

Hyvinkään Evankelinen kuoro, johtaa Antti Pyylampi

KahvitarjoiluTervetuloa!

Yhteislaulutilaisuus”Minun joululauluni”

Joulupäivänä 25.12. klo 18 Hyvinkään kirkossa

Yhteis- ja soololaulua

Mukana mm. kirkkoherraIlkka Järvinen kitaroineen

Säestykset jutustelun lomassaMatti Heroja

Lucia-fest och de vackraste julsångerna

13.12. kl. 18i Gamla kyrkan

4

Muutokset mahdollisia!Seuraa kirkollista ilmoittelua.

JOULUKUUTorstai 8.2.• klo 13.00 Vanhan kirkon

lähetyspiiri Vanhassa kirkossa, syyskauden päätös, Leila Kallas

• klo 18.00 jouluhartaus ja -puuro Vehkojan seurakuntakes-kuksessa. Mukaan kutsutaan Vehkojan liikuntaryhmiä, vastuunkantajia ja alueneuvos-ton jäseniä.

• klo 18.30 Opiskelijoiden ja nuorten aikuisten Raamattu- ja keskustelupiiri Harjutalossa, Harjukatu 1

• klo 18.30 Tuomaspiiri Vehkojan seurakuntakeskuksessa (seuraa-van kerran 12.1.2006)

• klo 18.30 Ruut-naistenpiiri Vehkojan seurakuntakeskuksen piharakennuksessa (seuraavan kerran 19.1.2006)

• klo 19.00 Joulun rauhaa -konsertti Hyvinkään kirkossa, Hyvinkään musiikkiopiston oppilaita, Volare-kuoro, B- ja C-puhallinorkesterit, ohjelma 3 e, tulot oppilaiden stipendirahas-toon

Perjantai 9.2.• klo 11.00 Raamattupiirien

joulujuhla seurakuntakeskuk-sessa

Lauantai 0.2.• klo 19.00 Barokkikonsertti

Hyvinkään kirkossa, Sibelius-Akatemian barokkiorkesteri, johtaa Aapo Häkkinen, ohjelma 7 e, ks. s. 14

Sunnuntai .2./ 3. adventtisunnuntaiTehkää tie Kuninkaalle• klo 10.00 Messu

Hyvinkään kirkossa• klo 16.00 ”Rakkauden vuoden-

ajat” Vehkojan seurakuntakes-kuksessa, alustus ja keskustelu parisuhteen kehitysvaiheista, perheneuvoja Anne Anttonen, ks. s. 14

Kauneimmat joululaulut (ks. s. 5):• klo 10.00

Paavolan seurakuntakoti• klo 14.00 Martin seurakuntatalo• klo 15.00 Vehkojan seurakunta-

keskus: Lasten kauneimmat• klo 16.00 Hyvinkään kirkko• klo 16.00 Vanha kirkko• klo 18.00 Hyvinkään kirkko

(kuoroja)• klo 18.00 Vanha kirkko• klo 20.00 Hyvinkään kirkko

(kuoroja)

Maanantai 2.2.• klo 11-14 Joulumyyjäiset

Mummon kammarissa, Helenen-katu 30 - 34 D

Tiistai 3.2.• klo 11-13 Kytäjän kerho

seurakuntakeskuksessa, joulujuh-la ja -ateria (maksullinen). Kuljetus.

• klo 18-20 Miesten palloiluilta Vehkojan seurakuntakeskuksessa

• kl. 18.00 Lucia-fest och de vackraste julsångerna i Gamla kyrkan

• klo 19.00 Paavolan raamattu-

piiri Paavolan seurakuntakodissa

Keskiviikko 4.2.• klo 17.30 Maahanmuuttajien

joulujuhla Vehkojan seurakuntakeskuksessa

• klo 19.00 Musiikki-ilta Vanhassa kirkossa, musiikkiopis-ton viuluoppilaita, valmennus Irina Kim. Vapaa pääsy

Torstai 5.2.• klo 14-18 Päihteettömän

saunaryhmä pikkujoulut Vehkojan seurakuntakeskuksen takkatuvassa

• klo 18.30 Lähetys- ja evanke-lioimistyön joulujuhla seura-kuntakeskuksessa, ks. s. 14

• klo 19.00 Valoa! Ylistyksen ja rukouksen ilta Martin seurakuntatalossa

Perjantai 6.2.• klo 19.00 Sanan ja rukouksen

ilta Hyvinkään kirkossa

Lauantai 7.2.• klo 20.00 Joulukirkkokonsertti

”Kuului laulu enkelten” Hyvin-kään kirkossa, Mari Palo, sopraano, Tomi Metsäketo, tenori. Liput/ohjelma 25 e.

Sunnuntai 8.2./ 4. adventtisunnuntaiHerran syntymä on lähellä• klo 10.00 Messu

Hyvinkään kirkossa• klo 10.00 Sanajumalanpalvelus

Paavolan seurakuntakodissa• klo 12.00 Messu ja kauneimmat

joululaulut Vehkojan seurakun-takeskuksessa

• klo 15.00 Joulujuhla Harjutalos-sa, Harjukatu 1, ks. s. 14

• klo 16.00 Joulujuhla Ahdenkallion nuorisotalossa

• klo 18.00 Siioninvirsiseurat Vanhassa kirkossa

• klo 19.00 Joulun ihme II -konsertti Hyvinkään kirkossa, Hyvinkään Kirkon Kamarikuoro, Käsikelloyhtye Sonus ja Hyvin-kään jazztanssi- & balettikoulun tanssiryhmä, valot ja ääni Mikko Pirinen ja Mika Päivinen. Vapaa pääsy, ohjelma 10/7 e ja perhe 15 e, ks. s. 7

Maanantai 9.2.• klo 19.00 Lausuntailta

Vanhassa kirkossa

Tiistai 20.2.• klo 19.00 Paavolan raamattu-

piiri Paavolan seurakuntakodissa

Keskiviikko 2.2.• klo 19.00 Erilainen joulukon-

sertti Vanhassa kirkossa, Eleos-yhtye, ks. erill. ilm. tällä sivulla.

Perjantai 23.2.• klo 22.00 Jouluaatonaaton

yömessu Paavolan seurakunta-kodissa

Lauantai 24.2./ JouluaattoLupaukset täyttyvät• klo 14.00 Aattokirkko

Hyvinkään kirkossa• klo 14.00 Hartaus Rauhannum-

men kappelissa, bussikuljetus• klo 15.00 Hartaus

Kytäjän kirkossa

• klo 16.00 Aattokirkko Hyvinkään kirkossa

• kl. 16.00 Julbön i Gamla kyrkan• klo 16.30 Hartaus

Kytäjän kirkossa• klo 17-20 Vehkojan avoin

jouluaatto, ks. s. 11• klo 18.00 Hartaus

Puolimatkan kappelissa• klo 23.00 Yömessu

Hyvinkään kirkossa, Hyvinkään Kirkon Kamarikuoro

Sunnuntai 25.2./ JoulupäiväSana tuli lihaksi• klo 06.00 Sanajumalanpalvelus

Vanhassa kirkossa• klo 08.00 Sanajumalanpalvelus

Vanhassa kirkossa• klo 08.00 Sanajumalanpalvelus

Hyvinkään kirkossa• klo 09.00 Sanajumalanpalvelus

Kytäjän kirkossa• klo 10.00 Messu

Paavolan seurakuntakodissa• klo 18.00 Yhteislaulutilaisuus

”Minun joululauluni” Hyvinkään kirkossa, ks. s. 14

Maanantai 26.2./TapaninpäiväKristuksen todistajat• klo 10.00 Messu

Hyvinkään kirkossa

Lauantai 3.2./ UudenvuodenaattoAikamme on Jumalan kädessä• klo 19.00 Uudenvuoden

aattoseurat Vanhassa kirkossa• klo 23.00 Yömessu Hyvinkään

kirkossa

TAMMIKUU 2006Sunnuntai ../ UudenvuodenpäiväJeesuksen nimessä• klo 10.00 Messu

Hyvinkään kirkossa• klo 10.00 Sanajumalanpalvelus

Paavolan seurakuntakodissa• klo 12.00 Messu Vehkojan

seurakuntakeskuksessa• klo 15.00 Messu Kytäjän kirkossa

Perjantai 6../ LoppiainenJeesus, maailman valo• klo 10.00 Sanajumalanpalvelus

Hyvinkään kirkossa• klo 18.00 Kauneimmat joulu-

laulut vielä kerran Vanhassa kirkossa

Sunnuntai 8../ . sunnuntai loppiaisestaKasteen lahja• klo 10.00 Messu

Hyvinkään kirkossa• klo 10.00 Messu

Paavolan seurakuntakodissa

Keskiviikko ..• klo 18.00 Sururyhmä alkaa

seurakuntakeskuksessa• klo 19.00 Musiikki-ilta Hyvin-

kään kirkossa, Antti Vahtola, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e

Torstai 2..• klo 18.30 Tuomaspiiri Vehkojan

seurakuntakeskuksessa• klo 19.00 Valoa! Ylistyksen ja

rukouksen ilta Martin seurakun-tatalossa

Sunnuntai 5../ 2. sunnuntai loppiaisestaJeesus ilmaisee jumalallisenvoimansa• klo 10.00 Messu

Hyvinkään kirkossa• klo 10.00 Sanajumalanpalvelus

Paavolan seurakuntakodissa• klo 12.00 Messu Vehkojan

seurakuntakeskuksessa• klo 16.00 Konsertti Vanhassa

kirkossa, Hyvinkään musiikki-opiston puhallinorkesteri

Keskiviikko 8..• klo 19.00 Raamattu- ja seura-

kuntakoulu Vanhassa kirkossa

Torstai 9..• klo 18.00 Sanan ja rukouksen

ilta Hyvinkään kirkossa• klo 18.30 Ruut-naistenpiiri

Vehkojan seurakuntakeskuksen piharakennuksessa

Perjantai 20..• klo 18.30 Lähetysmusikaali

Pistaasipähkinöiden arvoitus

Vehkojan seurakuntakeskukses-sa, ks. s. 14

• klo 19.00 Ilta rakkaudelle seurakuntakeskuksessa, Maija ja Hannu Nyman, ks. s. 14

• noin klo 21.30 Yömessu Hyvinkään kirkossa

Lauantai 2..• klo 18.00 Nuortenilta

Kaukasten palvelutalossa

Sunnuntai 22../3. sunnuntai loppiaisesta, . rukouspäiväJeesus herättää uskon• klo 10.00 Messu

Hyvinkään kirkossa• klo 10.00 Messu

Paavolan seurakuntakodissa• klo 12.00 Messu

Kaukasten palvelutalossa• klo 15.oo Siioninvirsiseurat

Mummon kammarilla• klo 15.00 Kirkkohetki lapsiper-

heille Vanhassa kirkossa• klo 18.00 Tuomasmessu

Vanhassa kirkossa

Keskiviikko 25..• klo 19.00 Raamattu- ja seura-

kuntakoulu Vanhassa kirkossa

Torstai 26..• klo 19.00 Valoa!

Ylistyksen ja rukouksen ilta Martin seurakuntatalossa

Lauantai 28..• klo 18.00 Häämusiikki-ilta

Vanhassa kirkossa• klo 20.00 Nuorten messu

Vanhassa kirkossa

Sunnuntai 29../ 4. sunnuntai loppiaisestaJeesus auttaa hädässä/Rippikoulusunnuntai• klo 10.00 Messu

Hyvinkään kirkossa• klo 10.00 Sanajumalanpalvelus

Paavolan seurakuntakodissa• klo 14.00 Konsertti

Vehkojan seurakuntakeskukses-sa, Mihwa Park-Jakobsson, sopraano, Ella Untamala, piano

• klo 18.00 Kirkkoilta (Raamattu-opisto) Vanhassa kirkossa

Tiistai 3..• klo 19.00 Sanan ja rukouksen

ilta Hyvinkään kirkossa, Seppo Juntunen

HELMIKUUKeskiviikko .2.• klo 19.00 Raamattu- ja seura-

kuntakoulu Vanhassa kirkossa

Sunnuntai 5.2./ KynttilänpäiväKristus, Jumalan kirkkaudensäteily/Yhteisvastuukeräys alkaa• klo 10.00 Messu

Hyvinkään kirkossa• klo 11.30 Kirkkokahvit

seurakuntakeskuksessa• klo 18.00 ”On meillä aarre

verraton” - Runebergin virsien ilta Vanhassa kirkossa

Keskiviikko 8.2.• klo 19.00 Raamattu- ja seura-

kuntakoulu Vanhassa kirkossa

J o u l u k u u 2 0 0 5 - t a m m i k u u 2 0 0 6 Seurakunnassa tapahtuu

5Hyvinkään seurakuntalehti 6 / 8.2.2005

Nuoripari löysi paikkansa

” E l ä m ä s s ä t ä y t y y o l l a j o t a k i n s u u r e m p a a . S i i n ä o n t a k a n a s u u n n i t e l m a . ”

Noin kaksi vuotta sitten Tokiosta Hyvinkäälle muuttaneille Tomio ja Päivi Pihkalalle syntyi 8. marraskuuta esikois-poika. Tomio oli muka-

na synnytyksessä. Se oli hänen mielestään ällistyttävä kokemus, johon liittyi pelkoa isompaa voimaa kohtaan. Parin viikon isyyslomalla hän tutustui lähemmin poi-kaansa.

– Elämässä täytyy olla jotakin suurem-paa. Siinä on takana suunnitelma. Sain viettää ensimmäistä isänpäivää. Minulle alkaa tulla rutiinia vaipanvaihtoon. Mie-timme kovasti, mistä mikin itku johtuu. On tässä tullut valvottua muutama yö, To-mio Pihkala sanoo. Hän kiittää Hyvinkään sairaalan arvokasta työtä tekeviä kätilöitä, jotka kannustivat pitkään kestäneessä syn-nytyksessä.

Päivin isä Kimmo Sainio, joka on teo-logi ja Lahdessa sijaitsevan Kannaksen lu-kion rehtori, tulee kasta-maan lapsenlapsensa 7. joulukuuta. Mukana on myös Päivin äiti, joka työskentelee kirkkohalli-tuksessa tietojärjestelmä-päällikkönä. Tomion ja Päivin poika saa nimek-seen Elmo Topias. Elmo on kansainvälinen nimi. Topias tarkoittaa suomeksi Jumala on hy-vä.

Pihkalat haluavat antaa pojalleen kris-tillisen kasvatuksen kuten he ovat itsekin saaneet. Teini-ikäisenä Päivillä (s. 977) oli

kapinavaihe, mutta oltuaan rippikoululei-rillä Kansan Raamattuseuran leirikeskuk-sessa Oronmyllyllä hän tuli uskoon. Lah-den Joutjärven seurakunnan nuorten toi-minta veti mukaansa. Opiskelu Otaniemen teknillisessä korkeakoulussa biotekniikan alan diplomi-insinööriksi alkoi syksyllä 996.

Japani on mielessä

Tomio Pihkala on syntynyt vuonna 975 Japanin 260 000 asukkaan Tokushimassa, jossa hänen vanhempansa Jorma ja Lea Pihkala olivat Kansanlähetyksen lähettä-minä lähetystyössä. Tomio lähti opiskele-maan Otaniemen teknilliseen korkeakou-luun konetekniikan diplomi-insinööriksi keväällä 995. Syksyllä 996 hän tapasi Päi-vin. He menivät Opiskelija- ja koululaislä-hetyksen sekä Kansanlähetyksen opiskeli-jailtoihin ja Ristin Killan toimintaan. Paris-

kunta vihittiin avioliit-toon tammikuussa 999.

Tomio Pihkala val-mistui keväällä 200 ja sai ystävän kautta tie-don Kone Oyj:n toi-minnasta Japanissa. Huhtikuun . päivänä pariskunta lensi Toki-

oon ja asettui asumaan ydinkeskustaan. Tomio oli Koneen japanilaisen tytäryhtiön palveluksessa. Päivillä oli vaihto-opiskelu-paikka Tokion yliopistossa. Valmistuttuaan vuonna 2002 Otaniemestä, hän jatkoi To-

kion yliopistossa tutkijana. Tomio Pihkalan vanhemmat jatkavat

Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon kutsumina työtä Hiroshimaa lähellä ole-vassa Fukuyamassa, jossa on japanilaisit-tain iso noin 50 jäsenen seurakunta.

– Olen asunut Japanissa yhteensä seit-semäntoista vuotta. Vuosina 995 – 96 olin siellä kaksoissiskoni Asakon kanssa lyhyt-aikaisessa lähetystyössä ja nyt viimeksi vai-moni Päivin kanssa, Tomio jatkaa.

Tomio ja Päivi osallistuivat Tokiossa Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyk-sen perustaman Suomi-kirkon toimintaan. Siellä laulettiin japaniksi myös Pekka Si-mojoen ja Anna-Mari Kaskisen lauluja. Japanilaiset elävät materialistisessa ja pa-kanallisessa yhteiskunnassa. On iso kynnys ottaa kristillinen kaste, jota siirretään usein sukulaisten painostuksen vuoksi.

Hyvinkäälle muutto

Jouluksi 2003 Pihkalat palasivat Japanista kotimaahan. He tulivat Hyvinkäälle ja aset-tuivat aluksi Koneen tilapäiseen vuokra-asuntoon. Tomio aloitti työn projektipääl-likkönä Kone Oyj:n tuotekehitysyksikössä.

– Rukoilimme Päiville töitä ja meille uskovia ystäviä. Mennessämme ensimmäi-sen kerran jumalanpalvelukseen tapasim-me heti Kansanlähetyksestä tutun Heini Kemppaisen. Hänen kauttaan pääsimme mukaan pienpiiriin, Tomio Pihkala kertoo Hyvinkäälle tulosta.

He tutustuivat vähitellen samanikäisiin nuoriin aikuisiin. Päivi sai biotekniikan

alan tutkijan töitä VTT:ltä ja nykyinen asunto löytyi Vehkojalta.

– Olemme tutustuneet tosi mukaviin ihmisiin. Meitä varoiteltiin aluksi, että Hy-vinkää on kuollut paikka. Mutta tämä oli positiivinen yllätys. Olen tykännyt myös kovasti työstäni, Tomio Pihkala kertoo.

Heille on avautunut tehtäviä Hyvin-kään seurakunnassa. Tomio puhuu johda-tuksesta.

– Olemme alkaneet pitää Martin seu-rakuntatalossa Valoa!-iltoja. Se on moderni seuratyyppinen tilanne. On ihmisten to-distuksia ja laulua. Siellä rukoillaan herä-tystä Hyvinkäälle. Jeremia kehottaa toimi-maan oman kaupungin parhaaksi (Jer. 29: 7). Rukouksemme on, että me uskovat suuntaisimme katseemme Kristukseen, jo-ka on Maailman Valo, Tomio sanoo.

– Rukoilemme, että kaikki uskovat voi-sivat olla yhtä ja että meillä olisi yhteinen näky herätyksestä yli seurakuntarajojen, Päivi lisää.

Tomio Pihkala pelasi Japanissa base-ballia, jota hän jatkaa kuuden joukkueen muodostaman pääkaupunkiseudun liigan Helsinki Icebreakers –joukkueessa. Pelaa-jissa on amerikkalaisia, kuubalaisia ja Japa-nissa olleita suomalaisia. Harjoituksia on kerran viikossa.

– Olen suvun musta lammas. Suoma-laisen pesäpallon isä Tahko Pihkala oli mi-nun isoisäni isän veli. Kaiken kukkuraksi asumme Hyvinkäällä, jossa on Pihkalan kenttä ja jossa Hyvinkään Tahko pelaa.

Teksti ja kuva Seppo Ylönen

Päivi ja Tomio Pihkala tahtovat antaa pojalleen Elmo Topiaksel-le kristillisen kasvatuksen. Pojan ristiäiset ovat 17. joulukuuta.

Rukoilemme, että kaikki uskovat voisivat olla yhtä

ja että meillä olisi yhteinen näky herätyksestä yli seurakuntarajojen.

6