Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
FINLAND
Paikkatietoseminaari 10.2.2015
Anssi Savisalo, arkkitehti SAFA, johtava konsultti, FCG
bSF kaupunkisuunnitteluryhmän pj
KM3D-HANKE: KOHTI 3D-
KAUPUNKIMALLIA
FINLAND
ESITYKSEN RAKENNE
• KPY ja bSF yhdistävät voimansa
- KM3D-hankkeen kuulumiset ja tavoitteet
• Mitä kuntiin kuuluu?
- kaupunkimallikysely 6/2014
• Miten muualla?
- Kansainvälinen benchmarkkausselvitys
FINLAND
1/3
KPY JA BSF YHDISTÄVÄT VOIMANSA:
KM3D-HANKKEEN KUULUMISET JA TAVOITTEET
FINLAND
KM3D: MIKÄ IHMEEN KAUPUNKIMALLINNUS? • Kaupunkimallinnus = (kaupunki)ympäristön tietosisältöjen
järjestynyttä keräämistä, hallinnointia ja hyödyntämistä.
sopimuspohjaisia kysymyksiä kuten kiinteistöjä, rakennusoikeuksia,
kaavoja ja erilaisia muita koskeva tieto;
luonnonympäristöä kuten maaperää, vesiolosuhteita jne koskeva tieto
yhdyskunnan rakennusten, rakenteiden ja infrastruktuurin geometriaa ja
laadullisia ominaisuuksia koskeva tieto;
Rakennetun ympäristön prosesseja kuten lupamenettelyä, kaavoitusta
ja ylläpitoa koskeva tieto.
FINLAND
KM3D: MIKÄ IHMEEN KAUPUNKIMALLINNUS? • Kaupunkimallinnus = (kaupunki)ympäristön tietosisältöjen
järjestynyttä keräämistä, hallinnointia ja hyödyntämistä.
sopimuspohjaisia kysymyksiä kuten kiinteistöjä, rakennusoikeuksia,
kaavoja ja erilaisia muita koskeva tieto
luonnonympäristöä kuten maaperää, vesiolosuhteita jne koskeva tieto
yhdyskunnan rakennusten, rakenteiden ja infrastruktuurin geometriaa ja
laadullisia ominaisuuksia koskeva tieto.
Rakennetun ympäristön prosesseja kuten lupamenettelyä, kaavoitusta
ja ylläpitoa koskeva tieto.
BIM Rakennukset
Infra
PROSESSIT Suunnittelu
Lupaprosessit
Seuranta ja ylläpito
Budjetointi
jne
FINLAND
• Maakuntakaavan kaavamääräykset ja aluevaraukset
• Tilastokeskuksen ja maanmittauslaitoksen GIS-materiaalit (maastotietokanta, laserkeilaus, tilastoaineistot, RHR ym)
• Seudullinen selvitys- ja inventointitieto • Seudullinen ympäristöhallinnon ympäristötieto,
maisemarakenne, maaperätieto ym (Oiva, YKR)
• Verkostojen 3D-geometria • verkostojen ja liikenneväylien liittymäpisteet ja
kapasiteetit (sähkö, lämpö, vesi, kadut, tietoliikenne)
• Kunnallistekniikan ja katujen edellyttämät 2D-tilavaraukset
• Yleiskaavan kaavamääräykset ja aluevaraukset
• Tilastokeskuksen ja maanmittauslaitoksen GIS-materiaalit
• Seudullinen selvitys- ja inventointitieto • Ympäristötieto • Maisemarakenne
• 3D-ulkovaippa ja julkisivutekstuurit
• Asemakaavarasitteiden 2D-tilavaraukset, tontit ja korttelialueet
• Asemakaavan rakennusalat (2D) ja mahdolliset rakennuskorkeutta ohjaavat määräykset (3D)
• Muut korttelialueita ja rakennusaloja koskevat asemakaavamääräykset ominaisuustietona
• Rakennuksen sijainti keskipisteenä x,y,z tai 2D-pohja-alana
• Rakennuksen attribuuttitiedot (RHR): kerrosala, energiankulutus ym
• Korttelialojen pääkäyttötarkoitukset ja 2D-rajaukset
• Asemakaavan seurantalomaketiedot
• Rakennusten liittymäpisteet • Perustusrakenteiden ulkomitat 3D
• Alueidenkäytön ja rakentamisen seurantatieto: kerrosala käyttötarkoituksittain, rakennukset ym
Kaavio: PRE BIMCity / Savisalo 2013
TIEDONSIIRTO
Kaupunki • Olevan
ympäristön
paikka- ja
kiinteistötieto
”as agreed”,
”as observed”
• Maankäytön
suunnitelmatieto
”as planned”
Infra Katujen ja
verkostojen
suunnitelma- ja
toteumatieto
”as built”,
”as observed”
”as designed”
Talo Taitorakenteiden
suunnitelma- ja
toteumatieto
”as built”,
”as designed”
FINLAND
KM3D-HANKEKOKONAISUUS
• Hankekokonaisuutta vetävät bSF kaupunkisuunnitteluryhmä ja
Kuntien paikkatiedon yhteistyöryhmä yhdessä
• Vastuuhenkilöt Anssi Savisalo (bSF) ja Matti Holopainen
(Kuntaliitto)
• Kokonaisbudjetti n. 120 000 €
• Rahoittajina suuret ja keskisuuret kaupungit, alan yritykset
FINLAND
KM3D: KÄYNNISSÄ OLEVIA OSATEHTÄVIÄ
1. Kysely: kaupunkimalliin kohdistuvien vaatimusten ja toiveiden
kokoaminen (Kuntaliitto, valmis 6/2014)
2. state-of-the-art ulkomaisten hyvien käytäntöjen kokoaminen,
erityisesti Hollannin ja Saksan toimintatavat
(FCG, tekeillä)
3. Kaupunkien tietomallinnuksen sanaston kokoaminen
infrasuunnittelun vastaavan sanaston perusteella
(Sito, valmis 10/2014)
4. Infrasuunnittelun lähtötietomallin laajentamistarpeet
kaupunkisuunnittelun näkökulmasta (Petri Kokko, tekeillä)
…tähtäimessä kaupunkien tietomallinnuksen kansallisten
sisältövaatimusten määrittäminen v 2015 loppuun mennessä
FINLAND
2/3
MITÄ KUNTIIN KUULUU?
KUNTALIITON KAUPUNKIMALLIKYSELY 6/2014
FINLAND
KAUPUNKIMALLINNUS SUOMESSA
• Kuntaliiton kysely 6/2014
• 44 vastaajaa n. 40 kaupungista ja kunnasta
– 21 maankäytön tai kaavoituksen asiantuntijaa
– 19 paikkatietoasiantuntijaa
Yli 80 kaupunkimallia käytössä tai hankittu, miksi?
FINLAND
MIHIN MALLEJA KÄYTETÄÄN?
FINLAND
Mallinnus tulisi voida kytkeä
kunnan perusaineistoihin ja
rekistereihin ilman kaksin -tai
kolminkertaista ylläpitoa.
ODOTUKSIA
Osana arkipäivää,
suunnittelua,
vuorovaikutusta,
palvelua kuntalaisille
3d-internetin osana.
Kaupunkimalli on
tulevaisuuden
kanta/pohjakartta.
Myös kansalaiset ovat
kiinnostuneita 3D-malleista ja
omatoimisesta kaupunkiympäristön
tarkasteluista ja vertailuista, josta
seuraa tarve jakaa data avoimena
datana. Tulevaisuuden
työväline!
Nyt olisi hyvä määrittää
suuntaviivat siten, että
kaupunkimallien käyttö nyt
luoduilla malleilla on
mahdollisimman laajaa myös
tulevaisuudessa. Ettei
rajoitettaisi tulevaisuuden
käyttötarkoituksia.
FINLAND
HAASTEITA
Mallin tuottamisen ja
ylläpidon
kustannukset on
saatava
kohtuullisiksi.
Mallinnuksen tarpeet ovat
hyvin erilaiset ja
yleispätevän toimintatavan
löytäminen voi olla
haastavaa. Suurin
pullonkaula on
tiedonkeruun
rahoitus. Myös
osaavaa
henkilöstöä
tarvitaan.
Kuntien
kaupunkisuunnittelun
pitäisi saada valmiita
tuotteita
käytettäväksi ilman
valtavaa säätämistä ja
epävarmuutta.
FINLAND
MIHIN KUNNAN KOLMIULOTTEISEEN KAUPUNKIMALLIIN
LIITTYVÄÄN TOIMINTAAN TARVITTAISIIN YHTEISIÄ
KANSALLISIA PELISÄÄNTÖJÄ?
Miten mallin jakelu
ulkopuolisille
järjestetään?
FINLAND
CITYGML KANSALLISEKSI KAUPUNKIMALLISTANDARDIKSI?
FINLAND
3/3
MITEN MUUALLA?
KANSAINVÄLINEN BENCHMARK-TARKASTELU
FINLAND
TARKASTELLUT MAAT
• Saksan liittotasavalta
• Alankomaat
• Iso-Britannia
FINLAND
SAKSAN LIITTOTASAVALTA
• CityGML-standardin kehitys saksalaisjohtoista yliopistojen ja
kaupunkien vuorovaikutuksena
• Kansallinen standardi ALKIS <-> CityGML
• CityGML <-> INSPIRE
FINLAND
SAKSA: HAVAINTOJA SUOMEN MALLITYÖHÖN
• mittakaavaero: toimijoiden määrän, aineistojen laajuuden ja toimintaympäristön
kannalta on relevantimpaa tehdä vertailua yksittäisiin osavaltioihin ja kaupunkeihin
kuin koko liittovaltioon.
• GML-tiedon osalta tiivis yhteys kiinteistö- ja mittaustoimeen. Kaupunkien BIM-
aineistojen osalta ei ole tiedossa kansallista järjestäytymistä.
• huomattava, että saksalaiset kaupungit ovat CityGML:n kehitystarpeiden suhteen
yhteydessä suoraan SIG3D-työryhmään. Mikäli CityGML saisi Suomessa merkittävän
kansallisen aseman, pitäisi luoda mekanismi, jolla Suomessa havaitut kehitystarpeet
saadaan ketterästi SIG3D:n tietoon ja käsiteltäväksi.
• osavaltioiden ja kaupunkien sovittu työnjako kulkee tarkkuustasojen mukaisesti.
• Suomen toimintaympäristössä rakennus- ja mittaustiedon yhdistäminen muuhun
ympäristötiedon hallintaan on paremmin mahdollista, Saksassa toiminta on hyvin
sektoroitunutta.
• Nykyisen CityGML 2.0:n hyödyntämisalue vaikuttaa Saksassa suppealta. Suomen olisi
tarpeen olla aktiivinen osallistuja 3.0-version kehitystyössä, jotta voidaan varmistaa
mm. infrasuunnittelun tietojen sujuva siirtyminen ja muut Suomelle tärkeät
kansalliset tarpeet ja intressit.
• Jatkotyönä olisi hyödyllistä selvittää rakentamisen tietomallinnuksen (BIM)
ohjeistusten tilanne Saksassa.
FINLAND
ALANKOMAAT
• Useita kansallisia standardeja rakennetun ympäristön tietomallinnukselle
• Kaupunkimallinnuksen kannalta tärkein standardi IMGeo
– 2D kiinteistötiedon standardi, vrt Kunta GML
– 3D-laajennus on toteutettu CityGML-muotoisena
– Tekeillä oleva IMGeo 3.0 tulee sisältämään myös 3D-elementtejä
• Vastuullisena toimijana valtiollisten toimijoiden rahoittama Geonovum-säätiö
– Vuosibudjetti n 4 M€, josta 25 % budjettirahaa ja 75 % projektirahoitusta
– n. 25 työntekijää
– Vastaa keskitetysti Hollannin valtion rakennettua ympäristöä koskevan standardoinnin valmistelusta
• V 2015 perustetaan Geonovumia vastaava säätiö BIM Loket koordinoimaan tietomallinnuksen standardointityötä
FINLAND
ALANKOMAAT: HAVAINTOJA SUOMEN MALLITYÖHÖN
• käytäntöjen valmistelussa ja jalkautuksessa hyväksi havaittuja
toimintatapoja Hollannin prosessissa:
– laaja eri toimijoiden vuorovaikutus jalkautuksessa ja eri asiantuntijoiden avoin
kommunikointi teknisistä kysymyksistä
– olemassa olevien (2D-)aineistojen integroiminen 3D-kokonaisuuteen
– kansallisten organisaatioiden aktiivinen prosessia johtava rooli
• Kansallinen yhteisymmärrys avoimesta 3D-standardeihin perustuvasta
toimintatavasta vähentää yksittäisten organisaatioiden investointiriskiä.
• Inframodel –kehitystyön ansiosta Suomessa on jo kansallinen näkemys ja
vakiintunut käytäntö maanalaisten rakenteiden mallintamiselle, mikä
puuttuu Hollannista vielä kokonaan. Suomen kehitystyössä yhtenä
kriittisenä tekijänä on tämän valmiin edistysaskelen sisällyttäminen
kaupunkimallinnuksen käytäntöihin.
FINLAND
ISO-BRITANNIA
• Britanniassa kaupunkimallinnuksen parissa tapahtuva kehitystyö
kietoutuu infrarakentamisen kautta rakennusalan
tietomallinnuksen kehitykseen.
• Hallituksen BIM-strategia jäsentyy kolmeen keskeiseen osaan:
– IDM Common dictionary (yhtenäinen sanasto)
– IFC Common data (yhtenäinen tietomuoto)
– IFD Common processes (yhtenäiset prosessit).
• rakentamisen ja infrasuunnittelun tietomallinnuksen määrittely
lähtee prosessien ja niiden tietotarpeiden pikemminkin kuin itse
mallien rakenteen tai tietosisällön määrittelystä.
• Vastuullinen toimija: pääministeriön kanslian suoraan rahoittama
BIM Task Group
FINLAND
ISO-BRITANNIA: HAVAINTOJA SUOMEN MALLITYÖHÖN
• Tarkkuustasoajattelun (LOD) rinnalla pitäisi kuljettaa käsitettä
tiedon kypsyyden taso (Level of Required Maturity LRM), joka
palvelee tietoa hyödyntäviä prosesseja pelkkää tarkkuustasoa
täsmällisemmin.
• Kaupunkimallien teknisen rakenteen ja tietosisältöjen määrittelyn
rinnalla kannattaisi kuljettaa kaupunkimalleihin perustuvien
prosessien määrittelytyötä, jotta voidaan tunnistaa
kaupunkimalliin kohdistuvat tietotarpeet prosessin eri vaiheissa.
FINLAND
TIEDON KYPSYESSÄ EPÄVARMAT JA SELVITETTÄVÄT ASIAT
RAJAUTUVAT SUPPEAMMIKSI
FINLAND
VOIDAANKO JONKIN MAAN OHJEISTUSTA SOVELTAA
SUORAAN SUOMEN OLOISSA?
• Minkään tarkastellun maan ohjeistusta ei voida suoraan omaksua
Suomen käytännöksi erilaisista lähtökohdista, vanhastaan olemassa
olevista rakenteista ja toimintaympäristöstä johtuen.
• Niiltä osin, kun CityGML on perusteltua omaksua käyttöön
Suomessa, tulisi mahdollisimman pitkälle pyrkiä käyttämään
suoraan sen perusmuotoa.
• Mahdolliset kansalliset laajennukset (ADE) tulisi laatia selvästi
rajattuina ja siten, että ne voidaan dokumentoituna esittää
SIG3D:lle liitettäväksi perusformaattiin.
FINLAND
MINNE SEURAAVAKSI?
• Kaupunkitiedon mallimuotoinen käsittely korvaa
dokumenttipohjaisen työskentelyn
• Työskentelyn läpinäkyvyys, luotettavuus ja tehokkuus kasvaa
• Visuaalisuus tuo suunnittelun lähemmäs kansalaisia ja
päätöksentekijöitä
MITÄ TARVITAAN:
• Kansallinen tahtotila ja resurssi kaupunkien tietomallinnuksen
kehittämiseen
• Tiivis vuoropuhelu rakennusten, infran ja kaupunkiympäristön
tietomallinnuksen kehityksessä
• Järjestäytynyt osallistuminen kansainvälisten standardien
kehittämiseen
FINLAND