koaka wakanakaitali WEEMAKARO nheette MATSIAKARO WHAA aaha HEEKOAPI riko - v.2

K2 CAPA baniwa RAS3 curvas.indd 1 25/03/2014 22:14:43

BANIWA-KUBEU | Kaawhiperi

Yoodzawaaka 2

BANIWA-Kubeu | Kaawhiperi

Yoodzawaaka

2

Apada koekato pakadzeekatakakaroda Herieni idzaada linako wakeñoentanida wadenhika papera.

Nokitsiinda ileekada.

Pino pianhe wainai nhaa iakotti wemaxopape hekoapi riko. Lipeedza ttoa, wakaitepe koameka wadenhika, lidoromeka linakoapaanaa.

ISA iwapiñetakaa idenhikhetti nako waapidza

Wakeñoeta wakaakotaka linako idenhiketti naapidza nhaa: Laíse Diniz (pedago-ga/ISA), o antropólogo Thiago Oliveira (PPGAS/MN – PROGDOC/MI-UNESCO), nheette whaa ikadzekatakape: Orlando Fontes, Pedro Fontes Rodrigues, Na-zária Andrade e Hilário Lima Fontes, ISA liko híipanako.

Wakakota kadzami linako idenhikhetti, wapedzoo whemakani matsiakapoa liwapiñetakanaa, nheette ikamekapoattoa wadenhika linako lhiapepe ia-nhenkhetti. Wattaita xoopa wamatsiataka likapana Herieni.

Wadia kadanako Hinirhipanirhe, wakaite nhema koameka watsa lidenhikanaa, nheette linakoapaninaa, likoadanaa, ikitsindatakhetti nanakhitte nhaa pedalia-pe, imaa wakanakaitta nidakani. Neeni napedzoo nhemakani, nheepatsa whaa nhaa wadzakaleetta.

Waniweta idenhikhetti nheette waama nhaa wakaitepewada inakoapanina

Wawakeeta phiome nhaa idanakape Herieni riko, apaita newiki peri imano-peka, nakoamitsa nhepaka pada nadenhikalewa. Matsia, waniwetaakawa peema

pakaapipe, idanakape, nheette apaita napidzawaliwa, whaa ikadzekatakape.

Lhiadanako matsiattoa liakawa idenhikhetti, madzekainakadali dzotsa lika-pakanaa. Paitapena wanakhitte whaa ikadzekatakape tsiãnlhiattoatha nanhiaka-akawa. Wakaite linako mherapittinaa kakatsani. Dzamadaa hekoapi ikoakatsa pattaitani. Kaatima liko ttoa phiome waaka linako.

Lidzeekainaka

Apaaha mitsha iphomitte, likeñoa limatshika nheette lhirapittinaaka nalhio nhaa wakadzekatakale nheette whaa nakadzekataxoona. Lhia whetadaka linako lhia lipirikaa lhia SEMEC, nheette nhaa wakadzekatakale ñame koa naheeri, wadenhika whaawakatsa, itsaletakheetti, kiniki riko, iñhawadatti, hitadakheetti wenipe nako, idenhikhetti wadzada, wakaiteka ñame kaa koa ikawiñali whaa, kametsa wakaite rika makadakatsa ni, nalhio nhaa ikadzekata kape nakapaka-alikhitte. Kanakai waadanakaroitape nheette wadenhixopape, naako nhaa ikadzekatakaakape, nheette paana lidzekainaaka nalhio: ipaimaanitti, kaakoka-rona padapenaa.akopedakaronaa pedaliape yaapidza. Nadanakaro nheette namatsiata karo liawa lhie iakotti, nadanakaro waako nheette potoetshi, nat-tathakaro lidanakanaa liko, nheette natsometa karo nhaa nakadzekataxoona.

Kinze hekoapi iphomitte, lhia littimanaa phiome irhio inonaakali kani, nheette namottoka liodza. Paitapenaa ikadzekatakape namottoka liodza nadenhikale nheette naadza nhaa nakitsiena, pawaada lima ñameka nadenhiali lhiapepe idenhikhettika. Nhaa ikadzekatakape hiewakape lirikoda idenhikhetti, pamo-dzoa imottokawa. Neeni nhaa apanaa tsiãlhiaperi neetemi, nhenikoita nhewi-da, natarawata likhoette, nadzeneta karo lidenhikanaa.

Limatsiaka

Limatsiaka lhiapepeda idenhiketti, ikadzekataaka khetti, wakapakaa lidee wa-lhio ipedzokhetti wadenhikale nako, linako yanheekhetti nanakoapaninaa koa-meka nakeñoakawa wadanali inako.. Lima wawapiñetaka phiome nanako nhaa neeniri wapokoode riko – haikonai, iitsirinai, kophenai, hiipadanai, nanakoapa-ninaa, phiome likapakanaa weemakaa.

Wakawhika nako nheette wemakaa, koameka nakanakaika wemakaro matsia ñamekadanatsa wakadaa liwadzakawa lhia wemakaa, nheette phiome nhaa, warapakaa, wanhekhe, phiome nhaa yanhekheetti wanhenipe weemaxoopa-wa. Wanhee koameka wakakoadata nhaa yemakape phiome pakapakawa liko. Likada wakapa, koame karo wamatsiata katsani kadzodali karotsani, wakakoada-takaro, pikaromikarotsa wemakaa matsiakaro wadenhika nayo nhaa kanakaiperi.

Wakapakaro matsia lipoadzatakakawa lhia wanewikika, hekoapi, wemakaa-wa, koameka whaa ikadzekatakape nheette nhaa ikadzeekatakakape. Nheette phaa, wanhekaro wadenhika phiome iyo, idenhikhetti mawadzakakadaliwa-pe tsa. Lhiapepeda nako idenhikhetti ka, wanhekaro phiome nanakoapaninaa nhaa: iwakhetti , potoetshi, kawhiperi, hiipai, opiperi inakoapaninaa, paniatti-nai, weemakaa wainaiwaka, idenhikhetti kadzodali wepetsa, nheette phiome nhaa weemanipe inako.

Limatshikanaa, liwhainaa

Manopewali wakaiteka lhiapepeda idenhikhetti ñameka koa ikoawaleni. Lhia lidorometaka yanheekhetti, . Ñameka likitsindata koa inakoka, ñame pakapa limatsiaka pakadzekatakakaroda ilhio nheette dzakale tsakha.

Lhiapepedaa likapakanaa iyo hore nakaitepeka whaa, naamaka likoadanaa nhaa newikinai, nhaa apadapaneetta, nhaa tsakhaa nhaa ikaitepekape. Hira-phittakhetti, metsa linoka limatsiaka wakaite karo matsiakani, wakapaka lhia idenhikhetti kattimadali riko.

Wanheeka koaka lhia wadenhiri

Wadee lhia idenhikhetti wanhekaroni ima wanheka koaka lhia wadenhikaleri, koamekaro wadenhikani nheette koameka waamaka wakapaka lhia wadenhi-kale. Whepa wanakowa makaronikali nheette wheepa nanako nhaa manopeka dzakaleetta, ikadzekatakakape, ikaitekape, phiome napidza nhaa ikitsindatakape wadenhika kadzo waamakapedzo. Wadenhi poadzalhe, wawakeeta hidzakotti, littimanaa nainai nhaa yanhekapena idenhika lhiapepe, dzekainaa kadanako ni.

Waro linako wamakapoa nheepaka wanako, linako idenhikhetti, naakeetakaro naka-pa wadenhika nhaa yomakape idenhika, nhaa yomakape ikitsindataka wadenhika, lhiapepe nako idenhikhetti ka, yomakape waanheka wadenhika nhaa koakadawaka.

Whepakaa wadenhikale nako

Wheepa linako idenhikhettika lhia wadenhinida Herieni riko, lima watsa naka-paka nhaa yomakape ikapaka nheette yanheeka linako lhia wadenhikale. Khe-edzetsa wawapaketsa nakaiteka matsiaka lhia wadenhikale phiome idzada, phiome nako. Nainai ikitsindatakhetti nhaa yomakape idenhika wemakaa, li-nako wakapali nheette phiome.

Kadzodali iima neeni whaa, wawapaka phia ilekada wakoeri nheette yalanawi, waamaka hia weemakawa liko, khale aaha wadenhiri neeni. Iima kawhikattoa nhaa wakaiteri wadenhikale riko: irapakaatti, opiperi inako, irakhetti wadzada, wemakaa. Nhaa wakapanipe wemakaa liko, hapeperi wemakaa nako.

Pandza waakakenaa linako wamali. Wamanida hiraphittakhetti riko, lhirapitti-naaka, ikaitepekhetti, ittimatakhetti riko, littiimanaa, ikaitekhetti riko, ithiawhatti riko, herapittinaa kawa nheette topikai riko.

Phiome iyo, wakaiteka lhia matsiakaro peemaka hekoapi riko, kametsa walhio litsa wanheeka wadenhika nayo nhaa koakadawaka neemakaro kadzodalitsa. Wadenhi kadzo, wakitsindata karo lhia kawhikali phiome nalhio nhaa pakapa-li, nheette tsakha watañetaka whawakawakatsa, nheette wemakaawa ikañha-wakada whaa, nheette itarawatakada whaa hekoapi ikoani.

Lhia wakapali nheette wemakawa khale neeni whaa, liomheni watañetaka-ni. Nhaa katsa waapana. Phiome nhaa waaketanipe neeni wadzaropeka na. Piniweña matsiakawa. Pioma pianheeka whaa. Pino pianhee ooni Phitsiali, dzakale Hinirhipani nheette pakadzeekatakaroda Herieni.

Matsia!!!

Nhaa imatsiatakape liakonaa lhiada idenhikhettika

Escola Herieni | Rio Aiari

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 2 20/03/2014 16:34:30

ikoli hiipai Maria Fátima Geraldo

tiidze Edmilson

1 5

2

3

16

4

9 8 7

13 15 614 18

BANIWA-KUBEU | Kaawhiperi

Yoodzawaaka 2

Escola Herieni | Rio Aiari

10

11

17

taali poopa padzóma ponama pipiri iita doomali Maria Fátima Aelson Ireni Carlos Jesus Carlos Jesus Gilberto Carlos Jesus

manakhe máapa ttidoa Aelson Patrícia Miller

daapi kahnetsa dzamakoaphi kiniki pantti Rosiney Geraldo Patrícia Edmilson

Wakawhika nako nheette wemakaa, koameka nakanakaika wemakaro matsia ñamekadanatsa wakadaa liwadzakawa lhia wemakaa, nheette phiome nhaa, warapakaa, wanhekhe, phiome nhaa yanhekheetti wanhenipe weemaxoopa-wa. Wanhee koameka wakakoadata nhaa yemakape phiome pakapakawa liko. Likada wakapa, koame karo wamatsiata katsani kadzodali karotsani, wakakoada-takaro, pikaromikarotsa wemakaa matsiakaro wadenhika nayo nhaa kanakaiperi.

Wakapakaro matsia lipoadzatakakawa lhia wanewikika, hekoapi, wemakaa-wa, koameka whaa ikadzekatakape nheette nhaa ikadzeekatakakape. Nheette phaa, wanhekaro wadenhika phiome iyo, idenhikhetti mawadzakakadaliwa-pe tsa. Lhiapepeda nako idenhikhetti ka, wanhekaro phiome nanakoapaninaa nhaa: iwakhetti , potoetshi, kawhiperi, hiipai, opiperi inakoapaninaa, paniatti-nai, weemakaa wainaiwaka, idenhikhetti kadzodali wepetsa, nheette phiome nhaa weemanipe inako.

Limatshikanaa, liwhainaa

Manopewali wakaiteka lhiapepeda idenhikhetti ñameka koa ikoawaleni. Lhia lidorometaka yanheekhetti, . Ñameka likitsindata koa inakoka, ñame pakapa limatsiaka pakadzekatakakaroda ilhio nheette dzakale tsakha.

Lhiapepedaa likapakanaa iyo hore nakaitepeka whaa, naamaka likoadanaa nhaa newikinai, nhaa apadapaneetta, nhaa tsakhaa nhaa ikaitepekape. Hira-phittakhetti, metsa linoka limatsiaka wakaite karo matsiakani, wakapaka lhia idenhikhetti kattimadali riko.

Wanheeka koaka lhia wadenhiri

Wadee lhia idenhikhetti wanhekaroni ima wanheka koaka lhia wadenhikaleri, koamekaro wadenhikani nheette koameka waamaka wakapaka lhia wadenhi-kale. Whepa wanakowa makaronikali nheette wheepa nanako nhaa manopeka dzakaleetta, ikadzekatakakape, ikaitekape, phiome napidza nhaa ikitsindatakape wadenhika kadzo waamakapedzo. Wadenhi poadzalhe, wawakeeta hidzakotti, littimanaa nainai nhaa yanhekapena idenhika lhiapepe, dzekainaa kadanako ni.

Waro linako wamakapoa nheepaka wanako, linako idenhikhetti, naakeetakaro naka-pa wadenhika nhaa yomakape idenhika, nhaa yomakape ikitsindataka wadenhika, lhiapepe nako idenhikhetti ka, yomakape waanheka wadenhika nhaa koakadawaka.

Whepakaa wadenhikale nako

Wheepa linako idenhikhettika lhia wadenhinida Herieni riko, lima watsa naka-paka nhaa yomakape ikapaka nheette yanheeka linako lhia wadenhikale. Khe-edzetsa wawapaketsa nakaiteka matsiaka lhia wadenhikale phiome idzada, phiome nako. Nainai ikitsindatakhetti nhaa yomakape idenhika wemakaa, li-nako wakapali nheette phiome.

Kadzodali iima neeni whaa, wawapaka phia ilekada wakoeri nheette yalanawi, waamaka hia weemakawa liko, khale aaha wadenhiri neeni. Iima kawhikattoa nhaa wakaiteri wadenhikale riko: irapakaatti, opiperi inako, irakhetti wadzada, wemakaa. Nhaa wakapanipe wemakaa liko, hapeperi wemakaa nako.

Pandza waakakenaa linako wamali. Wamanida hiraphittakhetti riko, lhirapitti-naaka, ikaitepekhetti, ittimatakhetti riko, littiimanaa, ikaitekhetti riko, ithiawhatti riko, herapittinaa kawa nheette topikai riko.

Phiome iyo, wakaiteka lhia matsiakaro peemaka hekoapi riko, kametsa walhio litsa wanheeka wadenhika nayo nhaa koakadawaka neemakaro kadzodalitsa. Wadenhi kadzo, wakitsindata karo lhia kawhikali phiome nalhio nhaa pakapa-li, nheette tsakha watañetaka whawakawakatsa, nheette wemakaawa ikañha-wakada whaa, nheette itarawatakada whaa hekoapi ikoani.

Lhia wakapali nheette wemakawa khale neeni whaa, liomheni watañetaka-ni. Nhaa katsa waapana. Phiome nhaa waaketanipe neeni wadzaropeka na. Piniweña matsiakawa. Pioma pianheeka whaa. Pino pianhee ooni Phitsiali, dzakale Hinirhipani nheette pakadzeekatakaroda Herieni.

Matsia!!!

Nhaa imatsiatakape liakonaa lhiada idenhikhettika

koaka wakanakaitali WEEMAKARO nheette MATSIAKARO WHAA aaha HEEKOAPI riko

12


manakhe2

TEMA: açaí do matoAUTOR: Orlando Andrade FontesETNIA | SIB: Baniwa | Hohodeni

COMUNIDADE: Ucuqui-Cachoeira | Ayarí

manakhe PAKADZEEKATAKAKARONAA: manakhe IDANAKAITANI: Aelson Garcia Brazão

LIAKO | LINAWIKIKA: Medzeniako | Waliperidakenai

LIDZAKALE: Hinirhipani| Phitsiali riko

1

Manakhe IkeñoakawaLipeedzaattoa likeñoakawa lhia hekoapi weemali neeni, nemapia nhaa heko-apinai Ñapirikoli, Dzooli, nheette Mawirikoli. Nhaa nawapiñeta pia wanako whaa walimanai. Kadzopia nakeñoa nadenhi phiome nha wakapali: Awaka-danai, ooninai, hore nhaa kanakaiperi naamapiali.

Katsa nakeñoakawa phiome nhaa haikothenai awakadeetta, lhiawalhi nade-nhi kadzami phiome, lihanipaka tsakha lhia hiipai tsopiatsani pandza yodza. Kadzo likaite kapídzo ikaitepekaita, lhiadanako nawapiñetaka nattitoa na-dzeena, nawapiñetaka nanako phiome nha haikothenai awakadetta. Mano-pe ikeñokawa, nainai nhaaha, kainakaperi haikotte waiñhahi nhaaha: Ponama, Pooperi, Manakhe nheette Poramo.

Likeñoaka pakoakatsa nainai nhaa apaanaa haikothenai painhãnipe awakade-etta. Neeni lipamodzoaka linakoapanninaa limottotsakhawa lhia Wamodana. Likeñoakawa Ñapirikoli yapiñhetakhe nakhitte. Amaro katsa rhoa likoirokaa lhia Ñapirikoli, liapiñhetaa kadanako khaleka nhaa walimanai lhie Ñapirikoli, lhiadanako ropidzo kadanako rhoa likoiro, lhia liapiñetaka lidenhika newi-kinai kadzoperi likadzodzo, yemakawape hekoapi riko. Neeni likapaka da-nako rolhio, kametsa liwapiñhetakhe hieewa kano, kametsa kenipekano. Nheette medzeni kenekani, Ñapirikoli ikapa ñameka littaita liemaka hekoapi riko, kadzokaro lipirika lia apakoma liko.

Dorome iphomitte, keena lidiaka lirikokoalhe tsenakhenhe, liñhatakaro na-nope yanhekhetti. Likeñoa kathinaaka nalhio nhaa yenipettipe: Malinalieni, Mhenakhoiwa yenipe, naweta kapoa lhinanaa, namhepakani ima. Liphomit-te nakapa kadzaamini nhaa yenipettipe nheette Ñapirikoli, likadzekatanaa manope yanhekhetti nako wanhenipe whaa medzeniakonai, Ñapirikoli irhio likaite koaka lidenhikale nalhio nha walimanai, nheette koaka nhaa hekoapi rikoperi lirhio, likaiteka kakatsani phiome nhaaha pakapali hekoapi riko.

Phiome nhaa lipanianaa awakada, kadzoahã: manakhe, ponama, hiiniri, oo-wada, pooperi. Phiome panhekanaa nañapakanaa liko: Liyadale iittada pidee Wamodana oo likaitexopa lixada iittada. Kadzo wanhe haikothenai inakoapaninaa whaa baniwanai.

Liemakawa lhia manakhe awakadetta Iniali iyapika likoHaikothe Iniali iawakadetenaa likone pakeeta. Lhia wanhenina whaa Baniwa-nai, katsa lhia manakhe awakadetta.

Liemaka liawiñakawapewa lhia eedzawa, ñame napanakani nhaa Baniwanai dzakalee riko, apanapenaa pakapakani dzakale inomapi aaha neeniwe riko eedzawa.

Lhia manakhe liemaka aahã neeniweriko lhia eedzawa, pattaita paaketakani madzekaina katsa iñaopope yepoa, nheette liakaawa lioketakawa lia awaka-da eedzawa liapidza alape kaawani. Paakadanako iniali riko, aahã neenikawa awakada liemakawa pakapakani linomapi. Hanipapha liyapika linomape riko ñameka pakapani, ima neeni horepha lhia hiipai kaidape, kametsa pakeetaka-ni awadaliko narikokoape nhaaha dzakalenai neeni peri.

Nheette likepe riko (koyali nheette Ayali), neeni phaa lhie eedzawa kawa-ni, neeni lhia manakhe madzekaina phatsa pakeetakani, neepoalhe nheette iñawapo liko.

Nemakawa nhaa manakherima tsometsa Hinirhipani yoodzaLiemakawa tsometsa dzakale Hinirhipani yodza, wattaita wakaiteka neenika lhia awakada liemakawa lhie haikothe, kadzo wakaitekapidzo nhaaha nee-nikawani:

Tsometsa dzakale yoodza iñapoliko: Khaitaliaro, Ttophiaro, Attineali nheette Tapaliaro, nayapika liko nhaahã iñawapo pakeetaka nhaahã manakhe rima, aaha neeni ñame pakapa hore manakhe kadzo nakadzodzo nhaahã apaana neenikawana aperiaha;

Pherawa Phitsiali riko, wanheri mhaitsianaaka liawa Kawiripidalhe, neeni liawiña kawawa hanipália. Lhiadawa liko katsa hanipadalika pakeetakawa manakherima aahã lhiada dzakale riko, neeni horedali nhaa manakhe, ma-dzomheni naakakawa neeni nhaahã newikinai dzakaleetta.

Aaha nhaadawa liko, katsa madzomhenika naanhikawa nhaahã newikinai dzakaleetta, naa nheeta nhaa nainaka naikawa phiome yapidza nheette po-dali khoepani wa.

Koawadakani, nheette likanakaika lhia manakhe awakadeettaLhia manakhe ñame nalhio katsa kanakaini nhaaha Hinirhipanitta naiñhakaro linaka, metsa horeka lhia likanakaika aaha liemakawa liko, kadzoaha:

Naiñhawadakani nhaaha manope kophenai nheette kepiranai;

Hore nhaa kophe likheetteperi, kadzo madzekainakatsa nainoakana nhaa newikinai naiñhawa;

Nhaa neewikinai dzakaleetta, oophitte nheette pantshette, linakhitte haiko kametsa nheetalika nhaa linaka, kainakaanirini, naiñhawa, liinaka nakhitte na-denhi lhia lianaa napedzonida nairaka nhaa wakoenai.

Neenitsa lhia linana matsiaka phetaka yoorawani, lhia manakhe ñame wade-nhika likoawaleni, ima nenika nhaa apaanaa wadenhixopape yoora.

Lhinaana liemakanaaApawalhia nako apawalitsa lhia kainakakaroani. Apawalhia nako pakapa ko-ameka natawiñakawa nhaa linaka, kadzo pakapa kapeedzo lhinaphia liko: nakeerininaa nako nhaaha setembro nheette outubro katsa natawiñakawa nhaa linaka liwawaliko, ñamettoa namotto kawa hekoapiriko, nhaa ikaliwa madalipi iphomitte; dezembro keeri nako neenina nhaa padanhette peri, neewi nheette nainakatope, janeiro nako natawiña kattoawa nhaa nainaka.

Março nako, neenina nhaa manakhe, makadalipeena metsa hipole kattoana, liphomittepi keeri pakeetena nhaa iittaperi, likeñoithe. Maio nheette Abril ikeerininaa nako, hanipaaliena, kamena haape pakeetaka madzekaina katsa nhaa linaka ittaperi, nheette hore nhaa kophe likheetteperi alape riko. Junho nheette Julho, nanako kerika liwadzakawa linakaaniri.

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

AA

WA

KA

DA

LIK

O


2TEMA: açaí do mato

AUTOR: Orlando Andrade FontesETNIA | SIB: Baniwa | Hohodeni


PAKADZEEKATAKAKARONAA: manakhe IDANAKAITANI: Aelson Garcia Brazão

LIAKO | LINAWIKIKA:Medzeniako | Waliperidakenai

LIDZAKALE: Hinirhipani| Phitsiali riko

manakhe1

Koawadakani, nheette likanakaika lhia manakhe awakadeettaLhia manakhe ñame nalhio katsa kanakaini nhaaha Hinirhipanitta naiñhakaro linaka, metsa horeka lhia likanakaika aaha liemakawa liko, kadzoaha:

Naiñhawadakani nhaaha manope kophenai nheette kepiranai;

Hore nhaa kophe likheetteperi, kadzo madzekainakatsa nainoakana nhaa newikinai naiñhawa;

Nhaa neewikinai dzakaleetta, oophitte nheette pantshette, linakhitte haiko kametsa nheetalika nhaa linaka, kainakaanirini, naiñhawa, liinaka nakhitte na-denhi lhia lianaa napedzonida nairaka nhaa wakoenai.

Neenitsa lhia linana matsiaka phetaka yoorawani, lhia manakhe ñame wade-nhika likoawaleni, ima nenika nhaa apaanaa wadenhixopape yoora.

Lhinaana liemakanaaApawalhia nako apawalitsa lhia kainakakaroani. Apawalhia nako pakapa ko-ameka natawiñakawa nhaa linaka, kadzo pakapa kapeedzo lhinaphia liko: nakeerininaa nako nhaaha setembro nheette outubro katsa natawiñakawa nhaa linaka liwawaliko, ñamettoa namotto kawa hekoapiriko, nhaa ikaliwa madalipi iphomitte; dezembro keeri nako neenina nhaa padanhette peri, neewi nheette nainakatope, janeiro nako natawiña kattoawa nhaa nainaka.

Março nako, neenina nhaa manakhe, makadalipeena metsa hipole kattoana, liphomittepi keeri pakeetena nhaa iittaperi, likeñoithe. Maio nheette Abril ikeerininaa nako, hanipaaliena, kamena haape pakeetaka madzekaina katsa nhaa linaka ittaperi, nheette hore nhaa kophe likheetteperi alape riko. Junho nheette Julho, nanako kerika liwadzakawa linakaaniri.

Koadzo whetaka manakheLirikoda wadenhikale keehe, wanhenitsa nhaa apadapaneetta nheta dzama-da kaame mitsha nako lhia manakhe, kainakaanirini. Wanhenitsa lhia kainakaka roani lidoromeka 8 mitsha, nhaa apadapaneetta nheta 16 kaame lhianiri.

Aahã Hinirhipani, neeni 30 apadapaneetta madzomheni nhetaka naiñhawa 240 kaame/apawalhia nako.

Phiome Iniali riko, neeni madzomheni 13 apadapaneetta dzakalenai ikoa-mi, nheta naiñhawa 104 kaame kainaka kadanakoni. Kadzo, phiome Iniali riko nheta naiñhawa wadeepe 8.320 kaame, ima wanhenitsa neenika 80 dzakalenai neniwe riko kainakakana, metsa, aahã dzawinairiko ñame pakapa manakhe.

Koameka pakapa pãdzadape likapakanaa limanopeka lhia manakhe awakadetta nhalio nhaa neewikinaiLimanopeka lhia manakhe awakadeetta, aaha dzakale Hinirhipani, neeni tto-ani horedali nalhio nhaa newikinai, aaha kainakaanirini. Kadzo wakapakapi-dzo: Nalhio nhaa apadapaneetta liakadawa lhia nhaniri, liaka lioma manakhe, littaitaka lhitaka koadzo katsa liomaka, nheette ñame kanakaikaro nakeetakani lhitakadzami naadza nhaa apadapaneetta.

Kadzo tsakha nadenhi kadanako linakoapaninaa podaliapani, pomenakadaa naaka, nheette kattima kadanakona, namaka nheetaka haikothe hore napo-daletawa nalhio nhaa apadawa dzakaleetta, nattaita nhetaka koadzokatsa. Metsa kadzo kadaanatsani, liphomitte ñame kanakaikaroni nhetakaromini.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika nheette matsiaperitsa manakhe irhioWainaiwaaka whaa medzeniakonai iniali riko peri, nhette likepe ñame pakapa wakaitenipe maatshika padenhika lirhio haiko liemakawa liko. Kametsa wade-nhinidaphaka maatshidali lhia waakakani.

Nheette nhaa matsiaperi wadenhika, katsa nhaa:

Wakadaaka liemadalitsa lhia haiko, katsa nhaakanhe nhaa tsomeperitsa dzakale yoodza;

Meetta kadanakoni ñame pamhaita tsometsa manakhelima yoodza;

Phera nhaa linaka matsiaperitsa iittaka, paniwa matsia phiome nhaa linaka, ñamekaro papekoita nhaa liinaka.

Oophitte nhaa wawherinaipe yanhekape neemaka matsia napidzawaka, nheette neema kawaliko tsakha: nanhe koameka natañeetakakawa nheette phiome nhaaha nanheekhe nadzenetakani yakotti rikotsa, nheette idenhi-khettiriko, neemakada nako neemakawaliko. Nheette pandzadape topetsa nhaa wakoenai yanhekapettoani. Kadzokaro walhiotsa pandza wadeeka lhia nakaitekaa, watañeetakaro nheette wamatsiatakawa wainaiwaka whaa ne-ewikinai nheette weemakawa liko tsakha.

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

AA

WA

KA

DA

LIK

O


aracuO

ON

IRIK

O | Á

GU

A2

taalitaali PAKADZEEKATAKAKARONA: taali

IDANAKAITANI: Maria Fatima Fontes e FontesROAKO | RONAWIKIKA:

Baniwa | WaliperidakenaiRODZAKALE: Hinirhipani|Phitsiali riko

Taali ikeñoakawaLhia kophe Taali likeñokawa apada hiipaliko, Phitsiali riko, lhia kapithiipani. Lhidoa lhia kophe wanhekani omawali kadawenomali, omawali kadanane in-oma xoopa. Lhia taali pamodzoane imakaneka likeñoakawa kerawidzopheta, Hiinirhipani poawa lhema. Lhiehe lienipe omawali lipitana waakoliko, lianale-pi ittada lhiehe Dzaawi Kowhali. Nakaite nhaa yanhekape katsa koyanaale ka. Lhiena aphepada haiko madzomhedali Kereeri, lhia haiko kakaaledali kaaw-hidali yanhiakakawa. Koame katsa liemaka lhia ooni liarokonhikawa linaitsa, koamekawaka lhianhe matsia liemaka.

Lhia Dzaawi Kowhali katsa wawheri midzakattoa yemakadapia Psitsiali hi-widami. Aaha ñame pia pakapa kophe. Kadzokaro apawali hekoapi liaka lhita liñhaweri inai, metsa kadzokeenani limanheekani, liomaka likapaka koaka neeniri mokotoliko, keena limhetakani inipo pamodzoa, Periali yeepoa, ima hawiñha kanheeketsani, kadzo lipeeko nhaa manopeka phiome kophenai.

Liniwa nhaa panaphe, kophe ipadamakape mokoto likhitte, keena lidekana liemali nherhe. Kadzoina lidenhi lhia Kereri kanomawane, lhia lianalepi, metsa lhia lidenhikale kakaalenee kadzo lianhikawa omawali kophe hidoadzo, li-denhinida lhiehe Dzaawi Kowhali, ádzo lipadameta nhaa panaphe kophewa neenirina pandza aaha wadzakaleriko.

Liapaninaa 2Opittoa, lhia heema liemapia Ñapirikoli inai. Neeni, apawali hekoapi heema yaawa likinikire riko. Hore kadzamina lidenhika, lia lioma iñawapo lipita-karo liodzawa linoakaro limakaaleka. Kamena likapaka omawali yapi maliome khaimi, liokakada nako likhale, keena littatha ka lhimani koame kadzokaroni. Iñapi hiepani, likaiteka Ñapirikoli kaa inoalini. Keena heema yaaka yoma apak-ha dapi, liepitana kopii. Lioketa lhia dapi, lidiawa lhia heema nerhe, keena liniwaka phiome nhaa liapi liñhaaphimi, keena limorokana dapi nako, lidia tsenakha pikaromi khaini, omawali.

Littaita keena limoroka nhaa liñhaphimi, liapimi, keena lidiaka tsenakha omawali ni. Lhia omawali kattiimani, littiimata heema, kamena liwanaka heema yakaro ikapa nhaa likitsienape. Nheette lipirika heema iita nhaa lithi, liita kadanako nhaa lithi, omawali ithiwata liowheda nako, lhiada nakotsa linaa limhetaka nhaa lithi. Heema ikapa apakoma likokani, omawalinai idzakalerhe.

Liokakada nako lipana liko, omawali ikaite phiome koameka lidzenaka, ka-mena likaiteka liakona newiki idzomheta kaitani. Lhia katsani heema. Phiome nhaa likitsiena lhia omawali nattiimataka lhia heema. Hore kadzami natti-imatakani, nhaa omawali ikitsiena, naa heema irhio lhia paniatti wanhenida piipirika. Nakaite lirhio ñamekaro liñhata Ñapirikoli ikapani.

Kameneka heema idiakawa. Lidiawa nheette lipanaka pipiri likinikire riko. Thewadzole lia likapa matsiapekena lhia pipiri phetakaroni. Kameena heema hitaka lhia linaka.

Liokakena panttirikolhe, lhia heema likaite nhaa liitonaipe nhetakaro phiome kanhekhetsa nhaa liixi. Kadzo keena Ñapirikoli ikapani, lia nalhio lhia limaliyeni nhaa iina nheetaxopawa nhaa liixi, metsa lhia liapiñetakhe lhitakaro nadza liixi, ima lianheeka ñameka heema hiepakaroni littatha kadathani.

Nawatha nhaa iina, nheetaka kanhekhetsa nhaa liixi, metsa nakoaminaa nhaa piipiri namatakanipe dzekainakadzawa nhetaka kanheketsa nhaa liixi, kad-zokaro nalhiotsa nakhedzakota phaka nhetakaro nhaa liixi, lhiena, Ñapirikoli tseena idenhiri kadzo, lhitakaro nadza lhia liixi.

Romhetakada nako lhia apada linaka, maliye iyo rowatha rhotaka lhia liixi. Rokhedzakota kenheetsa, kamena hathameka liarawa lhia liixi lhiwawa ooni riko, kameneka lipadamakawa lhia kopheka waanheri pandza taali, nan-hekhe riko nhaa omawalinai (liminanai piipiri) lhiena nadieta katsa lhia liixi kopherikhitte, ima ñame katha nama Ñapirikoli yemaka liapidza. Kadzopia limottokowa lhia taali hekoapi riko. Idenhikhetti riko nheette naaketanipe nhaaha kawhiperi midzakanai napiñetaka pandzadape hekoapi walimanai ikoawale .

Limanopeka likitsienaa lhie Taali Nhaa likitsiena lhia kophe taali wakapanipe wadzakaleriko katsa nhaaha: taali makane dzamaitane idana, doome nheette kerhekoli. Nhaa nhaapepe pakoakaperitsa ikapakana, kametsa pakapaka napoadzaka nadana nako. Nhaa nakapakanaa pakapanipe katsa nhaa: kophe kawhitepe, lianhixopawa (liñophe): likodalikoperi, liwawatanhi peri, littamhetteete, liittipi nakoperi thewakhette, liittipita nheette liittipi nakoperi dzenhonitte. Nadaki yapiap-alipe nheette tsootsa nanoma.

Kadzo nadaadzo nhaa kophe, nakanakaita lhia koamekawaka neema, kadzo wakapakapedzo, lhia kophe tsomeetetsa wadzakale yoodza poadzatsa lidaa liodza lhiapepetatsa kopheka yemakaita kalittalimaliko. Kadzo tsakha nhaa kophe wakaitenipe.

Liemakaawa lhia Taali Iniali iyapika likoAnha Iniali riko nheette likepe, lhia taali dzamaitane idana liemaka phiome ooni Iniali iyapikaliko, likepe riko nheette tsakha nhaa iñawapo kaakonapekipe.

Metsa neenika lipoadzaka limanopeka liemakawa liodzawaka liyapika liko, kadzo pakapakapedzo: Aaha tsometsa wadzakale yoodza matsiapanalittoa limanopeka pakeetakani, pawalipe lhinaana liko phatsa pakeetani. Kalittalima liko (Dzawinai) matsiaphattoa pakeetaka limanopeka lhia kophe nheette apawapenaliko maatshitsa pakeetaka limanopeka lhia kophe ñame pakapa hore lhiapepe.

Kadzo wakapakapedzo aaha wadzakeleriko lhia kophe yemakaita phiome ooni makapawani nheette tsakha iñawapo liko.

Lhiemakawa lhia Taali tsometsa dzakale Hiini-rhipani yoodzaTsometsa dzakale (Hiinirhipani) yoodza neeni nhaa madaliana taali ikitsiena: taali, doome nheette kerhekoli. Neenikana phiome lhipakawaliko lhia lhipaite dzakale.

Aaha tsometsa dzakale yoodza, horeweriko naitsaletaka, ñame pakeeta hore lhia kophe. Nheette lhiwidamirhe lhia Phitsiali nheette Dzokoali pak-eetakattoani matsia madzekainakattoa.

Neeñakheroda tsomeperitsa dzakale yoodza, kadzo nhaa likoadakaaphi, nhaaha: Itsitsiaha, Korokoroali, Itsiriali, Maapanai. Aaha narikoaphipe katsa nainoakana nhaa newikinai dzakaleetta neeñakaniriwa. Kadzo wakapakape-dzo lhinaphialiko:

Likanakaika lhia TaaliLhia itsaletakhetti apada idenhikhetti nadenhida nhaa wakoenai. Ima lin-akhitte katsa naamaka naiñhawa naapidza nhaa nakitsiena dzakaleetta. Lhia kophe Taali namanida nhaa itsaletakape ima liemakapoa aaha wadzakale riko, nalhio nhaa neeniperi, lhia kophe kanakaidali walhio nheette wadenhikaro wemakadanakottoa whaa newikinai.

Lhiapepeeta kopheka, nakapakani nhaa neewikinai, matsietepha. Kadzo nhaa wakoenai nadenhi naiñhawa koamekatsa namaka liodzawaka, kad-zoaha: Kaanadali idzanakada katsa napedzonida iñhawadattika; Ttimapa, iñhawadatti kophe inaidali, aatti nheette phaa nhaaha apaana litsikhiaxoona yemakape awakadaliko, napania oo mapanakanaperitsa,Namitshirika kophe, lhia Taali matsiete pamitshirika, koameka tsakha pattaita pamitekani liemaka-ropha matsiatsa dorome.

Katsa nhaa lipoadzakanaa nadenhika nhaa wakoenai naiñhawa. Kadzo lhia kophe kanakaidali nalhio naiñhawa phiome nhaa newikinai.

Lhinanaa liiñakaaniri Lhinaana Kewhekaaniri lhia kophe, likeñoaka fevereiro keeri nako quinzipe hekoapi ipedzaperikottoa, littaita likeñoaka iidza oniya dzaka manapani hi-wirhi nako. Dzamawalixopani littaita neeñakawa quinzipe hekoapi iphomit-teperi likerininako lhia abril, dzaaka makapali hiwirhite nako, nheette nhaa pikeetemi neeñakawa kinzipe ipedzaperittoa hekoapika maio keeri nako.

Lhinaana periko kadzokanaa, hoore nainoaka lhia Taali, likeñoakadanako liixakawa ooni, pattaita paitsaletakani, nayo nhaa iitsa pakadanipe lipia nheette neeñakadanakowa painokanaa opitsi iyo oo kakoli tsakha.

Phiome apawalhia nako kametsa paitsaletakani itsaapo iyo, metsa matsia paitsaleta kani neenikaniri nhaa naiñhawadape, kadzo wakapakapedzo mat-sia lhinaanape riko. Setembro keeri nako kainakaka lhia, kamawa; fevereiro keeri nako kainaka lhia dzeeka nheette abril, maio nheette junho keeri nako kainakakaroa manakhe. Kadzokaanirini mherapittinaka phatsa painoaka lhia kophe.

OO

NIR

IKO

2


OO

NIR

IKO

2 taaliPAKADZEEKATAKAKARONA: taaliIDANAKAITANI: Maria Fatima Fontes e Fontes

ROAKO | RONAWIKIKA: Baniwa | Waliperidakenai

RODZAKALE: Hinirhipani|Phitsiali riko

Lhiemakawa lhia Taali tsometsa dzakale Hiini-rhipani yoodzaTsometsa dzakale (Hiinirhipani) yoodza neeni nhaa madaliana taali ikitsiena: taali, doome nheette kerhekoli. Neenikana phiome lhipakawaliko lhia lhipaite dzakale.

Aaha tsometsa dzakale yoodza, horeweriko naitsaletaka, ñame pakeeta hore lhia kophe. Nheette lhiwidamirhe lhia Phitsiali nheette Dzokoali pak-eetakattoani matsia madzekainakattoa.

Neeñakheroda tsomeperitsa dzakale yoodza, kadzo nhaa likoadakaaphi, nhaaha: Itsitsiaha, Korokoroali, Itsiriali, Maapanai. Aaha narikoaphipe katsa nainoakana nhaa newikinai dzakaleetta neeñakaniriwa. Kadzo wakapakape-dzo lhinaphialiko:

Likanakaika lhia TaaliLhia itsaletakhetti apada idenhikhetti nadenhida nhaa wakoenai. Ima lin-akhitte katsa naamaka naiñhawa naapidza nhaa nakitsiena dzakaleetta. Lhia kophe Taali namanida nhaa itsaletakape ima liemakapoa aaha wadzakale riko, nalhio nhaa neeniperi, lhia kophe kanakaidali walhio nheette wadenhikaro wemakadanakottoa whaa newikinai.

Lhiapepeeta kopheka, nakapakani nhaa neewikinai, matsietepha. Kadzo nhaa wakoenai nadenhi naiñhawa koamekatsa namaka liodzawaka, kad-zoaha: Kaanadali idzanakada katsa napedzonida iñhawadattika; Ttimapa, iñhawadatti kophe inaidali, aatti nheette phaa nhaaha apaana litsikhiaxoona yemakape awakadaliko, napania oo mapanakanaperitsa,Namitshirika kophe, lhia Taali matsiete pamitshirika, koameka tsakha pattaita pamitekani liemaka-ropha matsiatsa dorome.

Katsa nhaa lipoadzakanaa nadenhika nhaa wakoenai naiñhawa. Kadzo lhia kophe kanakaidali nalhio naiñhawa phiome nhaa newikinai.

Lhinanaa liiñakaaniri Lhinaana Kewhekaaniri lhia kophe, likeñoaka fevereiro keeri nako quinzipe hekoapi ipedzaperikottoa, littaita likeñoaka iidza oniya dzaka manapani hi-wirhi nako. Dzamawalixopani littaita neeñakawa quinzipe hekoapi iphomit-teperi likerininako lhia abril, dzaaka makapali hiwirhite nako, nheette nhaa pikeetemi neeñakawa kinzipe ipedzaperittoa hekoapika maio keeri nako.

Lhinaana periko kadzokanaa, hoore nainoaka lhia Taali, likeñoakadanako liixakawa ooni, pattaita paitsaletakani, nayo nhaa iitsa pakadanipe lipia nheette neeñakadanakowa painokanaa opitsi iyo oo kakoli tsakha.

Phiome apawalhia nako kametsa paitsaletakani itsaapo iyo, metsa matsia paitsaleta kani neenikaniri nhaa naiñhawadape, kadzo wakapakapedzo mat-sia lhinaanape riko. Setembro keeri nako kainakaka lhia, kamawa; fevereiro keeri nako kainaka lhia dzeeka nheette abril, maio nheette junho keeri nako kainakakaroa manakhe. Kadzokaanirini mherapittinaka phatsa painoaka lhia kophe.

2

aracu-de-duas-pintas

Koadzo waiñhaka lhia koopheNhaa apadapaneetta naiñha, apaanha mitsha nako apaita taali oo 0,8 kg. Aapapi kerinako naiñha 4 –na, nheette apawalhia nako naiñha 48 –na Taali.

Iniali riko, naiñhaka taali nhaa apakoetta neeni weriko 17 apadapaneetta liokawa nomeroliko 17 –na taali apaanha mitsha nako, papi keeri nako wan-henitsa naiñhaka watsa 68 –na taali, apawalhia 816 –na kophe Taali.

Kadzo inialiriko phiome neenika 90 koa dzakalee, neeni naiñha 6.120 -na taali mitsha nako. Aapapi keeri nako naiñhaka 24. 480 -na taali. Apawalhi-anako walhioka 48.960 –na Taali, naiñhaka phiome Iniali iyapikaliko.

Likapakanaa pandzadape limanopeka lhia taali nalhio nhaa dzakaleettaPandzadape tsometsa dzakale yoodza lhia kophe kanakaitsa pakeetakani. Lidoromekena hekoapi, nhaa ikaitekape nheette nhaa apadapaneetta yapid-zawanai, nakaite poadzaka limanopekanako pakeetaka lhia kophe.

Kadzominitsa, nadee nhaa dzamakha linakoapaninaa naikaite karo linako li-poadzaka, lidoromekanako nheette likapakanaa itsaletakhetti, kadzotsakha linako koameka natawiñakawa nhaa newikinai.

Nhaa paitapenaa kaitsaletakheperi pedaliapeena, kametsa nakaiterika nhaa naitsaletaxopape opiperi ñameka namatshika kenhee paitsaletakawa nhaa

kophenai. Kadzokaro aaha, tsometsa dzakale yoodza oopittoa, kawinhia pi-attoa paitsaletaka neenitha khedzakatsa panhikawa. Lhia itsaletakaita likoena linoaka horephatsa, naiñhaaka ikoa nhaa lipaneetta oo dzakaletta tsakha.

Lhia nainoakahee kophe, nanheeka liko nayo nhaa nainoaxopape khentsa, nhaaha: iitsapo, iitsa, itsaakha, komaliakha, dzawithiapo nheette kapawi, oopitsi, kakoli, mawipoko paanaphaa... kadzo tsakha nhaa nanhixopa, ka-metsa nakanakaitalika iita, ttiwe yapidza. Nayo nhaaha, nakapaka matsiaka lhia iitsaletakhetti.

Pandzapi oopi poadza nhaaha wakaiteperi. Lhia waitsaletakaa khentsa wama-koadata kaadzawani nheette lhiewaka whaa lhia paperaapani (palataapani). Likeñoakawalhi liokakawa neemakaa nhaa yalanawinai, nhaa idenhikhetti po-adzaka naawa, kadzo wakanakaitakapedzo nhaaha padenhixopape inokape fabrikalikhitte, kadzoaha: iitsa tsipalhewi, iitsakhaa nailokhaa, pakamaaxoopa nheette paaphoaxoopa. Kadzo tsakhaa wakanakaita kapedzo lhiehe rabeta, wanhixopawa waitsaleta. Nayo nhaa padenhixopape pakapa phoadzakatsa nadenhikanaa. Madzekainaka tsatha metsa namatshikaka poadzatsa naadza nhaaha wadzarope.

Wakeñoeta wakapaka nhaapepe, matsiaperikathana nheette madzekainakat-sa paitsaletaka nayo, metsa kheedza hekoapi iphomittetsa kameena pak-apaka lhia limatshikanaa, lhiehe meeñenikeena lhia ooni. Nanakhitte nhaaha ikaitekape, nakaiteka lhia idenhiketti nayo nhaapepe pawinitaxopape napa-ñeetaka nhaa apaana kophenai.

Pandza lhia itsaletakhetti, dzekainaa kadzawa liakawa, kadzo painoakaro lhieta kophe keehe (taali), aaha tsometsa wadzakale yoodza. Metsa lhi-widamirhe lhia Phitsiali nheette dzokoali madzekainakattoa painoakani.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhikaLhia itsaletakhetti yomakada yanheekhetti, lidenhikaana nheette idzeekatti. Nhaaha wakaiteri nanako panheekana nalhio nhaa wadzarope, nheette nana-ko nhaa pandzaperi itsaletakaapani. Wanewikikhaa liko ñame pakapa waden-hinipe maatshi, lhia nawinitakanhee nhaa wakoenai mamatshika kadalikatsani, litarawata neemakaro kadzodalitsa. Linakhitte wanheeka iwinitakhetti nako nheette koameka wadenhika nayo nhaa wawinitaxopape wadzarope, lhia waamaka iwinitti ñame pakapa ivenderi khetti.

Nanakhitte nanoka waikalhe nhaa yalanawinai aaha wemakawa liko, lhia wan-heekhe lidoromeka liko wamakoadatakani, kadzo wakakoadateenakha lhia nanhekhe nadenida nhaa yalanawinai. Kadzotsakha linaitsa lhia nanheeke na-kakawa nhaa apaana paamaxoopa iwinitti, nheette manopewali nhaa newiki-nai dzakaleetta, ñamettoa mitha nattaitanadenhika nayo, ñamekadanakottoa nanhe koameka padenhika liyo matsiatsa, ñamekaro kanakai nawadzakeetaka nhaa kophenai.

Nhaaha wakaiteri manope kadzokani narikowalhia phetsa nhaa idzenali, nadenhika nayo nhaa nawinitaxopape matanitsa: kadzo wakapakapedzo, lhia toodamaka, nakaadaka liro doromekenheetsa apaweeniritsa, nheette apawapena liko añha weemakawa oopina naphoa liyo naphoaxoopa.

Kadzo tsakha nadzenaka nhaaha pawinitaxopape wadzarope, ima ñameka-poa nanheetsa nhaa nanakoapani oopidzo, kadzokaro pandzadape ñamet-sa natañeeta kanaa nheette nadenhikanaa.

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka padenhikaPandzadaape dzekaina pakeetaka nhaa matsiaperitsa (kanhekheperi) yoma-ka iwiniwa. Kadzo ñame kapedzo matsietsa lhia liiñeeni (kanakaika kophe). Nhaa paitapena wapidzawanaidape nanhee keena lhia kadzokawani. Nheette nakaiteka kametsa wattaitaxoopa wamatsiataka lhia wawinitakaa, wadenhika nayo kanheekhetsa nhaa pawinitaxopape.

Nheette nhaaha apaana pawitaxopape, kadzo: iitsa, iitsakha, dzamapali, dzawitthiapo nheette kapawi; phepaxopape: kakoli nheette oopitsi mad-zomheni peritsa matsiakatsa, pakapaka ñameperitsa iwadzekeeta nhaa kophe. Metsa nhaa walhipapenai pandzeetta, nanheeka nhadawa mawinhia-peri katsana. Metsa lhia kadzoni ñameka ipoamitsa naanhe nanakoapaninaa, inokape nanakhitte nhaa lhiepakanaa, likeñoetaka padenhikadanakona ate pakadakadanakoinani pattaita kadzamini, nanoka nhaa linopanaa koameka liemakaa lhia idzekatakaitani.

Nainaiwaaka nhaa wakoenai naitsaletakapani nako, aaha wadzakale riko ñame pakapa namatshikaakaka likhette, nadenhikada nakoni. Kadzo apako-anali kapedzoni, nhaa newikinai apakoetta ñame nanhikawa apakoa dzakale hiipaite nako.

© Th

iago O

liveir

a, 20

12©

Thiag

o Oliv

eira,

2012


ikoli PAKADZEEKATAKAKARONA: ikoliIDANAKAITANI: Maria Fatima Fontes e Fontes

ROAKO | RONAWIKIKA: Medzeniako | Waliperidakenai

RODZAKALE: Hinirhipani | Phitsiali riko

Íikoli ikeñoakawaLhie íikoli likenoawa dzawinai riko, lipitana pooperianaa, Iniali riko. A neeni nakaite ñamepiaaka pattaita padzeenaka iita liko pha itsaletakape oo ya-akape tsakha. Iima neeni liema kophenai haniri, metsa pida lhiena oomawali makane nheette keroete. Kadzodali ima pida nhaa pedaliape mikoiñai, ñame nadzeenaka neeni. Oopi neeni inipo nherakaroda natani, nadzenakaro po-operiana.

Neeni, lhiawalhi nenipia apaita tsiãli apaita daalitsa yenipe. Apawali heko-api, lia lienipe yapidza naitsaleta lhiadawa liko, hamenaa pida nheradeka natani, neeni nadzenaka pooperianaa. Naakhapani pida lianaa pamodzoa, nanhetsa pida oomawali makane hirakana, nheetta khapaniwa, neeni pedaa-lia yaxawa linomapirhe, lidia kadanako likapoko likapa, ñame likapaka lienipe. Lipañaka pida ooni riko. Kadzodali iphomitte, inonakali rikoitsa, ñame lianhe koaka lideenhiri lidia meenipee tsa liipana likolhe.

Apadaa dzolheena, keroaka lhia pedaalia, linako koameka lidzenaaka lieni-pe. Neeni liapiñeta liaka lioma lienipe lipaña karomiwa, metsa liroa liko liako liñoakaro koakaita kaatsa likapali, tsome ketsa pooperiana yodzani, likapa ttomowe rikotsa amana inoka likhale, lhiadanako, lidzawita karoinatha lhia amana, keena lipadamaka lirhio neewikiwa. Lhiadanako, amana iako:

- Madzawita tsa, ñame nhoaka hitali pienipe. Kadzo kadanako liako keena liiphetaka likapawire newiki.

Nheette littatha lhima amana:

- Kha pittaita pikitsidataka nhoa, nokeetakaro noenipe?

Keena amana ikaiteka lirhio, matsia:

- Matsiatsa lhia pienipe. Ataha thewaka neeni pantti makadali, phewakapa-wa pakeeta apama inaro ipiakada itsikole yowhaawa, pioka kadanako watsa roikhale, rottatha watsa rhoma phia khaleka piawa, nheette watsa pittatha phiima neeni pha neenikattoa irawadatti iitemi, rokaite kadanako watsa ne-eni kattoa, keena watsa rhoewaka pantti rikolhe. Rottamata kadanako watsa phia rhoewaka iinai, katsa watsa phiewaka lhiadanako khedza, iwapakada panttinoma watsa lhia dzaama. Phiewa kadanako watsawa pikapa watsa apaki pieta, neeni watsa ikoakaita neeni, katsa watsa lhia pedalia hitakaita lhia pienipe, liaphitte watsa liowhaawe pienipe, pidzawita kadanako watsa lhia ikoakada, phieko, watsa phitte pienipe nheette madia tsawatsa, pioma pimottowa phiewa karomi, iima kheedza kaa watsa dzaama itaka lhia pant-tinoma. Liwaphi nako watsa lhia pantti halatsa watsa lhie moolo, katsa watsa phieko kawa pimottowa lirikoda, piaheninaa!.

Lhieepa khapani tsiãli:

- Hoo!

Nheette pida liako amana:

- Piita pithi. Keena liitaka nhaa lithi tsiãli, lithiwata pida liowheda nako tta-mhiatsa. Halaa, keena pida likapaka lhia pantti makadali. Phiome koameka

likaite karomi amana, kadzoka likapaka. Keena lidzawitaka pedalia ikoakada-wa, lhita khapani lhiekoita lhia lienipe, namotokarowa moololhe, namotto katsa pidawa moolhotte, kametsa pida namotokawa lirikoa lia hekoapi, api-da namottowa malitsi riko poperiaana. Namottoowa lienipe yapidza kame-phatsa nadiaka nadzakale rikolhe.

Nadia kadanako nadenaakawa, poadzetsa pida lhia yenipetti, apakodzoa iphomitte tsa liako lhaniri irhio:

- Pai nonaka nopitaka!

Lhaniri ikada pida lipita. Kadzo kadzamini, kadzo minitsa pidani khedza-pitsa, iima liatsa keena pideka ooni riko linai kophenai haniri. Naakakena na-dzakale riko kadzomintsa pidani, keena pida lhaniri iparaka lipanako liñada-wa, ñamekaro lia ooni riko.

Kadzodali mini keetsa liemaka, ñametsa pida lhaniri ittaika likhoette, ñametsa piida littaita liemaka lirikoda hekoapika lienhe wemali neeni, kametsa liema-phaka oniriko, kadzotsa, lidoromeka, yakakadzawapheena lhaniri yodzani, ñametsa lioma likapa lhaniri, pedalia yakada nakodetha likalhe kametsa liwat-saa dekawa ooni riko.

Hekoapi ikoani liemadeka poperiaana, haikonako linapaka hamoli, linoka da-nakodee lhaniri keena liwatsade kawa ooni riko. Apali hekoapinaa keena lha-niri idenhi kaa tooda lhipa karomi. Keena liaka likadani liaphitte haiko lirhoa karonade linapa hamoli. Thewadzolhe keena liaka neerhe likapa akatsa lieni-pe neeni, likapaka danako pida lhaniri yaaka likhale, keena pida liwatsa kawa ooni riko, lhiwa pidawa madzakani tooda liko. Lhaniri yakhapaniwa lhitta lhie tooda, likapaka danako pida lhie lienipe lipadamaa keena pidawa, kawhike-na pidani. Kadzo inonaa lhia lhaniri. Kadzo likeñoakawa íikoli aa poperiana..

Íikoli hiapepeIniali riko nheette likepe apaitatsa lhia íikoli khentsa, nheette neeni lhia likitsi-nita tsa, lhia wirapuca,metsa lhiehe tsoitetsa, iraite hiwida. Katsa waketanipe kaa aaha weemakawa liko.

Neeni kaawa íikoli Iniali rikoPakeetaka lhia íikoli phiome Iniali iyapika liko. Metsa wakaiteka lipoadzaka liodzawaka pakapa kani aaha neenikawa eedzawa nheette kalittalima (dza-winai).

Aaha neenikawa eedzawa lhipaka phepada penaa iniali riko nheette tsakha likepe riko: LinomanhetteTtidziali nomanaa, lhiepada neenikawa eedzawa, nheette tsakha lhia kamokoni ( mhenaa khenadalitsa paniatti neeni), pakea-taka neeni ikoli, metsa hirapittinaa pakapakana.

Boobope ate piketenikoe dzakale iniali riko kadzo tsakha. Nheette tsakha nhaa likepe, Koiali neeni phaa hore eedzawa, hirapittinaa phepakaro ikoli. Ayali riko likeñoaka Awiñapamiana nhette kamokoni, apheena poawalhe ee-dzawa, ate piketemikoe dzakale riko, ñame pakapa hore íikoli.

Iniali riko, wanheri Dzawinaika (kalittalima), likeñoaka Ttidziali nomanhette liawa Booboperhe nheette ayali riko Awiñapamianalhe. Lhiada waliko lipa-modzoaka, pakapattoa nheete neeniphattoa ikoli madzekainaka phatsa. Aa Poperiana likeñoa karomi íikoli, aa maliitsi riko neenika nakewheta karoda keewhekaniri nhaa.

Neenikawa kalittalima, wakaite nanako nhaa dzamapeki like iniali, kathinaperi: kubate nheette Amanaali, nanomapi riko neenika alape kawani kalittalima, ka-dzo matsia natawiñakawa nhaa itsiri lhiapepe, neeni tsakha pakeeta lhia ikoli.

Neeni kaawa ni dzakale idalhipaAaha dzakale Hinirhipani, yemakada Psitsiali riko, hanipapha neeni kaa lhia eedzawa, dzenoni lhia linomapi tsootsa pakeetaka lhia liawiñakawa hanipalia. Nakaite nhaa pedaliape dzekainaka pakapaka lhia íikoli nheette phepakaroni.

Metsa neenika tsotsa lhia neenikawa nhaa tsoperitsa kalitta nheette liawiña tsakha hanipalia. Dzakale rikhitte kanakai 30 minuto pakaro nheere iita liko. Lhiepada likeñokawa, Mhaitsianhette liaha Kawiripida lhe, lhiadaliko nakaite nhaa itsaleta kape nakapaka paitapena íikoli ooni inomapi nheette kalita liko tsakha. Manopeena nhepaka nakapi iyo, itsanako tsakha.

3

Likanakaika ÍikoliPhiome Iniali riko, lhia íikoli itsiri napedzonida naiñhaka. Neeni thaa ñameka pakapani hore lihanipaka liko iniali. Nhaa kaitsaleta kheperi naawa kalittalima liko, naaka naitsaletta oo, nheepa ikolinaiñawa oo nawenderiwa.

Kadzo itsiri ñameda litsa hore pakeetaka, kanakaidalidzo pakapani. Metsa nhãa Hipanako hore naamakani nhaa iwentakape, naiñhawa. Panhekenhetsa nenikada mitha idenhikhetti itawihakada nhaa nawenderiwa, likitsindatamitha neemaxopawa nhaa newikinai nheette naiñhawa tsakha. Nawenderi limakaite kanako, paita tsoite likoada 10,00 liawa 15,00 reais nheette makaitte 25,00 liawa 30,00 reais lhimiñaka makaite kanatsa.

Lhinaana liemakanaaPaitsaleta kani, nheette phepakani koame kadanako katsa apawalhia nako, metsa hamoli riko katsa matsiaphaka madzekaina katsa pakapakani, ttomo kadanakotsa nhaa kalittanai nheette meettalia ooni.

Nakewheta karoa, nhaa inaitape katsa nakeñoka setembro nheette outubro keri nako. Novembro nheette dezembro nako pattaitena pakeetaka apaphi peena nhaa neewhe nakewheta kawa liko. Janeiro nheette fevereiro, kat-sa nakakawa nhaa neewhe. Março nheette abril neenina nhaa ikoli tsoitepe, maio nheette junho hanipalia katsa liawiñetakana, maakada alape riko, dzekai-na pakapa kana. Julho nheette Agosto namatsiata kakawa kewhekarona.

Koadzoka phepaka Haa inialirhiko heette likeperhiko ñame, pataita pakaiteka pakoaka kani. Ko-amekatsa lhie ihaanatti kadzoxopa neeni littoali liinoa íikoli, apema pakapi oo dzamema pakapi, ñame dalitsa lipedzo ñame lihaakani kadzoxopa ñame painoakani.

Koame pakapaka limanopeka pandzadape nalhio nhaa newikinai dzakaleettaAaha tsometsa dzakale yodza, ñame pakapa lipoadzaka limanopeka nako lhia íikoli, Kadzo likaite kapedzo ikaitekaita: oopittoa nhaaka wawherinaipe yanhekapettoa itsaletaka kawiniperi, naiñoaka nhaa kophe matsiaperi, taali, kerapokoli... Nheette pandzadape nhaa walhipapenai ñametsa ñame nait-saletaka nhaapepe kopheka, lima tsakha neenikaa nakawa nhaa waliperi pa-winita xopape, poadza peritsa paiñooaka iyo kophe, kadzoli iima wakaiteka pikaromi katsa pakeetaka lhia íikoli aaha wadzakale riko.

Kadzo kalittalima liko Dzawinai, neeni kawa hore naitsaleta íikoli, nakaitekaa liko nhaa pedaliape kadzakaleperi neeni tsoitepe ketsa nhaa íikoli, hirapit-tina pakeetaka nhaa makaitepe, oopi piattoa nhepaphattoa pia nhaa íikoli makaitepe, pandza kametsa nhepali kenhee tsoitepe phamitsa.

OO

NIR

IKO


PAKADZEEKATAKAKARONA: ikoliIDANAKAITANI: Maria Fatima Fontes e Fontes

ROAKO | RONAWIKIKA:Medzeniako | Waliperidakenai

RODZAKALE: Hinirhipani | Phitsiali riko

3 ikoli

Likanakaika ÍikoliPhiome Iniali riko, lhia íikoli itsiri napedzonida naiñhaka. Neeni thaa ñameka pakapani hore lihanipaka liko iniali. Nhaa kaitsaleta kheperi naawa kalittalima liko, naaka naitsaletta oo, nheepa ikolinaiñawa oo nawenderiwa.

Kadzo itsiri ñameda litsa hore pakeetaka, kanakaidalidzo pakapani. Metsa nhãa Hipanako hore naamakani nhaa iwentakape, naiñhawa. Panhekenhetsa nenikada mitha idenhikhetti itawihakada nhaa nawenderiwa, likitsindatamitha neemaxopawa nhaa newikinai nheette naiñhawa tsakha. Nawenderi limakaite kanako, paita tsoite likoada 10,00 liawa 15,00 reais nheette makaitte 25,00 liawa 30,00 reais lhimiñaka makaite kanatsa.

Lhinaana liemakanaaPaitsaleta kani, nheette phepakani koame kadanako katsa apawalhia nako, metsa hamoli riko katsa matsiaphaka madzekaina katsa pakapakani, ttomo kadanakotsa nhaa kalittanai nheette meettalia ooni.

Nakewheta karoa, nhaa inaitape katsa nakeñoka setembro nheette outubro keri nako. Novembro nheette dezembro nako pattaitena pakeetaka apaphi peena nhaa neewhe nakewheta kawa liko. Janeiro nheette fevereiro, kat-sa nakakawa nhaa neewhe. Março nheette abril neenina nhaa ikoli tsoitepe, maio nheette junho hanipalia katsa liawiñetakana, maakada alape riko, dzekai-na pakapa kana. Julho nheette Agosto namatsiata kakawa kewhekarona.

Koadzoka phepaka Haa inialirhiko heette likeperhiko ñame, pataita pakaiteka pakoaka kani. Ko-amekatsa lhie ihaanatti kadzoxopa neeni littoali liinoa íikoli, apema pakapi oo dzamema pakapi, ñame dalitsa lipedzo ñame lihaakani kadzoxopa ñame painoakani.

Koame pakapaka limanopeka pandzadape nalhio nhaa newikinai dzakaleettaAaha tsometsa dzakale yodza, ñame pakapa lipoadzaka limanopeka nako lhia íikoli, Kadzo likaite kapedzo ikaitekaita: oopittoa nhaaka wawherinaipe yanhekapettoa itsaletaka kawiniperi, naiñoaka nhaa kophe matsiaperi, taali, kerapokoli... Nheette pandzadape nhaa walhipapenai ñametsa ñame nait-saletaka nhaapepe kopheka, lima tsakha neenikaa nakawa nhaa waliperi pa-winita xopape, poadza peritsa paiñooaka iyo kophe, kadzoli iima wakaiteka pikaromi katsa pakeetaka lhia íikoli aaha wadzakale riko.

Kadzo kalittalima liko Dzawinai, neeni kawa hore naitsaleta íikoli, nakaitekaa liko nhaa pedaliape kadzakaleperi neeni tsoitepe ketsa nhaa íikoli, hirapit-tina pakeetaka nhaa makaitepe, oopi piattoa nhepaphattoa pia nhaa íikoli makaitepe, pandza kametsa nhepali kenhee tsoitepe phamitsa.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhi-ka Íikoli irhioLhia itsaleta khetti lidenhikanaa kadzeeka liko. Katsa nhaa dzamakhaa nalhio nhaa paitsaletaka nayo nhaa wadzarope nheette waliperi pawinitaxopape. Nheette lhia yanhekhetti opidali, neemapiaka linako nhaa oopiperi, kadzo ñame namatshika nemakawa, nanhepiattoa tsakhani phiome nakoaninaa. Na-akakadanakowa nhaa inokape yakhette keena nakeñoaka namaponata mika lhia wanhekhe, namawadaketani. Kadzo naakaka pedzowa nhaa waliperi pa-maxopa pawiniwa, pakamaxoopa, nheette paaphoaxoopa.

Maatshiperi padeenhika lirhio íikoli, katsa nhaa: phepaka tsoite kenhettoa ñametettoa ikeewheta, phetaka horekanhetsa nhaa neewhee.

Kadzo íikoli lhia ñamedalitsa manakai paketaka, kadzokaro ñame pakapa hore maatshiperi padenhika lirhio.

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka padenhika Íikoli irhio

Padzadape hirapittinaa pakeetaka nhaa kanhekhe peritsa itsaletaka. Imaa dzamada ikoawale kaa lioma lhia itsaletakada: liñhawa nheette tsakha liwen-deriwa.

Nheette ñame kapoetsa hore nhaa íikoli nheette kophe tsakha, nhaa newiki-nai kanhekhe weriko phatsa mitha naa, manheka kadzawa pheena nadenhika nhaa maatshiperi, nawinitta nayo nhaa imatshika kape liñeni pemakawa.

Nhaa nawinitaxopape nhaa pedaliape opiperi, kadzoaha: Itsa, itsakha, dzamapali, dzawithiapo, yapakape: kakoli, dzarokana, opitsi... Katsa nhaa wakaitenipe matsia katsa paitsaletaka iyo, ima nayo kanhekhe katsa pawi-nitaka. Katsa wakaitenipe pattaitaka paitsaletaka – phepaka iyo íikoli, kadzo dalikaro tsa liemaka nalhio nhaa waphomitteperi.

OO

NIR

IKO

© Ad

eilso

n Lop

es da

Silv

a/ISA

, 200

8

© Th

iago O

liveir

a, 20

12


2manakhe

Likanakaika lhia maapa paniatti nhalio nhaa dzakaleettaOophitte nheette pandza, lhia maapa paniatti kanakaidali kani walhio whaa medzeniakonai weemakada nakottoa kawhikali riko. Kadzo lihanipaka liko liemaka, nakhoettewaka nhaa dzakaleetta nanheeka koadaka kanakaini nal-hioni, poadza poadzame nanhekhe nakanakaitakani.

Kadzo aaha lirikokoa lhiehe wadzakale, wakadzeekatakali inako neeni, nhaa newikinai nanhekaa nadenhika liyo, katsa nhaaha:

Liiwipe irawadatti wadzaada - kadzo wakaitepe kapidzo linakoapaninaa likeñoa kawalhiwa ophittetsa nheette pãtshette nakanakaitani likoawale naape lhia irawadatti Kaattiwa.

Dzanakaa iwiipe nalhio nhaa Baniwanai - kadzo tsakha nhaaka wawheri-naipe yanheekape koameka padzanaka lhia dzanakaa, linakhitte lhia irawa-datti kattiwa, nadzanadeka nadenhikaro kapoadalipha irawadatti. Pãdzadat-ape ñame kaadzawa wadenhi lhiapepe yanheekhettika, nhaaha dzakaleetta ñameetsa nadenhikani hore. Lhia kadzoni ima neeni kaa nhaa nadzorope nhaa yalanawinai nadeenipe waikhale, nhaa newikinai katsa napedzophaali nhaa inokape fabrika likhitte.

Tapee - Lhia maapa paniatti aamone idaa, katsa lhia wakanakaitanda waden-hikaro waitapewa wadzamikada nako whetsi.

Kadzotsa, wattaita waperokani whaa newikinai, waperoka lhia liaana. Kadzo wadzarokhaaliko liko wanhekhe, likeñoa karo liperokani lhia yenipetti lirhio-tsa nañapaka lirhioni, nhaa yaanheekape.

Lhinaana neeni kadanakoniLhinaana neeni kadanakoni littaita phiome kaa pawalhia nakoni, hore kadaa nalhioka nhaa apadapaneetta nakinikire riko.

Wanhenitsa apawalhianako nhaa apadapaneetta nadeenhika apaaphipe kini-ki nakoami, nhamaita kadzamini napana hore nhaa paniattinai paiñhahi, neeni lhia maapa paniatti katsa aapanaka. Neeni, napana kadzami, nhaa paniatti na-tawiñakawa seis keri nako liphontte kametsa likoa kenaa phetakana paiñhawa, liphomitte liehee kadzoka dzamini, katsa phetakani, kadzo wakapa kapidzo: phetakadaa irawadatti ikoawale nhaa maapa, pheta phiome nhaa pedaliape, kametsa pakada lika nhaa eminepe. Nhette ñame kadaa likoawaleni, aapana petsa patakhakanaa. Kadzo karo lhia paniatti paakeetanida apawalhia ikoami.

máapa PAKADZEEKATAKAKARONA: maapaIDANAKAITANI: Patricia Rodrigues GonçalvesROAKO | RONAWIKIKA: Cubeo | Kañhetalieni

RODZAKALE: Iñhaipani| Ayali riko

Liemakawa lhia maapa paniatti phiome Iniali iyapika likoLhia maapa paniatti napananida phiome narikokoape nhaa dzakalenai neeni-peri Iniali riko nheette tsakha likepe riko nhaa apadapaneetta Baniwanai. Katsa nhakanhe nhaa dzakalenai yeemakape eedzawa kawani, katsa nee-makawa nhaa horedali napananhi neeni, kadzo tsakha pakapaka, neeni apa-pokodapena pantti ipokode riko.

Kadzo tsakha nattaita napanakani kiniki heñamiaphi riko, metsa tsokatsa lit-awiña kawa lhia paniatti tsonettiki tsani, naadza nhaa napananipe eedzawa-phi riko.

Phiome lihanipaka liko Iniali, pakapaka hanipapha lhia neenikawa lhia hama-liani, katsa hore phaaka nhaa dzakaleenai neemakawa nhaa wakoenai. Metsa kadzokadaana tsani, ñame limatshikaka napanaka lhia paniatti nhaa yemakape lhiadawa liko. Neeni dekhaa, kametsa yakaapekatsa nhaa nakinikire nadzakale yodza, lima lhia hiipai kaidapekani, ñamedalitsa napedzokanhe nhaa paniat-tinai kiniki riko peri. Katsa lhiadawa liko wattaita wakaitteka ñame phaakatsa hore napanakawani, wadiakada nako wakapa nhaa dzakaleenai yeemakape eedzawa nako horephaa neeni lhia paniatti.

Liemakawa tsometsa dzakale Iñhaipani yodzaAaha dzakale Iñhaipani, hanipapha pakeetaka lhia eedzawa kawani, kadzo likitsindata madzekainatsa napanaka lhia paniatti nhaa dzakaleetta.

Nhaa manopeka napania pakeetakana nakinikire riko nhaa dzakaleetta, wat-taita wakaiteka nalhioka nakoani dzamaphipe kiniki, nakoamipedali nhaa nee-wikinai, apaphi eedzawaphi nheette apaphi heñami. Lhia namanopeka nee-maka kiniki ikoani koame katsa namaka napanaka nhaa liminanai, naamakadaa nalhioka hore napania, napana hore panaitti, nheette tsokadatsa naamaka, tsootsa napanaka.

Kadzo nakaite kapedzo, opittoa, manopepha nhaa apadapaneetta nakoami-naa napedzo nalhiokaa kiniki eedzawaphi, kadzokaro wakaiteka lhiawalhi horephaka napanapiakani pandza yoodza, nheette tsakha lhiawali tsom-etsa liema lhie eedzawa dzakale yoodza. Pandza, oopi nadenhi phiome lia awakada tsomedalitsa dzakale yoodza. Kadzokaro nhaa apadapanetta nadia tsenakha nadenhi kinikiwa nhaa heñami opiperi.

4K

INIK

IRIK

O

Limanopeka likapakanaa lhia maapa paniattiLhia maapa paniatti ñame pakapa liodzawaka wanhenipe whaa baniwanai, meetsa neenika namanopeka wattaitanipe wakaiteka, linakhitte napoadzaka nakapakanaa, nheette napoadzaka nhaa neemakawa nadzawaka aaha hek-oapi yanheekanaa liko.

Katsa nhaa lipoadzaka imakape wakaiteka nhaa nakapakanaa nadzawaka, nhaa waanheenipe: maapa paniatti kanhetsa, neeni aaha dzakale riko lhia linana iraixaane nheette liana pottidzani; maapa paniatti kadapalene, aamo nheette halekhaipe yakaape liodzawaaka nhaa liwathe, patsioka kadanakoni lhia kaanaaphaani; maapa paniatti aamone, lhia kadzonetsa ikapakanaa likad-zodzo iraixaane, kametsa lipoadzakaa lidaanako; maapa paniatti hipolene katsa lhia makane phaaka phiome yodza, nheette lhia meettanine phatsa yaana. Katsa nhaa napoadzaka nakapakanaa nakhoettewaka nhaa maapa pa-niatti wakaitenipe wanheeka aaha wadzakale riko.

Maapa paniatti ikeñoakawaLikeñoaka nainaitsa nhaaka wapeedzaperi midzakanai yemakape hekoapi riko, lhia liminali kanhetsa katsani wawheri Kaali, katsa naminalika nhaa phi-ome paniatti paiñhanipe. Ñapirikoli piakatsa yaa lirhio phiome nhaa paniatti papananipe kiniki riko.

Liemakawalhi roapidza rhoa lino, dorome iphomitteena keena manopeka nhaa lienipe. Kadzo neeni neemaka apadapanatsa manopeka ikeñoakawa. Lidoromekatsa neemaka, limatshika yookeena nanako, lhie Kaali nheette nhaa lienipe, kadzotsa pãdzadaapedzo horekadaa nhaa neewikinai apakoetta, kameena maatshikaalheaka neemaka, katsa nhaa limatshikanaa madzomheni-peri paakeetaka phiome nanako nhaa neewikinai.

Limeena limatsikanaa keena lhiawalhi nainaaka keenawa nairakapoa liko nhaa-ha lienipe, lino liapidza Kaali. Liphomitte inonaakani kadzokapoa lidzeenaka, kameena Kaali yaapiñeeta, limakaka phiome nhaa lininai.

Dorome iphomittena, nhaa kaali yenipemi, lininai limaka nipemi, kameena maatshika nadzeenaka lipoaminaa, neraphittaka horedali mawittakai nhaaha apadapaneetta limakanipeni, dorome nheraphittaka, ñameka tso koa nai-ñhali.

Lhia Kaali kheena likapa nalhio nhaa apadapaneetta, ima neenika nhaa lienipe limhettanhi lipedzonipe nainai. Liñapakaaliko keena likadaaka naapiñeeta nhaa lienipenai pedaliapeena nadzekatakaro kiniki lipedzattoa liokaka nai-khale. Kameena nakenõa nadenhika lhia kiniki, liphomitte Kaali ikadaa hamoli matsiadali nalhio.

Nadiakadanako paantti riko nawakeetakaa phiome nhaa lienipemi nheette kameena nakaite naakaro nhamaita lhia naakanida thewadzolhe. Lhiadanako namhaita kanhekatsani neeni liako nalhio lhia namhereeri, namhaitakaroni ki-niki riko, ima kametsa kadzo, littaitaxopawa likadaaka phiome nhaa lipani-anaa kinikiriko walimanai irhio.

Kadzo kadzaami nhamaitaka lhia namhereeri, thewadzolhe keena naaka na-kapa lhia kiniki, nakapa neeni namottokawa phiome nhaa kinikhinai, nheette tsakhaa phiome nhaa lipaniana kiniki. Nheette nainai tsakha limottokawa lhia maapa, nakapakeena kadzokani liako lhia ipheeritti lirhio limhereeri:

- Noanhenitsa nhaaha paniattinai kanakaiperi walhio!

Lhiepakhapani apaita:

- Koamekhaa noada waanhekaro, wadenhikana waiñhawa?

Liako apaita:

- Lhiatsa whaniri likaite nolhio koameka padeenhika, pipiiri rhoa piíno roaka-ro rhoraa nhaa liiri lhia kinikhii, rhota aaxi nheette maapa tsakha, wadenhikaro wairawa.

Lhiawalhi kadzo karominii, kametsa nhaaha nhaapepe wakanakaita kana waiñhawa. Pãtshette phiome narikokoape nhaaha dzakalenai nakanakaitakani nawaketaaka kadanakowa oonadenhi kadanako pakoaka phiomena.


4

Likanakaika lhia maapa paniatti nhalio nhaa dzakaleettaOophitte nheette pandza, lhia maapa paniatti kanakaidali kani walhio whaa medzeniakonai weemakada nakottoa kawhikali riko. Kadzo lihanipaka liko liemaka, nakhoettewaka nhaa dzakaleetta nanheeka koadaka kanakaini nal-hioni, poadza poadzame nanhekhe nakanakaitakani.

Kadzo aaha lirikokoa lhiehe wadzakale, wakadzeekatakali inako neeni, nhaa newikinai nanhekaa nadenhika liyo, katsa nhaaha:

Liiwipe irawadatti wadzaada - kadzo wakaitepe kapidzo linakoapaninaa likeñoa kawalhiwa ophittetsa nheette pãtshette nakanakaitani likoawale naape lhia irawadatti Kaattiwa.

Dzanakaa iwiipe nalhio nhaa Baniwanai - kadzo tsakha nhaaka wawheri-naipe yanheekape koameka padzanaka lhia dzanakaa, linakhitte lhia irawa-datti kattiwa, nadzanadeka nadenhikaro kapoadalipha irawadatti. Pãdzadat-ape ñame kaadzawa wadenhi lhiapepe yanheekhettika, nhaaha dzakaleetta ñameetsa nadenhikani hore. Lhia kadzoni ima neeni kaa nhaa nadzorope nhaa yalanawinai nadeenipe waikhale, nhaa newikinai katsa napedzophaali nhaa inokape fabrika likhitte.

Tapee - Lhia maapa paniatti aamone idaa, katsa lhia wakanakaitanda waden-hikaro waitapewa wadzamikada nako whetsi.

Kadzotsa, wattaita waperokani whaa newikinai, waperoka lhia liaana. Kadzo wadzarokhaaliko liko wanhekhe, likeñoa karo liperokani lhia yenipetti lirhio-tsa nañapaka lirhioni, nhaa yaanheekape.

Lhinaana neeni kadanakoniLhinaana neeni kadanakoni littaita phiome kaa pawalhia nakoni, hore kadaa nalhioka nhaa apadapaneetta nakinikire riko.

Wanhenitsa apawalhianako nhaa apadapaneetta nadeenhika apaaphipe kini-ki nakoami, nhamaita kadzamini napana hore nhaa paniattinai paiñhahi, neeni lhia maapa paniatti katsa aapanaka. Neeni, napana kadzami, nhaa paniatti na-tawiñakawa seis keri nako liphontte kametsa likoa kenaa phetakana paiñhawa, liphomitte liehee kadzoka dzamini, katsa phetakani, kadzo wakapa kapidzo: phetakadaa irawadatti ikoawale nhaa maapa, pheta phiome nhaa pedaliape, kametsa pakada lika nhaa eminepe. Nhette ñame kadaa likoawaleni, aapana petsa patakhakanaa. Kadzo karo lhia paniatti paakeetanida apawalhia ikoami.

máapaPAKADZEEKATAKAKARONA: maapaIDANAKAITANI: Patricia Rodrigues GonçalvesROAKO | RONAWIKIKA: Cubeo | Kañhetalieni

RODZAKALE: Iñhaipani| Ayali riko

Liemakawa tsometsa dzakale Iñhaipani yodzaAaha dzakale Iñhaipani, hanipapha pakeetaka lhia eedzawa kawani, kadzo likitsindata madzekainatsa napanaka lhia paniatti nhaa dzakaleetta.

Nhaa manopeka napania pakeetakana nakinikire riko nhaa dzakaleetta, wat-taita wakaiteka nalhioka nakoani dzamaphipe kiniki, nakoamipedali nhaa nee-wikinai, apaphi eedzawaphi nheette apaphi heñami. Lhia namanopeka nee-maka kiniki ikoani koame katsa namaka napanaka nhaa liminanai, naamakadaa nalhioka hore napania, napana hore panaitti, nheette tsokadatsa naamaka, tsootsa napanaka.

Kadzo nakaite kapedzo, opittoa, manopepha nhaa apadapaneetta nakoami-naa napedzo nalhiokaa kiniki eedzawaphi, kadzokaro wakaiteka lhiawalhi horephaka napanapiakani pandza yoodza, nheette tsakha lhiawali tsom-etsa liema lhie eedzawa dzakale yoodza. Pandza, oopi nadenhi phiome lia awakada tsomedalitsa dzakale yoodza. Kadzokaro nhaa apadapanetta nadia tsenakha nadenhi kinikiwa nhaa heñami opiperi.

Likapakanaa limanopeka pandzadape nalhio nhaa neewikinai dzakaleettaLikapakanaa pandzadaape lipanakanaa, nheette nakanakaitaka lhia naden-hixoopa (maapa) poadzenakha likapakanaa, ima oopi nhaa wawherinaipe, hore napanaka maapa nakinikire riko. Kadzoina wakaite kapidzo, lhiawalhi nakoaminaa nhaa apadapaneetta nalhio phaa nakinikire eedzawaphi, lhiaw-alhi hore ttoa paakeetaka lhia eedzawa tsometsa dzadalee yoodza. Kadzo likitsindata napanaka madzekainaa katsa lhia paniatti.

Pandza nhaa newikinai tsotsa nhaa yaaliwa nheette tikitsa nalhioka hekoapi nadenhikaro kinikiriko. Kametsa nhaa yeemakape naapidza nhaa apadapa-neetta nhaa idenhiri hekoapi ikoani kiniki riko.

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka padenhikaPapanakadzami lhia maapa kiniki waliaphi riko, neeni nhaa wakaitenipe ko-ameka matsiakaro litawiñakawa nheette koameka phetakana, kadzo nhaaha:

Pakapa koame litawikawa lhia paniatti;

Papeeko natanhida nako hiipai pamhaita nidami;

Pheta nhaa liphe idzamikape liodza nheette pamhaitana;

Panhee koame phetaka nhaa maapa, paakada nako pheetana;

Papana minitsa lhia paniatti, kametsa kanakairi matsiakatsa lhia liemakawa;

Pakapa matsia nadzani nhaa imatshiketakape litawiñakawa, kadzo nhaa dzo iitsirinai: Heema, Dzoowe

Nhaa paniatti, kametsa kanakairi pamatsiataka nhaa nattaitakaro natawiñaka-wa matsiapetsa, kadzo nhadzo nhaa wakaiteri, katsa matsiaperika padenhika lirhio maapa.

Nainaiwaka nhaa newikinai dzakaleetta, wakaitekana nanewikika nakh-itte, nhaa apadapaneetta naanhe minitsa natañeetaka nadzaropewa-ka, katsa lhia kanakaidali pha matsiakarotsa nainaiwaka nhaa neewikinai.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhikaMaapa paniatti lhia napananida nhaa yemakape naapidza nhaa apadapa-neetta baniwanai kinikhi inaitsa.

Nhaa wadenhinipe maatshi nanoka linakhitte ñameka wamatsiatani, kadzo wakaitekapidzo nhaa:

Patakhaka nhaa eminepe ttoa;

Ñameka pattaa liemakawa, pakadakaa maatshi likaa;

Ñame pakapa naadza nii nhaa iitsiirinai iñhakapeni;

Lhia liminali kiniki ñamekadaa lidenhi nhaa kanakaiperi limatsiatakaro nhaa, limatshika ima ñame matsia litawiñakawa paniatti.

KIN

IKIR

IKO

© Th

iago O

liveir

a, 20

12©

Thiag

o Oliv

eira,

2012


manakhe2

Ttidoa ikeñoakawa Ttidoa (kaapawi) inakoapaninaa, likeñoawa Hiipana, lhia ikeñoakada hiipaka, pokhoettedali. Lhiawalhi lhia Ñapirikoli (heekoapinai), liomakawalhi likadaaka nhaa pawinitaxopape iipattoninaa, nhaapia neeni dzamada nakhoettewaka: nhaa yalanawinai idzaroanhe nheette nhaa wadzarope. Nhaa atsianai neeniri

lhiawalhi Ñapirikoli inai, kat-saa nhaa wawheri (makottairi) nheette yalanawi.

Nhaa liomali liaka walimanai irhio lhia Ñapikoli, katsa nhaa mokawa nheette kaapawi (ttidoa). Nheette liako Ñapirikoli wawheri irhio:

-Phipeehe mokawa!

Lhipani wawheri likapa lirhio, nheette lidieta tsenakhani Ñapir-ikoli irhio.

Nheette Ñapirikoli yako yalanawi irhio:

- Phipa lhiehe mokawa!

Lhipakhapani lhia mokawa, li-tolokakhapani. Nheette lianheeka

lhipanhikani nheette kadzo neemaka liapidza phiome yanhekhetti nhaa yala-nawinai. Kameena Ñapirikoli ikaite yalanawi irhio phia watsa yanhe linako lhiehe mokawa. Ima lhia yalanawi lianhe phiome mokawanako, kadzo pia pikeetemi ikoawale, pantshette yalanawi likanakaitakatsa lhia mokawa.

Nheette nalhio nhaa wawherinaipe liemeeka lhia kaapawi. Kadzopia Ñapirikoli yaaka walhio lhiehe Kapawi (ttidoa).

Napoadzaka nadzawaka nhaa ttidoa nheette kapawi

Neeni dzamaana nakapakanaa nakhoettewaka nhaa ttidoa, padenhixopape kapawi, hia aapanakatsani halene nheette lhie aapana katsani hipolene, mad-zomheni napanakana kiniki riko oo pantti pokodee tsakha.

Nhaa kapawi neeni tsakha napoadzaka, koaka inakokatsa pakanakaitani: kadzo-aha padzawitaxopa kophe nheette iitsiri ikoawali. Lhia paitsaletaka ikoawale, lhia lhitako aphewitsa linakodali irowa. Ñame koame peroitaka phewi nheette ñame tsakha linako mawakoli.

Lhia kapawi iitsirinai ikoawale oo painoakaxopawa,poadzatsa liodza kophe ikoawale, lhia lhitako hiewakada lhia liwininaa, pattaita phetaka walhiwiinakhal-hitakowa. Lhittakonako katsa pakada lhia mawakoli.



ttidoa PAKADZEEKATAKAKARONA: ttidoaIDANAKAITANI: Miiler Hernandes Sanches

LIAKO | LINAWIKIKA: Cubeo | LIDZAKALE: Hinirhipani| Phitsiali riko

Liemakaawa lhia Ttidoa Iniali iyapikalikoLhia paniatti papananida hiipai eedzawanako. Neeni waittaita wakeeta wakapaka khaleka pakeeta lhia neenikawa eedzawa lhinaphialiko.

Nhaa newikinai yemakape nadzakaleperiko neeniweriko lhia eedzawa, neeni nalhioka hore napania nakinikire riko. Nheette nhaa ilhiokapeni nattaita naka-dakanaa dorome naapanaliko, kadzo nattaita naaka nalhio nhaa yomakape ñameperitsa ilhio, nadzekatakaro nakaapawirewa, nhaa yemakape kaida wer-iko hiipai.

Nheette likepe riko pakeeta tsakhani apakoapenaa dzakale riko, khale neeni kawa hiipai eedzawa.

Liemakawa tsometsa dzakale Hinirhipani yodza

Aa dzakale Hiinirhipani riko, lhia Ttidoa liemaka aaha nakinikire riko nhaaha neewikinai ikanakaitakape ttoani, kadzo wakapakapedzo aaha: ttapaliaro pe-malhe neeni nhaa kiniki heeñamitsa kalhe neeni Ttidoa; nheette hiiniriaro ino-mana peemalhe kalhe neeni tsakha heeñami pakeetatsakhani; nheette pidoi-tani heñamiriko neeni tsakha ttidoa. Katsa nhaa neenikaawakani wakapanipe wakadzekatakakada nako linako.

Metsa pandzadape aaha dzakale riko, kadzo nakaitekapedzo nhaa ikaitekape, tsoitsa nhaa atsianai ikanakaitakape lhia ttidoa, metsa napanakattoana kadzo wakapakapedzo lhinaphialiko.

Likanakaika lhia ttidoaDzawithiapo nheette kapawi katsa nhaa apaana wakanakaitanipe waitsaleta kadanako phiome iniali riko nheette likepe tsakha, wadenhinda liyo lhia ttidoa. Lhia kanakaidali pia nalhio nhaa wawherinaipe, pantshette kanakaika walhio-ni. Lipamodzoakaliko lhia Iniali koakaitakatsa kophe pattaita padzawitaka li-ixakaaniriwa, naitakadanako kalitta nheette iñawapo, lhiadanako, keena lidianhi kaa likapani itakaitani, keena lidzawitakani nhaa kophe.

Aa Iniali ikeperiko, ñameweriko pakeeta kalittalima, kametsa nakanakaitaphaka lhia kapawi likeñoakada nako liixakawa ooni. Likeñoakadanako liawiñakawa lhia alape, nawiñakadanako nhaa kaawhiperi tsoitepe (kamaranai), nheette haikotte kophenai iñhawadape. Nhaa kophe padzawitanipepha lhianiri katsa nhaa: Taali, Kerapokoli nheette eerito, lhia kapawi kophe ikoawale madzekai-nadaliphatsa, ñame kanakaika mawakolia.

Lhia kapawi pawinitaxopa iitsiri, poadzatsa lhitakope liodza kophe ikoawale.. Nhaa lhitakope nadenhini: kereri, kawina nheette popa, nhaa katsa kapoaperi, irhiokape mawakoli likoawalepe painoaxopa iitsiri oo neewiki. Oopirikotsa nainoa kapiakawa nhaa wawherinaipe, nakanakaitakani nainoaxoopawa naina-wa nhaa nakoema. Pandza ñametsa pakapa nhaa yomakape iwiniwa liyo iitsiri.

Lhinaana pakanakaitakani (liemakaana)Lhia paniatti papanheni kinikiriko apawalhia oo dzamawalhia papanakadzami kinikhi, liemakaro heñamiriko, neeni likoa matsiakena phetaka lhia paniatti.

Pedaliape kadanakoinana kameena lhitakanaa lhia naminali nheette likada ttidze iika nhaa meettakarona matsia nheette lidenhinaa kanakaikadanakoena nhaa.

Lhinaana nakanakaita kanhekani katsa likeñoakadanako liixakawa ooni, nainoa-karo nhaa kophe iñhakape nhaa tsoitepe kawhiperi (kamaranai) yawiñakape. Nheette dzawinai riko lhia paamaphani hamoliriko. Kadzo wakapakapedzo lhianaphiako.

5K

INIK

IRIK

O


5TEMA: açaí do mato

AUTOR: Orlando Andrade FontesETNIA | SIB: Baniwa | Hohodeni


ttidoaPAKADZEEKATAKAKARONA: ttidoaIDANAKAITANI: Miiler Hernandes Sanches

LIAKO | LINAWIKIKA: Cubeo | LIDZAKALE: Hinirhipani| Phitsiali riko

Likapakaana pandzadape limanopeka nhalio nhaa dzakaleettaPandzadape neenikattoa nhaa paitapenaa wadzakaletta ipanakape lhia tti-doa. Neeni nhaa apadawa, ñameperitsa ikanakaitani, kadzo aaha wadza-kaleriko. Kadzo likaitekapedzo lhia litoalita, lhia ñametsa koada lirhioni ima meeñeniketsa lhia ooni, nheette poadzaka liakawa lhia lianhekarona lhia hek-oapi nheette tsakhaa neemakawa.

Aaha dzakaleriko neenittoa nhaa paitapenaa iwinitakape liyo Ttidoa. Kadzo papananidakapedzo lhia ñame pakapa liwhainaa lipañakawa. Manope nhaa neewikinai yanheenkape kanakaika papanakani. Ima naamakani nhaa apaana phiome koakatsa ikoawaleka.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika nheette matsiaperi padenhika lirhio ttidoa.Nhaa wadenhinipe maatshi aaha wadzakaleriko, ñame nakaitepeka linako nhaa ikanakaitakapeni (idenhikape liyo), metsa neenika ñamekatsa wamatsiatani, kat-sa imali ñameka litawiña matsia, keena maatshipe kanaa wakanakaita kenathana, kadzo nhaaha: patakhaka lhia paniatti ñamenettoa pedalia; pakadaaka napa-ñawa nhaa paniatti mhetakanatsa; pakadaaka liawawa mapharakakanatsa nhaa haiko inoakape lhia paniatti.

Nhaa wadenhinipe matsia nanoka nanakhitte koameka wamatsiatakani, kad-zoaha: pamatsiataka neenikawa lhia paniatti; pakadaa matsiape pedaliape nhaa papania phetakarona; paniwa phiome nhaa paniatti pedaliapekenanaa pamatsiataka rona panttiriko.

Nhaa newikinai matsiatsa nainaiwaka nakanakaitakadanako lhia paniatti. Kadzo ñamekadanako paita oo nhaa dzakaaleetta ñameka nalhio napania, nhaaha nattaita naaka nheta nainai nhaa irhiokape napania kinikiriko, kadzo nattaita naaka nalhio koadzokatsa naamaka.

Metsa matsiewhi kadena lhia kapawi, littaita livenderikani oo litrokarikani ko-akatsa liyo, metsa napedzo nhaa kaitsaletakheperi nadenhika nhawakatsa, ima nakhoettewaakaka lhia nadzeeka koameka napedzo nawinitakadanakoina.

KIN

IKIR

IKO

© Th

iago O

liveir

a, 20

12©

Thiag

o Oliv

eira,

2012


Likapakanaa pandzadape limanopeka nalhio nhaa newikinai dzakalettaPandza aaha dzakale Hiniripani riko neenika 30 apadapaneetta (famílias), neeni nakoami nhaaha apadepaneetta nalhioka madalipe iita, nakhoettewaka peri imakali peka nheette nakanakaika.

Nhaa haiko padenhiwape iitawa aaha dzakale riko, wakaiteka napoadzaka pakeetakana nadzawaka nanakhitte nhaa haiko iitanape, kadzo nakaite kape-dzo nhaaha ikaitekape.

Eewane: aaha neeni kaawape eedzawa tsoperi phatsa dzakale yodza hira-pittinaa pakeetakani. Kadzo hanipa kapedzo lhipaitte lhia dzakale, nakaite nhaaha ikaitekape aaha yakalhe neeni kawa nhaa eedzawa hore, paketattoa nhaa haiko matsianepe.

Kawittiri: lhiapepe haiko ka, i paketa apanapenaa aaha eedzawa liko tsome-peritsa dzakale yodza, metsa haiko matsianepe paketaka nhaa tsakhaa yaka-pha dzakale yodza.

Dzakoi: lhiatsakha lhiapepe haikoka paketani aaha neenikawa hamaliani tsomeperi phatsa dzakale yodza.

Kadaane: lhia tsaka pakethenittoani neenikawa eedzawa.

Mooli: lhia apana haiko makane lhiadekha manakaidalitsa pakeetaka aaha eedzawa liko, lhia wanheeni kanhetsa horedali phaka pakeetaka nadzani phiome nhaa apaana haiko iitape.

Ittaiwa: kadzo nakaite kapedzo nhaa ikaitekape ñame pakeetakani tsometsa dzakale yodza.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhikaNhaa idenhikhetti nakaitenipe maatshika padenhika pamatsiatakaro iita, nhaa newikinai dzakaleetta, katsa nhaa:

Ñamekada pamatsiata matsia lhia iita, neeni ñame dorome liemaka;

Ñameka pamatsiata lhia iita (ñameka paparaani matsia), kamena hoiwi lipa-ñakawa, katsa lhiakanhe lixakalia ooni.

Kadzo tsakha padenhi kadanako iita, ñame kadaa litoaliita lhia idenhirini, ka-mena limatshiketaka nhaa haiko padenhi xopapena, kadzoaha:

Paakaka nhaa haiko maatshinepe;

Paakaka haiko kawawali kone;

Paakaninheette pamaka lhia padenhikale;

Paakaka lhia haiko kainaka nirini;

Manope welhia, paakaka mooli yokandatti riko, nheette ñame koa padenhiri liyo.

iita PAKADZEEKATAAKARONA: IitaIDEENHIKADANI: Gilberto Montenegro FontesLIAKO| LINEWIKIKA: Medzeniako | Hohodeni

LIDZAKALE: Hinirhipani| Phitsiali rikoIKAITEPEKAPE: Nazaria Andrade Montenegro e

Carolina Campos

6

Iita ikeñoakawaApawali hekoapi neni pia apaita tsiãli lhita liinowa Wadzoliwheri iito. Wad-zoliwheri nawheri nhaa wadzolinai. Lhiapia tsiãli ka ñamepia liaheka lidze-kataka iita. Kadzo, Wadzoliwheri yomaa lidehika lirhio aapa Iita. Keena liwa-naka rhoa lito likaitte rolhio:

- Noito pikaitte lirhio piniri lidehikaro nolhio apa iita.

Rhoepani:

- Matsia pai, nokaitenaa watsa lidzekatakaro pirhio. Roa khapaniwa rhoa lino likhale, neni roako lirhio:

- Nhoniri ipiripidzekata apa iita lirhio!

Lhiepano:

- Hao nodenhina watsa khedza phatsa, lioma kapedzo.

Thewadzolhe, kameneka liaka lidenhi iita. Littaita kenekani, lhimaitani limheta-karoni. Liroita nhaa liowhaka ronaa, kametsa littaita kani. Kadzo kadzamini, kena likaiteka lino irhio:

- opinaa littaita kawa iita, pikaitte phaniri irhio akania oñai.

Rhoepani:

- Matsia lino yako, roakhapani rokaitte rhoniri:

- Pai, oopina pitsimare idenhi iita pirhio, enani oñai.

Nheette lhiepano:

- Matsia, noakhette nokapa.

Pedaalia yoroko khapani oñairhe nheette likapa haikoia kani, matsiaiali. Kad-zo kanheekhe kapidzo lhie pedalia, liphoa kadanako iita inomapinako lioro-kokarowa, bolome khapani phiome lhia iita.

Nheette keeroa pedaali, liako liito irhio: _

- noito pikaite piiniri irhio lhieka iita ñame koaka ikoawaleni. Nooroko kadan-ako neeni opi bolome phiomeni. Pinaa lideenhika apa.

Liito ikaite khaapani roiniri irhio, liakhapani pida lideenhi apa, limhaitani, lideetha waliyali iita, likada tsenakha pida ni oñai. Rokaite tsenakha rhoniri, neenika, apa iita waliyali. Liorokoka, inai tsenakha iitaliko bolome phiomeni. Nheette rhoniri ipiri roa rotatha rhoma koameka lidenhika lhia iita.

Roakhapani roiniri ikhale, neeni roako:

- Nhoniri dekha, irhioli nhaa lidenhixopa iita. Rodee khapani pida apadawa lideenhi xoopa lhie liñhaweri wadzoliwheri, roiniri irhio.

Nayoina nhaa liñhaweri idenhixoopa littaita aapa iita hiipadaya.

Littaita kadzaami, liakhapani lino irhioni, nheette pida liako:

- Pikaite phiniri irhio nottaita keena waliyali iita, enani oñai.

Lino hiepakhapani:

- Matsia, noattoa nokaite lhima.

Roa khapani rokaite wadzoliwheri.

Koadzo iita wakanakaitakaWanhekaawa liko, wemakaa nako, wakapaka nhaa apadapaneetta nhalhioka madzomheni maadalape iita: apa tsoyali, apa pamodzoayali nheette apa makali.

Kadzo aaha Hinirhipani khale neeni 30 apada paneetta,neenika 90 iita.

Wanheekadana nakoami nhaa 90 dzakale Iniali riko phiome, neenika mad-zomheni 13 apadapaneetta. Wanhee watsa neenika aaha phiome weemak-awa liko, nhaa iita wakanakaitanipe, kadzo pandzatañha 3.510 iitanai, nainai wawaka namakalipeka.

Lhiepa khapanino:

- Pikaite notsimare irhio kattima hanipa nhoa.

Wadzoliwheri yoroko khapani oñairhe, likapa iita hiipadaya. Lioroko khaa-pani iita liko, lioma thaa libolhoakani, kadzo libolhoa kapidzo haikoia. Liphoa hidzakotti riko, lhiwa khapaniwa iita hipadaia hitako liko, maliome khapani wadzoliwheri. Linakhitte likeñoawa nhaa iita pandzali.

Nadzawaaka nhaa iita nheette iitanapeLihanipaka Iniali neeni manope nadzawaaka nhaa haiko, padenhiwape iita. Wakadaa nadzawaaka nhaa haiko kadzoaha, ima pakapakaaliko neenika dza-mana nadzawaaka, apana lhiakanhetsa nheette lipanali (kadzoaha: ewane kanhetsa nheette ewane panali):

Ewane: neni dzamana nadzawaaka, apana lidaki ewa, nheette aapana halhe-ane. Nhaaha dzamana haiko pattaita padeenhika iitawana. Metsa ewane kan-hetsa doromepha liemaka. Ewane, katsa tarali phaaka padenhikada iitawani.

Kawittiri: lhiatsakha neeni dzamana liodzawaka, apana ewane idaki nheette halheane. Nhaaha dzamana haiko pattaita padenhikana iitawa, metsa lhia ewanepha dorome liemaka.

Dzakoi: lhia tsakha matsia padenhika iitawani, neni dzamana nadzawaka. Ap-ana matsia littamokawa iita kadanakoni, nheette apana littamo panali tsawa dzekaina liko..

Kadaane: neeni dzamana liodzawaka, apana lirhio lhiriko, nheette apana ñame lirioka, lhiatsakha pattaita padenhka iitawa.

Mooli: lhia tsakha dzamana lhiapepe; lhia apana lirhio tikitsa halekawa iraine hiriko, katsa taaraphalika, lhia hanipane irhioka halekawa ñamene phatsa ta-arakani. Mooli paketakani heñami oopidali riko eedzawa liko tsakha.

Iitaiwa: lhia aapana haiko taarane. Kametsa iitapeka paketanina liawiña kawa-wa aalape riko.

Phiome nayo nhapepe haiko ka nhaa wakaiteri, pattaita padenhika koad-zoyali katsa iita: Makali, pamodzoayali nheette tsoyali.

Paketakaawa iita Iniali riko nheette likepe.

Lihanipaka liko Iniali nheette likepe, koiali nheette ayali, paaketaka iita dzakale ikoami. Apadapanetta nalhio madalape iita, poadza namakalika nadzawaaka. Apa iita tsoyali, lhiena tsiãli itsaleta karoya, iñapoliko, alaperiko, nheette makapeki riko. Lhia aapa pamodzoayali, naakaroda kiniki riko nheette nait-saleta karoya yakalhepha nadzakale yodza, pandzadape pattaita panhikawa rabeta nako lirikoya. Nheette lhia makali, lhienaha paakaroda yakalhe.

Nhaa haiko padenhiwape iitawa paketanaa liyapika iniali nheette lipekeriko. Wattaita wakaiteka nhaa haikonai pakeetakana tsoometsa dzakale yodza na-koaminaa.

Eedzawa liko, pattaita pakeetaka haiko kanakaiperi kadzo nakadzodzo: ee-wane, kadaane, mooli nheette kawittiri. Hamaliani iriko pakeetaka apanatsa dzakoi. Nheette liarokawawa ooni kadzoo alapedzo, pakeetaka itaiwa.

Apakoepenaa dzakale riko kanakai ketsa nhaa, nhaa iitanape, ima horekanhe ketsa nadenhika nhaa. Narikodape dzakale yakaakadzawa paketa haiko ii-tape awakada liko oo iñapo yepoapemi.

Paketakaawa haiko iitape HinirhipaniDzokoali hipaitenaa nako pakeeta ttoa haiko padenhiwape iitawa, koad-zoyali katsa. Liawakadatenaa paketa phaa eedzawa, paketali neeni nhaa haikonai padenhiwape iitawa koadzone katsa, ima lhia hiipai matsiadalitsa namatsiataka. Nadenhi nalhiwawa, ñame nadenhi nawenderiwa. Metsa tsom-etsa dzakalee yodza dzekaina phetsa pakeataka haiko padenhiwape iitawa, kadzo eewanedzo (ikapa koameka pandza hekoapi).

Likanakaika lhia iita (koada iita)Lhia iita kanakaidali nalhio nhaa yemakape Iniali ihanipaka liko nheette likepe tsakha, nakanakaita nhaa apadapana peri yeemaka, hekoapi ikoami. Lhia iita makayali pakaroya yakaalhe, kadzo hipanako lhedzo. Pakanakaita tsakha iita makali nheette idokolakaya, hipakada manope nawiki yaakapehita, id-zaroanhetti piaweentanhi dzakale rikhite, kadzo nhaa yakape nanhi matsia liko, ñame nhetta kawa, napeko nadzaroanhe oo maliome kamithana.

Iita pamodzoayali nanhikaroda tsometsa nadzakale yoodza, kadzo kiniki riko hekopi ikoami.

Nheette iita tsoyali, paitsaleta karoya, dzakalee idalhipatsa, iima mherapiti-naka phatsa pheraakani hiipa liko oo phenaka iñapo liko.

Kadzodali ima phiome nhaa newikinai nalhio tsa nenika natani nakoalhenaa, nattaita karo naaka nadenhikaleriko hekoapi ikoami. Nheette ttiwe ñame lit-taita ñameka neenini, ima katsa iita inaidalikatsa.

Lhinaanaa LiemakanaPhiome nhaa haikonai wakaiteri paakakaro apana palhiotsa pawapakattoa lidzeena kainakakaroani, pakapa khettena neenika nhaa liwerakhe phetaka-roina iitawani. Wañhata kapedzo ahaa nhenaphia liko nhenaana kainakaa ni-rina nhaa haiko wakaitenipe.

Madzomheni nhaa haikonai kainakaperi awakadetta apawalitsa kainaka kana apawalhia nako, kadzoina wattaita wakaiteka nhenaana nhaa: kewikaroana, kainakaa nirina apadatsa nhenana phiome nhaana haiko ka nhaa wakaitenipe. Nanako keri ka nhaa junho nheette julho lhinaana wanhekani wako likhitte panaalia, kadzo kadanakona nhaa haiko kainakaperi, ñame kewikana nheette ñame kainakakana. Neeni nhenaana liko nhaa likerininaa katsa matsiaka paaka-ka haiko padenhikaro iitaawa, ñame pamatshika nhaa linaka, iima katsa wali-periwa liphomitte haiko padzekatawada iita.

Agosto keri nako, katsa pakapaka kewianiri nhaa haiko kainakaperi, liawa linako lhia dezembro. Liphomitte keena neenika nhaa haiko makadali peena inaka. Janeiro keri nako keena matsiapeka nhaa nainaka ,nheewa hiipai riko, neeni nhaa manope itsirinai yarakapewa, ipokota kape nhaa liekhe. Kadzo karo lhia lhinaana wakaitenida paakakaroa iitawa katsa oniya liko, kadzo wakapa kapedzo lhinaphia liko.

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

PA

NA

AN

I PA

DZ

EEK

ATA

NIP

E


PAN

AA

NI P

AD

ZEE

KAT

AN

IPE

iita6

Likapakanaa pandzadape limanopeka nalhio nhaa newikinai dzakalettaPandza aaha dzakale Hiniripani riko neenika 30 apadapaneetta (famílias), neeni nakoami nhaaha apadepaneetta nalhioka madalipe iita, nakhoettewaka peri imakali peka nheette nakanakaika.

Nhaa haiko padenhiwape iitawa aaha dzakale riko, wakaiteka napoadzaka pakeetakana nadzawaka nanakhitte nhaa haiko iitanape, kadzo nakaite kape-dzo nhaaha ikaitekape.

Eewane: aaha neeni kaawape eedzawa tsoperi phatsa dzakale yodza hira-pittinaa pakeetakani. Kadzo hanipa kapedzo lhipaitte lhia dzakale, nakaite nhaaha ikaitekape aaha yakalhe neeni kawa nhaa eedzawa hore, paketattoa nhaa haiko matsianepe.

Kawittiri: lhiapepe haiko ka, i paketa apanapenaa aaha eedzawa liko tsome-peritsa dzakale yodza, metsa haiko matsianepe paketaka nhaa tsakhaa yaka-pha dzakale yodza.

Dzakoi: lhiatsakha lhiapepe haikoka paketani aaha neenikawa hamaliani tsomeperi phatsa dzakale yodza.

Kadaane: lhia tsaka pakethenittoani neenikawa eedzawa.

Mooli: lhia apana haiko makane lhiadekha manakaidalitsa pakeetaka aaha eedzawa liko, lhia wanheeni kanhetsa horedali phaka pakeetaka nadzani phiome nhaa apaana haiko iitape.

Ittaiwa: kadzo nakaite kapedzo nhaa ikaitekape ñame pakeetakani tsometsa dzakale yodza.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhikaNhaa idenhikhetti nakaitenipe maatshika padenhika pamatsiatakaro iita, nhaa newikinai dzakaleetta, katsa nhaa:

Ñamekada pamatsiata matsia lhia iita, neeni ñame dorome liemaka;

Ñameka pamatsiata lhia iita (ñameka paparaani matsia), kamena hoiwi lipa-ñakawa, katsa lhiakanhe lixakalia ooni.

Kadzo tsakha padenhi kadanako iita, ñame kadaa litoaliita lhia idenhirini, ka-mena limatshiketaka nhaa haiko padenhi xopapena, kadzoaha:

Paakaka nhaa haiko maatshinepe;

Paakaka haiko kawawali kone;

Paakaninheette pamaka lhia padenhikale;

Paakaka lhia haiko kainaka nirini;

Manope welhia, paakaka mooli yokandatti riko, nheette ñame koa padenhiri liyo.

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka padenhikaLikoawale wamatsiataka wadenhikadanako iita, dorome karo liemaka, nhaa kanakairi waanheka, katsa nhaa: pamainita ka, matsia lhia iita, ñame karo kaawhia ni, kadzokadani dorome pha liemaka iita;

iidza kadanako horeni, walhiotsa waparaaka matsia lhia iita, ñamekaro lipañawa lixakaa likoPadenhikada nako iita, nhaa idenhikhetti wakaitenipe matsiaka, katsa nhaa:

Paaka nhaa haiko matsianepe, ñameperitsa kamatshikanaa nanana nako, kadzo kanomawaperidzo, nhaa kadzoperi pakadaakatsana, liwekakaro ap-anawa haiko;

Kanakai tsakha matsiaka paakakani, ñamekaro likawa, kadzo ñame pamatshika lhia haiko.

Nheette phaa, waliotsa wakapaka lhinaana matsia kadanako paakakani, ñame karotsa pamatsika lhia pamanina, nheette pattaita tsakha papanakani ñamew-eri koitsa hore pakeetakani.

Padenhi kadanako waliaphi kiniki, pakapa kadanako neenika haiko matsiane, palhiotsa, phaa liminali phetakani padenhixopawa koakatsa, kadzo ñame ka-dattoa kanakai palhio iita. Kadzo watsa wanhe wadenhika nayo kanhekhetsa nhaaha kanakaiperi padenhi xopape.

Idenhikhetti matsiaperi wadenhika wai-naiwaka whaa newikinai apakoetta yapidza nheette liemakawaAaha dzakale Hinirhipani, nhaa newikinai matsiattoa nainaiwakana neemak-awa liko, khale pakeeta nhaa haiko padenhiwape iita. Pakapa aaha dzakale riko, paita penaaketsa nhaa yanhekape idenhika iita, nheette ñame nadenhika navenderiwa. Neeni tsakha hanipa neenikawa nhaa haiko padenhinipe iita, ñame tsakha pakapa dzakale tsomeperitsa liodza.

Manopewali nhaa newikinai nanhi kadanako awakada liko iitsiripe khena, oo, namakhetsa haiko matsianepe, naketakada nako haiko matsiane, kamena lhia yoketa kaitani kadzokani liminalidzo. Kadzo kadanakoinani, lhia apaita iomakada idenhika lhia haiko kaminali neena kametsa kanakairika kakopeda nainaiwaka nhaa.

Nheette poadzalhe, khale neenikawa hore nhaa dzakalenai tsomepetsa nadzawaka, nheette nadenhikawa i ita navenderiwa, nhaa newikinai ye-makape neeni, wadeetsa dekhaa namatshikakawa nainaiwaka, manope-

wali aaha hore weriko nadenhika i ita kanakai ketsa pakeetaka nhaa haiko i itape. Kameema lhia yomakaita idenhika i ita, l iaka l ioma haiko aaha nhe-paite nako, nhaa apadawa dzakale tsomepe ritsa l idzakale yodza. Kadzo kadani nalhiotsa kakopedaka napidzawaka nhaa newikinai matsia karotsa nainaiwaka nhaa.

Oopittoa lhia wakakoadatapial i , koameka whepaite wakhoettewaka wanewikika nakhitte, nhaa newikinai lhiawalhiperi nanhenitsa koameka neemaka matsia nainaiwaka, aaha neemakawa l iko. Pandza walhio apade-naakha wemakaa wamatsiataka karowa, matsia karotsa wainaiwaka whaa wemakawa l iko.

PAKADZEEKATAAKARONA: IitaIDEENHIKADANI: Gilberto Montenegro FontesLIAKO| LINEWIKIKA: Medzeniako | Hohodeni

LIDZAKALE: Hinirhipani| Phitsiali rikoIKAITEPEKAPE: Nazaria Andrade Montenegro e

Carolina Campos

Koadzo iita wakanakaitakaWanhekaawa liko, wemakaa nako, wakapaka nhaa apadapaneetta nhalhioka madzomheni maadalape iita: apa tsoyali, apa pamodzoayali nheette apa makali.

Kadzo aaha Hinirhipani khale neeni 30 apada paneetta,neenika 90 iita.

Wanheekadana nakoami nhaa 90 dzakale Iniali riko phiome, neenika mad-zomheni 13 apadapaneetta. Wanhee watsa neenika aaha phiome weemak-awa liko, nhaa iita wakanakaitanipe, kadzo pandzatañha 3.510 iitanai, nainai wawaka namakalipeka.


pantti TEMA: açaí do matoAUTOR: Orlando Andrade FontesETNIA | SIB: Baniwa | Hohodeni


PAKADZEEKATAKAKARONA: panttiIDANAKAITANI: Edmilsom Rodrigues da silva

LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | HohoodeniLIDZAKALE: Tharanai| Ayali riko

PA

NA

AN

I PA

DZ

EEK

ATA

NIP

E7

Pantti IkeñoakawaOopi ñame pakapapiaka lhia pantti pandza dzo. Lhia hekoapittairi Ñapirikoli, lirhio pia liipana hiipai dapana phiome oo liwedaita hiipai. Katsa liemapiaka neeni dorome hekoapi.

Apawali hekoapi lioketa aapama inaro, nheette lhitaka rhoa liinowa. Roemak-ena linai ñame roatsaka, iima lhia liipana ñameka panttidzo rokapakani. Kad-zokaro rokaitekena Ñapirikoli irhio, rhoniri irhioka pantti poadza dalitsa, ima lhia liipana liwedaitamikanhekatsani. Manopewali, rokeetadeka hiipai idope-mi hiwakapewa ooni rokadanipe naaroda liko nhaa nairawadape, nheette tsakha naiñhawada liko, kadzo dali iima rokaite minitsa Ñapirikoli irhio. Keena rokaiteka Ñapirikoli Irhio:

- Lhia nhoniri Ñapiriko! Lirhioni pantti ttiñadapana.

Lhiepano:

- Warhakatha waa wakapa líikalhe, waa wakapa koameka padenhika pantti.

Ñapirikoli yawaata liemali neeni. Lioka kenawa liñhaweri iipana liko, keena likapaka koameka padenhika pantti. Lhia lipana, Ñapirikoli iñhaweri kadzo likapakanaa malokadzo. Ñapirikoli idiakeena nheette, keena lidiaka lidenhi kadzo likapaka pedzo lhia liñaweri iipana. Kametsa likeñoetaka lidenhika lipanawa kanhetsa, khale liemalinaa napidzaa nhaa likitsiena apadapana tsaa, opittoa lhia padapanatsa lhia pantti, lhia wanheri pandza, maloka.

Koadzo nakapakanaa nhaa pantti nadenhini-pe nhaa newikinai pandzaOpittoa lhia pantti neemapiali neeni nhaa wawherinaipe apadapanatsa, lhia naanheri pandza malokaka. Lhiehe pantti makadapana, khale neeni phiome neemakawa nakoaminaa nhaa kaninaiperi, lirikoda katsa neemapiaka phiome nhaa newikinai apakoetta. Pamodzoa maloka iwawaliko katsa nairakaro-dawaka patshiaka, nawakeetakakawa nairakadanako nheette khale kaako padenirinaa nattalikana yapidza, neenikada apada namatsiatawa yakotti. Lhia maloka nadenhini nayo nhaa lideñhixopanatsa, haiko likoawalepe paden-hixopa pantti, liphe nhaaha ttiña, nheette liwai katsa nhaa haikoya (oopo) wanheri Doowaka.

Pandza lhia pantti wadenhinida whaa medzeniakonai, yokakada nanakhitte nhaana inokape waikhale, naaka kawalhiwa nhaa hiepakaperi, nakeñoeta nadenhika pantti poadza poadzame, kadzoaha: pantti nakoaminaa nhaa padapaneetta. Kadzo nakeñoa nadzekata naapanawa kanhetsa, pantshette kadzo katsa liakawa.

Pandza nhaa wadenhixopape pantti, katsa nhaa: haiko, nhaakatsani nadenhi-piali iyo nhaa maloka; lhia lipananaa manope liodzawaka padenhixopa peni, kadzoaha: ttiñaphe, pone, deriphe nheette wattiphe nheette nhaa medzaami-peri phetsa tsipalada panape iípanana; liwai neeni tsakha nakhottewaka, kat-sa nhaa: haiko ya iyo (dowaya), liphe apana haikona wanhenina koiaphe-ka, hipaida panapetsakha nheette tabuada panape. Nhaa pantti nalhio kaa nadzawaaka liwawa liko, kadzo nadzaro pedzo nhaaha yalanawinai neenika: nadzanakawa, liakonaa nakoami nhaaha newikinai yemakape neeni.

Paakeetakawa pantti Iniali iyapika liko, nhe-ette aaha dzakalee TharanaiLhia pantti pandzadaape paketakani aaha weemakawaliko phiome nariko-koape nhaa dzakalenai Iniali iyapikaliko peri nheette likepe.

Pakoapenaa dzakale aperiaha weemakawaliko Iniali riko oopitoa kametsa neeni pialika nhaa maloka, nheette paadzadaape aaha neeni wakaite ñame-ketsa paaketa lhiapepe phiome narikokoape nhaa dzakalenai inialiriko peri nheette likepe. Kameetsa neenika Wanaliana, nadenhi apada maloka, nadia-karo thaa nakawhieta neemakaa, napiñetanida nadenhika nhaa dzakaleetta, pandza oopi lhiwawa.

Pandza aaha neeni paakeetaka nhaa pantti poadza poadzame, kalhe neema-li nakoaminaa neeni nhaa apadapaneetta, apakoetta tsa, kadzoka nadzeeka aaha phiome likepe riko. Narikokoape khentsa nhaaha: Hiipana, nadenhi tsakha maloka nadenhinida napiñetakhe iyo tsakha nhaa dzakaleetta nheette dzakale hinirhipani riko nadenhi apada maloka nhaa dzakaletta nheette ikadzekataakakape pandzadaape kamephetsa nawakeetaaka karoda nhaa newikinai, khale nawakaaka nadenhikaaro nhaa neemakaa (yalanaawikha nheette wadzarokhaa), aaha ayaliriko.

Neeni phiome nhaa dzakalee aaperiaha Iniali riko nheette likepe, kametsa neenirika nhaa pantti nakoaminaaperi nhaa apadapaneetta.

Aaha dzakale Tharanai, pandza ñameetsa pakapa maloka. Kametsa neeni rika ntti nakoaminaperi nhaaha apadapaneetta, neeni seti –dapana pantti tsipal-adapanape ipananaa nheette degidapana –dapana ttiñadapanape.

Likanakaika lhia pantti nalhio nhaa newikinai dzakaleettaLhia weemakaroda, oophittetsa, lhiapia kanakaidalipha nalhio nhaa medze-niakoanai. Iima neenika khale nadenhi lhia neemakaa nheette nanewikika nhaa phiome newikinai (namatsiatakakaa, nanhekaa, neemakata nheette ta-peapani).

Pandza wattaita wakaiteka dzamakhaa likapakanaa liodzawaka, neemalina neeni nhaa newikinai, wakaite nhaaha:

Namatsiataakaka neema nhaa newikinai pantti makadali paniwetakaka roda-liko, lhia wakeñoanida wemaka, wadzada khentsa whaa neewikinai, khale neema phiome nhaa padapaneetta kaninaiperi nadenhika nainaiwaka phi-ome nhaaha nadenhikale hekoapiali, naniweta nayo nhaa nalhionipe nheette iñhawadatti nainaiwaaka, nadenhi ikapeetakhetti, nawaketaakawa nairakaro, kaakopedana namatsiata koaka kanakairi matsiakaro neemaka nhaa panttitta;

Pandza, nhaa newiki yemakape nakoaminaa naapanaliko, inokada nainai nhaa inokape waikhale, kadzo likaitekapidzo lipitana, nainaiwaaka nhaa apadapa-neetta apakoetta lhiena khale neema nakhoettewaka. Kalhe wattaita wakapa: topetsa nhaa neewikinai idenhiri dzaakale phiome ikoawale, neeniri nawa-ketakakadanako, pandza neemaka nanhekhenato nheette natapetakaapani maatshi ka liakawa. Tikitsa neemaka naniwetaka nainaiwaka nhaa apadapa-neetta. Ikatsa wakaiterika wamakaka lhia weemakaa, nheette wemaka linako lhia ñamedalitsa wadzada, khale weema imatshikanatti riko wadzakale riko.

Koame kadanako padenhi lhia pantti (lhinaana)Oopi nheette pandza lhia pantti padenhini kanakaikadanakoni, lidoromeka pedenhikani 6 keri, oo apawalhia maatsia, lhiatsa yanhee idenhikaita pantti oo limakadalika nako tsakha. Katsa wattaita wanheka padenhikani koame-kadanakokatsa apawalhia nako.

Lhinaphia liko wadenhikaroa lhinaana, wakapa paita neewiki ikeñoakaita idenhika pantti apawalhia hiwidanako phiomhe nhaaha lidenhikanaa kanakai-peri, kadzoaha:

Naamaka nheette nhetaka nhaaha kanakaiperi nadenhixopape, kadzoaha: haiko pantti ipheepe, koanhai, lhiekokaphi, liperemhai, nainai tsa nheeta tsakha ttiña, poopa ttiña irokaronawa nheette dapi. Nhaaha idenhikhetti naamaka idenhikaita yakawa awakadaliko, naamakaro nhaa poadza poadza mepiri padenhixopape, dorometsa tsookadaa kanhetsa ni dzamapi keeri nadenhika na, kadzo wakaiteka, lhia paita wakoeri ñame lidenhika nhaaha apadaape hekoapi ikoami oo phiome apaanha mitshanako. Nadzatsa nhaa lidenhikale, idenhikhetti kiniki riko, iitsiripekani, litsaletaka, lidenhika nhaa pa-naa kanakaiperi nalhio. Kadzodali ima kametsa littaitakakawa idenhikheetti 6 keri nakoo liawa apawalhia nako.

Lhia lidenhikanaa hiipainako liemakawena watsa lhia pantti katsa phepa-daka doromedali padenhiika, kalhe pakeñoeta pakaiteka: limakadapana lhia paantti, lhiawa atee liwadzakeetakanaa nako.

Koadzo pantti neenika iniali riko nheette likepeIniali iyapika liko nheette likepe neeni pakeetaka 18 dzakale makakoepe phatsa, kadzo pandza neenika nakoaminaa 40 nhaa apadapaneetta, nheette 183 newikinai apakoa liko, pamodzoakoepe neenika 40 – koa, neeni ne-maka nhaa 8 apadapaneetta neeni phiome nhaa newikinai 46 nakoaminaa nheette nhaa sitio 32 –koa neeni ka 3 nhaa apadapaneetta phiome nhaa liminanai 17 newiki.

Wakeñoeta walhioka lhia dzakale Hinirhipani, wakadzekatakali neeni linakoa-panina, neeni phiome nhaa paanttinai: 25 dapana tsipaladadanape ipanaa-na nheette 35 ttiña dapanape, lhia dzakale makakoe. Nheette Tharanai ne-nika 7 dapana tsipaladapanape ipananaa, 10 ttiña dapanape, lhia dzakale pamodzoakoe imakakoeka nheette sitio neeni madzomheni dzamadapana tsipaladapanape nheette madalidapana ttiña dapanape.

Iniali riko, nakoami nhaa kaninaiperi apadapanetta, kanakai nalhio dzama-dapana pantti. Arha wakaiteka neenika dzakalenai ikoami 17 apadapaneetta, kadzo neenika watsa 34 pantti, apakoa liko. Wanhenitsa 90 dzakalenai, phi-ome iniali riko, neeni ka watsa 3.060 pantti.

© Ca

rol D

a Riva

, 200

8




PAKADZEEKATAKAKARONA: panttiIDANAKAITANI: Edmilsom Rodrigues da silva

LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | HohoodeniLIDZAKALE: Tharanai| Ayali riko

pantti7

Koame kadanako padenhi lhia pantti (lhinaana)Oopi nheette pandza lhia pantti padenhini kanakaikadanakoni, lidoromeka pedenhikani 6 keri, oo apawalhia maatsia, lhiatsa yanhee idenhikaita pantti oo limakadalika nako tsakha. Katsa wattaita wanheka padenhikani koame-kadanakokatsa apawalhia nako.

Lhinaphia liko wadenhikaroa lhinaana, wakapa paita neewiki ikeñoakaita idenhika pantti apawalhia hiwidanako phiomhe nhaaha lidenhikanaa kanakai-peri, kadzoaha:

Naamaka nheette nhetaka nhaaha kanakaiperi nadenhixopape, kadzoaha: haiko pantti ipheepe, koanhai, lhiekokaphi, liperemhai, nainai tsa nheeta tsakha ttiña, poopa ttiña irokaronawa nheette dapi. Nhaaha idenhikhetti naamaka idenhikaita yakawa awakadaliko, naamakaro nhaa poadza poadza mepiri padenhixopape, dorometsa tsookadaa kanhetsa ni dzamapi keeri nadenhika na, kadzo wakaiteka, lhia paita wakoeri ñame lidenhika nhaaha apadaape hekoapi ikoami oo phiome apaanha mitshanako. Nadzatsa nhaa lidenhikale, idenhikhetti kiniki riko, iitsiripekani, litsaletaka, lidenhika nhaa pa-naa kanakaiperi nalhio. Kadzodali ima kametsa littaitakakawa idenhikheetti 6 keri nakoo liawa apawalhia nako.

Lhia lidenhikanaa hiipainako liemakawena watsa lhia pantti katsa phepa-daka doromedali padenhiika, kalhe pakeñoeta pakaiteka: limakadapana lhia paantti, lhiawa atee liwadzakeetakanaa nako.

Koadzo pantti neenika iniali riko nheette likepeIniali iyapika liko nheette likepe neeni pakeetaka 18 dzakale makakoepe phatsa, kadzo pandza neenika nakoaminaa 40 nhaa apadapaneetta, nheette 183 newikinai apakoa liko, pamodzoakoepe neenika 40 – koa, neeni ne-maka nhaa 8 apadapaneetta neeni phiome nhaa newikinai 46 nakoaminaa nheette nhaa sitio 32 –koa neeni ka 3 nhaa apadapaneetta phiome nhaa liminanai 17 newiki.

Wakeñoeta walhioka lhia dzakale Hinirhipani, wakadzekatakali neeni linakoa-panina, neeni phiome nhaa paanttinai: 25 dapana tsipaladadanape ipanaa-na nheette 35 ttiña dapanape, lhia dzakale makakoe. Nheette Tharanai ne-nika 7 dapana tsipaladapanape ipananaa, 10 ttiña dapanape, lhia dzakale pamodzoakoe imakakoeka nheette sitio neeni madzomheni dzamadapana tsipaladapanape nheette madalidapana ttiña dapanape.

Iniali riko, nakoami nhaa kaninaiperi apadapanetta, kanakai nalhio dzama-dapana pantti. Arha wakaiteka neenika dzakalenai ikoami 17 apadapaneetta, kadzo neenika watsa 34 pantti, apakoa liko. Wanhenitsa 90 dzakalenai, phi-ome iniali riko, neeni ka watsa 3.060 pantti.

Likapakanaa pandzadatape limanopeka na-lhio nhaa newikinai dzakaleettaPandza nhaa newikinai (apadapaneetta) neenika nalhio nakoaminaa naapana nadzarope kanhetsa. Madzomheni nhaa apadapaneetta nalhioka dzamada panape naapana, manope pha nhaa newikinai irhio kape naapana ttiña dap-anape nheette topephatsa nhaa ilhiokape tsipaladapanape ipanana.

Kadzo tsakha nhaa pantti nawakeetakakarodapewa neenika poadza poad-zame nhaa tsakha, kadzoaha:

Makadapana pamodzoapawa: khale neeni lhia pantti nawakaakakarodawa nhaa newikinai apakoetta depiattoa nairakadanako kamokaa nheette tsakha deepinalhe naira kadanako patshiaka, neeni kadanako nawakeetakakaroa katsa nadenhika neeni tsa;

Nakadzekata karoda: nhaa pantti nadenhinipe nhaa dzakaletta tsa, oo, nhaa ittalikanatti idenhikale nakadzeekatakakarodapewa nhaa newikinai yemakape dzakale riko, khale nadenhi hekoapi ikoami nhaa ikadzeekatakakapewa;

Nattatha karodapana: khale nhaa newikinai nakaite karodapana yakotti matsi-adali koamekaro namatsiataakakawa, neeni nadzakale riko kadzo nakaite kapedzo yheepakhettiapani.

Phiome naa, wattaita wakaiteka manope phaa nhaa dzakalenai ñame pak-apa nhapepe idenhikhetti ikoawale panttika nhaa wakaiteri, kadzo wakapa kapidzo, nairakaroda liko patshiaaka, neenitsa nakadzekatakawa, nheette nakaite tsakha nhepakapani, neenitsa. Neeni aaha iniali riko horedali kadzoka limatshikanaa ñameka pakapa pantti nakoawalepe.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhi-ka nheette matsiaperiLhia pantti khale neemakawa nhaa apadapaneetta, kadzokaro lirhiotsa pamatsiata kani halhaame karotsa liemaka, kadzo tsakha padenhikadanako pantti, lhia idenhikaita pantti lirhiotsa lianheka linakoapaninaa ñamekaro li-matshika lhia liemakawa. Kadzo aaha wakaitte nhaa maatshiperi padenhika padzekatakadanako pantti, madzomhenidali nadenhika nhaa wakoenai:

Pheta kadanako nhaa padenhixopape, phetaka nhaa haiko ñameperitsa pan-thiipe, patakhetaka nhaa haiko maatshinepe ñame peritsa pakanakaita, pa-takhaaka ttiñaphe emiphaipe, oo, pakadakaa apapheetsa liphe linana nako, phetaka nhaa poopa emiperi, padenhika maatshidatsa lhia idenhikhetti.

Nhaa idenhikhetti matsiaperi nanoka nanakhitte phetakadanako nhaa paden-hixopape, kadzoaha:

Phetakadanako nhaa padenhixopape, palhiotsa paanheka matsia nhaa haiko panttiipe, ñame patakhaka nhaa haiko maatshinepe ñame peritsa pakanakai-ta, ñame patakhaka nhaa ttiñaphe emiphaipe, ima ñameka watsa taarana nheette pamaka dzamaphepe linananako, paama nhaa poopa matsianepe nheette pedaliapipe, padenhi kadanako lhia pantti palhiotsa padenhikani matsia littaita karo doromeka liemaka.

Linako tsakha matsiakarotsa painaiwaka pha newikinai, naapidza nhaa apa-koetta, katsa lhiakanhe phetakadanako nhaa padenhixopape kanakaiperi, nhaa newiki yomakape hitaka nadenhixopapewa padawa hiipaite nako, na-lhiotsa kakopedaka napidzana nhaa napidzawanaidape nhaa dzakaleetta. Kadzo ñame pakapa imatshikakakhetti padenhi kadanako nhaa padenhixo-pape nheette ñame tsakha padenhi nhaa wakaitenipe maatshika padenhika.

© Ca

rol D

a Riva

, 200

8

© Ca

rol D

a Riva

, 200

8©

Carol

Da R

iva, 2

008

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

PAN

AA

NI P

AD

ZEE

KAT

AN

IPE


2

Dzamakoaphi ikeñoakawaLhia dzaamakoaphi nalhio nhaa wakoenai likeñoaka Wamodana nakhitte, likeñoakawalhi midzakaliko, naapidza nhaa likeñoetaakhe itakirinai (malina yenipe, wanhenipe malinalienika). Nhaa malina yenipe, katsa walhipapenai ikeñoetakapeka neenika lirikoda lhia takiriapani nadzaada nhaa wakoenai. Lhiawalhi lhinanetsa nattaitaakakawa takiriapani nako, lhia nakadzekataxoona (wamodana) likadzeekata nhaa hore yanhekhetti nako nheette likadaa nhaa kanakaiperi padenhixopape takiriapani wadzaada whaa wakoenai.

Nainaitsa nhaaha likadanipe likadaatsakha lhiehe dzaamakoaphi, kadzokaro likathinaataka lhia Ñapirikoli nalhio nhaa walimanai koameka linakoapaninaa lirapakanaa kapettiapani.

Nhaa dzoolemeni nalhiotsakhaa nakowaite. Lhiatsa yooma imañetaka lhia Ña-pirikoli, metsa liañhekatsa lhimaka likowaite. Lhimakadanako liako lhia Kowai liomanita, kattima likaale liakawa nheette kametsa liaka Dzamakoaphi Ñapir-ikoli irhio, pakoakatsa nainai nhaa likitsiena, aa wanheri pandza Hiipana kaa, naanheri nhaa wakoenai eeno hiepole. Liakadzami nalhio lhia dzaamakoaphi nhaa midzakanai, kameena neemaka linako liemakanaa, lirapakanaa kapet-tiapani kadzotsa likadzekatakapedzo lhia Kowai. Kadzo likeñoapiakawa lhia Dzamakoaphi.

dzamakoaphi PAKADZEEKATAKAKARONA: dzamakoaphIDANAKAITANI: Geraldo Vargas Garcia

LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | HohoodeniLIDZAKALE: Akayo Hitakonoma|Ayali riko

Dzamakoaphi hiapepe wanhenipePhiomeIniali yoonitenaaliko nheette likepe riko, wakaiteka linaako lhia dzaa-makoaphi (padenhixopape kaapetti), neenika dzamakhaa liodzawaka, wanheenipe ahaa wadzakaleperiko: dzamakoaphi pamodzoaphaipe iiphe nheette dzamakoaphi tsophaipene iiphe.

Nhaa nadzawaaka wadanali, kadzo nakaiteka nhaa ikaitekape lianakoapani-naa, lhia dzaamakoaphi (padenhixopape kapetti) pakeetakani phiome tsa ahaa eedzawa iawakadatenaliko, neeni weriko híipai paomedali eewhaadali, ñame wattaita wakaiteka liemaka Hamaliani riko nheette ttiñalima liko. Pat-taita tsakha pakeetakani aa híipai yawiñakadapenako hanipalia, kadzo na-kadzodzo nhaa yemakape eedzawaliko, neeni ahaa alaperiko neeniweriko kadzalirima ñame pakethenikani. Lhia dzamakoaphi hitsiakada nanananako nhaa haikonai dzenoniperi, kadzo nakadzodzo nhaa awakada eedzawa wadzakaleriko peri. Kadzo wakaiteka nanako nadzawaaka nhaa haikonai, dzamanape minitsa apaneniritsa.

Dzaamakoaphi ikanakaika nalhio nhaa dza-akalettaWanewikikanako whaa aperiaha, lhia wakanakaitanida wadzekatakaro nhaa kanakaiperi walhio. Nakadzodzo nhaadawa nhaa neewikinai yemakape ahaa, lhia dzaamakoaphi naamani nadenhikaro nhaa kapetti (kapettiapani); liyotsa nadenhika yenipetti iwatsanhikarodawa, nanheri nhaa wakoenai dzawipo-koka. Nheette linakhitetsa nheta lhia kapetti nañakaxopawa podalikadanako nhaa, lidzaada kentsa lhia Kowai.

Katsa nhaa kakonaperi nadenhika liyo lhie dzaamakoaphi nhaa yemakape Hinirhipani.

8

Liemakawa dzamakoaphi Iniali rikoAhaa Iniali riko nheette Ayali tsaakha, wakaite ñameka pakapa horee lie-makawa lhiapepe padenhixopa (eedzawa) Aahaa Ayali riko, ñame pakeeta lhia dzaamakoaphi ahaa neeniripha nhaa dzakalenai phiomenaatsa, kadzo pakapakapedzo hamaliani kaa lhia awaakada kadzokaro lhipaiteena kaidape. Wanheenitsa lhiehee lhiapepe padenhixopa pakeetakani eedzawaliko. Kad-zokaro, nhaa neewikinai yemakape lhiadawaliko, ñame yore nheetaka lhia daapikhaa, kadzo nalhiotsa naaka naamani eedzawaliko, kanakaikadanakoni nalhio.

Kadzo wakapakapedzo, phiome ooni Iniali inomapi riko tsotsa pakapaka lhia paketakawa eedzawa, katsa neeni paketa lhia dzaamakoaphi. Kadzo pakapakapedzo lhinaphialiko.

Liemakawa tsometsa nodzakaale yoodzaAhaa tsometsa dzakale Hiinirhipani yoodza, phiome aa lhipakawaliko lhipait-enaa, neenika horedali lhia padenhixopape. Meetsa tsotsa lhia ñamekawa paketani, ahaa hamaliani riko.

Kadzo wakapaakapedzo neenipiaka hoore eedzawa tsometsa dzakale yoodza, metsa pandzadape kametsa paketakani yakaaphatikitsa, lidoromeka paakakarona neeni kaawa eedzawa 30 minoto oo pada oora dzakalhette pakawa phaipa iyo.

Kadzo nhaa awakada eedzawa tsomeperitsa dzakale yoodza, wattaitali wa-keetaka neeni lhia daapikha, katsa nhaaha wakaiteri:

Taliaali inomapi; lhia apapeki iñawapo madzomhenidalitsa nadianhi kaa ner-hee nhaa neewikinai dzakaleetta, paaka liapowanaliko kadzo pandzata trinta minoto pakakaro neerhe;

Koliriali inomapi, lhia tsakhaa apapeki iñawapo neeniweriko hoore eedzawa, paakakaro neerhe kadzoataha apada oora nheette trinta minoto paakawa phaipa iyo;

Hiipainami; paakeetatsakha neeni dzaamakoaphi, lhiadekha tsomephatsa kadzopandzaata trinta minoto.

AA

WA

KA

DA

LIK

O


8 dzamakoaphiPAKADZEEKATAKAKARONA: dzamakoaphIDANAKAITANI: Geraldo Vargas Garcia

LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | HohoodeniLIDZAKALE: Akayo Hitakonoma|Ayali riko

Dzaamakoaphi ikanakaika nalhio nhaa dza-akalettaWanewikikanako whaa aperiaha, lhia wakanakaitanida wadzekatakaro nhaa kanakaiperi walhio. Nakadzodzo nhaadawa nhaa neewikinai yemakape ahaa, lhia dzaamakoaphi naamani nadenhikaro nhaa kapetti (kapettiapani); liyotsa nadenhika yenipetti iwatsanhikarodawa, nanheri nhaa wakoenai dzawipo-koka. Nheette linakhitetsa nheta lhia kapetti nañakaxopawa podalikadanako nhaa, lidzaada kentsa lhia Kowai.

Katsa nhaa kakonaperi nadenhika liyo lhie dzaamakoaphi nhaa yemakape Hinirhipani.

Lhinaana wadenhika liyoLirikokoa dzakale Hinirhipani kametsa naamakani neenikadanako tsa podali Kowai yapidza. Nheette likoawale lhia yenipetti iwatshanhi karoda, paden-hini koamedanakokatsa apawalhianako, pandzadape ñametsa koa idenhirini.

Manopewali nawaketakakawa nadenhikaro podali, kainakakaaniri nhaa hai-kothenai pañhanipe awakadeetta. Kadzo ahaa lirikokoa dzakaleka lhiehe, madzomheni nhetaka nhaa haikothenai wakaiteri: manakhe awakadetta, po-naama, poperi, oowada. Kainakakaniri nhaa haikothenai kametsa nadenhika apawalipe apawalhianako.

Koadzo wakanakaitaka dzaamakoaphi Phiome lihanipakaliko lhia Iniali, phi-ome nhaa linawikitena neeniperi oo dzakaletanai nakaiteka nhaa ikaitepe-kape, pandzadape ñametsa koaka ikanakaitalini nadenhixopawa.

Ahaa dzaakale Hiinirhipani riko, ñameetsa nadenhikani nakoawale nhaa apa-naa wakaitenipe (yenipetti iwatsanikaroda). Kaametsa haape dzamawali apawalhiapenako, nadenhika podali Kowai yapidza, neeni wattaita wakai-teka, nhaa nañankaxopa (kaapetti) nadenhinipe liyo lhia dzaamakoaphi, ka-metsa liokaakawa 5 oo 8 kapetti nawakaakaka ikoami, nheete nhaa apaana nañakaxopa nadenhinipe aapana likoawalepe iyo. Neeni apawalhia naako kametsa nadenhiika 16 yapo tsa nañakaxopawa.

Likapakaana pandzadape limanopeka lhia nadenhixopa nhaa neewikinai dzakalettaLikapakana pandzadape lhie dzamakoaphi nalhio nhaa dzakalenai neeniwer-iko eedzawa pikaromikatsa limanopeka nheette ahaa ñamekawatsa neeni nii kadzokaronikatsa kanakaikani.

Nhaa newikinai yemakapepia oopitoaha, natañeta lhia nadenhixopa na-kadaakatsa neema, iima lhiawalhi nhaa neewikinai hore kaa nakanakaitakani natakhadenaa nadenhikaro liyo. Linako nadenhikaa liyo, narikoalhiapetsa nhaa idzenali ñamekadzaweetsa koada nalhio nii, phiome nhaa neewikinai iniali iyapikali koperi. Neeni pandzadape nhaa paitapenaa newikinai ñametsa naakaka hore eedzawa kinikiwa. Kadzo nakitsindata neemakaro nhaa paden-hixopape neenikararottoa nhaa ahaa eedzawa madenhikana werikottoa.

Kadzo ahaa dzakale Hinirhipani riko, nhaa newikinai madzekainattoa na-keetaka lhia dzamakoaphi naamakadanakoni.

Wakaitenipe maatshika padenhika nheette matsiaperi dzaamakoaphi irhioLihanipakaliko phiome weemakawa, ñame pakapa horedali yokakheetti Iniali iyapikaliko nheette likepetsakhaa, meetsa lhiadanakotsa, nhaa neewikinai ye-makape neniwerikoni, kadzo ñamekapedzotsa koada nalhio lhia padenhixo-pa nattaita nadenhika maatshi lirhio ñamekadanatsa naahe, kadzo wakaite lhiehe:

Papharakakadanako, patakhaka lhia daapikha (dzamakoaphi) ñamekadanatsa pahee koadakani, kadzo pakadaa lhia padenhixopa ñametsoo koa ikoawale-ka. Lhia idenhikhettika madzomhenidaliitsa neenikaa pandzadape inialiriko, iima nhaa neewikinai ñame keetsa nahee koadaka kanakai lhia dapikha.

Nheette lhia matsiadali tsa padenhika, katsa lhia:

Pakadaakatsa apaada awakada maakakanatsa neeniweriko dzamakoaphi.

Ima nakakadanako kinikiwa nhaa newikinai dzakaletta ñame koame pakadaka kawhitsa lhia dapi, kametsa pakadaa katsa apaada awada neeniwerikoni.

Koame matsiakaro padenhika painaiwaka apakoetta yaapidzaNhaa wakaitenipe matsiaka padenhika painaiwaka patañeetakakarowa phaa neewikinai apakoetta yaapidza, katsa kanakairika matsiakaro padenhika nayo nhaa padenhixopape wamanipe ahaa Iniali riko, wanewikika ikoami whepaka lhia wanakoapaninaa.

Wakakoadaata nheette watañetaka lhia wanheeka khaleka lhinipaka wahi-ipaitte wanewikika ikoani nhette nhaa kakonadalipe yarodattinai. Lhiawalhi lhia kanhekhedali Ñapirikoli, wanhenitsa liaka phiome kanaiperi nalhio neema-karo nhaa wapedzaperi, oo nhaa, midzakanai wapedzawanai.

Kadzo ñame kaada watañeta lhia yanheekhetti wanhenitsa maatshikal-hiaka weemaka wainawaka whaa neewikinai wemakawaliko. Lhia kadzoni mheepakaka iima, nheette ñameka wahee wadenhika matsia, ñameka wata-ñetaakaka napidza nhaa apakoetta, nhaa kakonadalipe yarodatti nakaitenipe nhaa wakoenai.

Liemakawa tsometsa nodzakaale yoodzaAhaa tsometsa dzakale Hiinirhipani yoodza, phiome aa lhipakawaliko lhipait-enaa, neenika horedali lhia padenhixopape. Meetsa tsotsa lhia ñamekawa paketani, ahaa hamaliani riko.

Kadzo wakapaakapedzo neenipiaka hoore eedzawa tsometsa dzakale yoodza, metsa pandzadape kametsa paketakani yakaaphatikitsa, lidoromeka paakakarona neeni kaawa eedzawa 30 minoto oo pada oora dzakalhette pakawa phaipa iyo.

Kadzo nhaa awakada eedzawa tsomeperitsa dzakale yoodza, wattaitali wa-keetaka neeni lhia daapikha, katsa nhaaha wakaiteri:

Taliaali inomapi; lhia apapeki iñawapo madzomhenidalitsa nadianhi kaa ner-hee nhaa neewikinai dzakaleetta, paaka liapowanaliko kadzo pandzata trinta minoto pakakaro neerhe;

Koliriali inomapi, lhia tsakhaa apapeki iñawapo neeniweriko hoore eedzawa, paakakaro neerhe kadzoataha apada oora nheette trinta minoto paakawa phaipa iyo;

Hiipainami; paakeetatsakha neeni dzaamakoaphi, lhiadekha tsomephatsa kadzopandzaata trinta minoto.

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

© Ro

gério

Assis

/ISA,

2010

AA

WA

KA

DA

LIK

O


2

Likanakaika lhia daapi nalhio nhaa neewikinai dzakaleettaLhia daapi kanakaidali nalhio nhaa wakoenai medzeniakonai. Lhia waden-hixopa kanakaidali wemakadanakottoa wadenhikaleriko: idenhikheetti nadenhinipe nhaa apadapaneetta, pantti pokoderiko, nheette tsakha phi-ome khaleka wanhiwa awakadaliko. Hanipapha nakanakaitakani oopi naden-hi karo naapanawa (maloca).

Wattaita tsakha wadenhika liyo nhaa apanaa idenhikhetti wanheekhe, kadzo-aha: tsheeto, yamaxi, pitshiopatti nheette phaa tsakhaa maawi.

Lhia tsheto likoawalepe khentsa padekaroda kaini, padzaroahee pakadana-ko khalerhekaa. Lhia yamaxi likapakaana madzakani-katawanadali, linomawa littamheette, wakanakaitanida wadeekaro nhaa wadzaroahee waakadanako khalerheeka yaakalhe inipoliko.

Pitsiopatti lhia papidzoxopa pantti. Lhia tsakhaa pañaxopape phepaxopaape kophe, kadzoha: Maawi, opitsi nheette paamaxopape pawiniwa kanakai-peri, pamatsiatakaro nhaa padzaroahee panttiriko (yoora).

Lhinaana liemakaanaLhie daapi koamekadanakodali katsa pheta apawalhianako, iima nhaa nee-wikinai nadenhika liyo wadepe hekoapi ikoanikaa nadenhikaleriko.

Navenderiwa nhaa dzakaletta napedzo nadenhiika ham-oliriko, nhaa idzenakape nheenanaliko khewidapani nheette maa-linai. Nheette março nako likeñoakawa lipomadzaake keeri nadenhi kaa nhaa nhepaxopape kophe liñakhe (opitsi, kakoli).Apawalhiapenako pia neeni pakapaka nadenhika navenderiwa lhia daapi dzakaleriko, metsa narikawalhietsa nhaaka idzeenali ñametsa pakaphenikaa nadenhika nhaa dzakaletta likoawale kadzodali, iima ñameketsa kakoadani.

Wadenhikaa daapi iyo, koadzoka limanopeka nakoamiWanhekaa liko wema kadanako hekoaphitte wadenhikale riko, lhia wakanakai-ta kaani kadzo wakaite kapedzo.

Wakaiteka nhaa 80 takoa dzakale nedenhika liyo lhia daapi, nadenhikaro nhaa nadenhixoopape. Lhia padenhixoopa kametsa litawiñakawa eedzawa nako. Wawaka nhaa 10 koa dzakale, khale dzawinai kawani, nadenhika liyo lhia ookana, nhapepetsa idenhikhettika nadenhiri nhaa newikinai eedzawet-ta. Lhia daapi ittaitakada nadenhikaa iyo doromewada nheette khedzaperi wada yemaka.

Daapi ikeñoakawa

Liapaninaa 1Lhia Daapi likeñokawa anaha Daaphipani Phitsiali riko. Likeñoakawa lidzami-kadanako pia pida apawali lhia keeri. Lhiawalhi tsakhaa hore nakeñoakawa nhaa apaanaa kanakaiperi walhio. Kadzo linakoapaninaa likeñoetaka lhia Daa-pi walhio whaa wakoenai. Wakaiteka apali hekoapi oopittoa (midzakaliko) neeni lidzamikaa lhia keri, lhiadanako nadawaakawa nhaa maapiperi tsoitepe haikoi makanepe ipoliko. Lhiadanako kadawaka kadanakoni, lhia manee (yo-kokaita) lipadamaa lirowa haikonako, lidoromekeena kadzo likapakaanaa keripadzo, kadzokadzamini kameneka kapheka lhia keripa (Maneemi).

Kadzo nakeñoawa nhaa napali, narokowa naakatsa hipairikolhe, kadzo-kadzamini manope padawa lipokoda kathiwikanaa phiome khalekatsa, kad-zookadzamini, lhia Ñapirikoli lianhenitsa, likapa likeñoetakawa Daapi, liako:

- Kadzo watsa nalhio nhaa Walimanai, kadzo likeñoetakaka walhio lhia Daapi.

Liapaninaa 2Linakoapaninaa likeñoakawa, lhiawalhi linoka hiipairikolhe lhia Wamodaana, linoka liñapa naiñhawa nhaa itakirinai, neepitananaa Malinalieni. Lhie kadzoni apaanha mitsha, ketsa nawadzaketakaro lhia itakiriapani.

Lhiawalhi naa napidzama Awiña inaaka, naawada nattaitaka kadzaami, neeni hore kainakaka lhia haiko lhiawalhipe. Neeni liako nalhio nhaa atsiadape, lhie Kowai:

- Warha waa waama wañaa Awiña inaka.

Nheette kametsa nakekawa. Nakakena nerhe likaitte nalhio nhaa atsiadape ñame kattoa nattaita naiñaka koakatsa, iima iitakirinaikanaa. Kamena liako:

daapi kanhetsa

- Nhorakenaa, iwaketa nopedzanaa.

Lhira linana nako lioka lipoliko. Likeñoa linaaka limawaape iyo, hore nhewaka hipairikolhe. Liaphitte nawaketa nhaa linaka liñaanipe. Keena nadenhika ttid-zee nanapawa, liwaaka lhia apaita. Kadzopada phatsanahaa kamenaa apaita awiña hiwaka ttidzeeriko, nheette kamenaa nemiaka liittani, hoiwiittani kaani, halhame nanhiakawa liodza mawittakai. Lhieko khapaniwa lhia apaita lia lhita awiña imakaitawa, nheette liako:

- Halhame noanhiakakawa, warha waiñha tsootsa!

Nheepani nhaa dzamada kamephatsa naiñhakani . Nheette l iako nam-herer idami:

- Likaitheni walhio ñame karo ttoa waiñha, meetsa ñameka hieepa.

Keena lhiadanakotsa, lhie Kowai liemiakeena liittani, nheette liaheeka naiñha-ka linopa linaaka, nhaa atsiadape. Keena kakokani, naanako nhaa Malinalieni. Liphonitte kamena maliomekattoani dzenoni haikonako. Maliomekadanakoni keena limottokawa lianoomha, liarokowa hiipairikolhe, keena lhiakhapani lhia apakhaa Daapi. Waheri Kopiika.

Kadzo likeñoaka linakoapaninaa lhia Kopii, katsa lhia nhadoakhaaka nhaa phi-ome daapinai.

Namanopeka nadzaawaka nhaa daapinai kanakai peri

Nanhekaa liko nhaa wakoenai lhia nadzawaka linoka likanakaika nako. Kadzo nokaite nhaa daapinai nadenhinipe phaa iyo nhaa medzeniakonai nheette koripakonai:

Daapi kanhetsa - lhia katsa wadenhi xopa tseto, kaame, pitsiopatti, phi-ome phaa.

Apeña - daapi dzokhaitsa ikapakanaa, madzekaina tsa nakapaka lipoadzaka nhaa wakoenai. Lhiena pakeetheni, liawiñakawapewa lhia eedzawa (alape eedzaweetta), katsa lhia paparaxopape kaa nhaa phepaxopa koophe (ka-koli, opitsi, dzarokana, kaadza, hali) nheette paparaxopape pantti.

Mamiri - lhia tsakhaa pedenhixopape tshetonai, paparaa tsakhaa liyo pantti. Paketa liemakawa eedzawa liko.

Palowaa - lhia katopakhai, kametsa paketakani eedzawa liko. Lhia tsakhaa padenhixopape tshetonai nheette paparaxopape pantti.

Okaana - lhia tsakha palowatsa paketanida hamaliani riko, kaidape weriko hiipai. Lhia kanakaidali padenhikaro pantti, padenhikaro phiome koakadawa katsa panhenipe, nheette tsakhaa paparaxopa ttiña.

Liemakaawa Daapi Iniali rikoAaha Inialiriko nheette likepe, lhia daapi liemaka eedzawaliko. Kadzo pak-apakapedzo lhinaphialiko, wattaita wakaiteka, aaha iniali iyapikaliko neenika phepadapenaa eedzawakawani. Pokhoette kametsa pakapaka lhia tsotsa eedzawa Wanaliana idalhipa.

Apada neenikawa eedzawa, pakapakani ahaa nadalhipa nhaa dzakalenai: Kamokodemi, Tokolimatsi, Poperida, Heemadami, Apidzaapi phepadape-naa tsometsa Ttonowi yoodza.

Ahaa lipamodzoakana liko lhia Iniali nheette poawalhe, paketaka pakapaka liemakawa nadalhipa nhaaha: Hiidzapada, Talhipani, Hiwirhipani, Ttaaroda, Kattalialinomanaa lhipa tsakhaa likhaale Herikana. Nheette tsophaatsa paket-akani nadalhipa nhaaha: Campo alto, Hiipakaradali, Pinianaa.

Narikokhaape nhaa likepe kakonaperi paketaka lhia padenhixopape, kadzo-aha: Koyali riko, likeñoeta neenikani ahaa Dzaliroaana idalhipa phiome, liawa Eetaromanalhe neeni ka paketani ate liokawawa Colombia yapidza. Nheette Ayali riko, paketaka lhia eedzawakawani lhiwidamirhe phaa, likeñoetaka dza-kale Kepiralinoma nheette, Domalina, Tharanai, Hiipana nheette liokakawa Iñhaipani rhe, liawa eedzawa liepoalhe.

Liemakawa tsometsa dzakale Hinirhipani yodzaAaha dzakaale Hinirhipani, lhia daapi paketakaani apawapeena tsometsa dzakale yoodza. Kadzo wakapakapedzo khalekawaka liema dzakaale, lhia liawakadettenaa lhia Phitsiali liyapikaliko eedzawakani nheette tsopetsa neenikawa hamaliani. Nhaa neenikawani dzaakaletta, kalhe madzomheni nanhikawa aaha: Lhiwidami lhia iñawapo Taliali, dzakalheette pakawa phaipa iyo apada hora matsia, nheette Koliriali hiwidani, neeni tsakha paketakaa padapenaa eedzawakawani neeni kaawa daapirima, paakaro nerhe paliotsa paaka inipoliko.

Nhaa hanipaperi liemakawa lhia padenhixopape (daapi) neemaka aaha neepoalhe nhaaha iñaopope: Maapali, Heemali, Dzokoali nheette Phitsiali.

PAKADZEEKATAKAKARONA: daapi kanhetsaIDANAKAITANI: Rosinei Rodrigues Venâncio

LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | WaliperidakenaiLIDZAKALE: Hinirhipani

9 A

AW

AK

AD

AL

IKO

Koaka padenhiri liyo nheett e limakadalika

Koadzo daapi wakanakaita wadenhikaro nhaa koakadawaka

Lidoromeka liemaka Imatshikakadani

50 cm lidzenonika × 40 cm limakadalika

40 khaa/ 2 m nayapika 1 a 2 -walhia lipotsiaka nheett e lhimiñaka

Pitshiopatti 80 khaa/ 10 nayapika 1 a 2 -walhia lipotsiakaYamaxi 1m liyapika × 40 cm lidzenonika

100 khaa/ 2 m nayapika 1 a 2 -walhia Lipotsiaka nheett e lhimiñaka

Opitsi (makane) Dzaama khaa/ 5 a 10 m peri iyapika

2 a 3 -walhia lipootsiaka

Paparaxopa poopa, tti ña ipedza 5 pooko, 10 a 20 m nayapika. 10 a 20 -walhia lipotsiaka


9 daapi kanhetsa

Likanakaika lhia daapi nalhio nhaa neewikinai dzakaleettaLhia daapi kanakaidali nalhio nhaa wakoenai medzeniakonai. Lhia waden-hixopa kanakaidali wemakadanakottoa wadenhikaleriko: idenhikheetti nadenhinipe nhaa apadapaneetta, pantti pokoderiko, nheette tsakha phi-ome khaleka wanhiwa awakadaliko. Hanipapha nakanakaitakani oopi naden-hi karo naapanawa (maloca).

Wattaita tsakha wadenhika liyo nhaa apanaa idenhikhetti wanheekhe, kadzo-aha: tsheeto, yamaxi, pitshiopatti nheette phaa tsakhaa maawi.

Lhia tsheto likoawalepe khentsa padekaroda kaini, padzaroahee pakadana-ko khalerhekaa. Lhia yamaxi likapakaana madzakani-katawanadali, linomawa littamheette, wakanakaitanida wadeekaro nhaa wadzaroahee waakadanako khalerheeka yaakalhe inipoliko.

Pitsiopatti lhia papidzoxopa pantti. Lhia tsakhaa pañaxopape phepaxopaape kophe, kadzoha: Maawi, opitsi nheette paamaxopape pawiniwa kanakai-peri, pamatsiatakaro nhaa padzaroahee panttiriko (yoora).

Lhinaana liemakaanaLhie daapi koamekadanakodali katsa pheta apawalhianako, iima nhaa nee-wikinai nadenhika liyo wadepe hekoapi ikoanikaa nadenhikaleriko.

Navenderiwa nhaa dzakaletta napedzo nadenhiika ham-oliriko, nhaa idzenakape nheenanaliko khewidapani nheette maa-linai. Nheette março nako likeñoakawa lipomadzaake keeri nadenhi kaa nhaa nhepaxopape kophe liñakhe (opitsi, kakoli).Apawalhiapenako pia neeni pakapaka nadenhika navenderiwa lhia daapi dzakaleriko, metsa narikawalhietsa nhaaka idzeenali ñametsa pakaphenikaa nadenhika nhaa dzakaletta likoawale kadzodali, iima ñameketsa kakoadani.

Wadenhikaa daapi iyo, koadzoka limanopeka nakoamiWanhekaa liko wema kadanako hekoaphitte wadenhikale riko, lhia wakanakai-ta kaani kadzo wakaite kapedzo.

Wakaiteka nhaa 80 takoa dzakale nedenhika liyo lhia daapi, nadenhikaro nhaa nadenhixoopape. Lhia padenhixoopa kametsa litawiñakawa eedzawa nako. Wawaka nhaa 10 koa dzakale, khale dzawinai kawani, nadenhika liyo lhia ookana, nhapepetsa idenhikhettika nadenhiri nhaa newikinai eedzawet-ta. Lhia daapi ittaitakada nadenhikaa iyo doromewada nheette khedzaperi wada yemaka.

Likapakanaa pandzadape limanopeka nalhio nhaa newikinai dzakalettaOphitte nheette pandza nainaitsani nhaa padenhixopape wakanakaitanipe-pha whaa neewikinai, iima lhia kanakaikani wadenhikaro phiomenaatsa nhaa wadenhikale. Kadzokaro aaha apawapenaliko khale nadenhikaromi naven-deriwa lhia daapi kanakaiketsani pandzadape. Aaha yaakalhe nadza nhaa dzakalenai khaale ñamewerikoitsa naakawa nhaa daapipe, madzekainaka phaatsa paketaka lhia daapi. Opittoa lhia nakanakaita piani nadenhixopa-wa nalhiwawa mikaheetsa nhaa apadapaneetta, metsa liphomitte nakapa kadzami kakoadaka lhia daapi, keena nhetadaphakeena linako nhaa newiki-nai, nadenhi phaa horeni. Kadzooina naawa nhaa newikinai yomakape iden-hikaani neeniwerikoni.

Kadzo nakaitekapedzo nhaa ikaitepekape apawapena liko, oo kadzoaha, tsometsa dzakalenai yoodza ñaametsa paketta hore lhia daapi.

Idenhikheetti wakaitenipe matshika padenhikaNhaaha idenhikheetti nhaapepe nakeñoakawa liima ñaameketsa wahee linaa-koapana , iima manopewali wadenhikaa liyo manheekatsa oo ñameka pan-hee padenhiika liyo, kadzo wakapakapedzo, paita newiki ñametetsa yahee koameka pedenhika tsheto, littaita lhitaka daapi koamekhaipekatsa, manope-wali nhaa litoanai nakaiteka ñame kaa matsiaape nhaa lhitanhi.

Nanakhitte katsa nanokeena nhaa wadenhinipe maatshi, lirhio daapi ñame-karo liema kadzodalitsa, kadzoanha:

Phetaka nhaa daapi kanomawaperi;

Phetaka nhaa emikhaipe;

Phetaka horekenheetsa apaweniritsa;

Phetaka nhaa kawatheperi kanheetsa.

Nhaaha idenhikheetti nanoka liima kakoadakani navevderikadanako. Kadzo-dali nhaa newikinai naama hanipapha kaa nadenhiika, nãme nhetadaka ko-ameka padenhika matsia.

Neeni tsakhaa manopewalhia lhie eedzawa nhaa newikinai wadzakaletta inialiriko peri nheette likepe rikoperi, nakanakaitakani nadenhikaro kinikiwani. Kadzodali tsakhaa limatshika lhia wadenhixopa, pandza ñamekaadzawetsa hore paketakani.

Idenhikhetti wakaitenipe matsiakatsa pade-nhikaOopittoa nhaa wakoenai medzeniakonai, naakakoadata pia ttoa lhia nan-hekhee linako lhia pañakapani nhaa wadenhikale. Madzonheeni nanheeka koame padenhika matsiatsa liyo lhia padenhixopa. Lima nakapaka matsia nheetaka ipedza lhia daapi, kametsa nheetalika nhaa matsiakhaipe nheette pedaliapekhaipetsa. Nheette lhiawalhi ñame pakapa navenderikani.

Meedzami rikoitsa, aaha Iniali riko nheette likepe nadenhii lhia daapi nav-enderiwa. Kadzodali iima, lipoadzatakawa lhia nadenhikaani, kadzokaro lipedzattoa padenhika, wakaitte nhaa matsiaperi padenhiika liemakaro kad-zodalitsa lhia daapi:

Hamoli riko ñame pattaita pabarhoaka hore kanheetsa papokodeniri nakotsa;

Pheeta lhia Daapi pedaliakha tsa;

Pakadaa katsa nhaa emikhaipe nheette nhaa kawathe perikanhetsa;

Pheetta matsia nhaa Daapi lipedzattoa paakaka lhia awakada ;

Padenhikadaa pavenderiwa palhiotsa pamatsitakakawa phetakaro lhia daapi paaphi paaphimee pakapokonhiwa.

Nainaiwaka nhaa dzakaletta nattaita namatshikakawa napidza nhaa apakoet-ta, iima Iniali riko apawapenaakatsa paketaka lhia daapi. Metsa kadzo nakai-tekapedzo nhaa ikaitepekape dzakaletta, kametsa naamalika kakopedakatsa napidza phaa nhaa apakoetta, nanheekarotsa, liomakaada liaka lidenhi lhia koametekatsa neewiki koamekawalhe kaatsa.

PAKADZEEKATAKAKARONA: daapi kanhetsaIDANAKAITANI: Rosinei Rodrigues Venâncio

LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | WaliperidakenaiLIDZAKALE: Hinirhipani

AA

WA

KA

DA

LIK

O

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

Koaka padenhiri liyo nheett e limakadalika

Koadzo daapi wakanakaita wadenhikaro nhaa koakadawaka

Lidoromeka liemaka Imatshikakadani

50 cm lidzenonika × 40 cm limakadalika

40 khaa/ 2 m nayapika 1 a 2 -walhia lipotsiaka nheett e lhimiñaka

Pitshiopatti 80 khaa/ 10 nayapika 1 a 2 -walhia lipotsiakaYamaxi 1m liyapika × 40 cm lidzenonika

100 khaa/ 2 m nayapika 1 a 2 -walhia Lipotsiaka nheett e lhimiñaka

Opitsi (makane) Dzaama khaa/ 5 a 10 m peri iyapika

2 a 3 -walhia lipootsiaka

Paparaxopa poopa, tti ña ipedza 5 pooko, 10 a 20 m nayapika. 10 a 20 -walhia lipotsiaka


Kadzotsakha wanewikika whaa Baniwa, kanakaidalika phemaitakaro yokan-datti, kiniki ikoawale. Oopipiattoa tsakha nakanakaitani nhemaitakaro nhaa akhepanai, matsiakaro taarakana, apadawa kanakaiperi nadenhinipe nhaa wawherinaipe.

Ñame pakapa newiki yemakaita ñameete ikanakaita ttidzee. Padenhi kadana-ko liyo ttidzee palhiotsa kanhekheka phaa. Iima koamekada nakokatsa littaita matsi limhaitaka pha.

Koamekadanako Wadeenhi TtídzeeTtidzee lhiena waawakanida hekoapi ikoami pantti riko, wadenhikaleriko, iwinitakhetti riko (itsirinai, kopenai) kadzo whaa newikinai.

Nanako nhaa idehikhetti wakanakaitenipe híipai nakhitte, neni lhinanaa phe-maitakawa padenhikale, kadzoaha: nakeeritenako nhaaha maalinai, dzoroo-nai, katsa wahekaa liko phemaitaroa yokanidatti, kiniki waliaphiwa. Nheette nakeerittenako nhaa, makoaphidani, omainai, khewidapani hiwidanako, lhi-nanaa tsakha hamoli tsodali phatsa apawlhia nako, madzomheni neenika yokandatti heñamiaphi. Pamhaita nhaaha heñamiaphipe, nanako keri kaa nhaaha, agosto e setembro.

Nheette nanako nhaaha akheepanai kadzotsakha, phemaitakanaa hamoli riko, ima kadzo nakaitekapedzo nhaa ikaitekape ñame nattaita tsoo potsiakana pamhaita kadanakona.

Ttidzee IkeñoakawaLipedzattoa likeñoakawa, ñame pia ttoa pakapa Ttidzee hekoapiriko. Ñapir-ikoli, liemapia Warokoa, apada pia dzakale tsodalitsa Phitsiali riko, lianhek-awalhipia nenika ttidzee hekoapiriko, liapia likaakota ttidzee iminali yapidza. Liokakadanako lipanalikolhe, likaite liaka lhita ttidzee, Ñapirikoli ikaite kadan-ako kadzo.

Ttidzee iminali ikaite, lirhio:

- Nhoatsa watsa yaa ikada pirhio ttidzee, pandza pidiakadanakowatsa pioka pidzakalerhe, pidenhi watsa apadapana pantti phirimapa iyo.

Ñapirikoli idiakadanako yoka lidzakalerhe, lidenhi apada pantti phiome nayo nhaa likaitenipe ttidzee iminali.

Oopittoa phiome nhaa haiko lidenhixopami pantti, katsa nawakaxopapeka ttidzee nhaaka wawherinaipe.

Littaita keneka pantti, Ñapirikoli iwapaketsatha liokawa ttidzee iminali. Metsa halewakalhe naakakawa nhaa manopeka Toke, nheewakawa aaha panttiriko, nheewakadanakowa ikatsa likadaaka lirhio ttidzee.

Kadzopadatsa nheewakadzami nhaa Toke pokhomeeka pantti, makadali ttidzee imhaitaka lhieka pantti. Lhiadanako Ñapirikoli ikapakadanako kadzo-kani, ñame lianhe koameka lidzekataka lhitakaro ttidzee.

Nheette kaadana Ñapirikoli ipanaliko neni apaita piraitti, katshiri. Tsokadana-koitsa ttidzee ñame lianhe koame lidenhikani. Tsokadanakoitsani, keena Kat-shiri yekowa ttidzee ikhale, nhette lihõakhapanini. Kametsa lideka ttidzee Ñapirikoli yodza. Aa liawaka onirikolhe, ikatsa liemaka oniriko, pantshette liepitana Katshiripanaita. Katsa Lirikoaphi lidepia lhiehe ttidzee. Doromet-senakha Ñapirikoli yemaka mattiñhaitsa.

Kadzo kadzamini depina ikoami, keraaka liemaka lhiehe Katshiri lipanaliko. Ñapirikoli Ikapakadanako kadzokani, kena liapiñetaka lidietakaro liodza ttidzee. Dorome dzolhena, manopekena litonaipe katshiri, kena, Ñapirikoli ikadaaka neeñawa nhaaha paitsi tsometsa liemali yodza neni katshiri, lhiaada deepi kena neeñakawa nhaa paitsi. Ñapirikoli imatsiatakakadanenawa lhita-karo liodza ttidzee. Lidee dzawina, litodaxopawa katshiri inoroliko, nheete apanaki kamaraita, kena liaka liema pantti iponhepanako.

Katshiri ikapakadanako neeñakawa nhaa paitsi kena lipirika nhaa litonaipe nakaro nhepana, ima liñhawada kana. Litonaipe Katshiri, iinanai matsiadorope lhiawalhi, nheette matshayani peritsa. Keena nawatsakawa nhaaha paitsi nadenhitaka nhaa iina, naakakadanakowa nhaa iina neeñali neeni.

Kena, Ñapirikoli Iñapaka, liyakaatakadzawa pha, naapana yoodzana. Kadzo-karoina, nattathadekena nhaa iina, khedzapitsa nhaniri imottokarophaawa, limheta linoma likanakaro paitsi iiñakherodaliko. Lhiadanako katshiri imotto-kawa liipana yodza, matsia kaadzawa Ñapirikoli itodakani litodaxopa iyo, matsia linoroliko. Kamena litodaka katshiri, lirokawa halaa linoma. Kena lhi-adanako, Ñapirikoli ipedzata kamarainaki lhipanipe, lhitakaroina ttidzee. Kad-zopia, Ñapirikoli idieetaka ttidzee walhio.

Ttidzena Yodzawaka Pawakaxopa TtidzeeÑame pakapa liodzawaka lie ttidzee nakaitenda nhaa wakoenai. Metsa, nakoami nhaa ttidzena, wattaita wakeetaka padapadame nakeñoakaawa. Lirikoda lhiehe, wakapakawatsa nanako nhaaha ttidzena nadzawaaka: Ttid-zena (pameeraxoopape, padzanaxopape), kamaraita nheette ttidzeemheni.

Katsa nhaa madaliana nadzawaaka nhaa ttidzena wakanakaitanipe, napo-adzaka nakhoettewaka, kametsa pahekana likanakaika nako, lipoadzaka lik-hoettewaka idehikhetti nako, kadzoaha: pameeraxoopape matsoka, pak-anakaita imatakakaitape hipandaitepe, kadzo: Awiñadzo, Dzawaka, Oopo, Maporotti. Nhaaha ttidzena hamoperi nheette iñoapiperitsa imakawa. Nhaatsa pattaita pamiteka iyo iitsiri.

Phemaitaxoopape kiniki, paamaxoopa pawiniwa ( kophe, iitsiri) deepi, nheette oopi piattoa nakamarakani panttiriko (malokaliko). Nhaa likoawa-lepe ikatsa wanhekana phiome kamaraita. Haikonai kamaraipe: Walikamara, Kaiwatsani, Wawikamara. Nhaaha haikonai nadzawaka pakanakaitanipe na-koawale nhaa idenhikhetti wakaitenipe.

Nakoawale khantsa nhaaha padenhinipe hekoapi ikoami, kadzoaha: paka-mo patshiaka, ttimapa tsakha, ttidzee panapawa. Pakanakaita nhaa kepeda nheette haiko tsonepe, nhaana ttidzena wemhaitanipe hekoapi ikoami oo dephitte.

Ttidzeemheni, pakanakaitani likoawale lhiehe dekaida (fogareiro), pawakara-da ttidzee. Pattaita padzanaka liyo phiome nhaaha iñhawadattinai. Nheette lhiena matsiadali phaa, ñamedalitsa ikada iitta tsipalapi, ñame bithiimekani. Ttidzeemheni nhaana haiko idope makadalipe phemaitanhi.

Khale Pakeeta lienhe Ttidzee, Inialiriko nhe-ette TharanaiWakaiteka liehe ttidzee ñamedalitsa pakeeta aaha koamekawakatsa, ohõ deekha, lidenhinda lhie tsiãli lhimaitakadanako apada imakada ttidzena. Kad-zokaro aaha inialiriko phiome likeperiko, pakeetaka pakapa phiome nakoami limanopeka nhaa dzakalenai neniperi. Kadzo aaha idenhikhetti panttirikoperi, itsaletakhetti, kinikiriko tsakha, lhiehe ttidzee aatsania phiome hekoaphitte, nadenhikadanako nhaa Baniwa nheette Coripaco.

Kadzotsa aaha Ttaranai, ima lhiehe kanakaidali phiome nalhio nhaa wakoenai. Lhiehe Ttidzee nainaitsani neemakadanakottoa nhaa newikinai nadzakaleriko, ko-ame: Inamanai yakape idenhi hekoapi ikoami kinikirikolhe, naakadanako nawinita nhaa atsianai, nheette panttiriko depiattoa ikoami, depinalhe nheette dephitte.

Likanakaika lhiehe TtidzeeLikeñoakawalhittoawe ttidzee, kanakaidalika nalhioni nhaa wapedzaperi opiperi. Kadzotsa nalhio nhaa paandzeta, lhiehe apada kanakaidali hekoapi ikoami nalhio nhaa newikinai.

Wakanakaita lhiehe ttidzee hekoapi ikoami, wadenhikaro nhaa waiñhaw-adape, kadzoañha: padzana iñhawadatti, phaita peethe, pameera matsoka, molhoipe, mhettipe. Ttidzee tsakhaa nakanakaitani kinikiriko nhaaha inanai oo nhaatsakha nhaa atsianai nawinita kadanako.

ttidzee TEMA: açaí do matoAUTOR: Orlando Andrade FontesETNIA | SIB: Baniwa | Hohodeni


PAKADZEEKATAKAKARONA: ttidzeeIDANAKAITANI: Edmilsom Rodrigues da silva

LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | HohodeniLIDZAKALE: Tharanai| Aiali riko

TT

IDZ

EE

10

© Ca

rol D

a Riva

, 200

8


Kadzotsakha wanewikika whaa Baniwa, kanakaidalika phemaitakaro yokan-datti, kiniki ikoawale. Oopipiattoa tsakha nakanakaitani nhemaitakaro nhaa akhepanai, matsiakaro taarakana, apadawa kanakaiperi nadenhinipe nhaa wawherinaipe.

Ñame pakapa newiki yemakaita ñameete ikanakaita ttidzee. Padenhi kadana-ko liyo ttidzee palhiotsa kanhekheka phaa. Iima koamekada nakokatsa littaita matsi limhaitaka pha.

Koamekadanako Wadeenhi TtídzeeTtidzee lhiena waawakanida hekoapi ikoami pantti riko, wadenhikaleriko, iwinitakhetti riko (itsirinai, kopenai) kadzo whaa newikinai.

Nanako nhaa idehikhetti wakanakaitenipe híipai nakhitte, neni lhinanaa phe-maitakawa padenhikale, kadzoaha: nakeeritenako nhaaha maalinai, dzoroo-nai, katsa wahekaa liko phemaitaroa yokanidatti, kiniki waliaphiwa. Nheette nakeerittenako nhaa, makoaphidani, omainai, khewidapani hiwidanako, lhi-nanaa tsakha hamoli tsodali phatsa apawlhia nako, madzomheni neenika yokandatti heñamiaphi. Pamhaita nhaaha heñamiaphipe, nanako keri kaa nhaaha, agosto e setembro.

Nheette nanako nhaaha akheepanai kadzotsakha, phemaitakanaa hamoli riko, ima kadzo nakaitekapedzo nhaa ikaitekape ñame nattaita tsoo potsiakana pamhaita kadanakona.

Koadzo ttidzena wakanakaita Koadzo ttidzena wakanakaitaka wawakakadanako ttidzee whaa padapa-neetta, dzakalee riko nheette Iniali phiome likepe; apadaa hekoapi, apahaa mitsa, aapapi keeri nhette apawalhia?

Likeñoaxoopa linakoapaninaa wañhenitsa nenika: 90 dzakalee phiome Ini-aliriko, nakoamina wakaiteka neenika 17 yeemakape apadapaneettatsa na-koami nhaa dzakalenai.

Nakaite nhaaha ikaitepekape pakanakaitaka apanako (20 Kg) phaa apadapa-neetta, apadaa hekoapi nako. Kadzo apahaa mitshanako walhio 7 – nako ( apanako himiñaka 20 Kg). Wahekadana nhaaha apadapaneetta nakanakaita apaanha mitsha ikoami, dzamanako ttidzena nameeraxopawa matsoka, lin-akhitte wakeeta wanheka nakanakaitaka 9 –nako (180 kg) apaha mitshanako. Papi keeri nako kadzoataha 36 –nako (720 kg keeri ikoami). Apawalhianako kadzoa taha 432 –nako oo 8640 kg nhamiñaka ttidzena.

Apakoa dzakale irhio kadzoataha 17 – nako apadaa hekoapi, likoa 340 kg. Apaha mitsha nako nakanakaita 153 – nako, likoa 3.060 kg. Apapi keeri nako nhemaitaka 612 – nako, likoa 12.240 kg. Apawalhia nako kadzotaha 7.344 – nako oo 146.880 kg nhamiñaka nhaa ttidzeena.

Phiome iniali riko nhemaitaka hekoapi ikoami 1530 – nako likoa 30.600 kg. Apanha mitsha nako, 13.770 – nako likoa 275.400 kg. Apapi keeri nako ima-wa 55.080 – nako likoa 1.101.600 kg. Apawalhianako imakawa 660.960 –nako likoa 13.219.200 kg lhimiñaka ttidzena. Pakapakapidzo weroitakanawa.

Likaapakana pandzadape limanopeka lhia kanakaidali imakadawaAaha Iniali riko nheette likepe riko, lhia kanakaidali imakadawa wawakaxoo-pape ttidzee, lhiena iwekakadawa (itawiñakadawa), ikatsa nhaa haikonai (ttidzena).

Aaha, wakaiteka horedalikattoa lhia kanakaidali pawakaxoopawa ttidzee. Kadzodali ima, limanopeka lhie ttidzena likoattoa nalhio nhaa newikinai wa-koenai medzeniakonai yemakape Iniali iyapika liko.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika nheette matsiaperi wheta kadako ttidzenaWhetakadanako ttidzewa, pawataxoopawa ttidzee,pantshette ñame paka-pa wakaitenipe maatshiperi idenhikhetti phetakadanako lhia ttidzena. Metsa apawalhia nako horedali ttidzena ipañakawa makadatsa, katsa mitha waliolit-sa whetaka walhiwawa horepepha. Kadzo linako lhia wadenhika liyo ttidzee, neeni dekha nhaa limatshikana wakaitenipe: whemaitaka koamekawakatsa makadatsa, ñameka pamatsiata kiniki. Nheette tsakha padenhi kadanako liyo panttiriko palhiotsa pakapaka padzawa, ñamekarotsa lhideta pha.

Nanako tsakha nhaa matsiaperi padenhika, nhaa wakoenai kametsa nhetalika nhaa haiko idzamikape (meettaperi), neenikatsa lhia pakapanida paikawa, ñamekaro paaka nhaa haiko kawhiperi phetakadanako ttidzewa. Metsa wal-hiopha nhaa ttídzena nadenipe kinikirikhitte, nhetaka nhaa haiko naakanipe-mi. Neeni nakapakaa liko nhaa ikaitekape, neeni kattoa hore walhia ikoattoa watsa, neemaka nhaa ttidzepe nalhio nhaa wapometteana.

Kadzo pandzadaapedzo, ñame pakapa namatsikakawa nhaa newikinai nakanakaita kadakoni, ima horekattoani nalhio nhaa newikinai dzakaleetta madzekainakatsa nakeetakani.

TT

IDZ

EE



PAKADZEEKATAKAKARONA: ttidzeeIDANAKAITANI: Edmilsom Rodrigues da silva

LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | HohodeniLIDZAKALE: Tharanai| Aiali riko

ttidzee10

© Th

iago O

liveir

a, 20

12


Koame likeñokawa maawiMaawi ikeñoakawa Hiipana. Kathinaa kadzami nalhio Kowai, nhaa likoada-kaperi aatsiadape: malinalieni, mhenakhoiwa, kerawidzoona nheette mher-eritti, tsoketsatha napeedza nattaitakaro lhia ikapetakhetti (takiriapani), ma-dalida hamoli iphomitte keena thaa nañapakaro kalidzamai.

Kena naaka linai lhia Kowai, naaka awiña inakapena, napodaalewa nañapa kadzami. Lhia awiñape karomina liepitana maalikoa.

Naaka nerhe, keena Kowai hiraka nalhio linako haiko maakane liokawa lipo-liko, lhita nhaa linaaka lipekonaa hipai rikolhe, nawaaketa karona nhaa atsia-adape paaphiniritsa lipeedza.

Horekena nheetaka, keena nawakaaka nattiñhaiwa, Kowai yaphitte nhaa atsiadape, kameena namhaitaka naiñhawa awiña, nheette naiñhaka tikipet-sathaa, keena liittaka hirakawa Kowai ikhale, kameena liemia kani. Lianhekada nako liittani, keena maliomeka ttoani, maliomeka ipedzattoani keena likaiteka naiñhaka linopa kerapokoli, liako likhitte. Lidiakena liarokowa hiipai rikolhe keena littathaka lhima koadzoka nhaa iñhaali liinaka, nheette liemia nanoma. Lhia tsoite likaitte ñameka liñha nainai, liemia lianhee, haapeka ñameka liñha nainai nhaa madalida peri.

Kameneeka lhiadanakotsa, lhia Kowai, lianhekhe riko liwanaka (lidenhika), iidza pikanitti. Liawa, keena liwanaka nhaa yenipettipe, liako:

- Aa inoahaa, neenide liweedaita aaha!

Nakhapaniwa nhaa yenipettipe, neeni keena nakapaka lhia liwedaita. Ka-meena nhekokawa nhaa madalida naa nheewawa, lhieko kadana kowa lhia piketemidali lhiewakaroina thaawa, keena likapaka kathikaa lhia liweedaita, nheette liitaka lithii yenipetti irhio. Likapa kadanako kadzokani likaitte, kha-pani tha:

- Oopi lita lithi!!!, kathiideera!

Metsa ñameetsa likoa namottokawa. Lhiada nakotsa kameeneka litaakawa lhia liweedaita. Oopi Kowai iñha nhaa madalida atsiadape.

Nadiakena wa, Ñapirikoli ikadaa madalipoko walaya napeedza, liokaa kadanako lhia Kowai keena likathaka nakoami nhaa madalipoko, kametsa lidzenaka madzakani li ipana liko eeno likolhe. Ñapirikoli hieko khaapani ikapa, kametsa likapalika naamhereri, l ikaape yapidza. Ñapirikoli ittathani likaite tsakha:

- Koame kaa hieka, nokaitheni poni hiaa, pandzadekha oopi liawa!.

Liphomitte, keena Ñapirikoli yomaka lhia Kowai, liñapakaro kalidzamai, nheette linoakaro mapoaminaa nhaa atsiadape. Metsa aaka lhia Kowai lipana liko, eeno liko.

Kadzoina Ñapirikoli yoma lhia apaapa aini, kalimato, likeñoa lipirika dzamapa kalimato meetsa ñameka nattaita. Pikeetemi keena lipirika lhia tsoitte, lipiri Kowai irhio apaapa haliere (poperi ixeni), lidekaro koekato Kowai irhio, nheette liako:

mawi PAKADZEEKATAKAKARONA: mawiIDANAKAITANI: Gilberto Montenegro Fontes

LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | HohoodeniLIDZAKALE: Hinirhipani|Phitsiali

- Piá Kowai ikhale pikaite lirhio linokaro liñapa walhio aatti, waiñhawa tsakha (kalidzamai). Kalimato yakhapaniwa. Liokakeena Kowai ipananoma, kametsa lhiewakawa, lhiewaka inai pamodzoa, panttinoma, kametsa litaakakawa, lipa-toita kalimato ipamodzoaka. Kalimato hiematha khapani:

- Pimaka nhoa Kowai! Aa naihi Ñapirikoli ipirinipe pilhio!.

Kowai hipana liñhakhapaninaa.

Limaaka Kalimato, liako:

- Koekato pida pirhio Ñapirikoli, piakaro pida piñapa nalhio kalidzamai, nal-hio nhaa liyenipettite, matsiapetsa nhata!.

Kowai yakhapani ikapa lipananoma, likapa thewakalhe, Ñapirikoli iretakaa padzawaro iyo naa. Lhiepakhapani:

- Matsia tsera, pikaite Ñapirikoli idenhikaro wairawa, meedzattoa eena watsa nhoara!.

Kalimato idia yookawa likaite phiome Ñapirikoli irhio, thewadzolhe keena roaka rhora kaini rhoa Ñapirikoli iino rodenhika roina irawadatti.

Kowai yokakadaa wapeena phiome nadzeekataka, irawadatti, kalidzamai nheette phiome nhaa nakapakanaa namatsiaka nhaa yenipetti. Liokakadana kowa, kametsa nakeñoaka nañapaka Ñapirikoli yapidza. Lipeedzattoa, lhia Kowai liañheninaa Ñapirikoli yomaka inoakani, nheette liako lirhio:

- Ñame pittaita pinoaka nhoa, Ñapiriko!, phiome nhaa aperiaha hekoapi riko katsa nodakika: pañaxoda nhoatsa, mookawa nhoatsa, dzoka nhoatsa phi-ome... metsa neenika apadatsa ttidzee pittaitali pinoaka iyo nhoa.

Neeni lhia Ñapirikoli, linaa nadenhika ttidzee nayo nhaa haiko taaraperi: Kawina, Ttophii, Kereeri.

Pidzoome keena naika, Kowai ikaite:

- Kametsera Ñapiriko! Kadzo waatsa linakoapaninaa lhiapepe, littiimanaa tsakha. Ñapirikoli hiepani:

- Matsiatsera! Kadzo noada watsa, nheette pandza nooma pirapaka pawalit-sa wapidza!.

Kadzo narapa pikeetemi Kowai yapidza, kadzo kadaanani keraa hanipa lhia ttidzee, narapa kena nakapokowa pawali, keena lidoitaka Kowai ttidzee rikolhe. Akada nako nia ttidzee riko, keena likaiteka phiome nhaa poamitti, hekoapi imatshikana, kaadzo nemakaa, maliome kapoani. Lipedzattoa likaitte Ñapirikoli irhio:

- Pimhaita kadzami watsa nhoa, piawatsa piowhawa neeni, pikapakaro watsa koamekani.

Namhaita kadzamini, dzalimee kena matsia lhia ttidzee, Ñapirikoli yakhapani waa khalekaromi namhaita Kowai, kadzopada tsana kametsa likaka likhale, liowhali neeni. Likakawa patolokaka pedzo, neeni namottokawa nhaa hai-konai: likeñoa lhia poopa litodatsa eeno likolhe, nheette nhaaha apaana: maawi, dapi, waapa nheette dzamakoaphi. Kadzo nakeñoakawa nhaa nha-pepe haikonaika.

Naamanopeka napoadzaka nhaa maawiNalhio nhaa medzeniakonai, neeni dzaamapi napoadzaka naadzawaka: Maawi nheette maawixapi. Kadzo madzomheni pakapaka napoadzaka nakhoettewaka koamekaawaka neema, kadzo nanakhitte nhaa lhiipaitena nheette awakada. Lhiapepe liemaka hiipai eedzawanako oo heñami opida-limi nheette kamokoni riko.

Napoadzaka kametsa pakeetakanaa nakapakanaa nako, nheette namatsia-peka nako padenhi kadanako nayo, kadzo maawi yeemakana eedzawa liko madzakani perikana nheette makapipe, kadzo madzekainakatsa phetakana padenhikaro nayo. Lhiatsa maawika paketanina heñami riko meetsa, tsone-pephatsani kamatshika peri nhaa apadawaa, kadzo dzekaina padenhika nayo, metsa kanakai perikanaa.

Maawixapi lhia aapana maawi panalitsa, tsoopi tikitsa liodza maawi, kad-zotsa likapakanaa. Metsa likoawalephaa padenhikani maawipiwa.

Liemakaawa Iniali riko nheette likepeLiemakawa lhia maawi nheette maawixapi, iniali riko nheette likepe, likanakaitaka kalhekawaka neeni eedzawa nheette heñami. Neemakawa pa-ketakana eedzawa liko nheette heñami operi riko, nheette kalittalimaliko tsomikanhetsa pakeetakana.

Iniali ooni pokhoette, Wanaliana pokoalhe. Tsotsa paketaka lhia eedzawa kawani, kadzo wakaiteka phepadapenaa katsa pakeetaka lhia liemakawa.

Poawalheeda, Wanaliana nhette kadzolheaha Ttonowirhe, pakapani, nheette madzekaina katsa pakeetakani, neeni paketaka eedzawa kawapeni phe-padape riko.

Iniali ipamodzoaka liko, lhia maawi pakeetakani tsometsa naadza nhaa dza-kalenai neenikawa eedzawa. Kadzotsakha Iniali poawalhe. Likapakana lie-makawa neeni kanakaini, ñame paketa horeni, metsa pakeetaka tsani yakaalhe naadza nhaa dzakalenai.

Koyali riko, neeni hore kawaphaa eedzawa neeni madzekaina katsa pakeeta kani. Ayali riko, linoma nhette dzakaleeda dopalhipanirhe, neeni phaa hiipai kaidape kawani kadzo dzekaina phatsa pakeetakani. Dopalhipani, nheette madzekainaka phatsa pakeetakani liepoalhe likepe riko tsakha, neeni tso-pephatsa hamaliani kawani.

Liemakaawa maawi tsometsa dzakale Hinirhi-pani yodza Lhia dzakale Hinirhipani liemaka oni Phiitsiali riko, oopi lipoderiko lhia dza-kale eedzawa kani, metsa horepia nakanakaitakani nhaa apadapaneetta ye-makape lirikokoa, hore pia nadenhika nakinikirewa neeni, kadzo neeni hore pha lhia heñami dzakale inomapi riko. Aaha neeni pakapaka liemakawa lhia maawi metsa tsopetsa pakapaka limanopeka.

Kadzo pikeetemikoe nheette apakoanalitsa dzakaleka yemakada lhiadawa liko, neeni hanipa nenikawa nhapepe yaakaalhe dzakale yoodza, kadzo lhiwidamirhe iñawapo neenikawa eedzawa, neeni lhiadawaliko tsotsa nhepanhikanaa nhaa neewikinai, kadzodali ima neeni horedalittoa lhia maawi nenikawani.

Likanakaika lhia maawi nalhio nhaa newikinai dzaakaleettaNakoami nhaa medzeniakonai, likanakaika nheette nadenhika liyo koamekatsa nanheekhe nadzawaaka linako koadaka kanakaini, koa ikoawaleka lhia maawi. Ñamekada mitha pakapa lhia maawi, ñame pandza mitha koame nadenhika nhaa newikinai phiome nhaa nakanakaitanipe linakhitte lhia maawi.

Maawi nheette Maawixapi oopirikhittetsa nheette pantshette, nakanakaita-kana nadenhikaro nhaaha:

Nadenhikaro nawinitaxopawa, liepitanaa mawipi, nhaa lidenhixopanaa kanakai-peri katsa nhaa: maawi, maawixapi nheette kereri. Oopittoa kanakaidali nalhio nhaa newikinai wakoenai, liyo naama nawiniwa itsiirinai makaitepe, tsoitepe nheette kepiranai. Pandza daape aapapi peneetsa neenika, naakoxopeetsa doopo nhaa yenipettipe nheette tsakha yarakape tsoitepe.

Nadenhixopape nhepakarodawa koophe, kadzo nhaa: kakoli, opitsi, dzaro-kana, kaadza, mawipoko;

Nadenhixopawa namakara karokoawa peethe;

Nadenhixopawa namiteka rokoawa kophe;

Nadenhixopawa iita iyoraninawa;

Kadzodali ikoawale nakanakaitani nhaa wadzaleetta.

Lhinaana liemakanaaKainakaa karoani ñame neeni lhinaana apawalhiape nako, lhia maawi litta-ita kainaka kani, koamekadanakotsa apawalhia nako. Lhia linaka ñame koa ikoawale nakanakaitani nhaa wakoenai, metsa kanakaikani namottokarowa nhaa lienipe waliperi.

Kadzotsakha pakanakaita kadanakoni (padenhikaro liyo) ñame pakapa lhi-naana. Maawi nheette maawixapi koamekadanako kaatsa paama padenhika liyo, apawalhia naako. Kanakai kadanako nalhioni nhaa neewikinai dzakaletta naa naama lhia nadenhixopa. Opittoa madzomheni haamoli iphomitte, katsa nadenhiphaka liyo Maawi nhaa newikinai. Napieta nadenhika nhaa nheepaxo-pape kophe, lixakaa ipeedza, nhaana: kakoli, dzarokana nhepaxopawa lii-ñakhee nheette mawipoko.

11

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

AA

WA

KA

DA

LIK

O


mawiPAKADZEEKATAKAKARONA: mawiIDANAKAITANI: Gilberto Montenegro Fontes

LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | HohoodeniLIDZAKALE: Hinirhipani|Phitsiali

Liemakaawa maawi tsometsa dzakale Hinirhi-pani yodza Lhia dzakale Hinirhipani liemaka oni Phiitsiali riko, oopi lipoderiko lhia dza-kale eedzawa kani, metsa horepia nakanakaitakani nhaa apadapaneetta ye-makape lirikokoa, hore pia nadenhika nakinikirewa neeni, kadzo neeni hore pha lhia heñami dzakale inomapi riko. Aaha neeni pakapaka liemakawa lhia maawi metsa tsopetsa pakapaka limanopeka.

Kadzo pikeetemikoe nheette apakoanalitsa dzakaleka yemakada lhiadawa liko, neeni hanipa nenikawa nhapepe yaakaalhe dzakale yoodza, kadzo lhiwidamirhe iñawapo neenikawa eedzawa, neeni lhiadawaliko tsotsa nhepanhikanaa nhaa neewikinai, kadzodali ima neeni horedalittoa lhia maawi nenikawani.

Likanakaika lhia maawi nalhio nhaa newikinai dzaakaleettaNakoami nhaa medzeniakonai, likanakaika nheette nadenhika liyo koamekatsa nanheekhe nadzawaaka linako koadaka kanakaini, koa ikoawaleka lhia maawi. Ñamekada mitha pakapa lhia maawi, ñame pandza mitha koame nadenhika nhaa newikinai phiome nhaa nakanakaitanipe linakhitte lhia maawi.

Maawi nheette Maawixapi oopirikhittetsa nheette pantshette, nakanakaita-kana nadenhikaro nhaaha:

Nadenhikaro nawinitaxopawa, liepitanaa mawipi, nhaa lidenhixopanaa kanakai-peri katsa nhaa: maawi, maawixapi nheette kereri. Oopittoa kanakaidali nalhio nhaa newikinai wakoenai, liyo naama nawiniwa itsiirinai makaitepe, tsoitepe nheette kepiranai. Pandza daape aapapi peneetsa neenika, naakoxopeetsa doopo nhaa yenipettipe nheette tsakha yarakape tsoitepe.

Nadenhixopape nhepakarodawa koophe, kadzo nhaa: kakoli, opitsi, dzaro-kana, kaadza, mawipoko;

Nadenhixopawa namakara karokoawa peethe;

Nadenhixopawa namiteka rokoawa kophe;

Nadenhixopawa iita iyoraninawa;

Kadzodali ikoawale nakanakaitani nhaa wadzaleetta.

Lhinaana liemakanaaKainakaa karoani ñame neeni lhinaana apawalhiape nako, lhia maawi litta-ita kainaka kani, koamekadanakotsa apawalhia nako. Lhia linaka ñame koa ikoawale nakanakaitani nhaa wakoenai, metsa kanakaikani namottokarowa nhaa lienipe waliperi.

Kadzotsakha pakanakaita kadanakoni (padenhikaro liyo) ñame pakapa lhi-naana. Maawi nheette maawixapi koamekadanako kaatsa paama padenhika liyo, apawalhia naako. Kanakai kadanako nalhioni nhaa neewikinai dzakaletta naa naama lhia nadenhixopa. Opittoa madzomheni haamoli iphomitte, katsa nadenhiphaka liyo Maawi nhaa newikinai. Napieta nadenhika nhaa nheepaxo-pape kophe, lixakaa ipeedza, nhaana: kakoli, dzarokana nhepaxopawa lii-ñakhee nheette mawipoko.

Koadzo Maawi whetakaWakanakaitakaa lhia maawi, wakaite kani lidoromeka nako liemaka. Kametsa wakanakaita kani likeñoeta kada nako liixakawa ooni, nheette padapenaa idenhikhetti waapana likoperi. Pawalhia nako, kametsa whetaka 2 –naako.

Nhaa padapaneetta nheeta 2-naako, apawalhia nako (likoa 40 -naa maawi). Wanhenitsa apakoa liko nenika 17 nhaa apad paneetta, apawalhia nako na-kanakaita watsa 34 –nako, likoa 1. 360 maawi, apakoa dzakale.

Phiome Iniali riko, nenika 90 dzakale . Kadzo walhio: 3. 060 –nako pawalhia nako, o likoa, 122. 400 nhetaka maawi pawalhia nako.

Likapakana pandzadaape limanopeka nalhio nhaa dzakaleettaOopittoa, tsometsa dzakale Hinirhipani yoodza, neenika pia hore liemak-awa lhia maawi. Kadzo opikoe kapedzo lhia dzakale, dzekainaa kadzawa pakeetaka lhia padenhixopa tsometsa dzakale yoodza, kametsa neenika paaphipeneetsa. Metsa yakapha dzakale yodza, madzekaina katsa paketaka lhia padenhixopa, kametsa haapñame rika pakeeta lhia mawixapi.

Oopi nheete pandza, nakaiteka nhaa ikaitekape, poadzaka likapakanaa, kad-zoaha: oopii hore pha nadenhika liyo nhaa neewikinai, kadzo nhepaxoo-papewa kophe, koameka nhaa apaana kanakaiperi nadenhixopape.

Pandza neeni deena nhaa inokape fabrika likhitte, wakanakaitanipe whaa wa-koenai, kadzo wakapakapedzo: maawipi yapowami riko, wakanakaita mo-kawa, wainoakaro itsiiri, kophe iñakapewa wakanakaita pakamaxopa (maaia). Kadzokaro wakaiteka yakapha dzakale yoodza hoore natawiñakawa.

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka lirhio lhia maawiNhaa idenhikhetti matsiaperi, wattaitanipetsa wadenhika whaa dzakaleetta, wamakadaa kadzodalikatsa neemaka nhaa maawirima,katsa nhaa:

Ñame patakhaaka lhia maatshipi, pakadaa katsani nhadoana karoni nhaa wali-peri;

Patakhaa nhaa maawi pedaliapi petsa;

Pheta nhaa maawi paakaka ipedza kinikiwa;

Wamatsiata matsia nhaa wadenhikale liyoperi lhia wadenhixopa;

Ñame patakhani makadatsa;

Nhaa idenhikhetti madzekainaka peritsa palhiotsa padenhikana, mherapittinaka karotsa nakeetakani, nhahaa yomakapeni nakoawale nhaa nadenhikale hekoapiali.

Matsia peritsa nadenhika nhaa newikinai nai-naiwaka nheette apakoetta yapidza nemaka-wa likoPandza nhaa newikinai dzakaletta oopi poadza lhia neemakaa, kadzotsakha nanako nhaa nadenhikapani nayo nhaa nadenhixopape, kadzo wakapaka pedzo: Oopittoa nhaa wawherinaipe nanhepia phiome linakoapaninaa koameka padenhikaapani nheette koameka patañetaka padenhikada nako nayo, ñamekaro maatshi painaiwaka pha apakoetta yapidza, kadzo wakapa kapedzo apadapena, nhaa natañetanipe:

Natañeeta nhaa hiipai nanewikika nako;

Kakopedaka napidzawaka nhaa neewikinai nadenhikaro koakadakaa, paita hiipaitte nako;

Nakakoadataka lhia nanheeke nhepaite nanewikika nakhitte;

Pakapa pandzadape, lipoadzaka inoka kathina hekoapi ikoami wadzakalepe riko, nhaa newikinai ñamettoa naheeka, littaitaka limatsikaka nainai waaka ne-makaa nako nakanakaita kadanako watsa nhaa kanakaiperi, meetsa kanakaida-lika kakopedaka napidzawaka nhaa neewikinai apakoetta, natañeeta karo nhaa nakanakaitanipe nemaakawa, namanipe nemakaro.

Kadzo lhia maawi, lhia padenhixopa horedalittoa, ñame pakapa nawen-takani, meetsa nalhiotsa nadenhika kadzo nhaa dzakalenai wakaite kapedzo, nalhiokarotsa matsiaakatsa nainaiwaka nadenhikadanako nayo nainaiwaka.

11 A

AW

AK

AD

AL

IKO

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika Maawi irhioNhaa idenhikhetti maatshiperi neeni phakana ñamekada nakottoa yanhekaita lhia idenhiri liyo, lhitakadanako lhia haikona. Kadzo wattaita wakaiteka nhaa nadenhinipepha nhaa wakoenai:

Patakhaaka nhaa maawinai yemakape akaapi riko, nheette ñame koa waden-hiri nayo;

Manhekakatsa padenhika liyo, nheette papekoitaka lhia padenhixopa phetakadanakoni;

Patakhaaka nhaa itawiñakapettoa wa;

Patakhaaka nhaa maatshiperi inaana;

Ñameka wamatsiata nhaa wadenhikale liyoperi lhia wadenhixopa;

Katsa nhaa idenhikheetti wakaitenipe maatshika, liemakaro kadzodalitsa lhia maawi.


Kiniki ikeñoakawaLhia kiniki likeñoakawa Kaalittairi nakhitte, lhia paita tsiãli kanhekhedali, irhio-kada phiome nhaa paniattinai, naminali nhaa waiñhawada. Oopittoa nhaa wapeedzaperi midzakanai heekoapinai, nãme pia nalhioka lhienhe kinikhi.

Liminalika Kaali, lhiatsa lhia Ñapirikoli likadaaka lianhekhewa, limatsiatakaro nhaa waiñhawada whaa pandzaperi. Likadaa apama liinowa, kadzokaro kai-noite pia lhie Kaali.

Dorome hekoapi nako, manopena lhia Kaali, dzamada nhaa lienipe, nheette rhoa lino keroadaro. Kadzokaro apawali naira, neeni naiñoakakawa nha-awakatsa, neeni hore rokoittaka Kaali rhoa lino. Kadzodali iima, inonaa lhia Kaali, likadaka liakarowa yakaalhe nadza nhaa lienipenai.

Walhipapenai keena nhaaka lienipenai, kameneka kaninaiKaka nhaa. Li-akadzaami lhia kaalittairi, ñame koaka naiñhali, ñame nanhee khetteka nheta naiñhawa koakadaka neemaxopawa. Nheette tsakha nhaaha naninai inoperi. Kamena liapiñetta lidenhika waliaphi kiniki lhia Kaali yenipe.

kiniki PAKADZEEKATAKAKARONA: kinikiIDANAKAITANI: Patricia Rodrigues Gonçalves

ROAKO | RONAWIKIKA: Poaweri |Kañhetalieni RODZAKALE: Iñhaipani | Ayali riko

Liemakawa kiniki phiome Iniali rikoLhia kiniki napananida nhaa apadapaneetta medzeniakonai inialitta nheette like riko peri tsakha. Kadzokaro pakeetakani phiome narikokoape nhaa wo-koenai idzakaleepe. Kadzo wakapa kapedzo nhaa apadapaneetta, nakoami nalhioka dzamaaphipe kiniki peedaliapena neemaxopawa. Kadzo wakapak-apedzo hiriaphialiko Inialimaapani. Lhie hiipai pakapakawa, lhia wanheenida eedzawaka, topetsa nhaa dzakalenai liemakawa. Narikokoape dzakaleka nhaa apadaapanetta madzekainaka phatsa nadenhika tsometsa nakiniki rewa.

Kadzoinaha apawapena liyapika liko Iniali, neeni lhie awakada hamaliani nee-ni ñamewe riko khenakhena papanaka. Neeni nhaaha yemakape lhiadawaliko ñame phatsa pakapa horeka mitha napanakani.

Liemakawa tsometsa lhia Kiniki Hinirhipani yoodzaAaha dzakale Hinirhipani riko, lhie kinikhi napananida kiniki riko. Neeni pa-keeta liemakawa lhie eedzawa tsometsa dzakale yoodza. Metsa pandza-dape manopephaa nhaa irhioli kiniki heñamiaphipe. Lhia kadzoni ima naden-hikani ophittetsa lhie eedzawa kantsetsa nhaa yemakapepia neeni. Pandza lhia awakada, madenhitakanaperi khenakhenaa weriko papanaka paniatti, yakaalhe kadzawa pakeetani dzakale yoodza.

Aaha dzakale hiipaite nako neenittoa horedali lhia eedzawa, metsa pak-eetakani yakapetsa dzakale yoodza, katsa wattaita lika wadenhika whaa neewikinai.

Likanakaika lhia KinikiLhia Kinikhi apada paniatti kanakaidali nalhio nhaa medzeniakonai aaperi yemaaha. Hekoapiali nhaa apadapaneetta, koamekada nakokatsa, depiattoa, depinalhe, lhia katsa kanakaidali phaka iñhawadattika nalhio nhaa wakoenai, ñame kaada mitha pakapani, ñame mitha wemaka.

Nhaa linakhitteperi wadenhikalhe whaa medzeniakonai katsa nhaa: matsoka, peethe, molhoipe, mheetti, padzawaro, ttiape, kinikiphe nheette kainia.

Katsa lhia idenhikhetti nadenhinida phaa nhaa wakoenai. Koame tsakha pan-dzadape nhaa wadenhikale linakhiteperi wakaitenipe, neeni nakitsindataka whaa whetakaro wadzaroanhewa, nhaa nadzarope nhaa yalanawinai.

Lhinaana nadenhikaroaniNhaa wawherinaipe poadzaperittoa pandza yoodza,nakapaka nhaa hek-oapi hiinaana hiwirhinai, keeri apawalhia nako nattaitakaro nadeenhika kiniki.

Kadzoaha, agosto keeri nako katsa likeñoakawa lhia hamoli omainai, lipho-mitte nanoka nhaa hiwirhinai maalinai, katsa lhinaanaka wadenhi karoa ki-niki waliaphiwa, katsa padenhikaroaka eedzawaaphi. Nhaa nhamaitali khe-widapania liko nheette dzooronai, nakeñoakawa novembro nako liakawa fevereiro nako. Katsa nhaa hamoli yapiperiphaa apawalhia nako, nattaita hamokana apaaha matsia, dzamaaha nako oo lipedzalhepha tsakha. Lipho-mittetsa keena papanakaroaka walhiaphi kiniki, nanako kerika nhaa março, abril nheette maio. Madalipi keeri iphomitte papana kadzami, keena nake-ñoaka namottowa nhaa limatshika, iñoapi phatsa naadza nhaa heñamiaphipe. Koame tsakha khenakheena nhaa paniatti linako hiipaika, pattaita papanaka phiome nhaa paniatti, kadzoaha: palana, maapa, aaxi, aatti, phiomepha. Do-romekada phaa pakadakani natawiña kadzawa nhaa liiri, pattaita peraaka lhie kiniki apawalhia matsia iphomitte.

Kiniki heeñamiaphi lhinaana paakakani agosto nako, nhaa pamhaitakana ham-oli riko oomainai, katsa nhaa hamoli tsooperitsa apawalhia nako, madalidaa liawa peema pakapi nakholhe hekoapi.

Kiniki heñamiaphi riko kheedza phaa natawiñakawa nhaa kinikhi. Nhaa tsakha nhaa limatshika keedza natawiñakawa, ñame kadaa pamatsiatani maatshipha liemaka. Nheette tsakha koameka nhaa linakheena lhia hiipai, eedzawa tsi-tamedali keedza phaa maatshikani, nheette kaidape ñamephatsa kheedza maatshikani. Nhaa kiniki heñamiaphipe ñame phatsa khenakhenaana kadzo nakadzodzo nhaa eedzawa madehi kanaperitoa, kadzokaro nhaa apaana paniatti, kadzoaha: palana, maapa nheette aatti, pattaita papanakana, metsa oraipe tikikatsa natawiñakawa.

Koadzo naiñhaka matsoka nhaaha medze-niakonai nheete nhaa whedoenai?Apaita kainoitte irhiokada 6-8 lienipe, liñha aapana lata, likoa12 kg matsoka apaanha mitsha nako. Kadzo ikoatanha 04 latas (48 kg)/mês. Apawalhia nako 48 latas (576 kg)/apawalhia hamoli nako.

Kadzoxoopa apada dzakalee neenikawa 17 kaninaiperi, naiñha 17 latas oo (204 kg) matsoka apaanha miitsha nako. 68 latas (816 kg)/aapapi keeri nako. 816 latas (9.792 kg) matsoka apawalhia nako.

Neeni kadaa Inialiko 90 dzakalee, naiñha 1530 latas (18.360 kg) matsoka

12

Kamena likeñoaka liokaka, atee littaitani. Kaikaa keenani hamoli riko, kameena, naaka nakapani namhaita karoinani, nainai liawa lhia namhereridami. Naaka-keena nerhe, liako namhereri nhalio nhaa liphenai:

Pandza noemaka lipamodzoaka imhaitakaro watsa nhoa.

Liena liowhawa haiko iikaa. Lhiepakhapani, lipheri:

- Koada mitha nomhaita phia? Nomhereeri phia.

Liako mhereritti:

- Ñame koame pimhaitaka nhoa, nolhiotsa nomakawa neemaxopawa nhaa walimanai. Kadzo waatsa noemakaa kanheekhe, likadzodzo whaniri. Lieman-hi khaapani liawa naakanida liko, lia liema pamodzoa.

Lipedzattoa limhaitakani hore liidzaka. Kadzokada natsa kameeneka nakeñoa nadokoña nhematsa lhiematheeka, nheette kameena naidza tsenakha. Kame-naa liphomitte nadiaka naapana likolhe, nakakada nakowa nakapa namherieri yokhakawa.

Madalidaa iphomitte, kameena naaka nakapa. Nakapa lhia kiniki hore neenika kinikhi, rokapaka danako, kametsa rodakakawa rhoa Kaali iriino linomapi riko. Kadzo dali ipoami kamena nakeñoakawa nhaa limatshikhe aate pandzette. Kadzo likeñoakawa kiniki nheette piome nhaa paniattinai kiniki rikoperi, kad-zoaha: aaxi, kaliri, palana, maapa... Kadzo nakadaa walhio lhia kinikhi nhaa Kaali yenipe wemaxopawa hekoapi riko.

Kinikhi yoodzawaakaNhaa wakoenai medzeniakonai aperiaha, nakaite manopeka liodzawaka lhia-pepe paniattika, metsa nhaa liri paniatti kametsa nakapakana dzamada tsa nhaa nadaa madzomheniperi, katsa nhaa: ewaaperi nheette haleperi. Metsa neenika napoadzaka nakhoettewaka. Nhaa apadapanetta wakoenai nattaita naamaka nhawakatsa koame perika nhaa namali.

Kadzo wanhenipe wakaite nhaa neepitana, katsa nhaa: pooperike, mhet-tike, kaanake, pirimitsike, aainidzoke, kolirike, dzaapake, daapake, omawa-like, heemalike, yamolake, hinirike, dzeekake, ikoliewheke, kamheroke, iit-sake, dzamolitoke, manakheke, iitewike, itsike, baxoke, parawitsike, kaalike, kooyake, pipirike, liewheke nheette alidalike.

KIN

IKIR

IKO


kinikiPAKADZEEKATAKAKARONA: kinikiIDANAKAITANI: Patricia Rodrigues Gonçalves

ROAKO | RONAWIKIKA: Poaweri |Kañhetalieni RODZAKALE: Iñhaipani | Ayali riko

Likanakaika lhia KinikiLhia Kinikhi apada paniatti kanakaidali nalhio nhaa medzeniakonai aaperi yemaaha. Hekoapiali nhaa apadapaneetta, koamekada nakokatsa, depiattoa, depinalhe, lhia katsa kanakaidali phaka iñhawadattika nalhio nhaa wakoenai, ñame kaada mitha pakapani, ñame mitha wemaka.

Nhaa linakhitteperi wadenhikalhe whaa medzeniakonai katsa nhaa: matsoka, peethe, molhoipe, mheetti, padzawaro, ttiape, kinikiphe nheette kainia.

Katsa lhia idenhikhetti nadenhinida phaa nhaa wakoenai. Koame tsakha pan-dzadape nhaa wadenhikale linakhiteperi wakaitenipe, neeni nakitsindataka whaa whetakaro wadzaroanhewa, nhaa nadzarope nhaa yalanawinai.

Lhinaana nadenhikaroaniNhaa wawherinaipe poadzaperittoa pandza yoodza,nakapaka nhaa hek-oapi hiinaana hiwirhinai, keeri apawalhia nako nattaitakaro nadeenhika kiniki.

Kadzoaha, agosto keeri nako katsa likeñoakawa lhia hamoli omainai, lipho-mitte nanoka nhaa hiwirhinai maalinai, katsa lhinaanaka wadenhi karoa ki-niki waliaphiwa, katsa padenhikaroaka eedzawaaphi. Nhaa nhamaitali khe-widapania liko nheette dzooronai, nakeñoakawa novembro nako liakawa fevereiro nako. Katsa nhaa hamoli yapiperiphaa apawalhia nako, nattaita hamokana apaaha matsia, dzamaaha nako oo lipedzalhepha tsakha. Lipho-mittetsa keena papanakaroaka walhiaphi kiniki, nanako kerika nhaa março, abril nheette maio. Madalipi keeri iphomitte papana kadzami, keena nake-ñoaka namottowa nhaa limatshika, iñoapi phatsa naadza nhaa heñamiaphipe. Koame tsakha khenakheena nhaa paniatti linako hiipaika, pattaita papanaka phiome nhaa paniatti, kadzoaha: palana, maapa, aaxi, aatti, phiomepha. Do-romekada phaa pakadakani natawiña kadzawa nhaa liiri, pattaita peraaka lhie kiniki apawalhia matsia iphomitte.

Kiniki heeñamiaphi lhinaana paakakani agosto nako, nhaa pamhaitakana ham-oli riko oomainai, katsa nhaa hamoli tsooperitsa apawalhia nako, madalidaa liawa peema pakapi nakholhe hekoapi.

Kiniki heñamiaphi riko kheedza phaa natawiñakawa nhaa kinikhi. Nhaa tsakha nhaa limatshika keedza natawiñakawa, ñame kadaa pamatsiatani maatshipha liemaka. Nheette tsakha koameka nhaa linakheena lhia hiipai, eedzawa tsi-tamedali keedza phaa maatshikani, nheette kaidape ñamephatsa kheedza maatshikani. Nhaa kiniki heñamiaphipe ñame phatsa khenakhenaana kadzo nakadzodzo nhaa eedzawa madehi kanaperitoa, kadzokaro nhaa apaana paniatti, kadzoaha: palana, maapa nheette aatti, pattaita papanakana, metsa oraipe tikikatsa natawiñakawa.

Koadzo naiñhaka matsoka nhaaha medze-niakonai nheete nhaa whedoenai?Apaita kainoitte irhiokada 6-8 lienipe, liñha aapana lata, likoa12 kg matsoka apaanha mitsha nako. Kadzo ikoatanha 04 latas (48 kg)/mês. Apawalhia nako 48 latas (576 kg)/apawalhia hamoli nako.

Kadzoxoopa apada dzakalee neenikawa 17 kaninaiperi, naiñha 17 latas oo (204 kg) matsoka apaanha miitsha nako. 68 latas (816 kg)/aapapi keeri nako. 816 latas (9.792 kg) matsoka apawalhia nako.

Neeni kadaa Inialiko 90 dzakalee, naiñha 1530 latas (18.360 kg) matsoka

apaanha mitsha nako, oo 6.020 latas (73.440 kg)aapapi keeri nako, kad-zoxoopa naiñha 72.240 latas (881.280kg) matsoka apawalhia nako. Waapi-ñeta kadanako nakomercializaka aapana lata matsoka, makoada phaatsa, ayaanaha R$20,00/aapana lata, wawenta kadaa mitha matsoka waiñhawada, walhiotsa mitha wagastarika R$ 1.444.800,00 apawalhia hamoli nako.

Papanakaro apaaphi amaka eedzawaaphi, makaaphi ikoawale pakanakaitaka 18-20 pa mokoto kinikhi. Pamodzoaphi phaatsa hinipaka amaka pakanakaita 10-12 pa mokoto kinikhi, nheette tsoaphi phaatsa amaka ikoawale ikametsa pakanakaitaka 05-06 pa mokoto kinikhi.

Rokaitekaa liko rhoaha Nazária Andrade, liino lhiehe capitão Carlos Fon-tes, Hinirhipaniite, kheedzaphaa matsoka yaaka rolhio, ima rolhio katsa ro-kapakaoo rodeenhika roenipe iñhawa, nheette ronawikite iñhawa tsakhaa makadapana liko (apada kilo ipeedzalhe phaami/apadaa hekoapi). Kainaka-kadanako nhaaha ponama, pooperi, manakhe, doomali, hanipaphaa liakawa lhie matsoka, ima hanipa phaaka pairaka ni, neeni kainakaniri nhaaha haikothe.

Likapakanaa pandzadape limanopeka nalhio nhaa newikinai dzakaleetta.

Oopipiattoa nadenhi hore kiniki nhaa wawherinaipe neemakaro matsia na-pidza nhaa nakitsiena. Koame tsakha lhiawalhi manopepha nhaa idenhikape kiniki eedzawa nako. Nhaaha doromephaa nawadzakakawa nadza nhaa he-ñamiaphipe.

Pandzadape aaha dzakalenai riko oopi poadzani, paitapenetsa nhaa newiki-nai idenhiri kiniki riko hekoapi ikoami. Nadenhi lhia idenhikhetti nakapakaro mikanhetsa hekoapi. Nhaa nakinikire nhaa newikinai heñamiaphipeetsa, iima lhia weemakawa opidali kani. Nhaa ikeñoakape yemaka aaha, hore naden-hika lhie eedzawa tsomedali tsa dzakale ipokode.

Pandza nhaa namanopeka nhaa hiipai eedzawa (kinikipe), ñametsa pakapak-enhe hore naa dzakale idalhipa, kametsa paakawa yakapha, pakeeta karo nhaa eedzawa, lidoromeka paakawa dzamada oo madalida hora pemanhika.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhi-ka kiniki irhioLhia kinikhi paniatti nattaitanida naiñoaka nhaa lipiranaa lhia hiipai, kadzo nakadzodzo nhaaha: koowhenai. Nhaaha koowhenai neenika madaliana na-khotte wakana wanhenipe aaha wadzakale riko. Nhaaha koowhenai neeni napoadzaka nakhoette waka koame kadanakoka naiñha lhia kinikhi, nhaa padawa natakha hekoapi, nhaa apadawa natakha deepi, nheette nhaa ap-anaa natakhaka hekoapi nheette deepi tsakha. Padawa tsakha katsa nhaa itsirinai: neeri, heema nattaita naiñhaka naphe eemipe kattoana. Seis keeri iphomitte papanaka dzamini, kamena phitsi ikeñoetaka iñhaka nhaa liiri, lhia kaadzoni natawiñakaniri ttoa nhaa kinikhi.

Kadzo wanhekapedzo lhia wadzarokhaa yanhekhetti, nhaa phiome liden-hikaana oopi, nhaa wadenhiri lidenhikanaa hirapittinali pandza. Likeñoaka walhiwa, madzekainaka ttoa nadenhi kaani, iima kadzodali katsatha likadaa kani, liminali madzekaina karo tsathaa weemaka. Kadzo wakaite kapedzo padapeena nanakhitte: ñame pia kanakai papanaka lhia kiniki, ñame pia ttoa kanakai paakaka nhaa haiko apana apana mee, nhaa kiniki lhiawali mamat-shikape ritsa, ñame piattoa kanakai paanapika lhia kaini padekaroni.

Metsa liphomitte nadenhikadzami nhaa ñame peri piatsa lioma nadenhika lhia Kaali, kametsa hirapittinaka ikeñoakawa, wakapa kapedzo pandza.

Kadzo tsakha pandzadape nadeenhi kaada nadeenhikale iinoka yodzatsa nhaa newikinai. Neeni ñame matsiaka limottokawa, katsa lhia wadenhinidaka maatshi whaa newikinai.

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka padenhika kiniki irhioPaakadakaro madzamikhetsa lhia kinikhi, kanakai walhioka wamatsiatakani lhi-awaka kenhetsa nheette kanheekaliko. Pakapaka nhaa padenhikale litawiña kadanakowa lhia kinikhi. Kadzo wattaita kapedzo wakaiteka lhia kakonadali pha pamatsiata kapanini, katsa lhia itakhetti. Padawa pamatsiata kapanini lin-akhitte koame katsa lhiakaniri nhaa liiri lhia kinikhii, pawapa pakapa koameka nanako koaka nhaa kanakairi padenhika. Kadzo littaita liemaka doromepha lhia kiniki.

Lhia tsakha kiniki, kadzo wanhekaaliko linakoapanina. Iima lhia wadenhixopa kaminali dali, katsa waiñhawada iminali (Kalittairi), kaakonaperi phaa katsa nhaa: pomena karo padenhika, pamatsiataka nhaa paniatti nheette ñame papekoita hore padenhi kadanako nhaa kanakaiperi, palhiwawa paniatti na-khitteperi. Ñamekada watañeta nhaaha ñame wamatsiatanaa, littaita linoka li-matshikana walhio whaa apadapaneetta, kadzo wakaite kapidzo lhia: mawit-takai, limatshikanaa dzo, maatshikapoa padenhika lhia kinikhi.

12 K

INIK

IRIK

O

© Th

iago O

liveir

a, 20

12©

Thiag

o Oliv

eira,

2012


Ponama IkeñoakawaLipedzattoa likeñoakawa lhia hekoapi weemali neni, nemapia nha hekoapinai Ñapirikoli, Dzooli nheette Mawirikoli. Nhaa nawapiñeta pia wanako whaa walimanai. Kadzopia nakeñoa nadenhi phiome nha wakapali: Awakadanai, ooninai, hore phaa kanakaiperi namapiali walhio.

Katsa nakeñoakawa nha phiome nha haikothenai awakadeetta, lhiawalhi nadenhi kadzami phiome, lihanipaka tsakha lhia hiipai tsopiatsani pandza yodza. Kadzo likaitekapidzo ikaitepekaita, lhiadanako nawapiñetaka natti-toa nadzema, nawapiñetaka nanako phiome nha haikothenai awakadeetta. Manope ikeñoakawa, nainai nhaaha, kainakaperi haikotte waiñhali nhaaha: Ponama, Poperi, Manakhe nheette Poramo.

Metsa lhiawalhi, likeñoeta liaka lioma pomana lhia Ñapirikoli awakadaliko. Liphomitte kewedani kadzami rhoa likoiro, Amaro. Lhiawali nhaa iina ñame peri piattoa irhio iixi. Rhoa Amaro likoiro Ñapirikoli, liwapiñeta kaadana walimanai nako, ropidzo kadana lhiadanako, liapiñeta newiki kadzo peri likadzodzo yemakawape hekoapiriko. Lhiadanako likapaka rolhio, liwapiñe takhe hiewakano, yenipetti wena. Lhia lienipe Wamodana, lidoromeka, lit-awiñakawa roxada liko rhoa lhidoa,makaitekenani roxada liko, keena hore rhoraphittaka rhoa lhidoa, kaiwika rhoanhe, ñame koame romedzenita kani. Rhoraphitta kadana, keena Ñapirikoli iñapaka imeetano, limedzenita karo rhoenipe.

ponama

Liapiñeta koameka limedzenita karo yenipetti. Keena likeñoaka liaka lioma ponama, lhia Ñapirikoli awakada liko. Katsa lidenhixopawa kaa, roixiwa rhoa Amaro, medzenikaro lhia yenipetti. Linaitsa ponama liomatsakha nhaa kam-heronai.

Lidiakenawa, keena lideekena nha lidenhixopawa medzeni roenipe. Limeeta kadana rhoa Amaro, kena medzenika lhia roenipe. Lhie yenipetti kanhek-heete nheette Kawhainaite, lhiawakatsa lhia Ñapirikoli, lianheka ñameka lit-taita liemaka lirikoda lhia hekoapi, ima kawhaina ka nalhioni nhaa walimanai. Keena liwaka theeka lidawakani phiome lhidoa yodza, metsa ñameka littaita. Kadzokenani, keena lipirikani apakoma likolheni. Lhia roenipe ñame rokapak-ani rhoa lhidoa.

Dorome iphomitte, keena lidiaka lirikokoalhe tsenakha hekoapika, liñhatakaro manope yanhekhetti. Likeñoaka kathinaa nalhioni nhaa yenipettipe: Malinali-eni, Mhenakhoiwa yenipe, naweetakapoa lhinaana, namhepakani ima. Lipho-mitte nakapakadzamini nhaa yenipettipe nheette Ñapirikoli, likadzeekata na manope yanhekhetti nako wanhenipe whaa medzeniakonai, Ñapirikoli irhio likaite koaka lidenikale nalhio nhaa walimanai, nheette koaka nhaa hekoapi rikoperi lirhio, likaite kawa kakatsani phiome nhaaha pakapali hekoapi riko.

Phiome nhaa lipanianaa awakaada, kadzoaha: manakhe, ponama, hiiniri, Owada, Poperi... Phiomena panhekanaa ñapakaa liko: Liyaadale iittada pida Wamodana, oo, likaitexopa lixada ittada kana. Kadzo wanhee haikothenai inakoapaninaa whaa wakoenai.

Ponama yemakawa nheette paketakawani Iniali rikoLiawakadatenaa inakhitte pakeetanipe wanhenipe Iniali riko, wattaita wakai-teka kalheka neemakawa nhaa ponama:

Iniali inomaanhette kadzolheaha Heemhewamirhe, pakeeta liakawa eedza-wa nheette Hamaliani kamokoni tsakha, liyapikaa lhiephada pakeetatsa lhia ponama, likoamitsa padzena kadanako ooni riko panhikada nakowa, mad-zomheni pakapaka apapipenaa ponama linomapi riko. Metsa napoadzaka nadzawaka nhaa ponamalina kamekatsa neeni ka horeweriko pha nheette ñame weriko phatsa, nakoamina nha nemakawa tsometsa dzakalenai yodza.

Dzakale Heemhewamhitte, ñametsa pakapaka lhia haikothe, likapakanaa li-awakadatena Hamaliani halhamedali kaidapepha nadza nha apaana hama-lianinai. Nheette Tooporo pananhette katsa likeñoaka, wanheri Dzawinai, kalittalima liko, aaha ñame paketa lhia ponama tsometsa ooni yodza, kad-zokatsa liaka liokawa dzakale Booboperhe. Nheette dali likeñoatsenakha kathinaka ponamalima kadzotsa liakawa liepoalhe.

Like Koyali , neeni awakada liemakawa lhia ponama, mherapittinakatsa pak-eetakani neeni. Nheette Ayali riko, linomanhette, kadzolheahã dzakale Koit-sialirhe, hirapittinaa pakeetakani tsometsa ooni nheette dzakalenai yodza. Koitsialhitte kadzolheaha piketemiperi dzakalenai riko neeni kaa pakeeta hore nhaa ponamalima.

Ponama yemakawa tsometsa Iñhaipani yodzaAaha dzakale Iñhaipani ipokodee riko lihipaittenaa nako, pakeetaka hiipai eedzawa nheette neeni tsakha hamaliani, kadzo pakeeta tsometsa lhia ponama tsometsa dzakale yodza. Kadzo pakapa kapedzo li hiipaite hi-naphia liko. Metsa nenika manope ponamalima, nanhenipe nha dzakaleetta. Kametsa naka nerhe nhaa pedaliape nheette walhipapenai namakada nako hore ponama. Madzomheni nadzeneta kadaliako hekoapi nairakaro phiome nhaa pakoetta.

Kadzo dzakale tsodalitsa, tsotsa nhaa apadapaneetta nheette nhaa linawit-tenaa, kadzokaro ñame nakanakaita hore ponama, kadzo lihanipaka liko li hipaite dzakale, likoa nhettaka koadzokatsa naamaka ponama, kadzo kadan-atsa hanipa lhia awakada ñamewe riko nanhi naama ponama, neeni pakeeta nhaa ponamalima horekawani.

Koa padehiri liyo nheette likanakaika dzaka-leetta ilhioNainai nhaa manope haikothenai wanhenipe whaa wakoenai Baniwa nheette Coripaco, kanakaidali kani hekoapiali idenhikhetti riko, kawhikadanakottoa whaa nheette wanewikikhaa liko. Kadzo wakaitte kapidzo koaka padenhiri liyo nheette koadaka kanakaini nalhio nhaa yemakape apakoa liko:

Iñhawadattipe koawapaka, nhaa liinaka paira naana, nheette nheta tsakha littii;

Liphe: paapanape pemakaroaphida liko paitsalekawawa, iita ipananape, mokotophe, padekaroda: kinikhi, iitsiri, miitsi, padee liinakawakatsa nheette apaana haikothenai, manopepha, koaka tsa kanaikairi padeeka inipo liko, nheette padeñapaxopape pamitekaro nhaa ttephe;

Nadzakaledape nha haikottenai podaliwa;

Nakoaminaa nhaa idenhiketti ikanakaitakape lia ponama, neeni nhaa paden-hinhi lhinaana liko tsa, nheette koame kadanako katsa, Kadzoaha: Phetakaro nhaa liinaka paiñhawa, podaliwa nheette khoepaniwa, kametsa kainakaniri tsani. Kadzo liphedzo pattaita pakeetakani koameka danako katsa pakanakai-tani padenhikaro liyo.

Lhinaana phetakani (liemakanaa)Kadzo likaitekapidzo ikaitekaite, koameka likapakaa lianhenida linakoapanina, lhinaana liemakanaa napekoliko nhaa hamoli nheette oniya.

kainakaroa lhia ponama: novembro nheette dezembro ikerinina nako katsa nakeñoa namotto kawa nhaa liwata; Liiwianiri: janeiro nako panapenaa kawata kattoana, padawa linaka topeena, liwata ikakada netsa, liawa março naako, keena nawera liodza nhaa liwata. Natawiña kadaanawa nhaka liwi liwata liko.

Março nako tsa, nakeñoa nattawiñakawa nhaa linaka. Apema pakapi keri na-tawiña kaawa.

Julho nheette Agosto keeri nako, katsa pherakaroaka hore ponama, hore nhaa nainaka. Neeni hore liana.

Nhapi nako kerika, katsa hore phaka nairaka ponamaa phiome nha dzakaleet-ta; Agosto nakotsa, likeñoaka nawadzakenawa, setembro nako pakeeta nhaa piketemianaa.

Katsa nhaa likeerininaa, kewikaroani, kainakaroani nheete iitta karoanaa.

Lhie liphe pattaita padenhika liyo koamekadanako katsa apawalhia nako. Nheette padekarodapewa nhaa kinikhi, katsa pakanakaitakani papanakaroat-sa kiniki, nanako nhaa março nheette Abril ikeerininaa.

13

AA

WA

KA

DA

LIK

O

PAKADZEEKATAKAKARONA: ponamaIDANAKAITANI: Carlos Jesus Gonçalves Rodrigues

LIAKO | LINAWIKIKA: kobeo | kañhetalieni LIDZAKALE: Iñhaipani | Ayali riko

© Pe

dro M

artine

lli/IS

A, 20

08


ponama

Koa padehiri liyo nheette likanakaika dzaka-leetta ilhioNainai nhaa manope haikothenai wanhenipe whaa wakoenai Baniwa nheette Coripaco, kanakaidali kani hekoapiali idenhikhetti riko, kawhikadanakottoa whaa nheette wanewikikhaa liko. Kadzo wakaitte kapidzo koaka padenhiri liyo nheette koadaka kanakaini nalhio nhaa yemakape apakoa liko:

Iñhawadattipe koawapaka, nhaa liinaka paira naana, nheette nheta tsakha littii;

Liphe: paapanape pemakaroaphida liko paitsalekawawa, iita ipananape, mokotophe, padekaroda: kinikhi, iitsiri, miitsi, padee liinakawakatsa nheette apaana haikothenai, manopepha, koaka tsa kanaikairi padeeka inipo liko, nheette padeñapaxopape pamitekaro nhaa ttephe;

Nadzakaledape nha haikottenai podaliwa;

Nakoaminaa nhaa idenhiketti ikanakaitakape lia ponama, neeni nhaa paden-hinhi lhinaana liko tsa, nheette koame kadanako katsa, Kadzoaha: Phetakaro nhaa liinaka paiñhawa, podaliwa nheette khoepaniwa, kametsa kainakaniri tsani. Kadzo liphedzo pattaita pakeetakani koameka danako katsa pakanakai-tani padenhikaro liyo.

Lhinaana phetakani (liemakanaa)Kadzo likaitekapidzo ikaitekaite, koameka likapakaa lianhenida linakoapanina, lhinaana liemakanaa napekoliko nhaa hamoli nheette oniya.

kainakaroa lhia ponama: novembro nheette dezembro ikerinina nako katsa nakeñoa namotto kawa nhaa liwata; Liiwianiri: janeiro nako panapenaa kawata kattoana, padawa linaka topeena, liwata ikakada netsa, liawa março naako, keena nawera liodza nhaa liwata. Natawiña kadaanawa nhaka liwi liwata liko.

Março nako tsa, nakeñoa nattawiñakawa nhaa linaka. Apema pakapi keri na-tawiña kaawa.

Julho nheette Agosto keeri nako, katsa pherakaroaka hore ponama, hore nhaa nainaka. Neeni hore liana.

Nhapi nako kerika, katsa hore phaka nairaka ponamaa phiome nha dzakaleet-ta; Agosto nakotsa, likeñoaka nawadzakenawa, setembro nako pakeeta nhaa piketemianaa.

Katsa nhaa likeerininaa, kewikaroani, kainakaroani nheete iitta karoanaa.

Lhie liphe pattaita padenhika liyo koamekadanako katsa apawalhia nako. Nheette padekarodapewa nhaa kinikhi, katsa pakanakaitakani papanakaroat-sa kiniki, nanako nhaa março nheette Abril ikeerininaa.

Koadzo ponama waiñhakaKainakaaniri lhia ponama, nhaa apadapaneetta naiñha 16 tsheeto. Lhiada iwakhetti keeñhe wakada lhia lhianiri dzamapi keeri, nheette 2 tseeto na-koami nhaa apadapaneetta mhiitsa nako.

Phiome Iniali riko nheette likepe, wawaka phiome waiñhaka kadzoatañha 16. 640 tsheeto. Wawa karo lhienhe, wanheenitsa añha neeni kaawa dzawinai ñame weriko pakapa liemakawa lhia poonama, kadzo wakaite neenika 80 dzakalenai phiome Iniali riko, 13 apadapaneeta hakoami nhaa dzakalee.

Likapakanaa lhiehe Ponama pandzadaape hekoapi nheette koadzoka nheetaka nhaaha newikinai dzakaleettaPãdzadaape hekoapi, lhie ponama neenikattoa horeni, lhiakoa dzakaleka Iñhaipani, pakapaka neenittoa hore lhie haikothena ñame liwadzakakawa.

Aaha neeni tha nhaa apadapaneetta apawalhia hamoli ikoami, nadzeekata-ka nakinikirewa, naakakadanako madzomheni naakaka lhia ponama, naaka phiome, pedaliapi, omiperi tsakha. Kadzo kadanatsa wadenhika, ñame pak-apa kanakaika pakeetakani.

Kadzo kadanatsa, linaka ikhette, kainaka nirini. Paitapenaa newikinai napedzo naakakana, nheetakaro nainaka, manopewali kadzoka nadenhika hore kadan-ako iidzakani, pandzadape tsakha nhaa pedaliapemi naakaka nhaa pomana.

Kadzokaro wanhekaa aa neeniweriko ponamalima pakeetattoa manakait-sana, likoattoa namakapidzo nhaa dzakalenai nheette narikokoa nhaa dza-kale ñameperitsa pakapa neeni ponamalima ñamekatsa paketani koame karomi katsani.

Wakaitenipe maatshika padenhika ponama ilhio Nhaa maatshiperi padenhika wakapanipe nheette wadenhinipe whaa newikinai medzeniakonai, wadenhikanaa nanakhittenaa nhaa wadenhikale, wanewikika nako wakanakaita kadanakoni, kadzo wakapa kapedzo nhaaha:

Watakhaaka nheette waakaka nhaa ponama yokandatti riko;

Patakhaaka phiome nhaa liphe, padenhikada nako pamakali;

Paakaka liihaka ikhette lhia matsiapene nheette matsiapi inana;

Phetaka liihaka ñame kadanattoa matsiapena, pamatshiketa kana;

Katsa nhaa maatshiperi wadenhika whaa newikinai, ponamalima liko.

Wakaitenipe matsiaka padenhika ponama ilhioMadzomheni aa dzakalenai riko topewerikotsa newiki nheette ñamewerikot-sa tsomepe nhaa dzakale nadzawaka, kadzo dzakale Iñhapani, nhetaka nhaa ponama kanheketsa. Nheette aa dzakele horewe riko neewikinai, tsome-pekawatsa neema nadzawaka, nalhio tsa nadenhika nhaaha matsiaperi tsa, lirhio haiko wakaitere:

Paakaka danako kinikiwa, ñame paaka nhaa ponama pawalipe neematsa, na-dia tsenakha kainakana;

Ñame paaka lhia matsiapene inaka, ima mherapittina katsa phetakani;

Phetakada nako nhaa liphe, pakadaa, madzomheni madaliphe;

Ñame ponamape pha iidza kadanakoni;

Apakoa liko kadaa phaa, ñame paakaka, phetta linakatsa, pakaite tsakha nhaa dzakaleetta.

213A

AW

AK

AD

AL

IKO

PAKADZEEKATAKAKARONA: ponama

IDANAKAITANI: Carlos Jesus Gonçalves Rodrigues LIAKO | LINAWIKIKA: kobeo | kañhetalieni

LIDZAKALE: Iñhaipani | Ayali riko

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

Perfil

da pa

isage

m po

r Plín

io Pe

dro da

Silv

a/ISA

, 200

7


poopa

Poopa hiapepe iodzawakaLhia poopa haiko ñametsa ilhio yore liodzawaka, kadzoaha nhaa wakapan-hi nheette wanhenipe waiteka nhaaha: Eeña lhia aapana poopa pakoaka-netsa ikapakanaa poopa yapidza, kametsa lipoadzakaka, kaxadakani linana ipamodzoaka. Aaha wadzakale riko ñame koaka ikanakaita kanherini, kametsa pakeetakani tsiotsiopali riko hiipaika, iñapo hepoape.

Lhia poopa khantsa, katsa nakanakaitapha lika nhaa wadzakaleetta. Lhia lin-anapi liyapika liokaka 20 metro dzenonirhe, nhaa lipali imottokape hekoa-pi riko keewini hore lipali nako. Liemaka nheette pakeetani eedzawanako nheette heñami opiperi nako.

Liemakaawa poopa Iniali ihanipaka likoKadzo nanhekaaliko nhaa ikaitepekape, lhia poopa liemaka phiome aaha Iniali riko neenikawa eedzawa. Kadzo linaphiadzo Iniali wattaita wakapaka kalheka neeni eedzawakawani.. Aa neenikawa, pakeetakani ooni inomapi riko nheette iñapo liko tsakha. Metsa ñame phiomeka nhaa iñapo. Neeni tsakha ñameweriko liema, katsa liakenhe hamaliani kawani nheete kalittalima liko. Lhia poopa eedzawa iawakadate ikapakanaa.

Aaha likepe riko Aiali nheette Cuiali, mherapittinaka phatsa paketakani, imaa nariko khape hamipa phaka lhia eedzawa kawani.

Liemakaawa tsometsa dzakale Hiinirhipani yodzaLhia poopa yemakana hiipai tsitamedali nako nheette paomedali neenidali-pha aahadzakale idalhipa.

Lhiana haikoka pakeetakani phiome dzakale idalhiapa, ñame pattaita pakai-teka koamekawa kanhekatsa. Pakeetakani ooni inomape, alaperiko, iñaponai yepoape, kametsa haape ñameka pakeetani hamaliani riko. Kadzo wakapak-apedzo lhinaphia liko, lhipaite lhia dzakale tsotsa nenika hamaliani. Kadzo nhaa newikinai dzakaleetta madzekainakatsa naaka nheeta lhia poopa naa-makadanakoni.

Likanakaika lhia poopaLhia linana kanakaidali walhio whaa wakoenai. Nhaa wemakarodape, waap-ana whaa medzeniakonai katsa wariipaninika, waparakaro ttiña, kadzo lhia kanakaidali litarawakawa lipanana lhia pantti. Littaita tsakhaa pakanakaitakani pantti iwaiwa, liphe, riipa nheette yoora. Lhia yoora pamatsiatakarokoa phi-ome koameperi katsa idzaronhetti, inanitti panttita. Wattaita waniwetaka nhaa yooranai nakhoettewaka napoadzaka nakanakaika nako.

Yoora peethekoa: lhia nadzaada kheentsa, nakanakaitanida nhaa iina, lhia madzomheni liemaka padanhette pantti iodza. Kadzo nadenikadanako phette, namakara padanhettenaa lhiadeniritsa. Kadzo nadenhikaa dorome karo maatshika nhaa peethe. Aaha phiome Iniali iyapika liko nakanakaitanda phiome nhaa apadapaneetta wakoenai.

Yoora: lhia padenhinida liyotsa, metsa matsiakatsakha pedenhika nayo nhaa apaana, kadzo: maawi. Lhia yemakada nattiñhai dapanaliko nhaa apadapa-neetta. Kalhe nhaa pantti iminanai, nakadakaawa nhaa namite, tsipalapi meet-toleperi, meettadaperi, parato, kolienai, koopo nheette nhaa apana kanakai-peri aaha ttidzedapana liko.

Yoora pawhakarokoa: Lhia yoora pawhakarokoa phaa neewikinai, littaita lie-maka pantti iwawaliko nheette padaanhette tsakhaa.

Oopittoa, nhaa pedaliape nadenhi liyo yoora ttidze iikaperi panttiriko. Kalhe madzomheni nakadade nhaa namatsokani, miitsi itodakape, nheette tsakhaa lhia nakadakaroda irawadatti yalakhi. Lhia pandzadape topetsa neewiki-naika nhaa irhio lhiapepe. Lhiatsakha poopa nayoorataxopa kakoli iwaphi mawhainakaro tsani.

14PAKADZEEKATAKAKARONA: poopa

IDANAKAITANI: Aelson Garcia BrazãoLIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | Waliperidakenai

LIDZAKALE: Hinirhipani|Phitsiali riko

AA

WA

KA

DA

LIK

O

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

Poopa ikeñoakawaPoopa likeñoa, liphomitte Ñapirikoli imhaitakadzaami lhia Wamodana. Aa lhi-maita karoaphimi riko Kowai, katsa likeñoaka limottowa lhia poopa nheette tsakha nhaaha maawi nheette daapi...Katsa lirikoaphi limottowa likawa lhia poopa lioka eeno likolhe. Kadzokaro nhaa liiphe, kadzoka nakapakanaa iima liñaakaroni eno likolhe.

Lhie kadzoni linoakarotha Ñapirikoli, lhiena lianheketsa lhia Kowai. Likada mitha liokawa Ñapirikoli akenhetsa limotoli nheette, oopi pida mitha malio-meni, hiretakami tha liñaa eeno ikhoetteni. Metsa kadzo Ñapirikoli yanhek-apedzo, ñame liokaka likhale limakaroniwa. Kadzopia likeñokawa poopa lhia neeniri pantshette.

Kadzo wanhekapidzo linakoapani wadzarokhaa liko whaa wakoenai, lhia likeñokaromi kadzokani anaha Hiipana ikoemheette, Ayali riko. Katseta pak-eta panheka namhaita karoni Kowai, kadzoxopa likeñoakawa poopa. Neeni tsakha panhe haapeka nadeenhika kadzo. Kadzokaro aa neeni pakapaka nhaa limheeni mhepanhikanaa peritsa, iima maatshiperi ka idenhika palhio phaa newikinai, ima nhaa manheni. Kadzo nakaitekapedzo linakoapaninaa nhaa yanhekape lhie kadzoni Kowai inoakatha likodawani, kadzokaro like-ñoakawa lhia haiko.


poopa

Likanakaika lhia poopaLhia linana kanakaidali walhio whaa wakoenai. Nhaa wemakarodape, waap-ana whaa medzeniakonai katsa wariipaninika, waparakaro ttiña, kadzo lhia kanakaidali litarawakawa lipanana lhia pantti. Littaita tsakhaa pakanakaitakani pantti iwaiwa, liphe, riipa nheette yoora. Lhia yoora pamatsiatakarokoa phi-ome koameperi katsa idzaronhetti, inanitti panttita. Wattaita waniwetaka nhaa yooranai nakhoettewaka napoadzaka nakanakaika nako.

Yoora peethekoa: lhia nadzaada kheentsa, nakanakaitanida nhaa iina, lhia madzomheni liemaka padanhette pantti iodza. Kadzo nadenikadanako phette, namakara padanhettenaa lhiadeniritsa. Kadzo nadenhikaa dorome karo maatshika nhaa peethe. Aaha phiome Iniali iyapika liko nakanakaitanda phiome nhaa apadapaneetta wakoenai.

Yoora: lhia padenhinida liyotsa, metsa matsiakatsakha pedenhika nayo nhaa apaana, kadzo: maawi. Lhia yemakada nattiñhai dapanaliko nhaa apadapa-neetta. Kalhe nhaa pantti iminanai, nakadakaawa nhaa namite, tsipalapi meet-toleperi, meettadaperi, parato, kolienai, koopo nheette nhaa apana kanakai-peri aaha ttidzedapana liko.

Yoora pawhakarokoa: Lhia yoora pawhakarokoa phaa neewikinai, littaita lie-maka pantti iwawaliko nheette padaanhette tsakhaa.

Oopittoa, nhaa pedaliape nadenhi liyo yoora ttidze iikaperi panttiriko. Kalhe madzomheni nakadade nhaa namatsokani, miitsi itodakape, nheette tsakhaa lhia nakadakaroda irawadatti yalakhi. Lhia pandzadape topetsa neewiki-naika nhaa irhio lhiapepe. Lhiatsakha poopa nayoorataxopa kakoli iwaphi mawhainakaro tsani.

Lhinaana liemakanaaKadzo lhia kapedzo wakanakaita lhia linana, koame kadanakotsa pattaita padenhika liyo, apawalhia nako. Kadzokaro phiome nhaa apadapaneetta nattaita nheetaka lhia haiko koamekadanako katsa nakanakaitani.

Lhinaana koameka panheeka kainakanirini lhia haikona, kadzoaha: kewikanirini likeñoaka fevereiro keri nako, liawa março ikeerininaanako katsa pakapa na-kakee nawa nhaa liwata, abril nheette maio keeri nako katsa natawiñakaroaka nhaa linaka, junho nako neeni nhaa linaka hipoledalipe nheette tsakhaa ewadalipe, agosto nheette setembro nako katsa nawadzakakaroaka kainaka nirini, outubro nheette novembro hore pakapa nhaa liekhe hiipairiko, neni tsakha apaana linaka, nakeri nako nhaa dezembro, janeiro nako matsiape nhaa linaka. Ñame pakapa kainakaroa matsiani.

Koadzoka pheetaka poopa nheette koa iko-awalekaWakathinata koadzoka whetakani, nanakhitte nhaa wadenhinipe wakapanipe, nheette lidoromeka liemaka. Iima lidoromeka liemaka kheedzadali ikoawale tsa nheette doromewada.

Koaka padenhiri liyo

Koadzooka pakanakaitaka

Lidoromeka liemaka

Imaali maatshikani

Lipananaa, pantti

7 - phaada, 8 m nayapika

5, 10 a 20 - walhia

Halaaka pantti

Pantti iwaiwa, hiipai ipedza 4×3

8 - phaada 5 a 10 - walhia

pootsiaaka nheett e hamooka

Yoora peethekoa 3×5

4 - phaada 5 a 10 - walhia


Yoora 1×2 2 -phaada 5 a 10 - walhia


Pawhakarokoa 1×1

Pheepada pamoodzoa

3 a 5 - walhia

mhiñaka nheett e pootsiaka

Phepada poopa, limottokawa 8 –toita pamatakanitape.

Likapakanaa limanopeka pandzadape nha-lhio nhaa newikinai dzakaleettaPandzadape hore natawikawa manope nhaa newikinai yemakape Iniali riko nheette likepe tsakha. Lhia limanopeka lhia poopa dzekainakadzawetsa pa-keetakani, katsa lhiakanhe neeniweriko hore lhie hiipai kaidape (hamaliani riko), katsa ñame pakeeta horeni kadzokawani, nalhio nhaa newikinai yemak-ape neeni kanakaikani.

Nhaa newikinai oophittetsa, lidoromekeena kadaliwalhia kadzani, na-kanakaitadali katsa lhia poopa; nadenhikaro pantti, nadenhikaro yoora, pant-ti iwaiwa kaali ipedza, nawaikana, kakoliwa nheette phiome pha nhaa apaa-na idenhikhetti. Kadzokenani pakapa kanakaika pamatsiata kana, padenhika nayo kanheketsa, neeni minikarotsa lhia haiko tsomephatsa nanhikawa nhaa newikinai. Kadzokaro walhiotsa wadenhika liyo kanhekhetsa. Ima manope-pha nhaa dzakalenai ñamewe rikoitsa pakeeta horeni.

Wakaitenipe maatshika padenhika nheette matsiaperi tsakha poopa irhioWalhio whaa newikinai wakoenai medzeniakonai, katsa wakaitenipe maat-shika padenhika, nhaaha: whetakadanako lhia haiko kainakaanirini, kainakaka-da nako nhaa padaliape nhadoanape; paakaka kadanako horewe riko nee-maka nhaa poopa. Ima manopewali ñameka phetaphatsa nhaa paakanipemi.

Nheette nhaa matsiaperitsa padenhika, katsa nhaaha: Pakapa matsia lhipait-ena khaleka padzekatakaroa phiwa kiniki ñameweriko phatsa hore nhaa poopa; pheeta nhaa poopa neeniperi ima kanakaika watsana; ñame koada paaka nhaa pedalianape maatshiperi inana; ñame paaka nhaa pedalianape kewikaanirina.

Lhia wanheakakarokhawa wainaiwaka whaa medzeniakonai, wainaiwaka whaa apakoetta, oopittoa matsia nainawaka nhaa newikinai, ima wake-ñoakawalhi ttoa wa whaa medzeniakonai, nenika nhaaka wahipaite wak-hoettewaka wanewikika nako. Pandza lhia yanhekhetti lhiapepeda oopi wamakoadatani, nheette topetsa nhaa yanherittoani. Pandza poadzenakha weemaka wadzakale riko, wamatsiataakaka pida mitha nakadzodzo nhaa yalanawinai.

Kadzokaro, walhiokarotsa matsiakatsa wainaiwaka whaa newikinai, apakoetta nhette liemakawa, kanakaika wanheeka nhaa wakaitenipe matsiaka padenhika nheette watañetaakawa naapidza nhaa pakoetta nhette tsakha liemakawa lhie wakanakaitanda.

214A

AW

AK

AD

AL

IKO

PAKADZEEKATAKAKARONA: poopa

IDANAKAITANI: Aelson Garcia BrazãoLIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | Waliperidakenai

LIDZAKALE: Hinirhipani|Phitsiali riko © Th

iago O

liveir

a, 20

12

Perfil

da pa

isage

m po

r Agn

aldo B

raga d

os S

antos

/ISA,

2007


Piipiri IkeñoakawaLikeñowa lhia piipiri akenhetsa apapi lie liodza Hiipana, neeni apada hipada, Maliwheri. Katsa nhaa linewikitena linakoapani naa likeñoakawalhiwa: Lhia Maliwheri yemakada Hiipana poawalhema, Ñapirikoli liema Warokoa nheete Enowheri Hiipana pokoalhema (enokoa).

Liminali lhia piipiri katsani Maliwheri. Hiipana poawalhema katsa neenikaa apaaphi likiniki, katsa lipanaka lhie lipipe. Katsa lhiawali nakeñoetaka lhia ike-makhetti. Enowheri yakadanako ikapa Maaliweri iikhale, neeni liako lirhio:

- Maliwheri, phita noodza nhoita, noakaro watsa likoada pirhio piipiri.

Metsa lhia paniatti ñamedalitsa nattaita nakathinataka koaka irhio, ñame tsakha naakani. Kametsa ilhioli piakani nhaa Enowheri nheette Maliwheri.



pipiri PAKADZEEKATAKAKARONA: piipiriIDANAKAPENI: Gleibson da Silva Fontes e

Wanderson Rodrigues Venâncio NAAKO | LINAWIKIKA: Baniwa |

Hohodeni| WaliperidakenaiNADZAKALE: Hinirhipani

Kadzokenani lhia Ñapir ikol i , lh itadawa l iomaka lhitaka lhia pi ipir i , Mal i-wheri yodza. Kadzoina, keena l ipadamakawa koopal iwa, l i rowa l idaki-nako, Mal iwheri hiphewida pekol iko, l ia l inai l ik inik i re r iko. L iokaka ner-he, keena l imakaka lhiawa, l ikapakaro khaleka Mal iwheri ya hita pi ipir i . L ikapa Mal iwheri hiradekawa apana haiko nako, lhitade pi ipir i lh iemade l iñhawa. Nhewadewa nhaa l i iñhakadope hipoarikolhere, keena Ñapir-ikol i ikadaka nhaa kawipe, nadekaro l ikhale nhaa l iñhaka dopemi l ikhale-wa. Kadzokenani, Ñapir ikol i hita nhaa l iñhakadope kawipe idenhi, kee-na l iemia kaa l ianhena, lhiada nako kamena kaika khedzako lhiwidal iko nheette lhiematha khapani:

- Aaaaa avoooo!!! Nhowida ikakaweehe.

Maliwheri ikapa kadzokani nheette liako:

- Matsia pirhiokani Ñapiriko. Kametsa padzenaka pha thoimete kanhetsera!

Maliwheri lhieko ipatoita Ñapirikoli hiwida, hamakaro kaiwikani. Kadzokaro kapottsitakoi phewida lhipakaromini.

Kadzo kadzamini Ñapirikoli ikaite, koada liomali Maliwheri inai. Kamena Mali-wheri yaaka lirhio piipirixi, lipiri lipanani likorodada ikoa liowhakhewa. Li-apiñetakhe lhia Maliwheri ñamedalitsa matsia, lhiena linoakarotha Ñapirikoli liyo lhia paniatti. Metsa kanhekhe rikotsa lhie Ñapirikoli lidzomhetaka liodza poamitti.

Liphomitte, thewadzolhe, kawhikenaani, Ñapirikoli hiima palina yapoaka:

- Iraika piipiri Ñapiriko! Iraika piipiri Ñapiriko!

Ñapirikoli hiniko khapani lipietale rikhitte, lia likapa lipananomalhe, likapa horeka kainakaka lhie lipipe, narhoatsa hipairikolhe. Nanakhitte katsa nanoka nhaa lixi walhio whaa walimanai.

Liodzawaaka limanopeka piipiriAa likeñoa kawalhiwa aapapi tsani iraidalipe. Maliwheri yakadzami Ñapirikoli irhioni, lhiawalhi nakeñoawa nhaa limanopeka lidaa nako, nhaaha: Eewapi, haalepi, heema hipa oo irhaaipi, popathe, nheette dzakapi.

Wakaiteka nadzawaka nhaa piipiri nakapakanaa lipoadzaka nako. Limakadali ka nako linaka, makadalipe oo tsodalipe kani; naonhiaka nako, ima lhia piipiri meettaperi katsa matsialika padenhikaa pipiripewa, nheette kepe tsakhani. Piipiri onhiaperi meepetsani, ñame matsia pipiripe kani, metsa matsiaka padenhika irawadatsiwani.

Madzomheni pha pakapaka nhaa eewadalipe nheette iraidalipe. Papipenaa nako neeni nhaa linaka tsodalipe (likoine) meekheperitsa, padzanawa ke-hetsa paiñhawa. Madzomheni phaa pakapaka nhaapepe iraipipe nako.

Neenikawa piipiri Iniali iyapika likoLikeñoa kawalhiwa lhia piipiri liemaka eedzawa hipaitenaa nako. Lidoromeka napanaka piipiri, neeni phiome Iniali iyapika liko dzakalenai ikoami, pakeeta-ka pakapa aa neeni weriko eedzawa. Khale neeni phaa eedzawa, meñeni-pha tsani, ima ñameka pakapa alape, metsa neenika matsia papanaka phiome nhaa paniattinai. Nhaa newikinai yemakape neeni, katsa iñhapali kani nheette nanhee koame napanaka lhia piipiri.

Dzawinai riko, khale neeni phaa kophe, nhaa newikinai yemakape neeni ñamephatsa napanakani, lima menaakhe nadali katsa papanaka linako lhipait-enaa kaidapekani.

Liemakawa hamalianiriko ñame limottoitaka papanakadaa lhia paniatti.

Lhia liemakawa ikeñoakada l likeñoakawalhiwa. Kadzo wattaita wakeetaka limanopeka liemakawa piipiri iniali iyapika liko poadza poadzame.

Neemikawa piipiri tsometsa dzakale Hinirhi-pani yoodzaAaha dzakalee riko, Hinirhipani lhia ikatsa napananida phaa kiniki riko. Manope nhaa apadapaneetta ilhiokape lhie paniatti, kiniki eedzawaphiriko. Nhaana napananipe pakoakatsa kinikhi inai, doromenaa heñami keenani, kat-sa pakeetaka nhaa paniatti kanaikaperina. Lidoromeka likeñoakaro kainakani, likoadaka lhia peema pakapi hamoli nako.

Pattaita tsakha pakeetaka lhia piipiri pantti pokodee, metsa tsophatsa li-manopeka liodza lhia manakhe.

Likanakaika lhia paniatti nalhio nhaa newiki-nai dzakaleettaLhia piipiri napedzonida naiñhaka nhaa newikinai medzeniakonai nheette ko-ripakonai. Aaha Hinirhipani hore nadenhika nairawani kapoadaliwa (padza-waro), nanhenidatsa nadenhika nhaa dzakaleetta. Nhaapia nhaa wawheri-naipe nadenhi nairawa piipiri idawakape, lhia natsikhianida maapa yaana inai. Lipedzattoa natsikhietakani lhia piipiri nadzananida, littaita liemaka nadawa-nida likoadaka keri nako, oo namakarakani madalidaa hekoapi nako. Pad-awakadani lioma pamatsiata kani, kadzoaha, phetaka nhaa lipalhee (deriphe) pakadaa waliperi, pheta tsakha kamale kawapeni.

Pipiria irawadatti kapoadali mapaa, pattaita tsakhaa padzanakani, ima lhia katsa kapoa daliphaka irawadattika nadza nhaa padzawaro kainia (axia, kaliri nheette palana).

Piipiri lhia iñhawadatti matsiadali nalhio nhaa newikinai, itsirinai nheette ko-phenai. Nhaa apadapaneetta nadenhi koamekatsa naama naiñhakani, irawa-datti, piipiripe nheette nadzanakani.

Kainakanirini itsirinai iñhatsakhani. Linaka lhia piipiri naiñha tsakhani nhaa kepi-reninai, nakadakeenawa naiñhani nhaa: neeri, alidali, phitsi, daapa, maaderi, hiiri, padawaphaa. Lhiada nako nhaa iwinitakape nainoana.

Pada tsakha pattaita pakañahawaka liyo nhaa koophe yemakape naroaphi riko patawiñanhi, nheette tsakha matsia pañhanaa kani paitsaleta xopawa. Padaa tsakha nanheka nhaa itsaletakape, natsikhiaka lhia piipiri nadaitanipe matsia iname inai oo kona nainoakaro kophe.

15 K

INIK

IRIK

O

© B

eto R

icardo

/ISA,

2000




pipiriPAKADZEEKATAKAKARONA: piipiriIDANAKAPENI: Gleibson da Silva Fontes e

Wanderson Rodrigues Venâncio NAAKO | LINAWIKIKA: Baniwa |

Hohodeni| WaliperidakenaiNADZAKALE: Hinirhipani

Neemikawa piipiri tsometsa dzakale Hinirhi-pani yoodzaAaha dzakalee riko, Hinirhipani lhia ikatsa napananida phaa kiniki riko. Manope nhaa apadapaneetta ilhiokape lhie paniatti, kiniki eedzawaphiriko. Nhaana napananipe pakoakatsa kinikhi inai, doromenaa heñami keenani, kat-sa pakeetaka nhaa paniatti kanaikaperina. Lidoromeka likeñoakaro kainakani, likoadaka lhia peema pakapi hamoli nako.

Pattaita tsakha pakeetaka lhia piipiri pantti pokodee, metsa tsophatsa li-manopeka liodza lhia manakhe.

Likanakaika lhia paniatti nalhio nhaa newiki-nai dzakaleettaLhia piipiri napedzonida naiñhaka nhaa newikinai medzeniakonai nheette ko-ripakonai. Aaha Hinirhipani hore nadenhika nairawani kapoadaliwa (padza-waro), nanhenidatsa nadenhika nhaa dzakaleetta. Nhaapia nhaa wawheri-naipe nadenhi nairawa piipiri idawakape, lhia natsikhianida maapa yaana inai. Lipedzattoa natsikhietakani lhia piipiri nadzananida, littaita liemaka nadawa-nida likoadaka keri nako, oo namakarakani madalidaa hekoapi nako. Pad-awakadani lioma pamatsiata kani, kadzoaha, phetaka nhaa lipalhee (deriphe) pakadaa waliperi, pheta tsakha kamale kawapeni.

Pipiria irawadatti kapoadali mapaa, pattaita tsakhaa padzanakani, ima lhia katsa kapoa daliphaka irawadattika nadza nhaa padzawaro kainia (axia, kaliri nheette palana).

Piipiri lhia iñhawadatti matsiadali nalhio nhaa newikinai, itsirinai nheette ko-phenai. Nhaa apadapaneetta nadenhi koamekatsa naama naiñhakani, irawa-datti, piipiripe nheette nadzanakani.

Kainakanirini itsirinai iñhatsakhani. Linaka lhia piipiri naiñha tsakhani nhaa kepi-reninai, nakadakeenawa naiñhani nhaa: neeri, alidali, phitsi, daapa, maaderi, hiiri, padawaphaa. Lhiada nako nhaa iwinitakape nainoana.

Pada tsakha pattaita pakañahawaka liyo nhaa koophe yemakape naroaphi riko patawiñanhi, nheette tsakha matsia pañhanaa kani paitsaleta xopawa. Padaa tsakha nanheka nhaa itsaletakape, natsikhiaka lhia piipiri nadaitanipe matsia iname inai oo kona nainoakaro kophe.

Lhinaana liemakanaa

Keewikanirini agosto keeri nako, setembro nako, katsa natawiñakawa nhaa linaka. Outubro keeri nako, keena kathinaka nhaa linaka. Novembro nako, keena matsiadali pekeena nhaa linaka makadalipe, liphomittepi keena nake-ñoaka matsiapekana paiñhawa dezembro nako. Neeni lhia matsiape karoa linaka, katsa nanako keeri ka nhaaha, dezembro, janeiro, nheette fevereiro. Março keeri nako liwadzaka kawa kainaka karoani. Aaha Hinirhipani nairaka pipiria yamoli riko naakaaniri nakinikirewa.

Metsa manope walhia pakapaka kewikanirini ñameka lhiepa lhinaana. Agosto nako, neeni tsa newikinai irakape pipiria, katsa lhia ñamedali katsa wakaiteka kainakakatoani kakonadali, wanhekani koida.

Matsiapeaniri nhaa linaka lhia paniatti, neeni kamena naiñhaka linaka nhaa iitsirinai, kadzo nhaaha: Neeri, Alidali, Phiitsi, Powe, Daapa, Maaderi, hiiri nheette tsakha nhaaha keepireninai kadzoaha Maani, Káawa, Palina, Kowhee, Kotsiba nheette Wiitsi. Lhia Powe kametsa liñhalika lhirikopa nheette liwata.

Neeni nhaa newikinai ñame nakeeta nanhe koameka napanakani. Kadzokaro lhia piipiri ñame pakoaka kainakana nalhioni nhaa ipanakapeni, neeni nhaa yanhekape kedzatsa kainakaka nalhioni madali walhia likoadaka walhia nako.

Koadzo Piipiri wakanakaitakaLhia linhanipaka nakanakaitaka nhaa apadapaneetta poadza poadzame na-khoettewaka. Kadzo nakoanina nhaa apadapaneetta madzomheni nheetaka piipiri apawali mitsha nako, aape tseto (likoa 25 kg linhawiyaka). Likoa likoa-daka litsia.

Wanhenitsa lhia aapapi keeri lideka likoadaka mitsha. Neeni kadzo, wanheeka nheetaka likoadaka tsheto apapi keeri nako (100 kg).

Wanheenitsa lidoromeeka matsiapeaniri nhaa linaka dzamapi keeri (janeiro nheette fevereiro). Kadzo wanheka lhia koadzoka naiñhaka pawalhia nako nhaa apadapaneetta, liakawa 8 –ye tsheto (200 kg).

Wanhenitsa nhaa apadapaneetta yemakape apakoeniritsa 17 namanopeka, neeni apanha mitsha nako naiñhaka watsa 17 –ye tsheto (425 kg). Aapapi keeri nako neeni nhetaka 68 –ye tsheto (1700 kg). Phiome naiñhaka apaw-alhianako nhaa apakoetta kadzoataha 136 ye tsheto (3.400 kg), nhaa apa-koetta.

Phiome Iniali iyapikaliko, wakaiteka neenika 90 –koa dzakale nheette tso-koepe waliwadzakaka, wakaiteka nakoaminaa neenika 17 nhaa apadapa-neetta, neeni apanha mitsha nako naiñhaka watsa 1.530 –ye tsheto (38.250 kg) apanhamitshanako. Papi keri nako 6.120 -ye tsheto likoa, 153.000 kg linhamiñaka naiñhaka piipiri. Neeni wakaiteka phiome nhaa neewikinai Iniali iyapika likoperi naiñhaka 12.240 –ye tsheto apawalhia nako, likoa 306.000 kg nanhawiñhaka nhaa piipiri.

pupunha

215

Likapakanaa pandzadape limanopeka nalhio nhaa newikinai dzakaleettaPandza aaha wadzakale riko pakapa ñameketsa pakeetamitha kadzo limano-peka nalhioka pidzoni oopi. Oopi hore pia napanakani, nhette kainakanirini hore nhaa linaka nheette naiñhakani.

Nhaa wawherinaipe nadzanaka hore piipiri, nheette nhaa neetemi katsa nadenhirika nairawa. Lhia irawadatti kapoadali hanipa tsakha nadenhi kani, ima napodaletadeka kophe, haikotthenai nheette phiome iitsirinai lhiada nako nairade. Lhia irawadatti napedzonida katsani pipiria, lhia nairadeka, madalidaa oo likoadaka nako hekoapi koadzokatsa. Ima lhiawalhi napedzo phiaa narapaka nhaa irapakaatti wadzarope. Neemaka maloka liko, naira nawadzakakhette liaronalikhitteni (padzawarona).

Pandzadape nhaa newikinai dzakaleetta tsopetsa nalhioka nhaa linana napa-nia, apawalipeetsa nheetaka mitsha nakomi. kadzo wakaitekapedzo linako koadzoka naiñhaka. Kadzo likapakanaa pandzadape nalhio nhaa newikinai dzakaleetta.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika nheette matsiaperi piipiri irhioPantshette ñame wattaita wadanaka nhaa idenhikhetti wakaitenipe maatshika, ima lhia paniatti ñamekoa inako limatshika padenhika. Kametsa wakaiteka nanako nhapeperi idenhikhettika ñamekadanakotsa liminali imatsiatani. Iima neenika nhaa kainakaperi ipanaka nheette nhaa ñameperi. Nheette kametsa pattaita papanakani eedzawa nako. Kadzo nhaa apadapeneetta ñametsa horeka nadenhika nhaa kiniki eedzawa phipe.

Nheette nhaa matsiaperi padenhika kainakakaro matsia lhia paniatti apawal-hiape ikoame, wakaiteka nhaaha:

Pamatsiata matsia lhia paniatti, matokhotaka naatsa;

Pawa pakapa koameka papanaka lhia khedza karophatsa kainakakani;

Makanee kenani heñami riko, papharaka minitsa lipokoderiko ñamekaro ma-liomeni;

Pheta matsia nhaa linaka kainakaanirini.

KIN

IKIR

IKO

© Th

iago O

liveir

a, 20

12


Padzoma ikeñoakawaNeeni pia aapama Ñapirikoli iino Pomenhiere iito, katsa lhia naminali phiome nhaa papitaxopape pomeniperi awakadetta. Lhiawalhi tsakha neeni nhaa Ñapirikoli idzarope, lipedzattoa likintsidaka rhoa Pomenhiere iito. Nhaa lipitaxopape lhia Ñapir-ikoli madalianapia nadzawaaka. Ro-ema kadzami Ñapirikoli iinai dorome hekoapi nako rhoa Pomenhiere iito, keena rottathaka linai nhaa lipitaxo-pape pomeniperi awakadetta.

Roaako: - Ñapiriko, Nooma nowaka nhaa pipitaxopape pomeniperi !

Lhiepa khapani: - matsia haape!

Kadzo lhie phiome nhaa madaliana lianipe rolhio rhoa lino. Rodee roin-alwa nhaa ropitakaro nayo oñairhe.

Rodiakenawa rhonikowa roako, Ña-pirikoli irhio: - Lhie pipitaxopa ñame pomenikani, nhoniri idzaropedzo. Likaa kha panitsa pide Ñapirikoli kaaroka liikami.

Roako: - Pandza waakawa nhoniri idzakaleriko, neenidekha lirhio papitaxo-pape pomeniperi.

Ñapirikoli tsakha, harame yoma ikapaka lhiepa rhoa liino naakaro liñhaweri idzakale riko.

Apadaa dzolhena kena pida naakakawa liñhaweri ikhale. Naakakadanakowa matsia liwapakana lhia liñhaweri. Keena rokaite rhoa liito, koa ikhettekeena naa nakapa likhale, rokaitte matshittani ketsano, ima ñame lirhio nhaa po-meniperi lhia litsimare.

Neeni, Pomenhiere ittatha hima kadalina liomaka, litsimare, rhoepa rhoa inaro kanakaika phiomena. Keena liwanaka lhia litsimare liakaroina lhitta linai naa, naakakenawa neenikawa nha lipania, keena likaiteka, nalhio:

- Lhienhe molipi, papitaxopape nheette pakotshoxopa tsakha pawawa liko; lienhe padzoma, papitaxopa tsakha, tooli itape nheette pakotsho pawawa liko. Padeekana papitakaro nayo deepittoa.

Nadia naaka nadzakale riko, nadenhi kadzo likaite kapedzo nalhio. Kadzo pomeni roemadeka rhoa Ñapirikoli iino. Kadzopia Ñapirikoli hitaka walhio lhia padzoma. Neni liako:

- Kadzo noada watsa nalhio nhaa Walimanai.



Neemakawa nhaa papitaxopape (witto) aaha Iniali riko likepe tsakha Padzoma, Wamo padzomani, yaamo nheette Moolipi kametsa pakeetakanaa hiipai eedzawa iawakadatenaa liko. Kadzo pakapaka pedzo lhinaphia liko ini-ali iayapika liko, khaleka neenikawa eedzawa katsa pakeetaka nhaa nhapepe. Nheette aaha hamaliani riko kaidakawa hiipai ñame paketaka nhapepe.

Nheette nhaaha apana: Wamo padzomani nheette yaamo, nhaa tsakha ne-maka eedzawa nako. Lhia Yaamo madzomhenidalitsa pakapaka ooni ino-mapi iñawapo liko tsakha.

Lhia Dzawira wittoni aapana haiko, pakeetanina hamaliani riko, kadzokaro pakeeta kani nadalhipa nhaa dzakalenai ñameweriko pakapa hore eedzawa.

Neenikaawa Padzoma tsometsa nodzakale idalhipaAaha Hinirhipani idalhipa, nhaaha haiko wittope: padzoma, wamo padzo-mani, yaamo nheette moolipi. Pakeetakanaa makada lipokode riko awak-adape, heñami riko opiperi nheette tsakha eedzawa nako tsometsa dzakale yodza. Kadzo pakapa kapedzo lhinaphia lhipaite dzakale, Phitsiali iyapika-liko hore phaa lhie eedzawaka likapakana.

Pakapakaro neenikaa lhia padzoma tsometsa dzakale yodza, neeni nhaa padzoma yemakape tsometsa Loowi iipana yodza, neeni pia oopittoa awakada eedzawa, nheette naaka nakinikire wani pandza dzakale hipaitena keenani.

padzóma PAKADZEEKATAKAKARONA: padzomaIDANAKAITANI: Irene Ortiz Fontes

ROAKO | RONEWIKIKA: Mhedzeniako | Hohoodeni RODZAKALE: Hinirhipani| Phitsiali riko

Namanopeka nakhoettewaka nhaa papitaxo-papeNhaa haikonai napitaxopa nhaaka wapedzaperi wakoenai, katsa nhaa: Pad-zoma, Wamo padzomani, Dzawira wittoni, Yaamo nheette Moolipi.

Padzoma: haiko tsonetsa imakaneka, likapakanaa tsophaipe tikitsa nhaa liphe, kametsa pakeetakani eedzawaliko, liemaka heñami opiperi riko nheette tsakha iñapo yepoape.

Waamo padzomani: lhie haiko makaneepha tsotsa liodza Padzoma, kadzot-sa likapakanaa, makalitsani patsikota kadanakoni papitakaro liyo, liematsakha eedzawa nako.

Dzawira wittoni: haiko tsonetsa, pakeetakani hamaliani riko, kaidape weriko hiipai.

Yaamo: haiko makane, nakapakanaa nha liphe tsophaipetsa padzomadzotsa. Pakeetakani ooni inomapi, nheette inapoliko nheette tsakha liawiñakawa.

Moolipi: apakha daapi, kapalidali hiipai riko, litawiñawa nanako nhaa haiko makanepe. Pakoakatsa kakalikani liapidza Padzoma.

Likanakaika nheette koawadaka padzomaOopittoa likeñoakawalhi linakoapaninaa, nheette pantshette kanakaidalika walhioni whaa newikinai. Kadzo opirikotsa, nakeñoetaka nakanakaita kani nhaa hekoapinai. Kadzo wanhexopa: likadzodzo lhia tsiãli nanakhitte nhaa ikanakaita kapeni yemakape liyo, katsa lhia Pinaiwali.

Lhia Pinaiwali lirade, nheette likathade liwawa liko, kadzo lidenhideka likot-shokaro liwawa liko, lipita, likotshoaka halewakalhe liyo. Kadzo madow-henakatsa lhia liwawa liko. Kadzo liemapiaka, nakaite lhia Pinaiwali walhipali pha phiome yoodza, nakaite linako ñametekatsa pedalia piani. Pantshette pakapaka lhia kadzokaro lidenhika, lhia Pinaiwali, a hipada nako Mapanai, lhinaphiami hipadanako newiki idaaki ikoayawani linomawa nheette neeni tsakha likathakaroaphi liwawa liko.

Kadzokaro, lhia Padzoma pakathaxopa pawawa liko, nheette pakotshoaka xopa tsakhawa. Nhaaha apana wakaitenipe kadzoxopa tsakha, pawittotaxo-pape. Phiome nhaa wittonai pakoakatsa nakadaka matsia padaki, mattalikai-kapoa kedza, nheette likada ttiime lhia padaki, metsa kadzoni panhekada linakoapaninaa.

Apada likanakaika, nadzanakadanako nhaa kerawidzophe, matsiakeena irai kanaa, keena nherikaka lhia padzoma, natsikota koya likoni keena naroka lirikodani nadzananida, litakhakakarowa lhia kerawidzo.

Lhinaana liemakanaaPandzadape pakapaka ñameketsa koada nhalhio nhaapepe nhaa newiki-nai. Metsa nhaa wawherinaipe nakanakaitakani halewakalhe ikoami napitaka liyo, nakotshoka nadaki liyo, liphomitte nheniko nawhawa nhepakaro hi-wirhi ittipale, kedzako karona, naade nainawa naphianhiko (talewa), naph-iawa nawapakadaana pidzomeni, kadzo pia nadenhi liyo padzoma nhaa wawherinaipe.

Apawalhia nako koamekadanakotsa phetani, ñame pakapa lhinaana pheta-karoa nhaa. Ñame pakapa yanhekhetti koameka kainakakani, ñame tsakha nawapa nakapa koameka liemaka apawlhia nako lhia haiko nhaa wakoenai. Metsa, neeni wanhenida whaa wakoenai waakoliko panalia, katsa nhewakaan-iri nhaa haikonai iphe, namottokarowa nha waliperi, kadzoni nanako keerika nhaa junho nheette julho. Kadzo minitsa nakoani apawalhiape nako.

16

AA

WA

KA

DA

LIK

O

© Th

iago O

liveir

a, 20

12




padzóma

Neemakawa nhaa papitaxopape (witto) aaha Iniali riko likepe tsakha Padzoma, Wamo padzomani, yaamo nheette Moolipi kametsa pakeetakanaa hiipai eedzawa iawakadatenaa liko. Kadzo pakapaka pedzo lhinaphia liko ini-ali iayapika liko, khaleka neenikawa eedzawa katsa pakeetaka nhaa nhapepe. Nheette aaha hamaliani riko kaidakawa hiipai ñame paketaka nhapepe.

Nheette nhaaha apana: Wamo padzomani nheette yaamo, nhaa tsakha ne-maka eedzawa nako. Lhia Yaamo madzomhenidalitsa pakapaka ooni ino-mapi iñawapo liko tsakha.

Lhia Dzawira wittoni aapana haiko, pakeetanina hamaliani riko, kadzokaro pakeeta kani nadalhipa nhaa dzakalenai ñameweriko pakapa hore eedzawa.

Neenikaawa Padzoma tsometsa nodzakale idalhipaAaha Hinirhipani idalhipa, nhaaha haiko wittope: padzoma, wamo padzo-mani, yaamo nheette moolipi. Pakeetakanaa makada lipokode riko awak-adape, heñami riko opiperi nheette tsakha eedzawa nako tsometsa dzakale yodza. Kadzo pakapa kapedzo lhinaphia lhipaite dzakale, Phitsiali iyapika-liko hore phaa lhie eedzawaka likapakana.

Pakapakaro neenikaa lhia padzoma tsometsa dzakale yodza, neeni nhaa padzoma yemakape tsometsa Loowi iipana yodza, neeni pia oopittoa awakada eedzawa, nheette naaka nakinikire wani pandza dzakale hipaitena keenani.

PAKADZEEKATAKAKARONA: padzomaIDANAKAITANI: Irene Ortiz Fontes

ROAKO | RONEWIKIKA: Mhedzeniako | Hohoodeni RODZAKALE: Hinirhipani| Phitsiali riko

Likanakaika nheette koawadaka padzomaOopittoa likeñoakawalhi linakoapaninaa, nheette pantshette kanakaidalika walhioni whaa newikinai. Kadzo opirikotsa, nakeñoetaka nakanakaita kani nhaa hekoapinai. Kadzo wanhexopa: likadzodzo lhia tsiãli nanakhitte nhaa ikanakaita kapeni yemakape liyo, katsa lhia Pinaiwali.

Lhia Pinaiwali lirade, nheette likathade liwawa liko, kadzo lidenhideka likot-shokaro liwawa liko, lipita, likotshoaka halewakalhe liyo. Kadzo madow-henakatsa lhia liwawa liko. Kadzo liemapiaka, nakaite lhia Pinaiwali walhipali pha phiome yoodza, nakaite linako ñametekatsa pedalia piani. Pantshette pakapaka lhia kadzokaro lidenhika, lhia Pinaiwali, a hipada nako Mapanai, lhinaphiami hipadanako newiki idaaki ikoayawani linomawa nheette neeni tsakha likathakaroaphi liwawa liko.

Kadzokaro, lhia Padzoma pakathaxopa pawawa liko, nheette pakotshoaka xopa tsakhawa. Nhaaha apana wakaitenipe kadzoxopa tsakha, pawittotaxo-pape. Phiome nhaa wittonai pakoakatsa nakadaka matsia padaki, mattalikai-kapoa kedza, nheette likada ttiime lhia padaki, metsa kadzoni panhekada linakoapaninaa.

Apada likanakaika, nadzanakadanako nhaa kerawidzophe, matsiakeena irai kanaa, keena nherikaka lhia padzoma, natsikota koya likoni keena naroka lirikodani nadzananida, litakhakakarowa lhia kerawidzo.

Lhinaana liemakanaaPandzadape pakapaka ñameketsa koada nhalhio nhaapepe nhaa newiki-nai. Metsa nhaa wawherinaipe nakanakaitakani halewakalhe ikoami napitaka liyo, nakotshoka nadaki liyo, liphomitte nheniko nawhawa nhepakaro hi-wirhi ittipale, kedzako karona, naade nainawa naphianhiko (talewa), naph-iawa nawapakadaana pidzomeni, kadzo pia nadenhi liyo padzoma nhaa wawherinaipe.

Apawalhia nako koamekadanakotsa phetani, ñame pakapa lhinaana pheta-karoa nhaa. Ñame pakapa yanhekhetti koameka kainakakani, ñame tsakha nawapa nakapa koameka liemaka apawlhia nako lhia haiko nhaa wakoenai. Metsa, neeni wanhenida whaa wakoenai waakoliko panalia, katsa nhewakaan-iri nhaa haikonai iphe, namottokarowa nha waliperi, kadzoni nanako keerika nhaa junho nheette julho. Kadzo minitsa nakoani apawalhiape nako.

Koame pakapa likapakanaa limanopeka pan-dzapape nalhio nhaa newikinaiKadzo pandzadape, ñametsa pakapa koaka ikanakaita lini. Kadzo wakapak-apedzo wadzale idalhipa pakeetakani madzekainaka tsa. Horedali lhia pad-zoma wadzakale riko nheette kadzotsakha nhaa apana wakaitenhi.

Kadzo tsakha phiome nia Iniali iyapika liko nheette likepe tsakha. Lhie kad-zoni ima nanoka waikalhe nhaa nadzekatanipe fabrika liko (sabão). Kadzo nayo wadenhi nhaa wakanaikaita nipemi ikoawale nhaa haikonai. Nhaa ino-kape fabrika likhitte katsa nhaa: sabão, sabonete, sabão em pó, phiome pakotshoxopape.

Horekawa pakeetaka lhia padzoma yakaapha awakada liko, aa ñamewer-ikoitsa nadenhi kiniki nhaa newikinai dzakaleetta.

Wanheenipe maatshika padenhika nheette matsiaperi tsakha padzoma ilhioKadzo whaa newikinai aperiaha, ñame pakeeta pakapa idenhikhetti maat-shiperi padenhika lirhio liemakaro lhia padzoma. Kadzo tsakha ñame kape-dzoitsa koaka ikanakaitani, ñame wattaita wakaiteka neeni kaa maatshiperi padenhika. Metsa neeni apada wakaitenda, kadzo maatshidali padzekataka padzoma ilhio, kadzo paakakada nako awakada kinikiwa, aa neenikawa hore nhaa padzoma, patakha kana makadatsa, ñame koa padenhiri nayo, katsa maatshirika.

Kadzo matsiaperi tsa padenhika, wakaiteka pakapakaro matsia paamakada nako awakada kiniki waliaphi waa, paakaka ipedzattoa palhiotsa phetaka nhaa kanakaiperi palhiwawa. Iima anaha paakali neeni kiniki, panhekaa mano-peka kanakaiperi palhio pattainipe phetaka paakaka ipedzattoa.

Kadzo wanheka pedzo, wanhiakakarokhaawa whaa medzeniakonai, na-khoettewaka nhaa wanewikika wakhoettewaka, ima lhia wemakawa nakoami-kaani nhaa naadzawaka nhaa wanewikika, watañetakaro phiome wemakawa-liko wakhottewaaka.

saboeiro

216 A

AW

AK

AD

AL

IKO

© Th

iago O

liveir

a, 20

12©

Glen

n She

pard,

2001


aracuO

ON

IRIK

O | Á

GU

A2

taalihiipai

Hiipai ikeñoakawaWanhekaaliko wha Baniwa, opi-ittoa, lhia likapakana lhie hiipai kadzo apakoa poalidzo pam-erakarokoa lhiinipaka. Kadzopia likapakaanaa hiipai nalhio nha wapedzaperi. Lhiawalhipia, lhia hiipai kaminali daalina. Nhaapia nhaa wapedzaperi opiperi nanheka nhaa hekoapinai. Nanakhitte kakonaitepha, katsa lhia wawheri Ñapirikoli. Neeni pia tsakha nhaa malinalieni.

Doromedzolhena neemaka, walhipapenai naawa nhaa yenipettipe (mali-nalieni). Kadzodalitsa liadekawa lhia nhaniri lidenhikale rikolhe, paandzadzo tsa, naakadana kodewa nakaite minitsa nhaa neenipe nemakarotsa panttiriko nadenhikaro nhaa nadenhikale kanakaiperi hekoapiali.

Apawalipe, nhaniri ikaitepede nalhio wamodana inakoapaninaa, apaita itawiñakada ñapirikoli yapiñetakhe nakhitte. Nheette likaite yakotti meedze-nika danakopia lhie wamodana (kowai) Ñapirikoli iipiri lia liema apakoma liko (eenoliko).

Apawali dzolhena yenipettinai (malinaliene) itopika kowai, kadzotsa nakaite kapidzo nhaa nhanirinai. Nheette nakeñoa khaapani naaka naama, aini dzoite lipitana madeñhali. Nhettakhapani pida apada akhepida, nakadakarodawa nhaa madeñhalinai, keena naitaka naika, khemakaro kowaidzo nhaa. Nara-pakhaapani nakeñoa.

Liyo nakeñoetanida nhaa yenipettinai hoiwi nakapaka, nadeenhika kowai. Liphomitte naketakadzami lhia natopikada, heekoapi ikoami natopikakani, nakanhekanai iphomitte nakadzami naanhiwa awakadaliko oo kiniki riko.

Dorome hekoapi iphomitte, hoore topikai iphomitte tsakha nhaa, wamodana yapiñeta iñhaataka nalhio nhaa yenipettipe, lhia kowai haapedali, likapa lhie naamakatsa nakapakani.

Kadzoxoopa, apawali heekoapi, lidia kathinani lirikoda hekoapi keehe, natopika kadanako pamodzoa.

Kathinakada nakoni, kadaawaka pida heekoapi (dzaaliimekani), liwhietakaro nhaa yenipettinai, lhiawalhi pida madzakanidalitsa kamoi , ñaame pia pida neenika deepi.

Liokakadanakowa, Wamodana ittathakhapani nhaa yenipettipe:

- Kaphaa yanipettipe koaka ideenhiri?

Nheepakhapani:

- Ñaame koaka, wadeenhikatsa kowai!.

Nheette wamodana yaako:

- Khaale tshaa niahaa?

Nheette nako;

- Aa naaina akhepida liko!

Likapa, nheette lhiepa:

- Kowai lhiehe? Makadatsera ñametsaa kadzoka Kowai haa!, kaatsa kowai haapedali ka nhoa!.

Nheette yenipetti ittathakhapani:

- Piapoa khette wheemawa.

Kowai hiepanaa:

- Khaa pandza? Ittaitaka watsa iitakawa madaliwalhia oo likoadaaka hamoli, ñame iñhaka tsoo koaka?

Lhiadanako, yenipettinai hiepani: wattaitheeni!.

Liphomitte kakopeda kadzaamina, keena Kowai ittamaka:

- Moooo!

Liñhaatakhaapani, likaphiwida pañhataxoopa madzakani nanako nha yeeni-petti, likeñoakhapani kako kani, lípittana lhia liako maaliawa wakolikhite. Phi-ome lidaki kakokani poadza poadzame.

Kadzokadanako pida lhienhe hekoapi liixawa lhia wakapali pandza,limaaleami iyo pida lhiehe kowai yako.. Kadzo pida lhie hiipai paphianidadzo ixawa kadzo balão dzo. Kadzo likeñoakawa haanipaka lhiehe hiipai.

Hiipai yodzawaakaLhiaada linakoapanina wakaitepe koameka hiipainako iodzaawaka Nakaitekaa liodzawakaa lhia hiipai nhaa wakoenai, linakhitte likaapakanaa liawakadat-enaa nheette tsakha likanakaikanako. Nhaa neniperi hiipai anha liyapika we-makawa liko, katsa nhaaha: hiipai edzaweetta, hiipai hamalianitta nheette hiipai alapeetta. Katsa wakaitekaaka lihanipaka phiome nako Hiipai, wha medzeniakonai.

HIIPAI EDZAWEETTA

Likapakanaa haiko makanepe dzenoniperi iwakadatenaa. Neenipha na-poaadzaka wakaitenipe nanakhittena nhaa yemakape haiko iwekakapewa eedzawa liko, kadzoaha: awiñalima, mokolirima, moolirima, daapirima, poo-palima.• Nanakhittena nhaa wakaitekaa awakadanako, waniweta nha hiipai nadza-waaka, kadzoaaha: Hiipai tsitamedali; manope liodzawaaka liadaanako, wanhenipepha katsa nhaa: ewhaadali, iittadali, aamodali, iittadali. Nhaaha hiipai irhiokada hore ikhenakhenataakada nhaa paniattinai, horetsakha na-kanakaita kani nha wakoenai, napanakaro nakinikire nemaxopawa. Wakaite tsakha koaka nhaa paniatti, pattaitanipe papanaka lhiadanako hiipai tsitamed-ali, kadzoaha: maapa, palana, kaliri, aatti, piipiri, doomali, kamhero, hawadza nheette aaxi.

Hiipai paomedali eedzaweetta; haikonai dzeenoniperi iawakadatenaa tsaa-kha, poadzadalitsa ikapakaana liodza tsitamedali, imaa pholomedalikani, lidakidalitsa, kadzo likapakana tsitamedali kaidapedzo, metsa ñameka kaida-peni. Nhaa yanhekape wakoenai katsa nakaiterika kiniki ikoawalepe ka, imaa matsiaphaka paapanaka kiniki liima paomedalikani. Neeni nhaa likapakanaa liadaanako, kadzoaha: ewhaadali, iithaadali. Katsa hiipai napedzondapha nhaa wakoenai, iima pattaita papanaka phiome nhaa lipanianaa kiniki.

Wakaite tsakhaa linako liakaawa lioketakawa hiipai eedzawetta liapidza hiipai hamalianitta. Khale paketa nhaa lihaikotena, kadzonha: ponamalima, waapali-ma. Lhipaittenaa lhiapepeda, katsa nadenhirika nhaa newikinai, yemekape ñameweriko pakapa eedzawa, kadzo nakadzo nhaa yemakape Dzawinai riko. Lhiapepeda hiipaika ñamedaliphatsa kanakhenaa nalhio nhaa paniat-tinai iima kaidapedalikani. Kadzokadanatsani, nakanakaitakani napanakaro kiniki nheette maawiro. Lhiapepeda hiipaika aaha wadzakale riko wañhekani kamokoni, wakolikhitte wakaitekapoa komokokani.

Heñami hiipaitenaa lihaikotenaa ttomoperitsa, metsa lidoromeka littaita dze-noni peka nhaa haiko. Lhia heeñami imottokadawa liphomitte pakakadzaami nhaa haiko makanepe (eedzawa). Liphomitte kiniki kadzamini, dorome hek-oapi dzolheena, lidia tsenakha matsia papharakaro tsenakhani kinikiwa. • Nhaa limatsikhe heñami, katsa nhaa: daapinai hitsiakape (waroñhepi, doopottipalekha), nhette nhaa limatsikhe likeñoethe lidoromeeka napaña-wa, namottowa nhaa haikonai makanepe dzamaanaxopa limatshika, kadzo-anha: wiirali, dookoli, waana, eettipa, kamakaali, poixeni, tewirhi, toporoda.

HIIPAI HAMALIANITTA

Lihaikotena ttomoperitsa, manope namanopeka nhaa liawakadatenaa lhi-atsakha, panhenipepha katsa nhaa: maarolima, dowiririlima, heridzorolima, waittiirima, ttiñalima, koliwaipalima, anerima.

Nhaaha awakadanai tsootsa napoadzaka nadzawaka nhapaitenaa nako, pakapanhi: kaida phiadali, kaidape, kaidape potsiadali. Wakaite kana hiipai ñameperitsa papana paniatti neni. Metsa kanakaiperi kaa nhaa, liawakada tena iima katsa phetaka nhaa apadawa kanakaiperi padehixopape pantti. Liawakadatenaa nako tsakhaa paketa manope hako tapeenai.

Hiipai alapeettaDzamada likapakana liodzawaaka liawakada tenaa. Aalape eedzawetta nheette dzawinai.

Lhia alape eedzawetta likapakanaa liawakada tenaa pamodzoa peri dze-nonika nhaa haikonai, nheette dzenomi phaa linomapi ooni yodza. Katsa lirikoda pakeeta nhaa, manakhelima, popalima, dzeeka, itawa, adapena, apeña, daanada. Nhaa haikonai neniperi kanakaiperi nemakawa liko, ima nhaa nainaka iñhawadattipe kana walhio nheette kophenai irhio tsakha (hani-palia). Likapakanaa lhipaitenaa kalhiadali dekhai, manope tsakha liodzawaka lidaa nako, nhaa wanhenipepha: iithamedali, haaledali nheette eewhadali. Pakeeta tsakhaa dekai padehixopape akhepanai.

Alape dzawinaitta, likapakanaa lihaikotena ttomo peritsa, nheette yawiña kapewa khedza, iima ttomo phakatsa lhia linomapi ooni yodza. Añha tsom-etsa dzakale yodza ñane pakeeta kani. Lihaikottena nako, paketa lipoadzaka, nemakawa nhaa liawakadatena: kadzalirima, dzekalima, yawalirima, kadan-alirima, mainirima. Lihipai tenaa kadzotsa likapakana likadzodzo hiipai ala-petta eedzawa likoperi.

Nakanakaika nhaa hiipainai walhio nhaa ye-makape dzakalenairikoNhaa hiipainai, katsa lidakiikaa lhia wemali inaako (kawhiperi, mawhiperi). Hiipai nako, nakoaminaa nhaa liodzawaka lhipaitenaa, katsa liwekeeta kaawa kawhikali nalhio nhaa kawhiperi, katsa nhaa: medzeni, -tawiña, -wékawa nheette maliomenhaa.

Nalhio nhaa medzeniakonai nakoaminaa nhaa hiipainai, wanewikika khaa liko neeni nakanakaika. Wadenhika hiipai nako wakaiteka, nhaañha: hiipai eedza-wa nako, wadenhika paniatti kinikhi naako, wemaxopawa; padenhikadzami pakeñoa, pattaita papietaka tsenakha heñamiaphi, manope walhia ipho-mitteena; hiipai eedzawa nako wakeeta manope padenhixopape pantti, kanakaiperi, kadzoañha: ttophi, daapi, itanali. Hamaliani hiipaitenaa nako, paketa tsakha nhaa padenhixopa pantti, kadzoaha: ttiña, dowiriri, maaro, heridzoro.

Nheette alape riko, katsa matsiakawa paitsaletaka hanipalia.

Phiome kanakai kaa lhia hiipai, katsa wadenhikaa inipo whaa neewikinai wawinita karo, nheeta tsakha waama karo nhaa haikothenai paiñhanipe, nee-ni manope tapenai wahenipe.

Apada nadenhinida liyo nhaa opeperi medzeniakonai, katsa napatshiaka akheepanai, nakanakaita nipe manope idenhikhetti ikoawale. Nadenhi karo nhaa akhepanai nakanakaita apada hiipai likoawale petsa, liepitana deekai.

Lhinaana liemakanaaWalhio whaa medzeniakonai, wanhekaa dzamada lhinaana apawalhia (ham-oli, ooniya) kanakaiperi wadenhikaro hiipai nako, kanakaiperi nhaa lhinaana ima nakitsidataka phiome padenhikada nako kinikiwa.

Kadzo eedzawa nako, katsa pakeñoaka ipharaka khetti agosto nheette setembro nako. Outubro, novembro nako, katsa paakakaroa akapi, dezem-bro nako, katsa pakada kaa toa lidzaami yokandatti. Janeiro, fevereiro nako, katsa pamhaitakaroa kiniki. Papanakaroa, katsa nakeri nina naako nhaa março, abril nheette maio.

Heñamiaphi poadzatsa, papharaka karoa nheette pakakaroa likeñoaka, julho lia agosto nakolhe, setembro nheette outubro katsa pamhaita karoaka, no-vembro nheette dezembro papanakaroa.

Padenhikaro nhaa akhepanai, nakaitte nhaa yanhekape, lhia lhinaana paden-hikaroa katsa hamoli riko, iima mettakaro matsia nhaa dekaidape pamhaita karona liriotsa matsia dawakaapi kani, iima ñame littaita iidza kani. Katsa nhaa idenhikhetti padenhipe nhenaana liko.

HII

PA

INA

I

Neeni kawa nhaa hiipainai Iniali riko nheette likepeIniali yonitena liko pakapaka ñameka horedali lhia hiipai eedzawa. Lhia pa-keetheni pha tsometsa neepoalhe nhaa likepe lhia Iniali. Liyapika lhia ini-ali, hiipai eedzawetta pakettani padapenaa dzakale idalhipa. Kadzo wa-ñhatakapedzo lhinanaa papera liko: Iniali pokhoette pakeeta hiipai eedzawa, tsometsa liodza Wanalianaa. Phepada penaa, likeñoa Kamokodenhitte liawa, Aapidzapimi rhe. Paida likeñaoka Hidzapada liawa Coraci Iniali poawalhe. Aa likepe riko, hanipapha pakapaka eedzawa Cuyali riko. Ayali riko lhia eedzawa paketakani poawalhe phaa likeñaoka Tharanhaitte liawa liepoalhe.

Lhinipaka lhia wemakawa, hanipapha paketa lhia lhiewakakawa eedzawa hamaliani yapidza (kamokoni). Lhia lhipaiteena hore nakanakaita kani nhaa newikinai yemakape ñamewe riko pakapa eedzawa khentsa. Nheette Hama-liani hiipaittenaa ñame dalitsa papanaa paniatti neeni, katsa keñeniwe riko phaa pia oopi.

Añha dzakalenai tsome peritsa aalape dzawinai yodza, ima nhaa hiipai thewakakana hanipalia, yakaa nhaa kiniki dzakale yodza. Lhiada liko neeni nhaa hiipai dekhai.

Neeni kaawa nhaa hiipainai Akayo Hittakono-ma nheette HinirhipaniAkayo Hittakonoma nheette Hinirhipani nemaka eedzawa nako. Dzakale ipokode riko neeni nadenhikawapia hore kiniki, pandza naa heñami. Kad-zokaro neeni nhaa ilhiokape nakinikire tsometsa, heñamiaphi petsa. Nhaa kiniki eedzaawa phipe, paakawa napowana liko 15 oo 20 minuto paaketa karona nhaa.

Kadzo phitsiali inomapi riko, katsa paketaka lhia hiipai aalape eedzawetta, likeñoaka Mhaitsianhaa nheette liokatsa Eewhepa nerhe. Nhaa hamaliani hi-ipaitena pakeetakana nadzawaka liko nhaa awakada eedzawa tsope phaat-sa. Nheette Dzeka likomi poawalhe, paketapha hanipa eedzawa tsophatsa phepada penaa hamaliani tsopetsa.

17PAKADZEEKATAKAKARONA: hiipai

IDANAKAITANI: Geraldo Vargas GarciaROAKO | RONEWIKIKA:Baniwa | Hohoodeni

RODZAKALE: Sitio Caju Ponta e Ucuqui Cachoeira| Uaranã

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

© Th

iago O

liveir

a, 20

12


hiipai

Nakanakaika nhaa hiipainai walhio nhaa ye-makape dzakalenairikoNhaa hiipainai, katsa lidakiikaa lhia wemali inaako (kawhiperi, mawhiperi). Hiipai nako, nakoaminaa nhaa liodzawaka lhipaitenaa, katsa liwekeeta kaawa kawhikali nalhio nhaa kawhiperi, katsa nhaa: medzeni, -tawiña, -wékawa nheette maliomenhaa.

Nalhio nhaa medzeniakonai nakoaminaa nhaa hiipainai, wanewikika khaa liko neeni nakanakaika. Wadenhika hiipai nako wakaiteka, nhaañha: hiipai eedza-wa nako, wadenhika paniatti kinikhi naako, wemaxopawa; padenhikadzami pakeñoa, pattaita papietaka tsenakha heñamiaphi, manope walhia ipho-mitteena; hiipai eedzawa nako wakeeta manope padenhixopape pantti, kanakaiperi, kadzoañha: ttophi, daapi, itanali. Hamaliani hiipaitenaa nako, paketa tsakha nhaa padenhixopa pantti, kadzoaha: ttiña, dowiriri, maaro, heridzoro.

Nheette alape riko, katsa matsiakawa paitsaletaka hanipalia.

Phiome kanakai kaa lhia hiipai, katsa wadenhikaa inipo whaa neewikinai wawinita karo, nheeta tsakha waama karo nhaa haikothenai paiñhanipe, nee-ni manope tapenai wahenipe.

Apada nadenhinida liyo nhaa opeperi medzeniakonai, katsa napatshiaka akheepanai, nakanakaita nipe manope idenhikhetti ikoawale. Nadenhi karo nhaa akhepanai nakanakaita apada hiipai likoawale petsa, liepitana deekai.

Lhinaana liemakanaaWalhio whaa medzeniakonai, wanhekaa dzamada lhinaana apawalhia (ham-oli, ooniya) kanakaiperi wadenhikaro hiipai nako, kanakaiperi nhaa lhinaana ima nakitsidataka phiome padenhikada nako kinikiwa.

Kadzo eedzawa nako, katsa pakeñoaka ipharaka khetti agosto nheette setembro nako. Outubro, novembro nako, katsa paakakaroa akapi, dezem-bro nako, katsa pakada kaa toa lidzaami yokandatti. Janeiro, fevereiro nako, katsa pamhaitakaroa kiniki. Papanakaroa, katsa nakeri nina naako nhaa março, abril nheette maio.

Heñamiaphi poadzatsa, papharaka karoa nheette pakakaroa likeñoaka, julho lia agosto nakolhe, setembro nheette outubro katsa pamhaita karoaka, no-vembro nheette dezembro papanakaroa.

Padenhikaro nhaa akhepanai, nakaitte nhaa yanhekape, lhia lhinaana paden-hikaroa katsa hamoli riko, iima mettakaro matsia nhaa dekaidape pamhaita karona liriotsa matsia dawakaapi kani, iima ñame littaita iidza kani. Katsa nhaa idenhikhetti padenhipe nhenaana liko.

Koame pakapaka pandzadaape paketakaa hiipai eedzawaIdenhikhetti hiipai nako wakaitekaa linako lhia kinikiapani, wakaite dzamada likaapakanaa liodzawaaka: ñameweriko pakapa tsomepe dzakale nheette tsomepekawa nhaa dzakalenai.

Wakeñoeta, wakeetaka hiipai, aa tsometsa Akayo hitako noma nheette Hinirhipani yodza, kadzo neemakapedzo horewe riko hiipai eedzawa, nheette piketemiperi dzakale kaana. Lhipakawa nanhikaawa nhaa dzakaleet-ta, lhipa hanipa, likeñoawa Phitsiali manheette, liawa liepoalhe, opittoa neeni pia hore dzakale, pandza ñametsa pakapana. Katsa phiome liyapika paa-ketaka hanipattoa phiome nhaa hiipanai. Kadzo tsakhaa tsometsa dzakale yodza, neenittoa hoore phiome nhaa hiipainai.

Apadawa dzakalenai riko, kadzo neeni kawa nhaa dzakale tsomepetsa nadzawaaka tsookawatsa lhia hiipai eedzawa, lhiadawa liko poadzatsa likapa kanaa. Natawiña horephawa nhaa neewikinai apakoetta, katsa na-kanakaitaka hanipa hiipai, nadenhi karo nhaa nadenhikale hekoapiali, namat-shikaka phawa tsomepe kadanakotsa nhaa dzakalenai: ñame koame naden-hika kiniki, itsiripekana, naitsaletaka yakaa phatsa nadzakale yoodza. Kadzo pakapaka pedzo, linaako kalittalima (dzawinai) oopi keñeniwe riko pia, pandza nhaa newikinai yemakape dzakalenai neeni kawa nhaa hiepakape nheetada hoore lhiadawa liko kalittalima, nawinitakaa naiñhawa nawaketaka kadanakowa. Kadzokeena nii, nakapakana nhaa kanakaiperi yemakape neeni nheette lhipaite nako, tsokadzawa phetsa nakeetakana nhaa neewikinai.

Maatshiperi padzeakataka hiipanai irhioPhiome weemakawa liko, ñame pakapa yokakhetti horedali. Pandzadape lhia yokakhetti horedali, maatshidali kani hiipanai irhio, katsa lhiakanhe yokakhetti nadenhikaro koakadaka navenderiwa, kadzo pakapa kapedzo nhaa: natawi-ñakaro heema – idenhikhetti ñame dali wadenhi whaa medzeniakonai.

Wattaita wakaiteka ñameka pakapa wadenhinida maatshidali hiipai irhio wadzarokhaa liko. Metsa lhiawali, nakakawalhinhaa inokape yakhette, pakapa poadzaka nakawa nhaa dzakalenai, nakakawa nhaa nadenhikale fabrica liko peri, kadzoaha: tsako dzekadape, tsipalanai, piilanai. Naakakada nakowa nhaa idzaroanhetti nhapepe, katsa medzeniakonai ipekoita kanaa kalhe kat-sa, phiome koamekawa katsa.

Manope kadzokani iima ñameka naanhe nadenhikaa maatshi padaki irhio (id-zamikatti), nheete tsakhaa phiome nalhio nhaa kaawiperi yemakape hiipai riko.

Lhie lixo pandzadape wadzakale riko whaa medzeniakonai lima kema pak-apaka, kadzo kada naa mitsa liakawa, ñamekada wamatsiataaka linako koame karo wadenhi kaana, whaa dzakaletta, aphattoata hore watsa wheraphitaka wamatsiata karoni.

Padenhinipe matsiaperi hiipainai irhioOphittetsa neemaka nhaa wawherinaipe katsa nhaa iñhatakape koameka padenhika nayo nhaa kanakaiperi, kadzodalikarotsa manakaika nhaa manope koma irhio. Kadzo kinikiapani nako kametsa nakaite rika:

Padenhi panhekaroni, pomena liko: pamatsiata karo matsia lhia kiniki, pha-maitakaro lhinaana liko, ñame pakeeta makadatsa;

Pandzadape kadzo hore kapedzo wakanakaitaka nhaa idzaroañhetti ino-kape fabrika likhette, wadzakalepe riko walhiotsa wanheka nhaañha:

Walhiotsa wañheka matsia linakoapaninaa, wadenhikaro liyo nheette wapeko karoni kadzo lipirikanaa dzo;

Paitsaleta, pawinita kawa liko ñame pattaita papekoka pila, dzakale ipo-kodee riko tsakha;

Wema kawa liko kadzoaha: pantti riko, awakada liko, ooni riko nheette kiniki riko ñame wattaita wapekoka lixo, yalanawinai idzarope;

Pañhata karo nakapa matsia nhaa yenipettipe, khaleka napeko nhapepe lixo ka;

Pikeetemi, hore kada lhiapepe dzakale riko, palhio tsa pamatsiataa kakawa pakapa karo koameka papeakoka matsia nhaa kawhainaperi, tsokaa ttoana tikitsa limatsikanaa, nheette ttamhiatsa pamatsiata kani;

Koameka padenhika painaiwaka phaa neewi-kinai, apakoetta peemakawa liko

Phiome nhaa linawikitenaa lhia Iniali nheette likepe, opittoa nanhepiattoa nheette natañetapiattoa lhia nahipaitte nanewikikha nako. Nakoamina nhaa nanewikika nalhio nanakoapaninaa. Wanhemitsa, likeñoeta kawalhi liomaka hiipai, lhia Ñapirikoli liaka nakoami nhaa newikinai nakhoettewaka.

Nakoaminaa nhaa newik ina i natañeta pia nhaa kaakonaper i yarodat-t ina i . Ñamekada patañeta nhaa, madzomheni l idenhika maatshi pal-h io phaa newik ina i (na inoaka phaa nhaa yarodatt i t ta) , pandzadape ñametsa wanhekani .

Wakaite kadanako matsiaka wainaiwaka whaa, wakeñoa wadenhika lhia watañeta kakawa, kadzo pakapa kapedzo nhaaha: padenhikaro idenhikhetti apakoa liko ou apadawa newiki hipaite nako, kametsa kaakoka liapidza lhia nattalikanaa, kadzopia oopini nheette pandza kadzo tsakha. Padenhi nayo nhaa kanakaiperi panhekaromi ñamekaro kanakaina, patañeta nhaa yarodatti kakonaperi ñamekaro maatshi pemaka dzakale riko.

Oopittoa katsa nhaaka wawherinaipe ikaitekape koameka peemaka matsia painaiwaka, padzakaleriko nheette pemakawaliko, pandzadape walhiotsa wamatsiatakawa kadzo neemakapedzo nha yalanawinai.

HII

PA

INA

I

Neeni kawa nhaa hiipainai Iniali riko nheette likepeIniali yonitena liko pakapaka ñameka horedali lhia hiipai eedzawa. Lhia pa-keetheni pha tsometsa neepoalhe nhaa likepe lhia Iniali. Liyapika lhia ini-ali, hiipai eedzawetta pakettani padapenaa dzakale idalhipa. Kadzo wa-ñhatakapedzo lhinanaa papera liko: Iniali pokhoette pakeeta hiipai eedzawa, tsometsa liodza Wanalianaa. Phepada penaa, likeñoa Kamokodenhitte liawa, Aapidzapimi rhe. Paida likeñaoka Hidzapada liawa Coraci Iniali poawalhe. Aa likepe riko, hanipapha pakapaka eedzawa Cuyali riko. Ayali riko lhia eedzawa paketakani poawalhe phaa likeñaoka Tharanhaitte liawa liepoalhe.

Lhinipaka lhia wemakawa, hanipapha paketa lhia lhiewakakawa eedzawa hamaliani yapidza (kamokoni). Lhia lhipaiteena hore nakanakaita kani nhaa newikinai yemakape ñamewe riko pakapa eedzawa khentsa. Nheette Hama-liani hiipaittenaa ñame dalitsa papanaa paniatti neeni, katsa keñeniwe riko phaa pia oopi.

Añha dzakalenai tsome peritsa aalape dzawinai yodza, ima nhaa hiipai thewakakana hanipalia, yakaa nhaa kiniki dzakale yodza. Lhiada liko neeni nhaa hiipai dekhai.

Neeni kaawa nhaa hiipainai Akayo Hittakono-ma nheette HinirhipaniAkayo Hittakonoma nheette Hinirhipani nemaka eedzawa nako. Dzakale ipokode riko neeni nadenhikawapia hore kiniki, pandza naa heñami. Kad-zokaro neeni nhaa ilhiokape nakinikire tsometsa, heñamiaphi petsa. Nhaa kiniki eedzaawa phipe, paakawa napowana liko 15 oo 20 minuto paaketa karona nhaa.

Kadzo phitsiali inomapi riko, katsa paketaka lhia hiipai aalape eedzawetta, likeñoaka Mhaitsianhaa nheette liokatsa Eewhepa nerhe. Nhaa hamaliani hi-ipaitena pakeetakana nadzawaka liko nhaa awakada eedzawa tsope phaat-sa. Nheette Dzeka likomi poawalhe, paketapha hanipa eedzawa tsophatsa phepada penaa hamaliani tsopetsa.

217PAKADZEEKATAKAKARONA: hiipai

IDANAKAITANI: Geraldo Vargas GarciaROAKO | RONEWIKIKA:Baniwa | Hohoodeni

RODZAKALE: Sitio Caju Ponta e Ucuqui Cachoeira| Uaranã

© Th

iago O

liveir

a, 20

12

© Th

iago O

liveir

a, 20

12


doomali PAKADZEEKATAKAKARONA: doomaliIDANAKAITANI: Carlos Jesus Gonçalves Rodrigues

LIAKO | LINAWIKIKA: Cubeo |Dzoolemeni LIDZAKALE: Iñhaipani| Ayali riko

umari umari

18

Likeñoakawa doomaliOopi likeñoa kawalhiwa hek-oapi ñame ttoa pakapa lhia domali, lhia tsakhaa Ñapir-ikoli ñame lirhiokani lhiawalhi. Dorome iphomittena keena nhaaha phiome itsirinai naaka nama lhia kanakoapanidali hai-ko Kaalikattadapa (Kaali ihai-koni), katsa linako lhia haiko neemapia kaa nhaa paniatti paiñhanipe, nheette manope nhaa kanakaiperi peemaxopa hekoapiriko phaa newikinai.

Lidoromeka naahi ka naama lhia haiko, naka naketani. Kee-na nhaa aapanaa newikinai lhiawalhiperi nhaa Wakawenai nainatsa lhia Ñapirikoli nakai-teka nakakaroni. Kadzo natta-itakaro nheetaka phiome nhaa kanakaiperi wañhawadape.

Nakadanakoina naaka lhia haiko, aatsa pida lhia heema nainai, metsa lhia Ña-pirikoli ñame thapida lioma liaka nainai lhia heema, ima lhia heema liomaka lhi-taka lhia Dzawie (dzawimaka|malikai) lhiatsakhaa liema linako haiko. Kametsa nakeñoaka naakaka lhia haiko, ttiki ketsa Ñapirikoli ikapa liphakarowaliapi-ñeeta limañeetakaro lhia Heema. Likaite lirhio mhatsame kaa nhaaka nad-zokani ikawanaa, liako, lia karo lhita dzooka panttirikolhe. Lhiepa Ñapirikoli yaako, lidia lhitta dzooka panttirikole lhie heema. Lhiekokadanakowa lhima haiko himani lhiphakawa. Lianhekadanako lhiaka iphaliweeka haiko, kametsa lidiaka lhieko tsenakha naikalhe. Liokakadanakowa lhiiphakaromi haiko, oopi-kadzamina naaniwa phiome nhaa paniattinai, kametsa ñame rika nheetta lhia doomali, heema ikapa akania haiko yaphitte, keroani lhitani kametsa lidiaka lipanalikolhe.

Liokakadanakowa, lipanaa lhie domalixi tsometsa liipana yodza. Litawi-ñeekawa nheette kainakaka horeni, nhewakaaniriwa nhaa linaka, nhewade lipananako lhia heema. Kadzo liema limawadakatsa lhie heema lipanaliko.

Dorome iphomitte, keena Ñapirikoli yanhika yoma lia doomali, neenitha lianhiika liomami meetsa ñameka lioketami. Keena apawali hekoapi Ñapir-ikoli iakaa ikapa heemaikhale lipanalikolhe, lipadamakawa itsiri tsoitewa, lhie pootto. Liokakadanakowa, likapa aaka lipaana lhia doomali lipanapokodee. Nheette lhia Ñapirikoli lianheeka ñameka heema yakaro domalixi litathakadani, kametsa lidiaka lipanalikolhe, liwapiñeta lianhe koamekaro liaka lhita doomali.

Aapada dzolhenaa, pootto yatsenakha heema iikhale, liaka littatha doomali, meetsa ñameka lhiepa kani lhia Heema ñame tsoo lioma liaka koaka irhio

lhia doomali, ñatsoo pottokani. Liphomitte, dzamawali xopena, pootto yat-senakhawa, littatha tsenakha heema iinai, keena hape lhiepakani lia lirhio doomalixi. Littiimatani nheette liadia lipanalikolhe, liokakadanakowa, lipanaa lhia lixi, metsa ñameka kathiwini, iima lhia lixi ñamedalikeetsa matsia papa-naaka liali lirhio.

Kadzokenani keroa lhia Ñapirikoli, kamena haape likadakena liñetokaro doomalixi liodza heema, kametsa liaka heema ipana nerhe, lidee aapapi mawipi. Liokakadanako tsometsa liipana yodza, dawakalitsa koraara idaana-mi, lhireta limawipi naikalhe nhaa liinaka matsiadalipena nheette liñaa apada lhiwawa lidalhipa, lhiekokhapani lhipa doomali. Lhiadanakotsa heema yanhe-ka pootto iñetoka doomali, lhiadanakotsa lhiiniko lhiekowa liphonitte. Metsa lhieko khedzaako hia pootto ñame heema hipakani. Nhekonhikawa makada phiome, pootto ipitonhithaawa phiome haiko kawaolikoneperiko hiwakape-miwa, metsa kadzo khedzakokapedzo lhia heema liphoa bolobolome nhaa haiko. Kamena potto yaaka hiewa linomawaliko, awiña pokodaliko, heema yomatha inoaka lhia potto lidietakaro lhia lidoomale. Keroa nii ñamekapoa littaita lhiewaka potto iphomitte, keena liphoaka phiome lhidzakoliko lhia linomawa liitaka limotokaroyawa.

Dorome iphomittenaa, pootto imottoinawa liodza lidawakakaroni, lia lipana doomali yakaa lipana yodza. Dorome dzolheena, heema yenaa ikapa likalhe potto, liokakadanako likhale liittatha lhima doomali itawikenaawa nheete lhi-epa ñaameka. Kadzo maanali lhia Heema, ñametsa lioketa doomali. Lima lhia tsoite itsiri liipanakani yakaa lipanaa yoodza, ima liminali yadetha yoomani tsometsa Ñapirikoli ipanaa yoodza.

Kadzo Ñapirikoli hitaka walhio doomali whaa pandzeetta, kadzo likadakape-dzo yakotti: - kadzo watsa nalhio nhaa walimanai!.

Doomali yoodzawakaNadzawaaka nhaa doomali likeñoaka opirikotsa, Heema kawalhi ttoa liminali paniatti. Lhie linana likeñoakaawa madalikenaa; apakenaa like nhaa liinaka eewadalipe; apakenaa liinaka hipoledalipe nheette apakeena linaka aamo.

Meetsa apanakatsa lhia doomali, meetsa poadza poadzameka nhaa nadaa, nheette ñame pakapa panheekarokhaana nadzawaka, kametsa panhekanaa phiometsa doomali. Nhaa neewikinai wakoenai kametsa nanhekaa lhia pani-atti kadzoaha: doomali paniatti nheette doomali awakadeetta.

Liemakaawa doomali Iniali riko nheette likepe rikoAa Iniali iyapikaliko nheette likepe riko, limanopeka lhie neemakawa ko-amekatsa nhaa liawakadatenaa neeni peri l iyapika liko. Pakapakadanako matsia liyapikaliko lhia Iniali tikitsa neenika eedzawa (híipai napedzokawa phiome nhaa paniatti) phepada penaatsa liyapikaliko Iniali. Metsa hani-papha neenikawa lhia hamaliani, neeni lhia híipai nenakhenadalitsa, met-sa kadzokadanatsani pakeetaka lhia doomali neeni, dzakalenai inomapi nheette kinikiriko tsakha.

Liemakaawa doomali paniattiKadzo wakadzekatakakapidza Domali nako, lhia paniatti napanaka phiomeni narikokoepe nhaa dzakale inialiitta nheette likepe, kadzo nakadzodzo nhaa dzakalenai yemakapeneeni weriko eedzawa khenakhenapha lhia paniatti, neeni littaita makane haikokani, paketatsakhani kiniki riko, nhaa napananhi pepha kametsa nhaa eewaperi inaaka nheette aamodalipe.

Nheette neeni kawa nhaa dzakalenai yemakape hamaliani kaawani, neeni tsakha napania panttipokodee nheette kiniki riko. Likapakanaa nhenakhee phatsa, tsonetsa, neeni ñame hore paketakani.

Liemakaawa doomali awakadeettaNhaa lipanianaa kenhetsa paketakanha neenikaawa eedzawa. Kadzo heña-mi opiperi riko neeni paketa tsakha nhaa doomali, phiome madaliana na-khoettewaka. Wakaikaridzona aa Iniali iyapikaliko tikitsa lhia eedzawa. Nheette nhaa liikepe (Ayali nheette Koyali), pakapaka hanipa lhia neenikaawa eedzawa, kadzo mherapittinaa katsa paketa lhia doomali heñami opiperikawani nheette dzakaledapemi riko. Aa kadzokawani paketta nhaa ítsiri iñhakapenha kadzo: Heema, Daapa, Phiitsi, Pootto nheette Alidali. Nhaa itsirinai kanakaiperi kaana iima napathaaka nhaa domalixi phiome nanhikawawa.

Aa neeni kaawa hiipai kaidape (Hamaliani), ñame pakeetaka lhia doomali awakadeetta.

Liemakaawa doomali tsometsa nodzakalee yodzaTsometsa Hinirhipani idalhipa, pakeeta heñamikawani, ahaa neeni pakeeta nhaa madaliana nheette liyapikaliko lhia Phitsiali neenika eedzawakawani nheette heñami, neeni pakeetatsakha doomali.

Liemakaawa doomali paniattiPakeetaka nemakaawa nhaa doomali paniatti dzakalee inomapi nheette kiniki riko tsakhaa. Kadzotsakha aa heñami riko neenitsakhaa pakeeta nhaa doomali napania.

Ahaa neemakawa nawerakaanirinawa nhaa liinaka, neeni nanoka likhette nhaa ítsirinai tsometsa dzakale yodza, kadzo nakadzodzo nhaaha: heema, alidali, phitsi nheette pootto. Manopewali naiñoaka naiñhawa nhaa newikinai liinaka iikhette, nhaaha yemakape nakinikire daapeni riko nhaaka wawherinaipe.

Liemakaawa doomali awakadettaLiemaka phiome eedzawakawape liakawa Phitsiali nheette likepe riko tsakha, paketakani linomanheette liawaa liepoalhe. Neeni liyapikaliko ooni neeni weriko pia dzakalee opittoa, ñame peritsa pakapa pandza, pakeetaka lhia doomali neeni nheette tsaakha nhaa naheñamiteriko nhaa kadzakaliperimi neeni tsakha doomali.

Hhia doomali hipoledali katsa pakapaphalika mapanianaa nekatsa (awaka-detta phaa), pattaita paketakani phiome koamekawa likokatsa eedzawali he-ñamiriko tsakhaa. Ahaa neenikaawanha hore phaa ttoa nhaa ítsiri iñhakapena kainakakanirinha, iima yakaakatsa nadzani nhaa dzakaletta. Imali neeni phaa kattoa nhaa ítsirinai aaha neenikawani.

KIN

IKIR

IKO


doomaliPAKADZEEKATAKAKARONA: doomaliIDANAKAITANI: Carlos Jesus Gonçalves Rodrigues

LIAKO | LINAWIKIKA: Cubeo |Dzoolemeni LIDZAKALE: Iñhaipani| Ayali riko

umari

218

Liemakaawa doomali tsometsa nodzakalee yodzaTsometsa Hinirhipani idalhipa, pakeeta heñamikawani, ahaa neeni pakeeta nhaa madaliana nheette liyapikaliko lhia Phitsiali neenika eedzawakawani nheette heñami, neeni pakeetatsakha doomali.

Liemakaawa doomali paniattiPakeetaka nemakaawa nhaa doomali paniatti dzakalee inomapi nheette kiniki riko tsakhaa. Kadzotsakha aa heñami riko neenitsakhaa pakeeta nhaa doomali napania.

Ahaa neemakawa nawerakaanirinawa nhaa liinaka, neeni nanoka likhette nhaa ítsirinai tsometsa dzakale yodza, kadzo nakadzodzo nhaaha: heema, alidali, phitsi nheette pootto. Manopewali naiñoaka naiñhawa nhaa newikinai liinaka iikhette, nhaaha yemakape nakinikire daapeni riko nhaaka wawherinaipe.

Liemakaawa doomali awakadettaLiemaka phiome eedzawakawape liakawa Phitsiali nheette likepe riko tsakha, paketakani linomanheette liawaa liepoalhe. Neeni liyapikaliko ooni neeni weriko pia dzakalee opittoa, ñame peritsa pakapa pandza, pakeetaka lhia doomali neeni nheette tsaakha nhaa naheñamiteriko nhaa kadzakaliperimi neeni tsakha doomali.

Hhia doomali hipoledali katsa pakapaphalika mapanianaa nekatsa (awaka-detta phaa), pattaita paketakani phiome koamekawa likokatsa eedzawali he-ñamiriko tsakhaa. Ahaa neenikaawanha hore phaa ttoa nhaa ítsiri iñhakapena kainakakanirinha, iima yakaakatsa nadzani nhaa dzakaletta. Imali neeni phaa kattoa nhaa ítsirinai aaha neenikawani.

Likanakaika lhiehe doomaliLhia doomali kanakaidali walhio whaa baniwa nheette coripakonai. phiom-etsa kha nalhio nhaa kaawiperi iñhakape lhia paniatti. Ophittetsa iñhawa-dattikani, kadzo piatsa naiñhakani nhaa ikeñotakapeni nheette pandzette kadzokaromitsani.

Lhia nhetali naiñhawa nhaa newikinai liatsa lhia liipe, padenhitsakhaa liyo liaana pairawa, papekotsakha ttimapalikoni kophee inai. Lhiatsakha linakeexi nakanakaitatsakhani nawaketa nhaa lixi ttidze iikaa meettakaronha, lipho-mitte kamena nadeka naphoetanha patsimekaronha. Matsiapekenaa nhaa ka-mena nheetaka nhaa nadenhikaro peethewana, lhiatsa pattaita padzanakani kainia inai pairawa.

Apada limatsiaka tsakha, kainakaanirini nanoka nhaa iitsiri iñhakapeni, tsome-phatsa dzakale yodza.

Lhinaana liemakanaaKainakaakaniri lhia doomali apawalitsa pawalhianaako, likeñoa keewini setembro nako, apema pakapi keri iphomitte kametsa matsiapekeena nhaa linaka. Likeñoa lhiiwakawa março nako. Likeñoakadzami lhiwakawa liema aa-papi keri matsia kametsa liwadzakakawa. Kainakakaanirini katsa kathinaaka nha ítsiri iñhakape liinaka, kadzoaha: heema, aalidali, phiitsi nheette pootto.

Papanakadzaamini, koamekatsa lipanakaa likeñokaro kainakakani, metsa mad-zomheni kainakani madaliwalhia, likoadaka walhianako.

Likapakanaa limanopeka pandzadape nalhio nhaa newikinai dzakaleettaPandzadape nheette oopi poadza likapakanaa. Iima nalhio pia nhaa wawher-inaipe hore pia doomali kainakakaanirini nheette linaka matsiadalipe piattoa. Kadzodali ima lhia linaka pia napedzonida nhaa neewikinai, nhaatsakha nhaa itsirinai. Nheette neenipia tsakha linakoapanina nanakhite nhaa maliirinai (ko-amekadani ñamedalitsa napiñeta) nhatsakha nhaa apadawa kanhekheperi yanhekape phiome linakoapani neemakawa, linakhitte kainakaa karoa nhaa haikonai, ítsiirinai nakhitte, nheette nanhee matsia koameka lhinaana hekoapi.

Paandzadape whaa neewikinai wapañeeta nheette wamakoadaata lhia wan-heekhe, kadzo tsakha nhaa paniattinai poadzakana, manopewali matshi-peketsa linaka ñameperitsa matsia paiñhaka, iima matshipeketsana. Kadzo wakapakapidzo: linaka lhiwawa metsa ñamekaa ttiomekani (ttiopakani), ñame koame paiñhakani.

Manopewali kewikani hore meetsa ñameka kainakani oopidzo. Pantshette ñame pakeeta panheeka koadaka kadzoni, metsa nakaite nhaa wawheri-naipemikoiñai kanhekheperi aperiaha, nakapakaliko manope likhoettewaka, tapoliri riko nheette nakapakaa nhaa malirinai kedzaketsa liokakawa limat-shikaana hekoapi walhio whaa walimanai, iima whore nadenhikaa mahek-haatsa nhaa yalanawinai hekoapiriko.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika (doomali Irhio)Hapedali, whaa linewikitenaa lie wemakawa ñame pakapa wadenhinipe maatshi nalhio nhaa kanakaiperi neemakaro kadzodalitsa. Metsa neenika nhaa wadenhinipe imakape nawadzakakawa tsoometsa dzakale yodza. Kadzo waakakadanako nhaa heeñami oopiperi neenikawa nhaa doomali, iima pamhaitakadanako paakanida kametsa maliomeni.

Idenhikhetti wakaittenipe matsiaka (doomali irhio)Idenhikhetti matsiaperi lirhio nanoka linakhitte pamatsiatakaa lhie paniatti, kadzoaha:

Lipedzattoa padzekataka kiniki heñamiriko palhiotsa pakapa matsia kha neenika doomali neeni;

Papanakadanako lhie paniatti palhio tsa pheepakaa koaka nakaiteri inakoapa-ninaa nhaa pedaliapepha;

Pamatsiatakaroni litawiñakadanako ttoa waa lhie paniatti;

Pakapamiinitsa koameka pamatsiataka nhaa paniattinai;

Pakapa lhie papanaakawa khaa ñameka pakapa nhaa maapiperi iñhakapeena;

Painoa nhaa iñhakapena;

Akaada lhie paniatti panttipokodee mapittatsa pakaadaka lhie liemakawa;

Dzakalenai ipokoderiko walhio tsa wakapaka matsia nheette wamatsiata nhaa kawainaperi kapoaperi (matshiperi) fabrika likhitteperi iino;

Katsa nhaa ikadakape maatshi wadakiriko (idzamikatti metapenaperi) wain-haaka nhaa paniattinai yemakape hore weriko wapekokaa nhaapepe.

KIN

IKIR

IKO

© Ad

eilso

n Lop

es da

Silv

a/ISA

, 201

3




Documents

koaka wakanakaitali WEEMAKARO nheette MATSIAKARO WHAA aaha HEEKOAPI riko - v.2