1

KOHTILUOTTAMUS

YHTEISKUNTAA

Nuorkeskustalainen periaateohjelma

2

3

KOHTI LUOTTAMUSYHTEISKUNTAA- Nuorkeskustalainen periaateohjelma

SISÄLLYS

Johdanto 4

Tulevaisuuden Suomi-neito 6

Ihminen ja luottamus 9

Tulevaisuuden tekijöitä 11

Luotettava talous 14

Puhtauden vallankumous 17

Sivistys on luottamuksen perusta 21

Pohjoinen kotimme, eurooppalainen perheemme 24

4

Muutosten pyörteissä tulevaisuutemme rakentuu luottamuksen varaan. Luot-tamuksesta vallankäyttäjään, siihen että annettu hyvinvointilupaus pitää ja että yhteiskunta toimii epävakaammassa maailmassa. Luottamuksesta vastaantuli-jaan, siihen että viranomaisen lisäksi kannamme toinen toistemme taakkoja. Hyvinvointivaltion murroksen jättämän aukon täyttäjäksi voi muodostua tämä perisuomalainen piirre, luottamus.

Me Keskustanuoret tavoittelemme arvoillemme perustuvaa luottamusyhteis-kuntaa. Sivistys vahvistaa ymmärrystä maailmasta ja on luottamuksen perusta. Yhdenvertaisuus synnyttää luottamusta. Kestävä kehitys luo luottamusta tule-vaisuuteen. Yhteisöllisyys saa luottamaan itseensä ja toisiin ihmisiin.

Luottamusyhteiskuntaa kokoavana voimana on kokemus jaetusta ja yhteisestä, monimuotoisesta suomalaisuudesta. Perimmäinen tavoitteemme on mahdol-listaa jokaiselle yksilölle onnellisen ja tasapainoisen elämän tavoittelu. Edessä on paitsi hyvinvointimallimme peruskorjaus, myös voimauttaminen vapaaseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen.

Nuorkeskustalaisen periaateohjelman päivittäminen on ollut pitkäaikainen ta-voite. Vaalittomana vuonna 2013 palaset asettuivat asentoon, jossa nuorkeskus-talaisen maailmankuvan kartoittaminen oli mahdollista. Perustana oli analyysi maan ja maailman tilasta ja tavoitteena piirtää suuntaa tuleville vuosikymme-nille.

Yhdeksän kuukautta kestänyt ohjelmatyö kartoitti tämän päivän nuorkeskus-talaisen maailmankuvan kuulemalla laajasti Keskustanuorten kenttää ja toimi-joita. Avoimen ja vireän keskustelun pohjalta luottamuksesta alkoi punoutua ajatuksiamme yhteen sitova lanka.

Ideapajojen alustamana työryhmät ja ohjausryhmä koostivat ajatuksista tee-moittaiset kokonaisuudet sihteeristön viimeistellessä kokonaisuutta. Liittohal-litus antoi periaateohjelmalle poliittisen ohjauksen ja siunauksen. Ennen liitto-kokousta toteutettu laaja lausuntokierros kartoitti jäsentemme, sisarjärjestöjen

Johdanto

5

sekä poikkeuksellisesti myös muiden valtakunnallisten nuorisojärjestöjen huo-miot ohjelmaamme. Keskustanuorten liittokokous hyväksyi periaateohjelman 27.10.2013 Mikkelissä.

Keskustanuorten periaateohjelma ei anna yksiselitteisiä vastauksia kaikkiin ky-symyksiin. Ohjelman tarkoituksena on tuoda julki yhteinen arvopohjamme ja maailmankuvamme, sen kuinka me hahmotamme yhteiskuntaa tässä ajassa. Ohjelmaa voi kutsua yhteiskunnalliseksi kartaksi, jonka avulla liikumme yh-dessä samaan suuntaan jaetulta arvopohjalta ponnistaen.

Antti Kurvinen Teppo Säkkinen Tuomas Meriniemi Puheenjohtaja 2009-2013 Puheenjohtaja 2013- Ohjelmatyön sihteeri

6

TULEVAISUUDENSUOMI

NEITOSuomalaisuus on arvo, joka on meidän kaikkien.

7

NEITO

eidän on aloitettava tie kohti nuorkeskustalaista luottamusyhteiskuntaa.

Hyvinvointivaltion perustan murtumi-sen seurauksena hyvinvointilupauksen lunastaminen nykymallilla on muo-dostunut mahdottomaksi. Jatkuvaan talouskasvuun sidottu järjestelmä on haavoittunut pitkittyneen nollakasvun ajassa. Valtiokeskeisen hyvinvointimal-lin pohja, jatkuva materialististen tar-peiden tyydyttäminen, on kestämätön esiin nousseiden ympäristöhaasteiden ja sosiaalisen apatian myötä. Rapistu-van julkisen turvaverkon peruskorja-uksen ohessa tarvitaan rinnakkaisia järjestelmiä, jotka perustuvat elinvoi-maisten yhteisöjen sekä ydinperhettä laajemman lähipiirin varaan.

Hylkäämme vasemmiston aineeseen si-dotun massavaltion ja oikeiston menes-tyjien yksilötuottamon vanhentuneina ja eriarvoistavina. Keskustanuorten ihanteena on sosiaalisesti ja alueellises-ti ehyt, elinvoimaisten lähiyhteisöjen sekä kestävien julkisten palveluiden ja tulonjaon varaan muodostuva luotta-musyhteiskunta. Luottamusyhteiskun-ta palauttaa luottamuksen vallankäyt-täjään ja vastaantulijaan. Perimmäinen tavoitteemme on mahdollistaa jokaisel-le yksilölle onnellisen ja tasapainoisen elämän tavoittelu.

Haluamme puhaltaa henkeä ihmisiä yhdistävään kansallistunteeseen. Koko hyvinvointimallimme perusta on koke-

mus jaetusta ja yhteisestä. Tässä ajassa ihmiset määrittelevät identiteettinsä ja hakevat samaistumisen kohteita yhä useammin luokka-, kulttuuri- ja elä-mänpiirijaoista. Pirstoutumisen seu-rauksena tarvitsemme yhteiskuntaa koossapitäviä voimia. Hylkäämme tu-kahduttavan monokulttuurin ja nurk-kakuntaisen, ihmisiä erittelevän pat-riotismin. Vaalimme isänmaallisuutta, jonka tehtävä on sitoa erilaisia ihmisiä yhteen. Terve kansallistunne ei sulje pois eikä tukahduta. Samaan aikaan voi kokea olevansa kuntalainen, suo-malainen ja eurooppalainen sekä kun-nioittaa muita kulttuureita ja erilaisista elämänpiireistä kotoisin olevia ihmisiä. Suomalaisuus on arvo, joka on meidän kaikkien.

Sääntelyn ja säännöstelyn ajasta on siirryttävä kansalaisia ja tekijöitä voi-mistavaan vallan hajautukseen. Kun-tien tehtävien liian yksityiskohtaisen määrittelyn sijaan on annettava ti-laa kokeilevuudelle ja kansanvallalle. Nuorkeskustalaisessa luottamusyhteis-kunnassa maakuntien itsehallinnolla ja kansanäänestyksillä on tärkeä rooli.

M

Luottamusyhteiskunta palauttaa

luottamuksen vallankäyttäjään ja

vastaantulijaan.

8

Luottamusyhteiskunnassa vallassa ovat yhä enemmän yhteisöt. Päätoimiset johtavat luottamushenkilöt vievät pai-kallishallinnon kohti toimivampaa lä-hidemokratiaa kansanäänestysten sekä lähivaltuuston tukiessa todellisen kan-sanvallan toteutumista.

Valtion, maakunnan ja kuntien rooli on selvennettävä ja vakiinnutettava. Suomi etenee kohti kolmitasoista liittovaltiota. Kuntien ja valtionhallinnon tehtäviä siirretään maakunnille. Samalla lähi-kunnissa vaikuttamismahdollisuudet sekä lähidemokratia lisääntyvät ja kun-tien tehtävät vähenevät viidesosaan.

Yhteiskunta, maailma ja elämä muut-tuvat. Muutoksen on johdettava ihmi-sille parempaan elämään ja huomiseen. Pintaliitoyhteiskunnassa moni kuori, niin perhe kuin yksilö, näyttää kau-niimmalta kuin sisältö. Meidän on us-kallettava kysyä: ”Mitä sinulle kuuluu?”. Tasa-arvoinen yhteiskunta synnyttää luottamusta siihen, että meillä kaikilla on paikka tässä veneessä. Ihmisille on taattava samat lähtökohdat riippumatta siitä, asuuko Kontulassa vai Posiolla.

Vammaisuus tai terveydellinen rajoi-te ei saa olla este aktiiviselle kansalai-suudelle, vaan tasa-arvoisessa tulevai-suudessa jokainen on osa työelämää, yhteiskuntaa sekä yhteisöä. Luottamus-yhteiskunta huomio vammaiset sekä ajaa heidän asiaa edistämällä esteet-tömyyttä ja oikeuskysymyksiä. Van-

hemmuus on nähtävä tasa-arvoisena niin taloudellisten rasitteiden kuin vanhempana olemisen oikeuden puo-lesta – etävanhemmuuden käsitteestä on päästävä eroon. Yhdenvertaisuus on tasa-arvoa ja samoja sääntöjä sekä oikeuksia kaikille ihmisille välittämättä ihonväristä tai seksuaalisesta suuntau-tumisesta.

Yhdenvertaisuus on tasa-arvoa ja samoja

sääntöjä sekä oikeuksia kaikille ihmisille

välittämättä ihonväristä tai seksuaalisesta suuntautumisesta.

9

IHMINENJA

LUOTTAMUS

Kukaan ei saa jäädä yksin.

10

apsella on haaveita, joiden on saatava säilyä nuoruuden yli ja kantaa kohti aikuisuut-

ta. Yhteiskunnan on mahdollistettava ja rohkaistava haaveiden tavoitteluun. Pienelläkin ihmisellä on oltava luot-tamus tulevaisuuteensa. Kasvattajat vanhemmista opettajiin luotsaavat las-ta kohti itsenäisyyttä. Heillä on oltava niin oikeus kuin yhteiskunnan luotta-mus ja tuki kasvattamiseen. Lapsetkin ovat yhteisöjen jäseniä, joille annetaan vastuuta.

Perhe ja koti ovat siellä, missä sydänkin on. Perheajattelu on tuotava nykypäi-vään. Kenenkään ei pidä määritellä sitä, millainen perheesi on oltava. Perheet ovat yhteisöjä, jotka koostuvat ihmisen lähipiiristä. Uudenlainen yhteisöllisyys mahdollistaa vastuun ja huolenpidon toisista ja yhteiskunnasta. Yhteisölli-syys toteutuu paremmin hajautetussa yhteiskunnassa.

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä ke-hittyäkseen hyväksi ja tuntevaksi olennoksi. Yhteisöt ovat ihmisten va-paaehtoisesti muodostamia yhteen-liittymiä ilman taloudellisen voiton tavoittelua tai julkisen vallan pakkoa. Nuorkeskustalaisten mielestä ihmisyy-den rakennuspuuksi ja yhteiskunnan kehittämisen pohjaksi on tulevina vuo-sikymmeninä asetettava yhteisöt. Jo-kaisella on oltava mahdollisuus juuriin.Aikuisten lasten vastuu vanhenevista vanhemmistaan tunnustetaan yhteis-

kunnallisena arvona ja asenteena. Ela-tusvelvollisuus kääntyy kohti vanhuut-ta siten, että aikuistuneet lapset ottavat enemmän vastuuta vanhemmistaan. Verotuksella ja palvelumaksuilla kan-nustetaan yhteisölliseen välittämiseen ja perheyhteyden jatkamiseen myös elämän auringonlaskussa. Viime kä-dessä säädyllinen vanhuus turvataan julkisilla varoilla omais- ja kotihoitoa tukemalla ja kehittämällä asumisosuus-kuntia. Kukaan ei saa jäädä yksin.

Vapaaehtoistoiminnalla on mahdollista rakentaa ja toteuttaa uutta. Kansalais-ten ja järjestöjen vastuulle on annettava enemmän; hyvinvointipalveluja ja ih-misten perusturvallisuudesta huoleh-timista siirretään osittain yhteisöille. Osallisuuden toteutumiseksi tarvitaan yhteisöjä, joissa jokaisella on mahdol-lisuus kantaa vastuuta ja osallistua toi-mintaan yhteisön arvostettuna jäsene-nä. Tämän päivän yhteisöllisyys syntyy muuallakin kuin vain lähiympäristös-sä: se muodostuu niistä ihmisistä, joi-den kanssa kukin jakaa ajatuksensa ja kiinnostuksensa niin koulussa, töissä, verkossa kuin millä tahansa yhteydellä ympäri maailmaa.

L

Perhe ja koti ovatsiellä, missä sydänkin on.

11

TULEVAISUUDEN

TEKIJÖITÄTyönteon ja yrittäjyyden on oltava aina kannattavaa.

12

yö tarjoaa sosiaalisen yhtei-sön ja mahdollisuuden itsen-sä toteuttamiseen. Tulevai-

suuden työelämä rakentuu välittävien työyhteisöjen varaan. Työelämään on luotava uudet pelisäännöt, jotka koros-tavat ihmistä. Pelisääntöjen on oltava joustavat ja yhteiset, mutta siten, että luottamus ja välittäminen ovat molem-minpuolista. Työnantajalla on oltava luottamus siihen, että työ tehdään ja että se tehdään ammattitaidolla. Työn-tekijän on voitava luottaa siihen, että työtä on ja että hän saa siitä kohtuulli-sen palkkion; hänen on tunnettava ole-vansa luotettu osa työyhteisöä.

Luottamusyhteiskunnassa työ pitää paitsi julkisen talouden ja elinkeinoelä-män pyörimässä, myös tuottaa arvoa ihmiselle ja yhteisölle. Suomalainen työvoima ei kilpaile muun maailman kanssa niinkään kustannuksissa vaan laadussa, osaamisessa ja työkyvyssä. Yhä isompi osa työstä vapautuu pai-kasta ja ajasta riippumattomaksi. Kel-lokorttityöelämä muuttuu elämäntilan-teissa joustavaksi niin työnantajan kuin työntekijän tarpeisiin. Elämän ruuhka-vuosina on sallittua hiljentää, ja eläke-

ikään liu’utaan lyhyempää työpäivää ja -viikkoa tehden. Tavoitteena on in-himillisempi elämänrytmi ja joustojen kautta pidentyvä työura. Työelämän tasa-arvon takaamiseksi vanhemmuu-den kustannukset on tasattava kaikkien kesken. Julkisia palveluita täydentämään ja ih-misten tarpeita täyttämään tarvitaan ketteriä ja luomisvoimaisia yrittäjiä. Nuorkeskusta haluaa vauhdittaa yhteis-kunnalliseen yrittäjyyden yleistymistä Suomessa. Tämä yhteisölle hyvää tuot-tava ja kannattava liiketoimintakenttä edistäisi Suomen elinkeinorakenteen uusiutumista.

Keskustanuoret vaalii jokaisen ihmisen oikeutta kokea itsensä merkitykselli-seksi ja osaksi yhteisöä. Luokkajaon si-jaan työstä ja toimettomuudesta on tul-lut uusi yhteiskunnan jakolinja. Kaikki työ on arvokasta, niin ikäihmisen kuin opiskelijan tekemänä. Osatyökykyi-senkin on voitava kokea tekemisen ilo. Nuorkeskustalaisessa luottamusyhteis-kunnassa jokainen voi tulla toimeen yhdellä työllä kerrallaan.

Lyhyet työsuhteet ja projektiluontoi-nen työnteko ovat mahdollisuus niin työntekijälle kuin työnantajalle, mutta ennen kaikkea niiden on oltava mo-lemmille sopiva ratkaisu. Työmarkki-noiden on pystyttävä joustamaan; vain siten voidaan päästä irti kahlituista työelämän käsityksistä. Tarvitsemme muutoksen työhön suhtautumiseen.

T

Pelisääntöjen on oltava joustavat ja yhteiset,

mutta siten, että luottamus ja välittäminen ovat molemminpuolista.

13

Tekeville käsille on luotava kysyntää työmarkkinoille yhdistämällä matala palkka sosiaaliturvaan, mitkä yhdessä kattavat säällisen toimeentulon. Työn-teon ja yrittäjyyden on oltava aina kan-nattavaa. Yksikään sosiaalietuus ei saa rajoittaa työnteon houkuttelevuutta.

Keskustanuorten tavoitteena on työlli-syysasteen nostaminen neljään viides-osaan työikäisistä, joskin yhä merkittä-vämpi osa on töissä vain osa-aikaisesti. Pysyvän rakenteellisen työttömyyden seurauksena on sallittava ja arvostet-tava myös palkkatyön ulkopuolista toi-meliaisuutta. Työtäkin tärkeämpää on toimeliaisuus, valmius toimia, vaikka tekemisestään ei saisikaan rahallista korvausta. Yhdessä tekemisen meinin-ki ja talkoohengen kunnioitus on kään-nettävä uuteen nousuun.

Nuorkeskustalaisessa luottamusyhteis-kunnassa työurien on pidennyttävä. Ei vain kestävyysvajeen paikkaamiseksi, vaan koska elämme pidempään. Työ-elämässä on voitava jaksaa ja siellä on saatava olla pidempään kuin nyt. Eläk-keelle siirtymiselle ei tule olla ennalta määrättyä ikää. Kaikille taataan riittävä eläke, joka ei ole palkkio työurasta vaan turva vanhuuteen. Työura alkaa ensim-mäisestä työstä, ei tutkinnosta. Työura ei ole yksittäinen putki, vaan osa aaltoi-levaa elämäämme.

Nuorkeskustalaisessa luottamusyh-teiskunnassa jokainen kokee työs-

sään osallisuutta ja onnistumisia. Työ mahdollistaa jokaiselle elintasonsa parantamisen. Luottamusyhteiskun-nassa jokainen kokee tärkeäksi yhtei-söllisyyden merkityksen ja yhteisen hyvän luomisen. Työmaailmassa osa hakee merkitystä työn kautta ja osa merkitystä muusta elämästä työn tuel-la. Haluamme maailman, jossa ihmiset rytmittävät elämänsä itse. Joustavampi työelämä on tulevaisuutta.

Joustavampi työelämä on

tulevaisuutta.

14

LUOTETTAVA

TALOUSLuovuuteen on kannustettava ja yrittäjä saa epäonnistua.

15

TAVALuovuuteen on kannustettava ja yrittäjä saa epäonnistua.

uorkeskustalaisten ajatte-lussa ihminen on aina kes-kiössä; markkinat ja talous

ovat vain välineitä ihmisten hyvinvoin-nin ja onnellisuuden saavuttamiseen. Maailmankuvassamme yhteiskunnan tulisi olla nykyistä joustavampi ja in-novatiivisempi hyvinvoinnin tuottaja, luottamusyhteiskunta.

Nuorkeskustalainen talous näkee nyky-kapitalismin markkinatalouden vääris-tymänä. Haluamme kohti puitetaloutta, joka on sosiaalisesti ja ekologisesti kes-tävää markkinataloutta. Talouskasvu ei voi olla itsetarkoitus. Talouskasvun on synnyttävä vihreiden ja henkisten ar-vojen ehdoilla; sen on oltava laadullista kasvua. Talouskasvun on synnytettävä hyvinvointia; julkista talouttamme ei voi rakentaa talouskasvun varaan.

Omistamista ja eritoten pienomista-mista on tuettava. Perinnön saaminen ei saa muodostua kohtuuttomaksi rasit-teeksi tai johtaa perinnön myymiseen. Tavallisten suomalaisten sijoittaminen kotimaahan on säästämistä, jota on tu-ettava. Verotuksen kautta ei tavoitella lottovoittoja, vaan se on kerättävä ta-saisesti kaikkialta. Nuorkeskustalaisen luottoyhteiskunnan verotus on prog-ressiivinen sekä matala, mutta laaja. Tunnustamme yritysten merkityksen

yhteiskuntaa pyörittävinä ja siihen uut-ta tuottavina toimijoina. Vastapainoksi yritysten on ymmärrettävä vastuunsa yhteiskunnasta. Yhteiskunnan olosuh-teita on kehitettävä yrittäjyyteen kan-nustaviksi. Yrittäjyyden on oltava luon-tainen vaihtoehto itsensä elättämiseen. Luovuuteen on kannustettava ja yrittäjä saa epäonnistua. Kehittyvien yrityksien rahoitus turvataan erityisesti joukko-rahoitusta ja julkista riskirahoitusta lisäämällä. Suomi nojaa entistä enem-män pienten ja keskisuurten yrityksien varaan.

Emme suhtaudu valtionyhtiöihin ide-ologisen mustavalkoisesti, vaan omis-tajuutta on harkittava ala- ja yrityskoh-taisesti. Valtion yhtiöiden myyminen ei saa olla lyhyen aikavälin hätäratkaisu. Luottamusyhteiskunta on omavarainen siten, että huoltovarmuus säilyy.

Hankintalainsäädäntöä tulee uudistaa niin, ettei se tue markkinoiden keskit-tymistä muutaman suurtuottajan väli-seksi kilpailuksi. Lisäksi hankintalain-säädännön tulee edellyttää että julkisia palveluita tuottavien yritysten on mak-settava veronsa Suomeen, ei veropara-tiiseille.

Sopimusyhteiskuntaa on tuettava. So-pimisella on rakennettu paljon hyvää, mutta nykymuotoisena kolmikanta on ruosteessa. Luottamusyhteiskun-nassa useampi taho, niin yrittäjät sekä maaseudun toimijat että unohtamatta

N

Talouskasvu ei voi olla itsetarkoitus.

16

maan hiljaisia, osallistuu yhteiskunnan suurista linjoista päättävään keskuste-luun. Tällä laajennetulla kannalla ra-kennetaan yhteiskuntasopimusta, jossa otetaan riittävästi huomioon kaikki. Yhteiskuntasopimus antaa linjat, mutta siihen ei kuulu EU- tai energiapolitiik-ka. Työehtojen sopimisessa siirrytään lähemmäksi työpaikkakohtaista sopi-mista.

Luottamusyhteiskunta tukeutuu enem-män yhteisöllisyyteen kuin vahvaan julkiseen sektoriin. Kaikki tehtävät eivät voi olla automaattisesti julkisen sektorin vastuulla. Peräänkuulutamme vastuuta omasta itsestä sekä lähimmäi-sistä. Uudessa yhteisöihin nojaavassa luottamusyhteiskunnassa on talouselä-mässä nykyistä laajempi rooli voittoa tavoittelemattomilla ja yleishyödyllisil-lä yhteisöillä. Yksityistäminen on näh-tävä yritysten lisäksi myös yhteisöjen mahdollisuutena tuottaa palveluita. Turvallisuuteen liittyvät palvelut, kuten poliisi ja pelastustoimi, pysyvät julkis-vallan ohjauksessa.

Nuorkeskusta haluaa nostaa osuuskun-nat, säätiöt ja taloudelliset yhdistykset kunniaan, mutta vieroksuu samalla suuntaa johon osuustoiminta on ajau-tunut. Osuustoiminta on palautettava juurilleen. Suomi on yhteisöjen luvattu

maa, mutta samalla yhteiskunta, jossa tätä kolmatta sektoria ei osata riittävästi hyödyntää. Suomi ei olisi Suomi ilman kolmatta sektoria, eikä tulevaisuuden luottamusyhteiskuntaa rakenneta il-man sitä.

Nuorkeskustalaisessa luottamusyh-teiskunnassa tieto liikkuu sosiaalialan-toimijoiden välillä ongelmitta ja tu-lontasaus on siirretty lähes kokonaan Kelaan. Keskustanuorten verotuksen ja sosiaaliturvan lähtökohta on ahkeruus-takuu. Tulontasauksen keinona käyte-tään perustulomaista järjestelmää, joka progressiivisen verotuksen lisäksi to-teutetaan negatiivisen tuloverotuksen kautta. Nuorkeskustalainen perustulo-ajattelu näkee perustulon välivaiheena kohti suurempaa asenteellista muutos-ta, jossa toimeliaisuus nostaa yhteis-kuntaa jaloilleen.

Hyvinvoinnin tuottaminen on organi-soitava uudelleen. Julkinen talous on kytkettävä irti jatkuvasta taloudellisen kasvun pakosta. Käytännössä tämä tar-koittaa julkisten menojen kasvun hil-litsemistä ja julkisen talouden sopeut-tamista siten, että se kestää talouden heilahteluita ilman turvaverkon järk-kymistä. Nojaamme universalismiin: jokainen voi saada yhteiskunnan tukea, ja jokaisen on kykynsä mukaisesti osal-listuttava yhteisen taakan kantamiseen. Tärkein keino julkisen talouden vah-vistamiseksi on työllisyysasteen nosta-minen.

PUHTAUOsuustoiminta on

palautettava juurilleen.

17

PUHTAUDENVALLAN

KUMOUSMissä tahansa on voitava uida.

18

uottamusyhteiskunnassa uu-distuva haja-asutus on hou-kutteleva ja kilpailukykyinen

vaihtoehto. Maankäytön suunnittelulla voidaan rakentaa kestävä yhdyskunta-rakenne sekä vähentää energiankäyt-töä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Haja- ja maaseutuasutusalueilla vaihtoehtona voi olla kyläkeskittymien suosiminen ja kaupungeissa esikaupunkialueiden kehittäminen omiksi toiminnallisiksi kokonaisuuksikseen.

Pistemäisellä hajautuksella pystymme turvaamaan laadukkaan palvelutason kohtuullisin kustannuksin. Pistemäi-nen hajautus synnyttää eläviä, omava-raisia kyläyhteisöjä raitteineen ja viih-tyisiä puutarhakaupunkeja. Hyvinvoiva luottamusyhteiskunta syntyy, kun asumiseen annetaan vapaus ja yhdys-kuntarakentamisella taataan asumisen mahdollisuudet siellä, missä jokaisen koti on.

Haluamme viedä Suomen kohti libe-raalimpaa asumispolitiikkaa, joka poh-jautuu desentralismiin. Tätä tukee niin tieverkoston kuin tiedon valtaväylien mahdollistaminen kaikkialla Suomes-

sa. Nopea tietoyhteys on tänään osa elämäämme. Yksityisautoilulla on vain yksi suunta: ekologisuus. Vähäpäästöi-set ja turvallisemmat autot yhdessä laa-dukkaan tieverkoston ja toimivan jul-kisen liikenteen kera ohjaavat autoilua oikeaan suuntaan. Jokamiehen oikeudet määrittävät meil-le kaikille kuuluvat luontoarvot. Myös kaupunkitila kuuluu kaikille. Näemme tarpeen luoda kaupunkilaisen oikeu-det, joiden kautta voimme yhdessä hahmottaa asuinympäristön roolin yh-teiselossa.

Suomessa on aloitettava radikaali vesis-töjen puhdistus ja huoltaminen: missä tahansa on voitava uida. Itämeren ve-denlaatu ei ole yksin Suomen tai maa-talouden asia. Kosteikot ja vastaavat keinot ympäristön rasittumisen pie-nentämiseksi on ymmärrettävä tuotta-vina investointeina eikä kuluina. Tur-vetuotanto ei saa rasittaa vesistöjämme. Nuorkeskusta haluaa veden vallanku-mouksen elinkeinoelämään. Vesiosaa-minen nostaa suomalaisten korkea-koulujen kilpailukykyä globaalisti.

Maatalouden tulonjaon on muututtava oikeudenmukaiseksi. Nuorkeskusta-laisena tavoitteena on pienentää maa-talouden tukiriippuvuutta ja nostaa tilojen kannattavuutta. Suomessa eläin-ten hyvinvointiin on satsattava, minkä peruslähtökohtana on tuottajien jaksa-misen tukeminen sekä riittävät tukipal-velut. Puhtaat ravinteet ja hyvinvoivat

L

On eettistä, että otamme omasta maaperästä sen, mitä kulutamme.

19

eläimet takaavat hyvän tuoton.

Omavaraisuus ruuan osalta on suu-rempi luottamusyhteiskunnan varmis-taja kuin esimerkiksi vahva puolustus. Maailman kriisit tulevat yhä lähem-mäksi meitä, ja voimme parhaiten valmistautua niihin omavaraisuudella. Arvokas suomalainen lähiruoka on tuotettu kestävällä tavalla luontoarvoja ja luontoa kunnioittaen. Suhtaudumme geenimanipuloituun ruokaan varauk-sella.

Suomalainen metsä on enemmän kuin puupelto. Hyvin hoidetut ja luonnon moniarvoisuutta tarjoavat metsät sekä metsänomistajuuden kehittäminen ovat parasta luonnonsuojelua. Jokaisel-la metsänomistajalla on vastuu omis-tamastaan luontoarvosta: hänellä on velvollisuuksia, joita hänen on hoidet-tava joko itse tai yhteismetsäjärjestelyn kautta. Puun jalostusastetta on kasva-tettava koko puun elinkaaren ajalta. Puurakentamiseen on rohkaistava ja lainsäädännön on tuettava sitä – puu-osaaminen valjastetaan uuteen nou-suun.

Nuorkeskustalainen Suomi on kaivos-teollisuuden mallimaa. Nykyinen elä-

mäntyylimme pohjautuu luonnonvaro-jen käyttöön, jolloin meidän on oltava myös valmiita siihen, että niitä kaive-taan takapihoiltamme. On eettistä, että otamme omasta maaperästämme sen, mitä kulutamme. Tämä ohjaa luonnon-varojen kestävämpään käyttöön. Kai-vosteollisuus on saatava vahvaan suo-malaishallintaan. Kaivosten vastuuta ympäristöstä on lisättävä takuurahas-tolla, johon talletetut varat kaivosyhtiö saa takaisin hoidettuaan ympäristövel-vollisuuden täydellisesti aina kaivoksen lopettamiseen asti. Kaivosyhtiön on puhdistettava ympäristö ja palautettava se luonnonmukaiseen tilaan.

Suomen energiantuotannossa on tavoi-teltava omavaraisuutta. Energiasta yli puolet on tuotettava uusiutuvilla ener-gialähteillä, kuten tuulella, auringolla, vedellä ja bioenergialla. Vuonna 2030 Suomen on kierrättämisen kärkimaita. Kaikki, mikä voidaan kierrättää, kier-rätetään, ja lopuksi jäljelle jäävä jäte poltetaan. Kivihiilen poltosta on luo-vuttava pikaisesti omavaraisuutemme parantamiseksi. Turpeen poltosta luo-vutaan siinä vaiheessa, kun biomasso-jen käytöstä on saatu kannattava vaih-toehto. Tämän ohella maaöljyn tilalle nousevat bioöljyt. Uusiutuvan energian tuottaminen on oltava kannattavaa. Nykyiset ydinvoimalat käytetään lop-puun, mutta uusia ei enää rakenneta.

Pientalouksissa ja vapaa-ajan asunnois-sa on suosittava niihin soveltuvia vaih-

Ympäristönsuojelu on investointi, ei kulu.

20

toehtoisia energiaratkaisuja. Maatilo-jen biokaasutuotannon edistämiseksi maatiloilta vapautuvat kaasut hyödyn-netään energiantuotannossa suljetun kierron järjestelmissä. Puhtaita ener-giamuotoja, kuten maa- ja ilmalämpö-pumpuilla tuotettua energiaa, on suo-sittava myös pientaloissa. Pientuotettu energia on nähtävä osana omavaraista sähköntuotantoamme. Nuorkeskusta-laisessa luottamusyhteiskunnassa niin maaseudulle kuin kaupunkeihin on muodostunut omavaraisia yhteisöjä, jotka tuottavat itse kaiken tarvitseman-sa energian suljetussa kierrossa sekä merkittävästi myös tarvitsemansa elin-tarvikkeet. Jalostusastetta nostamalla on mahdollista tuottaa puhtaampaa energiaa. Haluamme kääntää energian kulutuksen laskuun ja aloittaa ener-giansäästötalkoot.Keskustalaisessa maailmankuvassa talo jätetään parempana seuraavalle sukupolvelle, kuin se on saatu. Tämän päivän nuorkeskustalaiset aikovat jät-tää kotimaansa seuraavalle sukupolvel-le paremmassa kunnossa, kuin sen itse saimme. Luonto on nuorkeskustalai-sessa aatteessa ihmisen kumppani, jota ilman yhteisöt ja ihmisyys eivät kykene

kehittymään. Suurpedot kuuluvat erä-maihin, eivätkä perheiden takapihoille.

Ympäristönsuojelu on investointi, ei kulu. Nuorkeskustalainen luottamus-yhteiskunta on omavarainen. Meillä on oikeus siihen, jonka me voimme itse tuottaa. Mutta omilla luonnonvaroil-la meidän on tultava myös toimeen. Meillä ei ole suoraa oikeutta muiden luonnonvaroihin. Ihmiskunta kuluttaa tällä hetkellä puolitoista maapalloa. Pi-detään huolta siitä että me, suomalai-set, emme kuluta enempää, kuin Suo-mi antaa.

Tämän päivän nuorkeskustalaiset

aikovat jättää kotimaansa seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa,

kuin itse sen saimme.

21

SIVISTYSON

LUOTTAMUKSEN

PERUSTASivistys on tiedon yhdistämistä kokemukseen.

22

uorkeskustalaisille sivistys on ylpeyttä omista juurista sekä ymmärrystä nykyisestä

ja tulevasta. Sivistys on pyrkimystä jat-kuvaan henkiseen kasvuun, avoimeen suhtautumiseen ja uuden oppimiseen. Sivistys on tiedon yhdistämistä koke-mukseen. Nuorkeskustalainen sivistys ei ylenkatso maailmanvirtauksia, tois-ten uskomuksia, aatteita tai tapaa kä-sittää elämää, muttei myöskään anna ymmärrystä ihmisarvoa rikkoville ta-voille, kulttuureille tai instituutioille. Sivistynyt ihminen tietää sekä oman paikkansa että tehtävänsä yhteiskun-nassa ja yhteisössä. Hän ymmärtää myös muiden roolin ja jokaisen yksi-lön tärkeyden arvostaen heidän panos-taan.

Sivistys on yhteisten asioiden vaali-mista ja tietoisuutta yhteisön tarinasta. Sivistyneessä yhteisössä on jokaisella mahdollisuus toimia aktiivisena osana yhteisöään – ketään ei syrjitä, eikä ku-kaan pakoile vastuutaan. Luottavassa yhteisössä yksilöllä on mahdollisuus virheisiin ja mahdollisuus oppia niistä. Virheiden pelkääminen on este kehit-tymiselle.

Sivistys on ennakkoluuloja murtava voima. Vain olemalla vuorovaiku-tuksessa erilaisten kulttuurien kanssa ihminen kykenee ymmärtämään eri-laisista lähtökohdista olevia ihmisiä. Yhteiskunnan kasvu ja kehitys ovat aina suorassa yhteydessä kulttuurin ja sivistyksen kasvun ja kehityksen kans-sa. Sivistys on voima, joka syrjäyttää

tietämättömyydestä johtuvat ennakko-luulot. Sivistynyt ihminen pyrkii ym-märtämään maailman monipuolisuut-ta, arvostaa moniäänisyyttä ja hylkii mustavalkoisia näkemyksiä.

Kulttuuri muodostuu arvoista ja kult-tuuriperinnöstä, joiden kautta ihmi-nen hahmottaa itsensä. Yhteisöllinen kulttuuri huomioi myös nuorten kult-tuurin ja elää ajassa tarjoten vaihto-ehtoja nuorten kokoontumispaikaksi. Politiikoilla ei ole oikeutta määritellä, mikä on taidetta. Yksilö pyrkii tule-maan nähdyksi ja osaksi muita ihmisiä vallitsevan kulttuurin keinoin, mutta myös sitä uudistaen. Meidän on oltava ylpeitä suomalaisesta kulttuurista.

Koulutuksen on tarjottava paitsi laaja yleissivistys ja valmiudet työelämään, myös työkalut uuden tiedon kriittiseen etsintään ja soveltamiseen sekä itsensä kehittämiseen. Tietotaito ja ymmärrys muodostuvat usein vuorovaikutuk-sessa muiden kanssa. Opiskelun on tuettava myös vertaisoppimista ja so-siaalisten taitojen kehittymistä. Paino-pisteenä on oltava selkeä muutos kohti oppimaan oppimista.

Nuorkeskustalaiset kannattavat mo-nipuoliseen sivistykseen ja elämänpi-tuiseen oppimiseen kannustavaa jous-

NPainopisteenä on oltava

selkeä muutos kohti oppimaan oppimista.

23

tavaa oppimispolkua, jota yhteiskunta tukee tarjoamalla maksuttoman suo-malaisen koulutuksen tohtoriksi saak-ka.

Sivistyksen rakentaminen alkaa jo-kaiselle lapselle kuuluvasta varhais-kasvatuksesta. Haluamme kehittää peruskoulua, joka tukee lapsen henki-lökohtaista kasvua, vuorovaikutustai-toja ja oppimistyylejä. Kouluilla täytyy olla mahdollisuus kehittää ja kokeil-la monipuolisia opetusmenetelmiä ja aineyhdistelmiä myös perinteisen oppituntikehikon ulkopuolella. Kou-lutuksen joustavia opintopolkuja on helpotettava tiivistämällä yhteistyötä lukioiden, ammatillisten oppilaitos-ten, korkea-asteen ja elinkeinoelämän kanssa. Ammattikoulutukseen on ke-hitettävä alakohtaisia koulutussopi-musmalleja. Kaavamaisista koulutus-järjestelmistä on siirryttävä joustaviin opintopolkuihin ja näyttötutkintoihin, joiden avulla opiskelijat voivat osoittaa osaamisensa, vaikka se olisi hankittu oppilaitoksen ulkopuolella. Korkea-koulujen tutkintorakennetta on ke-hitettävä kohti aitoa kaksiportaisuut-ta. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneelle on oltava monipuoliset mahdollisuudet työllistyä sekä hakeu-tua suorittamaan ylempi korkeakoulu-tutkinto myös jollain toisella alalla.

Luottamusyhteiskunnassa oppilaat ja opettajat ovat osa kouluyhteisöä, ja heille on annettava myös mahdollisuus osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Koulujen ja oppilaitosten on tarjottava

mahdollisuuksia tutustua yhteiskun-nalliseen toimintaan – koulun ovia ei voi sulkea todelliselta maailmalta. Koulutuskentän on oltava maanlaajui-sesti kattava. Toisen asteen koulutus-ta on tarjottava kohtuullisen matkan päässä kotipaikasta, ja jokaisessa maa-kunnassa on oltava tarjolla myös tut-kintoon johtavia korkeakouluopintoja.

Lasten ja nuorten toimintakyvystä on pidettävä huolta. Antiikin ajatus terve sielu terveessä ruumiissa on tuotava tähän päivään: liikunta on hyvinvoin-tia ja ruumiinkulttuuria. Emme saa tuudittautua PISA-tuloksiin, vaan mei-dän on tavoiteltava paremmin toimi-vaa yhteiskuntaa ja kykeneviä yksilöitä panostamalla ryhmätyötaitoihin, luo-vuuteen ja yksilölliseen kehittymiseen. Maahanmuuttajat on kotoutettava hei-dän kulttuuritaustansa ymmärtäen.

Yliopistojen kupla on puhkaistava kaatamalla raja-aidat yhteiskunnan, koulujen ja yrityksien väliltä. Mikään palanen tässä yhteiskunnassa ei voi olla norsunluutornissa. Yliopiston ei kuitenkaan ole tarkoitus olla vain tut-kintotehdas, vaan myös maailmanku-vaamme avaava tiede ja tutkimus ovat oleellisia. Huippuosaamista syntyy, kun riittävän monta osaajaa saa mah-dollisuuden toimia yhdessä. Hajautta-malla osaamista laajasti ympäri Suo-mea ja verkostoimalla eri alojen osaajia yhteen on mahdollista saada aikaan uudenlaista elinkeinoelämää.

24

POHJOINENKOTIMME

EUROOPPALAINEN

PERHEEMMESuomi korostaa Euroopan Unionissa pohjoisen ja harvaanasutun maan näkökulmaa.

25

LAINEN

sana arktista aluetta Suo-men kansainvälinen koti on Pohjoismaat. Se muodostuu

valtioiden, kulttuurien, luonnon ja elä-mäntavan samankaltaisuudesta. Poh-joismaat hakeutuvat yhteisessä ryhmit-tymässä osaksi G20-ryhmää.

Arktisen alueen avautuminen tuo Suo-melle mahdollisuuksia nousta logisti-seksi solmukohdaksi. Ilmastonmuutos avaa laivaväyliä ja tuo arktiset resurssit maalla ja merellä helpommin saatavil-le. Toiminta pohjoisessa vaatii ympä-ristöllistä kestävyyttä alueen hauraan luonnon takia. Öljynporaus ei sovi arktisille alueille. Koillisväylä on auki aiempaa suuremman osan vuodesta ja lyhentää ratkaisevasti etäisyyttä Aa-siasta Eurooppaan, mikä luo kysyntää suomalaiselle meriosaamiselle. Suo-mi on Arktisen neuvoston aktiivinen jäsen, joka ilman omaa rantaviivaa Jäämerelle pystyy toimimaan sillanra-kentajana alueen kestävyyden ja sen hyötyjä havittelevien maiden välillä.

Venäjä itäisenä rajanaapurinamme on Suomelle tärkeä. Suomella on suora ja välitön suhde Venäjään niin valtioval-lan kuin ruohonjuuritason toimijoiden kesken. Venäjän kieli tuodaan ruotsin kielen rinnalle valinnaisena oppiainee-na peruskouluihin ja kieltenopetuksen alkamisajankohtaa aikaistetaan. Venä-jä-osaamista on edistettävä. Suomen ja Venäjän välille syntyy viisumivapaus.

Kutsuntavelvollisuus ulotetaan suku-puoleen katsomatta koko ikäluokkaan. Tavoitteena on ikäluokan palvelemi-nen yleisessä kansalaispalveluksessa, joka on kansalaisvelvollisuus suku-puolesta riippumatta. Ase- ja siviili-palvelus muutetaan kaikkia koskevaksi yleiseksi kansalaispalvelukseksi, jonka peruskoulutuskausi palvellaan yhdes-sä, minkä jälkeen eriydytään aseelli-sen tai siviilipalvelukseen. Palvelusta kehitetään kohti katastrofien hallintaa ja nykyaikaisia sodankäynnin keinoja vastaan. Uskomme, että vähemmistö suorittaa aseellisen palveluksen jatkos-sa ja että pääpainopiste siirtyy väestön-suojeluun, valmiuskoulutukseen sekä yleisiin kansalaistaitoihin. Palveluksen kesto porrastetaan ja rytmitetään pa-remmin muuhun yhteiskuntaan sopi-vaksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on yhteispohjoismaisen puolustuskyvyn syventäminen. Muutoin Suomi säilyy sotilaallisesti liittoutumattomana. Suo-mi osallistuu sotilaalliseen kriisinhal-lintaan ainoastaan YK:n puitteissa.

Emme usko yhdenkään instituution ikuisuuteen, mutta kiistatonta on että Suomi on jatkossakin osa Eurooppaa, jossa valtiot eivät menesty ilman yhteis-

O

Suomi korostaa Euroopan Unionissa pohjoisen ja harvaanasutun maan näkökulmaa.

Venäjä itäisenä rajanaapurinamme on

Suomelle tärkeä.

26

työtä. Euroopan unionista ei tule tehdä poliittista liittovaltiota armeijoineen ja kansallistunnuksineen. EU muut-tuu luotettavammaksi valtioliitoksi, kun sen päätöksentekoa selkeytetään. Euroopan parlamentista ja hallitusten välisestä Ministerineuvostosta eli Eu-roopan unionin neuvostosta luodaan Euroopan unionille kaksikamarinen EU-eduskunta. Euroopan komissiosta tulee europarlamentille vastuunalai-nen EU-hallitus. Merkittävät päätök-set Euroopan unionissa on tehtävä molempien kamarien hyväksynnällä. Pienten maiden ääni on turvattava määräenemmistöillä päätöksenteossa. Suomi ei jää Euroopan unionissa ulko-kehälle katselemaan kun muut päättä-vät, vaan Suomi on aktiivinen vaikut-taja unionissa.

Suomi korostaa Euroopan unionissa pohjoisen ja harvaanasutun maan nä-kökulmaa. EU laajenee koko Euroopan kattavaksi ihmisoikeuksien, demokra-tian ja rauhan valtioliitoksi. Laajene-misen yhteydessä integraatio ei syvene, vaan päätösvaltaa palautuu osin jäsen-maille. Ilmasto-, energia ja luonnonva-rapolitiikassa EU on tulevaisuudessa edelläkävijä. Euro on hyödyttänyt Suo-mea, mutta siihen ei saa vaihtoehdot-tomasti hirttäytyä.

Yhdistyneet kansakunnat on kansain-välisen politiikan tärkein ja vaikuttavin toimija. Turvallisuusneuvostosta muo-dostetaan Kestävän kehityksen neu-

vosto, jonka pysyvät jäsenet koostuvat valtioiden liittoumista Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Ilman veto-oikeut-ta toimivan neuvoston muodostavat USA, EU, BRIC- maat, Afrikan unioni sekä Arabiliitto.

Suomen kehitysyhteistyömäärärahat vakiinnutetaan YK:ssa sovittuihin ta-voitteisiin. Kehitysyhteistyö keskittyy vahvuusalueisiimme koulutuksen, ympäristöteknologian sekä hyvän hal-linnon edistämisessä. Kansainvälisen yhteisön on nollattava vähiten kehit-tyneiden maiden velat. Absoluuttista köyhyyttä poistetaan bruttokansan-tuotteeseen suhteutettavalla globaalilla perustulolla. Pitkällä aikavälillä kehi-tysyhteistyö muuttuu tarpeettomaksi ja muodostuu tasa-arvoiseksi yhteis-työksi.

Kauppapolitiikka on eettistä ja mo-raalisesti korkeaa. Se tapahtuu ympä-ristöllisesti, poliittisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi ilman kerta-käyttökulutusta. Maailman kauppajär-jestön (WTO) täytyy määritellä luon-nonvarojen kestävästä käytöstä sekä ruokaturvan toteutumisesta. Yritysten

Kutsuntavelvollisuus ulotetaan sukupuoleen

katsomatta koko ikäluokkaan.

27

EU muuttuu luotettavammaksi

valtioliitoksi, kun sen päätöksentekoa

selkeytetään.

yhteiskuntavastuusta on säänneltävä kansainvälisesti sitovasti. Kansainväli-nen politiikka ei ole kauppapolitiikalle alisteista. Suomella on oltava vahvat kahdenväliset suhteet nykyisiin ja tule-viin maailman suurvaltoihin.

282014