Upload
vudung
View
235
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
5. JOULUKUUTA – 12. TAMMIKUUTA 52. VUOSIKERTANUMERO 15/2011
KESKIAUKEAMA
Ropposen murhaajat Jyväskylän kaduilla
Vittumainen miesLaulaen maailmallaKysymyksiä rehtorikokelailleYlioppilaskunta selvitti neljän haastatteluun valitun mietteitä. Uutiset 2–3
Pekka Manninen kirjoitti esikoisromaaninsa vasta,kun oli saanut potkut. Sivu 15
Eva & Manu matkustivat maatiloilla ja tekivätkeväällä ilmestyvää levyään. Vapaalla 10–11
Dekkariseikkailu
Opinto-ohjauksen tehtävänä on saada opiskelijat tietoisiksiammatillisiavalmiuksia kehittävistä opintopoluista.Harjoittelu on yksi polku, joka johtaa opiskelijan työllistymi-seen koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin. Harjoittelua tulisiolla tarjolla kaikille halukkaille, jotta sitä ei tarvitsisi hakeavarsinaisella työssäkäynnillä opiskelun aikana.
Työharjoittelu on tärkeä osa opiskelua ja auttaa opiskelijaamyös taloudellisesti. Harjoittelupaikkojen saamiseksi yliopis-to tehostaa yhteyksiään yritysmaailmaan ja julkisen hallinnontoimijoihin. Tutkintojen tulee itsessään sisältää tarvittavat työ-elämävalmiudet, jolloin kaikki opiskelijat saavat ne automaat-tisesti. Opinto-ohjauksen rooli on auttaa opiskelijaa
Molemmat ovat tärkeitä ja oleellisia työhön sijoittumisen pa-rantamiseksi. Kaikki ne toimenpiteet ja prosessit, joilla yh-teyksiä työelämän kanssa kohennetaan, ovat tärkeitä vahvis-tamaan opiskelijoiden oppimiskokemusta ja parantamaanheidän työllistymismahdollisuuksiaan.
Pelkkä perinteisen mallin opinto-ohjaus ei riitä.Tutorointijärjestelmää voidaan kehittää edelleen ja huomioi-da erityisesti esim. kansainvälisten opiskelijoiden tarpeet.Olen esittänyt, että jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilö-kohtainen urasuunnitelma. Työharjoittelu on työuran avau-tumisen kannalta avainasemassa.
UUTISET
TULOSSA
5.12.2011
2
Pikkujoulu-risteileJYYn kanssaJYYN pikkujoulua vietetäänmerellisissä tunnelmissa it-senäisyyspäivänä Ilokivessä.
Villi meno alkaa kello 18.Illan kohokohta lienee Bat &Ryyd -kaksikon nousu laval-le. Jos joku ei tiedä, kysees-sä on 80-luvulla toimintan-sa aloittanut elektronistahuumori-, pop- ja rockmu-siikkia esittävä duo.Parivaljakon tunnetuimpiakappaleita ovat muunmuassa Ehtaa tavaraa,Lentävä puliukko ja Fiilatenja höyläten.
RISTEILYLLÄ on luvassaon myös karaokea, bingoa,homotanssia ja reivipukinpiipahdus.
Linnan juhlat näkyvätscreeniltä, joten niiden mis-saamista on turha pelätä.
Paras merihenkinen asupalkitaan, joten nyt on syy-tä kaivaa sisäinen seiloriesiin.
Hou, hou, joululauluja laulamaan
PERINTEINEN yhteislaulu-tilaisuus Seminaarinmäenkauneimmat joululaulut jär-jestetään Jyväskylän kau-punginkirkossa 7. joulukuu-ta kello 15. Luvassa on sitämitä pitääkin eli yhteislau-lua, musiikkiesityksiä, jou-luisia sanoja ja lämmintätunnelmaa.
Jouluisetterveisetrapakon takaa
SUOMALAISET siirtolaisetPohjois-Amerikassa julkaisi-vat ahkerasti omia lehtiään1800-luvun lopusta asti.Pääkirjaston kokoelmanäyt-tely esittelee siirtolaislehtienyhteiskunnallisesti valveutu-neita joulunumeroita.
Näyttely on esillä 15.tammikuuta saakka.
Kaisa NissistäSytyn puheenjohtaja
Suomen ylioppilasteatteriliitto Sytyry:n puheenjohtaksi on valittu KaisaNissi Jyväskylästä. Nissi on toimi-nut pitkään mm. Jyväskylän ylioppi-lasteatterissa ja Sytyn hallituksessasekä harrastajateatterikentällä.
Salliselle uusiluottamustehtävä
Rehtori Aino Sallinen on valittuInstitutum Romanum Finlandiaensäätiön valtuuskunnan jäseneksivuoden 2012 alusta alkaen.Säätiön tehtävänä on mm. ylläpitäätieteellistä instituuttia Roomassa.
JYY tenttasi rehtorieh
Karonen
Manninen
Lyytinen
Neittaanmäki
1. Millaisena näet opinto-ohjauksen ja työharjoittelun roolin opiskelijoidentyöelämävalmiuksien kehittämisessä?
3. Miten koulutuksen kehittämiseen voitaisiin panostaa enemmän?
Tiedekunnissa on erivahvuisia opintotiimejä, joiden toimintaavoidaan koordinoiden tehostaa. Hallintokeskuksessa on myösoltava riittävät resurssit keskitettyjen tehtävien, kuten tiettyjenkansainvälisten toimintojen sekä opiskelijavalintoja koskevienjärjestelmien ja markkinoinnin hoitoon.
Koulutuksen käytännön kehittäminen tapahtuu tiedekunnissa ja laitoksilla. KTL:ssä ja kasvatustieteellisessä tiedekunnassa onasiantuntemusta, jota voidaan hyödyntää nykyistä enemmän kou-lutuksen kehittämisessä. Useilla laitoksilla on jo edistytty erin-omaisesti opetuksen muuttamisessa massaluennoista pienryhmä-työskentelyksi.
Rahoitusmallin on suurin piirtein seurattava OKM:n jako-mallia. Hienosäätöä ja yliopiston omien strategisten painotus-ten mukaisia painotuksia tulee kuitenkin tehdä.Sivuainerahoituksessa suora korvaus suoritetuista pisteistä ontehokas ja näkyvin keino. Siihen voi olla yhdistettynä perus-rahoitukseen sisältyviä velvoitteita.
Sivuaineopetuksen turvaaminen on tärkeä osa tätä kokonai-suutta ja sen osuutta ensi vuoden rahanjaossa onkin kasvatet-tu. Yliopiston opetus on järjestettävä ja rahoittava siten, ettätutkintoon kuuluvissa pakollisissa opinnoissa ei ole mitäänopiskelua hidastavia esteitä. Vapaaehtoisten sivuaineopinto-jen kohdalla kannatan täydellistä valinnanvapautta.
Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus ja oikeus opiskella yli-opistoon päästyään vapaasti juuri niita aineita, joita hän halu-aa, jos ja kun hän myös opiskelee jotakin pääainetta, johon hä-net on valittu. Pidemmällä tähtäimellä pitäisi luoda ratkaisu-ja, joissa opiskelijoiden vapaalle valinnalle on mahdollisim-man vähän esteitä.
Looginen ratkaisu on jakaa tiedekunnille resurssit samallamallilla kuin OKM on resurssit myöntänyt. Olen valmis avaa-maan sivuaineissa sisäisen voucher-järjestelmän. Siinä perus-ja jatkotutkintoon kuuluvista sivuaineopinnoista maksetaantoteuman mukaan. Tällöin paljon sivuaineita antavat laitok-set saisivat rahoituksen opintotarjontansa volyymin mukaan.
2. Miten yliopiston sisäistä rahoitusmallia tulisi kehittää?Miten varmistaisit sivuaineiden tarjonnan?
En ole osallistunut viimeaikaiseen koulutuksen kehittämiseenyliopistossa, joten en voi vastata tahan yksityiskohtaisesti.Yleisesti ottaen yliopiston kehittämisen yksi painopiste tuleeolla nimenomaan oppimisen kehittäminen ja tukeminen si-ten, että JY tunnistetaan johtavana oppimisymparistonäSuomessa.
Huomiota voisi suunnata koulutuksen aikana ja sen jälkeises-sä työelämässä erinomaisesti menestyneisiin ja kuulla heitä.Yliopiston alumnitoiminnan kehittäminen ulkomailta omak-suttujen käytäntöjen mukaisesti olisi hyvä väylä yhteistyönsäilyttämiseksi yliopiston ja sieltä valmistuneiden opiskelijoi-den välillä.
Karonen
Karonen
Manninen
Manninen Neittaanmäki
Neittaanmäki
Lyytinen
Lyytinen
4. Miten opiskelijan tulisi mielestäsi rahoittaa opintonsa?
Opintorahan ja opintolainan yhdistelmä olisi paras. Tiettyjäharkittuja taloudellisia riskejä on itse kunkin syytä toisinaanottaa, ja yliopisto-opiskelu kuuluu niihin ehdottomasti. Keskittäisin työnteon opetuksen loma-aikoihin, jolloin opis-kelusta on mahdollista tehdä varsin tehokasta.
Opiskella tulee voida ilman samanaikaista osa-aikatyötä, siisopintorahalla ja lainalla. Työjaksot, jotka samalla ovat harjoit-telua, tulisi ajoittaa kesäkuukausiin. Nopea valmistuminenmahdollistaa aikaisemmin hyvin palkatun työn ja sitä kauttavaurastumisen paremmin kuin osa-aikaisen työn hidastamaopiskelu.
Mielestäni nykyjärjestelmä on hyvä, ja vain pienet muutoksetovat tarpeellisia. Erityisesti pitäisi huolehtia siitä, että opiske-lijoiden mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun taataan, jot-ta valmistumine asetetussa määräajassa on mahdollinen. Jostarkastelemme asiaa kansainvälisesti, ovat suomalaisten opis-kelijoiden opintojen rahoituksen järjestelyt erinomaiset.
Opintorahan ja -lainan sekä asumistuen tulisi kattaa opiskeli-joiden kulut niin, että päätoiminen opiskelu olisi mahdollista.Kannatan opiskelutukien reipasta nostamista. Toisaalta myöstyökokemuksen kartuttaminen on opiskelijoille tärkeää.Opiskelulle ja osa-aikatyölle pitää löytää tasapaino niin, etteiopiskelu merkittävästi kärsi.
3
JYLKKÄRI kertoi (14/11) Keski-Suomen löytötavaratoimiston vaa-tivan löytöpalkkioita polkupyöristä,jotka he siivosivat pihoista ja pyö-rävarastoista. Isännöitsijäliiton mu-kaan menettely oli laitonta. Asiastaon tehty tutkintapyyntö poliisille.
Menettelikö löytötavaratoimistooikein, Länsi- ja Sisä-Suomenaluehallintoviraston ylitarkasta-ja Jouko Nurmi?
”Minä tulen vähän esteelliseksi tut-kimaan asiaa, jos otan siihen kau-heasti kantaa.”
Näittekö aihetta toimenpiteisiin?
”Kyllä me sitä katsotaan.”
Miten toimistoja valvotaan?
”Ei niitä nyt kauhean tiiviisti valvota.Resurssitkin ovat hyvin vähäiset.”
Milloin löytötavaratoimiston perustaminen mahdollistui?
”Muistaakseni vuoteen 2010 astisaimme käyttää tarveharkintaa. Jostoimistolle ei nähty tarvetta, lupavoitiin evätä. Nyt se on tullut vapaankilpailun piiriin.”
Mihin yksityisiä löytötavaratoi-mistoja tarvitaan?
”Sitä on vaikea sanoa.”
Kuinka paljon toimisto saa ve-loittaa tavaran omistajalta?
”Vaikea sanoa. Tavaran käyvän ar-von arvioiminen on vaikeaa ja lisäk-si yhtiöt voivat veloittaa kulujaan.”
Saisiko löytötavaratoimisto tar-jota rahaa ravintoloille heidänlöytötavaroistaan ja veloittaasenkin kuluina?
”Kai he sellaisen sopimuksen saa-vat tehdä. Jotenkin nämä yrityksetsen veloittaisivat. Eiväthän he tap-piolla hommaa tee.”
Jarno Liski
?Miten löy-tötavara-toimistojavalvotaan?
KYSYN VAAN
YTHS:llä YT-neuvottelut
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiönhallitus on päättänyt käynnistää yh-teistoimintaneuvottelut säätiön vuo-den 2012 talousarvion tasapainot-tamiseksi. YT-neuvotteluilla tavoitel-laan noin 850 000 euron vuotuisia
säästöjä, ja ne koskevat koko henki-löstöä.
YTHS:n kulujen kasvu on hidastu-nut vuosina 2009–2011. Säätiö onrahoittajiensa tahdon mukaisesti so-peuttanut toimintaansa, koska yli-opisto-opiskelijoiden lukumäärä onlaskenut. Kansaneläkelai-tos säätiöntoiminnan suurimpana rahoittajana
on edellyttänyt YTHS:ltä aiempiavuosia selvästi tiukempaa kulutasoa.Kelan rahoitusosuus YTHS:n koko-naisrahoituksesta on nyt pienempikuin viimeiseen kahteenkymmeneenvuoteen.YT-neuvotteluissa pyritään siihen, et-tä YTHS:n asiakkaille koituisi mah-dollisimman vähän haittaa.
Virtanen yliopistonhallitukseen
JYYn hallituksen puheenjohtajan teh-tävät juuri jättänyt JoonatanVirtanen, 26, on valittu Jyväskylänyliopiston hallituksen opiskelijajäse-neksi. Aiheesta voi lukea lisää leh-den sivulta 7.
hdokkaita5. Mitä mieltä olet EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskeli-joiden lukukausimaksukokeilusta ja koulutusviennistä?
Kansainvälistymisen edellyttämään opiskelija- sekä opettaja-vaihtoon on panostettava lisää. Lukukausimaksukokeilut ovatkannatettavia. JY on osallistunut varsin aktiivisesti koulutus-vientiin, ja erityisesti on tärkeää olla mukana kehitysyhteis-työssä sekä yhteyksien luomisessa Euroopan ulkopuolelle.
En pidä lukukausimaksuja toistaiseksi tarpeellisina. Ne eivätole merkittävä rahoituslähde yliopistolle.
Kansainväliset maisteriohjelmat ovat tärkeitä rekrytointi-kanavia tohtoriohjelmiin. Ilman lukukausimaksuja tämä rek-rytointipohja on laajempi. Koulutusvienti on kannatettavaasia.
Kannatan molempia, jos niiden avulla voidaan lisätä yliopis-ton näkyvyyttä ja resursseja.
Lukukausimaksukokeilu epäonnistui mm. Ruotsissa, ja näensen yrittämisen melkoisena riskinä. Antaa hyvin resursoidunAalto-yliopiston kokeilla lukukausimaksuja.
Suomella on hyvä maine, ja myös me voisimme perustaa si-vukampuksia joihinkin maihin. Tämä myös lisäisi opiskeli-joiden kansainvälistymismahdollisuuksia.
6. Miten kehittäisit Jyväskylän yliopiston sisäistä viestintää ja avoimuutta?
Tärkeää on, että muutostilanteissa kaikki yksiköt pääsisivät mu-kaan suunnitteluun jo ideointivaiheessa. Viestintä ei saa olla pel-kästään virallisia ilmoituksia tapahtuneista asioista.
Sisäisen viestinnän ensisijaiset kanavat ovat hyvin toimivat verk-kosivut (UNO ja ISA) mobiiliversioineen sekä sähköiset tiedot-teet. Myös Jylkkäri voi toimia nykyistä paremmin yliopiston tiedotuskanavana.
Hallinnon tulee olla avoin ja läpinäkyvä kaikkia sidosryh-miä kohtaan. Yliopiston sisäinen viestintä toimii käsittääk-seni tällä hetkellä hyvin hallinnosta ulospäin. Toiseen suun-taan näyttää kokemus olevan usein toisenlainen. Tätä voi-daan parantaa jalkautumalla ja kuuntelemalla tarkkaan, mi-tä opettajat, tutkijat ja opiskelijat odottavat johdolta.
Jyväskylän yliopiston viestintästrategia eri ryhmille analy-soidaan systemaattisesti ja sitä kehitetään tarkoituksenmu-kaisesti. Viestintää laitoksilla ja tiedekunnissa vahvistetaansujuvan tiedonkulun edistämiseksi, ja Jyväskylän yliopistonmonipuolista viestintäkoulutusta hyödynnetään kattavastikoko yliopistossa.
Kysymykset ja vastaukset kokonaisuudessaan: jylkkari.fi
Karonen
Karonen
Karonen
Manninen Manninen
Manninen Neittaanmäki
NeittaanmäkiNeittaanmäki
Lyytinen Lyytinen
Lyytinen
TOIMITUS SUOSITTELEE
Tämän ilmestyessä JYYn hallitus pitäisi
olla valittu. Hallituksesta on tulossa
suuri ja monenkirjava. Kymmenhen-
kisen hallituksen puheenjohtajaksi noussee
Pörssi&Dumpin Kalle Jokinen, joka on kulu-
van kauden istunut Jylkkärin johtokunnas-
sa. Lyhykäisen tuttavuuden perusteella
Jokinen vaikuttaisi olevan taustaryhmässään
enemmän palestiinalaishuivi- kuin liituraita-
siipeä. Kauppatieteilijöiden hallitusvaltaa ka-
vahtavat helpottuvat tietäessään, että
Agoran marmoriaulasta ei Opinkiven halli-
tusbunkkeriin marssi kiiluvasilmäinen nuor-
kauppakamarilainen aikeenaan panna hai-
semaan muodinmukaisimmin konsultti-
opein.
Tuleva hallitus pääsee jo pohtimaan isoja
kysymyksiä liittyen uudis- ja korjausra-
kentamiseen. Kortepohjan MNOP-talo, eli
tuttavallisemmin DDR alkaa olla peruskor-
jauksen edessä. Soluhuoneistojen muuttami-
nen yksiöiksi ei tiettävästi tule oikein kysy-
mykseen kantavien rakenteiden vuoksi.
Niinpä jopa rakennuksen purkaminen on
harkittavien vaihtoehtojen joukossa. Vaikka
se osoittautuisi taloudellisesti perustelluksi,
saattavat rakennushistorialliset arvot tulla es-
teeksi, sillä ylioppilaskylä on merkittävä suun-
nannäyttäjä suomalaisessa lähiörakentami-
sessa.
Myös Ilokiven remontti on edessä.
Suunnitelmissa lounasravintola laajenisi ko-
ko keskikerrokseen. Silloin työntekijöitä pi-
täisi sijoittaa esimerkiksi ylimpään kerrokseen
tai jonnekin muualle. Joka tapauksessa se tar-
koittaisi vuokratulojen menetystä.
Pian tämän lehden ilmestyttyä pitäisi syn-
tyä valinta myös Jyväskylän uudesta reh-
torista. Ehdokkaat on tätä kirjoittaessa haas-
tateltu ja passitettu psykologisiin testeihin.
Petri Karonen tarjoaa it-
seään vahvana johta-
jana. Kalle Lyytisellä
olisi Amerikan-ko-
kemusta ja etäisyyttä nykyiseen hallintokult-
tuuriin. Toisaalta Matti Manninen on haku-
prosessissa tiettävästi vahvistanut asemiaan.
Neittaanmäen mahdollisuuksia pidetään ylei-
sesti heikkoina.
Voisi ajatella, että hallitus saa tuntuvasti
vahvemman roolin, mikäli valituksi tulee
Lyytinen, joka on viettänyt viime vuosikym-
menen Yhdysvalloissa. Pidetäänkö Karosta lii-
ankin vahvana johtajana, kun yliopisto vii-
mein siirtyy pois Aino Sallisen komennosta?
Vai olisiko Manninen hallitukselle tässä suh-
teessa mieluinen kompromissi edellisten
väliltä?
Jarno [email protected]
JOULULAULUT (perinne).
Jyväskylässä voi laulaa asenteella tai perin-
teisesti. Kynnyksessä tai kirkossa.
PIKKUJOULUT (kemut).
Hei tonttu-ukot tissutelkaa, nyt on
pikkujoulukausi.
MYYJÄISET (ostostelua).
Joulumieltä ja lahjoja yhdellä
piipahduksella.
4
JohnPajunen
VIRALLINEN terveysvalistus yrittää tunkea
leipää kansalaisten kurkusta alas, ja ymmär-
rettävästi valistaja on ihmeissään kun leipä ei
teekään ihmisiä tyytyväisiksi. Uskoakseni vi-
rallinen valistaja on lisäksi pahoittanut mie-
lensä kun sen auktoriteetti ei olekaan riittä-
vä perustelu leivän terveellisyydelle tai vas-
taavasti voin epäterveellisyydelle. Mutta
eräänlaista sirkushuvia auktoriteettien
haastamisesta sentään on saatu, jos ei muu-
alla niin ainakin vertaisarvioidussa someissa
ja niiden keskusteluita muka ansiokkaasti
uutisoivissa lehdissä.
TALOUDEN uutisointi on mahtavaa, koska
siellä on jatkuvasti meneillään kriisi tai jotain
muuta jännittävää. Taloudessa ei muinoin
tuntunut koskaan tapahtuvan mitään yhtä
mieltä kuohuttavaa. Markan kurssi suhteessa
dollariin tai ruplaan ei hytkäytä. Mutta eu-
ron olemassaolon järkkyminen vastaa jännit-
tävyydeltään elokuvaa, jossa maailma eli
Yhdysvallat on tuhoutumassa, ja pelastavan
sankarin onnistumista jännittäessä kynnet
uppoavat käsinojaan.
ENSI VUONNA edessä on taas vaalit, ja jo
tänä vuonna on päässyt seuraamaan kamp-
pailua kun ehdokkaat esittävät mielipitei-
tään. Toimittajatkin voivat olla innoissaan
kun heidän ohjelmassaan tulee esiin mielipi-
de-ero. Mahtavaa draamaa! Eivätkä ohjel-
mat ole liian pelottavia, presidentiltä kun on
valtaoikeudet viety, ja presidentti valitaan
suoralla kansanvaalilla. Silti on jännää kun
voi olla valitsemassa arvojohtajaa.
Ihmiset useinkin kokevat olonsa parem-
maksi saatuaan plaseboa.
JOILLAKIN lääkkeillä on silti todellinen vai-
kutus, siis lumevaikutusta voimakkaampi vai-
kutus. Vaikka vaalit ja niiden käsittely me-
diassa jäävätkin merkittävyydeltään hassujen
kissavideoiden tai talousasiantuntijoiden ta-
solle, ja kansanterveyden vaalijoilla on
vastassaan kansanasiantuntijoiden armeija,
ei totuuden tavoittelu vakavassa mielessä ole
mieletöntä. Todellinen lääke olisi kriittinen
ajattelu.
Jokinen vaikuttaisi olevan taustaryhmässään enemmän palestiinalaishuivi- kuin liituraitasiipeä.”
pääkirjoitus5. joulukuuta 2011
Nähdään ensi vuonna
Opinkivi, I kerros, huoneet 119–120Keskussairaalantie 2, 40600 JyväskyläFaksi (014) 260 3928Sähköposti [email protected], nettisivut www.jylkkari.fiPäätoimittaja Jarno Liski 010 423 4509, [email protected]
Toimittaja Elina Mäenpää010 423 4510, [email protected] Tommi Puska010 423 4511, [email protected] kuva: Tommi PuskaPainos 7 000 kpl. Painopaikka I-printOy, Seinäjoki, puh (06) 418 6750.ISSN 0356–7362.
JYVÄSKYLÄNYLIOPPILASLEHTI
NÄKÖKULMIA
REUNAHUOMAUTUS
Plaseboa kansalle
VIIME JYLKKÄRISSÄ ollut artikke-
li ”Löytöpalkkio omasta pyörästä”
herätti rutkasti ajatuksia Jyväskylän
ylioppilaslehden verkkosivuilla. Tässä
poimintoja:
”Tuossa on tehty homma myös vää-
rinpäin. Järkevää on, että homman
hoitaja (taloyhtiö tai se löytötavara-
toimisto) merkitsee pyörät lapulla,
jossa lukee ”taloyhtiö siivoaa hylätty-
jä pyöriä. Jos käytät pyörääsi, POISTA
TÄMÄ LAPPU. Pyörät, joissa on lappu
viedään varastoon xx.xx.2011, jonka
jälkeen voit kysyä niitä paikasta y.”
Ei ole mitään järkeä, että 100 hen-
keä kukin virittelee jotain erillisiä lap-
puja ja ehkä päivittäin käyttää pyö-
rää, jossa pitäisi sen lapun pysyä kyy-
dissä. Ne laputtaa kerran hyvin no-
peasti, kun printtaa ja laittaa kumi-
nauhalla sen lapun kiinni. Sitten 3–4
viikon jälkeen vie ne pyörät pois, jois-
sa on lappu.
Samoin ei jää homma siitä kiinni,
katsooko ilmoitustaulua, vaan sen nä-
kee stongassa. Sen kun nykäisee la-
pun roskiin (on se hyvä silti ilmoitus-
taulullakin mainita).
Miten tämä on niin vaikeaa…
Väärinpäin
”Joskus elämässä vaan pitää nuolla
haavojaan. Ei aina voi olettaa, että jo-
ku toinen tekee sinun puolestasi ja jo-
ku toinen hoitaa sinun asiasi”, Virta
toteaa.
No jo on älytöntä touhua. Älkää
nyt pyöräilijät vaan missään tapauk-
sessa maksako mitään kenellekään
varastetuista pyöristänne! Taloyhtiö
järjesti massaoperaation, joten talo-
yhtiön kuuluu olla vastuussa. Tar-
peeksi paljon tutkintapyyntöjä polii-
sille, niin eiköhän mene viesti perille.
Varkaat kuriin
Itse tekisin tuollaisessa tapauksessa ri-
kosilmoituksen varkaudesta. Tilanne
on verrattavissa siihen, että taloyh-
tiön pihaan jätetty vieraan pyörä käy-
dään viemässä pois. Ei yksipuolinen
”merkkaa pyöräsi tai se varastetaan”
-ilmoitus ole mikään sopimus, jonka
perusteella voisi tehdä toisen omai-
suuteen kajoavia toimenpiteitä.
Laintuntija
Kyllähän tässä on kyse selkeästä
varkaudesta. Kaksi viikkoa käyttä-
mättä olleet pyörät eivät todellakaan
ole mitään löytötavaraa.
Ja kyllä noihin ”elämässä saatuihin
haavoihin” pitäisi olla jokin itseaiheu-
tettu syy. Taloyhtiöhän tuossa niitä
haavoja asiakkailleen tilaa.
Pyöräkellarien siivoamisen suosit-
telisin taloyhtiön hoitavan itse, ja lah-
joittamaan pyörät hyväntekeväisyy-
teen tai myymään ne itse.
Ensimmäisen kommentin mukai-
nen menettely on myös kannatetta-
va tapa selvittää hylätyt pyörät.
Joona Nuutinen
Itse asun kyseiselle alueella, ja meikä-
läisen talossa tuo ilmoitus oli seinällä
reilun viikon. Kolmena päivänä yritin
huoltoyhtiöön soittaa ja kysellä että
mitäköhän tämä pyörän ”merkitse-
minen” oikein tarkoittaa?”
Neljäntenä päivänä huoltoyhtiöstä
vastatattiin ja kerrottiin että jonkun
sortin merkkiä nimeä yms., joita po-
liisilta muun muassa saa hankittua
pyörään kiinni.
Laitoin pyörän telineseen kahdella
lukolla kiinni, ei lähteny varastoon.
Onneksi.
Sivustakatsoja
Kapakat, ilon jaunohduksen hallit
Kaljassa on unohdus. Opiskelijan
elämä on köyhää mutta hauskaa,
uskotaan. Ulkopuoliset eivät tiedä,
että opiskelija elää niukkuuden ta-
loudesta ja pitää hauskaa silloin
kun pystyy. Ehkä kerran viikossa,
keskimäärin; jotkut useammin.
Hauskanpidolla tarkoitan kapakas-
sakäymistä. Kapakkaan mennään
ryyppäämään ja hakemaan petika-
veria. Asumistiheyteen nähden
Jyväskylässä on valtavasti ravinto-
loita, mutta onko sellaista, jossa
opiskelija voi viihtyä? Toisaalta ih-
miset luovat hengen paikkaan, jos-
sa käyvät. Onko Jyväskylässä kult-
tuurikapakkaa? Mikä on kulttuuri-
kapakka?
Jyväskylän ylioppilaslehti (31.3.1982)
5
Kellastuneet sivutPäiväsaikaan sain positiivista
palautetta, mutta yöllä ihmisten viha purkautui. Kerran jouduin nouse-maan häkistä ulos, kun ympärillä
ollut väki kävi liian aggressiiviseksi. Eläinaktivisti Matti Hetemäki kertoo hetkistään häkissä
Jyväskylän kävelykadulla (Keskisuomalainen 17.10.)
Niina, 24 , markkinointi
”Kaikki yhtä huonoja.”
Chad Edwards, 26,
corporate-environmental
management
”En lue dekkareita. Lempikir-
jailijani on Paul Hawken.”
Pauliina Tuomela, 21,
suomen kieli
”Apua, en lue dekkareita.
Pienenä luin Neiti Etsiviä.”
Kuka on suosikki-dekkaristisi?
GALLUPLYHYESTI
Jylkkäri haluaa tietää, mitä lukijat ajattelevat. Lähetä mielipiteesi sähköpostitse osoitteella [email protected] taitekstiviestillä p. 045 1371957. Kirjoita lyhyesti. Toimitus varaa oikeuden lyhen-tää ja käsitellä kirjoituksia tar-vittaessa.
VAPAASANA
IRTO
KUVA
Pikkuinen Tarja ja pikkuinen Pentti tervehtivät Suomen käsityön museon ikkunassa. Nukketaiteilijoiden perinteinen joulunajan näyttely on tänä vuonna Linnan juhlat.
TOMMI PUSKA
Viivi Keikkala, 18,
Puheviestintä
”Neiti Etsivien kirjoittaja.”
6
JYYPÄÄ
PYÖRÄILIJÄT ja kävelijät niputetaan liian usein samaksi
moottorittomaksi massaksi kevyen liikenteen nimikkeen alle. Tästä on
tultava loppu. Keskustan liikennekehittämissuunnitelma antaa viitteitä
turvallisuuden parantumisesta liikuttaessa kävellen ja pyöräillen sekä
viihtyvyyden parantumisesta keskusta-alueella. Tämän saman työn tulee
tulla vahvasti myös kampuksille, jotta kompaktista Jyväskylästä muotoutuu
moderni kaupunki liikkua kätevästi kävellen ja pyörällä.
Jyväskylään tulija kiinnittää heti huomiota pyöräilijöiden määrään.
Tiiviinä ja opiskelijavaltaisena kaupunkina Jyväskylä on oivallinen paikka pyö-
räillä ja edistää sitä. Tämä luo Jyväskylän yliopistolle loistavat puitteet profi-
loitua pyöräilykampukseksi. Pyöräily on olennainen ja näkyvä osa arjen opis-
kelijaelämää, jota yliopisto haluaa tukea Student Life -konseptillaan. Lisäksi
kaikki kampukset, Seminaarinmäki, Mattilanniemi sekä Ylistönrinne ja -mä-
ki, sijaitsevat polkaisuetäisyydellä toi-
sistaan ja keskustasta, mikä tekee eko-
logisesti liikkumisen järjettömän hou-
kuttelevaksi.
EDISTÄMÄLLÄ pyöräilyn edellytyksiä
luotaisiin helposti puitteet toimin-
nalliselle, viihtyisälle ja turvalliselle
opiskeluympäristölle. Tällainen var-
sinainen pyöräilykampus elävöittäi-
si yläkaupunkia ja häivyttäisi kam-
pusten ja keskustan rajaa yhteisen
oleskelun tilaksi, jossa kaupunki on
osa kampusta ja päinvastoin.
Pyöräilykampus tarkoittaisi yli-
opistolle ja sen rakennukset omista-
valle SYKille panostamista houkut-
televiin ja turvallisiin pyöräparkkeihin sekä -reitteihin. Reittien tulee olla sel-
keitä ja niiden tunnuspiirteiksi ehdotan kaistoja, jotka huomioivat erilaiset
liikkujat. Parkkien tulee olla runkolukitusmahdollisuudella ja katoksella va-
rustettuja, riittävän väljiä ja silmälle iloa tuottavia. Esimerkiksi kaksikerroksi-
set telineet mahdollistavat tiiviin tilankäytön kompaktilla kampuksella.
Tilankäyttöä puolustaen on huomattava, että pyörien parkkeeraaminen vie
huomattavasti vähemmän tilaa kuin autojen. Silti kampuksella on riittämät-
tömästi erilaisille fillareille soveltuvia parkkipaikkoja.
KAIKKI VIIME aikoina keskustassa toteutetut, hyvin sijoitetut
pyöräpysäköintipaikat on otettu ilolla vastaan – ne tulevat tarpeeseen.
Suuntaa tulee jatkaa. Pyöräreittien ja -parkkien parantamisella kampuksel-
la, mikä olisi linjassa yliopiston julistaman autoton kampus -tavoitteen
kanssa. Panostus ekologiseen pyörillä liikkumiseen on askel viihtyisäksi, tur-
valliseksi ja halutuksi opiskelupaikkakunnaksi, jonne halutaan tulla ja jäädä!
Pyöräily onolennainen ja näkyväosa arjen opiskelija-elämää, jota yliopisto haluaa tukea StudentLife -konseptillaan.
”HeidiKirkonpelto
Kirjoitta
ja on JYYn hallituksen jäsen.
HeidiKirkonpelto
Polkaisu-etäisyydellä
Ylioppilaskunnan hallitukseen valittujen kannattaa pitää hyvät välitvanhempiinsa ja rikkaisiinsukulaisiinsa, mikäli edellistä hallitusta on uskominen. Hallituslaistenpalkkio on vähimmilläänopintotukeakin pienempi.
JYYN uusi hallitus saa pian laskea pen-nosiaan ja toivoa lottovoittoa tai muu-ta ratkaisua tuleviin toimeentulo-on-gelmiinsa. Vastavalitun hallituksenpalkkioihin on varattu 32 100 euroa.Summa jaetaan hallituksen 7–9 jäse-nen kesken. Puheenjohtajan palkkioon erikseen.
Vuoden 2011 hallituksessa oli vä-himmäismäärä jäseniä. Heistä kukintienasi vuoden työstä 4 500 euroa.
PUHEENJOHTAJAN tehtävät juurijättäneen Joonatan Virtasen mielestähallituksessa olevilla ei tarvitse olla pa-rempaa toimeentuloa kuin ”tavallisel-la opiskelijalla”.
”Palkkion tarkoitus on auttaa, etteihallituslaisen tarvitsisi käydä töissä taiopiskella”, hän sanoo.
Virtasen hallituksen sopovastaavanFatim Diarran mielestä palkkio ei rii-tä mihinkään.
”Koko vuoden kestänyt persauki-suus jättää JYYstä paskan muiston”,Diarra lataa.
”Hallitusvuoden aikana on helvetis-ti duunia. Totta kai hallitukseen pyrki-minen on oma valinta, mutta me ol-laan puoliorjia, väsyneitä ja köyhiä.”
Hallituksen jäsenen nimellinen työ-
aika on 25 tuntia viikossa.Ympäristöasioista vastanneen Heidi
Kirkonpellon mukaan työtunteja ker-tyi vähän enemmän, noin 6 tuntia päi-vässä.
”Sen lisäksi saattaa päivittäin olla2–6 tuntia hallitustyöskentelyyn liitty-viä tapaamisia ja valmisteluja”,Kirkonpelto laskee.
Virtasen talousvastaavan JukkaRuokasen mielestä palkkio ei ole mis-sään suhteessa työmäärään.
”Jotta korvaus työstä olisi edes jo-tenkuten kohtuullinen, sen pitäisi ollavähintään 1 000 euroa kuussa”,Ruokanen sanoo.
ENTINEN kopovastaava Mikko
Punkari ei pidä mahdollisena vähen-tää hallituslaisten työmäärää mutta eimyöskään korottaa palkkioita.
”Ylioppilaskunnan jäsenmaksua enhalua nostettavan, ja moni muukin toi-minnan osa-alue kaipaisi lisää pätäk-kää.”
Jylkkärin haastattelemista hallituk-sen jäsenistä ainoastaan Kirkonpeltooli ehtinyt opiskella lukuvuoden aika-na. Lisäksi kesällä hän, Ruokanen jaPunkari olivat suorittaneet opintojaanhieman eteenpäin. Opintotukia ei kui-tenkaan juuri nosteltu.
Palkkatöissä kertoo olleensa vainPunkari, joka työskenteli kesällä päi-vän viikossa.
Hallituslaisten lompakot ovat elo-
kuun alusta entisestään keventyneet,kun asumislisän nostaminen on luettuopintotukikuukauden käyttämiseksi.
Esimerkiksi Ruokasen ”kohtuulli-sen hyvä” taloudellinen tilanne huo-nontui, koska ei enää ollut järkeväänostaa pelkkää asumislisää. FatimDiarran puolestaan oli pakko siirtyäyleisen asumistuen piiriin.
”On ollut hirveää pummia rahaavanhemmilta ja kavereilta”, Diarra su-ree.
JOONATAN VIRTANEN pitää halli-tuksen palkkioita ikuisuusongelmana.Hänen mukaansa kynnys tehdä toi-meentulo-ongelmille jotain ei ylity,koska ”kyseessä ei ole mikään kriisi”.
”Kyllä hallituksessa pärjää, jos elääkuin opiskelija. Kannattaa suosia so-siaalista asumista, ruokailua ja liikun-taa. Hyödyntämällä Ilokiveä ja yliopis-toliikuntaa säästää pitkän pennin”, hänneuvoo.
Kokeilemisen arvoisia toimeentulo-vinkkejä uudelle hallitukselle – ja mik-sei muillekin opiskelijoille – antaamyös toinen kopovastaava JoachimKratochvil.
”Ryhdy kesällä palstaviljelijäksi.Käy JYYn valiokuntien kokouksissa,koska niissä nopeakätinen ihminen saasämpylöitä ja säästää iltapalakuluissa.Peri rikas sukulainen.”
Heli Hämäläinen
TOMMI PUSKA
Syökööt sämpylöitä
Rikastuva Virtanen maksaa avovaimolle SpotifynJYYN vuoden 2011 hallituksen pu-heenjohtaja Joonatan Virtanen on va-littu yliopiston hallituksen opiskelija-jäseneksi. Kaksivuotinen toimikausialkaa ensi vuoden alusta.
Valtio-oppia opiskeleva Virtanen,26, on yliopiston hallituksen ainoaopiskelijajäsen – ja kohta rikas mies.
JYYn hallituksen puheenjohtaja onylioppilaskunnan johdon kovimminpalkattu luottamushenkilö. Hallituk-sen puheenjohtajan palkka on 8 400euroa vuodelta.
Virtanen nettosi lukuvuoden jokai-sena yhdeksänä kuukautena 933,33 eu-roa.
”Tuloni nousivat jo hallituksen pu-heenjohtajan pestin aikana. Olihan semukava summa verrattuna opintotu-keen”, Virtanen toteaa.
VASEMMISTOLAINEN Virtanen saapian toden teolla taistella porvarillisenelämäntyylin houkutuksia vastaan,koska yliopiston hallituksen jäsenenähänen tulonsa kaksinkertaistuvat.
Yliopiston hallituksen opiskelijajä-senelle maksetaan samaa palkkiotakuin muille jäsenille: 1 200 euroakuussa sekä 300 euron kokouspalk-kioita. Kokouksia on vuodessa 14.
Jäsenten palkkioita on vastikään ko-rotettu.
”Mielestäni nykyinen palkkio onylimitoitettu, enkä olisi halunnut sitäniin suureksi”, Virtanen muotoileevaatimattomana.
”Toisaalta hallituksen opiskelijajäse-nellä on niin paljon vastuuta ja vaikut-
tamisen mahdollisuuksia, että niihinsuhteutettuna palkka on sopiva.”
VIRTASEN mukaan toistaiseksi vainyksi toveri on kuittaillut tulojen kas-vusta.
”Kaveri kysyi, onko ruvettu jo kat-selemaan autoa. No ei olla. Mutta kunhaluaa vaikuttaa, täytyy kestää kuittai-lut”, hän sanoo.
Palkkarahoja hän ei aio törsätämyöskään luksuslukaaliin.
”Asuntoni säilyy KOAS Ainolassa.”
Rikastuva opiskelijoiden äänitorvimainitsee nähneensä joskus uutisenlottovoittajasta, joka kertoi arkisesti ai-kovansa ostaa pesukoneen.
Mihin Virtanen sitten suunnitteleekuluttavansa suuret tulonsa?
”Itselleni aion hankkia uuden tieto-koneen entisen rämän tilalle.Avopuolisolle ajattelin ostaa Spotify-oikeudet, kun hän on niitä toivonut. Jatoki säästän tulevaisuuden varalle.”
Heli Hämäläinen
Joonatan Virtanen jätti äskettäin hallituksen puheenjohtajan tehtävät. Hänestä tulee yliopiston hallituksen opiskelijajäsen. Virtasen mie-lestä hallituksessa olevilla ei tarvitse olla parempaa toimeentuloa kuin tavallisella opiskelijalla.
Koko vuoden kestänytpersaukisuus jättääJYYstä paskan muiston.”
FatimDiarra
7
Jyväskylän dekkariseikkailussa ratkottavana ovat Markku Ropposen Kuhala-romaanien rikokset.Jylkkärin toimittaja ja kuvaaja lähtivät mysteerienmaille pahan jalkajousi-surmaajan perään.
JALKAJOUSIMURHAAJA on rette-löinyt Jyväskylässä. Surmansa on saa-nut paikallinen ex-pariskunta.
Murhatun vaimon tuohtunut Aino-sisko uskoo mysteerin selvittämisenyksityisetsivä Otto Kuhalalle. Hän lu-paa ruhtinaallisen palkkion.
Aino kertoo Kuhalalle jalkajousiamyyvästä asekauppias Kai Rajalasta,uteliaasta naapurinukko Tornaisesta,pariskunnan kymmenen vuotta sittenkadonneesta Petri-pojasta, Petrin kave-rista Eerik Muukosesta ja siskon ex-miehen katkeroituneestä työkaverista.
Kuka on paatunut murhamies?Mysteeriä ei tänä alkutalven kolea-
na keskiviikkoiltana selvitä Kuhala,vaan tehtävälle omistautunut dekkari-seikkailun osanottajajoukko.
RIKOKSEN taustat kerrotaan muuta-man hengen ryhmiin jakautuneilleseikkailijoille lähtöpaikka OldBricksissä. Lisäksi saadaan kartat, joi-hin on merkitty viisi kohdetta, joissaryhmien tulee vieraille. Pisteissä odot-tavat näyttelijät, hämärät ja vähemmänhämärät tyypit, joiden avulla synkkääja sykkyräistä vyyhtiä rullataan auki.
Ryhmät käyvät pisteissä eri järjetyk-sessä.
Jylkkärin salapoliisit saavat seurak-seen Jyväskylän ammattikorkeakou-lussa työskentelevän yliopettajaHelena Koskimiehen ja miehensä tai-teilija Repa Virolaisen.
Suuntaamme ensimmäiseen pistee-seemme tapaamaan Kai Rajala. Hyvinepämääräiseltä vaikuttava asekauppiasvastailee, kunnes tuntuu ärsyyntyvänKuhalan kätyreihin.
”Menkää siitä.”Jalkajousia mies kuitenkin myy.
Lähinnä nuorille miehille, kuulemma.
KIRKKOPUISTON läheisessä baarissapäivystää kikkurapäinen suupalttiOskari Tornainen. Ei hän toki uteliai-suuttaan entisiä, murhattuja naapurei-
taan kytännyt, mutta on kovin tietoi-nen heidän asioistaan. Tornainen voi-vottelee muistavansa menneet parem-min kuin nykyisen ja keskeyttää etsi-vien kyselyn välillä päivittelemälläpöydällä lojuvassa sanomalehdessä sei-sovia kauheuksia.
SEURAAVAKSI etsiväryhmämmekohtaa luihun oloisen EerikMuukosen. Häntä tentataan tovi, min-kä jälkeen tie vie erääseen kahvilaan.Pöydässä siemailee juomaansa tyylikäslady, Dolores Hallava. Hän on surma-tun pariskunnan Petri-pojan entinenopettaja. Dolores on toki hyvin järkyt-tynyt perheen kuolemasta.
Lopuksi raudanluja etsivänelikkotapaa poliisin. Kaljupäinen Nevakivi eijuuri hiisku tiedoistaan, mutta kaipaakyllä uusia havaintoja.
Kauppaamme niitä informaatiotavastaan, mutta jäämme aika kylmiksi.
Ennen paluuta Old Bricksiin puh-kumme mielessämme olevia epäilyjä jaajatuksia. Epäiltyjen listalla vilahteleekolmekin nimeä, joista yksi on ollutmukana alusta saakka.
Lopulta osansa on myös intuitiolla.
Jylkkärin terävä ryhmä ratkaisi ar-voituksen ja murhaaja pannaan tilille.
DEKKARISEIKKAILU on jyväskylä-läisen yrittäjä Soili Vuorenmaan idea.Vuorenmaan yritys Centralia Oy järjes-ti ensimmäisen seikkailun jo kaksivuotta sitten.
”Olen innokas dekkareiden lukija.Mietin, että olispa kiva tutustuaRopposen kirjojen rikospaikkoihin.Olisi paikallisen kirjailijan tarina janäyttelijät”, Vuorenmaa kertoo.
Muutaman tunnin kestävällä ilta-seikkailulla on riittänyt suosiota. Se onlaajentunut Jyväskylästä muuallekin:mukana on jo viisi kaupunkia, joissaseikkaillaan dekkaristien tarinoissa.Jyväskylässä on Markku Ropponen,Kuopiossa Marko Kilpi, TampereellaSeppo Jokinen, HämeenlinnassaTapani Bagge ja Helsingissä JarkkoSipilä.
Dekkariseikkailu rantautuu vielämyös Turkuun ja Hankoon.
Seikkailu sopii esimerkiksi yritystenpikkujouluohjelmaksi. Se on ollutmyös suosittua Tyky-päivien viihdettä.Seikkailun päätteeksi ryhmä pääsee
nauttimaan illallista. Jyväskylässä seikkailuja on kahdes-
ta kolmeen kertaa viikossa.
OMA KOKEMUS seikkailusta oli po-sitiivinen. Sisäinen etsivä huusi halle-lujaa päästyään mysteerin ääreen kul-mat kurtussa ja aivonystyrät solmussa.Toteutus oli harkittu ja onnistunut.
Seikkailun aikama huomasi mene-vänsä täysin mukaan touhuun. MyösKoskimies ja Virolainen tuntuivateläytyvän jännittäviin tilanteisiin.
Vain harva sinä iltana paikalla olleis-ta kertoi lukeneensa Kuhalan seikkai-luja. Se ei haitannut. Seikkailijoilla eiainakaan ollut ennakkotietoa juoniku-vioista.
Näyttelijät olivat mainioita.Vuorenmaa kertoi haeskelleensa heitäpitkään seikkailujen alkaessa.
”Se oli haastavaa, sillä Ropposen lu-kijoilla on selvät mielikuvat siitä, mil-tä dekkarihahmot näyttävät. Samojanäyttelijöitä on ollut mukana alusta as-ti”, Vuorenmaa kertoo.
KIRJAILIJA Ropponenkin oli paikal-la ennen varsinaisen seikkailun alkua.
Murhaajan jäljilläRepa Virolainen (vas.) ja Helena Koskimies tenttaavat näyttelijä Jari Mansikkaviitaa. Seikkailu alkaa Old Bricksistä. Seikkailijoille kerrotaan murhasta.
KUVAT: TOMMI PUSKA
Hänestä dekkariseikkailuajatus on vai-kuttanut hyvältä alusta saakka. Onhanse keino tehdä Kuhalaa tutuksi heille-kin, jotka eivät etsivää tunne.
”Jyväskylä on hyvä ympäristö dek-karin tapahtumille. Olen keksinyt tän-ne itsekin katuja ja paikkoja. Fiktios-tahan tässä on kyse", kirjailija kertoo.
Hän lisää, ettei kotikaupunki olemikään valtti
”En halua sen kummemmin mai-nostaa kotiseuturakkautta.”
Soili Vuorenmaa tunnustaa mietti-neensä, että Ropponen on todellisuu-dessa kuin viilipytty: rauhallinen jahillitty. Kirjoista taas huokuu haus-kuus.
”Se rauhallisuus on vain pintaa”,Ropponen hymähtää.
Kuhalassa ja Ropposessa taas ei kuu-lemma ole mitään samaa. Kirjailija eiole luonut omakuvaa.
Kirjastonkinhoitajanakin työsken-nellyt mies on nyt kirjoittanut kymme-nen Kuhala-kirjaa. Ensi maaliskuussailmestyy jälleen uusi seikkailu.
Elina Mäenpää[email protected] Jylkkärin kuvaaja Tommi Puska (oik.) luopui toviksi kamerasta pohdiskellakseen mysteeriä.
Timo Leinonen onnistuu olemaan hyvin salaperäinen.
Joonas Kunnela eläytyy rooliinsa.
REPA VIROLAINEN
Eva Louhivuori ja hänenmiehensä Manu matkusti-vat ja työskentelivät ympäriEurooppaa puoli vuotta.Se elämä synnytti nettiblo-gin ja matkalaukullisen musiikkia.
JYVÄSKYLÄSTÄ kotoisin oleva EvaLouhivuori tapasi Manunsa, ranska-laisen Manu Laudicin, kun pari opis-
keli musiikkia samanaikaisestiBostonissa. Heistä tuli pari, joka sairas-tui jenkkiähkyyn. He halusivat pois.
”Suunnittelimme muuttoa Lontoo-seen. Lähdimmekin sinne katsele-maan asuntoja. Tuhlasimme ja söimmehyvin, mutta pian fiilikset alkoivat las-kea. Tuntui, että tämä ei ole se meidänjuttu”, Eva aloittaa tarinansa ja hörp-pää kahvia Jyväskylän Salsa Orkideanpöydässä.
MANU JA EVA suuntasivat Lontoos-ta Etelä-Ranskaan Manun isän luo. Hepohtivat siellä, mitä tekisivät. Manunisä ehdotti, että pari lähtisi matkuste-lemaan. Mikään ei pidättelisi nuoria jalapsettomia.
”Niin me sitten ostimme asuntoau-ton ja lähdimme.”
Eva ja Manu matkasivat eurooppa-laisilla luomumaatiloilla. He tekivättöitä ja saivat vastineeksi ruokaa ja yö-sijan. Matkasta syntyi lauluja, myösnettiblogi Travel in music, jonne Evaja Manu päivittivät musiikkivideoita.Näin blogin seuraajat matkustivat hei-dän kanssaan. Näkivät, miten oliiviöl-jyä tehdään, miten maatiloilla eletäänja miten henkeäsalpaavia maisemiamaailma tarjoaa.
”Blogista tuli ihmeen suosittu.Ensin lukijoita oli muutama kymme-nen, lopulta satoja”, Eva kertoo.
Lauluissa yhdistyvät tarinat ja fiilik-set. He tapasivat ihmisiä, jotka elivätEvan sanoin hurjalla tavalla. Oli mies,joka ei uskonut henkisiin asioihin.Hän oli Evan vastakohta, ja he tapasi-vat väitellä henkisyydestä.
”Hän mietti, että elämme vain elä-mämme, minkä jälkeen kaikki loppuu.Mies oikein hyökkäsi mun mielipitei-tä vastaan. Siitä syntyi Feet in the wa-ter -biisin kohta ”He felt safe with a loaded gun.”
EVA KERTOO, että maatiloilla heidätotettiin lämpimästi vastaan. Matkaltalöytyi useita ystäviä, joihin Eva kertoopitävänsä yhä yhteyttä.
10
VAPAALLAYölliset soitot piinaavat OlliLindholmin naapuria.
Raskasta jouluaPaviljongissa
Jyväskylän Paviljongissa lauletaanjoululauluja raskaasti perjantaina 15.joulukuuta kello 19.
Tapahtuman kaartiin kuuluvatmuun muassa Pasi Rantanen(Thunderstone), Marco Hietala(Nigthwish), Tony Kakko (Sonata
Lauluja maatiloilta”Kerran tosin olimme kummallisen
naisen luona. Hän kutsui itseään hyvinekologiseksi, vaikka eli suuressa karta-nossa keskellä kaupunkia. Naisella olipieni pläntti, jossa viljeli maissia jakäytti kemikaaleja. Hän korosti sitäekologisuuttaan, kun osti vaikka luo-mujogurtin.”
Eva muistelee erityisen lämpimästiRanskan Pyreneillä elänyttä eläinsuo-jelijaa.
”Se oli sellanen James Bond -tyyp-pi”, hän nauraa.
Evan mukaan miehen ansiostaRanskassa on lopetettu yli 15 eläimiähuonosti kohdellutta sikatilaa.
”Hän meni tiloille ja oli ystävällinen.Tutustui tilallisiin ja pääsi näkemään,mitä tiloilla tehdään. Hän kuvasi salaaja vei nauhat poliisille. Siisti tyyppi.”
PARISKUNTA palasi Suomeen,Helsinkiin, viime huhtikuussa kierrel-tyään puolisen vuotta.
”Se tuntui niin oudolta. Oli kum-mallista, kun oli avaimet muuallekinkuin autoon”, Eva muistelee.
Keväällä Evalta ja Manulta ilmestyylevyllinen tunnelmia matkalta. Eva pi-ti koko reissun ajan päiväkirjaa, jonkamerkintöjen pohjalta hän on kirjoitta-nut myös uusia biisejä. Nyt on ollut ai-kaakin eri lailla kuin tien päällä.
”Manun kanssa meillä on tosi kovaluottamus nykyistä bändiämme koh-taana. Jengikin tykkää. Toivomme, et-tä saisimme tehtyä hyvän levyn ja pää-sisimme kiertämään ympäri maailmaaja jakamaan musiikkiamme.”
Kiikarissa on muutto Pariisiin. ”Ei me oikein malteta olla
Suomessa.”
Elina Mäenpää[email protected]
Kuvat: evamanu.comEva Louhivuori ja Manu Laudic ovat opiskelleet Berklee College of Musicissa Bostonissa. Eva opiskeli taannoin vuoden musiikkikasvatustaJyväskylän yliopistossa. Pariskunta lupaa tulla Jyväskylään esiintymään jälleen ensi keväänä.
Kerran tosin olimmekummallisen naisen luona. Hän kutsui itseään hyvin ekologiseksi, vaikka elisuuressa kartanossakeskellä kaupunkia.
”EvaLouhivuori
Se oli sellanen JamesBond-tyyppi.”
EvaLouhivuori
KATJA TÄHJÄ
11
Arctica), Ari Koivunen (Amoral), J.Ahola (Teräsbetoni), Ilja Jalkanen(ex-Kiuas) ja Antony Parviainen(Machine Men). Esiintyjät vaihtelevatpaikkakunnittain, joten ihan kokotähtikaartia ei Jyväskylässä välttä-mättä nähdä.
Raskasta joulua on vieraillut men-neinä vuosina muun muassaLutakossa.
Club for Fivenrekiretkelle
Club for Fiven Rekiretki-joulukier-tue kaartaa Jyväskylän Paviljonkiin9. joulukuuta. Konsertti alkaa kel-lo 19.
Club for Five on vuonna 2000perustettu suomalainen uuden su-kupolven a cappella-lauluyhtye.
Runojavartissa
Runopalvelu Uusikuu lahjoittaa nuor-ten kirjoittamia runoja nonstoppinaja kirjoittaa myös asiakkaiden toivo-musten mukaisia tekstejä kaupun-ginkirjastolla 12. joulukuuta kello18.00–19.30. Yhden tekstin valmis-tuminen kestää noin 15 minuuttia.
JoululaulujaKynnyksessä
68 browneyes feat. Sillimies esittääKauneimpia joululauluja MustassaKynnyksessä perjantaina 16. ja lau-antaina 17. joulukuuta.
Menon kauneudesta ei sitten ole-kaan takuita – onhan kyseessä sen-tään Sillimies.
Farao Pirttikangas -Kuhmalahden nubilaisetHelmi levyt
Pekka ”Faarao” Pirttikankaan CV:stä löytyy CosmoJones Beat Machinen ja Astro Can Caravanin kaltai-sia yhtyeitä. Kuhmalahden nubialaiset on ensimmäi-nen levy, jolla Pirttikangas esiintyy suomeksi.
Ensikuulemalta Kuhmalahden nubialaisten musiik-ki hämmentää vaikutteidensa suorasukaisuudella.Erityisesti Käärmeen seurakunta on kuin suora sitaat-ti Tuomari Nurmion yhdessä Alamaailman vasaroidenkanssa tekemältä Kinaporin kalifaatti -albumilta.Tarkemman kuuntelun myötä levyn nyanssit paljasta-vat itsensä. Musiikki lainailee bluesiin aineksia eri kan-sanmusiikeista. Soitto soi läpi albumin orgaanisesti ja
upeasti.Pirttikangas on saanut
bändiinsä joukon taitaviamuusikoita, joiden soitinva-likoima on peruspoljentoonverrattuna kiehtova.Esimerkiksi Kusti Vuorisenhaitari tuo makeaa soundia letkeästi kulkevaanAmédé Ardoin -kappaleeseen. Pentti Dassumin soit-timiksi on levyn kansivihkossa listattu ”romut”.
Kokonaisuutena Kuhmalahden nubialaiset on ilma-va, minkä takaa instrumentaaleille lohkaistu runsastila. Levyn finaali, etiopialainen kansansävelmä Minimaiakora, tarjoaa hypnoottisen seitsenminuuttisen.
Rauli Karjalainen”Orgaanista ja upeaa”
Eki-setä: Kuningaskobra / Tiikerihai (Alo-ha Records 1981)
JOSKUS pelkällä erikoisella harrastuksella pää-see kuuluisaksi, mikäli jatkaa toimintaa tarpeeksipitkään. Nimikirjoitusten keräämistä harrastanutErkki Rapo eli Eki-setä (1946–2004) on tästä hy-vä esimerkki, sillä hän sai elämänsä aikana runsaas-ti palstatilaa pelkästään kyttäämälläjulkkisten nimikirjoituksia eri paikois-sa. 40 vuotta jatkunut harrastus al-koi Paul Ankan nimmarista ja jatkuiThe Beatlesin kautta muihin maail-mantähtiin.
EKI-SEDÄN hengailu musiikki-alan ihmisten kanssa ei rajoittunutpelkästään nimikirjoitusten kerää-miseen, sillä hän kokeili siipiäänmyös levytysstudiossa. Vuonna 1981 setä levyttiAgents-yhtyeen kanssa singlellisen 1950-luvun iki-vihreitä iskelmiä: levyn A-puolelta löytyyKuningaskobra ja kääntöpuolelta Tiikerihai.
Levyn kannessa Eki-sedän naama on sijoitettuvaatimattomasti faaraon päähineen sisään. Viittausolisi helpompi ymmärtää, mikäli kappaleiden teks-tit sijoittuisivat Egyptiin, mutta kummankaan laulunkohdalla näin ei ole. Levyllä Eki-setä avaa molem-mat kappaleet englanninkielisellä puheosuudella,
joiden jälkeen on itse laulun vuoro.
EKI-SETÄÄ huonompiakin laulajia on päästettylevylle Suomessa aikoinaan. Ammattilaistasollemies ei yllä, mutta karaokessa hänen laulutaitoaankiiteltäisiin. Jos sedän suorituksesta haluaa etsiä jo-tain moitittavaa, ehkä kappaleiden äänityksessä oli-si voinut pitää tekstilappuja mukana. Nyt mies se-
koaa Kuningaskobran sanois-sa niin, että ensimmäisen sä-keistön jälkeen tulee viimeinensäkeistö ennen kuin kappalejatkuu tekstin keskimmäiselläosalla. Tämä ei ainakaan pa-ranna tekstin draaman kaarentoimivuutta.
Eki-sedän musiikki on nous-sut viime vuosina yllättäväksi ke-räilykohteeksi, sillä Kuningas-
kobra-singlestä saa maksaa suuria summia moniinmuihin saman ajan musiikkioutouksiin nähden.Tämä saattaa toki johtua myös nimekkäästä taus-tayhtyeestä, mitenkään laulajan panosta vähättele-mättä. Eki-sedän elämästä kiinnostuneille voi suo-sitella miehestä kertovaa kirjaa Hei, anna nimmari!(2006).
Mikko MattlarSarjassa esitellään unohtuneita kulttilevyjä.
12
ARVIOTDIVARIN HELMI
SSeettää--eenneerrggiiaaaa
Piippu -Savumerkkejä
Piipun ensilevytys Savumerkkejä tuo heti ensisävelil-lään mieleen suomalaisen rautalankarockin kulta-ajat.Erityisesti levyn kolme ensimmäistä kappaletta toimi-vat äänimaailmojensa puolesta Popedan ja EppuNormaalin muistelona, ja muutenkin levyn tyyli tuopyytämättä – tahallisesti tai vahingossa – mieleen ko-timaisen kasarirockin.
Savumerkkejä kärsii hieman koheesion puuttees-ta. Yksikään kappaleista ei erotu joukosta huonona,mutta sidosteisuus tuntuu jäävän saavuttamatta: le-vy ei muodosta eheää kokonaisuutta vaan tuntuu kos-tuvan ennemmin yksittäisistä kipaleista.
Levyn toiseksi ongelmak-si kehkeytyy nopeasti myöskliinisyys. Kappaleiden sa-noitukset ovat usein melkominimalistisia ja äänimaail-ma yllätyksetön, mikä joh-taa siihen, etteivät kappaleetjää mieleen tai aiheuta kovinkaan suuria reaktioitakuulijassa.
Savumerkkejä on kokonaisuutena varma: yksikäänkappale ei välittömästi hyppää silmille heikoimpanalenkkinä tai kirkkaimpana helmenä. Äänimaailma onmiellyttävä, mutta haipuu nopeasti taustamusiikiksi.
Teppo Suominen”Mukiinmenevää roadtripmusiikkia”
Kate Bush -50 Words for SnowEMI
Tämä vuosi on ollut poikkeus ilmiömäisen KateBushin tuotannossa. Keväällä ilmestyi Director’sCut, nyt lumiteemainen 50 Words for Snow.Muuten Bush on jatkanut vanhalla hyvällä linjal-laan. Hän laulaa kirkkaasti ja puhtaasti, useimmi-ten pianon johdattamana. Musiikki ei lämmitä mil-lään ensimmäisillä kuuntelukerroilla, mutta pikkuhiljaa se avautuu kuin lankakerä paljastaen sisäl-lään olevan taideaarteen.
Albumi koostuu vain seitsemästä kokonaisestalaulusta. Lyhyin on seitsemän minuuttia, ja jazzah-tava Misty kestää lähes tuplasti pidempään. Tuntuu
kuin Bushin uutuus olisi yh-tä ja suurta upottavaa su-muista peltoa. Levy oneheä ja kirkas kokonai-suus. AvausbiisissäSnowflakes Bushin poikaAlbert McIntosh aloittaalaulun ennen äitiään. Jo muutaman tahdin jälkeenon selvää, että hän on tullut äitiinsä.
Kiekkoa kuunnellessa ihmettelee, miten Bushrakentamaan jotain näin suurenmoista ja mahta-vaa kuin 50 Words for Snow on. Jos autiolle saa-relle saisi viisi levyä, lähtisi Bushin levy mukaan.
Kyösti Hagert”Ylittää villeimmätkin odotukset”
Ad Astra -teatteri:Huomenna hän tuleeOhjaus: Erika Hast
Samuel Beckettin tragikomedia Huomenna hän tu-lee taipui ensin Erika Hastin esseeksi, jossa hän ana-lysoi näytelmää queer-tulkinnan kautta. Ad Astra -teat-teri tarttui ajatukseen ja teki esityksen Vakiopaineenteatteriin.
Näytelmän keskiössä on odotus. Vladimir (MattiTulla) ja Estragon (Antti Suora) odottavat muuanGodota saapuvaksi puun juurella. He eivät kestä odo-tuksen tuomaa tylsyyttä.
Ad Astra -teatterin tulkinnassa korostuu homous.Näyttämöllä on puu ja kaksi pyöreää kiveä, jotka yh-dessä näyttävät penikseltä. Alapää vilahtelee, samointakamus. Lisäksi syljeskellään ja oksennetaan.
Näytelmä on mukavanronski, virkistävän kauniste-lematon. Homoutta kuiten-kin alleviivataan turhan pal-jon. Homoeroottisuudennosto näytelmän keskiöönon ok, mutta asia tulisi vä-hemmälläkin selväksi. Elinpuu on jo liikaa.
Näyttelijöitä ovat ilmeikkäitä ja suoriutuvat hyvin.Etenkin Petteri Olkinuora on Pozzona loistava. Kaikkitoimii kehonkielestä ja räpsyripsistä kerrassaan mai-nioon ilmaisuun. Vladimir ja Estagon onnistuvat tuomaan parisuhteen pienet ongelmat hyvin näyttä-mölle.
Elina Mäenpää”Liian alleviivaava”
www.jylkkari.fi
IN ENGLISH
THE CITY of Jyväskylä was founded
in 1837 by decree of Czar Nicholas I.
The city center was built between
Lake Jyväsjärvi and the Harju Ridge,
pretty much where it is located right
now. Finland’s first Finnish-langua-
ge teaching college was established
in Jyväskylä in 1863 and students ha-
ve been annoying local residents ever
since.
IN 1967 Pamela Anderson was
born, John Coltrane passed away,
Biafra declared itself independent
from Nigeria, and Prince Bertil of
Sweden visited Finland for five days.
During the same year, the teaching
college became the University of
Jyväskylä.
We can ultimately thank UnoCygnaeus for the educational insti-
tution that we have today. A product
of the Universities of Turku and
Helsinki, Cygnaeus was also an ordai-
ned Lutheran minister. He served in
Viipuri as a prison chaplain before
accepting a post in Sitka, Alaska - lo-
cated in the far eastern reaches of the
Russian Empire. Five years later he
transferred to a position in St.
Petersburg. In 1858 the Russian sena-
te assigned him to the task of re-
searching the educational systems of
Europe. After receiving his report,
the senate presented him with the
opportunity to write up a proposal
for the establishment of general edu-
cation in the Grand Duchy of Finland.
As a result of his proposal, a law was
passed in 1866 calling for the estab-
lishment of a school system in Finland
as well as for the development of uni-
versities at which teachers for these
schools could be trained. Perhaps the
most important contribution
Cygnaeus made to Finnish education
was his advocating for the separation
of the church from the schools.
Responsibility for education was
transferred from the Lutheran church
to the Finnish public school system.
IF YOU leave campus on Kauppaka-
tu towards downtown you will run
into the intersection of
Cygnaeuksenkatu after of couple of
blocks. Take a right and walk down
the hill towards Vapaudenkatu.
Across from the city library, on the
right-hand side of the street, you will
find a little park named after Uno
Cygnaeus. You’ll know you are there
when you see his statue, which was
put up in 1900. The park isn’t that
peaceful these days with the con-
struction of the “Karisma block” next
door but it’s a nice little green space
with benches and grass and trees that
is worth checking out. Every now and
then you might notice flowers or
wreathes at the base of Uno’s pedes-
tal, left by grateful pilgrims wanting
to show their appreciation for his
contributions to the educational sys-
tem that brought Finland to where it
is today.
Willie LahtiThe writer aims to be the most overedu-cated bartender in the city of Jyväskylä
WILLIE’S LESSON
We can ultimately thank Uno Cygnaeus for the educational institution that we have today.
Willie Lahti
13
Keskitalo ja WagnerKynnyksessäJoose Keskitalo ja Mirel Wagneresiintyvät Mustassa Kynnyksessälauantaina 10. joulukuuta.
MENOT
Opiskelijahinta 2,50 e sisältää leivän, levitteen ja juoman.Jatko-opiskelijat 4,80 e, muut 5,40 e, 10 kappaleen ruokaliput: opiskelijoille 24,00 e,jatko-opiskelijoille 48,00 e, muille 54,00 e.
LOUNAS PÄIVITTÄIN KLO 11–16
MA 5.12.PorkkanaohukaisetKalagratiiniJauhelihakastike
TI 6.12.Itsenäisyyspäivä- Ilokivi sujettu
KE 7.12.KasviskiusausPaistettu kalaKebabwokki
TO 8.12.Parsakaali-ChilikeittoMerellinen lasagneBroilerleike
PE 9.12.KasvispyörykätPaellaPippurinenhärkäkastike
MA 12.12.KasvislasagneSiskonmakkarakeittoBroilerjuustokebakot
TI 13.12.KasvispapupataLohipyörykätChili Con Carne
KE 14.12.KasvisjouluateriaJouluateriaTomaattimozzarellakala
TO 15.12.KesäkurpitsaherkkuKalapihvitJauhelihapihvi,herkkusienikastike
PE 16.12.Tomaatti-sipulipiirakkaVärikäs uunikalaKeitetyt nakit, perunasose
Myös vegaanivaihtoehto joka päivä.Ruokalistat netistä: www.jyy.fi/ruokalistat
Vakiopaineessajoulumyyjäiset
Vakkari täyttyy sunnuntaina 11. jou-lukuuta monenmoisista tuotteistakello 12–17. Luvassa on joulumyyjä-set, joten jos mieli tekee pientä, jou-luista hyvää, kannattaa askel suun-nata sinne.
Jylkkäri on luettu.
Mainokset lehteen myy Heli Uusi-Uittoe-mail: [email protected]: 044 5000 460
www.jylkkari.fi
Jyväskylän yliopiston opiskelijoista 58% tarttuu Jylkkäriin heti sen ilmestyttyä.
Tee se itsetai kuole
Punk & Hardcore -night Tee se itsetai kuole vol. 1 villitsee Ilokivessäperjantaina 9. joulukuuta alkaenkello 21. Esiintyjinä venäläinenKomatoz, M.O.R.A., 1981, Rajat jaVastustus. Luvassa on muun muas-sa myös punk-kirppis.
Egotrippi Lutakossa
Egotrippi esiintyy Lutakossa torstai-na 8. joulukuuta.
Bändi julkaisee uutta materiaaliaensimmäistä kertaa liki kolmeen vuo-teen. Yhtyeen edellinen pitkäsoittoMaailmanloppua odotellessa julkais-tiin syksyllä vuonna 2008.
The Snowflakes tuojoulumielen
Rockia ja rautalankaa sekoittavanThe Snowflakesin biisit huokuvat jou-lutunnelmaa. Hiutaleet esiintyvätPopparissa 17. joulukuuta. VieraanaSanna Pääkkönen ja SariJohannala sekä Jyväskyläläinen ́ 59Special.
Ma 19.12 – to 22.12, katso ruokalista netistä. Pe 23.12. Ilokivi suljettu. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Palvelemme jälleen 9.1. 2012. Tervetuloa!
OikaisuJylkkärin numerossa 13/2011 esiinty-nyt Jyväskylän kaupunkirakennelauta-
kunnan puheenjohtaja TomNevanpää on keskustalainen, ei ko-koomuslainen, kuten jutussa väitettiin.
”MEILLÄ OLI keskiluokkainen perhe Laihialla. Isä sähköinsinöörija töissä Vaasan Strömbergin tehtaalla. Äiti oli postitoimihenkilö.
Meillä oli vasemmistolle haiskahtava ilmapiiri. Meille esimerkik-si tuli Kansan Uutiset. Isä oli tämmönen aleniuslainen sosialisti, siishyvin liberaali vasemmistolainen.
Isällä oli ilmiselvä isäkapina ollut aikoinaan. Hän oli maanviljeli-jän poika hyvin maalaisliittolaisesta kodista, herännäisestä kodista.Hän oli irrottautunut sen aatteellis-uskonnollisesta viitekehyksestä,jota hän kuvaili usein hyvin angstiseksi. Tällainen herätyskokous-ten ja virrenveisuun tahdittama nuoruus.
Varhaisessa teini-iässä mun ja isän tiet alkoivat aatteellisesti erotatoisistaan. Meille tuli erittäin voimakas tappelu tästä taistolaisuudes-ta, jota se ei sulattanut ollenkaan.
Mä jouduin oikeastaan lähtemään himasta tän ideologisen kiistanvuoksi. Siirryin asumaan Seinäjoelle Etelä-Pohjanmaan teiniyhdis-tyksen toimistoon.
VUONNA 1970 tai 1971 ähtäriläisessä kurssikeskuksessa oli näitätaistolaisia teräviä tyyppejä vetämässä kursseja. Me istuttiin iltaa,kynttilä paloi, ja meillä oli pieni pullo roseviiniä.
Minä ja Kimmo Rentola, joka on nykyään historian professoriTurun yliopistossa, istuttiin vastakkain lootusasennossa. Mä en muis-ta kumpi sanoi nää vuorosanat, mutta keskustelun sisältö oli tämä, et-tä mitä me nyt tehdään. Pitääkö meidän liittyä noihin taistolaisiin?
Jompikumpi sanoi, että musta tuntuu siltä, että se on ainoa poruk-ka, joka tässä saa jotain oikeasti aikaan. Että jos haluaa oikeasti pan-na haisemaan, niin tämä on se remmi. Tällainen keskustelu käytiinkahden teinikunta-aktivistin kesken, jotka oli sellaisessa varovaises-sa yleisvasemmistolaisessa tilassa.
Me etsittiin kipeesti semmosta, että pääsisi niinku johonkin kun-non meininkiin, ettei tää ois vaan aina tätä, että niiden porvarienkanssa väitellään välitunnilla, että kumpi on parempi, Yhdysvallatvai Neuvostoliitto. Että niinku oikein kunnon vallankumous-jotain,hei!
MÄ JÄTTÄYDYIN POIS Teiniliiton hallituksesta Jyväskylän liitto-kokouksessa 1974 ja siirryin takaisin lukioon. Se oli perkeleen vaikee-ta, kun mä elin niinkuin aikuiset: tulin, kun huvitti, ja lähdin, kunhuvitti.
Kerran rehtori tuli Ähtärissä Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitonsyyspäivillä hotellin käytävällä vastaan, kun se oli kokoomuksenVaasan läänin puheenjohtaja. Se kysyi, mitää sä Pekka täällä teet, kunsunhan pitäisi olla koulussa. Mä vastasin, että mä olen SKDL:n edus-taja täällä maakuntapäivillä.
Mä jättäydyin lopulta yksityisoppilaaksi ja kirjoitin ylioppilaaksi.Siinä vaiheessa 1976 mä olin lähes kokopäivätoiminen poliitikko.
Mun tulevaisuuden näköala rupes hukkumaan horisonttiin. Siinävaiheessa mä hyökkäsin Tampereelle, jossa mulla oli paikka kotimai-sessa kirjallisuudessa.
Aloin kuitenkin lukea tiedotusoppia. Pian mua rupesi vituttamaankoko tiedotusoppi. Lopulta mulla rupes olemaan jono approbaturei-ta.
Vuonna 1980 mä menin kesätoimittajaksi Yleisradioon. Sille tiel-le mä sitten jäin.
Silloin Yleisradiossa oli taistolaisten ulosheittovaihe päällä. Minäpääsin vakinaiseksi toimittajaksi vain systemaattisesti ja taitavasti sa-laamalla poliittisen menneisyyteni.
Sitten muutama vuosi myöhemmin – muthan vakinaistettiin 1986– meillä oli joku toimittajien maasutustilaisuus Kettulan tilalla, jokaoli MTK:n mallitila.
Jostakin oli tullut keskustelussa esiin mun kuulumiseni taistolai-seen liikkeeseen. Siellä oli vaan Tänään iltapäivällä -toimituksen vä-keä ja toimituspäällikkö Adolf Turakainen.
Turakainen, joka oli nimittänyt mut toimitukseen,sai raivarin siellä semmoisessa hyvin famili-äärissä – miltei perhetilanteessa. Se ru-pes huutamaan suu vaahdossa, ettäkuinka sä olet Pekka voinut pet-tää mut näin pahasti.
Mä levittelin käsiä ja sanoin, että kuule Aatu, jos mä oisin ker-tonut, että mä olen ollut taistolaisissa, niin sä et ois ikinä nimit-tänyt mua toimittajaksi.
Taustalla kuoro niinku kreikkalaisessa draamassa huoku, että:"Niin, Aatu! Niin, Aatu!"
Mä olin manklannu sitä Tänään iltapäivällä -ohjelmaa toista-kymmentä vuotta. Sitten yllättäen täällä Jyväskylässä tarjoututuottajan homma.
Ne halusi, että mä olisin valmentanut tämän ajankohtaistoi-mituksen valtakunnallisen kanavan ajankohtaistoimitukeksi.
Mä yritin ajaa niinku käärmettä pyssyyn sellaista asiaa, johonmä en ittekään uskonut.
Mulla oli burnout ja mä olin pitkällä sairaslomalla. Sitten mäpalasin rivitoimittjaksi.
MÄHÄN OLIN täällä Jyväskylässä kunnallisvaltuuston jäsen1996–2000 ja vähän aikaa myös vasemmistoliiton ryhmänjohta-ja. Mun tapauksessa oli poikkeuksellista, että mä pystyin luo-maan hyviä ihmissuhteita, enkä rikkonut välejä kenenkään kans-sa. Paitsi vasemmistoliitossa, mutta sillä ei ollut niin suurtaväliä.
Sen takia mulla oli helvetin hyvät yhteydet ja pu-helinsoiton päässä informaatiolähteitä, joilta mäsain pikkuisen narua. Olin vähän enempi peril-lä kuin mitä lehdistä lukemalla.
Kun mä järjestin paljon esiintymismahdolli-suuksia näille kunnallispoliitikoille, niin mä olinheidän kannaltaan kauheen tärkee. Näin mä sainvietyä omaa agendaani eteenpäin niin, että kaik-ki osapuolet ikään kuin olivat tyytyväisiä tilan-teeseen.
Sen perusteella, mitä yt-neuvotteluista ontihkunut, niin minun potkuissani varmaantaustalla oli niin sanottuja todellisia syitä,kuten nyt sitten ”vittumainen mies” ja”äkkipikainen luonne”. Jollain perusteel-lahan valitaan ne ihmiset, jotka tuotan-nollisista ja taloudellisista syistä erote-taan. Mä olin tietenkin ykkössuosikki sil-lä listalla.
Vuonna 2005 meitä lähti oliko nyt 18aluetoimittajaa. Yleisradio hävisi kaikkinäistä nousseet oikeusjutut tai luovutti jasopi. Mun tapaukseni ei mennyt ihan sa-liin asti, sillä salin kynnyksellä tehtiin so-pimus Helsingin käräjäoikeudessa.
MÄ OLIN päättänyt noin kymmenenvuo-tiaana kirjoittaa kirjan. 1960-luvun lopus-sa lähetin Tammeen sata runoa, ja ne lä-hetettiin takaisin tietysti sieltä. Mä en sil-loin 15-vuotiaana tajunnut sitä, että kunMatti Suurpää kirjoittaa henkilökohtaisenkirjeen jossa se analysoi niitä runoja ja kehot-taa jatkamaan ja hiomaan niitä, niin se ei olluthylkäystuomio, vaan kannustus.
Mutta kun mä en tullut sivis-tyneestä kodista Etu-Töölöstä, niinmulla ei
ollut tuttavia, jotka olis sanonut, että tämä tämä ei tarkoita sitä,että sut on hylätty, vaan sitä, että kun sä vähän työstät niitä, niintämä voi lähteä tästä.
POTKUJEN JÄLKEEN mä olin Italiassa Tuija Parvikon kanssa jasiellä se lähti kypsymään se ajatus vapaaksi kirjoittajaksi ryhtymises-tä. Mä käänsin yhden kirjan italiasta. Sitten mä rupesin ajattelemaan,että vittu mitä mä toisten kirjoja käännän. Sitä paitsi siitä maksettiinhuonosti.
Loppukesästä 2008 mä lähetin ensimmäisen versionKiimakankaan käsikirjoituksesta. Sitä hierottiin pitkään. Sitten pää-tettiin, että se laitetaan ulos alkuvuodesta 2010 ja sehän oli loistavastrategia.
Helsingin Sanomissa tehtiin helvetin iso juttu, koska se oli vuodenensimmäinen esikoisromaani vissiin.”
Jarno [email protected]
Radiomies teki läpimurronPekka Manninen tuli Jyväskylään tekemään kriitistä kuntajournalismia, mutta sen sijaanhän paloi loppuun yrittäessään tehdä Keski-Suomen Yleisradiosta pomojen haaveilemaavaltakunnallista kanavaa. Saatuaan potkut hän kirjoitti lopulta esikoisromaaninsa.
15. SIVUNKASVOT
TOMMI PUSKA
Pää kolmantena häntänä oven välissä.
Jylkkäri
Vuoden 2012ensimmäinen Jylkkäri ilmestyy 12. tammikuuta.
Leppoisaa joulua!