Kolmas teema. Ryhmänäkökulma: ryhmädynamiikka

Kolmas teema.Ryhmänäkökulma: ryhmädynamiikka

Leif Åberg:

Esimiesviestinnän erikoisluentosarja

kevätlukukausi 2004

Edellisen viikon lisäaineistoja

seuraavat kolme kuvaa lisäksi tullut verkkoon lisää materiaalia:

linkki esseeohjeeseen, osoitteessa http://joyx.joensuu.fi/~pollanen/essee.htm

matkaoppaaseen tullut yksi lause lisää: esseen pituus on vähintään kuusi sivua.

http://joyx.joensuu.fi/~pollanen/essee.htm

Ylenpalttisenstrategiatyönuhkakuva!

Viestintästrategia ?

viestintä on työkalu, jonka avulla muu strateginen työ käynnistyy, jäntevöityy – ja toteutuu !

viestintästrategia? ei ole vain viestintäyksikön strategia, vaan

parhaimmillaan on kuvaus siitä, miten viestintä tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista

Miten sitten viestintä tukee strategisten tavoitteiden saavuttamista?

strategiset tavoitteet on esillepantava siten, että ihmisten silmät alkavat kiiltää ja posket hehkua!= sisällöt, profiili, tavoitekuva

viestintää on harjoitettava määrätietoisesti, pitkäjänteisesti ja ammattitaidolla= toiminta ja viestinnän järjestelyt

Ryhmänäkökulma: ryhmädynamiikka

ryhmädynaamiset prosessit ryhmän luovuuden kirvoitus piiloinen tietotaito ryhmän tai tiimin johtaminen tosiaikaisen keskinäisviestinnän haasteet

Ryhmädynaamisia prosesseja

ryhmähenki ryhmänormit ryhmän synergia

Ryhmähenki

ryhmän jäsenten kokema tunne ryhmän ykseydestä

hyvä tai huono henki tai siltä väliltä Lisäksi päivittäistä väreilyä:

hyvähenkiselläkin ryhmällä on huonot hetkensä

Ryhmähengen nostatus

paljon myönteistä palautetta kielteinen palaute rakentavasti terve kilpailutilanne: haasteet työylpeys ja uho ryhmää korostavat symbolit ryhmän puolustaminen kannustava ilmapiiri

kannustava: kuunnellaan ja

kysytään yhdessä ratkaisuja

ongelmiin, ei syyllisten etsintää

spontaani, luonnollinen ja yhdenvertainen viestintä

empatia

Kannustava ja puolustautuva ilmapiiri

puolustautuva: syytökset ja

arvostelu käyttäytymisen

ohjaus ylimielisyys tai

alentuvuus oman aseman ja

omia ideoiden korostaminen, muut unohtaen

Ryhmänormit

epävirallisia, käyttäytymistä sääteleviä ja rajoittavia normeja

syntyvät pienryhmissä esimerkiksi normi työtahdista tai ryhmän

sisäinen nokkimisjärjestys normiin liittyy rangaistus tai palkkio

Ryhmänormit, jatkuu …

uudessa ryhmässä normit syntyvät testauksen ja kokeilun kautta toiminnan alussa

vanhat jäsenet ovat tärkeitä normin siirtäjiä: "näin meillä on totuttu tekemään".

Normien merkitys

yksilölle luovat tiettyä

turvallisuuden tunnetta: tiedän, mitä minulta odotetaan

normit myös kahlitsevat ja rajoittavat yksilön vapautta: turhaumia ja aggressioita

ryhmälle normit ovat

valvonnan väline lisäävät

ennustettavuutta toimintaa

turvataan, vaikka valvonta ei olisi konkreettista

Ryhmän luovuuden kirvoitus

synergia luovat ongelmanratkaisutekniikat

Synergia

sellainen voimavarojen käyttö että piilevä tieto ja osaaminen nousee pintaan, käyttövoimaksi

mikä tahansa työryhmä voi vertyä synergiseksi: silloin syntyy mahtavaa jälkeä ja uusia luovia ratkaisuja, ja ryhmän jäsenet selvästi nauttivat työnsä jäljestä

Synergia, jatkuu …

liikkeenjohdon kirjallisuudessa synergia määritellään yleensä: kokonaisuus on enemmän kuin osiensa

summa eli että 1+1+1 on vaikkapa 4


harvoin on pohdittu, mistä synergia tulee. Ratkaisuksi tarjotaan mielekästä työnjakoa ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä

uudet, epälineaariset mallit niin organisaatiotutkimuksen kuin viestinnänkin tutkimuksen piirissä korostavat synergisten prosessien dynaamisuutta ja ennakoimatonta luonnetta

Synergisessä vaiheessa oleva ryhmä

huipputiimi (Katzenbach ja Smith) tai riemujoukko (Åberg)

suuri innostus, korkea sitoutumis- ja motivaatioaste, kokeilunhalu, keskinäinen psyykkaus ja ryhmäylpeys

toimissa sekoittuu työ ja huvi ryhmä luo oman sisäisen murteen säännöistä ei piitata

Synergian laukeaminen ja häviäminen

laukeaminen: haaste hanke tai muu uusi

kokoonpano uusi, karismaattinen

jäsen johtaja, joka antaa

tilaa ideoille

häviäminen: haaste muuttuu

arkiseksi kantava hahmo

lähtee ryhmän työ päättyy naapuriosaston

esimies huolestuu


synergistä vaihetta tulisi pidentää siten, että tekemisen riemu kanavoituu oikein

johtajan tulisi luoda ilmapiiri, jossa ryhmä kokee työn iloa ja saa mahdollisuudet henkiseen kasvuun näin luodaan edellytykset sille, että ryhmä

saa aikaan samanaikaisesti enemmän ja parempaa laatua


jokaisen esimiehen vastuulla on kaikkien alaistensa henkinen kasvu

henkinen kasvu on ihmisen kokema tunne siitä, että saa käyttää omaa kapasiteettiaan hyödyksi ja kasvattaa sitä

huipputiimistä voi tulla oman synergisyytensä vanki: jos työyhteisö tottuu, että ryhmä on

tehokas, sille annetaan usein uusia haasteita

Seurauksena voi olla työuupumus, burn out


Burn out

krooninen oireyhtymä, joka ilmenee laaja-alaisena väsymyksenä alentuneena ammatillisen pätevyyden eli

kompetenssin tunteena sekä kyynisyyteen johtavana etäisyydenottona

työstä ja sen merkityksestä

Luova ongelmanratkaisu, deBonon sanoin

1 ”You cannot dig a hole in a different place by digging the same hole deeper”

2 ”Lateral thinking is of changing concepts and perceptions”

3 ”The brain as a self-organising information system forms asymmetric patterns”

4 ”In any self-organising system, there is a need to escape from a local optimum in order to move towards a more global optimum. The techniques of lateral thinking, such as provocation, are designed to help that change”

http://www.edwdebono.com/debono/lateral.htm

ONGELMA

MAHDOLLISET RATKAISUT

vert

ikaa

line

naj

atte

lujumiutuminen

lateraalinen siirtymä

uusi vertikaalinen polku

HEUREKA!

esimerkkejä: pohdi, ratkaisetko oikeaa ongelmaa

esimerkkejä: mustat ja valkeat kivet, turkkuri ja varkaat

käytä ulkoisia impulsseja laukaisemaan uusia ajattelumalleja esimerkkejä: ”PO!”, satunnaiset sanat,

metaforat, uusien ratkaisujen provosointi vaikka ilmeinen ratkaisu jo häämöttää

Rinnakkainen ajattelu

metodeja, joiden avulla ryhmä ihmisiä saadaan ajattelemaan samaan suuntaan esimerkki: deBonon kuusi hattua

valkoinen hattu ”tarkastellaanpa tietoa

objektiivisesti” punainen hattu

”nytpä otetaan mukaan tunteet, vihjeet ja intuitio”

musta hattu ”nyt pohditaan riskejä

ja vaaratilanteita”

keltainen hattu ”mietitäänpä hetki sopivuutta

ja etuja” vihreä hattu

”haetaan uusia ideoita ja luovia ratkaisuja”

sininen hattu ”katsotaanpa miten

ajattelumme etenee: summataan, sovitaan etenemisestä, ’työ-järjestykseen’ ”

Tuumatalkoot ja tuplatiimi

kummassakin sama perusmalli: yksilöllinen ideointi ideoiden keruu paperitauluille tai

pahveille, ideat yhteisiksi hyvien ja edelleen työstettävien ideoiden

valinta raportointi

Tiimin johtaminen

Tiimi on eri osaamisaloilta ja eri puolilta organisaatiota koottu ryhmä

taustalla toive tehokkaammasta yhteistoiminnasta ja suurten haasteiden edellyttämän korkean asiantuntemuksen tehokäytöstä

Tiimityön etuja

työmalli on nopea, ennakoiva ja jatkuvasti itseään kehittävä

tiimi tekee vähemmän turhaa työtä ja hukka-aika on minimissään

tiimi perustuu nykyaikaiseen käsitykseen työstä ja työn tekijästä

kun tiimi toimii hyvin, syntyy jatkuva sitoutuminen

Tiimien toiminnan edellytys

sitoutumisen ja omistamisen tunteen syntyminen

tiimien on oltava riittävän itseohjautuvia: tiimi vastaa tavoitteittensa täyttymisestä

Avaintekijä on tiimin jäsenten valtuuttaminen (empowerment)

Valtuuttaminen

syntyy työyhteisön arvojen, johdon toimien, työn rakenteen, koulutuksen ja palkitsemis- ja huomioimisjärjestelmien yhteisvaikutuksesta

Valtuuttamisen osatekijät ovat valta vastuu ja edellytysten luominen riittävien resurssien, tiimin jäsenten koulutuksen ja

tiedonsaannin avulla

Tiimimallin ohjausmenetelmiä

suuntaa-antavana visio ja arvot, jotka tiimin jäsenet ovat sisäistäneet ja joihin he ovat sitoutuneet

käytännön tasolla tiimi toimii verkkoympäristössä, jossa yhä enemmän käytetään sähköisiä verkkoja

Yhteisöllisyys (Engeström 1992)

hierarkiasta itseohjautuvuuteen avoimen tiedonkulun maksimointia

yleiskuvan saamiseksi monipuolisen ammattitaidon takaamista, yhteisvastuullisuutta ja keskinäistä auttamista ja tukemista

ryhmän sisällä ja välillä

Yhteisöllisyys, jatkuu …

Keskinäinen auttaminen ja tuki edellyttävät vastavuoroisuutta (win-win) luottamusta: sovitut asiat hoidetaan

oppiminen korostuu tiimien työssä: parhaiden käytäntöjen siirron periaate

(transfer of best practices), satunnaisverkot, kollegatapaamiset tai

huipputasovertailu

Viestintä tiimissä

selkeä vision viestiminen: tiimit suunnataan vision avulla

toiminta joustavissa sekaryhmissä edellyttää tehokasta pienryhmäviestintää ryhmädelegointia toimivia kokouksia koordinoivaa viestintää tietoverkkoja ja verkkojohtamista

Viestintä tiimissä, jatkuu …

Sitoutumisen ja omistamisen tunteen synnyttäminen ja ylläpitäminen tapahtuu motivoivan viestinnän avulla

Tiimi tarvitsee operatiivisen tiedon lisäksi tietoa yleisemmistä asioista: oman työn asemointi ja työn edistymisen hahmottaminen

luovat ongelmanratkaisumenetelmät ja huipputasovertailu

Yhteisöllisyyden korostaminen, ryhmähenki ja sen suuntaaminen

Piiloinen tietotaito

tacit knowledge: hiljainen, piiloinen tieto: kokemuksen pohjalta syntyvä henkilökohtainen,

implisiittinen tieto, jota on vaikea välittää ja viestiä mm elämänkokemukset, kyky suhteuttaa asioita,

aikaisemmasta kokemuksesta oppiminen, intuitio ja naisen vaisto

näkyvä tieto: mm kirja- ja tutkimustieto ja asiantuntijatiimin

työssä syntynyt uusi tieto

I.Nonaka ja H.Takeuchi: The Knowledge-Creating Company (1995)

Piiloinen tietotaito, jatkuu …

piiloisen ja näkyvän tiedon yhdistämisessä tarvitaan erilaisia vuorovaikutuksen mahdollistavia areenoita, joissa uudet, raikkaat ideat ja vanhat kokemukset kohtaavat

Tietämyksen luominen(knowledge creation)

näkyvä

piiloinen

piiloinen näkyvä

SOSIAALISTAMINEN SISÄISTÄMINEN

YHDISTÄMINENULKOISTAMINEN

Nonaka, I., and Takeuchi, H., The Knowledge-Creating Company. New York 1995

Piiloisesta piiloiseen

näkyvä

piiloinen

piiloinen näkyvä



mestari opastaa kisälliä

Piiloisesta näkyväksi

näkyvä

piiloinen

piiloinen näkyvä



mestarin työtä mallinnetaan

Näkyvästä näkyväksi

näkyvä

piiloinen

piiloinen näkyvä



asiantuntijat pohtivat

Näkyvästä piiloiseksi

näkyvä

piiloinen

piiloinen näkyvä



mestari omaksuu

Tosiaikaisen keskinäis-viestinnän haasteet

tuttu ryhmä kiinnostavuus uskottavuus ennakkoasenteet rooliodotukset valmistautuminen avaus puitteet kriittinen massa

outo ryhmä keitä ovat ? haarukointi empatia vakuuttavuus ensivaikutelma oheisaineistot

Documents

Kolmas teema. Ryhmänäkökulma: ryhmädynamiikka