.Komkommunistinen julkaisu.Kom.Kom

Hiljaisemman kauden jälkeen kommunistinen nuorisoliitto on tänä vuonna uudistunut sääntöjä ja ohjelmaa myöten. nuorisoliitto on myös aktivoitunut maanlaajuisesti, suurek-si osaksi uuden sukupolven voimin. Järjestön uudistuneilla nettisivuilla on mm. sosiaa-lineuvontaa sosiaalitukien hakijoille

Haasteena on nyt puuttua tärkeisiin yhteiskunnallisiin asioihin radikaalisti ja ajan ta-salla pysyen. vähintään yhtä vakavana haasteena on koota samoihin tavoitteisiin pyrki-vien kesken jonkinlainen yhteisrintama, joka selkein tavoittein vastustaisi etenevää uus-liberalismia. Merkkejä on siitä, että suurten puolueiden vasemmisto (esimerkiksi monet SDP:ssä) pitää vasemmistorintamaa parempana ajatuksena kuin takavuosina.

H H H

kommunistista nuorisoliittoa tarvitaan ja sillä on järkevät tavoitteet. Suomen kommunis-tista puoluetta lähimpänä olevana nuorisojärjestönä sillä on selkeä linja. Emme kannata markkinataloutta; maapallo ei kestä rajatonta talouskasvua.

.kom-lehtikin ilmestyy jälleen paperiversiona. Tässä ensimmäisessä lehdessä teema-na on nuorten asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Teema on laaja ja sitä käsitellään monesta näkökulmasta

Camilla kantola

Hiljaisemman kauden jälkeen kommunistinen nuorisoliitto on tänä vuonna uudistunut sääntöjä ja ohjelmaa myöten. nuorisoliitto on myös aktivoitunut maanlaajuisesti, suurek-

uusi sukupolvi bc

de

Gh

OPISKELIJAT

AHTAALLA

KomNL

kiertueella

AY-LIIKE JA

NUORET

Soppaa ja

sosialismia

YLEISLAKKO

Faces

1/2009

H .kom 1/2009

VEIK

KO K

OIV

USA

LO

b c

opiskelija, sinÄkin olet tYÖlÄinen!

ta työtä. normaalisti tähän tar-joaa tilaisuuden opiskelu tai joaa tilaisuuden opiskelu tai työttömyys.

Työttömät joutuvat työhar-joitteluihin, työelämävalmen-joitteluihin, työelämävalmen-nuksiin, -kokeiluihin ja mui-hin toimenpiteisiin. Työttömän palkkaa kutsutaan usein työ-markkinatueksi ja vaikka se on palkkaa, sen on tarkoitus näyt-tää sosiaalituelta.

Samoin opiskelijan palkkaa Samoin opiskelijan palkkaa kutsutaan opintotueksi. Siis palkka, jota työläiselle mak-setaan opiskelusta, määritel-lään yhteiskunnalliseksi tuek-si, josta osa on valtion takaa-maa opintolainaa. Se tarkoit-taa palkkaa, jota työläinen saa taa palkkaa, jota työläinen saa nostaa yksityisiltä pankeilta, mutta joka on maksettava ta-kaisin korkojen kera.

valtio takaa pankeille tämän opintolainan, mutta jättää ta-kaamatta opiskelijoiden tu-levaisuuden. Moni valmistuu koulun penkiltä suoraan kor-tistoon tai pätkätöihin.

opiskeluaikanaan työläinen ei ainoastaan istu koulunpen-killä, vaan osa opinnoista tu-lee usein suorittaa työssäoppi-misena eli työntekona jollekin työnantajalle, joka ei yleen-sä maksa palkkaa. Työläinen elää siis tuonkin ajan opinto-tuellaan.

Loppujen lopuksi työhar-joitteluilla, työelämävalmen-joitteluilla, työelämävalmen-nuksilla, oppilaitoksilla ja ko-ko koulutusjärjestelmällämme on samat päämäärät: siivota on samat päämäärät: siivota työttömyystilastoja, pitää nuo-ret poissa kaduilta ja yhteis-kunnan talutusnuorassa sekä kunnan talutusnuorassa sekä ennen kaikkea tukea elinkeino-elämän tarpeita.

pois nÖYrYYs!

opiskelijoiden tulisi kysyä: Mik-si meillä on velvollisuus tehdä si meillä on velvollisuus tehdä vuosia ilmaistyötä yhteiskun-nan nimissä, mutta käytän-nössä joudumme myymään it-semme yksityiselle pääomalle?

nuoret ihmiset ovat tämän päivän Suomessa kaikkein ah-taimmassa asemassa. Jos jos-tain pitää leikata, on nuorten sosiaalietuudet koettu helpok-si kohteeksi.

nuorten on vaikeampi saa-da työttömyysturvaa, heidät painostetaan opiskelijoiksi, heiltä puuttuu työkokemusta eivätkä he yleensä purnaa vas-taan jos heiltä jotain otetaan pois. Heiltä puuttuu asemaan-sa puolustava liitto tai tietoa vaikuttamisen mahdollisuuk-sista.

opiskelijat ovat vielä ah-taammalla kuin nuoret yleen-sä. opintotuki on liian pieni ja opiskelijat painostetaan suo-riutumaan opinnoistaan mah-dollisimman nopeasti, aikaa ei jää työnteolle ja monet joutu-vat opiskeluaikansa rahoitta-miseksi ottamaan opintolai-naa.

Asetelmasta on tullut kui-tenkin niin itsestäänselvä, et-tä opiskelijat vaikeuksistaan huolimatta tuntevat kiitolli-suutta opiskelusta, opintotu-esta sekä järjestelmästä, joka tarjoaa maksuttoman koulu-tuksen.

Yhteiskunta kouLuttaa

Yhteiskunnan jäsenet ovat riippuvaisia toinen toisistaan. kaikella työllä ja tuotannol-la on vahvasti yhteiskunnalli-nen luonne. Mielikuvissa elin-keinoelämä tuottaa vauraut-ta ja verotuloja, työpaikkoja ja hyvinvointia. Yhteiskunnalla katsotaan olevan vastuu huo-lehtia kaikkien kansalaisten perustarpeista ja siksi myös kansalaisilla ajatellaan olevan velvollisuus tehdä oma osan-sa ja myydä itsensä työmark-kinoilla.

Yhteisen hyvän nimissä pääomaa tuetaankin kaikin tavoin. Yrityksille syydetään rahoitusta, lainojen takauk-

sia ja varsinkin osaavaa työ-voimaa. Toisaalta pyritään yl-läpitämään nykyistä elinkeino-rakennetta, toisaalta ennakoi-daan tulevaa ja perehdytään ylikansallisen pääoman tarpei-siin.

koulutustarjonta mitoite-taan vastaamaan elinkeinoelä-män tarpeita ja toisaalta pyri-tään tuottamaan koulutettu-ja ihmisiä ylikansalliselle pää-omalle. kapitalismissa mark-kinavoimat määräävät kehi-tyksen kulun ja koulutus ot-taa suuntansa talouden hei-lahteluista.

Porvarillisessa yhteiskun-nassa kaikki yhteiskunnalli-set instituutiot ovat naimisis-sa yksityisen pääoman kans-sa. Yksityinen pääoma määrää enemmän tai vähemmän myös kasvatuksesta ja koulutukses-ta. Jos siis alkaa näyttää sil-tä, että koulujen, korkeakoulu-jen ja yliopistojen hallituksiin ja johtokuntiin alkaa ilmestyä enenevässä määrin liikemaail-man edustajia, ei ole aihetta ih-mettelyyn.

Perinteisesti kouluissa ja yliopistoissa on ollut sijaa esim. humanistisille aineille ja arvoille kuten sivistys, taide yms. näinä aikoina laadittavi-en yliopistolakien seuraukse-na saamme nähdä mitä arvoja elinkeinoelämä painottaa; ken-ties innovaatioita, kannustusta ja taloudellista voittoa.

Monille saattaakin syntyä kuva, että elinkeinoelämä pal-veleekin yhteiskuntaa, yrityk-set ovat työläisiä varten, työ-elämä opiskelijoita varten. Tä-mä ei ole totta.

Yrityksillä ei ole todellisia velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan, muita kuin mitä on lakiin kirjattu. ne käyttävät yh-teiskuntaa hyväkseen niin pit-källe kuin voivat, keräävät voi-tot, ja kun siltä näyttää, siirty-vät sinne missä ruoho on vih-reämpää.

Tosielämässä työläiset ovat

osastaan, ikään kuin opiske-lu olisi lahja työläiselle, eikä palkatonta työtä porvarillisel-le yhteiskunnalle ja sen elin-keinoelämälle; osa työnjakoa, joka määrittä ihmisen aseman ja arvon markkinoiden kautta, osa yhteiskunnallista orjuu-tusta. opiskelijat saadaan us-komaan, että kaikki tapahtuu heidän hyväkseen.

koulutuksesta on useimmil-la aloilla tullut edellytys työllis-tymiselle. Siten opiskelusta on tullut käytännössä pakko, mi-käli ei halua tyytyä köyhyyteen koko loppuelämäksi; pakollista ja palkatonta.

Samalla on onnistuttu luo-maan kilpailua ja jännitteitä työväenluokan sisälle. Työläi-set kilpailevat osaamisellaan. Erilaiset koulutustasot ja titte-lit merkitsevät eriarvoisia työ-ehtosopimuksia ja eri suurui-sia palkkoja. Ammattijärjestö-jen tehtäväksi on muodostunut pienien ryhmien etujen ajami-nen.

Mitä varten ammattiin siis opiskellaan? Jotta työläinen saisi mieleisen ammatin? Jot-ta porvarille riittäisi osaavaa, ammattitaitoista työvoimaa ja kansantalous pyörisi? Jot-ta olosuhteet olisivat mahdol-lisimman otolliset voittoja ta-voitteleville yrityksille.

Entä mitä koulutus antaa opiskelijalle? Yhteiskunta vaa-tii opiskelijaa suoriutumaan opinnoistaan nopeasti ja te-hokkaasti, siirtymään tuilla eläjästä palkansaajaksi ja ve-ronmaksajaksi. opinnot suori-tetaan vain jotta saadaan tut-kinto, paperi. opiskeluaika ei kuulu työläiselle, vaan se teh-dään yhteiskuntaa varten, tu-levia työllistäjiä varten.

paLkatonta tYÖtÄ

on keksitty joitakin yleises-ti hyväksyttyjä tapoja teettää palkatonta tai lähes palkaton-

yksityistä pääomaa varten, opiskelijat muun työväenluo-kan osana. koko porvarillinen yhteiskunta on olemassa yksi-tyistä pääomaa varten. Yksityi-nen pääoma tarkoittaa työläi-sen orjuuttamista. koko porva-rillisen yhteiskunnan tarkoitus on työläisen orjuuttaminen yh-teiskunnallisesti.

porvariLLinen hYvinvointivaLtio

Porvarillisen hegemonian val-litessa koko yhteiskuntajärjes-telmä suuntautuu lujittamaan luokkaeroja ja orjuuttavia yh-teiskunnallisia suhteita; kou-lutusjärjestelmä on osa tätä.

Pikkuporvarilliset sosiaali-demokraatit ovat lumoissaan. Yritykset ovat kilpailukykyi-siä ja työllistävät ihmisiä. vau-rautta ja hyvinvointia riittää. iloiset työläiset sulassa sovus-sa kapitalistien kanssa ovat yhtä suurta perhettä.

Porvarikin on tyytyväinen. Yhteiskunta tarjoaa koulute-tun työvoiman; säästyy aikaa ja rahaa. Lapsista koulutetaan jo pienestä pitäen kunnon kan-salaisia ja työläisiä.

Ammatin opiskellessaan työläinen sisäistää vallitsevan järjestelmän itsestäänselväk-si ja luonnolliseksi asiantilak-si, hyväksyy oman osansa ja asemansa siinä sekä omak-suu ammatillisen identiteetin. Hän saattaa luulla asemaan-sa hyväksikin, jopa etuoikeu-tetuksi.

Ay-liike pirstoutuu luke-mattomiksi pieniksi lohkoik-si omaa etuaan ajavia, luokka-tiedottomia, keskenään kilpai-levia kerhoja. Työläinen on ke-sytetty.

kiitoLLinen epÄkiitoLLisesta tYÖstÄ

Moni opiskelija on kiitollinen

.kom Hb c

Konkreettisesti nuorten oikeuksien puolestakommunistinen nuorisoliitto ei pyri vaikuttamaan vain kabineteissa ja parlamentaarisesti. nuorisoliitto haluaa myös auttaa ihmisiä suoraan käytännön te-oilla ja kasvattaa heidän tietoisuuttaan tulevaisuut-ta ajatellen.

kesän 2009 projektina on näiden ajatusten poh-jalta järjestetty ihmisille mahdollisuus käyttää hy-väkseen kommunistisen nuorisoliiton sosiaalineu-vontapalveluja. Palvelupuhelimemme on toiminut koko kesän tarjoten luottamuksellisia neuvoja sosi-aalitukiviidakossa tarpoville ihmisille.

Liiton kotisivuille on lähes päivittäin ilmestynyt käytännön sosiaalivinkki. Toivomme näiden olevan jatkossakin hyödyksi monille. Sosiaalivinkkitoimin-ta ei pääty tähän kesään, vaan tarkoituksena on pi-temmälläkin tähtäimellä puhua asioista, joista viran-omaiset eivät aina rohkene puhua.

Sosiaalineuvonta on myös kiertänyt Suomen kau-punkeja ja pyrkinyt tällä tavoin paremmin lähesty-mään ihmisiä. koulutustakin on järjestetty ja ana-lyyttista keskustelua käyty. opintotilaisuudet työn muutoksesta jatkuvat vielä syksyllä eri paikkakun-nilla. Tarkoituksena on sytyttää ”pieni punainen ki-pinä” Suomen nuorisossa.

H H H

nuorison asema ja oikeudet kotimaassa ovat kom-munistiselle nuorisoliitolle olennaisia asioita. Uus-liberalismi ja sokea usko markkinatalouteen vahin-goittaa Suomen tulevaisuutta, minkä monet nuori-soliittolaisetkin ovat omakohtaisesti kokeneet.

Esimerkiksi opintotuella elävät nuoret ovat käy-tännössä jatkuvasti subjektiivisen köyhyysrajan ala-puolella. Porvarillinen yhteiskunta painostaa opiske-lijoita menemään töihin, joita ei ole tarjolla, tai otta-maan järkyttäviä lainasummia.

Liitto kuitenkin haluaa pyrkiä sellaisiin yhteis-kunnallisiin muutoksiin, jotka hyödyttäisivät mui-takin kuin opiskelevia nuoria. olemme vahvan pe-rusturvan kannalla. Sellaisella taattaisiin toimeen-tulo kaikille, eikä byrokraattinen viidakko olisi enää lannistamassa tukeen oikeutettuja.

Haluamme olla tasapuolinen työväennuorisoliike, emmekä saa siis unohtaa työssäkäyviä. kommunis-tisen nuorisoliiton AY-neuvosto pyrkii vahvistamaan asemaamme työtätekevien puolustajana.

Uudet toimintamuotomme ovat saaneet osakseen erittäin myönteistä palautetta. Parhaimpana esi-merkkinä tästä voidaan mainita se, että monet nuo-ret ovat ottaneet liittoon yhteyttä hakeakseen jäse-nyyttä. odotettavissa onkin uusia osastoja ja entis-tä kärkevämpää toimintaa.

aaro karekomnL:n puheenjohtaja

TOIV

O K

OIV

ISTO

kommunistisen nuorisolii-ton aktiivit ovat kesän ai-

kana tutustuneet ahkerasti kotimaahamme pyrkien tarjo-amaan ihmisille sekä teoriaa että käytäntöä. Sosiaalineu-vonta- ja Työ tietoyhteiskun-nassa -kiertue tarjosivat ja tu-levat tarjoamaan tekemistä ja kokemista ympäri Suomea. Elokuun 11.-13. suunnattiin Tampereelle, Lahteen ja Hy-vinkäälle. vuoroaan odottavat vielä ainakin Joensuu, Jyväs-kylä ja vaasa.

nuorisoliitto aloitti kiertu-eensa kenties maamme pe-

rinteikkäimmästä työläiskau-pungista, eli Tampereelta. Tar-jolla oli sosiaalineuvontaa aa-musta alkaen. keskustorin vi-linässä pyrittiin kohtamaan ih-misiä ja auttamaan heitä byro-kratian viidakossa. Jalkautu-minen kaupungille palveli hy-vin myös luokkatietoisuuden herättelemisen tarpeita. Len-tolehtisiä jaettiin runsaasti ja menipä muutama Lenin-paita-kin kaupaksi.

Uuden opiskelu on meille kommunistinuorille myös tär-keä osa toimintaamme. Tästä syystä tärkeä osa kiertuettam-me on myös opintotilaisuuk-sien järjestäminen eri paikka-kunnille.

Tampereella opintotilaisuus järjestettiin kulttuurikahvila Hertassa aiheena Työ Tietoyh-teiskunnassa. kommunistisen nuorisoliiton varapuheenjohta-ja Anna-Mili Tölkkö alusti ai-heesta erinomaisesti, jonka jäl-keen siirryttiin välillä kiehuvan kuumaksi käyneeseen keskus-teluun. näkemykset sinkoilivat kipinöiden tavoin, kun nuoret kommunistit ja muut aiheesta kiinnostuneet vaihtoivat mieli-piteitään. Lopputuloksena oli kuitenkin varsin onnistuneita loppupäätelmiä, jotka terävöit-tivät varmasti jokaisen osallis-tujan ajatuksia.

Luokkatietoisten yöunien jälkeen oli seuraavana päi-

vänä luvassa Suomen Chigago eli Lahti. Sateinen sää ei py-säyttänyt kommunistinuoria, jotka pyrkivät parhaansa mu-kaan nostamaan luokkatietois-ta tunnelmaa myös tuossa mä-kihypyn ihmekaupungissa. il-mastosta johtunut vähäinen osallistujamäärä ei tovereita lannistanut, vaan vapautti so-pivan määrän lisäenergiaa illan opintotilaisuutta varten.

Teatteri vanhassa Jukos-sa puhuttiin samoista asioista kuin Tampereen kulttuurikah-vilassakin, mutta uusilla naa-moilla ja ideoilla varustettu-na. Yhdeksi kiertueen herkul-lisimmista hedelmistä voidaan-kin mainita juuri se, että eri-laiset paikkakunnat Suomes-sa tarjoavat aivan omanlaisi-aan näkemyksiään poliittiseen keskusteluun. Tästä kelpaa ve-tää myös se johtopäätös, että paikallinen toiminta ja lähide-mokratia ovat tavoittelemisen arvoisia asioita. kiertueella py-rittiinkin herättelemään myös kommunistisen nuorisoliiton paikallisosastotoimintaa.

Tien päällä kun oltiin, ei ai-kaa jäänyt erityisen perus-

teelliseen Lahti-kierrokseen. Juna kohti Hyvinkäätä lähti jo illalla kuljettaen aktiivit seu-raavaan kohteeseensa. vastas-sa olevat Uudenmaan kommu-nististen nuorten toimijat otti-vat väsyneet matkalaiset vas-taan tarjoten sekä hauskanpi-toa että lämminhenkistä tove-rimajoitusta.

kiertueen viimeinen päivä osoittautuikin kaikkein me-nestyksellisimmäksi. Hyvin-kään torilla puhuttiin asiaa ja välillä jopa asian vierestä. nuo-ria, kommunistisesta toimin-nasta kiinnostuneita nuoria oli liikkeellä sankoin joukoin. Sosiaalineuvonnan vastaanot-to oli muutenkin erittäin posi-

tiivista.Myös viimeinen opintoti-

laisuus Hyvinkään kirjastolla keräsi hyvin kuulijoita. kak-si edellistä tilaisuutta olivat hioneet alustajan esiintymi-sen ja sisällön puhtaaksi ti-mantiksi, joten yleisö sai naut-tia ja pohdiskella ”koko rahan edestä” (tapahtuma oli maksu-ton). keskustelu tyrehtyi vas-ta kirjaston sulkemisen tuot-taman armottoman todellisuu-den edessä.

Työ ei kuitenkaan ollut päät-tynyt edes tuolta päivältä.

kommunistisen nuorisoliiton liittoneuvosto piti vielä lopuksi oman kokouksensa. kannan-ottoa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolesta syntyi, ja osastot myös arvioivat omaa toimintaansa. Lopputuloksiin-kin päädyttiin. Sosiaalineu-vonta ja opintokiertueet tule-vat saamaan jatkoa menestyk-sensä johdosta.

Sosiaalineuvonta ja Työ tie-toyhteiskunnassa -kiertue jat-kuvat vielä syyskuussa. kan-nattaa tarkastaa liiton koti-sivuilta (www.komnl.fi), saa-vummeko juuri sinun paikka-kunnallesi. Jos ei tänä vuonna, niin ehkä seuraavana, toki uu-sien aiheiden säestyksellä. ku-ka tietää, ehkäpä lukija löytää vielä itsensäkin kiertämässä maata kommunistinuorena.

aaro kare

Kommunistinuorten kiertue vieraili myös Tampereella. Kuvassa Anna-Mili Tölkkö

(vas.) Helsingistä, Essi Hänninen Tampereelta ja Aaro Kare Turusta.

Kommunistinen nuorisoliitto kiertueella

maailman-parannusta ja opiskelua!

Miksei meille anneta riittäväs-ti rahaa elämiseen, mahdolli-suutta pysyvään asuntoon ja ylipäänsä näkymiä turvatusta tulevaisuudesta?

oppilaitokset tuottavat am-mattitaitoisia työläisiä yksityi-sen pääoman tarpeisiin ja or-juuttavat työläiset palkatto-maan työhön jo ennen pääsyä varsinaiseen työelämään. Syy opiskelijoiden huonoon ase-maan piilee siinä, etteivät opis-kelijat pitkiin aikoihin ole jär-jestäytyneet ajamaan etujaan.

Tähän on luultavasti syynä, että opiskelu mielletään vain väliaikaiseksi etapiksi, josta jo-tenkuten kituutetaan yli. opis-kelijoille ei ehdi syntyä tietoi-suutta mahdollisuuksista käy-dä kamppailua paremman toi-meentulon puolesta, eikä niin-ikään synny pitkäjänteistä

opiskelijaliikettä. Monet nuorten taloudelliset

ongelmat nivoutuvat yhteen: työttömyys, opiskelu, työvoi-mapoliittiset toimenpiteet ja pätkätyöt. kaikkiin näihin on mahdollista vaikuttaa yhteis-kunnallisten liikkeiden kautta. nuorten, opiskelijoiden ja pät-kätyöläisten on löydettävä tien-sä opiskelijaliikkeisiin, ammat-tiyhdistyksiin ja luotava tarvit-taessa uusia.

Suurimmat mahdollisuudet nuorten ja opiskelijoiden ase-man parantamiseen on ay-liik-keellä. nuorten ja opiskelijoi-den huono asema heijastuu koko työväenluokkaan hei-kentäen kaikkien työtätekevi-en asemaa.

mikko korhonen

H .kom 1/2009H .kom 1/2009d e

ammattiYhdistYsliikkeellÄ

on vÄliÄAmmattiyhdistysliikkeen varhaisina aikoina yhteis-kuntaan ja talouteen liitty-vät syyt pakottivat työväes-tön etsimään keinoja tilan-teensa kohentamiseen. Tä-män historian tuntemuk-sesta on hyötyä mietties-sämme, mitä ajatella am-mattiyhdistysliikkeestä ny-kyaikana.

kun kapitaLismi oLi rajoittamatonta

1800-luvun Suomessa syn-tyi tuoreen elinkeinovapau-den myötä rajoittamaton kilpailu, jonka vaikutuk-sesta työväestön elintaso oli hyvin alhainen. nouse-va teollisuus sai työvoimaa pääasiassa maaseudun ti-lattomasta väestöstä jonka nurinkuriset maanomistus-olot olivat synnyttäneet.

kehittyvän työväenluo-kan turvana ei ollut min-käänlaista työlainsäädän-töä. kapitalismin alkuai-koina tyypillistä oli nais- ja lapsityövoiman riisto. Use-at lapsityöläiset olivat alle 10-vuotiaita ja työskenteli-vät noin 15-tuntisia aikuis-ten työpäiviä.

Alkeellisimpienkin työ-turvallisuus- ja terveysmää-räysten puuttuminen aihe-utti sen, että olosuhteet työ-paikoilla olivat erittäin huo-not. Epäkohtia olivat esi-merkiksi työhuoneiden kyl-myys, kuumuus, huono va-laistus ja ilmanvaihto, pö-ly, suojalaitteiden puute ja epäinhimillinen kohte-lu. Palkat olivat hyvin ma-talat ja riippuivat kokonaan työnantajien mielivallasta. nouseva kapitalismi suh-tautui kuitenkin kielteises-ti siihen, että teollisuuden myötä kehittyvä työväen-luokka alkoi vaatia parem-pia oikeuksia.

Työläisiltä puuttuivat valtiolliset ja suurimmalta osalta kunnalliset oikeudet, eivätkä he pystyneet puo-lustamaan itseään kapita-lismin häikäilemätöntä voi-tontavoittelua vastaan. val-litsevien olosuhteiden vuok-si alkoi ilmetä yleistä tyyty-mättömyyttä, mutta se ei vielä 1800-luvun puolivä-lissä kehittynyt joukkoliik-keeksi.

varhainen tYÖvÄenLiike pYrki torjumaan sosiaLismia

1860-luvulla pääasiassa tehtaanomistajat perusti-vat ensimmäisiä järjestöjä

työväestön keskuuteen. Silloin perustettiin ajanvieteseuro-ja, joiden tarkoituksena oli pi-tää huolta työväestön sivistys-harrastuksista. Työväki ei vie-lä tuolloin astunut näiden seu-rojen johtoon.

Työväenliikkeen ns. wrigh-tiläinen kausi alkoi vuonna 1884. Helsingin työväenyhdis-tyksen ensimmäinen puheen-johtaja oli tehtailija von Wright. Paikallisten yhdistysten perus-tajina esiintyivät muutoinkin yhteiskunnan parempiosaiset, joiden pyrkimyksenä oli tällä tavoin torjua sosialistista lii-kettä, sillä sosialismista oli jo muualla maailmassa muodos-tunut vakava uhka kapitalisti-selle järjestelmälle. Yhdistyk-siä ei siis perustettu taistelun virittämiseksi vaan taistelun sammuttamista varten.

Wrightiläisyyden kausi jäi kuitenkin lyhyeksi, kun työläi-set ottivat ohjat omiin käsiin-sä ja lähtivät ohjaamaan työ-väenliikettä luokkataistelun linjoille. näissä olosuhteissa syntyi myös ammattiyhdistys-toiminta. Tiettävästi ammatti-yhdistysliikkeen edelläkavijöi-tä ovat kirjatyöläiset. vuonna 1882 palkkakysymys otettiin esille yhdistyksessä taistelu-mielessä. kun työnantajat eivät suostuneet korottamaan palk-koja, julistettiin lakko.

1900-Luvun aLku: taisteLua hankaLissa oLosuhteissa

vuonna 1917 ammatillinen järjestäytyminen kohosi erit-täin korkeaksi, paikoin jopa sa-taan prosenttiin. vuoden 1918 tapahtumat kuitenkin pirstoi-vat liikkeen hajalle. Se joutui puolustamaan saavutettuja ja ansaittuja oikeuksiaan kan-salaissodassa. Menehtyneistä ne, jotka eivät kaatuneet tais-teluissa, kuolivat teloitettuina tai valkoisen terrorin uhreina. vapaina olevilta punaisilta riis-tettiin toimintaoikeudet.

Työväenliike jakaantui myös ideologisin perustein. Sosialide-mokraatit ja heistä vasemmalla olleet vasemmistososialistit ja kommunistit eivät suostuneet toimimaan samoissa yhdistyk-sissä ja järjestöissä. ideologiset erimielisyydet vaikuttivat hai-tallisesti useiden liittojen toi-mintaan. vuonna 1930 kom-munistien johtama ammattiyh-distystoiminta kiellettiin Lapu-an liikkeen painostuksen takia, jonka jälkeen sosialidemokraa-tit perustivat oman keskusjär-jestönsä SAk:n, johon kommu-nistit liittyivät muutaman vuo-den jälkeen.

Talvisodan lopulla porva-rit myöntyivät tunnustamaan SAk:n työntekijöiden laillisek-

si edustajaksi ja siten tasaver-taiseksi sopimuskumppaniksi. Jatkosodan jälkeen, kun myös kommunisteille palautettiin heidän demokraattiset oikeu-tensa, alkoi myös ammattiyh-distysliike voimistua ja sen jä-senmäärä kasvoikin voimak-kaasti.

vaikka sisäiset valtataiste-lut jatkuivat sosialidemokraat-tien ja edistyksellisten sosialis-tien sekä kommunistien välil-lä, pystyi ammattiyhdistysliike silti saavuttamaan sodan jäl-keisinä vuosikymmeninä run-saasti parannuksia työväestön elinoloihin. Esimerkkeinä näis-tä saavutuksista voisi mainita vaikkapa työntekijöiden oike-uden vuosilomaan, 40- tunti-sen työviikon, lapsilisät, tapa-turmavakuutuslain, työeläk-keet, erillisten naispalkkojen lakkauttamisen, oikeuden va-lita luottamusmiehiä, sairaus-ajan palkan, äitiysloman, pa-rannukset työsuojeluun ja irti-sanomissuojan parantamisen.

ammattiYhDistYsLiike tÄnÄÄn

Edellä mainitut ammattiyh-distysliikkeen saavutukset on saatu aikaan vain määrätie-toisella taistelulla. kapitalis-tit ovat usein taipuneet työvä-en vaatimuksiin vasta pitkien lakkotaisteluiden jälkeen. Täs-tä johtuen porvaristo onkin jat-kuvasti heikentämässä näitä oikeuksia vedoten Suomen kil-pailukykyyn tai jopa isänmaan etuun.

Tänä päivänä ammattiyhdis-tysliike on pirstoutunut. Syitä ovat mm. korkeampi koulutus-aste sekä tuotannollisen työn muuttuminen ”luovaksi työksi” ja jakautuminen yhä pienem-piin yksiköihin. Työväen yhtei-söllisyys on tämän seuraukse-na laskenut paljon ja sitä kaut-ta myös taistelu tai sopiminen työehdoista on muuttunut yhä vaikeammaksi.

Ammattiyhdistystoiminta on edelleen myös poliittisen vään-nön kohteena, mutta mukaan on tullut lisää toimijoita sosia-lidemokraattien ja kommunis-tien lisäksi. on nähty jopa am-mattiliittoja, joiden johdossa on oikeistolaisen kokoomus-puolueen edustajia.

Myös nuorison suhtautumi-nen ammattiyhdistystoimin-taan on melko laimeaa, mi-kä saattaa johtua osittain työ-suhteiden lyhytaikaisuudes-ta. Muutaman kuukauden työsuhteen takia ei vielä liity-tä ammattiliittoon. Myös edel-lä mainitut vuosilomat, saira-usajan palkat ja muut saavu-tetut edut ovat monelle itses-täänselvyyksiä, joiden vuoksi käydyistä taisteluista nuorilla

ei ole minkäänlaista tietoa.Tällä hetkellä ammattiliitot

ovat enemmänkin instituutio-naalinen osa porvarillista yh-teiskuntaa kuin yhteiskun-nalliseen muutokseen suun-taava joukkoliike. Ammattiliit-tojen yhteiskunnalliset kan-nanotot ovat vähentyneet ole-mattomiin ja palkkavaatimuk-set ovat olleet hyvin maltillisia. Ammattiliitot ja –osastot ovat-kin muuttumassa pienen piirin leikkikerhoiksi, joissa jäsenille hankitaan logolla varustettuja vaatteita ja laivamatkoja.

Myös ammattiliittojen nuo-risotoiminnassa vältetään ot-tamasta kantaa yhteiskunnal-lisiin asioihin. Tällä hetkellä se on lähinnä seinäkiipeilyä, kei-lailua, värikuulasotaa, saliban-dya, yms. jolla ei ole minkään-laista yhteiskunnallista merki-tystä.

Mitkä sitten ovat asioita, joi-hin nyt pitäisi puuttua? nyky-ään lehdistä voi lukea lähes vii-koittain kaavailluista työehto-jen heikennyksistä, joita am-mattiyhdistysliike laimeas-ti yrittää vastustaa. Sen tulisi päättäväisemmin torjua porva-rien suunnitelmat työajan pi-dentämisestä, eläkeiän nos-tamisesta, sairasajan palkan-maksun lopettamisesta ja työ-ehtosopimusten yleissitovuu-den romuttamisesta.

Ammattiyhdistysliikkeen tu-lisi myös esittää omia tavoittei-taan, joita pitäisi olla ainakin

työajan lyhentäminen 6 tun-tiin ansiotasoa alentamatta, yleisen eläkeiän laskeminen 60 ikävuoteen, työvoiman vuokraamisen kieltäminen, ylityökorvausten nostaminen sekä työttömyysturvan huo-mattava parantaminen.

Jos ammattiyhdistysliike ryhtyisi esittämään vahvasti näitä vaatimuksia, liittojen jäsenmäärä kääntyisi luul-tavasti nousuun. Jäsenistön luokkatietoisuus ja keskinäi-nen solidaarisuus vahvistui-sivat. näin tavoittelemamme yhteiskunta olisi taas aske-leen lähempänä.

vaikka edellä olenkin ar-vostellut ammattiyhdistys-liikkeen nykytilaa, toivon kaikkien työtätekevien liit-tyvän oman alansa ammatti-liittoon ja toimivan siellä ak-tiivisesti. näin voimme saa-da esiin sen vallankumous-potentiaalin, joka ammatti-yhdistystoiminnalla todelli-suudessa on. Emme saa an-taa ammattiyhdistysliikkeen nykyjohdon myydä niitä saa-vutuksia, jotka edeltävät su-kupolvet ovat taistelullaan lunastaneet. on aika palaut-taa luokkataistelu ammatti-yhdistysliikkeeseen.

Perustuu puheeseen, jonka Aki Haapanen piti Kommunistisen nuorisoliiton kesäleirillä.

.kom H.kom Hd e

ammattiYhdistYsliikkeellÄ

on vÄliÄ soppaa & sosialismiaRuoka-avun tarve jatkuvassa kasvussa

vuoden 2009 Suomessa kunnalliselta terveysase-

malta suositetaan ottamaan lapselle vakuutus, jotta lap-si pääsisi nopeasti yksityiselle puolelle hoitoon. kaupunkien vuokra-asuntojen vuokria ko-rotetaan mahdottomiksi. So-siaalitoimistossa toimeentulo-tukien käsittelyajat ovat koh-tuuttoman pitkät ja asiakkai-ta suositellaan hakemaan hy-väntekijöiden jakamaa ruoka-avustusta.

90-luvun lama synnytti lei-päjonot, kasvottoman ilmiön, jolla tarkoitetaan ruoka-avus-tusta hakevia. Leipäjonot ei-vät kuitenkaan jääneet väliai-kaiseksi ilmiöksi, vaan uudes-ta nousukaudesta huolimatta ne ät, 90-luvun laman jälkei-nen nousukausi kun ei kosket-tanut kaikkia.

ne, jotka edelleen jäivät työt-tömiksi, olivat huonoimmassa asemassa. Työttömyys kosketti pahiten ikääntyneitä ja koulu-tettuja, joiden työpaikan saanti olisi yhteiskunnan tuotantora-kenteen muutosten vuoksi vaa-

tinut ammatinvaihdosta. Lama viivästytti myös monen nuoren työuran alkua ja näin ollen vai-keutti laman jälkeistäkin työn-saantia.

2000-luvun alkuvuosina ta-louskasvu oli huimaa, mutta ruoka-avun tarve säilyi ja uu-den laman myötä leipäjonot ovat nyt entisestään kasva-neet. Tänä vuonna Suomi tup-lasi EU:n ruoka-apuhakemuk-sensa ainoana Pohjoismaana. Erilaisia leipäjonopisteitä löy-tyy Suomesta yli sata. vanha-nen ja katainen välttelevät ai-hetta ja syyttävät leipäjonoista maailmanlaajuista ruuan hin-nan nousua.

Syynä kuitenkin on Suo-men kehno sosiaaliturva, joka on Euroopankin tasolla huono. Suomessa elää tällä hetkellä yli 700 000 ihmistä suhteellisen köyhyysrajan alapuolella.

Leipäjonojen suurimpina ryhminä ovat pitkäaikaistyöt-tömät, eläkeläiset, yksinhuol-tajat, opiskelijat ja velkaantu-neet. Perusturvan varassa elä-vien tilanne on pahentunut,

sillä sosiaaliturvaetuudet ovat jääneet useita kymmeniä pro-sentteja jälkeen ansiotulojen reaalikehityksestä.

Myös lapsiperheiden määrä leipäjonoissa koko ajan. Mu-kana on ihan tavallisia kah-den huoltajan työssäkäyviä lapsiperheitä, joiden ansiot ei-vät ole nousseet kasvavien elin-kustannusten kuten ruoka- ja vuokrakulujen kanssa samaan tahtiin.

Myös muualla Euroopas-sa on huomioitu Suomen pit-kät leipäjonot. Esimerkiksi El País -lehden Helsingin-kirjeen-vaihtaja Adrián Soto artikke-lissaan talouskriisin vaikutuk-sista Suomeen kuvasi Suomen pidentyneitä leipäjonoja ”poh-joismaisen hyvinvointivaltion pimeäksi puoleksi”.

”90-luvun pahan laman jäl-keen kukaan ei rohkene kut-sua nykyistä taloustilannetta lamaksi, vaan sitä kutsutaan taantumaksi”, kirjoittaa Soto.

Suomalainen hyvinvointi-yhteiskunta ei pysty pitämään huolta kansalaisistaan. Siksi

kirkko, Pelastusarmeija ja eri-laiset hyväntekeväisyysyhdis-tykset jakavat ilmaisia ruoka-kasseja ja järjestävät yhteis-ruokailuja.

kommunistisen nuorisolii-ton Turun osasto, Turun kom-munistiset nuoret, on osallis-tunut ruoka-aputalkoisiin Sop-paa ja sosialismia –tapahtu-milla. Riittävän toimeentulon, asumisen ja ruuan tulisi nuor-ten kommunistien mielestä olla valtion vastuulla, ei esimerkik-si seurakuntien. Ruoka-avus-tusten jakamisen on kuitenkin jatkuttava niin kauan kuin val-tio ei vastuutaan kanna.

Soppaa ja sosialismia on jär-jestetty Turussa kuukausittain ja nälkäisten vatsaa on täyttä-nyt esimerkiksi herne-, soi-jarouhe- ja borssikeitto sekä joulun alla joulupuuro. ilmai-sen kasvisruuan lisäksi tarjol-la on ollut luokkatietoista lu-ettavaa. Ruokaa on toistaisek-si jaettu Turun kauppatorilla, mutta tarkoitus on laajentaa toimintaa ös lähiöihin.

tYÖn rooLi tietoYhteiskunnassaKenelle työtä ja millä ehdoilla?

Työn ja toimeentulon epä-varmuus ovat nousseet

keskeisiksi yhteiskunnallisik-si kysymyksiksi. kapitalismin väitettiin lopulta olevan kaik-kien etu, kun rikkaiden vau-raudet valuvat hyödyttämään yhteiskunnan kaikkia tasoja. näin ei kuitenkaan ole käynyt eikä siirtymä nk. tietoyhteis-kuntaan ole muuttanut asiaa mihinkään. Työn tuottavuus on kasvanut valtavasti, mut-ta työtätekevien hyväksi näitä voittoja ei ole jaettu.

Tietoyhteiskunta sisältää yhteiskunnallisia jännitteitä ei-kä käsite itsessäänkään ole po-liittisesti neutraali. Tietoyhteis-kunta ei suinkaan ole ylittänyt luokkajakoa. ihmisten eriar-voinen asema suhteessa pää-omaan säilyy yhteiskunnan muuttuessa niin kauan kuin kyseessä on yksityisomistuk-seen perustuva kapitalistinen yhteiskunta. Työelämä ei ole samanlainen kuin teollistumi-sen aikaan. Esimerkiksi tieto-

työn ja palvelujen merkitys on kasvanut. vaikka ammattini-mikkeet ja tuotannon raken-ne muuttuvat, säilyvät luokka-erot.

Tietotyö on uutta työtä, jon-ka ominaisuuksien jotkut nä-kevät vaikuttavan läpi tuotan-non. Mutta vain osa väestöstä voi työskennellä aloilla, joilla tekniikka, luovuus ja verkostoi-tuminen ovat tärkeässä roolis-sa. Tietotyötaitojen yleistyessä yhä useampi tietotyötäkin teke-vä on kuitenkin samalla tasolla aivan tavallisten työntekijöiden kanssa. Tietotyössä ei ole kyse suuresta rakenteellisesta muu-toksesta luokkajärjestelmässä, vaan tuotannossa. Tietotyön-tekijöiden määrän rinnalla li-sääntyy huonosti palkattujen, osa- ja määräaikaisten, työn ja työttömyyden välillä seilaavien ihmisten joukko.

Työn tuottavuuden kasvun myötä työtä ei enää riitä

kaikille. Elämälle välttämättö-mät hyödykkeet ja hieman yli-määräistäkin tuotetaan varsin vähällä työmäärällä. Tämä joh-taa porvarillisessa yhteiskun-nassa työttömyyden kasvuun. Pääomien ajatus- ja arvomaa-ilman mukaista ei ole niinkään jakaa työtä ja toimeentuloa ta-saisesti kaikille, saati tuottaa yleiseen jakoon yhteiskunnal-lista vaurautta, vaan hyödyn-

tää työläisten työvoimaa voit-tojensa kasvattamiseksi. Li-sääntyneestä työttömyydes-tä on porvareille vain etua, pe-lokkaiden työläisten kilpailles-sa yhä epävarmemmista ja niu-kemmista työsuhteista. Työ-tä tehdäänkin yhä useammin pelkän pääoman kasvattami-sen näkökulmasta, ei yhteis-kunnalliseen tarpeeseen. kui-tenkaan mikä tahansa työ ei si-nällään ole arvokasta eikä työ voi olla ainoa keino hankkia ih-misarvoa.Työn väheneminen sisältää mahdollisuuden palkkatyöjär-jestelmästä vapautumiseen. Ei ole enää mahdollista turva-ta kaikkien toimeentuloa palk-katyöllä. Työväenliikkeen on-kin suunnattava kamppailun-sa porvarillisten etujen ajami-sen sijasta koko kapitalistis-ta palkkatyöjärjestelmää vas-taan. Palkkatyöjärjestelmässä työllä on pääasiassa välineel-linen arvo. Sen avulla hanki-taan ne hyödykkeet, mitä elä-mään tarvitsee.

Työn väheneminen ja työt-tömyyden lisääntyminen

pakottavat meidät tekemään valintoja. voimme pitää kiinni teollistumisen aikana kehite-tyistä rakenteista. Tällöin palk-katyöstä elää yhä harvempi ja loppujen toimeentulo on sosi-aaliturvan varassa. Poliittista

tahtoa ei ole viime aikoina löy-tynyt edes nykyisen sosiaali-turvan säilyttämiseen, saatik-ka sitten kehittämiseen. van-hoihin rakenteisiin tukeutumi-nen johtaa entistä suurempaan polarisaatioon eliitin ja työläis-ten välillä.

voimme myös nähdä palk-katyöjärjestelmän yli ja vaa-tia työn yhteiskunnallista ja-kamista. Yhteiskunnassamme riittää vaurautta, mutta tällä hetkellä suuri osa siitä päätyy harvojen käsiin. Palkkatyöjär-jestelmässä työn mielekkyydel-lä ei ole merkitystä. Tärkeintä on tehdä työtä elantonsa eteen. kun yhteiskunnallisesti oleel-linen työ jaettaisiin tasaises-ti ja samalla turvattaisiin kai-kille inhimillinen toimeentulo, ei työläisten tarvitse enää myy-dä työvoimaansa millä hinnal-la hyvänsä.

kukin järjestelmä elää ai-kansa. Globalisoituneessa maailmassa työnjakoa ei voi tarkastella vain kansallisena kysymyksenä. Yhteiskunnalli-set muutokset eivät ole luon-nonvoimia, jotka vain tapahtu-vat. Muutosten takana toimi-vat ihmiset. Me siis päätämme, minkälaiseen maailmaan työn muuttuminen johtaa.

Lisää keskustelua aiheesta KomNL:n opintotilaisuuksissa.

EDWARD

H .kom 1/2009F G

malttia

asunnon-

vuokrauksessa,

opiskelija!

vuokra-asuntotilanne on monilla paikka-kunnilla melko huo-

no, joten kiusaus ottaa vas-taan mikä tahansa tarjottu asunto on kova. Liian hä-täinen toiminta voi kuiten-kin kostautua. Ainakin seu-raavat asiat kannattaa huo-mioida:

1kun vuokrasopimus on allekirjoitettu, sitä ei enää voi perua. Esi-

merkiksi uuden halvemman asunnon löytyminen ei rii-tä syyksi sopimuksen pur-kuun. vuokranantaja voi vaatia vuokrasopimuksen rikkojalta korvausta aiheu-tuneista kuluista. voit irti-sanoa asunnon, mutta täl-löin joudut asumaan asun-nossa vähintään kuukau-den mittaisen irtisanomis-ajan, joka on irtisanomis-kuukautta seuraava täy-si kuukausi. irtisanominen täytyy AinA tehdä kirjalli-sesti.

2käy ehdottomasti kat-somassa asuntoa en-nen sopimuksen te-

koa. näin vältyt pettymyk-siltä. vuokrasopimus si-too, vaikkei asunto miellyt-täisikään.

3Älä maksa välityspalk-kiota! välityspalkki-on maksaa se, joka te-

kee toimeksiannon asun-non vuokrauksesta. vuok-ranantaja tekee toimeksi-annon, kun hän ilmoittaa asuntonsa tiedot vuokravä-litysfirmaan.

4Tarkista oletko allekir-joittamassa määräai-kaista vai toistaisek-

si voimassa olevaa vuokra-sopimusta. Määräaikainen sitoo sinut asuntoon vuok-rasopimuksessa määritel-lyksi ajaksi. Määräaikaista sopimusta ei voi purkaa il-man erittäin painavaa syy-tä. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voit ir-

tisanoa kuukauden irtisano-misajalla. Tarkista myös onko sopimukseen merkitty ensim-mäinen mahdollinen irtisano-mispäivä. Jos siitä on merkin-tä, et voi irtisanoa asuntoa en-nen tuota päivämäärää ilman seuraamuksia. Yleensä sopi-mukseen on merkitty myös mi-ten suuri korvaus sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä pitää maksaa.

5Tarkista asunnon kun-to yhdessä vuokraisän-nän kanssa viimeistään

muuttaessasi asuntoon ja kir-jaa kAikki puutteet paperiin jonka vuokraisäntä allekirjoit-taa. Huomioi muun muassa rikkinäiset pistorasiat tai va-lokatkaisijat, ovet ja lattioiden kunto. näin et joudu vastuu-seen edellisen asukkaan teke-mistä tuhoista.

6Jos vuokraamassasi asunnossa on jokin vika, ota yhteyttä vuokrananta-

jaan. Mieluiten kirjallisesti. Jos asunto on sellaisessa kunnos-sa, että siinä asuminen aiheut-taa vaaraa terveydelle, voit pur-kaa sopimuksen huomautettu-asi ensin vuokranantajaa kir-jallisesti, tällöin tarvitset kui-tenkin myös terveystarkasta-jan lausunnon

7Tarkista mitä vuokraso-pimuksessasi sanotaan vuokravakuudesta tai ta-

kuuvuokrasta. Mihin sitä voi-daan käyttää ja koska se pa-lautetaan? Jos et löydä asi-asta mainintaa sopimuksesta, niin vaadi että se kirjataan. Ra-hat tulisi palauttaa viikon si-sällä vuokrasopimuksen päät-tymisestä. Jos jostain asiasta on epäselvyyttä, tulisi aina pa-lauttaa ns. riidaton osuus, eli se osa takuuvuokrasta, jota ei tarvita mahdolliseen korjauk-seen tms.

8Muutettuasi asuntoon, tarkista talon järjestys-säännöt ja noudata niitä.

Häiriöistä ja sääntöjen rikko-misesta voi saada huomautuk-sen, joka saattaa johtaa vuok-rasopimuksen purkamiseen tai irtisanomiseen. olet vastuus-

sa myös vieraidesi käyttäy-tymisestä!

9Muista tehdä muutta-essasi ilmoitus väestö-tietorekisteriin, ilmoit-

taa muutostasi isännöitsi-jälle tai huoltoyhtiöön, ja solmia sähkösopimus jos maksat itse sähkösi. kan-nattaa myös ottaa laaja koti-vakuutus uuteen asuntoosi. vakuutukseen kannattaa si-sällyttää myös vastuu- ja oi-keusturvavakuutukset. ko-tivakuutus auttaa jos asun-to tai huonekalut vaurioitu-vat tai jos joudut kahnauk-siin vuokraisäntäsi kanssa.

10Muista maksaa vuokrasi säännöl-lisesti, sillä vuok-

ranmaksuvelvollisuuden laimin lyöminen oikeuttaa vuokraisännän purkamaan vuokrasopimuksesi. Tiu-kasti tulkiten myös jatkuva myöhästely vuokranmak-sussa riittää syyksi purkaa vuokrasopimus. Jos sinul-la on tilapäisiä vaikeuksia vuokranmaksussa, sovi asi-asta vuokranantajan kans-sa. Mieluiten kirjallisesti.

11kun muutat pois asunnosta, vaa-di vuokrananta-

jaa käymään tarkistamas-sa asunnon kunto ennen muuttoasi ja pyydä häneltä kuittaus, jolla hän vakuut-taa asunnon olevan kun-nossa. näin vältyt epämää-räisiltä siivous- ja remont-tikuluilta joita saatetaan muuten vaatia pois muutet-tuasi.

12Jos joudut um-pisolmuun vuok-ranantajasi kans-

sa, voit kysyä neuvoa Asu-kasliitosta asukasliitto@asukasliitto.fi tai 0600 972 72 (1,67 €/ minuutti + pvm), liiton jäsenille neuvonta on maksutonta. Tarvittaessa voit myös jättää asian ku-luttajariitalautakunnan rat-kaistavaksi www.kuluttaja-riita.fi

Vuokra-asuntotuotanto törmäsi seinään 2000-luvullavuokra-asuntojen tuotanto oli vilkasta vielä viime la-man aikaan. 90-luvun aikana rakennettiin koko maas-sa noin 180 000 aravarahoitteista asuntoa, joista val-taosa oli vuokra-asuntoja ja muukin tuotanto oli koh-distettu ensisijaisesti suurimmassa asunnontarpees-sa oleville ja vähävaraisemmille kansalaisille. Raken-tamista vauhditti se, että asuntorakentamista käytet-tiin laman torjuntaan.

2000-luvulla aravatuotanto ajettiin lähinnä kokoo-muksen toimesta ja muiden puolueiden hiljaisella suos-tumuksella alas. Asuntotuotanto hidastui ja kohdistui selkeästi ns. kovan rahan asuntoihin. vuokra-asunto-jen tuottaminen ei enää kiinnostanut rakennuttajia.

kasvukeskuksissa tämä vuokra-asuntotuotannon tyrehtyminen on yhdessä lisääntyvän kysynnän kans-sa johtanut siihen, että vuokra-asunnoista on huutava pula. Esimerkiksi Helsingin kaupungin asuntojonos-sa on avoimena noin 20 000 hakemusta. viime vuon-na yhteensä vain 2 975 hakemusta johti vuokrasopi-muksen solmimiseen.

kiisteLtY aravasÄÄnteLY

Aravavuokrataloista kiistellään useissa kunnissa. Po-liitikot näkevät usein kaupungin omistamat vuokra-asunnot menoeränä, vaikka jo aravalainsäädäntö läh-tee siitä, että asuntoja pyöritetään omakustannuspe-riaatteella. Asukkaat siis maksavat asumisesta aiheu-tuvat kulut, joihin kuuluvat muun muassa rakennus-aikaisten- ja korjauslainojen maksaminen, ylläpito se-kä esimerkiksi maksamattomista vuokrista kertyvät kustannukset.

kun kunnallisia vuokra-asuntoja myydään yrityk-sille, tulee kunnan hakea niiden vapauttamista arava-säätelystä. Aravasääntely on määritellyt niin asuntojen käyttötarkoituksen, vuokratason määräytymisen, asu-kasdemokratiasäännöt kuin asukasvalinnankin.

kun nämä säännöt puretaan, voivat uudet omistajat halutessaan vaikkapa hankkiutua eroon vuokalaisista ja myydä asunnot vapailla markkinoilla. kun näin käy, ei kunta enää pysty huolehtimaan asunnontarpeessa olevista asukkaistaan.

moninaisempaa asuntotuotantoa tarvitaan

Suomessa on perinteisesti tuettu omistusasumista ja kannustettu ihmisiä ostamaan asuntonsa aina kun se suinkin on ollut mahdollista. Suuren asuntolainan kanssa kamppaileva työntekijä on toki työnantajalleen kuuliaisempi kuin velaton. Tosiasia kuitenkin on, ett-eivät läheskään kaikki kykene saavuttamaan unelmaa omasta asunnosta, ja että monien talous kaatuu suu-ren asuntolainan taakan alle.

Mitä moninaisempaa asuntotuotantoa Suomeen saadaan, sitä enemmän ihmisille on tarjolla vaihtoeh-toja ja sitä helpommin itse kukin voi järjestää asumi-sensa juuri itselleen sopivalla tavalla.

Asumisen merkitystä kannattaa nostaa esiin sopi-vissa yhteyksissä. Seuraava valtakunnallinen asumi-seen liittyvä teemapäivä on Asunnottomien yö 17.10. Tietoa tapahtumista löytyy osoitteesta www.asunnotto-mienyo.fija halutessasi voit myös itse ideoida oman ta-pahtuman ja sytyttää asunnottomien yön tulen paik-kakunnallasi.

tiina sandbergjärjestösihteeri

asukasliitto ry

PL

.kom HF G

Y leislakon laulaja Antti, 34, ja rum-pali Paavo, 23, is-tuvat Antin kodin keittiössä Turun

Raunistulassa. Antti on juu-ri lopetellut hommat pihal-la maalaustelineillä ja Paavo tehnyt työpäivänsä Turun te-lakalla.

He kertovat Yleislakon syn-tyneen tarpeesta sanoa jotain, päästää turhautuminen ulos, energiasta, suuttumuksesta ja innostuksesta. Sanoituk-sissa otetaan kantaa arkielä-män ongelmiin ja yhteiskun-taan pesiytyneisiin epäkoh-tiin, mm. yhteistoimintaneu-votteluihin, Turun kulttuuri-pääkaupunkihankkeeseen ja koulusurmiin.

Aiheita löytyy yhtä hyvin omasta lähipiiristä kuin glo-baalistikin. Haastattelua teh-dessäni huomaan, ettei epä-kohtia tarvitse erikseen kai-vaa esiin, vaan ne tulevat il-mi keskustelussa.

YleislakkoYhteiskuntakriittinen ja kantaaottava punk-orkesteri suomen turusta

PAAvo HAki keväällä Am-mattikorkeakouluun opiske-lemaan, mutta opiskelupaik-ka jäi tältä syksyltä saamat-ta. Hän harmittelee tämän vuoden tilannetta, jossa sekä keskiasteen että AMk-opinto-jen hakijamäärät olivat valta-via ja aloituspaikkoja vähän. Jopa peruskoulunsa päättä-neitä jäi vaille ammattikoulu-paikkaa.

Paavo on nyt työskennel-lyt telakalla neljä kuukautta. Telakkateollisuuden heikon tilanteen vuoksi Paavonkaan työpaikan kestosta ei ole var-muutta, ja hän toivookin val-tiolta pikaisia toimenpiteitä telakkateollisuuden vahvista-miseksi esimerkiksi jäänmur-tokalustoa uudistamalla.

Antti on ollut jo pidem-

pään työttömänä rakennus-alalta. Edellinen työsuhde loppui vuosi sitten ja sen jäl-keen alaa on lamauttanut jat-kuvasti paheneva työtilanne.

”Myös rakennusalalla val-tio ja kunnat saisivat osallis-tua elvytykseen esimerkiksi rakentamalla edullisia vuok-ra-asuntoja, joista alkaa olla huutava pula”, hän tuumaa. Työttömyysaikana Antti on keskittynyt musiikin tekemi-seen. Hyvänä asiana hän on kokenut lisääntyneen ajan-vieton 5-vuotiaan tyttärensä kanssa.

AnTTi JA PAAvo ovat mo-lemmat tehneet töitä henki-löstövuokrausfirmojen kaut-ta. vuokrafirmoja alkaa ol-la jo melkoinen liuta ja jouk-

ko on varsin kirjavaa. Esim. vapaat rakennusalan työ-paikat ovat nykyään saavu-tettavissa vain vuokrafirmo-jen kautta. osa henkilöstö-vuokrausfirmoista on hoita-nut työsuhteet ihan sujuvas-ti, mutta osan kanssa ongel-mia on riittänyt, esimerkiksi ylityökorvausten saamisesta on saanut vääntää kättä.

Myös tilaajaosapuoli saa nuhteita: Yritykset jättävät vakituiset työpaikat täyttä-mättä ja ottavat uudet työn-tekijät järjestäen vuokrafir-moista. Laki sallisi vuokra-työläisten käytön ainoastaan tilapäistarpeeseen. Työsuh-teen kestäessä pidempään tai työntekijätarpeen ollessa jatkuva pitäisi työntekijä va-kinaistaa.

Yritykset kuitenkin lais-tavat tästä jatkuvasti, koska vuokratyöläisistä on helppoa ja nopeaa päästä eroon tilan-teen mukaan.

Sekä Antti että Paavo toi-vovatkin vuokratyön lopet-tamista tai ainakin radikaa-lia vähentämistä, sillä suurin osa ihmisistä kaipaa vakaata työelämää ja sitä henkilöstö-vuokrausfirmat eivät tarjoa. He kokevat vuokratyön kal-taisen pätkätyöläisyyden hy-väksi vaihtoehdoksi esimer-kiksi opiskelijoille tai niille, jotka eivät elämäntilanteensa vuoksi halua vakituista työ-paikkaa.

Siksi he ehdottavatkin työ-voimatoimiston roolin vah-vistamista. Työvoimatoimis-to saisi välittää työntekijöitä, eikä riistäviä vuokrafirmoja tarvittaisi. Tällä hetkellä Ant-ti ja Paavo kokevat saavansa työkkäristä vain seuraaval-le vuodelle ajan, jossa tode-taan ettei työtä edelleenkään ole tarjolla. Myös karenssi-ajat ennen työttömyysturvan saamista saisi heidän mieles-tään poistaa.

AnTTi oLi vuonna 2000 mu-kana perustamassa kommu-

nistista nuorisoliittoa ja toimi sen jälkeen komnL:n Turun osastossa. vaikka ikää on jo yli 30 vuoden, on hän edelleen mukana Turun kommunisti-nuorten tukijoukoissa. Antti on myös aktiivisesti mukana SkP:n paikallistoiminnassa ja erilaisissa turkulaisissa kan-salaisliikkeissä. Hän on ollut kahteen kertaan kunnallis-vaaliehdokkaana.

Antti ja Paavo kokevat Yleislakon hyväksi yhdistel-mäksi hauskanpitoa ja yh-teiskunnallista vaikuttamis-ta musiikin kautta. Raha ei touhussa liiku, vaikka keik-kaa orkesteri tekeekin ahke-rasti. keikkapalkkiot ovat lä-hinnä matkakorvausten luok-kaa.

Yleislakon demoakin myy-dään vaivaisella kolmella eu-rolla. Hinta kattaa levyn jul-kaisukustannukset, ei pal-jon muuta. keikat ovat erit-täin palkitsevia orkesterin jä-senille, kova työ saa kiitok-sensa yleisön tanssimisesta ja hyvästä palautteesta.

YLEiSLAkko on soittanut erilaisissa hyväntekeväisyys-tapahtumissa, kuten Turun kommunistinuorten järjestä-mällä kuuba-solidaarisuus-keikalla, sekä turkulaisen hyväntekeväisyysjärjestö Ari-fun keikoilla. näistä tuotto on mennyt kongon tasavaltaan.

Autonomista kulttuurikes-kusta Turkuun ajava vapaan kulttuurin festivaali sen si-jaan päättyi ennen alkamis-taan poliisin keskeyttäes-sä talonvaltaustapahtuman. Antti vietti seuraavan yön putkassa.

orkesteri toivoo tulevai-suudessa tekevänsä keikkaa ympäri Suomea, eikä vain Tu-russa ja Helsingissä. venäläi-sen voodoo-bandin kanssa Yleislakko on tehnyt yhteis-kiertueita Suomessa ja venä-jällä. Legendaarinen turkulai-nen rokkiklubi Tvo on Yleis-lakolle tärkeä keikkapaikka. Sille on myös omistettu biisi, sillä Tvo menettää ensi ke-väänä tilat joissa se on 60-lu-vulta asti toiminut.

Lopuksi Yleislakko kiittää Turun kaupunginvaltuus-toa ja -hallitusta jatkossa-kin sanoitusten aiheista: Au-tonomista kulttuurikeskus-ta ei ole, sillä valtaajat hää-detään jatkuvasti. Turkulai-nen kuntapolitiikka sapettaa leikkauksineen ja lomautuk-sineen, ja niin sapettaa myös kirjastojen ja terveysasemi-en sulkeminen, pennisilta ja kulttuuripääkaupunkihanke. Turun tauti jatkuu.

Opintopiiri vie asian ytimeen

istun kouluni käytävällä viettämässä taukoa. otan esille kirjan, muistiinpa-novälineet ja kynän. Pian kaverit tulevat ihmettele-mään tekemisiäni: ”Mitä teet?”

”Teen muistiinpanoja opintopiiriä varten”, vas-taan. Hämmästely on suur-ta: miksi kukaan opiskeli-si vapaa-ajallaan koulun opintojen ulkopuolista asi-aa? Eikö pakollisissa opin-noissa ole jo tarpeeksi te-kemistä?

vapaaehtoinen opiskelu on antoisaa silloin kun aihe kiin-nostaa tarpeeksi. Mikäli va-paata aikaansa antaa aatteen opiskeluun, se tuntuu entistä enemmän omalta. opintopiirit ovat tärkeä osa tätä opiskelua. Silloin samasta aiheesta kiin-nostuneet ihmiset kokoontuvat pohtimaan ja keskustelemaan, yleensä kerran viikossa. Sa-malla voi nostaa esille esimer-kiksi klassikkoteoksesta nous-seita kysymyksiä ja huomau-tuksia. intensiivinen aiheeseen syventyminen edesauttaa oppi-mista valtavasti.

Mielekkään opintopiiristä tekee hyvä ilmapiiri. kenen-kään puheita ei tuomita, ja ky-symyksiä saa (ja täytyy) esit-tää vapaasti. Toisten ajatus-

ten kuunteleminen kehittää myös omaa ajattelua. Äkkiä si-tä huomaa olevansa valmiimpi keskustelemaan mistä tahansa aiheesta kenen tahansa kans-sa. Mihin katosikaan ujous ja epävarmuus?

H H H

opintopiirit ovat erittäin tär-keä osa nuorisoliiton toimin-taa. niihin voi sisältyä kirjojen lukemista, dokumenttien tai elokuvien katsomista tai mu-seoissa käymistä. Uusia ideoita pitäisi saada esittää vapaasti. Sanomattakin selvää on, että monipuolinen opiskelu on kiin-nostavampaa kuin tylsä tekstin toistaminen sanasta sanaan. opintopiirien aiheiden pitäisi

myös vaihdella historias-ta nykypäivään ja tulevai-suuteen ja toisaalta myös omasta maasta toiselle puolelle maailmaa.

Dialektisen metodin mukaan yksityiskohtia tulee tarkastella kokonai-suuden osina, jotta aja-tuksen kuvasta tulisi sel-keä. nuorisoliitto tarvit-see juuri sellaisia jäseniä, jotka osaavat tehdä joh-donmukaisia päätelmiä ja keskustella niistä. vankka teoreettinen pohja ja kes-kustelutaidot vievät liittoa eteenpäin enemmän kuin kuvittelemmekaan.

nimim. ejh

uwww.myspace.com/yleislakko

(Arkadianmäen suuri sirkus esittää Yleislakon tuotantoa duoversiona Tiedonantajan 40-vuotisjuhlissa 26.9.09 Tampereella)

Yleislakon Antti (vas.) ja Paavo ovat yhtyeen-sä kanssa tehneet hyväntekeväisyyskeikkoja sekä kiertäneet itärajan takana Venäjällä.

H .kom 1/2009h

kommmunistinen nuorisoLiitto jaLkautui FaCes-etnoFestivaaLeiLLe

Hämmentävän monimuotoisuuden keskeltä löytyi ystäviä ja tovereita

TIEDONANTAJA

(09) 774 3810Ilmestyy kerran viikossa

TIEDONANTAJATIEDONANTAJATIEDONANTAJA

(09) 774 3810(09) 774 3810Ilmestyy kerran viikossa

Rohkeasti

vasemmalla

Opiskelijat

Vuoden tilauksen voi maksaa erissä.

Voit tilata myös maksuttoman näytenumeron.

3kk 20e6kk 32e

12kk 55e

TIEDONANTAJATIEDONANTAJA

Vuoden tilauksen voi maksaa erissä.

Voit tilata myös

32e32e

& työttömät:

www.tiedonantaja.fi

Faces, tuo rauhan, rak-kauden ja mitä erilai-sempien kulttuurien

sulatusuuni. Etnofestivaalik-si kutsuttu tapahtuma tarjosi kaikkea vähän kaikille, myös nuorille kommunisteille. Pai-kalle Billnäsin ruukkikylään oli pienen iskuryhmämme lisäksi vaivautunut noin 12000 muu-takin ihmistä.

kommunistisen nuorisolii-ton karavaani pärähti paikalle perjantaina 31. elokuuta, vaik-ka itse festivaalit olikin juhlalli-sesti avattu jo edeltävänä kes-kiviikkona. Aikaa tuhlaamatta nuoret työn sankarimme pys-tyttivät oman kojunsa sisäti-loihin, aivan sisälavan tuntu-maan, vanhaan teollisuushal-liin. Unohtumattoman viikon-lopun alkutahdit oli soitettu.

Festivaalien tarjonnan run-saudenpula oli viikonlopun suurin ongelma. Ylettömän musiikkitarjonnan lisäksi alu-eelta löytyi vaikka mitä: kuva-taidetta, runoutta, katusoittoa, elokuvaa, askartelua ja pal-jon muuta. Festivaalin teema-na oli tänä vuonna ”We are the Children”, joten lastenmieli-syyttäkään ei oltu unohdettu.

Perjantai-ilta sujui Faceksel-la latauduttaessa tapahtuman

pääpäivää varten, joka oli lau-antaina. illan mittaan niin ih-misiä kuin vettäkin tuntui tul-vivan paikalle. Sää rupesi kui-tenkin selkenemään ja kom-munistinuoret antoivat täyden panoksensa jo ensimmäisenä päivänä.

Materiaalia jaettiin ja käy-tiin mielenkiintoisia keskus-teluja. Musiikki- ja taide-elä-mykset jäivät perjantailta hie-man niukanlaisiksi, mutta po-liittisia näkemyksiä vaihdeltiin innokkaasti. Paikalla oli myös useita muita kansalaisjärjes-töjä, joiden kanssa oli hyvä ti-laisuus hieroa yhteistoimintaa. Pieniä korvallisia musiikkia kuultiin sentään esimerkiksi Frank Zappa Memorial Panca-ke Breakfastilta.

Lauantai - eri maaiLmasta kuin perjantai

Ensimmäinen sykäys lauan-tain tapahtumiin koettiin lei-rintäalueella jo ennen kukon-laulua, kun afrikkalainen rum-puryhmä alkoi takoa tauko-amatta melodioitaan mieliim-me. Eräs Faceksen piristävistä puolista olikin juuri aito kan-sainvälisyys.

Lauantai oli kaikin puolin mainio päivä kaikille festivaa-leille osallistuneille. Yhteisöl-lisyydestä, auringonpaisteesta sekä hienosta kulttuuritarjon-nasta saivat osansa myös kom-munistisen nuorisoliiton aktii-vit. Paikalle saapui myös pari liiton ulkopuolista kuuba-ak-tiivia, jotka menestyksekkääs-ti saivat levitettyä tiedotusma-teriaalia.

Leppoisaa järjestötyötäkin tehtiin lauantaina, tietenkin. nuorisoliiton paidat ja esitteet kävivät hyvin kaupaksi ja to-verillisia suhteita vahvistettiin muun muassa vasemmisto-nuoriin.

Päivän kulttuuritarjonta oli niin valtaisaa ja elämyksellis-tä, että välillä oli jopa vaikeaa saada pöydän taakse riittävästi työvoimaa. vaikka esimerkik-si allekirjoittanut olisikin voi-nut viettää enemmänkin aikaa

rakkaan järjestöpöydän taka-na, kulttuurin kutsua oli vai-keaa vastustaa. Urakasta kui-tenkin selvittiin.

Päivän musiikillisia akte-ja seuratessa kullekin nuori-soliittolaiselle tuntui löytyvän sopivaa korvaniloa. Liiton nuo-ret naiset suorastaan hullaan-tuivat ruotsalaiseen, jazzhen-kiseen yhtyeeseen nimeltä Fri-stad. Joose Keskitalo ja Kolmas maailmanpalo taasen tuntuivat osuvan omalaatuisella musii-killaan kaikkien nuorten kom-munistien sydämiin.

Lauantain kääntyessä sun-nuntaiksi tarjoili puolalainen Paprika Korps -yhtye päivälle sopivan grande finalen. Heavy reggaeksi musiikkityyliään ni-mittävän yhtyeen maine ja suo-sio ei ole tuulesta temmattua. Musiikki oli raskasta, mutta rentoa, yhtä aikaa nopeaa ja hidasta. Päivän ahkeroinnin

päätti leirintäalueelle siirtymi-nen ja huomattavia yllykkeitä saaneiden unien katsominen.

Festivaalien viimeinen päi-vä oli hyvin rauhallinen niin tunnelmaltaan kuin teemal-taankin. Sisälavalla järjestetyn rauhankonsertin tuotot meni-vät suoraan UniCEF:ille. nuo-ret kommunistit ottivat viimei-sen päivän rennosti, nauttivat tunnelmasta sekä kaikesta mi-tä viikonlopun aikana oli saa-tu aikaan.

kotiinlähtö mukavasta pai-kasta on aina haikeaa, eivätkä nuoret kommunistit muodosta tässä asiassa mitään erityistä poikkeusta. Uusia tilaisuuksia yhdessäoloon, toimintaan ja hauskanpitoon on tulevaisuu-dessakin luvassa kommunisti-sen nuorisoliiton jäsenille.

aaro kare

KUVAT LIISA HUIMA

The Capital Beat jyrää.

.Komkommunistinen julkaisu.Kom.Kom

1/2009

.kom. Tiedonantaja-lehden liite syyskuu 2009. Päätoimittajat Erkki Susi ja Camilla Kantola. Julkaisija KomNL ja TA-Tieto Oy. Paino Art Print, Kokkola>> www.komnl.fi