Korkkiruuvi

2-2

008

3 PääkirjoitusAika siirtyä eteenpäin

4 Puheenjohtajan palstaEnsiaskeleet viidennellä vuosikymmellä

5 TEK-terveisetTEK-kiltayhdyshenkilön terveiset

6 Opiskelun välttelyn ABCVanhemman tieteenharjoittajan vinkit opiskelun välttelyyn

7 Remmi-TeamKatsaus Remmi-Teamin toimintaan ja uuteen ajokkiin

8 Konetytöt kokeilee kartingiaKonetyttöjen tiukka kilpailu mikroautoradalla

10 Faktaa norjastaPakolainen selittelee karkauksensa syitä

12 Badekarpadlingen 2008Uljas kertomus kylpyammesoudusta norjassa

14 JoululahjapaniikkiJoululahjat hankkimatta? Ei hätää, KoRKkiruuvi auttaa

15 Hurun keittiössäHurun keittiössä vs. Juvenes -challenge

16 AivopähkinätKoRKin sudoku ja labyrintti

KoRKkiruuvi 2/08

TTYY:nKoneenrakentajakillan

julkaisu

Korkeakoulunkatu 633720 TAMPEREpuh. 045-1327071

www.kork.fi

ToimitusPäätoimittaja

Aleksi Rinta-KauppilaToimittaja

Joel TirkkonenTaittaja

Pyry Leppälä

Palautehallitus@kork.fi

PainopaikkaDomus Print Oy

Levikki 110kpl

Ko

RK

kiru

uvi

2

Sisällysluettelo

Morjesta pöytään viimeistä kertaa allekir-joittaneen toimesta tällä palstalla. Päätoi-mittajan pestini alkaa olla lopuillaan. Vii-meisenä voimankoitoksena kädessäsi on jälleen kerran Pyryn hämmentävän uljaasti taittama ruuvi, jonka saa ensi vuonna jäl-leen kerran uudet tekijät. Toimituksessa puuhastelu osoit-tautui tänä vuonna suoranaiseksi uraput-keksi sillä viime vuonna lempinimeä Fuksi totellut toimittajamme Joel ampaisi suoraan killan hallituk-sen puheenjohtajaksi. Kilta saa siis ensi vuodeksikin pätevän ja asialleen omistautuneen johtohahmon. Killan ohjastaminen ja toiminnan kehittämi-nen eivät ole hommana mitenkään valtavan yksin-kertaisia, joten kunnioittakaamme kollektiivisesti pu-heenjohtajan, sekä muun hallituksen toimintaa kaikin mahdollisin keinoin™ Paras keino lienee kiltahuoneen kansoittaminen jatkossakin. Käytännössä ilmainen kahvi, vieläkin ilmaisemmat kopiot sekä takapuolta rakastavat sohvat tarjotaan rakkaudella juuri sinulle. Kiltatoiminta on joka tapauksessa suuren muutoksen edessä tiedekuntien yhdistymisen myö-tä. Keskustelua jopa kiltojen yhdistämisestä käydään,

joten muutokset tulevaisuudessa saatta-vat olla rajujakin. Kannustin kiltatoiminnan jatkamiselle on silti kova. Järjestään jokai-nen alumnitilaisuus ja keskustelutuokio jo valmistuneiden vanhojen KoRKkilaisten kanssa kertoo samaa tarinaa siitä, että kil-lan kautta pystyyn polkaistu verkosto on auttanut työelämässä valtavasti. Kilta ei kuitenkaan pysy pystyssä pel-

kästään hallituksen kannattelemana. Jäsenistön ak-tiivisuutta tarvitaan jatkossa entistä enemmän, jotta kilta voisi järjestää jatkossakin tapahtumia, jotka jää-vät elämään rakkaina muistoina opiskeluajasta. Edes-sä olevan työuran aikana sinulla tuskin tulee olemaan mahdollisuutta ottaa elämästä irti niin paljon kuin nyt. Sinuna käyttäisin tilaisuuden hyväksi. Toki toisil-le tiukka opiskelutahti ja kiitettävät arvosanat tuovat elämälle riittävän sisällön, mutta kehotan silti mietti-mään mikä on onko suorittaminen niin arvokasta, että sen eteen stressaamiseen pitäisi uhrata kaikki muu.

Päätoimittaja, Aleksi Rinta-Kauppila

PÄÄKIRJOITUS

Aika siirtyä eteenpäin

TEKSTI: ALEKSI RINTA-KAUPPILA

”PYRYN HÄM-MENTÄVÄN ULJAASTI TAITTAMA RUUVI”

Ko

RK

kir

uu

vi

3

Pää

kirj

oitu

s

PUHEENJOHTAJANPALSTA

Tervehdys rakkaat korkkilaiset.

Koneenrakentajakillan 41. vuosi on vierähtänyt muu-toksien merkeissä. Olemme ottaneet ensiaskeleem-me tiedekunnan helmoissa ja kasvaneet eroon van-hoista osastoajoista. Vuosi onkin mennyt uuteen systeemin totutteluun. Emme ole enää yksin vaan tiedekunnassa on seuranamme uudet kiltakaverim-me MIK, TVIK ja Autek. Ensiaskeleet lisääntyneestä yhteistyöstäkin on jo ehditty ottamaan ja lisää on varmasti luvassa. Vuoteen on mahtunut muitakin suuria muu-toksia. Kotikäytävämme on saanut lisää eloa Man@ge-rin, Indecsin ja YKIn muutettua sinne seuraksemme. Kiltakäytävän sisustusta on jo alettu miettiä ja naapu-riyhteistyötä on muutoinkin suunniteltu. Jäynistäkin on saanut nauttia kukin kilta vuorollaan.

Olen kovasti iloinen, että syksy toi taas uusia aktii-visia tulokkaita! Haalarit saatiin jälleen ennen muita kiltoja (ystävämme TARAKI jääköön jälleen laskuista pois erillaisen käytäntönsä takia). Hienoa fuksit, jat-kakaa samaan malliin!! Yleiskokous teki päätöksiä ja uudet toimijat astuvat remmiin vuoden vaihtuessa. Saapa nähdä mitä kaikkea ensi vuosi tuo tullessaan. Ainakin Kirkas-tusjuhlat keräävät keväällä konekansan ympäri Suo-mea vieraaksemme Tampereelle!

Haluan kiittää teitä kaikkia kuluneesta vuodesta! On ollut suuri ilo viettää se kanssanne!!

Ensiaskeleet viidennellä vuosikymmellä

TEKSTI: NOORA VAAKSA KUVA: PYRY LEPPÄLÄ

Ko

RK

kiru

uvi

4

Puheenjohtajan palsta

TERVEISET

Erään TEKniikan ylioppilaan tarina

Saapuessaan syksyn orientaatioviikolle, ei tuore tekniikan ylioppilas voinut aavistaa kaikkia niitä ongelmia, joita opiskelu ja työelämä saattaisivat eteensä tuoda. Onnekseen fuksi oli ollut aktiivinen ja käynyt kaikissa tarjolla olevissa infoissa. Myös TEK-infossa, jossa hän päätti liittyä maksutta TEK:n opis-kelijajäseneksi. Jäsenyys kun ei velvoittanut mihin-kään, mutta avasi liiton edut uuden jäsenen käyttöön. Kevään saavuttua alkoivat opiskelukaverit pähkäillä kesätyöhakemuksiensa kanssa, mutta ei tarinamme päähenkilö. Hän oli tutustunut jo hyvissä ajoin TEK:n tarjoamaan Teekkarin työkirjaan, joka si-sältää mm. vinkkejä CV:n ja työhakemuksen tekoon sekä listan potentiaalisista kesä- tai diplomityön-antajista. Samalla hän oli luonut itselleen CV:n TEK Rekryyn, sekä suomeksi että englanniksi. Sitä kun oli kätevä päivittää ja tulostaa missä tahansa, missä oli mahdollisuus käyttää internettiä. Hyvin laaditun hakemuksen ansiosta unelmi-en kesätyöpaikka löytyi helposti. Ennen työsopimuk-sen tekoa nokkela fuksimme päätti tarkistaa TEK:n kotisivuilta mitä kaikkea kunnollinen työsopimus pitää sisällään. Ettei vain tulisi viilatuksi linssiin. Esi-merkiksi työsuhteen kesto, irtisanomisaika, palkka ja työaika sekä –paikka tulisi mainita oikein tehdyssä työsopimuksessa. Mikäli työsopimus vaikuttaa ou-dolta, voi sen tarkistuttaa maksutta liiton lakimiehillä ennen allekirjoittamista. Siinä sivussa fuksistamme kasvoi teekkari. Kesä soljui iloisissa merkeissä, kunnes erää-nä synkkänä ja myrskyisenä yönä teekkarimme ei saanut viidettä kuppiaan kahvia. Tällä oli katastrofaa-liset seuraukset: hän tipautti uudenkarhean, TEK:n suosituspalkoilla ostetun Omena-puhelimensa epä-huomiossa vinhasti pyörivään vatkuttimeen, jonka seurauksena se hajosi ja seisautti koko tuotannon useaksi päiväksi. Mutta onni onnettomuudessa, teek-karimme oli TEK:n opiskelijajäsenenä automaattises-ti vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen piirissä, joka korvaa oikeudenkäyntikuluja sekä esine-, henkilö- ja varallisuusvahinkoja. Huom! Jäsenyyden tulee olla vähintään 10 kk vanha, jotta tämä etu on voimassa. Kesän loputtua tuli tilinteon hetki. Reipas teekkarimme oli siirtynyt jo takaisin opiskelujen pa-riin, mutta kesän viimeistä palkkaa ei vain kuulunut. Muutaman viikon odottelun jälkeen kesän unelmayri-tys paljastuikin suuremman luokan kupruksi; Win-Capitan hengessä HR- ja talousjohtaja olivat muut-

taneet firman rahojen kanssa Thaimaan aurinkoon pikkupoikia naurattamaan. Neuvokas teekkari ei jää-nyt neuvottomana käsiään heiluttelemaan, vaan käyt-ti jälleen TEK:n jäsenpalveluita ja otti yhteyttä liiton lakimiehiin. Viekkaat lakimiehet auttavat myös opis-kelijajäseniään työelämän ongelmatilanteissa, jotka koskevat esimerkiksi työsopimuksia, palkanmaksua tai seksuaalista häirintää. Opiskelujen edetessä teekkarimme löysi mu-kavan työn opiskelujen rinnalle TEK Rekryn kautta. Tarkkaillessaan maailmantalouden tilannetta huoles-tui hän kovin ja päätti jälleen hyödyntää jäsenetujaan ja liittyä IAET kassan jäseneksi edulliseen 45 euron vuosihintaan. Jos vaikka joutuisi lomautetuksi näinä taantuman päivinä. Onneksi työssäoloehto, 10 kk / 43 viikkoa oli jo täyttynyt. Opiskelut päättyivät tämänkin teekkarin kohdalla aikanaan ja valmistumisen jälkeen tuli aika hommata vakityöpaikka. Vaikkei juuri valmistunut teekkarimme ollutkaan mikään lihaskimppu, leveni-vät hänen hartiansa palkkaneuvotteluissa vähintään yhden humanistin verran kun pöytään ladottiin palk-katoive. Olihan TEK:n jäsenenä helppo esittää toive, joka perustuu toteutuneisiin DI:n aloituspalkkoihin. Ja lopuksi seurasi vaimo, 2.1 lasta, kultainen noutaja, omakotitalo ja pala valkoista aitaa…

Ja loppuun vielä kesätyöpalkkasuositukset vuodelle 2009. Hyvää kesää!

Opintoviikot Opintopisteet Peruspalkka (euroa/kk)

25- 37,5- 1820 50- 75- 1880 75- 112,5- 1980 100- 150- 2100 130- 195- 2220 160- 240- 2370

TerveisinJuho Hyytiäinen

juho.hyytiainen@tut.fiKoneenrakentakakillan TEK-kiltayhdyshenkilö

TEKSTI: JUHO HYYTIÄINEN

TEK

Ko

RK

kir

uu

vi

5

TEK

-ter

veis

et

Vältä luentoja ja harkkojaVältellessä luentoja ja harjoituksia parhaan mukaan, voi tentteihin mennä hyvillä mielin. Keskimäärin ten-tit ovat vaikeusasteeltaan sen verran pahoja, että läpipääsystä ei tarvitse murehtia. Erityistä varovai-suutta kuitenkin suosittelen pitämään Teollisuusta-louden tenteissä. Niissä jopa ns. sonnan kirjoittami-nen saattaa johtaa ei toivottuun läpipääsyyn

Jos luentojen ja harjoitusten tekeminen osoit-tautuu pakolliseksi, vältä tentissä käyntiäUsein olen törmännyt tilanteeseen, jossa harjoitus-työt tehdään ryhminä. Tuolloin luennoilla käyminen ja harjoitusten suorittaminen osoittautuu piinalliseksi pakotteeksi. Välttelyä ei ole kuitenkaan tarkoitus suo-rittaa kanssaopiskelijoita häiritsevänä operaationa, joten on välttelyt syytä suorittaa tentin osalta. Hyviä tekosyitä välttelylle on vuosijuhlat, XQ:t ja muut yli-suorittamistapahtumat.

Harrasta opiskelijatoimintaaKoululla toimii lukematon määrä erilaisiin harrastei-siin kohdistuvia kerhoja ja puljuja, joten jokaiselle luuli-si löytyvän jotain. Liittymäl-lä ja lähtemällä mukaan va-rauksetta johonkin/jokaisen kerhon toimintaan, saat mo-ninaisia syitä siirtää opintoja hieman ”syssymmälle”. Har-rastekerhon ammattimaisuudesta riippuen pystyt jopa perustelemaan ”opintojen hidastumista” aina niin tiedonjanoisille sukulaisille.

Lähde vaihtoonOlen kuullut vahvaa huhua, että vaihtoon lähteminen ei useimmissa tapauksissa nopeuta valmistumista. Usein jopa käy niin, että vaihdon aikana opiskelutahti hidastuu huomattavasti. Vaihdossa saa myös huhu-jen mukaan paljon uusia kokemuksia ja ystäviä, joten suosittelen testaamista.

Wappu on opintojen suorittamisen parasta aikaaSuuressa viisaudessaan vanhanajan teekkarit ovat keksineet perustaa kaikkien aikojen suurimman opis-kelijabileiden ryppään keskelle kiivainta tentti- ja opiskelukautta. Wappuna riittää toimintaa joka päi-välle, eikä sinun tarvitse murehtia opinnoista, sillä kukaan muukaan ei murehdi.

Siivoaminen pelastaa tentin kuin tentinÄitisi ei ole siivoamassa kämppääsi, joten aktiviteet-tien ollessa tenttiviikolla vähissä, suosittelen siivoa-maan asunnon lattiasta kattoon. Vastakkainen suku-puoli osaa arvostaa siisteyttä siinä tapauksessa, että onnistut kämpilleen moisen huijaamaan. Tehokas siivoaminen auttaa myös unohtamaan tenttipaineet.

Töihin laitokselleJos näyttää sille, että kaikista yrityksistä huolimatta meinaa valmistua, niin mene töihin laitokselle. Lai-toksella ollessa voit helposti osallistua vielä opiske-lijatoimintaan ja mahdolliset viimeiset kurssit jäävät

helposti suorittamatta ”työkiireiden” takia.

Lopuksi voisin todeta, että mitä ikinä teetkin ja vaikka kuinka opintoja vältte-lisit, niin työelämään joudut kuitenkin. Työskentelet samassa firmassa sen hikipingon kanssa, jota ei fuksiviikko-jen jälkeen näkynyt muualla kuin luen-noilla. Elämää hänellä on tasan saman

verran jäljellä. Itse lyhensit elämää ryyppäämällä, juhlimalla ja muutenkin epäterveellisillä elämänta-voilla, pingottaja taas vastapainoksi tärisemällä ja stressaamalla. Kummasta versiosta on sitten enem-män kerrottavaa kiikkustuolissa lapsenlapsille. Aina-kaan sinun ei tarvitse keksiä tarinoita. Vaikeampaa voikin sitten olla reissujen muistaminen, mutta se nyt on aivan toissijainen murhe.

Simo ”Sibbe” Suolahti

OPISKELUN VÄLTTELYNABCTEKSTI: SIMO SUOLAHTI

”TYÖSKENTELET SAMASSA FIRMASSA SEN HIKIPINGON KANSSA, JOTA EI FUKSIVIIKKOJEN JÄLKEEN NÄKYNYT MUUALLA KUIN LUENNOILLA.”

Ko

RK

kiru

uvi

6

Opiskelun välttelyn A

BC

Remmi-TeamTEKSTI: JOEL TIRKKONEN KUVA: PYRY LEPPÄLÄ

Katsahdetaan syvemmälle, mitä Remmi-Teamissä on tänä vuonna tapahtunut, kuinka, kenen kanssa, ja miksi. Ruuvin haastateltavina 5. vuoden koneteekkari ja Remmin manageri Kimmo Leikko, skiltalainen Min-na Leivo. Minna toimii skiltalaisuudestaan huolimatta remmin kuskina.

Luulisi, että löpön pihistelijöiden tarvitsisi tietää jo-tain koneista ja moottoreista, joten miten ihmees-sä sähköteekkari on päässyt ajamaan niinkin uljasta pirssiä kuin teamin uusinta ajokkia: Remmi 7:aa?

-Remmissä on oikeastaan kaikkia teekkareita, Kimmo vastaa.

-Paitsi arkkareita! Minna lisää.-Eikä oikeastaan kyllä indecsistä, managerilta, titeltä

tai teleltäkään ole ketään, Kimmo jatkaa.

Kimmo on ollut Remmissä mukana jo 3 vuotta, ja Min-na 2. Kumpikaan ei siis ollut mukana kun Remmi ra-kensi viimeksi uuden ajokin. Miksi sellainen päätettiin tehdä juuri nyt?

-Tälle vuodelle osui sopiva porukka, ja rahaakin uu-den tekemiseen oli, Kimmo tokaisee.

-Ja edellinen oli huono, tai siinä oli paljon parannet-tavaa, Minna jatkaa. –Se oli liian iso, joten teimme pienemmän ja virtaviivaisemman.

Remmi 7 on ehtinyt paukuttaa tililleen jo kaksi nälkä-vuoden pituista kilometrimäärää, mutta minkä takia niissä on niinkin suuri ero: 2066km/l toukokuussa Ranskassa, ja 3306km/l elokuussa Nokialla?

-Ranskassa se oli ainoa tulos jonka saimme, ennen kuin tekniikka petti. Eikä kumpikaan kuski ollut ajanut metriäkään ennen reissuun lähtöä uudella kilpurilla, Kimmon kertoo.-Tavallaan Ranskan kisat olivat siis vain testi, koska ennen sitä emme ehtineet kunnolla testata Remmi 7:aa, puolustelee Minna.

TulevaisuusRemmi 7:n menestys on pitkälti moottorin ansiota. Hyötysuhteen lisäksi siitä ollaan optimoitu ilmanvas-tus, voitelu ja Minnan mukaan myös kuski. Mutta mitä jatkossa?

-Uusia ennätyksiä. Tällä hetkellä Nokialla tehty en-nätys on ehkä vain 5. paras tulos maailmassa, pohtii Kimmo. Euroopassa ainakin pyritään pät-kimään muita. Seuraavan ajokin moottori on jo kehitteillä. Nykyiselle ei ole enää varaosia, joten uusi kone olisi poikaa. Toiveissa on myös oma jarrupenkki tiimiin, jotta pääsemme testaamaan moottoreita.

Remmi-Teamistä jokaisen hervantalaisen teekkarin tulisi siis olla varsin ylpeä. Mutta miten Remmin ulko-puolella suhtaudutaan remmiläisiin, saavatko remmi-läiset naista (tai miestä)?

-Miehiä joo, naisia ei, Minna kertoo. Ollaanhan me nyt mediaseksikkäitä, ja ilmastonmuutoksen alla varsinkin hyvin ajankohtaisia.

Remmiin on saatu ensi vuodeksi jo muutamia uusia naamoja, eikä heihin kuulemma kohdisteta paineita, kaikki otetaan mukaan tiimiin ennakkoluulottamasti.

-Avointa mieltä tosin tarvitaan, Minna täydentää.

Kulunut vuosi on siis ollut Remmissä poikkeuksellisen toiminnallista. He ovat tehneet uuden ajokin, testan-neet sitä, kisailleet sillä, käyneet esittelemässä sitä messuilla, ja ehtineet jo hieman miettiä tulevaakin.

-Varsin tuottoisa vuosi verrattuna moneen aikai-sempaan. Messuilla oleminen oli hyvä paluu oh-jelmaan, unohtamatta tietystikään ensi vuoden esiintymistä televisiossa, Kimmo kertoo.

REMMI 7Rakennettu kevään 2008 aikana

SM 3306 km/l (24.8.2008, Nokia)

EM 9. 2066 km/l (24.5.2008, Ranska)

Massa: 33kg

Moottori: nelitahtinen polttomoottori (bensiini), 1 mäntä

Runko hiilikuitua, korissa myös hunajakennoa

Huiput: 40 km/h

Ko

RK

kir

uu

vi

7

Rem

mi-

Tea

m

K O N E T Y T Ö T

Erinomaisen mukavaa päivää teille kaikille, ja terve-tuloa aikamme supergladiaattoreiden vauhtiin. Jut-tutuokion teille tänään tarjoaa Meeri KyllOne. Vauh-dissa mukana myös ahkera kommentaattorimme Te Rovaara. Silloin tällöin hän on paikalla, kerran vuo-dessa vähintään. Sinä se vasta kehtaat! Sääennusteet ovat luvanneet sateista keliä Kaanaan karting-radalle, ja se oli tietysti konetyttöjen iltarukouksen keskeinen aihe. Konetytöistä radalla tänään nähdään: Anniina Ala-Kuha, Eeva Arola, MerZi Ryöppy, Janette Latva-Valkama sekä kuvaajana ja varikkotyttönä Anna Holm. Tytöt ovatkin jo autoissaan valmiina lähtöön, ja ensimmäisenä lähdemme seuraamaan harjoitus-ajoja. Harjoitusajoissa tytöt näyttävät vielä hakevan ajolinjojaan ja tekevät säätöjä autoihin, lähinnä kaa-supolkimeen ja jarruun. Harjoitusajoista onkin sitten luontevaa siirtyä ajamaan jännittävää aika-ajoa. Tytöt pyörivät ja nurmikenttä lentää, mutta kaikesta selvi-tään. Konetytöt ovat rautaisia, Hervannan hurjia! Kaa-nan kurvit pistetään ojennukseen hyvinkin nopeasti. Viimeisellä kierroksella, viimeisessä mahdollisessa kohdassa, Ala-Kuha tulee ja näyttää närhen peliväli-neet kaikille muille. Ala-Kuha ajaa aika-ajojen nopeim-man kierroksen, ja lunastaa näin ollen kärkipaikan finaalilähdöstä. Ryöppy starttaa toisesta ruudusta, Arola kolmannesta ja Latva-Valkama neljännestä läh-töruudusta finaaliin. Monia spekulaatioita on liikkunut finaalin ennakkosuosikista, mutta toimituksemme ei ota kantaa niihin tässä vaiheessa. Mennään kuitenkin nyt (mainos)katkolle, ennen kutkuttavaa finaalilähtöä.

Ja tervetuloa takaisin tänne Kaanaaseen. Tai-vas on edelleen harmaa, ja (rata)piha äärimmäisen liukas. Neljä aika-ajojen kärkikuljettajaa odottavat kil-pailun alkua: Ala-kuha, Ryöppy, Arola, Latva-Valkama. Sydän hakkaa armottomasti, jo lähes ylikierroksilla. Starttivalot vaihtuvat. Tuhannet pasuunat ulvovat! Siellä koneet käyvät!! Valot sammuvat!!! Nyt kaikki irti!!!! Anniinalle tulee fantastinen startti! Unelma lähtö. Puhdas, hieno lähtö! Ensimmäiseen kaartee-seen konetytöt tulevat nätisti lähtöjärjestyksessä.

Mutta, ai jai jai! Voi surrrrkeuden turrrrrkanen! Mitä oikein tapahtui?! Anniina tulee liian kovalla vauhdilla märkään kurviin, ja auto puskee pientareelle. MerZi siirtyy johtoon ja lähtee kasvattamaan kaulaa Eevaan. Don’t cry for me Argentina! Eeva, älä itke Argentii-nassa.

Konetytöt tulevat peräkkäin, ja Anniina kaarta varikolle tarkastuttamaan autonsa pyörähdyksen jäl-jiltä. Kun auto pysähtyy, niin letkumiehet saavat sur-vottua härvelinsä kiinni, ja löröttävät sen mitä löröt-tävät, ja sen jälkeen letkumiehet panevat vielä kannet kiinni, ja nyt takaisin baanalle. On pakko kyllä heittää kysymys siitä, että mistä tässä on kysymys. Annii-na putoaa varikkokäyntinsä johdosta kauas taakse. Katsotaan kuinka kovaa tämä Herwoodin herttuatar, koekaniini erinäisissä asioissa, pystyy nousemaan. Sillä sitä varikkotyttömme Annakin rennollisesti, leu-ka pitkänä katselee. Janette on kolmantena tässä kilpailussa, ja voi kun pelit kestäis. Voi kun pelit kestäis. Tässä on vielä kaikki mahdollisuudet pitää palkintopallipaikka. Ja nyt Eeva kuviin, Eeva kuviin! Kuvaaja haloo! Jäte-tään se burana-purkki vielä sivuun, odotetaan vielä vähän aikaa. Ei tämä nyt meitä pahemmin haittaa, sil-lä me ollaan aina siellä missä mansikat ovat tuoreita. Siinä Eeva Arola selvästi jo löysää katseet tuonne ala-

KARTINGIATEKSTI JA KUVAT: KONETYTÖT

Ko

RK

kiru

uvi

8

Konetytöt kokeilee

kertaan, ja ilmeisesti katselee onko siellä nyt varmas-ti kaikki kohdallaan. Ettei vaan olisi haalarit kastunut liikaa vesikelillä? Jollakin tavalla tekisi mieli kuiskutel-la Arolan korvaan, että toivottavasti tajuat tilanteen: HANAA! Mitähän vaikeuksia on MerZillä? Hän pyö-rähtää lempi-mutkassaan, suoralla ratapätkällä. Huh huh! Nyt vedetään kaikki hehkutukset takaisin, mutta onpa mergillinen kuvio. Hirmuinen jännitys tiivistyy seuraavien sekuntien sisään. Seuraavien kymmense-kuntisten sisään. Saako Eeva MerZin kiinni!? Saako!?! Ai jai, mikä hirmuinen jännitysmomentti me nähdään täällä radalla! Kumpi on nopeampi, kumpi on nopeam-pi! Ai jai, ja MerZi säilyttää johtopaikkansa. Mutta mistä löytyy J.L. tällä hetkellä? Ja siellä hän menee. Jälleen tuo tiukka, tuttu kaarre oikeaan, heti perään vasempaan. Jansku hallitsee hienosti tilanteen, auto lentää mutkat höyhenen pehmeäs-ti. Hyvä Jansku! Siinä he menevät sitten peräkkäin, ja heidän takaansa tulee Anniina Ala-Kuha, joka on nälkäinen kuin naaraspupu. Mehän olemme näissä jutuissa, niin kuin monen vuoden ajan on jo ehkä huo-mattu, aikalailla puolueellisia. Mutta me kannustam-me aina silloin konetyttöjä voittoon, kun se suinkin on mahdollista. Tämä on viimeinen kierros ja sen on onnis-tuttava nyt! Onnistuuko MerZi säilyttämään johto-paikkansa? Vielä viimeinen kurvi ja pääsuoran kiihdy-tys. Ruutulippu heiluu, ja kyllä! MerZi ajaa voittoon! Se on siinä!! Arola varmistelee vielä tarkalla ajollaan toisen sijan. Janette tulee maaliin kolmantena. Kisan nopeimman kierrosajan viimeisellä kierroksellaan ajanut Anniina ylittää maaliviivan neljäntenä. Hyvä Suomi! Hyvä Hervanta!! Hyvä konetytöt!!! Finaali Kaanaassa oli äärimmäisen jännittävä ja tapahtuma-rikkaita käänteitä täynnä. Kaunis ja nopea kansa me ollaan, mutta laulamaan meistä ei ole. Tällästä tää elä-mä on. Lähetään kotiin!

Kiitos: Kaanaa Karting

K O K E I L E E

Ko

RK

kir

uu

vi

9

Kon

etyt

öt k

okei

lee

Minut on karkoitettu Norjaan kokonaiseksi vuodeksi toimimaan Pakolaisena ja harrastamaan jotain, mitä kutsutaan vaihto-opiskeluksi. Aloitin Pakoiluni ole-malla kesän töissä eräässä norjalaisessa yrityksessä, jonka bongaatte lehdenkin sivuilta, ja nyt siis yritän opiskella.

Tässä hieman faktaa Norjasta ja ehkä jopa joitain syi-tä tänne muutolleni.

YleistäValtiomuoto: Kuningaskunta; Kuningas Harald V. Royal familyn sukujuuret on Tanskassa.Väkiluku: 4 785 200 Miehiä ja naisia lähes yhtäpaljon. (http://www.ssb.no/norge/bef/) Itsenäisyyspäivä: 17.5. Norja julistautui itsenäiseksi Ruotsista 17.5.1814.

IlmastoNorjassa sataa. Ei ehkä aina paljon, mutta usein. Kes-kimäärin 200 päivää vuodessa. Ja kun sataa, niin tuu-lee. Eli tuultakin on aika usein tarjolla. Aurinko paistaa aina välillä. Aikajaksolla 1971-2000 Norjassa on ollut keskimäärin 4,9 hellepäivää vuodessa. Suomessa vastaava luku on Lapissakin 4,7. (lähteet: www.yr.no ja www.ilmatieteenlaitos.fi)

Ihmiset Norjalaisilla ja suomalaisilla on kaksi yhteneväisyyttä. Molemmat vihaavat ruotsalaisia ja vieraille ei puhuta, jos ei ole ihan pakko. Norjalaiset on kuitenkin melko positiivista kansaa ja nauravat paljon. Lääkityksen

puutetta vai ominaisuus? Mene ja tiedä. Mutta sitten se aivan ykkösominaisuus norjalaisissa: nämä on aivan uskomattoman hyvännäköistä kansaa! Kysykää vaikka killan pojilta, että mitä mieltä ne on norjalaisista tytöis-

tä. Ja ne miehet... Hot, hot, hot! Kyllä kelpaa teekkari-tytön katsella ympärilleen. (Näiden miesten perässä mä tänne oikeasti lähdin, mutta älkää kertoko sitä kv-toimistolle :P)

TalousNorjalaisilla on öljyä ja siksi tämä on rikas maa. Nor-jalaisten palkat on myös kohdallaan. Keskipalkka on noin 4000 euroa kuukaudessa (http://www.ssb.no/lonnansatt/ ). Mutta on ne keskimääräiset elinkustan-nuksetkin noin 30% korkeammat kuin Suomessa. Ellet erehdy ostamaan autoa tai asuntoa, jolloin suhdeluku pomppaa tähtiin. Asunnot maksavat noin 200 000-300 000 euroa. Ja puhun siis asunnoista, jotka ovat kerrostalossa, keskellä ei mitään ja niissä on 2-3 huo-netta. Asunnon vuokraamistakin kannattaa harkita, mutta toisaalta jossain täytyy asua.

LopuksiNorja on kuitenkin aika hieno maa. Vaikka täällä on-kin vähän kallista ja vaikka välillä ottaakin pannuun vesisade, niin ne komeat miehet pelastaa paljon! Hih. Luonto on täällä aivan huikaiseva. Mihin tahansa menee, niin edessä on maisemia, joita ei voi sanoin kuvailla. Eikä kuvata kameralla, koska edes kamera ei

vangitse maisemia tarpeeksi hyvin.

Lisää kuulumisia voi lukea osoitteesta vuosivuono-jenmaassa.blogspot.com

TerveisinAnnamaija

aka Pakolainen

FAKTAA NORJASTATEKSTI JA KUVAT: ANNAMAIJA RÖNKKÖ

Trollstigenin huipulla

Oslolainen marmori-uimaranta oopperatalon juurella

”NORJA ON KUITENKIN AIKA HIENO MAA”

Ko

RK

kiru

uvi

10

Faktaa norjasta

Tar de tyngste løfteneAXTech AS:

AXTech AS tar seg av de tyngste løftene innen den norske og internasjonale skips- og offshore-industrien. Med skreddersydde løsninger innen design og tjene-ster rundt løfteutstyr, har firmaets omsetning gått fra null til 73 mill. NOK på tre år.

– Noen liker å kalle vår virksomhet for «monster-engineering», smiler Ødegård. – Det er jo i de fleste av tilfellene vi arbeider med, snakk om enorme krefter som skal kontrolleres. Da er det selvfølgelig avgjørende at alle elementer er riktig beregnet og dimensjonert for å tåle påkjennin-gene. Dette er vi spesialister på.

Typiske egenproduserte produkter er spesial-vinsjer og A-rammer med løftekapasitet fra 20 til 850 tonn og andre spesialkonstruerte inn-retnin-ger for materialhåndtering på skip, platt-former og produksjonsskip. Ved behov tilbyr de også innretninger for håndtering på land.

Komplette tårn med utstyr for installasjon og vedlikehold av produksjonsbrønner plassert på havbunnen, leveres også. Disse tårnene plasseres på dekket til skip som blir bygget spesielt for

slike oppdrag.

Spesialtilpasset etter behov– AXTech satser på å levere løsninger som er tilpasset kundens spesielle behov. Det er svært mange spesialskip som leveres i dag og disse er bortimot spesialkonstruert for spesifikke opp-drag og prosjekter. Å utvikle og levere utstyr til slike skip er vårt hovedsatsningsområde, forteller Ødegård.

Det Molde-baserte selskapet har nylig fått en bestilling på sin hittil største vinsj; en inntrek-ningsvinsj for produksjonsbøyer som skal kobles opp mot et produksjonsskip (FPSO). Denne skal kunne trekke med en kraft på 850 tonn.

De fleste av produktene deres er drevet av hyd-raulikk, men de leverer også en rekke produkter som drives av elektromotorer. Effekten til utsty-ret er på opp til 3000 kW.

«Aktiv bølgekompensering»AXTech utvikler også spesielle vinsjer og A-rammer med system for «aktiv bølge-kompensering».

– Dette er avanserte kontrollsystemer som sørger for at last som skal plasseres på hav-bunnen beveger seg på en kontrollert måte i forhold til selve havbunnen, og er uavhengig av båtens bev-egelser på overflaten, utdyper administrerende direktør.

Våre typiske kunder er undervannsentreprenører, engineeringsselskaper, oljeselskaper og redere.

IngeniørjaktAXTech ble etablert i slutten av 2004 og har hatt en rivende utvikling. Omsetningen var i 2007 på 73 mill. NOK og forventet omsetning for 2008 er 90-100 mill. NOK. De teller i dag 29 fast ansatte, men planlegger å ansette fem-seks nye medarbei-dere innen utgangen av 2008.

– Som en utpreget ingeniørbedrift er vi til stadighet på jakt etter skarpskodde ingeniører og sivilingeniører. Vi trenger ingeniører innen alle våre hoveddisipliner, som er stål/struktur/mekanisk, hydraulikk, elektro/PLS/kontroll. For å avhjelpe vårt skrikende ingeniørbehov har vi endog opprettet egen ingeniøravdeling i Polen, opplyser Ødegård.

Telefon: +47 911 90 200axtech@axtech.no

www.axtech.no

Her er et eksempel på AXTechs spesialkonstruerte vinsjer med en trekkraft på 475 tonn og elektronisk lastmåling. Denne er spesiallaget for APL i Arendal (Advanced Production and Loading) for inntrekking av deres produksjonsbøye på Vincent-feltet, forteller administrerende direktør Kjell Ødegård.

En såkalt A-ramme fra AXTech av denne typen kan løfte 300 tonn. Denne ble levert i 2007 og er spesielt tilpasset «Normand Seven», et av fartøyene Subsea 7 opererer.

Ko

RK

kir

uu

vi

11

BADEKARPADLINGEN2008

Norja-XQ on yksi uljaimmista KoRKin järjes-tämistä reissuista, tämän jutun lukemisen jälkeen sinäkin tiedät miksi.

Keskiviikko klo 2jotain.Osa iskuryhmästä on jo tekemässä itseään mukaviksi

KoRKin kiltahuoneella. Mutta kas! Ystäväm-me indecsiläiset ovat unohtaneet kiltahuo-neensa oven auki, ja vielä kahvinkeitti-menkin päälle. Jaloina teekkareina laitamme tietysti masiinan pois päältä, hieman sisus-tamme, järjestelem-me tavaroita uudelleen ja laitamme perässä oven kiinni. Kaikilla oli hyvä mieli ennen kuin matka oli alkanutkaan.

Torstai klo 4.30.Bussi saapuu konetalon lastauslaiturille ja alamme lastata lauttatarvikkeita kyytiin. Mahtumisesta ei toi-voakaan, joten saha esiin ja pilkkomaan. Vituiksi meni siis. Timpuroinnin jälkeen aloitamme matkamme kohti Trondheimia.

Torstai klo 13.Silja Line luovii Tu-run saaristossa mei-tä eteenpäin, ja to-verimme konelaiset Otaniemestä ovat liittyneet matkaan mukaan. Virvokkeita, välikuolemia, korttia, ruotsalaisia vanhuk-sia ja ”Me ei olla nyt hei millään once agai-nilla” –tokaisuja.

Torstai klo 21.Tukholma ja Gamla Stan. Kungsholmenin spolli katsoo vastenmielisesti iloisia veikkosia, mutta eihän moiset ärrimurrin ilmeet käy. Niinpä Huru päät-tää yrittää piristää rakin iltaa niin. Onneksi Ilkkaa ei tämän seurauksena tarvitse naarata satama-altaasta. Hurulle sattuu. Spektaakkelin jälkeen natiivit ohjaa-vatmeidät mitä parhaimpaan irkkupubiin, Wirströms Pubiin (tätä voi todella suositella)

Perjantai klo 11.12h rykäisyn, sato-jen kilometrien ja yhden aquavitin jäl-keen olemme NTU:n (Norskien Teknillisen Üliopiston) pihalla purkamassa bussia tavarasta. Lautan rakennuksen ohessa ehdimme vähän syö-mään ja laskemaan mäkeä. Norjahan on siis vuoristomaa, ei siellä tarvita lunta mäenlaskuun, mäet on ihan tarpeeksi jyrkkiä jotta luistaa. Lautta kasaan sa-malla ihmetellessä mikä lappeen Rantalaisissa vai-kuttaa niin oudolta. Olivat vekkulit naamioituneet onaniemeläisiksi ja olivat olleet koko matkan vaatteet päällä.

Perjantai klo 20.Kävelimme kauniin Trondheimin halki Singsakerin ala-asteelle ja jätimme tavaramme sinne. Suunnak-si otimme paikallisen Näsinneulan kurnivine vatsoi-nemme, ja kuten jo mainittua, Norja on vuoristomaa, ja Lukonmäki jäi tämän nousun rinnalla mitättömäksi. Tämän patikoinnin jälkeen ymmärsi myös, miksi kai-killa norskeilla on niin tiukat pakarat… Herra Huru oli jälleen vauhdissa: mies koitti iskeä tarjoilijoita huuta-malla ”jag tycker på dig” ja antamalla origamin mis-sä oli hänen puhelinnumeronsa. Pelimiehenä muisti tietysti laittaa +358 numeron eteen. –Ei ole puhelua kuulunut (toim. huom.)

TEKSTI JA KUVAT: JOEL TIRKKONEN KUVAT: PYRY LEPPÄLÄ

Ko

RK

kiru

uvi

12

Badekarpadlingen 20

08

2008Perjantai klo 23.Jatkamme iltaa Trondheimin opiskelijakylässä, jossa on jokaisen talon kellarissa omat yökerhot joka opin-tolinjalla. Norskeilla on ilmeisesti luvat oikein virka-vallan kanssa kunnossa, kun tiskin yllä on iso drink-kitaulu hintojen kera, sekä se, että paikat menevät aina puolelta öin kiinni. Vaan pääsipähän kokemaan aquapultin, siis katapultin joka ampuu aquavitia suo-raan kurkkuun.

Lauantai klo 9.Yöllisen suunnistuksen, kiivaamman mäenlaskun ja Hurun banjokonsertin jälkeen koitti jälleen uusi aamu. Osa porukasta suunnistaa jo nyt soutuareenalle, Trondheimin läpi kulkevan joen rantaan odottamaan lauttaamme. Lautan saapumisen jälkeen vuorossa on ”speksikisa”, jossa parhaiten menestynyt sai illalla palkinnon. Oma speksimme, päivänsäde ja mennin-käinen, ei tällä kertaa pärjännyt. Vaan nähtiinpähän kuitenkin norskipoikia Borat-uikkareissa tekemässä takaperinvoltteja toistensa naamalle.

Lauantai klo 14.H-hetki koittaa ja lautat lähtevät liikkeelle. Itse lautta-kisat eli koko excun syy on helppo tiivistää lyhyeen, ainakin meikäläisen osalta: Kiivasta melomista, pas-kan heittelyä, hengestä kiinnipitämistä ja tappio. Nyt kävi näin.

Lauantai klo 19.Edustustamineet yllä, ja vuorossa lahjojen jako nor-jalaisille ennen siirtymistä Hotelli Princeen. Saamme myös nauttia aquavitia norjalaisittain: kinder-munien puolikkaista (ei se kauhean hyvää vieläkään ollut). Princessä sitsailemme noin 200 norjalaisen kanssa, ja eksymme mikkiin koko iskuryhmän kanssa muna-sillamme aika monta kertaa laulaen mitä nyt ikinä sat-tuukin.

Sunnuntai klo 04.On aika jättää Trondheimin yö, norjalaiset, Annamaija ja King Diamond taakse ja ottaa suunta kohti Ruåtsia. Ennen kuin kaupunki kuitenkaan jää täysin taakse, py-sähdymme huoltoasemalle hoitamaan tarpeita, mm. Chevy vanin ikkunanpesua, joka ei kuitenkaan suju aivan suunnitelmien mukaan: Huru sai nimittäin sel-känsä puhtaaksi eikä ikkunoita Tapaus on myös ehkä nähtävissä juutuubissa,. Takaisin bussiin ja baywat-chin 2. tuotantokausi pyörimään, kyseessä ei siis ole vielä se kausi missä on Pamela. Ehkä juuri tästä syys-tä uni tulee silmään siitäkin huolimatta, että Tollo ajaa vuorien välissä kuin Vatanen konsanaan.

Sunnuntai klo 17.Yhden pitkän uinti- ja ruokatauon jälkeen olemme jälleen Tuk-holman satamassa, ja nyt tv:stä näkyy kun iso-arska vetää hevosta turpaan. Nousemme laivaan viettämään viimeis-tä iltaa tällä reissul-la, ja nyt kehtaa ot-taa kaksin käsin, jos sitä ei ole vielä tällä reissulla tehnyt. Val-loitamme otanieme-läisten kanssa kara-oken tanssilattiat ja hyttikäytävät. Huru on alasti. Taas.

Maanantai klo 10.Selviämme viimeisestäkin illasta hengissä ja ilman putkareissuja. Olemme jälleen kymmeneltä koneta-lon lastauslaiturilla ja onneksi tavaraa on tällä kertaa hieman vähemmän siirreltävänä kuin lähdettäessä. Kiitämme kuskia reissusta, laulamme matkanjohtajal-le homoapinat ja siirrymme kiltahuoneelle jatkamaan vielä hetkeksi kaksi lappeelaista mukanamme.

Tässä siis kosolti tiivistäen mitä reissussa tapahtui. Kaikkea ei näiden kansien väliin millään saa edes mahtumaan, joten paras tapa tietää mitä reissussa tapahtui, on lähteä reissuun itse mukaan. Seuraavaa syksyä ja badekarpadlingeniä odotellessa on hyvä katsella netistä kuvia, osoitteesta www.pyryleppala.com/norja2008

ENNEN

JÄLKEEN

Ko

RK

kir

uu

vi

13

Bad

ekar

padl

inge

n 20

08

Puljun listalta löytyvät mm. seuraavat helmet: Ketju Pulloteline:

Voiko viinipulloa säilyttää katu-uskottavammin?

Calf & half maitokannu

Tässä on jotain perverssillä tavalla siistiä.

Clocky, pakeneva kello

Nimimerkki tunti torkkua ja skipatut luennot

Mulletoi.com tarjoaa puolestaan tällaista kultaaSuklaaihomaali

Okei, tää on kierolla tavalla niin häiritsevä, että pak-kohan se oli ottaa listalle. Kuitenkin, jos sulle tuli en-simmäiseksi mieleen, että suklaaleikit on homojen hommaa, mulla on sulle huonoja uutisia…

Perse/naamasaippua

Sama linja jatkuu.

Ehdoton kunkku: Viinipullonaruälypeli

Tää on oikeasti aika hauska. Perus viinipullo kertoo lahjan antajasta, että en mitään muutakaan jaksanu keksiä. Tässä on sentään jotain henkeä. Allekirjoitta-nut pisti tämän tilaukseen heti jutun kirjoittamisen jälkeen.

TEKSTI: ALEKSI RINTA-KAUPPILA KUVAT PULJU.NET & MULLETOI.COM

JOULU-LAHJAPANIIKKI

Minä muistan ajan, jolloin stressasin joululahjojen ostamista. En usko ole-vani ollenkaan ainoa, joka ei viihdy täyteen ahdetussa Stockan jouluruuh-kassa etsimässä jotain hauskaa, halpaa, mutta henkilökohtaista. Poissa ovat ne päivät. Jokainen itseään kunnioittava teekkari haistattaa pitkät paniikil-le ja shoppaa joululahjat omalta kotikoneelta. Ratkaisun avaimina toimivat pulju.net ja mulletoi.com Jos on olemassa helpompi tapa täyttää sosiaaliset velvoitteet kavereita ja perheenjäseniä kohtaan, haluaisin tietää missä.

Ko

RK

kiru

uvi

14

Joululahjapaniikki

Hurun keittiössäHurun keittiö vs. Juvenes

TEKSTI JA KUVAT: ILKKA HURU

Minulle esitettiin eräänä päivänä hauskan oloinen haaste miettiessäni tätä spektaakkelimaista artikke-lia. Jutun nimi on Hurun keittiö vs. Juvenes. Tarkoi-tus on siis kouluruoan hinnalla valmistaa gourmee-ateria, joka pieksee Juveneksen mätöt 100-0. Melko haasteellista kun maitokin maksaa yli 1,5 euroa (joo oon vammanen). Panerointia en osaa suorittaa, joten valitsin valmistettavaksi tulisen uunimakkaran. Haastetta helpottaakseni ajattelin kutsua muutaman ystävän syömään, jolloin käytettävä ra-hamäärä (4,70/ateria[2,55+kela]) nelinkertaistui. Mes-tarikokkien vahvuuksiin kuuluu maaginen pelisilmä kaupassa, pystyin alittamaan budjetin 3 sentillä kiin-nittämättä kaupassa hintoihin huomiota. Tämän jalon taidon oppii teekkarisaunan nudistimunkeilta, joita tosin on hyvin vaikea päästä tapaamaan. Henkensä kaupalla kolme urheaa ja ahkeraa opiskelijaa suostui raatiin maistelemaan ruokaa ja antamaan kommenteja. O-P, Merzi ja Hanska kiljui-vat ilosta (pelosta puukolla uhattaessa) päästessään maistelemaan jumalaisia tuotoksiani. Vaatimattoma-na miehenä en kuitenkaan uhkailemalla saanut mai-rittelevia kommentteja, vaan ne saattoivat jopa tulla melko vapaasta tahdosta. Sitten itse reseptiin. Kaikillehan on tuttu Ju-veneksen uunimakkara, joten siitä ei sen enempää. Höysteeksi pilpottiin hieman paprikaa, tomaattia, si-pulia ja jonkinsortin chilejä. Tomaattimurska ja vähän sitä sun tätä vielä kyytipojaksi niin makkarat olivat valmiita vuokaan höysteen kanssa. Päälle roima ripa-us juustoraastetta ja uuniin. Lisukkeina tietysty juve-nesmaiseen tapaan, joko perunamuusia tai riisiä. Itse kun olen hieman jäävi arvostelemaan omia tuotoksiani, niin kerron hieman saamastani pa-lautteestas. Tilat saivat oman osansa kritiikistä, mut-ta eihän tässä missään ravintolassa asuta. Nillitystä myös aperatiivin puutteesta. Odotan innolla päivää, kun Newtonista saa venäläistä veitsimehua. Täydel-listä tuotosta ei kovin ankarasti kritisoitu, olihan se täydellinen tai siis lähes. Soraääniä kuului makka-rasta, hieman haaleaa? Toki pienessä kiireessä ei aina muista antaa ruokien esimerkiksi olla uunissa tarpeeksi kauan. No mutta mitäs pienistä. Taisi mak-karassa hieman tulinen potku löytyäkin, toisin kuin Juveneksen vastaavassa. Laskisin itselleni selkeän murskavoiton, mutta reilun pelin hengessä sovitaan tulokseksi tasapeli. Loppukommenttina omasta puolestani voisin sanoa, että melko haasteellinen toteuttaa pienem-missä määrin, koska neljällä ja puolella eurolla ei kau-pasta saa kuin pussin perunoita, jauhelihaa ja tölkin kaljaa. Tietysti pystyy laskemaan hinnan käyttämäl-leen määrää ruokaa, mutta laskisin tälläisen toimin-nan jo sääntöjen rajamailla tallusteluksi.

”JOS OLISIN IRLANTILAINEN MERIROSVO, NIIN OLISIN HALUNNUT SYÖDÄ KUNNON TAISTELUN JÄLKEEN HU-RUN SAPUSKAA!” -O-P

Ko

RK

kir

uu

vi

15

Hur

un k

eitt

iöss

ä

SU

DO

KU

LA

BY

RIN

TT

I