KotiMetsikkö

PEFC/02-21-13

ASIKKALA, HARTOLA,HEINOLA, HOLLOLA,

HÄMEENKOSKI,KÄRKÖLÄ, LAHTI,

NASTOLA, PADASJOKI, SYSMÄ

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen asiakastiedote 3/2015 • 1.10.2015

sivu 3

sivu 5

sivu 7

sivu 9

sivu 12

Vertailussa nuoren metsän

hoitokustannukset

PT-Forest - heinolalaista

hakkuuvoimaa

Havetrans – puukuormille kyytiä

kumipyörillä

Hakeyhtymä Kankaanmäki - Päijät-Hämeen hovihakettaja

Kunnollisella tiellä euroja puulle

Mari Sarvaala

Teemana puunkorjuupalvelu

Rainer Iso-Junno huoltaa hakkuupäätä.

2

Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelun pääpaino on energiapuu- ja harvennushak-kuukohteilla. Energiapuun sekä harvennuspuun koko-naiskorjuumäärät ovat vuo-sittain kasvaneet viimeisen viiden vuoden ajan.

Energiapuulla on valitetta-vasti juuri nyt hieman laskeva kysyntä lähialueemme lämpö-laitoksilla. Tästä huolimatta energiapuun avulla voidaan nuoria metsiä hoitaa kasvu-kuntoon hyödyntäen KEME-RA-tuet.

Puunkorjuupalvelussa puut

korjataan metsästä ja toimite-taan pääosassa kaupoista pe-rille laitokselle asti. Voimme välittää myös metsänomista-jien itse hakkaamia energia-puu-ja ainespuueriä useille eri puunostajille lähialueemme ja naapurimaakuntien laitoksille.

Metsänhoitoyhdistyksem-me korjuupalvelussa on töis-sä hankintakauden aikana yli 20 motoketjua ja hakattavaa on runsaasti. Olemme saa-neet hakkuukohteet työn alle normaalisti erittäin ripeällä aikataululla.

Metsänomistajien kannat-taa olla yhteydessä metsäneu-vojiimme, niin voimme sopia uusien työkohteiden aikatau-luista. Voimme ottaa jonkin verran hakkuukohteita vielä tulevalle talvelle ja syksylle löytyy vielä hyvin tilaa uusil-lekin kohteille.

Korjuupalvelun käyttö kannattaa

Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelua pidetään laa-dukkaana ja hinnaltaan kil-pailukykyisenä.

Metsävähennysoikeutta ajatellen kannattaa huoma-ta, että koko tienvarsihinta korjuukustannuksia vähentä-mättä on metsävähennyksen käyttöön oikeuttavaa tulo-pohjaa. Tämä nopeuttaa met-sävähennysoikeuden käyttöä ja antaa useiden eurojen lisä-hyödyn kuutiota kohti.

Puukauppa vireessä

Puukaupassa on edelleen hyvä vire ja uusia puunmyyn-tisuunnitelmia kannattaa laa-tia yhdessä mhy:n metsäneu-vojien kanssa. Kilpailutamme leimikot kaikkien alueellam-

me toimivien ostajien kesken ja metsänomistajalla on va-paus valita mieleisensä ostaja kyseiselle puuerälle.

Markkinatalous pääsee toi-mimaan puukaupassa ilman pitkiä kytköksiä vain yhteen ostajaan. Myydään sille, jo-ka joko parhaiten maksaa tai tekee parhaan työjäljen metsässä!

KorjuuterveisinJari Yli-Talonen

ToiminnanjohtajaMhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu pyörii ympäri vuoden

Pääkirjoitus

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on tehnyt kaikista puu-tavaralajeista kauppoja. Kau-den 2015-2016 osalta välitet-tävän aines- ja energiapuun kokonaismäärä jää hieman alle 250 000 motin.

Metsänhoitoyhdistys välit-tää seuraavia lajeja: ranka, kokopuu, oksat, Fixteripaali, havu- ja lehtitukki, kuitupuu, havuparru, pikkutukki, eri-koistyvi, pylväs.

Valitettavasti mm. lämpi-mistä talvista johtuen ener-giapuun toimitusmäärä puo-

littuu edellisvuosiin verrat-tuna. Erityisesti kokopuun ja rangan vastaanotto- ja hakkuumääriä joudutaan ra-joittamaan.

Energiapuukohteista mah-dollisesti tuleva KEMERA-tuki haetaan ja maksetaan aina kokonaisuudessaan met-sänomistajalle.

Ei-jäsenille tilitettävät vä-lityspalvelun tienvarsihinnat ovat -2,50 €/m³ pienempiä kuin jäsenien hinnat.

Tienvarsihinnat annetaan

yli 50 m³:n erille (moto- tai vaakamitta), johon tarvitta-essa tehdään hintaa alentavia korjauksia:

1. Erikseen ajettavan yh-den puutavaralajin / energia-puun kokonaismäärän ollessa 20–50 m³ tehdään vähennys -3,00 €/m³.

2. Alle 20 m³ erillisiä ener-giapuueriä ja alle 10 m³:n ainespuueriä ei vastaanoteta.

3. Kaikkiin kantavan / isomman tien varteen erik-seen siirrettäviin (telattaviin) kohteisiin tehdään lisäksi vä-hennys -6,00 €/m³.

4. Kokopuun/rangan sekä tukin tienvarsimitassa tienvar-sihinnasta vähennetään -2,00 €/m³ (energiapuuneuvoja käy mittaamassa, ei olemassa val-mista hakkuukoneen tuotta-maa mittaustulosta).

Metsänomistaja: pyydä energiapuuneuvojalta aina tarkemmat ohjeet niin puu-tavaralajien laaduista kuin varastopaikankin vaatimuk-sista ennen kuin alat hakkuu-hommiin. Energiapuuneuvo-ja laskee eri puutavaralajeille varastokohteisen tienvarsi-hinnan.

Jari Yli-Talonen

Petri Pajunen

Metsänhoitoyhdistys välittää kaikkia hankintapuitaMetsänomistajan suunna-tessa itse hakkuille, mhy:n laatu- ja määrävaatimuk-set kannattaa selvittää ennakkoon, mikäli puuta kertyy yli oman tarpeen. Tässä on muutamia pe-rustietoja hankintapuiden osalta.

Elokuun helteet avitti-vat puunkorjuuta. Hyvät korjuuolosuhteet ovat käynnistäneet korjuu-palvelumme ja määrät kasvavat talven tullessa.

3

Metsänomistaja voi vali-ta sopivimman vaihtoehdon nuoren metsän kunnostus-kohteelle. Kemera-tuki tuo tarvittavaa apua kustannuk-siin tai jopa lisää tuloa.

Energiapuu on tuonut nuorten metsien hoitoon pe-lastuksen, ennen kaikki koh-teet raivattiin ja loppulasku oli erittäin kallis. Nyt nuoren metsän voi vielä pelastaa ja varmistaa tulevaisuuteen tuo-tot, kulujen ollessa nolla.

Minkä näistä vaihtoehdois-ta sinä valitset?

Hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde- hoidetussa taimikossa tuottokunto sekä laatu- ja järeyskehitys säilyvät hyvinä- taimikon yleiskunto ja terveys hyvä, tuhoriskit vähäiset- hoidetusta taimikosta kehittyy kannattava ensiharvennuskohde, jolle on helppo

löytää halukas ostaja

• hakkuukertymä 40-50 m³/ha

• hakattavien runkojen pituus 14-16 m ja järeys 13-15 cm

• korjuukustannukset 15-18 €/m³

• kantohintaa puulle jää 12-15 €/m³

• kantorahatuloja 500 – 800 €/ha

Hoitamattomalle kohteelle on vaikea löytää ostajaa- hoitamattomassa taimikossa roskapuusto haittaa arvopuiden laatu- ja

järeyskehitystä- taimikon yleiskunto heikko, alttius hyönteis-, sieni- ja myrskytuhoille- hoitamattomasta taimikosta kehittyy kannattamaton ensiharvennuskohde,

jossa ennen hakkuuta on tehtävä työläs ja kallis alusryteikön raivaus• hakkuukertymä 20–30 m³/ha• hakattavien runkojen pituus 9–12 m ja järeys 9–11 cm• korjuukustannukset 20–24 €/m³• kantohintaa puulle jää 6–10 €/m³• kantorahatuloja 120–300 €/ha, joka ei riitä edes alikasvoksen raivaamiseen

Taimikonhoito – tärkein työ metsässäsi

Hoitohakkuiden vaihtoehdot nuorissa metsissä ja ensiharvennuksissa

ALLA OLEVA VÄRILLISEEN LAATIKKOON KM1.2014-TAIMIKON ARVO JUTUN OHEEN

Voi palstoittaa vaikka niin, että teksti yhteen palstaan ja siihen viereen taulukko tai miten mahtuukaan

Hoitohakkuiden vaihtoehdot nuorissa metsissä ja ensiharvennuksissa

Metsänomistaja voi valita sopivimman vaihtoehdon nuoren metsän kunnostuskohteelle. Kemera-tuki tuo tarvittavaa apua kustannuksiin tai jopa lisää tuloa.

Energiapuu on tuonut nuorten metsien hoitoon pelastuksen, ennen kaikki kohteet raivattiin ja loppulasku oli erittäin kallis. Nyt nuoren metsän voi vielä pelastaa ja varmistaa tulevaisuuteen tuotot, kulujen ollessa nolla.

Minkä näistä vaihtoehdoista sinä valitset?

Esimerkkilaskelma: tuotot ja kustannukset ns. läpipääsemättömän nuoren metsän hakkuulle (hakkuun jälkeen keskiläpimitta alle 16 cm)

Metsurin tekemä taimikonhoito

Fixterikorjuu Kokopuukorjuu Rankakorjuu

Raivauskulu, €/ha -700 0 0 -400Fixteripaalit (saanto60 m³/ha), €/ha

-1860

Kokopuukorjuu (saanto 60 m³/ha), €/ha

- -1680

Rankakorjuu (saanto40 m³/ha), €/ha

-1000

Tulo energiapuusta, €/ha 0 +1500 +1260 +1000Kemera-tuki, €/ha +230 +450 +450 +450Mhy:n suunnitelma ja toteutus, €/ha

-30 -30 -30 -30

Lopputulos, €/ha -500 +60 0 +20Esimerkkilaskelma: tuotot ja kustannukset ns. läpipääsemättömän nuoren metsän hakkuulle (hakkuun jälkeen keskiläpimitta alle 16 cm).

4

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeellä on kor-juupalvelun leivissä yli 20 urakoitsijaa. Heidän yrityksensä ovat yhden miehen yrityksestä kym-meniä henkilöitä työllis-

täviin. He ovat motokus-keja, kuormatraktorin kuljettajia, energiapuun hakkaajia, hakkuri- ja hakeauton kuskeja, tuk-kiauton kuljettajia.

Haluamme tuoda hei-

dät esiin, koska he ovat korvaamattoman taita-via, taikomalla pusikoista tulevaisuuden tukkimet-siä tai kuljettamalla pai-navaa kalustoa kuormi-neen kapeilla metsäteillä.

Heille on mieleistä työskennellä metsän-hoitoyhdistyksellä, jossa saavat olla osana toteut-tamassa metsänomistaji-en edunvalvontaketjua.

Mari Sarvaala

Teemana puunkorjuupalvelu – tekijät esiin

Omien koneiden ja 85 työn-tekijän työpanoksen lisäk-si yritys ostaa säännöllisesti 10–15 alihankkijan palveluita. Mätästämiseen Metsäkone-palvelulla on kaksi kaivuria ja tehokas Bräcke-mätästin, joka pystyy palvelemaan met-sänomistajia laajalla alueella.

13 uutta konetta käyttöön

– Metsäteollisuudessa lähi-ajan näkymät ovat erittäin positiiviset ja siksi tilasimme keväällä 13 uutta metsäkonet-ta. Ne otetaan käyttöön syk-syn kuluessa. Ajanmukaisella kalustolla pystymme vastaa-maan asiakkaiden kasvavaan ja muuttuvaan palvelutarpee-seen, toimitusjohtaja Timo Tolppa vakuuttaa.

Metsäkonepalvelun vuosilii-kevaihto on reilut 13 miljoo-naa euroa ja kuluvan vuoden

koneinvestoinnin arvo 4,6 miljoonaa euroa.

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ostaa Metsäkonepal-velulta korjuuta Asikkalan, Padasjoen ja Etelä-Sysmän alueilla. Metsäkonepalvelu te-kee Päijät-Hämeessä korjuuta myös Stora Ensolle.

Operaatioesimies Hannele Paasonen vastaa käytännössä korjuuketjujen liikuttelusta.

– Metsänhoitoyhdistyksen sopimusalueella työskentelee talvisin kaksi korjuuketjuam-me ja kesällä yksi. Yhteistyö

yhdistyksen ja metsänomista-jien kanssa on ollut sujuvaa. Keskusteluyhteys on hyvä ja ilmapiiri positiivinen, Paaso-nen kehuu.

– Syksyn korjuumäärä on vielä hieman arvoitus, sillä metsäteollisuusyritysten epä-varma tilanne heijastuu edel-leen ostoissa. Kuitupainottei-silla leimikoilla on kuitenkin hyvä kysyntä. Loppusyksyn kelirikkoaika hiljentää hieman korjuutahtia, mutta talvi men-nään jälleen täydellä kapasi-teetilla, Paasonen arvioi.

Tervetuloa katsomaan!

Harri Saunalammi ajaa Metsäkonepalvelun harveste-ria Päijät-Hämeen kunnissa. Hän on viihtynyt 18 vuotta monitoimikoneen puikoissa ja kahdeksan vuotta Metsäkone-palvelun palkkalistoilla.

– Tämä on ihannetyö mi-nulle, sillä viihdyn metsässä. Pystyn vaikuttamaan itse töi-hini ja näen heti oman käden jäljet, Saunalammi iloitsee.

Metsäala on 38-vuotiaalla lammilaisella verissä, sillä hän aloitti metsätyöt jo kuuden vanhana, kun hän pääsi apu-poikana kantamaan UPM:llä ammattimetsurina toimineen isänsä vänkäriä.

– Hakkaan ja harvennan asiakkaiden metsiä yhtä huo-lellisesti kuin hoitaisin omia. Olisi mukava, jos metsän-omistajat kävisivät vaikka vähän useamminkin seuraa-massa metsäkoneen työsken-telyä. Hytissä voin esimerkiksi kertoa, millä perusteella toiset puut otetaan pois ja toiset jätetään, Saunalammi kan-nustaa.

Teksti ja kuva:Markku Pulkkinen

Metsäkonepalvelu Oy – Suomen suurin puunkorjuuyritys

Harri Saunalammi on ajanut Metsäkonepalvelun monitoimikonet-ta kahdeksan vuotta eikä voisi itselleen mieleisempää ammattia kuvitellakaan.

Suomen suurin puunkor-juuyritys, Metsäkonepal-velu Oy, pitää päämajaan-sa Hämeenlinnassa. Yri-tyksen 55 korjuukonetta liikkuvat koko läntisen Etelä-Suomen alueella ja osittain myös Ruotsissa.

Kohteet saadaan heti hak-kuuseen ja niissä hyödynne-tään mm. parrun ja pikkutu-kin tuoma lisähinta 9,5-14,5 cm:n latvaläpimitoissa.

Ensiharvennukset ja nuor-ten metsien hoitohakkuut

kannattaa ehdottomasti tehdä ajallaan ja varmistaa puuston järeytymisen mah-dollisimman nopeasti arvok-kaaksi tukkipuuksi.

Metsänomistajan kannat-taa keskittää ensiharvennuk-

set ja harvennukset omiksi korjuukeskittymiksi, jolloin hinta saadaan mahdollisim-man korkeaksi.

Syksyn korjuukohteiden kantohinta on selkeästi tal-vikohteita parempi!

Ota yhteys metsä- tai energiapuuneuvojaan ja laita metsien hoitohakkuut toteu-tukseen.

Jari Yli-Talonen

Puunkorjuupalvelu etsii ensiharvennuksia ja järeitä harvennuksia syksyn korjuuseen

5

45-vuotias Pasi Toivonen on pitkän linjan metsäko-nemies. Hän kertaa histori-aansa. - Perusoppi haettiin metsäkonekoulusta Kurusta, vieraalla tehtiin hommia reilu 15 vuotta ja nyt on 10 vuotta ollut oma yritys.

Ympärivuotinen työllistäminen tärkeää

Yrityksellä oli ennen sopi-mus isomman metsäfirman kanssa, mutta nyt pelkästään yhdistykselle. Aiemmin Toi-vosella on ollut myös omaa puunhankintaa, mutta se on jäänyt. Edelleen keväisin teh-dään klapeja myyntiin muuta-ma sata irtomottia.

Toivosella on käytössä kak-si harvennusmotoa, kolmas on olemassa ja otetaan käyt-töön tarvittaessa. Itsellä on yksi ajokone, mutta pääasi-assa tarkoitus on tehdä vain hakkuuta, toinen urakoitsija hoitakoon ajon. Itse Toivonen hoitaa pitkälti myös paperi-työt, toki kirjanpitäjä tekee kuukausittaiset yhteenvedot.

Ylpeä Toivonen on siitä, et-tä työntekijät on työllistetty ympäri vuoden. – Jos keväällä on ollut hiljaisempaa, aikaa käytetään koneiden huoltoon

ja polttopuiden tekoon. Pyrin siihen, että porukoille riittää töitä.

Metsänomistajan parhaaksi

Vaikka puhelias kaveri on-kin, parasta työssä on kui-tenkin moton ohjaimissa olo. – Kun saa toteuttaa itseään metsässä kaikessa rauhassa, niin se on palkitsevinta, maa-lailee Toivonen.

Metsänomistajan toiveet otetaan huomioon, mutta rehellisesti kerrotaan esimer-kiksi lakikohteiden rajoituk-set hakkuissa, vaikka omistaja haluaisikin toisin.

Metsänhoitoyhdistyksen kanssa tehtyyn sopimukseen Toivonen on tyytyväinen. – Tärkeää on, että koneille riittää töitä ja nyt niitä on lu-vattu hyvin. Tunnen entuudes-taan mhy:n Heinolan porukan ja alueen energiapuuneuvojat. Homma sujuu, Toivonen kiit-telee.

Kotona ymmärretään yrittä-jän elämä 25 vuoden yhteisen taipaleen jälkeen. Toivonen pyrkii pitämään lomaa 2-3 viikkoa kesällä, ja lapsetkin ovat jo peruskoulusta pääs-seitä.

Heinolalaisia metsämiehiä

PT-Forestin joukoista löy-tyvät seuraavat ammattilaiset yrittäjän itsensä lisäksi. Rehti, reipas ja postiviinen asenne kantaa. Näiden poikien hoi-toon uskaltaa jättää metsänsä.

Ville Orti on 25-vuotias heinolalainen, joka lähti met-säkonekouluun Mikkeliin muutaman kaverinsa kanssa.

Hän on nyt heistä ainoa, joka on pysynyt alalla. Orti ajaa PT-Forestin motoa kolmatta vuotta, koulun jälkeen tuli ko-keiltua muitakin konehommia.

Ortin työmaana on ollut useamman kuukauden säh-kölinja, jonka reunapuustot pitää saada sähkövarmoiksi. Työ on vaativaa, 110 kV lin-jalle ei saa kaataa puita tai puomilla osua, sillä seurauk-set voivat olla kohtalokkaat. Rauhallisuudella ja harkituilla liikkeillä pärjää.

Heinolalainen Jouni Vink-ka kuuluu PT-Forestin koke-neempaan kaartiin, ainakin iältään, reiluna 4-kymppisenä. Hän vaihtoi kuusi vuotta sit-ten offset-painajan hommat motokuskin oppiin.

Motohommat opeteltiin seuraamalla Toivosen Pasin työskentelyä istumalla ohjaa-mossa satoja tunteja. Tuollais-ta kärsivällisyyttä on pakko ihailla puolin ja toisin.

23-vuotias heinolalainen

Stefan Blomberg toimii kuor-matraktorillaan PT-Forestin aliurakoitsijana useampivuo-tisella sopimuksella. Hänen-kään uransa metsähommiin ei ole nykyaikana tavallisin: koulutus on hankittu auto-mekaanikoksi, mutta yhteen-sattumien kautta Blomberg päätyi ajokoneen rattiin pari vuotta sitten. Oma kone han-kittiin lähes saman tien ja nyt on jo mielessä toisen koneen osto rinnalle.

Blombergille ehti kertyä kokemusta firman moton perässä ajosta ennen mhy:lle tuloa. Hänellä on selvä näke-mys, mitä hyvää yhdistyksen hommista löytyy.

- Pienempi työalue, teh-dään hommia metsänomis-tajan parhaaksi eli hakkuun jälki on hyvä, korjuujälki ja urat ovat oikein suunnitellut, työmaa on siisti, Blomberg luettelee.

Teksti ja kuvat: Mari Sarvaala

Reipasta otetta metsissä nuorten ja konkareiden voiminHeinolalainen PT-Forest Oy on omistajansa Pasi Toivosen ohjaimissa ura-koinut mhy Päijät-Hä-meen korjuupalvelulle kaksi vuotta. Työalueena on Heinola, Nastola, osat Asikkalaa, Sysmää ja Har-tolaa. Kuljettajista löy-tyy niin kokemusta kuin nuorta tulokasta.

Jouni Vinkka Ville Orti Stefan Blomberg

Pasi Toivonen kiittelee yhdistyksen toimintaa. – Heinolan toimi-henkilöiden kanssa homma sujuu.

6

Metsänhoitoyhdistys on kummallekin yrittäjälle mie-lekäs työllistäjä: palkkatyö vieraalla tai urakointi isoille firmoille on kokeiltu, mutta mhy:llä toimialue on rajattu, joten töiden perässä ei joudu tavattoman pitkälle.

Vastaisku valtamerkeille

Luhankalainen Asko Weijo viimeistelee Sysmän Ravios-korvessa harvennettua met-sää. Metsä on kaikenkokois-ta ja –lajista puuta kasvava sekametsä, josta useamman hehtaarin ensiharvennukselta saatiin talteen neljä tukkia.

Puusto oli monin paikoin kaksikerroksinen, josta pois-tettiin alla kasvanut pieniko-koinen kuitupuu. Nyt puilla on kasvutilaa ja muutaman vuoden päästä metsänomis-tajaa odottaa tukkivaltainen metsä.

Asko Weijo hakkaa har-vennuksia valtamerkeistä poikkeavalla ProSilvan mo-tolla. Nykyinen kone on neljä

vuotta vanha, aikaisempikin oli saman merkkinen. Weijo pitää koneestaan. - Se on ollut varmatoiminen, huollot pystyy tekemään itse. Tuo-toskin on samanlainen kuin isommilla.

Tuhansia päätöksiä päivässä

Weijon moto on tehokas harvennuksilla, puuston koos-tahan tuotos toki riippuu. Keskimäärin päivässä haka-taan ensiharvennuksilla 700-800, jopa 1000 runkoa, siinä voi miettiä, paljonko aikaa on puuta kohti tehdä päätöksiä.

Koneessa on sekä ainespuun että energiapuun korjuuseen tarkoitetut hakkuupäät, joi-ta voi vaihdella kohteen mu-kaan.

Motomiehen vastuuta Wei-jo korostaa. - Puutavaran laa-tu- ja mittavaatimukset ovat tarkentuneet, joka vaatii että mittalaitteet ovat kunnossa. Niitä kontrolloidaan jatkuvas-ti. Metsälain ja metsäsertifi-oinnin muutokset pitää olla tiedossa. Metsänomistajan toiveet huomioidaan realisti-sesti, kunnollista jälkeä on tehtävä.

Metsässä viihtyy

- Metsäkonekouluun tuli lähdettyä vahingossa, kaverin kanssa yhdessä haettiin. Nyt uraa on kuitenkin 16 vuot-ta takana, joista kahdeksan

vuotta yrittäjänä yhdistyksel-lä, joten vahinko ei kaduta, muistelee Weijo metsäalalle päätymistä.

Vapaa-ajalla Weijo liikkuu metsässä, joko omia metsiä hoidellen tai metsästämässä. Tänä syksynä kaatui karhu Weijon toimesta keskisuoma-laisen metsästysseuran kar-huluvalla.

Kaikkea raaka-ainetta metsästä

Hartolalainen Rauno Huo-ponen ajaa kaikkea, mitä puusta saa irti: hakkuutähteet ja ranka energiaksi, ainespuu-ta omiin kasoihinsa. Pääasias-sa kesäkaudet ovat menneet

hakkutähteiden ja talvikaudet ainespuiden ajossa.

Kaikkiaan 20 vuotta met-sätraktorilla urakoinut, jois-ta viimeiset kuusi vuotta yh-distyksen hommissa ajanut Huoponen tavoitetaan hak-kuutähteiden ajosta. – Pidän tästä selkeästä hommasta. Kuormaajassa on vaaka, joka punnitsee jokaisen kuormaan laitettavan nipun. Päivän päätteeksi näkee ajetut kilot.

Suutari pysyköön lestissään

Huoponen on itsekin met-sänomistaja ja lisäksi Vasta-mäen yhteismetsän puheen-johtaja. Näin hänellä on nä-kemystä metsäasioihin vuosi-kymmenten ajalta.

Valtiolta Huoponen toivoo pysymistä sovituissa energia-linjauksissa.

- Uusiutuvalle energialle on asetettu tavoitteet ja ne pitää saavuttaa. Kivihiili ei voi mennä ohitse erilaisilla veromuutoksilla. Metsäener-gian hankinta takaa työpaik-koja maaseudulle, Huoponen pohtii.

Omissa metsissä taimikon-hoitoa riittää, mutta Huopo-nen toteaa viisaasti, että kukin pysyköön siinä työssä, jonka parhaiten osaa tehokkaasti. Hän jättää taimikonhoidot ammattimiehille ja ajaa itse metsäkonetta.

Teksti ja kuvat: Mari Sarvaala

Asko Weijon motona on valtamerkeistä poikkeava ProSilva.

Metsänomistajien toiveet kuunnellaan ja toteutetaan, jäl-ki on oltava moitteetonta, Asko Weijo korostaa. Mielekäs työ omalla koneella

saa Rauno Huoposen hyvän-tuuliseksi.

Luhankalais-hartolalainen parivaljakkoHartolassa ja osin Sys-mässä työskentelee en-siharvennuksilla ja ener-giapuun hakkuilla Asko Weijo ja hänen aisapari-naan ajokoneella Rauno Huoponen. Kumpikin on yhden miehen yrityksiä.

7

Liikkumisen pitääkin olla sujuvaa, sillä Volvon mittariin kertyy vuodessa keskimäärin 160 000 kilometriä. Aamulla murtunut hydrauliikkaletku-kin on ostettu ja vaihdettu tunnissa.

Logistiikkainsinöörin tut-kinnon hankkinut Haverinen on tyytyväinen puun liikku-miseen kesän ja alkusyksyn aikana.

– Kesä oli kiireinen. Sekä Päijät-Hämeestä että Metsä-hallituksen mailta läpi Etelä-Suomen on riittänyt ajettavaa. Lisäksi varustelin kaksi uutta autoa, mikä vei myös oman aikansa, Haverinen kertoo.

Havetransilla on kolme omaa puutavara-autoa ja yksi siirtoauto. Lisäksi yritys ostaa säännöllisesti yhden alihank-kijan kuljetuspalveluita. Tyy-

tyväisen yrittäjän ainoa pieni murhe on hyvien ammatti-kuljettajien löytäminen, sillä metsäajo vaatii oman tekniik-kansa ja kokemuksensa.

Asiakkaina ovat pääasiassa Metsähallituksen Etelä-Suo-men alue, metsänhoitoyhdis-tys Päijät-Häme ja Haveri-sen veljen metsäpalveluyritys Haveforest. Havetransin kul-jetusmäärät lisääntyvät ensi vuonna, sillä metsänhoitoyh-distys kasvatti sopimuksensa kokoa.

80 kilometrin kuljetusmatka

Havetransin tummansinisiä autoja näkee liikkuvan lähes kaikissa Päijät-Hämeen kun-nissa.

Tukkipuiden määränpäinä ovat lähinnä Koskisen tehtaat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Versowoodin saha Vie-rumäellä.

Kuitupuu kulkee etupäässä Kaipolaan ja Kuusankoskelle. Päijät-Hämeestä lähtevä puu matkustaa keskimäärin 80 ki-

lometriä tehtaan portille. Sil-loin puunketjussa säilyy myös taloudellinen kannattavuus.

Haverinen on tyytyväinen yhteistyöhän metsänhoitoyh-distyksen ja metsänomistajien kanssa. Yhdistyksen neuvojat lähettävät sähköisesti tiedot noudettavista laaneista suo-raan puutavara-autoihin.

– Ajamme puuta ainoastaan silloin, kun kelit sen sallivat. Emme halua pilata maaseu-

dun teitä. Kuljettajan am-mattitaitoa on tietää, milloin millekin tielle voi turvallisesti mennä. Lauhan talven jälkeen viime kevään yöpakkaset piti käyttää todella tarkasti hyö-dyksi, Haverinen sanoo.

Havetransin uudet Scaniat painavat täydessä lastissa jopa 76 tonnia, joten tarkkaavai-suutta todella vaaditaan.

Teksti ja kuva: Markku Pulkkinen

Logistiikkainsinööri antaa puulle kyytiäKuusi vuotta omaa puun-kuljetusyritystään pyö-rittänyt Joona Haverinen ohjailee pehmeästi 68 tonnin yhdistelmäänsä kapealla metsätiellä Asik-kalan Viitailassa.

Syyskuussa Joona Haverinen kuljetti vanerikoivua Koskisen Jär-velän tehtaalle. Työkaluna oli sillä kertaa Volvo 600 ja kuormaa päällä 43 000 kiloa.

Family Timber Finland Oy:n tavoitteena on tehostaa kuuden omistaja-metsänhoi-toyhdistysten puunkorjuu-palvelua. Neuvottelemalla yhteiset kotimaan puukaupat ja yhdistämällä puun autokul-jetuspalvelut ovat käytännön keinoja tehostamistyössä.

Toiminnan käynnistäminen on vaatinut paljon suunnit-telutyötä omistajien kanssa. Toimintamallia on hiottu yhdessä useissa palavereissa. Omistusjärjestelyjen jälkeen on pitänyt rakentaa alkuperä-ketjun hallinnan toimintamalli ja hakea sille sertifikaatti. Se on edellytys kotimaan ja vien-

tikauppojenkin saamiseksi. Kuljetusyritykset kilpailutet-

tiin kesällä ja sopimukset on tehty neljän yrittäjän kanssa. Family Timberin kotimaan puunkauppojen toimituk-set käynnistyivät heinäkuun alusta.

Puukauppaa Suomeen ja ulkomaille

Syysjaksolle tehtyjä merkit-tävimpiä kauppoja ovat Stora Enson, UPM:n ja Koskitukin sopimukset. Sopimukset on jaettu toimituskiintiöiksi osa-kasyhdistyksille. Toimintatapa kaupoissa on se, että mhy:t korjaavat puun tienvarteen ja kuljetukset tienvarresta hoi-detaan yhteisten kuljetusyri-tysten kanssa.

Kotimaan kauppojen toi-mitusten lisäksi tunnustellaan myöskin viennin mahdol-lisuuksia heikon kotimaan puumarkkinatilanteen paran-tamiseksi.

Kiinnostusta on ollut Eng-lannista, Kiinasta, Saksasta sekä Ruotsista. Markkinoita haetaan aktiivisesti niin tuk-ki-, kuitu- kuin energiapuul-lekin. Neuvotteluja on käyty myös kakkoslaadun kuusitu-kin viennistä.

Metsäkiinteistöjen välitys vilkasta

Kuluva vuosi on ollut kiin-teistönvälityksessä vilkas ja erilaisia maaseudun kohteita on välitetty tähän mennessä noin 60 kpl. Metsää ja peltoa on välitetty tänä vuonna jo 1500 ha. Keskimäärin tilako-ko on ollut 29 ha, vaihdellen 5 – 100 hehtaariin. Syksy on yleensä aktiivista aikaa, joten koko vuoden kiinteistönväli-

tys nousee korkeammalle kuin aiempina vuosina.

Metsatilat.fi sivuston TI-LAVAHTI-palvelun kautta uusista myyntikohteista saa tiedon lähes 1000 tiloista kiin-nostunutta. Valtakunnallinen erikoistunut metsatilat.fi-ketju on markkinajohtaja metsätila-välityksessä.

Myyjinä on ollut paljon pe-rikuntia, joille tilan myynti on järkevä vaihtoehto laa-jan omistajakunnan sijaan. Jos oma aika on kortilla ja osaaminen tai mielenkiinto vähäistä, kannattaa harkita tilan myyntiä.

Kysyntää on edelleen kai-ken tyyppisille ja kaiken kokoisille metsätiloille. Os-tajamme ovat kiitelleet ajan-tasaisia arvioita ja kattavaa esitemateriaalia netissä, joka nykyisin onkin käytetyin in-formaation lähde.

Tapio Viinikka Toimitusjohtaja

Family Timber tänäänFamily Timber Finland Oy hoitaa eteläisen Suomen metsänhoitoyhdistysten puun autokuljetuksia, et-sii puulle vientikanavia markkinatilanteen paran-tamiseksi ja välittää kii-vaasti metsäkiinteistöjä.

8

Rönköllä on reilu 30-vuo-tinen ura yrittäjänä, joista 25 vuotta metsähommissa, joten hän on nähnyt niin konei-den kehityksen kuin metsien hoidollisen tilan muutokset. – Metsien hoitamattomuus on lisääntynyt, hän toteaa ykskantaan.

Fixteri on oivallinen apu hoitamattomiin energiapuu-metsiin. Esko Rönkkö luet-telee joukon etuja: ennak-koraivausta ei tarvita, kun kaikki puu kelpaa. Paalien ajaminen on tuplasti ener-giarangan ajoa nopeampaa, joten ajokoneen ei tarvitse olla koko aikaa perässä.

Paalien ansiosta myös kor-juujälki on parempaa, sillä ne ovat ajovaiheessa helppoja käsiteltäviä. Paaleissa ei tule laatuongelmia, kuivuessaan tavara on tasalaatuista.

Monenlaisiin metsiin, mutta ei viidakkoon

Rönkkö kuitenkin muistut-taa, että ihan sormenvahvuis-ta viidakkoa Fixterillä ei kan-nata mennä kunnostamaan.

- Tuottavuus lisääntyy ja sitä kautta kannattavuus, kun puiden koko on 25-30 lit-raa. Parasta meille olisi, että samassa paikassa olisi 4-5 hehtaarin kuvio. Kuvioiden ei tarvitse olla niin suuria, jos ne ovat lähellä toisiaan, näin koneiden siirtoihin ei mene aikaa, selvittää Rönkkö.

Fixterillä voidaan raivata nuoria metsiä ensiharvennuk-seen asti. Koneen ansiosta metsänomistajalle tulee rai-vauksesta säästöä: jos mies raivaa sahan kanssa, joutuu maksamaan työstä satoja

euroja. Fixterin raivatessa metsänomistaja säästää pal-kanmaksun ja saattaa saada-kin muutaman euron ener-

giapuusta.Fixteri-paalien ajo hoituu

Rönkön omalla ajokoneella. Korjuuketjua hän pyörittää

neljän miehen voimin. - Kuskilta vaaditaan hy-

vää harvennussilmää. Har-vesteriin verrattava tämä on ajaa, vaikka mukavampi kun ei tarvitse lajittelua ajatel-la. Kun on tätä ajanut, ei harvesteriin enää haluakaan, markkinoi Rönkkö.

Katseiden kerääjä

Fixterin nosturissa on gil-jotiinikoura, joka katkaisee puun tyvestä ja pätkii puut 2,70 metriä pitkiksi oksineen päivineen. Puut kääräistään nippuihin, joiden läpimitta on 70 senttiä, paalin koko-naispaino on 400-500 kiloa.

Kaikkiaan Rönkkö on parissa vuodessa kasannut Fixterillä energiapuuta yli 20 000 mottia.

Koska Fixteri-paalain on vielä suhteellisen harvinainen näky metsissä, sitä pysähty-vät katsomaan metsänomis-tajien lisäksi myös muut ohi-kulkijat. Ja kaikki kiittelevät korjuun jälkeistä näkymää metsässä.

Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelulla on siis oi-vallinen nuorten metsien kun-nostaja käytössä.

Mari Sarvaala

Nuorten metsien kunnostajaMetsänhoitoyhdistyksel-lä on 5-vuotinen sopi-mus EVR-sahapuun Fix-teri-yrittäjä Esko Rönkön kanssa. Sopimusta on jat-kunut jo pari vuotta. Vuo-sia Ruotsissa ja Virossa urakoinut Rönkkö voi nyt kulkea ympäri Päijät-Hä-mettä pienemmällä alu-eella. Metsähoitoyhdistys osoittaa Fixteri-kohteet, Rönkkö vastaa sitä että työt tulevat tehtyä.

Mari Sarvaala

Fixteri pätkii puut 2,70 metriä pitkiksi oksineen päivineen ja käärii nippuihin, joiden kokonaispaino on 400-500 kiloa.

Esko Rönkköä huolettaa hoitamattomat nuoret metsät, joihin hänellä on lääke – Fixteri-paalain – hoitajaksi.

Sami Karppinen

9

Pulkkilalaislähtöinen met-sämies Timo Iso-Junno on urakoinut mhy Päijät-Hä-meelle vuodesta 2011. Silloin hän tuli perheineen Rovanie-meltä Padasjoelle, josta kul-keutui edelleen Hollolaan. Iso-Junnon työalueena on mhy:n eteläinen osa Asikka-laan ja Nastolaan asti.

Iso-Junnon 16-vuotias poika Rainer on oppisopi-muksella kouluttautumassa metsäalalle, joten he tekevät hommia kahdessa vuorossa.

Metsäalalla Iso-Junno on ollut vuosikymmeniä. – Palkanmaksajana on ollut niin Metsähallitus, yhdis-tykset kuin metsäkeskus, toimenkuvana oli pitkään metsäsuunnittelu, muistelee Iso-Junno.

Monikäyttöinen työväline

Nykyisin Iso-Junnon työvä-lineenä on kahdeksan tonnin painoinen maataloustraktori, jossa on kuormaaja ja met-säkärry. Metsäkärry kiinni-tetään perään vasta puiden ajovaiheessa.

Puomin päässä on hakkuu-päänä giljotiini, joka katkoo,

ja tarvittaessa kerää ja kuor-maa puut. Isoilla työmailla giljotiinin tilalle vaihdetaan erikseen kuormausta varten puutavarakoura.

Giljotiini katkoo kaikki puut 4-26 sentin läpimitassa. Kuormaajassa on lisäksi vaa-ka, jolla jokainen nippu pun-nitaan lastauksen yhteydessä.

Iso-Junno on tyytyväinen työvälineeseensä. - Yhdistel-

mä on helppo siirtää paikasta toiseen, koska traktori kulkee liikennetraktorin nopeudella. Erillistä kuljetuslavettia ei tar-vita. Näin kohteiden pienuus ei ole niin suuri haitta kun isommilla koneilla, joiden kul-jetus on oma hommansa.

Kohteina tulevaisuuden tukkimetsät

Hyvä työ tuottaa uusia kohteita, tietää Iso-Junno. - Kun metsänomistaja näkee hyvin tehdyn työjäljen ja pu-sikosta on kuoriutunut tule-vaisuuden tukkimetsä, niin naapuritkin tulevat kysele-mään omiin metsiinsä.

Iso-Junnon työmaina ovat energiapuukohteet. Kalus-to soveltuu nuoren metsän hoitoon, ensiharvennuksiin, teiden ja peltojen reunojen putsaukseen, tonttihakkui-siin. Metsäkärryssä kulkee kaikenlainen puutavara ja hakkuutähteet.

Teksti ja kuva: Mari Sarvaala

Monikäyttöinen giljotiinikoura saa kiitosta isältä ja pojalta, tuu-maavat Rainer ja Timo Iso-Junno.

Omia työntekijöitä on 15 ja talvisin haketta ajaa lisäk-si kahdeksan vierasta autoa. Hakeyhtymä Kankaanmäen toiminta-alue ulottuu Hangos-ta Jyväskylään ja liikevaih-to on 4–5 miljoonaa euroa vuodessa. Yrityksen perinteet ovat pitkät, sillä Jari ja Juk-ka Kankaanmäen isä perusti hakeyrityksen vuonna 1982.

Hakeyhtymän toimitusjoh-

taja Jari Kankaanmäki täytti syyskuun alussa Tuuloksessa sijaitsevaa terminaalivarastoa hakkeella.

– Pääosa puusta haketetaan edelleen metsässä ja kuljete-taan sieltä suoraan voimalai-toksiin. Kysynnän vaihtelun ja kelirikkoaikojen vuoksi pi-tää kuitenkin yhä suurempi osa hakettaa terminaalivaras-toihin, joita on myös Päijät-Hämeessä. Varastointi tasaa työruuhkia, sillä hake pitää yleensä pystyä toimittamaan asiakkaalle viikon sisällä tila-uksesta, Kankaanmäki kertoo.

Haketta kelien mukaan

Kankaanmäki hieman har-mittelee, että päättäjät hei-kensivät muutama vuosi sitten turpeen ja hakkeen kilpailuky-kyä kovalla verotuksella. Kun lisäksi öljy ja maakaasu ovat olleet viime vuosina halpoja, on hakkeen käyttö pikemmin-kin vähentynyt kuin kasvanut.

Parin viime talven kehnot

korjuukelit tekivät hallaa myös hakeketjulle.

– Sitä ennen mentiinkin muutama vuosi tosi kovaa, kun hakkeen käyttö lisääntyi vauhdilla. Kysynnän isoihin-kin vaihteluihin on onneksi totuttu. Kun syksyn ensim-mäiset pakkaset tulevat, rä-jähtää kysyntä taas ykskaks, Kankaanmäki tietää.

Päijät- ja Kanta-Hämeen metsistä hake ajetaan pääosin Vanajan voimalaitokselle Hä-meenlinnaan.

Kankaanmäki iloitsee, et-tä Päijät-Hämeeseen saadaan syksyllä uusi, iso hakkeen käyttäjä. Haketoimitukset Lahti Energialle alkavat lo-kakuussa.

– Päijät-Hämeen metsänhoi-toyhdistyksen neuvojien kaut-ta saamme tarkat tiedot siitä, mistä kannattaa milläkin ke-lillä hakettaa puuta. Yhteistyö pelaa hienosti, Kankaanmäki kiittelee.

Markku Pulkkinen

Mari Sarvaala

Markku Pulkkinen

Hakeyhtymä Kankaanmäki Oy - hakkeen hovihankkija

Giljotiinilla metsät kuntoonRyteiköt ja sekalaiset en-siharvennukset saavat kyytiä, kun hollolalainen Timo Iso-Junno vie järe-än maataloustraktorinsa metsään.

Hakeyhtymä Kankaanmäen varikko sijaitsee Lammilla, valtatie 12:n varressa. Jukka (vas.) ja Jussi Kankaanmäki odottelevat ilmojen viilenemistä, jotta haketta alkaa kulua jälleen enemmän.

Hakeyhtymä Kankaan-mäki on Suomen suurim-pia hakettajia kuudella hakkurillaan ja viidellä omalla hakkeenkuljetus-autollaan. Yrityksellä on lisäksi yksi puutavara-au-to, jolla puuta voi kuljet-taa metsästä terminaali-varastoille.

10

Roihulaisen tehtäviin kuu-luu mm. hakkuukohteiden hankinta, suunnittelu ja to-teutus aina puutavaran toi-mitukseen saakka, urakoit-sijoiden töiden valvonta, puumaksujen hoito niin met-sänomistajille kuin urakoit-sijoille. Lisäksi on metsän-omistajien hankintapuiden mittaus ja välitys.

Kysyimme: kuka; milloin mhy:lle; toiminta-alue; yrit-täjät, joiden kanssa sopimuk-set; miksi puunkorjuupalve-lua kannattaa käyttää; mitä vapaa-aikana.

Antti Alhola, 44 v.

Yhdistyksen hommissa vuo-desta 2006.

Energiapuuneuvoja, kul-jetus- ja logistiikkavastaava. Kuljetus- ja logistiikkavastaa-vana toimin linkkinä puiden ostajien ja yhdistyksen välillä. Otan tilaukset vastaan ja vä-litän ne tiimille. Kerään kuu-kausittain tiimiltä arviot tule-vista puumääristä ja raportoin ne puun ostajille. Osallistun uusien logistiikkajärjestelmi-en kehitystyöhön sekä erilai-siin energiapuu –hankkeisiin yhdistyksen edustajana. Toki puoleeni voi kääntyä kaikissa metsään liittyvissä asioissa.

Työpöytä Padasjoella, mut-ta kuljetus- ja logistiikkavas-taavana koko alueella.

Yrittäjistä työllistän pää-

sääntöisesti Hakeyhtymä Kan-kaanmäkeä, Havetransia sekä Metsäkonepalvelua.

Puunkorjuupalvelun vah-vuus on erikoispuutavarala-jeissa (parrut, erikoistyvet, pikkutukit ym.). Myöskin joustavuus aikatauluissa sekä metsänomistajien toiveiden huomioonotto ovat korjuu-palvelun etuja.

Juuso Heikkilä, 28 v.

Mhy Päijät-Hämeeseen 4 kk sitten, aloitin toukokuus-sa. Sitä ennen 2 vuotta Mhy Pirkanmaalla.

Energiapuuneuvojana toi-mialueena Asikkala, Hollo-lan Vesikansa sekä Sysmän eteläosat.

Yrittäjät: Metsäkonepalve-lun koneketjulla on päävastuu alueen korjuusta. Kahdessa vuorossa työskentelevä har-vesteri saa paljon aikaiseksi ja jälki on ollut erittäin hyvää. Yhden vakiokoneen lisäksi Metsäkonepalvelulta on mah-dollista saada lisäkapasiteettia kiireajoille. Metsäkonepalve-lun lisäksi Kalkkisten lähi-alueilla hakkaa Eero Rintala. Rintalan traktoripohjainen kalusto sopii erityisen hyvin ensiharvennuksille ja energia-puukohteisiin. Nuorenmetsän kunnostuksia alueella hoitaa Esko Rönkkö Fixteri-koko-puupaalaimella.

Korjuupalvelulta löytyy hyvin kattava korjuukalusto kaiken tyyppisiin kohteisiin. Oikea kalusto ja osaavat kus-kit ovat erityisen tärkeässä roolissa kun toimitaan nuo-rissa kasvatusmetsissä.

Vapaa-aika kuluu kotitilal-la maataloustöitä tehden. Jos

aikaa jää, niin liikuntaharras-tusten pariin: sulkapallokausi on käynnistetty ja hiihtokelejä odotellaan.

Juha Hirvonen, 36 v.

Vuodesta 2004 Orimattilas-sa mhy OMA:ssa, v. 2008 mhy Salpausselkään (nyk. Päijät-Häme).

Energiapuuneuvoja, jonka toimialueena Hollola, Hä-meenkoski, Lahti, Kärkölä.

Yrittäjät: EVR-Sahapuu Oy (Fixteri), Hurskainen Timo, Konelandia Oy (Antti Löyt-tyniemi), SSL-kone Ay (Salmi, Seppälä, Lattunen), Iso-Junno Timo, Tuomisen metsäkuljetus Oy.

Hyödynnetään erikoispuu-

tavaralajeja, joita metsäyhtiöt eivät välttämättä huomioi ol-lenkaan.

Harrastuksena suunnistus.

Joonas Karjalainen, 30 v.

Vuodesta 2011 mhy Päijät-Hämeessä, sitä ennen vajaa vuosi mhy Kaakossa.

Energiapuuneuvojana Nas-tolassa ja Heinolassa.

Yrittäjinä PT-Forest Oy, Iso-Junno Timo, Anttila Reijo,

EVR-Sahapuu Oy (Fixteri), tal-vella tarpeen mukaan muitakin.

Mhy:n korjuupalvelu pyr-kii työmaillaan ennen kaik-kea mahdollisimman hyvään korjuujälkeen, ja se on ensi-arvoisen tärkeää korjuupal-velun harvennuspainotteisissa kohteissa. Pyrimmekin jatku-vasti kehittämään urakoitsi-joidemme työnlaatua, sekä korjuupalvelua pyörittävien henkilöiden ammattitaitoa. Pyrimme työmaiden osalta mahdollisuuksien mukaan ottamaan metsänomistajien toiveet ja tarpeet huomioon sekä suunnittelussa että to-teutuksessa. Palvelun laadun lisäksi tavoitteena on myös aina tarjota kilpailukykyinen tarjous kohteesta.

Harrastan monipuolisesti urheilua, retkeilyä luonnossa ja kulinaristinkin vikaa löytyy.

Teppo Laine, 32 v.

Yhdistyksellä keväästä 2008.

Energiapuuneuvojana Har-tolassa ja Sysmästä Nuora-moistentien pohjoispuoleiset alueet sekä Onkiniemen alue.

Yrittäjät: PT-Forest Oy, Koneurakointi Esa Koivisto, Hamina Raimo, Tmi Kone-urakointi Asko Weijo, Huopo-nen Rauno, EVR-Sahapuu Oy (Fixteri), Palvaila Matti, VM-urakointi Oy, Huoponen Ossi.

Puunkorjuupalvelu on jous-tava korjuun suunnitellussa ja toteutuksessa. Monipuoli-sesta korjuukalustosta löytyy sopiva ketju kohteeseen kuin kohteeseen.

Vapaa-aika: syyskesästä tuli hankittua talo maalta, sen yl-läpito ja remontointi.

Roihulaiset esittäytyvätMetsänhoitoyhdistys Päi-jät-Hämeen energiapuu-neuvojat ns. roihulaiset hoitavat puunkorjuu-palvelun pyörittämisen omalla alueellaan.

11

Marko Leppälä, 33 v.

Mhy:llä syksystä 2008.

Metsä- ja energiapuuneuvo-ja Padasjoen alueella.

Toimenkuvani on normaa-lia laajempi ja käsittää kaikki metsänhoitoon ja hakkuisiin liittyvät toimet. Mhy:n kor-juupalvelu työllistää minua noin 30 % työajasta, pitäen sisällään hakkuiden suunnit-telua ja ohjausta, työmaiden valmistelua, erilaisten tarjous-ten tekoa, puiden välittämis-tä ja tilityksiä, unohtamatta jatkuvaa kanssa käymistä

metsänomistajien kanssa.

Korjuupalvelun hakkuut Padasjoella toteuttaa suurim-malta osin Metsäkonepalvelu Oy, olen ollut yhteistyöhön erittäin tyytyväinen. Heil-tä saa oikeanlaiset koneet kohteille ja ammattitaitoiset kuljettajat nopealla aikatau-lulla. Lisäksi käytössämme on Fixteri-energiapuupaalain (EVR-Sahapuu Oy) ja giljotii-nikouralla varustettuja konei-ta pienempiläpimittaisen puun tekoon.

Korjuupalvelun etuja met-sänomistajan suuntaan ovat joustavuus, nopeus ja kilpai-lukykyiset hinnat.

Vapaa-aika kuluu metsäs-tellen, kalastaen, lasketellen. Lisäksi perhe-elämää avo-vaimon ja pienen tyttären kanssa metsästyskoiria ja fa-saanitarhaa hoitaen. Palasin juuri metsästysretkeltä Lapis-ta: matka onnistui ja ainakin Lapin kanalintukannat voivat melko hyvin.

Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh (03) 5899 111, inoamilymr.om

Oletko ostamassa tai myymässä?

metsatilat.fi

Katso esieet a kaikki kohteemme:

www.es-metsatilat.fi

Piia Sahramies, MTI, LKV, gsm 0440 337 529 Timo Hannonen, MTI, LKV, gsm 040 740 3442

Jyrki Mäkiranta MTI, LKV, gsm 050 307 6801 Markku Nieminen, MTI, gsm 040 547 0472

Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 € (sis. alv 24 %)

Nyt myynnissä mm: HEINOLA PAASO 12,62 ha - puusto 1504 m3, 62 000 €/tarjous KÄRKÖLÄ UUSIKYLÄ 37,97 ha - puusto 2508 m3, 135 000 €/tarjous

- puusto 511 m3, 29 000 €/tarjous 040 740 3442

yksy on hyvää aikaa thä la-kauppaa. Kauppa on käynyt hyvin, jotn jos suunnilt myynä, ota yhtyä.

tunimi.sukunimimtsalat.

Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. 03 5899 111

Katso esitteet ja kaikki myyntikohteemme:

Piia Sahramies, MTI, LKV Timo Hannonen, MTI, LKV gsm 0440 337 529 gsm 040 740 3442 Tammitie 3, 17500 Padasjoki Kukkastie 24, 15560 Nastola

Jyrki Mäkiranta, MTI, LKV Markku Nieminen, MTI gsm 050 307 6801 gsm 040 547 0472 Kustaankuja 2, 17200 Asikkala Väihkyläntie 2, 19700 Sysmä etunimi.sukunimi@metsatilat.fi

Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 € (sis. alv 24 %)

METSÄTILAA? OLETKO MYYMÄSSÄ TAI OSTAMASSA

Kirjaudu TILAVAHTI -palveluun, saat tiedon uusista myyntikohteista sähköpostiisi.

Metsätilakauppa käy! Asiantuntemusta metsätilakaupasta

jo yli 20 vuotta!

Nyt myynnissä mm: - Hartola Ylimäinen 21,72 ha, puusto 3063 m3, rajoittuu rantaan (ei rantarakennusoikeutta), 130 000 €/tarjous, Hannonen 040 740 3442 - Sysmä Suurikylä 6,23 ha, puusto 1379 m3, 57 000 €/tarjous, Nieminen 040 547 0472 - Sysmä Saaren ja Voipalan kylä 6 ha + vesipinta-ala 0,46 ha, puusto 874 m3, EU-tukikelpoisen pellon osuus n. 1,95 ha, 47 400 €/tarjous, Nieminen 040 547 0472

- Hollola Okeroinen 6,31 ha, puusto 834 m3, 20 000 €/tarjous, Hannonen 040 740 3442 - Orimattila Kinttula 52,68 ha, puusto 4455 m3, 110 000 €/tarjous, Hannonen 040 740 3442 -Orimattila Kinttula 5,494 ha, puusto 215 m3, 10 000 €/tarjous, Hannonen 040 740 3442 - Orimattila Viljamaa 14,588 ha, puusto 3207 m3, 133 000 €/tarjous, Tetri 040 771 9923 - Nastola Ruuhijärvi 10,816 ha, puusto 2626 m3, 120 900 €/tarjous, Mäkiranta 05 0307 6801

www.es-metsatilat.fi

Katso esitteet ja kaikki myyntikohteemme:

www.es-metsatilat.fi

Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh (03) 5899 111, inoamilymr.om

Oletko ostamassa tai myymässä?

metsatilat.fi

Katso esieet a kaikki kohteemme:

www.es-metsatilat.fi

Piia Sahramies, MTI, LKV, gsm 0440 337 529 Timo Hannonen, MTI, LKV, gsm 040 740 3442

Jyrki Mäkiranta MTI, LKV, gsm 050 307 6801 Markku Nieminen, MTI, gsm 040 547 0472

Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 € (sis. alv 24 %)

Nyt myynnissä mm: HEINOLA PAASO 12,62 ha - puusto 1504 m3, 62 000 €/tarjous KÄRKÖLÄ UUSIKYLÄ 37,97 ha - puusto 2508 m3, 135 000 €/tarjous

- puusto 511 m3, 29 000 €/tarjous 040 740 3442

yksy on hyvää aikaa thä la-kauppaa. Kauppa on käynyt hyvin, jotn jos suunnilt myynä, ota yhtyä.

tunimi.sukunimimtsalat.

Ensiharvennukset ovat pääosin hoitohakkuita ja ennakkoraivauksen jälkeen niistä jää harvoin suuria tu-loja käteen.

Hoitamattoman kohteen myyjälle on usein tarjolla pelkkää energiapuuta ja kui-tua, kun ensiharvennetusta kohteesta saa tukkia monesti jo reilun kymmenen vuoden päästä harvennuksesta.

Metsän arvokin on no-pean järeytymisen ja tukin määrän kasvun vuoksi jopa moninkertainen hoitamatto-maan metsään verrattuna.

Mitä merkitsee ajoissa tehty taimikonhoito ja nuo-ren metsän hoito ensiharven-nuksen tuloille? Ratkaisevaa korjuussa on poistettavien puiden järeys.

Kun kuitupuusta saa nyt noin 30 €/m³ tienvarressa, niin jokainen pystyy laske-maan järeän hoidetun koh-teen kantohinnan verrattu-na hoitamattomaan ja rai-vaamattomaan kohteeseen. Metsänomistajalle jää käteen 2-15 €/m³ riippuen aiemmis-ta hoitotoimista metsässä.

Hoitotoimenpiteet ja hakkuut kannattaa ehdot-tomasti aina tehdä, vaikka myöhässäkin, vaikka sit-ten tuleville sukupolville. Toimenpiteet tietävät aina useiden tuhansien lisätulot tulevaisuudessa.

Nyt on aika varmistaa metsäsi arvokehitys laitta-malla hoitotyöt ja hakkuut kuntoon!

Jari Yli-Talonen

ALLA OLEVA VÄRILLISEEN LAATIKKOON Jos mahtuu sivulle 11

Jos tarvitaan täytekuva, niin sellaisia löytyy pyynnöstä.

Arvoa tulevalle tukkimetsälle

Ensiharvennukset ovat pääosin hoitohakkuita ja ennakkoraivauksen jälkeen niistä jää harvoin suuria tuloja käteen.

Hoitamattoman kohteen myyjälle on usein tarjolla pelkkää energiapuuta ja kuitua, kun ensiharvennetusta kohteesta saa tukkia monesti jo reilun kymmenen vuoden päästä harvennuksesta.

Metsän arvokin on nopean järeytymisen ja tukin määrän kasvun vuoksi jopa moninkertainen hoitamattomaan metsään verrattuna.

Mitä merkitsee ajoissa tehty taimikonhoito ja nuoren metsän hoito ensiharvennuksen tuloille? Ratkaisevaa korjuussa on poistettavien puiden järeys.

Korjuukulu tienvarressa (sis. hakkuun + kuljetuksen metsästä) puiden keskikoolla:

Keskikoko, litraa/runko

Korjuukulu, €/m3

40 2860 2580 21

100 18150 15

Kun kuitupuusta saa nyt noin 30 €/m3 tienvarressa, niin jokainen pystyy laskemaan järeän hoidetun kohteen kantohinnan verrattuna hoitamattomaan ja raivaamattomaan kohteeseen. Metsänomistajalle jää käteen 2-15 €/m3 riippuen aiemmista hoitotoimista metsässä.

Hoitotoimenpiteet ja hakkuut kannattaa ehdottomasti aina tehdä, vaikka myöhässäkin, vaikka sitten tuleville sukupolville. Toimenpiteet tietävät aina useiden tuhansien lisätulot tulevaisuudessa.

Nyt on aika varmistaa metsäsi arvokehitys laittamalla hoitotyöt ja hakkuut kuntoon!

Jari Yli-Talonen

Arvoa tulevalle tukkimetsälle

Metsänomistajat

Ota suunnaksi Metsänomistajat!

Minna Kauppi

KU

VA: P

AU

LA L

Ehto

Mä

Ki

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme • Väihkyläntie 2 • 19700 Sysmäp. 03 - 855 4300 • www.mhy.fi/paijat-hame • paijathame@mhy.fi

PÄIJÄT-HÄME

Metsien pelastus on energiapuun korjuu. Ensiharvennukset tekoon ja metsä kasvuun.

Metsänhoitoyhdistyksenkorjuupalvelu hakkaaenergiapuukohteet jaharvennukset metsän-omistajan lukuun.

Mhy:n toimituskaupattakaavat metsänomistajalleparemman tilin.

Jäsenille energiapuusta +2,50 €/m³ mhy:n puunvälityksen kautta.

Korjuupalvelu – nuorten kasvatusmetsien hoitaja

Korjuukulu tienvarressa (sis. hakkuun + kuljetuksen metsästä) puiden keskikoolla.

Nyt myynnissä mm:HEINOLA PAASO 12,62 ha- puusto 1504 m³, 62 000 €/tarjous

KÄRKÖLÄ UUSIKYLÄ 37,97 ha- puusto 2508 m³, 135 000 €/tarjous

HOLLOLA PAIMELA n. 11,6 ha- puusto 511 m³, 29 000 €/tarjous

Lisätiedot Hannonen 040 740 3442

Syksy on hyvää aikaatehdä tilakauppaa.Kauppa on käynyt hyvin, joten jos suunnittelet myyntiä, ota yhteyttä.

Kansankatu 8, 15870 Hollola, puh. (03) 5899 111, info@familytimber.com

Välityspalkkio 4,96 % kauppahinnasta, minimi 2500 e (sis. alv 24 %)

Tänä päivänä pääpaino on vanhojen teiden perusparan-tamisessa. Uusillekin teille on vielä tarvetta, mutta pääsään-töisesti ne ovat vanhaa tie-verkostoa täydentäviä lyhyitä teitä.

Perusparannuksessa tie kor-jataan vastaamaan nykyistä puutavaran kuljetuskalus-toa ja tienormeja. Tärkeim-piä seikkoja ovat tierungon kuivatuksen parantaminen, ajoradan leventäminen, koh-taamis- ja kääntöpaikkojen lisääminen, päällysrakenteen lisääminen ja rumpuputkien uusiminen.

Hyvän tien läheisyydessä oleva leimikko on haluttu os-tokohde: tiehen sijoitetut eurot tulevat takaisin korkeampina kantohintoina ja matalampina metsänhoidon kustannuksina. Kunnossa oleva tie nostaa li-säksi kiinteistöjen arvoa ja parantaa myös metsien moni-käytön mahdollisuuksia.

Huonokuntoinen tie taas poikii pahimmassa tapauk-

sessa tieriitoja ja vaarantaa liikenneturvallisuutta.

Toteutus yhteishankkeina Kemera-rahoituksella

Valtio maksaa kemera-tukea tiehankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Tuen saaminen edellyttää aina ennalta laadit-tua suunnitelmaa ja sitä, että tielle on perustettu tiekunta. Tukea voivat saada myös asu-tut ja muut vastaavat yksityis-tiet, jos metsäliikenteen osuus on yli 30 % tien kokonaislii-

kenteestä vanhalla tiellä.Uudella tiellä metsäliiken-

teen osuuden on oltava yli 50 %. Yhteishankkeena tehtä-vään uuden metsätien raken-nukseen toteutustuki on 30 % ja perusparannukseen 40 % todellisista kustannuksista. Jäljelle jäävät kulut ovat vä-hennyskelpoisia maa-ja met-sätalouden verotuksessa.

Kaikki palvelut metsän-hoitoyhdistyksestä

Päätös metsätien peruspa-rannuksesta tai uuden tien ra-

kentamisesta voidaan tehdä vain kyseisen tien osakkaiden toimesta. Yhtäkään tietä ei perusparanneta eikä rakenne-ta, elleivät osakkaat itse sitä halua.

Metsänhoitoyhdistys tar-joaa mielellään asiantuntija-apua hankkeiden käynnistä-miseen, suunnitteluun ja to-teutukseen. Suunnittelemme ja toteutamme tiehankkeet ”avaimet käteen”-periaat-teella.

Jyrki MäkirantaTie- ja oja-asiantuntija

Hyvä tie nostaa puuston ja kiinteistöjen arvoaVanhan yksityistien perus-parantaminen ja uuden tien rakentaminen ovat maaseudun perusinves-tointeja. Hyvin suunnitel-lut ja toteutetut hankkeet tuovat lisäarvoa metsä- ja muille kiinteistöille vuo-sikymmeniksi eteenpäin.

Metsänomistajat

Ota suunnaksi Metsänomistajat!

Minna Kauppi

KU

VA: P

AU

LA L

Ehto

Mä

Ki

PÄIJÄT-HÄME

LASKELMA METSÄTIEN TEKEMISEN KANNATTAVUUDESTA Perus- Uuden tien parannus tekeminen yksikköTien tekemisen lähtökustannus 15,00 20,00 € / mValtion tuki (parannus 40 %, uuden tien tekeminen 30 %) 6,00 6,00 € / mOmarahoitusosuus (60 -70 %) 9,00 14,00 € / mVerovähennykset (poistot puun myyntiverotuksessa) 2,7 4,2 € / m

Maanomistajan nettokustannus 6,3 9,8 € / mHehtaarikohtainen reaalikustannus (15 m tietä / ha) 135,0 210,0 € / hailman verovähennystä Kantoraha-arvon nousu metsätien vaikutusalueella keskim. 3,0 € / m³Kantorahan tulon lisäys hakattaessa puuta keskimäärin 225 € / ha75 m³ / ha (3,0 € x 75 m³) Kustannusvaikutus metsänhoitotöihin 0-200 € / haMaanomistajan nettokustannukset tien tekemisestä 94,5 147 € / ha

Tientekemisen keskimääräinen voitto maanomistajalle 131 78 € /ha Laskelma on suuntaa antava keskimääräisin luvuin 500 hehtaarin suuralueelle. Siinä ei ole huomioitu tien vaikutusta kiinteistöjen arvoon. Mitä suuremmat ovat välittömät hakkuu- mahdollisuudet ja hoitotyötarpeet, sitä kannattavampaa tien parantaminen tai uuden tien rakentaminen on.

Erirakenteisen metsänkasvatuksen syventävä koulutus Asikkalassa ma 19.10 klo 9-15

klo 9-11 Sisäosuus mhy:n Vääksyntoimistolla (Kustaankuja 2) klo 12-15 maastoretkeily omilla autoilla

Kurssilla perehdytään puunkorjuuseen erirakenteisissa metsissä, metsän luon-taiseen taimettumiseen sekä eriraken-teisen metsän kasvuun, tuotokseen ja korkoon.

Kouluttaja: Erno Lehto, Innofor

Erirakenteisen metsänkasvatuksen perusteet- koulutusHeinolassa la 24.10 klo 10-15

klo 10-12 sisäosuus mhy:n Heinolan toimistolla (Kaivokatu 8, 2. krs.) iltapäivällä maastoretkeily omilla autoilla

Kurssilla tutustutaan erilaisiin eriraken-teisiin metsiin, hakkuutapoihin, menetelmän hyviin ja huonoihin puoliin, sekä metsälakiin.

Kouluttaja: Tiina Mansikkamäki, Mhy Päijät-Häme

Kumpikin koulutus on maksuton.Kahvitarjoilu, lounasomakustanteisesti.

Ilmoittautuminen 12.10.2015mennessä Mhy Päijät-Hämeentoimistoon puh. 03 855 4300tai paijathame@mhy.fi.