1

Koululainen tarvitsee turvaverkkoa

2

3

Sisällys

Mikä ihmeen turvaverkko? 5Miten turvaverkko toimii? 6Mitkä ovat turvaverkon tehtävät? 9

PÄIHDEKASVATUS, EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ JA KOULU 11Koulun päihdetyö ei ole vain valistusta 12Päihdeopetuksen järjestäminen 14Terveystieto virittää keskustelua 14Koulu turvaverkkona 15Turvaverkolla lakisääteinen tuki – oppilashuollon moniammatillinen yhteistyö 16

MUUT TURVAVERKON TOIMIJAT 19Miten koti toimii osana turvaverkkoa? 20Miten sosiaalitoimessa voitaisiin vahvistaa koululaisen turvaverkkoa? 22Entä terveystoimi? 24Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä? 25Nuorisotoimi osana turvaverkkoa 26Kuntien raittiustoimi ja/tai ehkäisevä päihdetyö 27Urheilu- ja liikuntatoimi ovat osa turvaverkkoa 28Kulttuuritoimi henkisen pääoman turvaajana 30Vapaaehtoisjärjestöt ja seurakunnat vahvistavat turvaverkkoa 31Poliisi kuuluu myös turvaverkon rakentajiin 33Lopuksi: Päihdekasvatusta ei tarvitse pelätä 34Lähdekirjallisuutta 34

4

Koululaisen turvaverkko

Perhe

Poliisi

Nuoriso-toimi

Kodit

Sosiaali- ja terveys-

toimi

Seura-kunnat ja järjestöt

Koulu

Liikunta-toimi

Kulttuuri-toimi

5

”Minun luokka on 1 B. Minun parhaat kave-rit ovat Sara, Eevi, ja Maria. Minun paras eläin on metsäpuput. Minä tykkään koulusta. Tykkään myös leikkiä. Minun lempiaine on käsityö. Minun kaverini Ida harrastaa myös uimista. Tykkään myös ulkoile-misesta.” (Miina Warsell, 7 vuotta)

Miten turvata se, että ekaluokkalainen Miina ”tykkäisi koulusta” myös jatkossa? Missä vaihees-sa ja millä tavalla koulusta voi tulla paikka, josta ei pidetä? Josta halutaan olla luvattakin poissa ja jossa kiusataan?

Jotta koululaisella olisi koulussa hyvä olla, tar-vitsee hän ympärilleen turvaverkon, jolla selvitä päivittäisestä arjesta ja arkeen liittyvistä valinnois-ta. Turvaverkko on suoja, jolla varmistetaan koulu-laisen hyvinvointi ja koulussa viihtyminen. Samal-la ehkäistään mahdollisia ongelmia ja huolia jo etukäteen.

Turvaverkon muodostavat oppilaan ja tämän perheen ympärillä terveyttä, turvallisuutta ja hy-vinvointia edistävät tahot. Turvaverkko edellyttää koululaisen lähiympäristössä olevien aikuisia ja heidän yhteistoimintaansa.

Suomessa on edelleen toimivat julkiset palve-lut paikallistasolla. Ne eivät kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan kotien yhteistoimintaa ja vapaaehtoisia tahoja. Ongelmana on, että hyvinvointia tuottavat palvelut (esim. sosiaalitoimi, terveystoimi, nuori-sotoimi, koulun oppilashuolto, kulttuuritoimi, pai-kalliset turvallisuusviranomaiset yms.) toimivat erillään ja paljolti toisistaan riippumatta. Näin tär-keä verkostomaisuus jää toteutumatta ja koulu-laista uhkaa jopa syrjäytyminen.

Mikä ihmeen turvaverkko?

Oppimisen ilo, onnistumisen riemu

ja motivoiva palaute rakentavat

myönteisesti lapsen itsetuntoa.

Minäkäsitys on merkittävä ihmisen

psyykkisen eheyden ylläpitäjä ja

pitkäaikaisen oppimisen tulos.

6

Miten turvaverkko toimii? Turvaverkko edistää ja tukee koululaisen hyvin-vointia eri tavoin. Se on myös mainio väline eh-käistä päihteiden käyttöä ja siirtää päihdekokeilu-ja myöhemmäksi. Verkko pystyy hyvin toimiessaan rakentamaan koululaisen ympärille sellaisen lä-hiyhteisön, joka tukee päihteettömyyttä, innostaa hyvin harrastuksiin ja puuttuu ongelmiin riittävän varhain.

Monen koululaisen päihdeongelma ei ole oma päihteiden käyttö tai kokeilu, vaan päihteitä käyt-tävät vanhemmat. Vapaaehtoiset palvelevat puhe-limet todistavat, miten suuri hätä lapsella on, jos kodissa on vakavia päihdeongelmia. Turvaverkossa pystytään näkemään nämä lasta ympäröivät on-gelmat läheltä ja tarvittaessa myös puuttumaan. Lapsi yksin ei siihen pysty.

Turvaverkko on hyvä väline ehkäistä lasten ja nuorten päihteiden käytön kokeilua ja aloitta-mista. Vaikuttamalla suoraan päihteiden käytön kulttuuriin ja niiden mahdolliseen ihannointiin lähiympäristössä verkoston toimijat yhdessä pys-tyvät kannustamaan lasten kasvua mahdollisim-man päihteettömässä lähiympäristössä. Verkon toimijat voivat jopa pystyä vaikuttamaan suoraan median ja/tai sosiaalisen median toimintatapoi-hin, jonka avulla lapsi ja nuori voi oppia medialu-kutaitoa. Medialukutaidon avulla nuori itse oi-

Turvaverkossa eri ammattien ja orga-

nisaatioiden edustajat sekä lasten van-

hemmat ja kodit toimivat yhdessä, jaka-

vat tietoa ja tukevat toisiaan yhteisten

tavoitteiden saavuttamiseksi.

7

valtaa, miten markkinavoimat yrittää koukuttaa heidät jo varhaisella iällä hyväksymään kostea elä-mäntapa osaksi arkea ja juhlaa.

Turvaverkko pystyy myös vaikuttamaan myö-hemmässä vaiheessa ja estämään päihteiden käytön haitoista jo kärsivien lasten ja nuorten ti-lanteen pahenemista. Perheen alkoholiongelmat on mahdollista läpivalaista hienotunteisesti tur-vaverkon toimijoiden yhteistyönä. Koululaisen kanssa toimivilla pitää olla taitoa havaita perheen päihdeongelmat ja niiden lapsessa aiheuttama oi-reilu. Tarvitaan myös rohkeutta ja uskallusta puut-tua oireiluun välittömästi. Päihdeongelma ei to-dellakaan ole vain henkilökohtainen ongelma.

Mikäli työntekijällä herää huoli lapsen tilan-teesta, tulisi tilanne ottaa puheeksi lapsen ja tä-män perheen kanssa. Varsin usein opettaja tai ongelman ensimmäisenä havainnut aikuinen ky-kenee selvittämään tilannetta oppilasta kuuntele-malla sekä oppilaan ja hänen vanhempiensa kans-sa keskustellen. Tällöin varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ovat osa omaa ammatillista osaa-mista, jonka avulla löytyy ratkaisu olemassa ole-vaan ongelmaan. Joskus asioita ei kuitenkaan voi ratkaista yksin.

Huolen harmaa vyöhyke -mallin avulla voidaan jäsentää sekä työntekijöiden lapsista ja nuorista kokeman huolen määrää että sitä, milloin omat keinot eivät näytä riittävän. Huolen harmaa vyö-hyke on aluetta, jolla tarvitaan tukea. Malli on vä-line, jonka avulla voidaan jäsentää tilannetta ja kehittää yhteistyötä. Harmaa vyöhyke on aluet-ta, jolla tulee voida luottaa siihen, että yhteisössä löytyy yhteistyökumppaneita, joiden kanssa omaa huolta voidaan jakaa. Sen tarkoituksena on aut-taa selkiyttämään työntekijöiden yhteistoimintaa keskenään ja perheiden kanssa. Malli on kehitetty apuvälineeksi kunnioittavaan ja avoimeen kohtaa-miseen lapsen ja perheen kanssa. Se tarjoaa kai-kille ymmärrettävän ja yhteisen käsitteen: oma huoli. Työntekijä ottaa huolen puheeksi ja pyytää perheen apua huolensa vähentämiseksi ja lapsen/nuoren tukemiseksi.

Huolen vyöhykkeistön tarkoitus on kannustaa työntekijää puuttumaan omiin huoliinsa, ei mis-sään tapauksessa lasten luokittelemiseen ja lei-maamiseen. Huolet vaihtuvat, leimat jäävät. Tilan-teita pohditaan yleistäen eikä lapsista ja nuorista puhuta heidän nimillään. Yksilöinti ei ole sopivaa, tarpeen eikä edes laillista.

8

Huolen vyöhykkeet

1

Ei huolta lainkaan.

2

Pieni huoli tai ihmettely käynyt mie-lessä; luotta-mus omiin mahdolli-suuksiin vahva.

3

Huoli tai ihmet-tely käynyt tois-tuvasti mie-lessä; luotta-mus omiin mahdollisuuk-siin hyvä.

Ajatuksia lisä-voimavarojen tarpeesta.

4

Huoli kasvaa; luottamus omiin mah-dollisuuksiin heikkenee.

Mielessä toivo-mus lisävoi-mavaroista ja kontrollin* lisäämisestä

5

Huoli tuntuva; omat voimava-rat ehtymässä.

Selvästi koettu lisävoimavaro-jen ja kontrollin lisäämisentarve.

6

Huolta paljon ja jatkuvas-ti: lapsi/nuori vaarassa.Omat keinot loppumassa

Lisävoimavaro-ja ja kontrollia saatava mu-kaan heti

7

Huoli erittäin suuri: lapsi/nuori välittö-mässä vaaras-sa. Omat kei-not lopussa.

Muutos lap-sen tilantee-seen saatava heti

PIENI HUOLIEI HUOLTA HUOLEN HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI

Eriksson E. & Amkil, T.E. (2005) Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Oppaita 60, 25-27. Saarijärvi

* kontrollilla tarkoitetaan tilanteen hallinnan lisäämistä rajoittamalla jotakin epätoivottavaa asiaa, esim. päihteiden käyttöä

9

Mitkä ovat turvaverkon tehtävät?

Ehkäisevä päihdetyö on verkostotyötä. Sen ei pi-dä olla vain yhden tai kahden aktiivisen toimijan varassa. On tärkeää jakaa osaamista verkoston jä-senten kesken, näin osaaminen myös koko ajan kehittyy. Yhteisesti oivallettu osaaminen on enem-män kuin kunkin verkostojäsenen yksittäinen osaaminen. Toimiva verkosto ei synny hetkessä, siihen tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Vain näin syntyy keskinäinen luottamus, joka on verkoston varsinai-nen polttovoima.

Turvaverkko elää lapsen ja nuoren arjessa ja on sen turvallinen tuki. Sen avulla voi jo ennakoida, jos jotain ikävää on tapahtumassa. Kun kaikesta tuesta huolimatta voi tapahtua jotain ikävää, on turvaverkolla mahdollisuus tarjota apua välittö-mästi ja korjata tilanne. Turvaverkko pystyy hoita-maan myös kriisit jälkikäteen.

Mitä vaikeampi lapsen tai perheen tilanne on ja mitä enemmän siihen joudutaan ulkopuo-listen toimesta puuttumaan, sitä tärkeämpää on, että turvaverkon aikuistoimijoilla on yhdes-sä sovitut pelisäännöt, joista pidetään kiinni. On tärkeää huolehtia, että yhdessä sovittuja peli-sääntöjä myös noudatetaan, vaikka niiden nou-

dattamatta jättämisestä ei seuraakaan samanlais-ta sanktiota kuin lakisääteisistä toimenpiteistä. Pelisäännöt voivat koskea kotiintuloaikoja, kotibi-leitä, koulujuhlien käyttäytymissääntöjä tai netis-sä surffausaikaa. Koululaisryhmälle on paljon hel-pompaa kohdata yhteiset pelisäännöt, joita kaikki perheet noudattavat kuin todeta joka kodin pelaa-van omilla säännöillään. Tieto verkoston eri jäsen-ten toimivallasta ja tehtävistä mahdollistaa tehok-kaan yhteistoiminnan.

Turvaverkkotoiminnassa yhteistoiminnan käyt-tökelpoisena työvälineenä voidaan hyödyntää eh-käisevään päihdetyöhön erikseen laaditut laatu-kriteerit. Laatukriteerit määrittävät muun muassa ehkäisevän päihdetyön toteutustasot, joista tässä oppaassa keskitytään vaikuttamiseen paikallisyh-teisön tasolla.

Laatukriteerit on julkaistu Stakesin (nyk. Tervey-den ja hyvinvoinnin laitos) julkaisusarjassa nimellä Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (Työpaperei-ta 3, 2006) ja ne löytyvät netistä osoitteesta www.neuvoa-antavat.fi > Ehkäisevä päihdetyö > Ehkäi-sevän päihdetyön laatu. Niiden avulla verkossa pystytään suuntaamaan yhteistoiminta järkevällä tavalla.

10

Aikuisten oma suhde päihteiden käyttöön on päihdekasvatukseen vaikuttava asia, vaikka aikuis-ten juomatavat katsotaan lähinnä henkilökohtai-seksi asiaksi. Nuori osaa tulkita aikuisen käyttäy-tymiseen sisältyviä piiloviestejä. Usein juuri siitä nuori päättelee, miten päihteisiin todellisuudes-sa pitää suhtautua ja mikä on vain pelkkää ”va-listusta”. Katsotaanko koulujuhlissa ja -retkillä päihteiden käyttöä läpi sormien? Toimivatko ur-heiluvalmentajat urheiluseuroissa olutpanimoi-den markkinamiehinä jakamalla T-paitoja tai mui-ta myynninedistämiseen tarkoitettuja tuotteita? Onko nuori tottunut näkemään kodeissa humalai-set vanhemmat lähes joka viikonloppu?

Pohtikaa yhdessä: • Mikäonyhteistyöntavoite?

• Mitäyhteistyösuhteitaja verkostoja on jo olemassa?• Mitäyhteistyösuhteita tarvitaan lisää?• Kukataiketkäovatvastuussa kokoontumisesta ja yhteydenpidosta eli koordinoinnista?• Mitenturvaverkoneri toimijoiden johto tukee turvaverkon toimintaa?• Mitenresursoinnista

huolehditaan?

11

PÄIHDEKASVATUS,EHKÄISEVÄPÄIHDETYÖJAKOULU

12

Koulunehkäiseväjakorjaavapäih-

detyö on opetusta ja kasvatusta

laajempi asia. Päihde-ehkäisy kuu-

luu luonnollisena osana koulun ta-

paan toimia ja olla olemassa.

Koulunpäihdetyöei ole vain valistusta

Parhaiten päihteiden käyttöä voi ehkäistä luomal-la turvallisen kasvuympäristön. Ehkäisevässä työs-sä ei usein edes tarvitse mainita sanaa ´päihde´. Päihdeopetus ja -kasvatus ovat osa oppilaiden hy-vinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämis-tä.

Ehkäisevää päihdetyötä on kaikki koulutyön ja -ympäristön kehittäminen, mikä suojaa koululais-ta päihteiltä. Koulu on osa paikallisen ehkäisevän päihdetyön verkostoa, jossa hiotaan yhteistyötä viranomaisten ja kansalaisten kanssa päihdeon-gelmien tunnistamiseksi, niihin ajoissa puuttumi-seksi ja ohjataan tarvittaessa hoitoon.

Tupakointiin ja päihteiden käytön ennaltaeh-käisyyn liittyvät tavoitteet toteutuvat sekä opetuk-sessa, koulun toimintakulttuurissa että oppilas-huollossa. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas tietää päihteiden vaikutuksista sekä niiden kokei-lun ja käytön haitoista. Näitä asioita käsitellään sekä terveystiedon opetuksessa eri luokka-asteilla, eri oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa, esimer-kiksi turvallisuus-aihekokonaisuudessa. Lisäksi koulun järjestyssääntöihin on kirjattu tupakointia ja päihteiden käytön ehkäisyä koskevat määräyk-set. Järjestyssääntöjen rikkomiseen liittyvät kurin-pitotoimenpiteet ja oppilashuollollinen puuttumi-nen on hyvä pitää erillään.

Päihteiksi voidaan laajasti määritellä pait-

si alkoholi ja huumausaineet, myös tu-

pakka(ml.nuuska).Lääkkeet,liuottimetja

muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin,

kun niitä käytetään päihtymistarkoituk-

sessa.Uusiksiriippuvuuksienaiheuttajiksi

määritellään netti- ja peliriippuvuudet,

jotka voidaan määritellä myös toiminnal-

lisiksi riippuvuuksiksi.

13

Koulunehkäiseväpäihdetyökoostuu muun muassa:

• terveenkasvunjakehityksentukemisesta• terveenjaturvallisenoppimisympäristön edistämisestä• päihdeopetuksestaja-kasvatuksesta• koulunpäihteidenehkäisyäkoskevasta opetussuunnitelmasta ja päihdepelisäännöistä• hyvästäyhteistyöstäkotienkanssa• opetuksentuesta,jokaauttaapysymään koulussa ja pärjäämään siellä• oppilashuollonmoniammatillisestayhteis- työstä, kouluterveydenhuollon tuesta ja terveystarkastuksista• suunnitellustajaopetellustaoikeanlaisesta ja oikea-aikaisesta puuttumisesta päihteiden käyttöön• yhteistyöstäpäihdepalvelujenkanssa• yhteistyöstämuidenpaikalliseenehkäisevän päihdetyön verkostoon kuuluvien ammatti- ja kansalaistoimijoiden kanssa

Ymmärrys päihteiden vaikutuksista ja riippu-vuuksien kehittymisestä ja päihteiden muista yh-teiskunnallisista ulottuvuuksista on osa koulun terveysosaamiseen liittyvää opetusta. Terveystie-don opetuksen lisäksi päihdetietoa ja -keskustelua sisältyy monien muiden oppiaineiden ja aihekoko-naisuuksien opetukseen.

Koulut tekevät myös paljon yhteistyötä kunnan päihdetyössä työskentelevien, nuorisotoimen, po-liisin tai ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestö-jen kanssa. Yhteistyötä toteutetaan usein erilasten teemapäivien tai kohdennettujen valistustilai-suuksien suunnittelussa. Myös kodin ja koulun yh-teistyössä tehdään paljon ehkäisevää päihdetyötä muun muassa vanhempainiltojen ja vanhemmille suunnattujen koulutusten muodossa. Kaikki eh-käisevän päihdetyön toimintamallit eivät sovellu kouluun. Koulujen kanssa tehtävän yhteistyön tär-keänä haasteena on osata suunnitella yhteistyötä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden roolia koulus-sa siten, että ne tukevat opetuksen tavoitteita ja toiminta suunnitellaan oppilaiden ikä ja edellytyk-set huomioon ottaen.

14

suunniteltuja ja liittyvät opetuksen tavoitteiden toteuttamiseen. Terveystieto-oppiaineen myötä suunnitelmallisuus koulun ulkopuolisten toimi-joiden kanssa tehtävässä yhteistyössä on kehitty-nyt siten, että myös yhteistyökumppanit osaavat kehittää yhteistyötarjontansa terveystiedon ope-tussuunnitelman mukaiseksi. Tämä tukee opetuk-sentavoitteiden toteutumista ja helpottaa pitkä-jänteisen yhteistyön syntymistä.

Osa yhteistyötä toteutuu tarjoamalla koulujen käyttöön teemapäiviin ja muihin valistustapah-tumiin soveltuvaa opetusaineistoa. Oppikirjojen lisäksi koulut voivat hyödyntää päihteisiin liitty-vässä opetuksessaan erilaisia aineistopaketteja oppituntien ja mahdollisesti vanhempainiltojen pitämiseksi opettajien omin voimin. Yhteistyöhön voi liittyä myös yhteistyössä käytävä perehtymi-nen aineistoihin. Parhaimmillaan yhteistyö tässä muodossaan rikastuttaa koulujen päihteisiin liit-tyvää opetusta ja tutustuttaa oppilaat myös yhtei-sössään eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Terveystieto on itsenäinen oppiaine ja terveys-tiedon aineenopettajan kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin muidenkin oppiaineiden opettaji-en. Suomalaisten terveystiedon opettajien kelpoi-suusvaatimukset ovatkin kansainvälisesti varsin ainutlaatuisia. Useissa muissa maissa terveysope-

Päihdeopetuksen järjestäminen

Opetus voidaan järjestää koulussa useilla eri tavoilla:• kouluvastaasiitäitsenäisestiopetuksen ja oppilashuollon avulla• koulutäydentääomaatarjontaansaulko- puolisten palvelun tarjoajien ja asiantuntijoiden kertaluontoisilla luennoilla tai tapahtumilla• koulutoteuttaapäihdeopetuksenpitkäaikai- sessa yhteistyössä ulkopuolisten palvelun tarjoajien kanssa. Tällä on kehiteltynä erityinen päihdekasvatusohjelma, jota opetukseen sovelletaan

Terveystieto virittää keskustelua

Terveys- ja päihdeaiheisten tapahtumien järjes-täminen yhteistyössä koulujen kanssa on varsin yleistä. Vuonna 2008 kaksi kolmasosaa yläkouluis-sa järjesti terveysaiheisia teemapäiviä ja useampi kuin joka kymmenes teemaviikkoja. Lukuisat yh-distykset ja muut yhteenliittymät tarjoavat täl-laisia palveluita. Tapahtumat ovat aina etukäteen

15

tusta antavien opettajien koulutus on selkeästi suppeampaa.

Kouluterveyskyselyn vuonna 2006 tehdyn arvi-ointitutkimuksen mukaan Suomessa sekä opetta-jat että oppilaat ovat terveystieto-oppiaineeseen hyvin motivoituneita. Oppiaineesta haluttiin alun perin toiminnallista ja oppilaita osallistavaa. Tut-kimuksen mukaan tässä on myös onnistuttu. Ter-veystiedon oppitunneilla keskustellaan paljon ja suuri osa oppilaista keskustelee tuntien aiheista myös kavereiden tai vanhempiensa kanssa. Opetus on siis luonteeltaan virittävää.

Kouluturvaverkkona

Koulu

• Turvallinenopiskeluympäristöedellyttääpäihteidenvastaisentyön

kehittämistä kouluyhteisössä. Tavoitteena on turvata oikeus ympäristöön,

jossa ei esiinny riskiä päihteiden tarjontaan tai päihtyneiden kohtaamiseen.

• Tupakkaa,alkoholiajahuumeitakoskevalainsäädäntösäätelee

koulualueella niiden käyttöä.

• Oppilashuollonyhteistyönkannaltaontarkoituksenmukaista,että

koulussa toimii oppilashuoltotyöryhmä, jonka toimintaa koskevat

periaatteet kirjataan opetussuunnitelmaan.

16

Turvaverkolla lakisääteinen tuki – oppilashuollon moni-ammatillinen yhteistyö

Koulun toimintaa sääntelevät lait velvoittavat kou-lua monialaiseen yhteistyöhön. Perusopetuslaissa se on erikseen mainittu. Myös lastensuojelulaki, joka hiljattain uusittiin, velvoittaa yhteistoimin-taan ja ehkäisevään työhön.

Oppilashuollon moniammatillisessa yhteis-työssä yhdistyvätkin kolmen turvaverkkoon kulu-van toimijan yhteistyö. Oppilashuoltoon sisältyvät perusopetuslain mukaan opetustoimen vastuul-la oleva opetussuunnitelman mukainen oppilas-huolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat terveydenhuoltolain mukainen kouluterveyden-huolto sekä lastensuojelulain mukainen oppilaan koulunkäynnin tukeminen.

Päihdehuoltolaki velvoittaa päihdehuollon alal-la toimivat viranomaiset ja yhteisöt tekemään keskenään yhteistyötä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä päihdehuollon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon, raittiustoimen, asuntoviran-omaisten, työvoimaviranomaisten, koulutoimen, nuorisotoimen sekä poliisin keskinäiseen yhteis-työhön.

Paikallinen opetussuunnitelma tulee oppilas-huollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia teh-täviä hoitavien viranomaisten kanssa. Paikallisella tasolla joudutaan miettimään oppilashuollon yh-teistyön järjestäminen ottaen huomioon paikalli-set olosuhteet sekä käytettävissä olevat voimava-rat. Hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö vaatii työntekijöiltä myös riittävien aikaresurssien varaa-mista.

Oppilashuoltoryhmien muodostamisesta tai niiden toiminnasta ei ole säädetty laissa erikseen. Opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida ja kehit-tää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Kunnan tarjoamat kouluterveydenhuollon sekä psykososiaalisen tuen palvelut on hyvä arvioida ja luoda pysyvät yhteistyön rakenteet.

Opetussuunnitelmaa laadittaessa on tärkeää sopia työnjaosta ja menettelytavoista myös erilai-sissa kriisi- ja onnettomuustilanteissa tai mielen-terveyskysymyksissä ja silloin, kun tunnistetaan oppimiseen liittyviä erityisen tuen tarpeita. Ope-tuksen järjestäjän tulee olla aloitteentekijä oppi-lashuollon yhteistyön käynnistämisessä.

17

Koululla tulee olla opetussuunnitelman perus-teiden mukaan olla ajantasainen suunnitelma päihteiden käytön ja käyttökokeilujen ehkäisemi-seksi ja niihin puuttumiseksi. Opetussuunnitel-maa laadittaessa on muistettava, että ongelmana ei aina ole oppilaan itsensä mahdollinen päihtei-den käyttö, vaan oppilaan turvallisuutta voi uhata muiden henkilöiden päihteiden käyttö. Oppilaita rohkaistaan hakemaan apua oppilashuoltoryh-mästä ja oppilaille ja heidän vanhemmilleen tie-dotetaan tarjolla olevista tukimuodoista. Suunni-telma on osa oppilashuollon suunnitelmaa, joka laaditaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysviran-omaisten kanssa. Sen tehtävänä on suojata oppi-lasta kaikissa päihteisiin liittyvissä tilanteissa.

Suunnitelmassa on määritelty myös oppilas-huollon yhteistyöhön liittyvät tehtävät ja vastuu-alueet kuin myös se, miten toteutumista seura-taan.

Ensisijainen vastuu oppivelvollisuuden suo-rittamisesta on lasten vanhemmilla /huoltajalla. Jotta lasten vanhemmat pystyisivät osaltaan huo-lehtimaan oppivelvollisuuden suorittamisen su-jumisesta, koulun tulee ilmoittaa heille kotiin lu-vattomista poissaoloista mahdollisimman pian. Koti tarvitsee tiedon poissaoloista mahdollisim-man nopeasti myös siitä syystä, ettei koulu vastaa oppilaan turvallisuudesta silloin, kun oppilas on luvatta pois tai poistuu koulusta ilman lupaa kes-ken koulupäivän.

Vastavuoroisesti kouluille on tärkeää, että ko-dit ottavat yhteyttä opettajaan heti, kun lapsen ti-lanteessa tapahtuu jotain sellaista, mikä vaikuttaa koulun käyntiin ja koulussa menestymiseen. Näin myös koulukiusaamiseen liittyvät asiat saadaan välittömästi koulun tietoon.

Koulun oppilashuoltoa ja turvallisuuden edis-tämistä koskeva suunnitelma sekä kodin ja kou-lun yhteistyötä koskevat suunnitelmat ohjaavat toimintaa kouluyhteisön hyvinvoinnista ja tervey-

Päihteitä koskeviin ongelmiin voi liittyä usein oppilaan luvaton pois-

saolo koulussa. Tämä voi olla ensimmäinen merkki siitä, että asiat

eivätolekunnossa.Koulullatuleeollasuunnitelmaoppilaanpoissa-

olojen seurantaan ja niihin puuttumiseen.

18

• Opetussuunnitelmassamääritelläänkouluyhteisönpäihteisiinliittyvät

menettelytavat seuraavissa tilanteissa:

- oppilas kertoo omasta päihdeongelmastaan

- oppilaalta löydetään päihteitä tai hän on päihtyneenä koulussa

- oppilas kärsii kodin päihdeongelmasta

- koulussa toimivat aikuiset tai ulkopuolelta tulevat henkilöt

esiintyvät koulussa päihtyneinä

• Koulunimeääyhteyshenkilönpaikallisyhteisönverkostoihinjamahdollistaa

työajankäytönniihinosallistumiseen.Kouluvastaamyösmuidentoimijoiden

osallistamisesta opetukseen (esim. liikunta, laillisuuskasvatus, retkitoiminta).

• Vastuuntuntoisetvanhemmat,sisaruksettaikaveriteivätostataitarjoile

alaikäisellealkoholiataitupakkaa.Alle18-vuotiaalleeioleolemassalaillisia

päihteitä.Alkoholintaitupakanvälittäminenalaikäiselleonrikos.

destä huolehtimista ja turvallisuuden edistämistä. Suunnitelmien laatiminen ja niiden toteutumisen seuraaminen on osa oppilaiden, kotien ja oppilas-huollon yhteistyötä. Yhteistyöhön voivat osallis-tua myös muut koulun kanssa yhteistyötä tekevät.

Koulun vastuu on huolehtia siitä, että tälle yhteis-työlle luodaan pohja ja että kaikki kouluyhteisössä toimivat sekä oppilaat, heidän vanhempansa että koulun aikuiset tuntevat yhteiset toimintamallit ja myös kehittävät niitä yhdessä.

19

MUUTTURVAVERKONTOIMIJAT

20

Miten koti toimii osana turvaverkkoa?

Lapsen vanhempien/huoltajien tehtävänä on taa-ta riittävän hyvät puitteet kasvulle ja kehitykselle. Jos omat voimavarat eivät riitä, heillä on oikeus ha-kea ja saada tukea kasvatustehtävässään. Siihen meillä on hyvä lastenneuvoloiden, kasvatusneuvo-loiden ja muiden peruspalveluiden verkko.

Kotionlapsentärkeinvoimavara.

Lapsentodellinenkotionvanhempien

välinen suhde.

Koti

21

Tärkeintä ei ole löytää heti sitä oikeinta aut-tamispistettä. Tärkeintä on ilmaista huolensa ja hakea apua oppilashuollon toimijoilta, lähiterve-ysasemalta, mielenterveyspalveluista tai sosiaa-litoimiston sosiaalityönteki jältä. Viranomaisen tehtävänä on ohjata avunhakija oikeaan paikkaan.

Kodit luottavat koulun haluun auttaa ja tukea lapsen koulunkäyntiä. Verkostossa se on myös helppo havaita.

Kodit voivat myös laatia omat pelisääntönsä koulunkäyntiin liittyvien asioiden, lasten käyttäy-tymisen ja päihteiden käytön ja kokeilujen varalta. Koulussa on monia eri alan asiantuntijoita, jotka voivat tukea ja antaa tietoa ja opastusta kasvatuk-sen ja koulunkäynnin tukemiseen. Lasten vanhem-mat pääsevät vaikuttamaan vanhempainyhdistys- ja luokkatoimikuntien sekä johtokuntien kautta koulun opetustoimintaan ja hyvän kouluilmapiirin rakentamiseen.

Turvaverkko voi myös olla hyvä tapa saada sel-laisia vanhempia mukaan, jotka eivät muuten ole halukkaita osallistumaan kotien ja koulun väliseen yhteistoimintaan. Sen kautta vanhemmat oppivat ymmärtämään, miten hieno voimavara tällainen vapaaehtoistoiminta on ja miten sen kautta voi to-della vaikuttaa omien ja kaikkien lähitienoon kou-lulaisten parhaaksi.

Tärkeä osa lasten kasvuympäristöä on myös koulun ulkopuolella. Nukkuvat talotoimikunnat tai asukasyhdistykset suorastaan odottavat aktiivisia toimijoita. Pelkästään liittoutumalla yhteen van-hemmat voivat merkittävästi vaikuttaa lähiym-päristön turvallisuuteen (valaistus, tienristeykset yms.) tai päihteettömyyden tukemiseen (lähikaup-pojen myyntirikkeet alaikäisille, alkoholimainonta lasten ja nuorten kokoontumispaikkojen läheisyy-dessä, anniskeluravintoloiden lupapolitiikka, kun-tien omien liiketilojen anniskelupelisäännöt, kun-tien kiinteistöjen mainostilan myynti yms.).

Alkoholin ja tupakan myyntiä valvotaan tarkas-ti. Niiden noudattamatta jättäminen on rikos. Jos kukaan ei puutu näihin rikkeisiin, vilpillistä toimin-taa on helppo jatkaa. Alkoholin ja tupakan myy-minen on kuitenkin liiketoimintaa, jossa asiakkai-ta (tässä tapauksessa koululaisten vanhempia) on liiketoiminnankin kannalta hyvä kuulla. Alaikäisille alkoholia tai tupakkaa myyvät kauppiaat voi sulkea jopa ostoboikottiin. Peliautomaattien valvonnassa on myös joukkovoima tarpeen, sillä alaikäiset pää-sevät aivan liian helposti pelaamaan täys-ikäisille tarkoitettuja rahapelejä.

22

Miten sosiaalitoimessa voitaisiin vahvistaa koululaisen turvaverkkoa?

Sosiaalitoimen osa-alueista ehkä kaikkein merkit-tävin rooli koululaisen turvaverkon luomisessa ja ylläpitämisessä on lastensuojelulla.

Sosiaali- ja terveys-

toimi

Lastensuojelulain tarkoitus

•Lastensuojelulaintarkoituksenaonturvatalapsenoikeusturvalliseen

kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä

erityiseen suojeluun.

•Lastensuojelujakaantuuvarsinaiseenlastensuojeluunjaehkäiseväänlasten-

suojeluun.Lastensuojeluaovattoimet,joihinryhdytään,kunlapsitai

perheonlastensuojelunasiakkaana.Näitäovatlastensuojeluntarpeen

selvitys ja asiakassuunnitelma, avohuollon tukitoimet, kiireellinen huostaan-

otto ja siihen liittyvät sijaishuolto ja jälkihuolto.

•Ehkäiseväälastensuojeluaovatkunnantoimet,joillaedistetäänjaturvataan

lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta, kun

lapsi tai perhe ei ole asiakkaana. Ehkäisevää lastensuojelua harjoitetaan

esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvo-

lassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa.

23

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistoi-milla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tar-vetta. Tärkeä osuus ehkäisevässä työssä on neu-volalla, päivähoidolla ja koululla. Oppilashuolto on yksi ehkäisevän lastensuojelun toiminta-alue.

Lapsen vanhempien velvollisuutena on vastata lapsen kasvatuksesta ja huolenpidosta. Heillä on oikeus myös yksin määrätä siitä, miten lapsen kas-vatus ja huolenpito järjestetään. Lastensuojelu-laissa korostetaan, että yhteiskunnan on pyrittävä tukemaan vanhempia tässä tehtävässä ja tarjot-tava perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Lapsi ja perhe on tarvittaessa ohjattava lastensuo-jelun piiriin.

Viranomaisen tulisi pyrkiä kaikin tavoin edesauttamaan, että vanhemmat voivat toteuttaa kasvatustehtäväänsä myös silloin kun järjestetään lastensuojelulain mukaisia palveluja. Viranomais-ten on myös oma-aloitteisesti tarjottava perheelle apua.

Jos vanhemmat eivät jostain syystä kykene huo-lehtimaan kasvatustehtävästään, julkisen vallan velvollisuus on puuttua perheen tilanteeseen. Ai-na on kuitenkin valittava se toimenpide, jolla vähi-ten puututaan perheen ja lapsen itsemääräämis-oikeuteen. Toimenpiteitä mietittäessä on myös

arvioitava, mikä tukitoimi tai apu parhaiten vastaa lapsen tai perheen yksilöllisiin tarpeisiin.

Sosiaalihuollosta vastaava toimielimen ja mui-den kunnan viranomaisten on kerättävä tietoa las-ten sekä nuorten kasvuoloista ja sosiaalisista on-gelmista sekä välitettävä sitä niille viranomaisille ja päätöksentekijöille, jotka voivat oman toimin-tansa kautta vaikuttaa lasten kasvuoloihin.

Kunnansosiaalitoimestavas-

taavan toimielimen ja kun-

nan muiden viranomaisten

on yhteistyössä seurattava ja

edistettävä lasten ja nuorten

hyvinvointia sekä poistettava

kasvuolojen epäkohtia ja eh-

käistävä niiden syntymistä. Tä-

tä varten on laadittava suun-

nitelma valtuustokausittain.

24

Entä terveystoimi?

Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuollon mo-niammatillista yhteistyötä. Kouluterveydenhuol-lossa seurataan lapsen terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä tarvittaessa ohjataan lapsen huol-tajineen muiden palveluiden piiriin (lisätutkimuk-siin, hoitoon ja kuntoutukseen).

Kouluterveydenhoitaja on koulun oppilashuol-toryhmän jäsen ja edustaa terveystointa. Hänellä kuten kaikilla toimijoilla on lastensuojelun ilmoi-tusvelvollisuus ja velvollisuus ilmoittaa opetuk-sellisesti merkittävistä terveydellisistä haitoista, kuten tartuntataudeista. Oppilaiden terveystar-kastukset ovat tärkeä osa oppilaan hyvinvoinnin seurannassa. Hyvin toimiva kouluterveydenhuol-to on päihdetyön kannalta avainasemassa, koska siellä oppilas voi kertoa myös päihteisiin ja niiden käyttöön liittyviä huoliaan.

Terveydenhuollolla on hyvin tärkeä rooli erilais-ten interventioiden eli ”pienten puuttumisten” tekemisessä perusterveydenhuollon yhteydessä. Näin voidaan ottaa puheeksi sekä vanhempien että vanhempien oppilaiden päihteiden käyttö ja sen arviointi. Terveydenhuollon ammattilaisilla on käytettävissään erilaisia standardoituja kyselyjä sekä tarvittaessa laboratoriokokeita. Näin alkoho-

lin käytöstä saadaan tarkempaa tietoa kuin vain haastattelemalla asiakasta. Interventioista ei ole pidemmän päälle hyötyä, ellei niiden tuloksia käytetä hyväksi jatkoseurannassa.

Monimuotoisten ongelmien kohtaaminen edellyttää usein eri työntekijöiden yhteistyötä. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri ovat luon-tevin kanava ylläpitää yhteistyötä myös muuhun terveystoimeen. Koulupsykologilla ja -kuraatto-rilla on usein toimivat yhteistyöverkostot sekä sosiaali- että terveystoimen kanssa.

Huumausainelain ja rikoslain mukaan huu-mausaineen hallussapito ja käyttö on kielletty, kuten myös huumausaineen luvaton tuotanto, valmistus, maahantuonti, maastavienti, jakelu ja kauppa. Huumausaineiksi luokiteltujen lääkkei-den katukauppa, niiden ostaminen väärennetyil-lä resepteillä ja niiden luvaton käyttäminen ovat rangaistavia tekoja, samoin kuin toiselle henki-lölle määrättyjen huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden käyttäminen sekä omien lääkkeiden luovuttaminen toisen käyttöön.

Oppilaitokset voivat tehdä huumetestejä, mutta vain seuraavien eduskunnan apulaisoike-usmiehen määrittelemien ehtojen täyttyessä:

”Oppilas/opiskelija itse on testin tarkoitukses-ta ja vapaaehtoisuudesta informoituna antanut

25

testin toteutumiseen omalta kohdaltaan nimen-omaisen suostumuksen. Edellytyksenä on, että alaikäinen oppilas kykenee arvostelemaan anta-mansa suostumuksen merkityksen. Testien suorit-taminen edellyttää, että testitulosten oikeellisuu-desta varmistutaan huolellisesti, testit suoritetaan asianmukaisesti terveydenhuollon ammattihenki-löstön toimesta, henkilötietojen käsittely tapah-tuu tarkoin henkilötietolain edellyttämällä tavalla ja että positiivisen testituloksen seurauksena op-pilas/opiskelija saa tarvittaessa hoitoa.”

Huumetestejä ei saa tehdä muuten kuin perus-tellun epäilyn perusteella, ei esimerkiksi kokonai-sille koululuokille. Niitä ei ole tarkoitettu kokeilun ja käytön yleiseen ehkäisyyn vaan henkilökohtai-seen hoidon tarpeen arviointiin ja hoidon seuran-taan.

Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä?

Paikalliseen moniammatilliseen yhteistyöhön liit-tyvät läheisesti erilaiset julkisuuteen ja salassapi-toon liittyvät kysymykset. Salassapitovelvollisuus halutaan usein nähdä tietojen vaihdon esteenä, mutta todellisuudessa näin ei ole, vaan tarpeelli-nen tietojen vaihto pystytään hoitamaan salassa-pitovelvollisuutta rikkomatta.

Sosiaali- ja terveystoimella on yhdessä paljon mahdollisuuksia tukea turvaverkkoa. Sillä on myös yhteinen asiantuntija- ja konsultoiva rooli alueen muille toimijoille. Sosiaalitoimi ja poliisi järjes-tävät yhteisiä koulutuksia yhteydenottokynnyk-sen madaltamiseksi turvaverkon muille toimijoil-le. Suunniteltaessa työ- ja asiakasmääriä luodaan mahdollisuus ehkäisevään työhön sekä yhteistoi-minnallisuuteen. Kaikki alaikäisten päihtymista-paukset ilmoitetaan lastensuojeluun.

Kunnanonotettavahuomioonalueensosiaali-jaterveyden-

huoltoa kuormittavat erityispiirteet ja suhteutettava kelpoisen

ammattihenkilöstön määrä vastaamaan alueen tarvetta.

26

Nuorisotoimiosanaturvaverkkoa

Nuorisotoimi tarjoaa mielekkään päihteettömän toimintaympäristön. Se edistää nuorten yhteis-kunnallista osallistumista esimerkiksi nuorten ns. osallisuushankkeilla ja toimintamalleilla.

Nuorisotoimi tarjoaa lapsille ja nuorille toimin-nallisia virikkeitä ja järjestää erilaista harrastustoi-mintaa. Se tekee verkostoituvaa nuorisotyötä ja huolehtii palveluohjauksesta. Se hoitaa suvaitse-vaisuus-, ympäristö-, laillisuus-, seksuaali-, päihde- ja mediakasvatusta. Sillä on myös kohdennettua sekä etsivää nuorisotyötä ja erityisnuorisotyötä. Nuorisotoimen periaatteena on tehdä omaa työ-tään sukupuolisensitiivisesti. Myös nuorisotoimel-la on nykyään lastensuojelulain mukainen ilmoi-tusvelvollisuus.

Nuorisotila parhaimmillaan on nuorelle paik-ka, jossa voi kuulua ryhmään, tulla kuulluksi ja ko-kea osallisuutta. Nuorisotilan aikuiset kuuntelevat ja tarjoavat kannustusta ja läsnäoloa. Päihteiden käyttöä nuorisotiloissa ehkäistään luomalla yhtei-söön nuorten kanssa yhteiset pelisäännöt, joiden noudattamista seurataan ja valvotaan.

Nuoriso-toimi

27

Nuorisotilan pelisäännöt tekevät nuorille näky-väksi sen, miten nuorisotiloissa ollaan ja mikä roo-li on siellä toimivilla aikuisilla päihdehaittojen eh-käisemiseksi ja viihtyvyyden turvaamiseksi.Pelisäännöt:• nuorisotilatjasielläjärjestettävät tapahtumat ovat päihteettömiä• päihteettömyyttävalvotaansuunnitelmallisesti• jokainenaikuinenottaapäihteetpuheeksi tarvittaessa• myösnuorellaonmahdollisuusottaapäihteet puheeksi ohjaajien kanssa luottamuksellisesti• nuoretovatmukanapelisääntöjälaadittaessa ja niistä päätettäessä

Kuntienraittiustoimija/taiehkäisevä päihdetyö

Kuntien raittiustyöstä käytetään useimmiten ni-mitystä Ehkäisevä päihdetyö. Se on yleensä yhdis-tetty joko osaksi sosiaali- ja terveystointa tai nuo-risotointa tai jopa kulttuuritointa. Riippuen siitä, mihin ehkäisevä päihdetyö luetaan organisaatios-sa kuuluvaksi, muotoutuu sen sisältö hieman tä-män perus”isännän” mukaan.

Raittiustyöllä on pitkät perinteet yhteistyöstä koulun kanssa ja on edelleen. Se on hyvä voimava-ra turvaverkossa ja pystyy omalla asiantuntemuk-sellaan ratkaisemaan päihdespesifejä kysymyksiä ja tuomaan asiantuntevaa ulkopuolista apua kou-lujen opetussuunnitelmiin. Se myös tuottaa kou-lujen käyttöön päihteitä koskevaa aineistoa.

Raittiustyön yksi muoto on virkistystoiminnan järjestäminen ja raittiiden vaihtoehtojen turvaa-minen koulujen loma-aikoina.

• tietoontullutpäihteidenvälittä minen ilmoitetaan aina poliisille• tehdäänyhteistyötäkoulun, vanhempien, vähittäiskauppojen ja alueen viranomaisten kanssa• tehdäänyhteistyötäkoulunja muiden viranomaisten välillä• tehdäänyhteistyötänuorten vanhempien kanssa• pelisäännöistätiedotetaanjane tarkistetaan säännöllisesti

Nuorisotoimiosallistuuker-

ho- ja iltapäivätoiminnan

tarjoamiseen. Se tukee nuo-

ren työelämään ohjautumis-

ta sekä vaikuttaa nuorten

elinolosuhteita koskevaan

päätöksentekoon.

28

Urheilu-jaliikuntatoimijatovat osa turvaverkkoa

Liikunta-toimi

29

Jokaisessa kunnassa toimii liikuntatoimi joko yksin tai yhdistettynä liikunta- ja raittiustoimeen. Sen tehtävänä on • edistääväestönhyvinvointiajaterveyttäjärjes tämällä kuntalaisille liikuntamahdollisuuksia • laajentaaliikuntaharrastustaperinteisistä kilpa- ja kuntourheiluun liittyvistä motiiveista

Liikuntapalvelujen tulisi ulottua entistä useam-piin väestöryhmiin ja turvata liikuntaedellytykset niin, että mahdollisimman moni voi harrastaa lii-kuntaa omista lähtökohdistaan (myös vammaiset, vammautuneet ja pitkäaikaissairaat).

Kunnan liikuntatoimi tekee yhteistyötä vapaa-ehtoisten urheilujärjestöjen kanssa. Koulujen, lii-kuntatoimen ja liikuntajärjestöjen yhteistyössä on vielä paljon mahdollisuuksia turvaverkon vahvis-tamiseksi. Liikuntaan tulee saada lisää iloa ilman tehovalmennusta, kilpailua ja pitkää yksipuolista sitoutumista yhteen lajiin.

Kerhotoiminnan tarjontaa voi laajentaa ja ke-hittää innostamaan liian vähän liikkuvia lapsia ja nuoria. Jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdol-lisuus niihin osallistua, tarvitaan lisää maksutto-mia liikuntamahdollisuuksia

Urheiluharrastusten parissa moni nuori omak-suu myös päihteiden käyttöön liittyvät tavat ja

Lastenjanuortensekäterveytensä

kannalta liian vähän liikkuvien kan-

salaisten on oltava etusijalla liikun-

tamahdollisuuksia järjestettäessä.

asenteet. Ei ole ihan merkityksetöntä, miten las-ten ja nuorten ohjaajat itse suhtautuvat päihtei-den käyttöön.

Massaurheilutapahtumien kaljanhuuruinen imago on omiaan vahvistamaan käsitystä, että päihteet kuuluvat kaikkeen arjen toimintaan ja ovat osa terveyttä edistävää elämäntapaa. Alko-holia promovoivia sponsoreita on helppo hankkia, mutta niillä on päihdekäyttöä vahvistava vaikutus eli ovat jonkinlaista ”antipäihdetyötä” näennäisis-tä valistusviesteistään huolimatta. Savuttomuus ( ja nuuskattomuus) ovat urheilun perusidea. Van-hempien verkosto voi merkittävästi vaikuttaa kun-nan urheilutyön imagoon!

30

Kulttuuritoimihenkisenpääoman turvaajana

Kulttuurityön tavoitteena on lisätä henkistä hy-vinvointia ja saattaa kulttuuri osaksi henkistä pää-omaa. Sen avulla pystytään tukemaan lasten ja nuorten tunteiden käsittelyä. Kulttuurityöllä pys-tytään siirtämään ja laajentamaan kulttuuriperin-töä.

Kulttuuritoimen luontevana tehtävänä on tar-jota mielekästä päihteetöntä harrastetoimintaa. Se huolehtii kirjastoverkon kattavuudesta sekä sen saavutettavuudesta kuntatasolla. Kirjastot ovat yksi käytetyimpiä nuorten vapaa-ajan palveluja.

Suvaitsevaisuuskasvatus kuuluu kulttuuritoi-men tehtäväkuvaan. Kulttuuritoiminta hyödyntää myös uusia sosiaalisia medioita ja toteuttaa yh-teistyössä muiden tahojen kanssa erilaisia teema-viikkoja.

Lastenkulttuurin tekijät kiertävät kouluissa usein kulttuuritoimen mahdollistamina.

Taide- ja mediakasvatus tukee itsenäistä kriittistä ajattelua, monipuo-

listaaitseilmaisuajavahvistaamedialukutaitoa.Lapsillejanuorille

suunnatut tapahtumat ovat päihteettömiä.

Kulttuuri-toimi

31

Vapaaehtoisjärjestötja seurakunnat vahvistavat turvaverkkoa

Ehkäisevä päihdetyö ei onnistu ilman monipuo-lista kosketuspintaa ihmisten arkeen. Kansalais-järjestöt ja seurakunnat ovat siksi turvaverkon korvaamaton ja tasavertainen osa. Ne tekevät monenlaista työtä sekä ehkäisevän että korjaavan päihdetyön parissa ja täydentävät erinomaisesti julkista palvelutarjontaa.

Useat järjestöt järjestävät kursseja ja koulutuk-sia sekä nuorille että heidän ohjaajilleen ja tarjoa-vat erilaisia tuki- ja hoitopalveluja. Ne tekevät et-sivää nuorisotyötä ja erityisnuorisotyötä, tarjoavat uskonto-, suvaitsevaisuus-, ympäristö-, laillisuus-, seksuaali- ja mediakasvatusta sekä tarjoavat mo-nenlaista päihdehaittoja ehkäisevää toimintaa.

Valtaosalla sosiaali- ja terveysalan järjestöis-tä on vuosittain koulujen terveyden edistämiseen liittyviä projekteja, koulujen iltapäivätoimintaa ja muuta yhteistä toimintaa. Ehkäisevän päihde-työn järjestöjen toiminnassa lapset ja nuoret ovat avainasemassa ja heille on tuotettu runsaasti op-pi- ja virikemateriaalia, jota voi käyttää kouluissa.

Seura-kunnat jajärjestöt

32

Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliitol-la on tukioppilastoimintaa kouluissa, lasten nuor-ten ja vanhempain puhelinpalvelua, nuorten ja vanhempain netti. Seurakunnissa on monenlais-ta päihdetyötä eri ikäryhmille, myös nuorille. Rip-pileirit tavoittavat kerrallaan lähes koko nuorten ikäluokan.

Koulun kerhotoiminnan järjestämisen lähtö-kohtana on aina lapsi ja hänen yksilöllisen kasvun-sa tukeminen. Kerhotoiminta on myös oivallinen koulutyön täydentäjä; sen yhtenä tavoitteena on koulumyönteisyyden lisääminen ja koulutyön ri-kastuttaminen.

Harrastekerhot voivat kannustaa lasta harras-tamaan myös koulun ulkopuolella. Pätevä ohjaaja saa esiin lapsen piilevät kyvyt ja taidot. Kerhonoh-jaajan kannustus suuntaa myös lapsen arvomaa-ilmaa ja taitojen kehitystä. Kun koulu auttaa lasta käyttämään vapaa-aikansa järkevästi ja harrasta-maan monipuolisesti, se auttaa häntä myös sel-viämään elämässään koulun päättymisen jälkeen.

Koulun kerhot voivat parhaimmillaan toimia linkkinä kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Lapset, vanhemmat, kerhonohjaajat ja kouluyhtei-sö tulevat keskenään tutuiksi, kun kerhon toimin-taa pohditaan ja rakennetaan yhdessä.

Koulun kerhotyötä toteutetaan koulun resurs-sein, mutta myös sponsorointi on mahdollista. Sponsorointi perustuu sponsorin ja koulun yhteis-työsopimukseen ja sen on oltava hyvän tavan ja to-tuuden mukaista. Opetushallitus ja Kuluttajaviras-to ovat yhdessä valmistelleet oppilaitoksille ohjeet ”Koulujen, oppilaitosten sekä yritysten välinen yh-teistyö, markkinointi ja sponsorointi” (30.8.2004). Ohjeet löytyvät muun muassa opetushallituksen sivuilta www.oph.fi.

Kerhoissaopituttaidotjäsentyvätosaksi

oppilaanelämää.Yhdessämuidenkans-

sa oppii monenlaisia elämäntaitoja.

33

Poliisi kuuluu myös turvaverkon rakentajiin

Poliisin tehtävänä on lapsiin ja nuoriin kohdistuvi-en rikosten estäminen ja selvittäminen. Poliisi val-voo järjestystä ja rikoslain toteutumista.

Poliisilla on merkittävä rooli turvallisuuskasva-tuksessa ja ehkäisevässä työssä. Se valvoo asuin-

alueen turvallisuutta, laillisuutta ja antaa liikenne-kasvatusta. Poliisilla on myös ilmoitusvelvollisuus lastensuojeluun aina kun siihen ilmaantuu aihet-ta.

Paikallinen valvonta tapahtuu pitkälti alkoholi- ja tupakkalakien kautta. Alaikäisille myynti ja an-niskelu ovat rikoksia, joista asianomainen myyjä tai ravintola saa huomautuksen. Vakavissa tapa-uksissa näitä voi odottaa sulkeminen.

Lähipoliisitoiminta on tärkeä turvaverkon osa. Lähipoliisi tekee yhteistyötä nuorisopoliisin kans-sa. Huumausaineiden käyttörikokset kuuluvat po-liisin työn piiriin ja hänen tulee puuttua lieviinkin käyttörikoksiin yhdessä lapsen, perheen, koulun ja sosiaalitoimen kanssa. Poliisi valvoo päihteiden hallussapitoa.

Poliisi seuraa myös hyvin aikaansa. Uusi toimin-tamuoto on virtuaalinen lähipoliisityö eli nettipo-liisi, joka toimii verkossa auttaen ja neuvoen nuo-ria kaikkeen laillisuusasioihin liittyvissä pulmissa. Sosiaalinen media on poliisin mielestä oikein hyvä tapa tavoittaa nuoria. Netissä voi helposti lähestyä poliisia ja kysyä mieltä askarruttavia nolojakin ky-symyksiä. Osa rikollisuudestakin on siirtynyt myös sosiaaliseen mediaan: siksi on entistä tärkeämpää turvata kansalaisten oikeudet myös netissä.

Poliisi

34

Lopuksi:Päihdekasvatusta ei tarvitse pelätä

Opetussuunnitelmat takaavat laadultaan ja laa-juudeltaan hyvin vertailukelpoisen päihdekasva-tuksen verrattuna ulkopuolisten tuottamiin erityi-siin päihdeohjelmiin tai tapahtumiin. Ulkopuolisia palveluita voidaan käyttää täydentämään ja elä-vöittämään opetusta, mutta mitään korvaama-tonta antia niillä ei nähdä olevan. Mutta jos ne ovat kiinnostavia ja kasvatuksellisesti laadukkaita, ne voivat olla hyödyllinen lisä kouluntarjontaan.

Opettajat kokevat helposti, etteivät tiedä päih-deaiheesta tarpeeksi ja pelkäävät aiheesta mielel-lään väitteleviä oppilaita. Viestimme rehtoreille, opettajille ja kouluyhteisön jäsenille on, ettei päih-dekasvatusta kannata pelätä. Koululla on tarvitta-va perusosaaminen, eikä asia poikkea olennaisesti koulun muista opetus- ja kasvatustehtävistä. Jos oma osaaminen kuitenkin epäilyttää, on parempi kehittää sitä kuin ulkoistaa vastuu. Yhteistyö ulko-puolisten palvelun tarjoajien kanssa voi täydentää muttei korvata koulun omaa panosta.

Lähdekirjallisuutta:

•Ehkäiseväpäihdetyöjakoululainen, Marjaliisa Havio, Henrik Laine, Heidi Peltonen, Markku Soikkeli, Tuomas Tenkanen, Tommi Tossavainen ja Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen, 2011 PowerPoint-esitys •Ehkäisevänpäihdetyönlaatukriteerit, Stakes 2006, www.neuvoa-antavat.fi > Ehkäisevä päihdetyö > Ehkäisevän päihdetyön laatu•Ehkäiseväpäihdetyöperuspalveluissa, Alkoholiohjelma 2008 – 2011, www.alkoholiohjelma.fi > Aineistot ja julkaisut > Ammattilaisille•Kouluterveyskyselyntulosraportit, www.thl. fi>Aiheet>Aihealueet>Lapset, Nuoret ja perheet> Kouluterveyskysely•Lastensuojelunkäsikirja, THL 2006, www.kasvunkumppanit.fi•Opiskeluntukiesi-japerusopetuksessa, Heidi Eltonen 2005, Opetushallitus, Power Point-esitys•Setoimiisittenkin–kuinkapäihdevalistuksestasaaselvää, 2011, Markku Soikkeli, Mikko Salasuo, Puuronen ja Piispa, Nuorisotutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto

35

36

Tämän oppaan tarkoituksena on esitellä, miten koululaisen turvaverkolla voidaan ehkäistä päihteiden

käyttöä, päihdekokeiluja ja päihdehaittoja. Oppaassa esitellään turvaverkon toimijat (koulu, koti, sosiaa-

li- ja terveystoimi, raittiustoimi, nuorisotoimi, kulttuuritoimi, liikuntatoimi, vapaaehtoisjärjestöt ja seu-

rakunnat, poliisi) ja niiden rooli yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ensimmäisessä luvussa käsitellään koululaisen turvaverkkoa ja sen toimintaa, seuraavassa koulua eh-

käisevän päihdetyön toimintaympäristönä ja turvaverkon rakentajana. Sitten edetään turvaverkon esit-

telyyneritoimijoidenosalta.Jokaisentoimijantulisiomatavalmiudetverkostomaiseentyöskentelyynja

saadarauhassarakentaaluottamustasiinä.Näintoimijatmyöspystyvätarvostamaanverkostotyöllä

saatuja hyötyjä nuoren elinympäristössä.

Toimiva turvaverkko ei ole tärkeä vain päihteiden käytön ja kokeilujen ehkäisyn näkökulmasta, vaan

myös oppimistulosten kannalta. Hyvä koulu pitää huolta verkostaan ja verkko pitää huolen oppilaista.

TämänoppaantekstinontoimittanutVTT

LeenaWarsellEhkäiseväpäihdetyöja

koululainen-työryhmän esityksen pohjalta.

Työryhmän jäsenet olivat Marjaliisa Havio,

HenrikLaine,HeidiPeltonen,MarkkuSoikkeli,

Tuomas Tenkanen, Tommi Tossavainen ja

KatariinaYlä-Rautio-Vaittinen

Vin

jett

i K

y 2

01

1