Upload
others
View
0
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Keskustelumateriaali / 2015. Päivitetty 7.3.2016
Kouluselvitys –
Kolinan koulu ja Övermalax skola samassa rakennuksessa
Denice Vesterback
2
Johdanto
Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 11.12.2015 § 89, että sivistystoimen on selvitettävä
mahdollista Kolinan koulun siirtämistä Övermalax skolan yhteyteen. Selvitys on osa kunnan
talouden tasapainottamistyötä. Siten selvitetään, mitä synergioita ja säästömahdollisuuksia
syntyy opettajaresurssien, eläkkeelle jäämisten, kiinteistönhoidon ja keittiötoimintojen osal-
ta. Kolinan koulun pienen oppilasmäärän ja kiinteistön kunnon vuoksi on keskusteltu mah-
dollisuuksista siirtää Kolinan koulu samaan kiinteistöön Övermalax skolan kanssa. Tarvitaan
rakenteellisia toimenpiteitä, jotta voidaan käytännössä toteuttaa niin suuri muutos kuin kou-
lujen yhdistäminen ja Kolinan koulun oppilaiden sovittaminen Övermalax skolan tiloihin.
Esimerkiksi kirjaston tilat on otettava opetustiloiksi ja seiniä siirrettävä/rakennettava. Opet-
tajien määrästä riippuen Övermalax skolassa on lisätarvetta kahdelle-kolmelle, enintään 50
m²:n suuruiselle, luokkahuoneelle.
Kolinan koulukiinteistölle tehtiin keväällä perusteellinen kuntotarkastus. Sen tulokset rat-
kaisevat, miten toiminta koulurakennuksessa jatkuu.
Työryhmä:
Työryhmässä, joka selvittää ja suunnittelee mahdollista Kolinan koulun siirtämistä, on seu-
raavat jäsenet:
Christina Nygård, puheenjohtaja
Emma Lill-Their, sihteeri
Tove Donner
Anneli Helenelund
Jan Tallgren
Pentti Rajala
Agneta Martin
Denice Vesterback, raportti
Fredrik Kullberg, Övermalax skolan rehtori avustavat selvityksen tekemisessä
Maria Kronqvist-Berg, kirjastonjohtaja
Kiinteistöjen tilanteesta on kuultu kunnan teknisen toimen henkilöstöä, jonka edustajia on
osallistunut myös tiedotustilaisuuksiin.
Kokoukset ja tiedotukset:
Työryhmä on pitänyt kolme kokousta: 24.2., 19.5., 3.6.
Sisäilmatyöryhmä 2.6.2015.
JW-Environment Consulting Ab esitteli kuntotarkastusta suomenkieliselle koululautakun-
nalle, työryhmälle ja kunnan viranhaltijoille 4.6.2015.
Selvitys jatkuu 30.9.2015 saakka.
3
Sisällys
Taustatietoja 4
Kolinan koulu 4
Övermalax skola 8
Övermalaxin kirjasto 9
Toimenpide-ehdotukset 13
Vaihtoehto 1. Koulu jatkuu Kolinaalla 13
Vaihtoehto 2. Kolinan koulu Övermalax skolan yhteyteen 13
Vaihtoehto 3. Pankkikiinteistön tilat Övermalaxissa 20
Vaihtoehto 4. Tuovilan koulu 21
Yhteenveto 21
Kuviot
1. Sarvijoella syntyneet lapset 2015–2020 4
2. Hinta/annos/koulu 5
3. Övermalax skolan ja Kolinan koulun yhteenlaskettu
oppilasennuste 2015–2021 12
4. Övermalaxin kirjaston tilojen muuttaminen luokkahuoneiksi 14
Taulukot
2. Lainaus- ja kävijätilastoa 2011–2014 8
3. Vuoden 2014 mittausviikko kävijäryhmittäin 9
4
Taustatietoja
Kolinan koulu, maalahtelaisoppilaat
Kolinan koulu luokka 1 2 3 4 5 6 Yht.
2014-2015 3 2 3 4 3 3 18
2015-2016 4 0 1 2 2 1 10
2016-2017 3 4 0 1 2 2 12
2017-2018 1 3 4 0 1 2 11
2018-2019 3 1 3 4 0 1 12
2019-2020 5 3 1 3 4 0 16
2020-2021 4 5 3 1 3 4 20
Lukuvuonna 2015–2016 sarvijokisia oppilaita on 0.
Lukuvuonna 2015–2016 suomenkielisessä esiopetuksessa on 3 lasta.
Henkilökunta 3 luokanopettajaa
1 esiopettaja/iltapäivätoi-
minnan ohjaaja
2 keittiö- ja
siivoustyöntekijää
Tilat 3 luokkahuonetta Mitoitettu 50 oppilaalle
Toimenpiteet/ongelmat Sisäilma
kosteusvauriot, alajuoksu ja
katto
Kuntotarkastus
kevätlukukaudella 2015
Investointitarpeet Suurehko kunnostus Leikkivälineet pihalle
Lukuvuonna 2014–2015 Kolinan koulussa oli 18 oppilasta + 5 esikoululaista, jotka on yhdistetty
vuosiluokkiin 1–2 muutaman tunnin viikossa. Oppilaat tulevat Maalahdesta, Kurikasta ja Kors-
näsistä. Oppilasmäärä on vakaalla tasolla tulevina vuosina. Suomenkielinen koululautakunta
päätti talousarviota laatiessaan, että Kolinan koulu on kaksiopettajainen syksystä 2015 alkaen.
Maalahden kunta tekee yhteistyötä Kurikan kanssa, ja Sarvijoelta käy tällä hetkellä oppilaita
Kolinan koulussa. Kurikka ei rahoita koulukuljetuksia, vaan vanhemmat järjestävät ne itse.
Kurikan tilastojen mukaan Sarvijoella on 17 vuosina 2008–2014 syntynyttä lasta. Tulevatko
sarvijokiset Kolinan kouluun, jos se sijaitsee jossain muussa kunnanosassa, on epävarmaa.
Lukuvuosi 2015–
2016
2016–
2017
2017–
2018
2018–
2019
2019–
2020
2020–
2021
Sarvijoki
(1. luokka)
3 5 3 1 3 1
Kuvio 1. Sarvijoella syntyneet lapset 2008–2013.
5
Päivähoito ja esiopetus
Kolinan päiväkoti muutti Solhagenin päiväkodin uusiin tiloihin syksyllä 2014.
Tulevana lukuvuonna Solhagenin ryhmät ovat suuria eikä siellä ole tilaa suomenkieliselle esi-
opetukselle. Päivähoidon kanssa on keskusteltu asiasta, ja syksystä 2016 alkaen suomen-
kielinen esiopetus voidaan sijoittaa Solhageniin.
Koulukeittiö
Kolinan koulun keittiön palkkakustannukset vuonna 2014: - 25 744 €
HINTA/annos 2013 2014
Bergö skola 5,1 4,9
Yttermalax skola 3,3 3,1
Övermalax skola 3,4 3,3
Kolinan koulu 4,9 5,2
Yläkoulu 3 2,9
Kuvio 2. Hinta/annos/koulu.
Koulurakennus
Kolinan nykyinen koulurakennus on toimiva ja tilava, se sijaitsee luonnonläheisessä paikassa
ja sillä on iso piha. Koulukiinteistön koko on 845 m² (ei sisällä päiväkodin tiloja), ja sen vanhim-
mat osat ovat vuodelta 1931. Vanhan osan yhteyteen rakennettiin uusi rakennus vuonna
1987, jolloin myös vanhaa osaa uusittiin ja kunnostettiin. Rakennus on toiminut pian 30 vuotta
ilman suurempia toimenpiteitä, ja se on nyt suurehkon kunnostuksen tarpeessa. Katto, ikku-
nat, räystäskourut, tekniikka ja sisäpinnat ovat uusimisen tarpeessa. Myös ilmanvaihto-
järjestelmä on uusittava talon kaikissa osissa tai asennettava sellainen. Kunnostus- ja
uusimistarpeita voi tulla lisää kuntotarkastuksen jälkeen. Alustavasti vanhassa osassa on
todettu kostea alajuoksu ja uudessa osassa huonosta/kosteasta kattorakenteesta ja katon
eristeistä johtuvia ongelmia.
Ulkotiloissa ei ole viime vuosina tehty suurempia toimenpiteitä. Pihan leikkivälineet pitäisi uu-
sia, arvioidut kustannukset ovat noin 20 000 euroa. Tällöin investoitaisiin uusiin keinuihin, liu-
kumäkeen ja kiipeilytelineeseen.
Kiinteistökustannukset:
Käyttökustannukset 2013: - 47 970 euroa
Käyttökustannukset 2014: - 48 387 euroa
Käyttökustannukset talousarviossa 2015: - 51 700 euroa
Arvioidut käyttökustannukset (tyhjä koulu): - 10 000 euroa
Kolinan koulun kuntotarkastus:
6
JW-Environment Consulting Ab on toteuttanut kuntotarkastuksen huhtikuussa 2015. Sekä
vanhassa että uudessa osassa on toteutettu kosteuskartoitus ja kosteusmittaus ja otettu ma-
teriaalinäytteitä. 26.5. laadittu raportti osoittaa kiinteistössä olevan ongelmia, jotka on kor-
jattava.
Vanha osa
- Vanha osa ei ole salaojitettu, peltikatto vuotaa
- Kosteusmittaukset osoittivat korkeita kosteuspitoisuuksia kellarin betonilattiassa,
kellarin ulkoseinässä ja kantavissa hirsissä
- Ryömintätilassa on voimakasta homesienten aiheuttamaa toksista mikrobikasvustoa
- Vanhan ja uuden osan välisessä käytävässä on voimakkaasti kohonneita mikro-orga-
nismiarvoja, mm. Aspergillus versicoloria, joka muodostaa vahvasti ärsyttäviä hajuja ja
myrkyllisiä aineita
- Toisen kerroksen rossipohjassa todettiin korkeita toksisia mikro-organismipitoisuuksia
- Luokkahuoneen 013 alla olevassa kellarissa on vakava kosteusvaurio.
Uusi osa
- Salaojitus on, mutta sitä on parannettava. Pintavalunta ei toimi. Räystäskourut ovat
ruosteessa.
- Liikuntasalin käytävässä on hieman kostea alue lattiassa. Muutamat luokkahuoneista
otetuista betoninäytteistä olivat poikkeavia.
- Höyry-/kosteussulut välikatossa virheellistä materiaalia ja puuttuivat kokonaan väli-
katon ja kattotuolien välistä. Ei ilmastointia.
- Muovimaton alla olevassa betonilattiassa on korkeita 2-etyyli-1-heksanoli-pitoi-
suuksia.
Toimenpide-ehdotukset vanhalle ja uudelle osalle
- Salaojitus uusitaan koko kiinteistön ympärillä ja maanpinta muotoillaan niin, että
kaltevuus sokkelista on 1:20. Pintavesi johdetaan kunnolla pois.
- Kaikki orgaaninen aines ja humus vanhan osan ryömintätilasta on poistettava ja
perusmuuria vasten olevat kantavat hirret vaihdettava.
- Peltikaton uusiminen nykyisten vaatimusten ja normien mukaisesti.
- Muovimatto poistetaan ja vaihdetaan, ja 2-etyyli-1-heksanoli poistetaan infraläm-
möllä.
7
- Välikattoon kosteussulku ja uuden osan lämmöneristystä parannetaan. Alipaine-
venttiilien asentaminen.
Oy Botnicon Ab on laatinut kustannuslaskelman Kolinan koulun uuden osan kunnostamisesta
ja vanhan osan purkamisesta.
Yhteenveto kustannuksista
Botniconin kustannuslaskelma 756 €/m² 574 m² 434 000 €
Botniconin laskelman lisäksi tulevat kustannukset
Ulkokaton uusiminen, saumapeltikatto 85 €/m² 650 m² 55 250 €
Seinäpaneelien uusiminen + maalaus 40 €/m² 650 m² 26 000 €
Vanhan osan purkaminen 60 000 €
Pintamateriaalien uusiminen + muutokset 275 €/m² 574 m² 157 850 €
299 100 €
Yhteensä 733 100 €
1 277 €/m²
Övermalax skola
Övermalax Luokka 1 2 3 4 5 6 Yht.
2014–2015 19 16 21 10 12 19 97
2015–2016 15 19 16 21 10 12 93
2016–2017 43 15 19 16 21 10 124
2017–2018 14 43 15 19 16 21 128
2018–2019 17 14 43 15 19 16 124
2019–2020 17 17 14 43 15 19 125
2020–2021 22 17 17 14 43 15 128
HENKILÖKUNTA 6 luokanopettajaa
1 tuntiopettaja
3 koulunkäyntiavustajaa 4 keittiö- ja
siivoustyöntekijää
TILAT 10 luokkahuonetta
Iltapäivätoiminnan tila
Mitoitettu 150:lle? Koulu
kunnostettu 2004
ONGELMAT Ei ole
TOIMENPITEET Pystyy
vastaanottamaan lisää
oppilaita muista
kouluista
Kirjaston tilat voidaan
muuttaa
luokkahuoneiksi
INVESTOINTITARPEET Kirjaston tilat
luokkahuoneiksi,
10 000 euroa
Övermalax skolan tämänhetkinen oppilasmäärä sopii hyvin kiinteistöön, oppilaita on 97 jaet-
tuna 6–7 perusryhmään. Ennusteen mukaan oppilasmäärä vaihtelee 92 ja 125 oppilaan välillä
kuutena seuraavana vuonna.
Koulu on kunnostettu ja otettu käyttöön vuonna 2004. Se on hyvässä kunnossa, mutta suuria
mahdollisuuksia ottaa vastaan paljon lisää oppilaita ei ole, vaikkakin oppilasmäärä on jonakin
vuonna ollut 155. Opettajainhuone on nykytilanteessa pieni, eikä sinne mahdu enempää opet-
tajia. Esimerkiksi Kolinan koulun oppilaiden vastaanottaminen vaatii toimenpiteitä, jotta niin
suuri muutos onnistuu käytännössä. Kirjaston on muutettava ja annettava tilaa opetukselle.
9
Kirjasto / Övermalax (Kronqvist-Berg)
Tilat ja kokoelmat
Övermalaxin kirjasto on ollut osa Övermalax skolaa 1970-luvulta lähtien toimien aluksi pääkir-
jastona. (Yttermalaxin kirjastosta tuli pääkirjasto käytännössä 1980-luvulla mutta virallisesti
1990-luvulla.) Vuosina 1999–2005 kirjastoa hoiti vapaaehtoisvoimin Intressegruppen för
Övermalax utlåningsstation. Kunta otti lainausaseman takaisin itselleen vuonna 2005, josta
lähtien sillä on ollut sivukirjaston asema. Samassa yhteydessä kaikki Övermalaxin kirjat rekis-
teröitiin sähköiseen kokoelmaluetteloon, joka on myös asiakkaiden käytössä osoitteessa
fredrikabiblioteken.fi.
Övermalaxin kirjastossa on tällä hetkellä runsaat 13 000 teosta, joista suurin osa on kirjoja.
Noin 45 prosenttia on lasten kauno- ja tietokirjallisuutta, ja 94 prosenttia kirjoista on ruotsin-
kielisiä. Kokoelmat on jaettu siten, että aikuisten kirjat ovat toisessa huoneessa ja lasten kirjat
ja lainaustiski toisessa. Kirjastolla on oma sisäänkäynti, keittonurkkaus ja wc, jotka ovat välttä-
mättömiä työskentelyolosuhteiden kannalta. Lisäksi kirjastolla on yhdessä koulun kanssa tila,
jossa on Övermalax byaråd rf:n hankkimia asiakastietokoneita. Koska kirjasto sijaitsee koulu-
rakennuksessa, koulu on sen ahkera käyttäjä, mutta ympärillä on myös monia rivitaloasuntoja
ja ikäihmisten asuntoja, minkä vuoksi myös eläkeläiset käyttävät kirjastoa ahkerasti.
Käynnit ja lainaus
Övermalaxin kirjaston lainaus- ja kävijätilastot ovat pysyneet vakaalla tasolla neljänä viime
vuonna. Övermalaxin kirjaston osuus kunnan kirjastojen lainauksista on 16 prosenttia ja käyn-
neistä 18 prosenttia, mitkä ovat hyviä lukuja ottaen huomioon, että kirjasto on avoinna aino-
astaan kolme päivää viikossa. Vuonna 2014 tehdyllä mittausviikolla 80 prosenttia kävijöistä oli
koululaisia, mutta vuositilaston mukaan koulun osuus käynneistä on 70 prosenttia. Lainoista
70 prosenttia on lastenkirjallisuutta.
Taulukko 2. Lainaus- ja kävijätilastoa 2011–2014.
Tunnusluvut 2011 2011 /
asukasta
kohden
2012 2012 /
asukasta
kohden
2013 2013 /
asukasta
kohden
2014
Lainaustilasto
Yttermalax 28 958 15,8 29 833 16,1 29 911 16 32 810
Övermalax 10 690 6,6 10 393 6,5 10 845 6,6 11 128
Petolahti 13 322 15,5 13 447 15,9 14 171 17,1 14 698
Bergö 6 843 13,8 7 714 15,9 5 157 11 6012
Jurvan kirjastoauto 2 764 - 2 645 - 1 708 - 2 224
Kristiinankaupungin
kirjastoauto
1 154 - 1 326 - 1 040 - 1 284
Käyntejä
Yttermalax 14 149 7,7 14 449 7,8 13 986 7,5 12 816
Övermalax 5 372 3,3 5 027 3,1 5 405 3,3 5 401
Petolahti 8 172 9,5 8 939 10,5 8 956 10,8 8 992
Bergö 2672 5,4 3 028 6,3 2 299 4,9 1 878
Jurvan kirjastoauto 903 - 862 - 510 - 550
Kristiinankaupungin
kirjastoauto
224 - 200 - 166 - 187
Nettokust./asukas 54 55 57
Taulukko 3. Vuoden 2014 mittausviikko kävijäryhmittäin.
Palvelupiste
Ikäryhmä Yttermalax Övermalax Petolahti Bergö
Lapset (0–12 vuotta) 51 (22 %) 116 (81 %) 40 (22 %) 29 (64 %)
Nuoret (13–18 vuotta) 19 (8 %) 1 (1 %) 75 (41 %) 0 (0 %)
Aikuiset (19–69 vuotta) 125 (54 %) 20 (14 %) 47 (25 %) 12 (27 %)
Seniorit (70+) 36 (16 %) 6 (4 %) 23 (12 %) 4 (9 %)
Yhteensä 231 (100 %) 143 (100 %) 185 (100 %) 45 (100 %)
Kouluyhteistyö
Käynti- ja lainausluvut osoittavat selvästi, että yhteistyö koulun kanssa on merkittävä osa kir-
jaston toimintaa. Se on myös arvokasta oppilaiden koulumenestyksen kannalta, koska lukemi-
nen on tärkeä perusta oppimiselle. Jos verrataan Yttermalax skolaan, joka vierailee Ytter-
malaxin kirjastossa suunnilleen kerran vuodessa, Övermalaxin oppilailla on todellinen etu käy-
tössään, koska he käyvät kirjastossaan suunnilleen kerran viikossa. Yttermalaxin ekaluokka-
laiset saavat kirjastokorttinsa kevätlukukaudella, kun Övermalaxin ekaluokkalaiset saavat
korttinsa koulun alkaessa syksyllä. Suurin syy eroihin on oletettavasti siinä, että Övermalaxin
kirjasto sijaitsee koulurakennuksessa.
Henkilökunta
Övermalaxin kirjastoa hoitaa yksi kirjastovirkailija 61 prosentin (22 tuntia/viikko) työajalla.
Kirjastovirkailijan vuosipalkaksi on laskettu 16 169,13 euroa.
Tulevaisuus
Olisi tärkeää, että Övermalaxin kirjasto säilyisi koulurakennuksessa jossain muodossa, koska
kirjastoa käyttävät ahkerasti lapset ja seniorit, jotka eivät aina pääse omin avuin esimerkiksi
Yttermalaxin kirjastoon. Myöskään kirjastoauto ei voi täyttää Övermalax skolan kokoisen, 100
oppilaan koulun tarpeita. Kirjaston lakkauttaminen ei toisi säästöjä, koska kirjastovirkailijaa
tarvittaisiin siihen, että hän vierailisi kouluissa kertomassa kirjoista, minkä lisäksi hän hoitaisi
osittain Yttermalaxin kirjaston asiakaspalvelua. Kirjaston hoitaminen vapaaehtoisvoimin ei
myöskään ole enää mahdollista, koska kaikki on tietokoneistettu ja vaatisi laajan koulutuksen,
ja lisäksi laissa edellytetään tiettyä tietosuojaa kirjaston lainausjärjestelmän kanssa työskente-
leviltä, koska kirjasto ylläpitää henkilörekisteriä. Myöskään manuaaliseen lainaukseen palaa-
minen ei ole mahdollista.
12
Maalahden kunnankirjaston näkökulmasta lopputulos on se, että toiminta järjestetään tällä
hetkellä niin taloudellisesti kuin mahdollista eikä kirjastotoiminnasta voi säästää. Mahdollinen
kirjaston uudelleenjärjestely (tilat, aukioloajat ym.) pitäisi tehdä kuntalaisten parasta ajatel-
len. Sinun kirjastosi – sinun tulevaisuutesi.
Omatoimikirjasto (itsepalvelukirjasto)
Omatoimikirjasto tarkoittaa sitä, että asukkaat pääsevät kirjastoon varsinaisten aukioloai-
kojen ulkopuolella ja voivat käyttää kirjastoa itsepalveluperiaatteella. Omatoimikirjastojen
määrä Suomessa kasvaa. Useimmat omatoimikirjastot eivät ole avoinna vuorokauden ympäri,
vaan esimerkiksi Turussa ne ovat käytössä pääkirjaston aukioloaikoina, jolloin apua on saata-
villa ainakin etänä. Mikään kirjasto ei ole avoinna öisin, pisin aukioaika on klo 6–22, ja vain
harva kirjasto on avoinna sunnuntaisin. Monen kirjaston ikärajana on 15 tai 18 vuotta. On
huomioitava, että kaikissa omatoimikirjastoissa on henkilökuntaa paikalla muutamana päivä-
nä viikossa, joten mitään suoraa säästöä henkilöstökuluissa ei ole.
Omatoimikirjasto on huomattava, noin 70 000 euron investointi. Investoinnissa on välttämä-
töntä huomioida seuraavat laitteistot:
RFID-tunnisteet koko Maalahden kunnankirjaston kokoelmaan eli runsaaseen 68 000
teokseen (etätunnistustekniikka, jotta asiakkaat voivat helposti huolehtia aineiston
lainauksesta ja palautuksesta)
RFID-lukijat kaikkiin kirjastoihin
Lainaus- ja palautusautomaatit omatoimikirjastoon
Varashälyttimet kaikkiin omatoimikirjaston oviin
Uudet koodilukko-ovet
Automaattinen valaistus
Videovalvonta
Vartiointiliike
Puhelin, jolla saa yhteyden toisessa kirjastossa paikalla olevaan henkilöstöön
Uuden laitteiston palvelusopimus
Suuria muutoksia lainausohjelmaan tai mahdollisesti uusi lainausohjelma (nykyinen
ohjelma ei tue RFID-tunnisteita eikä palautusautomaattia).
Omatoimikirjastoon siirtyminen vastaisi myös aluksi kahden kuukauden kokopäivätyötä.
Parasta olisi asteittainen siirtyminen itsenäiseen lainaukseen eli että aloitetaan lainausauto-
maattien käyttäminen nykyisinä aukioloaikoina, jolloin asiakkaat ja henkilöstö totutetaan uu-
teen tekniikkaan. RFID:n käyttöön siirtyminen on kuitenkin tehtävä varhaisessa vaiheessa.
13
Toimenpide-ehdotukset
VAIHTOEHTO 1
a) Molemmat koulut jatkavat toimintaansa nykyisen mallin mukaisesti. Kolinan koulu-
kiinteistö kunnostetaan kuntotarkastuksessa ilmi tulevien tarpeiden mukaisesti.
b) Vanha osa otetaan pois käytöstä ja suljetaan. Opetustoimintaa on vain uudessa osassa.
Uudessa osassa on yksi luokkahuone, ruokasali, keittiö ja liikuntasali. Uudessa osassa
olevat ongelmat ovat jäljellä, ja on ratkaistava, miten kiireellisesti ongelmat on korjat-
tava.
c) Parakit Kolinan koulun pihalle.
VAIHTOEHTO 2
Kolinan koulu siirtää toimintansa Övermalaxin kirjaston tiloihin Övermalax skolan yhteyteen.
Koululla on kolme omaa tilaa ja opettajainhuone, ja Övermalax skolan kanssa tehdään yhteis-
työtä kaikkien opetustilojen, ruokasalin ja koulun pihan osalta.
Kirjasto lakkautetaan tai siirretään toisiin tiloihin. Kolinan koulu on kaksiopettajainen, se tar-
vitsee kaksi luokkahuonetta, pienryhmähuoneen ja opettajainhuoneen. Kirjaston tila on sopi-
va tila luokkahuoneeksi ja sijaitsee muiden opetustilojen välittömässä läheisyydessä.
Toiminta siirretään a) pysyvästi tai b) kunnes Kolinan koulun kunnostusmahdollisuudet on
selvitetty ja oppilaspohja hyvällä tasolla.
Oppilaat
Lukuvuosi 2015-
2016
2016-
2017
2017-
2018
2018-
2019
2019-
2020
2020-
2021
Oppilasmäärä
Övermalax +
Kolina
103 136 139 136 141 148
Kuvio 3. Övermalax skolan ja Kolinan koulun yhteenlaskettu oppilasennuste 2015–2021.
Yhteenlaskettu oppilasmäärä vuosina 2015–2021 vaihtelee 103 ja 148 oppilaan välillä. Ope-
tustiloja tarvitaan yhteensä 10. Asioita, joihin ei voida vaikuttaa tai joita ei voida ennustaa,
ovat oppilaiden erityistarpeet tai vammat, jotka voivat edellyttää ryhmien jakamista. Syksyllä
14
2016 Övermalax skolassa aloittaa koulunkäyntinsä 43 uutta ekaluokkalaista, mikä lisää ope-
tustiloihin kohdistuvaa painetta vuosina 2016–2019. Alustavan suunnitelman mukaan ryhmä
jaetaan kolmeen luokkaan kolmena ensimmäisenä vuonna, ja oppilaiden aloittaessa neljän-
nen luokan muodostetaan kaksi ryhmää.
Esiopetus
Esiopetusta järjestetään yhdelle ryhmälle vahtimestarin asunnon tiloissa lukuvuonna 2015–
2016, muut ovat päiväkodissa. Syksystä 2016 alkaen esiopetus sijoitetaan Solhagenin päivä-
kotiin.
Keittiö
Övermalax skolan keittiössä valmistetaan tällä hetkellä noin 250 ruoka-annosta koululle ja
Solhagenin päiväkodille. Kahdenkymmenen lisäannoksen valmistaminen ei kuormita keittiötä
sen suuremmin. Keittiössä on koulutettua ja kokenutta henkilökuntaa, joka huolehtii siitä, että
lapset saavat terveellistä ruokaa. Keittiöhenkilökunta toimii myös luokkahuoneen ulkopuoli-
sena aikuisena kasvatusprosessissa.
Keittiöhenkilökunnan ja rehtorin on käytävä läpi ruokailua ja ruokailuvuoroja, jotta ne saadaan
optimoitua. Tilaa on, ja viereistä liikuntasalia voidaan käyttää ruokailemiseen.
Kustannuskatsaus, kiinteistöt:
Arvioidut Kolinan koulukiinteistön käyttökustannukset, jos koulu siirretään -10 000 €
Kiinteistön käyttökustannukset, jotka säästetään 51 700 €
Keittiö, palkat (vähemmän kuluja) 25 744 €
Övermalaxin kirjastotilojen muuttaminen -10 000 €
Keittiölaitteet (ei vain suomenkielisten oppilaiden vuoksi) -7 100 €
Kolinan koulun siirtäminen Övermalaxiin pienentää kiinteistö- ja keittiötoimintojen kustan-
nuksia. Lakkautetusta koulusta aiheutuvat käyttökustannukset voivat jäädä pois, jos koulu
myydään tai puretaan tai kiinteistölle löydetään jokin muu ratkaisu.
Keittiössä ei tarvita lisäresursseja nykyisellä oppilasmäärällä, lukuun ottamatta laitteistoa.
Siivousresursseja voidaan vähentää, jos Kolinan koulu toimii kirjaston tiloissa Kolinan
koulukiinteistön sijaan.
Opettajaresurssit määräytyvät oppilasmäärän perusteella.
15
Opetustilat
Kuviot 4–6. Övermalaxin kirjaston tilojen muuttaminen luokkahuoneiksi.
A)
B)
Opettajain-
huone
WC
WC
Opettajain-
huone
Aula/ryhmähuone
16
C)
Kirjaston nykyiset tilat voidaan muuttaa yksinkertaisesti opetustiloiksi. Tiloissa on WC, oma
sisäänkäynti ja aula ulkovaatteita varten. Kolinan koulun uudet tilat suunnitellaan tarkasti, ja
väliseinät rakennetaan tarkoituksenmukaisesti. Koska koulu saa käyttöönsä 3–4 suurta tilaa
(X), seiniin ei välttämättä tarvitse tehdä suurempia muutoksia. Lähinnä opettajainhuoneen
tilat on ratkaistava. Yksi vaihtoehto on seinän rakentaminen keittonurkkaukselle. Seinään tuli-
si ikkuna aulan puolelle. Lähistöllä on kaksi WC:tä. Koulukiinteistössä on tiloja, jotka voidaan
ottaa opetusmateriaalivarastoiksi. Kaikki tilat käydään läpi, ja jonkinlainen uudelleenkalustus
voi tulla ajankohtaiseksi. Yksi vaihtoehto on pienen luokkahuoneen muuttaminen opettajain-
huoneeksi.
Luokkahuoneiden lisäksi Övermalax skolassa on veistoluokka, piirustus-/tekstiilityöluokka,
liikuntasali, erityisopettajan tilat ja pienryhmähuone. Molemmat koulut voivat käyttää näitä
kaikkia. Lukujärjestyksellisesti kaikki voivat käyttää tiloja kätevästi. Koska oppilaat lopettavat
koulupäivänsä eri aikoihin, luokkahuoneita on käytettävissä lisää klo 12 jälkeen. Myös ylä-
koululla on vain yksi veistoluokka, tekstiilityöluokka ja liikuntasali. Ne ovat riittävät ja voidaan
helposti jakaa 12 perusryhmälle (250 oppilaalle) ja lukion liikuntatunneille.
Kun esimerkiksi Övermalax skolan neljäsluokkalaisilla on liikuntaa, Kolinan koulun oppilaat voi-
vat käyttää heidän luokkahuonettaan. Tiloista ja niiden jakamisesta ei synny ongelmaa.
Kirjasto
Lasten- ja
nuorten kirj.
Opettajain-
huone, aula,
ryhmähuone
luokkahuone
luokkahuone
17
Opettajat ja henkilöstö
Kolina Övermalax
3 luokanopettajaa 7 luokanopettajaa
1 esiopettaja (myös iltapäivätoim. ohj.) 1 keittäjä + keittiöapulainen
(Keittäjä) Siivooja
Siivooja, vähemmän tunteja
Kaksikielisen kunnan opetushallinto on järjestettävä erikseen kummallekin kieliryhmälle eli
kieliryhmillä on omat lautakunnat tai jaostot. Useammalla koululla voi olla yhteinen rehtori, ja
kunta voi itse päättää, yhdistetäänkö rehtorin tehtävä johonkin toiseen virkaan. Suomenkieli-
sen ja ruotsinkielisen koulun yhteisellä rehtorilla on oltava riittävä kielitaito, jotta hän voi hoi-
taa tehtävän kielilain edellyttämällä tavalla. Perusopetuksen rehtorilta edellytetään siten kou-
lun tai oppilaitoksen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Erinomaista taitoa osoit-
tava kielitutkinto on suoritettava.
Opettaja, jolla on erinomainen kielitaito molemmissa kielissä, voi opettaa sekä ruotsin- että
suomenkielisessä koulussa. Sekä Kolinan koulussa että Övermalax skolassa on opettajia, jotka
voivat tarvittaessa opettaa kielirajojen ylitse. Opettajayhteistyö ei vaikuttaisi negatiivisesti
opetukseen millään tavoin. Vuosiluokat 1–2 lopettavat koulupäivänsä viimeistään klo 13 joka
päivä, jolloin Kolinan tai Övermalaxin opettajat voivat opettaa toisessa koulussa klo 13–15.
Koulukuljetukset
Ruotsin- ja suomenkielisten oppilaiden kuljettamisesta samassa taksissa ei ole määräyksiä.
Kuljetuksia hankittaessa kunnan pitäisi laatukriteerinä vaatia, että kuljettaja pystyy kommuni-
koimaan lasten äidinkielellä.
Alustava katsaus Övermalaxin ja Kolinan oppilaiden yhteisistä ja erillisistä kuljetuksista sekä
arvioidut kuljetuskustannukset:
Suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppilaiden kuljetus Övermalaxiin erikseen:
3 776 euroa/viikko eli 143 490 euroa/vuosi
Suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppilaiden kuljetus Övermalaxiin yhdessä:
3 500 euroa/viikko eli 133 000 euroa/vuosi
Nykyiset kuljetuskustannukset Övermalaxiin ja Kolinaalle:
3 441 euroa/viikko eli 130 760 euroa/vuosi
Alustavien laskelmien mukaan kuljetuskustannuksissa ei ole suurempia eroja, ainoastaan sil-
loin, jos lapset kuljetetaan kielittäin eri takseissa Övermalaxiin.
18
Pedagogiikka
Samassa rakennuksessa nykyään toimivat koulut ovat hallinnollisesti erillisiä yksiköitä. Kyse ei
siis ole kaksikielisistä kouluista, sellaisia ruotsin- ja suomenkielisiä kouluja ei tällä hetkellä ole.
Suomessa on tällä hetkellä 35–45 tämänkaltaista ratkaisua eli yksikköä, jossa suomenkielinen
koulu on samassa rakennuksessa tai samalla tontilla kuin ruotsinkielinen koulu. Kun päiväkodit
lasketaan mukaan, luku on yli 100. Esimerkiksi Kulloossa ruotsinkielinen ja suomenkielinen
koulu jakavat pihan, ruokalan, käsityöluokan, kirjaston, musiikkiluokan ja kuvataiteen tilat.
Koulut syövät erikseen ruokalan koon takia. Koulut tekevät yhteistyötä, pitävät yhteisiä tee-
mapäiviä ja järjestävät esimerkiksi yhteiskuljetuksia urheilutapahtumiin. Iltapäivätoiminta on
yhteistä, ja sen järjestävät ruotsin- ja suomenkieliset vanhempainyhdistykset. Kulloossa opet-
tajat eivät työskentele molemmissa kouluissa kielirajan ylitse. Ruotsin- ja suomenkielinen kou-
luhallinto on tärkeää pitää erillään. Kaksikielinen opetus ei ole sovellettava malli, eikä myös-
kään lainsäädäntö tunne käsitettä kaksikielinen koulu. Övermalax skola ja Kolinan koulu ovat
tällä hetkellä kaksi hyvin toimivaa koulua. Ne noudattavat kunnan opetussuunnitelmaa ja osal-
listuvat ajankohtaisiin hankkeisiin, kuten esimerkiksi kerhotoimintaan ja KiVa Koulu -ohjel-
maan. Opetuksen laatu on vertailukelpoista, eikä mikään viittaa siihen, että pieni koulu olisi
huonompi kuin suuri tässä tapauksessa. Materiaalin ja laitteiston kannalta Övermalax skolan
digitaaliset apuvälineet ovat monipuolisemmat. Kolinan koulu tarvitsee uutta tekniikkaa, jotta
se voisi käyttää nykyaikaisia apuvälineitä samassa laajuudessa kuin kunnan muut koulut. Joka
tapauksessa on olemassa hyvät edellytykset yhteistyöhön opetuksessa, digitaalisissa apuväli-
neissä, kiusaamisen vastaisessa työssä, kerhoissa, teemapäivissä ja muissa hankkeissa.
Huoltajat
Tiedottaminen
Huoltajat on otettava mukaan selvitykseen, ja heitä on kuultava asiassa. Keskustelutilaisuus
koulun tulevaisuudesta on pidetty Kolinan koulussa tammikuussa. JW-Environment Consulting
Ab:n ja kunnan viranhaltijoiden on tiedotettava vanhemmille koulukiinteistön kunnosta ja siitä
aiheutuvista toimenpiteistä. Kurikkalaisten lasten huoltajilta on kysyttävä, jatkavat lapset kou-
lunkäyntiä Kolinan koulussa, jos koulu mahdollisesti siirtyy Övermalaxiin.
Kyselytutkimus
Kunnan suomen- ja kaksikielisille perheille on lähetetty kysely. Kyselylomakkeita lähetettiin
65, joista palautettiin 37. Kyselyn päätarkoituksena oli kartoittaa, mitä suomen- ja kaksikieliset
vanhemmat, joiden lapset ovat päivähoidossa ja koulussa, ajattelevat suomenkielisen koulun
sijainnista ja mahdollisesta sijainnista tulevaisuudessa. Kyselyssä kysyttiin koulukielen valintaa
ja toivottiin perusteluita valinnalle. 21 kaikkiaan 37 vastanneesta valitsi ruotsin koulukieleksi
lähinnä siksi, että Kolinan koulun katsottiin olevan syrjässä tai että ruotsi oli perheen vahvempi
kieli.
19
Kysyttäessä suomenkielisen koulun sijainnin vaikutuksesta ruotsinkielisen koulun valintaan
vastanneista 16 katsoi, että sillä ei ole merkitystä ja 13 katsoi, että sillä on merkitystä. 22 vas-
taajaa oli sitä mieltä, että koulun voisi sijoittaa muualle kuin Kolinaalle. 14 oli sitä mieltä, että
sen paikka on sen nykyisessä paikassa. Valinnan perustelut vaihtelivat: lapset esimerkiksi viih-
tyvät hyvin nykyisessä Kolinan koulussa tai että koulun koettiin sijaitsevan väärällä suunnalla,
jos vanhemmat käyvät töissä Vaasassa jne. (katso liite). Kyselystä käy kuitenkin selvästi ilmi,
että Kolinan koulussa nyt olevat lapset viihtyvät hyvin ja haluavat käydä siellä. Vanhemmat,
joiden lapset ovat vielä päivähoidossa, kokevat Kolinan koulun kaukaiseksi ja ovat valinneet
lapsilleen ruotsinkielisen koulun. On myös selvää, että kaksikieliset vanhemmat harkitsisivat
lapsilleen suomenkielistä koulua, jos se sijaitsisi Yttermalaxissa tai Övermalaxissa.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Mikään lainsäädäntö ei estä kaksikielistä iltapäivätoimintaa, ja sellainen ratkaisu voisi olla
mahdollinen Kolinan koululle ja Övermalax skolalle. Henkilökunnan on oltava kaksikielistä voi-
dakseen kommunikoida esteettä oppilaiden ja vanhempien kanssa. Toiminnalle on myös olta-
va riittävän tilavat tilat. Lukuvuonna 2015–2016 ei ole mitään mahdollisuutta iltapäivätoi-
minnan yhteistyöhön. Suomenkielinen iltapäivätoiminta tarvitsee omat tilat, koska ruotsinkie-
liseen ryhmään on ilmoittautunut 37 lasta. Kolinan koulun oppilaiden iltapäivätoiminta voi-
daan pitää toisessa luokkahuoneessa. Suomenkieliseen iltapäivätoimintaan on kuluvana luku-
vuonna osallistunut 1–3 lasta, joten ryhmän koko on siten enimmillään 7 lasta.
Kirjasto
Kirjasto muuttaa toiseen kiinteistöön tai muihin tiloihin. Kirjastotoiminnan jatkumiselle on
erilaisia vaihtoehtoja:
1. Vahtimestarin asunto, koulu. Lasten- ja nuorten kirjallisuus on etusijalla ja muusta kir-
jallisuudesta se, mikä mahtuu. Vahtimestarin asunnossa on oma sisäänkäynti, neljä
huonetta, keittiö ja WC. Asuntoa on muutettava esteettömäksi, koska asunnon sisällä
on portaita. Nyt tiloissa olevan iltapäivätoiminnan on löydettävät uudet tilat. Mutta
koska asunnossa syksyllä 2015 on 40 iltapäivätoiminnassa olevaa lasta ja esiopetus,
kirjaston siirtäminen sinne ei ole mikään käytännöllinen ratkaisu. Esiopetuksen tilojen
on oltava koululla yhteistyön ja koulun pihan takia.
2. Huoneisto, 3 huonetta ja keittiö, 77 m², Lekstuganin vieressä, tällä hetkellä vuokrattu.
20
3. Kirjasto jää nykyisiin tiloihinsa, mutta vain yhteen huoneeseen, vanhaan bussihalli-
osaan. Kirjaston kokoa pienennetään keskittyen lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Kir-
jasto saa oman sisäänkäynnin ja pääsyn WC:hen ja keittiöön. Muutto on todennä-
köisempi, ja toiminta voi jatkua suhteellisen häiriöttä jo elokuussa.
Lukuvuosi 2016–2017 ja siitä eteenpäin
Ennusteen mukaan Övermalax skolassa on 43 lasta ensimmäisellä luokalla syksyllä 2016. Oppi-
lasmäärästä muodostetaan kolme perusryhmää vuosiluokalle 1. Koulunkäynnin aloittamisen
lykkääminen, perheiden muuttaminen ja muut asiat vaikuttavat luonnollisesti oppilasmäärään
ja ryhmäjakoon. Jos ryhmän koko on 40 tai sen alle, muodostetaan vain kaksi perusryhmää.
Kaikkien perusryhmien tilakysymyksen, Kolinan koulu mukaan lukien, ratkaisemiseksi tarvi-
taan jonkinlainen uudelleenjärjestely syksyllä 2016:
- Iltapäivätoiminnan ja kouluterveydenhoitajan käyttämä vahtimestarin asunto luovu-
tetaan koulun käyttöön. Yhdestä huoneesta tulee vuosiluokan 6 (10 oppilasta) luokka-
huone ja yhdestä huoneesta vuosiluokan 1 (noin 13 oppilasta, yksi ryhmä) luokkahuo-
ne. Iltapäivätoiminta voi edelleen toimia tiloissa klo 13 jälkeen tai vaihtoehtoisesti
muuttaa kokonaan muihin tiloihin koulun ulkopuolelle.
- Tilakysymys on kaikkein akuutein klo 9–13, joten vaaditaan tarkkaa suunnittelua, jotta
kaikille on tilaa. Joka tapauksessa kaikilla luokilla on oltava kotiluokka.
- Tekstiilityö-/piirustusluokasta tulee luokkahuone.
VAIHTOEHTO 3
Aktian tilat / Övermalaxin uimahallikiinteistö / Veljekset Hemming
Veljekset Hemming Oy on tarjonnut tilojaan nykyisestä Aktian kiinteistöstä. Kyseessä on yksi
suurehko huone pankkikiinteistöstä ja kaksi erikokoista tilaa uimahallikiinteistöstä. Tilat voi-
taisiin yksinkertaisesti muuttaa kahdeksi luokkahuoneeksi ja yhdeksi opettajainhuoneek-
si/ryhmähuoneeksi. Kiinteistössä on useita sisäänkäyntejä, pysäköintitilaa ja sopiva piha-alue.
Oppilailla olisi liikuntaa ja teknistä työtä Övermalax skolassa, jossa he myös söisivät tai vaihto-
ehtoisesti he saisivat oman jakelukeittiön.
- Uimahallikiinteistön vuokra on 12 000 euroa/vuosi, arvonlisävero 0 %
- Leikkivälineet koulun pihalle, 5 000–10 000 euroa
- Kiinteistö vuokrataan kolmeksi vuodeksi siksi aikaa, kun suunnitellaan ja tehdään pää-
tös Kolinan koulun pysyvästä toimintapaikasta
- Kiinteistössä on jakelukeittiö, keittiöapulaisen palkkaus noin 20 000 euroa/vuosi
- Väliseinän rakentaminen tiloihin, 3 000–5 000 euroa
- Muut mahdolliset toimenpiteet kiinteistössä tai sen ulkopuolella, esimerkiksi aita.
21
VAIHTOEHTO 4
Kolinan koulun oppilaat siirtyvät Tuovilan kouluun Mustasaareen. Kustannuksia aiheutuu kul-
jetuksista ja kotikuntakorvauksista. Tuovilan koulua on laajennettu ja kunnostettu 7.11.2013–
25.5.2015. Koulu on uusi, suuri ja tilava, ja sen on Mustasaaren sivistystoimiston mukaan mah-
dollista ottaa vastaa enemmän oppilaita. Tänä syksynä Mustasaari voi tarjota vain muutaman
paikan maalahtelaisille oppilaille. Lukuvuonna 2016–2017 oppilaita voidaan ottaa huomat-
tavasti enemmän.
Oppilaiden sijoittaminen Tuovilan kouluun on mahdollista jossain määrin siksi aikaa, että Maa-
lahden kunta on tehnyt päätöksen suomenkielisen koulun kiinteistöstä ja toiminnan jatkami-
sesta.
Yhteenveto
Tehtävän alussa päätavoitteena oli selvittää mahdollisuutta sijoittaa Kolinan koulu samaan
kiinteistöön Övermalax skolan kanssa. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa todettiin, että
Kolinan koulukiinteistölle on tehtävä kuntotarkastus ennen kuin työryhmä ottaa kantaa kou-
lun siirtämiseen. Kuntotarkastuksen tulokset esiteltiin 4.6.2015, jolloin kiinteistön kunnon voi-
tiin todeta olevan oletettua huonompi. Terveysviranomaiset ovat asettaneet vanhan osan
käyttökieltoon, eikä kenenkään pidä oleskella uudessa osassa, ennen kuin ongelmat on selvi-
tetty perusteellisemmin ja korjattu. Aikataulu on tiukka, ja sopiva kiinteistö tai sopivat tilat
Kolinan koululle on löydettävä ennen kuin syyslukukausi alkaa 11.8.2015. On toteutettu.
Vaihtoehtoa 2 ja Kolinan koulun sijoittamista Övermalaxin kirjaston tiloihin koulun yhteyteen
pidetään soveltuvimpana ratkaisuna, ja koulu voi toimia siellä siihen asti, että päätös Kolinan
koulun kunnostamisesta tai pysyvästä sijoituspaikasta on selvitetty. Övermalax skolassa on
kaikki koulun tarvitsemat tilat, ja koulut voivat tehdä yhteistyötä tilojen (vaihtoehto C), lait-
teiden ja mahdollisten hankkeiden suhteen. Kirjasto jatkaa toimintaansa yhdessä nykyisistä
tiloistaan ja keskittyy lähinnä lasten- ja nuortenkirjallisuuteen.
22
Liitteet/linkit:
Työryhmän kokousten pöytäkirjat
Kuntotarkastus, JW-Environment Consulting Ab
Vanhempaintoimikunnan kirjelmä 24.4.2015
Kyselyn tulokset, luonnos
Finsk och svensk skola i samma byggnad, (språk)rapport från Åbo akademi/PF :
http://www.abo.fi/fakultet/media/27445/okadsprakligmedvetenhetbademerochmindrefinsk
a.pdf