Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 2 • 2011

Polttopisteessä istuminen

Kulttuuri kohtaa liikunnan

SuomiMiehet liikkeellä

2

Elinvoimaa eläkevuosiin!

� Pääkirjoitus: Olosuhteisiin panostamalla lisää arki- ja lähiliikuntaa

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Rekkakiertueella otettiin SuomiMiehestä mittaa

9 Pihtiputaalla ladattiin elinvoimaa eläkevuosiin

12 avarakatseinen generalisti

14 Stadin kundi kondikseen- ja Liikkeelle -hankkeet mahdollistavat liikunnan ja ohjauksen monelle helsinkiläiselle

16 Älä istu, istu vaan!

18 Ympäristö liikuttaa: Lisää päivittäisiä askeleita ja pyörällä polkaisuja

20 KKi-Katselmus 2012

22 Karppausta, superfoodia vai kilo voita?

25 Tavallisista keski-ikäisistä tehtiin Turussa tähtiä

28 Remppa-raktori huristeli imatralla

�0 aikuisliikunnan asialla

�2 Liikkujan apteekki levittäytyy

�4 Motions Gnistan

�6 KKi-ristikko

�7 SLU-alueiden terveysliikuntaverkosto

�8 KKi-materiaalit

Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Viitaniementie 15a, 40720 Jyväskylä. Toimituskunta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen, Elina Tarkiainen, Liisamaria Kinnunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Anna Suutari ja Niina Valkama. Vastaava toimittaja Katri Väisänen, puh. 050 441 3692, katri.vaisanen@likes.fi . Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen kuva Kari Vainio. Paino PunaMusta Oy. 16. vuosikerta ISSN 1239-1689.

Kipinät 2 • 2011

KKi-toimistolaiset ylärivissä vasemmalta Katri Väisänen, Jyrki Komulainen ja Sari Kivimäki. alarivissä vasemmalta Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, anna Suutari, Elina Tarkiainen ja niina Valkama.

Kunnon Laivalla keskusteltiin painonhallinnasta ja ruokailutrendeistä.

Lisää päivittäistä liikuntaa.

9

22

18

�

Olosuhteisiin panostamallalisää arki- ja lähiliikuntaaArkiliikunnAn vAlinnoissA lähiympäristön olosuhteillA on suuri merkitys. Lapsille tärkeässä asemassa ovat kodin, päiväkotien ja koulujen välittömässä läheisyydessä olevat liikunta-mahdollisuudet. Asuinympäristön tarjoamat sujuvat, viihtyisät ja turvalliset kävely- ja pyöräilyreitit edesauttavat aikuisten arkiliikkumismuodon valintaa. Ikääntyneillä lähipal-velujen saavutettavuus, esteettömyys sekä turvallisuus mahdollistavat itsenäisen liikkumi-sen arjessa. Luonnon läheisyys ja lähivirkistysalueet ovat tärkeitä elämänkaaren kaikissa vaiheissa.

Arkinen liikkumisympäristömme muokkautuu kaavoituksella, yhdyskuntasuunnit-telulla, liikenneratkaisuilla sekä luonnon läheisyydellä. Valtionhallinnossa ympäristömi-nisteriö vastaa kaavoituksesta sekä valtion retkeilyalueista ja ulkoilureiteistä, liikenne- ja viestintäministeriö kävelyn ja pyöräilyn kehittämisestä liikennemuotoina, opetus- ja kulttuuriministeriö lähiliikuntapaikoista. Metsähallituksen vastuulla ovat virkistyskäytön palvelut, rakenteet ja opastus valtion mailla. Toimia ohjaavat lakien lisäksi valtioneuvoston periaatepäätökset sekä hallituskauden mittainen hallitusohjelma. Valtion budjetti määrit-tää toimille raamit. Lähiympäristön olosuhteiden kokonaisuus on ratkaiseva kansalaisten aktiiviseen elämäntapaan kannustamisessa. Tämä edellyttää tiivistä poikkihallinnollista yhteistyötä, niin valtionhallinnossa, alueellisesti kuin eritoten kunnissa, jotka vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan.

Olosuhdeasioista vastaavien ministeriöiden sekä eri asiantuntijatahojen muodostama terveyttä edistävän liikunnan (TELI) -olosuhderyhmä edistää kansallisella tasolla liikun-nallista elämäntapaa tukevaa yhdyskuntasuunnittelua, pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita, lähiliikuntapaikkoja sekä lähiviherympäristöjä. Poikkihallinnollisuuden edistäminen on tärkeä osa olosuhdetyötä. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman olosuhderyhmä kasvoi kymme-nen vuotta sitten TELI-olosuhderyhmäksi, joka on työstänyt valtioneuvoston periaatepää-töksiä terveellisiin liikkumistapoihin kannustavan arkiympäristön osalta. KKI-ohjelmalla on olosuhderyhmässä koordinoiva rooli. TELI-olosuhderyhmän toiminta-ajatuksena on edistää liikuntaa suosivien yhdyskuntarakenteiden ja arkiympäristöjen syntyä, kehittämistä ja saavutettavuutta ja näin luoda edellytyksiä kansalaisten terveysliikunnalle.

Kunnissa asukkaiden arkiympäristön olosuhteisiin vaikutetaan monen eri sektorin toimesta. Poikkihallinnollisella yhteistyöllä voidaan olosuhteita kehittää entistä paremmin kuntalaisten aktiivisiin liikuntavalintoihin suuntaaviksi. Toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveystoimen sekä kolmannen sektorin mukanaolo on tärkeä. Heillä on asiantuntemusta olosuhteiden muokkaamisessa kohderyhmän tarpeisiin. Kansalaisnäkökulman huomioon ottaminen on myös hyvä edistysaskel olosuhteiden kehittämisessä. Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa -julkaisu (Sosiaali- ja terveysministeriö, Esitteitä 2010:3) on hyvä työväline kunnan luottamusmies-, virkamies- sekä keskeisten toimialojen johdolle liikun-taa suosivien olosuhteiden ja toimintojen edistämisessä. Hyvinvoivassa kunnassa arki- ja lähiliikunnan olosuhteet mahdollistavat arjen valintojen kautta liikunnallisen elämäntavan.

Risto JärveläRakennusneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö

TELI-olosuhderyhmän puheenjohtaja

�

Kuva nina dOdd

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

Suomalaisten työikäisten kestävyyskuntoK Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ja AinoActive Oy ovat selvittäneet suomalaisten työikäisten kestävyyskuntoa. Kestä-vyyskunto, kehonkoostumus ja verenpaine mitattiin vuosina 2006–2009 yli 12 600 työssä käyvältä 25–64-vuotiaalta. Nykytilanteen lisäksi raportissa kuvataan ennusteita kestävyyskunnon kehittymisestä seu-raavien 25 vuoden aikana.

Tämän hetken tilanne näyttää koko työikäistä väestöä tarkastellen vielä suhteellisen hyvältä. Alle 40-vuotiaissa miehissä ja naisissa heik-kokuntoisia on viitearvojen perusteella odotettua enemmän, kun taas yli 40-vuotiaista odotettua useampi on hyvässä kunnossa.

Tulokset antavat aiheen huolestua suomalaisten kestävyyskunnos-ta, terveydestä ja työkyvystä tulevaisuudessa. Erityinen huolenaihe kyt-keytyy nuorten työikäisten miesten tilanteeseen.

JulkaisuHeiskanen J., Kärkkäinen o-P., Hakonen H., lindholm H., eklund J., tammelin t. & Havas e. Suomalaisten työikäisten kestävyyskunto. nykyhetken tilanne ja ennusteita. liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja �47. Jyväskylä �011: liKeS-tutkimuskeskus.

K Vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden tunteita kuin liikuntaa harrastavat, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Maarit Valtosen väitöstutkimus. Aiempien tut-kimusten mukaan toivottomuus eli vä-häiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä kohtaan lisää sydän- ja verisuo-nisairauksien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontaa elämänlaatua. Valtosen tut-kimus osoitti, että toivottomuus on vahvasti yhteydessä myös metaboliseen oireyhtymään.

Valtosen tutkimuksen mukaan säännöl-lisesti liikuntaa harrastavat miehet ko-kevat vähemmän toivottomuutta itsensä ja tulevaisuutensa suhteen riippumatta muista masennusoireista. Liikunnan harrastaminen näyttäisi myös suojaavan toivottomuuden tunteilta seurannan ai-kana.

JulkaisuValtonen m. K. Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical activity and the metabolic Syndrome. a Population-based Cohort Study in men. Publication of the university of eastern Finland. Dissertations in Health Sciences. number 7�.

Väitös:

Miesten toivottomuuden tunteilla yhteys vähäiseen liikuntaan

�

SuomalaiSten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010K UKK-instituutin kokoamassa katsauksessa kuvataan suomalaisten liikkumisen määrää ja riittävyyttä elämän-kaaren aikana. Katsaus osoittaa työikäisistä vain runsaan kymmenesosan liikkuvan terveysliikunnan suositusten mukaisesti. Eläkeikää lähestyvistä suositukset täyttää enää vain muutama prosentti ikäryhmästä.

Kyselyjen mukaan noin puolet työikäisistä harrastaa suositusten mukaisen määrän kestävyysliikuntaa, mutta vain joka kymmenes harjoittaa myös lihaskuntoaan riittä-västi. Työurien pidentämisestä toivottua tuottavuuden nousua ei välttämättä saavuteta, koska eläkeikää lähestyvi-en suomalaisten toimintakykyä heikentävät tuki- ja liikun-taelimistön sairaudet lisääntyvät entisestään lähivuosina. Nämä sairaudet aiheuttavat jo nyt eniten työstä poissaolo-ja ja ovat toiseksi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Julkaisu Husu P., Paronen o., Suni J. & Vasankari t. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto �010. terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja �011:1�.Saatavilla sähköisenä osoitteessa www.minedu.fi/oPm/Julkaisut

K Jyväskylän yliopiston liikuntalääketie-teen väitöskirjassa Leisure-time physical activity, weight gain and health - A prospective follow-up in twins (Vapaa-ajan liikunta, painonnousu ja terveys – yli 20 vuoden seurantatutkimus kakso-silla) terveystieteiden maisteri Katja Waller tutki liikunnallisen aktiivisuu-den merkitystä kroonisten ja metaboli-sen oireyhtymän sairauksien puhkeami-seen sekä ennenaikaisiin kuolemiin huomioiden geneettisten tekijöiden ja lapsuuden kasvuolosuhteiden vaikutuk-set.

Tutkimus perustuu Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen yhteistyössä teke-mään kaksostutkimukseen, jossa tutkit-tavia seurattiin 28 vuoden ajan. Waller tutki kaksospareja, jotka erosivat toisis-taan liikunta-aktiivisuuden suhteen. Tu-lokset osoittivat, että vapaa-ajan liikun-ta ehkäisee tyypin 2 diabeteksen puh-keamista myös silloin, kun perimän ja alkutilanteen painon vaikutukset on huomioitu. Kun liikunnallisesti ei-aktii-visia kaksosia verrattiin heidän liikun-

nallisesti aktiivisiin sisaruk-siinsa, todettiin, että jo vä-häinen aktiivisuus puolitti riskin sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Noin puoli tuntia rei-pasta kävelyä joka toinen päivä tai muuta kohtalai-sesti kuormittavaa liikun-taa ennaltaehkäisi tyypin 2 diabetesta tai ainakin hi-dasti sen puhkeamista.

Pitkäaikainen liikunta-ak-tiivisuus aikuisiässä näkyi myös keskimäärin 8 senttimetriä pie-nempänä vyötärönympäryksenä ver-rattuna ei-aktiivisiin kaksosiin. Liikun-nallisesti aktiivisilla kaksosilla oli vä-hemmän korkeaa verenpainetta, vähem-män tarvetta psyykenlääkkeille tai sai-raalahoidolle sekä pienempi riski kuolla ennenaikaisesti. He olivat haastattelujen perusteella ei-aktiivisia tyytyväisempiä elämäänsä. Liikunnallinen aktiivisuus lisäsi kuitenkin liikunnan myötä tulevia urheiluvammoja.

Väitös:

Vähäinenkin liikunta puolittaa aikuistyypin diabetesriskin

Julkaisu Waller, K. leisure-time physical activity, weight gain and health - a prospective follow-up in twins. Jyväskylä Studies in Sport, Physical education, and Health, numero 17�, 88 s., Jyväskylä �011

66

SuomiMies seikkailee -tapah-tumien keskiössä oli testirek-ka, jonka lähes 100-neliöisiin sisätiloihin oli rakennettu testiasema. Rekassa miehille

oli tarjolla maksuttomat SuomiMiehen kuntotestit, joilla kunnon eri osa-alueet testattiin helposti, hikoilematta ja hen-gästymättä. Testeillä selvitettiin Suomi-Miesten puristusvoima, kehonkoostu-mus ja kestävyyskunto.

Jokainen testattava sai testituloksista itselleen kuntoyhteenvedon. Siihen oli koottu testitulosten tärkeimmät arvot ja niiden perusteella laskettiin henkilö-kohtainen kuntoindeksi. Kenenkään ei tarvinnut jäädä yksinään pohtimaan tu-loksiaan, vaan niiden tulkintaan sai opastusta yhteisissä palautetuokioissa.

toiminnantäyteisiä tapahtumia turuilla ja toreilla19 eri paikkakunnalla SuomiMies-ta-pahtumassa oli testirekan lisäksi tarjolla runsaasti muutakin toimintaa. Niin val-takunnalliset yhteistyökumppanit kuin paikallisetkin toimijat esittelivät tapah-tumissa toimintaansa ja tarjosivat erilai-sia mittauksia ja testejä.

Diabetesliiton teltalla selvitettiin tyypin 2 diabeteksen riskipisteet, Hengi-tysliitto Heli mittasi keuhkojen kunnon ja Reumaliiton TULE-huoltamolla tes-tattiin SuomiMiesten liikkuvuus. Useis-sa tapahtumissa oli lisäksi mahdollisuus verenpaineen ja verensokerin mittautta-miseen. Myös ravitsemusasioissa tarjot-tiin neuvontaa. Esimerkiksi Sydänliiton Sydänmerkki-näyttelystä sai vinkkejä paremmista valinnoista.

Paikalliset urheiluseurat ja kaupun-

kien liikuntapalvelut olivat edustettuina useissa tapahtumissa. Kävijät pääsivät kokeilemaan eri liikuntalajeja sekä tu-tustumaan liikuntavälineisiin ja -tekno-logiaan. Lajeista esillä olivat muun mu-assa skike-maastorullaluistelu, geokät-köily, sauvakävely, suunnistus ja kahva-kuula. Päästiinpä joillakin paikkakun-nilla kokeilemaan myös esimerkiksi ten-nistä, laser-ammuntaa ja jopa kalliolta laskeutumista!

Testattujen määrä kaupunkitapahtu-missa vaihteli vajaasta neljästäsadasta aina reilusti yli kuuteensataan. Kiertu-een aikana testiennätyslukemat pistet-tiin uusiksi useaan otteeseen. Lopulta voiton vei kiertueen päätöstapahtuma Turussa, jossa päivän aikana tehtiin yh-teensä 669 testiä.

eväitä terveisiin elintapoihin myös huoltoasemiltaKaupunkipaikkakunnilla järjestettyjen tapahtumien välipäivinä – tiistaisin ja torstaisin – testirekka parkkeerattiin lii-kenteen solmukohtiin huoltoasemille. Huoltoasemapysähdyksien aikana Suo-miMiehen kuntotestit tarjottiin niin ammattiautoilijoille kuin huoltoaseman muillekin asiakkaille. Ilahduttavan pal-jon huoltoasemien testitapahtumissa kävi myös paikkakuntalaisia miehiä, jotka saapuivat paikan päälle testien houkuttelemina. Ennätysmäärä huolto-asemalla testattuja vieraili Kempeleessä Shell Zeppeliinin tapahtumassa, jossa tehtiin yhteensä 216 testiä.

Huoltoasematapahtumat järjestet-tiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen

KKi-ohjelman ja sen lukuisten kumppanien yhteinen voimain-

ponnistus, Suomimies seikkailee -rekkakiertue kiersi touko- ja

syyskuussa ympäri Suomenmaata kannustaen suomalaisia miehiä

liikkeelle. Suomimies-rekka poikkesi kaikkiaan �0 paikkakunnalla

tarjoten kuntotestit yhteensä 11 �71 henkilölle. testatuista miehiä

oli 10 100. Kuntotestien lisäksi miehet saivat tapahtumista runsaasti

muitakin eväitä elämäntapojensa kohentamiseen.

teksti anna SuutariKuvat KKi-oHJelma, miKKo KäKelä

7

7

>>

rekkakiertueella otettiin SuomiMiehestä mittaa

7

88

>>Virkeänä ratissa -hankkeen kanssa. Hanke edistää ammattikuljettajien työ-vireyttä ja työkykyä kiinnittämällä huo-miota terveelliseen työaikaiseen ruokai-luun. Huoltoasemien tapahtumissa am-mattikuljettajat saivat vinkkejä terveelli-seen eväsruokailuun Virkeänä ratissa -hankkeen ravitsemusasiantuntijoilta.

Yhteistyötä suomalaisten miesten hyväksiRekkakiertue oli osa SuomiMies seik-kailee -kampanjaa, jonka tavoitteena on kannustaa suomalaisia miehiä terveelli-sen ja liikunnallisen elämäntavan pariin. Kiertueella haluttiin herätellä miehiä pohtimaan arjen valintojaan. Monet miehet liikkuvat terveytensä kannalta riittämättömästi ja ruokailutottumuk-sissakin on parantamisen varaa. Suomi-Mies-rekkakiertueen sanoma miehille oli, että jo pienillä muutoksilla on mah-dollista saada aikaan pysyviä muutoksia: hyvää oloa, kaventunutta vyötärönseu-tua, parempaa kuntoa ja terveitä elin-vuosia. Koko elämää ei tarvitse pistää kerralla remonttiin!

SuomiMies seikkailee -kampanjan pääyhteistyökumppani on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera. Suomen Lii-kunta ja Urheilu ry:n aluejärjestöt ja kaupungit vastasivat rekkakiertuetapah-tumien käytännön järjestelyistä paikalli-sesti. Aluejärjestöillä on muutenkin ol-lut keskeinen rooli koko kampanjassa. SuomiMiehen seikkailuissa on ollut mukana runsaslukuinen joukko myös muita yhteistyökumppaneita, jotka kaikki ovat tuoneet oman arvokkaan panoksensa kampanjaan. i

10 000 testin raja rikki raumalla

Porilaisella tero Mäkisellä (kuvassa vasemmalla) oli kunnia olla kymme-nestuhannes testattu Suomimies seikkailee -rekkakiertueella. mäkinen saapui Suomimiehen kuntotesteihin rauman aBC Kortelalle. Hän oli kuullut testimahdollisuudesta kaveriltaan jo edellisenä päivänä, muttei muilta kiireiltään ehtinyt käydä Porin tapahtumassa. mies päätti kuitenkin korjata tilanteen seuraavana päivänä pistäytyessään työmatkalla rauman suunnalla. Kuntoutusalalla työskentelevää mäkistä testeihin houkutteli erityisesti mahdollisuus mittauttaa sisäelinten ympärille kertyneen viske-raalirasvan määrä.

Suomimies-kiertueporukka muisti kymppitonnin rajapyykin kohdalle osunutta mäkistä Suomimies-tuotteilla. Hän oli iloisesti yllättynyt, joskin hieman hämmentynyt saamastaan huomiosta. Paikallisen länsi-Suomi-lehden toimittaja sattui sopivasti paikalle samaan aikaan mäkisen kanssa ja pääsi myös jututtamaan miestä.

Turussa tehtiin päivän aikana yhteensä 669 testiä.

�

elinvoimaa eläkevuosiin -messut täyttivät syys-

kuun ensimmäisenä päivänä Pihtipudassalin

iloisella tunnelmalla. tapahtuma keräsi saman

katon alle yli kolmekymmentä näytteilleasettajaa

sekä kolme ja puoli sataa innokasta osallistujaa.

esimerkillisesti järjestetyn tapahtuman takana oli

aktiivinen kunta ja sujuva yhteistyö paikallisten

toimijoiden kanssa.

Työelämästä poistuvien määrän huippu saavutetaan vuonna 2012, jolloin noin 70 000 suomalaista

siirtyy eläkkeelle. Kunnossa kaiken ikää -ohjelman yhtenä kohderyhmänä ovat-kin eläkeiän kynnyksellä olevat ja sen juuri ylittäneet kansalaiset.

Kuntien toivotaan tarttuvan yhteis-työssä paikallisten toimijoiden kanssa eläkeikäisten kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Kohderyhmän tavoitta-miseksi on luotu sovellettava tapahtu-mamalli, Elinvoimaa eläkevuosiin, jo-hon Pihtiputaalla tartuttiin innolla.

– Etsin kesällä järjestettyihin vuosit-taisiin senioriolympialaisiin ohjelmaa. Selvisi, että kyseessä on useamman tun-nin mittainen tapahtuma, joka ei olisi sopinut olympialaisten ohjelmaan, mes-sujen puuhanainen fysioterapeutti Sari Tuohimetsä kertoo.

Pihtiputaalla oli ollut pidemmän ai-kaa ajatuksena suuremman tapahtu-man järjestäminen, joten olympialais-ohjelman sijaan alettiinkin suunnitella Elinvoimaa eläkevuosiin -messujen jär-jestämistä syksylle 2011.

Pihtiputaalla ladattiin

elinvoimaa eläkevuosiin

esiintyjien ja yleisön hymyt olivat herkässä elinvoimaa eläkevuosiin -messuilla.

teksti noora moilanen • Kuvat BJarKe Strøm

>>

10

Yhteistyöstä voimaaTapahtuman käytännön järjestelyt aloi-tettiin Pihtiputaan kunnan päivätoi-minnan, fysioterapian ja liikuntatoimen yhteistyönä.

– Järjestelyt aloitettiin viiden hengen porukalla. Myöhemmin mukaan tuli muita toimijoita, kuten Pihtiputaan seurakunnan diakoni ja paikallinen mainostoimisto. Lisäksi työterveyshuol-to tiedotti tapahtumasta työpaikoille, Tuohimetsä kertoo.

KKI-ohjelman tarjoama hyvä tapah-tumamalli helpotti Tuohimetsän mu-kaan huomattavasti messujen järjestä-mistä. Näytteilleasettajia kutsuttiin laa-jasti paikallisista toimijoista. Lopulta kasaan saatiin huikeat yli kolmekym-mentä toimijaa järjestöistä, yrityksistä ja julkiselta sektorilta.

– Oli hienoa saada niin monelta ta-holta ihmisiä mukaan. Meillekin päin soitettiin ja sanottiin, että kun teillä on tällainen tapahtuma ja ne ja ne ovat tu-lossa, ottakaa meidätkin mukaan, Tuo-himetsä nauraa.

kunnan tuella suuri merkitysTapahtuman järjestäminen vaatii pa-nostusta ja aikaa, ja eri tahojen mukaan saamisessa on omat haasteensa. Tuohi-metsän mukaan kaikkein tärkeintä on saada kunta ja päättäjät tapahtuman taakse, koska kustannuksia tulee väistä-mättä.

– Pihtiputaan kunnalle iso kiitos sii-tä, että täällä on kyllä oltu aivan täysin tapahtuman järjestämisen takana. Saim-me käyttää messuihin työaikaa ja rahaa, eikä missään vaiheessa lyöty kapuloita rattaisiin. Ilman kunnan tukea tapahtu-man järjestäminen olisi ollut mahdo-tonta.

Kunnan panos näkyi muun muassa ilmaisina tiloina ja tapahtuman markki-noinnissa. Messuja mainostettiin Keski-suomalaisessa, Järviradiossa ja paikallis-lehdissä sekä lähikuntien yrittäjien il-maislehdessä. Lisäksi paikallinen mai-nostoimisto laati julisteet ja mainosleh-tiset, joita jaettiin Kinnulaan, Viitasaa-relle ja Pihtiputaalle.

Tapahtumaan järjestettiin lähiseu-dulta yhteiskuljetuksia, joista vastasivat Kinnulan kunta, Viitaseudun Hengitys-yhdistys ja pihtiputaalainen taksiyrittä-jä. Kahvitarjoilun osallistujille hoitivat yhteistyössä Pihtiputaan, Kinnulan ja Viitasaaren seurakunnat. Lisäksi mes-suilla järjestettiin arpajaiset, joiden tuotto käytetään tulevien tapahtumien järjestämiseen.

työnteko ja positiivisuus palkittiinTapahtuman järjestämisessä on paljon huomioitavaa, kuten työnjako, asian-tuntijapuheenvuorojen pohtiminen, ää-nentoiston hoitaminen laitteineen ja tiedottamisen suunnitteleminen.

– Emme olleet aiemmin järjestäneet

Sykettä laulaen ja liikkuen -ryhmä vetää yleisön laulaen liikkumaan. ryhmää tähdittää laulaja Pirkko mannola, haitarissa Pekka Pentikäinen, jumpan vetää kenttäpäällikkö Sari Kivimäki ja liikunnan merkityksestä muistuttaa kehittämispäällikkö liisamaria Kinnunen (vas.).

näin suurta tapahtumaa, joten emme osanneet ajatella, miten paljon hommaa tällaisen kasaan saamisessa on, Tuohi-metsä paljastaa.

Työyhteisössä oli koko järjestelyjen ajan pienestä kiireestä huolimatta myönteinen ilmapiiri.

– En usko, että kenellekään tuli ah-distusta, vaikka töitä tehtiin pienellä po-rukalla. Loppua kohti alkoi oikeastaan vasta huolestuttaa, ovatko kaikki asiat nyt kunnossa ja käytännön järjestelyt hoidettu, Tuohimetsä kertoo.

Palaute tapahtumasta oli todella po-sitiivista, ja vastaavanlaisia tapahtumia on toivottu lisää. Tuohimetsä kertoo messujen olleen yksi hänen oman uran-sa kohokohdista. Erityisesti tunteita he-rätti Sykettä laulaen ja liikkuen -osio, johon messut huipentuivat.

– Oli hienoa nähdä, miten ihmiset lähtivät mukaan ja miten innolla kaikki osallistuivat itse tapahtumassa. Kylmät väreet menivät siinä vaiheessa, kun ryh-mä aloitti ja kaikki lähtivät marssimaan yhtä aikaa. Salissa oli aivan valtava tö-minä, Tuohimetsä iloitsee.

energia virtasi illan päätteeksiKKI-ohjelma tarjoaa Elinvoimaa eläke-vuosiin -tapahtumien Sykettä laulaen ja liikkuen -osuuden, jonka tähtenä on iki-nuori näyttelijä ja laulaja Pirkko Man-nola. Tunnin mittaisessa ohjelmanume-rossa kaikki jumppaavat yhdessä laulaen.

>>

11

Ryhmä muistuttaa, että eläkeiässä liikunta pitää kehon kunnossa ja mielen virkeänä. Valovoimaisen Mannolan avulla saadaan usein houkuteltua pai-kalle sellaisiakin, joita liikunta ei välttä-mättä muuten innosta.

Mannola on erinomainen esimerkki siitä, miten liikunta ja positiivinen elä-mänasenne pitävät nuorena vielä yli 70-vuotiaanakin. Ryhmän energinen ja po-sitiivinen esiintyminen Pihtipudassalis-sa sai jokaisen kynnelle kykenevän jalan nousemaan tutun musiikin tahdissa. Ryhmästä näki, että energia salissa vir-tasi molempiin suuntiin.

– Te ette tiedä, miten paljon minä saan teiltä, Mannola kiitti yleisöä. i

lisätietoja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Kehittämispäällikkö liisamaria Kinnunen Puh. 0�0 �66 116�liisamaria.kinnunen@likes.fi

ohjelmatorstai 1.9.2011

16.00 alpo Kokkonen, kunnan liikuntasihteeri, tervetuliaissanat 16.10 Harri Back, depressiohoitaja, Kuuntele itseäsi – tunnista tunteesi 16.4� näyttelyyn tutustuminen 17.00 milja ojala, ravitsemussuunnittelija, Keski-Suomen sairaanhoito- piiri, Hyvällä ravitsemuksella laatua elämään 17.�0 Kahvit ja näyttelyyn tutustuminen 18.00 Sykettä laulaen ja liikkuen 1�.1� Päätössanat ja arvonta

näytteilleasettajat• aiKu+Diabeteshoitaja • Hammashoitaja Pihtipudas • eHKo + naisvoimistelijat • Kansalaisopisto • työterveyshuolto • uimahalli • trager-hoitaja Sirpa Jauhiainen • Fysioterapeutti Jouni Varis • luontaistuotekauppa Kuntositi • Kuntoliikunta.com, yksityinen liikuntakeskus • Viitaseudun kuulo • Pihtiputaan näkövammaiset ry • Viitaseudun Hengitysyhdistys ry • Jalkahoitaja ritva leppänen • Hermoratahieroja tuula Pölönen • Keski-Suomen pelastuslaitos • Kinnulan kunta

• eläkeliiton Pihtiputaan Yhdistys ry • Pihtiputaan Sydänyhdistys ry • Pihtiputaan eläkeläiset ry • Sydän-Suomen Diabetesyhdistys ry • Pihtiputaan eläkkeensaajat ry • tanssikoulu aurinko • Palvelukeskus Kaski, yksityinen hoito- koti • Kela • luomalan tila, maatilamatkailu • Pihtiputaan seurakunta • Kinnulan seurakunta • työvoimatoimisto • Suomen Punainen risti • elämäjärven maatalousnaiset • Hevostila Halmeniemi • mielenterveysseura • Kunnan seniorityöntekijä

1�

Kaivosoja, 54, jatkaa Timo Hauki-lahden työtä KKI-ohjelman neu-vottelukunnan puheenjohtajana.

Jyväskylästä kotoisin olevan Kaivosojan vahvuuksia ovat laaja-alainen kiinnos-tus ja monialainen näkemys. Sekä kas-vatustieteitä että oikeustieteitä opiskel-lut Kaivosoja on työskennellyt aiemmin muun muassa varatuomarina sekä ope-tushallinnon asiantuntijana ammatti-kasvatushallituksessa ja opetusministe-riössä. Johtajana Kaivosoja on työsken-nellyt yhteensä noin 15 vuoden ajan, viimeiset seitsemän vuotta ministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtajana.

– Sukellus syvemmälle liikuntasek-toriin onkin minulle tervetullut ja mie-luisa kokemus. Terveyttä edistävä lii-kunta yhtenä liikuntapolitiikan paino-pistealueena on toki minulle tuttu ylei-semmästä kontekstista, muun muassa taloussuunnittelun eräänä painopistee-nä, mutta tässä tehtävässä pääsen tutus-tumaan siihen yksityiskohtaisemmin, taustoittaa Kaivosoja.

– Olin ilahtunut, kun minuun otet-tiin yhteyttä Haukilahden seuraajaa et-sittäessä paitsi itse asian vuoksi myös siksi, että Timo on asian varsinainen alullepanija ja hänen johdollaan on teh-ty erinomaista työtä. Niinpä meidän on hyvä lähteä jatkamaan KKI-kokonai-suutta.

huolestuttavia tilastojaTerveydenedistämistyö on Kaivosojan mukaan entistä tärkeämpää. Kun väestö vanhenee ja vähenee, mutta samalla tuottavuuden perään huudellaan entistä kovemmin, on tärkeää, että väestö pysyisi terveenä ja työkykyisenä.

– Niin lasten ja nuorten kuin aikuis-tenkin terveydentilasta saa jatkuvasti kuulla yhä huolestuttavampia tilastoja.

Tilastojen taittamiseen tarvitaan laa-jempaa ymmärrystä ja tekoja.

– Terveydenedistämisen haaste on sen monialaisuudessa: se ei ole vain yh-den sektorin asia, vaan sitä tulisi tehdä monen sektorin yhteistyönä. Päätösten toimeenpanemiseksi tarvitaan laajaa si-toutumista ja avarakatseisuutta. Tällöin valtion taholta tulevan ohjauksen ja tu-en rooli on merkittävä.

terveydenedistämisellä monia merkityksiäKaivosoja näkeekin, että valtion ja kun-tien kaikkien sektoreiden on ensisijaisen tärkeää ymmärtää terveydenedistämisen merkitys. Ymmärtämisellä ja sen kautta päätöksillä luodaan pohja käytännön toiminnoille, jotka heijastuvat niin yksi-löön kuin yhteiskuntaankin.

– Terveydenedistämisen kokonai-suutta voidaan jakaa pienempiin osiin. Ensinnäkin sillä on vaikutusta yksilön elämänlaatuun ja elämisen iloon. Toi-seksi sillä kavennetaan koko kansakun-nan terveyseroja ja ennaltaehkäistään monia sairauksia. Tämä on myös ter-veydenedistämisen suuri yhteiskunnal-linen tavoite.

– Kolmanneksi terveydenedistämi-sellä on valtava taloudellinen merkitys sairauskulujen vähentämiseksi. Tästä-kin syystä liikunnalla on vaikutusta myös työelämään, nuorten työllisyy-teen, eläkeikään ja työurien pidentämi-seen. Ei siis ole kyse mistään pikkuju-tusta, summaa Kaivosoja.

Hän kokee, ettei työurien pidentä-miskeskustelussa ole riittävästi pohdittu sitä, miten ihmiset jaksavat työssään työuransa aikana. On keskitytty liikaa miettimään, miten työuraa saataisiin pi-dennettyä alusta tai lopusta. Jos työssä-olo tuntuu mielekkäältä ja ihminen ko-kee itsensä jaksavaksi ja kiinnostuneeksi

työstään, pitenee työura itsestään. Tä-hän tavallisen työntekijän jaksamiseen pitäisikin kiinnittää enemmän huomio-ta.

aito ja eettinen tavoiteKKI-ohjelman työn Kaivosoja näkee erittäin merkittävänä.

– Olen vaikuttunut siitä verkoston voimasta, mikä KKI-toiminnan sateen-varjon alla on saatu aikaan. Täällä toi-mitaan juuri niin kuin valtion taholta kannustetaankin: valtio, kunnat, järjes-töt ja työelämä ovat yhteistyössä keske-nään. Uskon, että tämäntyyppisen toi-minnan merkitys kasvaa tulevaisuudes-sa. KKI-ohjelmassa ollaan ikäänkuin etukenossa tekemässä jo nyt sellaista yh-teistyötä, jota monin paikoin vasta suunnitellaan. Lisäksi KKI-ohjelman perimmäinen tavoite on aito ja eettisesti kestävä.

käytännön kki-sanansaattajaTyöorientoituneen ylijohtajan hektinen työ ja oman vapaa-ajan toiveet vaativat välillä melkoista yhteensovittamista.

– En tiedä miksi, mutta minulla ei ole varsinaisesti koskaan ollut omaa lii-kuntalajia. Taidan olla generalisti siinä-kin. Nautin silti liikunnasta ja olen li-sännyt liikuntaa ja vähentänyt autoilua. Kävelen, pyöräilen ja hiihdän ja yritän harrastaa hyötyliikuntaa niin usein kuin se on mahdollista.

Hyötyliikkujana Kaivosoja onkin mitä mainioin KKI-sanoman puolesta-puhuja. Sen todistaa myös hänen lii-kunnalliset tulevaisuudensuunnitel-mansa.

– Olen löytänyt sauvakävelyn ja kun vaan on aikaa, lähden ulos sauvojen kanssa. i

aVaraKatSeinen GeneraliStiKKi-ohjelman uusi puheenjohtaja riitta Kaivosoja katsoo terveysliikuntaa kokonaisuutena

teksti Katri VäiSänen • Kuva Jiri Halttunen

1�

1�

tuore puheenjohtaja oli ilolla mukana Kunnon laivalla tutustumassa KKi-toi-mintaan. – täällä on todella loistava tun-nelma. Kävin hakemassa hyviä vinkkejä sauvakävelyyn, kertoo riitta Kaivosoja.

”En ole yhden alan spesialisti, vaan ennemminkin generalisti.”

1�

14

Populaa siis on, mutta suuris-sa organisaatioissa laivaa on vaikeampi saada käänty-mään. Helsingissä onkin tehty viime vuosina hartia-

voimin töitä liikkujien lisäämiseksi, sai-rauksien ennaltaehkäisemiseksi ja toi-mivan liikunnan palveluketjun synnyt-tämiseksi.

Stadin kundi kondikseen -hanke ja siitä myöhemmin omaksi kokonaisuu-dekseen eriytetty Liikkeelle-hanke ovat tuoneet uutta potkua henkilöstöliikun-taan ja siihen ohjaamiseen.

Stadin kundi kondikseenVuonna 2010 aloitettiin stadin kundeis-ta. Hankekoordinaattori Kaisa Laine kertoo, että hankkeessa lähdettiin han-kalasti nollapisteestä.

– Miehet ovat olleet meille haasteel-linen kohderyhmä. Meillä ei aiemmin ollut ajatuksella pohdittu henkilöstölii-kuntaa juuri miesnäkökulmasta. Oli vain joitakin kaikille avoimia liikunta-

teksti Katri VäiSänen • Kuvat KKi-oHJelma

Stadin kundi kondikseen - ja liikkeelle -hankkeet mahdollistavat liikunnan ja ohjauksen monelle helsinkiläiselle

Helsingin kaupungilla on henkilöstöä pienen kaupungin

asukasluvun verran, lähes 40 000. Kaupungin liikuntavi-

rastossa pyöritetäänkin muiden töiden ohella noin sataa

liikunnan viikkotuntia henkilöstön hyvinvoinnin ja työky-

vyn edistämiseksi.

”On eri asia edistää

liikuntaa kuin vähentää

liikkumattomuutta.”

1�

ryhmiä sekä tietysti kuntosalitoiminta, jotka pyörivät omalla painollaan.

– Meillä on miehiä töissä yli 10 000, eivätkä he juurikaan käyttäneet henki-löstöliikunnan palveluja. Tarkoituksena Stadin kundi kondikseen -hankkeessa oli paitsi saada miehet liikkumaan myös tehdä palvelujamme heille tutuksi.

kyselystä käytäntöönMarkkinointiin saatiin avuksi hankkeen omat sivut intranetiin sekä juttuja Hel-singin Henki -henkilöstölehteen. Mie-hille tehtiin kysely, jossa kartoitettiin heidän liikunnan harrastamistaan ja toiveitaan sen suhteen. Kyselyn pohjalta perustettiin uusia, juuri miesten toivomia, ryhmiä.

– Emme olleet tulleet edes ajatel-leeksi, ettei peliryhmillä välttämättä tar-vitsisi olla vetäjää tai ohjaajaa. Nyt kuitenkin meillä on mies-ten toiveiden mukaisia pelailu-ryhmiä, jotka pyörivät ilman ohjaajaa. Ryhmiin ilmoittau-dutaan nettijärjestelmän kaut-ta, jotta tiedetään, minkä ver-ran porukkaa on kullakin ker-ralla tulossa. Ilman kyselyä ei tällaista olisi ymmärretty jär-jestää, kertoo tyytyväinen Lai-ne.

Suosituin liikuntamuoto helsinki-läismiehille on – hieman yllättäen – kunnon perinteinen äijäjumppa.

– Oulunkylässä pidettävä äijäjump-pa on älyttömän tehokasta ja sisältö on, totta kai, jotain muuta kuin naisvoimis-telua. Ohjaaja on mainio, mikä tietysti vaikuttaa jumpan suosioon. Lisäksi jumpalla on hyvä ajankohta: myöhäinen kellonaika arki-iltana, kertoo Laine äijä-jumpan menestystekijöistä.

Kuntosalitoiminta on ollut suosittua aiemminkin, mutta sitä kehiteltiin yksi-löllisen ohjauksen suuntaan. Ajan va-raamalla on mahdollisuus saada itselle räätälöity saliohjelma tai ryhmäohjaus esimerkiksi pienelle työporukalle.

tapahtumat toimivat

Stadin kundeille on tarjottu mahdol-lisuus osallistua SuomiMiehen kunto-testeihin. Kaupungin henkilöstöjohtaja on myöntänyt kaikille miehille puoli tuntia työaikaa käytettäväksi testeihin.

Testejä on tehty useammassa virastossa, ja toukokuussa 2011 miehiä kannustet-tiin käymään Narinkkatorin SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen testitapahtu-massa.

– Olemme saaneet testeissä käyneiltä paljon positiivista palautetta. Olemme kuitenkin huomanneet, että jostain syystä isoissa virastoissa on suurempi kynnys osallistua testeihin ja siellä myös markkinoinnin läpi saaminen on nihke-ää. Ennemminkin testit toimivat jonkin muun tapahtuman yhteydessä.

Erilaiset tempauspäivät ovatkin saa-vuttaneet Helsingissä mukavan suosion.

– En tiedä, mistä se johtuu, mutta pelkät testitapahtumat eivät vedä niin hyvin kävijöitä kuin tapahtumat, joissa on jotain muutakin toimintaa. Olemme esitelleet liikuntapalvelujamme ja eri

alojen asiantuntijat ovat kertoneet omasta toiminnastaan muun muassa pitämällä asiantuntijaluentoja. Samalla on voinut käydä tekemässä SuomiMies-testit. Tällainen setti toimii meillä hy-vin, miehet osallistuvat ja ovat kiinnos-tuneita, vinkkaa Laine.

toimiva palveluketjuYksi hankkeen osapalikoista oli järjestää liikuntaneuvontaa ja nivoa sen ympäril-le toimiva liikunnan palveluketju. Tästä palikasta saikin alkunsa Liikkeelle-han-ke, jossa yhdistyvät liikuntaviraston, henkilöstöhallinnon sekä työterveys-huollon voimat.

Henkilöstölle teetettiin vuonna 2010 Työ ja terveys -kysely, jossa selvisi, että tyypin 2 diabetekseen ja masennukseen sairastuminen ovat vakavia riskejä mo-nille työntekijöille. Henkilöstöhallinto ja työterveyshuolto kiinnostuivat lii-kuntaneuvonnasta ennaltaehkäisevänä ja hoitavana työkaluna, jolloin neuvon-

nasta päätettiin tehdä oma erillinen hankkeensa.

– Hankkeeseen palkattiin oma lii-kuntaneuvojansa. Neuvontaa päätettiin kokeilla aluksi kahdessa eri työterveys-huollon toimipisteessä, mutta nyt se on laajentunut koskemaan koko työter-veyshuoltoa, kertoo Laine.

Liikuntaneuvontaan ohjataan työn-tekijöitä, joilla työterveyshuollossa arvi-oidaan olevan korkea riski sairastua juuri aikuistyypin diabetekseen tai joille liikunnasta on hyötyä masentuneen mielialan hoitoon.

entäpä hankkeen jälkeen?KKI-ohjelma tukee molempia hankkei-ta, ja kaupunki on satsannut niihin myös itse voimakkaasti. Mutta entäpä hankkeiden jälkeen?

– Totta kai tulevaisuutta on vielä tässä vaiheessa vaikea en-nustaa, mutta sen verran hyviä kokemuksia meillä on, että mo-ni toiminta varmasti jatkuu ja kehittyy edelleen.

– Miehille räätälöidyt ryh-mät jatkuvat varmasti. Lisäksi testaaminen on meille todella tärkeä tapa todentaa henkilös-tömme kuntoa. Jollakin tavoin testaaminen tulee ilman muuta

jatkumaan hankkeen jälkeen, myöntää Laine.

Liikuntaneuvonta on jo nyt, varsin varhaisessa vaiheessa, osoittanut paik-kansa. Poikkihallinnollinen yhteistyö on toimivaa ja asiakkaita riittää.

– Liikuntaneuvontaa ei voi jättää huomioimatta näiden kokemuksien jäl-keen. Meille on avautunut Tommi Va-sankarin sanoin hyvin konkreettisesti se, että on eri asia edistää liikuntaa kuin vähentää liikkumattomuutta. Näihin molempiin täytyy olla omat kanavansa ja keinonsa, kiteyttää Laine. i

lisätietojaHankekoordinaattori Kaisa laineHelsingin liikuntavirastokaisa.mari.laine@hel.fi puh. (0�) �10 878 78

16

älä istu, istu vaan! istumisen vähentäminen terveysliikunnan haasteena

– Jos minä saan ehdottaa, niin väliin tu-lee ehdottomasti ja-sana, huikkasi Raija Laukkanen, Polar Electro Oy:n liikun-tatieteellinen johtaja. Siis päiväohjel-maan lisää liikuntaa ja vähemmän istu-mista, kiitos.

Vapaa-ajan liikkuminen on työikäi-sillä lisääntynyt, mutta muuten arjen lii-ke on hyvin vähäistä. Päivät istutaan töissä, työmatkat autossa ja illat televisi-

KKi-ohjelmalta istumiskorttiliikuntasuoritusten seuraamisessa suosittu KKi-Kuntokortti on saamassa rinnalleen ajankohtaisen tuotteen. KKi-istumiskortti on uudenlainen materiaali istumisen määrän seurantaan. Kun kirjaa oman istumisensa, on helpompi huomata, tuleeko tun-teja päivään liikaa ja milloin istuminen on liian yhtäjaksoista.

KKi-istumiskortti lanseerataan vuoden loppuun mennessä ja se on Kuntokortin tavoin maksuton materiaali.

– lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? kysyttiin Val-

takunnallisilla terveysliikuntapäivillä syyskuun lopussa

uKK-instituutissa tampereella. Kaksi salillista terveys-

liikunnan toimijoita oli kokoontunut vakavan aiheen

pariin; istumisen uhkaa käsiteltiin ja sivuttiin monissa

päivien puheenvuoroissa.

on tai tietokoneen äärellä. Erityisesti työmatkoissa olisi suuri muutospotenti-aali. Suuri osa lyhyistä, alle viiden kilo-metrin työmatkoista tehdään mootto-roiduin voimin, kun ne voitaisiin taittaa kävellen tai pyöräillen.

itsenäinen riskitekijäIstumisen huolestuttavista uhkakuvista on jo paljon tutkittua tietoa. Kaksi kol-

masosaa EU-maiden aikuisista istuu terveytensä kannalta liian paljon. Suomi on istuvien maiden kärkijoukossa. 46 prosenttia naisista ja 51 prosenttia mie-histä istuu päivittäin vähintään kuusi tuntia.

– Näyttäisi olevan niin, että istumi-sen määrä ja liikunta-aktiivisuus ovat toistensa peilikuvia. EU-maissa, joissa vapaa-ajalla harrastetaan paljon liikun-taa, kuten Suomessa, myös istutaan

teksti noora moilanen • Kuvat StuDio JuHa Sorri Ja Katri VäiSänen

17

enemmän, tiesi Laukkanen.Istuminen aiheuttaa tuki- ja liikun-

taelinsairauksia, jotka ajavat suuren osan työväestöstä liian varhain työky-vyttömyyseläkkeelle. Yli seitsemän tun-tia päivässä istumista näyttäisi lähes kaksinkertaistavan riskin korkealle pai-noindeksille. Paljon istuvien on myös vaikeampi säilyttää normaalipainoaan pidemmän ajanjakson aikana. Lisäksi is-tumisella tiedetään olevan yhteyksiä sy-

dänsairauksiin ja verensokerin nou-suun.

UKK-instituutin johtaja Tommi Va-sankari summasikin omassa puheen-vuorossaan istumisen määrän olevan it-senäinen, liikkumattomuuden määrästä riippumaton, kuolleisuuden riskitekijä, erityisesti silloin kun päivittäinen istu-minen ylittää kuusi tuntia.

kaikilla ikäluokillaLasten ja nuorten istumista on tutkittu muuan muassa Liikkuva koulu -hank-keessa. Tutkimusjohtaja Tuija Tamme-lin LIKES-tutkimuskeskuksesta kertoi tuloksista, jotka ovat hyvin samansuun-taisia kuin aikuisilla. Kouluikäisten fyy-sisen aktiivisuuden suosituksissa 7–18-vuotiaiden tulisi liikkua 1–2 tuntia päi-vässä ja välttää yli kahden tunnin pitui-sia istumisjaksoja.

– Yläkoululaisilla paukkuu kahdek-san tunnin päivittäiset istumisajat yli reippaasti. Jo pelkkää television katselua on yli kaksi tuntia päivässä yli puolella yläkoululaisista. Puhumattakaan yli kol-men tunnin tietokoneella vietetystä pe-liajasta, jota kertyy varsinkin pojille niin arkena kuin viikonloppuna, raportoi Tammelin.

Seitsemän tuntia päivässä – kaksi tuntia kerrallaanRaija Laukkanen antoi tutkimusten pohjalta omat suosituksensa istumisen määrälle, joita muu terveysliikuntaväki komppasi.

– Noin seitsemän tuntia päivässä on

tutkimusten mukaan sellainen määrä is-tumista, jonka kroppa kestää pidem-mälläkin aikavälillä.

– Etenkin yhtäjaksoista istumista tu-lisi tauottaa säännöllisesti. Hyvä nyrkki-sääntö on välttää yli kahden tunnin yh-täjaksoista istumista.

Käytännössä moni istumatyötä teke-vä jämähtää työpöytänsä ääreen helpos-ti moneksi tunniksi. Suosituksen mu-kainen istumismäärä heilahtaa työ-päivän aikana rikki heittämällä.

Pienellä pohdinnalla ja vaivannäöllä toimistotyöläinen voi vaikuttaa istumi-sensa määrään. Työhuonetta ja kotia voi järjestellä uudelleen arkiaktiivisuutta li-sääväksi.

– Välillä kannattaa tehdä töitä seis-ten tai käydä juomassa lasi vettä. Pelkkä ylösnousu tai vessassa käyntikin tauot-taa istumista. Taukojumppa olisi mitä parhain katkaisemaan koneen ääressä kökötystä, ehdotti Laukkanen. i

lähteet �1. Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät �8.–��.�.�011, uKK-instituutti, tamperelaukkanen r. & Vuori i. Vaarantaako istuminen

terveytesi? Suomen lääkärilehti ��/�010 vsk 6�.

lisätietoja liikuntatieteellinen johtaja raija laukkanen, Polar electro oyraija.laukkanen@polar.fitutkimusjohtaja tuija tammelinliKeS-tutkimuskeskus, tuija.tammelin@likes.fi www.liikkuvakoulu.fi

terveysliikuntapäivien epävirallisia istumissuosituksia • istumista enintään seitsemän tuntia päivässä • Yhtäjaksoista istumista enintään kaksi tuntia kerrallaan • tee töitä välillä seisten, tauota istumista taukojumpalla tai nousemalla välillä ylös. • muista työmatkat hyvänä arkiliikuntana! • älä jämähdä illaksi istumaan television tai tietokoneen ääreen.

18

lisää PäiVittäiSiä aSKeleita Ja PYÖrällä PolKaiSuJakista tehdyistä matkoista. Tavoite on kasvattaa kävely- ja pyöräilymatkoja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Määränä tämä tarkoittaa kävellen ja pyöräillen noin 300 miljoonaa lisämat-kaa. Henkilöä kohden se on noin 1,2 ak-tiivista, lihasvoimalla suoritettavaa, matkaa viikossa.

Strategian toiminnallisten tavoittei-den pyrkimyksenä on suunnata lyhyistä henkilöautomatkoista kestävämpiin kulkumuotoihin parantamalla pyöräi-lyn ja kävelyn olosuhteita, joiden kehit-täminen on saatava konkreettiseksi osaksi yhdyskuntien ja liikennejärjestel-män kehittämistä. Tulevaisuuden liiken-neratkaisuissa kävely ja pyöräily tulee ottaa huomioon toisistaan erillisinä, mutta tasavertaisina muiden liikenne-muotojen joukossa. Laadulliset tavoit-teet liittyvät liikkumisen sujuvuuteen, viihtyisyyteen ja esteettömyyteen. Liik-kumistapojen muuttamiseen tarvitaan hyvien mahdollisuuksien lisäksi moti-vaatiota.

– Suurimmat haasteet ovat aidon ja tavoitteellisen yhteistyön aikaansaami-nen valtion ja kunnan välillä, toteaa neuvotteleva virkamies Katariina Myl-lärniemi liikenne- ja viestintäministeri-östä. Kansalaisten tarve liikkumiseen kävellen ja pyörällä tulee saattaa päättä-jien tietoisuuteen. Tätä kautta tavoitel-laan resurssien suuntaamista myös pie-

niin ja kevyisiin kävelyn ja pyöräilyn pa-rantamistoimiin.

Strategian vieminen käytäntöön edellyttää lainsäädäntömuutoksia, ra-hoituksen uudelleen suuntaamista, seu-rannan kehittämistä, tahtoa, laaja-alais-ta yhteistyötä sekä ennen kaikkea sitou-tumista.

kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma Valtakunnalliseen strategiaan nojautuen Liikennevirasto laatii useiden eri tahojen kanssa yhteistyössä vuoteen 2020 ulottu-van valtakunnallisen toimenpidesuunni-telman tarvittavine toimineen, miten kävelyä ja pyöräilyä käytännössä ediste-tään. Suunnitelman luonnos on tehnyt laajan lausuntokierroksen, jotta paras tieto ja osaaminen saadaan esille.

Toimenpidesuunnitelma merkitsee uuden liikennepolitiikan konkreettista toteuttamista. Laajasta toimenpidevali-koimasta pyritään hiomaan sekä mah-dollistavat että motivoivat toimet suu-rimman vaikuttavuuden ja potentiaalin löytämiseksi. Toimenpidesuunnitelma kattaa konkreettisia toimia, joilla vaiku-tetaan asenteisiin ja liikkumistottumuk-siin, infrastruktuuriin ja ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverk-koon, institutionaaliseen ympäristöön sekä muutoksen käynnistämisprosessiin.

teksti liiSamaria Kinnunen Kuvat liiSamaria Kinnunen Ja miKKo uro

[ ympäristö liikuttaa ]

Kävelyn vähyydestä kertoo myös suomalainen askelmäärätutki-mus, jonka mukaan työikäisistä

naisista vain viidesosa ja miehistä noin kuudesosa saavuttaa kansainvälisen ter-veysliikuntasuosituksen mukaisen 10 000 päivittäisen askelmäärän. Henkilö-liikennetutkimuksen mukaan henkilö-autossa ajaen taittuu puolet 1–3 kilo-metrin matkoista, ja suomalaisten teke-mistä automatkoista puolet on alle kuu-den kilometrin mittaisia. Edellä esite-tyissä luvuissa on suuri potentiaali kä-velyn ja pyöräilyn lisäämiseen maas-samme. kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020Liikenne- ja viestintäministeriö on jul-kaissut kävelyn ja pyöräilyn valtakun-nallisen strategian, joka tähtää lisää-mään kävelyn ja pyöräilyn osuutta kai-

Kävely ja pyöräily ovat tulevai-

suuden kulkutapoja sekä liiken-

nejärjestelmän että terveyden

ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Kulkeminen kävellen ja polku-

pyörällä ovat ihmisen luontaisia

perusliikkumismuotoja – tai ne

ovat ainakin olleet. Valitettavasti

jalkojemme käyttö on vähenty-

nyt huomattavasti päivittäisenä

liikkumismuotona.

1�

– Toimenpidesuunnitelma valmis-tuu joulu–tammikuussa. Sen toimeen-panon koordinoinnista tulee vastaa-maan Liikennevirasto yhdessä muiden kävelyä ja pyöräilyä edistävien tahojen kanssa, valottaa henkilöliikenneasian-tuntija Tytti Viinikainen Liikenneviras-tosta.

Oppia euroopan pyöräily- ja kävelykaupungeistaTampereen teknillisessä yliopistossa teh-ty pyöräilyn ja kävelyn edistämisprojek-ti on edennyt julkaisuun, joka esittelee näkökulmia ja ratkaisumalleja Euroo-pan kävely- ja pyöräilykaupungeista. Malleista esimerkiksi Kööpenhamina oli aikoinaan autokaupunki, josta lii-kenneratkaisujen kautta on muokattu pyöräilykaupunki. Eurooppalaisista rat-kaisuista löytyy hyviä malleja ja virik-keitä sovellettavaksi myös Suomessa. työmatkapyöräily parantaa terveyttäPyöräilyn terveysvaikutuksia selvittäväs-sä 16 tutkimuksen kirjallisuuskatsauk-sessa todetaan interventiotutkimuksiin osallistuneilla aikuisilla pyöräilyn vaiku-tus kunnon paranemiseen sekä terveyttä vaarantavien riskitekijöiden vähenemi-

seen. Pyöräily kehittää hengitys- ja ve-renkiertoelimistöä sekä edistää koko ke-hon aineenvaihduntaa. Pyöräilyyn liit-tyy monia potentiaalisia terveyshyötyjä, joilla on ehkäisevä vaikutus ennenaikai-seen kuolemanriskiin, sydänsairauksiin, tyypin 2 diabetekseen, korkeaan veren-paineeseen, metaboliseen oireyhtymään, paksusuolen- ja rintasyövän sairasta-vuuden alentumiseen sekä lihavuuteen.

kohti liikunnallisesti aktiivista elämäntapaaKävelyyn ja pyöräilyyn houkuttelevien olosuhteiden luominen ja motivaation herättäminen aktiiviseen liikkumiseen on haaste yhteiskunnan eri sektoreille. Liikkumisvalinnoissamme näkyvä mu-kavuudenhalu ja helppous pitäisi saada siirrettyä lyhyisiin kävely- ja pyörämat-koihin. Eritoten aktiivisissa työmatkois-sa on potentiaalia kansanterveyden edistämiseksi. Tavoite vaatii perustavan-laatuisia toimenpiteitä, jotka lähtevät valtionhallinnosta jatkuen alueiden kautta kunnalliseen päätöksentekoon. Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen vaatii kaikkien tahojen sitoutumista, myös yk-silön.

Kävelyä ja pyöräilyä kannattaisi lisä-tä pienin päätöksin, useampaan kertaan

liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna �008 -tutki-muksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuva liikkuu keskimäärin �4 kilometriä päivässä. Henkilöautolla liikutaan noin 14 kilometriä päivässä. Kävellen tai pol-kupyörällä kuljetaan päivittäin yhteensä vain noin kaksi kilometriä.

Helsingissä kävelyn ja pyöräliiken-teen olosuhteiden parantaminen on yksi tämän hetken tärkeimpiä toimia. merkittävä muutos on se, että Helsingin liikenneympäristön kehittämisessä huo-mioidaan kävelijät ja pyöräilijät erikseen.

– Jalankulkijan tila halutaan rauhoit-taa pyöräilijöistä, eivätkä kävelykadut jatkossa enää ole osa pääpyörätieverk-koa. Polkupyöräily suunnitellaan osana ajoneuvoliikennettä, etenkin kantakau-pungissa, kertoo kaupunkisuunnittelun

PääkauPunkiSeudun aSukaS kävelee tai pyöräilee noin kaksi kilometriä päivässä

liikenneinsinööri niko Palo Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. ratkai-sut tuovat pyöräilyyn muun muassa turvallisuutta ja sujuvuutta, mutta myös vastuuta. Käsimerkkien ja valojen rooli on jatkossa entistä tärkeämpi. Sujuvuus tuottaa pyöräilylle houkuttelevuutta.

toimivia eurooppalaisia malleja hyödynnetään Helsingissä. tänä vuonna pääkaupunkiin on ilmestynyt uutuutena pyörätaskuja, joihin pyöräilijät voivat ryhmittyä risteyksissä autojen eteen.

– Jatkossa Helsingissä panostetaan pyöräliikenteen infran lisäksi myös pyöräpysäköintiin, kaupunkipyöräjärjes-telmään, joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteispeliin sekä markkinointiin ja kam-panjointiin, listaa Palo tulevia parannuk-sia.

viikossa. Tieteellistä näyttöä kaivataan lisää, mutta tutkimukset osoittavat, että työmatkaliikunta tuottaa positiivisia terveyshyötyjä. Kolesteroliarvot tai ve-renpaine eivät näy ulospäin, mutta kä-velyn ja pyöräilyn tuoman paremman terveyden, jaksamisen ja vireystilan ko-hoamisen jokainen varmasti tuntee olossaan. i

lähteet Hirvensalo m, telama r, Schmidt mD, tammelin tH, Yang X, magnussen CG, Viikari JS, raitakari ot. Daily steps among Finnish adults: Variation by age, sex, and socioeconomic position. Scand J Public Health. �011 Sep �. [epub ahead of print]

liikenne- ja viestintäministeriö, Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia �0�0, ohjelmia ja strategioita 4/�011.

Parhaat eurooppalaiset käytännöt pyöräilyn ja kävelyn edistämisessä. liikenteen tutkimuskeskus Verne, tampereen teknillinen yliopisto. �011. iSBn �78-���-1�-�6��-6.

oja P, titze S, Bauman a, de Geus B, Krenn P, reger-nash B, Kohlberger t. Health benefits of cycling: a systematic review. Scand J med Sci Sports. �011; �1:4�6-�0�.

liikkumistottumukset Helsingin seudun työssäkäyntialueella vuonna �008. Helsingin Seudun liikenne, 10, ��.�.�010.

�0

torstai 15.3.

�.00 Ilmoittautuminen ja kahvi10.00 KKI-Katselmuksen avaus pj. Jyrki Komulainen, ohjelmajohtaja, KKI-ohjelma Päivi Aalto-Nevalainen, kulttuuriasiainneuvos, opetus- ja kulttuuriministeriö Kalevi Ikonen, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan Liikunta ry Pertti Lintunen, kaupunginjohtaja, Imatran kaupunki 10.1� Ilon ja innon, energian ja kunnon salainen ase Riitta Uosukainen, valtioneuvos

10.�0 liikunta – MeneStYVän Maakunnan Mittari Liikunta kunnan hyvinvointistrategiassa Markku Andersson, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki 11.00 Sosiaali- ja terveystoimi ja liikuntatoimi – yhteistyöllä tuloksiin Pentti Itkonen, toimitusjohtaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 11.�0 Liikunnan suositukset kunnissa Kari Sjöholm, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1�.00 Lounas

1�.00 luOntO VOiMaVarana pj. Anneli Leivo, päällikkö, luonnon virkistyskäyttö, Metsähallitus Johdatus aiheeseen Anneli Leivo1�.10 Luontoreitti terveyteen Liisa Tyrväinen, professori, Metsäntutkimuslaitos1�.�0 Jokamiehenoikeudet – lupa liikkua luonnossa Pekka Tuunanen, ympäristöneuvos, ympäristöministeriö14.00 Kuinka suosittua ulkoilu on? Suomalaisten ulkoilun nykytila: luonnon virkistyskäyttö 2010 -tutkimuksen tuloksia. Tuija Sievänen, vanhempi tutkija, Metsäntutkimuslaitos 14.�0 Kahvi

1�.00 liikkeellä luOnnOSSa – OnniStuneita tOiMia–16.00 pj. Eki Karlsson, toiminnanjohtaja, Suomen Latu Maakuntaretket Hanna Ollikainen, asiamies, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Saimaan Hiihto kutsuu ihmiset ladulle Aija Rautio, liikunnanohjaaja, Lappeenrannan kaupunki Luonnon voima oppimisen tukena Risto Lappalainen, järjestösuunnittelija, Aivoliitto1�.00 Imatran kaupungin vastaanotto–�0.�0 laavu, imatran kylpylän ranta (toppa-asu)

Teemat Liikunta menestyvän maakunnan mittarina Luonto voimavarana Työhyvinvoinnin suuntaviivat ja haasteet

15.–16.3.2012 Imatran Kylpylä

�0

Perjantai 16.3.

�.00 kYllähä MYÖ JakSetaa! pj. Tuula Partanen, hyvinvoinnin- ja terveyden- edistämisen koordinaattori, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Päivän avaus Pekka Räty, näyttelijä, Teatteri Imatra10.00 Virkistystauko10.1� Ennakoivan työterveyshuollon rooli työurien pidentämisessä Jan Schugk, ylilääkäri, Elinkeinoelämän keskusliitto 10.4� Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa Ossi Aura, tieteellinen johtaja, Excenta Oy 11.1� Heikot signaalit – kurkistus työhyvinvoinnin tulevaisuuteen Elina Hiltunen, futuristi, What’s Next Consulting Oy 1�.1� Päätös ja lounas

kenelle?

liikunta-, sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisille, kunta-päättäjille, KKi-hankkeille, liikunta- ja kansanterveysjärjestöille, työhyvinvoinnista päättäville, yrittäjille sekä aikuisten kunto- ja terveysliikunnasta kiinnostuneille.

hinnat

20.01.2012 mennessä 160 /hlö20.01.2012 jälkeen 195 /hlöSisältää seminaaripaketin, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä imatran kaupungin vastaanoton.torstain seminaaripaketti: 1�� /hlö,sisältää kaupungin vastaanoton.Perjantain seminaaripaketti: 80 /hlö

Peruutusehdot

�0.1.�01� mennessä peruutukset maksutta�0.1.�01� jälkeen peruutetuista osallistumisista peritään �0 % varatun paketin hinnasta.Peruuttamattomasta seminaaripaketista peritään koko varatun paketin hinta.

�1

Seminar on Border Crossing routesOutdoor Activities – the Best of Sport and Recreation15 March 2012 at Imatra Spa, Finland

topics• Benefi ts and impacts of outdoor recreation• Hiking promotion – challenges and possibilities european long distance hiking routes• Cycling promotion – challenges and possibilities the long distance bicycle route in the eastern europe• lakes and rivers for regional outdoor recreation• Quality in outdoor recreation services• everyman’s rights – the chance to enjoy outdoor pursuits

Organisers• regional offi ce of Finnish Sports Federation: etelä-Karjalan liikunta ja urheilu• regional Council of South Karelia• association of european Border regions

information on the eventwww.eklu.fi johannes.moisio@ekarjala.fi

�1

ilmoittautumiset

etelä-Karjalan liikunta ja urheilu rywww.eklu.fi

Majoitus

Osanottajille on varattu majoitustilaa:imatran Kylpylä, Purjekuja 1, ��4�0 imatrap. 0�0 7100 �00, www.imatrankylpyla.fi

Yhden hengen studiohuone 88 /vrkKahden hengen studiohuone 116 /vrkYhden hengen standardihuone �8 /vrkKahden hengen standardihuone 1�6 /vrkYhden hengen promenadihuone 10� /vrkKahden hengen promenadihuone 146 /vrk

Huonehintaan sisältyy buffeeaamiainen, vapaa kylpylän käyttö ja kuntosali.tarjous voimassa 1�.�.�01� saakka.majoitusvaraukset suoraan Kylpylään. Varausta tehdessä maininta ”KKi-Katselmus”.

lisätietoja

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ryterveysliikunnan kehittäjä mikko ikävalkop. 0400 478 1�4mikko.ikavalko@eklu.fi

Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmatapahtumakoordinaattori niina Valkamap. 0400 �47 ��0 niina.valkama@likes.fi

Järjestäjät

etelä-Karjalan liikunta ja urheilu ryKunnossa kaiken ikää (KKi) -ohjelmaimatran kaupunkietelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriimatran Kylpylä

KKI-Katselmuksen osallistujilla on mahdollisuus osallistua myös alla olevaan kansainväliseen ulkoiluseminaariin.

����

Kunnon laiva piti vuoden taukoa ja risteili seitsemännen kerran 1�.–�1. elokuuta Helsinki–

tukholma–Helsinki välillä. Säiden herra on aina suosinut risteilijöitä. Vaikka tällä kertaa tukhol-

man päässä nähtiinkin tapahtuman historian ensimmäiset sadepisarat, niin ohjelma saatiin

pienillä muutoksilla vietyä onnistuneesti läpi. tapahtuma sai runsaasti kiitosta osallistujilta,

esiintyjiltä, ohjaajilta ja näytteilleasettajilta. Seuraavan kerran risteillään vuonna �01�.

karppausta, superfoodia vai kilo voita?Kunnon laivalla keskusteltiin painonhallinnan ja ruokavalioiden trendeistä liikuntamaistiaisten lomassa

teksti Katri VäiSänenKuvat KKi-oHJelma, Jiri Halttunen

Onnistu ja unelmoi Perjantaina työnohjaaja, kouluttaja Matti alpola tarttui onnistumisen haas-teeseen. usein kiinnitetään huomiota – niin painonhallinnassa kuin erilaisissa elämän muutosprosesseissa yleensä – epäonnistumisiin: miksi näin kävi, mitä tehtiin väärin, miten olisi pitänyt toimia. alpola sen sijaan kannusti keskittymään ”onnistumisen maisemaan”.

– epäonnistumisen syyt löytyvät yleensä helposti. onnistumisen syyt sen sijaan ovat monisyisiä. onnistumisen maisemaan liittyy pohdinta, mitkä tekijät mahdollistavat onnistumisen ja mitä muuta onnistumiseen liittyy, avasi alpola.

alpola ilmaisi syvän huolensa unelmista.– unelmat ovat kadonneet jonnekin. ihminen tarvitsee onnistumisia ja

unelmia, joista saa energiaa, tekemisen mielekkyyttä, suuntaa elämään ja jotka motivoivat jatkamaan. mutta jos unelmat muuttuvat utopiaksi, ne myös vievät energiaa.

– unelmat eivät ole jossain tulevaisuudessa, vaan ne ovat tässä hetkessä ja antavat energiaa tehdä tänä päivänä erilaisia asioita, muistutti alpola.

Laivan teemana oli aina ajankohtai-nen ”Liikunta ja painonhallinta”. Kun kansilla keskityttiin liikun-

taan, niin Atlantis Palacen puheenvuo-roissa pohdittiin erityisesti painonhal-linnan tämän hetken trendejä; mitä eroa on laihdutuksen eri suuntauksilla ja mi-ten sitä sitten pitäisi oikeasti syödä.

Lauantain suuressa Kiloillassa pane-listit alustivat omilla teemoillaan. Alus-tuksien jälkeen keskusteluun lyötiin li-sää löylyä juontajien Salla Paajasen ja Patrik Borgin johdolla. Yleisöllä oli mahdollisuus osallistua Kiloiltaan esit-tämällä asiantuntijoille kysymyksiä ja äänestämällä yleisökysymyksissä.

����

karppausta, superfoodia vai kilo voita?

enemmän vai vähemmän hiilareita?antropologi, tietokirjailija Varpu tavi liputti hiilihydraattitietoisen ruokava-lion puolesta. monesti tämä vääntyy kansankielessä lyhyesti karppaukseksi. tavi kuitenkin muistutti, että hiilihydraattien välttämisessä tai tarkkailussa on monia eri asteita.

– Kyse ei ole vain hiilihydraattien vähentämisestä ja niiden jättämisestä pois kokonaan, sillä niitäkin elimistö tarvitsee. enemmänkin pitäisi puhua siitä, että karppaamisessa kiinnitetään huomioita hiilihydraattien laatuun. Siinä, kuinka tiukkaa hiilihydraattilinjaa pitää, voi olla monia eri vivahteita, muistutti tavi.

Hiilihydraattitietoisessa ruokavaliossa hiilihydraattien osuus on noin �–�0 prosenttia, kun runsaasti hiilihydraatteja syövä perusruokailija voi saada niitä jopa 40–60 prosenttia. olennaista tavin mukaan nimenomaan on, että hiilihydraattien laatu on hyvä. Hyvälaatuisia hiilihydraatteja saa esimerkiksi täysjyväviljasta. totuus tavin mukaan on, että painonhallinnassa saadaan usein tuloksia juuri hiilihydraattien saantia rajoittamalla.

Suolisto on kaiken perustaKouluttaja, tekniikan lisensiaatti Paula heinonen kertoi jo perjantaina terveyden tukipilareista ja tiivisti lauantain alus-tuksessaan funktionaalisen ravitsemusnäkemyksen.

– Funkkarit lähtevät siitä lähtökohdasta, että ihmisen tär-kein elin on suolisto. Kaikki syöty ja juotu menee suolistoon, jota kautta ravintoaineet ja valitettavasti myös ei-toivottu huttu imeytyy elimistöön, josta se kulkeutuu verenkierron kautta kaikkialle. Kun suolisto on kunnossa, voi koko muukin kroppa hyvin, kiteytti Heinonen.

Heinonen välttelee teollisesti valmistettua ruokaa ja kes-kittyy erityisesti toiminnalliseen ravintoon, joka vaikuttaa eri elinten ja solujen toimintaan positiivisesti. tällaista ruokaa ovat muun muassa tuoreruoka, täysjyväviljatuotteet, prote-iinin lähteenä erityisesti happamattomat maitotuotteet ja riista, kala sekä hyvälaatuiset rasvat, joita saa kylmäpuriste-tusta oliiviöljystä sekä siemenistä ja pähkinöistä.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on mukana laatimassa pohjoismaisia ravitsemussuosituksia, jotka yleensä sellai-senaan ovat tulleet myös Suomen terveellisten ruokailutottumusten kansal-lisiksi suosituksiksi.

– Suositukset eivät suinkaan ole laihdutus- tai painonhallintaohjelma, vaan keskivertosuositus, miten kansalaisten tulisi syödä, jotta he pysyvät terveinä ja saavat ruoasta perusarkeen tarvittavat ravintoaineet, Fogelholm painotti keskustelunavauksenaan.

uudet suositukset ovat tulossa vuonna �01�. Fogelholm paljasti hiukan kuulijoille, millaisia muutoksia perinteiseen ruokapyramidiin on tulossa.

– Kasvikset, vihannekset ja hedelmät ovat tulossa koko ruokavalion pe-rustaksi. täysjyväviljatuotteet, peruna ja pasta nousevat yhden pykälän ylem-mäksi. Hiilihydraattejakin toki tarvitaan, mutta oikeanlaisia. Siksi valkoinen vilja nousee aivan pyramidin huipulle, sinne yhdessä sokerin kanssa. Hyvien öljyjen ja rasvojen osuutta korostetaan entisestä selvästi.

>>

Kansalliset ravitsemussuositukset hyvä lähtökohta

�4�4

hikeä pintaanMonipuolinen liikuntaohjelma oli tänä vuonna jaoteltu helppoihin kaikille so-piviin ja vähän vaativampiin, erilaisia askelluksia ja hyppyjä sisältäviin, maisti-aisiin.

Erilaiset tanssit ovat olleet jo vuosia liikkujien suuressa suosiossa. Tämä nä-kyi myös Kunnon Laivan liikuntatar-jonnassa. Tanssii tähtien kanssa -ohjel-masta tuttu tanssinopettaja Satu ”Sutu” Markkanen veti kuumia bailatino- ja salsarytmejä täysille kansille. Yhtään vä-hemmälle ei jäänyt Rimpparemmin Vil-le Köngäs, jonka vetämä FunFolk! oli raikas uutuus tanssillisen ryhmäliikun-nan paletissa. Köngäs näytti, miten pol-kan ja jenkan tahdeista voi nauttia muutoinkin kuin perinteisillä kansan-tansseilla.

Uusia tuulia tanssimaailmaan toi li-säksi Seniori Zemba, joka nimensä mu-kaisesti sopii myös iäkkäämmille liikku-jille. Pekka Katainen hikoilutti osallis-tujia kunnon Sweat & Dance -meinin-gillä sekä omalla pirteällä ja mukaansa-tempaavalla persoonallaan.

Voimaa haettiin Kahvakuulamies Tuomo Kilpeläisen kahvakuulista sekä fitness kickboxingin maailmanmestarin Darren Elin räjähtäviltä tunneilta.

BodyBow-, Pilates-rengas-, Fitness-Bag- ja ChairGym-kokeilutunneilla esi-teltiin ja testailtiin – hiki pinnassa, totta kai – erilaisia ryhmäliikuntavälineitä. Pehmeämpää kehonhuoltoa pääsi ko-keilemaan Marianne Kyrklundin PilatesFlow’ssa ja Marit Heikuran FlowGymnastic’issa.

toiminnallisuutta näyttelyosastollaNäyttelyosastolla oli tällä kertaa enem-män näytteilleasettajia kuin koskaan ai-emmin. Pöytien ääressä kävi melkoinen kuhina, kun tarjolla oli monenlaisia mittauksia, testejä, kilpailuja, hierontaa ja arvontaa. Osallistujat kiittelivät pa-lautteissaan näyttelyosaston monipuo-lista ja toiminnallista tarjontaa. i

>>

��

Keski-ikäisille suunnattuun musi-kaalihankkeeseen haettiin osallis-tujia avoimella haulla muun mu-

assa lehdissä ja paikallistelevisiossa. Ai-noana ehtona mukaan pääsemiselle oli halu tulla musikaalitähdeksi. Ja sitä riit-ti.

– Hanketta käynnistettäessä tavoit-teena oli 50–100 osallistujaa. Sillä mää-rällä ajattelimme homman toimivan hy-vin. Kun harjoitukset aloitettiin syksyllä 2009, mukana oli lähes 200 innokasta musikaalitähteä, musikaalin tuottaja, Turun peruspalvelutoimen palvelujoh-taja Maisa Kuusela kertoo.

Hanke oli osa Turun kulttuuripää-kaupunkivuoden ympärille rakennettua Turku 2011 -ohjelmaa, ja sen toteutuk-

teksti noora moilanen Kuvat turKu�011/Kari Vainio Ja arto taKala

Kulttuuri ja liikunta yhdistettiin onnistuneesti musikaalihankkeessa

tavallisista keski-ikäisistä tehtiin turussa

t ä h t i ä >>

Keski-ikäisten hiukset – paluu nuoruuteen -hanke kokosi musiikkiteatte-

rin tekoon yli sata tavallista turkulaista. tiivis harjoittelu huipentui seit-

semään loppuunmyytyyn Hair-musikaalin esitykseen tapahtumakeskus

logomossa keväällä �011.

sesta vastasi Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi.

Omia rajoja etsimässäJuuri 60-luvun hippiliikkeestä kertova Hair-musikaali päätettiin tehdä Kuuselan mukaan kahdesta syystä: musikaali on yk-sinkertaisesti hyvä ja sopii hyvin kohde-ryhmälle.

– Nuorille tuntuu olevan tarjolla pal-jon kaikkea mielenkiintoista, joten halu-simme tehdä jotain keski-ikäisille suun-nattua – Hair on heidän nuoruutensa musikaali.

Sirkka Hallbäck kuuli musikaali-hankkeesta ystävältään. Naiset päättivät lähteä mukaan ensimmäiseen kokoontu-miseen, vaikka kummallakaan ei ollut tar-

kempaa tietoa siitä, mitä tuleman pitää.– Minulla ei ollut aiempaa koke-

musta musikaalin tekemisestä, mutta lähdin mukaan avoimin mielin. Itselleni kyse oli ennen kaikkea rajojeni kokeile-misesta – että pystynkö tällaiseen enää, Hallbäck toteaa.

kunto kasvoi huomaamattaMusikaaliharjoituksia oli parhaimmil-laan kolme kertaa viikossa. Harjoitukset sisälsivät muun muassa ”venytystä ja va-nutusta” sekä improvisaatioharjoituksia.

– Laulujen sanat opeteltiin ensin, ja sen jälkeen lähdettiin yhdistämään lau-lamista ja tanssia. Kyllähän se siitä lähti sujumaan, kun tarpeeksi harjoiteltiin, Hallbäck muistelee valmistautumisen etenemistä.

Tanssiminen ja laulaminen samaan aikaan vaatii hyvää kuntoa. Kokemukset taiteen ja liikunnan yhdistämisestä ovat olleet molempien naisten mukaan hir-vittävän positiivisia. Liikuntaa on mu-siikkiteatteria tehdessä tullut monelle ikään kuin huomaamatta.

�6

>>

�6

– Musikaaliharjoitusten kautta on saatu ”narrattua” sellaisiakin ihmisiä liikkumaan, joille liikuntaharrastukseen lähteminen saattaisi muuten olla vaike-aa, Kuusela tiivistää.

Yhdessä tekemisen iloaPudonneista kiloista ja kohentuneista lauluäänistä huolimatta hankkeen tär-keintä antia oli syntynyt yhteisöllisyys.

– Itse olen jo eläkkeellä, joten on mukavaa, että on tekemistä ja saa virik-keitä muilta ihmisiltä. Muuten sitä olisi tullut istuttua täällä omassa mökissä kaiket viikot. Kyllä siinä oli sellaista joukkovoimaa – harjoituksiin oli pakko mennä, vaikka vapaaehtoisesti oltiinkin mukana, Hallbäck pohtii.

Suuressa joukossa työskentelemises-sä on omat haasteensa eikä soraääniltä-kään aina vältytty. Hallbäck kiittelee musikaalin tekemisessä mukana olleita ammattilaisia hyvästä otteesta.

– He tajusivat, että mukana on taval-lisia ihmisiä ja osasivat huomioida sen, että väsymys välillä näkyi porukassa. Hairissa ei ketään mollattu ja ilmapiiri harjoituksissa oli aina kannustava.

Suuresta osallistujamäärästä huoli-matta tähdistössä muodostui lopulta tii-vis yhteishenki. Erityisesti omien harjoi-tusryhmien sisällä tunnelma oli korke-alla, ja tiiviin harjoittelemisen ohessa syntyi uusia sosiaalisia suhteita.

– Hyvin erilaisia ihmisiä kasattiin te-kemään yhdessä töitä, mikä on ollut monelle uusi ja merkittäväkin asia. Ai-kuisiällä sosiaaliset kontaktit ovat usein vuosien takaa tai työpaikalta. Tällainen yhteisöllisyyden kokemus voi olla hy-vinkin ainutkertainen, Kuusela tuumii.

Onnistumisen kokemuksiaHanke huipentui keväällä 2011 seitse-mään loppuunmyytyyn näytökseen Lo-gomon lavalla. Vuoden tiivis harjoittelu pudotti joukosta muutamia osallistujia, joten lopulta lavalle kapusi noin 130- henkinen näyttelijäjoukko.

– Olen todella tyytyväinen myös tai-teelliseen tulokseen, vaikka se ei ihan tärkein tavoite hankkeessa ollutkaan. Myös yleisö otti esityksen hyvin vastaan, ja saimme toivomuksia lisäesitysten jär-jestämisestä, mutta se ei valitettavasti ollut tämän hankkeen puitteissa mah-dollista, Kuusela kertoo.

Hallbäckille musikaalikokemuksen tärkeintä antia oli itsensä voittaminen.

– Parasta oli omien kykyjen taju-aminen. Oli hienoa huomata, että pystyi omaksumaan kaiken, vaikka alun perin ei ollut harmainta aavistusta, mihin oli lähdössä mukaan. Mielestäni on todella hienoa, että tällaisiin juttuihin panoste-taan. Tavallinen ihminen ei voi ymmär-tää, mihin saakka sitä voikaan yltää.

�7

Keski-ikäisten hiukset -hankkeen tarkoituksena oli musikaalin tekemisen ohessa tukea osallistujien hyvin-vointia ja terveyttä. tarjolla oli monenlaista tukitoimin-taa. Halukkaille järjestettiin hankkeen alussa ja lopussa terveystarkastukset. Hieman alle puolet tähdistä lähti mukaan selvittämään terveytensä tilaa muun muassa laboratoriokokeilla, verenpainemittauksella ja tervey-dentilakyselyllä.

– Suurimmat raportoidut ongelmat olivat ylipaino, kohonnut verenpaine ja erilaiset kiputilat. Yli puolella testatuista oli myös kohonnut riski sairastua �-tyypin diabetekseen. tuloksia on tarkoitus analysoida tarkem-min yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa, perus-palvelutoimen palvelujohtaja maisa Kuusela summaa terveystarkastusten antia.

hyvinvointiosassa kartoitettiin tähtien terveydentilaatarjolla oli myös monialaisena yhteistyönä toteutet-

tuja elämäntaparyhmiä, joiden vetämisestä vastasivat terveys- ja hyvinvointialan sekä esittävän taiteen opis-kelijat.

– neljään ryhmään osallistui yhteensä noin neljä-kymmentä henkilöä. Sekä opettajat että oppilaat koki-vat ryhmät hyödyllisiksi, ja niiden toimintaa olisi tarkoi-tus jatkaa tulevaisuudessakin, Kuusela kertoo.

lisäksi halukkaat saivat hankkeen aikana neuvoja tupakasta vierotukseen ja painonhallintaan. Hyvin-vointiosa toteutettiin yhteistyössä turun ammattikor-keakoulun kanssa ja rahoitus saatiin KKi-ohjelmalta ja Pfi zerilta.

�7

hanke poiki uusia harrastuksiaMoni musikaalitähti on ammentanut hankkeesta voimaa myös muille elä-mänalueille. Uuden opetteleminen on aktivoinut jatkamaan kesken jääneitä opintoja tai tekemään itselle täysin uu-sia asioita.

– Mukaan lähteminen on vaatinut rohkeutta, jota osataan sitten käyttää muutenkin elämässä, Kuusela iloitsee.

Moni ”hairilainen” on jatkanut myös taideharrastustaan. Innostusta on riittä-nyt niin lauluryhmiin, harrastajateatte-riin kuin keskiaikaisille markkinoille-kin. Osa porukasta tapaa edelleen ajoit-tain ja pitää yhteyttä muun muassa Fa-cebook-ryhmän kautta.

Keski-ikäisten hiukset -hankkeen ensimmäisistä harjoituksista tulee pian kuluneeksi kaksi vuotta. Ympyrä sul-keutuu tutuin sävelin, kun yli sata musi-kaalitähteä matkaa yhdessä Tukhol-maan katsomaan Hair-musikaalia. i

lisätietojaProjektikoordinaattori tiina malmisalo turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimipuh. 040 18� ��11tiina.malmisalo@turku.fi

�8

Suomimies-testirekan matkates-

sa toukokuun puolivälissä lap-

peenrannasta kohti etelä-Savoa,

puksutti imatralla remppa-rak-

tori. traktorista ja kuuluttajanko-

pista rakennetussa yhdistelmä-

ajoneuvossa imatralaiset miehet

pääsivät testaamaan kuntoaan

Suomimies-hengessä.

– SuomiMies-rekka ei kurvannut aivan Imatralle saakka, joten Lappeenrannas-sa olleen SuomiMies-seminaarin jälkeen tuli puheeksi oma rekkakiertue. Mietit-tiin, että meillä on olemassa traktori ja kuuluttajankoppi sekä mahdollisuus tehdä lähes samanlaisia mittauksia kuin rekassakin tehdään, liikunnanohjaaja Riitta Pellinen Imatran kaupungin lii-kuntapalveluista kertoo.

Kuuluttajankoppi verhoiltiin kiertu-etta varten testiasematarkoitukseen so-pivaksi ja traktorin ohjaimiin valjastet-tiin kaupungin kenttämies. Naisille on Pellisen mukaan tarjolla monenlaista toimintaa, joten tällä kertaa haluttiin järjestää toimintaa vain miehille.

– Tempausta suunniteltiin vähän huumorimielellä, eikä liian vakavasti.

Silloin on matalampi kynnys lähteä mu-kaan. Uskon, että osallistumiskynnystä madalsi myös se, et-tä tapahtuma on suunnattu ainoas-taan miehille.

Traktorissa mi-tattiin muun muas-sa verenpainetta, verensokeria ja puris-tusvoimaa sekä tehtiin Polar-kuntotes-tejä ja tasapainotestejä tasapainolaudal-la. Kaupungin liikuntapalveluiden hen-kilökunnan lisäksi traktorissa oli muka-na terveydenhoitopuolelta diabeteshoi-taja, joka teki tyypin 2 diabeteksen ris-kitestejä ja kutsui riskiryhmään kuulu-via miehiä jatkoseurantaan.

sa verenpainetta, verensokeria ja puris-

teksti noora moilanen • Kuvat riitta Pellinen

remppa-raktori huristeli imatralla

��

kiertue sai miehiltä kiitostaSanaa Remppa-raktorista levitettiin traktorimainoksin muun muassa kau-poissa ja suurissa paikallisissa tehtaissa, jotka työllistävät paljon miehiä. Lisäksi tapahtumia mainostettiin kaupungin verkkosivuilla.

Liikkuvan testiaseman ympärille ra-kennettiin kolme tapahtumaa, joista kaksi oli päivätapahtumia toreilla ja kol-mas iltatapahtuma paikallisen Prisman pihassa.

– Halusimme tavoittaa Remppa-rak-torilla kaikenikäisiä miehiä. Toritapah-tumissa testattavat olivat hieman van-hempia, ja Prisman pihassa pidetyssä il-tatapahtumassa kävi selvästi enemmän myös työikäisiä, niin kuin ajatuskin oli, Pellinen kertoo.

Imatran miehet käyttivät mahdolli-suuden maksuttomiin testeihin hyvin hyödykseen. Remppa-raktoriin oli tuli-joita jonoksi asti, ja testattuja saatiin ka-saan kolmessa päivässä yli kaksisataa. Rempantarvettakin testeissä havaittiin.

– Vyötärönympäryksen mittaami-nen paljasti, että sillä saralla miehillä on paljon tehtävää. Myös tyypin 2 diabe-teksen riskitestissä tuli monelle korkeita pisteitä, joten ruokavaliossa olisi miehil-lä parannettavaa, Pellinen summaa tes-tien tuloksia.

Vaikka osalle tieto kehonsa kunnos-ta oli pieni järkytys, palaute tapahtu-masta oli todella positiivista. Testien jäl-keen miehille tarjottiin mahdollisuus pohtia yhdessä liikunnan ammattilais-ten kanssa, mitä voisi jatkossa tehdä ter-veytensä kannalta toisin.

– Moni jäi testien jälkeen pitkäksi ai-kaa juttelemaan ja sanoi, että tulokset olivat todella herättäviä. Miehet kiitteli-vät liikuntapalvelujen jalkautumista kansan pariin ja mahdollisuutta selvit-tää, missä mennään oman kunnon suh-teen, Pellinen kertoo tyytyväisenä.

remppa-raktorille oma toimistoLiikuntatoimen järjestämän tempauk-sen vahvuus on, että he tuntevat paikal-

liset toimijat ja palvelut. Tällöin voidaan ohjata miehiä eteenpäin liikunnan tai tarvittaessa terveydenhuollon piiriin. Tapahtumissa jaettiinkin henkilökohtai-sen palautteen lisäksi paljon KKI-mate-riaalia liikunnasta ja ravinnosta sekä tie-toa Imatralla järjestettävistä ohjatuista tunneista ja erilaisista ryhmistä.

– Imatran kaupungilla on tarjolla miehille suunnattua ryhmäliikuntaa eli äijätunteja sekä matalankynnyksen Ra-pakunnosta kuntoon -ryhmä, vesilii-kuntaa ja painonhallintakursseja. Lisäk-si tarjolla on starttikursseja, joilla voi päästä vaikkapa kuntosali- tai vesijuok-suharrastuksen alkuun ilman tarvetta sitoutua aikatauluihin pidemmäksi ai-kaa, Pellinen kuvailee.

Kokemukset traktorikiertueesta oli-vat niin positiivisia, että jatkoakin on luvassa. Remppa-raktorin konttori on perustettu Imatran urheilutalolle, jossa tehdään traktorikiertueelta tuttuja tes-tejä sekä annetaan testien pohjalta lii-kuntaneuvontaa. i

remppa-raktori huristeli imatralla

onni ja autuus – kuntotestit ja kampanjointi – eivät kul-je vain rekassa kaupungista toiseen. Vaikka Suomimies seikkailee -rekkakiertue on tavoittanut vuoden �011 ai-kana lähes 1� 000 osallistujaa kuntotesteihin, edistetään miesten terveyttä tehokkaimmin paikallisin voimin, kuten imatralla.

Suomimies seikkailee -kampanjan tavoitteena on ollut aktivoida miehiä liikkeelle ja pitämään huolta kun-nostaan. lisäksi kampanjan synnyttämää aaltoa työka-luineen on tarjottu ammattilaisille helpottamaan oman toiminnan rakentamista. Suomimies seikkailee -seminaa-rikiertue kiersi 1� kaupunkia syksyllä �010 vieden viestiä miesten terveyden edistämisestä liikunta- ja terveysalan toimijoille. tarkoituksena on saada pysyvää oman kunnan ja paikallisten järjestöjen miehille suunnattua toimintaa,

oli rekka sitten vieraillut kaupungissa tai ei. Suomimies seikkailee -kampanjan rento meininki help-

pojen kuntotestien ohella on kiinnostanut valtavasti miehiä. Kysyntää jatkokiertueelle ja Suomimiehen kuntotesteille on ollut paljon. KKi-ohjelma kannustaa edelleen kuntia ja järjestöjä hyödyntämään Suomimiehen kuntotestejä, mak-suttomia materiaaleja sekä kehittämään liikuntaneuvontaa ja miesten liikuntaryhmiä paikallistasolle. Vahva paikallinen ote helpottaa seuraavan Suomimies seikkailee -kiertueen vierailua uusilla paikkakunnilla tulevina vuosina.

Miia MalvelaOhjelmakoordinaattoriKunnossa kaiken ikää -ohjelma

Seikkailu käyttöön[Kommentti]”

�0

�0Kuntoliikuntaliitto järjesti ensim-mäiset terveysliikunnan ohjaaja-koulutukset jo 90-luvun lopussa.

Liikuttajakoulutuksen kurssimoduleita pilotoitiin vuosituhannen vaihteessa yh-teistyössä SLU-alueiden kanssa.

– Koulutusten aloittamiseen liittyi levinnyt ymmärrys terveysliikunnan merkityksestä. Ohjaajien osaamista li-säämällä voidaan aktivoida ihmisiä liik-kumaan terveytensä kannalta riittävästi, kertoo järjestöliikunnan kehittäjä Katja Arpalo Kuntoliikuntaliitosta koulutus-ten aloittamisen taustasta.

SLU-alueet ja lajiliitot ovat olleet alusta saakka vahvasti mukana koulu-tusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Alueet vastaavat myös Liikuttajakoulu-tuksen järjestämisestä.

– Olisi turhaa, että jokainen lajiliitto tekee oman kunto- ja terveysliikuntaa koskevan koulutuksen, joten se tarjo-taan keskitetysti Kuntoliikuntaliiton ja SLU-alueiden yhteistyönä. Alueet tietä-vät parhaiten lähiseudun toimijat ja pai-kalliset tarpeet, joten osallistujiakin ta-voitellaan lähinnä heidän kauttaan, Ar-palo toteaa.

Lajiliitoista edelläkävijänä yhteis-työssä on toiminut Suomen Nyrkkeily-liitto ry. I-tason kuntonyrkkeilyohjaaja-koulutus sisältää Liikuttajakoulutuksen

perusosat ja Nyrkkeilyliiton oman lajio-sion.

erityisosaamista aikuisten liikuttamiseenLiikuttajakoulutus on avoin kaikille ai-kuisten liikunnasta kiinnostuneille. Pää-asiassa pyritään tavoittamaan vapaaeh-toisia ohjaajia ja valmentajia, joista iso osa toimii urheiluseuroissa. Seuratoimi-joiden lisäksi tavoitellaan ”lajittomia valmentajia”, kuten kuntien työntekijöi-tä ja henkilöitä, jotka toimivat ohjaajina vaikkapa kyläyhdistyksissä.

Kouvolan kaupungin työntekijöille järjestettiin keväällä 2011 oma Liikutta-jakoulutus. Nuorisokeskus Anjalassa va-paa-ajanohjaajana työskentelevä Jenna Söyring lähti mukaan kartuttamaan omaa osaamistaan.

– Olen suorittanut liikunnan am-mattitutkinnon ja ohjaan erilaisia ryh-miä työssäni. Ohjattavat ovat pääsään-töisesti lapsia ja nuoria, ja kimmokkeena koulutukseen lähtemiseen oli syventää tietoani aikuisliikunnan ohjaamisesta.

Arpalon mukaan omien koulutusten järjestäminen aikuisten kanssa toimivil-le on tärkeää, koska aikuisliikunta ja sen ohjaaminen on hyvin erilaista kuin las-ten ja nuorten valmentaminen.

– Aikuisten kanssa toimittaessa pitää ottaa erilaisia asioita huomioon. Koulu-tuksen tarkoituksena on antaa valmiuk-sia nimenomaan aikuisten kohtaami-seen ja liikuttamiseen. On tärkeää, että ohjaaja ymmärtää aikuisten liikkumisen motiivit, ja että aikuinen liikkuja ym-märtää, mikä on terveyttä edistävää lii-kuntaa.

Myös Söyringin kokemuksen mu-kaan aikuisten ja lasten ohjaaminen vaatii erilaista lähestymistapaa.

– Ehkä suurin haaste aikuisten oh-jaamisessa on motivoiminen. Lapset motivoituvat liikkumaan helposti leikin varjolla, mutta aikuisten innostaminen liikkumaan on hankalampaa. Aikuiset vaativat myös enemmän perusteluja sil-le, miksi asioita tehdään.

Koulutuksessa lähdetään liikkeelle perusteista, joten osallistujilla ei tarvitse olla aiempaa ohjaamiskokemusta.

– Joillain koulutukseen osallistuvilla ei ole lainkaan kokemusta liikunnan oh-jaamisesta. Tavoitteena onkin suomalai-sen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen (VOK) periaatteiden mukaisesti yhden

teksti noora moilanenKuva tanJa HellSten

aiKuiSliiKunnan aSiallaSuomen Kuntoliikuntaliitto ry juhlii tänä vuonna �0-vuotista tai-

valtaan aikuisliikunnan asiantuntijana ja suomalaisten liikuttajana.

Juhlavuoden tuote on kaikille aikuisten ohjaus- ja valmennustyötä

tekeville ja niistä kiinnostuneille suunnattu liikuttajakoulutus.

�0

�1

Kouvolan kaupungin työn-tekijöiden omassa liikutta-jakoulutuksessa oli henki korkealla.

harjoituskerran onnistunut vetäminen, Arpalo kertoo.

kattava käsitys terveysliikunnastaKoulutuksen laajuus on 50 tuntia, ja se sisältää kolme perusosaa sekä vapaava-lintaisia osia. Ensin suositellaan käytä-väksi Liikunta osana arkea -osio, jossa käydään läpi terveyttä edistävän liikun-nan perusteita ja arkiliikunnan merki-tystä terveydelle. Toisessa osassa keski-tytään lihaskuntoon ja liikehallintaan ja kolmannessa osassa kestävyyskuntoon ja lihashuoltoon.

Vapaavalintaiset osat voivat olla esi-merkiksi lajiliittojen omia koulutuksia tai SLU-alueiden järjestämiä moduleita ja koulutuksia. Lisäksi Liikuttajakoulu-tuksen perusosissa käydään läpi ohjaa-misen perusteita ja tehdään oppimisteh-täviä.

Söyringin mukaan parasta Liikutta-jakoulutuksessa oli juuri monipuolinen kokonaisuus.

– Itselleni antoi todella paljon myös se, että meillä oli kasassa niin hyvä ryh-mä. Ajatusten vaihtaminen toisten kanssa oli antoisaa.

ma. Pilotti suoritetaan Kainuussa, Vuo-katin urheiluopistolla yhteistyössä Kai-nuun Liikunta ry:n kanssa. Koulutuksen vetämisestä vastaa Kuntoliikuntaliitto.

Liikuttajakoulutukset antavat osal-listujille eväitä aikuisliikunnan parissa toimimiseen. Arpalo muistuttaa, että ohjaajien kouluttamisella on positiivi-sista vaikutuksia myös seuratasolla.

– Ohjaajia kouluttamalla voidaan yl-läpitää ja kehittää aktiivista seuratoi-mintaa. Heidän osaamiseensa panosta-malla varmistetaan, että seuroissa säilyy laatu ja sitä myötä liikkujat. i

lisätietoja Järjestöliikunnan kehittäjä Katja arpaloSuomen Kuntoliikuntaliitto ry katja.arpalo@kunto.fipuh. 0�07 �64 4�4, 04� 6�7 8071 www.kunto.fi www.kunto�0.fi

�1

tieto syvenee ii-tason koulutuksessaLiikuttajakoulutuksen perusosien uu-distaminen aloitettiin vuonna 2010, ja kokonaisuus vapaavalintaisine koulu-tuksineen valmistui syksyllä 2011.

– Tehty uudistus oli myös yksi syy siihen, että valitsimme Liikuttajakoulu-tuksen vuoden tuotteeksi. Suurimmat muutokset tehtiin lihaskunto-osiossa, jossa siirryttiin painottamaan toimin-nallisuutta. Osiossa tähdätään moni-puoliseen ja kokonaisvaltaiseen harjoit-teluun, jossa käytetään hyödyksi arjessa ja eri lajeissa tapahtuvia luonnollisia lii-kemalleja, Arpalo kuvailee.

Liikuttajakoulutuksen I-taso on saa-massa jatkoa. Pilottivaiheessa olevan II-tason koulutuksen tarkoituksena on sy-ventää I-tasolla tai lajiliiton vastaavassa koulutuksessa saatua tietoa. II-taso on 120-tuntisena huomattavasti I-tasoa laajempi ja opiskelu on itsenäisempää.

Suuren tuntimäärän vuoksi II-tason koulutuksessa päästään tekemään pal-jon käytännön ohjaamistyötä. Tavoit-teena on suunnitella, toteuttaa ja arvioi-da kokonaisen harjoituskauden ohjel-

��

Apteekkien liikunnan teemapäivät ovat tavoittaneet pilottipaikka-kuntien asukkaita ja innostaneet

heitä liikunnan pariin. Toiminta on li-sännyt yhteistyötä paikallisten terveys- ja liikuntatoimijoiden kesken, ja apteek-ki on koettu luontevana kumppanina terveysliikunnan verkossa. Hankkeessa on lisätty ja päivitetty apteekkien henki-lökunnan tietotaitoa liikunnan merki-tyksestä ja paikkakunnan liikuntapalve-luista, joiden pariin asiakkaan voi ohja-ta.

Apteekkeja löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta. Apteekki toimii osa-

na kunnan laajaa palveluketjua kohda-ten kaikenikäiset asiakkaat. Apteekilla on paikkakunnilla arvostettu asema ja sen työntekijät ovat oman alansa koulu-tettuja ammattilaisia. Liikkujan Ap-teekki vie terveysliikuntaa apteekkien arkeen, jolloin apteekki voi profiloitua niin kutsutuksi liikunta-apteekiksi. Monipuolistamalla toimintaansa ap-teekki luo kilpailuvalttia.

kokemuksia toiminnastaLiikkujan Apteekki -hanke on toteutettu Varsinais-Suomessa, Satakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 15 pi-

lottiapteekissa. Apteekit järjestivät SLU-aluejärjestöjen (LiikU ry, PoPLi ry) kanssa liikunta-aiheisia teemapäiviä, joissa oli monipuolisesti tarjolla tietoa liikunnan merkityksestä ja paikkakun-nan liikuntatarjonnasta sekä mahdolli-suus osallistua kehonkoostumusmitta-ukseen. Hengitysliitto Helin paikallisyh-distykset olivat tapahtumissa vahvasti mukana ja lisäksi toimintaansa oli esit-telemässä muitakin kansanterveysyhdis-tyksiä, kuntien liikunta- ja terveysalan toimijoita sekä yrityksiä. Osa tahoista teki apteekin kanssa ensimmäistä kertaa yhteistyötä terveysliikunta-asioissa.

liikuntatietoutta apteekkiinHankkeen alkuvaiheessa pilottiapteek-kien yhdyshenkilöille järjestettiin kou-lutus, jossa käsiteltiin muun muassa lii-kunnan merkitystä, nykyisiä liikunta-suosituksia sekä liikuntaan liittyviä työ-kaluja. Lisäksi hanke tarjosi apteekkien henkilökunnalla koulutuksen, jossa

liikkujan apteekki levittäytyy

teksti Sari KiVimäKi, KaiSa KoiVuniemi, Katariina tuunanen • Kuvat Jiri Halttunen, tino-taneli tanttu

apteekissa liikunnan teemapäiviä, testejä ja liikuntaneuvontaa!

liikkujan apteekki -hankkeen toimintatavat levittäytyvät ja

terveysliikuntatietoa on saatavilla jatkossa yhä useammista

apteekeista.

��

pohdittiin liikunta-asioiden puheeksi ottamista asiakasneuvontatilanteissa.

Yhtenä hankkeen tuotoksena kehi-tettiin apteekin astmapalveluun asiak-kaita varten vapaavalintainen terveyslii-kuntamoduuli, johon astmapalveluun erikoispätevöityvät farmasian ammatti-laiset pääsevät tutustumaan heille jär-jestetyssä koulutuksessa. Koulutusta jat-ketaan ensi vuonna, jolloin myös käyn-nistetään diabetespalveluun erikoistuvi-en liikuntakoulutus.

Yhteistyö kasvussaLiikkujan Apteekki -hankkeessa liikun-ta-alan ammattilaiset ovat päässeet kur-kistamaan apteekkimaailmaan ja pilot-tiapteekkien henkilökunta on tiedosta-nut liikunnan terveysvaikutukset ja lii-kunnasta puhumisen merkityksen.

Kesällä 2011 toteutettiin puhelin-haastattelu pilottiapteekkien yhdyshen-kilöille ja apteekkareille. Vaikka liikun-ta-asioiden puheeksi ottaminen asiak-kaiden kanssa koettiin hankalaksi, ker-toivat haastateltavat valmiuksiensa pa-rantuneen ja asiasta puhumisen lisään-tyneen.

Apteekit kokivat saaneensa yhteyden kunnan liikuntatoimeen ja moni ap-teekki toivoi jatkossa tiiviimpää yhteis-työtä. Toisaalta osassa pilottiapteekkeja syntyi erittäin toimiva yhteistyö aptee-kin ja kunnan liikuntaneuvontapalvelun välille. Yhteistyön periaatteena on, että apteekki neuvoo asiakasta liikunta-asi-oissa kykyjensä mukaan ja tarvittaessa ohjaa eteenpäin. Lisäksi lähes kaikissa apteekeissa on jaossa kunnan liikunta-esitteitä, KKI-materiaalia, kansanter-veysjärjestöjen oppaita ja apteekkien omaa liikunta-aiheista materiaalia.

toimintatapojen juurruttamistaPilottivaiheessa saatujen kokemusten ja

esille nousseiden tarpeiden pohjalta hankkeen toimintamuotoja ja työkaluja tullaan kehittämään. Syksyllä 2012 to-teutetaan Liikkujan Apteekki -koulutus-ten kierros, jonka tavoitteena on juur-ruttaa toimivia käytäntöjä, vahvistaa yhteistyötä sekä lisätä tietoa terveyslii-kunnasta ja paikallisesta liikuntatarjon-nasta. Koulutusten kohderyhmänä ovat apteekit, kunnan terveys- ja liikuntatoi-mi sekä kansanterveysjärjestöjen paikal-lisyhdistykset. Koulutuskierros toteute-

liikkujan apteekki levittäytyy

liikkujan apteekki -hankeVuonna �010 käynnistyneen kolmevuotisen liikkujan apteekki -hankkeen päämääränä on tuoda terveysliikunta osaksi apteekkien kansanterveys-ohjelmia. Hankkeen käynnistyessä valmiita toimintamalleja ei ollut, vaan pilottivaiheen tarkoituksena on ollut kokeilla erilaisia apteekkiyhteistyön mahdollisuuksia ja kehittää apteekkimaailmaan istuvia toimintamuotoja lii-kunta-asioiden huomioimiseksi ja esille tuomiseksi. apteekkien arjessa tämä näkyisi konkreettisimmillaan liikunta-asioiden puheeksi ottamisena asiakas-neuvontatilanteissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä KKi-ohjelman, Hengitys-liitto Helin, Suomen apteekkariliiton sekä Slu-alueiden kanssa.

Pilottiapteekkien liikunta-aiheisten teemapäivien merkitystä osallistujil-le selvitettiin tapahtumista kootun seurantaryhmän avulla syksyllä �010. Seurantaan tuli mukaan �0–7�-vuo-tiaita miehiä (n=1�) ja naisia (n=46), joilla kehonkoostumusmittaustulos antoi viitteitä kohonneesta terveysris-kistä. Seurannan tuloksia tarkasteltiin Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitokselle tehdyssä pro gradu -tut-kielmassa, jonka mukaan apteekeissa toteutetuilla mittauksilla pystyttiin tavoittamaan oikea kohderyhmä.

• Seurantaan valikoituneet henkilöt harrastivat keskimäärin vähemmän liikuntaa kuin suomalaiset yleensä, eivätkä yltäneet nykyisiin liikunta-suosituksiin.

• Yli puolet mittauksiin osallistuneista tuli varta vasten paikalle mittausten vuoksi ja saadakseen tietoa ravinnos-ta, painonhallinnasta tai liikunnasta.

• Kaikki tutkittavat kokivat tapahtu-man hyödylliseksi ja 7� % ilmoitti saaneensa tapahtumasta uutta tietoa.

• informaatio ja kehonkoostumusmit-taus innostivat tutkittavia kiinnit-tämään huomiota nykyisiin elinta-poihinsa muun muassa lisäämällä liikuntaa, muuttamalla ravitsemus-tottumuksia ja pudottamalla painoa. neljäsosa vastaajista ilmoitti aloitta-neensa uuden liikuntaharrastuksen.

• muutokset elintavoissa näkyivät tuloksissa naisten osalta pienenty-neenä rasvaprosenttina ja viskeraali-rasvan määränä. miehillä muutokset kehonkoostumuksessa eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.

• apteekin henkilökunta koki liikunta-teemaisen tapahtuman helpottavan liikunta-asioiden puheeksi ottamista. Päivät toivat vaihtelua henkilökun-nan työnkuvaan ja innostivat myös heitä lisäämään liikuntaa.

lähdetuunanen K. �011. liikuntaneuvonnan vaikutus fyysiseen aktiivisuuteen ja kehon koostumukseen. Gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma. terveystieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto.

teemapäivät syynissä

taan yhteistyössä KKI:n, SLU-alueiden, Hengitysliitto Helin ja Apteekkariliiton kanssa.

Vaikka hankkeessa mukanaolo ei tuonut lisätuloja pilottiapteekeille, kan-nustavat ne yhdessä KKI:n, Hengityslii-ton ja Apteekkariliiton kanssa muita ap-teekkeja tulemaan rohkeasti ja ennakko-luulottomasti mukaan terveysliikunta-viestin välittäjiksi. i

�4

Översättning till svenska KittY SePPälä

K IFFL-programmets och samarbets-kumpanernas gemensamma styrkeprov FinskaMän på äventyr -långtradartur-néen åkte i maj och september omkring i Finland och uppmuntrade finska män att röra på sig. SuomiMies-långtradaren besökte allt som allt 30 olika orter och erbjöd konditionstest åt sammanlagt 11 271 personer. Av dessa var 10 100 män. Förutom konditionstest fick männen rikligt med vägkost för förbättrandet av sin livsstil.

Diabetesförbundet tydliggjorde ris-ken för typ 2 diabetes, Andningsförbun-det Heli mätte lungornas kondition och på Reumaförbundets TULE-servicesta-tion testades ledrörligheten hos de FinskaMännen. Blodtryck och blod-sockervärden kunda också mätas på fle-ra orter. Dessutom gavs information i näringsfrågor. T.ex. Hjärtförbundets Hjärtmärke-utställning gav råd om bättre val.

K ”Mera motion eller mindre sittan-de?” var den stora frågan under de Riksomfattande Hälsomotionsdagar-na i slutet av september på UKK-in-stitutet i Tammerfors. Hälsomo-tionsförespråkarna samlades i två välfyllda salar för att dryfta detta all-varliga dilemma; många av dagens tal behandlade sittandet som ett hot mot hälsan.

Motion under fritiden har ökat bland de arbetsföra men utöver det har rörelsen bara minskat. Hela da-gen sitter vi på jobbet, arbetsresorna görs sittande i bil och kvällarna till-bringas sittande framför televisionen eller datorn.

Forskning påvisar oroväckande mycket att hotet stämmer. Två tred-jedelar av EU:s vuxna befolkning sit-

Lokala idrottsföreningar och städer-nas motionsservice var ofta represente-rade på de olika evenemangen. Grenar som presenterades var bl.a. skike-ter-rängrullskridskoåkning, geo-oriente-ring, stavpromenad, orientering och träning med klot (kettlebell). På några orter kunde man t.o.m prova på tennis, laser-skytte och att ta sig ner för berg!

Antalet testade i de olika städerna varierade mellan fyrahundra och upp till över sexhundra. Testrekordet för-bättrades otaliga gånger under långtrad-arturnéen. Slutligen hemfördes segern av åboborna, i avslutningsevenemanget testades 669 män under dagens lopp.

Under mellandagarna mellan stads-evenemangen – tisdagar och torsdagar – parkerades testlångtradaren på välbe-sökta servicestationer i viktiga knut-punkter. Rekordet för dem som testades på en servicestation togs under evene-manget på Shell Zeppeliini, där gjordes sammanlagt 216 test.

oberoende av hur lite man rör på sig, speciellt om man dagligen sitter över sex timmar.

Hur länge barn och ungdomar sitter har kartlagts bl.a. i projektet Skolan i rörelse (Liikkuva koulu). Forsknings-chef Tuija Tammelin från LIKES Stiftel-sen för forskning i idrott och hälsa re-dovisade för resultaten, som mycket lik-nar de vuxnas.

– De äldre i skolan sitter redigt över åtta timmar varje dag. Enbart televi-sionstittandet överskrider dagligen två timmar för hälften av högstadiets elever. För att inte tala om tre speltimmar vid datorn både vardagar och veckoslut, vil-ket är typiskt i synnerhet för pojkar, rapporterar Tammelin.

Raija Laukkanen, Polar Electro Ab:s idrottsvetenskapliga direktör kom med

ter för mycket för att hälsan skall beva-ras. Finland är på topp bland de ”sittan-de” länderna. 46 procent av kvinnorna och 51 procent av männen sitter dagli-gen åtminstone sex timmar.

Sittandet förorsakar sjukdomar i stöd- och rörelseorganen. Dessa sjukdo-mar är ofta orsaken till nedsatt arbets-förmåga som leder till för tidig pensio-nering. Om man sitter över sju timmar per dag kan man se en fördubbling av risken för högt viktindex. Det är också svårare att bevara sin normala vikt för dem som sitter mycket. Dessutom vet man att sittandet har samband med hjärtsjukdomar och högt blodsocker.

UKK-institutets direktör Tommi Va-sankari avslutade sitt anförande med att konstatera att mängden av sittandet är självständig riskfaktor för dödlighet,

Stillasittandet, den nya utmaningen för hälsomotionen

långtradarturnéen mätte FinskaMän

tilläggsinformation www.suomimies.fi

Bild KKi-ohjelma

��

K Keski-ikäisten hiukset – paluu nuoru-uteen -projektet (fri översättning: Med-elålders Hår – tillbaks till ungdomen)

samlade över hundra vanliga åbobor för att göra musikteater tillsammans. Efter en intensiv träning uppfördes sju slut-sålda Hair-musikalföreställningar i eve-nemangcentret Logomo våren 2011.

Till denna medelåldersmusikal sök-tes deltagare öppet bl.a. i tidningar och lokaltelevision.

– Projektets målsättning var att få ihop 50–100 deltagare. När övningarna satte igång hösten 2009 var närmare 200 ivriga musikaldeltagare med, berättar Maisa Kuusela, producent för musika-len och servicechef inom Åbo grund-trygghetsverksamhet.

Projektet införlivades med Åbo kul-turhuvudstadsår och programmet Åbo 2011 och för förvekligandet ansvarade Åbo stads social- och hälsosektor.

Ändamålet med projektet var förut-om att åstadkomma musikalen också stöda deltagarnas välmående och hälsa. Mångsidig stödverksamhet erbjöds. Fri-villiga hälsogranskningar ordnades i början och slutet av projektet. Lite färre än hälften av stjärnorna granskade sin hälsa bl.a. genom laboratoriemätningar, blodtrycksmätning och hälsoförfrågan.

sina egna forskningsbaserade rekom-mendationer för mängden sittande, och hälsomotionsfolket förstod hen-ne.

– Ungefär sju timmar stillasittande per dag verkar vara den mängd sittan-de som kroppen klarar av också under en längre tid, enligt forskningen.

– Kontinuerligt sittande bör av-brytas emellan, regelbundna pauser är att rekommendera. En bra tumre-gel är att undvika över två timmars oavbrutet sittande.

källor �1. riksomfattande hälsomotionsdagar �8.–��.�.�011, uKK-institutet, tammerforslaukkanen r. & Vuori i. Vaarantaako istuminen terveytesi? Finlands läkartidning ��/�010 vsk 6�.

– De största problemen var övervikt, förhöjt blodtryck och olika smärttill-stånd. Över hälften av de undersökta hade en förhöjd risk att insjukna i typ 2-diabetes, summerar Kuusela.

Mångahanda livsstilsgrupper er-bjöds, vilka genomfördes genom stude-randesamarbete inom hälso- och väl-måendebranschen samt av kulturstude-randen.

– Sammanlagt fyrtio personer deltog i fyra grupper. Både lärare och stude-randen upplevde att grupperna var nyt-tiga och det är meningen att fortsätta verksamheten i framtiden, berättar Kuusela.

tilläggsinformation Projektkoordinator tiina malmisaloÅbo stads social- och hälsosektortel. 040 18� ��11tiina.malmisalo@turku.fi

Åbo upphöjdes vanliga medelålders till StJärnOr

Bild Kari Vainio

�6

kki-ristikkoKropan rasittamisen ja fyysisen toiminnallisuuden lisäksi on tärkeää huolehtia myös

kopan kunnosta. KKi-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. ristikon oikea vastaus

löytyy KKi-ohjelman verkkosivuilta www.kki.likes.fi -> Kipinät-lehti.ristikon laatija Harto HaKonen

�6

�7�7

Viidellätoista Slu-aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämi-

sessä. Slu-alueet tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveyslii-

kuntahankkeiden käynnistämiseksi. KKi-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

etelä-Karjalan liikunta ja urheilu rymikko ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 1�4, fax. (0�) 4�6� 604Kotipolku �, ��1�0 imatrawww.eklu.fi

etelä-Savon liikunta ryliisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 �41 00�7, fax. (01�) ��8 748ristiinantie 1, �0100 mikkeliwww.esliikunta.fi

etelä-Suomen liikunta ja urheilu rymerja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 ��� 41��, fax. (0�) 61� �0700olympiastadion, eteläkaarre, 00��0 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen liikunta ja urheilu ryHarri appelroth, harri.appelroth@hlu.fiPuh. 0�07 48� 60�, fax. 0�07 48� 61�Sarvijaakonkatu ��, ���40 tamperewww.hlu.fi

Kainuun liikunta rymatias ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fiPuh. 044 ��� ���4Kauppakatu �1, 87100 Kajaaniwww.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan liikunta rySatu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. (06) 8�� 1���, fax. (06) 8�0 ��74mannerheiminaukio 7, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

Keski-Suomen liikunta ry Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 �404, 04� 6�0 �771rautpohjankatu 10, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson liikunta ryHanna-leena Halonen, hanna-leena.halonen@kymli.netPuh. 040 48� �40�, fax. (0�) �11 6�0�ilmarinkuja �, 4�100 Kouvolawww.kymli.net

lapin liikunta ryarto Piuva, arto.piuva@lapli.inet.fiPuh. 040 8�� ���1Hallituskatu �0 B 7, �6100 rovaniemiwww.lapinliikunta.com

lounais-Suomen liikunta ja urheilu ry,turun toimistoJukka läärä, jukka.laara@liiku.fiPuh. (0�) �1� 1�14, fax. (0�) �1� 1�1�Yliopistonkatu �1, �0100 turkuwww.liiku.fi

lounais-Suomen liikunta ja urheilu ry,Porin toimistoJuha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. (0�) ��� 6604, 0�0 ��60 ��4liisankatu 11, Pl �4, �81�1 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan liikunta ja urheilu ryantero Kangas, antero.kangas@plu.fiPuh. (06) 4�0 �0��, fax. (06) 4�0 �0�0Keskuskatu 6, �. krs., 60100 Seinäjokiwww.plu.fi

Pohjois-Karjalan liikunta ryVesa martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fiPuh. 040 77� ��4�rantakatu ��, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan liikunta ryKari Heljasvaara, kari.heljasvaara@popli.fiPuh. 0�0 4�4 414�, fax. (08) �11 �471Sammonkatu 6, �0�70 ouluwww.popli.fi

Pohjois-Savon liikunta rySohvi Seppälä, sohvi.seppala@pohjois-savonliikunta.fiPuh. (017) �6� 8604, 0�0 �71 8400, fax. (017) �6� 860�Haapaniemenkatu 10 a, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen liikunta ja urheilu rymai-Brit Salo, maippi.salo@phlu.fiPuh. (0�) 816 87�4, fax. (0�) 816 87��urheilukeskus, 1�110 lahtiwww.phlu.fi

Slu-aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

38

KKI-materiaalit

Kokemuksia toimivista liikuntaneuvonta-käytännöistäMaksuton KKI-materiaali, numero 19.

SuomiMiehen SanomatMaksuton KKI-materiaali, numero 16.

SuomiMiehen säätöjäMaksuton KKI-materiaali, numero 15.

Paino hallintaanMaksuton KKI-materiaali, numero 17.

Maksuton KKI-materiaali/Kostnadsfritt IFFL-material1. KKI-yleisesite

2. Koulutustukiesite- sisältää koulutustuen hakuohjeet ja -lomakkeen

3. IFFL-broschyr med allmän information- innehåller ansökningsförfarandet för ekonomiskt stöd

4. KKI-kuntokortti- yhden vuoden seurantakortti

5. Julisteet- “Usein ulkona” / “Ofta ute – I form för livet”, 43 x 63 cm- ”Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi”, 42 x 59,4 cm (A2)- ”SuomiMies seikkailee”, 42 x 59,4 cm (A2)

6. KKI-kunto-opas - työikäisille suunnattu kunto-opas sisältää kaksi 16 viikon harjoitus- ohjelmaa: starttiohjelma aloittelijalle sekä jatko-ohjelma edistyneelle- vinkkejä työergonomiaan ja mielen hyvinvointiin

7. IFFL-motionshandbok- motionshandboken riktar sig till dem som är i arbetsför ålder. Den innehåller två 16 veckors träningsprogram: ett startprogram för nybörjare och ett fortsättningsprogram för längre hunna.- tips för god ergonomi samt gott sinnelag8. KKI-kunto-opas 60+ - sisältää 24 viikon tasapaino-, lihasvoima- ja kestävyysohjelman- vinkkejä myös vuodejumppaan sekä arjessa jaksamiseen

9. IFFL-motionshandbok 60+ - innehåller ett 24 veckors program för balans, muskelstyrka och uthållighet - tips för sängjumpa och mera energi i vardagen10. Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! - sisältää 32 viikon liikuntaohjelman, joka perustuu arkiaktiivisuuden lisäämiseen, mukana myös ohjeita venyttelyyn ja lihaskuntoliikkeisiin- ohjeita ruokavalion muuttamisesta terveellisemmäksi

11. Ta chansen, låt det bli en vana! - under detta 32 veckor program går vikten tryggt ner på ett avslappnat sätt och bra ”fi lis”- innehåller fakta och råd om bra matintag, motion och vardagsaktiviteter

12. SuomiMiehen kunto-opas - miehille suunnattu 9 kuukauden harjoitusohjelma, jonka voi tehdä kävellen tai uiden- vinkkejä eri liikuntalajeista

13. Konditionshandbok för fi nska män- ett konditionsprogram uttryckligen för män- ett 9 månaders träningsprogram, som genomförs promenerande eller simmande - tips om olika motionsformer

14. KKI-kunto-opas: Lonkat kuntoon- turvalliset kotiharjoitteluohjeet harjoittamaan lonkkaa ja heikompaa jalkaa- kahdeksan viikon ohjelmassa keskitytään lihaskunnon, koordinaation ja tasapainon vahvistamiseen sekä lantion hallintaan

15. SuomiMiehen säätöjä- kannustaa miehiä tarkistamaan arjen valintojaan ja tekemään niihin pieniä säätöjä- 8 sivua, kuvitettu

16. SuomiMiehen Sanomat- kevyt lukumateriaali miehille- SuomiMiehen kuntotestit, Sporttiukot, hyvät eväät, maalaislääkärin vinkit ja työkaverien merkitys- 8 sivua, painettu sanomalehtipaperille

17. Paino hallintaan- täydentää Tartu tilaisuuteen, ota tavaksi! -opasta elämäntapamuutoksessa- asiantuntijoiden ohjeita painonhallinnasta, ravitsemuksesta ja liikunnasta- reseptejä terveellisen ruoan valmistukseen

18. Suunnista voimavarojesi lähteille - mistä mielen hyvinvointi koostuu, miten sitä voi vaalia ja edistää

19. Kokemuksia toimivista liikuntaneuvontakäytännöistä- esittelee hankerahoitteisia ja kuntien palvelurakenteeseen juurrutettuja liikuntaneuvontamalleja- 32 sivua

20. Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti - Tietoa ja kokemuksia KKI-hankkeista ja terveysliikunnasta

39

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntahankkeita oheisilla materiaaleilla.

Tilaa KKI-materiaalia tilauspalvelun kauttaKKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilaus-palvelun kautta voi tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilauspalvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteys-tiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu löytyy osoitteesta www.likes.fi /kauppa/orders.asp

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi edelleen tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Sari Muhonen.

Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kki.likes.fi

Toiminnallinen harjoitteluVirikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 29.

Toimintakykyä vedestäVirikkeitä vertaisohjaajille -sarja, numero 28.

Videot, DVD:t ja CD:t31. Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD-ROM 10 - tietoa vesiliikunnan terveysvaikutuksistsa, ohjaajan roolista sekä vesiliikunnan eri muodoista- mukana liikekuvasto ohjaustunnin suunnittelun helpottamiseksi

32. 75+ Senioreiden tuolijumppa sekä Seniori jumppa istuen ja seisten -DVD 18 - DVD 1: 75+ Senioreiden tuolijumppa, kesto 23 min, voimisteluosuus 19 min- DVD 2: 75+ Seniorijumppa istuen ja seisten, kesto 30 min, voimisteluosuus 27 min- fysioterapeuttien suunnittelemat ohjeet

Virikkeitä vertaisohjaajille -sarjaKäytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille.

21. Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu – perusteita ja käytännön ohjeita 12 - antaa tietoa ikääntyneiden harjoitusohjelmien perustaksi huomioiden toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät- 44 sivua

22. Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 - virikkeitä kuminauhajumpan suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun - ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan- 32 sivua

23. Venyttelyn liikekuvasto 10 - opastaa erilaisiin venytystapoihin selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla - valmiita venyttelyohjelmia- 40 sivua

24. Liikunta sopii kaikille – soveltavan liikunnan opas vertaisohjaajalle 10 - perustietoa ja käytännön vinkkejä aikuisten terveysliikunnan soveltamiseen- 32 sivua

25. Aikuisten liikuntaa leikkipuistossa 10 - vinkkejä aikuisten monipuoliseen liikuntaharjoitteluun leikkipuistossa- lämmittely-, lihaskunto- ja venyttelyliikkeet- 28 sivua

26. Kuntopiiriopas + liikekortit 17 - seitsemän erilaista kuntopiiriä, selkeät kuvalliset ohjeet- 30 laminoitua kaksipuolista liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista- 28 sivua

27. Tuntiohjelmia iäkkäiden liikuntaan 10 - kolme fysioterapeutin laatimaa valmista tuntikokonaisuutta sisältäen tanssillisen alkuverryttelyn, lihaskunto- ja koordinaatioliikkeet sekä loppuvenyttelyn- selkeät kuvalliset liikeohjeet- 44 sivua

28. Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 - vedessä tehtäviä toimintakykyä ja tasapainoa kehittäviä harjoituksia- 12 laminoitua liikekorttia helpottamaan ohjaamista- 24 sivua

29. Toiminnallinen harjoittelu 10 - tutustuttaa toiminnallisen harjoittelun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla- 40 sivua

Muut julkaisut30. Reseptillä liikkeelle – Liikkumisreseptin arviointi 7 - raportti kertoo Liikkumisreseptihankkeen saavutuksista - sisältää kehittämisehdotuksia terveydenhuollossa toteutettavan liikuntaneuvonnan sekä liikuntaneuvonnan palveluketjun edistämiseksi- 50 sivua

KKI-neuvottelukunta

Puheenjohtaja

Riitta Kaivosoja, opetus- ja kulttuuriministeriö

Jäsenet

Päivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriö

Pirjo Ilanne-Parikka, Suomen Diabetesliitto ry

Elina Karvinen, Ikäinstituutti

Ari Koskinen, Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Mari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Jorma Savola, Suomen Kuntoliikuntaliitto ry

Antti Uutela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tommi Vasankari, UKK-instituutti

Eino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

KKI-toimisto

Viitaniemente 15a, 40720 Jyväskylä

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.�

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.�

hankevalmistelijahanketuetElina Tarkiainen050 441 4025elina.tarkiainen@likes.�

kehittämispäällikkö Liisamaria KinnunenKKI-ohjelma, Heikkiläntie 7, 00210 Helsinki050 366 1162liisamaria.kinnunen@likes.�

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.�

tiedotussihteeriAnna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.�

tapahtumakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.�

tiedottaja Kipinät-lehtiKatri Väisänen050 441 3692katri.vaisanen@likes.�

materiaalitilaukset toimistosihteeri Sari Muhonentilaukset@likes.�

maksatuksettoimistopäällikkö Pirjo Tolvanen0400 261 022pirjo.tolvanen@likes.�

www.kki.likes.�

Kipinät-lehden 2/2011 ja aikaisemmin ilmestyneitä numeroita voi tilata maksutta LIKES-tutkimuskeskuksesta. Tilaaja maksaa toimituskulut.

SuomiMiehet liikkeellä