TIETOA TOIMINNALLISISTA HÄIRIÖISTÄ

Kun kroppa sanoo seis

Toiminnallisten häiriöiden taustalla on monia eri syitä.

☼ The Danish Committee for Health Education

POIKANI ON VA-KAVASTI SAI-

RASESIMIEHENI PAI-NOSTAA MINUA

JATKUVASTI

KAADUIN PYÖ-RÄLLÄ

SE SAI ALKUNSAFLUNSSASTA

ÄITINI OLI MYÖSSAIRAS

OLEN JUURIERONNUT

MINUAKIUSATTIIN KOU-

LUSSA

Olisi helpompaa, jos keho olisi vain kone.

1

Kun kroppa sanoo seis

Vatsaan koskee. Pää tuntuu räjähtävän. Huimaus on lähessietämätöntä. Sydän hakkaa. Lihakset ovat kipeät. Uupumuson kuin kaikenkattava, raskas peitto.

Tältä Matista* tuntui. Hän oli 42-vuotias ja ei sairastellut juurikoskaan.

Toiminnallisia häiriöitä on arvioitu olevan 1–5 %:lla väestössä,mikä tarkoittaa 60 000–280 000 ihmistä Suomessa.Toiminnalliset häiriöt ovat siis lähes yhtä yleisiä kuin esimerkiksimasennus. Silti monille potilaille, omaisille ja lääkäreillekintoiminnalliset häiriöt ovat edelleen vieraita.

Monet ihmiset ajattelevat kehon, mielen ja sosiaalisen toimintojenolevan kolme erillistä kokonaisuutta, jotka eivät juuri liity toisiinsa.Tutkimustieto viittaa kuitenkin siihen, että ihmisen jaottelu tällätavoin ei ole mielekästä.

Kaikki sairaudet esiintyvät kehossa kokonaisvaltaisesti ja niihinliittyy sekä fyysisiä että psyykkisiä ulottuvuuksia. Samalla kaikkiinihmisiin vaikuttavat myös heidän lähiympäristönsä tapahtumat.Joitain sairauksia on siis helpointa ymmärtää, jos niitätarkastellaan niin kutsutun biopsykososiaalisen mallin avulla.Kyseisessä mallissa otetaan huomioon sekä fyysiset, psyykkisetettä sosiaaliset tekijät ihmisen toiminnassa.

* Matti on kuvitteellinen hahmo, joka perustuu kokemuksiimme monista eri potilaista. Heovat antaneet luvan tapaustietojensa käyttöön. Matin tarina kuvaa toiminnallisesta häiri-östä kärsiviä ihmisiä, mutta sitä on muokattu ja anonymisoitu tunnistettavien tietojen pois-tamiseksi.

2

Ajattelin, että keho voitaisiin ”korjata” helposti

”Olen aina ajatellut, että kun jokin ei toimi, täytyy vainpaikantaa vika, korjata se nopeasti ja jatkaa eteenpäin”, Mattikertoo. ”Esimerkiksi kerran sain polvivamman liiallisestajalkapallon pelaamisesta. Oli hienoa, kuinka lääkäri vain tähystipolveni artroskoopilla ja sitten se hoidettiin. Vähän kuinmekaanikko. Tuntui siis loogiselta, että kun vatsaani alkoisattua, siinä oli luultavasti jotain vialla ja se täytyisi hoitaa.”

Matti meni käymään lääkärillä, joka otti verikokeita ja tutkihänen vatsansa. Kaikki tulokset olivat kuitenkin normaaleja.

”Pyysin häntä tekemään lisätutkimuksia, koska tunsin, ettävatsassani oli jotain pahasti vialla.”

Matille tehtiin mahalaukun tähystys, jossa ei myöskäänpaljastunut mitään epänormaalia. Oireet eivät kuitenkaanpoistuneet. Päinvastoin, ne vain pahenivat.

”Tunsin olevani vankina kehossa, joka ei toimi kunnolla, jakukaan ei osannut korjata sitä”, Matti sanoo.

3

OireetKaikilla esiintyy arjessa erilaisia oireita, jotka eivät ole merkkimistään fyysisestä sairaudesta. Toiminnallisesta häiriöstäkärsivillä ihmisillä on vaikeita oireita, jotka johtavathuolestumiseen tai vaikuttavat arjen sujumiseen. Oireista onitsessään tullut sairaus.

Joissain tapauksissa esiintyy useita oireita, jotka voidaanluokitella alla olevan taulukon mukaisesti. Jotkut toiminnallisestahäiriöstä kärsivät ihmiset kokevat, että heidän oireensamuuttuvat, vaihtavat paikkaa ympäri kehoa tai laajenevat ympärikehoa.

Toiminnallisen häiriön tavalliset oireet

Yleisoireet Väsymys. Keskittymisvaikeudet. Päänsärky.Muistivaikeudet. Huimaus. Silmienkuivuminen. Nenän tukkoisuus. Ihottuma.Äänen käheys.

Vatsan jasisäelinten oireet

Toistuva löysä uloste. Ummetus. Vatsakiputai turvotus. Vatsan jännitys tai painavatunne. Ripuli. Röyhtäisyt. Pahoinvointi.Polttava tunne rintakehässä.

Sydän- jakeuhko-oireet

Sydämentykytys. Rintakipu. Hengästyminenilman rasitusta. Kuuma tai kylmä hiki. Suunkuivuminen. Yskä.

Hermoston jatuki- jaliikuntaelintenoireet

Käsi- tai jalkakipu. Lihaskivut ja -säryt.Nivelkivut. Tunnottomuus tai paikallinenvoimattomuuden tunne. Selkäkipu. Kipualiikkuessa. Ihon tuntohäiriöt. Niskakivut.

Toiminnalliseen häiriöön sairastumisen syitä ei edelleenkääntunneta tarkkaan. Viime vuosina tehty kattava tutkimus valottaakuitenkin alustavasti joitain vaikuttavia mekanismeja ja eritekijöitä ilmiön taustalla.

4

Aivot ovat meidän johtokeskuksemme, joka ohjaa javalvoo koko kehoa. Aivoja suojaa ”suodatin”, joka estäämerkityksettömät signaalit ja päästää läpi vain tärkeät.

5

Aivot ja kehoAivot ovat kuin johtokeskus, joka ohjaa kaikkia elimiä ja toimintojaja samalla ottaa vastaan runsaasti signaaleja ja viestejä kokokehosta sekä ympäristöstä. Tiedostamme vain hyvin pienen osannäistä signaaleista.

Asian voi selittää näin: Aivoja suojaa ”suodatin”, joka suodattaapois merkityksettömät signaalit ja päästää läpi vain tärkeät.Normaalitilanteessa suodatin toimii ilman, että meidän tarvitseeajatella sitä.

Kun tutkijat mittaavat aivojen aktiivisuutta, voidaan havaita, ettätoiminnallisesta häiriöstä kärsivillä ihmisillä muun muassa kivunaistiminen on muuttunut.

6

Toiminnallista häiriötä sairastavilla aivojen suodattimentoiminnassa ajatellaan olevan vikaa, mikä aiheuttaakehoon jatkuvan hälytystilan.

7

Monia uusia signaalejaUseat seikat viittaavat siihen, että toiminnallisesta häiriöstäkärsivillä ihmisillä aivot alkavat ottaa vastaan monia signaaleja,jotka normaalisti suodattuvat pois. Tämä tarkoittaa sitä, että aivotottavat vastaan uusia signaaleja esimerkiksi mahalaukusta ilman,että se on merkki mahalaukun sairaudesta. Samalla keholähettää todennäköisesti tavallista enemmän signaaleja.

Toiminnallista häiriötä sairastavan keho on eräänlaisessahälytystilassa. Hälytystilassa keho tuottaa moniastressihormoneja. Monet toiminnallisen häiriön oireista ovatkinsamoja, joita koetaan stressin yhteydessä.

Matin oireet lisääntyvät

”Aloin heräillä öisin, koska sydämeni hakkasi niin lujaa”, Mattikertoo. ”Kun olin juoksulenkillä, en saanut henkeä. Olen ainaliikkunut paljon, joten jotain oli vialla. Kun aloin tunteahuimausta, säikähdin toden teolla. Luulen, että yleislääkärihuolestui myös, koska hän lähetti minut sydänlääkärille.”

Matin sydämestä ei löytynyt mitään vikaa. Oireet eivätkuitenkaan hellittäneet. Matti alkoi tuntea kipua lihaksissaan jamuualla kehossaan, ja hänet valtasi uupumuksen tunne, jokavaikutti hänen toimintakykyynsä arjessa.

8

Toiminnallisten häiriöiden taustalla on monia eri syitä.

POIKANI ON VAKA-VASTI SAIRAS

ESI MIEHENI PAI-NOSTAA MINUA

JATKUVASTI

KAADUIN PYÖ-RÄLLÄ

SE SAIALKUNSA FLUNS-

SASTAÄITINI OLI MYÖS SAI-RAS

OLEN JUURI ERON-NUT

MINUAKIUSATTIIN KOU-

LUSSA

9

SyytToiminnallisen häiriön taustalla on harvoin yksittäistä syytä.Yleensä häiriön syntyyn vaikuttavat useat tekijät.

Joillain ihmisillä on synnynnäinen alttius: geenien vuoksi heillekehittyy toiminnallinen häiriö muita helpommin. Joillekin taaskehittyy toiminnallinen häiriö kovan tai pitkäkestoisen stressinjälkeen, esimerkiksi avioeron, perheenjäsenen sairauden taisosiaalisten vaikeuksien myötä. Joskus myös infektiot taitapaturma voi käynnistää toiminnallisen häiriön kehittymisen.Yleensä häiriön kehittymiseen vaikuttaa kuitenkinsamanaikaisesti useita eri tekijöitä.

10

Ennen sairastumistaan Matti koki paljon paineita eri tahoilta

”Lopulta lääkärini sanoi, että minun täytyy luottaa siihen, ettämitään ei ole jäänyt huomaamatta tutkimuksissa ja kokeissa.Hän sanoi, että minulla on toiminnallinen häiriö. Siihen aikaanolin sairauslomalla ja pystyin tekemään vain lyhyitäkävelylenkkejä, jotta oireeni eivät pahenisi.”

Kävi ilmi, että Matilla oli ollut töissä paljon paineita jo pidemmänaikaa. Hänen työpaikallaan irtisanottiin ihmisiä, ja hänestätuntui, että hänen täytyi päivittäin todistaa oma arvonsa. Senlisäksi hänen tyttärellään todettiin oppimisvaikeuksia, mikä vaatitapaamisia opettajien kanssa ja lisäajan varaamista läksyissäauttamiseen.

Tyttären tilanne aiheutti riitaa Matin ja hänen vaimonsa välille.Vaimon mielestä Matti ei ottanut heidän tyttärensä ongelmiatarpeeksi vakavasti, joten vaimo päätti alkaa tehdä lyhyempäätyöaikaa. Hänen päätöksensä merkitsi sitä, että perhe oli nytentistä riippuvaisempi Matin työpaikasta, sillä he eivät pystyisimaksamaan asuntolainaansa, jos Matti menettäisi työnsä.Hieman ennen Matin vatsakipujen alkamista tyttärellädiagnosoitiin dysleksia. Tytär sai lisätukea, ja sekä Matti ettävaimo kokivat monien huolten hellittävän.

”Mielestäni oli outoa, että sairastuin juuri, kun minulla oli vihdoinaikaa ajatella itseäni.”

11

HoitoTutkimuksissa seuraavat kuntoutusmuodot ovat osoittautuneethyödyllisiksi:

→ asteittain etenevä fyysinen harjoittelu→ kognitiivinen käyttäytymisterapia

Joillain potilailla lääkitys voi vähentää kipua ja fyysisenepämukavuuden tunnetta.

Useimmat potilaat hyötyvät hoidosta. Tutkimusten mukaan jotkutparantuvat ja suuren osan vointi kohenee merkittävästi. Vainharvat eivät hyödy hoidosta lainkaan.

Asteittain etenevä fyysinen harjoittelu (graded exercise therapy)ja psykososiaaliset hoidot, joissa tutkitaan käyttäytymistä ja siihenvaikuttavia ajatuksia ja tunteita, edellyttävät sinnikkyyttä. Mitäparempi motivaatio, sitä enemmän hoidosta hyötyy.

Asteittainen etenevä fyysinen harjoittelu sisältää realistisellavaativuustasolla tehtyjä fyysisiä harjoitteita. Se huomioi myösriittävän palautumisen liikunnan määrän ja muun elämäntilanteenhuomioiden.

Useimmilla toiminnallisesta häiriöstä kärsivillä ihmisillä fyysinenkunto on laskenut huomattavasti, ja heillä on myös suuretvaatimukset itseään kohtaan. Jotkut ovat aiemmin olleet hyvinaktiivisia, ja voikin olla vaikea hyväksyä, ettei enää pysty aiempiinsuorituksiin.

Asteittain etenevässä fyysisessä harjoittelussa harjoitellaanpääsemään lähemmäs tavoitteita askel kerrallaan. On tärkeää,että aluksi ei tähdätä liian korkealle tai edetä liian nopeallatahdilla. Ajan kuluessa jaksaminen paranee ja tunnet, kuinkakuntoutus lisää energiatasoasi ja kestävyyttäsi.

12

Porrastetussa fyysisessä harjoittelussa on tärkeää edetä vaiheittain,jotta saa haastetta kuormittamatta itseään liikaa.

ETENE PIENIN AS-KELIN: ASKELKERRALLAAN

PÄÄSETTAVOITTEESEESI.

ÄH, TÄMÄ EI TULEONNISTUMAAN!

13

Matti ohjattiin ryhmäkuntoutukseen

”Olin itse asiassa hieman tyrmistynyt tavatessani muita, jotkaolivat samassa tilanteessa kuin minä. Luulin, että olin ainutihminen maailmassa, joka voi näin huonosti.”

Matti havaitsi, että hänen oireensa pahenivat stressin taikuormituksen myötä. Hän alkoi nähdä oireensa kehonyrityksenä saada hänet pysähtymään sen sijaan, että ne olisivatvatsa- tai sydänsairauden oireita. Hän oppi asettamaanhenkilökohtaisia rajoja, realistisia tavoitteita ja muuttamaanjuuttuneita ajatusmalleja.

”Luonnollisesti toivoin, että hoito toisi ihmeparannuksen. Sainkuitenkin huomata, että se vaati kovaa työtä. Lääkäri oli vaintukena, ja minun itseni täytyi tehdä kaikki työ. Mutta tunsin, ettähoidosta oli apua. Pikku hiljaa aloin voida paremmin.”

14

Työskentely, jossa tarkastellaan käyttäytymistä ja siihen vaikuttavia ajatuksiaja tunteita, edellyttää sinnikkyyttä.

HIENO NÄKÖALA!

LUOVUTAN.LIUKUPORTAITA PITKIN

ONHELPOMPAA.

PÄÄSEN PERILLE, HI-TAASTIMUTTA

VARMASTI.

15

Kognitiivinen käyttäytymisterapia keskittyy niihin ajatuksiin,joita sinulla on itsestäsi ja omasta tilanteestasi.

Monille toiminnallisista häiriöistä kärsiville ihmisille on kehittynythaitallisia ajatuksia itsestään ja sairaudestaan. Jotkut ajattelevat,että heidän kehonsa on hauras eikä kestä normaalia kuormitusta.Jotkut taas ajattelevat, että heidän kokemansa lukuisat fyysisetoireet ovat täysin ennustamattomia ja niitä ei voi hallita. Nämäajatukset saattavat voimistua ja niin mieli täyttyy kielteisistäajatuksista. Kielteiset ajatukset pahentavat toiminnallista häiriötäja vaikuttavat oireiden kanssa pärjäämiseen.

Tällaisessa työskentelyssä opit muun muassa pysäyttämäännäitä ajatusketjuja ja vähittäin ajattelemaan toisenlaisella,myönteisemmällä tavalla.

16

Monet toiminnallista häiriötä sairastavat ihmiset ovat kunnianhimoisiaja haluavat selvitä kaikesta. Se voi johtaa takaiskuihin ja tilanteenpahenemiseen. Liiallisen kuormituksen välttäminen ja realististentavoitteiden asettaminen on taito, jota voi opetella.

TULENONNISTUMAAN!

PÄRJÄÄN AINAVAIN PAREMMIN.

AINA KÄYNÄIN.

17

Toiminnallisen häiriön kanssaeläminenKaikki toiminnallisesta häiriöstä kärsivät eivät parane täysin,mutta käytännössä kaikkien vointi kohenee. Vaikka täyttäparanemista ei tapahtuisi, toiminnallisen häiriön kanssa voi oppiaelämään, samoin kuin muita kroonisia sairauksia, kuten astmaa,sairastavat oppivat elämään sairautensa kanssa.

Toiminnallista häiriötä sairastavien on tärkeää oppiaymmärtämään kuormituksen merkitystä ja tunnistaa liiallinenstressi. Yhtä tärkeää on kuitenkin haastaa itseään ja hakearohkeasti omia rajojaan. Osalla toiminnallista häiriötäsairastavista aktiivisuustaso on usein vaihteleva, mikä voi johtaaoireiden pahenemiseen.

Matin haaste: Aktiivisuuden ja levon tasapainon löytäminen

”Olen aina ollut tyyppi, joka haluaa tehdä kaiken täysillä ja hyvin.Juoksuharrastuksen aloitettuani olin pian maratonkunnossa.Töissä en koskaan jättänyt asioita puolitiehen. Kun remontoinkotia, olin tyytyväinen vasta täydelliseen lopputulokseen.”

Hoito sai Matin hiljalleen voimaan paremmin. Hän koki kuitenkinjoitain takaiskuja.

”Vaikeinta oli oma kärsimättömyyteni. En suostunuthyväksymään, että edistyminen todella oli niin hidasta. Kunensimmäistä kertaa tunsin oloni paremmaksi, olin niininnostunut, että menin viiden kilometrin juoksulenkille. Senseurauksena vietin koko seuraavan päivän sängyssälepäämässä.”

18

Olennaista on etsiä haasteita säädellen kuormitusta.Paikalleenkaan ei tule jämähtää.

19

Oikean tasoisen haasteenmäärittäminenToiminnallisen häiriön kanssa eläessä on tärkeää välttäätilannetta, jossa haasteita on liikaa tai liian vähän.

Asiaa voidaan havainnollistaa jakamalla yksilölliset lähtökohtasikolmeen vyöhykkeeseen:

1. Sisävyöhykkeellä tunnet olosi mukavaksi. Täällä rentoudutja palaudut, mutta edistystä tai uuden oppimista eitapahdu. Jos pysyttelet vain tällä vyöhykkeellä, lopultajämähdät paikoillesi ja kehosi rapistuu.

2. Seuraavalla vyöhykkeellä tapahtuu edistymistä. Täällähaastat itseäsi suuntaamaan kohti asettamiasi tavoitteita,ja koet palautumista sekä edistymistä.

3. Uloimmalla vyöhykkeellä altistut kuormitukselle. Täällähaasteet saavat sinut ylittämään omat rajasi. Jos pysyttällä vyöhykkeellä liian pitkään, saatat lopulta ylikuormittuatai sairastua kroonisesti.

Joillain toiminnallista häiriötä sairastavilla ihmisillä on taipumusasettaa itselleen joko liikaa tai liian vähän haasteita. Tämä johtaausein oireiden pahenemiseen. Sopivantasoiset haasteet ovattarpeen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.

20

Oireet ovat Matille pysähtymismerkki

”Nyt tunnen oloni todella hyväksi”, Matti sanoo.

”Olen palannut töihin ja arki sujuu taas. Tästä huolimattatunnen, että oireet ovat edelleen heti pinnan alla. Jos töissä onliikaa kiirettä, kalenterini on liian täynnä tai tyttärelläni onvaikeuksia, oireet palaavat taas. Ensin vatsaani alkaa koskea, jajos en reagoi siihen, minua alkaa huimata. Tunnen kehoni nytniin hyvin, että ajattelen näitä oireita punaisina STOP-merkkeinä. Jos en pysähdy kuuntelemaan, tiedän että oireetvain pahenevat.

En silti tunne sairauttani täydellisesti, ja aina välillä teen jotain,jota saan seuraavana päivänä katua. Mutta jatkan perehtymistä,ja päivä päivältä tunnen itseni hieman paremmin.”

Lisätietoa osoitteesta:www.functionaldisorders.dk

Kun kroppa sanoo seisTietoa toiminnallisista häiriöistä

☼ The Danish Committee for HealthEducation, 2012

1. painos, 2012ISBN 978-87-92462-50-3

Teksti Lene Toscano, yleislääkäri

ToimittajatMarianne Rosendal, yleislääkäri (PhD)Per Fink, professori, lääketieteen tohtori (MD,PhD, DMSc)Andreas Schröder, yleislääkäri (PhD)

Graafinen suunnitteluPeter Dyrvig Grafisk Design

KuvitusErik Petri

PainotaloLaserTryk.dk

Julkaistu yhteistyössä Aarhusin yliopistontoiminnallisten häiriöiden ja psykosomatiikantutkimusklinikan (Research Clinic forFunctional Disorders and Psychosomatics) jayleislääketieteen tutkimusyksikön (ResearchUnit for General Practice) kanssa.

Julkaisuun saatu rahoitus TrygFondenilta

Tilaukset osoitteesta:Komiteen for SundhedsoplysningClassesgade 71, 5.2100 Koebenhavnwww.sundhedsoplysning.dkkfs@sundkom.dk

On ladattavissa tanskaksi ja englanniksi:http://www.en.auh.dk/contentassets/d604a6c89ec74d23bfb648d73595161f/when-the-body-says-stop.pdf (29.1.2019)

Tanskasta englanniksi kääntänyt LouiseHellemose Rasmussen; englannista suomeksikääntänyt Semantix Oy Työterveyslaitoksentilauksesta

KUN KROPPA SANOO SEIS

Toiminnallisessa häiriössä fyysiset oireet vaikeuttavatarkielämää. Toiminnallisen häiriön tarkkaa syytä ei tunneta, muttase voidaan nähdä häiriönä, jossa mieli ja keho eivät erinäisistäsyistä toimi kunnolla. Arvioiden mukaan Tanskassa suunnilleen 6% väestöstä, eli noin 300 000 henkilöä, kärsii toiminnallisestahäiriöstä.

Tämä esite on suunnattu ihmisille, jotka haluavat tietää enemmäntoiminnallisista häiriöistä. Lisätietoa on osoitteessawww.functionaldisorders.dk

Julkaisun rahoittanut: