KUN LASKEMINEN EI SUJU

MATEMAATTISET OPPIMISVAIKEUDET

Oppimisvaikeuksilla on monia ilmiasuja, ja myös niiden vakavuus voi vaihdella lievästä vakavaan

Jos laskemiskyvyn häiriötä ei tunnisteta eikä oppilas saa siihen tukea, siitä voi tulla elinikäinen arkielämän haitta

heikko suoriutuminen matematiikassa ei aina tarkoita oppimisvaikeutta

n. joka viidennellä on vaikeuksia perusmatematiikan kanssa, ja joka 20:nnellä on suuria vaikeuksia (dyskalkylia) – eli joka luokassa jokunen!

Dyskalkylia Tarkoittaa sitä, että opetuksesta ja harjoittelusta huolimatta lapselle

on poikkeuksellisen työlästä oppia peruslaskutaitoja Arvioidaan yleensä suhteessa siihen, miten nopeasti ja millä

työmäärällä samanikäiset lapset yleensä näitä asioita oppivat EI tarkoita taitopuutteita monimutkaisemmissa matemaattisissa

taidoissa, kuten algebrassa tai trigonometriassa.

Miten matemaattiset oppimisvaikeudet ilmenevät?

Mitä moninaisimpia ilmiasuja. Matemaattisista oppimisvaikeuksista kärsivän voi olla vaikeaa

muodostaa käsitys numeroista, numerosuhteista, numeeristen operaatioiden tuloksista ja tulosten arvioinnista

hahmottaa lukujen rakennetta, ja näin lukujen suuruuden vertailu (kumpi on suurempi, luku 201 vai 199) on vaikeaa

hahmottaa lukumäärien ja lukujen suuruusluokkaa oppia muistamaan aritmeettisia yhdistelmiä, eli pienten yhteen- ja

vähennyslaskujen vastauksia ja kertotauluja seurata sarjallisia ohjeita hahmottaa numeron symbolia, joten esim. oikean sivun löytäminen

oppikirjasta voi olla vaikeaa erottaa oikeaa ja vasenta hahmottaa aika- ja suuntakäsitteet, ajanhallintaa, oppia abstraktien ajan ja suunnan käsitteitä, hahmottaa menneiden ja

tulevien tapahtumien järjestystä hahmottaa tilaa ja muokata tai käännellä visuaalisia havaintoja

mielessä

Syitä matematiikan oppimisvaikeuksien taustalla

Syy mahdollisesti puute aivojen numeroita prosessoivilla alueilla

Koska päälaenlohko on vahvasti tekemisissä numero-operaatioiden kanssa, vaurio tällä alueella voi johtaa matemaattisiin vaikeuksiin

Perimällä on myös merkittävä rooli Suomalaisilla heikoilla yläkoulun lapsilla on

tutkimuksissa todettu niillä aivoalueilla poikkeavuutta, joissa lukumääräisyyden taju sijaitsee Lukumääräisyyden taju = synnynnäinen kyky erotella

pieniä lukumääräisyyksiä nopeasti ja tarkasti (lukumäärät 1-3) tai erotella suurempia lukumääräjoukkoja kun niiden ero riittävän suuri.

Syitä matematiikan oppimisvaikeuksien taustalla

Taustalta saattaa löytyä muitakin kuin selkeästi laskemisen taitoihin liittyviä tekijöitä, esim. puutteita yhdessä tai useammassa kognitiivisessa kyvyssä: työmuisti (kyky pitää asioita mielessä)

työmuistiin mahtuu keskimäärin 7 asiaa asia pysyy lapsilla työmuistissa 5-10 minuuttia

tarkkaavaisuus kyky keskittyä johonkin asiaan, jakaa huomiotaan

useampaan asiaan, kyky vaihtaa joustavasti huomion kohdetta

toiminnanohjaus kyky ohjata omaa toimintaa, suunnitella

MITEN ope VOI AUTTAA? Konkreettisten esineiden käyttäminen harkitusti on hyödyllistä, mutta

niitä ei tule käyttää koko ajan, koska tähtäimessä on abstrakti ajattelu Heikot laskijat eivät oivalla itse vaihtoehtoisia strategioita, vaan ne pitää

opettaa. Opettajan tulee muistaa mahdollinen työmuistin rajallisuus, ettei

kuormita liikaa Jos oppilas ei pysty hakemaan esim. kertotaulua muistista, kannattaa

antaa käyttää kertolaskutaulukkoa tai laskinta. Jos oppilaan ei ole mahdollista muistaa, on turha lannistaa häntä ja täten saada hänet inhoamaan kaikkea matematiikkaa

esim. jakolaskuissa ilmiön ymmärtäminen on tärkeää, mutta jos jakokulma ja allekkainlasku eivät teknisesti suju, kannattaa arvioida hinkkauksen mielekkyyttä ja sen vaikutusta motivaatioon

virhettä hakiessa pitää tietää, mitä strategiaa oppilas on käyttänyt, ja tulee neuvoa siinä strategiassa, mitä hän on käyttänyt (ei opettaa toista strategiaa)

Yhteistoiminnallinen oppiminen toimii erityisoppilaiden kohdalla, jos tutor-oppilaat koulutetaan tehtävään. Opettajan oppilaantuntemus on kuitenkin välttämätöntä – yhteisoppiminen ei sovi kaikille.

Yleisiä periaatteita taitojen harjoittelusta:

1. Harjoitus tekee mestarin Oli lapsella sitten miten suuria oppimisen vaikeuksia tahansa,

vain harjoittelemalla taidot kehittyvät.2. Aseta rima oikealle korkeudelle Harjoittelu liian suurin tavoittein tai liian vaikeilla sisällöillä on

huonoa harjoittelua. Myöskään liian yksinkertainen tai mekaaninen harjoittelu ei edistä oppimista. Tekemisen pitää olla haasteellista, muttei ylivoimaista.

3. Harjoittelusta pitää nauttia Ilman motivaatiota ei harjoittelu ole tehokasta. Onnistumisen

kokemukset ruokkivat sisäistä motivaatiota paljon enemmän kuin ulkoiset kehut.

4. Omaa tekemistä pitää ymmärtää Mekaaninen suorittaminen ei ole tehokasta harjoittelua. Myös

lapsen pitää ymmärtää, miksi hän tekee jotain ja ennen kaikkea hänen pitää ymmärtää, miksi hän tekee, niin kuin tekee.

LOPUKSI

dyskalkuliasta hyötynä sitkeys, periksiantamattomuus, oppii näkemään vaivaa → pärjää hyvin töissä ja siinä, mikä on hänelle helppoa; pärjäävät usein myös korkeakouluissa

Oli syy neurologinen, harjoituksen puute tai motivaation puute, kaikki hyötyvät hyvästä opetuksesta!

LÄHTEET

Sousa Pirjo Aunion luennot ja Riikka Monosen

ryhmäopetus Lukimat Duodecim