Embed Size (px)
Citation preview
Menestystä yrittäjälähtöisyydellä
ja yhteistyöllä
Kunnan elinkeino-poliittisen ohjelman
työkirja
2
Esipuhe .................................................................................. 3
Tausta-aineisto Yrittäjänäkökulma kuntien kehittämiseen 1 Yleinen elinkeinopolitiikka ................................................4 2 Julkisten palveluiden rakenteet ......................................... 5 3 Kuntien hankinnat ja elinkeinopolitiikka ..........................7 4 Seutuyhteistyö ...................................................................8 5 Yrittäjyyskasvatus ja -koulutus ......................................... 9 6 Elinkeinoilmaston kehittyminen .....................................10 6.1 Pk-yritysbarometri ..................................................10 6.2 Elinkeinopolitiikan mittaristo .................................11 7 Yritysvaikutusten arviointi ............................................... 12
Työkirja 1 Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä ................ 13 2 Nykytilan kuvaus .............................................................. 14 3 Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat ... 15 4 Elinkeinopolitiikan päämäärät ......................................... 16 5 Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi ............................................... 19 6 Elinkeinopolitiikan toimenpiteet ..................................... 20 7 Yhteenveto ........................................................................ 21
Mistä tietoa? ..............................................................................22
Visio ................................................................................ 23
Sisä
ltö
3
ΩEsipuhe
Suomalainen yhteiskunta ja kuntasektori ovat suurten muutosten edessä. Työttömyys, väestön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu ovat haasteita, joiden vuoksi yrittäjyyttä tarvitaan yhä enemmän. Kunnan päätöksillä voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yrittäjyys kehittyy omassa kunnassa, seutukunnassa ja koko maassa.
Pienten yritysten toiminnan vaikutus kuntatalouksille ja työlli-syydelle on tärkeä. Pk-yritysten osuus maan koko yksityisen sektorin työvoimasta on jo yli 60 prosenttia.
Yritysten mukanaan tuomat työpaikat ja palvelut houkuttelevat uusia asukkaita ja tuovat näin verotuloja. Elinvoimainen ja kilpai-lukykyinen yritystoiminta turvaa työllisyyden ja verorahoituksen riittävyyden. Tämä kehitys on välttämätöntä kunnan menestystarinan luomisessa.
Tänään ja erityisesti tulevaisuudessa elinkeinopolitiikkaa tehdään oleellisesti erilaisessa toimintaympäristössä kuin ennen. Muun muassa Suomen kunta- ja palvelurakenteet ovat voimakkaassa muu-toksessa. Myös kuntien roolia palvelujen järjestäjänä, rahoittajana ja tuottajana joudutaan arvioimaan uudelleen.
Kunnat kohtaavat elinkeinoelämän ja yrittäjän kaikilla eri kun-nallishallinnon sektoreilla. Suomen Yrittäjät paikallisyhdistyksineen tarjoaa kunnille käytännönläheisiä työkaluja sekä aktiivisten yrittäjien asiantuntemusta elinkeinopolitiikan ohjelmatyöhön.
Elinkeinopolitiikan työkirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2001. Sitä saadut hyvät kokemukset, kehittämisehdotukset samoin kuin tulevaisuuden haasteet on pyritty huomioimaan uudessa painoksessa. Työkirjaosan rakenne on säilytetty samanlaisena kuin edellisessä painoksessa, mutta sisältöä on uudistettu.
Toivomme työkirjan edistävän kuntien ja yritysten välistä vuoro-puhelua sekä auttavan strategia- ja suunnittelutyössä. Työkirja ei ole valmis malli tai ohje, vaan se on tarkoitettu keskustelun virittäjäksi ja tueksi elinkeinopoliittisen ohjelman laadinnassa ja toteuttamisessa.
Helsingissä, syyskuussa 2005 Suomen Yrittäjät
Jussi Järventaustoimitusjohtaja
Ta
us
ta
-ain
eis
to
4
1 Yleinen elinkeinopolitiikka
Elinkeinopolitiikan tavoitteena on luoda yrittämiselle kunnassa mahdollisimman hyvät olosuhteet. Tuloksena saavutetaan menestyvä yritystoiminta ja kunnan vah-va talous sekä toimiva palvelujärjestel-mä. Yhteistyölle on yhdessä asetettava selkeät ja seurattavissa olevat tavoitteet,
joiden kautta onnistumista voidaan mitata.
Pienet yritykset ovat entistä ratkai-sevammassa asemassa kuntataloudelle ja työllisyydelle. Tosiasiassa pienten ja keskisuurten yritysten merkitys on jatku-vasti kasvanut. Suomen koko yksityisen sektorin työvoimasta jo yli 60 prosenttia työskentelee pk-yrityksissä.
ΩYrittäjänäkökulma kuntien kehittämiseen
ΩKunnan on panostettava myös pien-ten yritysten toimintaympäristöön ja kehittämiseen.
ΩOn huolehdittava siitä, että kunnalla on ajantasainen elinkeinopoliittinen ohjelma, joka laaditaan ja päivitetään yhdessä yrittäjäyhdistyksen kanssa.
ΩYrittäjien ja kunnan välisestä joka-päiväisestä vuorovaikutuksesta on huolehdittava.
ΩKunnan päätösten vaikutukset yrittäji-en toimintaan on arvioitava ennalta.
ΩPäätöksenteon on oltava mahdollisim-man yrittäjälähtöistä.
ΩYrittäjäystävällinen elinkeinopolitiikka luo kunnalle positiivisen imagon ja tar-joaa mahdollisuuden kehittää vaihtoeh-toisia palveluiden tuotantotapoja.
Ta
us
ta
-ain
eis
to
5
93%
5,8%
1,0%0,3%
2 Julkisten palveluiden rakenteet
Suomessa kunnilla on useimpien julkisten peruspalveluiden järjestämis-vastuu. Kunnilla on pitkälti itsenäinen oikeus päättää, tuotetaanko palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa vai hankitaanko ne ostopalveluina joko muilta kunnilta tai yksityisiltä palvelun-tuottajilta.
Kuntatalouden haasteet ja alati kiris-tyvä kilpailu pakottavat etsimään entistä tehokkaampia keinoja tuottaa julkiset palvelut. Yritystoiminnan hyödyntämi-nen on yksi hyväksi havaittu tapa lisätä kilpailua ja sitä kautta tehostaa julkisten
palvelujen tuotantoa. Yritysten hyö-dyntäminen palvelutuotannossa myös perinteisillä julkisen sektorin toimialoil-la kasvaa tulevaisuudessa.
Suomalaiset kunnat työllistävät noin 450 000 työntekijää. Heistä joka kolmas saavuttaa eläkeiän vuoteen 2012 menneessä. Kuntatyöntekijöiden siirtyminen eläkkeelle mahdollistaa ar-vioida uudelleen palvelurakenteita; mitä tehdään omana työnä ja mitä ostetaan? Olennaista ei saa olla se, kuka palvelut tuottaa. Tärkeintä on, että tehokkaasti tuotettuja ja laadukkaita palveluja on saatavilla niille, jotka niitä kulloinkin tarvitsevat.
24,4%
19,4%
17,4%
38,8%
Suomessa on noin 228 400 yritystä, joista 99,7 prosenttia on pieniä ja keskisuuria, alle 250 henkilöä työllistäviä.
Yritysten määrä (yht. 228 422)
Yritysten henkilöstö(yht. 1,3 milj.)
Pk-yritykset työllistävät yli 61 prosenttia yksityisen sektorin henkilöstöstä. Viime vuosina syntyneistä uusista työpaikoista yli 70 prosenttia on tullut pk-yrityksiin.
17,2%
16,1%
18,8%
47,9%
Mikro (1-9 henkilöä)
Pienet (10-49 henkilöä)
Keskisuuret (50-249 henkilöä)
Suuret (yli 250 henkilöä)
Yritysten liikevaihto(yht. 284 082 milj. euroa)
Pk-yritykset tekevät yli puolet yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta.
Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2003.
Ta
us
ta
-ain
eis
to
6
Päätökset siitä, tuottaako kunta julkiset palvelut itse vai hyödyntääkö se markkinoita palvelutuotannossa, on pe-rustuttava vertailukelpoisiin kustannus-hyöty -analyyseihin. Kunnan on vaikea verrata ostettujen palvelujen hintoja oman tuotannon kustannuksiin, jos se ei tunne omana työnä tuotettujen palve-lujen kustannuksia. Palvelurakenteisiin liittyvillä päätöksillä on aina vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön. Tällaiset vaikutukset tulee selvittää näitä raken-
teellisia ratkaisuja valmisteltaessa.Ostopalvelujen kehittämisen
haasteita ovat tuotteistaminen, kus-tannuslaskenta ja hankintaosaaminen. Kunnan tulisikin tuotteistaa palvelunsa, laskea tuotteille kustannukset, parantaa markkinoiden tuntemustaan ja lisätä hankintaosaamistaan.
Tasapuolisen ja todellisen kilpailuti-lanteen turvaamiseksi on välttämätöntä, että kunnan organisaatiossa tilaajan ja tuottajan roolit eriytetään toisistaan.
ΩTavoitteena tulee olla palveluiden korkea laatu, tehokas tuotantotapa ja suuri vaikuttavuus – palvelujen tuottaja ei ole itseisarvo.
ΩOn luotava edellytykset erilaisille palvelujen tuottamistavoille.
ΩPitkäjänteinen elinkeinopolitiikka ja yrityslähtöinen päätöksenteko rohkai-sevat yrittäjiä investoimaan ja kehittä-mään toimintaansa.
ΩMarkkinoiden ja yksityisen tuotannon hyödyntäminen ovat varteenotettavia vaihtoehtoja laadukkaiden palveluiden saatavuuden turvaamiseksi ja tehokkuu-den parantamiseksi.
ΩPalveluiden ostaminen vaatii huolellis-ta valmistelua ja hankintaosaamista.
ΩKunnan oman organisaation roolit on eriytettävä, jotta eri tuottajatahot olisivat tasavertaisessa asemassa markkinoilla toimiessaan.
ΩPalvelusetelit ovat markkinoiden kehittymisen kannalta yksi tehokas tapa palveluiden järjestämiseksi.
ΩKeskustelun ja päätöksenteon poh-jaksi on tuotettava tietoa palveluiden nykyisestä tuotanto- ja kustannusraken-teesta eri toimialoilla sekä tulevaisuu-den tarpeista.
Ta
us
ta
-ain
eis
to
7
3 Kuntien hankinnat ja elinkeinopolitiikka
Kunnat ovat kotimaan markkinoilla mer-kittäviä toimijoita. Kuntien yhteenlas-ketut käyttömenot olivat vuonna 2003 noin 29 miljardia euroa. Näihin menoi-hin sisältyi yli 10 miljardia tuotteiden ja palvelujen ostoja. Hyödykkeiden ostot ovat kasvaneet viime vuosina nopeam-min kuin kuntien menot keskimäärin. Erityisesti palvelujen ostot lisääntyvät tulevina vuosina.
Yritysten ja yrittäjien etu on, että julkiset palvelut on järjestetty ja tuotettu sekä tehokkaasti että laadukkaasti. Sama vaatimus koskee myös kuntien hankintoja. Osaavat hankkijat toimivat siten, että kunta ja kuntalaiset saavat parhaat mahdolliset tavarat ja palvelut kokonaistaloudellisesti edullisesti. Yrit-täjille puolestaan tulee turvata avoimet ja tasapuoliset mahdollisuudet kilpailla kuntasektorin hankinnoista.
Julkisia hankintoja säädellään laissa julkisista hankinnoista. Hankintalail-la halutaan turvata julkisten varojen tehokas käyttö ja kaikkien tarjoajien ta-sapuolinen kohtelu sekä luoda edellytyk-
set avoimelle ja läpinäkyvälle kilpailulle. Lain lähtökohta on, että kaikki ulko-puoliset hankinnat on kilpailutettava. Avaimet julkisten palveluiden mark-kinoiden kehittämiseksi ovat kuntien kädessä, sillä kunnat vastaavat useim-pien peruspalveluiden järjestämisestä ja usein myös rahoittamisesta. Kuntien hankintapolitiikka onkin otettava osaksi nykyaikaista elinkeinopolitiikkaa.
Tärkeätä on saada aikaan avoin ja tiivis keskustelu yrittäjien ja kunnan vä-lillä hankintapolitiikasta ja markkinoiden hyödyntämisestä julkisten palveluiden tuotannossa. Lainsäädännön luoman viitekehyksen lisäksi tarvitaan jokaisessa kunnassa hankintastrategia sekä han-kintaohjeet, joissa kuvataan hankintatoi-men ja -prosessien “pelisäännöt”.
Kunnat voivat vaikuttaa olennaisesti paikallisten yritysten mahdollisuuksiin osallistua ja menestyä tarjouskilpailuis-sa. Hankintoja suunniteltaessa on huo-lehdittava, että myös pienillä yrityksillä on reaaliset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Tätä kautta pitkässä juoksussa koko kunnan elinkeinoraken-ne vahvistuu.
ΩKilpailun lisääminen julkisissa han-kinnoissa tehostaa julkisten varojen käyttöä.
ΩSuunnitelmallisen hankintapolitiikan toteuttamiseksi tarvitaan kuntakohtai-nen hankintastrategia sekä -ohjeet.
ΩKunnan on seurattava aktiivisesti tarjonnan kehittymistä markkinoilla ja hankintojen suuntautumista.
ΩPienten yritysten mahdollisuuksista tehdä tarjouksia on huolehdittava.
ΩHankintojen tekeminen liian suurina kokonaisuuksina yksipuolistaa tarjon-taa.
ΩSeudullinen yhteistyö ei saa heikentää paikallisten yritysten osallistumismah-dollisuuksia julkisiin hankintoihin.
ΩHankintapolitiikalla on selkeä yhteys elinkeinopolitiikkaan. Tämän yhteyden toimivuudesta on huolehdittava.
Ta
us
ta
-ain
eis
to
8
4 Seutuyhteistyö
Kunnat ovat lisänneet yhteistyötään erityisesti seutukuntien sisällä. Yksi aktiivisimmista yhteistyöalueista on ollut elinkeinopolitiikka. Kehitysyhtiöt, kuntayhtymät ja muut vastaavat orga-nisaatiot toteuttavat elinkeinopolitiikan yhteistyötä käytännön tasolla.
Yrittäjäjärjestö suhtautuu seudul-liseen yhteistyöhön myönteisesti. Kun seudullinen yhteistyö lähtee yrittäjien tarpeista, saadaan kootuilla resursseilla parempaa palvelua menettämättä otetta paikalliseen arkeen. Tässä on kuitenkin seutuyhteistyön suurin haaste yrittäjien ja järjestömme kannalta – kuinka jär-jestää seututason toiminta niin, että se aidosti parantaa myös seudun pienten yritysten toimintamahdollisuuksia?
Seutukunnat poikkeavat toisistaan ja niin poikkeavat parhaat seudullisen yhteistyön muodotkin. Yrittäjyyden näkökulmasta on tärkeätä huolehtia siitä, että kunnat kantavat vastuunsa elinkeinopolitiikasta laajassa merkityk-sessä, vaikka osa suorittavasta toi-minnasta olisikin siirretty seudullisten toimijoiden tehtäväksi. Asian selvittä-minen ja varmistaminen onnistuu vain aktiivisella yhteistyöllä sekä kunta- että seututasolla.
Kunnan on tiedettävä, kuka mistäkin elinkeinopolitiikan lohkosta vastaa. Mitä kauemmaksi peruskuntatasolta palvelui-den toteutus viedään, sitä haastavam-paa on varmistaa, että palveluiden saa-tavuus ja sisältö vastaavat asiakkaiden tarpeita. Yrittäjien kokemusten mukaan välimatkan kasvaessa yrityslähtöisyys valitettavan usein vähenee.
ΩSeudullisen yhteistyön on tuotava li-säarvoa paikalliselle elinkeinopolitiikalle.
ΩSeudullisessa yhteistyössä työnjako ja vastuut on selvästi määriteltävä.
ΩToiminta ei saa etääntyä yritystoimin-nan ja paikallisten toimijoiden arjesta.
ΩSeudullisessa elinkeinostrategiassa on otettava huomioon kuntien elinkeino-ohjelmat.
Ta
us
ta
-ain
eis
to
9
5 Yrittäjyyskasvatus ja -koulutus
Yrittäjyyskasvatus luo pohjaa uuden yrit-täjyyden ja yrittäjämäisen toimintatavan syntymiselle. Tilanteessa, jossa tuhannet yritykset ovat lähivuosina sukupolven- tai omistajanvaihdoksen edessä, on entistä-kin tärkeämpää huolehtia yritystoiminnan jatkuvuudesta. Toimintaympäristön nopea muutos asettaa haasteita myös yritysten ammattitaitoisen työvoiman saamiseksi.
Yrittäjyys kuuluu sekä peruskoulun että lukion opetussuunnitelmien perus-teisiin. Käytännössä kaikissa peruskou-luissa ja lukioissa ryhdytään antamaan yrittäjyyskasvatusta viimeistään vuoden 2006 aikana. Yrittäjyys aihekokonai-suutena sisällytetään eri oppiaineisiin. Ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyys on otettu tutkintoihin jo aiemmin. Ammatilliselle aikuiskoulutukselle asetetaan pk-yritysten palvelutehtävä. Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet yrittäjyysopetuksen antamiseen. Useissa koulutusohjelmissa yrittäjyysopinnot ovat pakollisia. Yliopistojen panostus yrittäjyysopetukseen ja -tutkimukseen kasvaa voimakkaasti.
Oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä on lisättävä turvaamalla yrittäjille riittävä edustus oppilaitosten hallinnossa. Kokemuksen siirtäminen oppilaitosten tietoisuuteen yritysesi-merkkien kautta auttaa oppilaitoksia kehittämään toimintaansa työelämäläh-töisesti.
Myös yrittäjän omasta osaamisesta on pidettävä huolta. Yrittäjistä vajaalla neljänneksellä ei ole minkään alan ammatillista tutkintoa. Koko väestössä ammatillista koulutusta vailla olevien henkilöiden osuus on vieläkin suu-rempi eli noin kolmannes. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että jokaisella suomalaisella olisi jokin ammatillinen tutkinto.
Yrittäjien edellytyksiä suorittaa ammatillisia tutkintoja on helpotettu. Vuoden 1999 alusta lukien yrittäjät ovat voineet oppisopimusteitse päivittää osaamisensa. Huomattava osa näin suoritetuista tutkinnoista on yrittäjän ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, joiden järjestämislupa on noin 60 eri puolilla maata olevalla oppilaitoksella. Suoritettujen yrittäjätutkintojen määrä on noussut yli tuhanteen vuodessa.
ΩYrittäjyys on sisällytettävä paikallisiin opetussuunnitelmiin.
ΩYrittäjyyskasvatus ja -opetus on otetta-va osaksi kunnan elinkeinopolitiikkaa ja sen tavoitteita.
ΩOpettajille on luotava edellytykset yrittäjyyttä koskevaan täydennyskoulu-tukseen.
ΩEdellytysten luominen yrittäjän oman osaamisen päivittämiselle on omaksut-tava osaksi kunnan elinkeinopolitiikkaa.
ΩValmistavaa koulutusta ja valmen-nusta yrittäjätutkintojen suorittamista varten on oltava riittävästi tarjolla.
ΩOppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä on lisättävä.
ΩYrittäjille on turvattava riittävä edustus oppilaitosten hallinnossa.
Ta
us
ta
-ain
eis
to
10
6 Elinkeinoilmaston kehittyminen
6.1 Pk-Yritysbarometri
Suomen Yrittäjät seuraa elinkeinoilmas-ton kehittymistä Pk-yritysbarometrin yhteydessä ja erityisellä mittaristokyse-lyllä.
Finnvera Oyj:n ja Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrissa noin 3300 pk-yritykseltä kysytään kahdesti vuodessa näkemyksiä mm. pk-yritysten asemas-ta kansantaloudessa. Syksyn 2005 barometrin mukaan selvästi yli puolet vastanneista yrityksistä kokee aseman-sa kohtalaiseksi. Parantuneesta kan-
santaloudellisesta asemasta huolimatta kokonaistulos on negatiivinen.
Yritykset ovat elinkeinon harjoittami-sen näkökulmasta suhteellisen tyytyväi-siä oman yrityksensä sijaintialueeseen. Tyytyväisimpiä pk-yritykset ovat asuin-ympäristön viihtyisyyteen ja liikenneyhte-yksiin. Eniten tyytymättömyyttä aiheut-tavat sijaintikunnan elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan sekä sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö.
Elinkeinoilmasto kokonaisuudessaan on heikentynyt selvästi viime vuosien aikana.
Pk-yritysten asema kansantaloudessa
Pk-yritysten arviot sijaintikunnan elinkeinoilmastosta
Lähde: Finnvera Oyj ja Suomen Yrittäjät, Pk-yritysbarometri, syksy 2005
98/
II
99/
II
00/
II
01/
II
02/
II
03/
II
04/
II
05/
II
94/I
I
95/
II
96/
II
97/
II
98/
II
99/
II
00/
II
01/
II
02/
II
03/
II
04/
II
05/
II
-35
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Ta
us
ta
-ain
eis
to
11
6.2 Elinkeinopolitiikan mittaristo
Kunnan elinkeinopoliittinen mittaristo toteutettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Mittaristokyselyllä selvitettiin Suomen Yrittäjien paikallisyhdistysten hallitusten jäsenten näkemyksiä kunnan elinkeinopolitiikan eri sektoreista.
Tulokset saatiin yli 300 kunnasta. Vuoden 2004 mittariston tiivistetty sanoma on, että yrittäjät ovat kriittisiä kuntien elinkeinopolitiikan suhteen. Eniten negatiivista palautetta yrittäjiltä tuli kysymykseen kuntien päätöksenteon yrityslähtöisyydestä. Parhaan palautteen yrittäjät antoivat yritysten ja kunnan yleisen yhteistyön sujuvuudesta. Kes-kusteluyhteys toimii, mutta konkreetti-sessa päätöksenteossa ja toiminnassa on parantamisen varaa. Kuntien väliset erot olivat huomattavan suuria puoleen ja toiseen.
Mittariston tarkoituksena on, että yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja kunnan välillä tiivistetään. Mittaristo osoittaa, kuinka monista asiaryhmistä elinkeinopolitiikka muodostuu ja missä asiaryhmissä yrittäjät näkevät suurim-mat kehittämisen kohteet. Vain hyvällä, avoimella ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvalla yhteistyöllä voidaan päästä parempiin tuloksiin.
Mittaristo toteutetaan säännöllisin väliajoin, seuraavan kerran vuonna 2006.
-0,4 -0,3 -0,2 -0,1 0,0 0,1 0,2 0,3
-0,4 -0,4 -0,3 -0,3 -0,2 -0,2 -0,1 -0,1 0,0 0,1 0,1
-0,6 -0,5 -0,4 -0,3 -0,2 -0,1 0,0
Yleinen elinkeinopolitiikka
Kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö on hyvää
Kunnan elinkeinopolitiikka tukee yrittäjien toiminnan kehittämistä
Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeino-politiikan tavoitteet yhdessä
Kunnassa on ajantasainen elinkeino-poliittinen ohjelma
Kunta toteuttaa asetettuja elinkeino-politiikan tavoitteita määrätietoisesti
Kunta seuraa järjestelmällisesti elinkeinopolitiikan tuloksia
OSIO YHTEENSÄ
Julkisten palveluiden järjestäminen ja kunnan hankintapolitiikka
Kunnan päätöksenteon yrittäjälähtöisyys
Kunta on järjestänyt julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti
Kunta antaa yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tuottaa kunnan järjestämis-vastuulla olevia palveluita
Kunta tarjoaa paikallisille yrittäjille mahdollisuuden osallistua kaikkiin kunnan järjestämiin tarjouskilpailuihin
OSIO YHTEENSÄ
Kunnan päätöksenteko pohjautuu yritysvaikutuksen johdonmukaiseen selvittämiseen
Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta ennustettavaa ja pitkäjänteistä
Kunnan päätöksenteko on yrittäjien toiminnan kannalta riittävän nopeaa
Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus ja eri lautakunnat edistävät toimin-nallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä
Kunnan virkamiesjohto edistää toiminnallaan ja päätöksillään yrittäjien toiminnan kehittämistä
OSIO YHTEENSÄ
*) vastausvaihtoehtojen ääripäät olivat -2 (täysin eri mieltä) ja 2 (täysin samaa mieltä).
Lähde: Suomen Yrittäjät, Elinkeinopolitiikan mittaristo -kysely, 2004
*)
*)
*)
Ta
us
ta
-ain
eis
to
12
7 Yritysvaikutusten arviointi
Julkisen vallan, siis myös kuntien, tär-kein tehtävä on luoda toimintaedelly-tyksiä ja mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille. Kuntien päätökset vaikut-tavat suoraan tai välillisesti yritysten mahdollisuuksiin kehittyä ja menestyä. Päätettäessä koulutus-, hankinta-, asun-to- tai kaavoituspolitiikasta vaikutetaan yritysten sijoittumispäätöksiin ja menes-tymismahdollisuuksiin.
Kunnan elinkeinopolitiikan tavoittei-den toteuttamisen kannalta on tärkeätä, että päätökset kunnan eri toimintasek-toreilla tukevat mahdollisimman tehok-kaasti yritysten toimintaa. Kokonais-
valtainen elinkeinopolitiikka edellyttää kunnallisten päätösten yritysvaikutusten suunnitelmallista arviointiprosessia. Jokaisen päätöksen yhteydessä pitäisi pystyä arvioimaan sen vaikutukset yritystoimintaan.
Vaikuttavuusarvioinnin laajuuden ratkaisee valmisteilla oleva asia. Esimer-kiksi kaavoitusratkaisuissa on kyettävä arvioimaan, miten päätös vaikuttaa nykyisten ja tulevien yritysten mahdolli-suuksiin harjoittaa yritystoimintaa kun-nan alueella. Jokainen hankintapäätös puolestaan on osallistumista markkinoi-den toimintaan ostajana – kuntien han-kintapolitiikan ja hankintamenettelyiden vaikutus markkinoiden kehittymiseen on siten ilmeinen.
ΩPäätöksenteossa on arvioitava vaiku-tuksia yritysten toimintaympäristöön.
ΩYritysvaikutusten arvioinnin on oltava suunnitelmista ja jatkuvaa; laajuuden ratkaisee valmisteilla oleva asia.
ΩOn määriteltävä, mikä taho kuntaor-ganisaatiossa arvioinnin suorittaa.
13
Ty
ök
irja
ΩKunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja
Kaikki suunnittelu alkaa kunnan toiminta-ajatuksesta ja visiosta. Myös elinkeinopolitiikassa tarvitaan toiminta-ajatus ja visio.
1.1 Toiminta-ajatus
• Ytimekäs pääajatus siitä, mikä on kunnan rooli ja tehtävä elinkeino- politiikan ja yrittäjyyden edistäjänä alueellaan ja seutukunnassa?• Mitkä ovat tärkeimmät kulmakivet, joihin kunta näissä tehtävissään tukeutuu?
1.2 Visio
• Millainen tulevaisuuden tahtotila kunnalla on elinkeinopolitiikastaan ja sen vaikuttavuudesta?• Millaisen roolin kunta haluaa itsellään olevan tulevaisuudessa elinkeinopolitiikan toimijana?
1.3 Toiminta-ajatuksen toteuttaminen
“Katekismusmaista” pohdiskelua miten toiminta-ajatus toteutetaan käytännössä?Esim.: Keskeisenä tavoitteena on luoda monipuoliset toimintaedellytykset yritystoiminnalle kunnassa ja koko seutukunnassa.
Se on• yrittäjyyden edistämistä• yritysilmapiirin pitämistä avoimena ja luottamuksellisena• yritysten hyödyntämistä julkisen sektorin vastuulla olevien palvelujen tuotannossa• yritysten kohtelemista tasapuolisesti esim. hankinnoissa• elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamista • markkinoiden tuntemusta ja osal- listumista niiden kehittämiseen• myötäelämistä yritysten menestyk- sessä ja vaikeuksissa• kuntalaisille hyvien peruspalveluiden ja harrastemahdollisuuksien järjestä- mistä• tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä yrittäjien kanssa.
Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä1
Ty
ök
irja
14
Kunnan nykytilanteen arvioinnissa kannattaa kuvata myös talousalueen tilannetta samojen mittareiden ja taustatietojen pohjalta.
2.1 Elinkeino- ja väestörakenne
Elinkeinot, yritykset • prosentuaalinen jakauma • työpaikkoina • tapahtunut kehitys / trendiVäestö • asukasluku • ikärakenne • tulotasoTyövoima • työvoiman saatavuus • koulutusrakenne • työttömyysaste • työpaikkaomavaraisuus
2.2 Infrastruktuuri
LiikenneyhteydetTietoverkotTontti- ja toimitilatarjontaKunnallistekniikka, energiaAsuntotarjonta, työssäkäyntialueetKaavoitustilanne
2.3 Palvelurakenne
KoulutuspalvelutSosiaali- ja terveyspalvelutVapaa-ajanpalvelut, harrastus-mahdollisuudetElinkeinotyön resurssit ja verkottuminen
2.4 Kunta-analyysi
Kunta voi tehdä tai teettää ulkopuoli-silla arvioita ja analyyseja esimerkiksi yritysilmastostaan ja kilpailukyvystään. Tässä yhteydessä kannattaa hyödyntää mm. yrittäjäjärjestön elinkeinopolitiikan mittaristoa.
Asema suhteessa muihin vertailukuntiin (esim. swot-analyysi).
Nykytilan kuvaus2
15
Ty
ök
irja
Tässä osiossa määritellään elinkeino-politiikan tavoitteet ja tahtotila. Samassa yhteydessä on syytä pohtia elinkeinopolitiikan asema ja merkitys kotikunnalle.
• Elinkeinopolitiikan painopistealueet ja miksi ne on valittu? (1-5 kohtaa)• Miten elinkeinopolitiikka ja sen tavoitteet tukevat kunnan kokonais- strategian toteuttamista ja päinvas- toin?
Elinkeinopolitiikan toiminta-periaatteet ja lähtökohdat
• Elinkeino- ja väestörakenteelle, infrastruktuurille sekä palveluraken- teille asetetaan selkeät tavoitteet sekä valitaan tavoitteiden toteuttamistapa ja määritetään seurannan vastuu- tahot. • Tässä osiossa vastataan aihe- alueittain seuraaviin kysymyksiin: miksi? miten? mihin? kenen toimesta? • Millaisilla taloudellisilla resursseilla elinkeinopolitiikkaa tehdään?
3
Ty
ök
irja
16
Seuraavassa kunta muodostaa käsi-tyksensä käytännön elinkeinoasioiden hoitamisesta. Kysymykset on tarkoitettu helpottamaan elinkeinopolitiikan linjausten valmistelua.
4.1 Yhteistyö ja verkottuminen
Kunta- ja seutukuntayhteistyö• Kunnan suhtautuminen kunta- ja seutukuntayhteistyöhön elinkeino- asioissa, kuntamarkkinoinnissa ja edunvalvonnassa? • Onko kunta mukana seudullisissa elinkeinoyhtiöissä, kuntayhtymässä, aluekeskusohjelmissa, liikelaitoksissa jne? • Miten seudulliseen yhteistyöhön osal- listutaan? Mitä yhteistyöllä tavoitel- laan? Miten yhteistyö on organisoitu? • Kenen vastuulla kunnassa on alueelli- sen yhteistyön suunnittelu, ohjaa- minen ja seuranta? • Miten yhteistyötä, toimintatapoja ja hankkeita arvioidaan (panos-tuotos)? Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon• Millaisia yhteyksiä kunnalla on elin- keinoasioissa maakunta- ja valtion- hallintoon ja kenen toimesta niitä ylläpidetään?
Kansainvälinen yhteistyö• Onko kunnalla luontaisia kansainvä- lisiä yhteyksiä esim. ystävyyskunnis- sa, joita se voi hyödyntää paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin? • Onko kansainvälisten yhteyksien kehittämiselle erityistä tarvetta ja hyötyä paikalliselle yritystoiminnalle?
Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihin• Miten kunta ylläpitää yhteyksiä?• Onko yhteistyö säännönmukaista ja suunniteltua? • Ketkä kunnassa vastaavat yrittäjä- yhteyksistä? • Ovatko yrittäjät mukana laatimassa strategisia suunnitelmia ja käytännön elinkeino-ohjelmaa?
Sidosryhmäyhteistyö• Mitä muita sidosryhmäyhteyksiä kunta ylläpitää elinkeinoasioissa? • Onko kunnalla yrityskummi- toimintaa? • Onko kunnalla yhteyksiä teknologia- keskuksiin, tiedepuistoihin tai koulu- tuslaitoksiin?• Miten sidosryhmäyhteyksiä hyödyn- netään?
Tiedotus• Miten, missä ja kuka tiedottaa kunnan elinkeinoasioista, niin sisäi- sesti kuin ulkoisestikin? • Miten yrittäjäyhdistys kytketään mukaan tiedottamiseen?
4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen
Yrittäjyyskasvatus• Miten kunnan koululaitos tai oppi- laitokset toteuttavat yrittäjyys- kasvatusta? • Onko luottamus- ja virkamiehille järjestetty koulutusta ja tiedotusta yrittäjyydestä?
Elinkeinopolitiikan päämäärät4
17
Ty
ök
irja
• Miten kunta edistää oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä? Onko opinnäytetöitä hyödynnetty kunnan yrityksissä?• Tehdäänkö järjestelmällistä alueellista koulutuksen ennakointia? • Onko yrittäjien osaamisen varmis- taminen ja yrittäjyysopetus huomioitu aluestrategioissa? • Huomioidaanko yrittäjät ja yritysten tarpeet koulutusta koskevassa pää- töksenteossa?
Yritysilmasto• Miten kunta arvioi ja seuraa yritysil- maston kehittymistä? • Miten yritysilmaston kehittymiseen vaikutetaan?
Hanketyö ja projektit• Toteuttaako kunta omia elinkeino- poliittisia kehittämishankkeita? • Miten hanketyö on resurssoitu? • Miten hankkeiden tuloksia arvioidaan?
Tontti- ja toimitilapolitiikka • Miten kunta suhtautuu yritysten toimitilojen rakennuttamiseen ja rahoittamiseen? • Millä pelisäännöillä kunta osallistuu näihin hankkeisiin? • Miten tontteja ja toimitiloja markki- noidaan? • Kuka päättää tonttien myynnistä ja toimitilojen välittämisestä?
Kuntamarkkinointi • Miten kuntamarkkinointi on järjes- tetty ja resurssoitu?
Työvoiman saatavuus• Miten koulutetun työvoiman saata- vuus turvataan kunnassa ja seutu- kunnassa? • Onko kunta aktiivinen toimija työvoi- makysymyksissä ja miten?
4.3 Julkiset hankinnat
• Onko kunnassa hyväksytty hankinta- strategia ja hankintaohjeet? • Onko hankintapolitiikan suuntavii- voista, tavoitteista ja menettely- tavoista keskusteltu paikallisten yrittäjien kanssa? • Miten kunnan hankinnat on organisoitu?• Tekeekö kunta hankintayhteistyötä muiden kuntien kanssa? • Onko avoin kilpailuttaminen hankin- toja tehtäessä pääsääntö? • Miten kunnan hankinnoista tiedote- taan? • Miten on varmistettu hankkijoiden riittävä markkinatuntemus ja hankin- taosaaminen? • Hyödyntääkö kunta markkinoita peruspalvelujen tuotannossa? • Onko kunnassa käytössä palvelu- seteleitä?• Seuraako kunta järjestelmällisesti, kuinka paljon ja minkälaisia toimitta- jia yhteistyöverkostossa?• Miten kunnassa kehitetään ja seurataan hankintojen sopimus- aikaista yhteistyötä?• Edistääkö kunnan tapa järjestää hankintansa pk-yritysten mahdolli- suuksia tarjota hyödykkeitä?
Ty
ök
irja
18
4.4 Elinkeinotuet
Yrityslainojen takaukset• Takaako kunta yritysten lainoja? • Millä edellytyksillä se tapahtuu? Lainoittaako kunta suoraan yrityksiä?
Avustukset• Myöntääkö kunta yrityksille avustuk- sia? Millä edellytyksillä? Paljonko tähän on vuosittain varattu rahaa? Kuka tai mikä organisaatio tekee avustuspäätökset? • Subventoiko kunta jollain muulla tavoin yrityksiä? Miten?
Hinnoittelupolitiikka• Miten kunta hinnoittelee yritysten tontit, toimitilat ja kunnallistekniikan liittymät? • Antaako kunta alennuksia yrityksille? Miten ne on määritelty?
Yritysten kehittämishankkeiden rahoitus• Rahoittaako kunta yritysten omia kehittämishankkeita? • Onko kunta muutoin mukana yritys- ten kehittämishankkeissa?
Palkitsemiset ja huomioimiset• Onko kunnalla omaa yrittäjien palkit- semisjärjestelmää? • Onko kunta yhteistyökumppanina mukana muiden tahojen, esim. yrittäjäyhdistyksen vuosittaisessa palkitsemistilaisuudessa? • Huomioiko kunta yritysten merkki- päivät tai uuden yrityksen aloittami- sen?
4.5 Elinkeinopolitiikan resurssit
Yritysneuvonta• Miten käytännön yritysneuvonta on kunnassa ja seutukunnassa organi- soitu? Miten kunnan muut tahot osallistuvat yritysneuvonnan toteutta- miseen?• Käyttääkö kunta ulkopuolisia toimi- joita yritysneuvonnassa?• Arvioikaa vastaavatko palvelut kysyntää ja tarpeita?
Hanketyöhön osallistuminen • Miten erilliset elinkeinojen edistämis- hankkeet on resurssoitu? Budjetointi• Kuinka paljon elinkeinopolitiikkaan vuosittain budjetoidaan varoja? • Kuka esittelee,valmistelee ja hyväksyy budjetin?
Käytännön elinkeinoasioiden päätöksenteko• Millaiset ovat elinkeinoasioiden käsittelytavat ja -ajat kunnassa? • Miten kerätään asiakkailta palautetta saadusta palvelusta?
Elinkeino-ohjelmatyön ylläpito ja tiedotus• Miten elinkeinostrategioiden ja toimenpideohjelmien valmistelua ja toteuttamista johdetaan kunnassa? • Miten ohjelmatyön päivityksestä huolehditaan?• Mitkä tahot osallistuvat elinkeino- ohjelman laatimiseen? • Osallistuvatko yritykset elinkeino- politiikan ohjelmatyön valmisteluun? • Miten elinkeino-ohjelmasta tiedote- taan yrityksille ja sidosryhmille?
19
Ty
ök
irja
Suunnitelmien yritysvaikutusten arvioinnilla voidaan ennakoida tulevien päätösten vaikutuksia yritystoiminnalle ja kunnan kehitykselle. Tässä osiossa on nostettu esiin eräitä kysymyksiä, joita on hyvä tarkastella jo elinkeinopolitiikan suunnitteluvaiheessa.
Toimintaympäristö ja talous• Vaikuttaako päätös yritysten toiminta- ympäristöön ja miten? Kuinka suureen yritysjoukkoon vaikutukset kohdistuvat? Mille paikallisille yrityk- sille vaikutuksia aiheutuu ja minkälai- sia?• Täytyykö yritysten tehdä päätöksen seurauksena toimintaan vaikuttavia muutoksia ja jos niin minkälaisia?• Millä tavalla on tarkoituksenmukais- ta selvittää ja laskea kustannusten ja hyötyjen suuruus? Voidaanko ja onko tarkoituksenmukaista laskea vaiku- tukset rahamääräisesti vai onko niiden kuvaaminen laadullisesti olennaisempaa?
• Aiheutuuko päätöksestä myös vuo- sittain toistuvia jatkuvia kustannuksia tai hyötyjä (henkilöstökustannuk- set tai yrittäjän ajankäytön kasvu tai väheneminen, materiaalit, tarkastus-, rekisteröinti- ja muut vastaavat maksut)?
Markkinoiden toimivuus ja yritysten välinen kilpailu • Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten väliseen kilpailuun?• Vaikuttaako päätös paikallisten yritys- ten hyödykkeiden kysyntään? • Väheneekö vai lisääntyykö päätöksen kautta yritysten määrä kunnassa?
Työllisyys• Vaikuttaako päätös kunnassa tai seutukunnalla toimivien yritysten yleisiin työllistämisedellytyksiin?
Investoinnit ja uusi yritystoiminta• Miten päätös vaikuttaa paikallisten yritysten investointitarpeisiin tai -mahdollisuuksiin?
Suunnitelmien ja päätösten yritysvaikutusten arviointi5
Ty
ök
irja
20
Tässä osiossa kirjataan kunnan elinkei-nopolitiikan toimenpiteet 1-4 vuodeksi. Samalla määritetään vastuutahot, aikataulu ja budjetti.
Kunnassa toteutetaan seuraavat elinkeinopoliittiset hankkeet ja/tai toimenpiteet:
Elinkeinopolitiikan toimenpiteet
Hanke Eurot Vastuutaho Aikataulu Tiedotus
6
21
Ty
ök
irja
Tässä luvussa kuvataan tiivistelmän omaisesti ne keskeiset tekijät, joiden avulla yritykset menestyvät kunnassa.
Yhteenveto7
22
ΩMistä tietoa?
Lisätietoja elinkeinopolitiikan kysymyksistä on saatavissa Suomen Yrittäjien internet-sivuilta osoitteessa www.yrittajat.fi /yrittajat_kunnat.
Ta
us
ta
-ain
eis
to
23
Menestystä yrittäjälähtöisyydellä
ja yhteistyöllä
Suomessa kunnilla on laaja itsemää-räämisoikeus. Vastaavasti kuntien vas-tuulla on merkittävä osa kansalaisten hyvinvointiin, koulutukseen ja asuin-ympäristöön liittyvistä kysymyksistä. Kuntien vastuulla on useiden palvelujen järjestäminen ja osittain rahoittaminen-kin verotuloillaan.
Suomalainen kuntien järjestämis-vastuuseen nojaava palvelujärjestel-mä on rakennettu vuosien saatossa olosuhteisssa, jotka nyt ovat nopeasti muuttumassa. Toimintaympäristön muutos on tehnyt välttämättömäksi arvioida uudelleen Suomen kunta- ja palvelurakennetta.
Talouden avautuminen, teknologian nopea kehitys ja väestön ikääntyminen tuovat tullessaan sekä haasteita, mutta luovat myös mahdollisuuksia muuttaa ja uudistaa perinteisiä toimintatapoja.
Kiristyvä kansainvälinen kilpailu edellyttää myös kuntasektorin toiminto-jen edelleen tehostamista. Työvoiman ja pääomien vapaa liikkuvuus sekä sisämarkkinoiden kehitys yleisemminkin EU:n sisällä ja globalisaation haasteet ovat nopeasti muuttaneet kuntien ja yritysten toimintaympäristöä. Tänään ja erityisesti tulevaisuudessa elinkeinopo-litiikkaa tehdään oleellisesti erilaisista lähtökohdista kuin esimerkiksi kymme-nen vuotta sitten.
Olosuhteiden muuttuessa myös elinkeinopolitiikan menetelmät muuttuvat. Tavoitteet pysyvät samoina – elinvoimainen ja kilpailukykyinen yritystoiminta turvaa työllisyyden ja verorahoituksen riittävyyden.
Maailma muuttuu – käännetään tämä muutos yhteistyöllä eduksemme! Rakennetaan menestyvä kotikunta yrit-täjälähtöisyydellä ja yhteistyöllä!
ΩVisio
