Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja2001

2

EsipuheKunnan menestymiseen vaikuttavia avaintekijöitä ovat elinkeinorakenteen monipuolisuus ja elinkeinoelämän vireys sekä ylipäänsä yksityinen yrittäjyys. Yritysten mukanaan tuomat työpaikat ja palvelut houkuttelevat uusia asuk-kaita ja tuovat näin verotuloja. Tämä kehitys on välttämätöntä kunnan menes-tystarinan luomisessa.

Yritysten menestymiselle on tärkeätä, että kunnalliset peruspalvelut, liikenne- ja kunnallistekniset asiat sekä kuntatalous ovat hyvässä kunnossa. Työvoi-man ja kunnan asukkaiden kannalta varsinkin työpaikat, mutta myös asumi-sen viihtyvyys, koulutuspalvelut sekä harrastus- ja virkistysmahdollisuudet ovat avainasemassa. Yrittäjät mittaavat kunnan yritysystävällisyyttä muun muassa arvioimalla, miten kunta panostaa elinkeinotyöhön ja miten kunnassa elinkeinoasioita käsitellään. Kunnan päätöksenteon laatu ja nopeus heijastu-vat paikalliseen yritysilmastoon.

On tärkeätä, että kuntaorganisaatiossa elinkeino-ohjelmatyötä tehdään suun-nitellusti ja määrätietoisesti jatkuvana vuosittaisena prosessina. Ohjelmatyös-sä on syytä korostaa, että kunta kohtaa yrittäjän ja elinkeinoelämän kaikilla eri kunnallishallinnon sektoreilla. Jokainen viranhaltija ja luottamusmies voi omalla sarallaan tehdä arvokasta elinkeinopolitiikkaa. Se ei ole pelkästään kunnanjohtajan tai elinkeinoasiamiehen ”yksinoikeus”.

Asiakaslähtöisyys elinkeinoasioita mietittäessä toteutuu ottamalla yrittäjät mukaan ohjelmatyöhön. Paikallinen yrittäjäyhdistys tarjoaa kunnalle käytän-nönläheisen työkalun vuosittaiseen työskentelyyn.

Haluamme tämän työkirjasen avulla antaa virikkeitä kunnan elinkeinopoliitti-sen ohjelman laatimiseksi tai jo olemassa olevan ohjelman uudistamiseksi. Työkirjaseen on koottu asioita, joita tässä prosessissa tulisi yrittäjien mielestä huomioida ja nostaa esille. Kirjanen ei pyri olemaan valmis malli tai ohje elin-keinopoliittisen ohjelman laatimiseksi, vaan sen tarkoitus on olla keskustelun virittäjänä.

Kirjasen alkuun olemme liittäneet tausta-aineistoksi Suomen Yrittäjien vuoden 2000 kunnallisvaalien kunnalliskampanjan tavoiteohjelman ja kunnan elinkei-noilmastosta kertovia tuloksia, joita on selvitetty Yrittäjäbarometrin yhteydes-sä.

Ohjelmatyöhön ryhdyttäessä on syytä perehtyä myös aihealueeseen liittyviin ulkopuolisiin reunaehtoihin ja mahdollisuuksiin, joita ovat muun muassa yri-tystukilaki ja EU:n ohjelmaperustaiset rahoitusmahdollisuudet.

Työkirjan pohjatyön on tehnyt Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Alueen paikallisyh-distysten puheenjohtajat sekä kunnan- ja kaupunginjohtajat ja muut elinkei-notyön ammattilaiset ovat antaneet arvokasta palautetta työkirjan sisällöstä. Siitä heille parhaimmat kiitokset. Toivomme, että työkirja edistää edelleen uu-denlaisen, keskustelevan yrittäjä- ja yhteistyöhenkisen elinkeino-ohjelmatyön käynnistymistä ja jatkamista kunnassanne.

Helsingissä elokuussa 2001 Suomen Yrittäjät ry

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja2001

3

Sisältö

TAUSTA-AINEISTO

A. Yrittäjänäkökulma kuntien kehittämiseen..................... 4

A.1 Lähtökohta ................................................................ 4

A.2 Kunnallistalous .......................................................... 4

A.3 Elinkeinopolitiikka ...................................................... 5

A.4 Kuntien ja yritysten yhteistyö .................................... 5

A.5 Asunnot ja infrastruktuuri .......................................... 5

B. Elinkeinoilmasto .............................................................. 6

TYÖKIRJA

1. Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä ............. 9

1.1 Toiminta-ajatus........................................................... 9

1.2 Visio............................................................................ 9

1.3 Toiminta-ajatuksen toteuttaminen.............................. 9

2. Nykytilan kuvaus............................................................ 10

2.1 Elinkeino- ja väestörakenne ..................................... 10

2.2 Infrastruktuuri ........................................................... 10

2.3 Palvelurakenne......................................................... 10

2.4 Kunta-analyysi ......................................................... 10

3. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet........................ 11

3.1 Yleistä ...................................................................... 11

3.2 Elinkeinopolitiikan perusedellytysten tavoitteet ....... 11

4. Elinkeinopolitiikan päämäärät ...................................... 12

4.1 Yhteistyö ja verkottuminen ...................................... 12

4.2 Elinkeinoelämän kehittäminen ................................. 12

4.3 Elinkeinotuet............................................................. 13

4.4. Elinkeinopolitiikan resurssit...................................... 14

5. Elinkeinopolitiikan toimenpiteet................................... 15

6. Yhteenveto ..................................................................... 16

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja 2001

4

TAUSTA-AINEISTO

A. Yrittäjänäkökulma kuntien kehittämiseen

A.1 Lähtökohta Kuntien perustehtävä on laadukkaiden ja asukkaiden tarpeita vastaavien pal-velujen järjestäminen tarkoituksenmukaisella, taloudellisella ja ympäristövai-kutuksiltaan kestävällä tavalla.

Kunnat ovat aikaisempaa enemmän itse vastuussa taloudestaan ja yleisesti alueensa menestymisestä.

Kuntien ja alueiden menestyminen on kiinni menestyvien toimijoiden määräs-tä. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat hyvinvoinnin kannalta ratkaisevassa asemassa.

Kunnallisten rakenteiden ennallaan säilyttäminen tai kasvattaminen ei saa ol-la itsetarkoitus.

Kuntien ja alueiden myönteinen kehitys edellyttää alueellisten osaamiskeskit-tymien aikaansaamista yhteistyössä yrittäjien ja kuntien sekä seutukunnallis-ten ja maakunnallisten toimijoiden ja oppilaitosten kanssa.

Yritystoiminnan kunnissa tulee perustua paikalliseen yrittäjyyteen ja myön-teiseen yrittäjyysilmapiiriin sekä paikallisille resursseille mm. työvoiman sekä liikenne- ja tietoyhteyksien osalta.

Yritysten toimintaedellytykset rakentuvat yrittäjien osaamisen ohella monista tekijöistä: markkinoista, laadultaan ja hinnaltaan kilpailukykyisistä yksityisis-tä ja julkisista yrityspalveluista ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Kunnat voi-vat toimillaan ratkaisevasti vaikuttaa alueensa yritysten menestymiseen.

Tuloksellinen kunnallinen elinkeinopolitiikka edellyttää yritysten ja kunnallis-ten toimijoiden verkottumista.

Työvoimapoliittisten tukityöllistämisvarojen käytön kilpailua/olosuhteita vää-ristävät ja paikallisen yritystoiminnan edellytyksiä heikentävät vaikutukset minimoidaan. Tukityöllistämisen tavoitteena on oltava avoimelle sektorille työllistyminen.

A.2 Kunnallistalous Kunnallistalouden on oltava tasapainoista, pitkäjänteistä ja kestävällä pohjal-la. Taloussuunnittelussa on varauduttava muutoksiin: muun muassa suhdan-nevaihteluihin, tulopohjan muutoksiin ja väestön ikääntymisen aiheuttamaan palvelujen kysynnän kasvuun.

Kuntien on pidettävä huolta siitä, että niiden verojen ja maksujen taso on kil-pailukykyinen muiden kuntien kanssa.

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja2001

5

Kunnallistaloutta ei tule kasvattaa tulojen lisääntymisen mukaan, vaan veroja ja maksuja on mahdollisuuksien mukaan alennettava. Kunnan henkilöstön määrän tulee perustua kilpailukykyisen palvelutuotannon tarpeeseen.

Veropaineiden hillitsemiseksi sekä palvelujen laadun turvaamiseksi on ennak-koluulottomasti tutkittava ja kokeiltava vaihtoehtoisia tapoja kunnallisten pal-velujen mahdollisimman edulliseen ja laadukkaaseen tuottamiseen. Kuntien on kehitettävä toimintaansa ostajana ja laadun valvojana, ei ainoastaan tuot-tajana.

A.3 Elinkeinopolitiikka Kunnalla on oltava konkreettinen, laajasti kunnallishallinnon eri osa-alueet ja yritystoiminnan edellytykset huomioonottava elinkeinopoliittinen tavoite- ja toimenpideohjelma. Ohjelma on päivitettävä vuosittain.

Kunnan elinkeinopoliittisessa tavoite- ja toimenpideohjelmassa on erikseen otettava huomioon pk-yritysten toimintaedellytykset.

Yritykset ja yrittäjäjärjestöt on otettava mukaan elinkeinopolitiikan suunnitte-lemiseen ja toteuttamiseen.

Paikallisten vahvuuksien hyödyntämistä on lisättävä.

Yritysten verkottumista ja kansainvälistymistä on tuettava.

A.4 Kuntien ja yritysten yhteistyö Kunnan tulee järjestää tasapuolinen kilpailuasema oman palvelutuotantonsa ja vaihtoehtoisten palvelujen tuotantomuotojen välille.

Kunnan hankinnat on järjestettävä siten, että pk-yrityksillä ja niiden muodos-tamilla verkostoilla on mahdollisuus kilpailla tasavertaisesti muiden tarjoajien kanssa. Jo tarjouspyyntövaiheessa tulee kokonaisedullisuus kunnan kannal-ta varmistaa niin, että hankintoihin sisällytetään mm. kaikki kuljetus-, huolto-, ylläpito- ja takuukustannukset.

Kunnan tulee tehdä palvelutarjontaan liittyvä tavoiteohjelma, jossa määritel-lään palvelujen laatu- ja saatavuustavoitteet.

Paikkaan ja toimittajaan sidottujen palvelujen vaihtoehdoksi tulisi mahdolli-suuksien mukaan ottaa käyttöön palvelusetelijärjestelmä.

A.5 Asunnot ja infrastruktuuri Kaavoituksessa on otettava huomioon ympäristö sekä tasapuolisesti yrityk-set ja muut kunnan jäsenet.

Asuntopolitiikan on mahdollistettava monipuolinen asuntojen tarjonta. Näin lisätään yleistä viihtyvyyttä ja turvataan yritysten työvoiman saanti.

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja 2001

6

B. Elinkeinoilmasto

Suomen Yrittäjien sekä kauppa- ja teollisuusministeriön keväällä 2001 teke-mässä Pk-yritysbarometrissa noin 4000 pk-yritykseltä kysyttiin näkemyksiä mm. elinkeinoilmastosta. Vastaavat kysymykset on kysytty kaksi kertaa vuo-dessa vuodesta 1998 alkaen. Kuten oheisesta kuviosta nähdään, on yrittä-jien kokema elinkeinoilmasto keskimäärin pysynyt melko myönteisenä, mutta laskenut loivasti viime kyselyissä.

Yritystoiminnan kannalta paras elinkeinoilmasto on Helsingissä ja Pohjois-Pohjanmaalla. Koko maan keskiarvoa lievästi parempi tilanne on myös Etelä-Karjalassa. Huonoin elinkeinoilmasto on Satakunnassa, Hämeessä, Kainuus-sa ja Keski-Pohjanmaalla. Maakuntakohtaiset erot ovat kuitenkin varsin pie-net silloin, kun tarkastellaan elinkeinoilmastoa kokonaisuudessaan.

Suhteellisesti parhaina elinkeinoilmaston osatekijöinä pidetään yrityksen si-jaintialueen viihtyisää asuinympäristöä ja liikenneyhteyksiä. Keskimäärin huo-noimmat osatekijät ovat sijaintikunnan elinkeinopolitiikan kokonaisuus, kun-nan ja yritysten välinen yhteistyö sekä yritykselle sopivan työvoiman saata-vuus.

20

25

30

35

40

45

50

I/98 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01

Indeksi: -100 = erittäin huono, ..., 100 = erittäin hyvä

Elinkeinoilmasto kokonaisuutena, koko maa 1998–2001

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja2001

7

Elinkeinoilmasto kokonaisuutena, kevät 2001

2021

2323

2424

2525

25262626

272727

2832

33

0 5 10 15 20 25 30 35

Satakunta

Häme

Kainuu

Keski-Pohjanmaa

Kymi

Lappi + Länsipohja

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Pirkanmaa

Pohjois-Karjala

Etelä-Savo

Päijät-Häme

Varsinais-Suomi

KOKO MAA

Muu Uusimaa

Savo

Etelä-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Helsinki

Indeksi: -100 = erittäin huono, …, 100 = erittäin hyvä

22

25

26

10

14

20

18

17

13

9

10

4

31

39

45

48

54

55

57

62

64

64

78

84

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan

Sijaintikunnan ja yrityksen välinen yhteistyö

Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus

Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus

Julkiset yrityspalvelut

Toimitilojen ja tonttien saatavuus

Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus

Koulutustarjonta

Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana

Yksityiset yrityspalvelut

Liikenneyhteydet

Viihtyisyys asuinympäristönä

huono tai erittäin huono hyvä tai erittäin hyvä

Elinkeinoilmasto osatekijöittäin, koko maa, kevät 2001

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja 2001

8

Sijaintikunnan elinkeinopolitiikka saa parhaat arvosanat Pohjois-Pohjanmaal-la toimivilta yrityksiltä. Heikointa elinkeinopolitiikka on Lapissa. Pohjois-Poh-janmaa on alueista paras myös työvoiman saatavuuden suhteen. Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa taas on suurimmat vaikeudet työvoiman saata-vuudessa. Kanta-Hämeessä on pulaa lisäksi alihankkijoista, joita on parhai-ten saatavilla Helsingissä.

Helsinki on ykkösalue myös liikenneyhteyksiltään, yrityspalveluiltaan, koulu-tustarjonnaltaan, yritysten välisiltä yhteistyömahdollisuuksiltaan sekä kilpai-lukyvyltään yritysten sijaintipaikkana. Sen sijaan toimitilojen ja tonttien saata-vuus, viihtyisyys asuinympäristönä sekä kunnan ja yritysten välinen yhteistyö on Helsingissä huono.

Kainuu on lähes Helsingin peilikuva. Kainuussa on viihtyisin asuinympäristö ja toimitilojen sekä tonttien saatavuus on maakuntien paras. Huonointa puoles-taan ovat liikenneyhteydet, koulutustarjonta sekä alueen kilpailukyky yritys-ten sijaintipaikkana.

Yrityspalveluita on saatavilla heikoimmin Keski-Pohjanmaalla. Kunnan ja yri-tysten välinen yhteistyö on Satakunnassa jopa Helsinkiä huonompaa. Myös yritysten väliset yhteistyömahdollisuudet ovat Satakunnassa maakuntien vaatimattomimmat.

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja2001

9

TYÖKIRJA

1. Kunnan tehtävä elinkeinopolitiikan edistäjänä

1.1 Toiminta-ajatusYtimekäs pääajatus siitä, miten kunta kokee roolinsa ja tehtävänsä elinkeino-politiikan ja yrittäjyyden edistäjänä alueellaan.

Mitkä ovat ne tärkeimmät kulmakivet, joihin kunta näissä tehtävissään tukeu-tuu?

1.2 VisioMillainen tulevaisuuden ”näky”/ tahtotila kunnalla on elinkeinopolitiikastaan?

Millaisen roolin kunta kokee itsellään olevan tulevaisuuden elinkeinopolitiikan toimijana?

1.3 Toiminta-ajatuksen toteuttaminen”Katekismusmaista” pohdiskelua miten toiminta-ajatus toteutetaan käytän-nössä?

Esim.: Keskeisenä tavoitteena on luoda monipuoliset toimintaedellytykset yri-tys toi min nal le kunnassa.

Se on

- yrittäjyyden edistämistä

- yritysilmapiirin pitämistä avoimena ja luottamuksellisena

- yritysten kohtelemista tasapuolisesti

- elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamista tärkeimpänä voimavarana

- myötäelämistä yritysten menestyksessä ja vaikeuksissa

- yritysten palvelujen käyttämistä

- kuntalaisille hyvien peruspalveluiden ja harrastemahdollisuuksien järjestämistä

- yhteistyötä yrittäjien kanssa.

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja 2001

10

2. Nykytilan kuvaus

Kunnan nykytilanteen kuvaus/esittely/tiedot esim. alla olevista asioista. Myös talousalueen/seutukunnan tilannetta voi tässä kuvata.

2.1 Elinkeino- ja väestörakenneElinkeinot, yritykset - prosentuaalinen jakautuma - työpaikkoina - tapahtunut kehitys / trendi

Väestö - asukasluku - ikärakenne - tulotaso

Työvoima - laatu - koulutusrakenne

2.2 InfrastruktuuriLiikenneyhteydet

Tietoverkot

Tontit, kunnallistekniikka, energia

Asuminen, työssäkäyntialueet

Luonto, erityiset raaka-ainevarat tai muut erityispiirteet

2.3 PalvelurakenneKoulutusjärjestelmä

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Vapaa-ajanpalvelut, harrastusmahdollisuudet

Elinkeinotyön resurssit ja verkottuminen

2.4 Kunta-analyysiKunta voi tehdä tai teettää ulkopuolisilla arvioita/analyyseja esimerkiksi yri-tysilmastostaan ja edellä kohdissa 2.1.–2.3. esitellyistä asioista.

Yritysilmasto

Asema suhteessa muihin kuntiin (swot/vertailu)

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja2001

11

3. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet

3.1 YleistäKunnan yleiset tavoitteet/pyrkimykset/tahtotila elinkeinopolitiikalleen.

Elinkeinopolitiikan asema ja merkitys kunnalle/kunnassa.

Elinkeinopolitiikan tulevat painopistealueet. Miten ne on valittu?

3.2 Elinkeinopolitiikan perusedellytysten tavoitteetEdellä kohdassa 2 kuvatuille elinkeino- ja väestörakenteelle, infrastruktuuril-le ja palvelurakenteille lähiajan selkeät tavoitteet sekä niille toteuttamisen ja seurannan vastuutahot.

Tässä osiossa olisi hyvä vastata aihealueittain kysymyksiin: miksi? miten? mihin? kenen toimesta (työnjako)? Tavoitteiden loogisuus, yhteensopivuus ja realistisuus ovat tärkeitä!

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja 2001

12

4. Elinkeinopolitiikan päämäärätSeuraavassa kunta muodostaa selkeän linjauksen ja toimintakulttuurin käy-tännön elinkeinoasioiden hoidolle, esimerkiksi alla olevan ryhmittelyn mukai-sesti.

4.1 Yhteistyö ja verkottuminen Kunta- ja seutukuntayhteistyöKunnan suhtautuminen kunta- ja seutukuntayhteistyöhön elinkeinoasioissa, kuntamarkkinoinnissa jne? Onko kunta mukana aluekeskusohjelmissa? Miten?

Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoonMillaisia yhteyksiä kunnalla on elinkeinoasioissa maakunta- ja valtionhallin-toon ja kenen toimesta niitä ylläpidetään?

Kansainvälinen yhteistyöOnko kunnalla luontaisia kansainvälisiä yhteyksiä esim. ystävyyskunnissa, joita se voi hyödyntää paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin? Onko kansain-välisten yhteyksien kehittämiselle erityistä tarvetta ja hyötyä paikallisen yri-tystoiminnan kannalta?

Yhteydet yrittäjiin, yrittäjävaltuutettuihin ja yrittäjäjärjestöihinMiten kunta ylläpitää yhteyksiä näihin tahoihin? Onko se säännönmukaista ja suunniteltua? Ketkä kunnassa vastaavat yhteyksistä? Ovatko yrittäjät muka-na laatimassa elinkeino-ohjelmaa?

SidosryhmäyhteistyöMitä muita sidosryhmäyhteyksiä kunta ylläpitää elinkeinoasioissa? Onko kun-nalla yrityskummitoimintaa? Onko kunnalla yhteyksiä teknologiakeskuksiin/tiedepuistoihin? Miten niitä hyödynnetään?

Tiedotus Miten ja missä ja kuka tiedottaa kunnan elinkeinoasioista, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin?

4.2 Elinkeinoelämän kehittäminenYrittäjyyskasvatusToteuttaako kunnan koululaitos tai kunnassa sijaitsevat koulutusjärjestelmät yrittäjyyskasvatusta? Miten? Onko luottamus- ja virkamiehille järjestetty kou-lutusta/tiedotusta yrittäjyydestä? Miten kunta edistää oppilaitosten ja yritys-ten välistä yhteistyötä? Onko esimerkiksi opinnäytetöitä hyödynnetty kunnan yrityksissä?

YritysilmastoMiten kunta arvioi/tarkkailee/seuraa yritysilmaston kehittymistä? Onko se säännöllistä? Miten sen positiiviseen kehittymiseen vaikutetaan?

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja2001

13

Hanketyö, projektit, yrittäjyyden edistäminenYlläpitääkö/toteuttaako kunta omia elinkeinopoliittisia (elinkeinoelämä) hank-keita/projekteja? Miten yrittäjyyttä edistetään kunnassa? Ketkä siitä vastaa-vat?

Tontti- ja toimitilapolitiikka Miten kunta suhtautuu yritysten toimitilojen rakentamiseen? Millä pelisään-nöillä kunta osallistuu näihin hankkeisiin? Mikä taho toteuttaa hankkeet käy-tännössä? Miten tontteja ja toimitiloja markkinoidaan? Kuka siitä vastaa? Va-raako kunta yrittäjille/yritysten henkilöstölle tai avainhenkilöille vaihtoehtoja asuntotonteista?

KuntamarkkinointiMiten kuntamarkkinointi on hoidettu? Kuka siitä vastaa?

Koulutus, työvoiman saatavuusMiten koulutetun työvoiman saatavuus turvataan kunnassa? Onko kunta ak-tiivinen toimija kyseisellä aihealueella? Ketkä toteuttavat koulutusta?

Paikalliset hankinnatMiten kunta suhtautuu hankinnoissaan paikallisiin yrityksiin? Onko eri hallin-tokuntien hankintaohjeissa kirjaukset tästä? Miten tätä seurataan? Onko han-kinnan menettelyistä/tavoista keskusteltu paikallisten yrittäjien kanssa? Mi-ten kunta suhtautuu julkisten palveluiden yksityistämiseen? Onko kunnassa käytössä palvelusetelitoimintaa tai muuta vastaavaa?

4.3 ElinkeinotuetYrityslainojen takauksetTakaako kunta (valtuusto) yritysten lainoja? Millä edellytyksillä/reunaehdoilla se tapahtuu? Lainoittaako kunta suoraan yrityksiä?

AvustuksetMyöntääkö kunta yrityksille avustuksia? Millä edellytyksillä? Paljonko tähän on vuosittain varattu rahaa? Kuka tekee päätökset?

HinnoittelupolitiikkaMiten kunta hinnoittelee yritysten tontit/toimitilat/kunnallistekniikan liittymät? Onko hinnoissa mukana huojennuksia/alennuksia? Miten ne on määritelty? Subventoiko kunta jollain muulla tavoin yrityksiä? Miten?

Yritysten kehittämishankkeiden rahoitusRahoittaako kunta yritysten omia kehittämishankkeita? Millä perusteilla? On-ko kunta muutoin mukana yritysten omissa hankkeissa? Miten?

Palkitsemiset/ huomioimisetOnko kunnalla omaa yrittäjien palkitsemis-/kannustamisjärjestelmää? Onko kunta yhteistyökumppanina mukana muiden tahojen, esim. yrittäjäyhdis-tyksen vuosittaisessa palkitsemistilaisuudessa? Huomioiko kunta yritysten merkkipäivät tai uuden yrityksen aloittamisen?

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja 2001

14

4.4 Elinkeinopolitiikan resurssitYritysneuvontaMiten käytännön yritysneuvonta on kunnassa organisoitu? Kuka siitä vastaa? Miten kunnan muut tahot osallistuvat siihen? Käyttääkö kunta ulkopuolisia toimijoita yritysneuvonnassa? Vastaavatko tarjotut palvelut hyvin kysyntää ja tarpeita?

Hanketyöhön osallistuminen Miten erilliset elinkeinojen edistämishankkeet on resurssoitu? Osallistuuko kunta omilla henkilöresursseillaan yritysten omiin kehittämishankkeisiin? Mi-ten käytännössä?

BudjetointiElinkeinopolitiikan hoitamiseen ja edistämiseen vuosittain budjetoidut varat? Kuka esittelee/valmistelee budjetin?

Käytännön elinkeinoasioiden päätöksentekoMillaiset ovat elinkeinoasioiden käsittelytavat ja -ajat kunnassa? Onko toimen- ja tehtävänkuvat selkeitä? Kerätäänkö asiakkailta palautetta saadusta palve-lusta? Onko kunnassa erityistä lautakuntaa tai vastaavaa, joka valmistelee/käsittelee elinkeinoasioita?

Elinkeino-ohjelmatyön ylläpito ja tiedotusMiten elinkeino-ohjelmatyötä johdetaan kunnassa? Miten ohjelmatyön päi-vityksestä huolehditaan? Ketkä/mitkä tahot osallistuvat elinkeino-ohjelman laatimiseen? Miten elinkeino-ohjelmasta tiedotetaan yrityksille?

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja2001

15

5. Elinkeinopolitiikan toimenpiteet

Seuraavaan kirjataan kunnan elinkeinopolitiikan lähiajan selkeät, käytännön toimenpiteet ja hankkeet, niiden budjetti, vastuutahot, aikataulu sekä tiedo-tus.

Kunnassa toteutetaan seuraavat elinkeinopoliittiset hankkeet ja/tai toimenpi-teet:

Hanke/toimenpide Mk Vastuutaho Aikataulu Tiedotus

Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman työkirja 2001

16

6. Yhteenveto

Lopuksi lyhyt, tiivistelmän omainen yhteenveto keskeisistä tekijöistä, joiden avulla yritykset menestyvät kunnassa.