KUNTODOPING-TERVEYSNEUVONTAPALVELU

Pro gradu -tutkielma

Joni Askola 232632

Pro gradu -tutkielma

Liikuntalääketiede

Itä-Suomen yliopisto

Lääketieteen laitos

Toukokuu 2019

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Terveystieteiden tiedekunta

Lääketieteen laitos

Liikuntalääketiede

ASKOLA, JONI: Kuntodoping-terveysneuvontapalvelu

Pro gradu -tutkielma, 118 sivua, 2 liitettä (4 sivua)

Ohjaajat: FT, dos. Mika Venojärvi, TtM Jukka Koskelo, TtM Ville Leskinen

Toukokuu 2019

Avainsanat: kuntodoping, antidoping, terveysneuvonta

Noin 1 % suomalaisista on joskus elämänsä aikana käyttänyt dopingaineita. Doping

mielletään usein huippu- ja kilpaurheilun ongelmaksi, mutta suurin käyttäjäryhmä löytyy

kuntoilijoista. Kuntoilijoiden dopingin käytön motiivina on usein ulkonäköön liittyvät

tekijät, kuten lihaksikas rasvaton vartalo. Dopingaineiden käyttöön liittyy useita

mahdollisia terveysriskejä. Koska kuntodoping on ilmiönä Suomessa melko tuore,

tarvitaan aiheesta lisätutkimusta. A-klinikkasäätiön tuottaman Dopinglinkin sähköinen

terveysneuvontapalvelu on ainoa Suomessa toimiva kuntoilijoille tarkoitettu dopingin

käyttöön liittyvä terveyspalvelu. Tutkimuksen tarkoituksena oli luokitella yleisimmät

aihepiirit sekä selvittää dopingaineiden käyttäjien taustatiedot ja käytetyt dopingaineet,

Dopinglinkin terveysneuvontapalveluun vuosina 2010–2018 saapuneiden kysymysten

perusteella. Kysymykset luokiteltiin aihepiireihin käyttämällä sisällönanalyysiä ja

erittelyä. Tyypillisin dopingaineiden käyttäjä oli aineiston mukaan

ammattikoulutaustainen työssä käyvä 25–34-vuotias mies. Käyttäjiä esiintyi kuitenkin

kaikissa koulutus- ja ikäryhmissä. Lähes kaikki käyttäjät olivat miehiä. Testosteroni ja

muut anabolis-androgeeniset steroidit olivat eniten käytettyjä dopingaineita. Kysymysten

yleisimmät aiheet liittyivät haittavaikutuksiin, dopingaineiden kuurineuvoihin, aineen

ominaisuuksiin, lisääntymisterveyteen sekä huoleen omasta tai läheisen käytöstä.

Tulosten perusteella kuntoilun antidopingtyötä tulisi kohdentaa erityisesti miesvaltaisiin

ammattikouluihin. Terveysneuvonnalle on selkeä tarve ja sen saatavuutta tulisi kehittää

entisestään. Myös dopingin käyttäjien läheiset tulee ottaa huomioon palveluita

suunniteltaessa.

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Health Sciences

School of Medicine

Exercise Medicine

ASKOLA, JONI: Health advisory service for recreational doping users

Master’s thesis, 118 pages, 2 appendixes (4 pages)

Supervisors: Mika Venojärvi, PhD, docent, Jukka Koskelo, MSc, Ville Leskinen, MSc

May 2019

Keywords: doping in recreational sports, antidoping, health advisory service

Approximately 1 % of the Finnish population has used doping substances during their

lifetime. Doping is usually perceived as a problem of competitive sports and professional

athletes. However, the biggest group of users is found outside of competitive sports. This

phenomenon is called doping in recreational sports. Motives of use in recreational doping

are usually appearance oriented, for example gaining more fat free mass. There are many

possible adverse effects associated with doping use. Because doping in recreational sport

in Finland is a somewhat recent phenomenon, more scientific studies are needed. The

Dopinglinkki service produced by the A-Clinic Foundation is providing an online health

advisory service related to doping in recreational sports. The service is one of a kind in

Finland and the only health service directed for recreational doping users. The purpose of

the study was to group the topics and report doping users’ backgrounds and used doping

substances of the received questions from the Dopinglinkki health advisory service from

2010–2018. The questions were grouped by using qualitative and quantitative content

analysis. The most typical recreational doping user was a working male aged 25–34

whose educational background was in vocational school. However, recreational doping

users were found in all age groups and educational backgrounds. Almost all the users

were male. Testosterone and anabolic-androgenic steroids were the most used substances.

Topics of the most frequently asked questions were adverse effects, regimens of doping

use, quality of the substance, reproductive health and worry of one’s own or close

relative’s doping substance use. Recreational antidoping work should target especially

predominantly male vocational schools based on the outcomes of this study. There is a

clear need for the health advisory service for recreational doping use and its availability

should be developed. Close relatives of recreational doping users should also be

considered when developing services.

SISÄLTÖ

1 JOHDANTO…………………………………………………………………………1

2 KATSAUS KUNTODOPINGIIN…………………………………………………...2

2.1 Doping ja antidoping…………………………………………………………….2

2.2 Kuntodoping……………………………………………………………………..3

2.3 Dopinglinkki ja terveysneuvontapalvelu………………………………………...4

2.4 Dopingaineiden käyttäjien terveyspalvelut Suomessa…………………………..5

2.5 Dopingaineiden käyttäjien terveyspalvelut kansainvälisesti………………….....6

2.5.1 Antidoping hotline……………………………………………………….7

2.6 Kuntodopingin esiintyvyys………………………………………………………9

2.6.1 Esiintyvyys Suomessa…………………………………………………...9

2.6.2 Esiintyvyys kansainvälisesti……………………………………………10

2.7 Käyttäjäryhmät ja käytön motiivit……………………………………………...11

2.7.1 Anabolis-androgeenisia steroideja käyttävät miehet…………………...13

2.8 Dopingaineiden käyttöä ennustavat tekijät nuorilla……………..……………..14

2.9 Kuntodopingin käytön piirteet…………………………………………………15

2.10 Dopingaineiden hankkiminen……………………………………………16

2.11 Dopinglainsäädäntö………………………………………………………17

2.12 Kuntoilussa käytettyjä dopingaineita…………………………………….18

2.12.1 Lihaksia ja voimaa kasvattavat aineet………………………………….19

2.12.2 Laihduttavat ja piristävät aineet………………………………………...26

2.12.3 Kognitiivista suorituskykyä parantavat aineet………………………….30

2.12.4 Kosmeettiset ulkonäköä parantavat aineet……………………………..30

2.12.5 Haittavaikutuksia vähentävät aineet……………………………………31

2.13 Terveysriskit ja lieveilmiöt………………………………………………33

2.13.1 Sydän- ja verenkiertoelimistö…………………………………………..36

2.13.2 Hormonaaliset häiriöt…………………………………………………..37

2.13.3 Tuki- ja liikuntaelimistö………………………………………………..39

2.13.4 Vaikutus aivoihin, mielialaan ja aggressiivisuuteen……………………39

2.13.5 Sekakäyttö ja riippuvuus……………………………………………….40

2.13.6 Pistäminen ja infektioriskit……………………………………………..42

2.13.7 Naisten riskien erityispiirteet…………………………………………...43

2.13.8 Nuorten riskien erityispiirteet…………………………………………..43

2.13.9 Muita mahdollisia terveysriskejä..……………………………………...44

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET………………………………46

3.1 Tutkimuskysymykset…………………………………………………………...46

4 AINEISTO JA MENETELMÄT…………………………………………………...47

4.1 Taustatiedot ja kysymyslomake………………………………………………...47

4.2 Määrällistä ja laadullista………………………………………………………..48

4.3 Sisällönanalyysi ja erittely……………………………………………………...48

4.4 Mittari ja otos…………………………………………………………………...50

4.5 Kuvaus tilastoinnista ja sisällön erittelystä……………………………………..50

4.6 Tutkimuslupa ja tutkimuksen eettisyys………………………………………...53

5 TULOKSET………………………………………………………………………..54

5.1 Kysyjien taustatiedot…………………………………………………………...54

5.1.1 Dopingaineita käyttäneiden taustatiedot………………………………..57

5.2 Kysymykseen liittyvä tilanne…………………………………………………..59

5.3 Kysymyksissä esiintyneet dopingaineet ja muut aineet………………………..60

5.4 Käytetyt dopingaineet…………………………………………………………..62

5.5 Kysymysten aihepiirit…………………………………………………………..63

5.5.1 Lääketieteellinen neuvonta……………………………………………..65

5.5.2 Tuki- ja palveluneuvonta……………………………………………….75

5.5.3 Ei-lääketieteellinen neuvonta…………………………………………..78

6 POHDINTA………………………………………………………………………...81

6.1 Kysymysten kirjoitustyyli………………………………………………………81

6.2 Dopinglinkin neuvontapalvelu ja vastaavat kansainväliset palvelut…………...82

6.3 Koulutustausta ja dopingaineiden käyttö……………………………………….83

6.4 Päihteiden ja dopingaineiden käyttäjien taustatietojen erot ja yhtäläisyydet…..83

6.5 Neuvontapalvelussa esiintyneet dopingaineet………………………………….84

6.5.1 PCT-aineet (post cycle therapy)………………………………………..85

6.6 Haittavaikutuksista……………………………………………………………..86

6.7 Tutkimuksen luotettavuus ja heikkoudet……………………………………….87

7 JOHTOPÄÄTÖKSET……………………………………………………………...89

8 LÄHTEET………………………………………………………………………….90

LIITEET

Liite 1. Terveysneuvontapalvelun Kirjoita kysymys – osio dopinglinkki.fi sivustolla

Liite 2. Dopinglinkin terveysneuvontapalvelun käyttöehdot.

Lyhenteitä

AAS = anabolis-androgeeninen steroidi

Akt = proteiinikinaasi B

DHEA = dehydroepiandrosteroni

DNP = 2,4-dinitrofenoli

FSH = follikkelia stimuloiva hormoni

hCG = istukkahormoni

IGF-1= insuliinikaltainen kasvutekijä

IM = intramuskulaarinen

LH = luteinisoiva hormoni

MSH = melanosyytteja stimuloiva hormoni

mTOR = rapamysiinin kohdeproteiini

O = oraalinen

OPIAD = opioidien aikaansaama androgeenipuutos

PCT = post cycle therapy

PPA = fenyylipropanoliamiini

PI3K = Fosfoinositidi-3-kinaasi

SERM = selektiivinen estrogeenireseptorin modulaattori

SHGB = sukupuolihormoneja sitova globuliini

1 JOHDANTO

Doping yhdistetään usein huippu- ja kilpaurheiluun. Vaikka dopingin käyttöä esiintyy

huippu- ja kilpaurheilussa, esiintyy käyttöä paljon kuntoilun puolella. Tällöin ei ole kyse

enää huippu-urheilun ongelmasta, vaan enemmänkin yhteiskunnallisesta sosiaalisesta ja

kansanterveydellisestä ongelmasta. (Backhouse ym. 2014). Tätä ilmiötä kutsutaan

kuntodopingiksi. Kuntodopingista tiedetään huomattavasti vähemmän kuin huumeiden

käytöstä tai huippu- ja kilpaurheilun dopingaineiden käytöstä. Kuntodopingissa

tärkeimmät käytön motiivit liittyvät fyysisiin ominaisuuksiin, kuten ulkonäköön ja

suorituskykyyn sekä nopeiden tulosten saamiseen. (Salasuo ja Piispa 2012)

Dopingaineiden käyttöön liittyy useita mahdollisia terveyshaittoja. Vakavimmat

terveyshaitat liittyvät sydän- ja verenkiertoelimistöön, mutta tyypillisimmät oireet

liittyvät usein mielenterveyteen ja oman hormonitoiminnan lamaantumiseen. Tietoa

tarvitaan vielä runsaasti lisää, jotta se tavoittaisi dopingaineiden käyttäjätkin. Tällä

hetkellä käyttäjät kokevat, että dopingaineiden käyttö on turvallista ja haittavaikutukset

ovat kontrolloitavissa. (Pope ym. 2014; Nieschlag ja Vorona 2015a; Nieschlag ja Vorona

2015b)

Kuntodoping on Suomessa melko tuore ilmiö. Ilmiö nostettiin suurempaan huomioon

Valtioneuvoston (2010) huolesta 2000-luvun ensikymmenen lopulla ja tämän

seurauksena A-klinikkasäätiön Dopinglinkki perustettiin. Dopinglinkin nimetön

terveysneuvontapalvelu on ollut osa Dopinglinkin perustoimintaa lähes sen

perustamisesta asti. Kansanterveydellisestä näkökulmasta tietoa kaivataan edelleen

runsaasti.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Dopinglinkin neuvontapalvelusta esiin

nousevia aihepiirejä, kysyjien ja dopingaineiden käyttäjien taustatietoja sekä käytettyjä

dopingaineita. Tutkimus tuo lisää tietoja vähän tutkitusta ja nuoresta kuntodopingilmiöstä

Suomessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää suomalaisen kuntoilun antidopingtyön

kehittämisessä.

2

2 KATSAUS KUNTODOPINGIIN

2.1 Doping ja antidoping

Dopingilla on pitkä historia niin urheilussa kuin yhteiskunnassakin. (Ljungqvist 2017)

Dopingia voidaan pitää yhtä vanhana ilmiönä kuin itse urheiluakin. (Kaarninen 2008) Jo

Antiikin Kreikan olympialaissa käytettiin yrttejä parantamaan suorituskykyä. Myös

lukuisissa muinaisissa sodissa sekä toisessa maailmansodassa on käytetty hyväksi

erityisesti piristeitä, kuten efedriiniä ja amfetamiinia sekä sieniä. (Kaarninen 2008;

Ljungqvist 2017)

Doping termi esiintyi ensimmäisen kerran englantilaisessa sanakirjassa vuonna 1889.

Tuolloin sanalla doping tarkoitettiin hevosten ”douppaamista” oopiumpohjaisella

aineella. Itse ’dope’ sanalla on juurensa Etelä-Afrikassa ja sillä on tarkoitettu uutetta, jolla

on piristävä vaikutus. (Ljungqvist 2017)

Kansainvälinen yleisurheiluliitto (IAAF) oli ensimmäinen urheiluliitto, joka asetti

sääntöjä piristeiden käyttöön. Urheilijoita ei kuitenkaan vielä testattu. Antidoping

toiminta oli hyvin pitkään pirstaleista, eikä yhdenmukaisia sääntöjä ollut. Rooman

olympialaisissa vuonna 1960 suorassa tv-lähetyksessä todennäköisesti piristeiden tai

lääkekoktailien takia kuollut tanskalainen pyöräilijä oli liikaa Kansainväliselle

olympiakomitealle (KOK). KOK perusti toimielimen, jonka oli tarkoitus alkaa

suunnitella strategiaa, jolla voitaisiin kitkeä lääkkeiden väärinkäyttö pois olympialaisista.

Vuoden 1972 Münchenin olympialaiset olivat ensimmäiset kisat, joissa oli

kokonaisvaltaista dopingtestausta. (Ljungqvist 2017)

Suomessa varsinainen antidoping toiminta alkoi 1980-luvulla, kun ensimmäiset

kansalliset dopingia koskevat säännökset laadittiin. Suomeen perustettiin vuonna 1984

Kansallinen Dopingtoimikunta KDT. (Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry 2018)

Kansainvälinen antidoping toiminta otti suuren harppauksen eteenpäin 1990-luvulla, kun

eri tahoja ja sääntöjä haluttiin yhdistää. Vuonna 1999 perustettiin Maailman

antidopingtoimisto WADA (Ljungqvist 2017) ja samalla kehitettiin Maailman

antidopingsäännöstö. Suomen antidopingsäännöstö perustuu myös WADA:n Maailman

antidopingsäännöstöön. (Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry 2018) Maailman

antidopingsäännöstön mukaan dopingilla tarkoitetaan yhtä tai useampaa säännöstön

mukaista dopingrikkomusta. Näitä dopingrikkomuksia ovat muun muassa WADA:n

kieltämien aineiden käyttö, käytön yritys, hallussapito, kielletyn menetelmän käyttö tai

3

yritys, dopingtestin välttely tai olinpaikkamääräysten laiminlyönti. (ADT ry 2015)

Doping urheilussa on siis paljon muutakin kuin ainoastaan kielletyn aineen käyttöä.

Kun moni suomalainen urheilija jäi kiinni Lahden 2001 hiihdon MM-kilpailujen jälkeen,

haluttiin dopingvalvontaa kehittää. Uusi itsenäinen organisaatio, Suomen

Antidopingtoimikunta ADT ry, perustettiin vuonna 2001 ja se jatkoi toimintaansa samalla

nimellä vuoteen 2016 saakka. Tällöin toimintaan lisättiin järjestäytyneen urheilun

antidopingtyön ja dopingtestauksen lisäksi työ kilpailumanipulaatiota vastaan ja

katsomoturvallisuuden parantamiseen. Organisaation uudeksi nimeksi valittiin Suomen

urheilun eettinen keskus SUEK ry, jonka aputoiminimenä ADT edelleen toimii. (Suomen

urheilun eettinen keskus SUEK ry 2018) Dopinglinkki perustettiin vuonna 2010

Helsinkiin A-klinikkasäätiön keskustoimistoon, kun huoli kuntoilijoiden

dopinginkäytöstä kasvoi. Dopinglinkki ja SUEK ry tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään.

(Salasuo & Piispa 2012)

2.2 Kuntodoping

Kuntodopingilla tarkoitetaan kilpaurheilun ulkopuolista dopingaineiden käyttöä. Termi

’kuntodoping’ esiintyi ensimmäisen kerran Salasuon ja Piispan (2012) kirjassa

Kuntodoping: Näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-urheilun ulkopuolella.

Kilpaurheilun dopingaineiden käytön ja kuntodopingin käytön suurimmat erot liittyvät

dopingaineiden käytön motiiveihin. Kilpaurheilussa käyttöä motivoi lähes aina

kilpailussa menestyminen. (Salasuo ja Piispa 2012) Myös raha ja vedonlyönti ovat

kuuluneet kilpaurheilun piiriin lähes aina (Kaarninen 2008). Kuntoilun puolella motiivit

liittyvät usein oman kehon muokkaamiseen, eivät niinkään voittamiseen tai rahaan.

Kuntoilun puolella käytetyt dopingaineet eroavat osittain kilpaurheilussa käytetyistä

aineista. Kuntodopingaineista enemmän osiossa 2.12. (Salasuo ja Piispa 2012)

Suomessa kilpaurheilun ulkopuolisesta dopinginkäytöstä käytetään Salasuon ja Piispan

(2012) keksimää termiä ’kuntodoping’. Englanninkielisessä kirjallisuudessa

kuntodopingia vastaavia termejä ovat tyypillisesti ’anabolic androgenic steroids’ (AAS)

(mm. Nieschlag ja Vorona 2015a ja 2015b; Griffiths ym. 2016), ’performance and image

enhancing drugs’ (PIEDs) (mm. Van de Ven ym. 2018), ’image and performance

4

enhancing drugs’ (IPEDs) (mm. Bates ja McVeigh 2016) sekä ‘performance enhancing

drugs’ (PED) (mm. Brennan ym. 2013).

2.3 Dopinglinkki ja terveysneuvontapalvelu

Dopinglinkki on A-klinikkasäätiön tuottama voittoa tavoittelematon terveyttä edistävä

toimija, jonka rahoittajina toimivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

ja opetus -ja kulttuuriministeriö. Dopinglinkki on matalan kynnyksen palvelu, joka

tarjoaa tieteellisesti tutkittua tietoa, neuvontaa ja koulutusta kuntoilun antidopingtyöstä.

Palvelun tavoitteena on vähentää dopingaineiden käyttöä ja käytöstä johtuvia

terveyshaittoja. Dopinglinkin toimintaan kuuluvat myös tärkeänä osana Puhtaan

liikunnan puolesta- toimintamalli (PLP) sekä liikunta- ja terveysalan ammattilaisille

suunnatut verkkokoulutuskokonaisuudet. PLP- toiminta on kuntokeskuksille suunnattu

malli, jossa kuntokeskukset sitoutuvat edistämään dopingvapaata ja terveyttä edistävää

liikunta. (Valtioneuvosto 2010; Salasuo & Piispa 2012; dopinglinkki.fi)

Dopinglinkkiä alettiin kehittää vuonna 2008, kun opetusministeriö ja sosiaali- ja

terveysministeriö totesivat, että Suomesta ei löydy muiden Pohjoismaiden tapaan

viranomaisten ylläpitämää, lääketieteelliseen tutkimustietoon perustuvaa tietolähdettä

dopingaineista (Valtioneuvosto 2010). Koska kuntodopingilmiöön kuuluu vahvasti

sekakäyttö, Dopinglinkki-palvelun ylläpitäjäksi valikoitui merkittävä päihdetyön

ammatillinen toimija A-klinikkasäätiö. (Arhinmäki 2011)

Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu on perustettu vuonna 2010 ja se toimii

dopinglinkki.fi sivustolla. Se on matalan kynnyksen sähköinen neuvontapalvelu, johon

kuka tahansa voi lähettää nimettömästi kuntodopingiin liittyviä kysymyksiä. Palvelu on

luottamuksellinen ja maksuton. Terveysneuvontapalvelun kysymyksiin on vastaamassa

terveysalan ammattilaisia, muun muassa dopingiin perehtyneitä lääkäreitä ja liikunta-alan

ammattilaisia. (Salasuo & Piispa 2012; dopinglinkki.fi) Liitteessä 1 on näkymä

neuvontapalvelusta Dopinglinkin nettisivuilta. Liitteestä 2 löytyvät Dopinglinkin

neuvontapalvelun käyttöehdot ja tarkempaa tietoa neuvontapalvelusta.

5

2.4 Dopinginaineiden käyttäjien terveyspalvelut Suomessa

Dopinglinkki on ainoa kuntodopingaineiden käyttäjille tarkoitettu sähköinen

terveysneuvontapalvelu. Käyttäjät hakeutuvat kuitenkin todennäköisesti

perusterveydenhuoltoon ja terveysneuvontapisteisiin. Terveysneuvontapisteissä voi

vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin, lisäksi joissain pisteissä on myös hepatiitti

C- ja hiv-testauksen mahdollisuus (A-klinikkasäätiö 2018). Terveysneuvontapisteiden

työntekijät kertoivat haastatteluissa, että kaikissa neuvontapisteissä on ollut anabolis-

androgeenisia steroideja pistämällä käyttäviä asiakkaita, mutta jokseenkin vähän.

Käyttäjät hakivat pisteistä lähinnä pidempiä lihasneuloja. Eräät haastateltavat arvioivat

myös, että lihasneulojen menekin perusteella anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjiä

olisi todellisuudessa enemmän. (Arponen ym. 2008) Eräässä ammattikorkeakoulun

opinnäytetyössä oli haastateltu terveysneuvonta- ja neulanvaihtopisteen asiakkaita, joista

osa oli dopingaineiden käyttäjiä. Tässä pisteessä oli jaettu lihasneuloja toukokuussa 2017

yhteensä noin 140 kappaletta. (Alppisara ja Korkalainen 2017)

Suurin osa apteekeista myy ja vastaanottaa neula- ja ruiskutarvikkeita ja oletettavasti

varsinkin hormonien käyttäjät asioivat apteekeissa (Arponen ym. 2008). Tämä voi johtua

siitä, että dopingaineiden käyttäjät eivät halua leimaantua huumeidenkäyttäjiksi

(Kimergård ja McVeigh 2014) ja asioivat tämän takia mieluummin apteekeissa kuin

neulojenvaihtopisteissä. Lisäksi vajaa 30 % apteekeista, jotka myyvät ruiskuja ja neuloja,

antavat terveysneuvontaa. Apteekkien antama terveysneuvonta liittyy pitkälti turvalliseen

pistämiseen. (Savolainen ja Partanen 2014) Taulukossa 1 on kuvailtu terveyspalveluita,

joita dopingaineidenkäyttäjä voi käyttää Suomessa.

6

TAULUKKO 1. Dopingin käyttäjien mahdolliset viralliset terveyspalvelut Suomessa

2.5 Dopingaineiden käyttäjien terveyspalvelut kansainvälisesti

Iso-Britanniassa neulojenvaihtopisteet ovat eräs tärkeimmistä huumeiden käyttäjien

haittoja vähentävän toiminnan kulmakivistä (Dawson 2001). Samankaltaista toimintaa on

myös Australiassa (Van de Ven ym. 2018). Usein varsinkin pistettäviä dopingaineita

käyttävät ihmiset hakeutuvat neulanvaihtopisteisiin ja saavat sieltä samalla haittoja

vähentävää palvelua. Iso-Britanniassa huumeiden käyttäjät ja kuntodopingin käyttäjät

kuuluvat usein samojen palveluiden piiriin. Anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjät

kokevat kuitenkin, että henkilökunnan tieto koskien heitä ja heidän käyttämiään aineita

kohtaan ei ole asiantuntevaa. (Kimergård ja McVeigh 2014)

Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat olivat alun perin tarkoitettu psykoaktiivisia

huumeita käyttäville, mutta nykyään klinikoille on alkanut tulla yhä enemmän anabolis-

Palvelun tuottaja Päätoiminta Kohderyhmä Dopinginkäyttäjille

soveltuvat palvelut

Muita

huomioita

Dopinglinkki/ A-

klinikkasäätiö

(Salasuo ja Piispa

2012;

dopinglinkki.fi)

Tietoa,

neuvontaa ja

koulutusta

kuntodopingiin

liittyen

Dopingin käyttäjät,

omaiset, asiasta

kiinnostuneet

Sähköinen

terveysneuvontapalvelu,

tieteellisen tiedon saanti

Nimettömiä

matalan

kynnyksen

palveluja, ei

kasvokkaista

kohtaamista

Terveyskeskukset,

yksityiset

terveysasemat,

erikois-

sairaanhoito

(Sosiaali- ja

terveysministeriö

2018)

Terveydenhuol-

lon palvelut,

seurataan ja

edistetään

väestön

terveyttä

Terveyskeskuksissa

kuntalaiset,

yksityinen

terveydenhuolto

täydentää

kunnallisia

palveluita

Apua voi saada oireisiin

ja lääkitys mahdollista.

Muun muassa

laboratorio,

kuvantamis- ja

leikkausmahdollisuus.

Mielenterveys- ja

päihdepalvelut

Ei suoria

palveluja eikä

Käypähoito -

suosituksia.

Hoitopolku

puuttuu

Terveysneuvonta-

pisteet (Arponen

ym. 2008;

Kimergård ja

McVeigh 2014; A-

klinikkasäätiö

2018)

Neulojen ja

ruiskujen vaihto,

terveysneuvonta

, hepatiitti C- ja

hiv-testaus

Huumeita

pistämällä

käyttävät henkilöt

Neulojen ja ruiskujen

vaihto,

terveysneuvonta,

hepatiitti C- ja hiv-

testaus

Dopingaineiden

käyttäjät eivät

koe kuuluvansa

huumeiden

käyttäjiin

Apteekit (Suomen

Apteekkariliitto

2005; Savolainen ja

Partanen 2014)

Lääke- ja

terveysneuvonta

Lääkkeitä

tarvitsevat

Neulojen- ja ruiskujen

vaihto, terveysneuvonta

Toimipisteitä

ympäri Suomea

7

androgeenisten steroidien käyttäjiä (Rich ym. 1999; Iversen ym. 2012). Pohjois-

Englannissa jopa suurin osa pisteiden asiakkaista on anabolis- androgeenisten steroidien

käyttäjiä. Joissain pisteissä jopa 86 % pisteiden asiakkaista käyttää kuntodopingia.

(Kimergård ja McVeigh 2014) Tämä ei ole kovinkaan yllättävää, koska Dawsonin (2001)

artikkelissa todettiin jo lähes kaksi vuosikymmentä sitten, että anabolis-androgeeniset

steroidit olisivat kolmanneksi yleisin aine, jota nuorille tarjotaan Iso-Britanniassa heti

kannabiksen ja amfetamiinin jälkeen.

Iso-Britanniassa on olemassa steroidiklinikoita, jotka on tarkoitettu anabolis-

androgeenisten steroidien käyttäjille. Klinikoilla käyttäjät saavat muun muassa

terveysneuvontaa ja heistä voidaan ottaa erilaisia kokeita, kuten maksa-arvoja. Vuonna

2011 myös Alankomaissa aloitti toimintansa ’Anabolipoli’, klinikka anabolis-

androgeenisten steroidien käyttäjille. Klinikalle pääsee lääkärin lähetteellä ja kulut

kustannetaan Alankomaiden terveysvakuutuksella. (Smith ja de Ronde 2018)

Kuntosaleilla on tehty myös pitkään pienimuotoista haittojen ehkäisytyötä, muun muassa

puhtaiden neulojen jakamista sekä tiedon antamista (Johanisson ym. 2012; Kimergård ja

McVeigh 2014).

2.5.1 Antidoping hotline

Eräs tyypillinen dopingin käyttäjille suunnattu terveys- ja neuvontapalvelu on

puhelinpalvelu, josta käytetään usein nimeä ’hotline’. Puhelinpalveluun on voinut soittaa

ja kysellä asioista liittyen dopingiin ja varsinkin anabolis-androgeenisiin steroideihin sekä

terveysasioihin. Palvelut ovat usein suunnattu sekä urheilijoille että kuntoilijoille.

Puhelinpalvelu on ollut toiminnassa ainakin Ruotsissa (Eklöf ym. 2003; Sjöqvist ym.

2008), Tanskassa (Christiansen ja Bojsen-Møller 2012), Alankomaissa (Johanisson ym.

2012) ja Ranskassa (Bilard ym. 2010; Mohamed ym. 2013; Palmié ym. 2013). Tanskassa

ja Ruotsissa palvelussa on ollut puhelinpalvelun lisäksi myös Dopinglinkin

terveysneuvontapalvelun kaltainen sähköinen kysymyspalvelu (Christiansen ja Bojsen-

Møller 2012; Dopingjouren 2019). Palveluita on ylläpitänyt tai rahoittanut joko maan

antidopingtoimija tai jokin kansanterveydellinen taho, kuten esimerkiksi Ruotsissa

terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. (Eklöf ym. 2003; Sjöqvist ym. 2008) Taulukossa 2 on

kuvattu kansainvälisiä terveyspalveluja, joita dopingaineiden käyttäjät mahdollisesti

käyttävät.

8

TAULUKKO 2. Dopingin käyttäjien mahdolliset viralliset terveyspalvelut kansainvälisesti

Palvelun

tuottaja

Päätoiminta Kohderyhmä Dopinginkäyttäjälle

soveltuvat palvelut

Muita huomioita

Neulojen-

vaihtopisteet

(Kimergård ja

McVeigh 2014

Neulojen ja

ruiskujen vaihto,

terveysneuvonta,

hepatiitti C- ja hiv-

testaus

Huumeiden

käyttäjät

Neulojen ja

ruiskujen vaihto,

terveysneuvonta,

hepatiitti C- ja hiv-

testaus

Käyttäjät kokevat,

että työntekijöillä ei

ole tarpeeksi

tietämystä

dopingaineista. Eivät

halua leimautua

huumeidenkäyttäjiksi

Steroidiklinikka

(Smith ja de

Ronde 2018

Terveysneuvonta,

terveystarkastukset

Anabolisten

steroidien

käyttäjät

Terveysneuvonta,

terveystarkastukset

Klinikoilla hyvää

dopingainetietämystä

Kuntosalit

(Johanisson ym.

2012; Kimergård

ja McVeigh

2014)

Liikunta Kuntoilijat Muun muassa

puhtaiden neulojen

ja terveystiedon

jakamista

Tavoittaa melko

hyvin kohderyhmän

Puhelinpalvelu

’hotline’/

sähköinen

terveysneuvonta

(Eklöf ym. 2003;

Sjöqvist ym.

2008;

Christiansen ja

Bojsen-Møller

2012)

Yleistä neuvontaa

ja

terveysneuvontaa

Dopingaineiden

käyttäjät,

läheiset sekä

urheilijat että

kuntoilijat

Yleistä neuvontaa ja

terveysneuvontaa

Anonyymeja matalan

kynnyksen palveluita,

hyvää

dopingainetietämystä

Terveys- ja neuvontapalvelua antavaa hot-line palvelua ei tule sekoittaa saman nimisiin

antidoping hot-line puhelinpalveluihin, joihin voidaan soittaa ja ilmiantaa epäilty

dopingin käyttäjä tai kysyä kilpaurheiluun liittyvistä asioista, kuten kielletyistä aineista

ja lisäravinteista. Tämänkaltaisia palveluita on olemassa ainakin Yhdysvalloissa

(USADA 2018), Venäjällä (RPC 2018), Australiassa (ASADA 2018), Iso-Britanniassa

(UKAD 2018), Alankomaissa (Doping Authority 2018) sekä Tanskassa (ADD 2018).

Kyseisiä puhelinpalveluita ylläpitää yleensä maan antidoping toimisto. Useilla mailla on

lisäksi samankaltaisia mobiilisovelluksia tai viestipalveluita.

9

2.6 Kuntodopingin esiintyvyys

Kuntodopingin käyttäjien tarkkaa esiintyvyyttä on hankala arvioida.

Kuntodopingaineiden, varsinkin anabolis-androgeenisten steroidien, käyttöön liittyy

hyvin vahvasti stigmaa, eli häpeäleimaa, eikä omasta käytöstä välttämättä uskalleta tai

haluta puhua (Griffith ym. 2016). Naisten dopinginkäyttö saattaa olla vielä suurempi tabu

(Salasuo ja Piispa 2012). Tämä on varmaankin yksi syy, miksi naisten dopinginkäytöstä

ei ole juuri näyttöä. Dopingaineiden käyttäjät saattavat myös olla haluttomampia

vastaamaan tutkimuksiin kuin muu väestö. Osa käyttäjistä voi myös olla kyselyjen

ulottumattomissa, kuten vankiloissa. (Hakkarainen yms. 2011) Esiintyvyyksissä saattaa

myös olla suurta eroa, jos tarkasteltavaksi valitaan tietty ryhmä. Esimerkiksi vankien ja

kuntosalilla kävijöiden keskuudessa käyttäjien määrät ovat usein suurempia. (Salospohja

2008; Salasuo ja Piispa 2012; Brennan ym. 2017; Molero ym. 2017) Usein

kyselytutkimuksissa kysytään vain anabolis-androgeenisten steroidien käyttöä, jolloin

useat muut kuntodopingaineet jäävät kyselyjen ulkopuolelle.

Nämä tekijät yhdessä saattavat vääristää kyselytutkimuksien tilastoja ja todellista

esiintyvyyttä. Kuntodopingin, varsinkin anabolis-androgeenisten steroidien käytön

uskotaan olevan kansainvälisesti nousussa, mutta tutkimuksin tätä ei ole pystytty

osoittamaan. Asiantuntijat ovat kuitenkin lähes yksimielisiä kuntodopingin käytön

yleistymisestä. Muun muassa neulanvaihtopisteissä Englannissa ja Australiassa anabolis-

androgeenisten steroidien ja muiden pistettävien kuntodopingaineiden käyttäjien

kävijämäärät ovat jopa moni kymmenkertaistuneet (ACDM 2010; Jacka ym. 2017).

2.6.1 Esiintyvyys Suomessa

Suomessa tehtyjen kyselytutkimusten mukaan dopingia elämänsä aikana käyttäneiden

määrä on noin 1 % aikuisväestöstä. Vuoden 2010 huumekyselyn mukaan suomalaisista

miehistä 1,8 % ja naisista 0,4 % on elämänsä aikana käyttänyt dopingaineita.

Dopingaineiksi nimettiin tässä tutkimuksessa anabolis-androgeeniset steroidit,

testosteroni, kasvuhormoni, klenbuteroli ja efedriini. (Hakkarainen ym. 2010) Vuoden

2014 kyselyn perusteella dopingaineiden elinikäisprevalenssi oli 0,8 %. 25–35-

vuotiaiden prevalenssi oli 1,3 % (Hakkarainen ym. 2015). Vuoden 2018 kyselyn tuloksien

mukaan noin 1 % väestöstä on joskus kokeillut dopingaineita (Hakkarainen ym. 2019).

10

Suomalaisten nuorten anabolis-androgeenisten steroidien käytön määrä näyttäisi olevan

hieman pienempää kuin aikuisväestössä. Suomalaisilta nuorilta (12–18-vuotiaita)

kysyttiin vuosina 1991–2005 heidän anabolis-androgeenisten steroidien käytöstään.

Tutkittavista pojista 0,5 % ja 0,2 % tytöistä oli joskus käyttänyt anabolis-androgeenisia

steroideja. (Mattila ym. 2010a) Asepalveluksen käyneistä miehistä vuosina 2001–2007,

0,9 % vastasi käyttäneensä joskus anabolis-androgeenisia steroideja (Mattila ym. 2010b).

Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012 tulosten mukaan 1,6 % miehistä ja 0,4

% naisista oli elämänsä aikana käyttänyt dopingaineita. Ammattikorkeakoulujen sosiaali-

, terveys- ja liikunta-alan miesopiskelijoista dopingaineita joskus käyttäneitä oli

huomattavasti enemmän, 11 %. (Kunttu & Pesonen 2013) Suomalaisista miesvangeista

lähes 10 % on ilmoittanut käyttäneensä joskus anabolis-androgeenisia steroideja (Korte

ym. 1998).

2.6.2 Esiintyvyys kansainvälisesti

Brennan ja kumppanit (2017) toteuttivat systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, johon

hyväksyttiin 133 tutkimusta injektoitavista kuntodopingaineista (tässä tutkimuksessa

IPED -image and performance enhancing drugs) ja niiden käytön yleisyydestä

maailmanlaajuisesti. Katsauksessa tutkittiin anabolis-androgeenisten steroidien lisäksi

kasvuhormonin, melanotanin (rusketusaine), botoxin ja syntholin (injektoitava öljy)

esiintyvyyttä. Tutkimuksessa todettiin, että ilmiö ei keskity vain tiettyihin maailmanosiin,

vaan voidaan puhua kansainvälisestä laajasta ilmiöstä. Katsauksessa olevien tutkimusten

kuntodopingin käytön esiintyvyys vaihteli paljon tutkimuksesta toiseen. Esimerkiksi

Sagoen ja kumppaneiden (2014) meta-analyysissa maailmanlaajuisesti noin 6,4 %

miehistä ja 1,6 % naisista olisi joskus käyttänyt anabolis-androgeenisia steroideja.

Pohjoismaiden anabolis-androgeenisten steroidien esiintyvyyttä tutkittaessa, saatiin

elinaikaiseksi esiintyvyydeksi 2,1 %. Pohjoismaiden välillä oli kuitenkin suuria eroja.

Ruotsissa (4,4 %) ja Norjassa (2,4 %) esiintyvyys oli suurinta, Suomessa (0,8 %) ja

Tanskassa (0,5 %) esiintyvyys oli selkeästi pienempää. (Sagoe ym. 2015)

Elinikäprevalenssi on huomattavasti suurempaa, jos tutkittavina ovat tietyt kohderyhmät.

Esimerkiksi Lähi-idässä asuvien kehonrakentajien ja salilla kävijöiden käytön

prevalenssit vaihtelevat 10–70 % välillä. (Sagoe ja Pallesen 2018)

11

Sagoen ja Pallesenin (2018) systemaattisessa katsauksessa päädyttiin myös siihen

tulokseen, että anabolis-androgeenisten steroidien käyttö on maailmanlaajuista, mutta

prevalenssi oli vähäisempää Aasian ja Afrikan maissa. Eniten käyttöä havaittiin

Euroopassa, Lähi-idässä, Pohjois-Amerikassa, Oseaniassa ja Etelä-Amerikassa, varsinkin

Brasiliassa. Aasian ja Afrikan maiden pienempi käytön aste ei ole kuitenkaan täysin

kiistatonta. Asia voi johtua miesten maskuliinisuuden eroista eri kulttuureista tai siitä, että

aihetta ei ole tutkittu niin paljon Aasiassa ja Afrikassa.

2.7 Käyttäjäryhmät ja käytön motiivit

Anabolis-androgeenisten steroidien käytön on arvioitu olevan yleisempää eri

väestöryhmissä, kuten urheilijoiden, harrasteurheilijoiden, pistettäviä huumeita

käyttävien sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen parissa. (Sagoe ja Pallesen 2018)

Dopingaineiden käyttäjät voidaan luokitella satunnaisiin ja säännöllisiin käyttäjiin.

Satunnaiset käyttäjät ovat usein teini-ikäisiä tai nuoria aikuisia, jotka haluavat nopeita

tuloksia esimerkiksi harrastamassaan urheilulajissa tai he käyttävät dopingaineita

puhtaasti ulkonäöllisistä syistä. Satunnaisille käyttäjille on tärkeää esimerkiksi hyvältä

näyttäminen vastakkaiselle sukupuolelle tai juhlimaan mennessä. Säännölliset käyttäjät

ovat usein ammattilaisia joko urheilun tai työn saralla ja heidän käyttönsä motiivit

liittyvät urheilussa tai työssä pärjäämiseen. Esimerkkiryhmiä säännöllisistä käyttäjistä

ovat muun muassa kehonrakentajat, kamppailulajien harrastajat, portsarit,

rakennustyömiehet, poliisit, vartijat ja palomiehet. (Antonopoulos ja Hall 2016)

Miehet käyttävät selvästi useammin anabolis-androgeenisia steroideja kuin naiset.

Todennäköisimmät syyt siihen, miksi naiset käyttävät vähemmän anabolis-androgeenisia

steroideja, ovat naisten herkkyys anabolis-androgeenisten steroidien aiheuttamaan

maskuliinisuuteen sekä naisten ja miesten eroavaisuudet ihannevartalosta. (Sagoe ja

Pallesen 2018) Naisille myös tarjotaan kokeiltavaksi tai myytäväksi huomattavasti

harvemmin anabolis-androgeenisia steroideja kuin miehille (Leifman ym. 2011).

Dopingaineiden käyttöä on tutkittu naisilla huomattavasti vähemmän kuin miehillä.

Koska anabolis-androgeenisiin steroideihin liittyy maskuliinisuuden lisääntyminen, ovat

naisten suosiossa enemmän laihduttavat aineet, kuten klenbuteroli ja efedriini. (Salasuo

ja Piispa 2012)

12

Yksi harvoista naisten anabolis-androgeenisten steroidien käyttöä käsitelleistä

tutkimuksista, on brasilialaisen tutkimusryhmän teettämä kyselytutkimus voimailua

harrastaville naisille. Käytön prevalenssi oli suurta; 13,3 % raportoi joskus käyttäneensä

anabolis-androgeenisia steroideja. Motiivit dopingaineiden käyttöön olivat samanlaisia

kuin miehilläkin. Yleisimmät käytön motiivit olivat ulkonäön muokkaaminen ja

suorituskyvyn parantaminen. (Abrahin ym. 2016) Erityispiirteenä naisten anabolis-

androgeenisten steroidien käyttöön ja varsinkin sen aloittamiseen on se, että siihen liittyy

usein läheinen mies, joka rohkaisee käytön aloittamiseen (Börjesson ym. 2016).

Eri ammattiryhmiä, kuten turvallisuusalaa, jossa maskuliinisuus ja pelottava olemus

saattavat olla hyödyksi, on pitkään pidetty yhtenä ryhmänä, jossa anabolis-

androgeenisten steroidien käyttö olisi yleisempää muuhun väestöön verrattuna. Tästä ei

ole kuitenkaan vahvaa epidemiologista näyttöä. (Sagoe ja Pallesen 2018) Viitteitä

esimerkiksi yhdysvaltalaisten poliisien käytön yleisyydestä on saatu muun muassa

anabolis-androgeenisiin steroideihin liittyvistä rikostapauksista. Vuosien 2013–2017

välisenä aikana noin viidenneksessä tapauksista, syytettyinä oli entisiä poliiseja.

(Denham 2018) Riskikäyttäytymisen, kuten päihteiden käytön, väkivaltaisuuden ja

rikollisuuden, on myös huomattu olevan yhteydessä dopingaineiden käyttöön. (Lood ym.

2012; Sandvik ym. 2018)

Dopingaineiden käytön kanssa vahvimmin positiivisesti korreloivat tekijät olivat

Ntoumanisen ja kumppaneiden (2014) meta-analyysin mukaan laillisten lisäravinteiden

käyttö, sosiaaliset normit ja positiiviset asenteet dopingia kohtaan. Vahvimmat

negatiiviset yhteydet löydettiin moraalisuudesta ja minäpystyvyydestä. Paljon

lisäravinteita käyttävien on todettu käyttävän todennäköisemmin dopingaineita, mutta

toisaalta hyvä tietämys lisäravinteista saattaa myös vähentää riskiä dopinginaineiden

käyttämiseen (Sekulic ym. 2017). Lisäravinteita paljon käyttävät saattavat käyttää

dopingaineita myös tietämättään, koska lisäravinteiden sisältöä tutkittaessa on huomattu

niiden mahdollisesti sisältävän kiellettyjä aineita, joita ei ole ilmoitettu tuoteselosteessa.

Lisäravinteista löydettyjä aineita ovat muun muassa anabolis-androgeeniset steroidit,

hormonien esiasteet ja piristeet. (Abbate ym. 2015; Martínez-Sanz ym. 2017)

13

2.7.1 Anabolis-androgeenisia steroideja käyttävät miehet

Kuntodopingin, erityisesti anabolis-androgeenisten steroidien, käyttäjiä on ryhmitelty

tiettyjen taustatekijöiden ja käytön motiivien mukaan erilaisiin käyttäjäryhmiin. 1990-

luvulla oli suosiossa jako kolmeen anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjätyyppiin:

atleettinen-, esteettinen- ja tappelijatyyppi. Atleettisen tyypin pääasiallinen anabolis-

androgeenisten steroidien käytön tarkoitus on suorituskyvyn parantaminen. Tähän

ryhmään kuuluvat eritasoiset urheilijat ja aktiiviliikkujat. Esteettisen tyypin käytön

motiivit liittyvät hyvältä näyttämiseen. Tämä tyyppi on laajin ja yhteisenä tekijänä on

tyytymättömyys omaan ulkonäköön. Muun muassa näyttelijät ja mallit ovat selvimmin

edustettuna esteettisessä tyypissä. Kolmannen käyttäjätyypin eli tappelijan, anabolis-

androgeenisten steroidien käytön tavoite on lisätä tappelutaitoja, pelottavuutta, machoilua

ja aggressiivisuutta. Tähän tyyppiin on laskettu kuuluvan muun muassa rikolliset, poliisit,

portsarit, sotilaat ja kilpatason kamppailu-urheilijat. (Corcoran ja Longo 1992; Lood ym.

2012)

Zahnow ja kumppanit (2018) ovat tehneet tuoreen typologian miehistä, jotka käyttävät

anabolis-androgeenisia steroideja. Uudesta tyypittelystä löytyy yhtäläisyyksiä

vanhempaan jaotteluun, mutta ajan kuluessa myös uudenlaisia käyttäjätyyppejä on

tunnistettu. Zahnow tutkimusryhmineen (2018) jaotteli käyttäjät YOLO-tyyppiin (You

Only Live Once), atleettityyppiin, hyvinvointityyppiin ja asiantuntijatyyppiin.

Tutkijaryhmä painottaa, että anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjät ovat

heterogeeninen ryhmä.

YOLO-tyyppi muistuttaa vanhan jaottelun tappelijatyyppiä. YOLO-tyypille on

tunnusomaista riskikäyttäytyminen, kuten päihteiden käyttö, tappeluihin ajautuminen ja

maskuliinisuuden korostaminen. YOLO-tyypin anabolis-androgeenisten steroidien

tietämys on pientä, eivätkä käytön riskit juuri kiinnosta. Terve elämäntapa ja liikunta ovat

toissijaisia motiiveja. Uusi atleettityyppi on lähes samanlainen kuvaus käyttäjästä kuin

90-luvun atleettityyppikin. Atleettityyppiä motivoi kilpaileminen ja suorituskyvyn

kehittäminen, hän on omistautunut urheilulliselle elämäntavalle, omaa keskitason

tietämyksen anabolis-androgeenisista steroideista sekä on huolissaan mahdollisista

terveyshaitoista. Atleettityyppi on kuitenkin valmis riskeeraamaan terveytensä

savuttaaksensa tavoitteensa. Kolmanneksi käyttäjätyypiksi tutkimusryhmä on määritellyt

hyvinvointityypin. Hyvinvointityyppi muistuttaa eniten vanhan jaottelun esteettistä

14

tyyppiä. Hyvinvointityypille on tärkeää nuorekkaalta näyttäminen ja turhamaisuus.

Hyvinvointi ja terveys ovat tälle käyttäjäryhmälle tärkeitä, joten haittavaikutukset

tiedostetaan melko hyvin. Tämän tyypin ihmiset ovat yleensä hieman iäkkäämpiä.

Viimeistä käyttäjätyyppiä kutsutaan asiantuntijatyypiksi. Hän keskittyy lihaksikkuuteen,

oppimiseen ja tiedon jakamiseen. Hän tarjoaa usein muille käyttäjille tietämystään

anabolis-androgeenisten steroidien käytöstä ja omaa maallikon tieteellisen uteliaisuuden.

Asiantuntijatyyppi käyttää maltillisia määriä anabolis-androgeenisia steroideja ja on

erittäin huolestunut haittavaikutuksista. (Corcoran ja Longo 1992; Lood ym. 2012;

Zahnow ym. 2018)

Kuntodopingin käyttäjät eivät siis ole homogeeninen ryhmä, vaan motivaatiot ja

käyttäjätyypit saattavat erota toisistaan. Yhdysvaltalaisissa (Cohen ym. 2007, n=1955) ja

suomalaisissa kyselytutkimuksissa (Salospohja 2008, n=1319) on kuitenkin todettu, että

suurin osa käyttäjistä on valkoihoisia, hieman alle 30-vuotiaita, koulutettuja ja

työssäkäyviä miehiä. Heitä ei kiinnosta kilpaurheilu, vaan voiman ja lihasmassan

kehittäminen, lähinnä ulkonäöllisistä syistä. Ulkonäön onkin todettu olevan tärkein

motiivi lähes kaikissa anabolis-androgeenisia steroideja kartoittaneissa tutkimuksissa

(muun muassa Kimergård ja McVeigh 2014).

2.8 Dopingaineiden käyttöä ennustavat tekijät nuorilla

Systemaattisissa katsauksissa on käsitelty tekijöitä, jotka ennustavat nuorten

dopingaineiden käytön aloittamista. Myös nuorten kohdalla lisäravinteiden runsas käyttö

näyttäisi olevan yhteydessä tulevaan dopingaineiden käyttöön. Muita tekijöitä, joiden

tutkimuksissa huomattiin olevan yhteydessä nuoren tulevaan dopingaineiden käyttöön,

olivat muun muassa miessukupuoli, homoseksuaalisuus, riskikäyttäytyminen kuten

päihteiden käyttö sekä urheilulajien harrastaminen, joissa voima ja kehon muoto ovat

tärkeitä. Tietyt psykologiset tekijät, kuten halukkuus olla lihaksikas tai itsensä pitäminen

liian laihana tai lihavana, aggressiivisuus ja epäonnistumisen pelko, olivat tutkimuksien

mukaan myös ennustavia tekijöitä. Dopingiin myönteisesti suhtautuvat ympäröivät

ihmiset, kuten kaverit ja valmentajat, saattavat myös altistaa nuorta dopingaineiden

käyttöön. (Nicholls ym. 2017; Sagoe ja Pallesen 2018) Myös Sandvikin ja kumppaneiden

(2018) mukaan nuorten riskikäyttäytyminen ja muiden päihteiden käyttö näyttäisi olevan

yhteydessä tulevaan anabolis-androgeenisten steroidien käyttöön.

15

2.9 Kuntodopingin käytön piirteet

Kuntodopingilmiössä on tyypillistä, että käyttäjät käyttävät useaa eri dopingainetta

samaan aikaan suprafysiologisilla annoksilla. Suprafysiologisilla annoksilla tarkoitetaan

lääkinnällisiin annoksiin verrattuna moninkertaisia annoskokoja. Myös muiden

lääkeaineiden ja päihteiden samanaikainen käyttö ovat yleistä. (Parkinson ja Evans 2006;

Kanayama ja Pope 2012; Sagoe ym. 2015) Useiden dopingaineiden yhteiskäytöllä

pyritään tehostamaan vaikutuksia ja vähentämään haittavaikutuksia. Monet käyttäjistä

käyttävät aineita kuitenkin kohtuullisin annoksin ja suositelluilla sykleillä. (Brennan ym.

2016) Koska dopingaineiden käyttäjät eivät ole homogeeninen ryhmä, vaihtelevat myös

käytön piirteet, kuten annoskoot, ainepaletin suuruus, sekakäyttö ja riskien tiedostaminen

(Zahnow ym. 2018).

Hyvin harva dopingaineiden käyttäjä käyttää vain yhtä ainetta. Tämä selviää hyvin muun

muassa Parkinsonin ja Evansin (2006) tutkimuksessa, jossa lähes kaikki viisisataa

vastaajaa ilmoitti käyttävänsä useampaa ainetta samaan aikaan. Lisäksi samassa

tutkimuksessa ilmeni, että suprafysiologiset annokset ovat erittäin yleisiä. Annoskoot

vaihtelivat kymmenkertaisista annoksista satakertaisiin annoskokoihin verrattuna

lääkinnällisiin annoksiin. Tyypillinen käyttäjän annos testosteronia oli 1000 mg viikossa.

Käyttäjien annokset kuitenkin vaihtelivat paljon. Annosten suuruutta kuvaa hyvin

esimerkiksi se, että lääkärin määräämässä testosteronikorvaushoidossa käytettävää

Sustanon 250 liuosta, joka sisältää testosteronia 176 mg/ml, käytetään yleensä kolmen

viikon välein (Duodecim Lääketietokanta 2018).

Dopingaineita ja varsinkin anabolis-androgeenisia steroideja voidaan käyttää erilaisin

tavoin. Suosituin tapa on jaksottaa käyttö (cycles). Käyttöjaksojen aikana on tyypillistä

käyttää sekä oraalisia että injektoitavia anabolis-androgeenisia steroideja. Tätä kutsutaan

usein termillä ”stacking”. Anabolis-androgeenisia steroideja käytetään käyttöjakson

aikana joitakin viikkoja tai kuukausia. Sitä seuraa tauko, jonka aikana anabolis-

androgeenisia steroideja ei käytetä lainkaan, vaan palautellaan elimistön omaa

hormonitoimintaa ja pyritään estämään toleranssin kasvua. Hormonitoiminnan

palautumista koitetaan tehostaa taukojen aikana esimerkiksi antiestrogeeneillä. Käyttö

voi olla kuitenkin dynaamista ja tätä käyttöä kuvataan termeillä ”blast and cruise”, eli

annoskoot vaihtelevat pienistä suuriin. Siten anabolis-androgeenisten steroidien käyttö

16

saattaa olla jatkuvaa, eikä palauttelevia jaksoja käytetä välttämättä ollenkaan. (Sagoe ym.

2015; Brennan ym. 2016)

On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että anabolisten steroidien käyttösyklit olisivat

hieman pidentyneet vuosien saatossa. 10–12 viikon käyttöjaksoja on ennen pidetty

tyypillisen jakson pituutena, mutta tämänhetkiset tyypilliset syklit saattavat kestää 12–16

viikkoa 1250–1500 mg viikoittaisilla käyttömäärillä. (Brennan ym. 2016) Taulukossa 3

on kuvattu eri tyyppisten käyttäjien syklejä, aineita ja annoskokoja.

TAULUKKO 3. Esimerkkejä dopingaineiden käytöstä (Mukaillen: Evans 1997)

Aloitteleva käyttäjä ✓ Metandienoni (Dianabol) AAS, 25 mg/vrk, O

✓ Nandrolonidekanoaatti, AAS, (Deca-Durabolin) 100 mg/viikko, IM

4 viikon ajan

✓ Sustanoli, testosteroni, 250 mg/viikko, IM

Kokenut käyttäjä ✓ Nandrolonidekanoaatti 200 mg/viikko, IM

4 viikon ajan

✓ Testosteroni propionaatti 300 mg/viikko, IM

✓ Stanotsoli, AAS, 150 mg/viikko, IM

4 viikon ajan

✓ Tamoksifeeni, antiestrogeeni, 20 mg/vrk, koko kuurin ajan

✓ Istukkahormoni (hCG), 600 mg, kuurin lopussa

4 viikon tauko

✓ Sustanoli 500mg/viikko, IM

Kilpaileva käyttäjä ✓ Nandrolonidekanoaatti 200 mg/viikko, IM

✓ Metandienoni 40 mg/vrk, O

4 viikon ajan

✓ Testosteroni propionaatti 300 mg/viikko, IM

✓ Metenoloni (Primabolan) AAS, 300 mg/viikko, IM

✓ Klenbuteroli 4 tablettia (80 µg) /vrk + efedriini 75 mg/vrk

4 viikon ajan

✓ Stanotsoli 150 mg/viikko, IM

✓ Drostanoloni (Masteron) 300 mg/viikko, IM

✓ Metenoloni (Primabolan) 300 mg/viikko, IM

✓ Klenbuteroli 4 tablettia (80 µg) /vrk + efedriini 75 mg/vrk

4 viikon ajan

O = oraalinen, IM = intramuskulaarinen, AAS = anabolis-androgeeninen steroidi

2.10 Dopingaineiden hankkiminen

Dopingaineita hankitaan pääsääntöisesti salituttavilta kuntosaleilta, internetistä,

terveydenhuollosta, turvallisuusalalta, ulkomaanmatkoilta ja organisoidulta

17

rikollisuudelta, kuten moottoripyöräjengeiltä. Organisoidulle rikollisuudelle

dopingaineet ovat usein huumeiden myynnin ohella sivutulonlähde ja harvemmin

päätoimi. (Cohen ym. 2007; Salasuo ja Piispa 2012; van de Ven ym. 2018). Salituttavien

dopingaineiden myynnillä ei haeta suurta taloudellista hyötyä, vaan aineiden myyntiä

motivoivat enemmänkin kulttuurilliset ja sosiaaliset ilmiöt. (van de Ven ym. 2018)

Dopingaineita tuotiin aikaisemmin Suomeen tyypillisesti maamme itärajalta, mutta

nykyisin Thaimaa on yksi suosituimmista hankintamaista. Internetin suosio

dopingaineiden tilaamisessa on todennäköisesti koko ajan kasvusuunnassa. Internetin

avulla dopingaineita voidaan tilata postipaketilla. (Salasuo ja Piispa 2012) Internet on

myös mahdollistanut sen, että periaatteessa kuka tahansa voi ryhtyä dopingaineiden

myyjäksi ja levittäjäksi. (Antonopoulos ja Hall 2016) Tullin tilastojen mukaan

takavarikoitujen dopingaineiden määrät ovat olleet noususuunnassa 2010-luvulla.

Vuosittaiset vaihtelut voivat olla kuitenkin suuria. Vuonna 2018 takavarikoitiin 587 500

tablettia tai ampullia, luvun ollessa vuonna 2017 lähes viisikertaa vähemmän. (Suomen

Tulli 2017; Suomen Tulli 2019)

Dopingaineita tuottavat sekä lailliset lääkefirmat ja laboratoriot että laittomat

kotilaboratoriot. Internetissä on lukuisia nettiapteekkeja, jotka myyvät dopingaineita.

Sivustoista pyritään tekemään mahdollisimman siistejä ja asiantuntevan näköisiä.

Sivustoilla saattaa olla muun muassa tieteellistä tietoa sekä reseptipalveluja, joissa

lääkäriksi tekeytynyt henkilö antaa neuvoja. Usein nämä nettiapteekit väittävät saavansa

dopingaineensa laillisilta lääkevalmistajilta. (Antonopoulos ja Hall 2016)

2.11 Dopinglainsäädäntö

Dopingaineiden käyttöä ei ole kriminalisoitu Suomessa. Dopingaineiden laiton

valmistaminen, maahantuonti, levittäminen ja suurten määrien hallussapito ovat

kuitenkin aina rangaistavia tekoja. Rangaistukset vaihtelevat rikoksen vakavuuden

mukaan sakoista, jopa neljän vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. (Kainulainen

2011

Urheilussa käytettäviä dopingrikkomuksia ei tule sekoittaa lainsäädäntöön. Huippu-

urheilussa on omat sääntönsä ja huippu-urheilussa kiellettyjen dopingaineiden lista

(WADA 2019) on huomattavasti laajempi ja erilainen kuin mitä rikoslaissa on luokiteltu

(Kainulainen 2011). Näin on myös lähes kaikkialla Euroopassa (van der Sloot ym. 2017).

18

Esimerkiksi piristeet, kuten efedriini, ei ole Suomen rikoslain mukaan laiton dopingaine.

Rikoslain mukaan dopingaineiksi luetellaan synteettiset anabolis-androgeeniset steroidit

ja niiden johdannaiset, testosteroni ja sen johdannaiset, kasvuhormoni sekä kemialliset

aineet, jotka lisäävät anabolisten aineiden tuotantoa elimistössä. (Kainulainen 2011)

Toisin kuin Suomessa, monissa muissa maissa myös dopinginaineiden käyttäminen,

varsinkin anabolis-androgeenisten steroidien käyttö, on kriminalisoitu. Eräissä maissa

kuntoilijat kuntosaleilla saattavat kuulua dopingtestauksen piiriin. Muun muassa

Belgiassa, Tanskassa ja Ruotsissa kuntoilijoita voidaan testata ja dopingaineiden käytöstä

kiinni jäämisestä seuraa yleensä kuntosalilta erottaminen. Ruotsissa poliisi hoitaa

kuntosalien dopingtestaamisen. Euroopan komissio on asettanut suosituksen siitä, että

laittomien dopingaineiden kauppaan suhtauduttaisiin samalla tavalla kuin

huumekauppaan EU:n alueella. (Johannisson ym. 2012)

2.12 Kuntoilussa käytettyjä dopingaineita

Vaikka suomen rikoslaissa dopingaineiksi luokitellaan anaboliset lihasmassaa

kasvattavat aineet (Kainulainen 2011), ei kuntoilussa käytettyjä dopingaineita voida

luokitella pelkästään rikoslain mukaan. Käytännössä kuntoilun puolella käytettäviä

dopingaineita on huomattavasti enemmän kuin mitä rikoslaissa lukee. Salasuo ja Piispa

(2012) kirjoittivatkin, että doping ei ole mikään suljettu aineryhmä, johon voidaan

sisällyttää ja sulkea pois tiettyjä aineita. Tyypillisiä kuntodopingaineita ovat lihaksia ja

voimaa kasvattavat aineet, kuten testosteroni, anabolis-androgeeniset steroidit,

kasvuhormoni ja insuliininkaltainen kasvutekijä (IGF-1) sekä muun muassa

istukkahormoni (hCG), beeta2-agonistit ja antiestrogeenit. Piristeet, kuten efedriini ja

amfetamiini, ovat myös tyypillisiä aineita kuntodopingin käyttäjien keskuudessa.

(Salasuo ja Piispa 2012) Dopinglinkin (2018) nettisivuilla dopingaineiksi luokitellaan

lihasmassaa kasvattavien aineiden ja piristeiden lisäksi muun muassa laihduttamiseen

käytettävät aineet kuten kilpirauhashormonit, diureetit, 2,4-dinitrofenoli (DNP),

kognitiivisen suorituskyvyn parantamiseen modafiniili sekä ihon ruskettumista lisäävä

melanosyytteja stimuloiva hormoni (MSH).

Kuntoilussa käytettyjen dopingaineiden virallista luokittelua ei ole olemassa. Eräs keino

on luokitella dopingaineet niiden vaikutusmekanismien ja haluttujen tavoitteiden

mukaan. Tällä karkealla jaottelulla kuntoilussa käytetyt dopingaineet voidaan luokitella

19

lihaksia ja voimaa kasvattiin, laihduttaviin ja piristäviin, haittavaikutuksia vähentäviin,

kognitiivista suorituskykyä parantaviin sekä kosmeettisiin ulkonäköä parantaviin

aineisiin. Usealla dopingaineella on useita ominaisuuksia, joka vaikeuttaa luokittelua

entisestään. Esimerkiksi testosteroni sekä kasvattaa lihasmassaa että polttaa rasvaa (Kadi

2008). Myös beeta2-agonisti klenbuterolia käytetään sekä rasvaa polttavan että lihaksia

kasvattavan vaikutuksen takia (Milano ym. 2018). Jaottelu onkin tehty pääasiallisen

halutun vaikutuksen mukaan.

2.12.1 Lihaksia ja voimaa kasvattavat aineet

Lihaksia ja voimaa kasvattaviin aineisiin voidaan sisällyttää anaboliset kudoksia

kasvattavat aineet. Näitä aineita ovat muun muassa testosteroni, anabolis-androgeeniset

steroidit, kasvuhormoni, insuliini, IGF-1 sekä DHEA, eli dehydroepiandrosteroni.

Anabolisia aineita käytetään usein yhdessä ja ne korostavat toistensa vaikutuksia. Muun

muassa testosteronilla on kasvuhormonin eritystä lisäävä vaikutus. Lisäksi testosteronin

ja IGF-1:n vuorovaikutus on tärkeä anabolisessa prosessissa. (Basaria ym. 2001; Sane

2010). Kasvuhormoni myös stimuloi proteiinisynteesiä eri mekanismin kautta kuin

anabolis-androgeeniset steroidit. Siksi käyttäjät olettavat anabolisten vaikutusten olevan

suurempia useita eri anabolisia aineita yhdistelemällä. Kasvuhormoni, insuliini, IGF- ja

anabolis-androgeeniset steroidit ovat tyypillinen yhdessä käytetty ainepaketti. (Holt ja

Sönksen 2008)

Testosteronia, elimistön luonnollista anabolis-androgeenista steroidia, mieskunnon,

miehisyyden ja nuoruuden lähdettä on tutkittu ja etsitty hyvin pitkään. Jo Rooman

antiikissa nämä ominaisuudet osattiin kohdistaa kiveksiin. Historian saatossa, muun

muassa kotieläinten kastraatioissa, on huomattu kivesten ja testosteronin vaikutukset

eläinten käytökseen ja olemukseen. Testosteronin fysiologian ymmärtäminen, muun

muassa kivesten siirtojen avulla apinoilta ihmisille, olivat osa kokeellista lääketiedettä,

ennen kuin vuonna 1927 androsteroni ja testosteroni onnistuttiin eristämään. Tutkijoiden

onnistui eristää 20 kg:sta härän kiveksistä 20 g ainetta, jota injektoimalla ”kastroitu eläin

sai takaisin miehisyytensä”. Vuonna 1935 syntetisoitiin voimakasta kiveshormonia, jota

alettiin kutsua testosteroniksi. Tämä koe sai enemmän julkisuutta ja tutkimusryhmä sai

androgeenitutkimuksistaan kemian Nobelin palkinnon. (Morales 2013)

20

Injektoitava valmiste kehitettiin pian testosteronin syntetisoinnin jälkeen. Tästä alkoi

kasvava kiinnostus testosteronin käyttökohteista. Pian tämän jälkeen, testosteronia

alettiin jo väärinkäyttää. (Morales 2013) Heti 1930-luvulla saksalaisten voimailijoiden

epäiltiin käyttävän hormoneja heidän pärjätessään erinomaisesti Berliinin olympialaissa.

Voimailulla ja anabolis-androgeenisilla steroideilla onkin pitkä yhteinen historia ja

hormonien käyttöä pidettiin pitkään lähes pakollisena osana voimaharjoittelua ja siinä

kehittymisessä. (Kaarninen 2008) 1950- ja 60-luvulla anabolis-androgeeniset steroidit ja

testosteroni yleistyivät entisestään voimailulajeissa ja muissa voimaa ja räjähtävyyttä

vaativissa lajeissa (Kaarninen 2008; Salasuo ja Piispa 2012). Anabolis-androgeenisia

steroideja on saatavilla nykyään geeleinä ja rasvoina, laastareina, suun kautta käytettävinä

tabletteina ja lihakseen pistettävinä injektioina (Kuhn 2002).

Testosteronin vaikutus tapahtuu androgeenireseptoreiden kautta. Androgeenireseptorit

sijaitsevat x-kromosomissa ja niitä esiintyy useissa elimistön kudoksissa kuten luissa,

lihaksissa, eturauhasessa sekä rasvakudoksessa. (Davey ja Grossmann 2016)

Testosteronin suosiota dopingaineena selittää sen voimakas vaikutus lihasvoimaan ja -

massaan. Testosteroni vaikuttaa myös lipolyysiin, eli lipidien hajotukseen. Sekä lyhyt-

että pitkäaikainen anabolis-androgeenisten steroidien käyttö johtaa korostuneeseen

solujen hypertrofiaan proteiinisynteesiin lisäyksen takia. Testosteronin aiheuttama

lihassolujen hypertrofia johtuu satelliittisolujen aktivaatiosta sekä lihassolujen tumien

kasvusta. (Kadi 2008) Kuvasta 1 selviää testosteronin vaikutusmekanismi

luurankolihakseen.

21

KUVA 1. Testosteronin vaikutusmekanismi luurankolihakseen. (Mukaillen Kadi 2008)

Anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjällä saattaa olla tumia jopa kolmasosa

enemmän lihassolua kohden kuin anabolis-androgeenisia steroideja käyttämättömällä

(Eriksson ym. 2005). Anabolis-androgeeniset steroidit saattavat lisätä lihasmassan

kasvua myös estämällä kortisolin tuotantoa, joka on katabolinen hormoni. Myös

vaikutusta myostatiinin toiminnan vähentämiseen on ehdotettu erääksi lihaskasvun

mekanismiksi. (Hall ja Hall 2005) Kadin ja kumppaneiden vuonna 1999 julkaistun

tutkimuksessa osoitettiin, että voimaharjoittelu yhdistettynä anabolis-androgeenisten

steroidien käyttöön johtaa sekä lihassolujen hypertrofiaan että uusien lihassolujen

muodostukseen. Anabolis-androgeenisten steroidien käytön vaikutukset näyttävät

kestävän vuosia. (Kadi ym. 1999) Suprafysiologiset annokset testosteronia, 600 mg 10

22

viikon ajan, lisäävät lihasmassaa ja voimaa jopa ilman harjoittelua. Suprafysiologinen

käyttö yhdistettynä harjoitteluun lisää lihasmassan ja voiman kasvua entisestään. (Bhasin

ym. 1996) Anabolis-androgeenisilla steroideilla on myös suora vaikutus

keskushermostoon ja käyttäjät ovat kuvailleet käytön yhteydessä tapahtuvaa euforista

tilaa termillä ”steroid rush”. Tämä olotila muun muassa helpottaa harjoitustehon

lisäämistä. (Hall ja Hall 2005)

Kuten kaikkien steroidihormonien, myös testosteronin biosynteesi alkaa kolesterolista,

erityisesti LDL-kolesterolista. Testosteroni on 19-hiilen steroidi ja sen pääsääntöisestä

tuotannosta vastaavat Leydigin solut kiveksissä. Pientä tuotantoa tapahtuu myös

lisämunuaiskuorella sekä naisilla munasarjoissa. Testosteronin tuotantoa säätelevät

aivolisäkkeen gonadotropiinit: luteinisoiva hormoni ja follikkelia stimuloiva hormoni.

Gonadotropiinien tuotantoa taas säätelee hypotalamuksen tuottama gonadotropiinien

vapauttajahormoni. Eksogeenisen testosteronin tai anabolis-androgeenisten steroidien

käyttö saa aikaan negatiivisen palautejärjestelmän kautta elimistön oman

testosteronintuotannon vähenemisen tai loppumisen (Burger 2002; Kadi 2008;

Perheentupa ja Rönkä 2009).

Kiveksissä on noin 100–kertainen määrä testosteronia periferiaan verrattuna. Vapaata

testosteronia on plasmassa hyvin vähän, ja suurin osa siitä on sitoutuneena proteiineihin,

joista tärkeimpinä albumiini ja SHGB (sukupuolihormoneja sitova globuliini).

Testosteroni ei erity tasaisesti pitkin vuorokautta, vaan erityksessä on vuorokausirytmi ja

testosteronin tasot ovat aamuisin 25–50 % korkeampia kuin illalla. Androgeenien

vaikutukset on lueteltu taulukossa 4 (Huhtaniemi 2010). Taulukosta näkee hyvin mitä

käyttäjät testosteronin ja anabolis-androgeenisten steroidien käytöllä hakevat, mutta

myös osan mahdollisista haittavaikutuksista.

23

TAULUKKO 4. Androgeenien vaikutukset (Mukaillen: Huhtaniemi 2010)

Androgeeniset Anaboliset

Miehen sukupuolielinten erilaistuminen Puberteetin pituuskasvupyrähdys

Sekundaariset sukupuoliominaisuudet Epifyysin sulkeutuminen

Siittimen kasvu Kurkunpään kasvu

Eturauhasen kasvu Äänihuulten paksuuntuminen

Kivespussin kasvu Lipidimuutokset

Häpykarvoitus Lihasmassan kasvu

Kainalokarvoitus Rasvakudoksen väheneminen

Parta Talirauhasten kasvu

Kaljuuntuminen Hematopoeesi

Ihon paksuuntuminen

Psyykkiset

Libido ja potenssi

Aggressio

Seksuaalikäyttäytyminen

Anabolis-androgeeniset steroidit ovat testosteronin synteettisiä johdannaisia ja ne

kehitettiin aikoinaan siksi, että suun kautta otettu testosteroni ei toiminut juuri ollenkaan

(Kaarninen 2008). Testosteronilla on nopea puoliintumisaika ja synteettiset anabolis-

androgeeniset steroidit ovat suunniteltu siten, että niillä olisi pidempi puoliintumisaika.

Luonnollista testosteronia tulisi pistää useita kertoja viikossa, mutta eräitä anabolis-

androgeenisia steroideja voidaan pistää vain kahden tai jopa 12 viikon välein. Anabolis-

androgeeniset steroidit jaetaan usein tyypillisesti kolmeen ryhmään niiden

imeytymistavan mukaan: suun kautta otettaviin, lihakseen pistettäviin ja

transdermaalisiin, eli iholle laitettaviin. (Hall ja Hall 2005)

Anabolis-androgeenisia steroideja on käytetty 1940-luvulta lähtien useiden erilaisten

sairauksien hoitoon. Anabolis-androgeenisia steroideja on käytetty jopa masennuksen ja

melankolian hoidossa. On arvioitu, että anabolis-androgeenisten steroidien lääkinnällinen

käyttö on lisääntynyt 400 %:lla vuodesta 1995. Suurin syy lääkinnälliseen lisäykseen on

hiv:n hoito. (Basaria ym. 2001) 1960- ja 1970- luvuilla lääkefirmat tutkivat useita

potentiaalisia lääkkeitä ja valitsivat sitten näistä parhaimman anabolis-androgeenisen

steroidin kaupalliseen käyttöön. Tämä tarkoittaa sitä, että on olemassa jopa tuhansia

hylättyjä projekteja, joista on mahdollista saada todella helposti uusi anabolis-

androgeeninen steroidi pimeille markkinoille. (Sarikaya ym. 2007)

24

Kaikilla anabolis-androgeenisilla steroideilla on sama kemiallinen perusrakenne.

Anabolis-androgeenisten steroidien rakennetta on pyritty muuttamaan siten, että

anabolista vaikutusta on tehostettu ja androgeenista vaikutusta vähennetty. Tällä on

pyritty siihen, että haittavaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. (Frati ym. 2015)

Testosteronin anabolis-androgeeninen suhde on 1:1, mutta anabolis-androgeenisilla

steroideilla, kuten stanotsolilla, tämä suhde voi olla jopa 30:1 (Kuhn 2002). Taulukossa

5 on eritelty eräiden yleisten valmisteiden anabolis-androgeenista suhdetta. Anabolis-

androgeenisten steroidien androgeenista vaikutusta ei voi kuitenkaan koskaan täysin

välttää, eikä vielä ole pystytty kehittämään ainetta, jolla olisi ainoastaan androgeeninen

tai anabolinen vaikutus. (Basaria ym. 2001; Kicman 2008)

TAULUKKO 5. Eräiden anabolis-androgeenisten steroidien anabolis-androgeeninen suhde

(Mukaillen: Kuhn 2002)

Anabolis-androgeeninen steroidi Anabolis-androgeeninen suhde

testosteroni, metyylitestosteroni 1

metandienoni 2–5

oksimetoloni 9

oksandroloni 10

nandroloni 10

stanotsoli 30

Anabolis-androgeenisten steroidien käytön teho on yhteydessä siihen, kuinka paljon ja

useaa ainetta käytetään. Esimerkiksi maltilliset lääkinnälliset annokset eivät ole

aiheuttaneet lihaskasvua. Lihaskasvu on vaatinut aineiden sekakäyttöä sekä

suprafysiologisia annoksia ollakseen tehokasta. (Hartgens ym. 2002)

Kasvuhormoni, insuliini ja IGF-1 ovat anabolisia hormoneja ja ne ovat suosittuja

kuntoilijoiden keskuudessa parantamaan fyysistä suorituskykyä sekä kehon estetiikkaa.

Niitä käytetään usein yhdessä tehostamaan toistensa vaikutuksia. Kasvuhormoni,

insuliini ja IGF-1 aktivoivat useita lihaskasvun osalta olennaisia signaalireittejä, kuten

PI3K/Akt/mTOR reittiä, saaden aikaan lihaskasvua. (Anderson ym. 2017)

Kasvuhormonilla on anabolisen vaikutuksen lisäksi rasvaa polttava vaikutus, koska se

lisää rasvasolujen triglyseridien hajoamista ja vähentää rasvan varastoitumista (Sane

2010). Kasvuhormoni on erityisen suosittu voimailijoiden keskuudessa.

25

Ammattipyöräilijätkin ovat käyttäneet kasvuhormonia sen lipolyyttisen vaikutuksen takia

vähentämään kehon rasvaa. (Holt ja Sönksen 2008)

Aivolisäkkeen etulohko tuottaa kasvuhormonia sykäyksittäin. Suurin osa vuorokauden

kasvuhormonista tuotetaan 1–2 tuntia nukahtamisen jälkeen. Kasvuhormonia tuottavien

solujen osuus on noin 40 % aivolisäkkeen soluista. Kasvuhormonireseptoreita on eniten

maksassa, mutta niitä on myös rustoissa sekä lihas- ja rasvasoluissa. (Sane 2010).

Kasvuhormonin itsenäinen anabolinen vaikutus ei ole täysin selvä, vaan se vaatii IGF-

1:stä toimiakseen tehokkaasti. Kasvuhormonivajausta sairastaville ihmisille on tyypillistä

lihasmassan ja voiman väheneminen sekä rasvakudoksen ja väsymyksen lisääntyminen.

(Anderson ym. 2017) Tämä kuvastaa hyvin mihin kasvuhormonin dopingkäytöllä

pyritään. Vaikka kasvuhormoni on suosittu dopingaine, ei sen suorituskykyä parantavaa

vaikutusta ole kliinisesti pystytty täysin todistamaan (Anderson ym. 2017).

Kasvuhormoni toimii kuitenkin todella hyvin kasvuhormonivajeesta kärsivän ihmisen

kohdalla. Kasvuhormoni on myös melko kallis dopingaine. (Holt ja Sönksen 2008)

Kasvuhormoni stimuloi IGF-1:n tuotantoa maksassa, mutta tuotantoa tapahtuu myös

muissa kudoksissa, kuten lihaskudoksessa. IGF-1:n signaalireitit ovat yksi tärkeimmistä

ja tutkituimmista lihashypertrofiaa aiheuttavista anabolisista ärsykkeistä (Egerman ja

Glass 2014). Anabolisen vaikutuksen lisäksi IGF-1:n tiedetään lisäävän glykogeeni- sekä

kollageenisynteesiä ja se saattaa lisätä epäsuorasti kasvuhormonin aiheuttamaa

lipolyysiä. (Dunkel 2010; Anderson ym. 2017)

Insuliinin anabolinen vaikutus on tiedetty siitä asti, kun sitä ensimmäisen kerran alettiin

käyttää diabeteksen hoidossa. Insuliinin anabolinen vaikutus perustuu sen kykyyn lisätä

glukoosin ja aminohappojen kuljetusta soluihin. Näin se lisää proteiinisynteesiä ja

vähentää proteiinien hajotusta. Insuliinia väärinkäytetään varsinkin voimaharjoittelun

jälkeen tehostamaan PI3K/Akt -signaalireittiä, koska insuliiniherkkyys on lisääntynyttä

harjoituksen jälkeen. Sitä käytetään myös anabolis-androgeenisten steroidien ja

kasvuhormonin aiheuttaman kohonneen verensokerin itsehoitoon. Insuliinilla saattaa olla

myös epäsuora laihduttava vaikutus sen ruokahalua vähentävän ja energiakulutusta

lisäävän vaikutuksen seurauksena. Insuliini aiheuttaa kuitenkin lipogeneesiä, joka lisää

rasvamassaa ja kehon painoa. (Anderson ym. 2017)

DHEA:n ja sen sulfaatin (DHEAS) tuotanto tapahtuu suurilta osin lisämunuaisissa, mutta

tuotantoa tapahtuu myös aivoissa ja sukupuolirauhasissa. DHEA on ihmisessä runsaiten

26

esiintyvä steroidihormoni, mutta sen pitoisuudet vähenevät iän myötä ja tästä ilmiöstä

puhutaankin ”adrenopaussina”. DHEA:n pitoisuudet ovat hyvin yksilöllisiä ja

esimerkiksi perimällä on suuri vaikutus pitoisuuksiin. DHEA ja DHEAS ovat

testosteronin ja estradiolin esiasteita. Aikuisilla miehillä 30–50 %

kokonaisandrogeenimäärästä onkin DHEA(S):n johtamaa. (Baulieu ym. 2000; Legrain ja

Girard 2003; Stárka ym. 2015) DHEA:n dopingkäyttö liittyy usein juuri sen testosteronia

lisäävään vaikutukseen ja se luokitellaan anaboliseksi aineeksi. Testosteronia lisäävä ja

suorituskykyä parantava vaikutus on kuitenkin käytännössä melko pieni. Tutkimukset

DHEA:n tehosta ovat osittain ristiriitaisia eikä sen tehoa voi kokonaan kiistää, mutta

suurta ergogeenistä apua DHEA:sta tuskin saavat edes keski-ikäiset urheilijat. (Collomp

ym. 2015)

Koska DHEA tasot laskevat ikääntyessä, on DHEA:ta sisältäviä lisäravinteita alettu

kutsua markkinointimielessä muun muassa ”nuoruushormoniksi”, ”nuoruuden lähteeksi”

ja ”vastalääke ikääntymiselle”. DHEA:ta käytetään usein menestyksellisesti naisten

vaihdevuosien hoitoon. Lisäksi epidemiologiset tutkimukset ovat yhdistäneet matalat

DHEA:n arvot muun muassa iskemiseen sydäntautiin, ateroskleroosiin, osteoporoosiin ja

seksuaalisiin häiriöihin. (Baulieu ym. 2000; Stárka ym. 2015)

DHEA on myös neuroaktiivinen hormoni, joten yhdessä muiden hormonien ja

välittäjäaineiden kanssa se vaikuttaa myös mielialaan, tunteisiin ja käytökseen. DHEA:ta

on käytetty muun muassa masennuksen hoidossa ja sillä voi olla vaikutuksia myös

immuniteettiin ja eteneviin aivosairauksiin. (Stárka ym. 2015)

2.12.2. Laihduttavat ja piristävät aineet

Laihduttavia ja/-tai piristäviä aineita kuntodopingin saralla ovat muun muassa

klenbuteroli, 2,4-dinitrofenoli (DNP), kilpirauhashormonit, fenyylipropanoliamiini

(PPA), diureetit, efedriini ja amfetamiini. Useilla tähän luokkaan kuuluvilla aineilla on

sekä piristäviä, että laihduttavia vaikutuksia, tai niiden käytön oletetaan ainakin johtavan

laihtumiseen ja piristykseen. (Docherty 2009; Yen ja Ewald 2012)

Koska ylipainoa esiintyy erittäin laajasti ympäri maailmaa, ovat myös laihdutusvalmisteet

ja varsinkin internetin kautta tilatut laihdutusvalmisteen nostaneet suosiotaan (Yen ja

27

Ewald 2012). Laihduttavat aineet eivät ole kuitenkaan pelkästään ylipainoisten

itselääkintää, vaan ne ovat suosittuja myös kehonrakennusta harrastavien ja esteettistä

lihaksikasta ja rasvatonta vartaloa tavoittelevien ihmisten suosiossa. Tyypillisesti

käyttäjät suosivat lihaksia kasvattavia ja rasvaa polttavia aineita. Käyttäjät hakevat tällä

yhdistelmällä kireää ja tiukkaa olemusta kehoon. (Salospohja 2008; Salasuo ja Piispa

2012; Kimergård 2015)

Stimulantteja, eli piristäviä aineita, voidaan pitää yhtenä ensimmäisinä käytettyinä

dopingaineina. Useissa entisajan kulttuureissa on käytetty erilaisia piristäviä aineita

kohottamaan suorituskykyä ja kestävyyttä sekä lisäämään väsymyksen ja kivun sietoa.

Myös ensimmäiset urheilun dopingrikkomukset koskivat usein piristeitä, kuten kokaiinia

ja amfetamiinia. (Thevis ym. 2010; Salasuo ja Piispa 2012; Pereira ja Sardela 2014)

Klenbuteroli on synteettinen β2-agonisti ja sen kemikaalinen rakenne muistuttaa

adrenaliinia. Sitä käytetään lähinnä eläinten lääkinnässä, pääasiassa hevosten astman

hoidossa (Ryall ym. 2008; Spiller ym. 2013). Klenbuterolia on käytetty laittomasti

lihakarjan kasvattamisessa (Brambilla ym. 2000). Sitä käytetään joissain Euroopan ja

Latinalaisen Amerikan maissa ihmisten astman hoitoon. Klenbuteroli on melko suosittu

aine kehonrakentajien ja fitness-kuntoilijoiden keskuudessa sen lihaksia kasvattavan ja

rasvaa polttavan vaikutuksen takia. Käyttäjät hankkivat klenbuterolia usein enemmän

rasvanpolttoon, kuin lihasten kasvatukseen. Klenbuterolia käytetään melko usein yhdessä

anabolis-androgeenisten steroidien ja kilpirauhashormonien kanssa ja sydäntoksisuuden

riski on suuri. (Daubert ym. 2007; Spiller ym. 2013)

Muihin β2-agonisteihin verrattuna klenbuterolilla on pitkä puoliintumisaika, se on

voimakkaampi ja imeytyminen on parempaa ruoansulatuskanavasta. Ihmis- ja

eläinkokeet ovat osoittaneet, että klenbuteroli lisää lipolyysiä, glykolyyttistä kapasiteettia

ja vähentää proteiinien hajoamista. (Spiller ym. 2013) Klenbuterolista on jo pitkään

povattu lääkettä sairauksiin, joissa lihasmassa vähenee, kuten sarkopenia, hiv ja syövät.

Mahdolliset klenbuterolin aiheuttamat sydänperäiset haitat ovat kuitenkin olleet esteenä

hoitoihin. Klenbuterolin anabolinen vaikutus välittyy sen β2-adrenoreseptorin agonisti-

vaikutuksesta luurankolihakseen ja signaalireitteihin. Klenbuteroli lisää lihasproteiinien

kerrostumista ja johtaa näin suurempiin yksittäisiin lihassoluihin. Klenbuterolin

aiheuttama lipolyysi taas tapahtuu adiposyyttien β3-adrenoreseptorien kautta, lisäten

rasvanpolttoa. (Daubert ym. 2007; Lynch ja Ryall 2008; Ryall ym. 2008)

28

Klenbuterolin tyypillisiä haittavaikutuksia ovat muun muassa päänsärky, huimaus,

hermostuminen, rytmihäiriöt, rintakivut, sydänlihaksen hapenpuute, hypokalemia,

lihasvapina sekä jopa hallusinaatiot ja kouristukset. (Daubert ym. 2007).

2,4-dinitrofenolin, eli DNP:n, on raportoitu aiheuttavan nopeaa painonpudotusta, mutta

sen käyttöön liittyy vakavia terveysriskejä. DNP:llä ei ole myyntilupaa ja sitä myydään

lähinnä internetin välityksellä erilaisin nimin laihdutustuotteena. Vuoteen 2011 mennessä

DNP:n on raportoitu kirjallisuudessa olevan syypää ainakin 62 kuolemaan. (Grundlingh

ym. 2011)

DNP:tä on käytetty hyvin monenlaisiin tarkoituksiin. 1900- luvulla sitä on käytetty muun

muassa puun säilöntäaineena, räjähteissä, väriaineena ja valokuvien kehityksessä. Sitä

käytetään edelleen teollisuudessa. 1933 huomattiin, että DNP on tehokas painonpudottaja

ja sitä markkinoitiin aluksi ilman reseptiä saatavana turvallisena aineena. DNP kiellettiin

kuitenkin pian sen vaarallisuuden takia. DNP:tä ei juuri käytetty vuosikymmeniin, mutta

sen suosio on kasvanut uudelleen 2000-luvulla. (Grundlingh ym. 2011; Bleasdale ym.

2018) DNP:n käyttäjät ovat usein tietoisia sen haittavaikutuksista. Tämä ei kuitenkaan

ole este käyttäjille, vaan he asennoituvat mahdollisiin riskeihin hyvin tietoisesti. (Petróczi

ym. 2015)

DNP:n laihduttava vaikutus perustuu sen kykyyn vaikuttaa mitokondrioihin ja niiden

energiantuottomekanismeihin. Vaikutuksen tuloksena hajoaa tehokkaasti sekä rasvaa että

hiilihydraatteja. Tämä mahdollistaa soluhengityksestä muodostuneen energian

vapautumisen lämpönä eikä varastoitumista adenosiinitrifosfaattina (ATP), joten

rasvavarastot vähenevät ja kehon lämpötila nousee. DNP saattaakin aiheuttaa muun

muassa elimistön liiallista lämpenemistä, rytmihäiriöitä, runsasta hikoilua ja kiihtynyttä

hengitystä. (Grundlingh ym. 2011; Bleasdale ym. 2018) Suurin riski DNP:n käytössä on

yksilökohtaiset vaihtelut toleranssissa sekä siedettävän määrän ja kuolemaan johtavan

määrän hyvin pienessä erossa. (Grundlingh ym. 2011) Siksi turvallista annosta ei ole

pystytty määrittelemään (Petróczi ym. 2015). Lisäksi netin kautta tilatun DNP:n pitoisuus

voi vaihdella huomattavasti (Bleasdale ym. 2018).

Amfetamiini ja efedriini ovat fenetyyliamiinien tai fenyylipropanoliamiinin johdannaisia.

Amfetamiini on yksi tutkituimmista ja käytetyimmistä piristeistä. (Thevis ym. 2010) Sitä

voidaan myös pitää yhtenä ensimmäisinä kuntourheilijoiden käyttämänä dopingaineena.

(Salasuo ja Piispa 2012). Amfetamiinin käytöllä tavoitellaan muun muassa

29

aggressiivisuutta harjoitteluun (Kimergård 2015). Efedriini muistuttaa amfetamiinia ja

sen käytöllä pyritään piristykseen ja ruokahalun vähentymiseen (Docherty 2008).

Efedriinin kaltainen pseudoefedriini on myös yksi suosituimmista piristeistä, mutta sen

suorituskykyä parantava vaikutus ei ole kiistaton (Trinh ym. 2015).

Useiden keskushermostoon vaikuttavien aineiden vaikutusmekanismina on yleensä

aivojen välittäjäaineiden (muun muassa dopamiini, noradrenaliini, serotoniini)

lisääntynyt vapautuminen, postsynaptisten reseptoreiden suora stimulointi ja

välittäjäaineiden takaisinoton estäminen. (Thevis ym. 2010) Piristeiden kliinisiä

indikaatioita ovat muun muassa matalan verenpaineen hoito, sydämen iskutilavuuden

lisääminen, ruokahalun vähentäminen ja laihduttaminen sekä keskittymishäiriöiden

hoito. Amfetamiini ei ole kuitenkaan yleinen suositeltu lääke painonpudotuksessa.

(Docherty 2008) Sitä käytetään kuitenkin laihduttamisen itselääkinnässä melko yleisesti.

Esimerkiksi brasilialaisista collegeopiskelija naisista 14 % ja miehistä 5 % oli käyttänyt

amfetamiinia. Naisten suurempi osuus käyttäjistä johtuu todennäköisesti juuri

amfetamiinin toivotusta laihduttavasta vaikutuksesta. (Pereira ja Sardela 2014)

Amfetamiini saattaa aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Lisäksi amfetamiinin on todettu

aiheuttavan muun muassa psykooseja ja muita mielenterveydellisiä ongelmia sekä

sydämen sykkeen ja kehon lämpötilan nousun aiheuttamia komplikaatioita. (Docherty

2008; Steinkellner ym. 2011)

Fenyylipropanoliamiinia (PPA) on synteettinen sympatomimeettinen amiini ja se

muistuttaa sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan amfetamiinia ja efedriiniä.

Fenyylipropanoliamiinin arvellaan toimivan laihduttavana sen keskushermostoa

aktivoivan vaikutuksen takia. (Yen ja Ewald 2012)

Kilpirauhashormonien toiminta hypotalamuksessa ja periferiassa saa aikaan

lepoaineenvaihdunnan kiihtymisen. Jos ihminen sairastaa kilpirauhasen liikatoimintaa,

on seurauksena usein laihtuminen kiihtyneen aineenvaihdunnan seurauksena. (Yen ja

Ewald 2012) Tämä kuvastaa hyvin mihin kilpirauhashormonin dopingkäytöllä pyritään.

Liiallinen pitoisuus kilpirauhashormonia elimistössä voi olla hengenvaarallinen. Muun

muassa rytmihäiriöt ja korkea verenpaine voivat olla seurauksia liian korkeista

pitoisuuksista. (Yen ja Ewald 2012)

Diureetit ovat lääkkeitä, jotka säätelevät elimistön nestetasapainoa. Ne lisäävät virtsan

eritystä ja natriumin eritystä virtsaan ja poistavat näin nestettä elimistöstä. On olemassa

30

useita erilaisia diureetteja ja niiden vaikutusmekanismit ja rakenteet poikkeavat

toisistaan. Diureettien väärinkäyttö liittyy usein nopeaan painonpudotukseen ja muiden

aineiden peittämiseen virtsasta sen volyymin kasvun takia. Myös virtsan pH:n muutokset

saattavat peittää joidenkin aineiden näkymistä virtsassa. (Cadwallander ym. 2010)

2.12.3 Kognitiivista suorituskykyä parantavat aineet

Kognitiivista suorituskykyä parantavat aineet, eli nootropiinit, ovat lääkkeitä, joilla

hoidetaan kognition heikentymistä muun muassa Alzheimerin tautia, skitsofreniaa,

aivohalvausta ja keskittymishäiriötä sairastavilla ihmisillä sekä vanhentumismuutoksissa.

Nootropiinit voidaan jakaa useisiin ryhmiin niiden vaikutusmekanismien mukaan, joita

ovat muun muassa reseptoreihin, entsyymeihin, sytokiineihin, geeneihin ja hormoneihin

vaikuttavat aineet. Nootropiineilla pyritään kognitiivisten kykyjen, kuten oppimisen,

muistin ja keskittymisen parantamiseen. (Froestl ym. 2012)

Nootropiinit, joita voidaan kutsua myös termillä ”aivodoping” tai ”smart drugs”, ovat

erityisen suosittuja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa. Opiskelijat pyrkivät käytöllä

parantamaan keskittymistä, opinnoissa pärjäämistä ja valppautta. Usein tähän

aivodoping- kategoriaan lasketaan kuuluvaksi myös piristeet, kuten metyylifenidaatti ja

amfetamiini. (Majori ym. 2017) Suosituimpia aineita ovat amfetamiinin ja

metyylifenidaatin ohella kofeiini ja modafiniili (Ragan ym. 2013). Erään italialaisen

kyselytutkimuksen mukaan 14–35-vuotiaista italialaisista 3,1 % olisi joskus käyttänyt

niin sanottuja ”smart drugseja”. Samassa kyselyssä anabolis-androgeenisten steroidien

käytön osuus oli pienempää, 1,2 %. (Pacifici ym. 2016) Toisessa italialaisessa

tutkimuksessa 11,3 % vastanneista opiskelijoista raportoi käyttäneensä ei-lääkinnälliseen

tarkoitukseen reseptillä saatavia piristeitä. (Majori ym. 2017) Yhdysvalloissa käytön

prevalenssi on 5–15 %: n suuruista. (Ragan ym. 2013)

2.12.4 Kosmeettiset ulkonäköä parantavat aineet

Ihmisten kehoon on laitettu täyteaineita jo 1800-luvun lopulla, jolloin esimerkiksi

poistetun kiveksen tilalle saatettiin laittaa täyteainetta. Täyteaineita, kuten parafiiniöljyä

tai vaseliinia, on käytetty useisiin ruumiinosiin, muun muassa penikseen, rintoihin,

poskiin ja nenään. Kehonrakentajat ovat myös pitkään käyttäneet erilaisia täyteaineita

31

korostaakseen lihaksiaan. Täyteainetta, joka on usein jokin öljypohjainen aine, pistetään

suoraan lihakseen, jolloin saadaan aikaan täysin kosmeettinen lihaksen volyymin kasvu.

Lihaksen tulehdus lisää turvotusta entisestään. Synthol oli ensimmäinen täyteaine, joka

suunniteltiin erityisesti lihasten kasvatukseen. Synthol sisältää 85 % öljyä ja loppu on

puudutusainetta sekä alkoholia. (Figueiredo ja Silva 2014) Syntholin käytön on raportoitu

aiheuttaneen useita haittavaikutuksia, kuten pistoskohdan komplikaatiota sekä hermo- ja

lihasvauriota (Hall ym. 2016). Täyteaineiden suosion laajuutta ei tiedetä, mutta se on

selkeästi yleisempää Brasiliassa kuin muualla maailmassa. (Figueiredo ja Silva 2014) Sen

suosion on arveltu olevan noususuunnassa 2000-luvulla ja syynä voi olla aineen helppo

saatavuus internetin kautta. (Hall ym. 2016).

Myös ihoa ruskettavia tai valkaisevia aineita voidaan pitää kosmeettisina ulkonäköä

parantavina aineina. Tyypillisimpiä pistettäviä rusketusaineita ovat Melanotan I,

Melanotan II ja bremelanotidi. Melanotan I ja II ovat melanosyytteja stimuloivan

hormonin synteettisiä muotoja, jotka lisäävät ihon melanosyyttien kasvua ja tyrosinaasin

aktiivisuutta. Lopputuloksena on ihon tummentuminen. Melanosyytteja stimuloivan

hormonin lääkinnällinen tarkoitus on vähentää ultraviolettisäteilyn aiheuttamaa DNA:n

tuhoa. (Langan ym. 2010; Brennan ym. 2016) Melanotan I on hieman kalliimpi tuote,

joka tuottaa luonnollisemman näköisen rusketuksen. Melanotan II on halvempi ja tuottaa

tumman rusketuksen sekä vähentää ruokahalua. Bremelanotidi on hieman harvinaisempi

ja sen käyttö saattaa lisätä seksuaalista halukkuutta. (Brennan ym. 2016).

Ihoa valkaisevat aineet ovat suosiossa maissa, joissa asuu paljon tummaihoisia.

Esimerkiksi Afrikassa valkaisuaineiden prevalenssiksi on arvioitu 25–67 %.

Valkaisuaineet ovat erityisesti naisten suosiossa ja niitä myydäänkin usein

kauneussalongeissa. Valkaisuaineilla voidaan koittaa itselääkitä myös esimerkiksi aknea

ja muita iho-ongelmia. Valkaisuaineet saattavat sisältää muun muassa elohopeaa ja

kortikosteroideja. (Dlova ym. 2015)

2.12.5 Haittavaikutuksia vähentävät aineet

Dopingaineista aiheutuvia haittavaikutuksia pyritään usein vähentämään muiden aineiden

käytöllä. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat muun muassa sydän- ja

verenkiertoelimistöön, oman hormonituotannon lamaantumiseen, ihoon, mielialaan sekä

tuki- ja liikuntaelinsärkyihin liittyviä ongelmia (Nieschlag ja Vorona 2015a; Nieschlag ja

32

Vorona 2015b). Tyypillisimpiä käytettyjä aineita ovat antiestrogeenit, istukkahormoni,

insuliini sekä mielialalääkkeet, erektiolääkkeet ja kipulääkkeet. (Pope ym. 2014)

Insuliinia käytetään pääsääntöisesti sen anabolisen vaikutuksen ja palautumisen

tehostumisen takia. (Pope ym. 2014; Anderson ym. 2017) Insuliinin toinen

käyttötarkoitus liittyy verensokerin itsehoitoon, koska kasvuhormoni ja anabolis-

androgeeniset steroidit voivat aiheuttaa diabetesta tai lisätä diabetesriskiä vähentämällä

glukoositoleranssia ja lisäämällä insuliiniresistenssiä. (Holt ja Sönksen 2008; Geraci ym.

2011) Toinen insuliinin suosiota selittävä tekijä saattaa olla sen halpuus ja helppo

saatavuus. (Pope ym. 2014) Insuliinin itselääkintään liittyy suuret riskit, koska liian suuri

insuliiniannos saattaa johtaa nopeasti hypoglykemiaan ja tajuttomuuteen (Seppälä 2016).

Testosteronin ja anabolis-androgeenisten steroidien käyttö johtavat elimistön oman

testosteronituotannon lamaantumiseen, eli hypogonadismiin, ja tätä kautta useisiin

haittavaikutuksiin, kuten seksuaalitoiminnan häiriöihin. Siksi kuntodopingin käyttäjät

lääkitsevät itseään useasti istukkahormonilla, eli koriongonadotropiinilla.

Istukkahormoni toimii samankaltaisesti luteinisoivan hormonin kanssa, eli se stimuloi

miehillä testosteronin tuotantoa kiveksissä, jolloin sitä käytetään sekä anabolis-

androgeenisten steroidien käyttökuurin aikana että sen jälkeen. Istukkahormonilla on

pidempi puoliintumisaika ja sen saatavuus on parempi kuin luteinisoivan hormonin.

(Stenman ym. 2008; Perheentupa ja Rönkä 2009; Seppälä 2016) Istukkahormonia

käytetään usein melko lyhyinä kuureina ja pienillä annoksilla (Karavolos ym. 2015).

Testosteroni ja osa anabolis-androgeenisista steroideista voivat metabolisoitua

estrogeeniksi ja muiksi estrogeeniagonisteiksi. Miehillä, jotka käyttävät suuria määriä

anabolis-androgeenisia steroideja, saattaa olla yhtä paljon estrogeenia verenkierrossa

kuin lisääntymisikäisillä naisilla. Tästä saattaa seurata muun muassa naismaisten

piirteiden, kuten rintojen kasvua miehille. Tamoksifeeni ja klomifeeni ovat tyypillisimpiä

antiestrogeenilääkkeitä, joita miehet käyttävät estämään näitä muutoksia. Näitä aineita

kutsutaan myös nimellä selektiivinen estrogeenireseptorin modulaattori (SERM).

Klomifeenia käytetään usein anabolis-androgeenisten steroidien käyttösyklin jälkeen

estämään estrogeenin negatiivista palautetta gonadotropiinien tuottoon. Tamoksifeenia,

jota käytetään lääketieteessä naisten rintasyövän hoitoon, käytetään enemmänkin

gynekomastian kuin hypogonadismin itsehoitoon. (Jordan 2008; Karavolos ym. 2015)

33

2.13 Terveysriskit ja lieveilmiöt

Dopingaineiden käyttöön liittyy useita mahdollisia terveyshaittoja ja lieveilmiöitä.

Tutkimusta tulisi kuitenkin tehdä vielä huomattavasti enemmän, jotta näyttö vahvistuisi

myös käyttäjien keskuudessa. Tällä hetkellä usean käyttäjän ajatuksena on, että

dopingaineiden käyttö on turvallista ja haittavaikutukset voidaan hoitaa. (Pope ym. 2014)

Koska useimmat dopingaineiden käyttäjät ovat vielä alle 50-vuotiaita, on aineiden

pitkäaikaisvaikutuksista alettu vasta viime aikoina saamaan lisätietoa (Kanayama ym.

2018).

Lähes kaikki dopingaineita käyttävistä kokevat joitakin haittavaikutuksia, mutta suurin

osa haittavaikutuksista ei välttämättä ole kovin vakavia, kuten akne, vähentynyt libido ja

gynekomastia (Smith ja de Ronde 2018). Kaikki dopingaineiden käyttöön liittyvät

haittavaikutukset eivät ole fyysiseen terveyteen liittyviä haittoja, sillä myös sosiaalisia

haittoja ilmenee dopingaineiden käyttäjillä. Eräässä tutkimuksessa esimerkiksi 12 % koki

parisuhteen ongelmia dopingaineiden käytön takia (Parkinson ja Evans 2006). Sosiaalisia

haittoja on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin elimellisiä terveysongelmia.

Dopingaineiden haittavaikutukset riippuvat käytetyistä aineista ja määristä. Varsinkin

suprafysiologiset annokset pimeiltä markkinoilta ostettuna ja käytettynä ovat suuri riski.

(Sarikaya ym. 2007) Anabolis-androgeenisten steroidien haittavaikutusten tutkimista ja

tieteellisen näytön saamista, vaikeuttavat useat asiat. Ensinnäkin anabolis-androgeenisten

steroidien käyttö on laitonta useissa maissa, jolloin henkilö ei todennäköisesti kerro

käytöstään. Henkilö ei myöskään välttämättä tiedä kuinka paljon ja mitä aineita hän

käyttää. Eettisistä syistä suprafysiologisten annosten haittavaikutuksia ei voida tutkia

ihmiskokein. Lisäksi eläinlääkintään tarkoitettuja aineita väärinkäytetään, eikä näiden

aineiden vaikutuksesta ihmisiin ole tutkimustietoa. Siksi tutkimustieto on laajalti

spekulatiivista perustuen usein tapaustutkimuksiin ja tutkimuksiin, joissa on käytetty

lääkinnällisiä annoksia. (Hall ja Hall 2005)

Anabolis-androgeenisten steroidien haittavaikutuksia on tutkittu ehkä eniten. Pärssisen ja

kumppaneiden (2000) tekemän tutkimuksen mukaan, anabolis-androgeenisten steroidien

ja testosteronin käyttäjien riski kuolla ennenaikaisesti oli 4,6-kertainen verrokkiryhmään

verrattuna. Horwitzin ja kumppaneiden (2019) tutkimuksessa anabolis-androgeenisten

steroidien käyttäjien kuolleisuus oli kolminkertaista kontrolliryhmään verrattuna.

Käyttäjillä oli myös huomattavasti enemmän sairaalakäyntejä.

34

Anabolis-androgeeniset steroidit aiheuttavat haittavaikutuksia lähes kaikkiin elimiin

(Sarikaya ym. 2007). Tyypillisiä anabolis-androgeenisiin steroideihin liitettyjä

terveyshaittoja ovat muun muassa sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet,

maksatoksisuus, munuaisten vajaatoiminta, mielialahäiriöt sekä seksuaalitoimintojen

häiriöt (Büttner ja Thieme 2010; Nieschlag ja Vorona 2015a; Nieschlag ja Vorona

2015b). Muita riskejä ja lieveilmiöitä, jotka liittyvät kuntodopingin käyttöön ovat muun

muassa pistämiseen liittyvät infektioriskit (Friedman ym. 2016), aineiden alkuperän

tuntemattomuus ja mahdolliset epäpuhtaudet (Kimergård ym. 2014; Coomber ym. 2015)

sekä käyttöön liittyvä stigma, eli häpeäleima (Griffiths ym. 2016). Dopingaineisiin

yhdistettyjä terveyshaittoja on lueteltu laajemmin taulukossa 6.

35

TAULUKKO 6. Dopingin käyttöön yhdistettyjä terveysriskejä ja lieveilmiöitä (Mukaillen:

Parkinson ja Evans 2006; Sarikaya ym. 2007; Büttner ja Thieme 2010; Nieschlag ja Vorona

2015a; Nieschlag ja Vorona 2015b; Yu ym. 2015; Griffiths ym. 2016; Salerno ym. 2018)

Sydän -ja verenkiertoelimistö rytmihäiriöt, lipidimuutokset, tromboosit,

vasemman kammioseinämän

paksuuntuminen, sydänlihaksen hypertrofia,

kardiomyopatia, fibroosit, kardiotoksisuus,

korkea verenpaine

Maksa ja munuaiset neoplasia, munuaiskivet, akuutti ja krooninen

munuaisten vajaatoiminta, ikterus (keltaisuus)

Hormonaaliset häiriöt hypogonadismi, siittiöiden laadun

ja lukumäärän heikentyminen, kivesten

surkastuminen, klitoriksen kasvaminen,

äänen madaltuminen (naisilla), rintojen

pienentyminen (naisilla), gynegomastia

(miehillä), libidon lasku, insuliiniresistenssi,

diabetes

Tuki -ja liikuntaelimistö lihas -ja jännerepeämät, krampit, luun

mineraalimassan pieneneminen,

ennenaikainen epifyysien sulkeutuminen

(nuoret)

Mielenterveys masennus, ahdistuneisuus, mania, psykoosit,

aggressiivisuus, impulsiivisuus, riippuvuus

Muita terveysongelmia immuunisupressio, B- ja C-hepatiitti, hiv,

infektiot, akne, uniapnea ja

hengitysvaikeudet, alopecia (pälvikalju),

turvotus, kuume, anafylaktinen reaktio,

syövät ja kasvaimet

Sekakäyttö Alkoholin ja AAS:n yhteiskäyttö lisää

aggressiivisuuden riskiä, AAS:t muuttavat

muiden samanaikaisesti käytettyjen aineiden

vaikutusprofiilia

Sosiaalinen haitta käytön salailu ja häpeäminen, vaikutukset

parisuhteeseen, yhteiskunnan ja

terveydenhuollon asenne käyttäjiä kohtaan

Rikosoikeudellinen maahantuonti, myynti ja valmistus ovat

rangaistavia tekoja

36

Käyttäjät saavat tietoa toisilta käyttäjiltä kuntosaleilla ja internetin kautta (Kimergård ja

McVeigh 2014). Käyttäjät eivät luota terveydenhuollon ammattilaisiin tiedonantajina.

Syynä tähän saattaa liittyä se, että vaikka anabolis-androgeenisten steroidien käyttö

suorituskykyä parantavana aineena alkoi jo 1950-luvulla voimailijoiden keskuudessa,

kiistivät lääkärit ja tutkijat anabolis-androgeenisten steroidien käytännön tehon pitkään.

Vasta 1980-luvun lopulla tiedeyhteisö myönsi, että anabolis-androgeeniset steroidit ovat

tehokkaita lihasvoiman ja massan kasvattajia. (Dawson 2001; Kanayama ym. 2008)

Toinen tärkeä syy miksi anabolis-androgeenisten steroidien ja dopingin käyttäjät

saattavat välttää terveydenhuollon palveluja, on stigmatisaatio, jota käyttäjät kokevat

saavansa terveydenhuollosta (Griffiths ym. 2016).

2.13.1 Sydän- ja verenkiertoelimistö

Dopingaineilla on useita haittavaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön. Yksittäisten

aineiden ja muiden tekijöiden yhteisvaikutusta sydänterveyteen on kuitenkin melko

vaikea tietää, koska monia dopingaineita käytetään yhtäaikaisesti isoilla annoksilla pitkiä

ajanjaksoja. (Sarikaya ym. 2007) Yksi vahvimmista tutkimusnäytöistä liittyy anabolis-

androgeenisten steroidien aiheuttamista riskeistä sydän- ja verenkiertoelimistöön.

Anabolis-androgeeniset steroidit voivat aiheuttaa haittoja usean eri mekanismin kautta.

Tyypillisimpiä yhdistettyjä haittoja ovat kolesterolimuutosten aiheuttama dyslipidemia,

ateroskleroosi, tromboosit, fibroosit, rytmihäiriöt, sydämen koon kasvu ja varsinkin

vasemman kammion seinämän kasvu, kardiomyopatia sekä korkea verenpaine. Anabolis-

androgeeniset steroidit saattavat aiheuttaa myös kudostuhoa solutasolla, jolloin

muutokset eivät ole palautuvia, vaikka usein näin ajatellaan. (Sarikaya ym. 2007; Far ym.

2012; Pope ym. 2014; Lusetti ym. 2015; Chang ym. 2018; Kahal ym. 2018) Anabolis-

androgeeniset steroidit saattavatkin aiheuttaa sydänperäisen äkkikuoleman ilman

kroonisia muutoksia, kuten valtimonkovettumatautia tai tukoksia. Tällöin syynä ovat

todennäköisesti anabolis-androgeenisten steroidien ja kovan harjoittelun yhdessä

aiheuttama sydänlihaksen solukuolema apoptoosin kautta. Tämä mekanismi saattaa

selittää varsinkin nuoren käyttäjän äkkikuoleman. (Cecchi ym. 2017) Myös lukuisat muut

dopingaineet, kuten klenbuteroli, kasvuhormoni, piristeet ja diureetit saattavat aiheuttaa

sydänvaivoja, kuten sydämen rakenteellisia muutoksia, rytmihäiriöitä ja verenpaineen

nousua. (Sarikaya ym. 2007; Holt ja Sönksen 2008)

37

2.13.2 Hormonaaliset häiriöt

Useat dopingaineet ovat hormoneja. Terveen ihmisen hormonien käytöstä aiheutuu usein

hormonaalisia häiriöitä ja sen seurauksena useita haitallisia vaikutuksia. Tyypillisimmät

hormonaaliset häiriöt johtavat usein seksuaaliterveyden-, mielenterveyden-,

verensokerin- sekä kilpirauhasen toiminnan häiriöihin. (Sarikaya ym. 2007)

Koska testosteroni voi aromatisoitua estradioliksi, joka on estrogeenihormoni, saattaa

haittavaikutuksina miehille ilmetä naismaisia piirteitä. (Kuhn 2002) Anabolis-

androgeenisten steroidien estrogeeniset haittavaikutukset vaihtelevat paljon

steroidikohtaisesti. Esimerkiksi oksimetolonilla on selkeitä estrogeenisiä

haittavaikutuksia. (Büttner ja Thieme 2010) Sarikayan ja kumppaneiden (2007) artikkelin

mukaa niin sanotulla androgeeni tankkauksella olevien miesten plasman estradiolitasot

saattavat nousta seitsemän kertaa suuremmaksi kuin mitä ne normaalisti ovat naisilla

ovulaation aikana.

Anabolis-androgeenisten steroidien käyttö vähentää hypotalamus-aivolisäke-kives

akselin toimintaa miehillä, aiheuttaen oman testosteronintuotannon lamaantumisen. Tätä

tilaa kutsutaan hypogonadotrooppiseksi hypogonadismiksi. Tilaa kuvaavat seerumin

pienet pitoisuudet luteinisoivaa hormonia ja follikkelia stimuloivaa hormonia, matala

endogeeninen testosteronin tuotto, vähentynyt spermatogeneesi ja kivesten

surkastuminen. Kivesten sisällä tulee olla korkea testosteronipitoisuus, jotta

spermatogeneesi on mahdollista, eikä tätä ole mahdollista aikaansaada oraalisesti tai

injektoimalla androgeeneja. (Sarikaya ym. 2007) Anabolis-androgeenisten steroidien

aiheuttamaa hypogonadismia tukee myös Christoun ja kumppaneiden (2017) tekemä

systemaattisen katsaus ja meta-analyysi. Kuva 2 kuvaa anabolis-androgeenisten

steroidien vaikutusta hormonisäätelyyn.

38

KUVA 2. Anabolis-androgeenisten steroidien vaikutus hormonisäätelyyn (Mukaillen:

Perheentupa ja Rönkä 2009)

GnRH = gonadotropiinien vapauttajahormoni, LH = luteinisoiva hormoni, FSH = follikkelia

stimuloiva hormoni

Anabolis-androgeenisten steroidien käytön lopettaminen voi saada aikaan

vieroitusoireiden kaltaisen tilan, koska suurten annosten käytön loputtua saattaa ilmetä

seksuaalisia häiriöitä, väsymystä, masentuneisuutta ja jopa itsetuhoisuutta.

Hormonitoiminnan palautuminen saattaa kestää kuukausista jopa vuosiin. Pienellä osalla

henkilöistä hormonitoiminta ei välttämättä koskaan palaudu entiselleen ja he tarvitsevat

testosteronikorvaushoitoa. Vieroitusoireet voivatkin ajaa käyttäjät hormonien käytön

kierteeseen. (Bhasin ym. 2018)

Eräs toinen yleinen kuntodopingaineiden aiheuttama hormonaalinen häiriö liittyy

insuliiniin ja insuliiniresistenssiin. Diabetesriski kasvaa varsinkin kasvuhormonin

käyttäjillä, mutta myös anabolis-androgeeniset steroidit saattavat lisätä

insuliiniresistenssiä ja heikentää glukoosin sietoa (Sarikaya ym. 2007; Holt ja Sönksen

39

2008). Kasvuhormoni toimii insuliinin vastavaikuttajana heikentäen sen tehoa.

Kasvuhormoni on siis diabetogeeninen hormoni, jolla on insuliinia vastustavia

vaikutuksia. Se muun muassa vähentää glukoosin ottoa lihakseen ja lisää haiman

glukoosin tuotantoa aiheuttaen näin veren glukoosipitoisuuden nousua ja insuliinin

tuotantoa. Hyvä esimerkki kasvuhormonin liikatuotannosta on akromegalia, jota

sairastavilla on tyypillisesti insuliiniresistenssi, huonontunut glukoosin sieto sekä

diabetes. (Sarikaya ym. 2007)

2.13.3 Tuki- ja liikuntaelimistö

Anabolis-androgeeniset steroidit ja kova harjoittelu, varsinkin vastusharjoittelu, on

yhdistetty jännerepeämiin. Anabolis-androgeeniset steroidit näyttävät aiheuttavan

jänteisiin biomekaanisia muutoksia, kuten jänteiden jäykistymistä ja elastisuuden

pienentymistä. Repeämät aiheutuvat kuitenkin todennäköisemmin lihaksen nopeammasta

adaptaatiokyvystä kasvuun ja rasitukseen. Jänne on tällöin heikoin lenkki, eikä kestä

kasvavaa kuormaa yhtä hyvin vaan repeää. Myös suprafysiologisten annosten pistäminen

lihakseen yhdistettynä voimaharjoitteluun, saattaa aiheuttaa rabdomyolyysia, eli

lihaskudoksen vauriota. (Sarikaya ym. 2007; Guzzoni ym. 2018)

Kasvuhormonin käyttö saattaa aiheuttaa akromegalian kaltaisia muutoksia elimistössä.

Näitä muutoksia ovat muun muassa käsien, jalkojen, nenän, leuan ja korvien kasvaminen.

Beeta-2-agonisteihin kuuluvan klenbuterolin taas tiedetään aiheuttavan luun

mineraalimassan pienentymistä ja mikrorakenteiden heikkenemistä. Suurten annosten

klenbuterolia tiedetään myös aiheuttavan lihasvärinää ja kramppeja, varsinkin jos

diureetteja käytetään samanaikaisesti niiden kanssa. (Sarikaya 2007)

2.13.4 Vaikutus aivoihin, mielialaan ja aggressiivisuuteen

On melko yleistä, että anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjiin liitetään

aggressiivinen ja impulsiivinen käytös, niin sanottu ”roid rage”. Anabolis-androgeenisten

steroidien käytöllä saattaa olla yhteyttä aggressiiviseen käytökseen ja rikollisuuteen,

mutta tätä ei ole pystytty kiistatta näyttämään toteen. Eräs syys aggression kasvuun

saattaa olla anabolis-androgeenisten steroidien vaikutus aivojen serotoniinitasoihin.

Selkeimmät tulokset on saatu aikaan eläinkokeilla ja ihmisillä tehdyt tutkimukset ovat

40

olleet usein tapaustutkimuksia, joten vahvoja johtopäätöksiä niiden perusteella ei voi

tehdä. Myöskään syy-seuraus-suhde ei ole selkeä. On todennäköisempää, että jo valmiiksi

aggressiivinen ihminen aloittaa anabolis-androgeenisten steroidien käytön kuin, että

pelkkä aineiden käyttö saisi aggressiivisen käytöksen aikaan. Saattaa kuitenkin olla, että

erityisesti päihteiden ja anabolis-androgeenisten steroidien yhteiskäyttö laukaisee tai lisää

riskiä jo olemassa olevaan aggressiiviseen käytökseen. Aggressiivisen käytöksen

laukaisee todennäköisemmin sekakäyttö kuin pelkkä anabolis-androgeenisten steroidien

käyttö. (Lundholm ym. 2010; Lood ym. 2012; Lundholm ym. 2015; Onakomaiya ja

Henderson 2016)

Anabolis-androgeeniset steroidit ohittavat aivojen veri-aivoesteen ja vaikuttavat

keskushermostoon. Testosteronin päävaikutus aivoihin tapahtuu sitoutumalla soluliman

androgeenireseptoreihin, joita on laajalti aivoissa. Suprafysiologiset annokset anabolis-

androgeenisia steroideja saattavat aiheuttaa eri solutyyppien, kuten hermosolujen

apoptoosia. Anabolis-androgeeniset steroidit voivat aiheuttaa aivoihin neurokemikaalisia

ja rakenteellisia muutoksia ja tätä kautta muun muassa kognition heikentymistä.

Havaittuja rakenteellisia muutoksia aivoissa ovat muun muassa vähäisempi harmaan

aineen määrä, pienemmät aivokuoren ja aivokuorukan volyymit sekä muutokset

mantelitumakkeessa ja glutamiini-glutamaatti-suhteessa. Anabolis-androgeeniset

steroidit aiheuttavat myös epäsuorasti haitallisia vaikutuksia aivojen toimintaan, sydän-

ja verisuonisairauksien kautta. Anabolis-androgeeniset steroidien käytön

haittavaikutuksiksi on liitetty ainakin kognition heikkeneminen sekä useita psyykkisiä

oireita ja häiriöitä. (Kaufman ym. 2015; Bjørnebekk ym. 2017) Anabolis-androgeenisten

steroidien käytön on raportoitu aiheuttavan psykiatrisia vaikutuksia erityisesti henkilöillä,

jotka ovat käyttäneet suuria annoksia, yleensä yli 1000 mg viikossa (Hall ja Hall 2005).

Yleisimpiä psyykkisiä oireita ovat manian kaltaiset oireet, ärtyvyys, aggressiivisuus,

ahdistuneisuus, euforia, hyperaktiivisuus ja holtiton vaarallinen käyttäytyminen. Myös

psykoosit, masennus ja harhaiset tilat ovat mahdollisia. (Hall ym. 2005; Onakomaiya ja

Henderson 2016)

2.13.5 Sekakäyttö ja riippuvuus

Ruotsalaisten tutkijoiden tekemä haastattelututkimus kuvaa hyvin kuntodopingiin

liittyvää sekakäyttöä ja riippuvuutta. Skarberg ja kumppanit (2009) haastattelivat

41

riippuvuusklinikalla anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjiä. Heille oli tyypillistä

käyttää useaa eri dopingainetta, alkoholia, lääkkeitä ja huumeita saman aikaisesti.

Kannabista käytettiin unen parantamiseen, heroiinia kivun lievitykseen ja amfetamiinia

kestävyyden parantamiseen ja rasvanpolttoon. Tutkimus toteutettiin riippuvuuksia

hoitavassa paikassa ja sen otoskoko oli pieni ja valikoiva, mutta se selittää ainakin yhtä

osaa kuntodopingilmiöstä.

Sekakäytöstä on raportoitu useissa eri tutkimuksissa. Tyypillisiä käytettyjä aineita ovat

dopingaineiden lisäksi alkoholi, kannabis, kokaiini, amfetamiini, opioidit ja muut

kipulääkkeet. (muun muassa DuRant ym. 1993; Arponen ym. 2008; Lood ym. 2012;

Hope ym. 2013; Sagoe ym. 2015) On myös viitteitä anabolis-androgeenisten steroidien

toimimisena porttina huumeiden käytölle (Hall ym. 2005). Sekakäyttö saattaa lisätä

entisestään dopingaineiden terveysriskejä. Muun muassa anabolis-androgeeniset steroidit

tehostavat kokaiinin vaikutuksia sydämen ja verisuonten endoteelin ja verihiutaleiden

toimintaan, lisäten sydänkohtausriskiä. Kokaiini lisää muun muassa verihiutaleiden

yhteen liimautumista. (Hall ja Hall 2005; Miettinen 2014) Anabolis-androgeenisten

steroidien ja päihteiden yhteiskäyttö saattaa myös muuttaa aineiden vaikutuksia.

Esimerkiksi amfetamiinin ja kokaiinin vaikutus heikkenee, jos käytetään samanaikaisesti

steroideja (Kurling-Kailanto ym. 2010; Salasuo ja Piispa 2012). On mahdollista, että

tietyt anabolis-androgeeniset steroidit, kuten nandrolonidekanoaatti, lisäisivät alkoholin

palkitsemistunnetta aivoissa ja alkoholin kulutus lisääntyisi. (Johansson ym. 2000)

Eräs sekakäyttöä selittävä tekijä on opioidien pitkäaikaiseen käyttöön liittyvä

androgeenien väheneminen (OPIAD, opioid-induced androgen deficiency).

Androgeeninen lasku on melko yleinen ilmiö opioidien käyttäjien keskuudessa. (Coluzzi

ym. 2018) Madaltuneisiin androgeeniarvoihin on mahdollista saada lääkäristä resepti,

mutta myös esimerkiksi testosteronigeelien itsehoitoa ja väärinkäyttöä esiintyy (H-

klinikka 2019).

Kanayama ja kumppanit (2009) ovat arvioineet, että noin kolmasosa anabolis-

androgeenisten steroidien käyttäjistä kokee riippuvuutta steroideista. Ip

tutkimusryhmineen (2012) päätyivät lähes samaan tulokseen esiintyvyydestä

poikkileikkaustutkimuksessaan. He myös huomasivat, että steroidiriippuvuutta

kokeneiden keskuudessa heroiinin käyttö ja mielenterveysongelmat olivat yleisempiä

kuin steroidien käyttäjillä, jotka eivät kokeneet riippuvuutta.

42

Riippuvuus on siis melko yleinen ilmiö käyttäjien keskuudessa. Riippuvuutta selittävät

todennäköisesti pitkän käytön lopettamista seuraavat vieroitusoireiden kaltaiset tilat,

kuten masentuneisuus, väsymys ja heikentynyt keskittyminen (Hall ym. 2005).

Eläinkokeissa on huomattu, että kun eläimet saavat itse annostella anabolis-

androgeenisten steroidien annostuksensa, ottavat eläimet hormonia sen

haittavaikutuksista huolimatta. Anabolis-androgeenisilla steroideilla saattaa siis olla

palkitseva vaikutus. (Onakomaiya ja Henderson 2016)

2.13.6 Pistäminen ja infektioriskit

Dopingaineita käytetään usein pistämällä, joten siihen liittyy samankaltaisia ongelmia

kuin huumeita pistettäessä. Pistämiskohtien punotukset, turvotukset ja arkuudet ovat

yleisiä oireitä käyttäjillä (Hope ym. 2015). Huumeiden ja dopingaineiden pistämisillä on

kuitenkin joitakin eroavaisuuksia. Dopingaineita pistetään lähes aina vain

ihonalaiskudokseen tai lihakseen, eikä suoneen. Dopingaineita pistetään myös

harvemmin kuin psykoaktiivisia huumeita. (Hope ym. 2016)

Iso-Britanniassa on tutkittu paljon pistämiseen liittyviä haittoja. Vuosilta 1993–2013

kerätyn tutkimustiedon mukaan melkein yhdellä prosentilla pistettävien dopingaineiden

käyttäjistä on hiv ja noin 4 %:lla on joskus ollut B- tai C-hepatiitti. Käytettyjen neulojen

käyttäminen on melko yleistä, mutta kyselystä toiseen oli paljon vaihtelua. Suurimmat

luvut olivat vuosilta 2004–2009, jolloin 40 % raportoi joskus käyttäneensä käytettyä

neulaa. Vuonna 2010 luku oli tippunut 6 %:iin. Anabolis-androgeenisten steroidien

käyttäjien hiv:n esiintyvyys on samaa luokkaa kuin suonensisäisiä huumeita käyttävillä.

Myös B- ja C-hepatiittien esiintyvyydet ovat korkeampia anabolis-androgeenisten

steroidien käyttävien populaatiossa kuin väestössä keskimäärin. (Hope ym. 2016)

Nuoria yhdysvaltalaisia anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjiä tutkittaessa neulojen

jakaminen oli todella yleistä, lähes 25 % oli jakanut neuloja. Ne, jotka olivat saaneet hiv-

ja AIDS- koulutusta koulussa, olivat jakaneet neuloja huomattavasti vähemmän. (DuRant

ym. 1993) Tutkimus on vuodelta 1993, joten tietämys ja asenteet ovat voineet muuttua.

Dopingaineiden käyttäjien pistämiseen liittyviä tutkimuksia ei ole tehty Suomessa. On

kuitenkin raportoitu, että Suomessa terveysneuvontapisteissä asioivat anabolis-

androgeenisten steroidien käyttäjät käyttävät usein myös muita huumeita, erityisesti

43

amfetamiinia. Osa käyttäjistä hakee terveysneuvontapisteistä ainoastaan puhtaita

pistämistarvikkeita. (Arponen ym. 2008)

2.13.7 Naisten riskien erityispiirteet

Anabolis-androgeenisten steroidien käytön riskit ja haitat ovat melko hyvin tiedossa

mieskäyttäjillä, mutta naisten terveyshaitoista ei ole paljon tutkimuksia. Testosteroni

vaikuttaa suurilta osin naisten ja miesten sukupuoliominaisuuksien eroihin. Siksi naisille

tyypillisiä anabolis-androgeenisten steroidien käytön aiheuttamia oireita ovat

androgeeniset muutokset, kuten äänen madaltuminen, akne, klitoriksen kasvu,

epäsäännölliset kuukautiset, aggressiivisuus, rintojen pieneneminen, kohdun

surkastuminen, lisääntynyt seksuaalinen halukkuus sekä lisääntynyt karvoitus ja hiusten

lähtö. (Gruber ja Pope 1999; Sarikaya ym. 2007; Abrahin ym. 2016) Yleisiä naisten

ensimmäisten viikkojen oireita anabolis-androgeenisten steroidien käytön aloittamisesta

ovat akne, libidon heikentyminen ja äänen madaltuminen. Käytön jatkuessa saattaa ilmetä

kuukautishäiriöitä, klitoriksen kasvua ja rintojen pienentymistä. Osa muutoksista, kuten

äänen madaltuminen, saattavat olla pysyviä. (Büttner ja Thieme 2010)

Kuten miehillä, myös naisilla anabolis-androgeenisten steroidien käyttö vaimentaa

hypotalamus-aivolisäke-gonadi- akselin toimintaa. Anabolis-androgeenisten steroidien

käyttö vähentää luteinisoivan hormonin, follikkelia stimuloivan hormonin, progesteronin

ja SHGB:n toimintaa naisilla. Seurauksena ovat muun muassa kuukautishäiriöt,

munasarjojen toiminnan vaimentuminen ja hedelmättömyys. (Sarikaya ym. 2007)

2.13.8 Nuorten riskien erityispiirteet

Anabolis-androgeenisten steroidien käyttäminen kasvuiässä saattaa olla haitallisempaa

kuin aikuisena. Esi- ja varhaismurrosiässä aloitettu anabolis-androgeenisten steroidien

käyttö saattaa aiheuttaa murros- ja aikuisikäisille tyypillisiä muutoksia lapsessa, kuten

häpykarvoitusta ja klitoriksen kasvua. Gynekomastia on myös huomattavampaa lapsilla

ja nuorilla, jotka ovat saaneet androgeeneja. Anabolis-androgeenisten steroidien käyttö

kasvuikäisenä saattaa aiheuttaa luiden epifyysien ennenaikaisen sulkeutumisen ja

aiheuttaa näin kasvun pysähtymisen. (Sarikaya ym. 2007)

44

Sekä ihmis- että eläinkokeet ovat osoittaneet, että nuorena aloitettu anabolis-

androgeenisten steroidien käyttö muuttaa aivojen normaalia muokkautumista, kuten

rakennetta ja välittäjäaineiden toimintaa. Yleisin raportoitu muutos on väkivaltaisuuden

lisääntyminen. Lisäksi kriittisien kehityskauden aikana käytetty anabolis-androgeeninen

steroidi saattaa lisätä riskiä huonosti sopeutuvaan käytökseen ja neurologisiin häiriöihin.

(Cunningham ym. 2013) Eläinkokeilla on myös osoitettu, että nuorena aloitettu anabolis-

androgeenisten steroidien käyttö edistää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä (Seara ym.

2017).

2.13.9 Muita mahdollisia terveysriskejä

Dopingaineiden ja syövän yhteyksiä ei ole tutkittu kovin laajasti. Testosteronilla ja

anabolis-androgeenisilla steroideilla saattaa kuitenkin olla useita mekanismeja, joiden

kautta ne voivat aiheuttaa kasvaimia ja syöpää. Mekanismeja ovat muun muassa

solutason geneettiset ja epigeneettiset vaikutukset toksisuuteen, mutageenisuuteen,

geenitoksisuuteen ja karsinogeenisuuteen. Anabolis-androgeeniset steroidit saattavat

lisäksi vaikuttaa syöpäsolujen jakaantumiseen. Myös IGF-1:n on todettu olevan

yhteyksissä syöpiin. (Salerno ym. 2018) Suuret annokset kasvuhormonia saattavat myös

aiheuttaa erilaisia syöpiä (Holt ja Sönksen 2008).

Anabolis-androgeeniset steroidit, kasvuhormoni ja IGF-1 saattavat aiheuttaa

hengityselimistön ongelmia, kuten uniapneaa, tai pahentaa sitä. Vaikutusmekanismi

johtuu todennäköisesti anabolisesta vaikutuksesta. Stimulanttien liikakäyttö saattaa

johtaa hengityslamaan, keuhkoödeemaan sekä keuhkoputkien spasmiin, joka saattaa olla

hengenvaarallinen. (Sarikaya ym. 2007)

Testosteronin akuutteja vaikutuksia ruoansulatuselimistöön saattavat olla pahoinvointi ja

oksentelu, ruokahalun menettäminen ja ripuli. Eräät anabolis-androgeeniset steroidit ovat

aiheuttaneet myös paikallisia reaktioita, kuten kipeytynyttä kieltä. Lisäksi piristeiden

keskushermostovaikutuksen takia pahoinvointi ja oksentelu ovat tyypillisiä oireita.

Dopingaineiden aiheuttamat ruoansulatuselimistön vaivat ovat kuitenkaan harvoin

hengenvaarallisia. (Sarikaya ym. 2007)

Anabolis-androgeenisten steroidien haitat maksaan on hyvin tunnettu. Varsinkin oraaliset

anabolis-androgeeniset steroidit kuormittavat tyypillisesti maksaa, koska ne

45

metaboloituvat maksassa. Muun muassa maksakasvaimet ja maksan vajaatoiminta ovat

mahdollisia. Näiden vaikutusmekanismia ei kuitenkaan tarkasti tiedetä. Useat aineet,

kuten anabolis-androgeeniset steroidit, klenbuteroli ja diureetit, saattavat aiheuttaa myös

munuaissairauksia ilman ennakko-oireita usean eri mekanismin kautta. Riski kasvaa, jos

dopingaineiden yhteydessä käytetään vielä suuria määriä proteiinia ja kreatiinia. (Hall ja

Hall 2005; Sarikaya ym. 2007)

Dopingaineiden vaikutusta immuniteettiin on tutkittu melko vähän, eikä varmoja

johtopäätöksiä voi tehdä. Vähäistä näyttöä on kuitenkin siitä, että dopingaineet laskisivat

immuniteettia eri mekanismien kautta. Muun muassa anabolis-androgeeniset steroidit ja

kasvuhormonit lisäävät tulehduksellisia ja proinflammatorisia sytokiineja ja sitä kautta

alentavat immuniteettia. (Sarikaya ym. 2007)

46

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yleisimmät aihepiirit sekä dopingaineiden

käyttäjien taustatiedot ja käytetyt dopingaineet, jotka ilmenevät Dopinglinkin

terveysneuvontapalvelusta vuosilta 2010–2018.

3.1 Tutkimuskysymykset

Tärkeimpänä tutkimuskysymyksenä on selvittää mitä ihmiset haluavat tietää ja mitkä ovat

heidän kokemuksensa kuntodopingista. Toisena päätavoitteena on selvittää dopingaineita

käyttävien taustatiedot. Samalla selvitetään kaikkien kysyjien taustatiedot. Lisäksi

selvitetään sekä dopingaineiden käyttäjien käyttämät dopingaineet että kaikissa

kysymyksissä esiintyvät dopingaineet ja muut aineet.

Tämän tiedon saamiseksi, asetettiin seuraavat tutkimuskysymykset:

1. Mitä aihepiirejä esiintyy neuvontapalvelun kysymyksissä?

2. Mitkä ovat neuvontapalveluun kysymyksen lähettäneiden dopingaineiden

käyttäjien taustatiedot?

3. Mitkä dopingaineet esiintyvät kysymyksissä?

47

4 AINEISTO JA MENETELMÄT

Aineistona toimi A-klinikkasäätiön Dopinglinkin internetsivuilla toimiva

neuvontapalvelu. Dopinglinkistä ja neuvontapalvelusta on kerrottu enemmän kohdassa

2.3 sekä Liitteessä 1 ja 2.

Tutkimusta voidaan pitää empiirisenä kartoittavana poikkileikkaustutkimuksena.

Empiiriselle poikkileikkaustutkimukselle on tyypillistä tutkia tiettynä ajankohtana, tietyn

ilmiön eri puolia (Holopainen ja Pulkkinen 2008). Kartoittava tutkimus etsii uusia

näkökulmia sekä tutkii vähän tunnettuja asioita (Vilkka 2007). Suomen

kuntodopingilmiötä voidaan pitää vähän tunnettuna ja tutkittuna ilmiönä. Varsinkaan

käyttäjien ja läheisten mieltä askarruttavia neuvontaa ja palvelua vaativaa tietoa ei ole

aikaisemmin Suomessa kerätty. Dopinglinkin tuottamat sähköiset neuvontapalvelut

kuntodopingin käyttäjille ja asiasta kiinnostuneille, ovat kansainvälisestikin harvinaisia.

4.1 Taustatiedot ja kysymyslomake

Kysymyslomake löytyy Dopinglinkki- verkkosivujen Neuvonta-osiosta. Lomake on

muuttunut useaan kertaan sen aloittamisen jälkeen vuodesta 2010. Tämän takia kaikkia

kysyjien ilmoittamia taustatietoja ei pystytty hyödyntämään tutkimuksessa. Tutkimuksen

analysointiin otettiin mukaan ainoastaan kaikkia materiaali, joka pystyttiin tilastoimaan

vertailukelpoisesti kaikilta vuosilta. Poikkeuksena olivat läheisten omat taustatiedot,

jotka läheinen pystyi täyttämään vuodesta 2016 eteenpäin. Nämä läheisten taustatiedot

otettiin mukaan tilastointiin. Asuinpaikka ja parisuhdestatus olivat muuttujia, jotka

jouduttiin jättämään pois tilastoinnista. Asuinpaikan kysymysmuoto oli muuttunut liikaa

eri lomakeversioiden aikana, joten asuinpaikkojen yhdistäminen oli mahdotonta.

Parisuhdestatusta oli kysytty vain tiettyinä vuosina.

Koska kysyjien taustatietojen täyttäminen olivat vapaaehtoisia, ei kaikkia kysyjien

taustatietoja ole tiedossa. Joissain kysymyksissä taustatiedot saatiin kysyjän

kirjoituksesta poimimalla. Kysyjä oli saattanut esimerkiksi jättää taustatiedot tyhjiksi,

mutta oli kirjoittanut kysymykseensä sukupuolensa, ikänsä tai käyttämänsä aineet.

48

Viimeisimmän neuvontapalvelun kysymyslomakkeen rakenne on seuraavanlainen

(https://dopinglinkki.fi/neuvonta/kirjoita-kysymys 19.2.2019):

1) Otsikko (avoin kenttä)

2) Kysymys (avoin kenttä)

3) Kysymys liittyy ensisijaisesti:

3.1 Omaan dopingaineiden käyttöön

Mitä seuraavista aineista olet kokeillut tai käyttänyt viimeksi kuluneiden 12

kuukauden aikana (ei lääkärin sinulle määräämiä)?

- Testosteronia ja testosteroninjohdannaisia

- Anabolisia steroideja

- Kasvuhormoneja tai kasvutekijöitä

- Klenbuterolia

- Efedriiniä

- Muuta dopingainetta

- En ole käyttänyt dopingaineita viimeisen 12 kuukauden aikana

- en halua kertoa

3.2 Läheisen dopingaineiden käyttöön

Kenen läheisen puolesta kysyt?

- Avo- tai aviopuolison, seurustelukumppanini

- Lapseni

- Vanhempani

- Sisareni tai veljeni

- Ystäväni

- Jonkun muun

- En halua kertoa

3.3 Työhöni

Työtehtäväsi (avoin kenttä)

3.4 Opiskeluuni

Mitä opiskelet? (avoin kenttä)

3.5 Dopingaineiden käyttöön yleisesti

4) Sukupuolesi

a) Nainen

b) Mies

c) Muu/ En halua määritellä

d) En halua kertoa

5) Ikäsi (avoin kenttä)

6) Asuinpaikkasi

7) Koulutuksesi (Valitse korkein tai se mitä olet suorittamassa)

a) Ei peruskoulun päästötodistusta

b) Peruskoulu

c) Lukio

d) Ammattikoulu tai -opisto

e) Alempi korkeakoulututkinto

f) Ylempi korkeakoulututkinto

g) En halua kertoa

8) Päätoimesi

a) Töissä

b) Työtön tai lomautettu

c) Opiskelija tai koululainen

d) Hoitamassa omaa kotitaloutta tai perheenjäseniä

e) Eläkkeellä

f) En halua kertoa

49

4.2 Määrällistä ja laadullista

Tutkimuksessa käytettiin tutkimusmenetelminä sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia

menetelmiä. Kvantitatiivisia menetelmiä käytettiin neuvontapalvelun numeraalista dataa

kerätessä, esimerkiksi taustatiedoissa, mutta myös kysymysten aiheiden luokittelussa.

Määrällisen tutkimuksen tarkoituksena on vastata kysymykseen, kuinka paljon tai miten

usein (Vilkka 2007). Tutkimuksen kvalitatiivinen osuus keskittyi kysymysten sisältöön

ja tilastojen elävöittämiseen kysymysesimerkein.

Määrällisessä tutkimuksessa muuttuja on usein henkilöä koskeva ominaisuus, asia tai

toiminta, josta halutaan tietoa (Vilkka 2007). Tutkimuksessa muuttujina olivat kysyjien

taustatiedot, eli ikä, sukupuoli, koulutus, päätoimi, käytetyt dopingaineet sekä

kysymyksistä kerätyt tiedot, eli tilanne ja aineet mihin kysymys liittyy. Lisäksi

kysymykset luokiteltiin numeraalisesti niiden aihepiirien mukaan. Kysymysten

luokittelun lisäksi, kysymyksiin tehtiin sisällön erittely.

4.3 Sisällönanalyysi ja erittely

Sisällönanalyysi on laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmä. (Tuomi ja

Sarajärvi 2009) Sisällönanalyysi on systemaattinen aineiston analyysimenetelmä, joka on

alun perin määrällinen aineiston analyysimenetelmä. Sisällönanalyysillä pyritään

saamaan tutkittavasta ilmiöstä tiivistetty kuvaus. Tähän pyritään aineistoa erittelemällä,

yhtäläisyyksiä ja eroja etsimällä sekä tiivistämällä.

Käytettyä menetelmää kuvaa kuitenkin paremmin sisällön erittely. Tällä tarkoitetaan

kvantitatiivista dokumentin analyysia, jossa kuvataan määrällisesti tekstin tai dokumentin

sisältöä. Sekä sisällönanalyysiä että sisällön määrällistä erittelyä voidaan käyttää samaa

aineistoa analysoidessa. (Saaranen-Kauppinen ja Puusniekka 2006) Tässä tutkimuksessa

käytettiin näitä molempia menetelmiä, mutta pääpaino oli kvantitatiivisessa erittelyssä.

Kvalitatiivisella sisällönanalyysillä oli erittelyä elävöittävä ja tarkentava rooli.

Sisällönanalyysi tehtiin aineistolähtöisesti, eikä minkään teorian pohjalta

50

4.4 Mittari ja otos

Mittareina voivat toimia muun muassa havainnointilomake, jollaisena käytettyä

materiaalia voidaan pitää (Vilkka 2007). Mittarina toimi Dopinglinkin nettisivuilta

löytyvä kysymyslomake, joka sisälsi valittavia taustatietoja. Toisena mittarina voidaan

pitää neuvontapalveluun lähetettyjä kysymyksiä ja niiden luokittelua.

Mittauksen kohteita voidaan kutsua havaintoyksiköiksi. Tämän tutkimuksen

havaintoyksiköitä ovat neuvontapalveluun saapuneet kysymykset. Koska kaikki

saapuneet kysymykset otettiin mukaan tutkimukseen, ei voida puhua otoksesta, vaan

paremminkin näytteestä. Tämän tutkimuksen havaintoyksiköiden valinta oli

harkinnanvarainen, eikö otantaa satunnaistettu. Harkinnanvarainen otanta vaatii

aihealueen ja perusjoukon tuntemista. Tulokset on myös tulkittava erityistä varovaisuutta

noudattaen. (Holopainen ja Pulkkinen 2008)

4.5 Kuvaus tilastoinnista ja sisällön erittelystä

Dopinglinkin neuvontapalvelu tallentaa kysyjän antamia taustatietoja sähköiseen

tietokantaan. Vastaaja voi lisäksi valita tilanteen mihin kysymys liittyy.

Neuvontapalvelun taustatiedot ovat muuttuneet muutamaan otteeseen vuosien saatossa.

Tämän lisäksi neuvontapalvelun automaattisessa tilastoinnissa on ollut teknisiä ongelmia,

joten tilastojen suora ulos saaminen ei ollut mahdollista. Automaattinen tilastointi ei

myöskään mahdollistanut kaiken tarpeellisen tiedon saantia. Kysyjät eivät esimerkiksi

täyttäneet aina taustatietojaan tai käyttämiä aineitaan, vaan ne saattoivat selvitä itse

kysymyksen ja kirjoituksen sisältä. Tämän takia tilastointi ja myöhemmin sisällön

analyysi ja erittely, suoritettiin kysymys kysymykseltä, manuaalisesti tietokannan

raakadataa hyödyntäen. Raakadatassa ei ollut tietoja, joista kenenkään kysyjän

identiteettiä olisi voinut yhdistää tiettyyn kysymykseen. Raakadatassa ei ollut esimerkiksi

kysyjien sähköposteja.

Tilastointi tehtiin käymällä kaikki kysymykset läpi aikajärjestyksessä ja taulukoimalla ne

Microsoft Excel taulukkolaskentaohjelmaa hyödyntäen. Jokaiselle vuodelle tehtiin oma

taulukko. Tilastointi alkoi vuoden alusta 2010 ja päättyi vuoden 2018 loppuun.

Taulukkoon merkittiin kysymyskohtaisesti kaikki kysymyksestä saatavilla olevat

taustatiedot sekä kysymyksen aihepiiri lyhyesti. Esimerkki tilastoinnista näkyy taulukosta

51

7. Esimerkin tiedot ovat fiktiivisiä, mutta antavat kuvan kerätyistä tiedoista ja

tilastoinnista. Läheisten kysyessä tilastointi hieman muuttui. Vuoteen 2016 asti läheinen

ilmoitti kysymyksen kohteen taustatiedot. Vuodesta 2016 eteenpäin läheinen kirjoitti

omat taustatietonsa.

TAULUKKO 7. Esimerkki käytetystä tilastoinnista

Päivämäärä Otsikko Aine Tilanne Sukupuoli

16.7.2015 Jalkaan sattuu Testosteroni Oma tilanne Mies

Ikä Asuinpaikka Koulutus Päätoimi Käytetyt

dopingaineet

37 Kemi Lukio Töissä Testosteroni, aas

Tunnistenumero Kysymys (aihepiiri)

4a Aloitin omaehtoisen korvaushoidon, koska lääkäri ei määrää. Tilasin

netistä testosteronia, pistin pakaraan. Pakaraan ilmestynyt punoittava

kipeä patti. Paraneeko itsestään?

Päivämäärällä tarkoitetaan sitä päivää, jolloin kysymys on saapunut neuvontapalveluun.

Päivämääriä ei kuitenkaan raportoitu tuloksissa, koska ne eivät olleet olennaisia tietoja

tutkimuksen kannalta. Päivämäärät helpottivat jäsentämään tilastointia ja niitä voidaan

hyödyntää Dopinglinkin omassa tilastoinnissa.

Otsikko oli kysyjän itse kirjoittama. Otsikkoa ei muokattu ollenkaan, vaan alkuperäinen

otsikko sai jäädä voimaan. Myöskään otsikoita ei käytetty tulosten raportoinnissa, vaan

ne helpottivat kysymysten löytämistä neuvontapalvelusta.

Aineella tarkoitetaan sitä ainetta tai aineryhmää mihin kysymys liittyi. Tämän kohdan on

valinnut kysymykseen vastannut asiantuntija. Ainetta tai aineryhmää kuitenkin

muokattiin kysymyksen sisällön perusteella. Joissain tilanteissa vastaajan valitsema aine

muutettiin kysymyksen sisällön perusteella toiseksi.

Tilanne tarkoitti annetuista vaihtoehdoista sopivinta. Tilanteen valitsi kysyjä itse. Myös

tilannetta saatettiin vaihtaa kysymystä paremmin kuvaavaan vaihtoehtoon, jos siihen oli

tarvetta.

52

Sukupuolella tarkoitetaan kysyjän sukupuolta. Sukupuolen -muu vaihtoehto tuli vasta

loppuvuosina osaksi vaihtoehtoja.

Ikä oli vuodesta riippuen ilmoitettavissa joko tarkkana ikänä esimerkiksi 20, tai

ikäryhmänä 18–24. Tilastoinnin takia vuoden tarkkuudella ilmoitetut iät muutettiin

ikäryhmiksi.

Asuinpaikka jätettiin pois lopullisesta tulosten raportoinnista. Asuinpaikan muuttuja oli

muuttunut useaan otteeseen, eikä muuttuneita asuinpaikkoja voitu yhdistää. Asuinpaikat

olivat ilmoitettu vuodesta riippuen kuntana, kaupunkina tai asukasluvun mukaan,

esimerkiksi alle 20 000 asukkaan kunta.

Koulutus taustatieto oli muuttunut muutamaan otteeseen tilastoinnin aikana.

Koulutustaustat pystyttiin kuitenkin muokkaamaan siten, että ne olivat vertailukelpoisia.

Esimerkiksi opistoaste muutettiin alemmaksi korkeakouluksi.

Päätoimen vaihtoehdot pysyivät muuttumattomina tilastoinnin aikana. Muutamassa

tapauksessa jouduttiin lisäämään uusi päätoimi, esimerkiksi varusmiespalveluksen

ollessa kyseessä.

Käytetyillä dopingaineilla tarkoitetaan joko käyttäjän itse, läheisen tai ammattilaisen

raportoimia aineita, jotka hän pystyi valitsemaan annetuista vaihtoehdoista. Joissain

tapauksissa myös tekstin sisältä poimittiin käytettyjä dopingaineita.

Tunnistenumeroa käytettiin kysymysten lopullisessa jaottelussa aihepiireittäin luokkiin.

Tunnistenumeroita oli kaiken kaikkiaan 13 kappaletta. Tunnistenumeron merkitsi

tutkimuksen tilastoinnin tekijä, ei kysyjä tai vastaaja.

Kysymys ja sen aihepiiri merkattiin osissa. Ensimmäisellä tilastojen

analysointikierroksella kysymyksestä kirjoitettiin yhden tai muutaman lauseen

tiivistelmä. Jo ensimmäisellä kierroksella tiivistelmään saatettiin värjätä eri väreillä

mielenkiintoisia aiheita tai sanoja, kuten taulukon 7 esimerkistä käy ilmi. Seuraavilla

analysointikierroksilla mielenkiintoisia ja usein toistuvia aiheita ja sanoja vielä

tarkastettiin. Tässä vaiheessa tuli mukaan myös tunnistenumeroiden käyttäminen.

Kysymysten aihepiirit tarkentuivat ja laajentuivat tilastoinnin ja analyysin edetessä.

Alkuperäisiin kysymyksiin palattiin aina, kun kaivattiin lisätietoa tai tarkennusta

aikaisemmin kirjoitettuun tiivistelmään. Kysymyksissä saattoi esiintyä useitakin

53

mielenkiintoisia aiheita, mutta jokainen kysymys luokiteltiin pääaiheen mukaan. Pääaihe

oli kysymyksen selkein aihe.

4.6 Tutkimuslupa ja tutkimuksen eettisyys

Tutkimuslupa haettiin A-klinikkasäätiön tutkimuslupaprotokollan mukaan.

Tutkimuslupa myönnettiin 11.6.2018 ja tutkimuslupa on kaikille näkyvässä muodossa A-

klinikkasäätiön Tietopuu-sivuston tutkimushanke tietokannassa (A-klinikkasäätiö/

Tietopuu 2018).

A-klinikkasäätiö on sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK 2018)

ihmistieteiden eettisiin periaatteisiin ja ennakkoarvioinnin järjestämiseen. Näitä eettisiä

periaatteita ovat tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, vahingoittamisen

välttäminen sekä yksityisyys ja tietosuoja. Dopinglinkin terveysneuvontapalvelu, jota

käytettiin tutkimuksen aineistona, ei kerää henkilötietoja tai tietoja, joista voisi tunnistaa

yksittäisen ihmisen. Terveysneuvontapalvelun ’Kirjoita kysymys’- osiossa on maininta:

”Lomakkeen tietoja voidaan käyttää myös tutkimusaineistona. Tällöin aineistoa

käsitellään siten, ettei yksittäistä ihmistä voida tunnistaa”. Kysymyslomakkeen lopussa

on vielä erikseen Neuvontapalvelun käyttöehdot -kohta, jota painamalla varmistetaan,

että kysyjä on lukenut ja hyväksynyt neuvontapalvelun käyttöehdot. Käyttöehdot ovat

luettavissa liitteestä 2. Jokainen A-klinikkasäätiön työntekijä täyttää vaitiolositoumuksen

työsuhteen alkaessa, kuten tutkimuksen tekijäkin.

Tutkimuspaikkana toimi A-klinikkasäätiön keskustoimisto Helsingissä. Kaikki

tutkimusmateriaali oli sähköisessä muodossa ja niitä työstettiin sekä säilytettiin

työtietokoneella salasanalla suojatulla verkkoasemalla. Tutkimukseen käytetty raakadata

saatiin A-klinikkasäätiön web-suunnittelijalta.

Tutkimuksen tekijä on toiminut yhtenä neuvontapalvelun vastaajana vuoden 2018 alusta

alkaen.

54

5 TULOKSET

Terveysneuvontapalveluun oli tullut kysymyksiä vuosien 2010–2018 välisellä ajalla

yhteensä 373 kappaletta. Ensimmäinen kysymys tuli neuvontapalveluun 27.1.2010.

Viimeinen analyysiin mukaan otettu kysymys saapui 6.11.2018. Jatkokysymyksiä oli

yhteensä 55 kappaletta. Suurin osa kysymyksistä oli kertaluontoisia. Kysymyksiä tuli

vuosittain keskimäärin noin 41 kappaletta (2010–2018). Eniten kysymyksiä tuli

neuvontapalvelun aloitusvuonna 2010, 66 kappaletta. Kysymysten määrät ja niiden

vaihtelu vuositasolla on esitetty taulukossa 8.

TAULUKKO 8. Dopinglinkin neuvontapalvelun kysymysten määrä vuosittain

2010 66

2011 39

2012 48

2013 45

2014 51

2015 19

2016 40

2017 21

2018 44

Yhteensä 373

5.1 Kysyjien taustatiedot

Kysyjien ei ollut pakko täyttää taustatietoja, joten jokaisesta kysyjästä ei saatu kerättyä

kaikkia taustatietoja. Esimerkiksi sukupuoli saatiin selville 76 %:sta kysymyksistä.

Kysymyksiä tuli neuvontapalveluun yhteensä 373 ja näistä 55 oli jatkokysymyksiä.

Tämän perusteella voidaan olettaa, että eri kysyjiä oli yhteensä 318.

Läheiset eivät ilmoittaneet omia taustatietojaan kuin vasta vuodesta 2016 eteenpäin. Sitä

ennen, he ilmoittivat ainoastaan taustatiedot henkilöstä, jota kysymys koski. Taustatietoja

ei verrattu sukupuolten kesken, koska sukupuolijakauma oli niin miesvoittoinen.

Vertailukelpoisuus olisi ollut liian heikko. Kaikkien kysyjien saatavilla olevat taustatiedot

löytyvät taulukosta 9.

55

Kysyjien taustatiedot saatiin selvitettyä sukupuolen, iän, koulutusasteen ja päätoimen

mukaan. Käyttäjät vastasivat sukupuoli-taustatietoon kaikkein eniten (n=243). Muihin

taustatietoihin vastattiin hieman harvemmin. Sukupuolensa ilmoittaneista, oli miehiä

selvä enemmistö (87 %). Naiskysyjiä oli huomattavasti vähemmän (13 %) ja näistäkin

lähes puolet oli läheisiä (Taulukko 10).

Ikä oli ilmoitettu vuodesta riippuen joko vuoden tarkkuudella tai ikäryhmittäin. Vuoden

tarkkuudella ilmoitetut iät luokiteltiin niille sopiviin ikäryhmiin. Esimerkiksi iäkseen 35

vuotta ilmoittanut, luokiteltiin 35–44-vuotiaiden ryhmään. Selkeästi suurin ikäryhmä oli

25–34-vuotiaat. Myös 18–24- ja 35–44-vuotiaiden ryhmissä oli paljon kysyjiä. Kaiken

kaikkiaan kysyjien ikähaarukka osui 18 ja 44 ikävuosien välille lähes 80 %:sti. Nuorin

kysyjä oli 15-vuotias ja vanhin 68-vuotias.

Koulutustaustansa oli ilmoittanut 217 kysyjää. Näistä suurin osa (40 %) ilmoitti

koulutustaustakseen ammattikoulun. Lähes kaikilla kysyjillä oli peruskoulun jälkeinen

koulutus. Alemman korkeakoulun oli käynyt 24 % ja ylemmän korkeakoulun 15 %

kysyjistä.

64 % kysyjistä oli työssäkäyviä. Opiskelijoita oli toiseksi suurin ryhmä, lähes 20 %.

Työttömiä oli noin 11 % ja eläkeläisiä 5 % kysyjistä.

56

TAULUKKO 9. Dopinglinkin neuvontapalvelun kaikkien kysyjien taustatiedot (Läheisten

taustatiedot tiedossa vain vuodesta 2016 eteenpäin)

Taustatekijä Muuttuja n %

Sukupuoli

Yht.

mies

nainen

n/a

211

32

75

318

87

13

100

Ikä

Yht.

alle 18

18–24

25–34

35–44

yli 44

n/a

10

45

72

57

35

99

318

5

21

33

26

16

100

Koulutus

Yht.

peruskoulu

lukio

ammattikoulu

alempi korkeakoulu

ylempi korkeakoulu

n/a

22

24

87

51

33

101

318

10

11

40

24

15

100

Päätoimi

Yht.

Töissä

Opiskelija

Työtön

Eläkkeellä

Muu

n/a

141

43

25

11

2

96

318

64

19

11

5

1

100

n/a = ei saatavilla/ ei halua kertoa

Taulukosta 10 selviää läheisten taustatiedot. Läheisten taustatiedot saatiin selvitettyä

ainoastaan 19:sta kysyjältä vuodesta 2016 eteenpäin, kun neuvontapalveluun tehtiin

muutoksia. Otoskoko jäi läheisten osalta melko pieneksi. Tästä pienestä otoksesta

huomaa kuitenkin hyvin taustatietojen erot, kun verrataan kaikkiin vastaajiin. Läheiset

olivat pääsääntöisesti naisia. Läheisten suurimmat ikäryhmät olivat 25–34-vuotiaat (32

%) ja yli 44-vuotiaat (32 %). Läheisten keskimääräinen koulutustausta oli korkeampi kuin

kaikkien kysyjien. Yleisin koulutustausta oli alempi korkeakoulu (44 %).

57

TAULUKKO 10. Dopinglinkin neuvontapalvelun läheisten kysyjien taustatiedot (Saatavilla

ainoastaan 2016–2018)

Taustatieto Muuttuja n %

Sukupuoli

Yht.

mies

nainen

n/a

5

14

0

19

26

74

100

Ikä

Yht.

alle 18

18–24

25–34

35–44

yli 44

n/a

0

2

6

5

6

0

19

0

11

32

26

32

100

Koulutus

Yht.

peruskoulu

lukio

ammattikoulu

alempi korkeakoulu

ylempi korkeakoulu

n/a

1

0

6

8

3

1

19

6

0

33

44

17

100

Päätoimi

Yht.

Töissä

Opiskelija

Työtön

Eläkkeellä

n/a

16

1

0

1

1

19

89

6

0

6

100

n/a = ei saatavilla/ ei halua kertoa

5.1.1 Dopingaineita käyttäneiden taustatiedot

Kysyjistä 152 oli dopinginaineiden käyttäjiä, eli noin puolet kaikista kysyjistä oli

dopingaineiden käyttäjiä. Nämä henkilöt olivat joko kertoneet käytöstään kysymyksessä

tai olivat kirjoittaneet taustatietolomakkeeseensa käyttämänsä dopingaineet. Loput

taustatiedot dopingaineiden käyttäjistä saatiin joko läheisten tai lääkäreiden

kysymyksistä. Osasta kysymyksistä heräsi vahva epäilys, että kysyjä saattaa olla käyttäjä,

mutta jos asiaa ei voinut varmistaa selkeästi, ei kysyjää laskettu käyttäjäksi. Jos kirjoittaja

oli aikeissa alkaa käyttämään tai oli entinen käyttäjä, myöskään näitä tapauksia ei laskettu

mukaan dopingaineiden käyttäjiksi. Jos kysyjä kuului lääkärin määräämään

58

testosteronikorvaushoitoon, ei häntä luokiteltu dopingaineiden käyttäjäksi. Taulukosta 11

selviää dopingaineita käyttäneiden taustatiedot.

TAULUKKO 11. Dopinglinkin neuvontapalvelusta ilmenneiden dopingaineita käyttäneiden

taustatiedot

Taustatieto Muuttuja n %

Sukupuoli

Yht.

mies

nainen

n/a

144

5

3

152

97

3

100

Ikä

Yht.

alle 18

18–24

25–34

35–44

yli 44

n/a

5

29

56

38

15

9

152

4

20

39

27

11

100

Koulutus

Yht.

peruskoulu

lukio

ammattikoulu

alempi korkeakoulu

ylempi korkeakoulu

n/a

15

11

63

25

16

22

152

12

9

49

19

12

100

Päätoimi

Yht.

työssä

opiskelija

työtön

eläkkeellä

varusmiespalvelu

n/a

90

19

15

6

1

21

152

69

15

11

5

1

100

n/a = ei saatavilla/ ei halua kertoa

Taustatiedoista ilmenee hyvin, miten miesvaltaisesta ilmiöstä on kyse. Lähes kaikki

dopingaineiden käyttäjät olivat miehiä (97 %). Käyttäjistä viisi (3 %) oli naisia ja kolme

ei halunnut kertoa sukupuoltaan tai se ei selvinnyt kysymyksestä. Suurin käyttäjäryhmä

löytyi 25–34 vuotiaista (39 %), mutta käyttäjiä oli paljon 18–24- ja 35–44-vuotiaissa. Alle

18-vuotiaita käyttäjiä oli viisi.

Lähes puolet käyttäjistä oli ammattikoulutaustaisia (49 %). Peruskoulu- ja lukiotaustaisia

käyttäjiä oli noin joka kymmenes. Alemman tai ylemmän korkeakoulun oli käynyt

59

yhteensä noin kolmannes käyttäjistä. Suuri enemmistö (69 %) oli mukana työelämässä.

Opiskelijat olivat toiseksi suurin ryhmä (15 %). Työttömät (11 %) ja eläkeläiset (5 %)

muodostivat loput päätoimista.

Taustatietojen mukaan tyypillisin dopingaineiden käyttäjä oli työssäkäyvä,

ammattikoulun käynyt, 25–34-vuotias mies.

5.2 Kysymykseen liittyvä tilanne

Taulukosta 12 näkyy mitä tilannetta kysymykset koskivat. Yli puolet (59 %)

kysymyksistä liittyivät omaan tilanteeseen. Oma tilanne tarkoitti yleensä omaa

dopingaineiden käyttöä ja siihen liittyviä asioita, kuten haittavaikutuksia, kuurineuvoa tai

aineen ominaisuutta. Omaan tilanteeseen liittyviä kysymyksiä tuli myös lisäravinteisiin

liittyen. Tällöin haluttiin tyypillisesti tietää sisältääkö jokin lisäravinne dopingaineita tai

onko sen käyttö turvallista.

TAULUKKO 12. Tilanne mihin Dopinglinkin neuvontapalvelun kysyjän kysymys liittyi

Tilanne n %

Oma tilanne 220 59

Läheisen käyttöön 75 20

Käyttöön yleisesti 50 13

Työhön 21 6

Opiskeluun 7 2

Yhteensä 373 100 %

Toiseksi yleisimpiä kysymyksiä olivat läheisten käyttöön liittyvät kysymykset (20 %).

Läheisten kysymykset koskivat lähes poikkeuksetta lähimmäistä, joka käyttää

dopingaineita. Läheisten kysymys koski lähes puolissa kysymyksissä (48 %) puolisoa.

Myös ystävän puolesta kysyttiin melko usein (27 %). Taulukosta 13 näkyy, ketä läheisten

kysymykset koskivat, jos se oli tiedossa.

60

TAULUKKO 13. Ketä henkilöä Dopinglinkin neuvontapalvelun läheisen kysymys koski

Ketä läheisen kysymys koskee n %

Avo- tai aviopuoliso, kumppani 36 48

Ystävä 20 27

Lapsi 9 12

Sisarus 1 1

Ei tiedossa 9 12

Yhteensä 75 100 %

Kolmanneksi yleisin kysymyksen muoto oli käyttöön yleisesti liittyvät kysymykset. Näitä

kysymyksiä tuli 13 % kysymyksistä. Joskus kysyjä kysyi selkeästi omaan tilanteeseen

liittyvää kysymystä, mutta oli valinnut kysymyksensä liittyvän käyttöön yleisesti. Tällöin

tilanne vaihdettiin kysymystä parhaiten kuvaavaan tilanteeseen, eli omaan tilanteeseen.

Tämän kategorian tyypillisimmät kysymykset koskivat dopinginkäyttöä yleisellä tasolla,

kuten kommentteina oman salin tai tietyn urheilulajin tilanteeseen.

Kaksi selkeästi harvinaisempaa tilannetta mihin kysymys liittyi, olivat työhön (6 %) ja

opiskeluun (2 %) liittyvät kysymykset. Ammatit, joita esiintyi työhön liittyvissä

kysymyksissä, olivat lääkärit (n=7) ja valmentajat (n=4). Yksittäisiä ammatteja olivat

muun muassa palomies, ensihoitaja ja kuntoutusohjaaja.

5.3 Kysymyksissä esiintyneet dopingaineet ja muut aineet

Kysymykset koskivat usein jotain tiettyä ainetta tai aineryhmää. Joskus kysymyksissä

saatettiin kysyä useasta eri aineesta, jolloin kaikki aineet raportoitiin. Tämän takia

aineiden frekvenssi (n=406) oli suurempi kuin kysymysten määrä (n=373). Kysymykseen

vastannut asiantuntija valitsi vastauslomakkeeseen, mitä ainetta saapunut kysymys koski.

Kysymyksistä poimittiin tilastoinnin yhteydessä uusia aineita ja tehtiin tarkennuksia, jos

niitä kysymyksessä esiintyi.

Kysymykset liittyivät hyvin pitkälti lihasmassaa kasvattaviin anabolisiin aineisiin.

Anabolis-androgeeniset steroidit, testosteroni, istukkahormoni, antiestrogeenit,

klenbuteroli ja kasvuhormoni esiintyivät lähes 70 %:ssa kysymyksistä. Anabolis-

androgeeniset steroidit ja testosteroni kattoivat lähes puolet kysymyksistä (Taulukko 14).

61

Vaikka insuliinia ja IGF-1:stä käytetään usein yhdessä muiden anabolisten hormonien

kanssa, eivät ne esiintyneet muutamaa kertaa useammin kysymyksissä.

Istukkahormoni (hCG) ja antiestrogeenit luokitellaan haittavaikutuksia vähentäviin

aineisiin, mutta esimerkiksi istukkahormonilla on myös lievä anabolinen vaikutus. hCG

ja antiestrogeenit luokiteltiin samaan aineryhmään, koska ne esiintyivät usein samoissa

kysymyksissä. hCG ja antiestrogeenit (7 %) olivat kolmanneksi yleisin kysymyksissä

mainittu aineryhmä. Muun muassa klenbuteroli (3 %) ja kasvuhormoni (3 %) esiintyivät

harvemmin kysymyksissä.

Kysymyksiä tuli vähän koskien laihduttavia valmisteita ja rasvanpolttoa sekä piristeitä.

Muun muassa efedriinistä ja DNP:stä tuli vain muutamia kysymyksiä. Myöskään

kosmeettisista aineista ei juuri kysytty. Poikkeuksena oli rusketukseen käytettävä aine,

Melanotan 2, joka esiintyi muutamaan kerran kysymyksissä. Lihasten kosmeettiset

täyteaineet, kuten synthol, eivät esiintyneet kysymyksissä ollenkaan.

Lisäravinteet (9 %) ja lääkeaineet (8 %) esiintyivät tasaisesti kysymyksissä.

Huumausaineita esiintyi huomattavasti vähemmän kysymyksissä ja ne luokiteltiinkin

muut-kategoriaan. Muut-kategoriaan luokiteltiin kaikki aineet ja aineryhmät, jotka

esiintyivät kysymyksissä alle kymmenen kertaa.

TAULUKKO 14. Dopinglinkin neuvontapalvelun kysymyksissä esiintyneet dopingaineet ja muut

aineet

Aine tai aineryhmä n %

AAS 125 31

Testosteroni 102 25

hCG ja antiestrogeenit 28 7

Klenbuteroli 14 3

Kasvuhormoni 12 3

Doping yleensä 28 7

Lisäravinteet 37 9

Lääkeaineet 33 8

Muut* 27 7

Yhteensä 406 100

AAS = anabolis-androgeeniset steroidit, hCG= istukkahormoni

*mm. piristeet, melanotan 2, prohormonit, insuliini ja igf-1, huumausaineet (alle 10 kertaa

kysytty)

62

5.4 Käytetyt dopingaineet

Käytetyt dopingaineet (Taulukko 15) olivat hyvin pitkälti samoja kuin aineet mihin

kysymykset liittyivät (Taulukko 14). Eräs suurin tilastollinen muutos oli uusi aineryhmä

- anaboliset hormonit. Anaboliset hormonit luokka luotiin, koska käyttäjät itse tai toinen

käytöstä raportoiva, kertoivat käytetyn aineen olevan anabolinen hormoni. Anabolisella

hormonilla tarkoitetaan hyvin todennäköisesti anabolis-androgeenisia steroideja, mutta

tästä ei voitu saada varmuutta. Tämän takia luokka– anaboliset hormonit luotiin.

Anabolinen hormoni voi käytännössä tarkoittaa myös esimerkiksi kasvuhormonia tai

istukkahormonia.

Kuten eniten kysytyiden aineiden kohdalla, myös yleisimmin käytetyt aineet olivat

anabolisia aineita, kuten testosteronia (31 %), anabolis-androgeenisia steroideja (23 %)

ja anabolisia hormoneita (12 %). Piristeitä ja klenbuterolia käyttivät hieman alle 10 %

käyttäjistä. Kasvuhormonia raportoitiin käytettävän ainoastaan 6 %:ssa tapauksista.

Istukkahormonin ja antiestrogeenien käytön määrä oli pientä (4 %). Muita kerran tai

muutaman kerran esiintyneitä aineita olivat muun muassa diureetit, DHEA sekä

Melanotan 2.

TAULUKKO 15. Dopinglinkin neuvontapalvelusta esiintyneet omat, läheisen tai asiakkaan

käyttämät dopingaineet (lääkärin määräämä korvaushoito ei mukana)

Dopingaine n %

Testosteroni 95 31

AAS 69 23

Anaboliset hormonit* 36 12

Piristeet 26 9

Klenbuteroli 25 8

Kasvuhormoni 19 6

hCG, antiestrogeenit 11 4

Muut** 23 8

Yhteensä 304 100

AAS=anabolis-androgeeninen steroidi, hCG=istukkahormoni

*yleiskäsite, jota vastaajat ovat käyttäneet, saattaa sisältää useaa eri ainetta

**alle 10 kertaa esiintynyt aine tai termi (mm. diureetit, prohormonit, melanotan 2, hormonit,

muut anaboliset)

Yli puolet dopingaineita (56 %) käyttäneistä käytti useampaa kuin yhtä ainetta (Taulukko

16). Tyypillisimmät yhden aineen käyttäjät käyttivät testosteronia tai anabolis-

63

androgeenisia steroideja. Klenbuterolia, kasvuhormonia ja piristeitä ei yksittäisiä

tapauksia lukuun ottamatta raportoitu käytettävän yksin. Yleisin kahden aineen

yhdistelmä oli testosteroni yhdessä anabolis-androgeenisten steroidien kanssa. Toiseksi

yleisin kahden aineen yhdistelmä oli usein yhdistelmä jotakin anabolista ainetta, kuten

testosteronia, anabolis-androgeenista steroidia, kasvuhormonia tai klenbuterolia,

yhdistettynä piristeeseen, antiestrogeeniin tai toiseen anaboliseen aineeseen.

TAULUKKO 16. Kuinka monta eri dopingainetta dopingaineiden käyttäjät käyttivät

Monta ainetta n %

Yhtä ainetta 65 44

Kahta ainetta 48 32

Kolmea ainetta 22 15

Enemmän kuin kolmea 14 9

Määrä ei tiedossa 3

Yhteensä 152 100 %

5.5 Kysymysten aihepiirit

Aihepiirien jaotteluun käytettiin taulukossa 7 kuvattua menetelmää. Tätä menetelmää

hyväksikäyttäen saatiin luotua kolme pääluokkaa, joiden alaisuuteen tuli yhteensä 13

alaluokkaa. Kolme pääluokkaa olivat lääketieteellinen neuvonta, tuki- ja palveluneuvonta

sekä ei-lääketieteellinen neuvonta. Lääketieteellinen neuvonta oli laajin pääluokka (66

%) ja sen alaisuuteen tuli yhteensä seitsemän alaluokkaa. Toiseksi suurin pääluokka oli

ei-lääketieteellinen neuvonta (21 %) ja siihen kuului neljä alaluokkaa. Pienin pääluokka

oli tuki- ja palveluneuvonta (14 %), johon kuului kaksi alaluokkaa. Pääluokat on

numeroitu taulukkoon 17 ja niiden alle on luokiteltu alaluokat. Taulukossa on mukana

lyhyitä esimerkkejä kysymyksistä, jotka kuvaavat alaluokkaa. Kysymysesimerkit ovat

otteita oikeista kysymyksistä, joita on hieman muokattu luettavampaan muotoon.

64

AIHEPIIRIT n % ESIMERKKIKYSYMYKSIÄ

1.LÄÄKETIETEELLINEN

NEUVONTA

Haittavaikutukset 69 18 -Jos käytän ainetta-xxx, voiko tulla

haittavaikutuksia, onko vaarallista?

-Pakaraan tullut pistettäessä patti, joka on

punoittanut ympäriltä viikon verran. Onko

syytä mennä lääkäriin?

-Puolituttuni antoi minulle salilla

"ryssännappeja”. Olen huomannut, että

spermantuotantoni on pysähtynyt? Tuntuu

kun tissini vaan kasvaisivat? Mitä teen?!

Dopingaineiden kuurineuvo 47 13 -Jos käyttää Sustaa ja Decaa yhteensä 3ml

viikossa, niin milloin olisi hyvä pitää näistä

tauko ja paljonko tauon pituus pitäisi olla?

-Mikä on vaarattomin vaihtoehto käyttää?

-Onko turvallista käyttää pieniä määriä

asiantuntevan lääkärin opastuksella?

Aineen ominaisuudet 36 10 -Kuinka paljon saisin lisätulosta penkkiin

kreatiini kuurilla, jos käyttäisin vielä

Anadrolia tabletteina?

-10mg tabletti Chlormethyltestosteronea.

Haluaisin tietää mitä kaikkia aineita se

sisältää, kun netistä ei löydy mitään tietoa

ja haluaisin tietää mitkä ovat vaikuttavat ja

lihaksia kasvattavat aineet?

Lisääntymisterveys

28 8 - Onko mahdollista, että miehen käyttämiä

aineita siirtyy minuun sperman ja

limakalvojen kautta?

-Lasten saanti huolestuttaa

-Voiko lapseen tulla kehityshäiriö käytön

takia?

Palauttelu ja lopettaminen 22 6 -Kauan kestää, että kroppa palautuu 4kk

kuurista?

- En haluaisi enää käyttää. Miten kroppa

palautuu kuurista?

Sekakäyttö*

a) päihteiden

b) lääkkeiden

-

3

18

1

5

- Mitä haittavaikutuksia on Subutexin ja

anabolisten steroidien yhteiskäytöllä?

-Mitä pitää ottaa huomioon diabeteksen ja

haiman kannalta, jos käyttää hormoneja?

Korvaushoito

a) omaehtoinen

b) lääkärin reseptillä

8

10

2

3

-Kävin testauttamassa vapaan LH:n ja

lääkäri sanoi sen olevan matala mutta ei

määrää mitään. Nyt aion hankkia

testosteronia.

-Haluan lopettaa korvaushoidon, enemmän

haittaa henkisellä puolella

Yhteensä 241 66

TAULUKKO 17. Dopinglinkin neuvontapalveluun saapuneiden kysymysten aihepiirit

65

*sekakäytöllä tarkoitetaan dopingaineiden lisäksi päihteiden ja/tai lääkkeiden käyttöä

**muu kuin kilpaurheiluun liittyvä testaaminen, esim. työpaikan huumetestit

*** lisäksi yksittäisiä teemoja

5.5.1 Lääketieteellinen neuvonta

Koska Dopinglinkin neuvontapalvelusta käytetään myös nimitystä

terveysneuvontapalvelu, ei ole yllättävää, että suurimmaksi pääluokaksi muodostui

2.TUKI- JA

PALVELUNEUVONTA

Huoli omasta tai läheisen

käytöstä

39 10 -En pysty pitämään hermojani kurissa,

enkä ajattelemaan näissä tilanteissa

fiksusti. APUA!

-En tiedä mitä tekisin ja tämä asia ahdistaa

minua syvästi

-Miten saan poikaystäväni ymmärtämään,

että roinaaminen tekee vain pahaa hänelle?

-Miehen AAS käyttö aiheuttanut eron,

milloin miehen mieli palautuu normaaliksi?

Mies ei koe käyttöä ongelmana.

Hoitopaikat, mistä apua 14 4 -Kävin lääkärissä, eivät osanneet auttaa.

Mistä saan apua tähän tilanteeseen?

-Jos menen lääkäriin, pitääkö puhua

steroidien käytöstä, onko sillä vaikutusta

hoitoon?

Yhteensä 53 14

3.EI-

LÄÄKETIETEELLINEN

NEUVONTA

Kilpaurheilu ja dopingtestit 30 8 -Luetaanko beta-alaniini dopingaineeksi

kilpaurheilussa?

-Olen käyttänyt Winstrolia ja minulla on

kuukauden päästä elämäni tärkein kilpailu.

Haluisin saada apua, ettei se näy testeissä?

Lainsäädäntö, aineiden

tilaaminen

11 3 -Voinko tilata dopingainetta ilman lääkärin

lupaa omaan käyttööni?

-Ovatko nämä Suomessa laittomia ja voiko

niitä tilata Suomeen?

Dopingaineiden

testaaminen**

8 2 -Missä voin testata luotettavasti mitä olen

ostanut, jotta voin varmistaa olenko saanut

oikeaa ainetta?

-Näkyykö työterveyden

huumausainetesteissä myös dopingaineet?

Muut*** 30 8 -Yleinen kommentti

-Palaute, kiitos

Yhteensä 79 21

KAIKKI YHTEENSÄ

373

100

66

lääketieteellinen neuvonta. Tämä pääluokka sisälsi seitsemän alaluokkaa. Suurin

lääketieteellisen neuvonnan alaluokka sekä koko neuvontapalvelun suurin alaluokka oli

haittavaikutukset. Haittavaikutuksiin liittyvät kysymykset muodostivat lähes 20 %

neuvontapalveluun saapuneista kysymyksistä. Lisäksi haittavaikutuksia sivuttiin useissa

muissakin kysymyksissä. Muita lääketieteellisen neuvonnan alaluokkia olivat

dopingaineiden kuurineuvo (13 %), aineen ominaisuudet (10 %), lisääntymisterveys (8

%), palauttelu ja lopettaminen (6 %), sekakäyttö (6 %) sekä korvaushoito (5 %).

Haittavaikutuksiin liittyvät kysymykset olivat koko neuvontapalvelun yleisin

kysymysluokka. Haittavaikutuksiin liittyviä kysymyksiä luokiteltiin yhteensä 69 kertaa,

mutta tämän lisäksi haittavaikutuksia sivuttiin useissa muissa kysymyksissä.

Haittavaikutukset olivat oman luokkansa lisäksi esillä usein sekä läheisten että

lisääntymisterveyteen liittyvissä kysymyksissä.

Yleisin haittavaikutuksiin liittyvä kysymys koski jotain tiettyä ainetta tai suunnitteilla

olevaa kuuria ja siihen liittyviä haittavaikutuksia. Kysyjä oli usein joko aloittanut tai pohti

aineen aloittamista. Kysyjä ei vielä välttämättä ollut kokenut haittavaikutuksia, mutta

halusi tiedustella haittavaikutusten mahdollisuutta tulevaisuudessa. Erään kysyjän

kysymys kuvaa hyvin tämän luokan yleisintä kysymystyyppiä:

”Moikka, en ole koskaan käyttänyt mitään doping-aineita. Haluaisin tietää turinabolin

mahdollisista haittavaikutuksista... Olen kuullut puhuttavan aineen olevan puhdasta ja

turvallista. Sillä pitäisi olla pieni naishormoonintuotto vaikutus ilmeisesti? Eli onko

turvallista käyttää ilman palauttavia? Ja toinen kysymys anavar- nimisee aineeseen

liittyen... Minkätyyppinen vaikutus kyseisellä aineella on, ja minkälaisia

haittavaikutuksia mahdollisesti olemassa...Googlettamalla löytää enemmän tai

vähemmän aineiden puolesta kirjoittelua, joten ulkopuolisen näkemys tärkeä!”

Toinen tyypillinen haittavaikutusaiheinen kysymys liittyi joko suoraan koettuun

haittavaikutukseen tai johonkin odotettavissa olevaan haittavaikutukseen.

Haittavaikutuksista kysyttiin usein omaan tai läheisen tilanteeseen liittyen, mutta myös

yleisellä tasolla tulleita kysymyksiä esiintyi. Esiin nousi useita erilaisia haittavaikutuksia.

Tyypillisimpiä haittavaikutuksia, joista kysyttiin, olivat sisäelinvauriot,

67

mielenterveyshäiriöt ja käyttäytymiseen liittyvät muutokset, sydän- ja

verisuonisairauksien riskit, gynekomastia, pistämiseen liittyvät ongelmat, ihoon liittyvät

vaikutukset, hormonaaliset häiriöt sekä yleinen voimattomuus. Seksuaaliterveyteen

liittyvät haittavaikutukset luokiteltiin omaan lisääntymisterveysluokkaansa, josta

enemmän myöhemmin. Kysymyksissä esiintyneitä koettuja haittavaikutuksia on lueteltu

tarkemmin taulukossa 18. Kaikki haittavaikutukset eivät varmuudella liity

dopingaineiden käyttöön. Kysyjä on kuitenkin epäillyt haittavaikutusten liittyvän

dopingaineisiin.

TAULUKKO 18. Dopinglinkin neuvontapalvelun kysymyksissä esiintyneitä

dopingaineiden käyttöön liittyviä koettuja haittavaikutuksia.

Psyykkiset Masentuneisuus, räjähdysherkkyys,

aggressiivisuus

Hormonaaliset Gynekomastia, oman testosteronin

lamaantuminen

Sydän- ja verisuoni Korkea verenpaine, EKG-muutokset

Ihoon liittyvät Akne, pistokohdan kipu ja turvotus

Lisääntymisterveys Erektio-ongelmat, seksuaalinen haluttomuus,

sperman tuotannon loppuminen, kivesten kipu

Sisäelimet Munuais- ja maksavauriot

Tuki- ja liikuntaelimistö Tärinä käsissä, voimattomuus

Muut Ripuli, veriripuli, päänsärky, huimaus,

nesteen kertyminen

Erilaisia haittavaikutuksia esiintyi kysymyksissä laajasti, eikä yhtä tai muutamaa tiettyä

haittavaikutusta noussut selkeästi esiin. Kysymyksessä saattoi esiintyä yksi selkeä

haittavaikutus, johon haluttiin apua, tai sitten saatettiin mainita useitakin.

Sisäelinvaurioista ja sydänperäisistä haittavaikutuksista kysyttiin enemmän yleisellä

tasolla ja tiedusteltiin mahdollista myöhempää käytöstä johtuvaa haittaa. Hyvänä

esimerkkinä on eräs kysyjä, joka kysyi anabolis-androgeenisten steroidien aiheuttamasta

sydänperäisestä äkkikuolemariskistä:

”Jos melko nuori anabolisten steroidien dopingkäyttäjä saa kuolemaan johtavan

sydänkohtauksen niin onko kyse klassisesta sepelvaltimon tukkeutumisesta, johon

valtimonkovettumatauti altistaa, vai paha rytmihäiriö, vai joku muu?”

68

Psyykkiset haittavaikutukset olivat yksi säännöllisesti esiintyvä aihe. Tyypillisesti

käyttäjä itse koki joko käytön aikana tai käytön lopettamisen jälkeen psyykkisiä oireita,

kuten alakuloisuutta tai masentuneisuutta. Läheisten kysymyksissä toistui usein huoli

käyttäjän psyykestä tai käytöksen muuttumisesta. Läheisten huolesta kerrotaan enemmän

omassa kappaleessaan. Koettuja psyykkisiä haittavaikutuksia kuvaa hyvin seuraavan

kirjoittajan teksti:

”Tarkoitus on, että lopetan käytön, syystä että psyykeeni on sairastunut/ alkanut horjua

rajusti. Viimeisestä pistoksesta on nyt 2,5 viikkoa. Olen tietoinen fyysisistä

haittavaikutuksista, mutta kysymys kuuluu, onko anabolisilla steroideilla ja

ulkopuolisella testosteronilla pysyviä haittavaikutuksia aivoihin? Oloni on tällä hetkellä

psyykkisesti huono ja siksi haluaisin tietää aiheuttavatko nämä ko. valmisteet pysyviä

vahinkoja aivotoiminnassa.”

Dopingaineiden kuurineuvo oli koko aineiston toiseksi kysytyin aihepiiri (n=47). Tämän

aihepiirin kysymykset olivat tyypillisesti kahdenlaisia. Joko kysyttiin kuurineuvoa

mahdollisimman vaarattomaan käyttöön tai sitten yleistä kuurineuvoa tai mielipidettä

aiotusta kuurista. Mahdollisimman vaaraton käyttö tarkoitti kysymysmuotoa, jossa

kysyttiin millä aineilla ja määrillä on vähiten haittavaikutuksia, voiko käyttää

vaarattomasti tai mitä aineita kannattaa käyttää haittavaikutuksien vähentämiseen.

Turvallisesta käytöstä tiedusteli eräs 15-vuotias kysyjä seuraavasti:

”Voiko hormooneja käyttää vaarattomasti, esim. pienillä määrillä märkiä ja jättämällä

napit pois ja ostamalla antiestrogeenejä ja muita palauttavia. Tulen kumminkin

käyttämään steroideja joskus mutta tulen seuraamaan terveyttäni useasti lääkärissä

käytön ohella. kiitos jos vastaatte rehellisesti ilman pelotteluja koska tiedän vaarat.”

Kuten yllä olevasta kirjoituksesta käy ilmi, kysyjä uskoo antiestrogeenien ja palauttavien,

eli todennäköisesti istukkahormonin, käytön vähentävän terveysriskejä. Antiestrogeenit

69

ja istukkahormoni toistuivat kysymyksissä, joissa ajateltiin käytön olevan tällöin

vaarattomampaa ja hallittua. Myös kuurien pituudet ja kuurien välissä olevien taukojen

pitäminen kiinnosti tämän aihepiirin kysyjiä. Tämänkaltaisissa kuurineuvokysymyksissä

toistui lisäksi usein kommentteja, kuten: ”Miksei lääkärin valvonnan alla voisi käyttää

turvallisesti?” tai ”Miksette kerro miten käyttää turvallisesti, onko parempi käyttää omin

päin?”

Kuurineuvon toinen kysymystyyppi oli usein käytön tehon maksimointi tai sitten

kysyttiin mielipidettä aiotusta kuurista. Tämä kysymystyyppi oli kuitenkin

harvinaisempi, kuin edellä mainittu riskittömämpään käyttöön tähtäävä kysymysmuoto.

Tehon maksimoinnissa kysyjä halusi saada usein tietää mikä aineyhdistelmä tai

minkälainen kuurijaottelu olisi mahdollisimman tehokas, jotta tuloksiin päästäisiin. Tämä

esimerkin kysyjä halusi vain tiedustella mielipidettä aikomaansa kuuriin:

”Hei mitä ootte mieltä, on toinen kuuri lähdös ens viikolla. Viimeeks 2v sitte, nyt

reenannu puhtailla joku 6kk vuoden tauon jälkeen. Nyt meinaan ottaa 250mg testo ena ja

300mg trenbolone ena viikos ja 1 vinsunappi päivässä 10vkoa ja sit vaihtuu deca

duranabolii viel 10vkoa vaik 250mg vkos samalla testomäärällä?? Miltäs kuulostaa?”

Aineen ominaisuudet -luokalla (n=36) tarkoitetaan kysymyksiä, joissa tiedusteltiin jonkin

aineen vaikutusmekanismia tai tuotteen sisältöä. Vaikutusmekanismilla tarkoitetaan tässä

yhteydessä esimerkiksi jonkin aineen tehoa lihasmassan kasvatukseen tai kahden aineen

yhteisvaikutuksista. Tiedusteluja tuli muun muassa siitä, miten nopeasti lihakset alkavat

kasvaa, kun aloittaa anabolis-androgeenisten steroidien käytön tai kumoaako piriste

anabolisen aineen vaikutuksen. Kysyjä saattoi myös tiedustella, onko jollakin lääkärin

määräämällä lääkkeellä vaikutusta treenitehoon tai palautumiseen. Kysymyksiä tuli

esimerkiksi siitä, miten jokin aine toimii ja minkälainen vaikutus sillä on elimistön omaan

hormonitoimintaan.

Tiedusteluja tuli jonkin verran eri lisäravinteista ja siitä, sisältävätkö ne mahdollisesti

dopingaineita. Tietoa kaivattiin myös aineiden poistumisnopeudesta virtsatesteistä.

Yleisiä kysymyksiä siitä, mihin tarkoitukseen jotain ainetta käytetään, saapui tyypillisesti

70

työhön tai opiskeluun liittyen. Muutamaan otteeseen ihmeteltiin muun muassa insuliinin

ja antiestrogeenien käyttötarkoituksia.

Tyypillistä Aineen ominaisuudet -kysymystä kuvaa seuraava esimerkki:

”Haluaisin ihan muuten vain kysyä, että kuinka paljon saisin lisätulosta penkkiin

kreatiinikuurilla, jos käyttäisin vielä anadrolia tabletteina. 6 viikkoa eli eka viikko 1 toka

ja kolmas 2 ja viikot 4-6 kolme tablettia päivässä. tabletit 50mg. ihan muuten vaan kysyn.

en ole ajatellut käyttää. Mut olen huomannut muutaman kaverin, joilla penkkitulos tippuu

kuurin jälkeen 80-100kg. Eli kyl niil aineilla ainakin on aikamoinen vaikutus.”

Lisääntymisterveys -luokan kysymyksistä, suurimman osan olisi voitu laskea

Haittavaikutukset- tai Huoli omasta tai läheisen käytöstä -luokkaan. Tämä luokka (n=28)

muodosti kuitenkin selkeän oman aihepiirinsä lisääntymisterveyteen liittyen.

Lisääntymisterveys -luokka pitää siis sisällään sekä lisääntymisterveyteen liittyvät

haittavaikutukset, kuten erektio-ongelmat, että siihen liittyvät muut teemaat, kuten

lapsettomuus tai huoli tulevan lapsen terveydestä.

Lisääntymisterveydestä kyselivät niin omaiset kuin käyttäjät itsekin. Kaksi selkeimmin

esiin noussutta aihepiiriä tämän luokan kysymyksissä olivat dopingaineiden siirtyminen

seksin välityksellä kumppaniin sekä dopingaineiden mahdollinen vaikutus raskaaksi

tulemiseen ja tulevan lapsen terveyteen. Varsinkin läheiset halusivat tietää, voivatko

dopingaineiden käyttäjän käyttämät aineet siirtyä kumppaniin seksin ja siemennesteen

myötä. Muutama läheinen oli raportoinut outoja oireita, jotka voisivat liittyä

dopingaineisiin. Ohessa esimerkki läheiseltä, joka ihmettelee dopingaineiden siirtymisen

mahdollisuudesta oireidensa perusteella:

”Uusi kumppanini käyttää ilmeisesti suun kautta nautittavia hormoneja dopingaineena,

ja harrastamme suojaamatonta seksiä. Olen siis nainen, ja kärsinyt aina mittavista

sivuoireongelmista hormonaalista ehkäisyä käytettäessä lähes kaikilla markkinoilta

saatavilla olevilla valmisteilla. Olen nyt huomannut hieman e-pillerien sivuvaikutusten

kaltaisia oireita (mm. akne) seksielämämme aloittamisen jälkeen, ja kysyisinkin, onko

71

mitenkään mahdollista, että miehen käyttämistä valmisteista oleellisia pitoisuuksia

erittyy spermaan ja siirtyy siitä limakalvokontaktin kautta minun elimistööni?

Tiedusteluja tuli myös siitä, milloin käytön lopettamisen jälkeen siittiöiden tuotanto

palautuu. Usein kysymyksissä kysyttiin kuitenkin useaa eri aihetta. Eräs läheinen

kiteyttää kysymyksessään melko hyvin lisääntymisterveyteen liittyvät aiheet

seuraavanlaisella kysymyksellään:

”Mieheni käyttää hormoneja. Asia on selvinnyt minulle vasta nyt. Haluaisin lapsen ja

sovitusti olen jättänyt ehkäisyn pois. Voiko mieheni olla täysin kyvytön hedelmöittämään

minua? Ja kuinka iso riski on siihen, että lapsi on kehitysvammainen? Entä voiko

yhdynnän jälkeen sperman kautta minuun imeytyä vaarallisia aineita?”

Kirjoituksesta ilmenee tyypillinen neuvontapalvelun löydös, eli dopingaineiden käyttäjä

on salannut käyttönsä puolisoltaan. Käyttäjien kysymyksistä tuli kuitenkin selkeästi esiin,

etteivät käyttäjät halua omasta käytöstään aiheutuvan haittaa kenellekään muulle,

varsinkaan syntymättömälle lapselle tai puolisolle. Seuraavassa esimerkissä 33-vuotias

mies on huolissaan käyttämiensä aineiden mahdollisesta vaikutuksesta tyttöystäväänsä ja

sikiöön:

” Olen aloittanut sustanon 250 kuurin ja tyttöystäväni on raskaana. Olen huolissani voiko

käyttämäni aine vaikuttaa seksin jälkeen spermani kautta tyttöystävään ja sikiöön?”

Tämän luokan kysymykset erosivat muista luokista siinä mielessä, että ne olivat

keskenään hyvin samankaltaisia. Tämän luokan kysymyksissä toistuivat samat teemat

useaan otteeseen, vaikka kysymysten kokonaismäärä (8 %) ei ollutkaan kovin suuri.

Palauttelulla ja lopettamisella (n=22) tarkoitetaan kysymystyyppiä, jonka aiheena oli

dopingaineiden käytön lopettaminen, siitä mahdollisesti aiheutuvat oireet sekä oireiden

72

kesto ja palautuvuus. Tyypillisin tämän luokan kysymys oli tiedustelu siitä, kauan kestää,

että elimistö palautuu käytön lopettamisen jälkeen. Lopettamisen jälkeisen toipumisen

nopeuttamiseen kysyttiin myös vinkkejä, muun muassa ruokavaliota koskien. Esiin nousi

useaan otteeseen muun muassa ABCD-dieetti, jossa vuorotellaan muutaman viikon ajan

korkeilla ja sitten matalilla kalorimäärillä. Tämän uskottiin tehostavan hormonitoimintaa.

”Moikka, miten kauan kestää, että roppa alkaa palautua 4kk kestäneestä testokuurista

(sustanol 250 mg, 10-12 päivän välein), jossa mukana oli 3kk ajan winstrol annoksella

25 mg tabl./päivässä (satunnaisesti). Käyttö siis winsun osalta ei ollut jatkuvaa. Viimeisin

winsu 1kk sitten ja testo 2 vko sitten. Ajattelin lopettaa dopingin käytön ja kokeilla

ABCDE-dieettiä.”

Välillä tämän luokan kysymykset muistuttivat selkeästi Kuurineuvo -kysymysluokkaa.

Palautteluun ja lopettamiseen saatettiin kysyä sopivia lääkeaineita, kuten antiestrogeeneja

ja istukkahormonia kiihdyttämään hormonivajauksesta palautumista. Kysymysten

pääpaino pysyi kuitenkin kaikkien aineiden käytön lopettamisessa. Kysymykset alkoivat

usein tiedolla, että kysyjä on päättänyt lopettaa ja kaipasi apua lopettamisen tueksi.

Lopettamisen tuki ilmeni usein halulla päästä lääkäriin ja halulla saada lääkäriltä

korvaushoitoa tilaansa.

”Olen lopettanut dianabol kuurin n:2 ja puoli viikkoa sitten. Olen kärsinyt tähän

mennessä todella pahasta masennuksesta ja seksuaaliset halut ovat hävinneet miltein

kokonaan, kannattaako minun hakeutua lääkäriin ja tarvitsenko testosteroni tason

palauttavia aineita? Kuinka kauan kestää testoteroni tason palautumisessa? Otin

maksimissaan 40mg Methadione eli dianabol nappeja. Olen aika huolestunut tilastani ja

ajatusmaailmastani. En ajatellut ihan loppuun asti, kun kuurin aloitin. Tyhmästä päästä

kärsii koko kroppa, niinhän se menee.”

Sekakäyttöön liittyviä kysymyksiä saapui neuvontapalveluun yhteensä 21 kappaletta.

Näistä kolme oli päihteiden ja kahdeksantoista lääkkeiden sekakäyttöön liittyviä.

73

Sekakäytöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä dopingaineiden kanssa samanaikaisesti tai

rinnakkain käytettävää lääkeainetta tai päihdettä. Kysymyksissä esiintyi enemmänkin

päihteitä, mutta ne eivät varsinaisesti olleet kysymyksen kannalta olennaisia. Sekakäyttö

aihepiirillä tarkoitetaan kysymyksiä, joissa kysyttiin aineiden yhtäaikaisia vaikutuksia.

Neuvontapalveluun saapuneita päihteisiin ja dopingiin liittyviä kysymyksiä saapui vähän.

Pari kysymystä liittyivät alkoholiin ja anabolis-androgeenisten steroidien

yhteisvaikutuksiin, muun muassa maksaterveyteen liittyen. Yksi tiedustelu tuli Subutexin

ja anabolis-androgeenisten steroidien yhteisvaikutuksista.

Tosin kuin päihteistä, joihin liittyviä kysymyksiä tuli vähän, saapui dopingaineiden ja

lääkkeiden sekakäyttöön liittyviä kysymyksiä enemmän ja niissä ilmeni yhtäläisiä aiheita.

Tyypillisesti kysyjällä oli jokin sairaus, kuten diabetes tai jokin sydänsairaus, johon hän

sai lääkärin määräämää lääkettä ja halusi tiedustella onko dopingaineella ja lääkkeellä

yhteisvaikutuksia. Muutamia kysymyksiä tuli myös mielenterveyslääkkeiden ja

dopingaineiden, varsinkin testosteronin ja anabolis-androgeenisten steroidien

sekakäyttöön ja yhteisvaikutuksiin liittyen. Ohessa esimerkki tyypin 1 diabetesta

sairastavalta kysyjältä:

”Olen 35v mies ja minulla on 1 tyypin diabetes ja olen harkinnut aloittaa kuurin joko

primopolan tai boldenonilla. Aikaisemmin yritin käyttää decaa mutta se nosti

verensokeria ja oli tuskastuttavaa. Niin onko primopolan tai boldenonilla sama

verensokerin nostattavaa vaikutusta. Ja onko se minulle pahempaa kuin terveille

ihmisille?”

Korvaushoidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä mataliin testosteroniarvoihin aloitettua

testosteronin käyttöä. Korvaushoito jaoteltiin erikseen omaehtoiseen korvaushoitoon

(n=8) ja lääkärin määräämään testosteronikorvaushoitoon (n=10). Omaehtoisella

korvaushoidolla tarkoitetaan tilannetta, jossa käyttäjä epäilee itsellään olevan matalat

testosteroniarvot oireidensa takia ja aloittaa omin päin lääkitsemään itseään pimeiltä

markkinoilta hankitulla testosteronilla. Lääkärin määräämällä korvaushoidolla

tarkoitetaan lääkärin reseptillä kirjoittaman testosteronin käyttöä.

74

Vaikka lähes kaikkea testosteronin väärinkäyttöä voidaan pitää omaehtoisena

korvaushoitona, on tämän luokan korvaushoidon motiivina epäiltyjen matalien

testosteroniarvojen nostaminen. Tämä luokan kysymyksissä päämotiivina ei ollut

niinkään suorituskyky ja voiman kasvattaminen, vaan yleinen hyvinvointi ja jaksaminen.

Omaehtoisen korvaushoidon kysymyksissä esiintyi usein väittämä ja kokemus siitä, että

lääkäriltä on todella vaikea saada testosteronikorvaushoitoa tai, että asiaa ei oteta

tarpeeksi vakavasti. Kysyjät kokivat usein tarvitsevansa testosteronilisää elämänlaatunsa

parantamiseen. Oli myös tilanteita, joissa käyttäjän veriarvot olivat olleet normaalien

viitearvojen sisällä, mutta he olivat silti aloittaneet omaehtoisen korvaushoidon, koska

eivät uskoneet arvojen selittävän tilannettaan tarpeeksi. Osa omaehtoisen korvaushoidon

aloittaneista osoittivat halunsa saada tulevaisuudessa testosteroninsa virallista kautta

lääkäriltä. Joissain tapauksissa korvaushoidon syyksi ilmoitettiin vanha dopingaineiden

käyttö ja tästä syystä madaltuneet testosteroniarvot, joita nyt haluttiin lääkitä.

Omaehtoista korvaushoitoa harjoittavat saivat tietoa omaan diagnoosiinsa usein joko

kavereilta tai internetistä. Ohessa otteita erään 18-vuotiaan nuoren miehen kirjoituksesta

tilanteestaan liittyen omaehtoiseen korvaushoitoon:

”Jotenkin päädyin netistä lukemaan testosteronin puutteen oireita, ja huomasin, että

mulla on lähes kaikki oireet ainoa oire mitä ei ole ollut, niin on ollut nuo erektiohäiriöt.

Nyt kesällä kävin mittauttamassa S-teston mehiläisessä ja tulos oli 16. Olen vähän

lukenut testosteronin korvaushoidoista suomessa, ja saanut käsityksen, että ihan tuolla

mun s-testo arvolla ei vielä mihkään hoitoihin pääsisi. Korkeintaan yksityisellä, mutta

ei mulla ole semmoseen varaa.

Niinpä tilasin netinkautta sustanonia. Tarkoituksena nyt piikittää sitä 2-viikon välein se

korvaushoitomäärä, eli 250mg. Olen huomannut paljon muutoksia itessäni.

Matikkatesti tuntui tosi helpolta. Myös mun muisti on parantunut, olen huomannut, että

mielialani eivät enään heittele niinkuin ennen. Mulla on myös 1-tyypin diabeettes. Nyt

kun aloin käyttämään tuota testosteronia, niin olen huomannut, että keho reagoi paljon

paremmin, kun pistän insuliinia, eli tasapainon pitäminen on ollut reilusti helpompaa.

Tavallaan tunnen syyllisyyttä ton käyttämisestä, mutta toisaalta, kun mietin kuinka

paljon näytän tästä hyötyvän, niin se tasoittaa asiaa. Toki olisi mukavaa, jos ei tarvitsisi

75

mustasta pörssistä hommata tuota testoa ja ehkä joku hoitaja ton pistäisi, tai saisi jtn

nebidoa, jotta pistoväli pidempi. Mitä mieltä tilanteestani?”

Lääkärien määräämissä korvaushoitotapauksissa kysyjien ikä oli usein selvästi

korkeampi kuin neuvontapalvelun kysymyksissä keskimäärin. Tässä kysymysluokassa

nousi esiin muutamia toistuvia aiheita. Ensinnäkin osa kysyjistä koki käyttävänsä

dopingia, vaikka kyseessä oli lääkärin määräämä lääke terveydentilaa kohentamaan.

Tämä herätti ihmetystä osassa kysyjistä. Osa myös epäröi lopettavansa lääkityksen ja

puhui tällöin ”taas natuna olemisena”. Myös korvaushoitoannoksiin liittyi koettuja

haittavaikutuksia ja osa kysyjistä epäröi lääkityksensä jatkamista ja harkitsi lääkityksen

lopettamista. Kysyjät kaipasivat lisätietoa muun muassa muiden lääkkeiden

yhteisvaikutukseen ja mielialaan liittyen. Korvaushoidon hyödyistä ja haitoista kaivattiin

muutamaan otteeseen tietoa. Alla korvaushoitoon liittyvä kysymys mieheltä, jolle

aloitettiin juuri korvaushoito:

”Hei. Minulle on juuri aloitettu testosteronin korvaushoito Sustanon nimisellä lääkkeellä.

Se vaihdetaan luultavasti vasteen selvittyä Nebino-nimiseen valmisteeseen, joka on

pitkävaikutteisempi.

Olen lukenut lukuisista sivuista erilaista tietoa siitä, että mitä kaikkea kauheaa tapahtuu

kun käyttää sustanonia. Kysyisin, että mitkä ovat riskit, kun korvaushoitoa käyttää

lääkärin ohjeen mukaan? Eli tavoitteena on saada testoarvot viiterajojen sisäpuolelle.

Lisäksi kysyn, että voiko korvaushoitoa saava mies osallistua urheilukilpailuihin? Nämä

aineet ovat kuitenkin väärinkäytettynä dopingaineita ja ymmärrykseni mukaan näissä on

ns. nollatoleranssi. Ps. Onko korvaushoito dopingia?”

5.5.2 Tuki- ja palveluneuvonta

Tuki- ja palveluneuvonta muodosti neuvontapalvelun kysymysten toisen pääluokan.

Tuki- ja palveluneuvonta pääluokka piti sisällään kaksi alaluokkaa, jotka olivat Huoli

omasta tai läheisen käytöstä (10 %) sekä avun saantiin liittyvä Hoitopaikat (4 %). Tuki-

ja palveluneuvonta sijoittuu kysymysten aiheiden mukaan lääkinnällisen ja ei-

lääkinnällisen pääluokkien välimaastoon. Tuki- ja palveluneuvonnan kysymyksissä oli

samankaltaisuuksia sekä lääkinnällisten että ei-lääkinnällisten pääluokkien kanssa, mutta

76

tuki- ja palveluneuvonta muodosti kuitenkin omannäköisenä kokonaisuuden kahdella

alaluokallaan.

Huoli omasta tai läheisen käytöstä muodosti kolmanneksi kysytyimmän aihealueen

neuvontapalvelussa (n=39). Vaikka tämän alaluokan pääteema oli huoli, sisältyi tähän

luokkaan myös paljon asiaa terveyshaitoista ja lisääntymisterveydestä sekä avun

saannista. Tämän luokan kysymyksistä selvästi suurin osa tuli käyttäjien läheisiltä.

Käyttäjät olivat kuitenkin itsekin huolissaan omasta käytöstään ja tilanteestaan.

Huoli näkyi tämän luokan kysymyksissä joko suoraan kysyjän käyttämän ”huoli”-sanan

myötä, tai sitten kysymyksestä ilmeni muuten kova huoli. Läheisten huolen aiheena oli

usein puolison dopingaineiden käyttö ja siitä johtuvat muutokset käytöksessä tai

mahdolliset terveysriskit. Läheisten huolta lisäsi usein puolison käytön salaaminen. Osa

läheisistä halusi testein saada selville dopingaineiden käytön ja pyysi tähän neuvoa.

Läheisten huolestuneissa kysymyksissä toistuivat usein samankaltaiset teemat. Muun

muassa parisuhteen tulevaisuutta epäiltiin, jos kumppani jatkaisi dopingaineiden käyttöä.

Seuraavassa esimerkissä läheinen kertoo tilanteestaan:

”Hei! Sain tietää, että miesystäväni oli tilannut netistä jotain, mikä on saanut minut

huolestumaan. Tilauksessa oli seuraavat tuotemerkit: Dianabol, Sustanon 4,

Testosterone Propionate ja Trenbolone 2. Mies ei ole puhunut minulle asiasta mitään.

Olen ymmälläni ja peloissani. Mitä nämä aineet ovat ja miten ne vaikuttavat? Mitkä ovat

käytön riskit? Miesystävälläni on ollut merkittäviä ongelmia alkoholin kanssa ja myös

aggressiivisen käyttäytymisen hallinnassa. Voivatko nämä johtua em. aineiden käytöstä?

Jos/kun hän käyttää näitä aineita, miten ne vaikuttavat hänen käytökseensä? Mihin minun

kannattaisi kiinnittää huomiota?

Lämpimät kiitokset tiedoista ja neuvoista!

Hänellä on ollut sydämen rytmihäiriöitä ja hänen sokeriarvojaan seurataan. Voiko

näiden aineiden käyttö olla hänelle vaarallista? Hän harrastaa voimailulajeja.”

Toisessa läheisen kirjoittamassa esimerkissä korostuu läheisen huoli oman lapsen

tilanteesta. Myös tässä esimerkissä käy ilmi, ettei mahdollista dopingaineiden käyttöä

77

myönnetä. Läheisen suuri huoli tilanteesta ja avuntarve tulee myös hyvin esille

esimerkistä:

”23 v poikani bodannut raskaasti 5 vuotta, nyt masennusta, seksuaalista kyvyttömyyttä,

väsymystä, ihmispelkoa, ahdistuneisuutta jnejne. Testosteronitaso alhainen. Ei myönnä

hormonien käyttöä, mutta en pidä sitäkään poissuljettuna mahdollisuutena. Takana 15

kg laihdutus. Alamme olla aika umpikujassa ja suossa päälakea myöten. Meilläpäin ei

tietääkseni erityisasiantuntijoita länsi-suomessa tällä saralla. Kuka meitä voi auttaa?

Mitä meidän pitää tehdä? Please!”

Käyttäjien huoli omasta tilanteestaan liittyi lähinnä omaan vointiin ja mahdollisiin

terveyshaittoihin. Näissä kirjoituksissa yleensä kaduttiin käyttöä ja syyllistettiin itseään.

Avun tarvetta korostettiin usein selkeästi. Käyttäjän huoli omasta terveydestään tulee

esiin esimerkistä:

”Hei! Harrastan kehonrakennusta ja olen käyttänyt anabolisia steroideja 3 vuotta.

Kuurit ovat olleet 15-20 viikkoa pitkiä ja tauot kuurien välillä 8-12 viikkoa ja tälläistä

tahtia olen 3 vuotta käyttänyt steroideja. Nyt olen huolestunut omasta terveydestäni!!

kävin verikokeissa ja sain tänään kuulla kokeiden arvot ALAT 308 ja ASAT 129. Ovat

kuulemma reilusti koholla...

Kuinka pahasta maksa vauriosta nuo arvot kertovat??? Jos jatkan steroidien käyttöä

vielä, niin mikä on maksani ennuste, jos arvot ovat tällä hetkellä nuo yllämainitut?”

Hoitopaikat -luokka oli Tuki- ja palveluneuvonnan toinen alaluokka. Se koski

hoitopaikkoja ja tiedusteluja siitä, mistä saa apua. Näitä kysymyksiä saapui

neuvontapalveluun melko vähän (n=14), mutta niissä korostuivat samat aiheet ja tarpeet.

Hoitopaikoilla tarkoitettiin fyysisiä paikkoja, jotka osaavat antaa neuvoa ja hoitoa

dopingaineisiin liittyen. Kysyjät saattoivat tiedustella tai kysellä suosituksia

dopingaineista tietävästä lääkäristä tai psykologista, hoitolaitoksesta, josta voisi saada

apua tilanteeseen tai yleisemmällä tasolla, mihin kannattaisi oman tilanteen kanssa

hakeutua.

78

Tilanne, johon hoitopaikkaa useimmiten tiedusteltiin, liittyi haluun lopettaa

dopingaineiden käyttö. Tukea ja hoitopaikkaa kaivattiin erityisesti lopettamisen

jälkeiseen mielenterveyden ja hormonitasapainon hoitoon. Tähän luokkaan kuuluivat

myös kysymykset, joissa tiedusteltiin terveydenhuollon osaamista ja asennetta

dopingaineita kohtaan. Kysyjä saattoi esimerkiksi kertoa, ettei halua mennä lääkäriin

asiansa kanssa, koska ei halua merkintää mihinkään rekisteriin tai ei halua, että

dopinginkäytöstä kertominen vaikuttaa saatuun hoitoon. Alla dopingaineiden jälkeisen

tilan kanssa kamppailevan kirjoittajan kokemus lääkärikäynnistä ja kysymys avun

saamisesta:

”Kävin tänään lääkäriltä ja kysyin neuvoa, kuinka saisin oman tuotantoni takaisin ja

apua tähän masennukseeni. Eivät osanneet neuvoa, antoivat vain masennuslääkkeitä ja

uneen helpottavia lääkkeitä. Kuinka saisin apua tähän?”

5.5.3 Ei-lääketieteellinen neuvonta

Kolmas pääluokka oli ei-lääketieteellinen neuvonta ja se poikkesi selvästi kahdesta

muusta pääluokasta sisällöltään. Tämän luokan kysymykset eivät sisältäneet

terveysneuvontaa tai muuta lääketieteellistä neuvontaa. Tämän pääluokan alaluokilla oli

vähiten yhtäläisyyksiä keskenään. Ei-lääketieteellisen neuvonnan alaluokkia olivat

kilpaurheilu ja dopingtestit (8 %), lainsäädäntö ja aineiden tilaaminen (3 %),

dopingaineiden testaaminen (2 %) sekä muut-luokka (8 %).

Kilpaurheiluun ja urheilun dopingtesteihin liittyvät kysymykset olivat yksi

neuvontapalvelun suosituimmista kysymysaiheista (n=30). Vaikka neuvontapalvelu

olikin tarkoitettu kuntodopingiin liittyviin asioihin, tuli neuvontapalveluun myös kilpa-

ja huippu-urheilun dopingiin liittyviä kysymyksiä. Nämä kysymykset liittyivät

tyypillisesti siihen, onko jokin aine kiellettyjen aineiden listalla, näkyykö jokin aine

dopingtesteissä ja jos näkyy, kuinka kauan. Tiedusteluja tuli myös lääkärin määräämistä

reseptilääkkeistä ja siitä, aiheutuuko kyseisen aineen käytöstä ongelmia. Useat kysyjät

halusivat tietää lisäksi, voiko jokin lisäravinne aiheuttaa dopingkäryn.

79

Muutamaan otteeseen tuli kysymys, jossa haluttiin tietää, miten voisi käyttää kiellettyjä

aineita niiden näkymättä testeissä. Tämänkaltaisen kysymyksen esimerkkinä on 19-

vuotiaan miehen kysymys:

”Olen käyttänyt winstrolia ja minulla on kuukauden päästä elämäni tärkein kilpailu.

Haluisin saada apuja, että miten voin tehdä niin että se ei näy testeissä??

Lainsäädäntöä ja dopingaineiden tilaamiseen liittyviä kysymyksiä tuli

neuvontapalveluun melko vähän (n=11). Näissä kysymyksissä tiedusteltiin usein, onko

jonkin aineen tilaaminen netistä rangaistavaa ja tuleeko siitä seuraamuksia. Laillisuutta

kysyttiin varsinkin ulkomailta tilattavien aineiden kohdalla. Kyselyitä tuli myös siitä,

miten voi tilata dopingaineita. Näissä tapauksissa mainittiin usein erikseen, miten voisi

tilata dopingaineita ilman lääkärin reseptiä. Muutamaan otteeseen kysyjä oli tajunnut

vasta dopinganeiden tilaamisen jälkeen, että se ei ole laillista ja pohti jälkikäteen

mahdollisia seuraamuksia. Näin oli tapahtunut seuraavassa esimerkissä, jossa kysyjä

ihmettelee tilauksestaan aiheutuneita seuraamuksia:

”Minua syytetään laittomaan tuontitavaraan ryhtymisestä, kun olen ostanut

dopingaineita omaan käyttöön. En ole tiennyt aineiden alkuperää. Käyttö tai

ostaminenhan eivät ole kriminalisoituja. En ole mielestäni syytteen mukaiseen

rikkeeseen. Pitäisikö minun kiistää syyte?”

Dopingaineiden testaaminen oli aineiston pienin alaluokka (n=8), mutta muodosti

selkeän oman kokonaisuutensa. Tällä alaluokalla tarkoitetaan erilaista testaamista kuin

edellä mainittua kilpaurheiluun liittyvää testaamista. Dopingaineiden testaamisella

tarkoitetaan tässä yhteydessä dopingaineiden sisällön selvittämistä näytteitä testaamalla

sekä huumausainatestien kaltaisia testejä, muun muassa työterveyteen liittyen.

Työterveyteen liittyvissä kysymyksissä kysyttiin, näkyykö dopingaineet

työterveyshuollon verikokeissa. Testaamista sivuttiin joissain tapauksissa läheisen

toimesta, esimerkiksi miten dopingaineita käyttävän läheisen voisi testata ja varmistaa

käyttääkö hän dopingia. Eräässä kysymyksessä tiedusteltiin vapaaehtoisen dopingtestin

80

mahdollisuutta. Useimmiten kuitenkin kysyttiin, missä voisi testata sisältääkö tilattu aine

sitä, mitä on luvattu, kuten tässä kysymyksessä käy ilmi:

”Terve. Onko kenellekään yksityiselle mahdollista testauttaa esim. testosteroni 200mg/ml

ampulli pitoisuuksiltaan? Vastaavassa tapauksessa kun tavara ei ollut mitä pitänyt niin

kaverilta puuttuu kilo reidestä, happoa oli seassa. esim. englannissa walesissa toimii

tämä systeemi, että porukka lähettää anonyymisti tavaraa, jos jonkinlaista ja nettisivuilla

tunnistettavasti löydät omasi. Olisi hienoa saaha suomeenkin tällainen systeemi.”

Muut -alaluokka (n=30) sisälsi yksittäisiä aiheita sekä neuvontapalveluun ja Dopinglinkin

nettisivuihin liittyviä palautteita ja kehitysehdotuksia. Suurin osa tämän luokan

kirjoituksista olivat kiitoksia saadusta vastauksesta. Myös aikaisempaa kysymystä ollaan

saatettu tarkentaa, jolloin se luokiteltiin tähän alaluokkaan. Tähän alaluokkaan kuuluivat

myös kirjoitukset, joissa ei varsinaisesti kysytty mitään. Kirjoittaja saattoi kertoa omasta

tilanteestaan yleisellä tasolla tai kommentoida dopingin käyttöä, esimerkiksi huippu-

urheilussa.

81

6 POHDINTA

Tyypillisin dopinginaineita käyttävä henkilö Dopinglinkin neuvontapalvelun tilastojen

mukaan, oli 25–34-vuotias ammattikoulutaustainen töissä käyvä mies. Dopingaineiden

käyttöä esiintyi kuitenkin kaikissa ikä- ja koulutusryhmissä. Suurin osa dopingaineiden

käyttäjistä oli työssäkäyviä ja he omasivat peruskoulun jälkeisen tutkinnon.

Dopingaineiden käyttö on neuvontapalvelun tilastojen mukaan lähes täysin miesvaltainen

ilmiö, varsinkin anabolis-androgeenisten steroidien käytön osalta. Jos kysyjänä oli

nainen, oli kysymyksen kohteena lähes poikkeuksetta dopingaineita käyttävä kumppani

tai muu läheinen. Selkeästi yleisimmät käytetyt dopingaineet olivat testosteroni ja muut

anabolis-androgeeniset steroidit. Yli puolet dopingaineiden käyttäjistä, käytti useampaa

kuin yhtä ainetta. Päihteiden ja lääkkeiden sekakäyttö dopingaineiden kanssa oli

harvinaista. Kysymysten yleisimmät aiheet liittyivät haittavaikutuksiin, dopingaineiden

kuurineuvoihin, aineen ominaisuuksiin, lisääntymisterveyteen sekä huoleen omasta tai

läheisen käytöstä.

6.1 Kysymysten kirjoitustyyli

Kysymykset olivat usein huolella kirjoitettuja. Lyhyitä kysymyksiä esiintyi, mutta

suurimmasta osasta kysymyksiä näki selvästi, että kirjoittamiseen on nähty vaivaa ja niitä

pidettiin tärkeänä. Avun ja tiedon tarve välittyi kysymysten kautta. Kirjoitustyylit

vaihtelivat kuitenkin paljon. Osa kysymyksistä oli huolella kirjoitettuja ja jäsenneltyjä

hyvällä suomen kielellä. Usein kirjoituksissa oli myös selkeä kysymys. Eräissä

tapauksissa tekstin suuresta määrästä huolimatta, kysymysten kirjoitustyyli oli sekavaa,

eikä kaikissa kysymyksissä varsinaisesti kysytty mitään. Kysymykset olivat kuitenkin

lähes poikkeuksetta asiallisia ja niiden sävy oli neuvontapalvelun toimintaa ja

olemassaoloa kunnioittavaa. Negatiivista palautetta ei yksittäistapauksia lukuun

ottamatta esiintynyt. Salasuo ja Piispa (2012) toteavat, että naiset eivät edes nimimerkin

takaa halua tunnustaa käyttöään. Tämänkaltaista, niin sanottua kaverin puolesta

kysymistä, saattoi toki esiintyä neuvontapalvelussa, mutta epäilys ei herännyt muutamaa

kertaa useammin.

82

6.2 Dopinglinkin neuvontapalvelu ja vastaavat kansainväliset palvelut

Kuten kirjallisuuskatsauksesta kävi ilmi, ei suoraan dopingaineiden käyttäjille

suunnattuja terveys- ja neuvontapalveluja ole juuri olemassa Suomessa tai

kansainvälisesti. Dopinglinkin terveysneuvontapalvelua eniten muistuttavat toiminnot,

joista löytyy myös tutkimustietoa, ovat Ruotsissa (Eklöf ym. 2003) ja Ranskassa (Palmié

ym. 2013) toimineet puhelinpalvelut sekä tanskalainen puhelin- ja nettipohjainen

neuvontapalvelu (Bojsen-Møller ja Christiansen 2010). Nämä tutkimukset ovat

aihepiiriensä samankaltaisuuden lisäksi hyviä vertailukohteita, koska ne edustavat

eurooppalaista kulttuuria. Tulosten keskinäinen tarkastelu on tällöin vertailukelpoista.

Lisäarvoa tuovat ruotsalainen ja tanskalainen tutkimus, jotka ovat oletettavasti hyvinkin

vertailukelpoisia suomalaiseen kuntodopingiin.

Tutkimuksista löytyi paljon yhtäläisyyksiä Dopinglinkin terveysneuvontapalvelun

tuloksiin. Eklöfin ja kumppaneiden (2003), Bojsen-Møllerin ja Christiansenin (2010)

sekä Palmién ja tutkimusryhmän (2013) löydökset tukevat Dopinglinkin palvelun

tuloksia muun muassa palveluiden käyttäjistä. Näissäkin tutkimuksissa palveluiden

käyttäjät olivat tyypillisesti miespuolisia nuoria aikuisia. Jos dopingaineiden käyttäjä oli

saatu selvitettyä, oli käyttäjä lähes aina mies (95 % Eklöf ym. 2003 vrt. 97 %

Dopinglinkki). Anabolis-androgeeniset steroidit olivat jokaisessa tutkimuksessa kysytyin

aine. Muita samankaltaisia tutkimuslöydöksiä olivat muun muassa haittavaikutuksien

suuri osuus kysytyistä kysymyksistä (Palmié ym. 2013), palveluiden käyttäjistä vain pieni

osa oli kilpaurheilijoita (Bojsen-Møller ja Christiansen 2010) sekä naisten suurempi

osuus, jos kysyjänä oli puoliso (Eklöf ym. 2003) tai läheinen (Bojsen-Møller ja

Christiansen 2010). Eräs mielenkiintoinen yhteys löytyi myös Eklöfin ja kumppaneiden

(2003) tutkimuksesta, jonka mukaan pilasoittojen määrä oli hyvin vähäistä. Myöskään

Dopinglinkin neuvontapalveluun ei juuri tullut asiattomia tai huvikseen kirjoitettuja

viestejä. Yksi syy tähän saattaa olla se, että kysymyksen lähettäminen Dopinglinkin

neuvontapalveluun vaatii hieman työtä, muun muassa tunnistenumeron kanssa, jolloin

pilailumielessä tehtävät yhteydenotot jäävät vähäisiksi.

Tutkimuksista löytyi myös eroavaisuuksia. Suurin eroavaisuus liittyi neuvontapalvelun

toteutukseen ja taustatietojen keräämiseen. Kaikissa kolmessa ulkomaalaisessa

neuvontapalvelussa käytettiin puhelinta neuvonnan välineenä. Taustatietojen kerääminen

83

oli siis vaikeampaa. Usein neuvontapalvelun vastaaja yritti kerätä puhelun aikana tietoja

soittajasta. Muun muassa Bojsen-Møller ja Christiansen (2010) saivat tutkimuksessaan

vain 25 %:lta vastaajista heidän ikänsä selvitettyä. Yhteydenottojen määrä oli näissä

neuvontapalveluiden tutkimuksissa huomattavasti suurempaa kuin Dopinglinkin

neuvontapalvelussa. Poikkeuksena oli Ranskassa toteutettu tutkimus, johon valikoitiin

ainoastaan anabolis-androgeenisten steroidien käyttäjät (n=214). Ruotsalaisessa

(n=25835) ja tanskalaisessa (n=2081) otoskoot olivat huomattavasti suurempia. Tämä

herättääkin kysymyksen, miksi puhelimella suoritettu neuvontapalvelu on näin suosittua,

varsinkin aiheen ympärillä olevan stigman huomioon ottaen?

6.3 Koulutustausta ja dopingaineiden käyttö

Dopinglinkin neuvontapalvelusta kävi ilmi, että tyypillisin dopingaineiden käyttäjä oli

ammattikoulutaustainen työssäkäyvä 25–34-vuotias mies. Tämä löydös on pääosin

samankaltainen kuin Salospohjan (2009) lisensiaattitutkimuksen tulos. Tulos siis

vahvistaa tyypillisen suomalaisen kuntodopingin käyttäjän taustoja. Ammattikoulun

esiintyvyys koulutustaustana ei ole yllättävä. Esimerkiksi ammattikoululaiset juovat

itsensä selkeästi useammin humalaan ja huumeita kokeilleiden määrä on suurempaa

lukiolaisiin verrattuna (Luopa ym. 2014). Tämänkaltainen riskikäyttäytyminen saattaa

myös altistaa dopingaineiden kokeiluun ja käyttöön. Riskikäyttäytyminen on useissa

tutkimuksissa osoitettu yhdeksi dopingaineiden käyttöä ennustavaksi tekijäksi (muun

muassa Sandvik ym. 2018). Lisäksi ammattikouluista valmistutaan useammin fyysisesti

raskaisiin töihin, joka saattaa entisestään lisätä mahdollisuutta dopingaineiden käyttöön.

Matala sosioekonominen asema ennustaa Suomessa suurempaa sairastelua, alkoholin

suurkulutusta ja tupakointia (Palosuo ym. 2007). Myös dopingaineiden käyttö näyttäisi

olevan yleisempää matalan sosioekonomisen taustan omaavien miesten keskuudessa.

Neuvontapalvelun taustatiedoista selvisi kuitenkin, että dopingaineiden käyttöä esiintyy

kaikissa ikäryhmissä ja koulutustaustoissa.

6.4 Päihteiden ja dopingaineiden käyttäjien taustatietojen erot ja yhtäläisyydet

Päihteiden ja sekakäytön vähäisyys oli hieman yllättävä löydös. Olisi voinut olettaa, että

esimerkiksi sekakäyttöä, esiintyisi hieman enemmän. Eräs syy tähän saattaa olla se, että

84

Dopinglinkin neuvontapalvelu on kysyjien mielestä selkeästi kohdennettu

dopingaineisiin, eikä sekakäyttöä välttämättä mielletä aihepiiriksi, josta voisi kysyä. A-

klinikkasäätiön Päihdelinkin neuvontapalvelu on keskittynyt päihteisiin ja sekakäyttöön

liittyviin kysymyksiin ja tämän aihealueen kysymykset todennäköisesti ohjautuvat

suoraan sinne.

Myös Päihdelinkin neuvontapalvelusta on tehty tutkimus. Ryhäsen (2018) pro-gradu,

josta julkaistiin artikkeli Lääkärilehdessä, käsitteli Päihdelinkin neuvontapalveluun

saapuneita lääkkeiden päihdekäyttöön liittyviä kysymyksiä. Päihdelinkin (PL) ja

Dopinglinkin (DL) neuvontapalveluiden kysyjien taustatiedoissa on jotain

samankaltaisuuksia, mutta myös paljon eroavaisuuksia. Sukupuolijakauma oli

Päihdelinkin neuvontapalvelussa huomattavasti tasaisempi ja Dopinglinkin

neuvontapalveluun verrattuna naisten osuus kaikista kysyjistä oli huomattavasti suurempi

(PL 59 % vrt. DL 13 %). Molemmissa neuvontapalveluissa kysyjä oli useimmiten nainen,

jos kyseessä oli läheiseen liittyvä kysymys. Kaiken kaikkiaan Dopinglinkin

neuvontapalvelun käyttäjät olivat korkeammin koulutettuja, mutta ammattikoululaisten

osuus oli lähes samansuuruista molemmissa neuvontapalveluissa. Päätoimissa oli

kuitenkin suurta eroa. Dopinglinkin neuvontapalvelun käyttäjät olivat pääsääntöisesti

töissä (63,5 %) ja työttömien osuus oli lähes kolme kertaa pienempi (PL 30 % vrt. DL

11,3 %). Myös huumeongelmaisen Käypä hoito – suosituksessa (2018) ilmenevät tiedot

tukevat näitä taustatietojen yhtäläisyyksiä ja eroja. Huumeiden ongelmakäyttäjistä lähes

puolet ovat 25–34 vuotiaita ja päihdehuollon huumeasiakkaista valtaosa (66 %) on miehiä

ja heidän koulutustasonsa on matala. Suurin ero löytyy siitä, että päihdeongelmaisista ja

päihdehuollon asiakkaista suurin osa on työttömiä.

6.5 Neuvontapalvelussa esiintyneet dopingaineet

Neuvontapalvelun selkeästi kysytyin aine oli testosteroni ja muut anabolis-androgeeniset

steroidit. Tämä ei ollut yllättävä löydös, mutta yllättävää oli, miten dominoivaa näiden

aineiden esiintyvyys oli verrattuna kaikkiin muihin aineisiin. Kuntoilun dopingaineiden

käyttöön liittyy tyypillisesti useamman eri aineen samanaikaista käyttöä, siksi oli

yllättävää, että muista aineista kysyttiin niin vähän. Ehkä kysyjät eivät pidä esimerkiksi

piristeitä ja laihdutusvalmisteita samalla tavalla dopingaineina kuin testosteronia, tai

niiden terveysvaikutuksista ei olla niin huolissaan. Kasvuhormonin vähäisyyttä

85

kysymyksissä saattaa selittää sen korkea hinta ja hankalampi saatavuus. Kysymyksen

kirjoittaja ei myöskään välttämättä tiedä anabolis-androgeenisen steroidin ja

kasvuhormonin eroa, vaan saattaa käyttää näistä yhtenäistä termiä, kuten anabolinen

hormoni. Laihdutusvalmisteet saattavat olla suositumpia naisten keskuudessa. Koska

suurin osa kysyjistä oli miehiä, saattaa tämä selittää laihdutusvalmisteiden pienen määrän

kysymyksissä. Kosmeettisista täyteaineista, kuten syntholista, ei ollut yhtään mainintaa,

joten sen käytön voi olettaa olevan Suomessa erittäin harvinaista.

6.5.1 PCT-aineet (post cycle therapy)

Yllättävää oli varsinkin PCT-aineiden (post cycle therapy), eli kuurin jälkeen tai kuurien

väleissä käytettävien aineiden, vähäisyys. Vain neljä prosenttia käytetyistä aineista oli

antiestrogeenejä tai istukkahormonia. Salospohjan (2009) tutkimuksessa anabolis-

androgeenisia hormoneita käyttävistä noin 69 % käytti myös antiestrogeeneja. Näiden

kahden löydöksen ero suuri. Vaikka PCT-aineet saattavat elvyttää omaa

hormonitoimintaa ja siittiöiden tuotanto sekä vähentää joitakin haittoja, kuten

gynekomastiaa, sisältää niiden käyttö kuitenkin samankaltaisia riskejä kuin muidenkin

dopingaineiden käyttö. Esimerkiksi pimeiltä markkinoilta hankitun PCT-aineen sisältöä

on lähes mahdotonta tietää.

PCT-aineiden hyödyntäminen kuurin jälkeisten oireiden lievittämiseen ei ole kiistaton

asia. Muun muassa Griffiths kumppaneineen (2016) tulevat tutkimuksessaan tulokseen,

että PCT olisi hyvä haittoja vähentävä keino. PCT:n avulla käyttäjät voisivat vähentää tai

lopettaa steroidien käyttönsä hallitummin, varsinkin jos lopettamiseen liittyy

mielenterveyden ongelmia, kuten masentuneisuutta. Artikkelista ei kuitenkaan ilmene,

mitä kautta käyttäjien tulisi PCT-aineensa hankkia. Wenkerin ja kumppaneiden (2015)

tutkimuksessa huomattiin, että istukkahormonia ja antiestrogeenejä anabolis-

androgeenisten steroidi kuurien jälkeen saaneiden miesten siittiöiden ja sperman tuotanto

palautui lähes täysin noin viidessä kuukaudessa, eikä haittavaikutuksia raportoitua.

Hoidettavat olivat hedelmättömyysklinikan asiakkaita, mutta tutkimuksessa ei ollut

verrokkiryhmää.

Suomessa terveydenhuollossa ei ole olemassa virallisia suosituksia pitkään jatkuneen

dopingaineiden käytön vieroittautumiseen ja PCT-aineiden käyttöön. Kansainvälisesti

testosteronin reseptimyynti on 12-kertaistunut vuosien 2000 ja 2011 välillä (Handelsman

86

2013). Testosteronin reseptimäärät kasvavat myös Suomessa jatkuvasti (Metso 2016:

KELA 2019). Yksi syy tähän saattaa olla hyvinkin anabolis-androgeenisten steroidien

käytön lopettamisesta johtuvan testosteronilaman lääkitseminen.

6.6 Haittavaikutuksista

Haittavaikutukset, dopingaineiden kuurineuvo, aineen ominaisuudet, huoli käytöstä,

lisääntymisterveys ja kilpaurheiluun liittyvät aiheet olivat suosituimpia

neuvontapalveluun tulleiden kysymyksien aiheita. Haittavaikutuksien suosio

kysymyksien aiheena ei ollut yllättävää. Haittavaikutuksia sivuttiin usein monissa

muissakin kysymyksissä, erityisesti kysymyksissä, joiden pääaiheena oli huoli ja

lisääntymisterveys. Taulukossa 17 oli lueteltu kysymyksissä esiin nousseita

haittavaikutuksia. Suurin osa neuvontapalvelussa esiin nousseista haittavaikutuksista

olivat tyypillisiä tutkimuskirjallisuudessa raportoituja dopingaineista ja varsinkin

anabolis-androgeenisista steroideista johtuvia haittavaikutuksia. Esiin nousi kuitenkin

oireita, jotka ovat harvinaisempia, kuten kiveskivut, ripuli ja käsien tärinä. Nämä oireet

eivät välttämättä liity mitenkään käytettyihin dopingainesiin, vaan ovat saattaneet

ilmentyä muista syistä ja kysyjä on itse liittänyt ne dopingaineiden käyttöön. Ripulista ja

tärinästä on kuitenkin mainintaa kirjallisuudesta mahdollisina haittavaikutuksina, joten

ne ovat hyvinkin mahdollisia, joskin lieviä haittavaikutuksia (Sarikaya ym. 2007).

Neuvontapalvelun kysymyksistä ei käynyt juurikaan ilmi akuutteja somaattiseen

sairastumiseen ja hengenhätään liittyviä tapauksia. Somaattiset vakavampiin oireisiin

viittaavat löydökset liittyivät useimmiten verikoe- tai EKG-löydöksiin, joista kysyjä oli

huolissaan. Yllättävää oli, että pistämiseen liittyviä kysymyksiä ei tullut juurikaan.

Akuutit tapaukset liittyivät useammin psyykkisiin häiriöihin. Eräissä tapauksissa oli

selkeitä vakavan masennuksen tai manian kaltaisia oireita, joihin kaivattiin nopeaa apua.

Näissä tapauksissa läheinen oli usein yhteydenottaja, mutta myös käyttäjä itse saattoi

hakea apua, tai hänen kirjoituksestaan ilmeni tilanteen vakavuus muuten selkeästi.

Kirjallisuudessa dopingaineiden käyttöön yhdistetyt psyykkiset oireet, kuten manian

kaltaiset oireet, ärtyvyys, aggressiivisuus ja harhaiset tilat (Hall ym. 2005; Onakomaiya

ja Henderson 2016) olivat usein toistuvia oireita läheisten kirjoituksissa. Läheiset

raportoivat usein myös käyttöön liittyvää itsekkyyttä ja käytön salaamista tai kieltämistä.

87

Seksuaaliterveyteen liittyneet kysymykset muodostivat mielenkiintoisen luokan.

Kysymyksissä toistui eräissä tapauksissa lähes identtisiä aiheita. Yksi näistä aiheista oli

huoli, että kumppanin käyttämät dopingaineet imeytyisivät kumppaniin siemennesteen

välityksellä seksin aikana. Siemennesteessä saattaa olla pieniä jäämiä lääkeaineista. Ei

ole kuitenkaan selvää, voivatko siemennesteen lääkepitoisuudet olla niin suuria, että ne

aiheuttaisivat oireita. Tutkimusta aiheesta on tehty vähän. (Pichini ym. 1994) Muutamat

kysyjät olivat kuitenkin raportoineet samankaltaisia oireita asian tiimoilta.

Lasten saaminen mietitytti useissa tapauksissa. Anabolis-androgeenisten steroidien

käytöstä johtuva hypogonadismi on selkeästi tiedostettu haittavaikutus (Sarikaya ym.

2007; Perheentupa ja Rönkä 2009). Moni kysyjistä oli huolissaan oman

testosteronitoimintansa palautumisesta. Käytön lopettamisen jälkeen gonadotropiinitasot

palautuvat yleensä 13–24 viikossa, mutta seeruminen testosteronin ei välttämättä

palaudu, vaan pysyy vähentyneenä vielä 16 viikkoa lopettamisen jälkeen (Christou ym.

2017). Eräs käyttäjä kirjoitti saaneensa lapsia anabolis-androgeenisten steroidien käytöstä

huolimatta ja eräässä toisessa kysymyksessä pohdittiin, miksi eräät kuuluisat

kehonrakentajat pystyvät saamaan lapsia. Huhtaniemi tutkimusryhmineen (2018)

kyseenalaistivat tuoreessa tutkimuksessaan testosteronin välttämättömyyden

siittiötuotannolle. He selvittivät hiirikokeissaan, että spermatogeneesi oli mahdollista

pelkän FSH:n stimuloimana ilman testosteronia. Löytö on mullistava, mutta saattaa myös

selittää sen, miksi jotkut anabolis-androgeenisia steroideja väärinkäyttävistä miehistä

kykenevät lasten saamiseen. Toki tämä vaatii sen, että FSH-tasot ovat palautuneet.

6.7 Tutkimuksen luotettavuus ja heikkoudet

Käytetyt mittarit, eli kysymyslomake ja kysymysten sisällönanalyysi ja erittely mittasivat

hyvin kuntodopingin neuvontapalvelun sisältöä. Tältä osin tutkimus oli luotettava, eli

sillä oli hyvä validiteetti. Reliabiliteetin, eli toistettavuuden osalta, tutkimus oli osin

vahva, osin heikompi. Kysymyslomakkeen taustatiedot ovat hyvin toistettavia, niihin ei

liity tulkinnanvaraa. Kysymysten sisällön ja aihepiirien mittaamiseen liittyy

tulkinnanvaraa, eikä reliabiliteetti ole siinä niin vahva. Tutkimukset ovat aina tutkijan

tekemiä rakennelmia tietyistä puitteista tietyillä rakennusaineilla, kuten Saaranen-

Kauppinen ja Puusniekka (2006) kirjoittivat. Joku toinen voisi tehdä samoista palasista

hieman erilaisen tuotoksen. Kysymyksissä esiintyi usein monia eri aiheita, joten on hyvin

88

mahdollista, että joku toinen olisi saattanut luokitella neuvontapalvelun aihepiirit ja

kysymykset eri tavalla.

Eräs tutkimuksen heikkous liittyi otokseen. Tutkimuksen näyte koostui

neuvontapalveluun saapuneista kysymyksistä. Tutkimukseen valikoitui ne kysyjät, jotka

käyttivät neuvontapalvelua. Näyte ei siis edusta koko perusjoukkoa, eli kaikkia

suomalaisia kuntodopinginaineiden käyttäjiä tai siitä kiinnostuneita, vaan se edustaa

kuntodopingin neuvontapalveluun saapuneita kysyjiä. Tuloksia ei voi yleistää kaikkiin

suomalaisiin kuntodopingaineiden käyttäjiin. Tulokset ovat kuitenkin vähintään suuntaa

antavia aiheesta, josta ei ole paljon tutkimustietoa. Näytteen vahvuutena voidaan pitää

kuitenkin neuvontapalvelun nimettömyyttä. Nimettömyys mahdollistaa mahdollisimman

rehellisten tietojen antamisen. Nimettömyys on erityisen tärkeää dopingaineiden parissa

työskennellessä, koska käyttöön liittyy vahvasti stigmaa.

Toinen tutkimuksen heikkouksista oli datan keräämiseen liittyvät ongelmat.

Neuvontapalvelun taustatietolomakkeiden vastausvaihtoehdot eivät ole pysyneet

samoina kaikkina vuosina. Tämän seurauksena esimerkiksi seurustelustatusta,

asuinpaikkakuntaa ja läheisten taustatietoja ei voitu kerätä jokaiselta vuodelta. Erityisesti

läheisten taustatiedot olisi ollut tärkeää selvittää. Toisaalta läheisten taustatiedot saatiin

selville kahden vuoden ajalta ja niistä kertyi jo selkeä läheisten profiili.

89

7 JOHTOPÄÄTÖKSET

Dopinglinkin neuvontapalvelun taustatietojen mukaan, käyttöä esiintyy kaikissa

ikäryhmissä ja sosioekonomisissa asemissa, mutta selkeästi yleisin käyttäjäryhmä on

ammattikoulutaustaiset 25–34-vuotiaat työssä käyvät miehet. Lähes kaikki

dopingaineiden käyttäjät olivat miehiä ja käytetyt aineet testosteronia ja muita anabolis-

androgeenisia steroideja. Haittavaikutuksiin liittyvät kysymykset olivat yleisimpiä

kysymyksiä.

Tämän tutkimuksen perusteella ennaltaehkäisevää kuntoilun anti-doping työtä tulisi

kohdentaa ammattikouluihin. Dopinglinkki on julkaissut syksyllä 2018 yläasteen ja toisen

asteen terveystiedon opettajille suunnatun opetusmateriaalin, jota voidaan hyödyntää

tämän kohderyhmän tarpeisiin.

Käyttäjille sekä heidän omaisilleen on edelleen tarpeellista tarjota tutkittua helpon pääsyn

tietoa liittyen dopingaineisiin, koska tietämättömyyttä ja vääriä uskomuksia esiintyy yhä.

Erityisesti dopingaineiden käytön lopettamiseen ja seksuaaliterveyteen kaivataan apua ja

neuvontaa. Dopingaineiden käyttäjien tiedontarpeen ja huolen lisäksi, myös omaisten

huolen ja äänen kuulumisen on oltava osa kuntoilun antidopingtoimintaa. Dopinglinkin

nettisivujen tietosisältöjä voidaan kehittää esille nousseiden tarpeiden mukaan.

Neuvontapalvelun toiminnan jatkuminen ja sen kehittäminen entistä helpommin

saavutettavaksi, on tärkeä osa suomalaista kuntoilun antidopingtyötä.

90

8 LÄHTEET

Abbate V, Kicman AT, Evans-Brown M, McVeigh J, Cowan DA, Wilson C, Coles SJ,

Walker CJ. Anabolic steroids detected in bodybuilding dietary supplements – a

significant risk to public health. Drug Test Anal. 2015;7(7):609–18

Abrahin O, Souza N, de Sousa E, Santos A, Bahrke M. Anabolic-androgenic steroid use

among Brazilian women: an exploratory investigation. J Subst Use. 2016;22(3):246–252

ACDM: Advisory Council on the Misuse of Drugs. Consideration of the Anabolic

Steroids. 2010. Home Secretary. The Secretary of State for Health

ADD/ Antidoping Danmark. 2018. https://www.antidoping.dk/hotline luettu 26.7.2018

ADT ry. 2015. Suomen antidoping- säännöstö 2015. Suomen Antidopingtoimikunta ADT

ry

A-klinikkasäätiö. 2018. Terveysneuvontapisteet. Sosiaali- ja terveysministeriö

www.vinkki.info luettu 25.7.2018

A-klinikkasäätiö. Tietopuu. www.tietopuu.a-klinikkasaatio.fi luettu 20.6.2018

Alppisara AM, Korkalainen T. 2017. Terveysneuvontapiste Neupiksen asiakastutkimus-

Tääl on vähän enemmän semmoinen rappiokulttuuri. Opinnäytetyö. Saimaan

ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala, Lappeenranta

Anderson LJ, Tamayose JM, Garcia JM. Use of growth hormone, IGF-1 and insulin for

anabolic purpose: Pharmacological basis, methods of detection and adverse effects. Mol

Cell Endorcinol. 2017: S0303–7207(17)30337–4

Antonopoulos G, Hall A. “Gain with no pain”: Anabolic-androgenic steroids trafficking

in the UK. Eur J Crim. 2016;13(6):696–713

Arhinmäki P. Dopinginvastaista työtä tarvitaan myös harrasteliikunnassa. Suomen

urheilun eettinen keskus SUEK ry. https://www.suek.fi/viestikapula-blogi/-

/blogs/dopinginvastaista-tyota-tarvitaan-myos-harrasteliikunnassa luettu 18.3.2019

Arponen A, Brummer-Korvenkontio H, Liitsola K, Salminen M. 2008. Luottamus ja

vapaaehtoisuus terveysneuvontapistetoiminnan onnistumisen edellytyksinä.

Poikkitieteellinen arviointitutkimus ruiskuhuumeiden käyttäjien terveysneuvonnan

91

vaikuttavuudesta tartuntatautien ehkäisyssä ja torjunnassa. Kansanterveyslaitoksen

julkaisuja, B15 / 2008

ASADA/ Australian Sports Anti-Doping Authority. 2018. ASADA Anti-Doping Hotline

https://www.directory.gov.au/portfolios/health/australian-sports-anti-doping-

authority/asada-anti-doping-hotline luettu 26.7.2018

Backhouse S, Collins C, Defoort Y, McNamee M, Parkinson A, Sauer M. 2014. Study on

doping prevention. A map of legal, regulatory and prevention practice provisions on EU

28. European Commission. http://ec.europa.eu/assets/eac/sport/news/2014/docs/doping-

prevention-report_en.pdf luettu 29.3.22019

Basaria S, Wahlstrom JT, Dobs AS. Anabolic-androgenic steroid therapy in the treatment

of chronic diseases. J Clin Endocrinol Metab. 2001;86(11):5108–17

Bates G, McVeigh J. 2016. Image and Performance Enhancing Drugs. 2015 Survey

Results. National IPED INFO Survey. Centre for Public Health. Liverpool John Moore

University

Baulieu EE, Thomas G, Legrain S, Lahlou N, Roger M, Debuire B, Faucounau V, Girard

L, Hervy MP, Latour F, Leaud MC, Mokrane A, Pitti-Ferrandi H, Trivalle C, de

Lacharrière O, Nouveau S, Rakoto-Arison B, Souberbielle JC, Raison J, Le Bouc Y,

Raynaud A, Girerd X, Forette F. Dehydroepiandrosterone (DHEA), DHEA Sulfate and

Aging: Contribution of the DHEAge Study to a sociobiomedical issue. Proc Natl Acad

Sci USA. 2000; 97(8):4279–84

Bhasin S, Brito J, Cunningham G, Hayes F, Hodis H, Matsumoto A, Snyder P, Swerdloff

R, Wu F, Yialamas M. Testosterone therapy in men with hypogonadism: An endocrine

society clinical practice guideline. J Clin End Met. 2018;103(5):1715–1744

Bhasin S, Storer TW, Berman N, Callegari C, Clevenger B, Phillips J, Bunnell TJ, Tricker

R, Shirazi A & Casaburi R. The Effects of Supraphysiologic Doses of Testosterone on

Muscle Size and Strength in Normal Men. New England Journal of Medicine. 1996;

335:1–7

92

Bilard J, Ninot G, Hauw D. Motives for illicit use of doping substances among athletes

calling a national antidoping phone-help service: an exploratory study. Subst Use Misuse.

2011;46(4):359–67

Bjørnebekk A, Walhovd KB, Jørstad ML, Due-Tønnessen P, Hullstein IR, Fjell AM.

Structural brain imaging of long-term anabolic-androgenic steroid users and nonusing

weightlifters. Biol Psychiatry. 2017;82(4):294–302

Bleasdale E, Thrower S, Petróczi A. Would you use with a seal of approval? Important

attributes of 2,4-dinitrophenol (2,4-DNP) as a hypothetical pharmaceutical product. Front

Psychiatry. 2018; 9:124

Bojsen-Møller J, Christiansen A. Use of performance- and image-enhancing substances

among recreational athletes: a quantitative analysis of inquiries submitted to the Danish

anti-doping authorities. Scand J Med Sci Sports. 2010;20(6):861–7

Brambilla G, Cenci T, Franconi F, Galarini R, Macrí A, Rondoni F, Strozzi M, Loizzo A.

Clinical and pharmacological profile in a clenbuterol epidemic poisoning of contaminated

beef meat in Italy. Toxicol Lett. 2000;114(1–3):47–53

Brennan BP, Kanayama G, Pope HG Jr. Performance-Enhancing Drugs on the Web: a

Growing Public-Health Issue. Am J Addict. 2013; 22:158–161

Brennan R, Wells JSG, Van Hout MC. The Injecting use of Image and Performance-

Enhancing (IPED) in the General Population. A Systematic Review. Health Soc Care

Community. 2017;25(5):1459–1531

Burger HG. Androgen production in women. Fertil Steril. 2002;77: S3–5

Büttner A, Thieme D. Side effects of anabolic androgenic steroids: Pathological findings

and structure-activity relationships. Handb Exp Pharmacol. 2010;(195):459–84

Börjesson A, Gårevik N, Dahl ML, Rane A, Ekström L. Recruitment to doping and help-

seeking behavior of eight female AAS users. Subst Abuse Treat Prev Policy. 2016; 11:11

Cadwallader AB, de la Torre X, Tieri A, Botrè. The Abuse of Diuretics as Performance-

Enhancing Drugs and Masking Agents in Sport Doping: Pharmacology, Toxicology and

Analysis. Br J Pharmacol. 2010;161(1):1–16

93

CCES/ Canadian centre for ethics in sport. 2018. Report doping.

https://cces.ca/reportdoping luettu 26.7.2018

Cecchi R, Muciaccia B, Ciallella C, Di Luca NM, Kimura A, Sestili C, Nosaka M, Kondo

T. Ventricular androgenic-anabolic steroid-related remodeling: an immunohistochemical

study. Int J Legal Med. 2017;131(6):1589-1595

Chang S, Münster AB, Gram J, Sidelmann JJ. Anabolic androgenic steroids abuse: The

effects on thrombosis risk, coagulation, and fibrinolysis. Semin Thromb Hemost.

2018;44(8):734–746

Christiansen AV, Bojsen-Møller J. “Will steroids kill me if I use them once?” A

qualitative analysis of inquiries submitted to the Danish anti-doping authorities. Perform

Enhanc Health. 2012:39–47

Christou MA, Christou PA, Markozannes G, Tsatsoulus A, Mastorakos G, Tigas S.

Effects of anabolic androgenic steroids on the reproductive system of athletes and

recreational users: a systematic review and meta-analysis. Sports Med. 2017;47(9):1869–

1883

Cohen J, Collins R, Darkes J, Gwartney D. A league of their own: demographics,

motivations and patterns if use of 1,955 male adult non-medical anabolic steroid users in

the United States. J Int Sports Nutr. 2007; 4:12

Collomp K, Buisson C, Lasne F, Collomp R. DHEA, physical exercise and doping. J

Steroid Biochem Mol Biol. 2015; 145:206–12

Coluzzi F, Billeci D, Maggi M, Corona G. Testosterone deficiency in non-cancer opioid-

treated patients. J Endocrinol Invest. 2018;41(12):1377–1388

Coomber R, Paylidis A, Santos GH, Wilde M, Schmidt W, Redshaw C. The Supply of

steroids and other performance and image enhancing drugs (PIEDs) in one English city:

Fakes, counterfeits, supplier trust, common beliefs and access. Performance

Enhancement & Health. 2013;3(3):135-144

Corcoran JP, Longo ED. Psychological treatment of anabolic-androgenic steroid-

dependent individuals. J Subst Abuse Treat. 1992;9(3):229–35

94

Cunningham R, Lumia A, McGinnis M. Androgenic anabolic steroid exposure during

adolescence: ramifications for brain development and behavior. Horm Behav 2013;

64:350–356

Daubert GP, Mabasa VH, Leung VW, Aaron C. Acute Clenbuterol Overdose Resulting

in Supraventricular Tachycardia and Atrial Fibrillation. Journal of Medical Toxicology.

2007;3(2): 56–60

Davey R, Grossmann M. Androgen receptor structure, function and biology: From bench

to bedside. Clin Biochem Rev. 2016;37(1):3–15

Dawson RT. Drugs in sport – the role of the physician. J Endorcinol. 2001;170(1):55–61

Denham B. Anabolic steroid cases in United States district courts (2013–2017):

Defendant characteristics, geographical dispersion, and substance origins. Cont Drug

Prob. 2018:1–17

Dlova NC, Hamed SH, Tsoka-Gweqweni J, Grobler A. Skin Lightening Practices: An

Epidemiological Study of South African Women of African and Indian Ancestries. Br J

Dermatol. 2015; 173(2):2–9

do Carmo CA, Gonçalves ÁL, Salvadori DM, Maistro EL. Nandrolone androgenic

hormone presents genotoxic effects in different cells of mice. J Appl Toxicol.

2012;32(10):810–814

Docherty JR. Pharmacology of Stimulants Prohibited by the World Anti-Doping Agency

(WADA). Br J Pharmacol. 2008;154(3):606–622

Doping Authority/ The Anti-Doping Authority of the Netherlands. 2018. Annual report

for 2016. https://www.dopingautoriteit.nl/english luettu 26.7.2018

Dopingjouren. 2019. Karoliininen instituutti. http://dopingjouren.se/ luettu 18.2.2019

Dopinglinkki, A-Klinikkasäätiö. www.dopinglinkki.fi luettu 10.1.2019

Dunkel L. 2010. Kasvuhormoni – kasvurustojärjestelmä. Teoksessa: Dunkel L. Sane T,

Välimäki M. Endokrinologia. Duodecim. (2. painos)

95

Duodecim Lääketietokanta. Sustanon 250 injektio liuos. www.terveysportti.fi luettu

27.9.2018

DuRant R, Rickert V, Ashworth C, Newman C, Slavens G. Use of multiple drugs among

adolescents who use anabolic steroids. N Eng J Med. 1993; 328:922–926

Egerman M, Glass D. Signaling pathways controlling skeletal muscle mass. Crit Rev

Biochem Mol Biol. 2014;49(1):59–68

Eklöf AC, Thurelius AM, Garle M, Rane A, Sjöqvist F. The anti-doping hot-line, a means

to capture the abuse of doping agents in the Swedish society and a new service function

in clinical pharmacology. Eur J Clinic Pharm. 2003;59(8-9):571-577

Eriksson A, Kadi F, Malm C, Thornell LE. Skeletal muscle morphology in power-lifters

with and without anabolic steroids. Histochem Cell Biol. 2005;124(2):167–75

Evans N. Gym and tonic: a profile of 100 male steroids users. Br J Med. 1997; 31:54–58

Far HR, Ågren G, Thiblin I. Cardiac hypertrophy in deceased users of anabolic

androgenic steroids: an investigation of autopsy findings. Cardiovasc Pathol.

2012;21(4):312-6

Figueiredo VC, Silva PR. Cosmetic Doping—When Anabolic–Androgenic Steroids are

not Enough. Subst Use Misuse. 2014; 49(9):1163–7

Frati P, Busardò FP, Cipolloni L, Dominicis ED, Fineschi V. Anabolic androgenic steroid

(AAS) related deaths: autoptic, histopathological and toxicological findings. Curr

Neuropharmacol. 2015;13(1):146–59

Friedman O, Arad E, Amotz OB. Body Builder’s Nightmare: Black Market Steroid

Injection Gone Wrong: A Case Report. Plast Reconstr Surg Glob Open. 2016;4(9): e1040

Froestl W, Muhs A, Pfeifer A. Cognitive enhancers (nootropics). Part 1: drugs interacting

with receptors. J Alzheimers Dis. 2012;32(4):793–887

Geraci MJ, Cole M, Davis P. New onset diabetes associated with bovine growth hormone

and testosterone abuse in a young bodybuilder. Hum Exp Toxicol. 2011;30(12):2007–12

96

Griffiths S, Henshaw R, McKay F, Dunn M. Post-cycle therapy for performance and

image enhancing drug users: A qualitative investigation. Performance Enhancement &

Health. 2016;5(3):103–107

Griffiths S, Murray SB, Mond JM. The Stigma of Anabolic Steroid Use. J Drug Is. 2016;

46:4

Gruber A, Pope Jr. H. Psychiatric and medical effects of anabolic-androgenic steroid use

in women. Psychother Psychosom. 2000;69(1):19–26

Guzzoni V, Selistre-de-Araújo HS, de Cássia Marqueti R. Tendon remodeling in response

to resistance training, anabolic androgenic steroids and aging. Cells. 2018;7(12)

Hakkarainen P, Karjalainen K, Salasuo M. Suomalaisten huumeiden käyttö ja

huumeasenteet 2018. Tilastoraportti 2/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hakkarainen P, Karjalainen K. Ojajärvi A, Salasuo M. Huumausaineiden ja

kuntodopingin käyttö ja niitä koskevat mielipiteet Suomessa vuonna 2014.

Yhteiskuntapolitiikka 80. 2015:4

Hakkarainen P, Metso L, Salasuo M. Hamppuikäpolvi, sekakäyttö ja doping: Vuoden

2010 huumekyselyjen tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yhteiskuntapolitiikka-

YP 76. 2011; 4:397–412

Hall M, Grogan S, Gough B. Bodybuilders’ Accounts of Synthol Use: The Construction

of lay Expertise Online. J Health Psychol. 2016; 21(9):1939–48

Hall RC, Hall RC, Chapman MJ. Psychiatric complications of anabolic steroid abuse.

Psychosomatics. 2005;(4):285-90

Hall RC, Hall RC. Abuse of supraphysiologic doses of anabolic steroids. South Med J.

2005;98(5):550–5

Handelsman D. Global trends in testosterone prescribing, 2000–2011: expanding the

spectrum of prescription drug misuse. Med J Aust. 2013; 199:548–51

Hartgens F, van Straaten H, Fideldij S, Rietjens G, Keizer HA, Kuipers H. Misuse of

androgenic-anabolic steroids and human deltoid muscle fibers: differences between

97

polydrug regimens and single drug administration. Eur J Appl Physiol. 2002;86(3):233–

9

H-klinikka. Huumehoitoklinikka, Vantaan kaupunki. Vierailu paikan päällä

keskustelemassa asiakkaiden kanssa. 9.1.2019

Holopainen M, Pulkkinen P. 2008. Tilastolliset menetelmät. WSOY. s. 13–27

Holt R, Sönksen P. Growth hormone, IGF-1 and insulin and their abuse in sport. Brit J

Pharmacol. 2008; 154:542–556

Hope VD, Harris R, McVeigh J, Cullen K, Smith J, Parry J, DeAngelis D, Ncube F. Risk

of HIV and hepatitis B and C over time among men who inject image and performance

enhancing drugs in England and Wales: Results from cross-sectional prevalence surveys,

1992–2013. J Acquir Immune Defic Syndr. 2016;71(3):331–7

Hope VD, McVeigh J, Marongiu A, Evans-Brown M, Smith J, Kimergård A, Croxford

S, Beynon C, Parry J, Bellis M, Ncube F. Prevalence of, and risk factors for, HIV,

hepatitis B and C infections among men who inject image and performance enhancing

drugs: a cross-sectional study. BMJ Open 2013;3: e003207

Hope VD, McVeigh J, Marongiu A, Evans-Brown M, Smith J, Kimergård A, Parry JV,

Ncube F. Injection site infections and injuries in men who inject image- and performance-

enhancing drugs: prevalence, risk factors, and healthcare seeking. Epidemiol Infect.

2015;143(1):132–40

Horwitz H, Andersen J, Dalhoff K. Health consequences of anabolic steroid use. J Intern

Med. 2019;285(3):333–340

Huhtaniemi I. 2010. Androgeenit. Teoksessa: Dunkel L, Sane T, Välimäki M.

Endokrinologia. (2. painos) Duodecim

Huhtaniemi I. Siittiötuotanto on mahdollista ilman testosteronia. Duodecim.

2018;134(21):2077-9

Häkkinen A, Salasuo M. Salattu, hävetty, vaiettu. Miten tutkia piilossa olevia ilmiöitä.

Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 161. Vastapaino, Tampere.

s.163–194

98

Ip E, Lu D, Barnet M, Tenerowicz M, Vo J, Perry P. Psychological and physical impact

of anabolic-androgenic steroid dependence. Pharmacotherapy. 2012;32(10):910–9

Iversen J, Topp L, Wand H, Maher L. Are people who inject performance and image-

enhancing drugs an increasing population of Needle and Syringe Program attendees?

Drug Alcohol Rev. 2012; 32:205–207

Jacka B, Peacock A, Degenhardt L, Bruno R, Clare P, Kemp R, Dev A, Larance B. Trends

in PIEDs use among male clients of needle-syringe programs in Queensland, Australia;

2007–2015. Int J Drug Policy. 2017; 46:74–78

Johannisson M, Warnecke M, Berget, Coumans B, Wassink H, Wigstad C, Sjöblom,

Rynkowski M, Petrow M. 2012. Strategy for stopping steroids. Anti Doping Denmark

Johansson P, Lindqvist A, Nyberg F & Fahlke C. Anabolic Androgenic Steroids Affects

Alcohol Intake, Defensive Behaviors and Brain Opioid Peptides in the Rat. Pharmacol

Biochem Behav. 2000;67(2): 271–9

Jordan VC. Tamoxifen: Catalyst for the Change to Targeted Therapy. Eur J Cancer.

2008;44(1):30–38

Kaarninen P. 2008. Doping voittaa aina? Kielletyt keinot kautta aikojen. Minerva.

Helsinki. s. 15–23

Kadi F, Eriksson A, Holmner S, Thornell LE. Effect of Anabolic Steroids on the Muscle

Cells of Strength-trained Athletes. Med Sci Sports Exerc. 1999;31(11):1528–34

Kadi F. Cellular and molecular mechanisms responsible for the action of testosterone on

human skeletal muscle. A basis for illegal performance enhancement. Br J Pharmacol.

2008;154(3):522–528

Kahal A, Allem R. Reversible effects of anabolic steroid abuse on cyto-architectures of

the heart, kidneys and testis in adult male mice. Biomed Pharmacother. 2018; 106:917–

922

Kainulainen H. 2011. Rangaistuskäytäntö dopingrikoksissa. Oikeuspoliittisen

tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 110. Helsinki

99

Kanayama G, Brower KJ, Wood RI, et al. Anabolic-androgenic steroid dependence: an

emerging disorder. Addiction. 2009; 104:1966–1978

Kanayama G, Hudson JI, Pope HG Jr. Long-term Psychiatric and Medical Consequences

of Anabolic-Androgenic Steroid Abuse: A Looming Public Health Concern? Drug

Alcohol Depend. 2008;98(1–2):1–12

Kanayama G, Kaufman M, Pope H. Public health impact of androgens. Curr Opin

Endocrinol Diabetes Obes. 2018;25(3):218–223

Kanayama G, Pope HG. Illicit use of androgens and other hormones: recent advances.

Curr Opin Endocrinol Diabetes Obes. 2012;19(3):211–219

Karavolos S, Reynolds M, Panagiotopoulou N, McEleny K, Scally M, Quinton R. Male

Central Hypogonadism Secondary to Exogenous Androgens: A Review of the Drugs and

Protocols Highlighted by the Online Community of Users for Prevention and/or

Mitigation of Adverse Effects. Clin Endocrinol. 2015;82(5):624–32

Kaufman M, Janes A, Hudson J, Brennan B, Kanayama G, Kerrigan A, Jensen J, Pope H.

Brain and cognition abnormalities in long-term anabolic-androgenic steroid users. Drug

Alcohol Depend. 2015; 152:47-56

KELA -Kelasto-raportit. 2019.

http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT137AL luettu 4.4.2019

Kicman A. Pharmacology of anabolic steroids. Br J Pharmacol. 2008;154(3):502–521

Kimergård A, Breindahl T, Hindersson P. McVeigh J. The Composition of Anabolic

Steroids from the Illicit Market is Largely Unknown: Implications for Clinical Case

Reports. Q J Med. 2014; 107: 597-598

Kimergård A, McVeigh J. Environments, risk and health harms: a qualitative

investigation into the illicit use of anabolic steroids among people using harm reduction

services in the UK. BMJ Open. 2014;4(6): e005275

Kimergård A, McVeigh J. Variability and dilemmas in harm reduction for anabolic

steroid users in the UK: a multi-area interview study. Harm Reduction Journal. 2014;11–

19

100

Kimergård A. A qualitative study of anabolic steroid use among gym users in the United

Kingdom: motives, beliefs and experiences. J Sub Use. 2015; 20:288–294

Korte T, Pykäläinen J, Seppälä T. Drug abuse in Finnish male prisoners in 1995. Forensic

Sci Int. 1998;97(2–3):171–83

Kuhn CM. Anabolic Steroids. Recent Prog Horm Res. 2002; 57:411–34

Kunttu K, Pesonen T. 2013. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 47. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Kurling-Kailanto S, Kankaanpää A, Seppälä T. Subchronic nandrolone administration

reduces cocaine-induced dopamine and 5-hydroxytyptamine outflow in the rat nucleus

accumbens. Psychopharmacology. 2010;209(3):271-91

Käypä hoito suositus. 2018. Huumeongelmaisen hoito. Suomalainen Lääkäriseura

Duodecim http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50041#R2

luettu 10.4.2019

Langan EA, Nie Z, Rhodes LE. Melanotropic Peptides: More Than Just ‘Barbie Drugs’

and ‘Sun-Tan Jabs’? Br J Dermatol. 2010; 163(3):451–5

Legrain S, Girard L. Pharmacology and therapeutic effects of dehydroepiandrosterone in

older subjects. Drugs Aging. 2003;20(13):949–67

Leifman H, Rehnman C, Sjöbolm E, Holgersson S. Anabolic androgenic steroids – Use

and correlates among gym users – An assessment study using questionnaires and

observations at gyms in the Stockholm region. Int J Environ Res Public Health.

2011;8(7):2656–2674

Ljungqvist A. Brief history of anti-doping. Med Sport Sci. 2017; 62:1–10

Lood Y, Eklund A, Garle M, Ahlner J. Anabolic androgenic steroids in police cases in

Sweden 1999–2009. Forensic Sci Int. 2012;219(1–3):199–204

Lundholm L, Frisell T, Lichtenstein P, Långström N. Anabolic androgenic steroids and

violent offending: confounding by polysubstance abuse among 10,365 general population

men. Addiction. 2015;110(1):100–8

101

Lundholm L, Käll K, Wallin S, Thiblin I. Use of anabolic androgenic steroids in substance

abusers arrested for crime. Drug Alcohol Depend. 2010;111(3):222–6

Luopa P, Kivimäki H, Matikka A, Vilkki S, Jokela J, Laukkarinen E, Paananen R.

Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000–2013. Kouluterveyskyselyjen tulokset. Raportti

25/2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lusetti M, Licata M, Silingardi E, Reggiani Bonetti L, Palmiere C. Pathological changes

in anabolic androgenic steroid users. Forensic Leg Med. 2015; 33:101-4

Lynch G, Ryall J. Role of β-adrenoceptor signaling in skeletal muscle: Implication for

muscle wasting and disease. Physiol Rev. 2008;88(2):729–67

Martinez-Sanz JM, Sospedral I, Ortiz CM, Baladia E, Gil-Izquierdo A, Ortiz-Moncada

R. Intented or unintended doping? A review of the presence of doping substances in

dietary supplements used in sports. Nutrients. 2017;9(10): E1093

Mattila VM, Parkkari J, Laakso L, Pihlajamäki H, Rimpelä A. Use of dietary supplements

and anabolic-androgenic steroids among Finnish adolescents in 1991–2005. Eur J Public

Health. 2010a;20(3):306–11

Mattila VM, Rimpelä A, Jormanainen V, Sahi T, Pihlajamäki H. Anabolic-androgenic

steroid use among young Finnish males. Scand J Mes Sci Sports. 2010b;20(2):330–5

Metso S. Testosteronikokeilujen aiheuttamat haitat ja kulut kuriin. Pääkirjoitus

Lääkärilehdessä 3/2016.

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/testosteronikokeilujen-aiheuttamat-haitat-ja-

kulut-kuriin/ luettu 28.12.2018

Miettinen H. 2014. Huumeet ja sydän. Terveysportti. Duodecim

Mohamed S, Bilard J, Hauw D. Qualitative and hierarchical analysis of protective factors

against illicit use of doping substances in athletes calling a national anti-doping phone-

help service. Monten J Sports Med. 2013; 2:21–25

Molero Y, Bakshi AS, Gripenberg J. Illicit Drug Use Among Gym-Goers: A Cross-

Sectional Study of Gym-Goers in Sweden. Sports Med Open. 2017; 3:31

102

Morales A. The long and tortuous history of the discovery of testosterone and its clinical

application. J Sex Med. 2013;10(4):1178-83

Mäkelä K. 1990. Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Gaudeamus. Helsinki. s.

42–61

Nicholls AR, Cope E, Bailey R, Koenen K, Dumon D, Theodorou NC, Chanal B, Saint

Laurent D, Müller D, Andrés MP, Kristensen AH, Thompson MA, Baumann W, Laurent

JF. Children’s First Experience of Taking Anabolic-Androgenic Steroids Can Occur

Before Their 10th Birthday: A Systematic Review Identifying 9 Factors That Predicted

Doping Among Young People. Front Psychol. 2017; 8:1015

Nieschlag E, Vorona E. Doping With Anabolic Androgenic Steroids (AAS): Adverse

Effects on Non-Reproductive Organs and Functions. Rev Endocr Metab Disord. 2015a;

16(3):199–211

Nieschlag E, Vorona E. Mechanisms in Endocrinology: Medical Consequences of

Doping With Anabolic Androgenic Steroids: Effects on Reproductive Functions. Eur J

Endocrinol. 2015b;173(2): R47–58

Ntoumanis N, Ng JY, Barkoukis V, Backhouse S. Personal and psychosocial predictors

of doping use in physical activity settings: a meta-analysis. Sports Med.

2014;44(11):1603–24

Onakomaiya M, Henderson L. Mad men, women and steroid cocktails: a review of the

impact of sex and other factors on anabolic androgenic steroids effects on affective

behaviors. Psychopharmacology. 2016;233(4):549–569

Pacifici R, Palmi I, Vian P, Andreotti A, Mortali C, Berretta P, Mastrobattista L, Pichini

S. Emerging trends in consuming behaviours for non-controlled substances by Italian

urban youth: a cross sectional study. Ann Ist Super Sanita 2016; 52:104–113

Palmié N, Peyrière H, Eiden C, Condemine-Piron C. Misuse of anabolic products in sport:

a retrospective study of phone calls at the Écoute Dopage anti-doping hot-line. Therapie.

2013;68(1):27–9

103

Palosuo H, Koskinen S, Lahelma E, Prättälä R, Martelin T, Ostamo A, Keskimäki I, Sihto

M, Talala K, Hyvönen E, Linnanmäki E. Terveyden eriarvoisuus Suomessa.

Sosioekonomisten terveyserojen muutokset 1980–2005. Sosiaali- ja terveysministeriön

julkaisuja 2007:23

Parkinson AB, Evans NA. Anabolic androgenic steroids: a survey of 500 users. Med Sci

Sports Exerc. 2006;38(4):644–51

Pereira H, Sardela V. Stimulant doping agents used in Brazil: Prevalence, detectability,

analytical implications and challenges. Sub Use Misuse. 2014;49(9):1098–1114

Perheentupa A, Rönkä R. Testosteronihoito vaarantaa siittiötuotannon. Duodecim. 2009;

125:821–3

Petróczi A, Ocampo J, Shah I, Jenkinson C, New R, James R, Taylor G, Naughton D.

Russian roulette with unlicensed fat-burner drug 2,4-dinitrophenol (DNP): evidence from

a multidisciplinary study of the internet, bodybuilding supplements and DNP users. Subst

Abuse Treat Prev Policy. 2015; 10:39

Pichini S, Zuccaro P, Paciffici R. Drugs in semen. Clin Pharmacokinet. 1994;26(5):356-

73

Pope HG, Wood RI, Rogol A, Nyberg F, Bowers L, Bhasin S. Adverse health

consequences of performance-enhancing drugs: an Endocrine Society scientific

statement. Endocr Rev. 2014;35(3):341–75

Pärssinen M, Kujala U, Vartiainen E, Sarna S, Seppälä T. Increased premature mortality

of competitive powerlifters suspected to have used anabolic agents. Int J Sports Med.

2000;21(3):225-7

Ragan CI, Bard I, Singh I. What Should We Do About Student Use of Cognitive

Enhancers? An Analysis of Current Evidence. Neuropharmacology. 2016; 64:588–595

Ribeiro DA. Nandrolone decanoate induces genetic damage in multiple organs of rats.

Arch Environ Contam Toxicol. 2013;64(3):514–518

104

Rich JD, Foisie CK, Towe CW, Dickinson BP, McKenzie M, Salas CM. Needle exchange

program participation by anabolic steroid injectors, United States 1998. Drug Alcohol

Depend. 1999;56(2):157–60

RPC/ Russian Paralympic Committee. 2018. https://www.paralympic.org/news/russia-

launches-anti-doping-hotline luettu 26.7.2018

Ryall JG, Lynch GS. The Potential and the Pitfalls of β-adrenoceptor Agonists of the

Management of Skeletal Muscle Wasting. Pharmacology & Therapeutics. 2008; 120:

219-23

Ryhänen S, Laitinen K, Karttunen N. Päihdelinkin neuvontapalvelu: Opioidit,

bentsodiatsepiinit ja vieroitus korostuvat lääkekysymyksissä. Lääkärilehti. 2018;

40:2275–2280

Saaranen-Kauppinen A, Puusniekka A. 2006. KvaliMOTV – Menetelmäopetuksen

tietovaranto. Tampere. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus luettu 30.1.2019

Sagoe D, Molde H, Andreassen CS, Torsheim T, Pallesen S. The Global Epidemiology

of Anabolic-Androgenic Steroids Use: A Meta-Analysis and Meta-Regression Analysis.

Ann Epidemiol. 2014;24(5):383–98

Sagoe D, Pallesen S. Androgen abuse epidemiology. Curr Opin Endocrinol Diabetes

Obes. 2018;25(3):185–194

Sagoe D, Torsheim T, Molde H, Schou C, Andreassen CS, Pallesen S. Anabolic-

androgenic steroid use in the Nordic countries: a meta-analysis and meta-regression

analysis. Nordic Studies on Alcohol and Drug. 2015;32(1):7–20

Salasuo M, Piispa M. 2012. Kuntodoping: Näkökulmia dopingaineiden käyttöön huippu-

urheilun ulkopuolella. Nuorisotutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 120.

s. 43 –63, 151

Salerno M, Cascio O, Bertozzi G, Sessa F, Messina A, Monda V, Cippoloni L, Biondi A,

Daniele A, Pomara C. Anabolic androgenic steroids and carcinogenicity on Leydig cell:

a literature review. Oncotarget. 2018;9(2):19415–19426

105

Salospohja T. 2008. “Tiukkaa lihhoo”. Dopingaineiden käyttö kuntosaliharrastajien

keskuudessa Suomessa. Lisensiaatintutkimus. Turun yliopisto

Sandvik MR, Bakken A, Loland S. Anabolic-androgenic steroids use and correlates in

Norwegian adolescents. Eur J Sport Sci. 2018:1-8

Sane T. Aivolisäkkeen etulohko. 2010. Teoksessa: Dunkel L. Sane T, Välimäki M.

Endokrinologia. Duodecim. (2. painos)

Sarikaya H, Peters C, Schulz T, Schönfelder, Michna H. 2007. Biomedical Side Effects

of Doping. International Symposium Munich, Germany. “Harmonising the Knowledge

About Biomedical Side Effects of Doping” -Project of the European Union

Savolainen K, Partanen A. Huumeidenkäyttäjät apteekkien asiakkaina vuonna 2014. A-

klinikkasäätiön raporttisarja 63. A-klinikkasäätiö

Seara FDAC, Barbosa RAQ, de Oliveira DF, et al. Administration of anabolic steroid

during adolescence induces long-term cardiac hypertrophy and increases susceptibility to

ischemia/reperfusion injury in adult Wistar rats. J Steroid Biochem Mol Biol 2017;

171:34–42

Sekulic D, Zenic N, Versic S, Maric D, Gabrilo D, Jelicic M. The prevalence and

covariates of potential doping behavior in kickboxing: Analysis among high-level

athletes. J Hum Kinet. 2017; 59:66–77

Seppälä T. 2016. Steroididoping. Lääkärin käsikirja. Duodecim

Sjöqvist F, Garle M, Rane A. Use of doping agents, particularly anabolic steroids, in

sports and society. Lancet. 2008;371(9627):1872–82

Skarberg K, Nyberg F, Engstrom I. Multisubstance use as a feature of addiction to

anabolic-androgenic steroids. Eur Addict Res. 2009;15(2):99–106

Smith D, de Ronde W. Outpatient clinic for users of anabolic androgenic steroids: an

overview. Neth J Med. 2018;76(4):167

Sosiaali- ja terveysministeriö. Terveyspalvelut. https://stm.fi/terveyspalvelut luettu

6.9.2018

106

Spiller HA, James KJ, Scholzen S, Borys DJ. A Descriptive Study of Adverse Events

from Clenbuterol Misuse and Abuse for Weight Loss and Bodybuilding. Substance

Abuse. 2013; 34(3): 306-213

Stárka L, Duškova M, Hill M. Dehydroepiandrosterone: a neuroactive steroid. J Steroid

Biochem Mol Biol. 2015; 145:254–60

Steinkellner T, Freissmuth M, Sitte H, Motgomery T. The ugly side of amphetamines:

short- and long-term toxicity of 3,4-methylenedioxymethamphetamine (MDMA,

‘Ecstasy’), methamphetamine and D-amphetamine. Bio Chem. 2011;392(0):103–115

Stenman UH, Hotakainen K, Alfthan H. Gonadotropins in Doping: Pharmacological

Basis and Detection of Illicit Use. Br J Pharmacol. 2008;154(3): 569–83

Suomen Apteekkariliitto. 2005. Apteekki terveydenhuollossa – Apteekki yhteiskunnassa.

Suomen Apteekkariliiton julkaisuja n: o 64

Suomen Tulli. 2017. Tulli tiedottaa: Valvonnan tilastojulkaisu 2016 – liitteet.

https://tulli.fi/documents/2912305/4213323/Tulli+-

+Valvonnan+tilastotiedote+17.3.2017+liitteet/46cf693c-f5ea-40af-be3d-

17e5d6a56750/Tulli+-+Valvonnan+tilastotiedote+17.3.2017+liitteet.pdf luettu

29.4.2019

Suomen Tulli. Tiedote 8.3.2019: Tullin takavarikkoon ennätysmäärä nuuskaa ja

huumausainetabletteja vuonna 2018 – myös paljastettujen veropetosten määrä oli

korkealla tasolla. www.tulli.fi luettu 20.3.2019

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry. 2018. www.suek.fi luettu 24.8.2018

TAISIA. 2011. Kuvaus Päihdelinkin Neuvontapalvelusta. A-klinikkasäätiö

TENK – Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä.

http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-ihmistieteissa luettu 20.6.2018

Thevis M, Sigmund G, Geyer H, Schänzer W. Stimulants and doping in sports.

Endocrinol Metab Clin North Am. 2010;39(1):89–105

Trinh K, Kim J, Ritsma A. Effect of pseudoephedrine in sports: a systematic review. BMJ

Open Sport Exerc Med. 2015;1(1): e000066

107

Tuomi J, Sarajärvi A. 2009 (6. painos). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi.

Helsinki. s. 65–68, 91–124

UKAD/ UK Anti-Doping. 2018. https://www.ukad.org.uk/news/article/report-doping-in-

sport luettu 26.7.2018

USADA/ U.S. Anti-Doping Agency. 2018. Play clean tip center

https://www.usada.org/athletes/playclean/ luettu 26.7.2018

WADA (World Anti-Doping Agency). 2019. The world anti-doping code, International

Standard. Prohibited list. PDF saatavilla sähköisenä: https://www.wada-

ama.org/sites/default/files/wada_2019_english_prohibited_list.pdf luettu 6.3.2019

Valtioneuvosto. 2010. Dopinglinkki.fi -palvelusta terveysneuvontaa dopingaineista.

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/radgivningstjansten-

dopinglinkki-fi-erbjuder-halsoinformation-om-dopningsmedel luettu 18.3.2019

Van de Ven K, Dunn M, Mulrooney K. Performance and image enhancing drug (PIED)

producers and suppliers: a retrospective content analysis of PIED-provider cases in

Australia from 2010–2016. Trends in Organized Crime. 2018:1–11

Van de Ven K, Maher L, Wand H, Memedovic S, Jackson E, Iversen J. Health risk and

health seeking behaviours among people who inject performance and image enhancing

drugs who access needle syringe programs in Australia. Drug Alcohol Rev. 2018;

doi:10.1111/dar.12831

Van der Sloot B, Paun M, Leenes R, McNally P, Ypma P. 2017. Anti-Doping & Data

Protection: An evaluation of the anti-doping laws and practices in the EU Member States

in light of the General Data Protection Regulation. European Commission. Tilburg

University, Spark Legal

Vilkka H. 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Tammi. s. 13–26

Wenker E, Dupree J, Langille G, Kovac J, Ramasamy R, Lamb D, Mills J, Lipshultz L.

The use of HCG-based combination therapy for recovery of spermatogenesis after

testosterone use. J Sex Med. 2015;12(6):1334–7

Yen M, Ewald MB. Toxicity of Weight Loss Agents. J Med Toxicol. 2012; 8(2):145–152

108

Yu J, Hildebrandt T, Lanzieri N. Healthcare professionals’ stigmatization of men with

anabolic androgenic steroid use and eating disorders. Body Image. 2015; 15:49–53

Zahnow R, McVeigh J, Bates G, Hope V, Kean J, Cambell J, Smith J. Identifying a

typology of men who use anabolic androgenic steroids (AAS). Int J Drug Policy. 2018;

55:105–112

109

LIITTEET

LIITE 1. Terveysneuvontapalvelun Kirjoita kysymys – osio dopinglinkki.fi sivustolla

110

111

LIITE 2. Dopinglinkin terveysneuvontapalvelun käyttöehdot

Dopinglinkin terveysneuvontapalvelun käyttöehdot

Dopinglinkin neuvontapalvelun käyttöehdot Dopinglinkin neuvontapalvelusta vastaa A-

klinikkasäätiö. Palvelu tarjoaa kuntoilijoiden dopingaineiden käyttöön liittyvää

terveysneuvontaa anonyymisti, luottamuksella ja maksutta. Kysyä voi omaan tai läheisen

tilanteeseen, työhön sekä opiskeluun liittyen tai yleisestä kiinnostuksesta. Vastaus

pyritään antamaan viikon kuluessa. Jatkokysymyksiin vastaa yleensä sama vastaaja kuin

ensimmäiseen kysymykseen. Neuvontapalvelun vastaajatyöryhmään kuuluu sosiaali- ja

terveysalan ammattilaisia: lääkäreitä, sairaanhoitaja, psykoterapeutti ja sosiaaliterapeutti.

Neuvontapalvelu tarjoaa tietoa ja tukea dopingaineiden käyttöön liittyviin ongelmiin.

Neuvontapalvelusta ei saa kilpaurheilijoiden dopingaineiden käyttöön liittyvää,

dopingaineiden käyttöä edistävää tai rikosoikeudellista asiantuntemusta edellyttävää

tietoa. Palvelussa käytetty järjestelmä salaa kysymyksen lähettäjän tiedot. Kysyjien ei tule

liittää neuvontapalvelun viesteihin mitään henkilötietoja tai muita tietoja, joista heidät

voidaan tunnistaa. Neuvontapalvelun vastaajien työn helpottamiseksi kysymyksen

lähettäjiltä tiedustellaan taustatietoja, joihin vastaaminen on vapaaehtoista. Kysyttyjä

taustatietoja ovat muun muassa sukupuoli, ikä, asuinpaikka, koulutus, työtilanne ja

parisuhdetilanne. Ammattilaisilta ja opiskelijoilta kysyttyjä taustatietoja ovat

ammattinimike tai opiskeluala, sekä työ- tai opiskelupaikan sijainti. Kysymyksen

lähettäjää ei voida tunnistaa taustatietojen perusteella. Taustatietoja voidaan käyttää myös

dopingaiheisten tutkimusten tutkimusaineistona. Lisäksi neuvontapalveluun lähetettyjä

kysymyksiä saatetaan julkaista muokattuna Dopinglinkin usein kysyttyjen kysymysten

palstalla. Aineistoa käsitellään aina siten, ettei yksittäisiä ihmisiä voida tunnistaa.

Dopinglinkin työntekijät sekä neuvontapalvelun vastaajat lukevat neuvontapalveluun

tulevat viestit. Neuvontapalvelun palvelimen käyttöoikeus on edellä mainittujen lisäksi

A-klinikkasäätiön websuunnittelijalla. Kaikkia työntekijöitä sitoo vaitiolovelvollisuus.

Sähköpostin ilmoittaminen Dopinglinkin neuvontapalveluun Dopinglinkin

neuvontapalvelussa kysyjällä on halutessaan mahdollisuus jättää sähköpostiosoitteensa

automaattista sähköposti-ilmoitusta varten. Sähköpostilla lähetetään vastauksen

lukemiseen tarvittava tunnusluku ja ilmoitus, kun kysymykseen on vastattu. Sähköposti-

ilmoitusta ei voida toimittaa, jos asiakas ei ole ilmoittanut kysymyslomakkeessa

sähköpostiosoitettaan. Sähköpostiosoitteen jättäminen perustuu kysyjän omaan valintaan

ja hän ottaa itse vastuun sähköpostinsa tietoturvasta. Sähköpostiosoitteen jättäminen

112

edellyttää Dopinglinkin neuvontapalvelun käyttöehtojen hyväksymistä. Sähköpostiosoite

tallentuu väliaikaisesti palveluntarjoajan tietokantaan ja sitä säilytetään vain siihen asti,

että kysymyksen lähettäjälle on lähetetty automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ilmoitus

vastauksesta. Tämän jälkeen sähköpostiosoite poistuu tietokannasta automaattisesti. 2

Kysyjän jättämä sähköpostiosoite ei ole oletusarvoisesti kenenkään nähtävillä.

Tarvittaessa A-klinikkasäätiön web-suunnittelija voi hakea sähköpostiosoitteen

tietokannasta. Tietokanta on suojattu käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Sähköpostien

keräämisestä (myös väliaikaisesta) muodostuu henkilötietorekisteri, johon sovelletaan

henkilötietolakia (523/99). Henkilörekisterin yhteydessä vaadittava tietosuojaseloste on

luettavissa tästä. Henkilötietojen käsittelylle tulee olla henkilötietolain 8 tai 14-20 §:stä

ilmenevä peruste. Dopinglinkin neuvontapalvelussa sähköpostiosoitteen jättäminen

perustuu siihen, että kysyjälle voidaan lähettää vastauksen lukemiseen vaadittava

tunnusluku sähköpostilla. Lisäksi sähköpostitse ilmoitetaan vastauksen saapumisesta.

Tietoja ei lähetetä samassa sähköpostissa. Sähköposti-ilmoitusten vastaanottaminen

helpottaa neuvontapalvelun käyttöä. Sähköpostiosoitteen ilmoittaminen on kuitenkin

täysin vapaaehtoista, eikä sen antaminen ole neuvontapalvelun käyttämisen edellytys. Jos

kysymyksen lähettäjä haluaa saada sähköpostiinsa tunnusluvun ja viestin vastauksen

saapumisesta, on hänen hyväksyttävä neuvontapalvelun käyttöehdot. Näin ollen

henkilötietojen käsittelyn peruste on kysyjän vapaaehtoinen suostumus henkilötietojensa

käsittelyyn. Viestien tallentaminen ja tilastointi Dopinglinkin työntekijät ylläpitävät

neuvontapalvelua. Palveluun lähetetyt viestit ja vastaukset tallentuvat neuvontapalvelun

tietokantaan. Asiakkaan ja ylläpitäjien lisäksi neuvontapalvelun vastaajilla on

mahdollisuus lukea tietokantaan tallentunut viestihistoria, jolloin he pystyvät paremmin

vastaamaan asiakkaan lähettämiin uusiin viesteihin. Neuvontapalveluun saapuneista

kysymyksistä kootaan tilastollista aineistoa, josta on poistettu kaikki tunnistetiedot.

Tilastoitavia tietoja ovat muun muassa lähetettyjen kysymysten määrä, kysymyksen aihe,

kysyjän taustatiedot, kuten sukupuoli, ikä, asuinpaikka, koulutus, päätoimi ja

parisuhdetilanne. Lisäksi tilastoidaan sitä, kuinka moni vastaus on luettu.

Neuvontapalvelun dataa säilytetään suojatulla tietokantapalvelimella, johon

ulkopuolisilla ei ole pääsyä.

Yhteystiedot dopinglinkki@a-klinikka.fi

A-klinikkasäätiö Maistraatinportti 2, 00240 Helsinki

Vaihde: 010 50 650