KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2014 31.1 · Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n

ja

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n

välinen

KUORMA-AUTOALAN

TYÖEHTOSOPIMUS

1.2.2014 – 31.1.2017

SISÄLLYSLUETTELO

I YLEISTÄ .......................................................................................................................................................................... 1

1 § SOVELTAMISALA ...........................................................................................................................................1 2 § YLEISET SOPIMUKSET ...................................................................................................................................1 3 § SOPIMUKSEN SITOVUUS JA NOUDATTAMISVELVOLLISUUS .................................................................................2 4 § TYÖRAUHAVELVOITE .....................................................................................................................................2 5 § JÄRJESTÄYTYMISVAPAUS ..............................................................................................................................2 6 § TYÖSUHTEEN SYNTYMINEN JA LAKKAAMINEN ..................................................................................................2

II TYÖPALKAT................................................................................................................................................................. 3

7 § PALKANMÄÄRÄYTYMINEN ..............................................................................................................................3 8 § PALKAT ........................................................................................................................................................5 9 § PALKKAUSTAVAT ........................................................................................................................................10 10 § ERILLISET LISÄT ........................................................................................................................................11

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET....................................................................................................................................... 11

11 § SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA ...........................................................................................................................11 12 § VUOSITYÖAJAN LYHENTÄMINEN .................................................................................................................14 13 § TYÖTUNTIJÄRJESTELMÄ, AJOPÄIVÄKIRJA JA TYÖTUNTILUETTELO ..................................................................18 14 § YLI-, HÄTÄ- JA SUNNUNTAITYÖ JA NIISTÄ MAKSETTAVAT KORVAUKSET ...........................................................18 15 § KESKITUNTIANSIO .....................................................................................................................................19 16 § HÄLYTYSTYÖ ............................................................................................................................................20

IV ERINÄISET KORVAUKSET ................................................................................................................................... 21

17 § VARALLAOLO JA SIITÄ MAKSETTAVA KORVAUS .............................................................................................21 18 § PÄIVÄRAHAT JA YÖPYMINEN .......................................................................................................................21 19 § VUOSILOMA ..............................................................................................................................................23 20 § LOMALTAPALUURAHA ................................................................................................................................24

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET ................................................................................................................................ 25

21 § ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ .............................................................................................................................25 22 § SAIRAUSAJAN JA ÄITIYS- JA ISYYSVAPAAN PALKKA .......................................................................................27 23 § LÄÄKÄRINTARKASTUKSET ..........................................................................................................................30 24 § TILAPÄISET POISSAOLOT ...........................................................................................................................31 25 § RYHMÄHENKIVAKUUTUS ............................................................................................................................34

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET ................................................................................................................................... 34

26 § PALKANMAKSU .........................................................................................................................................34 27 § AMMATTIYHDISTYSJÄSENMAKSUJEN PERINTÄ..............................................................................................34 28 § KOKOONTUMINEN TYÖPAIKOILLA ................................................................................................................34 29 § KOULUTUSTOIMINTA .................................................................................................................................35 30 § LUOTTAMUSMIEHET ..................................................................................................................................36 31 § ULKOPUOLISEN JA TILAPÄISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ .....................................................................................37 32 § ASIAMIEHET .............................................................................................................................................39 33 § ERIMIELISYYDET JA NIIDEN RATKAISEMINEN ................................................................................................39

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ........................................................................................................................... 40

34 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO ......................................................................................................................40

ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA ................................................................................................................................. 41

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT ............................................................................................................................ 44

YMPÄRISTÖHUOLTOALAN KULJETUSYRITYSTEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA LIITE ....................... 46

YMPÄRISTÖHUOLTOALAN KULJETUSYRITYSTEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA

NOUDATETTAVIA TYÖSUHTEEN EHTOJA JA MENETTELYTAPOJA KOSKEVA LIITE .......................... 48

- 1 -

Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välinen

K U O R M A - A U T O A L A N

T Y Ö E H T O S O P I M U S

1.2.2014 – 31.1.2017 I YLEISTÄ 1 § Soveltamisala Tämän työehtosopimuksen määräyksiä sovelletaan Autoliikenteen

Työnantajaliitto ry:n alueliikennettä, ulko- ja kotimaan tavaraliiken-nettä harjoittavien jäsenyritysten työntekijäin työsuhteisiin.

Pöytäkirjamerkintä:

Tätä sopimusta noudatetaan myös ALT:n jäsenyritysten kuljetuska-lustojen, pyöräkuormaajien, nosturi- ja pumppuautojen sekä muiden erikoisautojen kuljettajiin.

2 § Yleiset sopimukset

Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan seuraavia liittojen välillä solmittuja sopimuksia.

- Yleissopimus 12.2.1995 - Lomapalkkasopimus 9.3.2006 - Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta työpaikoilla 1.2.2012

- Luottamusmiessopimus 3.3.2010 - Sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä 12.2.1995 - Koulutustoimintaa koskeva sopimus 3.3.2010 - Irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva sopimus 1.3.2003

- 2 -

3 § Sopimuksen sitovuus ja noudattamisvelvollisuus

Tämä työehtosopimus sitoo allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayh-distyksiä sekä niitä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopi-muksen voimassaoloaikana ovat olleet niiden yhdistysten jäseninä.

Sopimukseen sidotut ovat velvolliset tarkoin noudattamaan tätä so-pimusta ja huolehtimaan siitä, että niiden alaiset yhdistykset ja niihin kuuluvat työnantajat ja työntekijät eivät riko sen määräyksiä.

4 § Työrauhavelvoite

Liitot ja niiden alayhdistykset ovat velvolliset huolehtimaan siitä, ett-eivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset, työnantajat tai työnteki-jät, joita sopimus koskee, ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.

5 § Järjestäytymisvapaus

Tämän työehtosopimuksen osallisten ja siihen sidottujen keskuu-dessa noudatetaan järjestäytymisvapautta.

6 § Työsuhteen syntyminen ja lakkaaminen

1. Liitot suosittavat, että työsopimus tehdään kirjallisena.

2. Jos työsuhteessa noudatetaan koeaikaa, on työnantajan tästä ilmoi-tettava työntekijälle työsopimusta tehtäessä. Koeaika on tällöin kak-si (2) kuukautta.

3. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksittä on työnantajan irtisanoes-

saan työsopimuksen noudatettava:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden;

2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta;

3) kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;

4) neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta; ja

5) kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

- 3 -

Työntekijän on puolestaan irtisanoessaan työsopimuksen noudatetta-va:

1) 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi

vuotta; ja 2) yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi

vuotta.

Edellä olevat irtisanomisajat eivät kuitenkaan koske niitä tapauksia, joissa työsopimus koeajan puitteissa tai muutoin lain mukaan voidaan purkaa tai työ on ylivoimaisen tapahtuman takia joko osaksi tai koko-naan keskeytettävä.

II TYÖPALKAT 7 § Palkanmääräytyminen

1. Työntekijän palkka määräytyy joko tunti- tai 2-viikkojakson palkkana. Muille kuin 31 §:ssä ja tämän pykälän 2 ja 4 kohdissa tarkoitetuille työntekijöille maksetaan 2-viikkojakson palkka, vaikka työaika olisi alle 80 tuntia.

Tämän pykälän 2 kohdassa tarkoitetuille työntekijöille tulee määritellä

työsopimuksella täsmällinen työaika kaksiviikkojaksossa. Työajan jäädessä työnantajasta johtuvasta syystä 2-viikkojaksossa alle

työsopimuksessa sovitun, maksetaan työntekijälle kuitenkin yksikertai-nen takuupalkka sovittuun tuntimäärään asti.

2. Jos aikataulun mukaisessa säännöllisessä linjaliikenteessä ei ole tarjo-

ta työtä 80 tuntia 2-viikkojaksossa kaikille työntekijöille, voidaan yrityk-seen tai sen toimipisteeseen palkata edellä mainittuun liikenteeseen myös muita kuin edellisessä kohdassa tarkoitettuja työntekijöitä. Täl-löin muiden kuin osa-aikaeläkkeellä tai muulla lainsäädäntöön perus-tuvalla osa-aikajärjestelyllä olevien osa-aikaisten työntekijöiden määrä voi olla yrityksessä keskimäärin enintään kaksi työntekijää toimipistettä kohti, elleivät erityiset liikenteelliset, aikataululliset tai tuotannolliset syyt muuta edellytä.

Soveltamisohje: Toimipisteellä tarkoitetaan varikkoa tai muuta vastaavaa aloittamis- ja

lopettamispaikkaa. Täysaikaisen työn järjestämismahdollisuuteen aikataulun mukaisessa

säännöllisessä linjaliikenteessä vaikuttavia seikkoja arvioitaessa on otettava huomioon esimerkiksi kuorma-autoliikenteessä olevat tuotan-tovaihtelut.

- 4 -

Työnantajan on keskusteltava ja annettava luottamusmiehelle tieto tämän kohdan mukaisten työntekijöiden käyttämisen perusteista en-nen heidän palkkaamistaan.

3. Paikalliset osapuolet voivat alistaa erimielisyyden koskien 2-kohdan

tarkoittamien osa-aikaisten työntekijöiden käyttöä ja määrää ratkaisu-lautakunnalle, jossa on yksi kummankin sopijaliiton nimeämä jäsen ja puolueeton puheenjohtaja. Mikäli osapuolet eivät pääse puheenjohta-jasta yksimielisyyteen, nimeää hänet valtakunnansovittelija. Ratkaisu-lautakunnalle jätetty erimielisyysasia on ratkaistava viimeistään kuu-kauden kuluessa.

Luottamusmiehelle ja ratkaisulautakunnalle on annettava kaikki tapa-

uksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Tarkoituksena on, että ratkai-sulautakunnan päätös olisi käytettävissä ennen vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden palkkaamista.

4. Edellä oleva periaate ei estä vakituisten osa-aikaisten työntekijöiden

palkkaamista silloin, kun kysymyksessä on aikataulun mukaiseen säännölliseen linjaliikenteeseen kuulumaton työ, ellei työtä voida teet-tää kokoaikaisena työnä ilman kohtuutonta hankaluutta.

Soveltamisohje: Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi tavaralinjaliikenne ja

jakeluliikenne kuuluvat pääsääntöisesti tässä 4-kohdassa tarkoitettuun liikenteeseen.

Pöytäkirjamerkintä 1 (koskee kohtia 2 ja 4): Osa-aikaisten työntekijöiden lisäksi voidaan käyttää tämän työehtoso-

pimuksen 31 §:n tarkoittamia työntekijöitä. Pöytäkirjamerkintä 2 (koskee kohtaa 4): Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan mahdolliset erimielisyydet neuvotte-

luin ja myötävaikuttavat siihen, että mahdollisia riitaisuuksia ei saateta tuomioistuinkäsittelyyn sopimuskauden aikana.

5. Palvelusvuosia laskettaessa huomioidaan kaikki työtodistusten mukai-

nen ammattimaisessa liikenteessä kuljettajana työskentelyaika. Myös muussa liikenteessä ammattikuljettajana toimiminen huomioidaan.

Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, puutavaran autonkuljetuksen ja ajo-

neuvonosturinkuljettajan ammattitutkintojen suorittamisesta luetaan palvelusvuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetus-suunnitelmaperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.

- 5 -

6. Ulkomaanliikenteessä noudatetaan jäljempänä mainittuja palkkoja.

7. Jos autonapumies, jolla on tarvittava ajokortti, tilapäisesti joutuu autoa ajamaan, maksetaan hänelle tältä ajalta kuljettajan palkka.

8. Jos autonkuljettaja siirretään tilapäisesti alemman palkkataulukon työ-

hön, hänen palkkansa säilyy ennallaan. 8 § Palkat

1. Palkkataulukot sopimuskauden alussa (€)

tunti 2-viikko

Täysperävaununkuljettaja ja moduuliyhdistelmän kuljettaja

alle 4 vuotta 13,58 1086,40

4-8 vuotta 13,74 1099,20

8-12 vuotta 14,19 1135,20

yli 12 vuotta 14,52 1161,60

Puoliperävaununkuljettaja

alle 4 vuotta 13,07 1045,60

4-8 vuotta 13,23 1058,40

8-12 vuotta 13,68 1094,40

yli 12 vuotta 13,96 1116,80

Kuorma-auton-, pumppuauton- ja pyöräkuormaajankuljettaja

alle 4 vuotta 12,78 1022,40

4-8 vuotta 12,93 1034,40

8-12 vuotta 13,35 1068,00

yli 12 vuotta 13,66 1092,80

Henkilö- ja pakettiautonkuljettaja

alle 4 vuotta 12,50 1000,00

4-8 vuotta 12,64 1011,20

8-12 vuotta 13,06 1044,80

yli 12 vuotta 13,30 1064,00

- 6 -

Autonapumies

alle 4 vuotta 12,38 990,40

4-8 vuotta 12,53 1002,40

8-12 vuotta 12,92 1033,60

yli 12 vuotta 13,19 1055,20

Ulkomaanliikenteen palkkataulukot

14,33 1146,40

8 % korotettuna 15,43 1234,40

Palkkataulukot 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien (€)

tunti 2-viikko


alle 4 vuotta 13,70 1096,00

4-8 vuotta 13,86 1108,80

8-12 vuotta 14,31 1144,80

yli 12 vuotta 14,64 1171,20


alle 4 vuotta 13,19 1055,20

4-8 vuotta 13,35 1068,00

8-12 vuotta 13,80 1104,00

yli 12 vuotta 14,08 1126,40


alle 4 vuotta 12,90 1032,00

4-8 vuotta 13,05 1044,00

8-12 vuotta 13,47 1077,60

yli 12 vuotta 13,78 1102,40


alle 4 vuotta 12,62 1009,60

4-8 vuotta 12,76 1020,80

8-12 vuotta 13,18 1054,40

yli 12 vuotta 13,42 1073,60

- 7 -

Autonapumies

alle 4 vuotta 12,50 1000,00

4-8 vuotta 12,65 1012,00

8-12 vuotta 13,04 1043,20

yli 12 vuotta 13,31 1064,80


14,45 1156,00

8 % korotettuna 15,55 1244,00


tunti 2-viikko


alle 4 vuotta 13,72 1097,60

4-8 vuotta 13,88 1110,40

8-12 vuotta 14,33 1146,40

yli 12 vuotta 14,66 1172,80


alle 4 vuotta 13,21 1056,80

4-8 vuotta 13,37 1069,60

8-12 vuotta 13,82 1105,60

yli 12 vuotta 14,10 1128,00


alle 4 vuotta 12,92 1033,60

4-8 vuotta 13,07 1045,60

8-12 vuotta 13,49 1079,20

yli 12 vuotta 13,80 1104,00


alle 4 vuotta 12,64 1011,20

4-8 vuotta 12,78 1022,40

8-12 vuotta 13,20 1056,00

yli 12 vuotta 13,44 1075,20

- 8 -

Autonapumies

alle 4 vuotta 12,52 1001,60

4-8 vuotta 12,67 1013,60

8-12 vuotta 13,06 1044,80

yli 12 vuotta 13,33 1066,40


14,47 1157,60

8 % korotettuna 15,57 1245,60


tunti 2-viikko


alle 4 vuotta 13,77 1101,60

4-8 vuotta 13,93 1114,40

8-12 vuotta 14,38 1150,40

yli 12 vuotta 14,71 1176,80


alle 4 vuotta 13,26 1060,80

4-8 vuotta 13,42 1073,60

8-12 vuotta 13,87 1109,60

yli 12 vuotta 14,15 1132,00


alle 4 vuotta 12,97 1037,60

4-8 vuotta 13,12 1049,60

8-12 vuotta 13,54 1083,20

yli 12 vuotta 13,85 1108,00


alle 4 vuotta 12,69 1015,20

4-8 vuotta 12,83 1026,40

8-12 vuotta 13,25 1060,00

yli 12 vuotta 13,49 1079,20

- 9 -

Autonapumies

alle 4 vuotta 12,57 1005,60

4-8 vuotta 12,72 1017,60

8-12 vuotta 13,11 1048,80

yli 12 vuotta 13,38 1070,40


14,52 1161,60

8 % korotettuna 15,62 1249,60


tunti 2-viikko


alle 4 vuotta 13,79 1103,20

4-8 vuotta 13,95 1116,00

8-12 vuotta 14,40 1152,00

yli 12 vuotta 14,73 1178,40


alle 4 vuotta 13,28 1062,40

4-8 vuotta 13,44 1075,20

8-12 vuotta 13,89 1111,20

yli 12 vuotta 14,17 1133,60


alle 4 vuotta 12,99 1039,20

4-8 vuotta 13,14 1051,20

8-12 vuotta 13,56 1084,80

yli 12 vuotta 13,87 1109,60


alle 4 vuotta 12,71 1016,80

4-8 vuotta 12,85 1028,00

8-12 vuotta 13,27 1061,60

yli 12 vuotta 13,51 1080,80

- 10 -

Autonapumies

alle 4 vuotta 12,59 1007,20

4-8 vuotta 12,74 1019,20

8-12 vuotta 13,13 1050,40

yli 12 vuotta 13,40 1072,00


14,54 1163,20

8 % korotettuna 15,64 1251,20 2. Odotusajan palkka

Odotusajan palkka määräytyy taulukkopalkan mukaan.

3. Ulkomaanliikenteen palkat ja kokemuslisä

Täysin työkykyisen ammattitaitoisen kuorma-autonkuljettajan 2-viikkojaksopalkka ja tuntipalkka ulkomaanliikenteessä ovat edellä mainitun taulukon mukaiset.

Ulkomaanliikenteessä olevalle kuorma-autonkuljettajalle, joka on toi-minut vähintään kahden vuoden ajan samassa yrityksessä ja on tänä aikana osoittanut omaavansa kyvyn selviytyä ulkomaisissa olosuhteis-sa (kielitaito, liikennesääntöjen ja tullimuodollisuuksien tuntemus yms.) maksetaan erikoislisänä vähintään 8 % 8 §:ssä mainitusta jaksopal-kasta laskettuna.

9 § Palkkaustavat

1. Palkkaus voidaan järjestää kaikilla mahdollisilla tavoilla edellyttäen, että työntekijän palkka ei palkkaustavasta johtuen jää pienemmäksi kuin palkka olisi työehtosopimuksen mukaisesti aikapalkalla työskenneltäessä ja ottaen huomioon todellisuudessa tehdyn työajan perusteella määräytyvät lisät. Sovittuun, tietyllä perusteella määräytyvään palkkaan ei voida sisällyttää ylityö- tai sunnuntaityökor-vauksia.

2. Mikäli työn laatu sen sallii, ja se teknisesti on mahdollista, on työtehon

ja ansion kohottamiseksi työntekijöille varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä.

Urakkatyön hinnoittelun perusteena pidetään 30 %:n lisäystä

vastaavasta työstä aikatyössä maksettavaan työkohtaiseen palkkaan.

- 11 -

Sellaisesta urakkatyöstä, jota varten kiinteää työhinnoittelua ei ole laadittu, sovitaan jo ennen työn alkamista urakkahinta, josta työntekijälle on annettava todiste, sekä välttämättömiä tietoja urakkahinnan laskemisen perusteista.

Urakkatyötä tehtäessä on tuntipalkka taattu.

10 § Erilliset lisät

1. Ilta- ja yötyölisät

Klo 18.00-22.00 välisenä aikana tehdyiltä työtunneilta maksetaan ilta-työlisää 15 % taulukkopalkasta ja klo 22.00-06.00 välisenä aikana yö-työlisää 20 % taulukkopalkasta.

2. Vapaapäivätyölisä

Vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan vapaapäivätyölisä, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

3. Myrkky- ja räjähdysainelisä

Myrkkyjen, räjähdysaineiden ja radioaktiivisten aineiden käsittely- ja kuljetusajalta siltä osin, kuin vaarallisten aineiden kuljetusmääräysten (ADR) vapaarajat ylittyvät, maksetaan lisää, jonka suuruus on 5 % tau-lukkopalkasta.

4. Erikoislisä

Nosturiauton kuljettajille, lavettiauton kuljettajille, jäteauton kuljettajille, puutavaran kuljettajille kuljetettaessa puuta metsästä silloin, kun kuljet-taja käyttää kuormauslaitetta sekä niille autonkuljettajille, jotka suorit-tavat maidon keräilyä imukeräilyautoilla, maanalaisissa laitoksissa kul-jetuksia suorittavalle autonkuljettajalle sekä niissä erikoiskuljetuksissa toimiville kuljettajille, joihin kuljetuksiin tarvitaan ao. viranomaisen lupa sekä erikseen niin sanottu saattoauto taikka jotka tulee lainsäädännön mukaan merkitä varoitustauluin ja -valaisimin, maksetaan erikoislisää, jonka suuruus on 5 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta.

III TYÖAIKAMÄÄRÄYKSET 11 § Säännöllinen työaika

1. Säännöllinen työaika on 80 tuntia 2-viikkojaksossa. Työaikalain moot-toriajoneuvon kuljettajia koskevia vuorokautisia enimmäistyöaikoja ja lepoaikoja ei sovelleta tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä. Vuorokautista enimmäistyöaikaa rajoittavat tämän työehtosopimuksen vuorokautista lepoaikaa ja taukoja koskevat määräykset.

- 12 -

2. Lyhyemmästä kuin 4 tunnin 45 minuutin työstä maksetaan täysi 4 tun-nin 45 minuutin palkka ja se luetaan työajaksi.

3. Pääsiäislauantai sekä juhannus- ja jouluaatto ovat vapaapäiviä.

4. Moottoriajoneuvon kuljettajan pisin yhtämittainen työaika saa olla enin-

tään 5,5 tuntia. Jokaista 5,5 tunnin pituista työjaksoa kohti on kuljetta-jalle annettava vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kah-dessa erässä. Tässä kohdassa tarkoitetun tauon osan tulee olla vähin-tään 15 minuutin mittainen.

5. Mikäli työpäivän pituus on vähintään 8 tuntia, työntekijällä tulee olla

työn suorittamisen ohessa ja kuljetustehtävän kannalta sopivimpana ajankohtana mahdollisuus enintään kahteen virkistystaukoon. Muista tauoista ei palkkaa makseta.

6. Jaksottaisessa työssä työpäivää ei saa jakaa kuin kahteen yhtäjaksoi-

seen työrupeamaan, jonka katkaisee enintään tunnin pituinen palkaton tauko. Tällä määräyksellä ei suljeta pois laeista johtuvien taukojen an-tamismahdollisuutta eikä rajata odotusajan käyttömahdollisuuksia.

7. Ruokailuajasta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken työaikalakia

noudattaen.

8. Moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava vähintään 11 tuntia kes-tävä yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika jokaisena 24 perättäisen tunnin jaksona. Vuorokautinen lepoaika voidaan lyhentää vähintään 9 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi enintään kolme kertaa kalenteriviikon aikana.

Lyhentämätön vuorokausilepo voidaan pitää kunkin 24 tunnin jakson aikana kahtena erillisenä jaksona, joista ensimmäisen on oltava vähin-tään 3 tunnin ja jälkimmäisen vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoai-ka. Jaetun vuorokausilevon yhdeksää tuntia lyhyemmältä lepoaikajak-solta maksetaan vieraalla paikkakunnalla 11. kohdassa tarkoitettua odotusajan palkkaa vähennettynä enintään 1 tunnin ruokatauolla.

Vuorokausilepo monimiehitystilanteessa

Jokaisen sellaisen 30 tunnin jakson aikana, jolloin ajoneuvon miehis-tönä on vähintään kaksi kuljettajaa, jokaisella kuljettajalla on oltava vähintään 9 tunnin yhtäjaksoinen lepoaika.

9. Työntekijälle on annettava 45 tunnin mittainen, yhtäjaksoinen viikottai-

nen lepoaika. Tämä lepoaika voidaan lyhentää kerran kahden peräk-käisen viikon aikana vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi. Lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yhtäjaksoisel-la lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon lop-

- 13 -

pua. Korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähintään 9 tunnin lepoajan yhteydessä.

Viikottainen lepoaika, joka alkaa yhden viikon aikana ja päättyy toisen viikon aikana, voidaan laskea kuuluvaksi kumpaan tahansa näistä vii-koista.

Viikottaiset lepoajat on järjestettävä siten, että saman viikon aikana on annettava kaksi vapaapäivää. Vapaapäivä on kalenterivuorokausi.

Työntekijän suostumuksella vapaapäivät voidaan antaa 2-viikkojaksossa edellä olevasta poiketen kuitenkin siten, että jokaisella viikolla on oltava vähintään yksi vapaapäivä. 2-viikkojaksossa on olta-va vähintään 4 vapaapäivää.

Vapaapäivä annetaan työntekijän asemapaikkakunnalla, ellei työnteki-jän kanssa muuta sovita.

10. Mikäli työntekijä hänestä riippumattomista syistä, kuten autorikon tai

luonnonesteiden takia, joutuu matkalla odottamaan apua, lasketaan hänelle työajaksi koko se aika, minkä hän tekee työtä esteen poistami-seksi tai joutuu vartioimaan autoa. Tällaisista tapauksista on työnteki-jän pyrittävä ilmoittamaan työnantajalle mahdollisimman pian.

11. Milloin autonkuljettaja tai apumies joutuu matkallaan odottamaan, ei

tätä aikaa lueta työajaksi, mutta suoritetaan siitä korvaus.

Mikäli autonkuljettaja joutuu toistuvasti siirtämään autoa lastaajan tai purkajan määräyksestä, luetaan kyseinen aika kuljettajan työajaksi. Mikäli autonkuljettaja joutuu vastaavissa olosuhteissa odottamaan jou-tumatta toistuvasti siirtämään autoa ja saa vapaasti poistua autonsa luota, maksetaan kyseisestä ajasta odotusajan palkkaa lukematta sitä työaikaan.

12. Mikäli työntekijä työnantajan toimesta vieraalla paikkakunnalla koko-

naan vapautetaan purkaus- ja lastauspaikalta, maksetaan hänelle kui-tenkin odotusajan palkka mahdollisen työpalkan lisäksi yhteensä kah-deksaan (8) tuntiin saakka kalenterivuorokautta kohden. Tämä sään-nös ei koske tapausta, jossa kokonaan vapauttaminen tapahtuu koti-paikkakunnalla.

13. Jos kahden samaa autoa ajavan autonkuljettajan työ on järjestetty niin,

että sekin heistä, joka ei tietyllä matkalla autoa ohjaa, on velvollinen siinä seuraamaan mukana, on myös se aika, jonka hän on sidottuna, pidettävä hänen työaikanaan.

Jos taas toinen autonkuljettaja on vain velvollinen tietyssä paikassa ryhtymään autoa ohjaamaan, mutta saa sinne itse kulkea vapaasti va-

- 14 -

litsemallaan tavalla, ei se aika, jonka hän tähän kulkemiseen käyttää, ole hänen työaikaansa, vaikka hän, olematta siihen velvollinen, kulkisi kysymyksessä olevaan paikkaan sillä autolla, jonka ohjaamiseen hä-nen siellä on ryhdyttävä.

14. Milloin työntekijä joutuu aloittamaan tai lopettamaan työnsä vieraalla

paikkakunnalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikkakunnalta työn alkamispaikalle tai päinvastoin yksinkertainen tuntipalkka mat-ka-aikaa työaikaan lukematta. Määräys ei koske niin sanottuja kak-soismiehitystapauksia.

Työntekijällä voi olla vain yksi asemapaikka, joka ei voi vaihdella. Mil-loin työntekijä joutuu työnantajan määräyksestä aloittamaan tai lopet-tamaan työnsä asemapaikkakunnalla muualla kuin asemapaikalla, maksetaan matkustusajalta asemapaikalle tai päinvastoin peruspalkka matka-aikaa työaikaan lukematta.

Pöytäkirjamerkintä: Asemapaikalla tarkoitetaan varikkoa tai muuta työn aloittamis- ja lopet-

tamispaikkaa.

15. Osa-aikaeläkkeellä olevalla työntekijällä ei voi teettää työtä yli työso-pimuksessa sovitun työaikamäärän lukuun ottamatta sairaus- tai muita pakottavia tilanteita.

16. Muuten noudatetaan työaikaan nähden voimassa olevan työaikalain

määräyksiä. 12 § Vuosityöajan lyhentäminen

1. Soveltamisala

Työajan lyhennys koskee niitä työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 80 tuntia kaksiviikkoisjaksossa tai 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on enintään 30 arkipäivän pituinen vuo-siloma. Työajan lyhennys koskee myös osa-aikaisia työntekijöitä riippumatta siitä, miten osa-aikajärjestely on toteutettu. Osa-aikaisen työntekijän työaikaa lyhennetään 2 kohdassa esitetyn taulukon perusteella suh-teessa hänen tekemäänsä säännölliseen työaikaan.

Työajan lyhennyksen määrästä vähennetään muut kuin edellä mainitut vuotuista työaikaa lyhentävät sopimukseen tai käytäntöön perustuvat vuosilomajärjestelyt tai vuosittain säännöllisesti toistuvat ylimääräiset vapaapäivät.

- 15 -

2. Vapaan kertyminen

Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myö-hemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kerty-män mukaan seuraavasti:

A. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina

työtuntimäärä lyhennys

vähintään 94 h 8 h eli 1 päivä 188 h 16 h eli 2 päivää 283 h 24 h eli 3 päivää 377 h 32 h eli 4 päivää 471 h 40 h eli 5 päivää 565 h 48 h eli 6 päivää 660 h 56 h eli 7 päivää 754 h 64 h eli 8 päivää 848 h 72 h eli 9 päivää 942 h 80 h eli 10 päivää 1036 h 88 h eli 11 päivää 1131 h 96 h eli 12 päivää 1225 h 104 h eli 13 päivää 1319 h 112 h eli 14 päivää 1413 h 120 h eli 15 päivää 1508 h 128 h eli 16 päivää 1602 h 136 h eli 17 päivää 1696 h 144 h eli 18 päivää

B. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina

vähintään 90 h 8 h eli 1 päivä

180 h 16 h eli 2 päivää 270 h 24 h eli 3 päivää 360 h 32 h eli 4 päivää 447 h 40 h eli 5 päivää 537 h 48 h eli 6 päivää 627 h 56 h eli 7 päivää 717 h 64 h eli 8 päivää 807 h 72 h eli 9 päivää 893 h 80 h eli 10 päivää 983 h 88 h eli 11 päivää 1073 h 96 h eli 12 päivää 1163 h 104 h eli 13 päivää 1253 h 112 h eli 14 päivää 1340 h 120 h eli 15 päivää 1430 h 128 h eli 16 päivää 1520 h 136 h eli 17 päivää

- 16 -

1610 h 144 h eli 18 päivää 1696 h 152 h eli 19 päivää

Tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan myös ne työntekijän sairauden ajalle sattuvat työtunnit, joilta työnantaja maksaa sairaus-ajan palkkaa sekä työnantajan osittainkin kustantama koulutusaika sil-tä osin, kuin työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Samoin rinnaste-taan säännöllisiin työtunteihin kunnanvaltuuston ja -hallituksen sekä niiden asettamien lautakuntien tai muiden pysyvien elinten ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton liittovaltuuston tai -hallituksen kokouksiin sekä liittojen väliseen valtakunnalliseen työehtosopimusneuvotteluun käytetty aika, 50-ja 60-vuotispäivät, omat häät, lähiomaisen hautajai-set, sairaan lapsen hoidon aiheuttama vapaa, siltä osin kuin työnanta-jalla on palkanmaksuvelvollisuus, kutsunnat, kertausharjoitukset sekä luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna sekä näiden sijaisena toimimiseen käytetty aika. Lisäksi tehdyiksi säännöllisiksi työtunneiksi lasketaan tämän pykälän mukaisesti annettu vapaa.

3. Vapaan antaminen

Edellä kohdan 2 perusteella kertyneet työajan lyhennyksestä johtuvat vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Lyhennysvapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana joko vuosi-loman yhteydessä tai yhdessä työntekijän muun vapaapäivän kanssa, tai lyhennysvapaapäiviä keskenään yhdistäen, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta lyhennysvapaapäi-vän antamistavasta. Yksi vapaapäivä vastaa 8 tunnin lyhennystä. Lyhennysvapaapäiviä voidaan antaa työntekijälle ennen niiden ansait-semista, mikäli työntekijä siihen suostuu.

Yksi viiden päivän jakso

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 10 lyhennysvapaapäivää, an-netaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu yksi viiden päivän pituinen yhdenjaksoinen vapaa.

Kaksi viiden päivän jaksoa

Mikäli työntekijä on ansainnut vähintään 15 lyhennysvapaapäivää, an-netaan lyhennysvapaapäivät yhdistämällä siten, että työntekijälle muodostuu kaksi viiden päivän pituista yhdenjaksoista vapaata.

Yllämainitut 5 lyhennyspäivän jaksot sisältävät 7 kalenteripäivää. Jos annettava vapaa sisältyy em. säännöllisiä työtunteja kartuttavaan aikaan, katsotaan vapaapäivä pidetyksi, mikäli este vapaan pitämiseen

- 17 -

ei ole ollut tiedossa vapaan ajankohtaa ilmoitettaessa. Jos työntekijä kuitenkin sairastuu ennen viiden päivän pituista yhdenjaksoista lyhen-nysvapaata ja sairaus kestää yhtämittaisesti vähintään viiden päivän lyhennysvapaajakson ajan, siirretään työntekijän sitä pyytäessä sai-rauden alle jäävä viiden päivän vapaajakso annettavaksi myöhemmin. Siirto tehdään vain yhden viiden päivän lyhennysvapaajakson osalta kalenterivuodessa. Mikäli työntekijälle on tämän sairasloman aikana ilmoitettu työajan ly-hennysvapaan antamisesta lääkärintodistuksesta ilmenevän sairaslo-man jälkeen ja työntekijän sairasloma sitten jatkuu, siirretään sairau-den alle jäävät lyhennysvapaapäivät annettavaksi myöhemmin.

Lyhennyksen sisältävän jakson säännöllistä työaikaa lyhennetään ly-hennyksen tuntimäärällä.

4. Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus viiden päivän mittaisesta vapaasta on annettava työntekijälle vähintään 2 viikkoa ennen vapaan antamista.

Yksittäiset vapaapäivät ilmoitetaan ennalta ohjelmoidussa työtuntijär-jestelmässä tai mikäli työtuntijärjestelmää ei laadita, vähintään 2 viik-koa ennen vapaan antamista.

5. Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion mukaan. Mikäli työsuhde päättyy ennen kuin ansaittu työajan lyhennys on toteutettu, maksetaan tästä korvaus lopputilin yh-teydessä ansaittujen vapaapäivien lukumäärän perusteella sen hetki-sen keskituntiansion mukaan. Jos työntekijälle työsuhteen päättyessä on annettu liikaa vapaata, saa työnantaja pidättää näin maksetun palkkaennakon työntekijän lopputilistä.

6. Vapaan lukeminen työssäolon veroiseksi

Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä tä-män pykälän mukaisten vapaitten pitämisen vuoksi.

7. Itsenäisyyspäivä

Mikäli vuosityöajan lyhennysvapaapäivä on annettu itsenäisyyspäivä-nä, katsotaan lain tarkoittama itsenäisyyspäivän palkka tällöin makse-tuksi.

- 18 -

13 § Työtuntijärjestelmä, ajopäiväkirja ja työtuntiluettelo

1. Kaksiviikkojakson työtuntijärjestelmän tulee olla vähintään yhtä viikkoa ennen jakson alkamista työntekijäin tiedossa ja siitä on käytävä selville päivittäisen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät.

2. Sairaus- ja muissa pakottavissa tapauksissa voi työnantaja tehdä työ-

vuorolistaan muutoksia, ei kuitenkaan työntekijän vapaapäivää koske-vaa ilman hänen suostumustaan.

3. Milloin edellä tarkoitetun työtuntijärjestelmän laatiminen työn laatuun

nähden on erittäin vaikeaa, voidaan siitä poiketa liittojen välisen työ-ryhmän päätöksellä. Työryhmän tulee käsitellä ja tehdä päätös kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta.

4. Työnantajan on annettava palveluksessaan olevalle moottoriajoneu-

von kuljettajalle vuorokautisen työajan seuraamista varten henkilökoh-tainen ajopäiväkirja. Ajopäiväkirjan sijasta voidaan käyttää ajopiirturia.

Moottoriajoneuvon kuljettaja on velvollinen tekemään ajopäiväkirjaan sen edellyttämät merkinnät ja pitämään se mukanaan ajon aikana. Työilmoitukset jätetään työnantajalle tämän antamien ohjeiden mukai-sesti.

5. Työnantajan on pidettävä luetteloa tehdyistä työtunneista sekä hätä- ja

ylityöstä ja niistä maksetusta korotetusta palkasta. Luetteloon on mer-kittävä myös sunnuntaityö ja siitä maksettu korotettu palkka.

6. Edellä mainittu luettelo on vaadittaessa näytettävä työntekijän luotta-

musmiehelle sekä pyynnöstä kirjallisesti annettava työntekijälle tai hä-nen valtuuttamalleen tieto työntekijää koskevista, luettelossa olevista merkinnöistä.

7. Työnantajan on annettava kuljettajalle tämän pyynnöstä tulosteena di-

gitaalisesta ajopiirturista ja kuljettajakortista tallennetut kuljettajan ajo- ja lepoaikatiedot.

14 § Yli-, hätä- ja sunnuntaityö ja niistä maksettavat korvaukset

1. Yli-, hätä- ja sunnuntaityötä voidaan teettää lain sallima määrä ja lain edellyttämällä tavalla tämän työehtosopimuksen säännösten mukai-sesti.

Pöytäkirjamerkintä: Tämän työehtosopimuksen soveltamisalueella ei kuitenkaan tarvitse

noudattaa työaikalain 19 § 1 momenttiin sisältyvää neljän kuukauden tarkastelujaksoa.

- 19 -

2. Työajan määräytyessä työaikalain 7 §:n mukaan (jaksotyö) on kaksi-

viikkojakson säännöllisen työajan ylittäviltä kahdeltatoista (12) ensim-mäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja sen yli meneviltä sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

Kun työntekijä siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikaeläkkeelle noudatetaan

työajan jaksotuksen osalta yrityksessä vallitsevaa käytäntöä kuitenkin niin, että osa-aikaeläkkeellä olevan työntekijän tehdessä työtä kaksi viikkoa peräkkäin tilanteessa, jossa viikot sijoittuvat kahdelle eri tasoit-tumisjaksolle, lasketaan työtunnit yhteen ja korvataan yli 80 tuntia kak-siviikkojaksossa oleva työtuntimäärä kuten ylityöstä suoritettava kor-vaus mainittua aikaa kuitenkaan ylityöksi lukematta.

3. Jos kaksiviikkojakso on keskeytynyt sen johdosta, että työntekijän työ-

suhde on katkennut tai ettei hän ole voinut olla työssä loman, sairau-den tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi, lasketaan montako tuntia keskimääräinen työaika kesken jääneenä jaksona on työhön käytettyi-nä ja niiden veroisina vuorokausina kahdeksaa tuntia pitempi.

Työpäivien veroisina pidetään tällöin työtuntijärjestelmän tasaamiseksi annettuja vapaapäiviä, mutta ei viikkolepopäivää eikä ns. viikon toista vapaapäivää. Jakajana käytettävä työpäivien ja niiden veroisten päivi-en summa voi olla enintään viisi (5) jakson puolikasta kohden, ellei to-dellisten työpäivien luku ole tätä suurempi. Kahdeksan (8) keskimääräisen työtunnin ylittäviltä kahdelta (2) en-simmäiseltä ylityötunnilta maksetaan viidelläkymmenellä (50) prosentil-la ja seuraavilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka, kuitenkin niin, että 50 prosenttisten tuntien lukumäärä myös katkenneessa jak-sossa on enintään kaksitoista (12).

4. Hätätyöstä (TAL 21 §), mikäli sitä tehdään säännöllisen työajan ulko-

puolella, maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

5. Sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä ja vapun-päivänä tehdystä työstä maksetaan sadalla (100) prosentilla korotettu palkka.

6. Tässä pykälässä mainittuja palkan korotusosia laskettaessa käytetään

perusteena 15 §:n mukaan laskettua keskituntiansiota. 15 § Keskituntiansio

1. Työntekijän keskituntiansiota käytetään palkan ja korvausten maksu-perusteena siten, kuin tässä työehtosopimuksessa määrätään.

- 20 -

2. Työntekijän keskituntiansio lasketaan siten, että hänen kunkin vuo-sineljänneksen aikana työajalta eri palkkaustapojen mukaan saaman-sa ansio mahdollisine erillisine lisineen lukuun ottamatta ylityö- ja sun-nuntaityölisää jaetaan saman vuosineljänneksen tehtyjen työtuntien kokonaismäärällä. Milloin työntekijä 4. kohdan nojalla käytettävän vuosineljänneksen ai-kana on ollut työssä vähemmän kuin 160 tuntia, keskituntiansiota ei tältä vuosineljännekseltä lasketa.

3. Milloin keskituntiansio on taulukkopalkkaa pienempi tai keskituntiansio-

ta ei 2. kohdan mukaan lasketa, maksetaan 1. kohtaan perustuva palkka tai korvaus taulukkopalkan mukaan.

4. Vuosineljänneksittäin laskettua keskituntiansiota käytetään seuraavas-

ti:

- helmi-, maalis- ja huhtikuun aikana edellisen vuoden neljännen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- touko-, kesä- ja heinäkuun aikana vuoden ensimmäisen vuosinel-jänneksen keskituntiansiota

- elo-, syys- ja lokakuun aikana vuoden toisen vuosineljänneksen keskituntiansiota

- marras-, joulu- ja tammikuun aikana kolmannen vuosineljänneksen keskituntiansiota.

Tässä pykälässä mainitut kuukausijaksot ja vuosineljännekset laske-taan alkaviksi ja päättyviksi tilikausien mukaan siten, että tilikauden ja-kautuessa kahdelle yllämainituista kuukausijaksoista tai kahdelle vuo-sineljännekselle, tilikausi luetaan siihen jaksoon, jolle jakaantuu suu-rempi määrä säännöllisiä työtunteja.

16 § Hälytystyö

1. Työntekijä voidaan kutsua hänen suostumuksellaan hälytystyöhön.

2. Milloin työntekijä ilman ennalta tehtyä sopimusta kutsutaan hänen työ-aikansa ulkopuolella hälytystyöhön, maksetaan hälytysrahaa keskitun-tiansion mukaan seuraavasti:

- kutsu annettu klo 21.00-06.00 kahden (2) tunnin palkkaa vastaava

summa - kutsu annettu ennen klo 21.00 yhden (1) tunnin palkkaa vastaava

summa.

3. Lyhyemmästä kuin kolmen (3) tunnin työstä maksetaan täysi kolmen tunnin palkka.

- 21 -

4. Jos kutsu on annettu työajan ulkopuolella klo 21.00-06.00 välisenä ai-kana, maksetaan tällöin työajalta hälytystyölisä, jonka suuruus on 100 % työntekijän taulukkopalkasta.

IV ERINÄISET KORVAUKSET 17 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus

1. Työntekijän kanssa voidaan sopia siitä, että hän on sovitun ajan asun-nossaan, josta hänet tarvittaessa voidaan kutsua työhön.

2. Varallaoloajalta, milloin työntekijä joutuu olemaan sidottuna, vaikkakin

työtä tekemättä, maksetaan puoli palkkaa henkilökohtaisesta perus-palkasta laskettuna, varallaoloaikaa työaikaan lukematta.

3. Jos työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen päivystämään puhe-

linohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tästä korvaus varallaoloaikaa työaikaan lukematta, jonka suuruutta sovittaessa on otettava huomi-oon päivystysajan pituus, päivystyksen aiheuttamat velvoitteet yms. asiaan vaikuttavat tekijät.

18 § Päivärahat ja yöpyminen

Kotimaassa

1. Mikäli työntekijä on estynyt 10 tunnin aikana ruokailemasta asema-paikkakunnalla, maksetaan osapäiväraha 13,60 euroa siten, että es-teen alkamisesta laskettua täyttä 24 tunnin jaksoa kohti maksetaan 30,20 euroa.

Mikäli vuorokausilepo vieraalla paikkakunnalla työnantajan määräyk-sestä ylittää 12 tuntia, maksetaan tällaiselta matkavuorokaudelta 30,20 euron päivärahan sijasta korotettuna päivärahana 38,00 euroa. Käytettäessä 11 §:n 8 kohdan 2. kappaleessa tarkoitettua jaettua vuo-rokausilepoa ei edellä mainittua korotettua päivärahaa makseta. Muilta osin maksusääntö entinen.

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: Päivärahojen suuruudet ovat seuraavat: osapäiväraha 14,20 euroa,

kokopäiväraha 31,50 euroa ja korotettu kokopäiväraha 39,00 euroa.

Osapäivärahan kertymäjaksoa ei keskeytä kahden tunnin kuluessa kertymäjakson alusta tai lopusta laskettuna kokonaan annettu tauko.

- 22 -

Soveltamisohje:

Asemapaikkakunnalla tarkoitetaan sitä kuntaa, jossa työntekijän ase-mapaikka on, kuitenkin siten, että luottamusmiehen ja työnantajan on erikseen sovittava asiasta, mikäli paikkakuntakohtaiset erikoisolosuh-teet antavat siihen aiheen. Luettelo päivärahojen määräytymisperusteena käytettävistä asema-paikkakunnista on työehtosopimuksen lopussa. Jaksoon lasketaan kaikki se aika jolloin este ruokailuun vallitsee eli ajoajan lisäksi myös se aika, jolloin työntekijä paikalliset olosuhteet huomioonottaen suorittaa lähdön valmisteluun ja paluun selvittelyyn liittyviä tehtäviä.

2. Jos työntekijä joutuu yöpymään vieraalla paikkakunnalla, maksetaan

hänelle matkustajakotitasoisesta majoituksesta aiheutuneet kustan-nukset laskun mukaan.

3. Jos työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan, ei

osapäivärahaa tällöin makseta.

4. Osapäivärahaa tai kokopäivärahaa ei voida vähentää tai jättää mak-samatta, ellei työnantaja voi osoittaa järjestäneensä päivärahaan oike-uttavalta matkalta ateriaa.

Ulkomailla

5. Milloin työntekijä joutuu oleskelemaan ulkomailla, maksetaan hänelle

päivä- ja ruokarahaa yhteensä 56,70 euroa vuorokautta kohti laskettu-na siitä hetkestä, jolloin työntekijä siirtyy 9 kohdan mukaisesti ulko-maan päivä- ja ruokarahasäädösten piiriin.

Euroopan ulkopuolella on päivä- ja ruokaraha yhteensä 60,70 euroa.

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: Päivärahojen suuruudet ovat seuraavat: Euroopassa 56,90 euroa ja

Euroopan ulkopuolella 60,90 euroa. 6. Jos työntekijälle annetaan vapaa asunto, mutta ei ruokaa, maksetaan

vain ruokaraha, 32,30 euroa vuorokautta kohti. 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: Ruokarahan suuruus on 32,40 euroa.

- 23 -

7. Milloin oleskelu ulkomailla täysien vuorokausien lisäksi tai kokonaisuu-dessaan kestää 10 tuntia, maksetaan työntekijälle puolet ulkomaan ruokarahasta eli 16,15 euroa.

1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien: Puolet ruokarahasta on 16,20 euroa.

Venäjällä sijaitsevissa rakennustyökohteissa työskenteleville työnteki-jöille voidaan osa ulkomaan päivä- ja ruokarahoista maksaa ruplina, mikäli siitä paikallisesti sovitaan.

8. Mikäli työntekijä matkallaan muutoin on oikeutettu tämän pykälän mu-

kaisesti päivä- ja ruokarahaan tai ruokarahaan, on hänellä sama oike-us kuljetuslautalla oloajalta, vaikka lautalla olisi kuljettajalle järjestetty vapaa ruoka ja asunto.

Kuljetuslautalla matkustaminen luetaan kuuluvaksi kotimaan ajanjak-soon mikäli lautan lähtösatama on Suomen satama tai lauttamatka kestää 24 tuntia, muutoin ulkomaan ajanjaksoon.

9. Kotimaan osapäiväraha ja ulkomaan päivä- ja ruokaraha määräytyvät sen mukaan, kummanko päivärahan tai ruokarahan piirissä työntekijä on kussakin jaksossa pääosin oleskellut.

10. Milloin työnantaja hankkii ja kustantaa työntekijälle kunnollisen ruoan,

ei ruokarahaa tällöin makseta.

11. Osapäivärahaa tai kokopäivärahaa ei voida vähentää tai jättää mak-samatta, ellei työnantaja voi osoittaa järjestäneensä päivärahaan oike-uttavalta matkalta ateriaa.

19 § Vuosiloma

1. Vuosilomaan nähden noudatetaan vuosilomalain ja lomapalkkasopi-muksen määräyksiä.

2. Työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä

lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijällä, jonka työsuhde on lo-makautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden, on oikeus saada lomaa kaksi ja puoli arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukau-delta.

3. Jo ansaittua vapaapäivää ei lueta lomapäiväksi. Vuosiloman alka-

misajankohtaan asti kestäneen 2-viikkojakson osan aikana tehdystä kolmesta (3) työpäivästä katsotaan ansaituksi yksi (1) vapaapäivä, vii-destä (5) työpäivästä kaksi (2) vapaapäivää, kahdeksasta (8) työpäi-

- 24 -

västä kolme (3) vapaapäivää ja kymmenestä (10) työpäivästä neljä (4) vapaapäivää.

Määräys ei koske vapaapäivänä tehtyä työtä. Vapaapäivä voi olla myös sunnuntai tai juhlapäivä.

4. Mikäli työntekijän palkka on sovittu kaksiviikkojaksopalkaksi ja työnte-

kijän lomapalkka näin ollen määräytyy vuosilomalain 7 § 1 momentin mukaan, on kaksiviikkojakson työosuudelle kohdistuvaa jaksopalkan osaa vastaava työtuntimäärä niissä jaksoissa, jotka jäävät vuosiloman takia vajaiksi, seuraavan taulukon mukainen:

Lomapäivät

1 73,5 2 66,5 3 60,0 4 53,5 5 46,5 6 40,0 7 33,5 8 26,5 9 20,0 10 13,5 11 6,5

Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitut maksetaan niistä yksinker-tainen tuntipalkka (jaksopalkan 80:s osa) työtuntia kohden. Ylitöiden osalta katso 14 §.

20 § Lomaltapaluuraha

1. Vuosilomaltaan työhön palaavalle työntekijälle maksetaan lomaltapa-luurahana 50 % hänen vuosilomapalkastaan.

2. Lomaltapaluurahan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloit-

taa vuosilomansa ilmoitettuna tai sovittuna ajankohtana ja palaa työ-hön heti vuosiloman päätyttyä.

3. Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin, mikäli työntekijä välittömästi

ennen vuosiloman alkamista tai vuosiloman päätyttyä työsuhteen kes-täessä on ollut poissa työstä työnantajan suostumuksella tai on ollut estynyt saapumasta työhön vuosilomalain 7 §:n 2 momentissa maini-tun syyn takia.

Työstä poissaolo hoitovapaan vuoksi rinnastetaan tilanteisiin, joissa työntekijä on poissa työnantajan suostumuksella. Edellytyksenä on, et-tä työntekijä palaa työhön hoitovapaalta työsopimuslain tarkoittaman

- 25 -

ilmoituksen tai siihen myöhemmin perustellusta syystä tehdyn muutok-sen mukaisesti.

4. Lomaltapaluuraha maksetaan viimeistään työntekijän lomaltapaluuta

seuraavana viidentenä yleisenä pankkipäivänä. Mikäli vuosiloma on jaettu, maksetaan kunkin loman osan päätyttyä sitä vastaava osa lo-maltapaluurahasta noudattaen vastaavasti, mitä edellä on määrätty. Paikallisesti voidaan sopia koko lomaltapaluurahan maksamisesta vii-meksi annettavan loman osan yhteydessä.

5. Työntekijällä, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menet-

täisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapa-luurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jat-kumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla.

6. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksetta-

van lomaltapaluurahan määrä lasketaan työehtosopimuksen osoitta-mana prosenttina siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on ta-pahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vas-taavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. Lomaltapaluuraha määräytyy sen työehtosopimuksen mukaan, joka oli voimassa palvelukseen astuttaessa.

7. Mikäli työnantaja on muusta kuin työntekijästä johtuvasta syystä irtisa-

nonut hänen työsopimuksensa päättymään vuosiloman aikana siten, että työntekijä on työsuhteen päättymisen vuoksi estynyt palaamasta vuosilomaltaan työhön, työntekijä ei tästä syystä johtuen menetä oike-uttaan lomaltapaluurahaan.

8. Mikäli työnantaja irtisanoo työntekijän työsuhteen muusta kuin työnte-

kijästä johtuvasta syystä siten, että työsuhde päättyy lomakautena, maksetaan lomaltapaluuraha myös lomakorvauksesta.

9. Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle sekä varhennetulle vanhuus-

tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyvälle työntekijälle maksetaan lomaltapaluuraha edellä mainittuna prosenttina siitä vuosilomapalkasta ja mahdollisesta vuosilomakorvauksesta, johon työntekijä on oikeutet-tu.

V SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 21 § Erinäisiä määräyksiä

1. Työnantaja varaa työntekijöilleen mahdollisuuden peseytymiseen sekä tilaisuuden käyttää tarkoituksenmukaista puku- ja ruokailuhuonetta.

- 26 -

2. Työnantaja hankkii työntekijöilleen tarkoituksenmukaisen suojavaate-tuksen ja turvajalkineet työssä käytettäväksi, joita työntekijä on velvol-linen työssään käyttämään.

Soveltamisohje: Työnantajan tulee uusia rikkoontuneet tai muuten käyttökelvottomiksi

käytössä muuttuneet turvajalkineet. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen

kuin 2 kuukautta on kulunut turvajalkineiden hankkimisesta, työntekijä on velvollinen lunastamaan jalkineet jäännösarvosta, joka on 50 % hankintahinnasta. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

Mikäli työntekijä joutuu huolehtimaan itse työvaatteidensa pesusta,

hänelle maksetaan korvausta 5 euroa kuukaudessa.

3. Työnantaja maksaa puolet lainsäädännön edellyttämästä ajokortin uu-distamisesta aiheutuvista kustannuksista edellyttäen, että työntekijän työsuhde on jatkunut keskeytymättä 5 vuotta ja että työntekijä tarvitsee ajokorttia kyseisessä työsuhteessaan.

4. Työnantaja maksaa kokonaan työtehtävissä työntekijältä vaatimiensa

pätevyystodistusten ja -korttien hankinta- ja uusimiskustannukset sekä ammattipätevyysdirektiivin (2003/59/EY) mukaisen jatkokoulutuksen suorittamisesta ajokorttiin tehtävästä ammattipätevyysmerkinnästä ai-heutuvat kustannukset sellaiselle työntekijälle, joka tarvitsee niitä ky-seisessä työsuhteessaan.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen

kuin 4 kuukautta on kulunut em. korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimisesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen hankinta- tai uusimis-kustannukset kokonaisuudessaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut korttien, todistusten tai merkintöjen hankkimises-ta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle korttien, todistusten tai merkintöjen jäännösarvon, joka on 50 % han-kinta- tai uusimiskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

5. Työnantaja maksaa digitaalisissa ajopiirtureissa käytettävän kuljettaja-

kortin hankkimiskustannukset ja lainsäädännön edellyttämien määrä-vuosin suoritettavien uusimisten kustannukset sellaiselle autonkuljetta-jalle, joka tarvitsee asianomaisessa työsuhteessaan kuljettajakorttia.

Jos työntekijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä ennen

kuin 4 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankkimisesta tai uusimi-

- 27 -

sesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle kuljettajakor-tin hankinta- tai uusimiskustannukset kokonaisuudessaan. Jos työnte-kijän työsuhde päättyy työntekijästä johtuvasta syystä tämän jälkeen kuitenkin ennen kuin 11 kuukautta on kulunut kuljettajakortin hankki-misesta tai uusimisesta, työntekijä on velvollinen korvaamaan työnan-tajalle kuljettajakortin jäännösarvon, joka on 50 % hankinta- tai uusi-miskustannuksista. Työnantaja saa kuitata jäännösarvon lopputilistä.

6. Mikäli työntekijä kuolee työmatkalla ulkomailla, työnantaja huolehtii

kustannuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla vainajan Suomeen kuljettamisen. Niin ikään työntekijän sairastuessa vakavasti työmatkal-la ulkomailla työnantaja huolehtii kustannuksellaan tai vakuutusturvan hankkimalla työntekijän Suomeen kuljettamisen silloin, kun se on hoi-don kannalta välttämätöntä tai kun työntekijä ei voi sairaanhoidon jäl-keen jatkaa työntekoa ja joutuu palaamaan Suomeen.

7. Mikäli jossain tapauksessa on työntekijälle myönnetty parempia ehtoja

kuin tässä työehtosopimuksessa on määrätty, jäävät ehdot tämän so-pimuksen ulkopuolelle eikä se aiheuta niihin muutoksia.

22 § Sairausajan ja äitiys- ja isyysvapaan palkka

1. Työnantaja maksaa työntekijälle, joka on työnantajan hyväksymän sel-vityksen mukaan estynyt tekemästä työtä sairauden tai tapaturman ta-kia eikä hän ole tautia tai tapaturmaa aiheuttanut tahallisesti, rikollisel-la toiminnalla, kevytmielisellä elämällään tai törkeällä tuottamuksella, sairausajan palkkaa sen pituisen kalenteriajanjakson työpäiviltä kuin seuraavasta käy ilmi:

Työsuhde, joka on ennen Kalenteriajanjakso työkyvyttömyyden alkua jatkunut yhtäjaksoisesti alle 3 vuotta 28 päivää 3 vuotta mutta alle 5 vuotta 35 päivää 5 vuotta mutta alle 10 vuotta 42 päivää 10 vuotta tai kauemmin 56 päivää 2. Työkyvyttömyys todetaan yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työn-

antajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun työnan-tajan hyväksymän lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksami-selle tapauksissa, joissa hoidon kiireellisyyden, työterveyslääkärin kaukaisen sijainnin, vastaanottoajan soveltumattomuuden, erikoislää-kärin tutkimuksen tarpeellisuuden, matkatyön tai muun perustellun syyn vuoksi työterveyslääkärin käyttö ei ole mahdollista.

- 28 -

3. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hän voi osoittaa työntekijän nimeämänsä lääkärin tarkastettavaksi. Työnan-taja maksaa uuden lääkärintodistuksen hankkimisesta johtuvat kus-tannukset.

4. Lääkärintodistuksen sijasta terveyden- tai sairaanhoitaja voi antaa tut-

kimuksensa perusteella sairauslomatodistuksen enintään 3 päiväksi silloin, kun työterveyshuollon tai julkisen terveydenhuollon lääkärinpal-veluksia ei ole saatavilla. Työntekijän tulee käydä tällöinkin ensisijai-sesti työterveyshuollon vastaanotolla. Todistuksen voi uusia vain lää-käri.

5. Sairausajaksi luetaan sairausloman viimeisen kalenteripäivän aikana

alkanut koko työvuoro. 6. Siltä ajalta, jolta työnantaja on työntekijälle maksanut sairausajan pal-

kan, on työnantaja oikeutettu saamaan sairausvakuutuksesta palau-tuksena työntekijälle tulevan päivärahan.

7. Sairausajan palkanmaksun perusteena on säännöllisen työajan an-

siomenetyksen korvaaminen.

8. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmä on laadittu, maksetaan sairausajan palkka työtuntijärjestelmän mukaisille työtunneille.

9. Niissä tapauksissa, joissa työtuntijärjestelmää ei ole laadittu, makse-

taan sairausajan palkka 8 tunnilta viittä sairauspäivää kohden viikossa kuitenkin siten, että työntekijä saa työajan ja sairausajan palkkaa yh-teensä 80 tunnilta.

Ellei työtuntijärjestelmästä käy muuta ilmi tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu, pidetään vapaapäivinä lauantai- ja sunnuntaipäivää.

10. Ellei edellä olevan mukaisesti maksettu palkka vastaa koko jaksossa

80 tunnin palkkaa, on se tasattava tähän määrään.

11. Mikäli sairausajan jälkeiselle kaksiviikkojakson osalle ei ole laadittu työtuntijärjestelmää eikä ennakoitu työtuntimäärä ole tiedossa, pide-tään työosuudelle kuuluvana ohjeellisena työtuntimääränä seuraavan taulukon mukaisia tuntimääriä:

Sairauspäivät

1 72 2 64 3 56 4 48 5 40

- 29 -

6 32 7 24 8 16 9 8 10 0

12. Mikäli työtuntimäärä ylittää edellä mainitun, maksetaan niistä palkka

tehtyjen työtuntien mukaisesti, eikä tämä aiheuta alennusta edellä mainituilla tavoin laskettuun sairausajan palkkaan.

Ylityö lasketaan 14 §:n 3 kohdan mukaan.

13. Työntekijä on velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan työnantajalle sai-

rastumisestaan sekä arvioidun työkyvyttömyyden päättymisajankoh-dan.

Työntekijän laiminlyödessä välittömän ilmoittamisen tahallaan tai huo-

limattomuudesta palkanmaksuvelvollisuus alkaa ilmoittamisesta. 14. Sairausajan palkka maksetaan 15 §:ssä mainitun keskituntiansion mu-

kaan. 15. Sairausajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työky-

vyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa taikka siihen ver-rattavaa muuta korvausta lain tai sopimuksen perusteella.

16. Mikäli työntekijä ei ole sairauden tai tapaturman vuoksi täysin työkyvy-

tön, hänelle voidaan osoittaa jotakin muuta kuin hänen vakituista työ-tään, ns. korvaavaa työtä. Korvaavan työn pitää olla tarkoituksenmu-kaista ja työntekijän normaaleja työtehtäviä vastaavaa. Aika voidaan myös hyödyntää työntekijän koulutukseen.

Työntekijän työkyvyttömyyttä koskevassa lääkärintodistuksessa on ku-

vattava ne mahdolliset rajoitukset, jotka sairaus tai vamma työn teke-miselle aiheuttavat. Työnantajan päätös korvaavan työn osoittamisesta työntekijälle pitää perustua lääketieteellisesti perusteltuun kannanot-toon.

Korvaavan työn teettämisen tulee perustua työpaikalla sovittuihin me-

nettelytapasääntöihin ja konsultaatioon työterveyslääkärin kanssa. En-nen korvaavan työn aloittamista varataan työntekijälle mahdollisuus keskusteluun työterveyslääkärin kanssa.

17. Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään

kuusi kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaansa ajalta palkkaa samoilta ajanjaksoilta ja samojen säännösten mukaises-ti kuin sairausajalta.

- 30 -

18. Jos työntekijän työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 kuu-kautta ennen lapsen syntymää, maksetaan hänen isyysvapaansa ajal-ta palkkaa sairausajan palkan säännösten mukaisesti enintään viideltä työpäivältä.

19. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota sairauspoissaolojen

ennalta ehkäisevään toimintaan.

23 § Lääkärintarkastukset

1. Työnantaja korvaa työntekijälle ansion menetyksen hänen terveystar-kastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä annetun valtioneuvoston asetuksen (1485/2001) 4 §:ssä tarkoitetussa terveys-tarkastuksessa menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajal-ta. Mikäli työntekijä lähetetään edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettua tutkimusta varten toiselle paikkakunnalle tai määrätään tällaisessa tar-kastuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkastukseen, maksaa työnantaja myös korvauksen matkakustannuksista sekä päi-värahan.

2. Työnantaja korvaa ansionmenetyksen sairauden toteamiseksi välttä-mättömän lääkärintarkastuksen ja tarkastukseen liittyvän lääkärin määräämän laboratorio- tai röntgentutkimuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanottoa työajan ulkopuolella. Korvauksen suorittami-sen edellytyksenä on, että lääkärintarkastus sekä mahdollinen labora-torio- tai röntgentutkimus on järjestetty työajan tarpeetonta menetystä välttäen.

Työnantaja korvaa raskaana olevalle työntekijälle ansionmenetyksen sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi vält-tämättömän tarkastuksen ajalta, ellei työntekijä ole saanut vastaanot-toa työajan ulkopuolella.

3. Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa,

ei korvausta ansionmenetyksestä tämän pykälän nojalla suoriteta.

4. Mikäli työntekijä joutuu käymään lääkärintarkastuksessa työsuhteen alkaessa sen vuoksi, että työnantaja pitää lääkärintarkastusta työsuh-teen syntymisen tai jatkumisen edellytyksenä, korvataan työntekijälle lääkärintarkastuksesta ja siihen mahdollisesti liittyvästä laboratorio- tai röntgentutkimuksesta aiheutuvat kustannukset sekä menetetyltä säännölliseltä työajalta ansionmenetys, ellei vastaanottoa ole voitu jär-jestää työajan ulkopuolella.

- 31 -

5. Jos äkillinen hammassairaus ennen hoitotoimenpiteitä aiheuttaa työn-tekijän työkyvyttömyyden, joka vaatii samana päivänä tai saman työ-vuoron aikana annettavaa hoitoa, maksetaan työntekijälle ansionme-netyksen korvaus hoitotoimenpiteen ajalta, mikäli hänen ei onnistu saada hoitoa työajan ulkopuolella. Työkyvyttömyys ja hoidon kiireelli-syys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

24 § Tilapäiset poissaolot

1. Työnantaja maksaa kunnanvaltuuston ja -hallituksen jäsenenä toimi-valle työntekijälle sekä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja varten lain mu-kaan vaalilautakunnan tai -toimikunnan jäsenenä toimivalle työntekijäl-le valtuuston tai hallituksen kokouksesta tai tällaisen lautakunnan tai toimikunnan kokouksesta aiheutuvasta säännöllisen työajan ansion-menetyksestä korvausta siten, että työntekijä yhdessä kunnan mak-saman ansionmenetyksen kanssa saa täydet palkkaedut. Korvaus maksetaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut työnan-tajalle selvityksen kunnan maksamasta ansionmenetyksen korvauk-sesta.

2. Työntekijällä on oikeus 50- ja 60-vuotispäivänään saada säännöllistä

työaikaa vastaava palkallinen vapaa työstä silloin, kun merkkipäivä sattuu hänen työtuntijärjestelmän mukaiseksi työpäiväkseen.

Työntekijällä on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avio- ja avopuolisoa, lapsia ja ottolap-sia, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä avio- ja avopuoli-son vanhempia.

3. Kutsuntapäivän osuessa työntekijän työpäiväksi, maksaa työnantaja

varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan ensimmäisen kerran osallistuvalle työntekijälle palkkaa hänen menettämiään säännöllisiä työtunteja vastaavalta ajalta.

Kutsuntaan liittyvään erilliseen lääkärintarkastukseen osallistuvalle työntekijälle korvataan ansionmenetys siltä ajalta, minkä hän hyväksyt-tävän selvityksen mukaan joutuu tarkastuksen takia olemaan poissa työstä säännöllisenä työaikana.

Työnantaja maksaa työntekijälle reservin harjoitusten ajalta palkkaa si-ten, että perheellinen saa valtion maksaman reserviläispalkan kanssa täydet palkkaedut ja perheetön kaksi kolmasosaa (2/3) niistä.

Määräystä sovelletaan myös niihin, jotka väestönsuojelulain nojalla koulutetaan väestönsuojelun erikoistehtäviin.

- 32 -

4. Alle 10-vuotiaan oman tai muun kodissa pysyvästi asuvan lapsen sai-rastuessa äkillisesti maksetaan äidille tai isälle taikka lapsen muulle huoltajalle, joka asuu vakituisesti yhteisessä taloudessa lapsen ja lap-sen äidin tai isän kanssa, tämän työehtosopimuksen sairausajanpalk-kaa koskevan määräyksen mukaisesti korvaus lapsen hoidon järjes-tämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä pois-saolosta. Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että molemmat huoltajat ovat ansiotyössä ja että poissaolosta annetaan työehtosopi-muksen sairausajan palkan maksamisesta koskevien määräysten mu-kainen selvitys.

Tätä momenttia sovellettaessa opiskelu rinnastetaan ansiotyöhön.

Saman sairastumisen johdosta maksetaan korvausta vain toiselle huoltajista.

Soveltamisohje:

Selvitys lapsen sairaudesta

Korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että lapsen sairaudesta ja sen aiheuttamasta poissaolosta esitetään sama selvitys kuin työehto-sopimuksen ja yrityksessä mahdollisesti omaksutun käytännön mu-kaan vaaditaan omasta sairaudesta. Yleensä tämä merkitsee lääkärin-todistuksen hankkimista lapsen sairaudesta. Mikäli kuitenkin työpaikal-la hyväksytään työntekijän sairastumistapauksissa jokin muu selvitys, tulee tämän riittää myös lapsen sairastumisen vuoksi tapahtuvan pois-saolon selvittämiseksi. Niin ikään sovelletaan lapsen sairastumistapa-uksessa ensisijaisesti epidemiatilanteisiin tarkoitettuja vuoden 1976 keskitetyn ratkaisun sosiaalipakettiin sisältyviä määräyksiä sairauslo-matodistuksen antamisesta.

Edellytyksenä poissaololle on molempien huoltajien ansiotyössä olo. Lähtökohtana on, että huoltajien tulisi ensisijaisesti pyrkiä järjestämään lapsen hoito. Vasta silloin, kun tähän ei ole mahdollisuuksia, toinen heistä voi jäädä hoitamaan lasta. Poissaolotapauksissa vaaditaan sel-vitykseksi poissaolon välttämättömyydestä vain tieto lapsen hoitopai-kan sekä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten hoitomahdol-lisuudesta ja sopivuudesta tehtävään. Tämä merkitsee sitä, ettei työn-antajalle tarvitse antaa selvitystä naapurien, kunnallisten kodinhoitajien ym. hoitajien puutteesta. Perheenjäsenillä tarkoitetaan lapsen van-hempia, isovanhempia sekä lapsen vanhempia sisaruksia sekä muita työntekijän taloudessa eläviä.

Saman sairauden uusiutuminen

Mikäli lapsi sairastuu uudelleen samaan sairauteen työehtosopimuk-siin tai alakohtaiseen käytäntöön perustuvan 30 päivän kuluessa,

- 33 -

maksetaan työehtosopimuksen sairausajan palkka lapsen hoidon osal-ta, kuten se tapahtuisi työntekijän omankin sairauden osalta.

Sopimuksen tarkoittamana saman sairauden uusimisena ei pidetä kahden tai useamman lapsen sairastumista peräkkäin alle 30 päivän välein samassa perheessä. Myöskään huoltajan ja lapsen peräkkäin sattuvat sairaudet eivät keskenään muodosta työehtosopimuksen tar-koittamaa uusiutumistapausta.

Poissaolon pituus

Sopimuksessa mainitulla lyhyellä tilapäisellä poissaololla tarkoitetaan yhden, kahden, kolmen tai neljän päivän poissaoloa. Poissaolon pituus on aina arvioitava tapaus tapaukselta ottaen huomioon muun muassa hoidon järjestämismahdollisuudet ja sairauden laatu. Sopimus ei siten merkitse automaattista oikeutta neljän päivän palkalliseen enimmäis-poissaoloon. Poissaolon ollessa sovittua pitemmän, ei korvausta suori-teta. Luonnollista on kuitenkin, ettei sairasta lasta voida aina jättää yk-sin lapsen sairauden jatkuessa pitempäänkin kuin sen ajan, jolta kor-vaus suoritetaan.

Lapsen sairastumisesta aiheutuvan poissaolon vaikutus vuosiloman ansaitsemiseen

Vuosilomalain 7 §:n luettelo työssäolopäivien veroisista päivistä ei si-sällä lapsen sairastumisesta johtuvia poissaolopäiviä. STK ja SAK ovat kuitenkin sopineet, että palkallinen poissaolo lapsen äkillisen sairas-tumisen johdosta ei vähennä huoltajan vuosiloman ansaitsemista. Tämän mukaan ko. poissaolopäivät rinnastetaan lain tarkoittamiin työssäolopäivien veroisiin päiviin.

Huoltajat saman työnantajan palveluksessa

Mikäli lapsen huoltajat ovat saman työnantajan palveluksessa siten, että huoltajien työvuorot osuvat peräkkäin, varataan kotona olevalle huoltajalle mahdollisuus ilman palkan menetystä hoitaa äkillisesti sai-rastunutta lasta siihen saakka, kunnes toinen huoltajista palaa työvuo-roltaan kotiin. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on se aika, mikä kuluu edestakaiseen työmatkaan.

5. Edellä tässä pykälässä mainitut korvaukset maksetaan työehtosopi-

muksen 15 §:ssä mainitun keskituntiansion mukaisina.

6. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa sairausvakuutuslain täytäntöön-panosta annetun valtioneuvoston asetuksen (1335/2004) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla poissa työstä osal-listuakseen sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun 2 §:n 2 momen-

- 34 -

tissa tarkoitettuun lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opas-tukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa.

25 § Ryhmähenkivakuutus

Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmä-henkivakuutuksen siten kuin siitä on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

VI ERINÄISET MÄÄRÄYKSET 26 § Palkanmaksu

1. Palkanmaksu tapahtuu kaksiviikkojaksottain.

Palkanmaksu tapahtuu kaksiviikkojaksottain. Palkanmaksu suoritetaan viimeistään kolmen viikon kuluttua sen kaksiviikkojakson päättymises-tä, jonka aikana työ on tehty.

Mikäli palkanmaksupäivä sattuu pyhä-, itsenäisyys- tai vapunpäiväksi, joulu- tai juhannusaatoksi taikka arkilauantaiksi, suoritetaan palkka edellisenä arkipäivänä.

2. Muistutukset palkkaa vastaan on tehtävä ennen seuraavaa palkan-maksua.

3. Sopijapuolet suosittavat, että palkat työntekijän kanssa sopien makse-

taan pankkiin kunkin työntekijän osoittamalle tilille siirrettäväksi.

4. Työntekijälle on annettava palkkalaskelma viimeistään viikon kuluttua palkanmaksupäivän jälkeen.

27 § Ammattiyhdistysjäsenmaksujen perintä

1. Työnantaja perii mikäli työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, tähän työehtosopimukseen osallisen ammattiliiton jäsenmaksut ja tilittää ne palkanmaksukausittain kyseisen liiton nimeämälle pankkitilille. Pidät-täminen suoritetaan siten kuin keskusjärjestön 13.1.1969 allekirjoitta-massa sopimuspöytäkirjassa on erikseen sovittu. Työntekijälle anne-taan kalenterivuoden tai työsuhteen päätyttyä verotusta varten todistus pidätetystä summasta.

28 § Kokoontuminen työpaikoilla

1. Kullakin työpaikalla sovellettavan työehtosopimuksen osapuolena ole-van liiton rekisteröidyllä alayhdistyksellä ja sen työpaikalla olevalla osastolla, työhuonekunnalla tai vastaavalla on mahdollisuus työajan ulkopuolella (ennen työajan alkamista, ruokatauolla tai välittömästi työajan päätyttyä, sekä erikseen sovittaessa myös viikkolepoon kuulu-

- 35 -

vana aikana) järjestää kokouksia työpaikan työolosuhteita koskevista kysymyksistä seuraavin edellytyksin:

a) Kokouksen pidosta työpaikalla tai muussa tämän sopimuksen tarkoit-

tamassa paikassa on työnantajan kanssa sovittava, mikäli mahdollista, kolme päivää ennen aiottua kokousta.

b) Työnantaja osoittaa kokouspaikan, joka on joko työpaikalla tai työpai-

kan välittömässä läheisyydessä, työnantajan hallinnassa oleva, tarkoi-tukseen soveltuva paikka. Ellei sellaista ole, on kysymyksestä tarvitta-essa neuvoteltava tarkoituksenmukaisen ratkaisun löytämiseksi. Ko-kouspaikkaa valittaessa on huomiota kiinnitettävä mm. siihen, että työ-turvallisuudesta, työhygieniasta ja paloturvallisuudesta annettuja mää-räyksiä voidaan noudattaa ja että kokous ei häiritse liike- tai tuotanto-toimintaa.

c) Pidettävän kokouksen menosta ja järjestyksestä sekä kokoustilojen

siisteydestä vastaavat kokoustilojen varauksen tehnyt järjestö ja järjes-täjä. Järjestön luottamushenkilöiden tulee olla kokouksessa saapuvilla.

d) Kokouksen järjestäjillä on oikeus kutsua kokoukseen työehtosopimuk-

sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomais-ten keskusjärjestöjen edustajia.

Soveltamisohje:

Työpaikalla tapahtuvan kokoontumisen edellytyksenä on muun muas-sa se, että kokouksen pidosta sovitaan työnantajan kanssa. Sopimisen tulee pääsäännön mukaan tapahtua vähintään 3 päivää ennen koko-usta.

Vain siinä tapauksessa, että aihe kokouksen pitämiseen on ilmaantu-nut niin myöhään, ettei edellä mainittua määräaikaa ole mahdollista noudattaa, voidaan pyyntö esittää myöhemminkin.

Ainoastaan työehtosopimuksessa mainituin edellytyksin järjestettyyn kokoukseen on kokouksen järjestäjillä oikeus kutsua työehtosopimuk-sen osapuolena olevan liiton ja sen alayhdistyksen sekä asianomais-ten keskusjärjestöjen edustajia.

29 § Koulutustoiminta

1. Koulutustoiminnassa noudatetaan Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n välillä 3.3.2010 sovittua koulutustoimintaa koskevaa sopimusta.

- 36 -

Ansionmenetyksen korvausperusteena käytetään edellä mainitun so-pimuksen mukaisissa tapauksissa keskituntiansiota.

30 § Luottamusmiehet

1. Luottamusmiehen osalta noudatetaan liittojen välillä 3.3.2010 allekirjoi-tettua luottamusmiessopimusta.

2. Yritykseen voidaan valita yksi pääluottamusmies, jolle luottamusmies-

tehtävien hoitamista varten on annettava säännöllistä viikottaista va-pautusta työstä työntekijöiden lukumäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko

enintään 10 2 t 11 - 29 4 t 30 - 49 5 t 50 - 100 8 t 101 - 179 16 t 180 - 259 22 t 260 - 339 28 t 340 - 399 32 t 400 tai yli 40 t

Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kahdek-san tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuksen sijasta saada rahakorvaus joka saadaan kertomalla taulukosta ilmene-vä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.

3. Mikäli jollakin yrityksellä on toimipaikkoja useammassa pisteessä, voi-

daan toimipistettä kohden valita yksi luottamusmies. Työpisteellä tar-koitetaan yhteisesti todettua toiminnallista yksikköä, missä kuljettajat vakituisesti aloittavat ja lopettavat työnsä. Mikäli työnantajalla on työpisteessä työnjohtaja tai vastaava esimies, annetaan luottamusmiehelle säännöllistä viikottaista vapautusta työn-tekijämäärän perusteella seuraavasti:

Työntekijämäärä Vapautus/viikko

15 - 29 1 t 30 - 49 3 t 50 - 79 6 t 80 tai yli 8 t

Jos luottamusmiehen vapautuksen määrä on vähemmän kuin kahdek-san tuntia viikossa, luottamusmiehellä on oikeus työstä vapautuksen sijasta saada rahakorvaus, joka saadaan kertomalla taulukosta ilme-nevä vapautuksen määrä hänen keskituntiansiollaan.

- 37 -

4. Mikäli yrityksessä tai sen työosastolla valitaan luottamushenkilöt sekä liikenne- että huoltokorjaamon puolelle, lasketaan 2-kohdan säännös-ten mukainen vapaa-aika työosaston henkilömäärän mukaisesti.

5. Mikäli 3 kohdassa tarkoitettua luottamusmiestä työnantajan ja työnteki-

jän välisellä sopimuksella pidetään pääluottamusmiehenä, sovelletaan häneen 2 kohdan määräyksiä kuitenkin siten, että toimipaikan työnteki-jämäärä on perustana vapaa-aikaa määriteltäessä.

6. Pääluottamusmiehelle maksetaan luottamusmiespalkkiota taulukko-

palkasta laskettuna yhtiön koko työntekijämäärän mukaan seuraavasti: Työntekijöitä Palkkio

20 - 49 1,5 % 50 - 179 3,7 % 180 - 399 6,3 % 400 tai yli 8,3 % Palkkiota ei oteta huomioon laskettaessa 15 §:n mukaista keskitun-

tiansiota tai lomapalkkasopimuksen mukaista vuosilomapalkkaa. 7. Liitot toteavat yllä olevan soveltamisesta, että

- työntekijällä tarkoitetaan ALT:n ja AKT:n välillä solmittujen työehto-

sopimusten tarkoittamia työntekijöitä, - vapaa-ajan ja luottamusmiespalkkion perustana oleva työntekijäin

lukumäärä todetaan vuosittain vuoden ensimmäisenä arkipäivänä, - jos joku on sovellutuksen voimaan tullessa nauttinut tätä parempia

etuja, säilytetään nämä niin kauan kuin ao. henkilö on luottamus-henkilönä,

- sopimuksen tarkoittama vapaa-aika merkitään työvuorolistaan, - edellä mainitulta vapaa-ajalta maksetaan palkka keskituntiansion

mukaan. 31 § Ulkopuolisen ja tilapäisen työvoiman käyttö

1. Ulkopuolisen työvoiman käytössä noudatetaan liittojen 12.2.1995 ja

9.5.1972 allekirjoitettuja sopimuksia. 2. Autoliikenteen Työnantajaliiton sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijälii-

ton välisen ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen pe-rusteella liitot toteavat lisäksi, että:

a) Osapuolten tarkoittama ulkopuolinen kuljettajatyövoima tarkoittaa

osaksi STK:n ja SAK:n ulkopuolisen työvoiman käytöstä 11.9.1969 te-kemän sopimuksen 1 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja lainamiehiä ja osak-si yritykseen tilapäisesti otettuja omia työntekijöitä.

- 38 -

b) Lainamiesten käytöstä on noudatettava edellä mainitun sopimuskoh-

dan määräyksiä. c) Tilapäisten työtekijöiden käyttö tulee lähinnä kysymykseen sellaisissa

tilanteissa, joissa ajotehtävien suorittamisessa tarvittava työvoima ylit-tää tilapäisesti tai ajallaan rajoitettuna kautena vakinaisen henkilökun-nan käyttömahdollisuudet.

Työnantajan on kerrottava luottamusmiehelle perusteet tilapäisten

työntekijöiden käyttämisestä heti heitä palkatessaan. d) Lainamiesten tai tilapäisten kuljettajien käytössä on vältettävä sellaisia

järjestelyjä, jotka huonontavat omien pysyvien työntekijäin asemaa, sekä tähdentävät, että sairaus- ja muissa poissaolotapauksissa ruuh-kakausina, äkillisten tilausajojen sattuessa, tapauksessa, jossa ajoteh-tävä asettaa kuljettajalle erityisiä kielitaito- ja asiakaspalveluvaatimuk-sia tai muissa sen kaltaisissa tilanteissa on yrityksen voitava järjestää kuljetukset käyttäen tarvittaessa lainamiehiä tai tilapäisiä työntekijöitä. Liitot toteavat myös, että tämän soveltamispöytäkirjan vastaisena on pidettävä tapauksia, joissa vakituisesti jonkin yrityksen palveluksessa olevat kuljettajat ilman työnantajan lupaa lepo- tai muina vapaa-aikoina suorittavat ajotehtäviä joissakin muissa yrityksissä olematta näihin yri-tyksiin työsuhteessa.

e) Tilapäisten työntekijöiden käyttäminen on kiellettyä sen jälkeen, kun

kohtien c ja d mukaiset olosuhteet lakkaavat. f) Pääluottamusmiehellä on oikeus saada tiedot yrityksessä tarvittavasta

ulkopuolisesta työvoimasta. 3. Yritysten tekemiin alihankintasopimuksiin tulee sisällyttää ehto, jonka

mukaan alihankkija sitoutuu soveltamaan alihankintatyötä yrityksen pii-rissä suorittavien työntekijöiden osalta alansa yleistä työehtosopimusta sekä täyttämään työ- ja sosiaalilainsäädännön määräykset. Alihankki-jaa käyttävän yrityksen tulee tiedottaa alihankkijalle edellä mainittujen määräysten sisällöstä ja korostaa, että niiden noudattaminen on osa alihankintasopimusta.

Pääluottamusmiehellä ja toimipisteen luottamusmiehellä on oikeus

saada tiedot toimialueellaan toimivista alihankkijoista ja niiden palve-luksessa työpaikalla olevasta työvoimasta. Jos alihankintaa käyttävän yrityksen pääluottamusmiehellä tai toimipisteen luottamusmiehellä on perusteltua syytä epäillä alihankkijan toimivan alansa yleisen työehto-sopimuksen ja edellä mainitun lainsäädännön vastaisesti, käyttäjäyri-tyksen tulee selvittää asia ja kertoa selvityksestä pääluottamusmiehel-leen tai toimipisteen luottamusmiehelle.

- 39 -

Mikäli alihankintaa käyttävän yrityksen ja sen pääluottamusmiehen tai toimipisteen luottamusmiehen välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän säännöksen soveltamisesta, asia alistetaan jommankumman pyynnös-tä työehtosopimuksen osapuoliliittojen perustaman harmaan talouden neuvottelukunnan ratkaistavaksi. Neuvottelukunnan jäsenen esitykses-tä neuvottelukunnalla on oikeus saada pyynnöstä erimielisyyden koh-teena olevan yrityksen työaika- ja palkkatiedot neuvottelukunnan näh-täväksi.

Pöytäkirjamerkintä: Selvitys ei saa sisältää yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja.

32 § Asiamiehet

1. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry:n valtuuttamilla asiamiehillä on oikeus tämän työehtosopimuksen valvontaan, soveltamista ja tulkintaa koskevissa asioissa käydä työpaikoilla, sovittuaan käynnistä sitä en-nen työnantajan tai hänen edustajansa kanssa.

2. Asiamiehellä on oikeus saada työnantajalta ne tiedot, jotka ovat hänel-

le tarpeen mainittujen tehtävien suorittamisessa. 33 § Erimielisyydet ja niiden ratkaiseminen

1. Jos työnantajan ja työntekijäin välillä ilmaantuu erimielisyyttä tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa tai rikkomista koskevassa asiassa, on työpaikalla pyrittävä sovintoon neuvottelemalla työnantajan ja työn-tekijäin kesken. Neuvottelut on aloitettava ensi tilassa ja viimeistään viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluesitys on tehty. Neuvottelut on käytävä tarpeetonta viivytystä välttäen. Asian johdosta ei saa ryhtyä työnseisaukseen eikä muuhunkaan toimenpiteeseen toisen osapuolen painostamiseksi tai työn säännöllisen kulun häiritsemiseksi. Ellei asiaa saada työpaikalla selvitetyksi, voidaan se alistaa ao. liittojen ratkaista-vaksi. Jos toinen paikallinen osapuoli haluaa alistaa asian liittojen rat-kaistavaksi, on asiasta laadittava muistio, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat ja jossa on selostettu erimielisyyttä koskeva asia sekä molempien osapuolten kanta yksityiskohtaisine perusteluineen. Muisti-osta on annettava molemmille paikallisille osapuolille kappale.

Pöytäkirjamerkintä:

Liitot suosittelevat seuraavien seikkojen huomioon ottamista paikallisia neuvottelusuhteita edelleen kehitettäessä:

- työehtosopimuksen määräämän neuvottelujärjestyksen eri tasoilla

toimiville henkilöille, erityisesti luottamusmiehille ja työnjohtajille

- 40 -

kuuluva vastuualue ja siihen liittyvät valtuudet työsuhdeasioissa to-detaan ja niiden keskeistä merkitystä tähdennetään,

- välitöntä ja nopeaa ratkaisua vaativan erimielisyyden selvittely on aloitettava heti, kun se on ilmaantunut,

- työpaikoilla tapahtuneen neuvottelun tulos todetaan kussakin neu-vottelun eri vaiheessa ja tärkeimmissä, periaatteellista merkitystä omaavissa asioissa saavutettu neuvottelutulos merkitään sopivalla tavalla muistiin,

- uusille työntekijöille järjestetään tilaisuus osallistua systemaattiseen, yritystä ja sen työsuhdeasioita koskevaan esittelyyn.

Liittojen välisistä neuvotteluista on voimassa mitä keskusjärjestöjen vä-lillä tehdyssä yleissopimuksessa säädetään.

2. Tästä sopimuksesta aiheutuvat erimielisyydet, joista osapuolten kes-ken edellä 1 momentissa mainittua menettelyä noudattaen ei ole pääs-ty yksimielisyyteen, alistetaan työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

VII SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 34 § Sopimuksen voimassaolo

1. Tämä sopimus on voimassa 31. päivään tammikuuta 2017 saakka jat-kuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanot-tu.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 1 (3) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika: 25.10.2013 Paikka: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, Helsinki Läsnä: Marko Piirainen AKT Arto Sorvali AKT Harri Pasanen AKT Markku Viitanen AKT Mari Vasarainen ALT Olli Rauhamaa ALT Mikko Hanni ALT Anne Jansson ALT 1 § UUDISTAMINEN

Todettiin, että Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työn-tekijäliitto AKT ry:n välillä 20.12.2011 allekirjoitetun kuorma-autoalan työehtoso-pimuksen voimassaolo päättyy 31.1.2014. Päätettiin uudistaa liittojen välinen kuorma-autoalan työehtosopimus työmarkki-nakeskusjärjestöjen 30.8.2013 tekemän työllisyys- ja kasvusopimuksen mukai-sesti työehtosopimukseen merkityin muutoksin ajalle 1.2.2014 – 31.1.2017. Osapuolet ovat sopineet työllisyys- ja kasvusopimusta pidemmästä sopimuskau-desta, mikä on otettu huomioon kohdan 2.2. taulukkopalkkakorotuksissa.

2 § PALKANKOROTUKSET 2.1. Yleiskorotukset

2.1.1. Vuonna 2014 Palkkoja korotetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta. 2.1.2. Vuonna 2015 Palkkoja korotetaan 1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 5 senttiä tunnilta.

2.2. Työehtosopimuksen taulukkopalkkojen korotukset

2.2.1. Vuonna 2014 Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankoh-dasta lukien.

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 2 (3) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.12.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkan-maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla. 2.2.2. Vuonna 2015 Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksen määrällä yleiskorotuksen ajankoh-dasta lukien. Lisäksi taulukkopalkkoja korotetaan 1.12.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkan-maksukauden alusta lukien 0,15 prosentilla.

3 § VUOSI 2016

Työmarkkinakeskusjärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastele-maan yleistä taloudellista tilannetta, rakenteellisten uudistusten toteutumista, työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn kehitystä sekä näihin vaikuttaneita tekijöitä. Selvitystyössä käytetään tarvittaessa apuna tulo- ja kustannuskehityksen selvi-tystoimikuntaa ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarkastelun perusteella työmarkki-nakeskusjärjestöt sopivat työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Työmarkkina-keskusjärjestöjen tuolloin sopima palkkaratkaisu toteutetaan kuorma-autoalan työehtosopimuksen piirissä ns. kevään yleis- ja taulukkopalkkakorotuksena sekä 1.12.2016 taulukkopalkkakorotuksena. Mikäli edellä mainitussa työmarkkinakeskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen viimeistään 15.6.2015, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry neuvottelevat kolmatta sopimus-vuotta koskevan palkantarkistuksen toteutuksesta edellä mainittua selvitystyötä apuna käyttäen ja siten, että ratkaisu vahvistaa maantiekuljetusalan kilpailukykyä ja työllisyyttä. Mikäli palkantarkistuksia koskevissa neuvotteluissa ei päästä yk-simielisyyteen, kuorma-autoalan työehtosopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti viimeistään 31.12.2015 päättymään 31.1.2016.

4 § PÄIVÄRAHAT Työehtosopimuksen päivärahat ovat sopimuskauden alussa seuraavat: Kotimaan päivärahat: - Osapäiväraha 13,60 € - Kokopäiväraha 30,20 € - Korotettu kokopäiväraha 38,00 € Ulkomaan päivärahat: - Eurooppa 56,70 € - Euroopan ulkopuolella 60,70 € - Ruokaraha 32,30 € - ½ ruokaraha 16,15 €

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY 3 (3) AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Työehtosopimuksen päivärahoja tarkistetaan 1.6.2014 tai lähinnä sitä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien ja 1.6.2015 tai lähinnä sitä alkavan palkan-maksukauden alusta lukien liittojen välillä aikaisemmin noudatetun käytännön mukaisesti.

5 § TEKSTIMUUTOKSET TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Sovitut tekstimuutokset on merkitty uudistettuun kuorma-autoalan työehtosopi-mukseen.

6 § TYÖAIKADIREKTIIVI

Maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämi-sestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/15/EY 8 artik-lan mukaisesti liitot toteavat, ettei direktiivin 4 ja 7 artikloja sovelleta kuorma-autoalan työehtosopimuksen soveltamispiirissä.

7 § TYÖRYHMÄ

Liitot perustavat työryhmän, jonka tarkoituksena on tehdä sopimuskauden aikana tarpeelliset tekniset päivitykset työehtosopimukseen.

8 § SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

Kuorma-autoalan työehtosopimus on voimassa 31.1.2017 saakka jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

9 § ALLEKIRJOITUS Tällä kahtena samansanaisena kappaleena laaditulla pöytäkirjalla, joka liittojen

allekirjoituksin katsotaan tarkistetuksi ja hyväksytyksi, on sama voima ja velvoit-tavuus kuin työehtosopimuksella.

Vakuudeksi Olli Rauhamaa Pöytäkirjan tarkistaminen ja hyväksyminen AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY Mari Vasarainen AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

Marko Piirainen Harri Pasanen

- 44 -

TYÖSUOJELUSOPIMUS ALT-AKT 1 § Autoliikenteen Työnantajaliitto ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työnteki-

jäliitto AKT ry liittyvät STK:n, SAK:n ja STTK:n 10.9.1990 teke-mään sopimukseen työsuojelutyöstä työpaikoilla jäljempänä maini-tuin alakohtaisin sovellutuksin.

2 § Työsuojelutoimikunta tai muu työsuojelusopimuksen 2 §:n tarkoit-

tama elin on perustettava jokaiseen yritykseen, jolla samalla paik-kakunnalla yhdessä tai useammassa toimipisteessä työskentelee vähintään 20 työntekijää, jolloin muodostuu yksi työpaikka.

Edellä 1. momentissa tarkoitettu työpaikka voidaan paikallisesti sopien muodostaa myös useammasta, eri paikkakunnilla ja ilman itsenäistä työnjohtoa olevasta toimipisteestä ottamalla huomioon, että näin muodostettu työpaikka muodostaa yhteistoiminnan kan-nalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä on neljä (4) työpaikan työnteki-jöiden kokonaislukumäärän ollessa 20... 200 ja kahdeksan (8) työntekijöiden kokonaislukumäärän ollessa yli 200.

Mikäli samalla yrityksellä on useampia työsuojelutoimikuntia, yri-tykseen voidaan perustaa, mikäli siitä paikallisesti sovitaan, yhtei-nen keskustoimikunta, jonka jäsenet valitaan eri toimikunnista.

3 § Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu saamaan vapautusta säännöl-

lisestä työstään valtuutetun tehtävien hoitamiseksi neljän perättäi-sen viikon aikana tämän sopimuksen liitteenä olevan taulukon mu-kaisen ajan.

4 § Tämä sopimus tulee voimaan allekirjoituspäivästä lukien ja on

voimassa toistaiseksi kuuden (6) kuukauden irtisanomisajoin. Tällä sopimuksella kumotaan 3.3.2010 allekirjoitettu työsuojelusopimus allekirjoituspöytäkirjoineen.

Helsingissä helmikuun 1. päivänä 2012

AUTOLIIKENTEEN TYÖNANTAJALIITTO RY

AUTO- JA KULJETUSALAN TYÖNTEKIJÄLIITTO AKT RY

- 45 -

Työsuojeluvaltuutetuille annetaan vapautusta seuraavasti:

Vapautus Kuorma-autoliikenne ei omaa t/4 viikkoa oma huoltokorjaamo huolto-

korjaamoa

4 alle 10 alle 10 6 10- 19 10- 20 7 20- 23 21- 25 8 24- 28 26- 30 9 29- 32 31- 35 10 33- 37 36- 40 11 38- 42 41- 45 12 43- 46 46- 50 13 47- 51 51- 55 14 52- 56 56- 60 15 57- 60 61- 65 16 61- 65 66- 70 17 66- 69 71- 75 18 70- 74 76- 80 19 75- 79 81- 85 20 80- 83 86- 90 21 84- 88 91- 95 22 89- 93 96- 100 23 94- 97 101- 104 24 98- 102 105- 109 25 103- 106 110- 114 26 107- 111 115- 119 27 112- 116 120- 124 28 117- 120 125- 129 29 121- 125 130- 134 30 126- 130 135- 139 31 131- 134 140- 144 32 135- 139 145- 149

ja niin edelleen kaavan T = (K x N) + 2 mukaan, missä

T=vapautusaika/4 viikkoa N=työsuojeluvaltuutetun edustamien työntekijöiden lukumäärä K=toimialakohtainen kerroin

Kuorma-autoliikenne - oma huoltokorjaamo K=0,216 - ei omaa huoltokorjaamoa K=0,201

- 46 -

YMPÄRISTÖHUOLTOALAN KULJETUSYRITYSTEN TYÖNTEKIJÖITÄ KOSKEVA LIITE 1 § Soveltamisala

Liitettä sovelletaan ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten työntekijöi-hin, kun he työskentelevät jätteen- tai kierrätysmateriaalinkuljetukses-sa tai viemärihuollossa taikka edellä mainittujen yritysten kierrätysma-teriaalien käsittelylaitoksella tai jätteen loppukäsittelyssä.

2 § Urakkatyö

1. Mikäli työn laatu sen sallii ja se teknisesti on mahdollista työtehon ja ansioiden kohottamiseksi, työntekijöille on varattava mahdollisuus suorittaa urakkatyötä, esimerkiksi alue-, astia-, lava- tai tonniurakka.

2. Urakkatyöstä voidaan sopia luottamusmiehen tai kyseistä työtä teke-

vien työntekijöiden kanssa. Samassa yhteydessä on todettava urak-katyön hinnoittelun voimassaolo ja urakkatyön päättämismenettely.

3. Urakkatyön hinnoitteluperusteen on oltava sellainen, että työntekijän

urakka-ansio nousee normaalilla urakkatyövauhdilla keskimäärin kolmekymmentä (30) prosenttia työkohtaista taulukkopalkkaa korke-ammaksi. Mikäli ansiotason nousu jää tarkastelujaksolla keskimäärin alle kolmenkymmenen (30) prosentin, urakka on hinnoiteltava uudel-leen siten, että se vastaa edellä mainittua määräystä. Tarkastelujakso on enintään kolmen (3) kuukauden pituinen.

Urakkatyötä tehtäessä on tuntipalkka taattu.

Pöytäkirjamerkintä 1:

Mikäli urakasta on paikallisesti sovittu, urakan uudelleen hinnoittele-

minen ei aiheuta taannehtivia maksuja sellaisen tarkastelujakson osalta, jolloin ansiotason nousu on jäänyt keskimäärin alle kolmen-kymmenen (30) prosentin.

Pöytäkirjamerkintä 2:

Tämä kohta ei estä muiden tulos-, suorite- ja palkkiopalkkajärjestel-

mien käyttämistä tai käyttöönottamista. 3 § Liitteen piirissä olevien työntekijöiden palkan määräytyminen

1. Jätteenkäsittelylaitosten työntekijöiden palkka määräytyy kuorma-autoalan työehtosopimuksen 8 §:n autonapumiehen palkkataulukon mukaan.

2. Liitot suosittavat, että ympäristöhuoltoalan kuljetusyritykset kehittävät

jätteenkäsittelylaitostensa jätteenkäsittelijöille työtehon ja ansioiden

- 47 -

kohottamiseksi sellaisia tulos-, suorite- tai palkkiopalkkajärjestelmiä, joissa ansiot ylittävät autonapumiehen taulukkopalkan.

3. Jätteenkäsittelylaitoksen työntekijöille, jotka eivät ole työehtosopi-

muksen 10 §:n 4 kohdan erikoislisän piirissä, maksetaan erikoislisää, jonka suuruus on 7 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta.

4. Tämän liitteen soveltamisalan piirissä työskentelevien työntekijöiden,

jotka eivät ole työehtosopimuksen 10 §:n 4 kohdan erikoislisän tai tämän pykälän 3 kohdan piirissä, ansioiden, pois lukien työehtosopi-muksen mukaiset lisät, tulee ylittää taulukkopalkka vähintään 5 pro-sentilla.

4 § Palvelusvuodet

Ympäristöhuollon ammattitutkinnon suorittamisesta luetaan palvelus-vuosiin 8 kuukautta ja toisen asteen kolmivuotisen opetussuunnitel-maperusteisen logistiikan perustutkinnon suorittamisesta 2 vuotta.

5 § Varallaolo ja siitä maksettava korvaus

Jos työntekijä on sopimuksen mukaan velvollinen päivystämään pu-helinohjeiden antamista tai työhön lähtöä varten olematta velvollinen oleskelemaan asunnossaan, maksetaan tältä ajalta korvaus varalla-oloaikaa työaikaan lukematta. Varallaoloajalta maksettavan korvauk-sen suuruus on vähintään 20 prosenttia työntekijän taulukkopalkasta.

6 § Suojavaatetus

Yrityksessä on selvitettävä vallitseva suojavaatetuksen tarve ottaen huomioon ympäristöhuoltoalan erityispiirteet ja ilmaston vaihtelut. Selvityksen perusteella työnantaja hankkii työntekijöille tarkoituksen-mukaisen suojavaatetuksen, jota työntekijä sitoutuu työssään käyttä-mään.

7 § Työtuntijärjestelmä

Liitot suosittavat, että työehtosopimuksen 13 §:n mukaiseen työtunti-

järjestelmään merkittäisiin mahdollisuuksien mukaan tämän liitteen soveltamisalalla myös työajan päättymisaika.

8 § Työryhmä

Liitot perustavat työryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja pyrkiä edistämään sopimuskauden aikana tämän liitteen 3 §:ssä mainittujen tulos-, suorite- ja palkkiopalkkajärjestelmien kehittämistä yrityksissä.

- 48 -

YMPÄRISTÖHUOLTOALAN KULJETUSYRITYSTEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOU-DATETTAVIA TYÖSUHTEEN EHTOJA JA MENETTELYTAPOJA KOSKEVA LIITE 1 § Sopimuksen soveltamisala

Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot silloin, kun muutos perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n, Joensuun Seudun Jätehuol-to Oy:n, Jätekukko Oy:n, Kiertokapula Oy:n, Kouvolan Seudun Jäte-huollon, Kymenlaakson Jäte Oy:n, Lakeuden Etappi Oy:n, Pirkan-maan Jätehuolto Oy:n, Turun Seudun Jätehuolto Oy:n, Vestia Oy:n tai Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n toteuttamaan ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamiseen.

Työryhmä: Liitot perustavat työryhmän, joka selvittää ja seuraa ympäristöhuolto-

alan kuljetusyritysten kilpailutustilanteita koko maassa. Työryhmän tarkoituksena on määritellä uudet nykyistä kattavammat kriteerit, mis-sä viranomaistahojen toimittamissa ympäristöhuoltoalan kuljetusyri-tysten kilpailutuksissa otetaan käyttöön työehtosopimuksen ympäris-töhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskevan liitteen määräykset sopimuskauden aikana.

Niissä tilanteissa, joissa sopimuskauden aikana otetaan käyttöön liit-

tojen aiemmin käyttämien kriteerien mukainen viranomaistahon toi-mittama ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailutus, lisätään alue ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamistilanteissa noudatettavia työsuhteen ehtoja ja menettelytapoja koskevan liitteen soveltamisalan luetteloon ja liitettä sovelletaan kilpailuttamisen alusta lukien.

2 § Neuvottelumenettely kilpailuttamistilanteen ratkettua

Jos ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailussa hävin-neen yrityksen on toiminnan supistumisen johdosta vähennettävä työntekijöitä, hänen on aloitettava yhteistoiminnasta yrityksessä anne-tussa laissa tarkoitetut neuvottelut viimeistään kahden viikon kuluttua tarjouskilpailun ratkeamisesta. Käytävissä yhteistoimintaneuvotteluis-sa noudatetaan enintään kolmen viikon neuvotteluaikaa.

Hävinnyt yritys ei saa irtisanoa kilpailuttamisen takia työntekijöitä en-

nen kuin yhteistoimintaneuvottelut on käyty. Joutuessaan kilpailutta-misen takia irtisanomaan työntekijöitä hävinnyt yritys voi irtisanoa ko. työntekijät yhteistoimintaneuvotteluiden päätyttyä siten, että työsuh-teet päättyvät viimeistään kilpailuttamisen kohteen siirtyessä voitta-neen yrityksen hoidettavaksi.

- 49 -

Mikäli hävinneen yrityksen irtisanoma työntekijä jää työttömäksi, kos-ka tarjouskilpailun voittanut yritys ei palkkaa häntä, työntekijään so-velletaan kuitenkin aina työehtosopimuksen 6 §:n 3 kohdassa mainit-tua irtisanomisaikaa.

3 § Lisähenkilöstön palkkaaminen

Jos ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten tarjouskilpailun voittanut yri-tys aikoo palkata uusia työntekijöitä sen vuoksi, että hän voitti tar-jouskilpailun, osapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä,

että tarjouskilpailun voittanut yritys palkkaa tarvitsemansa uu-

det työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen yrityksen kilpailun häviämisen vuoksi irtisanotuille työvoima-toimistossa työnhakijoina oleville työntekijöille, ja siitä,

että voittanut yritys tarjoaa työtä kahden kuukauden kuluessa

kilpailun ratkeamisen jälkeen. Työnhakijoina olevien työnteki-jöiden, joille voittanut yritys on tarjonnut työtä, on ilmoitettava halukkuutensa työhön kahden viikon kuluessa työtarjouksen saatuaan. Tämän jälkeen voittaneen yrityksen on tehtävä työ-sopimukset kolmen viikon kuluessa tarvitsemiensa hävinneen yrityksen työntekijöiden kanssa.

4 § Ympäristöhuoltoalan kuljetusyritysten kilpailuttamisessa noudatettavat työsuhteen ehdot

Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirty-vien työntekijöiden työsuhteissa noudatetaan työehtosopimusta, joka sitoo tarjouskilpailun voittanutta yritystä.

Kilpailussa voittaneen yrityksen palvelukseen 3 §:n mukaisesti siirty-

vän työntekijän työsuhteen pituus tai palvelusaika säilyy sen suurui-sena kuin se oli työntekijällä ennen siirtymistä voittaneen yrityksen palvelukseen palkkaryhmään määräytymisessä samoin kuin vuosilo-man, sairausajan palkan ja irtisanomisaikojen määräytymisessä sekä huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisän määräytymisessä. Niin ikään työntekijän siirtohetken keskituntiansio säilyy kunnes työehtosopi-muksen mukainen uusi keskituntiansio voidaan laskea edellyttäen, et-tä työntekijä antaa keskituntiansiostaan luotettavan selvityksen uudel-le työnantajalle.

Uuden työnantajan palvelukseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus

vuosilomalain mukaan ensimmäiseen vuosiloma-aikaan, ikään kuin työnantajan vaihdosta ei olisi tapahtunutkaan. Vuosiloma-aika on an-nettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa toiminnan siirrosta sil-loin, kun toiminnan siirto tapahtuu kesälomakauden aikana.

Vuosiloma-ajan antamisesta on pyrittävä sopimaan työnantajan ja

työntekijän tai työntekijöiden edustajan kanssa. Työntekijän on ilmoi-tettava halustaan pitää vuosiloma-aika kahden viikon kuluessa työ-suhteensa alkamisesta.

- 50 -

Jollei työntekijä muuta ilmoita, kilpailussa hävinnyt yritys maksaa erääntyneen lomakorvauksen ja siirtohetkeen saakka kertyneen lo-maltapaluurahan voittaneelle uudelle työnantajalle, joka siirtää rahat työntekijän palkkatilille uuden työnantajan ilmoitettua vuosiloma-ajan pitämisestä.

5 § Seurantaryhmä

Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet nimeävät kukin kaksi edusta-jaa tämän sopimuksen seurantaryhmään, jonka tehtävänä on sopi-muksen toimivuuden seuranta varsinkin uuden järjestelmän alkuvai-heessa. Seurantaryhmä kokoontuu välittömästi kumman tahansa al-lekirjoittaneen osapuolen kutsusta yhdessä asianomaisten työvoima-viranomaisten kanssa sopimaan niistä erityisjärjestelyistä, jotka tur-vaavat joustavan työvoiman siirtymisen kilpailuttamistilanteessa.

Seurantaryhmä huolehtii tämän sopimuksen tarkoituksen toteuttami-

sesta. 6 § Työryhmä

Autoliikenteen Työnantajaliitto sekä Auto- ja Kuljetusalan Työntekijä-liitto AKT perustavat työryhmän, joka pyrkii omalta osaltaan turvaa-maan ja laajentamaan sopimusperusteista jätehuoltojärjestelmää. Osapuolet toteavat yhteisesti, että sopimusperusteisella jätehuollolla voidaan parhaalla mahdollisella tavalla turvata yritysten ja sen henki-löstön asema ja henkilöstön työsuhteitten jatkuvuus.

7 § Sopimuksen voimassaolo

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus on irtisanottavissa noudattaen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa.

- 51 -

TYÖEHTOSOPIMUKSEN 18 §:n 1 KOHDAN KUNTALUETTELO: Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavieska Alavus Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askainen Askola Aura Brändö Dragsfjärd Eckerö Elimäki Eno Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halikko Halsua Hamina Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hauho Haukipudas Haukivuori Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Himanka Hirvensalmi Hollola Honkajoki Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö

Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Iniö Inkoo Isojoki Isokyrö Jaala Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Joutseno Juankoski Jurva Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämijärvi Jämsä Jämsänkoski Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kalvola Kangasala Kangaslampi Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karinainen Karjaa Karjalohja Karkkila Karstula Karttula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen

Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiö Kempele Kerava Kerimäki Kestilä Kesälahti Keuruu Kihniö Kiihtelysvaara Kiikala Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kisko Kitee Kittilä Kiukainen Kiuruvesi Kivijärvi Kodisjoki Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Koski Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmo Kuhmoinen Kuivaniemi Kullaa Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kuru Kustavi Kuusamo Kuusankoski Kuusjoki Kylmäkoski Kyyjärvi

Kälviä Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lappi Lapua Laukaa Lavia Lehtimäki Leivonmäki Lemi Lemland Lempäälä Lemu Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa Loimaan kunta Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki Maalahti Maaninka Maarianhamina Maksamaa Marttila Masku Mellilä Merijärvi Merikarvia Merimasku Miehikkälä Mietoinen

Mikkeli Mouhijärvi Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Muurla Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia Noormarkku Nousiainen Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Nurmo Närpiö Oravainen Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta Pelkosenniemi Pello Perho Pernaja Perniö Pertteli Pertunmaa Peräseinäjoki Petäjävesi Pieksämäki Pieksänmaa Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas

- 52 -

Piikkiö Piippola Pirkkala Pohja Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raahe Raisio Rantasalmi Rantsila Ranua Rauma Rautalampi

Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Renko Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemen mlk Rovaniemi Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruovesi Rusko Ruukki Rymättylä Rääkkylä Saari Saarijärvi Sahalahti Salla Salo Saltvik Sammatti Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonranta Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siilinjärvi

Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sumiainen Sund Suodenniemi Suolahti Suomenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Särkisalo Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi

Toijala Toivakka Tornio Turku Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ullava Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uukuniemi Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Vahto Valkeakoski Valkeala Valtimo Vammala Vampula Vantaa Varkaus Varpaisjärvi Vehmaa Vehmersalmi Velkua

Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihanti Vihti Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Virrat Vuolijoki Vårdö Vähäkyrö Värtsilä Västanfjärd Vöyri Ylihärmä Yli-Ii Ylikiiminki Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ylämaa Yläne Ylöjärvi Ypäjä Äetsä Ähtäri Äänekoski

Documents

KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2014 31.1 · Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS