KUUSAMON KAUPUNKI · 1. LAUSUNNOT 1. 1.1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1.2 Pohjois-Pohjanmaan liitto 4 1.3 Pohjois-Pohjanmaan museo 6 1.4 Liikennevirasto 8 1.5 Metsähallitus 8

VastaanottajaKuusamon kaupunki

AsiakirjatyyppiKuusamon strategisen yleiskaavaehdotuksen vastineet

Päivämäärä20.10.2016

KUUSAMON KAUPUNKI

KUUSAMON STRATEGISENYLEISKAAVAEHDOTUKSENPALAUTE JA SIIHEN ANNE-TUT VASTINEET

erikak

Kirjoituskone

LIITE 5

KUUSAMON STRATEGISEN YLEISKAAVAEHDOTUKSENPALAUTE JA SIIHEN ANNETUT VASTINEET

RambollKiviharjunlenkki 1A90220 OULUP +358 20 755 7070F +358 20 755 7071www.ramboll.fi

Tarkastus 20.10.2016Päivämäärä 20.10.2016Laatija Ritva Kuusisto ja Erika Kylmänen, Ramboll FinlandTarkastaja Ritva KuusistoHyväksyjä Kuusamon kaupunginvaltuustoKuvaus Kuusamon strategisen yleiskaavaehdotuksen palaute

ja siihen annetut vastineet

KUUSAMON STRATEGISEN YLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTE JA SIIHEN ANNETUT VASTINEET

SISÄLTÖ

1. LAUSUNNOT 11.1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 11.2 Pohjois-Pohjanmaan liitto 41.3 Pohjois-Pohjanmaan museo 61.4 Liikennevirasto 81.5 Metsähallitus 81.6 Sallan kunta 121.7 Posion kunta 121.8 Taivalkosken kunta 141.9 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) 14

2. MUISTUTUKSET 152.1 Joukamon kalaveden osakaskunta 26.7.2016 152.2 Aho 36:6 17.8.2016 152.3 Yksityishenkilö 23.8.2016 162.4 Kemilänkylän kalastuskunta 24.8.2016 162.5 Yrjölä 4:21 ja Suviranta 4:22, 26.8.2016 172.6 EPV tuulivoima Oy, 29.8.2016 182.7 Vaaranpää 305-411-202-5, 29.8.2016 192.8 Kiitämän kalastusalueen osakaskunta/hoitokunta 29.8.2016 202.9 Lehtoniemi 305-422-58-10, 30.8.2016 202.10 Kitkanmutka 305-405-20-5, Joenranta 305-422-43-38,

Järvenranta 305-405-21-17, Rantakulma 305-405-21-34,31.8.2016 21

2.11 Kymmenen allekirjoittanutta yksityishenkilöä kylältä 407,31.8.2016 23

2.12 Kaksi yksityishenkilöä, 31.8.2016 242.13 Yksityishenkilö, 31.8.2016 252.14 Kallungin kalastuskunta, Kuusamon kylien yhteisten

vesialueiden osakaskunta (Kyvok), Virrankylän kalastuskuntaja Kuusamon kalastusalue, 31.8.2016 27

2.15 Kaksi yksityishenkilöä, 31.8.2016 282.16 Yksityishenkilö, 31.8.2016 292.17 Yksityishenkilö, 31.8.2016 292.18 Arola 305-407-37-0, 31.8.2016 292.19 Kuusikko 305-407-39-0, 31.8.2016 302.20 Tuomela 305-407-42-0, 31.8.2016 312.21 Pihlaja 305-407-40-4, 31.8.2016 322.22 Kanerva 305-407-7-2V, 31.8.2016 322.23 Haapala 305-407-7-33, 31.8.2016 332.24 Pirttikaitera 64:1, 1.9.2016 342.25 Perämäki 26:27, 1.9.2016 352.26 Kalliokumpu 305-406-7-1, 1.9.2016 352.27 Keskimäinen 17:8, 1.9.2016 362.28 Metsänhoitoyhdistys (MHY) Kuusamo 362.29 Metsänhoitoyhdistys Posio ry, 1.9.2016 382.30 Yrjölä 4:21, Suviranta 4:22, 1.9.2016 392.31 Yksityishenkilö, 1.9.2016 402.32 Kaksi yksityishenkilöä, 1.9.2016 402.33 Kiinteistöt 59:9 ja 58:0, 1.9.2016 422.34 Yksityishenkilö, 1.9.2016 432.35 Kiviniemi 21:5, 1.9.2016 432.36 Nummela 39:15 ja Pikkusalmi 39:9, 1.9.2016 452.37 Pro-Kuusamo ry, Rukakeskus Oy, Ruka-Kuusamo

Matkailuyhdistys ry, Rukapalvelu Oy, KOY Keloruka, KOYKelokaltiokylä, KOY RukaSuites, KOY RukaSuites2, KOY

KUUSAMON STRATEGISEN YLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTE JA SIIHEN ANNETUT VASTINEET

RukaVillage A, KOY RukaVillage B&C, Kuusamon Uistin Oy,Oivangin paliskunta 46

2.38 Dragon Mining Oy, 2.9.2016 502.39 Yhteismuistutus 15 henkilöä, 2.9.2016 542.40 Kanerva 56:3 ja Maaninkavaaran vesiosuuskunta 2.9.2016 562.41 Ahonpää 305-416-46-10 ja Salmivaara 305-416-46-37,

2.9.2016 562.42 Kiinteistöt 305-411-212-95 ja 305-411-212-94, 2.9.2016 572.43 Suomen metsäkeskus, 2.9.2016 602.44 Paliskuntain yhdistys 2.9.2016 602.45 Alakitkan paliskunta, Tolvan paliskunta ja Oivangin

paliskunta, 2.9.2016 622.46 Hakala 24:7, 2.9.2016 642.47 Annala 305-407-56-1, 2.9.2016 652.48 Toivola RNO: 65, 2.9.2016 662.49 Kitkan Viisaat ry., 2.9.2016 672.50 Yksityishenkilö, 2.9.2016 752.51 Siilasmaan kilta, 2.9.2016 752.52 Kuusingin leirintäalue 762.53 Unhola 25:5, 2.9.2016 782.54 Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry 2.9.2016 782.55 Basecamp Oulanka Oy, Myllypolku 22:18, 2.9.2016 872.56 Koillismaan vihreät ry, 2.9.2016 882.57 Kuusamon yhteismetsä 2.9.2016 962.58 Repoharjun kiinteistöyhtymä, Mustonen 67:0, 2.9.2016 992.59 Metsäyhtymä 67:2, 5.9.2016 992.60 Notkola 243-11, 243-2, 6.9.2016 100

KUUSAMON STRATEGISEN YLEISKAAVAEHDOTUKSEN PALAUTE JA SIIHEN ANNETUT VASTINEET 1

1. LAUSUNNOT

1.1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Koko Kuusamoa koskeva voimassa oleva oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyväksytty kaupun-ginvaltuustossa 6.11.2008. Kuusamon kaupunginhallitus päätti vuoden 2012 lopussa, että Kuu-samon yleiskaava tarkistetaan ja kaava tuli vireille keväällä 2014. Siitä on pidetty viranomais-neuvottelut 23.5.2014 ja 26.3.2015. Yleiskaavaluonnos asetettiin nähtäville kesällä 2015 ja ELY-keskus antoi siitä lausunnon 31.8.2015. Sen jälkeen yleiskaavasta on pidetty viranomaistyöneu-vottelu 3.5.2016. Lisäksi ELY-keskus on antanut 3.6.2016 lausunnon strategisen yleiskaavan javireillä olevan Ruka-Kuusamo yleiskaavan käsittelyjärjestyksestä ja ohjausvaikutuksesta.

YleistäYleiskaavan teemoina ovat asutus ja loma-asutus, elinkeinot, erityisominaisuudet, liikenne jatekninen huolto sekä virkistys. Merkittävänä yleiskaavan lähtökohtana on sovittaa yhteen mm.kaivosten, metsätalouden ja matkailun tarpeet. Laadittava yleiskaava on luonteeltaan strategi-nen. Yleiskaavatyön pohjaksi on laadittu luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, jonkaKuusamon kaupunginvaltuusto hyväksyi 31.3.2014.

Yleiskaavaehdotusta on tarkistettu ja täydennetty luonnosvaiheen jälkeen. ELY-keskuksen aiempilausunto ja viranomaisneuvottelussa esitetyt mielipiteet on otettu pääsääntöisesti huomioon.Kaavaehdotuksen määräyksiä ja merkintöjä on täydennetty ja tarkistettu mm. tuulivoimaloiden,arvokkaiden maisema- ja luontoalueiden, meluntorjunnan ja kyläalueiden rakentamisen osalta.Lisäksi ELY- keskuksen lausunto 3.6.2016 strategisen osayleiskaavan suhteesta muihin yleiskaa-voihin on otettu huomioon.

MeluntorjuntaELY-keskus esitti aiemmassa lausunnossaan, että selvitetyt melualueet ja niiden perusteet tuleeesittää joko kaavakartalla tai selostuksessa. Kaavaehdotuksessa on esitetty ampumaratoina Ra-javartiolaitoksen Kuusamon ampumarata Sarvilammella ja Vääräjoen ampumarata. Vääräjoenampumaradan meluselvitys on laadittu maakuntakaavan 2. vaiheen selvityksissä ja Sarvilammel-le Kainuun rajavartiolaitos on laatinut meluselvityksen vuonna 2014 ympäristölupamenettelynyhteydessä. Molemmat ampumaradat on osoitettu 2. Vaiheen maakuntakaavaehdotuksessa. Sar-vilammen ja Vääräjoen ampumaratojen melualueet tulee esittää joko kaavakartalla tai selostuk-sessa. Lisäksi Vääräjoen ampumaradan vaikutuksia mm. Viereisen kyläalueen (AT) kehittämiseentulisi arvioida vaikutusten arvioinnissa.

Asutus ja loma-asutusKaavaehdotuksessa on täydennetty maankäytön suunnitteluohjetta asuinrakentamisen osalta.Suunnitteluohjeessa on määritelty kyläksi viisi kylämäisesti ryhmittynyttä, vakituisesti asuttuaasuinrakennusta. ELY-keskuksen mielestä määrittelyn perusteena tulisi olla yhdyskuntarakenteenseurantajärjestelmän (YKR) määritelmä, jonka mukaan pienkyläksi katsotaan 20 - 39 asukkaanmuodostama rakennustihentymä. Tällöin tarkemmassa suunnittelussa voidaan hyödyntää YKR:npaikkatietoaineistoja.

Kaavaehdotuksessa on esitetty rakennusoikeuden enimmäismääräksi lomarakennuspaikalla (RA)asuinrakennuksen osalta 150 k-m2 ja talousrakennuksen osalta 100 k-m2. Esim. Kuusamon Muo-järven vireillä olevassa rantayleiskaavassa loma-asumisen kokonaisrakennusoikeudeksi on osoi-tettu 170 k-m2, josta lomarakennuksen rakennusoikeus on korkeintaan 120 k-m2. ELY- keskuk-sen mielestä strategisen yleiskaavan rakennusoikeuden tulee olla enintään rantayleiskaavoissakäytetyn mukainen.

Kaavaehdotuksesta on poistettu kohteiden kehittämismerkintöjä (esim. palvelukylät ja kehitettä-vät matkailukeskukset), joilla tarkennettiin niiden kehittämistavoitteita. Vaikka kehittämistavoit-teita ei osoiteta kaavakartalla, olisi ne hyvä esittää esim. kaavaselostuksessa.


ElinkeinotYleiskaavan elinkeinoteemassa on käsitelty alkutuotannon (poro-, maa- ja metsätalous, kalastus)sekä jalostuselinkeinojen ja palveluiden (teollisuus ja kaivostoiminta, työpaikat, kauppa, matkai-lu) toimintoja ja niiden sijoittamista.

Aiemmassa lausunnossaan ELY-keskus esitti, että matkailun ydinaluetta (rm-1) koskevan kaa-vamääräyksen kaivostoimintaa koskeva kaavoituskielto ja viittaus kaivoslain 47 §:ään ovat tar-peettomia. Kaavaehdotuksessa viittaus kaivoslakiin on poistettu, mutta kaivostoimintaa koskevakaavoituskielto on pidetty kaavamääräyksessä.

ErityisominaisuudetViranomaistyöneuvottelussa 3.5.2016 ELY-keskus totesi, että arvokkaat maisema-alueet tuleeosoittaa uusimpien inventointien mukaisesti. Yleiskaavaselostuksen kohdan 8.1 mukaan valta-kunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset poikkeavat joiltain osin2. vaiheen maakuntakaavassa esitetyistä alueista. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvok-kaiden maisema-alueiden status määritellään kuitenkin tehtyjen inventointien kautta ja kunnateivät voi poiketa niistä omilla päätöksillään.

Valtakunnallisten maisema-alueiden rajaus päätetään valtioneuvoston päätöksellä myöhemmässävaiheessa ja maakunnalliset maisema- alueet vireillä olevassa 2. Vaiheen maakuntakaavassa.ELY-keskuksen mielestä strategisen yleiskaavan maisema-alueiden rajausten tulee olla yhden-mukaiset 2. vaiheen maakuntakaavan linjausten kanssa.

ELY-keskuksen aiemman lausunnon mukaisesti kaavaehdotusta on täydennetty arvokkailla perin-nemaisemilla, arvokkailla geologisilla kohteilla sekä luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvilla alueilla.Nämä on osoitettu omalla teemakartalla, mikä on luettavuuden kannalta hyvä ratkaisu.

Yleiskaavan luonnonsuojelualueiden merkinnät tulee tarkistaa Metsähallituksen 1.9.2016 kaava-ehdotuksesta antaman lausunnon mukaisesti.

Liikenne ja tekninen huoltoELY-keskuksen aiemmassa lausunnossa esittämät huomautukset raideliikenteen osoittamisestavain yhteystarpeena sekä tieluokitusten tarkistamisesta on otettu huomioon.

Tuulivoima-alueiden merkintöjä on tarkistettu ja ne on jaoteltu maakuntakaavan mukaisiin tuuli-voima-alueisiin ja potentiaalisiin tuulivoimaloiden alueisiin, jotka perustuvat 1. vaiheen maakun-takaavan mukaisiin selvityksiin. Potentiaalisten tuulivoima-alueiden selvitykset ovat yleispiirteisiäja edellyttävät päivittämistä tarkemmassa suunnittelussa. Potentiaalisten tuulivoima-alueidenesittämistä yleiskaavassa voidaan kuitenkin pitää perusteltuna, koska yleiskaava on luonteeltaanstrateginen.

Yleiskaavassa on esitetty vain osa Kuusamon pohjavedenottamoista. Selostuksessa tulisi esittää,millä perusteella yleiskaavassa osoitetut vedenottamot on valittu.

JatkotoimetMaakuntakaavan tarkistamisen ensimmäinen vaihe on lainvoimainen ja toisen vaiheen kaavaeh-dotus on parhaillaan nähtävillä. Kolmannen vaiheen kaavatyö on käynnistynyt osallistumis- ja ar-viointisuunnitelman laadinnalla helmikuussa 2016. Kuusamon yleiskaavan laadinnassa tulee var-mistaa, että maakuntakaavan tavoitteet otetaan riittävästi huomioon.

ELY-keskuksen mielestä strateginen yleiskaava on laadittu huolellisesti ja kattavasti ja se perus-tuu laajoihin selvityksiin ja vuorovaikutukseen. Nyt nähtävillä oleva kaavaehdotus on myös kehit-tynyt sekä sisällöltään ja luettavuudeltaan. Kun kaupunki on saanut kaikki muistutukset ja lau-sunnot strategisesta yleiskaavasta tulee selvittää yhdessä ELY- keskuksen kanssa tarve viran-omaisneuvottelun järjestämiseksi.


Kaavoittajan vastine:Yleistä:Kuusamon strategisen osayleiskaavan laatimisessa otetaan huomioon vireillä oleva maakunta-kaava sen valmiusaste huomioon ottaen. 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntaval-tuustossa 2.12.2013 ja vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.11.2015. 2. vaihemaakuntakaavaon ollut ehdotuksena nähtävillä 5.9.–4.10.2016 välisen ajan.

Meluntorjunta:Melua tuottavista toiminnoista kaavakartalla on osoitettu tuulivoima-alueita, ampumarata, teolli-suusalueita ja lentomelualue. Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskuksen lausunnossa mainitut Sarvi-lammen ja Vääräjoen ampumaratojen melualueet lisätään kartalle tai selostukseen määrityspe-rusteineen ja Vääräjoen ampumaradan vaikutuksia viereisen kyläalueen kehittämiseen arvioi-daan.

Asutus- ja loma-asutus:Kuusamon kaupungin kylämääritelmä eroaa YKR:ssä käytetystä määritelmästä koska kylämääri-telmää käytetään ensisijaisesti kaupungin lupakäsittelyn apuvälineenä, ei niinkään tarkemmansuunnittelun apuvälineenä. Kuusamo haluaa suosia kyliin rakentamista jotta niiden elinvoimai-suus säilyisi. ”Kylästatuksen” säilyminen on myös asukkaille tärkeä asia joka antaa uskoa siihenettä kaupunki edesauttaa kylissä asumista tulevaisuudessakin.

Loma-asunnon keskimääräinen pinta-ala Kuusamossa on tällä hetkellä 103 m2. Pinta-ala vaihte-lee kuitenkin huomattavan paljon eri hankkeiden ja alueiden välillä, mutta yleisesti voidaan tode-ta että loma-asuntojen koko kasvaa. Loma-asuntoja halutaan käyttää ympäri vuoden ja myös pi-dempijaksoinen asuminen vapaa-ajan asunnolla lisääntyy. Osa ihmisistä rakentaa loma-asunnonmyös sitä silmälläpitäen että aikoo muuttaa sinne eläkkeelle jäätyään. Nämä kausiasukkaat ovatmerkittävä elinvoiman lisääjä Kuusamolle. Strategisessa yleiskaavassa määritellyllä lomaraken-tamisen mitoituksella halutaan varautua eri puolilla Kuusamoa olevien, eriluonteisten järvien ra-kentamisen ohjaamiseen tulevaisuudessa ja siksi rakennusoikeus on korkeampi kuin esim. Muo-järven kaavassa.

Kaavaehdotusvaiheessa päätettiin luopua kaavaluonnoksessa olleista kylien kehittämistavoitteistakoska ne koettiin kehittämistä rajoittavina. Kylillä koetaan myös muut kuin kehitettäviksi merki-tyt elinkeinot tärkeinä ja siksi päädyttiin siihen että jokainen kylä saa kehittyä omista lähtökoh-distaan omalla tavallaan. Koska tausta kehittämismerkinnöistä luopumiselle on tällainen, ei oleperusteita esittää kehittämistavoitteita myöskään kaavaselostuksessa.

Elinkeinot:Merkinnässä rm-1 aiemmin ollut suora viittaus kaivoslain 47 §:ään on poistettu, mutta merkin-nässä on säilytetty maininta että Kuusamon kaupunki ei kaavoita kaivostoimintaa alueelleen.Kaivoslain 47 § todetaan, että kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mu-kaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan ja kaavan oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- jarakennuslaissa. Kaupungin täytyy päättää kaavojen laadinnasta tapauskohtaisesti, mutta strate-gisessa yleiskaavassa on haluttu linjata kaupungin tahtotila tähän asiaan liittyen.

Erityisominaisuudet:Strategisessa yleiskaavassa osoitetut valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet eroavat maa-kuntakaavassa osoitetuista Oulankajoen ja Kitkajoen alueen rajauksen osalta. Alue on osoitettukaavaehdotuksessa sen mukaisena kuin Kuusamon kaupunki on esityksestä antamassaan lau-sunnossa linjannut eli Oulankajoen koillispuolella maisema-alue on rajattu suojelualueen rajaan.Kuusamon kaupunki pysyy kannassaan maisema-alueen rajausta koskien.

Maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin Kuusamo on halunnut lisätä Kuusinkijokivarren jaaluerajaus on osoitettu kaavakartalla. Strategista yleiskaavaa muutetaan tämän osalta siten ettäalue siirretään paikallisesti arvokkaisiin alueisiin.


Luonnonsuojelualueiden merkintää koskien viitataan Metsähallituksen lausuntoon annettuun vas-tineeseen.

Liikenne ja tekninen huolto:Yleiskaavaa täydennetään vedenottamoiden osalta siinä määrin kuin tietoa on saatavissa.

1.2 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kuusamon strategisen yleiskaavan uudistamisen tavoitteena on laatia oikeusvaikutteinen yleis-kaava, jolla sovitetaan yhteen mm. kaivostoiminnan, metsätalouden ja matkailun tarpeet. Yleis-kaavan ohjeena ovat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja 23.11.2015 vahvistettu 1. vaihe-maakuntakaava. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos- ja ehdotusvaiheen selvi-tyksiä on ollut käytettävissä yleiskaavaa laadittaessa.

Pohjois-Pohjanmaan liitto on antanut 11.9.2015 strategisen yleiskaavan luonnoksesta lausunnon.Sen mukaan Kuusamon yleiskaavahankkeella on valtakunnallista merkitystä matkailun ja kaivos-toiminnan sekä metsätalouden kaavallisen yhteensovittamisen kehitystyönä. Kaavaluonnoksentodettiin toteuttavan maakuntakaavan tavoitteita ja vastaavan myös vireillä olevan maakunta-kaavoituksen linjauksia, kun lausunnossa esitetyt tarkistustarpeet otetaan jatkotyössä huomioon.Luonnosvaiheen lausunnossa esitettyjä tarkistustarpeita on yleiskaavaehdotuksessa otettu hu-omioon seuraavasti:

- Yleiskaavan kyläverkko on huomattavasti tiheämpi kuin maakuntakaavassa, jossa esitetäänseudullisesti merkittävät kylät. Yleiskaavaehdotuksessa kyliä on noin 40, joista pääosalla onpaikallista merkitystä. Täsmällisiä kriteerejä kyläverkon perusteeksi ei ole esitetty. Kylientoiminnallisen luokituksen esitystavasta, joka kuvaa hyvin Kuusamon maaseudun kehittämis-potentiaalia on kaavaehdotusvaiheessa luovuttu. Maaseutuasumisen kehittämisvyöhykkeinäon esitetty Kitkajärven ympäristöön kylien kehittämisalue sekä kyläasutusta tukevat vapaa-ajan asumisen kehittämisvyöhykkeet.

- Matkailun merkitystä Kuusamolle kuvaavat laajat vyöhykkeet, jotka perustuvat maakunta-kaavaan. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa on päivitetty voimassa olevassa maakun-takaavassa osoitetut vähintään seudullisesti merkittävät matkailupalvelukohteet. Ne on osoi-tettu yleiskaavaehdotuksessa ja niiden lisäksi kohteita, joilla on paikallista merkitystä.

- Virkistysreitistön lisäksi on osoitettu ulkoilun ja retkeilyn kannalta tärkeitä metsävyöhykkeitä.Niille ei kohdistu metsän hoitoa koskevia rajoituksia, vaan alueilla noudatetaan metsälainsäädöksiä. Oulangan kansallispuisto on osoitettu muista suojelualueista poiketen retkeilyalu-een merkinnällä SVR. Kaavamerkinnässä ja –määräyksissä on otettu huomioon alueen hoito-ja käyttösuunnitelma. Samalla tavoin on osoitettu vuonna 2017 perustettavaan Hossan kan-sallispuistoon sisältyvä Julma-Ölkyn alue.

- Kulttuuriympäristöalueiden käsittely oli yleiskaavan luonnosvaiheessa puutteellista maakun-nallisten inventointien keskeneräisyyden vuoksi. Kaavaehdotuksessa valtakunnallisesti arvok-kaat maisema-alueet on osoitettu YM:n työryhmän vuoden 2016 alussa lausunnoilla olleenehdotuksen mukaisesti. Tämä tulee merkinnän selityksessä tulla selkeästi ilmi. Valtioneuvos-ton päätöksen 1995 mukaiset aluerajaukset ovat vielä voimassa ja ne on syytä myös esittääyleiskaavassa, koska uusi päätös annetaan todennäköisesti vasta vuonna 2017 tai sen jäl-keen. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet on osoitettu 2. vaihemaakunta-kaavan päivitysinventoinnin mukaisesti. Maakunnallisena maisemana on esitetty myös Kuu-sinkijoen alue, joka Pohjois-Pohjanmaan liiton arvion mukaan on puhtaasti luonnonmaisemaaeikä sen vuoksi ole kulttuurimaisemien inventoinnissa eikä vaihemaakuntakaavassa. Arvok-kaan rakennetun kulttuuriympäristön alueita on osoitettu merkinnällä kyläkuvallisesti arvokasalue. Maakunnallisesti arvokkaat alueet ja kohteet ovat 2. vaihemaakuntakaavaa varten laa-ditun inventoinnin mukaiset. Yleiskaavakartalla esitettyjen numeroitujen alueiden ja kohtei-den luettelo tulee lisätä merkintöjen selitykseen tai kaavaselostukseen.


- Maakuntakaavaan merkityt arvokkaat harjualueet ja valtakunnallisesti arvokkaat geologisetmuodostumat on osoitettu yleiskaavaehdotuksessa. Merkinnöillä on informatiivista merkitystämaa-aineslain mukaisten lupien käsittelyssä.

- Yleiskaavassa on tutkittu kaivoslain mukaista mahdollisuutta ohjata kaivostoimintaa kaavoi-tuksen keinoin. Yleismääräyksen mukaan Kuusamo ei kaavoita alueita uraanikaivoksia varteneikä kaivostoimintaa tai jalostusta sallita kansallispuistoon tai muille suojelualueille. Kaivos-toiminnalle ei ole osoitettu kaavassa aluevarauksia. Alueelliset kaivostoimintaa rajoittavatkaavamääräykset on kytketty matkailu- ja virkistysvyöhykkeiden merkintöihin. Rajoitustenperusteena on Kuusamolle tärkeän matkailuelinkeinon turvaaminen. Matkailun ydinalueella eivoi harjoittaa kaivos-, rikastus- eikä jalostustoimintaa. Laajemmalla matkailun ja virkistys-palvelujen alueella, joka vastaa maakuntakaavan mv-vyöhykkeen rajausta, rikastus ja jalos-tus ei ole sallittua, mutta louhiminen tarkoin ehdoin on mahdollista. Matkailun ydinalueentoiminnallinen ja maisemallinen vyöhyke sisältää Rukan matkailukeskuksen alueet ja suunni-tellut laajennukset sekä keskeisiä loma-asutuksen ja retkeilyn alueita Kitkajärvelle ja Kitkajo-elle saakka. Myös vesistöjen valuma-alueet on otettu rajauksessa huomioon. Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää yleiskaavan ratkaisua sopivana kaivoslain ja maankäyttö- ja raken-nuslain säädöksiä yhteen sovittavana lähtökohtana. Mineraalivarantoalueita ja kaivostoimin-nan alueidenkäytöllisiä edellytyksiä käsitellään vireillä olevassa 3. vaihemaakuntakaavassa.

- Yleiskaavaehdotuksessa osoitettua rautatien yhteystarvetta Taivalkoski-Kuusamo-Ruka-Kemijärvi ei ole maakuntakaavoissa eikä ylimaakunnallisessa KaKePoli- liikennestrategiassa.Raideliikenteen pitkän aikavälin tavoitteita tarkastellaan Pohjois-Suomen liikenne- ja logis-tiikkastrategiassa, jonka laatiminen on vireillä.

- Kuusamon keskustatoimintojen alueelle kaavaluonnoksessa osoitettu kaupan suuryksiköidenkm-kohdemerkintä on poistettu tarpeettomana. Kaupan suuryksiköiden mitoitusta koskevatyleiskaavamääräykset on korjattu 1. vaihemaakuntakaavan mukaisiksi.

- Yleiskaavassa on esitetty tuulivoima-alueina 1. vaihemaakuntakaavassa vahvistetut kolmetv-1- aluetta ja niiden lisäksi kaikki maakunnallisen mannertuuliselvityksen alueet. Kaavanyleismääräys kahden kilometrin etäisyydestä asutukseen ja esitetyt tuulivoima-alueiden raja-ukset ovat keskenään ristiriidassa, joten osa alueista ei ole toteuttamiskelpoisia. Seudullisenkokoluokan tuulivoima-alueiden päivityksiä käsitellään 3. vaihemaakuntakaavassa. Turvetuo-tantoon soveltuvina alueina on osoitettu 1. vaihemaakuntakaavan tu-1 kohteet, jotka on esi-tetty yleiskaavan mittakaavan mukaisesti alueina.

YhteenvetoKuusamon strategisen yleiskaavan ehdotuksessa on otettu huomioon luonnosvaiheen lausunnos-sa esitettyjä näkökohtia. Kaavan esitystapaa on selkeytetty erottamalla lukuisat kaavamerkinnätkolmelle kartalle, jotka kaikki ovat oikeusvaikutteisia. Toisaalta se edellyttää kaikkien kolmenkartan tarkastelua päällekkäisten merkintöjen osalta. Samanaikaisesti valmistellun Ruka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavaehdotuksen ja strategisen yleiskaavan määräyksiä ja kä-sittelyjärjestystä on tarkistettu niin, ettei niissä ole keskenään ristiriitaisia ja tulkintavaikeuksiaaiheuttavia merkintöjä. Muiden voimaan jäävien osayleiskaavojen osalta strategisen yleiskaavan1. yleismääräyksen ohjausvaikutusta tulee tarkistaa. Edellä esitettyjen tarkennusten lisäksi Poh-jois-Pohjanmaan liitolla ei ole kaavaehdotuksesta huomautettavaa.

Kaavoittajan vastine:Kuusamon kaupungin kylämääritelmä eroaa kuin maakuntakaavassa tai YKR:ssä käytetystä kos-ka kylämääritelmää käytetään ensisijaisesti kaupungin lupakäsittelyn apuvälineenä, ei niinkääntarkemman suunnittelun apuvälineenä. Kuusamo haluaa suosia kyliin rakentamista jotta niidenelinvoimaisuus säilyisi. ”Kylästatuksen” säilyminen on myös asukkaille tärkeä asia joka antaa us-koa siihen että kaupunki edesauttaa kylissä asumista tulevaisuudessakin.


Strategisessa yleiskaavassa on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sen mu-kaan mitä Kuusamon kaupunki on ehdotusluonnoksesta lausunut. Karttaan voidaan lisätä Valtio-neuvoston päätöksen 1995 mukaiset alueet. Kaavakartalla 2 esitettyjen kohteiden luettelo lisä-tään kaavaselostuksen liitteeksi.

Tuulivoima-alueista tv-1 -merkinnällä on osoitettu potentiaaliset tuulivoima-alueet, jotka ovatmannertuuliselvityksessä olleita alueita sekä tuulivoima-alueita, joiden hankekehitys Kuusamossaon alkanut. Asutus ja esitetyt tuulivoima-alueiden rajaukset ovat ristiriidassa kahden kilometrinetäisyysvaatimuksen kanssa eivätkä alueet siksi ole monilta osin toteuttamiskelpoisia. Toisaaltaniiden toteuttamiskelvottomuudesta voidaan varmistua vasta tarkemman suunnittelun myötä kuntuulivoimaloiden sijaintipaikat ovat tiedossa, mikä taas puoltaa alueiden esittämistä kaavassa.Tu-1 kohdemerkinnät (turvetuotantoon soveltuvat alueet) poistetaan strategisesta yleiskaavasta.

Kuusamon strategien yleiskaava ohjaa kaavan hyväksymisestä eteenpäin kaavamääräyksen nro1 kautta matkailu- ja virkistyspalvelujen sekä kaivostoiminnan suhdetta voimaan jääviksi päätet-tävien osayleiskaavojen ja muiden tarkemman asteisten suunnitelmien alueella. Siinä vaiheessakun voimaan jääviä kaavoja muutetaan, ohjaa strateginen yleiskaava kaavan muutostyötä. Kuu-samon kaupunginvaltuusto hyväksyy strategisen yleiskaavan ennen Ruka-Kuusamon osayleis-kaavaa, jonka laatimisessa on otettu huomioon yleiskaavan linjaukset.

1.3 Pohjois-Pohjanmaan museoKuusamon kaupunki on pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan museolta lausuntoa Kuusamon kaupunginstrategisen yleiskaavan ehdotuksesta. Pohjois-Pohjanmaan museo on antanut lausuntonsa sekärakennetun kulttuuriympäristön että arkeologisen kulttuuriperinnön osalta.

Kuusamon strateginen yleiskaava on oikeusvaikutteinen, mutta määräykset ovat muodoltaan ta-voitteellisia. Kaava on jaettu kolmelle kartalle. Kartalla 1 esitetään yhdyskuntarakenne, elinkei-not, yhteydet ja kehittämistavoitteet, kartalla 2 maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkit-tävät alueet ja kohteet sekä kartalla 3 luonnonsuojelualueet ja muut luonnonolosuhteiltaan ar-vokkaat alueet. Näihin liittyy erillinen selitysosio, jossa ovat yleiskaavamerkinnät ja -määräykset.Kaava-alueen laajuuden vuoksi valittu käytäntö on selkeä.

Arvokkaat maisema-alueet ja rakennettu kulttuuriympäristöPohjois-Pohjanmaan museo on aiemmin lausunut Kuusamon strategisesta yleiskaavasta senluonnosvaiheessa (27.8.2015). Tuossa lausunnossa esitetyt arvokkaita maisema-alueita ja ra-kennettuja kulttuuriympäristöjä koskevat huomautukset on otettu huomioon kaavaehdotuksessaja sen selostuksessa.

Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympä-ristön kohteet on merkitty oikein Kuusamon strategisen yleiskaavaehdotuksen karttaan 2. Aluei-den ja kohteiden kaavamerkinnät ovat asianmukaiset. Maisema-alueiden osalta kaavakarttaan onmerkitty myös paikallisesti arvokkaat alueet. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautetta-vaa Kuusamon strategisen yleiskaavan ehdotuksesta arvokkaiden maisema-alueiden ja rakennet-tujen kulttuuriympäristöjen osalta.

Arkeologinen kulttuuriperintöPohjois-Pohjanmaan museo on aiemmin lausunut Kuusamon strategisesta yleiskaavasta senluonnosvaiheessa (27.8.2015). Tuossa lausunnossa esitetyt huomautukset on pääsääntöisestiotettu huomioon kaavaehdotuksessa ja sen selostuksessa. Näiden toteuttamistapa kuitenkin ero-aa jossain määrin aiemmasta, joten osa aiemman lausunnon huomautuksista ei ole enää rele-vantteja.Muinaisjäännöksiä koskeva nykytilanne on todettu selostuksen kappaleessa 6.13 Muinaisjäännök-set (5. 38). Kaava-aineisto perustuu Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin4.4.2016 mukaiseen tilanteeseen. Kaikkiaan kiinteitä muinaisjäännöksiä on 278 kpl. Yleiskaavankuvauksen yhteydessä kappaleessa 8 kohdassa muinaismuistot (s. 53) todetaan paitsi muinais-jäännöksiä koskevan ajantasaisen tiedon tarkistamisen merkitys myös selvitystarpeen arviointi


erilaisten hankkeiden yhteydessä tapauskohtaisesti. Sama asia on kirjattu myös kappaleeseen9.5 Vaikutukset muinaisjäännöksiin. Ajantasaisuuden ja selvitystarpeen arvioimisen kirjaaminenon hyvä asia.

Tosin sitä, kuka arvioinnin tekee, ei ole kirjattu. Koska arviointi kuitenkin tehdään tapauskohtai-sesti eri hankkeiden yhteydessä, merkitsee tämä sitä, että ainakin kaavoituksen yhteydessä arvi-oinnin viime kädessä tekee museoviranomainen.

Kaikki 4.4.2016 tiedossa olleet muinaisjäännökset on esitetty kaavakartalla 2 yhdessä muidenmaisemallisten ja kulttuurihistoriallisten merkittävien alueiden ja kohteiden kanssa. Kohteita eiole identifioitu kartalle, mikä erityisesti velvoittaa käyttämään muinaisjäännösrekisteriä kohdetie-tojen tarkistamisessa maankäyttöä suunniteltaessa. Kaavakartan mittakaavasta johtuen kohde-merkintä kattaa useimmat muinaisjäännökset, vain osa on laajuudeltaan kohdemerkintää selvästisuurempi. Merkintä ja siihen liittyvä määräys ovat asianmukaiset, eikä kaavakarttaan tai selos-tukseen ole huomautettavaa.

Kaavakartalle 2 merkityt muinaisjäännökset on listattu liitteessä kaksi. Liitteen alussa todetaankohteiden määrä ja että "Muinaisjäännökset on ladattu Museoviraston sivuilta 4.4.2016". Selke-ämpää olisi todeta lähteeksi Muinaisjäännösrekisteri 4.4.2016. Kohdeluetteloa edellytettiin aiem-massa lausunnossa ja luetteloon kuuluviksi kohdiksi todettiin kohteen nimi, muinaisjäännöstun-nus sekä kohteen laatu ja koordinaatit. Liitteen listalta löytyvät kohteen nimi, koordinaatit jamuinaisjäännöstunnus. Viimeksi mainittu on listalla sarakkeessa Museoviraston antama tunnus,jonka tunnistaminen muinaisjäännöstunnukseksi ei välttämättä ole aivan vaivatonta asiaa tunte-mattomalle. Kyseessä on Museoviraston ylläpitämän muinaisjäännösrekisterin mukainen muinais-jäännöstunnus (mjtunnus). Se on eräänlainen muinaisjäännöskohteen identifioiva "henkilötun-nus". Kohteen laatu eli tyyppi/tyypin tarkenne (esim. maarakenteet/kuopat) puuttuu listasta.Juuri tämä kertoisi mitä paikalla on. Nyt listalla on lisäksi mukana Suojeluaineiston tunnus(FI.10000272), Asiakirja, johon suojelu perustuu (Antiquities Act) sekä Suojelualueen luonnettakuvaava arvo (archaeoiogical), jotka toistuvat kohde kohteelta ja joilla ei kohteen suojelun mää-räytymisen tai kohteen identifioitumisen kannalta ole merkitystä. Siinä mielessä ne ovat turhia.Listan käyttökelpoisuutta vähentää huomattavasti se, että kohteet ovat y-koordinaattien mukai-sessa järjestyksessä. Luontevaa ja selkeämpää olisi, että lista olisi aakkostettu kohteen nimenmukaan.

Pohjois-Pohjanmaan museo edellyttää, että liitteen 2 kohteet listataan nimen mukaisessa aak-kosjärjestyksessä, että edellä mainitut turhat sarakkeet poistetaan ja että sarakkeen Museoviras-ton antama tunnus otsikko muutetaan muotoon muinaisjäännöstunnus. Mikäli sähköisen aineis-ton perusteella listaukseen ovat lisättävissä kohteiden Tyyppi/alatyyppi, niin ne on hyvä lisätäselventämään kohteen luonnetta. Liitteen hiominen on lähinnä tekninen muutos, joka ei edellytäkaavan asettamista uudelleen nähtäville.

Kaavoittajan vastine:Arvokkaat maisema-alueet ja rakennettu kulttuuriympäristöValtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet osoitetaan kaavaehdotuskartalla Kuusamon kau-pungin valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista antaman lau-sunnon mukaisesti. Tämän ohella kaavassa osoitetaan Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunnos-saan esittämät Valtioneuvoston 1995 päätöksen mukaiset alueet. Maakunnallisesti arvokkaatmaisema-alueet osoitetaan maakuntakaavan 2. vaiheen mukaisina ja niistä poistetaan lausun-tojen johdosta Kuusinkijokivarsi.

Arkeologinen kulttuuriperintöKaavaselostuksen liitettä korjataan Pohjois-Pohjanmaan museon esittämällä tavalla:

- otsikon viittaus muinaisjäännösrekisteriin korjataan- poistetaan sarakkeet suojeluaineiston tunnus, asiakirja johon suojelu perustuu

sekä suojelualueen luonnetta kuvaava arvo


- aakkostetaan lista nimen mukaan- muutetaan sarakkeelle Museoviraston antama tunnus nimeksi Muinaisjäännös-

tunnus ja- lisätään tyyppi / alatyyppi mikäli se on lisättävissä.

1.4 LiikennevirastoLiikennevirastolla ei ole huomautettavaa Kuusamon kaupungin strategisesta yleiskaavaehdotuk-sesta. Kaavassa on huomioitu Liikenneviraston luonnosvaiheessa antama lausunto.

Kaavoittajan vastine:Lausunto ei anna aihetta toimenpiteisiin.

1.5 MetsähallitusMetsähallitus maanhaltijana ja luonnonsuojelualueiden hoitajana toteaa lausuntonaan seuraavaa(sivunumerot viittaavat kaavaselostuksen sivuihin):

Luonnonsuojelualueet, suojeluohjelma-alueet ja perinnemaisemat

s. 33: 6.8 luonnonsuojelualueetKaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa (27.8.2015) Metsähallitus huomautti suojelualueis-ta kertovan kappaleen puutteellisuudesta. Sitä on täydennetty ehdotukseen hyvin, mutta Metsä-hallitus esittää yhä ”merkittävimmistä suojelualueista” kertovaan kappaleeseen seuraavaa täs-mennystä: "Valtakunnallisesti merkittävimmät suojelukohteet Kuusamossa ovat Oulangan kan-sallispuisto ja Etelä-Kuusamon vanhat metsät, joista jälkimmäinen on pääosin vielä luonnonsuo-jelualueeksi perustamatonta Natura-aluetta. Vain pieni osa Kuusamon luonnonsuojeluun vara-tuista alueista on perustettu luonnonsuojelualueeksi. Laajin ja merkittävin lukuisista yksityismail-le perustetuista luonnonsuojelualueista on Kuusinkijoen luonnonsuojelualue.”

s. 37-38: 6.12.1 Valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat (perinnebiotoopit) ja 2.12.2 Maa-kunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat (perinnebiotoopit)Metsähallitus huomauttaa, että Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan perustuva valtakunnalli-sesti ja maakunnallisesti arvokkaiden perinnemaisemien (perinnebiotooppien) luettelo (kaavakar-tassa 2 merkinnöillä pm-1 ja pm-2) on vanhentumassa. Käynnissä olevassa valtakunnallisessaperinnebiotooppien hoito-ohjelmahankkeessa päivitetään lähivuosina arvokkaiden perinne-biotooppikohteiden luetteloa kartoittamalla sekä kokonaan uusia että vanhoja, hoidossa olleitaperinnebiotooppikohteita. Vanhojen kohteiden arvoluokat arvioidaan uudelleen niiden nykytilanperusteella, ja uusia kohteita tulee todennäköisesti nousemaan korkeimpiin arvoluokkiin.

s. 53 merkinnät: luonnonsuojelualue (SL), suojeluohjelmiin kuuluva alue (pisterasteri)Metsähallitus näkee, että perustettujen suojelualueiden lisäksi myös valtion omistamat suoje-luohjelma-alueet olisi selkeintä merkitä SL-alueina, koska ne tullaan perustamaan luonnonsuoje-lualueina. Karttaan tulisi merkitä myös yksityiset suojelualueet (YSA), sillä myös ne on perustettuluonnonsuojelulain mukaisesti. Nyt kartan aineistot lienevät menneen sekaisin, ja yksityisillämailla olevat suojeluohjelma- alueet on merkattu SL-merkinnällä luonnonsuojelualueiksi, osaYSA-kohteista on merkattu suojelualueiksi ja osa ei, sekä ainoastaan valtion omistamat, suojelu-alueiksi perustettavat maat on merkitty ohjelma-alueiksi. Lisäksi kaikkia valtion suojeluohjelma-alueilla sijaitsevia vesiä ei ole merkitty, vaikka ne kuuluvat ko. alueisiin. Metsähallitus ehdottaa,että sekä valtion että yksityisten omistamat perustetut luonnonsuojelualueet merkittäisiin SL-merkinnällä ja että Metsähallituksen hallinnassa olevat luonnonsuojelulain nojalla perustettavatsuojeluohjelma-alueet merkittäisiin myös SL- merkinnällä. Mikäli yksityismaiden (perustamatto-mat) suojeluohjelma-alueet halutaan merkitä, merkittäisiin ne erillisellä pistemerkinnällä, jolloinniitä ei sekoitettaisi perustettuihin/perustettaviin suojelualueisiin. Yksityisillä mailla sijaitseviensuojeluohjelma-alueiden kaavassa esittämisen tarpeellisuutta tulee harkita, koska nykyisten suo-jeluohjelmien mukainen alueiden suojelu ja maanhankinta on Kuusamossa pääosin toteutettu.


s. 54 Geologiset muodostumat, ge—1/2/3 (myös s. 64)Kaavaselostuksen mukaan ge-merkinnän kohteissa "maa-ainesten otto ja murskaus ovat sallittu-ja, mikäli lupakäsittelyssä voidaan ottaa riittävästi huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttöta-voitteet”. Metsähallitus huomauttaa, että maa-ainesten ottoa säätelee maa-aineslaki (555/1981),eivät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja että maa-ainesten ottoon liittyvää sääntelyälöytyy myös luonnonsuojelulaista (1096/1996), rauhoitettujen luonnonmuistomerkkien osalta.

s. 54 merkintä: Arvokas harjualue (hs)Metsähallitus pitää tarpeettomana maisematyölupavaatimusta arvokkaiden harjualueiden metsä-taloustoimenpiteille. Metsätaloustoimenpiteet eivät vaaranna niitä tavoitteita, joita maakuntakaa-van arvokkaille harjuille ja harjujen suojeluohjelmaan kuuluville harjuille on asetettu.

Harrastus- ja ammattikalastusvesistöt

s. 48 merkintä: Kaupalliseen, kotitarve- ja virkistyskalastukseen käytettävä vesistöMetsähallitus huomauttaa, että kaavamääräyksessä tulee selkeästi huomioida vesialueen omista-jien (osakaskunnat, Metsähallitus) rooli kalastukseen liittyvässä päätöksenteossa. Vesialueenomistajat kalastusoikeuden haltijoina tekevät lähtökohtaisesti omistamallaan vesialueella kalas-tuksen järjestämiseen ja mm. kalaveden hoitoon liittyvät päätökset (KL 41§).

Kalastusalue on lakisääteinen yhteistyöelin, joka edistää toimialueensa kalataloutta. Kalastusalu-een muodostavat sen jäsenet, joita ovat vesialueiden omistajat sekä ammattikalastusta ja virkis-tyskalastusta edustavat tahot. Kalastusalue laatii lakisääteisen käyttö- ja hoitosuunnitelman, jon-ka tavoitteena on linjata kalaveden käyttöä ja hoitoa alueellisesti. Suunnitelma on kuitenkinenemmänkin ohjaava, kuin vesialueen omistajien päätöksentekoa sitova. Vuoden 2016 alussavoimaantulleessa uudessa kalastuslaissa (10.4.2015/379) käyttö- ja hoitosuunnitelman sitovuut-ta on kasvatettu, mutta edelleen kalastuksen järjestämisestä ja siihen liittyvästä päätöksenteostavastaa kalastusoikeuden haltija.

Valtion omistamien vesien osalta kalastusoikeuden käyttämisestä huolehtii Metsähallitus (KL9§).Metsähallituksen rooli on myös toimia kalastuslain 19§:n mukaisena kalatalousviranomaisenaniiltä osin kuin kalastuslaissa erikseen säädetään.

Matkailun ydinalue, matkailun Ia virkistyspalveluiden alue sekä kaivosteollisuus

s. 47 ja s. 51 matkailun ydinalue (rm-1) ja matkailu- ja virkistyspalveluiden alue (vr-1)Kaavaluonnoksesta antamansa lausunnon mukaisesti Metsähallitus katsoo, että mikäli rm-1 - ra-jauksella halutaan kuvata valtakunnallisesti ja kansainvälisesti matkailun ja virkistyskäytön kan-nalta Kuusamon keskeisintä aluetta, on rajaus liian suppea. Rajausta tulisi laajentaa sisältämäänvaltaosa Oulangan kansallispuistosta, Juuman lisäksi vähintäänkin Kiutakönkään seutu.

s. 69 10.2. OhjausvaikutusKaavaselostuksessa on mainittu, että mikäli kaupunginhallitus hyväksyy Ruka-Kuusamon matkai-lualueen osayleiskaavan ennen strategisen kaavan hyväksymistä, se jää voimaan kuten muutkinselostuksessa luetellut osayleiskaavat, mutta kaavoja koskee kuitenkin strategisen kaavan kaa-vamerkintä rm-1, matkailun ydinalue. Metsähallitus huomauttaa, että myös vr-1 -merkinnäinosalta strategisen kaavan tulisi koskea alempia kaavoja.

Suojelualueiden virkistyskäyttö ja kaavan uudet reitistöt

s.55-57 SVR-1 (merkintä ja kaavaselostus)Metsähallitus huomautti jo kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa termien ”retkeilyalue”ja ”matkailualue” aiheuttamasta epäselvyydestä ja kahtiajaosta sekä esitti näiden sijaan käytet-täväksi yleisemmin alueista puhuttaessa termiä luontomatkailualue. Kaavaselostuksessa asiaa onjossain kohdin jo korjattu, mutta termiä on yhä käytetty muun muassa SVR-1 -merkinnäin yh-teydessä. Metsähallitus toistaa, että retkeilyalueella tarkoitetaan ulkoilulakiin perustuvaa erityis-


käyttöön varattua valtion maa-aluetta (esim. Kylmäluoman retkeilyalue), jollaisia Kuusamossa eiole. Metsähallitus ehdottaa käytettäväksi jotain toista termiä. Kaavaselostuksessa on myös viitat-tu Oulangan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmaan ja sen kaavamääräystä tarkentavaanvaikutukseen. Hoito- ja käyttösuunnitelman lisäksi ja sitä tarkemmin alueen käyttöä ohjaa myösalueen lainvoimainen järjestyssääntö.

Metsähallitus esittää myös, että koska päätös Hossan kansallispuiston perustamisesta on tehty,tulisi kaavamerkintä päivittää tältäkin osin nykytilanteen tasalle.

s. 56. Seudullinen ulkoilureitti, paikallinen ulkoilureitti (merkintä ja kaavaselostus)Kaavaselostuksessa kerrotaan, että "olemassa oleva pääreitistö on osoitettu kaavakartalla. Seu-dullisia reittejä ovat Oulanka-Ruka-Riisitunturi ja kunnan etelärajalla Hossa-Julma Ölkky-Kylmäluoma.” Kuitenkaan Hossa-Julma Ölkky-Kylmäluoma -reitti ei ole olemassa oleva reitti.Myös paikalliset reitit -merkinnän reitistöt on kuvattu kaavakartalle samanlaisella palloviivalla,erittelemättä suunniteltuja tai olemassa olevia reitistöjä. Osa kehitettävistä reiteistä on kuitenkinmerkitty ulkoilureitin kehittämistarve -merkinnällä. Metsähallitus esittää, että olemassa olevat jakehittämissuunnitelmissa olevat reitit tulisi merkitä eri tavoin, esimerkiksi kaikki suunnitellut rei-tit kehittämistarve -merkinnällä. Valtion maiden ylläpidettävistä reiteistä on Metsähallituksellaajantasainen aineisto, joka on kansalaisen käytettävissä retkikartta.fi -palvelussa. Metsähallitusvoi pyydettäessä toimittaa maillaan kulkevan reittiaineiston kaavoittajalle tämän haluamassamuodossa.

Potentiaaliset tuulivoima-alueet

s. 49-50 Tuulivoiman tuotanto (merkinnät ja selostus) ja s .64 9.2.10 TuulivoimantuotantoMetsähallitus esittää seuraavassa näkökohtia valtionmailla sijaitsevien tuulipuistoalueiden kannal-ta. On hyvä, että Kuusamon strateginen yleiskaava on tuulivoimatuotantoa mahdollistava, ja ettäaluerajaukset ovat riittävän laajoja. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa otetaan huomioon ympä-ristövaikutukset ja esimerkiksi alueen rajaus tapauskohtaisesti. Metsähallitus on lausunnossaanKuusamon strategisen yleiskaavan kaavaluonnoksesta esittänyt tuulivoimaloiden aluemerkintöi-hin lisättäväksi aluetta Iso Kuivasenvaara ja Pikku Kuivasenvaara. Kaavaehdotuksessa on esitettyalueelle uusi tv-alue. Metsähallitus pitää tehtyä aluelisäystä hyvänä.

Yleiskaavaehdotuksessa tuulivoimaloiden alueet esitetään kahdella erilaisella merkinnällä. Metsä-hallitus esittää, että tv -merkinnän kaavamääräykseen lisätään teksti ”Alueen ottaminen tuuli-voimatuotantoon saattaa edellyttää yleiskaavan ja mahdollisesti YVA:n laatimista.”

Lisäksi Metsähallitus huomauttaa, että luonnonsuojeluun varatuille alueille ei tule kaavoittaa tuu-livoimaa. Kaavaehdotuksessa tällaisia alueita ovat ns. Ahvenvaaran dialogialue (Palovaara-Lehtovaara) Siltinkivaaran-Matkavaaran alueella sekä ns. Perävaarat-Petäjävaaran dialogialue Oi-jusluoman Sarvivaaran alueella. Näissä molemmissa osa potentiaalisesta tuulivoima-alueesta si-joittuu suojeluun varatulle alueella. Muutokset tulee huomioida myös luvussa 9.2.10.

YleiskaavamääräyksetMetsähallituksen mukaan yleiskaavamääräys 8 on tarpeeton. Ranta-asemakaavojen VL- alueillariittää, kun toimitaan Tapion Hyvän metsähoidon suositusten mukaisesti.

YhteenvetoMetsähallitus esittää, että kaava-aineistoihin tehdään tässä lausunnossa esitetyt muutokset jatäydennykset koskien:

· Luonnonsuojelualueiden ja suojeluohjelma-alueiden merkintätavan muutosta;· Geologisten muodostumien kaavamääräyksen täsmennystä;· Matkailun ydinalueen (rm-1) laajennusta; tuulivoima-alueiden tarkennuksia;· Termistön selkeytystä matkailu- ja retkeilyalueista;· Reitistöjen merkintöjen muutosta ja selkeytystä (erikseen olemassa olevat ja

suunnitellut). Metsähallitus voi pyydettäessä toimittaa aineiston maillaan kulke-


van ajantasaisen reittiaineiston kaavan tekijöille tämän haluamassa muodossakaavan ajantasaistamiseksi.

Kaavoittajan vastine:Metsähallituksen lausunnossaan esittämiin kohtiin tuodaan esiin kaavoittajan vastineena seuraa-vaa:

Luonnonsuojelualueet, suojeluohjelma-alueet ja perinnemaisemats. 33: 6.8 LuonnonsuojelualueetEsitetty teksti lisätään kappaleeseens. 53 merkinnät: luonnonsuojelualue (SL), suojeluohjelmiin kuuluva alueYleiskaavakarttaa muutetaan Metsähallituksen lausunnon mukaisesti niin että valtion omistamatsuojelualueet, yksityisten omistamat luonnonsuojelualueet ja valtion omistamat suojeluohjelma-alueet merkitään merkinnällä SL Luonnonsuojelualue. Yksityisten omistamia suojeluohjelmiinkuuluvia alueita ei merkitä kaavaan.s. 54 Geologiset muodostumat, ge-1/2/3 (myös s. 64)Kaavamerkinnän loppu muutetaan muotoon: ”Maa-ainesten otto ja murskaus ovat sallittuja mi-käli maa-ainesluvan myöntämisen edellyttämät vaatimukset täyttyvät”.s. 54 merkintä Arvokas harjualue (hs)Kaavamerkinnästä poistetaan vaatimus maisematyöluvasta

Harrastus- ja ammattikalastusvesistöts. 48 merkintä: Kaupalliseen, kotitarve- ja virkistyskalastukseen käytettävä vesistöVesialueen omistajan rooli on huomioitu kaavamerkinnässä, mutta koska kalastusalue on lakisää-teinen yhteistyöelin, kaavoittaja katsoo että myös se tulee mainita.

Matkailun ydinalue, matkailun ja virkistyspalvelujen alue sekä kaivosteollisuuss. 47 ja s. 51 matkailun ydinalue (rm-1) ja matkailu- ja virkistyspalvelujen alue (vr-1)Matkailun ydinalueen (rm-1) rajaus perustuu siihen käyttöön, johon tämä alue halutaan osoittaaja tulevaisuudessa kehittää eli kansainväliseen ja ympärivuotiseen matkailuun. Alueen rajaukses-sa on otettu huomioon myös vesistöjen valuma-alueet. vr-1 -alue täydentää rm-1 -aluetta mat-kailulle hyvin tärkeänä, mutta vähemmän intensiiviselle, ei-ympärivuotiselle toiminnalle tarkoitet-tuna. Alueen rajaus on likimain maakuntakaavan matkailun vetovoimavyöhykkeen mukainen.Kaavoittaja katsoo, ettei aluerajausten muuttamiseen ole perustetta.s. 69 10.2 OhjausvaikutusVr-1 merkintää ei ole tarpeellista lisätä kaavamääräykseen 1. Strateginen yleiskaava hyväksy-tään ennen Ruka-Kuusamon yleiskaavaa, jossa strategisen yleiskaavan tavoitteet on otettu huo-mioon. Näin ollen strategisen yleiskaavan tavoitteet tulevat koskemaan aiemmin hyväksytyistäkaavoista numeroja 2, 3, 4, 5 ja 14. Oivangin osayleiskaava ja Rukan osayleiskaava ulottuvatpieneltä osin vr-1 alueelle ja Suiningin osayleiskaava on rajauksen ulkopuolella. Ruka-Kuusamonosayleiskaavan sisällöstä päätetään ko. kaavan laatimisen yhteydessä, ei strategisessa yleiskaa-vassa.

Suojelualueiden virkistyskäyttö ja kaavan uudet reitistöts. 55-57 SVR-1 (merkintä ja kaavaselostus)Kaavaselostus tarkistetaan ja korjaamatta jääneet termit retkeilyalue / matkailualue vaihdetaantermiin luontomatkailualue, kuten luonnosvaiheen vastineessa luvattiin. Hossan kansallispuistonperustamisesta on tehty päätös, mutta koska kansallispuiston perustaminen tapahtuu lain kauttaeikä lakia ole vielä säädetty, on kaavamerkintä SVR-1 kaavaehdotusvaiheessa kirjoitettu muo-toon Oulangan kansallispuiston ja Hossan-Julma Ölkyn retkeilyalueet. Mikäli laki hyväksytään en-nen kaavan menoa hyväksymiskäsittelyyn, merkintää muutetaan siten että puhutaan kansallis-puistoista. Hyväksyttävään kaavaan kaavamerkintä muutetaan muotoon SVR-1 Oulangan kansal-lispuiston ja Hossan-Julma Ölkyn luontomatkailualueet.s.56 Seudullinen ulkoilureitti, paikallinen ulkoilureitti (merkintä ja kaavaselostus)


Merkintöjä seudullinen ja paikallinen ulkoilureitti korjataan muotoon Suunniteltu tai olemassaoleva seudullinen / paikallinen ulkoilureitti. Ulkoilureitistön tarkemmasta suunnittelusta on tehtypäätös ja työ alkaa lähiaikoina.

Potentiaaliset tuulivoima-alueets. 49-50 Tuulivoiman tuotanto (merkinnät ja selostus) ja s. 64 9.2.10 TuulivoimantuotantoKaavamerkintään tv Tuulivoimaloiden alue lisätään esitetty teksti ”Alueen ottaminen tuulivoima-tuotantoon saattaa edellyttää yleiskaavan ja mahdollisesti YVA:n laatimista”.Potentiaalisten tuulivoima-alueiden poistaminen kaavakartalta dialogialueiden osalta ei ole tar-peen, koska tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttäisi joka tapauksessa suunnittelua ja siihenliittyviä selvityksiä, joissa myös luonnonsuojelunäkökohdat otettaisiin huomioon. Vastaava ristirii-tahan on olemassa paikallisesti merkittävien maisema-alueiden osalta ja myös näiden osalta rat-kaisu tuulivoimarakentamisen mahdollisuudesta edellyttää tarkempia selvityksiä.

YleiskaavamääräyksetKuusamon kaupunki katsoo, että määräys nro 8 on tarpeellinen.

1.6 Sallan kuntaSallan kunnalla ei ole huomautettavaa strategisesta yleiskaavaehdotuksesta. Liitteenä olevassamaisema- ja kulttuuriympäristökohde-kartassa on merkintä myös Sallan kunnan alueella. Mer-kinnästä sinänsä ei ole haittaa eikä sillä ole oikeusvaikutteita Sallan puolella.


1.7 Posion kuntaPosion kunta haluaa painottaa tässä lausunnossaan erityisesti seikkoja, joita se esitti Dragon Mi-ning Oy:n YVA - selvityksen ja siitä annettujen lausuntojen yhteydessä. Posio kunta edellyttää et-tä yleiskaavasuunnitelmassa huomioidaan Posion kunnan läheisyydessä ja vaikutuspiiriltään Posi-on kuntaa koskevilla alueilla kaikki kaivos- ja rikastamotoimintaa koskevat yksilöidyt perustelut,joiden vuoksi minkäänlainen kaivos- ja rikastamotoimintaan liittyvä ei näillä alueilla tule olemaanhyväksyttävää. Salmijärvi ja sen valuma-alueen muut järvet ja vesistöt ovat luonnontilaisia, puh-taita ja rikkaita kalavesiä. Salmijärven vesistöt ovat ketjuna yhteydessä Kemijoen kautta aina Pe-rämereen saakka, joten sen vaikutusalue on erittäin laaja. Salmijärven Salmiojassa on myös erit-täin harvinainen ja uhanalainen raakku- populaatio.

Posion kunta huomauttaa myös, ettei aikaisemmassa YVA-selvityksessä tuotu esiin minkäänlaisiariskiselvityksiä kaivos- ja rikastamotoiminnan suhteen ja edellyttää myös että Posion läheisyy-dessä olevilla tai niillä alueilla, joiden vaikutukset ulottuvat Posion kunnan alueelle tulee tehdäriskiarviot (myös rautatievaraus) niiltä osin kuin niille on yleiskaavan suoma mahdollisuus kysei-selle toiminnalle.

Edelleen Posion kunta edellyttää että paikoissa ja luontokohteissa (mm. Salmijärvi ja Tuohiletonpohjavesialue), jotka ulottuvat molempien kuntien alueelle, pitäydytään jo kaavavaiheessa suun-nitelmilta, jotka mahdollistavat teoriassa negatiiviset vaikutukset ja ulottuvat Posion kunnan alu-eelle. Posion kunta olettaa että kaavasuunnitelma myös niiltä osin noudattaa ympäristölakeja jasäädöksiä huomioiden myös ennalta arvaamattomia riskejä erityisesti luontokohteiden, vesistöjenja valuma-alueiden osalta.

Kaivostoiminnan haitallisten päästöjen aiheuttamien vaikutusten mm. ongelmallisten mineraalienaiheuttamien yhdisteiden terveysvaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota. Niillä voi olla vaikutustaPosion näkökulmasta Posion kunnan asukkaille, posiolaisten asuinympäristön, Posion alueen va-paa-ajan asukkaille, posiolaiseen luontoon, posiolaisten elinkeinoon sekä välillisesti matkailunalueen imagon negatiiviseen kehitykseen.


Yli-Kitka on tärkeä sekä merkittävä kalastuksen ja loma-asumisen alue. Alue on mm. Kitkan tai-menen vesistöä, jonka puitteissa Posion kunta on huolehtinut mm. Kitkaan laskevien kutujokienkunnostamisesta. Kaavoituksessa ja sen vaikutuspiiriin kuuluvassa toiminnassa onkin erityisestikiinnitettävä huomiota seikkoihin, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia kalastusmatkailulle, am-mattikalastukselle, kalanviljelylle ja kalanjalostukselle. Alueiden maankäyttöä suunniteltaessa ontarpeen kiinnittää huomiota virkistysalueiden ja niiden reittien verkoston muodostamiseen sekämaisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Yli-Kitkajärvi on luonnon monikäyttöaluetta, joka si-sältää virkistyskäytön kannalta kehitettäviä ja arvokkaita luonnonkohteita. Muita mahdollisiahuomioitavia ulkoilureittejä ja viheryhteystarpeita voi olla ulkoilureitti Oulanka-Ruka-Riisitunturi.Kaivostoiminnan Ruka-Kuusamo matkailulle aiheuttamat imagotappiot vaikuttavat Ruka-Kuusamon matkailun kanssa yhteistyössä toimivalle Posion matkailulle ja se tulee huomioidayleiskaavassa. Posion matkailustrategiassa keskeisinä teemoina ovat puhdas ja koskematon luon-to ja erityisesti runsaat ja puhdasvetiset vesistöt, jotka tulee huomioida myös Kuusamon strate-gisessa yleiskaavassa 2025 vähintäänkin niiltä osin kuin kaavasuunnitelma vaikuttaa Posion kun-nan läheisyydessä oleviin ja vaikutuspiiriltään Posion kuntaa koskeviin alueisiin.

Kitkajärvi ympäristöineen on maaseudun kehittämisen kohdealue. Alueella tulee säilyttää ja ke-hittää maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöjä. Se tulee huomioidakokonaisuutena ja sillä on vaikutusta myös Posion kunnan alueelle ja se tulee huomioida myösyleiskaavassa. Mahdollisissa tuulivoimalahankkeissa yleiskaavan osalta Posion kunta edellyttää,ettei niillä ole haitallisia vaikutuksia asuin- ja matkailuympäristöihin Posion kunnan alueella.Huomioitavia seikkoja on mm. melu, välkevaikutus, vaikutukset luonnonsuojeluun, pohjaveden-suojeluun tai pintavesiin. Tuulivoimaloiden etäisyyksiä arvioidessa on myös huomioitava, etteivätne erotu kaukomaisemassa haitallisesti Posion kunnan alueelle.

Kaavoittajan vastine:Kuusamon strategista yleiskaavaa laadittaessa on lähtökohtana ollut se että Oulanka-Kitka-Riisitunturi –alue on kokonaisuus, joka on kokonaisuutena merkittävämpi ja vetovoimaisempimatkailun ja virkistyspalvelujen alue kuin Kuusamon puoleiset alueet yksinään. YleiskaavassaMatkailun ja virkistyspalvelujen alue on rajattu siten että sen voi ajatella jatkuvan Posion puolel-le, jolloin aluerajaus kattaa sekä Yli-Kitkan että Riisitunturin alueet. Alueen kaavamerkinnässä onpainotettu maa- ja porotalouden sekä metsätalouden merkitystä alueen elinkeinona, mutta myöstarvetta seudullisesti jatkuvien reitistöjen muodostamiseen, jotta matkailu- ja virkistyspalveluillaolisi kehittymisen edellytykset. Kaavassa on myös osoitettu seudullinen ulkoilureitti Oulanka-Ruka-Riisitunturi -välille.

Koska alueella halutaan suosia matkailua ja virkistyspalveluja, on kaavassa päädytty siihen ettäkaivoslain mukainen jalostus- ja rikastustoiminta ei ole alueella sallittua johtuen sen mahdollisis-ta, merkittävistä ympäristövaikutuksista. Sen sijaan louhinta tarkoin ehdoin joilla estetään mer-kittävät maisemavauriot tai kohtuuttomat ympäristövaikutukset voidaan sallia. Jalostus- ja rikas-tustoiminnan rajoittamisella sekä järviin jätettävällä suojaetäisyydellä pyritään puhtaiden vesistö-jen säilyttämiseen jota myös Posion kunta toivoo ja joka on edellytys matkailu- ja virkistyspalve-lujen kehittämiselle ja koko alueen imagolle luontomatkailualueena.

Strategisessa yleiskaavassa ei ole osoitettu varauksia kaivostoimintaa varten Pohjois-Kuusamonalueelle eikä Posion kunnan läheisyyteen. Mikäli jokin kaivosalan toimija haluaisi käynnistäähankkeen tällaisen laitoksen saamiseksi alueelle, pitäisi sen hakea kaavoituspäätöstä Kuusamonkaupungilta, ilman kaavaa hanke ei voisi alueelle sijoittua. Yksinomaan kaava ei kuitenkaan riit-täisi, vaan hankkeelle pitäisi tehdä myös ympäristövaikutusten arviointi. YVA:n myötä ratkeaisi,onko toiminta ylipäätään mahdollista ja jos on, niin millä keinoilla mahdollisia vaikutuksia voitai-siin vähentää. Koska strategisessa kaavassa ei ole esitetty kaivosvarauksia, ei myöskään riskiar-viointia voida tehdä.


Kuusamon alueelle mahdollisesti sijoittuvat potentiaaliset tuulivoiman tuotantoalueet osoitetaanyleiskaavassa. Niiden toteuttaminen edellyttää kuitenkin YVA -prosesseja ja osayleiskaavoja,joissa hankkeiden ympäristö- ym. vaikutukset arvioidaan.

1.8 Taivalkosken kuntaYleiskaavassa ei ole osoitettu mitään sellaisia toimintoja Taivalkosken kunnan lähistölle, joillavoisi olla merkitystä Taivalkosken kunnan alueiden käytölle tai muulle kehitykselle. Kaavakartallaon esitetty esim. muutamia ulkoilureittejä, jotka jatkuvat Kuusamon puolelta Taivalkosken kun-nan alueelle.

Lausuntonani totean, että Taivalkosken kunnalla ei ole mitään huomautettavaa ko. kaavaehdo-tuksesta.

Kunnanjohtajan esitys: Kunnanhallitus, rakennustarkastajan lausuntoon yhtyen, lausuntonaantoteaa, että Taivalkosken kunnalla ei ole huomautettavaa Kuusamon strategisen yleiskaavan eh-dotuksesta.

Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan esityksen.


1.9 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)Viitaten lausuntopyyntöönne 11.7.2016, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ei anna asiassalausuntoa.



2. MUISTUTUKSET

2.1 Joukamon kalaveden osakaskunta 26.7.2016Suunniteltu turvetuotantoalue Kuusamon kaupungin yleiskaava-alueella, josta Joukamon kalave-den osakaskunta esittää seuraavaa:

Turvetuotantoaluetoiminta ei saa aiheuttaa päästöjä alapuolisille vesistöille. Joukamon kalavedenvesistöt kyseisellä alueella ovat matalia reittivesiä ja laskevat Venäjälle Pistojoen kautta. Jouka-mojärven länsipään alueella on runsaasti kesämökkejä ja vakituista asutusta. Pelkona myös, ettäPistojoen alkuperäinen taimenkanta vaarantuu. Kyseinen alue on myös rajavesistöaluetta.

Kaavoittajan vastine:- Kuusamon strategisessa yleiskaavaehdotuksessa osoitetut turvetuotantoon soveltuvat

alueet (tu-1) –merkintä on peräisin 23.11.2015 vahvistetusta Pohjois-Pohjanmaan 1.vaihemaakuntakaavasta, jossa käsiteltiin mm. maakunnan turvetuotantoalueita ja turve-tuotantoon soveltuvia potentiaalisia alueita (kuva alla). Turvevarojen selvittämisestä onvastannut GTK maakuntaliiton ohella (Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan turvevaroista janiiden tuotantokelpoisuudesta 2013).

Karttaote 1. vaihemaakuntakaavasta- 1. vaihemaakuntakaavassa ja myös Kuusamon strategisen yleiskaavan luonnoksessa

Kemilän alueen turvetuotantoon soveltuvat luvittamattomat alueet merkittiin pinkillä tu-1pallolla. Kuusamon strategiseen kaavaehdotukseen tu-1 pallot muutettiin liiton toiveenmukaisesti aluemerkinnöiksi mittakaavan tämän salliessa.

- Tu-1 –merkintä poistetaan Kuusamon strategisesta kaavaehdotuksesta. Turve-tuotannon aloittaminen vaati hyväksytyn ympäristöluvan ja mahdollisten uusienalueiden käyttöön liittyvät edellytykset ratkaistaan siten ympäristöluvituksenmyötä.

2.2 Aho 36:6 17.8.2016Kesäniemenkylä Rönnynranta Isolahti jossa sijaitsee kalastuskunnan ylläpitämä veneenlasku-paikka, kota, uimakopit, huoltorakennus. Rakennettu yleiseen käyttöön. Kaavaan merkintä kalas-tuspaikka. Kouervaaran päälle näköalapaikka, johon tulee rakentaa näköalatorni, tarpeellinenhuoltorakennus ja tie Rovavaarantieltä, haara näköalapaikalle.


Kaavoittajan vastine:- Strategiseen yleiskaavaan lisätään Isolahdelle venevalkama –merkintä. Kouvervaaran la-

ella on jo kaavakartassa näköalamerkintä.- Näköalapaikalle menevän tien, parkkialueen tai huoltorakennuksien rakentamisesta ei

päätetä strategisessa yleiskaavassa. Tiestön osalta strategisessa yleiskaavassa esitetäänvain päätiet, joten tieyhteys Kouvervaaran laelle ei ole strategisessa yleiskaavassa esitet-täviä asioita.

2.3 Yksityishenkilö 23.8.2016Muistutus: asiakas kritisoi muinaismuistojen esitystapaa: neliöt kartalla eivät millään lailla kohtaaluetteloa. Ei ole id. numeroita kummassakaan.Numeroiduilla kohteilla ei ole merkintää.

Kaavoittajan vastine:- Kuusamon kaavaehdotuksessa osoitetut muinaismuistot on luetteloitu kaavaselostuksen

liitteeseen 2. Listausta on täydennetty muinaisjäännöstunnuksella ja muinaismuistontyypin kuvauksella, lisäksi kohteet listattiin aakkosjärjestykseen. Listauksesta löytyymyös muinaisjäännöksen koordinaatit.

2.4 Kemilänkylän kalastuskunta 24.8.2016Kemilänkylän kalastuskunnan (RN:o 305:407:876:4) hoitokunta on käsitellyt kokouksessaan23.08.2016 Kuusamon strategisen yleiskaavan ehdotusta ja päättänyt esittää muistutuksenaseuraavaa: Kalastuskunta vaatii ehdotuksesta poistettavan kaavamerkinnät TU1 (turvetuotan-toon soveltuvat alueet) seuraavista kohteista: Takasuo, Koppelosuo, Kortesuoja Vaajasuo. Perus-teinaan kalastuskunta esittää:

1) Turpeen käyttöä energialähteenä kyseenalaistetaan yhä yleisemmin koska sen asema uusiutu-vana luonnonvarana / hiilinieluna toimiminen on epäselvä.

2) Turvetuotanto aiheuttaa poikkeuksetta vakavia haittoja niissä vesistöissä joihin tuotantoalueenvalumavedet laskevat. Huolimatta suurimpienkin turvetuottajien - kuten Vapo Oy - kehittämis-ponnistuksista mainittavan haitatonta tuotantoyksikköä ei ole vielä missään olemassa.

3) Mainittujen TU 1-alueiden vedet valuvat Kemilän kalastuskunnan vesistöihin, joista merkittä-vin on Naamankajärvi. Naamangassa harjoitetaan kaupallista kalastusta, jonka pääasiallinen saa-lislaji on muikku. Sen kutualue sijoittuu Naamanganselän Kemilänpuoleisen rannan tuntumaan,johon Takasuon veto-oja laskee. Ojan haitallinen vaikutus muikun lisääntymisalueeseen on jonykyiselläänkin havaittavissa ja on ilmeistä että turvetuotanto lisäisi veden humuspitoisuutta jaliettymistä kohtalokkaasti. TU1-merkinnät suosivat toimintaa joka vaarantaa olemassa olevankaupallisen kalastuksen edellytyksiä, mikä on kaavoituksen tarkoituksen vastaista.

4) Kuusamossa on niin paljon turvetuotantoon soveltuvia alueita että niistä löytyisi varmaan si-jainniltaan vesistöjen suhteen vähemmän haittaavia kohteita (vastaanottavassa vesistössä eikaupallista kalastusta tai merkittävää virkistysarvoa). Näin ollen on kohtuutonta että TU 1-kaavamerkinnät sijoittuvat käytännössä vain Kemilänkylän kalastuskunnan vesiä rasittavalle alu-eelle.Kalastuskunta vaatii muistutukseensa vastauksen kirjallisesti tiedoksi.




Karttaote 1. vaihemaakuntakaavasta

- 1. vaihemaakuntakaavassa ja myös Kuusamon strategisen yleiskaavan luonnoksessaKemilän alueen turvetuotantoon soveltuvat luvittamattomat alueet merkittiin luonnok-seen pinkillä tu-1 pallolla. Kuusamon strategiseen kaavaehdotukseen tu-1 pallot muutet-tiin liiton toiveen mukaisesti aluemerkinnöiksi mittakaavan tämän salliessa.

- Tu-1 –merkintä poistetaan Kuusamon strategisesta kaavaehdotuksesta. Turve-tuotannon aloittaminen vaati hyväksytyn ympäristöluvan ja mahdollisten uusienalueiden käyttöön liittyvät edellytykset ratkaistaan siten ympäristöluvituksenmyötä.

2.5 Yrjölä 4:21 ja Suviranta 4:22, 26.8.2016Alueen maan ja mökkikiinteistön omistajana esitän seuraavaa liittyen nähtävillä olevaan Kuusa-mon strategiseen yleiskaavaluonnokseen:1) Kaikki Kuusamon strategisen yleiskaavan alueella olevat kaivospiirit tulee poistaa ja alue tuleekaavoittaa siten, että kaava estää malminetsinnän, louhinnan ja kaivostoiminnan alueella. Muis-tuttaisin, että sekä nykyisen kaivoslain (621/211, 46 pykälä) että vanhan kaivoslain (503/ 1965,6 pykälä) puitteissa kaavoitus on ainoa keino estää kaivosten tulo kuntaan. On siksi ensiarvoisentärkeää, että alue on aukottomasti kaavoitettu siten, että se estää kaiken kaivostoiminnan.2) Viettäessäni kesälomaa Kuusamossa olin vaikuttunut kaupungin keskustan vilkkaudesta. Tun-nelma on kokonaan toinen kuin useimmissa Pohjois-Suomen kunnissa. Matkailijat, etenkin ulko-maiset turistit, ovat yhä enemmän kiinnostuneita puhtaasta luonnosta. Miksi Kuusamon elinvoi-mainen matkailusektori ja sen myötä koko kaupungin taloudellinen tulevaisuus halutaan asettaavaakalaudalle lyhytkestoisen kaivoshankkeen takia? Brittiläinen Guardian -lehti (30.3.2015) lista-si Oulangan Euroopan kymmenen parhaan kansallispuiston joukkoon. Metsäntutkimuslaitos arvelivuonna 2014, että lähes 70 prosenttia Kuusamon matkailijoista jää todennäköisesti tulemattauudestaan, jos Kuusamossa avataan kaivos. Ulkomaiset turistit olivat kotimaisia kriittisempiä.Metlan kyselyn mukaan puhdas luonto, kauniit maisemat, luontoaktiviteetit ja erämaisuus ovatKoillismaan matkailun tärkeimmät vetovoimatekijät. Myös Metsähallitus arvioi 2014, että Kuusa-moon suunniteltu kaivos on riski alueen matkailulle ja että kaivoksen työllisyysvaikutus Kuusa-mossa on todennäköisesti selkeästi negatiivinen.3) Uskon, että kaivostoiminta alueella tulee laskemaan omistamani mökkikiinteistön virkistysar-voa ja taloudellista arvoa vääjäämättömästi. Kiinteistö sijaitsee luonnonkauniin, puhtaan Kitka-järven rannalla. Uima- ja kalastuspaikkoja on Englannissakin, mutta minua ja brittimiestäni vetä-vät Kuusamoon puhdas luonto ja etenkin ylväät puhtaat vedet, joita ei muualta löydy. Jos Kuu-samoon rakennetaan kaivos, pitäjän lumo on mennyttä. Se, että maa Kuusamossa on uraanipi-toista, on omiaan pelottamaan lomailijat kokonaan pois alueelta.Kaivostoimintaa ei pidä sallia missään Kuusamossa. Kaivostoiminta on lyhytkestoista, pitkälle au-tomatisoitua ja koneellistettua, sen työllisyysvaikutukset jäänevät vähäisiksi, ja taloudelliset hyö-dyt päätynevät enimmäkseen ulkomaisille sijoittajille. Kaivos tai kaivokset alueella vähentänevätmatkailuelinkeinon työpaikkoja ja turistien määrää merkittävästi. Tällä on merkittävät negatiivi-set kerrannaisvaikutukset koko kaupungin taloudelle.Kaivostoiminnan työllisyysvaikutuksista esimerkkinä vuonna 2009 käynnistynyt Kevitsan kaivosSodankylässä: Vuonna 2014 Sodankylässä oli työttömiä 73 enemmän ja työelämässä 151 henki-löä vähemmän kuin ennen kaivosta vuonna 2008, vaikka merkittäviä työpaikkalopetuksia ei ollut


ja kaivoskaudella kunnan suurimmat työnantajat: varuskunta, kunta ja Tähtelä (SodankyläinGeofysiikan Observatorio) lisäsivät työntekijöitä.Muistuttaisin vielä, että nykyinen kaivoslaki ei vaadi parasta mahdollista tekniikkaa kaivosyhtiöl-tä, eikä se myöskään vaadi niitä ottamaan huomioon yleisen tai yksityisen edun loukkausta muu-ta kuin siinä määrin, ettei se aiheuta yritykselle liikaa kustannuksia. Lain olennaisin velvoite on,että kaivosyhtiöt hyödyntävät mineraalit tehokkaasti. Lisäksi pykälät haluavat varmistaa, ettätoiminta on kaivosluvan haltijalle taloudellisesti kannattavaa. Käytännössä kaivoslaki antaa yli-kansallisten yhtiöiden kaivaa mineraalit ja kuljettaa ne maasta pois, ilman että Suomen valtio taikunnat hyötyvät kaivostoiminnasta juuri enempää kuin pitkälle automatisoidun toiminnan muu-taman työntekijäin palkasta perittävät verot.Uskon, että Kuusamon tulevaisuus on matkailussa. Kuusamon luonto on ainutlaatuisen kaunis,alueen suuri rikkaus ovat puhtaat uima- ja kalastusvedet ja korvaamattoman upeat maisemat.Lopuksi totean että kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ovat pitkäkestoisia. Kuusamolla tuskinon paluuta vetovoimaiseksi matkailukaupungiksi, jos kaivos/kaivokset aloittavat siellä toimintan-sa.

Kaavoittajan vastine:- Olemassa olevia kaivospiirejä ei voi poistaa kaavalla. Malminetsinnän ja kairauksien osal-

ta kaupungilla ei ole määräysvaltaa eikä niitä pysty kaavamerkinnöillä estämään. Malmi-netsinnästä säädetään kaivoslain 2 luvussa:

o Kaivoslain mukaiseen etsintätyöhön (7 §) ei tarvita erillistä lupaa kaivosviran-omaiselta ja sitä tehdään ennen malminetsintäluvan mukaista malminetsintää.

o 7 § Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdägeologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpi-teistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintä-työ).

o Mikäli malminetsintää ei voida toteuttaa kaivoslain 7 § mukaan etsintätyönä taikiinteistön omistaja ei ole antanut siihen suostumusta, malminetsintään on oltavakaivosviranomaisen lupa (malminetsintälupa). Malminetsintälupa on oltava josmalminetsintä kohdistuu uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistami-seen ja tutkimiseen. Malminetsintälupa ei oikeuta esiintymän hyödyntämiseen ei-kä malminetsintälupa rajoita kiinteistön omistajan oikeutta käyttää aluettaan taimäärätä siitä.

o Kaavoituksella on merkitystä malminetsintälupien lupaharkinnassa. Kaivoslain 46§:n mukaan malminetsintää ei saa myöntää alueelle, jossa luvan mukainen toi-minta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista tai alueelle, jonkaosalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muustaalueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syytä, jollei luvan myöntämiselle ole eri-tyistä syytä.

o Kaivoksen perustamiseen ja kaivostoiminnan harjoittamiseen on oltava lupa (kai-voslupa). Kaivosluvan myöntäminen edellyttää, että kaivostoiminnan suhde muu-hun alueiden käyttöön on selvitetty. Kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö-ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan.

- Kuusamon strategisessa yleiskaavassa kaivostoimintaa, louhimista, rikastamista ja jalos-tamista säädellään rm-1 ja vr-1 -kaavamerkinnöillä ja niiden määräyksillä. Koska strate-gisen yleiskaavan näillä merkinnöillä osoitetuilla alueilla on runsaasti aiemmin laadittujakaavoja jotka jäävät voimaan, on kaavaan otettu määräys jonka mukaan strategisenyleiskaavan rm-1 merkintä koskee myös näitä kaavoja.

2.6 EPV tuulivoima Oy, 29.8.2016EPV Tuulivoima Oy:llä on suunnitteilla Kuusamon Maaninkavaaran alueelle enintään 61 tuulivoi-malan tuulivoimahanke. Maaningan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiin liittyvätselvitykset ovat parhaillaan käynnissä ja arviointiselostus valmistuu syksyn 2016 aikana. EPVTuulivoima haluaa esittää Kuusamon strategista yleiskaavaehdotusta koskien seuraavaa:


EPV Tuulivoiman suunnittelema Maaningan tuulivoimahanke sijoittuu Kuusamon luoteisosaan,Posion kuntarajan läheisyyteen. Strategisessa yleiskaavaehdotuksessa alue on kehittämismerkin-nällä osoitettu tuulivoimaloille potentiaaliseksi alueeksi (tv-alue).Yleiskaavaehdotuksen kaavamääräyksissä (nro 10) asutuksen ja tuulivoimalan väliseksi suoja-etäisyydeksi tulee jättää 2 kilometriä. EPV Tuulivoima haluaa muistuttaa, ettei kahden kilometrinsuojaetäisyysvaatimus ole lain asettama vaatimus eikä ns. suojaetäisyyttä voida yksiselitteisestiarvioida kilometrietäisyyteen perustuen, vaikka kaavaselostuksessa painotetaan sitä, että tuuli-voimarakentamisen edellytykset ja vaikutukset arvioidaan tarkemmassa suunnittelussa. Vastaa-van suojaetäisyyden lainmukaisuuteen ovat aiemmin ottaneet kantaa sekä Varsinais-SuomenELY-keskus että Kuntaliitto (liitteet 1 ja 2).EPV Tuulivoima Oy:llä ei ole muuta kommentoitavaa.

Kaavoittajan vastine:

- On totta, että 2 km suojaetäisyys ei perustu minkään lain asettamaan vaatimukseen tuu-livoimalan etäisyydestä asuin- tai lomarakennukseen. Kuusamon kaupunki haluaa kuiten-kin antaa suojaetäisyyttä koskevan linjauksen ja on päätynyt 2 km:n suojaetäisyyteen.Tuulivoimaloiden vaikutukset arvioidaan yksityiskohtaisemmin tuulivoimahankkeidenYVA- ja / tai kaavoitusmenettelyissä.

- Yleiskaavamääräys 10 poistetaan. Tv- ja tv-1 alueiden kaavamerkintöjen selityksiin lisä-tään maininta, että tarkemmassa suunnittelussa on otettava huomioon suositus 2 kilo-metrin suojavyöhykkeestä asutukseen (pysyvä asutus ja loma-asutus).

2.7 Vaaranpää 305-411-202-5, 29.8.2016Vaaranpää –nimisestä tilasta noin 15 ha suuruinen ala sijaitsee Tolpanniemessä rajoittuen Vih-tasalmeen. Ko. alueelle ollaan jo rakentamassa yhtä omakotitaloa, jonka ympärillä olevat alueetomistan. Kahdelle tontilleni on myönnetty poikkeusluvat helmikuun 2016 alussa, muu alue onedelleen ns. VL-aluetta. Tolpanniemellä on paljon omakotitaloja ja lisää tarvitaan, jotta varmiste-taan esim. koulun säilyminen. Esitän, että koko tilani muutettaisiin kaavamuutoksella pientaloval-taiseksi asuntoalueeksi. Se yhdistyisi luontevasti Tolpanniemen ja ek. Noitiniemen omakotialuee-seen. Tiestöäkin on jo osittain alueelle rakennettu ja maa on rakennuskelpoista (Liitteenä: tehtymaapohjan vaaitustutkimus 1980-luvulta). Alue on lähellä kaupungin keskustaa ja sieltä on hyvätvesiyhteydet keskustaan ja muille suurille järville. Varsinaista virkistyskäyttöä alueella ei ole kos-kaan ollutkaan, joten VL-alueena se ei puolla paikkaansa.

Kaavoittajan vastine:- Tolpanniemen Vihtasalmeen rajautuva alue Noitiniemen länsi- ja luoteispuolella on Kuu-

samon strategisessa yleiskaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi (V-merkintä). Lähivir-kistysalueeksi on strategisessa kaavassa merkitty Kuusamon keskustaajaman osittainkaavoittamattomia rantaosuuksia.

- Vaaranpää-tilan kahdelle uudelle tontille on myönnetty poikkeusluvat omakotitalon ra-kentamiseen. Muistutuksen antajan tilan alueelle ei sopisi enää kovin montaa asuinra-


kennusta ja muu tilaa ympäröivä alue on maapohjaltaan asuinrakentamiseen huonomminsoveltuvaa aluetta. Tästä syystä Kuusamon kaupunki näe tarvetta laajentaa nykyistäkaavassa esitettyä asuntoaluetta lännemmäksi.

2.8 Kiitämän kalastusalueen osakaskunta/hoitokunta 29.8.2016Kaavaluonnoksen rakentamismerkintöihin liittyen Kiitämän kalastusalueen osakaskunta on kiin-nittänyt huomiota kohtaan 16 rantarakentaminen ja siinä olevaan rakentamisen suunnitteluoh-jeeseen. Ohjeessa vesistöt jaetaan suuriin (yli 2000 ha), keskisuuriin (1001–2000 ha), pieniin (1-10 ha) järviin. Suurissa rakennusoikeus on 5-7, keskisuurissa 4-6 rakennuspaikkaa muunnettuarantaviivakilometriä kohti ja pienissä enintään yksi rakennuspaikka 2 vesihehtaaria kohti.Keskisuuriin järviin kuuluvat mm. Joukamo (2 448 ha), Kiitämä (1 889 ha) ja Kirpistö (1 270 ha).Nämä järvet ovat Järvi-Kuusamoon yhtenäisesti liittyviä vesistöjä, jotka pinnanmuodoltaan ovatavoimia, vähän saaria sisältäviä ja vain muutama yhdensuuntainen iso niemi kuuluu kuhunkinvesistöön. Ranta-alueet ovat hyvin rakennuskelpoisia. Näiden vesistöjen rakentamista ohjaa kaa-voista lähinnä yleiskaava ja vain yksi pieni rantakaava.Jotta rantarakentaminen olisi oikeudenmukaista edellä mainituilla keskisuurilla järvillä, esittääKiitämän kalastusalueen osakaskunta, että keskisuurten järvien Joukamo, Kiitämä ja Kirpistö ko-hotetaan samaksi kuin suurten vesistöjen alueella eli 5-7 rakennuspaikkaa rantaviivakilometriäkohti. Tällä tasapuolistamistoimenpiteellä pienennetään tarvetta laatia näiden vesistöjen äärillekalliita ja aikaa vieviä erillisiä kaavoja. Toimenpide edistäisi vapaa-ajan rakentamista.

Kaavoittajan vastine:- Kuusamon kaupunki haluaa pitää tasapuolisesti kiinni rantarakentamisessa vesistön ko-

koon perustuvasta mitoituksesta. Kyseiset mitoitukset alueille ovat ohjeelliset ja niistävoidaan poiketa perustellusti tarkemmassa suunnittelussa.

2.9 Lehtoniemi 305-422-58-10, 30.8.2016Tilamme alueella on Noivioharjualuetta n. 40 karkeaa soraa/kiviainesta, hyödynnettävissä ny-kyisten korkeusmittojen mukaan laskien, paikoin 9 metrin vahvuudelta. Noivioharjusta on Mus-tanlahden kohdalta Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä kielletty soranotto vain osalta har-jua, myöhemmin (jäänyt meillä huomaamatta) on jatkettu My/sh-aluetta koskemaan myös mei-dän harjualuetta, joka ei ole ollut mukana kyseisessä käsittelyssä oikeudessa.MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 39 pykälän mukaan ei saa "Yleiskaavalla aiheuttaa maanomis-tajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa". Yleiskaavasta tulee mielestämme pois-taa My/ah merkintä ainakin osittain, jotta maanomistajalle jää mahdollisuus hyödyntää tarvitta-essa normaalin maa-ainesten ottoluvan puitteissa ainakin osaa soraharjuista. Liitteenä on kartta-kopio, johon on merkitty kynällä tämä erillinen harju. Sen hyödyntäminen ei haittaa alueen vir-kistyskäyttöä. Kuusamon rakennustarkastaja on käynyt maanomistajan kanssa tarkistamassamaaston n. 2 vuotta sitten ja todennut: "Kuusamon kaupungilla ei ole mitään sitä vastaan vaikkasiitä otetaan soraa”. Puhelinkeskustelussa 22.8.2016 Maakuntakaavan kaavoituspäällikkö Olli Es-kelinen/Terttu Lämsä keskusteltiin Noivioharjun kaavamerkintöjen vaikutuksista maanomistajankannalta. Eskelinen lupasi selvittää tilannetta Maakuntakaavan puitteissa.Rukan isot kehityssuunnitelmat tulevat lisäämään sora-aineksen tarvetta jo lähitulevaisuudessa.Meidän mielestä on kohtuutonta ”ryöstämistä maanomistajalta" oikeusvaltiossa, jos kaavallamäärätään näin rajusti rajoittaen maan käyttöä yhden tilan osalta. Käytännössä se merkitsee, et-tä puolet tilan maista menee matkailukäyttöön lahjoituksena, ilman vastinetta.Pyydämme selvitystä ja vaadimme korvausta Yleiskaavan aiheuttamasta taloudellisesta mene-tyksestä, mikäli kaavamerkintöihin ei tule muutosta tilamme kohdalle.Lisäksi vaadimme, että kaavassa tulee laajentaa RM merkintä koskemaan koko Pohjois-Kuusamoa (ei louhintaa, jalostusta, rikastusta). Kitkajärven ja Kitkajoen veden laatua ei pidäsaastuttaa enää enempää kuin on jo tapahtunut.


Kaavoittajan vastine:- Muistuttajan kiinteistö sijaitsee alueella, joka on Kuusamon strategisessa yleiskaavassa

osoitettu hs-merkinnällä ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (2006) MY-hs –merkinnällä. Molemmissa kaavoissa näillä merkinnöillä on osoitettu valtioneuvoston hy-väksymän valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman mukaiset harjualueet tai muut vä-hintään seudullisesti arvokkaat harjualueet. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että alu-een maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnonmerkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonolosuhteis-sa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia.

- Muistuttajan kiinteistö ei kuulu harjujensuojeluohjelman mukaiseen alueeseen vaanvuonna 1980 Suomen Akatemian valtakunnallisessa harjututkimuksessa vähintään alu-eellisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun alueeseen. Tällä alueella on maa-aineslain 3 §:n tarkoittamia arvoja ja maa-ainesten oton tulisi perustua maa-ainestenottoa, pohjavesien käyttöä ja ympäristöarvoja yhteen sovittamaan selvitykseen.Ennen luvan myöntämistä lupaviranomaisen on pyydettävä lausunto alueelliselta ympä-ristökeskukselta.

- Strategisen yleiskaavan hs-merkintää ei voi muuttaa, sillä sen rajaus ja perustelut ovatperäisin voimassa olevasta maakuntakaavasta. Hs-merkinnän selitystä tarkennetaan niin,että selitysosasta poistetaan maa-ainesten ottoa ja murskausta kieltävä lause. Maa-ainesten ottoon liittyvässä luvitusmenettelyssä tulee noudattaa maa-aineslain 3. pykälää.

- Maakuntakaavassa osoitettujen MY-hs alueiden (arvokkaat harjualueet) mahdolliset tar-kistukset esitetään 3. vaihemaakuntakaavassa, kun maakunnalliset pohjavesi- ja ki-viainesselvitykset ovat valmistuneet. 3. vaihemaakuntakaavan luonnos tulee nähtävillealkuvuodesta 2017.

- rm-1 merkinnän sisältö ei rajaa ensisijaisesti kaivostoimintaa, vaan sillä määritelläänmatkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnan suhdetta toisiinsa. Matkailunydinalueen (rm-1) rajaus perustuu Rukan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittä-vään ympärivuotisen matkailun alueeseen, sen nykyisiin ja suunnitteilla oleviin matkailu-toimintoihin. Alueen ytimen muodostaa Rukan alue siihen liittyvine talviurheilu- ja kesä-matkailutoimintoineen sekä laajoine loma-asuntoalueineen. Rukan länsipuolella matkailunydinalue ulottuu Kitkajärveen saakka: Alueella on jo tällä hetkellä runsaasti loma-asutusta ja tulevaisuudessa sen käyttöä on tarkoitus kehittää retkeilyreitti- ja palveluver-koston avulla Rukaa täydentäväksi päiväretkeilyalueeksi. Rukan pohjoispuolella alue ulot-tuu Kitkajoen pohjoispuolelle työntyen kohti itää Kitkajoen vartta pitkin. Alueelle sijoittuurunsaasti loma-asutusta sekä Käylän, Juuman ja Säkkilän kylät. Alueen retkeily perustuusekä retkeilyreitteihin, alueella tarjottaviin ohjelmapalveluihin että kalastusmatkailuun.vr-1 -alue täydentää rm-1 -aluetta matkailulle tärkeänä, mutta vähemmän intensiiviselle,ei-ympärivuotiselle toiminnalle tarkoitettuna. Näillä perusteilla aluerajauksia ei ole mah-dollista laajentaa koko Pohjois-Kuusamon koskeviksi.

2.10 Kitkanmutka 305-405-20-5, Joenranta 305-422-43-38, Järvenranta 305-405-21-17,Rantakulma 305-405-21-34, 31.8.2016Läpi pitkän ja monitahoisen valmistelun näyttää Kuusamon strategisen yleiskaavan avainkysy-mykseksi muodostuvan kaivostoiminta. Tuleeko Kuusamon maankäytössä sallia kaivannaisteolli-suus näköpiirissä olevassa taajuudessa? Samalla ratkaistaan, säilyykö vuosisatainen puhdasluonto nykyisessä muodossaan etenkin Pohjois-Kuusamon ainutlaatuisessa maastossa. Näillä nä-kymin ei säily. Kaikkien rakentamisesta vastuullisten tulisi ymmärtää, että jo tiedossa olevankaavoitusjakson aikana tämän yleiskaavaehdotuksen aluerajaukset sekä määräystekstien sana-muodot mahdollistavat Kuusamon perinteisen luontoimagon muuttumisen arvaamattoman teolli-seksi.Viittaamme 19.8.2015 tekemäämme muistutukseen nähtävillä olleesta saman yleiskaavan luon-noksesta SWECO 4.6.2015 ja siitä kaavan laatijan 21.10.2015 antamaan lausuntoon. Koska mää-räystekstit sisältävät edelleen ristiriitaisuuksia esitämme muistutuksenamme niiden muuttamistaseuraavasti:


A) MATKAILUN YDINALUE rm-1

yleiskaavalla voi tuskin taannehtien toteuttaa kieltoa kaivos-, rikastus- ja jalostustoiminnastaalueelle jo laillisesti sijoittuvissa kaivospiireissä; näin ollen lause kaivos-, rikastus- ja jalos-tustoiminnan kieltämisestä tulee kyseenalaisena poistaa; sen sijaan ilmoitus, ettei Kuu-samon kaupunki kaavoita alueelle kaivostoimintaa tai rikastus- ja jalostuslaitoksia on varsin pe-rusteltu - kuten toisaalla yleiskaavamääräyksien kohdassa 2 selkeästi kirjataan (Oulangan kan-sallispuiston alue); määräys tulee mm koskemaan kaivosviranomaisen käsittelyssä olevia uusiatuhansien hehtaarien valtaus-, lupa- ja kaivospiirihakemuksia (esim Juomasuo 2/tukesKL2015:0003); luontoarvojen todelliseksi säästämiseksi rm-1 alueelta tulee poistaa lupamaa-aineslain mukaisesta maa-ainesten otosta ja murskauksesta ja jättää se ympäristö-lainsäädännön ehdoin ratkaistavaksi tapauskohtaisesti lupamenettelyssä.

B) MATKAILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE vr-1

vastoin otsikon ja sitä seuraavan ensimmäisen kappaleen toimintakuvaa, jatkokappaleet kuiten-kin mahdollistavat kaivoslain mukaisten kaivosten perustamisen alueelle - tosin kieltäen rikastus-ja jalostustoiminnan; louhiminen voidaan sallia tarkoin ehdoin, mutta kaivoksia ei saa sijoittaa 1km lähemmäksi isoja ja keskisuuria järvialueita ja jokia; koko kappale ja toisen kappaleen vii-meinen lause tulee poistaa ja korvata uudella kappaleella seuraavasti: Kuusamon kaupunki eitule kaavoittamaan alueelle kaivostoimintaa. Kuitenkin louhiminen voidaan sallia tar-koin ehdoin määriteltynä siten, ettei alueelle synny kohtuuttomia ympäristövaikutuksiaeikä merkittäviä maisemavaurioita. Suojelualueiden ulkopuolella maa-aineslain mukai-nen maa-ainesten otto voidaan sallia harkiten sen vaikutukset toiminnan sijainnista jalaajuudesta riippuen.

C) MU-1 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMIS-TARVETTA TAI YMPÄRISTÖARVOJA

alueen käyttötarkoitusta kuvaavan tekstin toisen kappaleen viimeinen lause tulee poistaa ja kor-vata uudella seuraavasti: Suojelualueiden ulkopuolella maa-aineslain mukainen maa-ainesten otto voidaan sallia harkiten sen vaikutukset toiminnan sijainnista ja laajuu-desta riippuen.On todettava, ettei tämän oikeusvaikutteisen strategisen yleiskaavan sisältö esitetyssä muodos-saan oleellisesti tue Kuusamon puhtaan luonnon säilyttämistä eikä sen periaatteellista suojelua.Esityksemme tekstiosien vähäisistä muutoksista, eivät kokonaisuutta ratkaisevasti muuta. Yli 2/3osaa kaava-alueesta jää rm-1 ja vr-1 kaivoskieltojen ulkopuolelle. Keskimäärin Vasaraperä -Määttälänvaara akselin eteläpuoli sekä luoteessa mittavat alueet energiatuotannolle sekä muulleteolliselle toiminnalle. Mm sinne voi edelleen sijoittua Dragon Mining Oy:n kultakaivoshankkeenYVA-suunnitelmassa esittämä vaihtoehtoinen koko Kuusamon kultakaivostoimintaa palvelevan ri-kastamon paikka. Jos yleiskaava vahvistuisi nyt ehdotetussa muodossa, on ennakoitavissa moni-en vanhojen kiistojen kärjistyminen luonnonsuojelun ja elinkeinotoimintojen maankäytön välille.Päinvastoin kuin mihin joitakin vuosia sitten tavoitteita asetettaessa pyrittiin. Kuitenkin olisi edel-leen tavoittelemisen arvoista, ettei valtakunnallisesti ainutlaatuinen Kuusamon luonto - varsin-kaan Kitkan ja Oulangan maastoissa - jäisi erään päättäjäpolven kauppatavaraksi.

Kaavoittajan vastine:- rm-1 -merkinnällä ei voida kieltää kaivos-, rikastus ja jalostustoimintaa alueelle jo sijoit-

tuvissa kaivospiireissä, vaan merkinnällä halutaan määritellä kaupungin kanta alueellemahdollisesti tuleviin uusiin hankkeisiin. Maa-ainesten oton edellyttämän maa-aineslainmukaisen luvan tarvetta kaavamerkintä ei myöskään poista, vaan toiminnan ympäristö-vaikutukset ja sitä kautta mahdollisuus toiminnan harjoittamiseen arvioidaan lupaproses-sissa. Kaavamääräyksellä halutaan kuitenkin selventää kaivostoiminnan ja maa-ainestenoton suhdetta toisiinsa ja linjata se ettei maa-ainesten otto lupaehtojen mukaisesti teh-tynä ole ristiriidassa matkailutoimintojen kanssa. Muistutus ei anna aihetta merkinnänmuuttamiseen.


- Matkailu- ja virkistyspalvelujen alueella vr-1 ovat matkailu- ja virkistyspalvelut keskeisel-lä sijalla selitystekstissä myöhemmin mainittujen maa- ja porotalouden sekä metsänhoi-don ohella. Kaivostoimintaan liittyen merkinnässä on selkeästi määritelty että louhiminenvoidaan sallia tarkoin ehdoin määriteltynä siten ettei siitä aiheudu merkittäviä maisema-vaurioita tai kohtuuttomia ympäristöhaittoja, mutta sen sijaan rikastus- ja jalostustoimin-taa ei. Muistutus ei anna aihetta merkinnän muuttamiseen.

- Siihen, mitä muistutuksessa on esitetty MU-1 –alueita ja niillä tapahtuvaa maa-ainestenottoa ja murskausta koskien, viitataan tämän vastineen ensimmäiseen kohtaan. Muistu-tus ei anna aihetta merkinnän muuttamiseen.

2.11 Kymmenen allekirjoittanutta yksityishenkilöä kylältä 407, 31.8.2016Omakotitaloasuminen ja poronhoitotalous ovat tuottaneet ongelmia vuosien varrella sekä asuk-kaille, että porotalousyrittäjille, joten toivomme Kuusamon kaupungin ottavan tämän asian vaka-vasti huomioon uutta strategista yleiskaavaa vahvistettaessa.

Perustelut:Kuusamon kaupungin www-sivusto: Kaavoitus-sivuston otsikko: Kaavoittaminen on maankäy-tön suunnittelua, jonka tavoitteena on varmistaa hyvän elinympäristön rakentaminen.

Yleiskaavamääräykset:7. Luonnonvarojen käyttöön perustuvien elinkeinojen toimenpiteet tulee suunnitella siten, että neeivät aiheuta toisilleen tai omistajalle kohtuutonta haittaa. Tarvittaessa tulee etsiä osapuolille uu-sia, vaihtoehtoisia alueita ja toimenpideratkaisuja.Rantayleiskaavamääräykset:3. Alue on poronhoitoaluetta. Kyläalueet eivät kuulu laidunalueisiin.(kaavamääräykset kopioitu Kuusamon strategisesta yleiskaavaehdotuksesta sekä Muojärven ran-takaavaehdotuksesta)

Muutos/lisäys ehdotus kaavaan:AT-kyläalueMerkinnällä on osoitettu kylät, jotka toimivat ympäröivän maaseudun asutuskeskittyminä. Kylienkehittämisen tulee nojautua olemassa oleviin vahvuuksiin. Rakentamisen sijoittamisessa tulee ot-taa huomioon elinkeinotoiminnan vaatimusten ohella ympäristö- ja maisematekijät.lisätään: Alue on poronhoitoaluetta. Kyläalueet eivät kuulu laidunalueisiin.

Kyse on siis yleiskaavasta, jota kaupunki täydentää/tarkentaa mm. asema-, ranta- yms. kaavoil-la. Kyläalueemme, kuten eivät muutkaan Kuusamon kyläalueet todennäköisesti kuulu lähitulevai-suudessa minkään muun kaavoituksen piiriin kuin maakunta- ja yleiskaavan osalta. Tämä on ai-noa mahdollisuus ottaa myös syrjempien kylien asukkaiden näkemykset huomioon.Kuinka kunta käytännössä toteuttaa kaavan merkittävän ehdotetun maininnan?On tullut mielestämme aika "ottaa poroa sarvista", ymmärrämme kaikki, että kuulumme poron-hoitoalueeseen ja porot kuuluvat maisemaan. Asia pitää saada ratkaistua kaikkia palvelevalla ta-valla, kenenkään etu ei ole sukupolvesta toiseen riitely asian tiimoilta. Eikä myöskään ole tarkoi-tus hankaloittaa kenenkään elinkeinotoimintaa tai harrastuksia.Käytännön ehdotuksia porojen pitämiseksi pois piha-alueita:


- poronhoitolain 6. luvun 31§:n noudattaminen- tietotekniikka (karttaohjelmat + sovellukset poropantoihin)

§ esim. voiko jokin teknillinen oppilaitos tehdä yhteistyötä?- uutta kehitystä poroaitoihin? edullisemmaksi, ympäristöystävällisemmäksi?

§ esim. voiko jokin rakennusalan oppilaitos kehitellä aitoja? Kehityskilpailu?- poropaimen — kesätyö?

§ esim. samalla mallilla kuin ”lammaspaimen -kesätyöt” Etelä-Suomessa- porotrans? hajuste? jne

Kuka kaiken maksaa? Porotalous on yrittäjyyttä, johon kuuluu aina myös menoja sekä yrittäjänon panostettava yrityksensä kehittämiseen. Myös me asukkaat osallistumme kustannuksiin vero-jemme muodossa. Uudistusten tavoitteena on saada myös porotalouden aiheuttamia vahinkojapienemmäksi, joten myös sitä kautta syntyy säästöjä käytettäväksi kehitystyöhön.Muistutuksemme tarkoitus ei ole poistaa poroa kaupunkimme vaakunasta vaan pikemminkin kiil-lottaa sitä olemalle kehittämässä porotaloutta asuinalueilla.

Kaavoittajan vastine:- Porojen laidunalueiden laajuuksia tai rajoituksia laidunalueiden kokoon ei ole tapana

määritellä strategisen yleiskaavan tasoisissa kaavoissa. Muistutuksen esittäjän ehdotta-man lisäys on nyt Muojärven ranta-asemakaavan kylämerkinnän selityksessä ja se ohjaakyseisellä alueella kylien maankäyttöä ja kehittämistä. Strategiseen yleiskaavaan tällaistamääräystä on vaikeaa sisällyttää koska suunnitelma on yleispiirteinen ja kylät on osoitet-tu niitä symboloivalla pompulalla joka ei todellisuudessa kerro kyläalueiden rajoja. Koskamääräystä ei saada yksiselitteisesti tarkennettua koskemaan tiettyä aluetta, on vaaranaepäselvä tulkinta joka aiheuttaa vain lisää ristiriitoja. Näin ollen muistuttajan ehdottamaamääräystä ei voida sisällyttää yleiskaavaan.

2.12 Kaksi yksityishenkilöä, 31.8.2016Strategisessa yleiskaavaehdotuksessa on esitetty Kuusamon Yhteismetsän Maaningan palsta ko-konaisuudessaan potentiaaliseksi tuulivoiman alueeksi. Kuusamon Yhteismetsän palstan rajanaa-purit (Suovaniemi 305-409-10-14, Suovajärvi 305-409-10-1) ja (Metsäpaana 305-409-10-6)muistuttavat tuulivoiman turvallisesta etäisyydestä vakinaiseen ja loma-asutukseen. He esittävätkaavoituksessa Maaningan palstan potentiaalisen tuulivoima-alueen etelärajan siirtämistä pohjoi-seen esitetystä suunnitelmasta vähintään 2 km:n päähän lähimmästä asutuksesta.Muistuttajat pyytävät Kuusamon kaupungilta kirjallista lausuntoa muistutukselleen.

Perustelut: Sosiaali- ja terveysministeriö on päätöksellään STM/2593/2013 esittänyt tuulivoimanminimisuojaetäisyydeksi vähintään 2 km lähimpään asutukseen tai loma-asutukseen. Ministeriöon myös huomauttanut asiassa maakuntakaavoja laadittaessa. On huomioitavaa, että ministeriöymmärtää tasapuolisesti myös loma-asukkaiden oikeudet eikä erottele vakinaisia ja loma-asuntoja toisistaan. Yleiskaavaehdotuksessa potentiaalisen tuulivoima-alueen rajan alle 500 met-riä etäisyydellä Suovaniemellä sijaitsevaan loma-asuntoon. Lisäksi Suovajärvellä sijaitsee toinenloma-asunto (omistaja Irja Pawlak, Saksa) alle 150 m etäisyydellä potentiaalisen tuulivoima-alueen rajasta. Loma-asunnot ovat olleet joka vuotisessa käytössä vuodesta 1968 lähtien ja pi-simmät oleskeluajat ovat olleet noin 6 kk vuodessa.Kuusamon kaupunki on lausunut vakinaiselle asutukselle 2 km turvaetäisyyden tuulivoimaloista,mutta lausunto ei huomioi loma-asutusta. Muistutuksen esittäjät huomauttavat, että loma-asukkaiden rajaamiselle meluhaittojen ulkopuolelle ei ole laillista tahi toiminnallista perustetta.Suomen (perustus-) laki suo perus- turvan ja yksityisomaisuuden suojan kaikille yhtäläisesti.Loma-asunnoista maksetaan myös Kuusamon kaupungille kiinteistöveroa ja muita maksuja yhtä-lailla kuin vakinaisista asunnoista, minkä tähden muistutuksen laatijat katsovat Kuusamon kau-pungilla olevan julkisena toimijana myös moraalinen velvoite huolehtia loma-asukkaidensa perus-turvasta ja kiistattomista eduista.Kahden km:n suojaetäisyys perustuu vähintään kymmenkertaiseen etäisyyteen tuulivoimalan na-pakorkeudesta. Kun tämän lisäksi huomioidaan Maaningan palstan maaston korkeuserot - tuuli-


voimalat on suotuisaa perustaa vaarojen päälle - on minimi 2 km suojaetäisyys tasamaalla alle200 m napakorkeuksillakin ilmeinen peruste. On myös huomioitava, että tuulivoimapuistoissausean tuulivoimalan yhteisvaikutus on huomattavasti suurempi kuin yksittäisen voimalan vaiku-tus.Maaningan palstalle kaavailtu tuulivoimapuisto olisi suurin koskaan Suomeen mantereelle raken-nettava kokonaisuus, ja lisäksi tuulivoimalat olisivat teholtaan suurempia kuin mitkään tähän astiSuomeen rakennetut voimalat. Siten on selvää, ettei tosiasiallisia käytännön kokemuksiin perus-tuvia havaintoja tuulivoimapuiston meluvaikutuksista lähiympäristöön ole muualta ja ministeriönsuosittelema minimietäisyys on hyvin perusteltu käytäntö.Tuulivoimamelun leviämistä ympäristöön ei osata mallintaa etukäteen tarkasti. Tuulivoimapuisto-jen YVA- tarkastelujen edellyttämä melumallinnus perustuu standardiin ISO 9613, jonka tarkkuusPohjois-Suomen metsä- ja järvimaastossa on lähinnä suuntaa antava. Jos Maaningan palstaantoteutuu tuulivoimaloita, niiden meluvaikutukset ovat kuitenkin välittömästi määritettävissä var-sin yksinkertaisella äänenpainemittauksella. Ei ole taloudellisesti mielekästä kaavoituksessa salliahiukan epämääräisten melumallien tulosten perusteella rakentaa tuulivoimaloita liian lähelle asu-tusta, josta ne todennäköisesti joudutaan meluhaittojen takia sammuttamaan käynnistämisensäjälkeen. EU-alueella on tuulivoimaloiden sammuttamisesta meluhaittojen takia useampia ennak-kotapauksia.Tuulivoimaloiden terveydelliset meluvaikutukset, erityisesti matalataajuiset ihmiskorvan kuulora-jan alle jäävien 20 Hz ään-impulssien vaikutukset, eivät ole tällä hetkellä tunnettuja. Negatiivisis-ta vaikutuksista löytyy jo kuitenkin tutkimuksia kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa ja lisäksiniitä on tuotu esille myös tuulivoimalapuistojen läheisyydestä Suomessa. On oletettavaa, ettätiedon ja ymmärryksen karttuessa EU:n ja valtiovallan säännökset tulevat kiristymään.Lopuksi todettakoon, että Maaningan palsta sijaitsee Riisitunturin kansallispuisto välittömässä lä-heisyydessä, ja se sijaitsee Kemijoen ja Koutajoen vesistöjen vedenjakajalla. Alue on siten keski-korkeudeltaan Kuusamon ylänköalueen ylin osa. Toteutuessaan korkeimmalla seudulla sijaitsevattuulivoimalat tulisivat näkymään hyvin laajalle alueelle, ja ne rikkoisivat merkittävästi Kuusamonimagoa luontokaupunkina. Iso osa Kuusamon matkailutuloista syntyy poikkeuksellisen luonnon,kuten Riisitunturin kansallispuiston erämaa -vaaravyöhykkeen puoleensa vetämistä matkailijois-ta.

Kaavoittajan vastine:- Kuusamon kaupungin alueella tuulivoima-alueiden tarkemmassa hankesuunnittelussa on

huomioitava 2 kilometrin suojaetäisyys asutukseen. Tämä koskee etäisyyttä suunnitellus-ta tuulivoimalasta pysyvään asuinrakennukseen ja/tai lomarakennukseen, ei tuulivoima-alueen rajaan. Varsinkin hankekehityksen alkuvaiheessa tuulivoima-alue voi olla laajempikuin mihin se tarkemmassa osayleiskaavoituksessa myöhemmässä vaiheessa tarkentuu.

- Strategisessa yleiskaavassa ei esitetä tuulivoimahankkeiden sijoitussuunnitelmia eikä niil-lä osoiteta rakennusoikeuksia tai tutkita hankkeen ympäristövaikutuksia. Mikäli strategi-sessa yleiskaavassa osoitettu tuulivoima-alue halutaan tuulivoimatuotantoon, edellyttääse tuulivoimayleiskaavan laadintaa, jossa voimaloiden paikat määritellään ja tähän perus-tuvaa tarkempaa vaikutusten arviointia, laajemmissa hankkeissa jopa YVA-menettelyä.Näin menetellään siis myös parhaillaan käynnissä olevan Maaningan tuulivoimahankkees-sa.

2.13 Yksityishenkilö, 31.8.2016Esitän, että Kuusamon strategisessa yleiskaavassa osoitetut Maaningan aluetta koskevat tuuli-voimaloiden alueet (2 erillistä aluetta) tulee poistaa kaavasta. Kyseisten alueiden osoittaminenon merkittävässä ristiriidassa tuulivoimaloiden vaikutusalueella sijaitsevan muiden maankäyttö-muotojen kanssa. Tällä tarkoitan erityisesti Posion kunnan puolelle sijoittuvan Riisitunturin kan-sallispuiston alueelle kohdistuvia vaikutuksia. Suunnittelut, yli 200 metriä korkeat voimalat muut-tavat erämaisen alueen teolliseksi maisemaksi ja tällä on merkittäviä vaikutuksia Riisitunturinalueen virkistys- ja matkailukäyttöön ja luonnonrauhan kokemiseen. Perinteisen virkistyskäytönohella Riisitunturin kansallispuisto on myös luontomatkailukohde, jonka vetovoima tykkypuineentunnetaan myös Suomen ulkopuolella. Riisitunturi onkin suosittu kohde mm. luontovalokuvaajien


keskuudessa. Lisäperusteluja muistutuksen liitteenä olevassa kirjoituksessa, joka julkaistiin Koil-lissanomien mielipideosastolla heinäkuussa 2016.Katson, että suunnitelluilla tuulivoimaloiden alueilla on huomattavia vaikutuksia mahdollisuuksiinivirkistäytyä ja saada hyvinvointivaikutuksia tulevaisuudessa Riisitunturin kansallispuistossa jasen lähiympäristössä. Pohjois-Kuusamosta kotoisin olevana olen lapsesta asti kulkenut Riisintun-turin rinnesoilla, katsellut, kuunnellut ja myös valokuvannut alueen erämaisia metsämaisemianimenomaan suunniteltujen tuulivoimala-alueiden suuntaan. Alueeseen liittyy paljon muistoja jakyseessä on sielunmaisemani. Olen jatkanut käyntejä Riisitunturin alueella läpi aikuisikäni riip-pumatta siitä missä olen asunut tai asun.Kuusamon strategisen yleiskaavan suunnittelussa ei ole otettu huomioon tuulivoimaloiden alueenympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja suunnitelmat teollisen maiseman rakentamisesta erämaa-alueelle on ristiriidassa Pohjois-Pohjanmaan maakunta kaavan kanssa. Vaikutukset ulottuvat ylikuntarajan ja koskettavat samalla myös Lapin maakuntaa.

Liite muistutukseen Kuusamon strategisesta yleiskaavasta

Riisitunturin lumovoima uhattunaKuusamon Maaningan alueelle, Riisitunturin kansallispuiston läheisyyteen, suunnitellaan liki 70 tuulivoimalaakäsittävää aluetta. Voimaloiden kokonaiskorkeudeksi on ilmoitettu maksimissaan 240 metriä, joten mistäänpienistä laitoksista ja vaikutuksista ei puhuta. Hanketta koskeva ympäristövaikutusten arviointiprosessi onparhaillaan vireillä. Tämä alue on osoitettu myös parhaillaan nähtävillä olevassa Kuusamon strategisen yleis-kaavan ehdotuksessa potentiaalisena tuulivoimaloiden alueena (tv-1). Lisäksi kaavaehdotuksessa on osoitettuKemijärven tien pohjoispuolelle vähintään yhtä suuri alue tuulivoimaloita varten. Käytännössä koko Kuusa-mon luoteiskulmaa kaavaillaan tuulivoimaloiden alueeksi.Vireillä olevan Maaningan hanke sijaitsee Posion kunnan puolella sijaitsevan Riisitunturin kansallispuiston lä-heisyydessä ja vaikutukset ulottuvat laajalti myös Kitkajärvien alueelle. Kuusamoa mainostetaan luontokau-punkina ja luontomatkailu työllistää merkittävän määrän ihmisiä. Riisitunturi on tärkeä niin Posion kuin Kuu-samonkin matkailuille ja maineelle luontomatkailukohteena sekä osa koko Koillismaan matkailun vetovoimaa.Riisitunturin näkymät huumaavatRiisitunturin tunnelmia, näkymiä ja rauhaa ylistetään sosiaalisessa mediassa tehdyissä postauksissa. Riisitun-turin valokuvauksellisuus on myös usein esillä retki- ja valokuvausalan lehdissä. Tämä ei ole ihme, koska Rii-situnturi on helposti saavutettavissa oleva tunturi ja alueelta avautuu mahtavat näkymät eri suuntiin. Tuntu-rin rauha on lähes käsin kosketeltavaa. Tämä on sitä paljon puhuttua hyvinvointimatkailua parhaimmillaan.Pyyntö poliittisille päättäjilleOn käsittämätöntä, että Kuusamossa ollaan sallimassa tämän ainutlaatuisen tunturin näkymien ja tunnelmientuhoamista. Pelkästään Maaningan tuulivoimala-alueen toteutuminen tuhoaisi Riisintunturin rinnemaisemientunnelman. Samalla menetettäisiin niin Posion kuin Kuusamon alueella harjoitettavan matkailun ja virkistys-käytön kannalta tärkeän alueen vetovoima. Kukapa haluaa tulla katsomaan tuulivoimaloiden merta Riisituntu-rin laelta? Sitä Kuusamon päättäjätkin voivat pohtia.Näkymät Riisitunturilta ovat huumaavat. Pyydän, älkää mahdollistako näiden näkymien ja tunnelmien tuhoa-mista. Ratkaisu on Kuusamon päättäjien käsissä.

Kaavoittajan vastine:- Strategisessa yleiskaavassa esitetään maankäyttölinjauksia eri toimintoihin liittyen.

Konkreettiset maankäyttöratkaisut tehdään tarkemman kaavoituksen yhteydessä. Tästäjohtuen strategisessa yleiskaavassa ei esitetä tuulivoimahankkeiden sijoitussuunnitelmiaeikä niillä osoiteta rakennusoikeuksia tai tutkita hankkeen ympäristövaikutuksia. Mikälistrategisessa yleiskaavassa osoitettu tuulivoima-alue halutaan tuulivoimatuotantoon,edellyttää se tuulivoimayleiskaavan laadintaa ja tarkempaa vaikutusten arviointia, laa-jemmissa hankkeissa jopa YVA-menettelyä. Näin menetellään siis myös parhaillaankäynnissä olevan Maaningan tuulivoimahankkeessa.

- Maaningan tuulivoima-alueen ympäristö- ja arviointimenettelyssä (YVA) ja kaavoitukses-sa selvitetään muun muassa myös millaisia vaikutuksia Maaningan tuulivoimahankkeellaon esittäjän esiin nostamiin osa-alueisiin eli maisemaan, matkailuun ja virkistyskäyttöön.


2.14 Kallungin kalastuskunta, Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden osakaskunta (Ky-vok), Virrankylän kalastuskunta ja Kuusamon kalastusalue, 31.8.2016Kallungin kalastuskunta, Kuusamon kylien yhteisten vesialueiden osakaskunta (Kyvok), Virranky-län kalastuskunta ja Kuusamon kalastusalue (jäljempänä ”muistuttajat”) ilmoittavat kannanotto-naan nähtävillä olevaan Kuusamon kaupungin yleiskaavaehdotukseen seuraavaa:Alakitkan kalastuskunta, Kallungin kalastuskunta ja Virrankylän kalastuskunta ovat aiemmin(28.8.2015) esittäneet muutosehdotuksensa silloin esillä olleeseen yleiskaavaluonnokseen, muttaehdotuksia ei ole huomioitu nyt nähtävillä olevassa varsinaisessa yleiskaavaehdotuksessa. Muis-tuttajat omistavat kaavoituksen piiriin kuuluvat Alakitka- ja Kallunkijärven sekä Hipajärven vesi-alueet Pohjois-Kuusamossa. Kalastuskunnista Alakitkan ja Virrankylän kalastuskunnat sijaitsevatmaakuntakaavassa (sivu 18) määritetyllä ”Kitkan matkailualueella” ja Kallungin kalastuskunta jaKuusamon kylien yhteisten vesialueiden kalastuskunta pääosin ”Ruka - Oulanka matkailualueel-la”. Kaivostoiminnasta kaavaehdotuksessa on maininta (sivu 47), että ”Rukan ympäristö on mää-rätty valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi matkailun ydinalueeksi rm-1, jolla kai-vos- ja rikastustoiminta on kielletty. Sitä ympäröi laajempi matkailun ja virkistyspalvelujen aluevr-1, missä kaivoslain mukainen rikastus ja jalostus ei ole sallittu, mutta louhiminen voidaan sal-lia”. Muistuttajien vesialueet jäävät valtaosaltaan yleiskaavan alueelle vr-1, jossa kai-vostoiminta louhimisen osalta olisi sallittua.Yleiskaavan tavoitteista kaavaehdotuksen kohdan 4.3. alakohdassa ”kaivosteollisuus” todetaan(sivu 20), että ”kaivostoimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilla ei kohdistu mer-kittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteille ja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistölle,matkailun imagolle tai asutukselle. Luonto- ja maisema-arvoiltaan herkälle sekä matkailun kan-nalta keskeiselle alueelle (0ulanka-Ruka-Kitka-alue) ei käytettävissä olevan tiedon pohjalta kai-vostoimintaa tai sen rikastustoimintaa voida riskittömästi käynnistää. Uraanikaivostoiminnanaloittamista Kuusamossa ei hyväksytä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti (Kuusamonkaupunginhallitus 20.2.2007 41 §)”.Muistuttajat toteavat, että niiden vesialueet sijoittuvat keskeisesti edellä mainitulleluonto- ja maisema-arvoltaan herkälle sekä matkailun kannalta keskeiselle Oulanka-Ruka-Kitka -alueelle. Siitä huolimatta ja vastoin yleiskaavassa julkituotuja tavoitteitakalastuskuntien vesialueet on pääosin jätetty kaivosvapaan vyöhykkeen (rm-1) ulko-puolelle. Rajanveto rm-1 ja vr-1 alueiden välillä ei ole yleiskaavan tavoitteiden mukai-nen eikä muutenkaan perusteltu.Rajausta on perusteltu kaavaehdotuksessa siten, että "suurimmalta osin rajaus perustuu alueellesuunniteltuun maankäyttöön ja vähemmän vesistöjen valuma-alueisiin. Rajatulla alueella matkai-luelinkeinon tarpeet on asetettu etusijalle suhteessa kaivostoimintaan, jonka nykyiset toimintata-vat ja tekniikka eivät takaa riittävästi ympäristön säilymistä puhtaana tai estä maisemakuvanmuuttumista huonoon suuntaan”.Rajausperustelu on erikoinen sikäli, että kaavaehdotuksessa Kitkan vyöhykkeellä si-jaitsevan Ala-Kitkajärven ja Oulanka-Kitka-Kuusinki -retkeilyvyöhykkeen on katsottusietävän paremmin kaivostoiminnan haittavaikutuksia kuin Rukan alue. Kuitenkin Ala-kitkajärvi ja Oulanka-Kitka-Kuusinki -retkeilyvyöhyke ovat matkailullisesti (ainakin pi-temmällä tähtäimellä) yhtä tärkeää aluetta kuin Rukan aluekin, minkä lisäksi kaivos-toiminnan haittavaikutukset Alakitka- ja Kallunkijärven ja Pohjois-Kuusamon muidenpienvesien sekä sanotun retkeilyvyöhykkeen osalta olisivat ympäristön säilymisen japuhtauden kannalta selvästi suuremmat kuin Rukan alueella. Alakitka- ja Kallunkijärvisekä Oulankajoki kuuluvat myös kalastuselinkeinon kannalta tärkeimpiin vesistöihin.Rajauksen osalta huomiota tulisi kiinnittää entistä enemmän vesistöjen valuma-alueisiin, jotkaAlakitka- ja Kallunkijärveä sekä Oulanka- ja Kitkajokea ympäröivien alueiden osalta ovat varsinlaajat. Minkäänlaista kaivostoimintaa ei tulisi sijoittaa näiden vesistöjen latva-alueille, joilta kai-vostoiminnan jätevedet pääsisivät valumaan Alakitka- tai Kallunkijärveen tai Oulanka- tai Kitka-jokeen.Ottaen huomioon vielä Pohjois-Kuusamossa sijaitsevat Sukerijärven luonnonpuiston (Natura-alue) ja Oulangan kansallispuiston, joilla kaivostoiminta ei kaavaehdotuksen mukaan (sivu 60)tule kysymykseen, sekä alueen sijoittumisen ns. uraanivyöhykkeelle, muistuttajat katsovat,että on perusteltua rajata koko Pohjois-Kuusamo kaivostoiminnasta vapaaksi alueeksi.


Vr-1 alueen osalta kaavaehdotuksessa esitetty 1 km:n vähimmäisetäisyys vesistöstä ontäysin riittämätön, valuma-alueet huomioon ottaen.Alakitkan kalastuskunta, Kallungin kalastuskunta ja Virrankylän kalastuskunta esittivät 28.8.2015muistutuksen Kuusamon strategiseen yleiskaavaluonnokseen koskien juuri rm-1 ja vr-1 rajauk-sia. Kaavoittaja on vastineessaan todennut, että ”Kitkajärvi jää kokonaisuudessaan vr-1 (Matkai-lu- ja virkistyspalvelujen alue) aluemerkinnän sisäpuolelle ja tämän lisäksi Yli-Kitkan itäosa onrajattu rm-1 (Matkailun ydinalue) aluemerkinnän sisälle”.Kaavoittajan vastine antaa mielestämme virheellisen kuvan, todellisuudessa rm-1 rajauksen si-sälle jää vain osa Yli-Kitkajärven itäosasta.Edellä olevan johdosta muistuttajat esittävät, että yleiskaavaehdotusta muutetaan Pohjois- Kuu-samoa koskevilta osin siten, että:1. ensisijaisesti: rm-1 -alue laajennetaan käsittämään koko Pohjois-Kuusamon alue (kaavaehdo-tukseen merkityn rm-1 pohjoisraja yhdistetään kaupungin rajaan ainakin Pohjois-Kuusamon osal-ta) liitekarttaan 1 merkityllä tavalla (keltainen viiva).2. toissijaisesti: rm-1 -aluetta ainakin Pohjois-Kuusamon osalta laajennetaan siten, että rm-1 -raja yhdistetään osittain vr-1 -alueen rajaan, rajaa luoteiskulmalta osittain laajentaen, liitekart-taan 2 merkityllä tavalla (keltainen viiva) ja siten, että kaivosvapaan vyöhykkeen raja kulkee vä-hintään 10 km etäisyydellä Alakitkajärvestä. Samalla vr-1 -alueeksi merkitään rm-1 -alueen ul-kopuolelle jäävä osa Pohjois-Kuusamoa.

Kaavoittajan vastine:- rm-1 ja vr-1 merkintöjen sisältö ei rajaa ensisijaisesti kaivostoimintaa kuten muistutuk-

sessa viitataan, vaan niillä määritellään matkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivos-toiminnan suhdetta toisiinsa. Matkailun ydinalueen (rm-1) rajaus perustuu Rukan valta-kunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävään ympärivuotisen matkailun alueeseen, sennykyisiin ja suunnitteilla oleviin matkailutoimintoihin. Alueen ytimen muodostaa Rukanalue siihen liittyvine talviurheilu- ja kesämatkailutoimintoineen sekä laajoine loma-asuntoalueineen. Rukan länsipuolella matkailun ydinalue ulottuu Kitkajärveen saakka:Alueella on jo tällä hetkellä runsaasti loma-asutusta ja tulevaisuudessa sen käyttöä ontarkoitus kehittää retkeilyreitti- ja palveluverkoston avulla Rukaa täydentäväksi päiväret-keilyalueeksi. Rukan pohjoispuolella alue ulottuu Kitkajoen pohjoispuolelle työntyen kohtiitää Kitkajoen vartta pitkin. Alueelle sijoittuu runsaasti loma-asutusta sekä Käylän, Juu-man ja Säkkilän kylät. Alueen retkeily perustuu sekä retkeilyreitteihin, alueella tarjotta-viin ohjelmapalveluihin että kalastusmatkailuun. Vr-1 -alue täydentää rm-1 -aluetta mat-kailulle tärkeänä, mutta vähemmän intensiiviselle, ei-ympärivuotiselle toiminnalle tarkoi-tettuna. Näillä perusteilla aluerajauksia ei ole mahdollista laajentaa koko Pohjois-Kuusamon koskeviksi.

2.15 Kaksi yksityishenkilöä, 31.8.2016Esitämme täydellistä kaivostoimintakieltoa (rm-1 alueelle) Oulangan kansallispuisto, Riisitunturi,Kitkajärven, Naatikkalahti, Suininkijärven alueelle.


Kaavoittajan vastine:- rm-1 merkinnän sisältö ei rajaa ensisijaisesti kaivostoimintaa, vaan sillä määritellään

matkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnan suhdetta toisiinsa. Matkailunydinalueen (rm-1) rajaus perustuu Rukan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittä-vään ympärivuotisen matkailun alueeseen, sen nykyisiin ja suunnitteilla oleviin matkailu-toimintoihin. Alueen ytimen muodostaa Rukan alue siihen liittyvine talviurheilu- ja kesä-matkailutoimintoineen sekä laajoine loma-asuntoalueineen. Rukan länsipuolella matkailunydinalue ulottuu Kitkajärveen saakka: Alueella on jo tällä hetkellä runsaasti loma-asutusta ja tulevaisuudessa sen käyttöä on tarkoitus kehittää retkeilyreitti- ja palveluver-koston avulla Rukaa täydentäväksi päiväretkeilyalueeksi. Rukan pohjoispuolella alue ulot-tuu Kitkajoen pohjoispuolelle työntyen kohti itää Kitkajoen vartta pitkin. Alueelle sijoittuurunsaasti loma-asutusta sekä Käylän, Juuman ja Säkkilän kylät. Alueen retkeily perustuusekä retkeilyreitteihin, alueella tarjottaviin ohjelmapalveluihin että kalastusmatkailuun.vr-1 -alue täydentää rm-1 -aluetta matkailulle tärkeänä, mutta vähemmän intensiiviselle,ei-ympärivuotiselle toiminnalle tarkoitettuna. Näillä perusteilla aluerajauksia ei ole mah-dollista laajentaa koko Pohjois-Kuusamon koskeviksi.

2.16 Yksityishenkilö, 31.8.2016Monikansallisten kaivosyhtiöiden ei pitäisi laajentaa toimintaa neitseellisen luonnon ehdoilla.

Kaavoittajan vastine:- Muistutus merkitään tiedoksi.

2.17 Yksityishenkilö, 31.8.2016rm-1Kitkajärven Naatikkalahti ja Suininkijärven välinen alue ja siitä pohjoiseen koko Kuusamon alueon merkittävä rm-1 alueeksi ja kiellettävä kaivostoiminnalta.


matkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnan suhdetta toisiinsa. Matkailunydinalueen (rm-1) rajaus perustuu Rukan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittä-vään ympärivuotisen matkailun alueeseen, sen nykyisiin ja suunnitteilla oleviin matkailu-toimintoihin. Alueen ytimen muodostaa Rukan alue siihen liittyvine talviurheilu- ja kesä-matkailutoimintoineen sekä laajoine loma-asuntoalueineen. Rukan länsipuolella matkailunydinalue ulottuu Kitkajärveen saakka: Alueella on jo tällä hetkellä runsaasti loma-asutusta ja tulevaisuudessa sen käyttöä on tarkoitus kehittää retkeilyreitti- ja palveluver-koston avulla Rukaa täydentäväksi päiväretkeilyalueeksi. Rukan pohjoispuolella alue ulot-tuu Kitkajoen pohjoispuolelle työntyen kohti itää Kitkajoen vartta pitkin. Alueelle sijoittuurunsaasti loma-asutusta sekä Käylän, Juuman ja Säkkilän kylät. Alueen retkeily perustuusekä retkeilyreitteihin, alueella tarjottaviin ohjelmapalveluihin että kalastusmatkailuun.vr-1 -alue täydentää rm-1 -aluetta matkailulle tärkeänä, mutta vähemmän intensiiviselle,ei-ympärivuotiselle toiminnalle tarkoitettuna. Näillä perusteilla aluerajauksia ei ole mah-dollista laajentaa koko Pohjois-Kuusamon koskeviksi.

2.18 Arola 305-407-37-0, 31.8.2016Vastustamme soittemme käyttöönottoa turvetuotantoon: Turvesuolta huuhtoutuva turve, humusja ravinteet tulevat limoittamaan ranta-alueita sekä aiheuttavat paikallisia happikatoja ja rehe-vöitymistä vesistöissä.Tästä aiheutuu huomattavaa haittaa vesistöjen virkistyskäytölle ja kalastukselle.Entistä sateisemmat kesät lisäävät ongelmia turvetuotantoalueilla. Turvetuotanto aiheuttaa myöspölyhaittoja vakituisen asujaimiston keskuudessa.Haluamme asiasta kirjallisen vastineen alla olevaan maanomistajan osoitteeseen.


Kaavoittajan vastine:- Kuusamon kaupungin strategisessa yleiskaavassa on turvetuotantoon liittyen kaksi kaa-

vamerkintää: turvetuotantoalue (TU) ja turvetuotantoon soveltuvat alueet (tu-1). TU-merkinnällä on strategisessa yleiskaavassa esitetty kolme luvitettua toiminnassa olevaaturvetuotantoaluetta. Kemilän kylän alueelle on lisäksi merkitty turvetuotantoon soveltu-via alueita (tu-1).

- Kuusamon strategisessa yleiskaavaehdotuksessa osoitetut turvetuotantoon liittyvät mer-kinnät ovat peräisin 23.11.2015 vahvistetusta Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakunta-kaavasta, jossa käsiteltiin mm. maakunnan turvetuotantoalueita ja turvetuotantoon so-veltuvia potentiaalisia alueita (kuva alla). Turvevarojen selvittämisestä on vastannut GTKmaakuntaliiton ohella (Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan turvevaroista ja niiden tuotanto-kelpoisuudesta 2013).


- 1. vaihemaakuntakaavassa ja myös Kuusamon strategisen yleiskaavan luonnoksessaKemilän alueen turvetuotantoon soveltuvat luvittamattomat alueet merkittiin pinkillä tu-1pallolla. Kuusamon strategiseen kaavaehdotukseen tu-1 pallot muutettiin liiton toiveenmukaisesti aluemerkinnöiksi mittakaavan tämän salliessa.

- Tu-1 –merkintä poistetaan Kuusamon strategisesta kaavaehdotuksesta. Turvetuotannonaloittaminen vaati hyväksytyn ympäristöluvan ja mahdollisten uusien alueiden käyttöönliittyvät edellytykset ratkaistaan siten ympäristöluvituksen myötä.

2.19 Kuusikko 305-407-39-0, 31.8.2016Vastustamme soittemme käyttöönottoa turvetuotantoon: Turvesuolta huuhtoutuva turve, humusja ravinteet tulevat limoittamaan ranta-alueita sekä aiheuttavat paikallisia happikatoja ja rehe-vöitymistä vesistöissä.Tästä aiheutuu huomattavaa haittaa vesistöjen virkistyskäytölle ja kalastukselle.Entistä sateisemmat kesät lisäävät ongelmia turvetuotantoalueilla. Turvetuotanto aiheuttaa myöspölyhaittoja vakituisen asujaimiston keskuudessa. Suoalueella sijaitsee 200 m2 suuruinen lato,joka toimii maatalouskoneiden suojana.Haluamme asiasta kirjallisen vastineen alla olevaan maanomistajan osoitteeseen.








2.20 Tuomela 305-407-42-0, 31.8.2016Vastustamme soittemme käyttöönottoa turvetuotantoon: Turvesuolta huuhtoutuva turve, humusja ravinteet tulevat limoittamaan ranta-alueita sekä aiheuttavat paikallisia happikatoja ja rehe-vöitymistä vesistöissä.Tästä aiheutuu huomattavaa haittaa vesistöjen virkistyskäytölle ja kalastukselle.Entistä sateisemmat kesät lisäävät ongelmia turvetuotantoalueilla. Turvetuotanto aiheuttaa myöspölyhaittoja vakituisen asujaimiston keskuudessa.Koska asumme vakituisesti tilallamme, haluamme, että jos turvetuotanto käynnistetään, se ta-pahtuu vähintään kahden kilometrin päässä kodistamme.Haluamme asiasta kirjallisen vastineen alla olevaan maanomistajan osoitteeseen.





- 1. vaihemaakuntakaavassa ja myös Kuusamon strategisen yleiskaavan luonnoksessaKemilän alueen turvetuotantoon soveltuvat luvittamattomat alueet merkittiin pinkillä tu-1


pallolla. Kuusamon strategiseen kaavaehdotukseen tu-1 pallot muutettiin liiton toiveenmukaisesti aluemerkinnöiksi mittakaavan tämän salliessa.


-

2.21 Pihlaja 305-407-40-4, 31.8.2016Vastustamme soittemme käyttöönottoa turvetuotantoon: Turvesuolta huuhtoutuva turve, humusja ravinteet tulevat limoittamaan ranta-alueita sekä aiheuttavat paikallisia happikatoja ja rehe-vöitymistä vesistöissä.Tästä aiheutuu huomattavaa haittaa vesistöjen virkistyskäytölle ja kalastukselle.Entistä sateisemmat kesät lisäävät ongelmia turvetuotantoalueilla. Turvetuotanto aiheuttaa myöspölyhaittoja vakituisen asujaimiston keskuudessa.Haluamme asiasta kirjallisen vastineen alla olevaan maanomistajan osoitteeseen.







2.22 Kanerva 305-407-7-2V, 31.8.2016Kaavaehdotuksesta poistetaan kyseisen tilan kohdalta ehdotettu kaavamerkintä (tu-1). Alue onpidettävä edelleen maa- ja metsätalouskäytössä. Turvetuotannon ympäristövaikutukset kohdis-tuisivat alapuolisiin vesistöihin. Koppelolampi ja edelleen siitä Naamankajärveen. Turvetuotannonhaittavaikutukset ulottuisivat myöskin läheisyydessä oleviin vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin.Muistutuksen käsittelyn ratkaisu pyydetään ilmoittamaan ilmoittajan osoitteeseen.


Kaavoittajan vastine:- Tilan aluetta voidaan edelleen ja jatkossa käyttää maa- ja metsätalouteen strategisen

yleiskaavan mukaisesti.- Kuusamon kaupungin strategisessa yleiskaavassa on turvetuotantoon liittyen kaksi kaa-






2.23 Haapala 305-407-7-33, 31.8.2016Kaavaehdotuksesta poistetaan kyseisen tilan kohdalta ehdotettu kaavamerkintä (tu-1). Alue onpidettävä edelleen maa- ja metsätalouskäytössä. Turvetuotannon ympäristövaikutukset kohdis-tuisivat alapuolisiin vesistöihin. Koppelolampi ja edelleen siitä Naamankajärveen. Turvetuotannonhaittavaikutukset ulottuisivat myöskin läheisyydessä oleviin vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin.Muistutuksen käsittelyn ratkaisu pyydetään ilmoittamaan ilmoittajan osoitteeseen.


Kaavoittajan vastine:- Tilan aluetta voidaan edelleen ja jatkossa käyttää maa- ja metsätalouteen strategisen

yleiskaavan mukaisesti.- Kuusamon kaupungin strategisessa yleiskaavassa on turvetuotantoon liittyen kaksi kaa-






2.24 Pirttikaitera 64:1, 1.9.2016Muistutus Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnalle; Kuusamon strategisen yleis-kaavan ehdotuksesta; koskien Kemilän kylän vieressä olevan Takasuon merkitsemistä turvetuo-tantoon sopivaksi alueeksi. Ko. alue sijaitsee kylän vieressä, kotitalostani 60 metrin päässä. Ky-lässä on 10 taloa aivan lähipiirissä. Tuotannossa tulee olemaan pölyhaittoja, sekä vesistölle, las-kiessaan Naamankajärveen yleisen uimarannan viereen. En tiedä missään näin lähelle asutustaavattua turvetuotantoa. Vaadin tältä osin yleiskaavan ehdotuksesta luopumista.


vamerkintää: turvetuotantoalue (TU) ja turvetuotantoon soveltuvat alueet (tu-1). TU-merkinnällä on strategisessa yleiskaavassa esitetty kolme luvitettua toiminnassa olevaa


turvetuotantoaluetta. Kemilän kylän alueelle on lisäksi merkitty turvetuotantoon soveltu-via alueita (tu-1).





2.25 Perämäki 26:27, 1.9.2016Esitämme, että Kuusamon Rukajärven kylässä sijaitsevalle Perämeren tilallemme 305-416-0026-0027-S Vuosselijärven ja Uuttusuon väliselle alueelle varattaisiin RM-kaavamerkinnän mukaistarakennusoikeutta. Alueella on kunnallistekniikkaa matkailun liittyvää yritystoimintaa varten.

Kaavoittajan vastine:- Strategisella yleiskaavalla osoitetaan maankäytön periaatteet eikä rakennusoikeuksia,

jotka ratkaistaan tarkemmissa suunnitelmissa, esimerkiksi osayleiskaavoissa ja asema-kaavoissa. Muistuttajan tila sijaitsee alueella, jolle parhaillaan laaditaan Rukan aluettakoskevaa osayleiskaavaa ja kysymys rakennusoikeudesta tulee ratkaista tässä kaavassa.

2.26 Kalliokumpu 305-406-7-1, 1.9.2016Tilallamme oleva ma-2 merkintä tulisi poistaa, koska alueella ei ole merkittäviä maisema-arvojavaan alue on normaalia talousmetsää, peltoa ja suota.

Kaavoittajan vastine:- Strategisessa yleiskaavassa esitetty ma-2 merkintä perustuu Pohjois-Pohjanmaan maa-

kuntakaavan 2. vaiheen selvitykseen ja inventointiin. Maakunnallisesti arvokkaiden mai-sema-alueiden päivitysinventointi on tehty osana ympäristöministeriön käynnistämää val-takunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys- ja täydennysinventointia, joka ontehty koko Suomen alueelta vuosina 2010–2014. Muistutuksen tekijän tila sijaitsee Itä-Kuusamon järvimaisemat –alueella, joka on laaja maisema-alue ulottuen Kuusamon kes-kustataajamasta aina valtakunnan itärajalle saakka.

- 2. vaihemaakuntakaavan mukaiset ma-2 merkinnät tulee ottaa mukaan myös Kuusamonstrategiseen yleiskaavaan kokonaisuudessaan, eikä niitä siten voi kaavasta poistaa.


2.27 Keskimäinen 17:8, 1.9.2016Esitän, että MU-1 rajaus muutetaan Kuusinkijokivarressa siten, että yläjuoksulla rajaus kavenne-taan Paljakantien ja Kuusingintien välimaastoon. Näin rajaus kohdistuisi luonnollisemmin Kuusin-kijokilaaksoon.Esitän myös, että Kuntivaaran ja Kuntivaaran pohjoispuolisilla alueilla oleva MU-1 alue rajataankoskemaan vain olemassa olevia suojelualueita.

Kaavoittajan vastine:- MU-1 aluemerkinnällä Kuusamon strategisessa yleiskaavassa on osoitettu luonnonolosuh-

teiltaan vetovoimaisia, ulkoilun ja retkeilyn kannalta tärkeitä vyöhykkeitä. Alue varataanpääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, mutta näillä alueilla saattaa ollamyös tarvetta ulkoilu ja retkeilytoimintojen järjestämiseen mikäli käyttö on hyvin aktiivis-ta jolloin se saattaa aiheuttaa jopa haittaa metsän muulle käytölle. Alueen metsänhoidos-sa noudatetaan voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöä sääteleviä lakeja (erityisestimetsälakia) eikä kaavamerkintä vaadi maisematyölupaa. MU-1 merkintä ei siis haittaanormaalia metsätalouden harjoittamista, mutta tarvittaessa näillä alueilla voidaan sovel-taa maisema-arvokauppaa, jolloin maanomistaja voi hyötyä alueen retkeilykäytöstä.

- Kuusinkijokivarren MU-1 rajausta muutetaan kapeammaksi siten että aluerajaus mukai-lee paremmin jokilaaksoa johon käyttö keskittyy. Kuntivaaran ympäristössä MU-1 -alueetympäröivät suojelualueita ja suojelualueita yhdistävät reitit kulkevat MU-1 alueen kautta,joten tämän alueen rajauksen muuttaminen ei ole perusteltua.

2.28 Metsänhoitoyhdistys (MHY) KuusamoKuusamon yksityismetsistä on nuoria metsiä tai taimikoita 63 % pinta-alasta. Varttuneita kasva-tusmetsiä on 18 % ja päätehakkuukypsiä 19 %. Kehitysluokkajakauma tulee olemaan kohtalai-sen pysyvä lähivuosikymmenet. Nuoret metsät tarvitsevat runsaasti metsänhoitotoimenpiteitä,esimerkiksi taimikonhoitoa, ensiharvennusta ja harvennusta. Nämä toimenpiteet hyvän metsän-hoidon tason ylläpitämisen lisäksi aina parantavat maisemaa. Metsänhoitoyhdistyksen ja alueenmetsänomistajien tavoitteena on hyvin hoidetut, kasvavat, tuhoja kestävät ja kauniit yksityis-metsät. Metsiemme rakenteesta johtuen myös nyt tarkasteltavana olevan yleiskaava -alueenmetsänhoitoa ei tule vaikeuttaa yleiskaavalla.Koillismaalla, Kuusamosta 150 km säteellä toimii neljä keskisuurta yksityistä teollisen mittakaa-van sahalaitosta, joiden vuotuinen sahapuun käyttötarve on reilu miljoona kuutiometriä mänty-ja kuusisahapuuta. Kemijärvi-konsortion Kemijärvelle suunnittelema mittava sellu- ja biotuote-tehdas tulee toteutuessaan tarvitsemaan noin kaksi miljoona kuutiometriä havukuitupuuta vuo-dessa. Kaavoituksella on varmistettava hyvät edellytykset metsätalouden harjoittamiselle japuuntuotannolle alueella sekä mahdollistettava yksityisten sahojen ja metsäteollisuuden kasvavapuuhuolto.

Katsomme, että yleiskaavaehdotuksesta on poistettu vaatimuksemme mukaisesti suu-rimmat rajoitukset metsäelinkeinotoiminnan harjoittamiseen.Olemme tehneet kaavaehdotuksesta kuitenkin muutamia havaintoja joiden johdosta lausummeseuraavasti:MU-1 -alue tulee rajata koskemaan vain matkailu- ja virkistyskäytön kannalta kaikkein keskei-simpiä alueita. Rajauksen tulee koskea vain Rukan matkailukeskuksen välitöntä lähiympäristöä,johon päiväretket kohdistuvat. Pääsääntöisesti ulkoiluun tulisi varata vain seurakuntien, kuntienja valtion omistamia maita, ei yksityismaita. Kuusamossa on runsaasti suojeltuja valtionmaita te-hottomassa käytössä. MU-1 -rajaus tulee poistaa ainakin Kuntivaaran suojelualueen ja sen poh-joispuolisten suojelualueiden kuten Syvänlamminvaaran ja Mademurron ympäriltä. Kuusinkijoki-varressa joen yläjuoksulla rajauksen tulisi noudattaa Paljakantien ja Kuusingintien välistä aluetta,näin alue rajoittuisi luonnollisesti jokilaaksoon. Kitkajoen - Säkkilän alueelta, Haataja - Ruoppi-vaara - Vasaravaara - Oivanki ja Saapunki - Puutteenkylä - Muovaara -alueelta aluerajaus tulisipoistaa kokonaan.tv - potentiaalinen tuulivoima-aluerajaukset ovat useissa kohdin päällekkäin ma-3 merkin-töjen kanssa. Nämä ristiriitaisuudet tulisi ratkaista poistamalla päällekkäiset rajaukset.


ma-3 merkinnän paikallisesti arvokkaat maisema-alueet tulisi poistaa ja todeta valtakunnallis-ten ja maakunnallisten maisema-alueiden riittävän.pv-1 - merkinnällä varatut alueet tulee tarkastella uudelleen metsäteiden rakentamisen jamuun elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Merkintä kattaa käytännössä kaikki Kuusamon merkit-tävimmät hiekka- ja sora-alueet. Yleiskaavaluonnos tältä osin ei turvaa elinkeinoelämäin toimin-taedellytyksiä. Elinkeinojen näkökulmasta on kohtuutonta ja tehotonta pakottaa maanraken-nusalan ja rakennusalan toimijat siirtymään huomattavasti kalliimpaan kalliomurske raaka-aineeseen. Esitämme, että pv-1 merkintää täydennetään tekstillä; Vesilain mukainenmaa-ainesten otto on alueella sallittu.SL - merkinnällä on osoitettu suojelualueiden lisäksi suojeluohjelma-alueet. Suojeluohjelma-alueet tulee poistaa merkinnästä ja merkinnällä on osoitettava vain alueet joissa suojelut on to-teutettu. Suojelualueiden rajaukset tulee tarkistaa, että ne noudattavat olemassa olevia kiinteis-tönrajoja.

Yleiskaavamääräykset joihin esitämme muutosta:Kohta 3. Tekstistä poistetaan tarpeettomana virkkeen alkuosa; Metsän uudistamisessa ja mat-kailutoimintojen sekä reitistöjen sijoittamisessa jne. Poronhoitolaki turvaa poroelinkeinon toimin-taedellytykset Kuusamossa ilman erillistä kaavamääräystä.Kohta 8. Kohta poistetaan tarpeettomana koska MRL määrittelee että vähäiset toimenpiteet ovatsallittuja ilman maisematyölupaa ja niistä toimenpiteistä Kuusamon kaupungilla on olemassa eril-linen päätös.Kohta 15. Yksityisten ranta-alueiden yleinen virkistyskäyttö ei saa olla yleiskaavan toimintata-voite ja se on ehdottomasti poistettava maankäytön suunnitteluohjeistuksesta. Kirjaus on epä-määräinen, kun siinä puhutaan vapaasta ranta-alueesta jolla tarkoitetaan rannan ja tontin välistäaluetta. Yleensä rantatontti yltää rantaan saakka. Jokamiehenoikeudet riittävät yleiseen virkisty-miseen, rantautumiseen ja retkeilyyn yksityismailla. Maankäytön suunnitteluohjeesta on myöspoistettava rakennuskielto maisemallisesti merkittävimmiltä rannoilta. Tämän päivän arvokkaatja komeat kylämaisemat ja perinnemaisemat Kuusamossa olisivat jääneet muodostumatta josluonnoksenkaltainen kaava olisi ollut voimassa 1800 -luvulta lähtien. Kohtuutonta on, että juuriparhaimmat ranta-alueet tulevat rakennuskieltoalueeksi.Kohta 17. Rakennusoikeuden määriä tulisi kasvattaa ehdotetusta. Lomarakentamiseen käytettä-vällä rakennuspaikalla tulisi olla enemmän rakennusoikeutta. Esitäimme lomarakennukselle 200k-m2 ja talousrakennukselle 100 k-m2.


teiltaan vetovoimaisia, ulkoilun ja retkeilyn kannalta tärkeitä vyöhykkeitä. Alue varataanpääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, mutta näillä alueilla saattaa ollamyös tarvetta ulkoilu ja retkeilytoimintojen järjestämiseen mikäli käyttö on hyvin aktiivis-ta. Alueen metsänhoidossa noudatetaan voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöä sää-televiä lakeja (erityisesti metsälakia) eikä kaavamerkintä vaadi maisematyölupaa. MU-1merkintä ei siis haittaa normaalia metsätalouden harjoittamista, mutta tarvittaessa näilläalueilla voidaan soveltaa maisema-arvokauppaa, jolloin maanomistaja voi hyötyä alueenretkeilykäytöstä.

- Kuusinkijokivarren MU-1 rajausta muutetaan kapeammaksi siten että aluerajaus mukai-lee paremmin jokilaaksoa johon käyttö keskittyy. Muilta osin MU-1 -alueiden rajauksenmuuttaminen ei ole perusteltua. Luontomatkailu on tärkeä elinkeino Kuusamon kaupun-gille ja sen edellytyksiä on voitava kehittää.

- tv ja ma-3 –alueet eivät välttämättä ole toisensa poissulkevia eikä strategisen suunnitte-lun tasolla ole riittävästi tietoa että asiaa voitaisiin luotettavasti arvioida. Mikäli alueellehaluttaisiin rakentaa tuulivoimaa, suunniteltaisiin hanketta tarkemmin, mm. määriteltäi-siin tuulivoimaloiden sijaintipaikat ja sen pohjalta tehtäisiin esim. melua ja maisemaakoskevat selvitykset. Vasta näiden selvitysten pohjalta pystytään ristiriitaisuudet arvioi-maan. Aluevarauksia ei ole tässä vaiheessa syytä poistaa. Valtakunnallisesti ja maakun-nallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ohella Kuusamossa on myös paikallisesti arvok-kaita alueita jotka esitetään strategisessa yleiskaavassa.


- pohjavesialueet (pv-1) esitetään kaavassa ELY:n päätösten mukaan ja vesilain mukaisenpohjaveden pilaamiskiellon noudattamista valvotaan näillä alueilla erityisen tarkasti.Mahdollinen maa-ainesten otto näillä alueella ratkaistaan luvituksessa eikä strategisellayleiskaavalla, joten merkinnän sisältöä ei ole tarvetta muuttaa.

- Kaavakarttaan on merkitty valtion mailla sijaitsevat luonnonsuojelualueet sekä suojeluoh-jelma-alueet (tullaan perustamaan luonnonsuojelualueiksi) sekä yksityisten mailla sijait-sevat luonnonsuojelualueet. Kaavakarttaan ei merkitä yksityisten mailla sijaitsevia suoje-luohjelma-alueita. Suojelualueiden rajaukset on saatu viranomaisten tietokannoista, jo-ten rajaukset perustuvat niihin.

- määräys nro 3: poronhoitolaki turvaa poronhoidon valtion mailla mutta ei yksityismaillaja siksi määräys on tarpeellinen.

- määräys nro 8: Määräystä ei ole syytä poistaa, sillä määräyksellä ohjataan toimimaanranta-alueiden metsänhoidossa muun maankäytön huomioon ottavalla tavalla.

- määräys nro 15: Määräyksellä ei siirretä yksityistä rantaa yleiseen käyttöön. Määräys onohje yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten ja siinä määritellään millaiset rantaosuu-det lasketaan rantaviivalaskennassa vapaaksi rannaksi. Rantaviivasta tietty osuus tuleesuunnittelussa jättää rakentamatta ja lopulle lasketaan rakennusoikeus, joka sijoitetaansopivaan paikkaan. Maininta maisemallisesti arvokkaiden rantojen säästämisestä ohjaasijoittamaan laskennallisesti määritellyn rakennusoikeuden niin että kauniita ranta-alueitasäästyisi myös rakentamattomina. Määräyksen muuttamiseen ei ole täten perustetta.

- määräys nro 17: Loma-asunnon keskimääräinen pinta-ala Kuusamossa on tällä hetkellä103 m2. Pinta-ala vaihtelee huomattavan paljon eri hankkeiden ja alueiden välillä, muttayleisesti voidaan todeta että loma-asuntojen koko kasvaa vähitellen. Loma-asuntoja halu-taan käyttää ympäri vuoden ja myös pidempijaksoinen asuminen vapaa-ajan asunnollalisääntyy. Osa ihmisistä rakentaa loma-asunnon myös sitä silmälläpitäen että aikoomuuttaa sinne eläkkeelle jäätyään. Strategisessa yleiskaavassa määritellyllä lomaraken-tamisen mitoituksella halutaan varautua eri puolilla Kuusamoa olevien, eriluonteisten jär-vien rakentamisen ohjaamiseen tulevaisuudessa ja esitetyissä rakennusoikeuden määris-sä on varauduttu tuleviin tarpeisiin. Toteutuneiden rakennusten pinta-aloista olevan tie-don perusteella rakennusoikeuden määrää ei ole syytä kasvattaa kaavassa esitetystä.

2.29 Metsänhoitoyhdistys Posio ry, 1.9.2016Monet Kuusamon kaupungin rajan läheisyydessä asuvat ihmiset ovat esittäneet julkisuudessahuolensa siitä, että Kuusamoon ollaan kaavoittamassa aivan Posion rajalle merkittäviä ympäris-töhaittoja. Tärkeimpinä suuret tuulipuistot ja kaivosalueet. Etenkin Riisitunturin kansallispuistonvälittömään läheisyyteen suunniteltu massiivinen tuulipuisto pilaisi totaalisesti jo lähes kansallis-maiseman statuksen saaneen Kitkan seudun maiseman. On selvää, että tämä vaikuttaisi erittäinnegatiivisesti niin Kuusamon kuin Posionkin erämaisuuteen perustuvaan matkailustrategiaan.Matkailijat valitsisivat Koillismaan sijasta muita kohteita. Maaningan tuulipuistoalue tulee koko-naan poistaa kaavasta.Mahdollisten kaivosten suhteen on vesistöjen suojavyöhykkeiden kanssa oltava tarkkana. Kilo-metrin suojavyöhyke ei riitä, kun puhutaan ns. rikastushiekka-alueista. Nehän ovat käytännössähienojakoista myrkyllistä pölyä, jota voimakas tuuli kuljettaa helposti monta kilometriä. Kaivos-ten ja rikastushiekka-alueiden etäisyys vesistöihin tulee olla vähintään 5 km.

Kaavoittajan vastine:- Maaningan tuulivoimahankkeen suunnittelu on käynnistynyt ympäristövaikutusten arvi-

ointimenettelyllä ja osayleiskaavan valmistelulla. Kokonsa puolesta aluetta tullaan esit-tämään myös 3. vaihemaakuntakaavaan. Tuulivoima on yksi Kuusamon kaupungin tule-vaisuuden maankäyttömuodoista ja elinkeinoista joita halutaan edistää ja siksise on syytäesittää strategisessa yleiskaavassa. Maisemallisia vaikutuksia arvioidaan tarkemmin alu-een yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, jonka yhteydessä kuullaan myös osallisia.

- Kuusamon strategisen yleiskaavan suunnittelutyössä ja sitä edeltäneessä luonnonvarojenyhteensovittamissuunnitelmassa on keskusteltu vr-1 alueeseen liittyen kaivostoiminnanetäisyyksistä suuriin ja keskisuuriin vesistöihin. vr-1 -kaavamerkinnän 1 km rajaus vesis-


töihin on muotoutunut työryhmän työskentelyn tuloksena eikä kaavoittaja koe sen muut-tamiselle olevan perusteita.

2.30 Yrjölä 4:21, Suviranta 4:22, 1.9.2016Kuusamon strateginen yleiskaava on laadittava siten, että se estää malminetsinnän, louhinnan jakaivostoiminnan alueella. Kaikki kaivospiirit on poistettava siitä. Tämä on erityisen tärkeää, kos-ka nykyisen lainsäädännön puitteissa kaavoitus on ainoa keino estää kaivostoiminta. Asuttuani jo20 vuotta Keski-Euroopassa arvostan suuresti Kuusamon puhdasta erämaaluontoa, joka on eu-rooppalaisittain ainutlaatuinen ja kallisarvoinen matkailuvaltti. Kaivostoiminta tuhoaisi tämänmatkailuvaltin ja muuttaisi peruuttamattomasti ja merkittävästi Kuusamon elinkeinorakennettasekä saattaisi sen ei-kestävälle pohjalle. Kaivostoiminta luonnollisesti jatkuu vain rajallisen ajanja lakattuaan jättää jälkeensä myrkky-, jäte- ja maisemavaurio-ongelmia, kuten jo Kevitsan kai-voksen toiminnasta saadut kokemukset osoittavat, sen työllistämisvaikutus on nykytekniikan ai-kakaudella hyvin vähäinen, ellei jopa olematon, koska työpaikkoja mm. katoaa samalta matkai-lualueelta. Kaivosyhtiöt eivät maksa mineraaleista mitään ja verosuunnittelun vuoksi ei ole odo-tettavissa, että niiden voittojakaan Kuusamo pääsisi merkittävästi verottamaan. Kustannuksianiistä sen sijaan koituu mm. kiinteistöjen arvon alentumisen kautta sekä merkittäviä ympäristö-riskejä. Katson oman kiinteistöni virkistysarvon ja taloudellisen arvon varmasti romahtavan, mi-käli kaivostoiminta alueella sallitaan. Katson että on naiivia odottaa kaivostoiminnan tuottavanKuusamolle merkittävää taloudellista hyötyä nykyisissä lainsäädäntöpuitteissa.

Kaavoittajan vastine:- Olemassa olevia kaivospiirejä ei voi poistaa yleiskaavalla. Malminetsinnän ja kairauksien

osalta kaupungilla ei ole määräysvaltaa eikä niitä pysty kaavamerkinnöillä estämään.Malminetsinnässä säädetään kaivoslain 2 luvussa:.

o Kaivoslain mukaiseen etsintätyöhön (7 §) ei tarvita erillistä lupaa kaivosviran-omaiselta ja sitä tehdään ennen malminetsintäluvan mukaista malminetsintää.

o 7 § Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdägeologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpi-teistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintä-työ).

o Mikäli malminetsintää ei voida toteuttaa kaivoslain 7 § mukaan etsintätyönä taikiinteistön omistaja ei ole antanut siihen suostumusta, malminetsintään on oltavakaivosviranomaisen lupa (malminetsintälupa). Malminetsintälupa on oltava josmalminetsintä kohdistuu uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistami-seen ja tutkimiseen. Malminetsintälupa ei oikeuta esiintymän hyödyntämiseen ei-kä malminetsintälupa rajoita kiinteistön omistajan oikeutta käyttää aluettaan taimäärätä siitä.

o Kaavoituksella on merkitystä malminetsintälupien lupaharkinnassa. Kaivoslain 46§:n mukaan lupaa malminetsintään ei saa myöntää alueelle, jossa luvan mukai-nen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista tai alueelle,jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta taimuusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syytä, jollei luvan myöntämiselleole erityistä syytä.

o Kaivoksen perustamiseen ja kaivostoiminnan harjoittamiseen on oltava lupa (kai-voslupa). Kaivosluvan myöntäminen edellyttää, että kaivostoiminnan suhde muu-hun alueiden käyttöön on selvitetty. Kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö-ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan.

- Kuusamon strategisessa yleiskaavassa kaivostoimintaa, louhimista, rikastamista ja jalos-tamista säädellään rm-1 ja vr-1 -kaavamerkinnöillä ja niiden määräyksillä. Koska strate-gisen yleiskaavan näillä merkinnöillä osoitetuilla alueilla on runsaasti aiemmin laadittujakaavoja jotka jäävät voimaan, on kaavaan otettu määräys jonka mukaan strategisenyleiskaavan rm-1 merkintä koskee myös näitä kaavoja.


2.31 Yksityishenkilö, 1.9.2016TaustaaOmistan puolet kiinteistöstä Kelovallan rantakaava-alueella (Kiinteistö Oy Kuusamon KelovaltaIII, Suvituulentie 4 A, Kuusamo Rukajärven kylä, tilalla Ihanne 5:19), joten mökkiläisenä katson,että alla olevaan perustuen minulla on oikeus ja mahdollisuus antaa muistutus vireillä olevaanKuusamon strategiseen yleiskaavaan.Muistutuksen ohjeessa todetaan "Alueen maanomistajilla ja niillä joiden työntekoon ja muihinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaasuunnittelussa käsitellään, on oikeus tehdä nähtävillä olevista kaavoista muistutus”.Kaavaselostuksessa kohdassa 9.7 (vaikutukset virkistyskäyttöön) todetaan "Kaava luo mahdolli-suuksia virkistyskäytölle nostamalla esille virkistyskäytön kannalta tärkeät kokonaisuudet sekäkehitettävät reitit ja alueet. Menestyvä matkailuelinkeino kehittää ja rakentaa virkistysmahdolli-suuksia, jotka ovat myös kuntalaisten käytettävissä. Tätä kautta virkistysmahdollisuudet alueellaparanevat.

MuistutusMökkiläisten muhin oloihin kaavalla on merkitystä, koska mökkiläiset varmasti liikkuvat alueellaja myös odottavat, että alue on hyvin hoidettu ja siisti. Kun kaavaselostuksessa todetaan ettäMenestyvä matkailuelinkeino kehittää ja rakentaa virkistysmahdollisuuksia niihin odotusarvonaon, että virkistysmahdollisuudet toteutuvat hyvää ja huolellista rakennustapaa noudattaen. Yleis-kaavassa määritellään kaivosvapaa alue ankanmuotoisella alueella jolla alueella kielletään kai-kenlainen kaivostoiminta. Rajoitus on ristiriidassa sen kanssa, että alueella kuitenkin sallitaan (taisiihen ei puututa) kaikenlainen pienkaatopaikkatoiminta. Tämä ilmenee mm. siten, että alueellaon lukuisia pieniä kaatopaikkoja mökkien takapihoilla, teiden varsilla, metsissä, tunturissa ja senliepeillä ja ihan kylän keskelläkin ja myös kaupungin vastuu-alueilla. Ja kaikki tapahtuu kaikkiensilmien edessä, tietoisena toimintana. Käsittääkseni matkailualueen pitäisi olla vapaa myös tällai-sista maisemista, ihan Kuusamon ympäristöjulistuksenkin perusteella.Vaadin, että yleiskaavaan liitetään varsin tiukka vaatimus alueen kaikille toimijoille, rakennustenomistajille ja yrityksille tällaisen toiminnan kieltämisestä sanktioineen. Muussa tapauksessa myöslaillinen yritystoiminta kaivostoiminnan muodossa olisi sallittava. Tähän vielä liittäisin entisenkaupunginjohtaja Timo Halosen väitöskirjahaastattelusta (31.8.2015) toteamuksen, että kun-nan/kaupungin maine riippuu kaupunkilaisista, asukkaista ja siellä toimijoista. Se ei tule markki-noinnista tai yritysten mainoksista vaan jokaisen kaupunkilaisen ja kaikkien toimijoiden tekemi-sistä ja asenteista. Näillä ja vain näillä vaikutetaan alueen positiiviseen imagoon ja sitä kauttamaineeseen siistinä ja hyvin hoidettuna matkailualueena.

Kaavoittajan vastine:- Kuusamon strategisessa yleiskaavassa tai ylipäätään millään kaavatasolla ei sallita luva-

tonta pienkaatopaikkatoimintaa. Siisti ympäristö on turvallinen ja viihtyisä ja se luo hyvätpuitteet myös alueen matkailuun ja virkistykseen. Muistuttajan ehdottama määräys pien-kaatopaikkojen kieltämisestä ei kuulu strategisen yleiskaavoituksen tasoiseen yleispiirtei-seen suunnitteluun, vaan sitä koskevat rakennusjärjestys ja yleinen ympäristösuojelulaki.Näiden toimeenpanosta puolestaan huolehtivat ympäristönsuojeluviranomaiset.

2.32 Kaksi yksityishenkilöä, 1.9.2016Muistutuksena esitämme seuraavaa:1) rm-1 alueeseen on sisällytettävä koko Pohjois-Kuusamo alkaen linjalta Posiontie - Nissinvaara- Ikkunus - Kiitämä ja siitä edelleen valtakunnan rajalle asti.2) Kohdan 1) toteutuessa kaavamerkintää vr-1 ei tarvita. Jos kaavaan jää vr-1 alue, on kaava-merkintä muutettava niin, että kaivostoimintaa ei voi sijoittaa 5 km lähemmäksi isoja ja kes-kisuuria järvialueita ja jokia.3) Etelä-Kuusamossa luonnonsuojelualueiden ympärille on jätettävä 5 km suojavyöhyke, jolla eisallita minkäänlaista kaivostoimintaa.


Perustelut:Kaivostoiminta ei sovellu Kuusamoon missään muodossa eikä sitä voida sovittaa ongelmitta yh-teen paikallisen asutuksen eikä luontomatkailun kanssa, koska kaivostoiminnalla on laajalle le-viäviä ja pitkäkestoisia ympäristöhaittoja (mm. vesistöjen ja maiseman pilaantuminen, elinympä-ristöjen tuhoutuminen, pöly). Nykyinen ehdotettu rm-1 alue (ankka-malli) on riittämätön pinta-alaltaan. Erityisesti kaivostoiminnan salliminen Pohjois-Kuusamossa Koutajoen vesistön valuma-alueella sekä Etelä-Kuusamon luonnonsuojelualueiden lähellä (mukaan luettuna Julma-Ölkky jaSuomen tuleva 40. kansallispuisto Hossa) vahingoittaa paikallisten virkistyskäytön ohella vaka-vasti myös alueen luontomatkailua, sen toimintaedellytyksiä ja työpaikkoja. Kaivostoiminta ym-päristöhaittoineen pilaa Kuusamon maineen ja imagon kauniin ja puhtaan luonnon kaupunkina.Lisäksi kaivostoiminnan salliminen Oulangan kansallispuiston välittämässä läheisyydessä vahin-goittaa Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen mahdollisuuksia edetä UNESCO:n maailman-perintökohteeksi. Kaivostoiminnan salliminen suuressa osassa Pohjois-Kuusamoa ja Etelä- Kuu-samossa on ristiriidassa Kuusamon kaupunkistrategian 2021 ja Pohjois-Pohjanmaan maakunta-kaavan kanssa. Kuusamon kaupunkistrategian visiossa Kuusamo on Pohjolan luontopääkaupunkija kaupungin menestys pohjautuu ympärivuotiseen matkailuun sekä puhtaan luonnon ja sen raa-ka-aineiden kestävään käyttöön. Myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (s. 22) Koillis-Suomen vahvuudeksi on määritelty luontoa hyödyntävä matkailu, jota kaivostoiminta vakavastivahingoittaa. Katsomme, että nykyisessä Kuusamon yleiskaavaehdotuksessa ei ole otettu riittä-västi huomioon kaivostoiminnan osalta Maankäyttö- ja rakennuslain kohtia yleiskaavan laatimi-sesta (39§ Yleiskaavan sisältövaatimukset):1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseenelinympäristöön7) ympäristöhaittojen vähentäminen8) rakennetun ympäristön, maiseman ia luonnonarvojen vaaliminen


matkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnan suhdetta toisiinsa. Matkailunydinalueen (rm-1) rajaus perustuu Rukan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittä-vään ympärivuotisen matkailun alueeseen, sen nykyisiin ja suunnitteilla oleviin matkailu-toimintoihin. Alueen ytimen muodostaa Rukan alue siihen liittyvine talviurheilu- ja kesä-matkailutoimintoineen sekä laajoine loma-asuntoalueineen. Rukan länsipuolella matkailunydinalue ulottuu Kitkajärveen saakka: Alueella on jo tällä hetkellä runsaasti loma-asutusta ja tulevaisuudessa sen käyttöä on tarkoitus kehittää retkeilyreitti- ja palveluver-koston avulla Rukaa täydentäväksi päiväretkeilyalueeksi. Rukan pohjoispuolella alue ulot-tuu Kitkajoen pohjoispuolelle työntyen kohti itää Kitkajoen vartta pitkin. Alueelle sijoittuurunsaasti loma-asutusta sekä Käylän, Juuman ja Säkkilän kylät. Alueen retkeily perustuusekä retkeilyreitteihin, alueella tarjottaviin ohjelmapalveluihin että kalastusmatkailuun.vr-1 -alue täydentää rm-1 -aluetta matkailulle tärkeänä, mutta vähemmän intensiiviselle,ei-ympärivuotiselle toiminnalle tarkoitettuna. Näillä perusteilla aluerajauksia ei ole mah-dollista laajentaa koko Pohjois-Kuusamoa koskeviksi.

- Kuusamon strategisen yleiskaavan suunnittelutyössä ja sitä edeltäneessä luonnonvarojenyhteensovittamissuunnitelmassa on keskusteltu vr-1 alueeseen liittyen kaivostoiminnanetäisyyksistä suuriin ja keskisuuriin vesistöihin. vr-1 -kaavamerkinnän 1 km rajaus vesis-töihin on muotoutunut työryhmän työskentelyn tuloksena eikä kaavoittaja koe sen muut-tamiselle olevan perusteita.

- Kaivostoiminnan kieltävät tai rajoittavat merkinnät (rm-1 ja vr-1) perustuvat tämänmuistutuksen vastineen ensimmäisessä kohdassa esitettyihin perusteluihin. Tämän pe-rustelun mukaan kyseiset merkinnät eivät sovellu Etelä-Kuusamon luonnonsuojelualuei-den ympärille.


2.33 Kiinteistöt 59:9 ja 58:0, 1.9.2016Takasuolle merkitty turvetuotantoalue on poistettava yleiskaavasta. Liitteenä muistutus.Kuusamon strategisen yleiskaavan ehdotuksessa esitetään, että aivan Kemilän kylän vieressä si-jaitseva Takasuo merkittäisiin turvetuotantoon sopivaksi alueeksi. Turvealue on merkitty ihan ky-län raittia sivuavaksi. Suoran raitin varrella on kuitenkin kilometrin matkalla kymmenkunta taloa,näistä nykyisin noin puolet asumiskäytössä, muutkin edelleen kelvollisia asumis- ja lomakäyt-töön.Suunnittelijat eivät ole perehtyneet riittävästi paikallisiin faktoihin. Ehdotuksen kartta on hyvinsummittainen. Kylän talot ovat peittyneet yliturpean tiemerkinnän alle, ikään kuin "häipyneetpois olemasta". Ehdotettu turvealue yltää kylän puolella pitkälle kuivalle maalle ja tonttimaidenpäälle.Asumisen edellytysten turvaamiseksi kyseinen turvetuotantoalue on poistettava yleiskaava ehdo-tuksesta.Asun itse aivan kaavaehdotukseen suunnitellun turvetuotantoalueen vieressä ja katson ettämahdollisesta turvetuotannosta tulevat haitat ovat asumiselle koko kylän alueella huomattavat jamm. kiinteistöjen arvot romahtaisivat olemattomiin. Takasuolta johtaa suora vesiyhteys Naa-mankajärveen ja sen kutualueille joiden toiminta vaarantuisi turvetuotannon johdosta.

Kaavoittajan vastine:- Yleiskaavan esitystapa on aina yleispiirteinen. Tässä strategisessa yleisaavassa määrite-

tään Kuusamon kaupungin kehityksen suuret linjat, kaava-alueen käyttö ja mm. liikenne-väylien sijainti. Tämän vuoksi mm. tiet ovat korostuneesti kartassa esitettynä.

- Kuusamon strategisessa yleiskaavaehdotuksessa osoitetut turvetuotantoon soveltuvatalueet (tu-1) –merkintä on peräisin 23.11.2015 vahvistetusta Pohjois-Pohjanmaan 1.vaihemaakuntakaavasta, jossa käsiteltiin mm. maakunnan turvetuotantoalueita ja turve-tuotantoon soveltuvia potentiaalisia alueita (kuva alla). Turvevarojen selvittämisestä onvastannut GTK maakuntaliiton ohella (Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan turvevaroista janiiden tuotantokelpoisuudesta 2013).



- 1. vaihemaakuntakaavassa ja myös Kuusamon strategisessa yleiskaavaluonnoksessaKemilän alueen turvetuotantoon soveltuvat luvittamattomat alueet merkittiin pinkillä tu-1pallolla. Kuusamon strategiseen kaavaehdotukseen tu-1 pallot muutettiin liiton toiveenmukaisesti aluemerkinnöiksi mittakaavan tämän salliessa.


2.34 Yksityishenkilö, 1.9.2016Vastustan kaivostoimintaa koko Kuusamon ja Itä-Lapin alueella! Kaivostoiminta ei ole järkevää,koska heikentää merkittävästi kestävämpiä elinkeinoja.

Kaavoittajan vastine:- Muistutus merkitään tiedoksi.

2.35 Kiviniemi 21:5, 1.9.2016TURVEALUEET KUUSAMON STRATEGISEN YLEISKAAVAN EHDOTUKSESSATässä Kuusamon strategisen yleiskaavan ehdotusta koskevassa muistutuksessa esitetään kieltei-nen kanta turvetuotantoalueisiin Lämsänkyläntien varrella sijaitsevassa Kemilän kylässä. Lisäksiesitetään eräitä yleiskaavan laadintaan liittyviä yleisiä näkökohtia.

Takasuo - KemiläStrategisen yleiskaavan laatijat eivät ole perehtyneet riittävästi turvetuotantoon ehdottamiensasoiden olosuhteisiin eikä toiminnan ympäristövaikutuksiin. Erityisesti Kemilän tiiviin kyläkeskuk-sen kyljessä sijaitsevan Takasuon esittäminen turvetuotantoon sopivaksi alueeksi on pahasti risti-riidassa paikallisten olosuhteiden sekä asumisen ja kylän muun toiminnan kohtuullistenkin vaati-musten kannalta.Lämsänkyläntietä ja Kemilän keskustaa kirjaimellisesti sivuamaan on merkitty noin puolentoistakilometrin pituinen turvealue. Tällä kohdalla suoran tieosuuden varrella on kuitenkin poikkeuksel-lisen tiiviissä asetelmassa aivan tien vieressä kymmenkunta taloa, joko pysyvässä asumiskäytös-sä, kakkosasuntoina tai lomakäytössä.Ehdotuksen kartta-aineisto on Kemilän keskustan kohdalla summittainen. Kylän talot ovat peitty-neet yliturpean tiemerkinnän alle, ikään kuin "häipyneet pois olemasta". Takasuon ehdotettu tur-vealue tulisi tiehen kiinni ja käsittäisi jopa olemassa olevia piha-alueita.

Aineisto, sen käsittelyAjatus Takasuosta mahdollisena turvealueena lienee perua suunnittelun aikaisemmista vaiheista.Aluetta ei kuitenkaan - oletettavasti entistä tarkempien selvitysten ja harkinnan perusteella -enää ehdotettu turvealueeksi vuonna 2015 lausunnolla olleessa strategisen yleiskaavan luonnok-sessa. Sitäkin vaikeampi on ymmärtää, miksi Takasuota on kuitenkin nyt lopullisessa ehdotuk-sessa esitetty turvetuotantoalueeksi, selvistä välittömistä ja pitkäaikaisista haittavaikutuksistahuolimatta.Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun turvevaroja koskeneessa Pohjois-Pohjanmaan liiton rapor-tissa vuodelta 2013 esiintyy "Kemilän turvepellot" yhteisellä nimikkeellä - ilmeisesti sillä tarkoi-tuksella, että sen monia osa-alueita käsiteltäisiin yhtenä kokonaisuutena. Tosiasiassa alueet si-jaitsevat kuitenkin toisistaan erillään noin 6-7 kilometrin pituisella vyöhykkeellä Lämsänkyläntienja Lusmingintien varsilla. Suhteessa asutukseen, tiestöön ja maastoon ne ovat hyvinkin erilaises-sa asemassa ja siten myös niiden välittömät vaikutukset ovat erilaiset."Kemilän turvepeltojen" osa-alueiden kokoja em. raportissa: Takasuo 38 ha, Vaajasuo 30 ha,Koppelosuo 13 ha ja Rasvasuo 16 ha. Esitetyt pinta-alat kuuluvat aineiston pienimpiin. Kemilänosa-alueiden kohdalla sarakkeissa "koko ala" ja "tuotantoala" pinta-alat ovat lisäksi samat, kunmuutoin aineistossa alueiden tuotantoalat ovat säännönmukaisesti selvästi pienemmät kuin kokoalat.


Yleiskaavaehdotukseen erillisiä turvealueita on merkitty kahdeksan kappaletta, osa hyvinkin pie-niä. Hajallaan ja osin teistä erillään sijaitsevina osa-alueet edellyttäisivät paikoin uusien teidenrakentamista ja lisäisivät alueella raskasta liikennettä.Isoimmaksi piirretyn Takasuon alue on ehdotuksessa harhaan johtava. Karttakuvion perusteellasiihen on laskettu mukaan merkittävä määrä Lämsänkyläntien varren kuivaa kohoavaa maastoa,myös piha-alueita, yhteisvaikutus arviolta 10-15 ha.

Yhteenveto, kokonaistarkasteluKuusamon strategisen yleiskaavan ehdotuksesta syntyy puutteellinen ja osin vääräkin kuva Läm-sänkyläntien varrella turvetuotannolle osoitetuista alueista, mm. niiden pinta-aloista ja ympäris-tövaikutuksista.Jatkotarkasteluissa on otettava huomioon mm:- turvetuotannon välitön vaikutus: saasteet ilmaan ja vesiin, melu ja pöly (työt tehdään touko-syyskuussa),- vaikutukset talojen asumis- ja lomakäyttöön, kiinteistöjen arvoon jne.- luontoon ja ihmisen muokkaamaan maisemaan jäävä pitkäaikainen, sukupolvia kestävä jälkiTurvetuotanto ei sovellu lainkaan Takasuolle, poikkeuksellisen tiiviisti rakennetun Kemilän kylänkeskustan viereen.Laajassa pitäjässä eri alueiden ja kylien tilanteet ja kehitysmahdollisuudet ovat erilaiset. Lopullis-ta kaavaa laadittaessa on tarkennettava alueiden lähtötiedot ja suoritettava kattavat kokonais-tarkastelut. Niiden yhteydessä on käsiteltävä toisiinsa vaikuttavina paikallisia olosuhteita, maan-käytön yleisiä linjauksia ja syntyviä ympäristövaikutuksia.On otettava huomioon eri elinkeinot, myös perinteiset metsätalous, maatalous, kalastus, metsäs-tys ja porotalous sekä virkistyskäyttö ja matkailu retkeilynä ja majoitus- ym. palveluina. Päätei-den, samoilu- ja kanoottireittien varsilla sijaitsevat kylät, kuten Kemilä, ovat tässä mielessä po-tentiaalisia kasvualueita. Kaavaehdotuksessa on nähtävissä nämä elementit.Kuusamon kaavoituksessa näkyy vahvana loma-asumisen näkökulma. Tähän tarkoitukseen onosoitettu myös pääosa Lämsänkyläntien varrella sijaitsevien järvien rannoista. Täällä, Järvi- Kuu-samon itäosissa ja Iivaaran alueella luonto ja asutus ovat kehittyneet aikojen kuluessa ehjäksimaisemalliseksi kokonaisuudeksi.Kemilään ehdotetuilta turvealueilta valuisi kiinteitä aineita ja päästöjä laskuojia pitkin vedenjaka-jan eri puolilla oleviin vesistöjen latvavesiin, Naamankajärveen (Iijoen vesistö) ja Joukamojär-veen (Vienan Kemijoen vesistä). Positiivisten loma-, matkailu- ja muiden kehitysmahdollisuuksi-en alueilla ei pitäisi ryhtyä ympäristöä pilaaviin muutoksiin.Ehdotetut turvetuotantoalueet rikkoisivat Kuusamon lähihistorian kannalta merkittävää ja säilyt-tämisen arvoista maaseuturakennetta. Kemilän alueella kuvautuvat sotien jälkeinen jälleenra-kennus, 1950-luvulla tehty isojako mm. Kemilän poikkeuksellisen tiiviinä kylämiljöönä ja luovu-tettujen alueiden väestön asuttaminen ”asutusalueille".Maakuntatasolla turvesuot sijaitsevat länsiosissa, mm. Pudasjärvellä. Siellä alueet ovat käytän-nössä osoittaneet sopivuutensa turvetuotantoon turvevarojensa puolesta ja liiketoimintana. Kuu-samossa turvetuotantoa on vähän, lähinnä eteläosissa, asumattomilla seuduilla. Rakennetuillaalueilla ja luonnollisesti kehittyneissä maisemissa ei pitäisi tuotantoon ottaa uutta aluetta, aiheut-taen selkeitä haittavaikutuksia.Kansainväliselle raja-asemalle vievän vilkkaasti liikennöidyn Lämsänkyläntien varsi kertoo mat-kailijoille Suomesta ja paikallisesta maaseutukulttuurista.

Yleisiä perusteitaPeriaatteita ja ohjeistusta, joihin tulisi nojata kaavoitukseen liittyvissä selvityksissä, suunnittelus-sa ja päätöksenteossa:- Valtioneuvoston kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuodelta 2013, jossa on tavoitteenavähentää turpeen energiakäyttöä suunnitelmallisesti kolmanneksella silloisesta keskimääräisestätasosta vuoteen 2025 mennessä.- Ympäristöministeriön 2015 päivittämät turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeet, jotka koskevatturvetuotannon hyviä ympäristönsuojelukäytäntöjä, mm. vesienkäsittelyratkaisuja sekä melu- japölyhaittojen vähentämistä.


- Kuusamon kaavatyön yhteydessä ja toteutusvaiheissa pitää asuttua ja/tai luonnonympäristöämuokkaavilta osapuolilta (selvittäjät, suunnittelijat, toimijat) edellyttää sitoutumista ympäristö-asioiden hallintaan, jonkin luotettavan järjestelmiin mukaan, mieluiten yhteiskuntavastuun joh-tamis- ja raportointijärjestelmänä (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ulottuvuus).Kaavoittajan vastine:

- Yleiskaavan esitystapa on aina yleispiirteinen. Tässä strategisessa yleisaavassa määrite-tään Kuusamon kaupungin kehityksen suuret linjat, kaava-alueen käyttö ja mm. liikenne-väylien sijainti. Tämän vuoksi mm. tiet ovat korostuneesti kartassa esitettynä.

- Muistutuksen esittäjä viittaa oikeaan lähteeseen eli Kuusamon strategisessa yleiskaava-ehdotuksessa osoitetut turvetuotantoon soveltuvat alueet (tu-1) –merkintä on peräisin23.11.2015 vahvistetusta Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta, jossa käsitel-tiin mm. maakunnan turvetuotantoalueita ja turvetuotantoon soveltuvia potentiaalisiaalueita (kuva alla). Turvevarojen selvittämisestä on vastannut GTK maakuntaliiton ohella(Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan turvevaroista ja niiden tuotantokelpoisuudesta 2013).




2.36 Nummela 39:15 ja Pikkusalmi 39:9, 1.9.2016Toivon Mu-1 aluetta kapeammaksi Yli-Juumajärven ja Riekamontien välissä alimmaisen Kota-lammen kohdalla. Mu-1 alue pitäisi mahdollisimman vähän rajoittaa metsien hyväksikäyttöä.Juuman läheisyydessä on Oulangan kansallispuisto, joka huolehtii suojelusta laaja-alaisemmin.Alueella oleva kaava pitää huomioida. Kitkajoen varteen pitää merkitä onkimispolku molemminpuolin jokea. Malmivapaa alue voisi olla laajempi.


teiltaan vetovoimaisia, ulkoilun ja retkeilyn kannalta tärkeitä vyöhykkeitä. Alue varataanpääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, mutta näillä alueilla saattaa ollamyös tarvetta ulkoilu ja retkeilytoimintojen järjestämiseen mikäli käyttö on hyvin aktiivis-ta. Alueen metsänhoidossa noudatetaan voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöä sää-televiä lakeja (erityisesti metsälakia) eikä kaavamerkintä vaadi maisematyölupaa. MU-1merkintä ei siis haittaa normaalia metsätalouden harjoittamista, mutta tarvittaessa näilläalueilla voidaan soveltaa maisema-arvokauppaa, jolloin maanomistaja voi hyötyä alueenretkeilykäytöstä. Yli-Juumajärven alueen MU-1 alueen rajausta ei muuteta, koska luon-tomatkailu on tärkeä elinkeino Kuusamon kaupungille ja sen edellytyksiä on voitava ke-hittää.


- Strategisen yleiskaavan luonteen ja kaavan mittakaavan vuoksi onkimispolkumerkintää eiosoiteta kaavakartassa. Kuusamon alueen retkeily- ja virkistysreitistöjen suunnittelutyöon juuri aloitettu ja onkimispolun suunnittelu sopii hyvin tähän työhön.

2.37 Pro-Kuusamo ry, Rukakeskus Oy, Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry, Rukapalvelu Oy,KOY Keloruka, KOY Kelokaltiokylä, KOY RukaSuites, KOY RukaSuites2, KOY RukaVillageA, KOY RukaVillage B&C, Kuusamon Uistin Oy, Oivangin paliskunta

1 YleistäKaavahankkeen taustalla todetaan olevan kaivoshankkeen ja metsäkiistojen myötä tehty havain-to, jonka mukaan yleiskaavan tulisi olla ohjaavampi kuin nyt voimassa oleva yleiskaava. Tavoit-teena on konkreettisemmin suunnittelua, maankäyttöä ja päätöksentekoa ohjaava, oikeusvaikut-teinen yleiskaava, missä pyritään sovittamaan yhteen mm. kaivosten, metsätalouden ja matkai-lun tarpeet. Pyrkimyksenä on luoda sellaiset yleiskaavamerkinnät ja määräykset, jotka riittävällätarkkuudella ohjaavat tulevia yksityiskohtaisempien kaavojen maankäyttöratkaisuja. Katsomme,että yhteensovittamisen tulee koskea myös mm. luontoon ja Kuusamon luontomaineeseen perus-tuvia ja tukeutuvia elinkeinoja kuten maataloutta, metsätaloutta, porotaloutta, kalataloutta jaelintarviketaloutta.Kaavaselostuksessa korostetaan perustellusti matkailun merkitystä Kuusamolle tärkeänä elinkei-nona: ”Kuusamo on yksi Suomen merkittävimmistä matkailukohteista, jossa vierailee miljoonaturistia vuodessa.” Kuusamon tärkeimmän matkailualueen todetaan sijoittuvan Rukalle ja senympäristöön.Kuusamon matkailuimagon todetaan rakentuvan vahvasti luontoon ja puhtaaseen ympäristööntukeutuen. Matkailun kehittäminen eri puolilla kuntaa parantaa alan kannattavuutta ja ympäri-vuotisuuden mahdollisuuksia. Tarjonnan parantumisen todetaan lisäävän alueen vetovoimaisuut-ta matkailijoiden kannalta. Tärkeiden alueiden huomiointi matkailun potentiaalisina alueina sääs-tää luontoa ja mahdollistaa alueiden käytön ja hoidon siten, että ne säilyvät vetovoimaisina pit-kään. Matkailun ja virkistyksen reittien, alueiden ja kohteiden osoittaminen eri puolille kuntaavähentää ympäristön kestokyvylle aiheutettavaa kuormaa paikallisesti. Kaavaehdotuksessa ko-rostetaan perustellusti kestävän luontomatkailun merkitystä pysyvänä elinkeinona.Edellä esitetyistä lähtökohdista johtuen yleiskaavassa on päädytty kaivostoiminnan kieltämiseenmatkailun ydinalueella (rm-1) ja rajoittamiseen matkailu- ja virkistyspalvelujen alueella (vr-1).Kuten kaavaselostuksessa todetaan, matkailun ydinalueen (rm-1) rajaus perustuu Rukan valta-kunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävään ympärivuotisen matkailun alueeseen, sen nykyisiinja suunnitteilla oleviin matkailutoimintoihin. Alueen ytimen muodostaa Rukan alue siihen liittyvinetalviurheilu- ja kesämatkailutoimintoineen sekä laajoine loma-asuntoalueineen.Kaavaan asetettu rajoitus ohjaa alemman asteista kaavoitusta eikä mahdollista kaivostoiminnankäynnistämisen edellyttämän yksityiskohtaisemman kaavan laatimista. Katsomme kaavaehdo-tuksessa esitetyin perustein, että em. alueille ei tule osittaa kaivostoimintaa. Kaivostoiminnanvaikutukset eivät ole sovitettavissa yhteen matkailu- ja virkistyspalveluiden toimintaedellytystenkanssa.Kaavajärjestelmä asettaa kuitenkin maankäytön ohjaukselle ja kaavamääräyksille kaavan sisältö-vaatimuksiin kytkeytyviä rajoituksia. Maankäyttö- ja rakennuslain (jälj. MRL) 39.4 §:n mukaanyleiskaavasta ei saa aiheutua maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa.Kohtuullisuutta tulee arvioida kaavamääräysten ja aluevarausmerkintöjen sekä yleiskaavan oike-usvaikutusten muodostaman kokonaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuden vaatimuksesta voi-daan kuitenkin poiketa maakäytöllisin perustein. Se, että rm-1 ja vr-1 alueille ei osoiteta kaivos-toimintaa, ei tässä tapauksessa loukkaa nähdäksemme kohtuullisuuden vaatimusta tai yhdenver-taisuutta juuri maankäytöllisistä perusteista johtuen. Tätä rajausta voidaan perustella p.o. aluei-den erityispiirteillä (luonnonmukaisuus ja erityiset luonnonarvot) ja niiden erityisellä merkityksel-lä erityisesti matkailun ja virkistyspalveluiden sekä muulloinkin luontoon pohjautuvien elinkeino-jen kuten esimerkiksi porotalouden ja maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten kannalta.Kaavamääräyksellä ei myöskään voida suoraan poistaa olemassa olevia kaivosoikeuksia mm. rm-1 ja vr-1 alueilla. Myöskään nimenomaista kaivostoimintaa kieltävää kaavamääräystä ei nähdäk-semme voida asettaa yleiskaavassa yleensäkään tai voimassa olevien kaivosoikeuksien piiriin


kuuluvalle alueelle. Sen sijaan kaavaan voidaan sisällyttää määräys, jonka mukaan tietylle alu-eelle ei voida osoittaa kaivostoimintaa, jos em. rajoitukselle voidaan osoittaa painavia muistakaavan sisältövaatimuksista johtuvia perusteita, kuten tässä tapauksessa. Tällaisia yleiskaavansisältövaatimuksia ovat mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestä-vyys, elinkeinojen säilymis- ja kasvuedellytysten turvaaminen kunnassa, ympäristöhaittojen vä-hentäminen sekä maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Kaivostoiminnan rajaamista em. alu-eilta tulee tällöin perustella em. sisältövaatimuksilla. Kaavoittajalla ei myöskään nähdäksemmeole velvollisuutta varata kaivospiirien alueita kaivostoimintaan.Kaivostoiminnan edellytysten suhde kaavoituksen tavoitteisiin nähden on ratkaistu kaivoslaissaerityisin säännöksin. Kaavan tavoitteiden turvaamisen tulee nähdäksemme toteutua p.o. sään-nöksiin perustuen. Kaivoslain 46 §:n mukaan malminetsintälupaa ei saa myöntää alueelle, jossaluvan mukainen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista tai alueelle, jonkaosalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyt-töön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä. Kaivoksen perus-tamiseen ja kaivostoiminnan harjoittamiseen vaaditaan kaivoslain 16 §:n mukaista kaivoslupaa.Kaivosluvan myöntäminen edellyttää, että kaivostoiminnan suhde muuhun alueiden käyttöön onselvitetty. Kaivostoiminnan tulee myös perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeus-vaikutteiseen kaavaan. Sillä, että kaivostoiminnan suhde muuhun maankäyttöön on selvitetty,tarkoitetaan käytännössä kaivostoiminnan sopeutumista kaavassa osoitettuihin muihin maan-käyttötavoitteisiin ja näitä palveleviin ratkaisuihin.Kaavan tulee lisäksi perustua riittäviin selvityksiin. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaankaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttä-miin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavantehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman jatarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntata-loudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueel-ta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Yleiskaavaselvitykset ja vaiku-tusten arviointi esitetään MRL 40.2 §:n mukaisessa kaavaselostuksessa.Kaavaselostuksessa (s. 18) todetaan, että ”Keskeisin asia on ratkaista kaivostoiminnan suhdeluonnonympäristöön ja matkailukeskukseen. Asia tulee nyt ratkaista periaatteellisella tasolla, ett-ei Kuusamon luontomatkailuimagoon haitallisesti vaikuttavia kaivoskiistoja tarvitsisi käydä jokai-sesta hankkeesta erikseen.” Kuusamossa todetaan olevan vireillä Juomasuon kultakaivoshanke.Kaavaselostuksen mukaan hankkeesta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely.Tältä osin kaavaselostuksesta saa kuitenkin virheellisen kuvan vireillä olevista hankkeista, silläJuomasuon kultakaivoksen YVA-menettelyä ei ole suinkaan toteutettu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus totesi yhteysviranomaisena antamassaan lausunnossa (5.6.2014, POPELY/7/07.04/2011),ettei Kuusamon kultakaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely täyttänyt kokonai-suutena arvioiden YVA-lainsäädännössä asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Koska edellä olevatolennaiset ympäristövaikutukset selvitettiin puutteellisesti, arviointiselostus ei ole YVAL, 12 §mukaisesti riittävä se on tehtävä uudelleen, mikäli hanketta halutaan jatkaa. Toisin sanoen YVA-arviointia ei ole toteutettu.Esillä olevan kaavaehdotuksen perustana on useita selvityksiä, jotka osoittavat, että kaivostoi-minnan vaikutukset eivät ole sovitettavissa yhteen ehdotetuilla matkailun ydinalueella (rm-1) jamatkailun ja virkistyspalveluiden alueella (vr-1) näiden alueiden käyttövarausten edellytystenkanssa. Yleiskaavan taustaselvitykset kuvataan kaavaselostuksen kohdassa 5. Kaavan taustasel-vitysten perusteella kaivostoiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista ja alueenkaavoituksen keskeisiä edellä todettuja elinkeinopoliittisia tavoitteita, jotka tukeutuvat keskeises-ti Kuusamon puhtaaseen luontoon ja siihen pohjautuvaan luontoimagoon. Selostuksessa mainit-tuja selvityksiä tulisi täydentää mm. KAMYK -tutkimushankkeen (Kaivostoiminnan ja matkailunyhteensovittaminen Koillismaalla) tuloksilla sekä em. POPELY:n yhteisviranomaisena antamallalausunnolla, joka samalla sisältää osallisten antamien lausuntojen koosteen. Nämä lausunnot ku-vaavat yleisemminkin kaivostoiminnan ja muun maankäytön yhteensovittamisen kriittiseksiosoittautuneita edellytyksiä.Kaavan sisällöllisistä tavoitteista ja po. alueiden erityispiirteistä johtuen kaivostoimintaa ei tuleosoittaa em. varausten (rm-1 ja vr-1) alueelle. Näissä määräyksissä ja kaavaselostuksessa on si-nänsä todettu em. merkintöjen osoittaman alueen merkitys matkailu- ja virkistysalueena sekä


vesistöjen ja ympäristön tilan vaalimisen merkitys pääkäyttötarkoituksen edellytyksenä. Kaa-vaselostuksessa tulisi kuitenkin selkeämmin korostaa alueen luonnonmukaisuuden säilyttämisenja kehittämisen merkitystä matkailun ja virkistyspalveluiden harjoittamisen edellytyksenä. Kaa-vaselostuksessa tulisi myös nimenomaisesti todeta tehtyihin selvityksiin viitaten, että rm-1 ja vr-1 alueilla kaivostoiminnalle ei ole kaavoituksellisia edellytyksiä, kun otetaan huomioon alueenluonnon erityispiirteet ja niiden säilymisen merkitys luontomatkailun toimintaedellytysten kannal-ta.

2 Kaavamerkinnöistä2.1 Kaivostoiminnan ja matkailun ja virkistysalueiden yhteensovittaminenEhdotettu matkailun ydinalueen merkintä rm-1 on seuraava:"Alue on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä matkailu- ja virkistysalue, jonka kehittäminen mah-dollistetaan vaalimalla vesistöjen ja ympäristön tilaa. Tarkemmassa suunnittelussa ydinalueelle muodostetaanpäiväretkeilyyn tarkoitettuja reittejä ja virkistyskohteita.Maa- ja porotalous sekä muu maankäyttö on alueella mahdollista muiden kaavamerkintöjen mukaisesti. Met-sätalous on alueella sallittu metsälain mukaisesti. Suojelualueiden ulkopuolella maa-aineslain mukainen maa-ainesten otto ja murskaus ovat sallittuja.Alueella ei voida harjoittaa kaivos-, rikastus- ja jalostustoimimaa. Kuusamon kaupunki ei kaavoita alueellekaivostoimintaa tai rikastus- ja jalostuslaitoksia."Edellä esitetyin perustein katsomme, että rm-1 määräyksessä tulisi suoranaisen kieltomuodon si-jaan todeta, että alueelle ei voida osoittaa kaivos-, rikastus tai jalostustoimintaa.Edellä esitetyin perustein katsomme, että myös vr-1 määräyksessä tulisi todeta, että alueelle eivoida osoittaa kaivos-, rikastus tai jalostustoimintaa. Katsomme myös, että määräyksessä tuleetodeta lisäksi, että kaivoslain mukainen rikastus ja jalostus eivät saa aiheuttaa merkittävää ym-päristöhaittaa tai merkittävää haittaa muille elinkeinoille.Matkailu- ja virkistyspalvelujen alueen merkintä vr-1 tulisi olla seuraava:”Alue on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä virkistysalue, jolle osoitettavien toimintojen tuleetukea toiminnan säilymistä. Alueen kehittämisessä tulee vaalia vesistöjen ja ympäristön tilaa. Tarkemmassasuunnittelussa tulee muodostaa seudullisesti jatkuvia reitistöjä ja virkistysalueita sekä vaalittava alueen ar-vokkaita maisema- ja ympäristöalueita ja -kohteita.Maa- ja porotalous sekä muu maankäyttö on alueella mahdollista muiden kaavamerkintöjen mukaisesti. Met-sätalous on alueella sallittu metsälain mukaisesti. Suojelualueiden ulkopuolella maa-aineslain mukainen maa-ainesten otto ja murskaus ovat sallittuja.Kaivoslain mukainen rikastus ja jalostus eivät ole alueella sallittuja, mutta louhiminen voidaan sallia tarkoinehdoin määriteltynä siten, että alueelle ei synny merkittäviä maisemavaurioita, merkittäviä ympäristövaiku-tuksia tai merkittävää haittaa muille elinkeinoille. Kaivostoimintaa ei voi sijoittaa 1 km lähemmäksi isoja jakeskisuuria järvialueita ja jokia (pinta-alaltaan yli 1000 ha)."

Kaivostoiminnasta on anneltu lisäksi seuraavat yleiskaavamääräykset:2. Kuusamon kaupunki ei kaavoita alueita uraanikaivostoimintaa varten. (KH päätös 20.2.2007,41 §)3. Kuusamon kaupunki ei kaavoita kaivos-, jalostus- tai rikastustoimintaa Oulangan kansallispuis-ton alueelle tai muille suojelualueille.Katsomme, että em. yleismääräykset ovat perusteltuja.2.2 Maa-ainesten ottoMaa-ainesten ottoa rm-1, vr-1 ja MU-1 alueilla ohjataan seuraavasti: ”Suojelualueiden ulkopuo-lella maa-aineslain mukainen maa-ainesten otto ja murskaus ovat sallittuja.” Kaavaselostuksessaem. määräyksiä selvennetään seuraavasti:

Maa-ainesten otto on erikseen kielletty arvokkailla harjualueilla (hs). Maa- ja met-sätalousvaltaisella alueella, jolla on erityistä ulkoilun ohjaustarvetta tai ympäristö-arvoja (MU-1 -alue), matkailun ydinalueella (rm-1) ja matkailu- ja virkistyspalvelu-jen alueella (vr-1) maa-aineslain mukainen maa-ainesten otto on sallittu suojelu-alueiden ulkopuolella. Geologisesti arvokkailla muodostuma-alueilla maa-ainestenotto ja murskaus ovat sallittuja, mikäli lupakäsittelyssä voidaan ottaa riittävästihuomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.Maa-ainesten ottoa säätelee myös säteilylaki mahdollisessa uraania sisältävän kal-liokiviaineksen käsittelyssä. Säteilylain 45 §:n mukaan ”joka käyttää luonnossaolevia maa-, kivi- tai muita aineksia taikka näiden aineksien tuloksena syntyneitä


materiaaleja elinkeinotoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa, on vel-vollinen säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla selvittämään toiminnasta ai-heutuvan säteilyaltistuksen, jos ilmenee tai perustellusti epäillään että toiminta onsäteilytoimintaa.”

Tämäkin kaavamääräys sisältää näin ollen sitovan kannanoton luvanvaraisen toiminnan sallitta-vuudesta. Kaavamääräyksin em. toiminnan luvallisuutta ei voida kuitenkaan ratkaista. Epäsel-väksi myös jää, koskeeko määräys maa-aineshankkeista vain maa-ainesten ottoa ja murskausta.Määräystä voitaisiin selventää ilmauksella, jossa erikseen todetaan, että määräys ei estä maa-aineshankkeiden suunnittelua ja toteuttamista. Kaavaselostuksessa tulisi vastaavasti selventää,että strategisella yleiskaavalla ei ole tarkoitus estää kaivostoimintaan liittymättömiä maa-aineshankkeita p.o. alueilla.

3 Strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan suhteestaKaavaselostuksessa tulisi selventää Kuusamon strategisen yleiskaavan ja Ruka-Kuusamo matkai-lualueen osayleiskaavan suhdetta toteamalla nimenomaisesti, että kaivostoiminnan edellytykseton selvitetty nimenomaisesti strategisessa yleiskaavassa eikä matkailualueen osayleiskaavassa.Katsomme myös, että myös vr-1 merkinnän tulee koskea rm-1 merkintää vastaavalla tavallavoimaan jääviä osayleiskaavoja ja ohjata vastaavasti kaavojen muuttamista ja uudistamista.

4 LopuksiYleiskaava on tarkoitettu keskeiseksi kunnan alueiden käytön suunnittelun välineeksi ja se tarjo-aa kunnalle laajan harkintavallan maankäyttövalinnoissa sekä edellytykset aidosti vuorovaikuttei-selle suunnittelulle. Strateginen yleiskaavaehdotus pohjautuu kattaville selvityksille, jotka osoit-tavat Kuusamon puhtaan luonnon ja luontoimagon merkityksen useiden luontoon pohjautuvien jaolemassa olevien elinkeinojen kuten matkailun, elintarviketuotannon, porotalouden jne. kannalta.Jotta vuorovaikutus toteutuisi tehokkaasti, tehtyjen selvitysten lopputulosten tulee ilmetä teh-dyissä maankäyttöratkaisuissa. Kaavoituksen keskeinen haaste liittyy kaivostoiminnan ja muidenelinkeinojen, erityisesti matkailun ja virkistyspalveluiden yhteensovittamiseen. Samalla yhteen-sovittamisessa on otettava myös muiden elinkeinojen mm. metsä- ja maatalouden, porotalou-den, elintarviketuotannon ja maa-ainestoiminnan tarpeet sekä maanomistajien suoja perustus-laissa tarkoitetulla tavalla.Kaavaehdotuksessa on perustellusti päädytty rajoituksiin, että kaivostoimintaa ei tule osoittaarm-1 ja vr-1 alueille. Kaivostoiminnan ei kuitenkaan tule rajoittaa muutoin maa-aineshankkeita,joiden sallittavuus ja toteuttamisedellytykset selvitetään omissa lupamenettelyissään.

Liite: Ismo Pölösen lausunto 29.8.2016

Kaavoittajan vastine:- Kaavaselostuksen kohdassa 5 voidaan mainita myös KAMYK -hanke (Kaivostoiminnan ja

matkailun yhteensovittaminen Koillismaalla). Kaavaselostuksen kohtaa 6.7. voidaan kor-jata siten, ettei siinä käytetty ilmaisu anna virheellistä kuvaa Juomasuon kulta-kaivoshankkeen YVA:aa koskien, mutta kaavaselostukseen ei ole perusteltua sisällyttääYVA:aan kuuluvia asiakirjoja koska kyse on maankäytön suunnitelmasta ja selostuksellaperustellaan maankäyttöratkaisuja eikä YVA:n lopputulos ei ole tällainen asia.

- Kaavaselostuksen kappaleesta 6.4 käy ilmi alueen luonnonmukaisuuden säilyttämisen jakehittämisen merkitys matkailun ja virkistyspalveluiden harjoittamisen edellytyksenä.

- Kaavamerkinnöissä osoitetaan alueita erilaisille toiminnoille ja sitä, mitä alueelle on osoi-tettu, perustellaan kaavaselostuksella. Kaavamerkinnässä ei näin voi olla ehdotetun muo-toista lausetta (alueelle ei voida osoittaa kaivos-, rikastus tai jalostustoimintaa). Mikälikaivoslain mukainen rikastus ja jalostus eivät ole alueella sallittuja, ei liene myöskääntarvetta merkintään esitetylle lisäykselle: ”kaivoslain mukainen rikastus ja jalostus eivätsaa aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa tai merkittävää haittaa muille elinkeinoille.”

- Kaavamerkinnöissä oleva maininta, ”maa-ainesten otto ja murskaus on sallittua”, ei sisäl-lä sitovaa kannanottoa luvanvaraisen toiminnan sallittavuudesta koska tästä toiminnastasäädetään maa-aineslaissa. Kaavamääräyksin em. toiminnan luvallisuutta ei olla ratkai-semassa, mutta merkinnällä tuodaan esille maankäytöllinen näkökulma asiaan jotta lupa-


käsittelyn yhteydessä siitä ei olisi epäselvyyttä. Kaavamerkinnässä lukee maa-ainestenotto ja murskaus eikä sitä voine kukaan tulkita niin ettei hankkeiden suunnittelu ja to-teuttaminen olisi mahdollista. Maa-ainesten oton ja kaivostoiminnan erillisyydestä eimyöskään liene epäselvyyttä koska kaivoslaki määrittelee sen mitä kaivostoiminnalla tar-koitetaan. Maa-ainesten ottoon liittyvä kieltolause poistetaan hs-merkinnästä.

- Strategisen yleiskaavan ja osayleiskaavojen suhteet käyvät ilmi kaavamääräyksestä 1.Vr-1 merkintää ei ole tarpeellista lisätä kaavamääräykseen. Strateginen yleiskaava hy-väksytään ennen Ruka-Kuusamon yleiskaavaa, jossa strategisen yleiskaavan tavoitteeton otettu huomioon. Näin ollen strategisen yleiskaavan tavoitteet tulevat koskemaan ai-emmin hyväksytyistä kaavoista numeroja 2, 3, 4, 5 ja 14. Oivangin osayleiskaava ja Ru-kan osayleiskaava ulottuvat pieneltä osin vr-1 alueelle ja Suiningin osayleiskaava on ra-jauksen ulkopuolella.

2.38 Dragon Mining Oy, 2.9.2016

1. Yleiskaavan laittomuusDragonin edellisissä kirjelmissä ehdotettuja muutoksia ei ole toteutettu yleiskaavaehdotuksessa.Ehdotetussa muodossaan yleiskaava on laiton, koska se kieltää kategorisesti kaivostoiminnan jarajoittaa tarpeettomasti myös muuta esineoikeuksiin perustuvaa elinkeinotoimintaa rm-1 -alueella. Dragonilla on lainvoimaisia kaivospiirejä sekä maaomistusta kaivostoiminnan kieltävälläalueella. Dragonilla on myös tutkimustoimintaa Kuusamossa. Dragon viittaa edellisiin muistutuk-siinsa ja POPELY:lle tehtyyn neuvotteluesitykseen. Yleis- kaavaehdotuksen rm viivamerkintäraja-us ja kaavamääräykset tulee muuttaa niin, että yleiskaavalla ei kategorisesti kielletä kaivostoi-mintaa.Yleiskaavassa ei ole yhteen sovitettu eri intressejä. Kaivostoiminnan luokittelu uhaksi ja poissul-keminen oli "Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman 2013" linjauksiin perustuen osallis-tumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) lähtökohta. Kaavoitusprosessi ei ole objektiivinen ja senseurauksena sekä prosessi että yleiskaavaehdotus ovat lainvastaisia. Yleiskaava on ehdotetussamuodossaan perustuslain omaisuuden suojan ja elinkeinon harjoittamisen vapauden vastainen.Yleiskaavaehdotuksen kaivostoiminnan kieltoalue kattaa olemassa olevat kaivoslain (503/1965)mukaiset kaivospiirit, joiden elinkeinon harjoittamisen vapaus on määräytynyt kaivoslain mukai-sessa menettelyssä. Dragon on voinut luottaa siihen, että se voi kaivosoikeuden nojalla harjoittaaelinkeinotoimintaa ja mikäli näin ei ole, aiheutuu tästä huomattava taloudellinen tappio. Yleiskaa-valla ei voi poistaa lupaan perustuvaa kaivostoiminnan harjoittamisoikeutta. Yleiskaavalla voi-daan suojata muiden elinkeinojen intressejä muulla tavoin kaavoittamalla elinkeino laittomaksi.Käylän ja Säkkilän kyläalueet osana retkeilykyläverkostoa, palvelukylävaraus, Kitkajoki harras-tuskalastusvesistönä ja uudisasutuksen sijoittumisvyöhyke metsäsuolle eivät ole ristiriidassa ylei-sen edun mukaiseksi luokitellun kaivostoiminnan kanssa. Valtion viranomaiset ovat todenneetkaivostoiminnan yleisen edun mukaiseksi toiminnaksi. Tämä koskee myös nykyisen kaivosoikeu-den mukaisen kaivostoiminnan kehittämistä ja laajentamista. Kyse on samasta toimintakokonai-suudesta.RM-merkintää käytetään selkeästä matkailupalvelujen alueesta. Merkintä rm ja katkoviiva on vii-vamerkintä, joita käytetään kaavan osa-alueiden erityisominaisuuksien ilmaisemiseen (mm. poh-javesi- ja tuulivoima-alueet). Viivamerkintä voi olla päällekkäinen aluevarauksen kanssa. Viiva-merkinnällä vahvistetaan aluevarauksen merkitystä tai yleispiirteistetään aluevarauksen käyttöä.Kaivostoimintaa ei voisi kieltää aluevarauksella. Viivamerkintä rm ei sovellu käytettäväksi yleis-kaavaehdotuksessa tarkoitetulla tavalla muiden toimintojen kategoriseen kieltämiseen. Osa-alueen viivamerkintää ei voi käyttää merkittävään osaan laajan Kuusamon pinta-alasta ja syr-jäyttää kaavamääräyksillä alueella maanomistus- ja muita varallisuusoikeuksia. Kaavakartta jakaavamääräykset ovat sekä sisällöllisesti että kaavoitusteknisesti laittomia.

2. Yleiskaavan muuttaminenDragonilla on lainvoimaiset kaivosoikeudet Juomasuo-Pohjasvaaran (3965/1a-2a), Meurastuk-senahon (4909) sekä Sivakkaharjun (4013) kaivospiireihin. Kaivospiirit vakuuksineen on päivitet-ty uuden kaivoslain mukaisiksi. Olemassa olevan Juomasuo-Pohjasvaaran, Meurastuksenahon ja


Sivakkaharjun kaivospiirien kohdalle on tehtävä yleiskaavakarttaan aluevaraukset kaivostoimin-nalle. Yleiskaava- karttaan on lisättävä merkinnät EK (kaivosalue), samoin teemakohtaiseen kart-taan, kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Nykyisessä yleiskaavassa on kp-merkintä. Juuman oi-keusvaikutuksettomassa rantayleiskaavassa on merkintä ”Erityisalue, kultakaivos” (E). Alueella eiole kaivostoiminnan kanssa ristiriitaisia maankäyttömuotoja. Olemassa oleva kaivosalueen puut-tuminen yleiskaavasta on Dragonille kaivosoikeuden haltijana ja maanomistajana kohtuuton.Kaivostoiminnan harjoittamisen kieltävä määräys pitää poistaa ainakin muualta kuin Rukan välit-tömästä läheisyydestä. Lisäksi viivamerkinnän rm rajattua aluetta on pienennettävä. Kieltoalueon satoja neliökilometrejä. Kokonaan uusille sijoituspaikoille suunniteltujen kaivostoimintojenharjoittamisedellytykset tulisi sallia tapauskohtaisessa lupamenettelyssä harkittaviksi muuallakuin todellisella matkailun ydinalueella. Juomasuon, Hangaslammen ja Pohjasvaaran esiintymienkultamineraalivarantoarviot edellyttävät myös kaivostoiminnan yleiskiellon poistamista yleiskaa-vaehdotuksesta. Dragonin tutkimuksia on hyödynnetty kieltoalueen laajentamisessa, kun niitäolisi pitänyt hyödyntää kaivostoiminnan ja muun maankäytön yhteensovittamisessa.Matkailun ydinalueen rm-1-aluerajaus on merkittävä osa Kuusamon pinta-alasta ja promillenluokkaa koko Suomen pinta-alasta. Rajaus ei korreloi Kuusamon matkailijamäärien ja matkailuunkäytettävän ydinalueen kanssa. Rajaus peittää alleen kaiken muun elinkeinotoiminnan. Matkailuei ole ristiriidassa kaivostoiminnan kanssa vaan kaivos voi olla yksi nähtävyyksistä. Kuusamonyleiskaavaehdotuksessa matkailun ydinalueeseen on lisätty siihen kuulumattomia kieltoja ja aluerajattu liian laajaksi. Yhdyskuntatekniikan lautakunta yritti korjata laittomia rajauksia, mutta po-liitikot palauttivat rajauksen palauttamalla yleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi. Aiempi kau-punginjohtaja muistutti, että asiasta oli sovittu jo kauan ennen kaavoitusprosessin aloittamista.Etäisyys Juomasuon kaivospiiriltä on selvästi yli 10 km Rukalle. Etäisyydet Sivakkaharjun ja Meu-rastuksenahon kaivospiireihin on noin 5 km. Sekä rm-1 alueella että kaivospiirejä kohden ulote-tulla MU-1 alueella on sallittu maa-ainesten otto ja murskaus toiminnan laajuudesta riippumatta.Suomessa on lukuisia suurempia ottoalueita kuin Dragonin suunnittelema kaivos. Ympäristö- jamaisemavaikutusperusteet eivät ole kestäviä, kun otto- ja murskaustoiminta sallitaan jopa MU-1alueen sisällä ja vaikka seudullisen ulkoilureitin päällä. Kaivostoiminta taas ei saisi edes näkyäpäiväretkeilijälle. Maakuntakaavan matkailun vetovoima-alueen tarkoituksena on matkailupalve-lujen kehittäminen Pohjois-Kuusamossa, ei elinkeinojen kieltäminen. Jos Kuusamon yleiskaavas-sa on ollut maakuntakaava ohjeena, tällainen ohjaavan vaikutuksen tulkinta mahdollistaa mui-denkin elinkeinotoimintojen kieltämisen.

3. YleiskaavamääräyksetYleiskaavaehdotuksen kaavamääräysten mukaan strategisen yleiskaavan rm-1 -merkintä koskeemyös 14 osayleiskaavaa. Voimaan jäävät osayleiskaavat on osoitettu kaavakartalla numerotun-nuksilla. Kuusamon strateginen yleiskaava ohjaa näiden kaavojen muuttamista ja uudistamista.Matkailun ydinalueen (rm-1) viivamerkintään liitetyt kaavamääräykset kieltävät edelleen kaivos-toiminnan:

"MATKAILUN YDINALUEAlue on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä matkailu- ja virkistysalue, jonka ke-hittäminen mahdollistetaan vaalimalla vesistöjen ja ympäristön tilaa. Tarkemmassa suunnit-telussa ydinalueelle muodostetaan päiväretkeilyyn tarkoitettuja reittejä ja virkistyskohteita.Maa- ja porotalous sekä muu maankäyttö on alueella mahdollista muiden kaavamerkintöjenmukaisesti. Metsätalous on alueella sallittu metsälain mukaisesti. Suojelualueiden ulkopuolel-la maa-aineslain mukainen maa-ainesten otto ja murskaus ovat sallittuja.Alueella ei voida harjoittaa kaivos-, rikastus- ja jalostustoimintaa. Kuusamon kaupunki eikaavoita alueelle kaivostoimintaa tai rikastus- ja jalostuslaitoksia.”

Yleiskaavaehdotuksen määräys on edelleen laiton. Tällainen kieltomääräys voidaan perustaa vainomistus- tai muiden laillisten esineoikeuksien suojaksi osana aluevarausta. Määräys ei ole haital-listen ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista eikä suojelumääräys. Matkailun ydinalueon mielivaltaisesti määritelty niin, että se ylettyisi Dragonin kaivospiirien yli. Osa muista maan-käyttömuodoista on otettu huomioon valitusten vähentämiseksi. Silti kyse on matkailupalvelutar-jonnan edellyttämien jokamiehenoikeuksien käyttötarpeista, joilla ylitetään omaisuuden suojanpiiriin kuuluvat maanomistusoikeudet ja kaivoslain mukaiset rajoitetut oikeudet kiinteisiin esinei-siin.


Yleiskaavamääräys muualla kuin omaisuuden suojan piiriin kuuluvilla matkailun ydinalueilla tulisimääritellä samankaltaisesti kuin sitä on esitetty matkailun ja virkistyspalveluiden alueelle (vr-1).Yleiskaavamääräys (rm-1) voisi olla seuraavanlainen:

"Kaivostoiminta ja kaivoslain mukainen rikastus ja jalostus voidaan sallia tarkoin lupaehdoinsiten, ettei alueelle synny merkittäviä maisemavaurioita tai kohtuuttomia ympäristövaikutuk-sia. Kaivostoimintaa ei voi sijoittaa 1 km lähemmäksi isoja ja keskisuuria, järvialueita ja jokia(yli 1000 ha)."

Yleiskaavamääräykset on muutettava sellaisiksi, että ne sallivat tapauskohtaisen harkinnan lu-pamenettelyssä muualla kuin todellisella matkailun ydinalueella, joka on enintään muutaman ki-lometrin säteellä piirretty ympyrä. Kaavamääräysten perusteena ei voi pitää paikkansa pitämät-tömiä selvityksiä kaivostoiminnan ja matkailupalveluiden intressiristiriidasta.

4. YleiskaavaselostusYleiskaavaselostuksessa ei edelleenkään perustella objektiivisesti valtavaa matkailun ydinaluetta.Alueen kaavamääräyksistä ja laajuudesta ennemmin vaietaan. Siina ei oteta huomioon kaivos-toimintaa eikä sen yhteensovittamista. Selostukseen on kopioitu ja muokattu se, mitä yksipuoli-sesti on jo aiemmin lausuttu, pääosin jo ennen kaavoituksen aloittamista. Kaavaselostuksen pi-täisi toimia kaavakartan ja -määräysten perusteluina, mutta sitä ei tehdä kuin yleisellä väiteta-solla. Vuorovaikutuksen jne. osalta Dragon viittaa aiemmin lausumaansa.

5. MuutosesitysDragon esittäa, että Kuusamon kaupunginhallitus palauttaa yleiskaavaehdotuksen ympäristötek-niikan lautakunnalle valmisteltavaksi uudelleen. Dragonin käsityksen mukaan yleiskaava ei ehdo-tetussa muodossaan täytä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia. Kaavamerkintöjä jamääräyksiä on myös käytetty niiden tarkoituksen vastaisesti. Ympäristötekniikan lautakunta onjo yrittänyt oikaista kaavaa lainmukaiseksi. Jos yleiskaava kuitenkin hyväksytään yleiskaavaeh-dotuksen nähtävilläolon jälkeen, Dragon pyytää lähettämään tiedon kaavan hyväksymistä koske-vasta päätöksestä.


Kaavoittajan vastine:- MRL 20§:n mukaan kunnan tulee huolehtia alueiden käytön suunnittelusta alueellaan ja

Kuusamon kaupunki ilmaisee strategisessa yleiskaavassa tavoitteensa alueensa maan-käyttöä koskien. Yleiskaavatyö aloitettiin 11.12.2012 Kuusamon kaupunginhallituksenpäätöksellä. Yleiskaavatyön pohjaksi laadittiin Kuusamon luonnonvarojen yhteensovitta-missuunnitelma, jossa maankäyttöön liittyviä yhteensovittamistarpeita selvitettiin ja jokatoimi myös kaavatyön perusselvityksenä olemassa olevien selvitysten ja raporttien kans-sa. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmaan sisällytettiin runsaasti osallistamistaja kansalaiskeskustelua, mm. OAS:ssa mainittu kuntalaisille ja sidosryhmille suunnattukysely syyskuussa 2013. Suunnitelman ja siihen liittyneen osallistamisen kautta muodos-tettiin yleiskaavan pohjaksi joukko tavoitteita, jotka on kirjattu OAS:aan kaavan tavoit-teina. Yleiskaavatyöhön on liittynyt myös Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja VTT:nyhdessä Kuusamon kaupungin kanssa tekemä yhteistyö TEKESin SAM (Sustainable Ac-ceptable Mining) tutkimus- ja kehityshankkeessa, jossa tarkasteltiin kaivostoiminnan so-siaalisen hyväksyttävyyden, alueellisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen teemoja. SAM-hankkeen tavoitteita Kuusamossa olivat mm. vuorovaikutusmenetelmien kehittäminen.Kehityshankkeeseen liittyen järjestettiin yleiskaavatyöhön liittyviä sidosryhmäpalavereja,joihin kutsuttiin myös kaivannaisteollisuuden edustajia. Maankäyttöratkaisut ja -merkinnät ovat siten muotoutuneet kaavaprosessin aikana yhteen sovittaen eri elinkeino-jen intressejä ja keskustellen kuntalaisten kanssa.

- Matkailu on Kuusamon kaupungille merkittävä elinkeino ja sen kehittämisessä nähdäänmyös kasvun mahdollisuuksia. Alueen matkailussa ei ole kyse vain jokamiehenoikeuteenperustuvasta liikkumisesta ja retkeilystä luontoreiteillä, vaan myös talviurheiluaktivitee-teista, sekä talveen että kesäkauteen liittyvistä ohjelmapalveluista, kalastus- ja metsäs-tysmatkailusta sekä mökkeilystä, joka yhä useammin on ympärivuotista ja jonka käyttä-jistä yhä suurempi osa on ulkomaisia matkailijoita. Kaikki Kuusamon matkailijoille tar-joamat asiat ja toiminnot perustuvat ympäristötekijöihin eli luontoon ja erämaisuuteen,rauhaan ja hiljaisuuteen, kauniiseen maisemaan ja ympäristön puhtauteen, joista Kuu-samon imago muodostuu.

- Kuusamon kaupunki on päätynyt strategisessa yleiskaavassa asettamaan matkailuelin-keinon kaivostoiminnan edelle rm-1 alueilla, koska kuten jo aiemmin on todettu, kaivos-toiminnalla on vaikutuksia ja vaikka vaikutusten laadusta ja laajuudesta ei tällä hetkelläole selvää kuvaa, saattavat ne vaikuttaa alueen imagoon. Matkailun ydinalueen (rm-1)rajaus perustuu Rukan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävään ympärivuotisenmatkailun alueeseen, sen nykyisiin ja suunnitteilla oleviin matkailutoimintoihin. Alueenytimen muodostaa Rukan alue siihen liittyvine talviurheilu- ja kesämatkailutoimintoineensekä laajoine loma-asuntoalueineen. Rukan länsipuolella matkailun ydinalue ulottuu Kit-kajärveen saakka: Alueella on jo tällä hetkellä runsaasti loma-asutusta ja tulevaisuudessasen käyttöä on tarkoitus kehittää retkeilyreitti- ja palveluverkoston avulla Rukaa täyden-täväksi päiväretkeilyalueeksi. Rukan pohjoispuolella alue ulottuu Kitkajoen pohjoispuolelletyöntyen kohti itää Kitkajoen vartta pitkin. Alueelle sijoittuu runsaasti loma-asutusta sekäKäylän, Juuman ja Säkkilän kylät, jotka ovat osa kehitettävää retkeilykyläverkostoa. Alu-een retkeily perustuu sekä retkeilyreitteihin, alueella tarjottaviin ohjelmapalveluihin ettäkalastusmatkailuun. Rukan ydinaluetta ympäröivät alueet tukevat täten toiminnoillaanmerkittävästi ydinaluetta ollen välttämättömiä sen toiminnalle.

- Kaivoslain 47 §:n mukaan kaivostoiminnan tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslainmukaiseen oikeusvaikutteiseen kaavaan taikka kaivostoiminnan vaikutukset huomioonottaen asian tulee olla muutoin riittävästi selvitetty yhteistyössä kunnan, maakunnan lii-ton ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kanssa. Koska ratkaisuvalta uusien alu-eiden osalta on annettu laissa kunnalle, on strategisessa yleiskaavassa em. syistä pää-dytty siihen ettei Kuusamon kaupunki aio laatia kaivoskaavoja yleiskaavassa rm-1 –merkinnällä osoitetuille alueille ja tämä linjaus on sisällytetty myös kaavamerkintään.Yleiskaava ei poista vanhan kaivoslain aikaisia olemassa olevia kaivospiirejä ja ne esite-tään kaavaselostuksen Selvitykset -liitteessä. Yhdellä näistä kaivospiireistä eli Juomasuo-Pohjasvaaran alueella Dragon Miningilla on vireillä kultakaivoshanke ja siihen liittyen ontoteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely josta yhteysviranomainen on antanut


lausuntonsa. Koska Kuusamon kaupunki asettaa matkailuelinkeinon ja sen tarpeet elin-keinona kaivostoiminnan edelle, kaavaan ei tehdä varausta kaivostoiminnalle eikä rm-1merkinnän sisältöä muuteta.

- Matkailun ydinalue on merkitty kaavakarttaan katkoviivalla ja siihen liittyvällä rm-1 selit-teellä. Katkoviivalla rajatulla alueella on myös aluevarausmerkintöjä, kuten MU-1 (Maa-ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöar-voja), A (Asuntoalue) tai RM (Matkailupalvelujen alue). Katkoviiva on alueen erityisomi-naisuuksia kuvaava merkintä, jota voidaan käyttää aluevarausmerkinnän kanssa päällek-käin.

- Kaavamääräyksessä nro 1 on määritelty mitkä alueelle laadituista alemman asteisistakaavoista jäävät voimaan strategisen yleiskaavan tullessa voimaan. Pohjois-PohjanmaanELY:n kanssa käydyn neuvottelun mukaisesti kunta voi strategisen yleiskaavan hyväksy-essään päättää myös siitä, että jokin strategisen kaavan kaavamääräys tulee koskemaanvoimaan jääviä kaavoja. Tässä tapauksessa strategisen yleiskaavan rm-1 -merkintä halu-taan ulottaa koskemaan myös voimaan jääviä kaavoja koska näissä kaavoissa ei löydylinjausta elinkeinojen ja niihin liittyen eri maankäyttömuotojen suhteista.

2.39 Yhteismuistutus 15 henkilöä, 2.9.2016Maaninkavaaran maa- ja vesialueiden omistajat, kyläläiset, mökkiläiset, maanviljelijät ja poro-miehet sekä kalastajat ja metsästäjät vaativat että heidän yhteismuistutuksena huomioidaanKuusamon yleiskaavaprosessissa:

- Maaninkavaaran suunta ei voi toimia Kuusamon kaivostoiminnan rikastamona, ja/tai lou-hos ja kaivosalueena. Yleiskaavassa Kuusamon luoteiskulma tulee kaavoittaa siten, ettäalueella kielletään louhos- ja kaivostoiminta sekä rikastamot. Alueella tulee sallia olemas-sa olevat elinkeinot, maa- ja metsätalous, porotalous, matkailu- ja kalastus sekä virkis-täytyminen.

- Kuusamon ja Posion rajalla sijaitseva Salmijärvi (Suurin osa Salmijärvestä Posion kunnanalueella) tulee merkitä arvokkaaksi vesistöksi, alueella virallisia pohjavesivarantoja sekäMaaninkavaaran kylän vedenottamo. Salmijärvi toimii myös arvokkaana kyläläisten jamökkiläisten kalastus ja virkistysvetenä. Vesi on puhdasta ja juomakelpoista. Salmijärvenvesi laskee vesistöreitin myötä Suolijärveen, ja siitä edelleen Kemijärveen. Salmijärvestälähtevä Salmijoki, Lauttajärvi ja Lauttajoki on jo merkittävä kalastus- ja kanoottireitti.Maaninkavaaran Salmijärven valuma-alue on merkittävä kokonaisuudessaan pohjavesi-alueeksi. Lapin puolella Salmijärvi on jo merkitty pohjavesialueeksi. Salmijärvi kuuluuMuorun kylän vesialueitten osakaskuntaan, joka vastustaa rikastamovaihtoehtoa Salmi-järveen.

- Dragon Mining tekee uutta YVAa ja aikaisemmassa YVAssa oli esillä Maaninkavaaranvaihtoehto 2 rikastamoksi. Samaan aikaan Dragon Mining ja Belvedere Resources hakeelisää varauksia ja valtaushakemuksia Kitkajärveltä kohti Maaninkavaaran kylää sekäedelleen Maaninkavaaran ja Sarvivaaran väliin. Yleiskaava esityksessä Louteis-Kuusamokohti Maaninkavaaran kylää on merkitty "kyllä louhos, kaivostoiminta ja rikastamo" alu-eeksi. Katsomme että Kuusamon yleiskaavan luonnos merkitsee Dragon Miningin kaivos-ja rikastamohankkeen edistämistä alueellemme. Maaninkavaaran kyläläisinä, mökkiläisi-nä sekä yrittäjinä yhteisesti vastustamme louhos-, kaivos- ja rikastustoimintaa Louteis-Kuusamoon Posion rajalle. Mahdollisen kaivos- ja rikastustoiminnan jätevesi ja pölypääs-töt kulkeutuvat Posion puolelle sekä haittaavat koko alueen imagoa ja elinympä-ristönpuhtautta. Olemme erittäin huolestuneita Salmijärven rantaan suunnitellusta rikastamo-vaihtoehdosta ja kaikista haitallisista aineista mitä rikastamo toisi alueelle (uraani, ras-kasmetallit, syanidi, kemikaalit). Vastustamme hanketta jyrkästi.

- Lapin maakuntakaavan merkinnät tulee jatkua myös Pohjois-Kuusamoon, Riisitunturin jaKitkajärven välin sekä Maaninkavaara-Sarvivaaraa ja Oulanka alueelle. Vaadimme ettäLuoteis-Kuusamo merkitään yleiskaavassa virkistyksen, maa- ja metsätalouden, matkai-lun, metsästyksen ja poronhoidon kannalta merkittäväksi alueeksi. Esitämme, että alu-een luonto- ja retkeilymatkailua edistetään kuntien yhteistyönä. Esimerkiksi Karhunkier-roksen jatkoreitti "Oulangan kierros” voisi jatkua Ylä-Oulankajoelta Rikakorkian vanhojen


metsien suojelualueen kautta Maaninkavaaraan (vanha polku löytyy) ja edelleen Muoru-vaaran kautta Riisitunturille ja Riisitunturilta edelleen Kuusamon Kitkan Kierrokselle.

- Luoteis-Kuusamo on vanhastaan Maaninkavaaran sukujen nautintoaluetta kuntarajamuu-toksista huolimatta. Kyläläiset yhä marjastavat ja sienestävät alueella. Luoteis-Kuusamoon merkittää virkistys- ja marjastusaluetta ja haluamme säilyvän sen puhtaana.

- Tolvan paliskunnalle Luoteis-Kuusamon Kätkytvaaran ja Matalajärven alueet ovat merkit-täviä kesälaidunalueita. Ne tulisi merkitä yleiskaavakarttaan poronhoidon kannalta mer-kittäviksi alueiksi. Louhos ja kaivostoiminta Luoteis-Kuusamossa haittaisi merkittävästiporonhoitoa ja mahdollinen kaivostoiminta lisäisi rekkarallia viitostiellä ja haitaten poron-hoidon laidunkiertoa.

Kaavoittajan vastine:- Kuusamon strategisen yleiskaava-alueen luoteiskulmassa Maaninkavaaran alueella salli-

taan olemassa olevat elinkeinot ja maankäyttö (maa- ja metsätalous, porotalous, matkai-lu- ja kalastus sekä virkistäytyminen) kaavamerkintöjen ja kyseistä elinkeinoa ohjaavanlain (esim. metsälaki, poronhoitolaki) mukaisesti. Virkistys, marjastus, sienestys ja met-sästys ovat Luoteis-Kuusamon alueella sallittuja normaaliin tapaan.

- rm-1 merkinnän sisältö ei rajaa ensisijaisesti kaivostoimintaa, vaan sillä määritelläänmatkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnan suhdetta toisiinsa. Matkailunydinalueen (rm-1) rajaus perustuu Rukan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittä-vään ympärivuotisen matkailun alueeseen, sen nykyisiin ja suunnitteilla oleviin matkailu-toimintoihin. Alueen ytimen muodostaa Rukan alue siihen liittyvine talviurheilu- ja kesä-matkailutoimintoineen sekä laajoine loma-asuntoalueineen. Rukan länsipuolella matkailunydinalue ulottuu Kitkajärveen saakka: Alueella on jo tällä hetkellä runsaasti loma-asutusta ja tulevaisuudessa sen käyttöä on tarkoitus kehittää retkeilyreitti- ja palveluver-koston avulla Rukaa täydentäväksi päiväretkeilyalueeksi. Rukan pohjoispuolella alue ulot-tuu Kitkajoen pohjoispuolelle työntyen kohti itää Kitkajoen vartta pitkin. Alueelle sijoittuurunsaasti loma-asutusta sekä Käylän, Juuman ja Säkkilän kylät. Alueen retkeily perustuusekä retkeilyreitteihin, alueella tarjottaviin ohjelmapalveluihin että kalastusmatkailuun.vr-1 -alue täydentää rm-1 -aluetta matkailulle tärkeänä, mutta vähemmän intensiiviselle,ei-ympärivuotiselle toiminnalle tarkoitettuna. Näillä perusteilla aluerajauksia ei ole mah-dollista laajentaa koko Kuusamon luoteiskulmaa koskeviksi.

- Muistuttajan kaavaluonnoksesta antaman mielipiteen mukaan Salmijärvi on jo merkittykaavaehdotuksessa kotitarve- ja virkistyskalastuksen kannalta tärkeäksi vesistöksi, jonkaveden laatu tulee säilyttää hyvänä. Myös Posion puolella kuntarajan tuntumassa Salmi-järven läheisyydessä sijaitseva pohjavesialue on ollut merkittynä jo kaavaehdotuskartas-sa. Pohjavesialue (pv-1) -merkinnällä esitetään pohjaveden kerääntymisalue, ei valuma-aluetta.

- Strategisessa yleiskaavassa ei ole osoitettu varauksia rikastamotoimintaa varten Pohjois-Kuusamon alueelle. Mikäli jokin kaivosalan toimija haluaisi käynnistää hankkeen tällaisenlaitoksen saamiseksi alueelle, pitäisi sen hakea kaavoituspäätöstä Kuusamon kaupungilta,ilman kaavaa hanke ei voisi alueelle sijoittua. Yksinomaan kaava ei kuitenkaan riittäisi,vaan hankkeelle pitäisi tehdä myös ympäristövaikutusten arviointi. YVA:n myötä ratkeai-si, onko toiminta ylipäätään mahdollista ja jos on, niin millä keinoilla mahdollisia vaiku-tuksia voitaisiin vähentää.

- Lapin maakuntakaavan merkinnät on huomioitu Kuusamon yleiskaavassa. Lapin maakun-takaavan merkintöjä ei kuitenkaan lisätä yleiskaavakarttaan. Strategisessa yleiskaavassaesitetyt virkistys- ja ulkoilureitit on esitetty yleispiirteisesti eivätkä ne monilta osin perus-tu maastotutkimuksiin. Merkinnät tulee tällä kaavatasolla ymmärtää periaatteellisina, jol-loin reittien toteutunut linjaus voi poiketa paljonkin kaavassa osoitetusta. Linjaukset jaaluevaraukset tarkkenevat yksityiskohtaisemmilla kaavatasoilla tapahtuvassa suunnitte-lussa. Kuusamossa on aloitettu virkistysreittien suunnittelutyö, jossa selvitetään reittientoteuttamiskelpoisimmat linjaukset ja toteutustavat. Muistutuksessa olevat reittejä kos-kevat esitykset kannattaa tuoda esille tähän työhön liittyen.

- Poronhoidon kannalta tärkeät alueet ja erotuspaikat on merkitty kaavakarttaan ruskeallaneliöllä. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnittelutyössä ja yleiskaavan sidosryhmä-


työskentelyissä Kuusamon ja Posion alueen paliskuntien toimintasuunnitelmista ja Poro-GIS tietokannasta on saatu tietoa mm. erotuspaikoista, kevät- ja syyskierroista ja laitu-mista. Laidunkiertoja ei ole tapana merkitä kaavakarttaan. Laidunkierrot on esitetty kaa-vaselostuksen Selvitykset –liitteessä.

2.40 Kanerva 56:3 ja Maaninkavaaran vesiosuuskunta 2.9.2016Rikastamo vaihtoehto ei sovellu Salmijärven alueelle. Liitteessä vesiosuuskunta perustelee syyt.Kaava tulee muuttaa RM-1 alueeksi.Liite:Kuusamon strategisen yleiskaavan kaavaehdotukseen Salmijärven rikastamon vaihtoehdosta.Salmijärvi sijaitsee Oulun ja Lapin läänin rajalla ja hankesuunnitelman mukaan järvi padottaisiinpuoliksi läänin rajalta. Oulun puoli olis niin sanottu prosessi-selkeytys vesiallas ja Lapin puoli ke-räilyallas johon alueen hule, tulvavedet ja myös prosessi häiriöiden takia laskettavat vedet kerä-tään. Rikastehiekka- tuhkakasa tulee myös valuma alueelle se lisää järven myrkky kuormitustahamaan tulevaisuuteen. Rikastamon veden tarve on niin suuri että järvivesi tulee pilantumaan.Käyttettäviä aineita syaniidi,arseniikki sulfaati, ja vielä uraani vesiliukoisena on vaarallinen.Maaninkavaaran vesiosuuskunnalla on vedenottamo kettukankaan pohjavesi alueella joka sijait-see mahdollisen rikastamon vastarannalla matkaa rikastamon ja vedenottamon välillä noin 1.5kmSalmijärvi on kirkasvetinen hiekka ja lähdepohjainen järvi. Kettukankaan hiekkaharju ja pohja-vesialue jatkuu Salmijärven rantaan.Kettukankaan hiekkaharju on vanhaa soramonttua. Sora on ajettu lähes pohjavesi rajaan, tämänvuoksi alue ei kestä ihmisille vaarallisia myrkky laskeutumia. Pölynleviäminen on ilmeinen pohja-vesi alueen pilaminen on kielletty ympäristö lainmukaan. Myös huolettaa veden riittävyys, YVAmukaan Salmijärven vedenpinta tulee vaihtelemaan 40% normaalitasosta alaspäin, joten sekinon uhka vedenottamon toiminnalle. Maaninkavaaran vedenotamo toiminut yli 20 vuotta tällä pai-kalla, kun veden ottopaikkaa haettiin niin tämä oli ainut paikka missä oli puhdasta talousvettäsaatavilla. Maaninkavaaran vesiosuuskunta toivoo päätöksiä jotka eivät vaaranna vedenottamontoimintaa jo ennakkoon tulee varmistaa että veden päivittäinen käyttö on turvallista myös vas-tuunkantajat täytyy löytyä ongelma tilanteissa. MEILLE PARAS PÄÄTÖS ON VAIHTOEHTO -RM-1EMME VOI HYVAKSYÄ PÄÄTÖSTA JOKA VAARANTAA VEDEN OTTAMON TOIMINNAN.


matkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnan suhdetta toisiinsa. Matkailunydinalueen (rm-1) rajaus perustuu Rukan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittä-vään ympärivuotisen matkailun alueeseen, sen nykyisiin ja suunnitteilla oleviin matkailu-toimintoihin. Alueen ytimen muodostaa Rukan alue siihen liittyvine talviurheilu- ja kesä-matkailutoimintoineen sekä laajoine loma-asuntoalueineen. Rukan länsipuolella matkailunydinalue ulottuu Kitkajärveen saakka: Alueella on jo tällä hetkellä runsaasti loma-asutusta ja tulevaisuudessa sen käyttöä on tarkoitus kehittää retkeilyreitti- ja palveluver-koston avulla Rukaa täydentäväksi päiväretkeilyalueeksi. Rukan pohjoispuolella alue ulot-tuu Kitkajoen pohjoispuolelle työntyen kohti itää Kitkajoen vartta pitkin. Alueelle sijoittuurunsaasti loma-asutusta sekä Käylän, Juuman ja Säkkilän kylät. Alueen retkeily perustuusekä retkeilyreitteihin, alueella tarjottaviin ohjelmapalveluihin että kalastusmatkailuun.vr-1 -alue täydentää rm-1 -aluetta matkailulle tärkeänä, mutta vähemmän intensiiviselle,ei-ympärivuotiselle toiminnalle tarkoitettuna. Näillä perusteilla aluerajauksia ei ole mah-dollista laajentaa muistuttuajan esittämille aluille.

- Alueen rajauksessa on otettu huomioon myös vesistöjen valuma-alueet, koska kaivostoi-minta saattaisi alueelle sijoittuessaan vaikuttaa valuma-alueen kautta laajalle alueelle.

2.41 Ahonpää 305-416-46-10 ja Salmivaara 305-416-46-37, 2.9.2016Kuusamon strategisen yleiskaavan ehdotus on nähtävillä 1.7.-2.9.2016. Ahonpään 305-416-46-10 ja Salmivaaran 305-416-46-37 kiinteistöjen omistajana tai osaomistajana esitän, että kaavaamuutettaisiin tilojen osalta RA-alueiksi ja laaja MU-1 alue poistettaisiin tai ainakin sitä huomatta-


vasti kavennettaisiin. Alueen sijainti ja kaavan sisältö on summittain esitetty oheisella kartalla.Tilat on suurelta osalta ehdotuksessa MU-1 -aluetta eli ”MAA. JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE,JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA TAI YMPARISTÖARVOJA." Perusteluina esi-tän seuraavaa:- Kuusamon kaupunginhallitus on 18.6.2013 § 63 päättänyt, että alueelle käynnistetään asema-kaavan laatiminen. Kaupungin maankäyttö ei kuitenkaan ole käynnistänyt työtä eikä sen edellyt-tämiä kaavoitussopimuksia. Onko syynä se, että päätös ei syntynyt virkamiesten esityksestävaan kaupunginhallituksen jäsenen esittämänä ja kuitenkin hallituksen yksimielisesti päättämänä- Ruka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä 11.6.-28.8.2016. Sii-nä alue on merkitty R-4 merkinnällä eli ”LOMA- JA MATKAILUALUE. Uudisrakentaminen R-4 alu-eella tulee selvittää asemakaavoituksella.” Ote tästä kaavasta on liitteenä- Kuusamon strategisen yleiskaavan ehdotus on täten täysin ristiriidassa em. päätöksen ja sa-maan aikaan tekeillä olevan tarkemman osayleiskaavan kanssa. Kaavahierarkian mukaan mm.koko kuntaa koskevan yleiskaavan pitäisi ohjata suppeampia alueita tai tiettyä osasektoria kos-kevien osayleiskaavojen laadintaa ja koko kunnan yleiskaava tulisi hyväksyä ensin. Tätä järjes-tystä on myös Pohjois-Pohjanmaan ely -keskus esittänyt Kuusamon kaupungille. Tämäkin edel-lyttää, että esitetty muutos on tehtävä asia -kohdassa mainittuun yleiskaavaan. Alueella ja senläpi tarvitaan ilman muuta hiihto-, kelkkailu-, retkeily- yms. reittejä, mutta ne eivät vaadi niinlaajaa aluetta, mitä yleiskaavassa on esitetty. Reittien vaatimat tilatarpeet voidaan ratkaistanormaalissa asemakaavoitusmenettelyssä.

Kaavoittajan vastine:- Strategisen yleiskaavan esitystapa on aina yleispiirteinen. Kuusamon strategisessa yleis-

aavassa määritetään Kuusamon kaupungin kehityksen suuret linjat, kaava-alueen käyttöja mm. liikenneväylien sijainti.

- Kuten muistutuksen esittäjä toteaa, tehdään tarkempi suunnittelu osayleiskaavoissa jaasemakaavoissa. Maankäytön suunnittelujärjestelmä perustuu siihen, että yleispiirtei-sempi kaava ohjaa yksityiskohtaisempaa mutta siten, että yleispiirteisemmässä määritel-lään yleiset periaatteet maankäytölle joita yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tar-kennetaan.

- Strategisessa yleiskaavassa osoitettu MU-1 -merkintä ei ole esteenä alemman tasoistenkaavojen tarkempaan suunnitteluun muidenkin merkintöjen osalta.

2.42 Kiinteistöt 305-411-212-95 ja 305-411-212-94, 2.9.2016Asiaan osalliset esittävät muistutuksena asiassa seuraavaa:Yleiskaavaehdotuksen Kaavakartta 1:ssä, Yhdyskuntarakenne, elinkeino, yhteydet ja ke-hittämistavoitteet 15.6.2016 on esitetty seuraavaa:


Asemakaavoitusvaiheessa olevalle Tatanki-Koukkulammen alueelle on merkintä moottorikelkka-reitin kehittämistarpeelle. Asiaan osallisten tilat Rn:ot 212:94 ja 212:95 sijaitsevat Tatanki-Koukkulammen alueella. Moottorikelkkareitin merkintä sijaitsee osaltaan asiaan osallisten tiloilla.Asiaan osalliset kieltävät moottorikelkkareitin sijainnin omistamillaan tiloilla. Asiaan osalliset esit-tävät moottorikelkkareitin sijainnille, liikenneympyrän ja kevyen liikenteen sekä ulkoilureitin eri-tasoristeykselle seuraavaa suunnitelmaa, jonka tarkemmat perustelut esitetään myöhemmin.

Strategisessa yleiskaavaesityksessä on mukana kevyen liikenteen väylä ja erityyppiset ulkoilurei-tit. Näiden reittien kehittämistä esitetään edelleen siten, että siinä huomioidaan reitistön muo-dostama verkostokokonaisuus huomioiden Rukan alueen ja keskustan alueen keskittymiset.

MUISTUTUKSEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUTMOOTTORIKELKKAREITIN SIJAINTI TATANKI-KOUKKULAMMEN ALUEELLAVakiintuneen käytännön mukaan reittiä ei saa perustaa, jos sen käyttämisestä aiheutuisi luonnol-le tai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölletai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle huomattavaa haittaa. Mikäli reitti sijoitetaan Yleiskaava-esityksessä esitetylle paikalle, syntyisi siitä huomattava haittaa paitsi ympäröivälle luonnolle,yleiselle virkistys- ja muulle käytölle sekä yksityisille maanomistajille.


Yleiskaavaesityksen alustava ratkaisu moottorikelkkareitistä ei ole tasapuolinen alueen maan-omistajien kesken eikä se myöskään ole liikenteellisesti perusteltu. Moottorikelkkareitti ei kuuluasemakaavoitetulle alueelle varsinkin tässä tilanteessa, jossa moottorikelkkareitin sijoitukselle onkäytettävissä muita parempia vaihtoehtoja. Maastoliikennelain määrittelyt ja aikaisemmat oike-ustapaukset on syytä huomioida suunnitteluratkaisuja laadittaessa. Em. kannanotto on tullutmyös lukuisilta Tatanki-Koukkulammen maanomistajilta alueen asemakaavoituksen yhteydessä.Uudessa sijaintiesityksessä moottorikelkkareitti siirretään Tropiikin alueelta itä-länsi-suunnassakulkevaksi reitiksi. Reitti alittaa 5-tien (Kemijärventien) Yleiskaavaesitykseen merkityssä eri-tasoristeyksessä. Näin hyödynnetään eritasoristeyksen luomia mahdollisuuksia parantaen merkit-tävästi liikenneturvallisuutta siten, että moottorikelkoilla ei tarvitse ylittää erittäin vilkkaasti lii-kennöityä Kemijärven tietää. Kemijärventien länsipuolella sijaitsee muutaman kilometrin etäisyy-dellä etelä-pohjoissuuntainen moottorikelkkareitti, jota voidaan pitää ko. alueen pääreittinämoottorikelkkailulle. Esitetty itä-länsisuuntainen moottorikelkkareitti yhdistyy tähän alueen pää-reittiin.Esitetyllä moottorikelkkareittivaihtoehdolla minimoidaan sen käyttämisestä aiheutuvat luonnolletai muulle ympäristölle, luontaiselinkeinolle, maa- ja metsätaloudelle, yleiselle virkistyskäytölletai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle tulevat haitat. Samalla kuitenkin maksimoidaan alueentarpeet ja mahdollisuudet moottorikelkkareitin käytölle. Esitetty reittivaihtoehto sijaitsee alueella,joka on pääosin rakentamatonta tai teollisuuskäyttöön varattua aluetta. Moottorikelkkareitit ovatosa Tropiikin ydinalueen nykyisiä palveluja eikä esitetty moottorikelkkareitti sinällään muuta val-litsevaa tilannetta.

KEVYEN LIIKENTEEN, PIHAKADUN JA ULKOILUREITIN ERITASORISTEYSAsemakaavoituksen myötä Tatanki-Koukkulammelle on tulossa runsaasti lisää rakennusoikeutta,palveluita ja asukkaita. Alueen liikennöinti lisääntyy merkittävästi. Tatanki-Koukkulammen alueensisäinen liikenne voidaan ratkaista esim. pihakatutyyppisillä ratkaisuilla, jossa sekä kevyen liiken-teen, ulkoilureittien ja autojen reittejä voidaan yhdistää säästäen alueen herkkää, omaleimaistaluonnetta ja luontoa. Tatanki-Koukkulammen alueen liittyminen muuhun liikenneverkostoon onsyytä huomioida myös Strategisessa yleiskaavassa siten, että alueelle tulee eritasoliittymä (kevytliikenne, ulkoilureitit, pihakadut) sekä liikenneympyrä. Liikenteen lisääntyminen jo nykyisinkinvilkkaasti liikenteestä on haaste liikenneturvallisuuden kannalta. Liikenneympyräratkaisulla pa-rannetaan sekä liikenneturvallisuutta että sujuvoitetaan Tatanki-Koukkulammen alueen ja Kemi-järventien liikennöintiä.

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT JA ULKOILUREITITKevyen liikenteen väylien ja ulkoilureittien (kuntoilu- ja pyöräilyreitit) suunnittelua esitetään jat-kettavan edelleen nykyisen Yleiskaavaesityksen pohjalta. Kuusamon alueelle on mahdollisuusluoda merkittävä ja valtakunnallisestikin erottuva lisäarvotekijä kevyen liikenteen verkostolla jaulkoilureiteillä. Tämän infrastruktuurin rakentamiskustannukset ovat edullisia verrattuna muideninfrastruktuuritekijöiden rakentamiskustannuksiin. Kevyen liikenteen väylien kehittämisessä onsyytä huomioida niiden keskinäinen, toisiaan tukeva vaikutus. Väylien kehittämisessä on syytähuomioida myös niiden luoma kokonaisverkosto ja sitä kautta keskinäisen synergian tuoma lisä-arvo. Kuusamon taajama, Rukan alue ovat luontaisia painopistealueita. Näiden painopistealuei-den välinen väyläverkosto kaipaa edelleen kehittämistä. Myös muiden alueiden väyläverkostonsuunnittelua voidaan kehittää edelleen nykyisen Yleiskaavaesityksen pohjalta.

Kaavoittajan vastine:- Strategisessa yleiskaavassa kuvataan hyvin yleispiirteisesti ulkoilureitit, moottorikelkkai-

lureitit ja kevyenliikenteen reitit, ensisijaisesti niiden yhteystarpeet. Merkinnät ovat luon-teeltaan ohjeellisia eikä merkintä sido reitin sijoittumiseen täsmälleen kartan osoittamallekohdalle. Reittien, kuten kiertoliittymien tarkempi sijainti määritellään joko alemman as-teisessa kaavoituksessa tai ulkoilureittisuunnitelmassa. Tatanki-Koukkulammen alueellakäynnissä oleva asemakaavatyö on strategista yleiskaavaa oikeampi suunnittelumuotomuistutuksessa esitettyjen moottorikelkka- ja ulkoilureittien sekä muiden liikennejärjes-telyjen osoittamiseen. Strategisen yleiskaavan reitistöjen sijaintimerkintöjen muut-tamiseen ei siten ole tarpeen.


2.43 Suomen metsäkeskus, 2.9.2016Suomen metsäkeskuksen Julkiset palvelut on tutustunut nähtävillä olevaan Kuusamon strategi-sen yleiskaavan ehdotukseen. Ehdotuksessa on huomioitu metsätalouden suuri merkitys kaupun-gin elinkeinorakenteessa sekä tarpeet sovittaa yhteen metsätalouden harjoittaminen, metsienmatkailu- ja virkistyskäyttö, poronhoito ja luonnon monimuotoisuuden suojelu. Metsäkeskuksenpuolesta esitetään seuraavia huomioita erityisesti kaavamerkinnästä ja -määräyksistä.Yleiskaavasuosituksiin on kirjattu: Virkistysreittien sijoittamisesta metsiin ja metsän mahdollistenkäyttörajoitusten korvauksista sovitaan yrittäjien, maanomistajien ja kaupungin kesken. Tämä onhyvä ja tavoitteellinen periaate.Kaavamääräyksissä todetaan, että Kuusamon strateginen yleiskaava ohjaa nimettyjen voimassaolevien osayleiskaavojen muuttamista ja uudistamista. Sitä ennen on kuitenkin mainittu, että rm-1 merkintä koskee myös näitä kaavoja. On tarpeen arvioida, voidaanko voimassa olevia kaavojanäin muuttaa osana strategisen kaavan laadintaa ja mikä vaikutus tällä määräyksellä on.Yleiskaavamääräyksissä on joitain epäselviltä vaikuttavia kirjauksia. Niiden henki on myönteisenyhteen sovittava, mutta ne voidaan myös tulkita monin tavoin. Kohdassa 3: Metsän uudistami-sessa ja matkailutoimintojen sekä reitistön sijoittamisessa on otettava huomioon porotaloudentärkeät kohteet kuten erotus- ja ruokintapaikat sekä pyyntiaidat. Mitä huomioon ottaminen tar-koittaa? Hyvän metsänhoidon suosituksissa ja Poronhoito ja metsätalous -opaskirjassa on kirja-uksia muiden metsänkäyttömuotojen huomioimisesta.Määräyksen kohta: 7. Luonnonvarojen käyttöön perustuvien elinkeinojen toimenpiteet tuleesuunnitella siten, että ne eivät aiheuta toisilleen tai omistajalle kohtuutonta haittaa. Tarvittaessatulee etsiä osapuolille uusia, vaihtoehtoisia alueita ja toimenpideratkaisuja. Kohta sopisi parem-min suositukseksi.Ranta-asemakaavojen VL-alueita koskeva metsän käsittelyn kuvaus ja viittaus puuston ominais-piirteiden säilymiseen on epäselvä, kun ominaispiirteitä ei ole kuvattu. Samankaltainen kirjaus ontehty liittyen maisemallisesti arvokkaisiin alueisiin. Kirjaus: Alueen käytössä, suunnittelussa jametsien hoidossa tulee edistää maisema- arvojen säilymistä - ei kerro mistä maisema-arvoistaon kyse ja miten niitä edistetään. Maisemaohjelmissa lähtökohtana on, että normaali metsien kä-sittely kuuluu osaksi luonnonmaiseman vaihtelua.Arvokkailla harjualueilla on vähäisiin toimenpiteisiin nimetty metsänhoito- ja hakkuutöitä, mikähelpottaa metsätalouden harjoittamista. Uudistushakkuista on kuitenkin kirjattu, että myös alle 1ha:n uudistushakkuista edellytetään kaupungille tehtävää metsänkäyttöilmoitusta. Menettelyä eiole tarkemmin kuvattu. Metsänkäyttöilmoitus - ilmaisu liittyy metsälain toimeenpanoon ja ilmoi-tus tehdään metsäkeskukselle. Mikä on tämän kaavamääräyksessä mainitun ilmoituksen tarkoi-tus, käsittelytapa ja vaikutus metsänomistajalle ja kaupungille - tämä ei käy ilmi kirjauksista.Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on osallistua metsätalouden edustajana maakäytön suunnit-telun ja kaavoituksen prosesseihin maakunnissa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi on tarpeellista,että metsäkeskukselle toimitettaisiin tieto kaavaprosessien käynnistymisestä ja esitysten etene-misestä.

Kaavoittajan vastine:- Kaavamääräyksessä nro 1 on määritelty mitkä alueelle laadituista alemman asteisista

kaavoista jäävät voimaan strategisen yleiskaavan tullessa voimaan. Pohjois-PohjanmaanELY:n kanssa käydyn neuvottelun mukaisesti kunta voi strategisen yleiskaavan hyväksy-essään päättää myös siitä, että jokin strategisen kaavan kaavamääräys tulee koskemaanvoimaan jääviä kaavoja. Tässä tapauksessa strategisen yleiskaavan rm-1 -merkintä halu-taan ulottaa koskemaan myös voimaan jääviä kaavoja koska näissä kaavoissa ei löydylinjausta eri elinkeinojen ja niihin liittyen eri maankäyttömuotojen suhteista.

- kaavamääräyksen kohdan 3 (hyväksymisvaiheen kaavamääräys nro 4) huomioon ottami-selle metsänhoidossa antaa hyvän pohjan oppaan Poro ja poronhoito talousmetsissä -ohjeiden mukainen toiminta.

- merkinnästä Arvokas harjualue (hs) poistetaan vaatimus maisematyöluvasta.

2.44 Paliskuntain yhdistys 2.9.2016Kuusamossa on käynnissä kaupungin strategisen yleiskaavan laadinta. Tavoitteena on ohjatapaikallisten elinkeinojen kehittämistä kestävästi, toimintaedellytysten jatkuvuus turvaten. Etenkin


kaivostoiminnan ja luontoon perustuvien elinkeinojen yhteensovittaminen on ollut vahvasti esillä.Kaavan alueella jäävät voimaan Rukan, Veskan, Viipusjärven ja Kesäjärven osayleiskaavat sekäSuiningin, Oivangin ja Pyhä-järven ranta-osayleiskaavat. Mikäli kaupunginhallitus hyväksyy Ru-ka-Kuusamon matkailualueen osayleiskaavan ennen strategisen kaavan hyväksymistä, myös sejää voimaan. Kaikkia näitä kaavoja koskee kuitenkin strategisen kaavan kaavamerkintä rm-1,Matkailun ydinalue, missä ei sallita kaivostoimintaa, rikastamista tai jalostusta.

Poronhoidon huomioon ottaminen kaavassaPoronhoitoalueella erilaisten toimintojen onnistunut yhteensovittaminen on elinkeinon toiminta-mahdollisuuksien kannalta äärimmäisen keskeinen asia. Uusia kaavamerkintöjä ja -määräyksiävoidaan antaa tukemaan, selventämään ja ilmentämään poronhoitoalueella olemassa olevia käy-täntöjä ja pelisääntöjä. Ensisijainen ohjauskeino poronhoitoon liittyen on erityislaki, poronhoito-laki (PHL 848/1990). Kaava-merkinnät ja -määräykset eivät mene erityislainsäädännön edelle,mutta ne tulkitsevat ja tukevat näitä ohjauskeinoja.Poronhoitolaissa (3§) säädetään poronhoidolle vapaa laidunnusoikeus maan omistus- tai hallinta-oikeudesta riippumalta. Lain 53 § velvoittaa viranomaisen neuvottelemaan asianosaisen palis-kunnan kanssa valtion maita koskevien hankkeiden yhteydessä, mikäli ne vaikuttavat olennaises-ti poronhoidon harjoittamiseen. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) osana maankäyt-tö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää turvaavatmyös poronhoidon alueidenkäytöllisiä edellytyksiä. Niissä todetaan, että ”Poronhoitoalueella tur-vataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset.”Kuusamon strategisessa yleiskaavassa on poronhoidolle omat kaavamerkinnät. Kaavaan on mer-kitty poronhoidon kannalta tärkeät alueet, eli erotuspaikat ja paliskuntien väliset rajat. Rajoihinliittyy määräys:”Moottorikelkka- ja ulkoilureitit tulee suunnitella niin, että ne risteävät mahdollisimman harvoissakohdissa pysyvien poroaidan kanssa.”Paliskuntien rajat erottuvat melko huonosti ja niiden merkitseminen paremmin olisi kannatetta-vaa. Esimerkiksi Lapissa on maakuntakaavoissa käytössä violetti katkoviiva. Kaavakartasta eierotu onko valtakunnanrajan poroesteaitaa merkitty kaavaan. Aita perustuu valtiosopimukseen jaon MMM:n määräyksellä Paliskuntain yhdistyksen ylläpitämä. Sinänsä on sama, merkitäänkö ai-taa kaavaan, sillä se on alueella joka tapauksessa ja muun muassa sen alueella valtion mailla ta-pahtuvista metsänhakkuista ja muusta toiminnasta on sovittu pelisäännöt Metsähallituksen ja Pa-liskuntain yhdistyksen välisessä sopimuksessa (2013).Poronhoidolle on annettu koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys: ”Tarkemmassa suunnittelus-sa tulee turvata porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset säilyttämällä laidunalueiden yh-tenäisyys ja kulkureitit laidunalueiden välillä. Turvetuotantoa suunniteltaessa on oltava yhteydes-sä paliskuntiin. Metsän uudistamisessa ja matkailutoimintojen sekä reitistön sijoittamisessa onotettava huomioon porotalouden tärkeät kohteet kuten erotus- ja ruokintapaikat sekä pyyn-tiaidat.”Määräys noudattelee VATia ja voimassa olevan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan poronhoi-toaluetta koskevaa suunnittelumääräystä. Määräys on kuitenkin ongelmallinen, sillä se ei otahuomioon kaikkia poronhoitoon haitallisesti vaikuttavia maankäyttömuotoja. Esimerkiksi kaivos-toiminta ja tuulivoima ovat sellaisia maankäytön muotoja, joiden sijoittamisessa ja suunnittelussaporonhoidon toimintaedellytykset on myös turvattava. Paliskuntain yhdistys esittää, että kaava-määräys muutetaan seuraavasti:"Tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Po-ronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon po-ronhoidolle tärkeät alueet, kuten erotus- ja ruokintapaikat sekä pyyntiaidat sekä säilytettävä lai-dunalueiden yhtenäisyys ja kulkureitit laidunalueiden välillä.”Määräyksen lisäksi kaavaselostuksessa tulisi avata, että poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaamaan- käyttöä ovat ainakin kaivostoiminta, tuulivoimatuotanto, turvetuotanto, matkailu ja senvaatimat reitistöt sekä metsien uudistaminen. Poronhoidon edellytyksiä turvataan suunnittelussasäilyttämällä yhtenäisiä rauhallisia laidunalueita sekä kulkureitit laitumien välillä. Myös poronhoi-dolle tärkeiden toimintojen, kuten erotuspaikkojen säilyttäminen ja niiden toiminnan turvaaminenon tärkeää. Valtion maiden käytöstä on olemassa sopimus (2013), jossa on yhteisesti linjattu po-ronhoidon turvaaminen muun muassa metsänuudistamisessa. Yksityismaiden osalta on olemassa


metsänhoidon suosituksia ja opas ”poro ja poronhoito talousmetsissä” (Metsäkeskus 2008,http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/poro_ ja_poronhoito_talousmetsissa.pdf). Poron-hoidon toimintaedellytysten turvaaminen edellyttää myös poronhoitajien osallistamista tarkem-paan suunnitteluun. Valtion mailla neuvotteluista määrää poronhoitolaki (53§).Mikäli koko kaava-aluetta koskevaa poronhoitoa turvaavaa kaavamääräystä ei muuteta, tulee po-ronhoidon edellytysten turvaaminen tuulivoiman suunnittelussa lisätä tuulivoimamerkintöjen tv-ja tv-1 kaavamääräyksiin. Tuulivoimaa on lisäksi osoitettu kohtuullisen paljon paliskuntien lai-dunalueille, missä on suhteellisen vähän muuta ihmistoimintaa ja sen vuoksi laidunnusrauha.Hankkeiden vieminen sellaisille alueille aiheuttaa väistämättä vaikeuksia poronhoidolle ja aluei-den suunnittelussa ja toiminnassa on välttämätöntä ottaa poronhoito huomioon ja lieventää jakompensoida aiheutuneita haittoja.

Yksityiskohtaisemmat huomiotMuita maankäyttömuotoja koskevista kaavamääräyksistä poronhoito mainitaan rm-1 ja vr-1 -alueiden yhteydessä: "--- Maa- ja porotalous sekä muu maankäyttö on alueella mahdollista mui-den kaavamerkintöjen mukaisesti.”Määräys on oudosti muotoiltu, koska kaavalla ei voida poronhoitoa missään kaava-alueella suo-raan kieltää, sillä poronhoito toimii poronhoitoalueella oman erikoislakinsa, jossa määritelläänvapaa laidunnusoikeus, turvaamana. Myöskään poronhoito ei toimi alueella pelkästään omankaavamerkinnän (poronhoidon kannalta tärkeä alue, erotusaita) alueella, vaan kaikkialla. Nyt kunporonhoito mainitaan tuolla tavalla näiden kahden alueen yhteydessä, voi joku saada käsityksen,ettei sitä saisi harjoittaa näillä alueilla muualla kuin erotuspaikoilla, jotka on merkitty kaavamer-kinnällä. Jos poronhoito halutaan rm-1 ja vr-1 mainita erikseen, tulee se mainita esim. ”Poron-hoito toimii alueella poronhoitolain mukaisesti."Kaavaselostuksesta puuttuu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan merkintöjen luettelosta (tau-lukko 1) poronhoitoalueen raja ja siihen liittyvä kaavamääräys.

Kaavoittajan vastine:- Poronhoidon edellytysten paremmaksi huomioimiseksi tuulivoima-alueilla tehdään tv ja

tv-1 –merkintöihin lisäys siitä että poronhoidon edellytykset tulee ottaa huomioon tuuli-voima-alueiden suunnittelussa.

- rm-1 ja vr-1 –merkintöihin tehdään lisäykset ”Poronhoito toimii alueella poronhoitolainmukaisesti”.

- Selostukseen lisätään tekstiä siitä, että poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa maankäyt-töä ovat ainakin kaivostoiminta, tuulivoimatuotanto, turvetuotanto, matkailu ja sen vaa-timat reitistöt sekä metsien uudistaminen. Kaavaselostuksessa voidaan myös avata sitä,mitä lausumalla ”maa- ja porotalous sekä muu maankäyttö on alueella mahdollista kaa-vamerkintöjen mukaisesti” tarkoitetaan rm-1 ja vr-1 merkintöjen yhteydessä.

- Maakuntakaavan poronhoitoalueen rajamerkinnän kuvaus lisätään selostuksen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavakappaleen taulukkoon ja paliskuntien rajat pyritään saamaankartalla paremmin näkyviksi käyttämällä violettia viivamerkintää.

2.45 Alakitkan paliskunta, Tolvan paliskunta ja Oivangin paliskunta, 2.9.2016Kuusamon kaupunki laatii strategista osayleiskaavaa. Kaava sijoittuu koko kaupungin alueelle.Kaavan pohjoisosa sijoittuu Alakitkan, Oivangin ja Tolvan paliskuntien alueelle. Paliskuntien po-ronhoito perustuu luonnonlaitumien hyödyntämiseen. Poronhoidolla on alueella vuosisataiset pe-rinteet ja se on merkittävä imagotekijä Kuusamolle ja sidostoimiala matkailulle. Poronhoidolla onsuuri merkitys alueen kulttuurille. Pohjois-Kuusamon alue on metsäsaamelaisen poronhoidonkeskeinen alue ja alueen metsäsaamelaisilla poronhoitajilla on alueella erityinen maankäyttöoike-us, jota ei saa heikentää. Poronhoidon edellytykset tulee turvata kaavoituksessa.Poronhoitolaki (PHL, 848/1990) on erityislaki, joka tulee ottaa huomioon poronhoitoalueella ta-pahtuvassa kaavoituksessa. Poronhoidon kannattavuuden edellytys on vapaa laidunnusoikeus,mikä tarkoittaa, että poroilla on oikeus oleskella ja ottaa ravintonsa vapaasti luonnosta (PHL 3§). Lain 53 § säädetään, että suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittami-seen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä, valtion viranomaisen on neuvoteltava asianomaisen


paliskunnan edustajan kanssa. Myös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan poron-hoitoalueella tulee turvata poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset.Poronhoitajien osallistaminen suunnitteluun on ollut puutteellista, sillä poronhoitajien edustajaa eiole ollut kaavan ohjausryhmässä, muissa työryhmissä, eikä paliskunnilta ole pyydetty lausuntoakaavasta, mikä on yleensä poronhoitoalueella tapana.

Poronhoidon kaavamerkinnät ja määräyksetPoronhoidolle on osoitettu kaavassa omia kaavamerkintöjä ja määräyksiä. Poronhoidon kannaltatärkeät alueet, erotusaidat on merkitty kaavakartalle. Myös paliskuntien rajat on merkitty kartal-le. On hyvä, että poronhoito otetaan huomioon strategisessa osayleiskaavassa. Poronhoitoa tur-vaava, koko kaava-aluetta koskeva yleismääräys kuuluu:”Tarkemmassa suunnittelussa tulee turvata porotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset säi-lyttämällä laidunalueiden yhtenäisyys ja kulkureitit laidunalueiden välillä. Turvetuotantoa suunni-teltaessa on oltava yhteydessä paliskuntiin. Metsän uudistamisessa ja matkailutoimintojen sekäreitistön sijoittamisessa on otettava huomioon porotalouden tärkeät kohteet kuten erotus- jaruokintapaikat sekä pyyntiaidat.”Määräys ei ota huomioon sitä, että poronhoitoa tulee turvata myös muiden sille haitallistenmaankäyttömuotojen suunnittelussa. Tällaisia ovat esimerkiksi kaivostoiminta ja tuulivoimantuo-tanto. Kun tulevaisuuden maankäyttöä ei voida tarkasti tietää, tulisi maankäyttömuotojen luette-lon sijaan määrätä yleisemmällä tasolla eli puhua ”poronhoitoon vaikuttavan alueidenkäytönsuunnittelusta”. Lisäksi kaavassa tulisi muistuttaa, että alueella on voimassa poronhoitolain 3 §takaama vapaa laidunnusoikeus. Kaavamääräys voisi silloin olla:”Poroilla on alueella vapaa laidunnusoikeus (PHL 3 §). Tarkemmassa suunnittelussa tulee turvataporotalouden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Poronhoitoon olennaisesti vaikuttavaa alueidenkäyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon poronhoidolle tärkeät alueet, kuten erotus- ja ruo-kintapaikat sekä pyyntiaidat sekä säilytettävä laidunalueiden yhtenäisyys ja kulkureitit laidunalu-eiden välillä.”TuulivoimaTuulivoimaa on osoitettu melko paljon paliskuntien tärkeille laidunalueille, missä on suhteellisenvähän muuta ihmistoimintaa ja sen vuoksi poroille tärkeä laidunnusrauha. Hankkeiden toteutta-minen tällaisille alueille aiheuttaa haittaa poronhoidolle, sillä ne vähentävät laidunalueita suoraanja epäsuorasti vaikuttamalla porojen laidunten käyttöön, pirstovat laidunalueita ja aiheuttavathaittaa poronhoitotoiminnalle. Jos porot häiriintyvät uudesta toiminnasta laidunalueillaan, kutenRuotsissa on osoitettu tutkimuksissa käyneen ainakin vasoma-aikana, hankkeet voivat johtaa sii-hen, että poroja kulkeutuu entistä enemmän pelloille ja asutuksen piiriin. Jo nyt paliskunnilla onalueita, joita ei voida petotilanteen vuoksi täysipainoisesti käyttää.Tolvan paliskunta vastustaa Maaningan tuulipuistohanketta. Noin 70 % paliskunnan poroistakäyttää aluetta vasomis- ja kesäaikana ja alue on yhdessä Riisitunturin kanssa ainoa yhtenäi-sempi laidunalue.Tolvan paliskunta esittää, että tuulivoimamerkinnät Tolvan paliskunnan alueelta poistetaan kaa-vasta.Poronhoidon edellytysten turvaaminen tuulivoiman suunnittelussa ehdottomasti lisätä tuulivoi-mamerkintöjen tv- ja tv-1 kaavamääräyksiin. Tuulivoimatuotannon alueiden suunnittelussa jatoiminnassa on välttämätöntä ottaa poronhoito huomioon ja lieventää ja kompensoida aiheutu-neita haittoja ja menetyksiä.KaivostoimintaPaliskunnat vastustavat kaivostoimintaa alueellaan. Kaivostoiminta aiheuttaisi huomattavaa hait-taa ympäristölle sekä porojen laitumille, laidunnukselle ja poronhoitotoiminnalle ja lopulta myösporonhoitokulttuurille.Kaavaehdotuksessa rm-1 alueella kielletään kaivostoimintaan liittyvä louhiminen, rikastaminen jajalostus. Vr-1 alueella sallitaan edellä mainituista louhiminen, mikäli se tehdään niin, ettei synnymerkittäviä maisemavaurioita tai kohtuuttomia ympäristövaikutuksia. On myös poronhoidon kan-nalta hyvä, että kaivostoimintaa ei jatkossa edistetä kaavaan merkityillä matkailun rm-1 ja vr-1 -alueilla. Paliskunnat katsovat kuitenkin, ettei vr-1 alueellakaan tulisi sallia louhimista. Rm-1 taivähintäänkin vr-1 -alue tulee laajentaa kaavan luoteiskulmaan eli Tolvan paliskunnan alueelle


suunnitellun Juomasuon kaivoksen rikastamovaihtoehdon alueelle saakka. Rikastamo sijoittuuherkälle vedenjakaja-alueelle ja vaikutuksia tuli tällöin myös Kitkan vesistöalueelle.MuutaKaavaan on merkitty tp- eli työpaikka-alueeksi Rääpyslammen ympäristö. Alueella sijaitsee Oi-vangin paliskunnan erotusaita. Poroerotusaita ja siihen liittyvä toiminta tulee turvata jatkossakin.Poroelinkeinoa uhkaava muu toiminta, kuten esimerkiksi haaskakuvaus, tulisi saattaa luvanvarai-seksi ja lupaa myönnettäessä tulee kuulla poronhoitajia.

Kaavoittajan vastine:- Poronhoidon edellytysten paremmaksi huomioimiseksi tuulivoima-alueilla tehdään tv ja

tv-1 –merkintöihin lisäys siitä että poronhoidon edellytykset tulee ottaa huomioon tuuli-voima-alueiden suunnittelussa.

- rm-1 ja vr-1 -merkintöihin tehdään lisäykset ”Poronhoito toimii alueella poronhoitolainmukaisesti”.

- rm-1 merkinnän sisältö ei rajaa ensisijaisesti kaivostoimintaa, vaan sillä määritelläänmatkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnan suhdetta toisiinsa. Matkailunydinalueen (rm-1) rajaus perustuu Rukan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittä-vään ympärivuotisen matkailun alueeseen, sen nykyisiin ja suunnitteilla oleviin matkailu-toimintoihin. Alueen ytimen muodostaa Rukan alue siihen liittyvine talviurheilu- ja kesä-matkailutoimintoineen sekä laajoine loma-asuntoalueineen. Rukan länsipuolella matkailunydinalue ulottuu Kitkajärveen saakka: Alueella on jo tällä hetkellä runsaasti loma-asutusta ja tulevaisuudessa sen käyttöä on tarkoitus kehittää retkeilyreitti- ja palveluver-koston avulla Rukaa täydentäväksi päiväretkeilyalueeksi. Rukan pohjoispuolella alue ulot-tuu Kitkajoen pohjoispuolelle työntyen kohti itää Kitkajoen vartta pitkin. Alueelle sijoittuurunsaasti loma-asutusta sekä Käylän, Juuman ja Säkkilän kylät. Alueen retkeily perustuusekä retkeilyreitteihin, alueella tarjottaviin ohjelmapalveluihin että kalastusmatkailuun.vr-1 -alue täydentää rm-1 -aluetta matkailulle tärkeänä, mutta vähemmän intensiiviselle,ei-ympärivuotiselle toiminnalle tarkoitettuna. Näillä perusteilla aluerajauksia ei ole mah-dollista laajentaa koko Pohjois-Kuusamon koskeviksi.

- Strategisessa yleiskaavassa ei ole osoitettu varauksia rikastamotoimintaa varten Pohjois-Kuusamon alueelle. Mikäli jokin kaivosalan toimija haluaisi käynnistää hankkeen tällaisenlaitoksen saamiseksi alueelle, pitäisi sen hakea kaavoituspäätöstä Kuusamon kaupungilta,ilman kaavaa hanke ei voisi alueelle sijoittua. Yksinomaan kaava ei kuitenkaan riittäisi,vaan hankkeelle pitäisi tehdä myös ympäristövaikutusten arviointi. YVA:n myötä ratkeai-si, onko toiminta ylipäätään mahdollista ja jos on, niin millä keinoilla mahdollisia vaiku-tuksia voitaisiin vähentää.

- Tuulivoimatuotanto oli yksi tärkeimmistä toimialoista, jotka listattiin Kuusamon yleiskaa-van pohjaksi laaditussa luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa ja sen yhtey-dessä tehdyssä tavoitekyselyssä kunnan asukkaille ja sidosryhmille. Tuulivoimahankkeenvaikutuksia mm. matkailuun ja porotalouteen arvioidaan hankekohtaisesti ja näin mene-tellään myös parhaillaan käynnissä olevan Maaningan tuulivoimahankkeen ympäristövai-kutusten arviointimenettelyssä (YVA) ja osayleiskaavoituksessa. Kuusamon strategiseenkaavaan ei tehdä muutoksia tuulivoima-alueiden rajausten osalta.

- Rääpyslammen ympäristö kuuluu Ruka-Kuusamon osayleiskaavan alueeseen. Alueella si-jaitsevat erotusaidat ja porohoidon tarpeiden huomioiminen tulee ehdottomasti ottaahuomion tässä kaavassa.

- Strategisella yleiskaavalla ohjataan maankäyttöä ja näin ollen sillä ei voida ohjata haas-kakuvausta.

2.46 Hakala 24:7, 2.9.2016Kuusamon kaupunki esittää strategisessa yleiskaavaehdotuksessaan turvetuotantoalueita Kuu-samon Kemilään ja Lämsänkylään. Kaavakartta 15.6.2016.Vastustan kaavakartassa Kemilänkylän Takasuon kohdalle esitetyn turvesuoalueen toteuttamistaseuraavin syin.Tilamme Hakala 24,7 sijaitsee turvesuoalueen välittämässä yhteydessä ja kyseinen esitetty tur-vesuo tulisi noin 200–300 m päähän asutuista taloista. Haitat turvetuotannon aikana (kesällä)


olisivat turvepölyhaitta tuulisilla ilmoilla, konemelut tuotannon aikana, lisääntynyt raskaiden ajo-neuvojen liikkuminen kyläyhteisön kupeessa sekä maisemallinen haitta kyläyhteisön vieressä.Turvetuotanto tuo myös ongelmat vesistöihin. Vesitöihin laskeville vesille tulevat saosmontut(humuksen poisto laskevista vesistä) tulisivat myös sijaitsemaan kylän asuinalueen keskellä, silläTakasuon vedet laskevat Naamankajärveen.Nämä kaikki edellä mainitut seikat aiheuttaisivat asuin- ja mökkikiinteistöjen merkittäviä ar-vonalennuksia.






2.47 Annala 305-407-56-1, 2.9.2016Turvetuotantoalueeksi varattu Takasuo sijaitsee Kemilänkylän vieressä, omasta talosta 50 m. Mi-tä haittoja tulisi:

- pöly, melu, haju, kiinteistöjen arvonlasku, tuotantoaikainen ulkoilu, Naamanjäjärven ka-lastukseen, imako. Olen rekisteröitynyt kalastaja.







2.48 Toivola RNO: 65, 2.9.2016TU-1 (Takasuo) aiheuttaisi todennäköisesti pölyhaittoja tilallemme. Lisäksi viitaten Kemilän ka-lastuskunnan muistutukseen turvetuotanto tulisi vaikeuttamaan monella eri tavalla kalastusta.Olen rekisteröitynyt ammattikalastaja. Muuten kannatan ehdottomasti kotimaista energiaa.Kaavoittajan vastine:

- Kuusamon strategisessa yleiskaavaehdotuksessa osoitetut turvetuotantoon soveltuvatalueet (tu-1) –merkintä on peräisin 23.11.2015 vahvistetusta Pohjois-Pohjanmaan 1.vaihemaakuntakaavasta, jossa käsiteltiin mm. maakunnan turvetuotantoalueita ja turve-tuotantoon soveltuvia potentiaalisia alueita (kuva alla). Turvevarojen selvittämisestä onvastannut GTK maakuntaliiton ohella (Yhteenveto Pohjois-Pohjanmaan turvevaroista janiiden tuotantokelpoisuudesta 2013).





2.49 Kitkan Viisaat ry., 2.9.2016

1. Yleiskaavan kaava-aineistossa on ristiriitaisuuksiaYleiskaavaehdotuksen kaavaselostuksessa (26.5.2016, päivitetty 15.6.2016) kuvataan kaavatyöntaustaa seuraavasti:”Yleiskaavatyön pohjaksi tehtiin luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, joka valmistui vuoden 2014alussa. Työn aikana koottiin yhteen tiedot olevista luonnonvaroista ja tehtiin mm. niiden hyödyntämistä kos-keva sidosryhmäkysely. Työn lopuksi muodostettiin luonnonvarojen hyödyntämistä ja muiden elinkeinojenyhteensovittamista koskevia yleiskaavan tavoitteita. Kuusamossa on voimassa koko kunnan strateginenyleiskaava vuodelta 2008. Yleiskaava on oikeusvaikutteinen, mutta siinä määräykset ovat muodoltaan tavoit-teellisia. Lisäksi siinä ei ole käsitelty esim. kaivosasioita, jotka ovat tulleet ajankohtaisiksi viime vuosina.Kaivoshankkeen ja metsäkiistojen myötä on huomattu, että yleiskaavan tulisi olla ohjaavampi kuin nyt voi-massa oleva yleiskaava. Nyt laadittavasta yleiskaavasta laaditaan konkreettisemmin suunnittelua, maankäyt-töä ja päätöksentekoa ohjaava, oikeusvaikutteinen yleiskaava, missä pyritään sovittamaan yhteen mm. kai-vosten, metsätalouden ja matkailun tarpeet.”Kyseinen kaavoituksen taustakuvaus kertoo, että kaivostoiminnan tarpeiden sovittaminen yleis-kaavamääräyksiin oli keskeisenä uutena tavoitteena aikaisempaan yleiskaavaan nähden ja syyyleiskaavan uusimiseen. Kaavatyön pohjaksi tehty luonnonvarasuunnitelma kuitenkin totesi, ettäkeskeisillä vesistö-, luonto-, maisema- ja matkailualuilla ei kaivostoiminnalle ole kaavoituksellisiaedellytyksiä. Myös kuntalaisten sangen monilukuisat muistutukset kaivostoimintaan ovat olleetjyrkän kielteisiä. Kaavaprosessin aikana kaivostoiminnan sopimattomuus luontopääkaupungiksijulistautuneeseen kaupunkiin onkin otettu huomioon muodostamalla erityiset mr-1ja vr-1 alueetkaavaehdotukseen.Katsomme, että nyt esillä olevassa kaavaehdotuksessa on kuntalaisten kaivostoimintaa vastusta-via mielipiteitä ”rauhoitettu” osittain näennäisillä yleiskaavamääräyksillä, jotka antavat kuntalai-sille vaikutelman kuin kaikkein arvokkaimmilla luonto-, maisema- ja matkailualueilla olisi kaava-määräyksillä kaivostoimintamahdollisuudet olisi erikseen estetty.Katsomme tältä osin kaavaehdotuksen kuntalaisia harhauttavaksi, sillä kaava-asiakirjoissa ei oleyhtäpitävästi ja keskenään riidattomasti kaivostoiminnan osalta kuvattu niitä kaavoittamisenedellytysten puuttumisia, jotka estävät kaavoittamasta kaivostoimintaa kaavakartoissa kuvatuillemr-1 ja vr—1 alueille. Esitetyn kaava-aineiston perusteella jää epäselväksi se, syntyykö kaava-ehdotuksen mukaisella kaavoitusratkaisulla kaivostoiminnan osalta sitä oikeusvaikutusta, jotakaavakarttojen avulla kuntalaisille esitetään syntyvän rm—1ja vr-1 alueille.Vaadimme keskeisten vesistö-, luonto-, maisema- ja matkailualueiden osalta kaivostoimintaanliittyvien kaavallisten edellytysten puuttumista kuvattavan ja yksilöitävän eri kaava-asiakirjoihinnykyistä selkeämmin, yksilöidysti ja keskenään yhteneväisesti, jotta vahvistettava oikeusvaikut-teinen yleiskaava olisi vahvistettavissa oikeusvaikutteiseksi kaivostoimintamääräystenkin suhteensillä tavalla kuin kuntalaisille on kaavoitusprosessin aikana luvattu.Kaavoittajan vastine:- rm-1 ja vr-1 merkintojen oikeusvaikutus syntyy Kuusamon kaupunginvaltuuston päätökselläsen päättäessä startegisen yleiskaavan hyväksymisestä. Kaavaselostus on asiakirja joka ei saahyväksymispäätöksen yhteydessä lainvoimaa, ainoastaan kaavakartta saa sen. Kaavaselostuk-sessa kuvataan kaavaratkaisun taustoja ja avataan merkintöjen sisältöä sekä arvioidaan tehtyjenratkaisujen vaikutuksia ja nykymuodossaan se on riittävä.

2. Yleiskaavan ja osayleiskaavojen suhde on kaavaehdotuksessa epämääräinenKuusamossa on useita alueellisia yleiskaavoja. Kyseisten aikaisemmin vahvistettujen yleiskaavo-jen, hyväksyttämisvaiheessa olevan Ruka-Kuusamon osayleiskaavan ja ehdotusvaiheessa olevanstrategisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan keskinäiseksi vaikutussuhteeksi esitetään yleiskaava-ehdotuksessa kaavamääräys 1:


Katsomme, että tämä yleiskaavan ehdotettu kaavamääräys 1 on harhauttavan epämääräinen jaristiriitainen suhteessa kaavaselostuksessa ja vastineissa muistutuksiin lausuttuun.Esimerkiksi kaavaselostuksen sivulla 50 kuvataan seuraavasti:

Lisäksi sivulla 51 perustellaan:

Katsomme, että yleiskaavamääräyksestä 1 puuttuva merkintä vr-1 alueesta muuttaa ratkaise-vasti kaavaselostuksessa ja vastineissa kuvattua luontopääkaupunki Kuusamon tarkoitusta turva-ta kaupunginpuhtaaseen luontoon, vesistöihin ja maisemaan perustuvat elinkeinot myös aikai-semmin vahvistettujen osayleiskaavojen alueilla.Vaadimme vr-1 alueen kirjaamista kaavamääräys 1:een.Lisäksi katsomme, että kaavaselostuksessa on syytä tuoda perusteluluontoisesti esille siitä, ettäkaivoslain alaisten toimintojen kaavallisia edellytyksiä tarkastellaan nimenomaan tässä oikeus-vaikutteisessa yleiskaavassa, eikä niitä ole selvitetty aikaisemmin vahvistetuissa osayleiskaavois-sa. Oikeusvarmuuden vuoksi vaadimme tehtäväksi vastaava määräys myös Ruka-Kuusamoosayleiskaavan kaavamääräyksiin ja kaavaselostukseen.

3. Maankäytön suunnitteluun liittyvät reunaehdot ovat määritelty ristiriitaisesti kaivos-lain alaisiin hankkeisiinMuistutamme, ettei kaavaselostuksessa yksilöidä mistä luontopääkaupunki Kuusamo imagoonhaitallisesti vaikuttavat kaivoskiistat johtuvat, eikä kaivoskiistoihin esitetä muuta ratkaisua kuinkaavamääräykset 1 ja 2Yleiskaavaprosessin aikana on kaavoittaja toistuvasti vastoin Kaupungin ohjeistusta ja kaupunki-laisten antamaa palautetta pyrkinyt merkittävästi supistamaan ja muuttamaan mr-1 aluetta, jatällä menettelyllään nimenomaisesti kasvattanut kaivoskiistoja.Toistamme käytetyn termin ”kaivostoiminta” - olevan kaavoitusmääräysten perusteena ristiriitai-nen, sillä vaikutukset Kaupungin imagoon ja kiistat syntyvät jo ennen kaivostoimintaa. Oikeampiviittaus kaavaselostuksessa ja kaavamääräyksissä tulee olla kaivoslain alaiset toiminnot, joita eiole vieläkään maankäytöllisissä reunaehdoissa yksilöity ollenkaan.Vaadimme maankäytön suunnitteluun liittyvät reunaehdot määritettävän kaavoitusselostukseenja yleiskaavaan selkeämmin, ettei epäselvistä ja ristiriitaisista maankäytön reunaehtojen sovel-tamisista aiheudu jatkuvia kiistoja.3.1 Kaavaehdotus puutteellinen mineraalitietojen osaltaMuistutuksessamme luonnosvaiheessa olimme vaatineet kaavaselostuksen lähtökohdaksi otetta-van luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman perusteella tehdyn ohjausryhmän kirja-uksen (luonnosvaiheen kaavaselostuksen kaivosteollisuus kohta, sivu 40) ensimmäinen kappalemuutettuna seuraavaksi:


”Kaivoslain alaista toimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilleko. toiminnasta ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteilleja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistölle, matkailun imagolle tai asutukselle.

Toistamme edellä olevan muutosehdotuksen.Muistutamme kaupunginhallituksen 11.12.2012 kirjaamasta tavoitteesta strategiselle yleiskaaval-le (OASin sivu 1): ”Yleiskaavan teemat ovat vireillä olevien maakuntakaavan 1-3. vaiheiden mu-kaiset:- kaivos- ja mineraalivaranto, hyödyntäminen ja toimintaedellytykset suhteessa muihin elinkei-noihin, (maakuntakaavan 3-vaihe)- pohjavesien suojelu ja kiviaineshuolto, (maakuntakaavan 3-vaihe)…Toteamme, ettei vieläkään kaavaehdotuksessa käsitellä kaivosmineraalien varantoa eikä muuta-kaan mineraalivarantoa, vaan pelkästään mainitaan kaivostoiminta -käsite, sekin pelkästäänJuomasuon kaivoshankkeeseen miellettynä, nimikkeellä kultakaivoshanke. Häivyttäen malmioonsisältyvän uraanin, jota uraania on 100 kertaa kultaa enemmän. Katsomme, ettei kaavaehdotustäytä tältä osin kaupungin tehtäväksi antoa. Toistamme aikaisemmin lausumamme, että mahdol-lista kaivostoimintaa edeltää aluevaraukset ja malminetsintä sekä mahdollisesti myös koelouhintaja koerikastus, jotka kaikki ovat kaivoslain alaisia toimintoja, joihin Kaupungin tulee antaa kai-vosviranomaiselle lausuntoja nimenomaan yleiskaavan kaavallisiin edellytyksiin ja kaavamäärä-yksiin perustuen. Keskeiset kaavalliset edellytykset liittyvät MRL 39.2 §:n 6, 7 ja 8 -kohdat.Koska nyt kaavaehdotuksessa kaavallisten edellytysten yksilöinti perustelematta ja perusteetto-masti ohitetaan kaivostoimintaa edeltävät kaivoslain alaisten toimintojen yhteydessä, katsommekyseessä olevan puutteen, joka muodostaa uhan kuntalaisten ja luontoperusteisten elinkeinojenoikeusturvalle, jonka vuoksi vaadimme kaavoitusselostusta ja kaavamääräyksiä tältä osin korjat-taviksi.Viittasimme luonnosvaiheen muistutuksessa, että jo malminetsintäalueiden varauksista on vaiku-tuksia alueen muiden elinkeinojen kehittämismahdollisuuksille sekä kairauksin tapahtuvastamalminetsinnästä selviä suoranaisia vaikutuksia luontoympäristöön ja vesistöihin. ViittasimmeKitkan Viisaat ry:n teettämiin GTK:n vanhoista kairausputkista pulppuavien vesien- ja sediment-timittausten tuloksiin sekä Juomasuon koelouhinnan aiheuttamiin radioaktiivisiin päästöihin, jotkaylittävät moninkertaisesti sallitut raja-arvot. Toteamme painokkaasti, ettei Kaupunki ole vas-tineessaan vastannut tähän ollenkaan. Vaadimme Kaupungilta vastinetta.3.2 Uraanivyöhyke puuttuu kaavaehdotuksestaLuonnosvaiheen muistutuksessa huomautimme, että oleellinen kaavamääräyksissä huomioitavaseikka tulee olla kallioperään ja/tai maaperään sisältyvien haitallisten aineiden normaalia suu-remmat pitoisuudet ja niiden ympäristövaikutukset. Katsoimme, että ainakin on huomioitava kal-lio- ja maaperässä ne aineet, jotka ovat jo valmiiksi luokiteltu vesistössä uudelleenrikastuviksiaineiksi, ja siten erityisen vaarallisiksi. Viittasimme Kuusamon uraanivyöhykkeeseen luonnosvai-heen muistutuksessamme:Kuusamon uraanivyöhykkeen on GTK kuvannut oheisella kartalla:


Katsomme erityisen painokkaasti, että kyseinen Kuusamon uraanivyöhyke on paljon laajempi,kuin yleiskaavaehdotuksen ankkamalliksi nimetty mr-1 alue. Se on vieläpä laajempi kuin vr-1alue.Katsomme, että vastineessaan muistutukseemme Kaupunki vastasi epäasiallisesti uraaniin liitty-en seuraavasti:

Kuusamon strategisen yleiskaavan esiselvityksessä Luonnonvarojen yhteensovit-tamissuunnitelmassa on tarkasteltu Kuusamon alueen kaivostoimintaa, valtauksia,varauksia ja hakemusia kartalla. Selvityksessä on esitetty myös metallogeenisetvyöhykkeet ja uraanivyöhyke (GTK). Strategiseen yleiskaavakarttaan ei merkitähaitallisia mineraaleja, eikä uraanivyöhykettä.- Malminetsinnän ja kairauksien osalta kaupungilla ei ole määräysvaltaa eikä niitäpysty kaavamerkinnällä estämään. Malminetsinnässä säädetään kaivoslain 2 luvus-sa:. 7 § Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksitehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toi-menpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (et-sintätyö). Ks. myös kohdat 7 ja 17.- Maa-ainesten ottoa säätelee myös säteilylaki mahdollisessa uraania sisältävänkalliokiviaineksen käsittelyssä. Säteilylain 45 §:n mukaan ”joka käyttää luonnossaolevia maa-, kivi- tai muita aineksia taikka näiden aineksien tuloksena syntyneitämateriaaleja elinkeinotoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa, on vel-vollinen säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla selvittämään toiminnasta ai-heutuvan säteilyaltistuksen, jos ilmenee tai perustellusti epäillään, että toiminta onsäteilytoimintaa.”

Vastineessaan kaupunki siis tunnustaa tietävänsä Kuusamon uraanivyöhykkeen (”Selvityksessäon esitetty myös metallogeeniset vyöhykkeet ja uraanivyöhyke (GTK)", mutta ilmoitusluonteisestiilmoittaa silti että Strategiseen yleiskaavakarttaan ei merkitä haitallisia mineraaleja, eikäuraanivyöhykettä. Vastineessa ei esitetä perusteluja tälle kannanotolle, eikä kuvata miksi haitalli-siin mineraaleihin liittyviä kaavoituksellisia reunaehtoja ei voisi kaavakartan lisäksi selostaa kaa-vaselostuksessa ja kaavamääräysten selitysosissa. Pidämme päätöstä jättää uraanivyöhyketiedotkaava-asiakirjoissa esille tuomatta epäasiallisena ja kaavoitustavoitteen vastaisena.Malminetsinnän osalta vastine on epäasiallinen. Emme olleet missään kohdin väittänyt jokamie-henoikeuksien kaltaisen malminetsinnän aiheuttavan oleellisia maankäytöllisiä ongelmia. Muistu-tuksessamme olimme vaatinut kairauksin tapahtuvaa malminetsintää kiellettäväksi tai rajoitetta-vaksi ennestään tunnetuilla uraanivyöhykkeellä tai ennestään tunnetuilla uraaniesiintymillä.Huomautamme nyt painokkaasti, että kaivoslaissa on erityismääräykset malminetsintään, mikäliniistä voi aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Kaupunki ohitti tämän seikan vastineessaan, ja


luo vastineessaan virheellistä mielikuvaa kuin malminetsintään ei liittyisi sellaisia ympäristö- taielinkeinojen yhteensovittamisongelmia, joiden reunaehtoihin ei kaavoitusasiakirjoissa voitaisi ot-taa kantaa. Vaadimme kaupungin korjaamaan vastineensa tältä osin ja määrittämään malminet-sintää ohjaavat kaavoitukselliset reunaehdot kaavoitusasiakirjoihin riittävän selkeästi, jotta stra-tegisen yleiskaavan ohjaava vaikutus toteutuu kaavoitustavoitteen mukaisesti.Vaadimme, viitaten MRL 39.2 §:n 6, 7 ja 8 -kohtiin, että kaavaselostukseen sekä kaavamääräyk-siin on lisättävä haitallisiin mineraaleihin kohdistuviin toimiin (sekä malminetsintä-, kaivostoimin-ta- että kalliokivilouhinnoissa) kyseisten toimintojen sijoittumista haitattomiin kohteisiin ohjaavatlausumat, jotta tulisi toteutettua strategisen yleiskaavan tavoitteissa kuvattu luontopääkaupunkiKuusamon tarkoitus turvata kaupungin puhtaaseen luontoon, vesistöihin ja maisemaan perustu-vat elinkeinot, myös aikaisemmin vahvistettujen osayleiskaavojen alueilla.Maa-ainesottolausuman osalta katsomme viittauksen säteilylainsäädäntöön riittämättömäksi (japerustelujen puuttuessa ontoksi kirjaimeksi) ja esitämme lisättäväksi, että säteilylainsäädännönvaatimusta on yksilöity NORM-säädöksissä, joissa edellytetään ennakollisesti selvitettävän luon-nonsäteilyä aiheuttavien radioaktiivisten aineiden käsittelystä aiheutuvat vaikutukset, mikäli onoletettavissa kyseisten aineiden pitoisuuksien ylittävän normaalin tason.Katsomme olevan selvää, että ennestään tiedetty Uraanivyöhyke on tuollainen NORM-säädöksissä tarkoitettu alue, jossa NORM-säädösten mukaiset menettelyt on tehtävä ennen han-kehakemusten jättämistä, ja että on tarpeellista yleiskaavan sekä ohjata että informoida noillealueille alueelle kohdistuvaa toimintaa säädösten mukaisiksi, ja samalla antaa Århusin sopimuk-sen mukaisesti alueen ihmisille oleellista oman elinympäristönsä tulevaisuuteen liittyvää tietoa johankevalmistelujen varhaisessa alkuvaiheessa. Vaadimme NORM-säädösten kuvaamista kaava-asiakirjoihin.

Kaavoittajan vastine:- Strategisen yleiskaavan ja osayleiskaavojen suhteet käyvät ilmi kaavamääräyksestä 1.

Vr-1 merkintää ei ole tarpeellista lisätä kaavamääräykseen. Strateginen yleiskaava hy-väksytään ennen Ruka-Kuusamon yleiskaavaa, jossa strategisen yleiskaavan tavoitteeton otettu huomioon. Näin ollen strategisen yleiskaavan tavoitteet tulevat koskemaan ai-emmin hyväksytyistä kaavoista numeroja 2, 3, 4, 5 ja 14. Oivangin osayleiskaava ja Ru-kan osayleiskaava ulottuvat pieneltä osin vr-1 alueelle ja Suiningin osayleiskaava on ra-jauksen ulkopuolella. Ruka-Kuusamon osayleiskaavan sisällöstä päätetään tuon kaavanlaatimisen yhteydessä, ei tässä yhteydessä. Kaavaselostuksen kappaleeseen 10, Yleis-kaavan toteuttaminen voidaan lisätä maininta määräyksestä nro 1 ja siitä että strategi-nen osayleiskaava ohjaa nimenomaan kaivostoimintaa voimaan jäävissä osayleiskaavois-sa

- Strateginen yleiskaava on maankäytön suunnittelun väline, joka toimii kaavamerkintöjenja –määräysten kautta. Kaava ei näin ollen voi toimia kaivoskiistan syiden kuvaajanavaan ainoastaan määritellä tehdyt ratkaisut alueiden käyttötarkoituksina. Kaavan synty-minen on kuitenkin prosessi, jossa ratkaisuista keskustellaan osallisten kanssa ja pyritäänsovittamaan yhteen alueilla aina esiintyviä ristiriitaisia maankäyttötavoitteita. Kuusamonstrategisessa yleiskaavassa on ollut mittava osallistamisprosessi jonka myötä tehtyihinratkaisuihin on päädytty jonka kautta kaavaprosessissa on pystytty ratkaisemaan kiistan-alaisia asioita

- Kaavassa käytetään kaivoslain mukaista kaivostoiminta –termiä, jolla tarkoitetaan kai-vosmineraalien louhintaa kaivoksessa, siihen liittyvää kiviaineksen siirtoa ja nostoa, välit-tömästi louhinnan yhteydessä tapahtuvaa kaivosmineraalien hyödyntämiseksi tarpeellistarikastustoimintaa ja muuta käsittelyä sekä kaivosmineraalien louhintaan välittömästi liit-tyviä valmistelevia ja muita tukitoimenpiteitä. Vaadittua termiä kaivoslain alaiset toimin-not kaava-asiakirjoissa ei voi käyttää, koska kaavalla ei voi säädellä esim. malminetsin-tää. Kaavoittaja ei näe että asiakirjoissa olisi epäselvyyttä terminologian osalta

- Strateginen yleiskaava perustuu Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitel-maan, joka on toiminut esityönä ja selvitysosiona yleiskaavalle ja jossa on käsitelty mm.mineraalivarantoa ja uraanivyöhykettä. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma onkaavaselostuksen liitteenä ja näin tieto siitä on kenen tahansa asiasta kiinnostuneen löy-dettävissä. Strateginen yleiskaava on maankäytön suunnitelma, jossa esitetään alueen


tavoiteltu maankäyttö eikä kaavakartoille ole tapana merkitä taustatietoja, joita mainitutmineraalitiedotkin ovat

- Malminetsintä on toimintaa, jota ei säädellä maankäytön suunnittelujärjestelmään kuulu-villa kaavoilla.

- Maa-ainesten otto tapahtuu maa-aineslain määrittelemän luvituksen kautta jossa huomi-oidaan tarvittaessa säteilylaki ja NORM –säädökset. Säädösten kuvaaminen ei kuulu kaa-va-asiakirjojen sisältöön.

4. Yksityiskohtaisia muutosvaatimuksia kaavamääräyksiin4.1 Yleiskaavan kaava-aineistossa on ristiriitaisuuksiaKaava-asiakirjojen ristiriitaisuuksia on kuvattu kohdassa 1. Ristiriitaisuudet on korjattava.4.2 Kaavamääräys 1.Muutosvaatimus perusteluineen on kuvattu muistutuksen kohdassa 2. Kaavamääräyksestä 1puuttuu vr-1 alue. Kaavamääräykseen on lisättävä vr-1 alue.4.3 Kaavamääräys 2.Kaavamääräys 2 on ehdotettu muodossa:

2. Kuusamon kaupunki ei kaavoita kaivos-, jalostus- tai rikastustoimintaa Oulan-gan kansallispuiston alueelle tai muille suojelualueille.

Katsomme kaavamääräyksen puutteelliseksi suhteessa kaavamääräykseen 1. Esitämme, ettäkaavamääräykseen 2 lisätään maininta ja määrittely vr-1 alueesta kansallispuistojen ja muidensuojelualueiden ympärille.Lisäksi kaavamääräykseen 2 on lisättävä, ettei kansallispuistoissa eikä muillakaan suojelu- taiNatura- alueilla hyväksytä kairauksin tehtävää malminetsintää.4.4 Kaavamääräys 3.Kaavamääräyksen 3 tekstissä on tarkennettava, että hankkeita suunniteltaessa on ennen hanke-hakemusten jättämistä hakijan selvitettävä poronhoidolle mahdollisesti aiheutuvat haitat sekäniiden haittojen estämiskeinot.4.5 Kaavamääräys 7Kyseinen kaavamääräys ei tuo mitään uutta kaavoituksellista ohjausvaikutusta, joten se on syytätarpeettomana poistaa4.6 Kaavamääräys 10Kaavamääräyksessä 10 määritellään ainoastaan: Tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin tulee jät-tää vähintään 2 km suojaetäisyysKatsomme kyseisen tuulivoimateollisuuden sijoittumista ohjaavan yksittäisen kaavamääräyksentehottomaksi ja yleiskaavan tavoitteen kannalta riittämättömäksi ja jopa koko kaavoitusprosessintavoitteen vaarantavaksi lepsuksi määräykseksi. Katsomme yleiskaava-asiakirjoista puuttuvienkaavoituksellisten reunaehtojen johtavan tuulivoimahankkeiden suhteen samanlaisiin kiistoihinkuin koski-, metsä- ja kaivoskiistojen suhteen on Kuusamossa koettu. Nuo kiistat estyvät vainhuolellisen elinkeinojen yhteensovittamisharkinnan avulla yleiskaavan laatimistyön yhteydessä.Nyt tässä yleiskaavan laatimisprosessissa on suorastaan jätetty tuulivoiman kaavoituksellisetedellytykset määrittämättä (2 km etäisyys asunnosta liittyy pelkästään meluvaikutuksiin) suh-teessa luonto-, maisema-, kulttuurimaisema- ja matkailuimagon kannalta oleellisiin Kuusamonmatkailun vetovoimatekijöihin. Katsomme, että tuulivoimateollisuuden kaavoitukselliset edelly-tykset on selvitettävä kaivostoimintaakin perusteellisemmin, sillä esimerkiksi Maaninkavaaraansuunniteltu 70 yli Näsinneulan korkuista tuulivoimalaa aiheuttaa kyllä ympärilleen vielä suurem-man haitta-alueen kuin mr-1 alue on.Vaadimme tuulivoimateollisuuden sijoittumisen ohjaamiseksi strategisen yleiskaavan kaava-asiakirjoihin määritettäväksi kaavoitukselliset reunaehdot tuulivoimahankkeille. Pelkkä meluhait-taan perustuva 2 km vaatimus ei ole siihen riittävä määräys. Kyseistä määrittelyä ei voi jättääpelkästään alempiasteisten tuulivoimakaavojen varaan (joita on useita), vaan kaavoituksellisetedellytykset on määritettävä oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan.

Kaavoittajan vastine:- Kaavamääräys 1: määräyksestä on tarkemmin todettu aiemmassa tämän vastineen koh-

dassa.


- Kaavamääräys 2: vr-1 –alueiden lisäämistä kansallispuistojen ja muiden suojelualueidenympärille ei katsota tarpeelliseksi. Maankäytön intensiteetti alueella ei ole niin suuri ettäse edellyttäisi tällaista. Malminetsintä tapahtuu kaivoslaissa määriteltyjen periaatteidennojalla eikä siitä voida määrätä maankäytön suunnitelmalla.

- Kaavamääräys 3: Kaavamääräyksessä nro 3 (hyväksymisvaiheen kaavamääräys nro 4)on annettu ohjeita siitä, miten porohoito tulee ottaa huomioon tarkemmassa alueidenkäytön suunnittelussa ja miten muiden maankäyttömuotojen tulisi ottaa se huomioon.Paliskuntain yhdistyksen sekä Alakitkan, Tolvan ja Oivangin paliskuntien muistutuksenjohdosta kaavamerkintöihin on tehty kaksi lisäystä, joilla parannetaan poronhoidon edel-lytysten turvaamista kaivostoimintaan ja tuulivoimarakentamiseen liittyvissä hankkeissa.Nämä lisäykset ovat: poronhoidon edellytysten paremmaksi huomioimiseksi tuulivoima-alueilla tehdään tv ja tv-1 –merkintöihin lisäys siitä että poronhoidon edellytykset tuleeottaa huomioon tuulivoima-alueiden suunnittelussa ja rm-1 ja vr-1 –merkintöihin tehdäänlisäykset ”Poronhoito toimii alueella poronhoitolain mukaisesti”.

- Kaavamääräys nro 7 on katsottu tarpeelliseksi, koska luonnonvarojen käyttöön perustu-vien elinkeinojen tarpeiden välillä esiintyy ristiriitoja.

- Kaavamääräys 10: Yleiskaavamääräys 10 poistetaan. Tv- ja tv-1 alueiden kaavamerkin-töjen selityskappaleisiin lisätään maininta, että tarkemmassa suunnittelussa on otettavahuomioon suositus 2 kilometrin suojavyöhykkeestä asutukseen (pysyvä asutus ja loma-asutus). Tämä suojaetäisyys vähentää vaikutuksia tasapuolisesti, ei pelkästään tuul-ivoimamelun osalta.

- Maankäytön suunnittelujärjestelmä perustuu siihen, että yleispiirteisempi kaava ohjaayksityiskohtaisempaa mutta siten, että yleispiirteisemmässä määritellään yleiset periaat-teet maankäytölle joita yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarkennetaan. Kuusamonstrategisen yleiskaavan yhtenä tehtävänä on osoittaa alueita, jotka soveltuvat erilaisillemaankäyttömuodoille ja elinkeinojen kehittämiselle, kuten esimerkiksi tuulivoimatuotan-nolle. Strategisessa yleiskaavassa ei esitetä tuulivoimahankkeiden sijoitussuunnitelmiaeikä myöskään osoiteta tuulivoimaloille rakennusoikeuksia tai tutkita hankkeen ympäris-tövaikutuksia. Tässä strategisessa yleiskaavassa on selkeä ohjausvaikutus Kuusamonkaupungin mahdollisille tuulivoimahankkeille. Tuulivoimahankkeiden osalta kaavoituksenreunaehdot määräytyvät hankkeessa tehtävien selvitysten ja mahdollisen YVA:n kautta.

- Mikäli strategisessa yleiskaavassa osoitettu tuulivoima-alue halutaan tuulivoimatuotan-toon, edellyttää se tuulivoimayleiskaavan laadintaa ja tarkempaa vaikutusten arviointia,laajemmissa hankkeissa jopa YVA-menettelyä. Näin menetellään siis myös parhaillaankäynnissä olevan Maaningan tuulivoimahankkeessa.

5. Yksityiskohtaisia muutosvaatimuksia kaavamerkintöihin5.1 Kaavamerkintä mr-1 aluerm-1 aluetta tulee laajentaa siten, että se kattaa Riisitunturin ja Oulangan kansallispuistojen sekäSukerijärven ja Kuusingin luonnonsuojelualueiden ympäristöt. Muistutamme, että Kuusamonkaupungin kaikkien puolueiden ja intressitahojen luonnonvaratyöryhmä on yksimielisesti toden-nut että minkäänlainen kaivostoiminta ei sovellu koko Kitka-Ruka-Oulanka alueelle. Nykyinenkaavaesitys ei toteuta tätä luonnonvaratyöryhmän yksimielistä tahtoa. Säkkiläjärven-Ajakan-Kurtinjärvi-Kitkajoki, Juuma alueen väliselle alueelle mr-1 merkinnän lisäksi MU-1 merkintä.5.2 Kaavamerkintä vr-1 aluevr-1 alueen merkintä suurista ja keskisuurista vesistöstä tulee muuttaa KAIKIKSI vesistöiksi.Louhintaa ja kaivostoimintaa ei tule sallia 5 km lähempänä vesistöjä, koska Metsäntutkimuslai-toksen (METLAn) tutkimustulokset Kittilän kaivokselta osoittavat että kaivospöly yltää yli 5kmpäähän. Siten 1 km rajana ei ole faktoihin pohjautuen riittävä.5.3 Kitkajärvi tulee merkitä kokomaisuudessaan ja myös Kitkan ja Riisitunturi-Nouka- ja Maanin-kavaaran väli ma-1 valtakunnallisesti merkittäväksi maisemaksi.5.4 Koko Kitkajoki aina Kiveskoskelta Keltinkiin, Ylä-Kitkajoen kosket ja suvannot kokonaisuu-dessaan sekä Juumajärvet tulee myös merkitä ma-1 valtakunnallisesti merkittäväksi maisemaksi.5.5 Vuotunkijärvi ja Kuusinkijoki tulee kokonaisuudessaan merkitä ma-1 valtakunnallisesti mer-kittäväksi maisemaksi.


5.6 Avento- ja Maaninkajoki tulee merkitä osaksi Oulangan valtakunnallisesti merkittävää mai-semaa (ma-1) merkintä.5.7 Kaavakartan ja kaavaselostuksen merkinnöissä muinaisjäännöksistä on epäjohdonmukai-suuksia. Kaavakarttamerkinnät muinaisjäännöskohteiden ja maisemakohteiden osalta eivät erotutoisistaan liian samanväristen kaavamerkintöjen vuoksi. Kaavaselostuksesta ja sen liitteestäpuuttuvat numeroidut muinaisjäännöskohteet ja niiden selkokielinen kuvaus paikasta ja selostusmuinaisjäännöksestä. Kaavakartta-aineisto on täydennettävä tältä osin.5.8 Taliskotalammen muinaisjäännösalue tulisi merkitä myös SL-1 merkinnällä.5.9 Kitkajärven rannoille ja saariin "pehmeiden hakkuiden” eli jatkuvan kasvatuksen tapainenhakkuuvelvoite, Osa Kitkajärven saarista merkittävä SL-1 merkinnällä. Ylä-Kitkajoen varteen,Keltinkiin, Räväjärvelle, Ylä-Kitkajoelle sama "pehmeiden hakkuiden” eli jatkuvan kasvatuksentapainen hakkuuvelvoite.5.10 Naatikkavaaran suojelualueet puuttuvat kartasta.5.11 Kouervaaran Lemmonlammen ympärillä olevaa suojelualuetta tulisi laajentaa. Kouervaaranlaen wanhat metsät tulisi suojella, kun olemassa olevillakaan hakkuualueilla ei taimikot kasva.

Kaavoittajan vastine:- rm-1 -alueen rajat ovat muotoutuneet kaavatyön aikana, eikä niiden muuttamiseen ole

perustetta. Merkinnällä osoitetaan Rukan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittä-vää, ympärivuotisen matkailun ydinaluetta. rm-1 merkinnän sisältö ei rajaa ensisijaisestikaivostoimintaa kuten muistutuksessa viitataan, vaan sillä määritellään matkailu-, virkis-tys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnan suhdetta toisiinsa.

- Säkkilänjäven-Ajakan-Kurtinjärven-Kitkajoen-Juuman alueelle on kaavassa osoitettu MU-1 merkintä.

- Kaavamerkintään otettu 1 km:n etäisyys on muotoutunut kaavatyön aikana eikä senmuuttamiselle ole perustetta, koska tarpeet vaihtelevat olosuhteista riippuen. Mikäli vr-1alueelle tulisi louhintaa, edellyttäisi sellainen ympäristölupaa, jossa nimenomaisen paikanolosuhteet selvitettäisiin tarkemmin ja luvassa määriteltäisiin tapauksesta riippuen sopivasuojaetäisyys.

- Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet perustuvat valtioneuvoston päätöksiin eikäyleiskaavalla voida näin ollen määritellä alueelle tällaista statusta.

- Kaavaselostuksen liitteenä oleva muinaisjäännösluettelo vastaa kartalla esitettyjä kohtei-ta. Kuusamon kaavaehdotuksessa osoitetut muinaismuistot on luetteloitu kaavaselostuk-sen liitteeseen 2 antaen niistä museoviranomaisen määräämät tiedot.. Listausta on täy-dennetty muinaisjäännöstunnuksella ja muinaismuiston tyypin kuvauksella, lisäksi koh-teet listattiin aakkosjärjestykseen. Listauksesta löytyy myös muinaisjäännöksen koor-dinaatit. Kartta nro 2:n merkinnät ovat luettavia, mutta värejä käyttämällä kartasta saa-taisiin nykyistäkin paremmin luettavissa oleva. Muinaisjäännöskohteiden ja maisema-alueiden merkinnät perustuvat kuitenkin kaavamerkintäohjeeseen jossa merkintätavat onmääritelty.

- Taliskotalammen muinaisjäännösalue on merkitty kaavaehdotuskarttaan muinaisjäännös-tä kuvaavalla merkinnällä. Alue on muinaisjäännösalue eikä sillä ole luonnonsuojelualu-een statusta.

- Kaavaan merkitään merkinnällä SL Luonnonsuojelualue valtion mailla sijaitsevat suojelu-alueet ja suojeluohjelma-alueet sekä yksityisillä mailla sijaitsevat luonnonsuojelulain no-jalla perustetut suojelualueet. Muinaisjäännösalueet eivät kuulu näihin alueisiin ja nemerkitään muinaisjäännöstä osoittavalla merkinnällä.

- Strateginen yleiskaava ei ohjaa metsänhoitoa vaan sillä osoitetaan mm. metsätalouteenkäytettäviä alueita. Kitkan saarien SL merkinnän osalta viitataan tämän vastineen viimei-seen kohtaan.

- Kaikki Kuusamon alueen yksityisillä mailla sijaitsevat luonnonsuojelulain nojalla peruste-tut alueet lisätään karttaan, myös Naatikkavaaran kaksi pientä suojelualuetta.

- Kaavan suojelualueiden rajaukset perustuvat viranomaisilta saatuihin paikkatietoaineis-toihin. Kouvervaaran Lemmonlammen suojelualueet on huomioitu ja esitetty kaavakar-tassa niiltä osin kuin ne kuuluvat Natura-alueverkostoon, valtion mailla sijaitseviin suoje-lualueisiin ja suojeluohjelmiin tai yksityisen mailla sijaitseviin suojelualueisiin. Mikäli suo-


jelualueiden rajauksia halutaan muuttaa, yleiskaava ei ole siihen oikea väline, vaan setapahtuu normaaleja suojeluprosesseja käyttäen.

2.50 Yksityishenkilö, 2.9.2016Luin Lapin kansasta tänään artikkelin Kuusamon yleiskaavaehdotuksesta ,jossa erityisesti jäinmiettimään Mika Mankisen lausumaa,ettei oikeastaan ko. kaavalla ole mitään merkitystä, jostoimitaan voimassa olevien kaivospiirien alueella. Tästä sain kimmokkeen kaivaa esille pitkästäaikaa Rambollin työstämän esityksen yleiskaava-asiasta ja luettuani sen läpi ihmettelin suurestiselvityksen lopussa ollutta kaivososuutta.Jotenkin tuli vaikutelma,että edellä ollut-paikoitellen hyviäkin kohtia sisältävä- osuus oli kirjoitet-tu vain siksi,että lukija olisi jo sen verran nääntynyt,ettei hän enää jaksa olla kovin kiinnostunutyksityiskohdista ja siksi tyytyy ylimalkaisiin perusteluihin, jotka hyvinkin saattaisivat antaa kai-vostoiminnalle Kuusamossakin positiivisia edellytyksiä.Tällöin vähäisten ja lyhytaikaisten hyöty-jen (joista valtaosa valuu muualle kuin Kuusamoon ja edes Suomeen) jälkeen haitat Kuusamonherkälle ja haavoittuvalle luonnolle jäisivät vuosisadoiksi pilaamaan maisemaamme ja elinolo-jamme.Kaivosteollisuus parhaimmillaankin on riskialtista puuhaa ja Dragon Miningin otteet kan-sainvälisesti eivät herätä erityistä luottamusta erityisen idealistisena ja ympäristöarvoja kunnioit-tavana yhtiönä.Vakuusrahaksi mahdollisten vahinkojen varalta yhtiö on ehdottanut 5000 eu-roa,jolla ei ehkä kovin mittavia ympäristövahinkoja hoidettaisi.Kartat, joilla kuvataan nykyisiä kaivospiirejä sekä voimassaolevia valtauksia tai varauksia ovatilmeisesti tarkoituksella niin tuhruisia, että niistä on vaikea hahmottaa kuinka niiden todelliset ra-jat asettuvat. Joka tapauksessa esimerkiksi Juomasuon voimassa oleva kaivospiiri on niin pieni,ettei sen alueella pysty aiottua toimintaa suorittamaan.Jos taas aluetta joudutaan laajentamaan,niin silloin asiaa olisi siis Mika Mankisen mukaan tarkasteltava uuden kaivoslain pohjalta ja tällöinkunnalla pitäisi olla huomattavasti enemmän sanavaltaa siihen, millaista toimintaa sen asukkaat(myös mökkiläiset ja luontomatkailijatkin) saattavat alueellaan kannattaa.Varmaa on vain se,ettäjos Rukan,Oulangan ja Kitkajoen läheisyydessä harjoitetaan kaivostoimintaa tämänpäivän teknii-kalla, matkailu-ja muut palveluelinkeinot romahtavat hyvin nopeasti.Jos kulta on Kuusamon rik-kaus ei se sieltä kalliosta katoa ja ehkä joskus 50-100 vuoden kuluttua keksitään ekologisia tapo-ja sitä riskittämästi hyödyntää - tänä päivänä se ei ole mitenkään nykymenetelmin mahdollista.Kurtinjärven muikkujen kohtalosta syvästi huolestunut ja Kitkajoella lähes viisi vuosikymmentämelonut mökkiläinen.

Kaavoittajan vastine:- Muistutuksesta ei käy ilmi että muistuttajalla olisi esitys kaavan sisältöön liittyen, joten

muistutus merkitään tiedoksi.

2.51 Siilasmaan kilta, 2.9.2016RM-1 aluetta on laajennettavaKaavaprosessin aikana kaivostoiminnan sopimattomuus luontopääkaupungiksi julistautuneeseenkaupunkiin on otettu huomioon muodostamalla erityiset mr-1 ja vr-1 alueet kaavaehdotukseen.Katsomme tältä osin kaavaehdotuksen ongelmalliseksi, sillä kaava-asiakirjoissa ei ole yhtäpitä-västi ja keskenään riidattomasti kaivostoiminnan osalta kuvattu niitä kaavoittamisen edellytystenpuuttumisia, jotka estävät kaavoittamasta kaivostoimintaa kaavakartoissa kuvatuille mr-1 ja vr-1alueille. Esitetyn kaava-aineiston perusteella jää epäselväksi se, syntyykö kaavaehdotuksen mu-kaisella kaavoitusratkaisulla kaivostoiminnan osalta sitä oikeusvaikutusta, jota kaavakarttojenavulla kuntalaisille esitetään syntyvän rm-1ja vr-1 alueille.Vaadimme keskeisten vesistö-, luonto-, maisema- ja matkailualueiden osalta kaivostoimintaanliittyvien kaavallisten edellytysten puuttumista kuvattavan ja yksilöitävän eri kaava-asiakirjoihinnykyistä selkeämmin, yksilöidysti ja keskenään yhteneväisesti, jotta vahvistettava oikeusvaikut-teinen yleiskaava olisi vahvistettavissa oikeusvaikutteiseksi kaivostoimintamääräystenkin suhteensillä tavalla kuin kuntalaisille on kaavoitusprosessin aikana luvattu. Toivomme, että yleiskaava-luonnos toteuttaisi luonnonvaratyöryhmän yksimielisen kannan yli puoluerajojen että kaivostoi-minta missään muodossa ei sovellu Kitka-Ruka-Oulanka alueelle.


Lisäksi, jotta luontokaupungin imagoon keskeisesti vaikuttavien nousukalojen elinympäristöt tulisiturvatuiksi kaavaehdotuksessa määritellyn rm-1 alueen ulkopuolellakin, esitämme että rm-1 lou-hinnan, kaivostoiminnan ja rikastamon kieltoaluetta tulee laajentaa siten että kattaa Rukan Itä-puolella Suiningin, Vuotunkijärven, Suorajärven ja Kuusingin vesistön valuma-alueen, erityisestiKitkajoen ja Kuusingin välisen alueen sekä Oulangan kansallispuiston ympäristön. Kuusingin jaSuiningin vesistön valuma-alueella ei tule myöskään sallia vesistöjä saastuttavaa toimintaa, kos-ka kaikki Koutajoen vesistön vedet laskevat kohti Paana- ja Pääjärveä josta arvokkaat vaellus-taimenet nousevat kudulle Suomen puoleisiin latvavesiin. Täten myös Kuusingin ja Suiningin ve-sistön valuma-alueet olisi hyvä merkitä rm-1 alueen sisään. Tämän ei pitäisi olla olla ongelma,koska rm-1 alue sallii metsätalouden.Kitkajoen valuma-alueen latvat ovat myös puutteellisesti merkitty rm-1 osalta. Uskomme, ettäkaavoittaja ymmärtää että Kitkajärveen laskevat purot ja joet tulee olla osa rm-1 aluetta, jos ko-ko vesistön puhtaus, Kitkajoen veden puhtaus, halutaan suojata kaivostoiminnalta. Rm-1 alue tu-leekin laajentaa kattamaan täysimääräisesti koko luode Kuusamo, Kitkajärven länsi- ja pohjois-puoli aina Posion ja Sallan rajaan saakka. Rm-1 alueeseen tulee myös sisällyttää Oulangan vesis-tön Avento- ja Maaninkajokien latvojen valuma-alueet (Sarvivaara) jottei myöskään Oulankajokipääse saastumaan louhos ja kaivostoiminnan saastevesistä.Lisäksi vaadimme, että vr-1 alueen merkintää tulee muuttaa siten ettei louhintaa aloiteta yli 5kmpäästä mistään pienestä, keskisuuresta tai suuresta vesistöstä. Lisäksi VR-1 alueen tulee kattaaNissinjärvi-Suininkijärvi välisen alueen aina valtakunnan rajaan saakka. Kuusingin ja Oulangankansallispuiston sekä Ylä-Kitkajokivarsi tulee merkitä MU-1 merkillä, jossa pehmeän, luonto- jamaisema-arvot, huomioonottavan metsätalouden (jatkuvan kasvatuksen) metsätalous painopis-teenä.

Kaavoittajan vastine:- rm-1 ja vr-1 merkintöjen oikeusvaikutus syntyy Kuusamon kaupunginvaltuuston päätök-

sellä sen päättäessä strategisen yleiskaavan hyväksymisestä. Kaavaselostus on asiakirjajoka ei saa hyväksymispäätöksen yhteydessä lainvoimaa, ainoastaan kaavakartta saasen. Kaavaselostuksessa kuvataan kaavaratkaisun taustoja ja avataan merkintöjen sisäl-töä sekä arvioidaan tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia ja nykyisenlaisena se on riittävä.

- Yleiskaavassa kaikki vesistöt on merkitty joko merkinnällä Kaupalliseen, kotitarve- ja vir-kistyskalastukseen käytettävä vesistö tai Kotitarve- ja virkistyskalastukseen käytettävävesistö. Molemmissa merkinnöissä edellytetään että vesistön veden laatu tulee säilyttäähyvänä ja määräys pohjautuu vesilakiin. Veden pilaamiskielto koskee siten kaikkea toi-mintaa joka voi vaikuttaa veden laatua pilaavasti.

- Rm-1 ja vr-1 -alueiden rajat ja merkinnässä määritellyt etäisyydet ovat muotoutuneetkaavatyön aikana. Merkinnällä rm-1 osoitetaan Rukan valtakunnallisesti ja kansainväli-sesti merkittävää, ympärivuotisen matkailun ydinaluetta. Merkinnällä vr-1 taas tarkoite-taan rm-1 –aluetta täydentävää, myös matkailulle tärkeää, mutta vähemmän intensiivi-sen, ei-ympärivuotisen matkailukäytön aluetta . Rm-1 ja vr-1 –merkinnöillä siis määritel-lään matkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnan suhdetta toisiinsa. Alueidenrajausten muuttamiseen ei näin ollen ole perusteita.

2.52 Kuusingin leirintäalueKuusingin Leirintäalue pitää kaavaehdotusta siltä osin hyvänä että se merkitsee Kuusingin koko-naisuudessaan maakunnallisesti merkittäväksi maisemaksi ja virkistyksen/kalastuksen/retkeilynja mökkeilyn MU-1 alueeksi. Lisäksi toivomme pientä korjausta retkeilyreitin linjaukseen, sitenettä Karhunkierroksen jatkoyhteys Kitkajoelta, Kuusingin Saunavaarasta jatkuisi Kuusingin riip-pusillasta yli Kuusinkijoen etelä-rannalle jossa on jo valmiiksi merkitty vanha ”Karhunpolku" ret-keilyreitti, jonka polkupohjaa ja olemassa olevia Kuusinkijokivarren laavuja ja tulipaikkoja seura-ten Karhunkierros jatkuisi Kuusingin Leirintäalueen kautta aina Vuotunkiin saakka, jonne voisitulla Karhunkierroksen yksi lähtöpaikka Hautajärven tapaan.Lisäksi toivomme, harkittavaksi pienempien päiväreittien muodostamista Kuusingin Leirintäalu-een ympärille kohti Paljakanvaaraa, Rajavyöhykettä ja Paanajärveä. Paljakanvaaran ja Sauna-vaaran laella voisi olla näköalatorni josta näkyisi Kuusinkijoki ja Paanajärvi päiväretkeilijälle. Nä-mä suunnitelmat voisi olla osa Kuusamon Kesämatkailun Masterplan hanketta.


Kaivos- ja louhinnan RM-1 kieltoaluetta on laajennettava Kuusingin ympärille ja vesis-tön valuma-alue kattavaksi.Kaavaprosessin aikana kaivostoiminnan sopimattomuus luontopääkaupungiksi julistautuneeseenkaupunkiin on otettu huomioon muodostamalla erityiset RM-1ja VR-1 alueet kaavaehdotukseen.Katsomme tältä osin kaavaehdotuksen ongelmalliseksi, sillä kaava-asiakirjoissa ei ole yhtäpitä-västi ja keskenään riidattomasti kaivostoiminnan osalta kuvattu niitä kaavoittamisen edellytystenpuuttumisia, jotka estävät kaavoittamasta kaivostoimintaa kaavakartoissa kuvatuille RM-1 ja VR-1 alueille. Esitetyn kaava-aineiston perusteella jää epäselväksi se, syntyykö kaavaehdotuksenmukaisella kaavoitusratkaisulla kaivostoiminnan osalta sitä oikeusvaikutusta, jota kaavakarttojenavulla kuntalaisille esitetään syntyvän RM-1 ja VR-1 alueille.Vaadimme keskeisten vesistö-, luonto-, maisema- ja matkailualueiden osalta kaivostoimintaanliittyvien kaavallisten edellytysten puuttumista kuvattavan ja yksilöitävän eri kaava-asiakirjoihinnykyistä selkeämmin, yksilöidysti ja keskenään yhteneväisesti, jotta vahvistettava oikeusvaikut-teinen yleiskaava olisi vahvistettavissa oikeusvaikutteiseksi kaivostoimintamääräystenkin suhteensillä tavalla kuin kuntalaisille on kaavoitusprosessin aikana luvattu.Lisäksi, jotta luontokaupungin imagoon keskeisesti vaikuttavien nousukalojen elinympäristöt tulisiturvatuiksi kaavaehdotuksessa määritellyn RM-1 alueen ulkopuolellakin, esitämme että RM-1louhinnan, kaivostoiminnan ja rikastamon kieltoaluetta tulee laajentaa siten että se kattaa kokoKuusingin ympäristön ja Kuusingin vesistön valuma-alueen aina Suininkijärveä myöten. Lisäksivaadimme, että VR-1 alueen merkintää tulee muuttaa siten, ettei louhintaa aloiteta yli 5km pääs-tä mistään pienestä, keskisuuresta tai suuresta vesistöstä. Lisäksi VR-1 alueen tulee kattaa kokoPohjois- ja Itä-Kuusamon, Kuusingin vesistön valuma-alueen. Kuusingin Leirintäalue pitää kaava-ehdotusta siltä osin hyvänä että se merkitsee Kuusingin kokonaisuudessaan maakunnallisestimerkittäväksi maisemaksi ja virkistyksen/kalastuksen/retkeilyn ja mökkeilyn MU-1 alueeksi, jollatoivomme toteuttavan hakkuut mahdollisimman pehmeästi valikoivilla hakkuilla.

Kaavoittajan vastine:- Kuusinkijokivarsi poistetaan strategisesta yleiskaavasta maakunnallisesti merkittävänä

maisema-alueena Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunnon johdosta. Kuusinkijokivarsi ei olemaakunnallisen inventoinnin mukaan maakunnallisesti arvokas eivätkä kunnat voi poiketainventoinnista omalla päätöksellään.

- Strategisessa yleiskaavassa esitetyt virkistys- ja ulkoilureitit on esitetty yleispiirteisestieivätkä ne monilta osin perustu maastotutkimuksiin. Merkinnät tulee tällä kaavatasollaymmärtää periaatteellisina, jolloin reittien toteutunut linjaus voi poiketa paljonkin kaa-vassa osoitetusta. Linjaukset ja aluevaraukset tarkkenevat yksityiskohtaisemmilla kaava-tasoilla tapahtuvassa suunnittelussa. Kuusamossa on aloitettu virkistysreittien suunnitte-lutyö, jossa selvitetään reittien toteuttamiskelpoisimmat linjaukset ja toteutustavat.Muistutuksessa olevat reittejä koskevat esitykset kannattaa tuoda esille tähän työhön liit-tyen.

- Rm-1 ja vr-1 merkintöjen oikeusvaikutus syntyy Kuusamon kaupunginvaltuuston päätök-sellä sen päättäessä strategisen yleiskaavan hyväksymisestä. Kaavaselostus on asiakirjajoka ei saa hyväksymispäätöksen yhteydessä lainvoimaa, ainoastaan kaavakartta saasen. Kaavaselostuksessa kuvataan kaavaratkaisun taustoja ja avataan merkintöjen sisäl-töä sekä arvioidaan tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia ja nykyisenlaisena se on riittävä

- Yleiskaavassa kaikki vesistöt on merkitty joko merkinnällä Kaupalliseen, kotitarve- ja vir-kistyskalastukseen käytettävä vesistö tai Kotitarve- ja virkistyskalastukseen käytettävävesistö. Molemmissa merkinnöissä edellytetään että vesistön veden laatu tulee säilyttäähyvänä ja määräys pohjautuu vesilakiin. Veden pilaamiskielto koskee siten kaikkea toi-mintaa joka voi vaikuttaa veden laatua pilaavasti.

- Rm-1 ja vr-1 -alueiden rajat ja merkinnässä määritellyt etäisyydet ovat muotoutuneetkaavatyön aikana. Merkinnällä rm-1 osoitetaan Rukan valtakunnallisesti ja kansainväli-sesti merkittävää, ympärivuotisen matkailun ydinaluetta. Merkinnällä vr-1 taas tarkoite-taan rm-1 –aluetta täydentävää, myös matkailulle tärkeää, mutta vähemmän intensiivi-sen, ei-ympärivuotisen matkailukäytön aluetta . rm-1 ja vr-1 –merkinnöillä siis määritel-lään matkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnan suhdetta toisiinsa. Alueidenrajausten muuttamiseen ei näin ollen ole perusteita.


2.53 Unhola 25:5, 2.9.2016Vaadimme kaavamerkintää rm-1 (mikä estää louhinnan, kaivostoiminnan ja rikastamon) Tolvan,Sarvivaaran ja Maaninkavaaran välille sekä Riisitunturi-Noukavaara kansallispuiston ympäristöön.Salmijärvi on latvavesi, josta vesi valuu Kemijokeen. Lisäksi alueella sijaitsee Maaninkavaarankylän vedenottamo. Pohjavesien pilaamiskielto on ehdoton. Haluamme saada kirjallisen vastineenalla olevaan sähköpostiosoitteeseen.

Kaavoittajan vastine:- Rm 1- merkinnän rajaus perustuu pitkälliseen yleiskaavan suunnittelutyöhön ja sitä edel-

täneeseen luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmaan. Kaivostoiminta on yleiskaa-vassa kielletty matkailun ydinalueella (rm-1) ja sitä on rajoitettu matkailu- ja virkistys-palvelujen alueella (vr-1). Matkailun ydinalueen (rm-1) rajaus perustuu Rukan valtakun-nallisesti ja kansainvälisesti merkittävään ympärivuotisen matkailun alueeseen, sen ny-kyisiin ja suunnitteilla oleviin matkailutoimintoihin. Muistutuksen esittäjän mainitsemiaalueita ei nähdä rm-1 kaavamerkinnän (matkailun ydinalue) kaltaiseksi kansainväliseksi,ympärivuotiseksi matkailun kehittämisalueeksi eikä kaavaehdotuksen rm-1 aluerajauksenmuuttamiselle ole näin perusteita.

- Pohjaveden pilaamiskielto on vesilain mukaan ehdoton, kuten muistuttaja toteaa. Kaikkipintavesistöt on yleiskaavassa merkitty joko merkinnällä Kaupalliseen, kotitarve- ja vir-kistyskalastukseen käytettävä vesistö tai Kotitarve- ja virkistyskalastukseen käytettävävesistö. Molemmissa merkinnöissä edellytetään että vesistön veden laatu tulee säilyttäähyvänä ja määräys pohjautuu vesilakiin. Veden pilaamiskielto koskee siten kaikkea toi-mintaa joka voi vaikuttaa veden laatua pilaavasti. Strateginen yleiskaava turvaa tältäosin veden laatua. Mikäli jokin kaivosalan toimija haluaisi käynnistää hankkeen kaivoksenavaamiseksi alueelle, pitäisi sen hakea kaavoituspäätöstä Kuusamon kaupungilta. Mikälikaavoituksesta tehtäisiin päätös, tehtäisiin myös ympäristövaikutusten arviointi. Arvioin-nissa otettaisiin huomioon myös toiminnan vaikutukset pohja- ja pintavesiin.

2.54 Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry 2.9.2016Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry toimii jäsentensä yhteistyöjärjestönä ja etujen valvo-jana. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaisten taloudelli-sia, oikeudellisia ja kulttuurisia pyrkimyksiä ja aloitteita eri aloilla. Saamelainen kulttuuri perus-tuu luontoympäristön tarjoamiin mahdollisuuksiin ja siten luontoympäristön muokkaamiseen liit-tyvät toimet vaikuttavat/haittaavat/estävät voimakkaasti saamelaisten elinkeinojen, elämäntavansekä kulttuurin säilymistä. Tähän vuoksi järjestömme toimii kaikin tavoin edistääkseen ’saame-laisten kestävän kehityksen ohjelman’ (2006) toteutumista, jossa ohjelmassa on mm. kuvattu:”Lähtökohtana saamelaisten kestävän kehityksen ohjelmassa on saamelaisten alkuperäiskansanitsemääräämiseen perustuva alueiden käyttö omaan kulttuurimuotoonsa kuuluvien elinkeinojenharjoittamiseksi. Tämä saamelainen luontosuhde on vanhastaan luonnon kestävää käyttöä. Saa-melaisten kestävän kehityksen ohjelman keskeisin tavoite on saamelaisalueen luonnonvarojenekstensiivinen käyttö ekologiselta, taloudelliselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta kestä-västi.” Lisäksi täsmennämme, että edellä kuvattujen tavoitteiden suhteen järjestömme toimintakohdistuu koko saamelaisten historialliselle kotiseutualueelle, ei pelkästään Saamelaiskäräjientoimialueeksi määritellylle saamelaisten kotiseutualueella. Saamelaiskäräjät ei voi toimia alueen-sa ulkopuolella, mutta järjestämme toimii saamelaistenkotiseutualueen ulkopuolisilla historialli-sella kotiseutualueella olevien metsäsaamelaisten etujärjestönä. Kyseinen saamelaisten historial-linen kotiseutualue entisellä Kemin-Lapin saamelaisalueella on esitetty muistutuksemme liitteessä1.Kuusamon strateginen yleiskaava koskettaa oleellisesti Kuusamon metsäsaamelaisyhteisöjä jaheidän puhtaaseen luontoon perustuvia elinkeinojaan, elämiskulttuuriaan ja kulttuurinsa säilyt-tämisedellytyksiä.Yleiskaavaehdotuksen kaava-asiakirjoissa esitettyjen määräysten, tai määräysten puuttumisia,vaikutuksia vähemmistöryhmän oikeuksiin ei kuitenkaan ole kaavaprosessissa selvitetty eikä ar-vioitu kansainvälisen yleissopimuksen 27 artiklan mukaisesti; ’määräykset vähemmistöryhmienoikeuksien suojelemiseksi.’


Kyseisen yleissopimuksen artiklan 27 on Suomi ratifioinut, joten se on lainsäädännöllisesti vel-voittava. Väärinkäsitysten välttämiseksi tähdennämme, että tässä muistutuksessamme käsitte-lemme Kuusamon yleiskaavaehdotusta Kuusamon alueella elävän alkuperäiskansasta polveutu-van metsäsaamelaisyhteisön oikeuksien turvaamiseksi.

MuistutusMetsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry lausuu Kuusamon strategisen oikeusvaikutteisenyleiskaavan kaavaehdotuksesta seuraavaa:1. Yleiskaavaprosessin tavoitteistaYleiskaavatyön tavoitteista on prosessin alkuvaiheessa ja prosessin kuluessa toistuvasti luotukuntalaisille mielikuvaa, että tavoitteena olisi turvata luontopääkaupunki Kuusamon puhtaaseenluontoon, vesistöihin ja maisemaan perustuvat elinkeinot, myös aikaisemmin vahvistettujenosayleiskaavojen alueilla. Tämän sanottiin toteutuvan erityisesti muodostamalla luonnon kannaltahaitalliselle kaivostoiminnalle kieltoalueet (mr-1 ja vr-1 alueet) Pohjois-Kuusamon alueella. Kat-somme tällaisen lupauksen annetun vielä valtuuston hyväksyessä joulukuussa 2015 yleiskaavanluonnosvaiheen.Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry katsoo, että noista luontoelinkeinojen turvaamiseksimarkkinoiduista lupauksista on nyt kaavaehdotuksen kaava-asiakirjoissa poikettu siinä määrin,että on tarpeen antaa muistutus koskien kaavojen välisiä oikeussuhteita, kaava-asiakirjojen risti-riitaisuuksia, maankäytön kaavallisia edellytyksiä, sekä esitettyihin kaavamääräyksiin liittyen.

2. Yleiskaavan ja osayleiskaavojen oikeusvaikutussuhteet on kaava-asiakirjoissa esi-tetty ristiriitaisestiKoko Kuusamon oikeusvaikutteisen strategisen yleiskaavan päivittäminen (ehdotusvaihe) sekäRuka-Kuusamo matkailualueen osayleiskaavan päivittäminen (2. ehdotus) ovat käynnissä sa-maan aikaan. Molemmat kaavavalmistelut koskettavat samaa (toistaiseksi puhdasta) vesistö-,luonto- ja maisema aluetta, joka strategisessa yleiskaavassa on nostettu keskeiseen arvoon mat-kailuelinkeinon tarpeiden perusteella. Katsomme alueen erityisarvoon nostamisen perustelluksi,samalla huomauttaen, että puhtaaseen luontoon perustuvat luontopohjaiset elinkeinot on turvat-tava muuallakin yleiskaavan alueella.Katsomme, että yleiskaavan tavoite turvata kaavassa määritellyillä mr-1 ja vr-1 alueilla puhdasluonto turvaa saamelaisia ikimuistoisia nautintaoikeuksia ja elinkeinoja kuten metsästys, kalas-tus, marjastus sekä poronhoito kyseisellä alueella.Yleiskaavatyössä luontaiselinkeinoille luvattujen lupauksien toteutumisen mahdollisesti ensinvahvistettavan Katsomme kaavaprosessien aikana ilmenneen, että Kaupunki on pyrkinyt vahvis-tamaan Ruka-Kuusamon osayleiskaavan ensin ja vasta sen jälkeen strategisen oikeusvaikutteisenyleiskaavan. Katsomme menettelyn vaarantavan Ruka-Kuusamo osayleiskaavan alueella.Katsomme kyseisen menettelyjärjestyksen olleen hyvän hallintotavan vastaisen, sillä yleiskaavantavoitteena on ohjata alemman asteisten kaavojen laadintatyötä". Nyt näin ei ole toimittu. Nytelokuussa 2016 kaavavalmisteluista vastaava yhdyskuntatekniikan lautakunta jätti Ruka-Kuusamon osayleiskaavaehdotuksen pöydälle. Täten nyt syksyllä 2016 kaksi keskeistä kaavaeh-dotusta (joissa kummassakin on kysymys luontoarvojen, maisema-arvojen, luontopohjaistenelinkeinojen sekä niihin nähden vastakkaisten kaivoshankkeiden kaavallisten ehtojen määritte-lyistä) on yhtä aikaa kaupungin hyväksymisvalmistelussa, mutta kyseisten kaavaehdotusten kes-kinäistä päättämisjärjestystä ei kaupunki ole määritellyt. Kaavojen hyväksymisjärjestys on kui-tenkin ratkaisevaa kaavojen keskinäisten oikeusvaikutusten syntymisen kannalta.Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry vaatii, että kuntalaisten oikeusvarmuuden varmista-miseksi kaupunki päättää vahvistaa yleiskaavan ensin ja Ruka-Kuusamon osayleiskaavan vastasen jälkeen.Kuusamossa on voimassa useita muitakin alueellisia yleiskaavoja. Kyseisten aikaisemmin vahvis-tettujen yleiskaavojen ja nyt vahvistettavaksi tulevan strategisen oikeusvaikutteisen yleiskaavankeskinäisiksi vaikutussuhteeksi on strategisen yleiskaavan kaavamääräyksissä esitetty kaava-määräys 1:




Katsomme, että yleiskaavamääräyksestä 1 puuttuva merkintä vr-1 alueesta muuttaa ratkaise-vasti kaavaselostuksessa ja vastineissa kuvattua luontopääkaupunki Kuusamon tarkoitusta turva-ta kaupunginpuhtaaseen luontoon, vesistöihin ja maisemaan perustuvat elinkeinot myös aikai-semmin vahvistettujen osayleiskaavojen alueilla.Vaadimme vr-1 alueen kirjaamista kaavamääräys 1:een.Lisäksi katsomme, että kaavaselostuksessa on syytä tuoda perusteluluontoisesti esille siitä, ettäkaivoslain alaisten toimintojen kaavallisia edellytyksiä tarkastellaan nimenomaan tässä oikeus-vaikutteisessa yleiskaavassa, eikä niitä ole selvitetty aikaisemmin vahvistetuissa osayleiskaavois-sa. Oikeusvarmuuden vuoksi vaadimme tehtäväksi vastaava määräys myös Ruka—Kuusamoosayleiskaavan kaavamääräyksiin ja kaavaselostukseen.

3. Strategisen yleiskaavan kaava-asiakirjoissa on ristiriitaisuuksiaMetsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry katsoo, että kaavoitusprosessin aikana on kuntalais-ten kaivostoimintaa vastustavia mielipiteiden rauhoitettu osittain näennäisillä yleiskaavamäärä-yksillä, jotka antoivat kuntalaisille vaikutelman kuin kaikkein arvokkaimmilla vesistö-, luonto-,maisema- ja luontoon perustuvilla elinkeinoalueilla olisi kaavamääräyksillä kaivostoimintamahdol-lisuudet erikseen estetty, koska kaupunki ei kaavoittaisi kaivosasemakaavaa rm—1ja vr-1 alueil-le. Nyt kaavaselostuksen sivulla 51 sivulla väitetään, että kaivostoiminta olisi kielletty matkailunydinalueella (rm-1) ja rajoitettu alueella vr-1.Katsomme, että kuntalaisille ei kaavaehdotuksen kaava-asiakirjoissa riittävän selkeästi kuvata,että vanhojen kaivospiirien osalta kaupungin asemakaavapäätöstä ei tarvita, koska kaivospiiritovat voimassa, joten ne oikeusvaikutuksineen ovat kaivosyhtiön käytettävissä. Yhtiön tarvitseevain hakea ympäristö- sekä kaivosturvallisuusluvat hankkeelleen voidakseen käynnistää hank-keensa. Kaivospiirin laajennusluvan saantia kylläkin uusi strateginen yleiskaava ainakin hanka-loittaisi. Katsomme, että tätä vanhojen kaivospiirien hyödyntämismahdollisuudesta ei kuntalaisilleja luontoon perustuvien elinkeinojen harjoittajille ole annettu riittävän selkeää kuvaa.Katsomme kaavaehdotuksen puutteelliseksi myös siltä osin, että kaava-asiakirjoissa ei ole yhtä-pitävästi ja keskenään riidattomasti kaivostoiminnan osalta kuvattu niitä kaavallisten edellytystenpuuttumisia, jotka estävät kaavoittamasta kaivostoimintaa kaavakartoissa kuvatuille mr-1 ja vr-1alueille. Esitetyn kaavaehdotuksen kaava-aineiston perusteella jää epävarmaksi se, syntyyköyleiskaavaehdotuksen mukaisella kaavoituspäätöksellä kaivostoiminnan osalta sellaista oikeus-vaikutusta, jota kuntalaisille on esitelty syntyvän rm-1 ja vr-1 alueille.


Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry vaatii keskeisten vesistö-, luonto-, maisema- ja mat-kailualueiden osalta kaivostoimintaan liittyvien kaavallisten edellytysten puuttumista kuvattavanja yksilöitävän kaava-asiakirjoihin nykyistä selkeämmin, yksilöidysti ja keskenään yhteneväisesti,jotta vahvistettava oikeusvaikutteinen yleiskaava olisi vahvistettavissa oikeusvaikutteiseksi kai-vostoimintamääräystenkin suhteen sillä tavalla kuin kuntalaisille on kaavoitusprosessin aikana lu-vattu.

4. Maankäytön reunaehdot ovat määritelty ristiriitaisesti kaivoslain alaisiin hankkeisiinKatsomme. että yleiskaavaprosessin aikana on kaavoittaja toistuvasti, vastoin Kaupungin ohjeis-tusta ja kaupunkilaisten antamaa palautetta, pyrkinyt merkittävästi supistamaan ja muuttamaanmr-1 aluetta, ja on tällä menettelyllään aiheuttanut epäluottamusta kaavoitusprosessin tavoittei-den toteutumiseen.Katsomme kaavaehdotuksessa käytetyn termin ”kaivostoiminta” olevan kaavoitusmääräysten pe-rusteena ristiriitainen, suorastaan harhauttava, sillä kiistat ja vaikutukset Kaupungin imagoonsyntyvät jo ennen kaivostoimintaa. Katsomme, että oikeampi määrittely kaavaselostuksessa jakaavamääräyksissä tulee olla kaivoslain alaiset toiminnot. Näitä ei ole tämän kaavaehdotuksenmaankäytöllisissä reunaehdoissa yksilöity ollenkaan.Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry vaatii maankäytön suunnitteluun liittyvät reunaehdotmääritettävän kaavoitusselostukseen ja yleiskaavaan selkeämmin kaikkien kaivoslain alaisten se-kä maa-aineslain alaisten toimintojen suhteen, ettei epäselvistä ja ristiriitaisista maankäytönreunaehtojen soveltamisista aiheudu jatkuvia kiistoja.

4.1 Kaavaehdotus puutteellinen mineraalitietojen osaltaKatsomme, kaavaehdotuksessa ei käsitellä kaivosmineraalien varantoa eikä muutakaan mineraa-livarantoa, vaan pelkästään mainitaan kaivostoiminta -käsite, sekin pelkästään Juomasuon kai-voshankkeeseen miellettynä, nimikkeellä kultakaivoshanke. Häivyttäen malmioon sisältyviinuraanin, jota uraania on 100 kertaa kultaa enemmän. Katsomme, ettei kaavaehdotus täytä tältäosin kaupungin tehtäväksi antoa.Katsomme, että mahdollista kaivostoimintaa edeltää aluevaraukset ja malminetsintä sekä mah-dollisesti myös koelouhinta ja koerikastus, jotka kaikki ovat kaivoslain alaisia toimintoja, joihinKaupungin tulee antaa kaivosviranomaiselle lausuntoja nimenomaan yleiskaavan kaavallisiinedellytyksiin ja kaavamääräyksiin perustuen. Keskeiset kaavalliset edellytykset liittyvät MRL 39.2§:n 6, 7 ja 8 -kohtiin.Koska nyt kaavaehdotuksessa kaavallisten edellytysten yksilöinti perustelematta ja perusteetto-masti ohitetaan kaivostoimintaa edeltävien kaivoslain alaisten toimintojen yhteydessä, katsommekyseessä olevan puutteen, joka muodostaa uhan saamelaisten luontoperusteisten elinkeinojenoikeusturvalle, jonka vuoksi vaadimme kaavoitusselostusta ja kaavamääräyksiä tältä osin tar-kennettaviksi.Katsomme painokkaasti, että jo malminetsintäalueiden varauksista on vaikutuksia alueen luonto-pohjaisten elinkeinojen kehittämismahdollisuuksille ja että kairauksin tapahtuvasta malminetsin-nästä on selviä suoranaisia vaikutuksia luontoympäristöön ja vesistöihin. Tässä kohdin viittaam-me Kitkan Viisaat ry:n teettämiin GTK:n vanhoista kairausputkista pulppuavien vesien- ja sedi-menttimittausten tuloksiin sekä Juomasuon koelouhinnan aiheuttamiin radioaktiivisiin päästöihin,jotka ylittävät moninkertaisesti sallitut raja—arvot. Kaava-asiakirjojen mukaan Kitkan Viisaat ryon muistutuksessaan tuonut nuo seikat esille, mutta Kaupunki ei ole vastineessaan muistutuksiinvastannut siihen ollenkaan.

4.2 Uraanivyöhyke puuttuu kaavaehdotuksestaKaava-asiakirjoista selviää, että esimerkiksi Kitkan Viisaat ry on huomauttanut luonnosvaiheenmuistutuksessaan, että oleellinen kaavamääräyksissä huomioitava seikka tulee olla kallioperäänja/tai maaperään sisältyvien haitallisten aineiden normaalia suuremmat pitoisuudet ja niiden ym-päristövaikutukset.Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry yhtyy tähän näkemykseen ja katsomme, että ainakinon huomioitava kallio- ja maaperässä ne aineet, jotka ovat jo valmiiksi luokiteltu vesistössä uu-delleenrikastuviksi aineiksi, ja siten erityisen vaarallisiksi. Huomautamme, että kasveihin rikastu-vat vaaralliset aineet ovat oleellinen riski ja haitta luontopohjaisiin elinkeinoihin perustuvalle


saamelaiselle kulttuurille, elinkeinoille ja elämäntavalle. Lyhin rikastumisketju on uraa-ni>jäkälä>poro>ihminen.Kaava-asiakirjojen mukaan luonnosvaiheen muistutuksessa on esim. Kitkan Viisaat ry huomaut-tanut Kuusamon uraanivyöhykkeestä oheisella kuvalla:

Kuusamon uraanivyöhykkeen on GTK kuvannut oheisella kartalla:

Kaava-asiakirjoista ilmenee, että vastineeseen kyseiseen muistutukseen Kaupunki vastasi uraa-niin liittyen seuraavasti:

- Kuusamon strategisen yleiskaavan esiselvityksessä Luonnonvarojen yhteensovittamis-suunnitelmassa on tarkasteltu Kuusamon alueen kaivostoimintaa, valtauksia, varauksia jahakemusia kartalla. Selvityksessä on esitetty myös metallogeeniset vyöhykkeet jauraanivyöhyke (GTK). Strategiseen yleiskaavakarttaan ei merkitä haitallisia mineraaleja,eikä uraanivyöhykettä.- Malminetsinnän ja kairauksien osalta kaupungilla ei ole määräysvaltaa eikä niitä pystykaavamerkinnällä estämään. Malminetsinnässä säädetään kaivoslain 2 luvussa:. 7 § Jokai-sella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksi tehdä geologisia mittauk-sia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toimenpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikävähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (etsintätyö). Ks. myös kohdat 7 ja 17.- Maa-ainesten ottoa säätelee myös säteilylaki mahdollisessa uraania sisältävän kallioki-viaineksen käsittelyssä. Säteilylain 45 §:n mukaan ”joka käyttää luonnossa olevia maa-,kivi- tai muita aineksia taikka näiden aineksien tuloksena syntyneitä materiaaleja elinkei-notoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa, on velvollinen säteilyturvakeskuk-sen hyväksymällä tavalla selvittämään toiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen, jos ilme-nee tai perustellusti epäillään, että toiminta on säteilytoimintaa.”

Vastineessaan kaupunki siis tunnustaa tietävänsä Kuusamon uraanivyöhykkeen (”Selvityksessäon esitetty myös metallogeeniset vyöhykkeet ja uraanivyöhyke (GTK)".Kuitenkin kaupunki kategorisesti ilmoittaa että Strategiseen yleiskaavakarttaan ei merkitä haital-lisia mineraaleja, eikä uraanivyöhykettä. Vastineessa ei esitetä perusteluja tälle kannanotolle, ei-kä kuvata miksi haitallisiin mineraaleihin liittyviä kaavoituksellisia reunaehtoja ei voisi kaavakar-tan lisäksi selostaa kaavaselostuksessa ja kaavamääräysten selitysosissa.Metsä- kalastaja- ja tunturisaamelaiset pitää päätöstä jättää uraanivyöhyketiedot kaava-asiakirjoissa esille tuomatta epäasiallisena ja kaavoitustavoitteen vastaisena.Malminetsinnän osalta vastine on epäasiallinen. Kaava-asiakirjoista ei ilmene, että olisi väitettyjokamiehenoikeuksien kaltaisen malminetsinnän aiheuttavan oleellisia maankäytöllisiä ongelmia.Muistutuksissa oli vaadittu kairauksin tapahtuvaa malminetsintää kiellettäväksi tai rajoitettavaksiennestään tunnetuilla uraanivyöhykkeellä tai ennestään tunnetuilla uraaniesiintymillä. Kaivoslais-sa on erityismääräykset malminetsintään, mikäli niistä voi aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristöl-


le. Kaupunki ohitti tämän seikan vastineessaan, ja luo vastineessaan virheellistä mielikuvaa kuinmalminetsintään ei liittyisi sellaisia ympäristö- tai elinkeinojen yhteensovittamisongelmia, joidenreunaehtoihin ei kaavoitusasiakirjoissa voitaisi ottaa kantaa. Kuitenkin malminetsintähankkeistakaivosviranomainen pyytää kunnalta lausuntoa nimenomaan yleiskaavamääräyksiin pohjautuen.Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry vaatii määrittämään malminetsintää ohjaavat kaavoi-tukselliset reunaehdot kaavoitusasiakirjoihin riittävän selkeästi, jotta strategisen yleiskaavan oh-jaava vaikutus toteutuu kaavoitustavoitteen mukaisesti.Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry huomauttaa painokkaasti, että kyseinen Kuusamonuraanivyöhyke on paljon laajempi, kuin yleiskaavaehdoksen ankkamalliksi nimetty mr-1 alue.Uraanivyöhyke on vielä laajempi kuin vr-1 alue. Mr-1 alueen määräykset eivät siis estä kaivos-toimintaa Kuusamon uraanivyöhykkeellä.Vaadimme, viitaten MRL 39.2 §:n 6, 7 ja 8 -kohtiin, että kaavaselostukseen sekä kaavamääräyk-siin on lisättävä haitallisiin mineraaleihin kohdistuviin toimiin (sekä malminetsintä-, kaivostoimin-ta- että kalliokivilouhinnoissa) kyseisten toimintojen sijoittumista haitattomiin kohteisiin ohjaavatlausumat, jotta tulisi toteutettua strategisen yleiskaavan tavoitteissa kuvattu luontopääkaupunkiKuusamon tarkoitus turvata kaupungin puhtaaseen luontoon, vesistöihin ja maisemaan perustu-vat elinkeinot, myös aikaisemmin vahvistettujen osayleiskaavojen alueilla.Maa-ainesottolausuman osalta katsomme viittauksen säteilylainsäädäntöön riittämättömäksi (japerustelujen puuttuessa ontoksi kirjaimeksi) ja esitämme lisättäväksi, että säteilylainsäädännönvaatimusta on yksilöity NORM-säädöksissä, joissa edellytetään ennakollisesti selvitettävän luon-nonsäteilyä aiheuttavien radioaktiivisten aineiden käsittelystä aiheutuvat vaikutukset, mikäli onoletettavissa kyseisten aineiden pitoisuuksien ylittävän normaalin tason.Katsomme olevan selvää, että ennestään tiedetty Uraanivyöhyke on tuollainen NORM-säädksissätarkoitettu alue, jossa NORM-säädösten mukaiset menettelyt on tehtävä ennen hankehakemus-ten jättämistä, ja että on tarpeellista yleiskaavan sekä ohjata että informoida noille alueille alu-eelle kohdistuvaa toimintaa säädösten mukaisiksi, ja samalla antaa Århusin sopimuksen mukai-sesti alueen ihmisille oleellista oman elinympäristönsä tulevaisuuteen liittyvää tietoa jo hanke-valmistelujen varhaisessa alkuvaiheessa. Vaadimme NORM-säädösten kuvaamista kaava-asiakirjoihin.

Kaavoittajan vastine:- Strategisen suunnitelman vaikutuksia vähemmistöryhmän oikeuksiin on arvioitu vaikutus-

ten arviointi -osiossa poronhoitoon liittyen siten kuin arviointi on mahdollista strategisensuunnittelun tasolla tehdä. Poronhoitoon liittyvää arviointia täydennetään siltä osin kuinehdotusvaiheessa on tehty muutoksia jotka vaikuttavat poronhoitoon.

- Tavoitteena on vahvistaa strateginen yleiskaava ennen Ruka-Kuusamon osayleiskaavaa.- Strategisen yleiskaavan ja osayleiskaavojen suhteet käyvät ilmi kaavamääräyksestä 1.

Vr-1 merkintää ei ole tarpeellista lisätä kaavamääräykseen. Strateginen yleiskaava hy-väksytään ennen Ruka-Kuusamon yleiskaavaa, jossa strategisen yleiskaavan tavoitteeton otettu huomioon. Näin ollen strategisen yleiskaavan tavoitteet tulevat koskemaan ai-emmin hyväksytyistä kaavoista numeroja 2, 3, 4, 5 ja 14. Oivangin osayleiskaava ja Ru-kan osayleiskaava ulottuvat pieneltä osin vr-1 alueelle ja Suiningin osayleiskaava on ra-jauksen ulkopuolella. Ruka-Kuusamon osayleiskaavan sisällöstä päätetään tuon kaavanlaatimisen yhteydessä, ei tässä yhteydessä. Kaavaselostuksen kappaleeseen 10, Yleis-kaavan toteuttaminen voidaan lisätä maininta määräyksestä nro 1 ja siitä että strategi-nen osayleiskaava ohjaa nimenomaan kaivostoimintaa voimaan jäävissä osayleiskaavois-sa.

- Kaavaselostuksen luvussa 6.7 Kaivostoiminta on todettu: ”vanhan kaivoslain mukaisiavoimassa olevia kaivospiirejä Kuusamossa on kolme (Juomasuo-Pohjasvaara, Meurastuk-senaho ja Sivakkaharju). Kuusamossa on vireillä Juomasuon kultakaivoshanke. Hank-keesta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA).” Kaivospiirien ole-massaolosta on siis kerrottu kaavaselostuksessa. Kaavakartalle kaivospiirejä ei ole piir-retty koska ne eivät ole kaupungin alueelle suunnittelemaa toimintaa vaan toimijan vara-uksia. Kaivospiirien sijainti löytyy kuitenkin kaavaselostuksen liitteenä olevasta Kuusa-mon strateginen yleiskaava 2015 Selvityksestä sivulta 69. Tämä selvitys sisältää paljonmuutakin kaavan taustamateriaalia.


- Rm-1 ja vr-1 merkintöjen oikeusvaikutus syntyy Kuusamon kaupunginvaltuuston päätök-sellä sen päättäessä strategisen yleiskaavan hyväksymisestä. Kaavaselostus on asiakirjajoka ei saa hyväksymispäätöksen yhteydessä lainvoimaa, ainoastaan kaavakartta saasen. Kaavaselostuksessa kuvataan kaavaratkaisun taustoja ja avataan merkintöjen sisäl-töä sekä arvioidaan tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia ja nykyisenlaisena se on riittävä.

- Kaavassa käytetään kaivoslain mukaista kaivostoiminta –termiä, jolla tarkoitetaan kai-vosmineraalien louhintaa kaivoksessa, siihen liittyvää kiviaineksen siirtoa ja nostoa, välit-tömästi louhinnan yhteydessä tapahtuvaa kaivosmineraalien hyödyntämiseksi tarpeellistarikastustoimintaa ja muuta käsittelyä sekä kaivosmineraalien louhintaan välittömästi liit-tyviä valmistelevia ja muita tukitoimenpiteitä. Vaadittua termiä kaivoslain alaiset toimin-not kaava-asiakirjoissa ei voi käyttää, koska kaavalla ei voi säädellä esim. malminetsin-tää. Kaavoittaja ei näe että asiakirjoissa olisi epäselvyyttä terminologian osalta

- Strateginen yleiskaava perustuu Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitel-maan, joka on toiminut esityönä ja selvitysosiona yleiskaavalle ja jossa on käsitelty mm.mineraalivarantoa ja uraanivyöhykettä. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma onkaavaselostuksen liitteenä ja näin tieto siitä on kenen tahansa asiasta kiinnostuneen löy-dettävissä. Strateginen yleiskaava on maankäytön suunnitelma, jossa esitetään alueentavoiteltu maankäyttö eikä kaavakartoille ole tapana merkitä taustatietoja, joita mainitutmineraalitiedotkin ovat.



5. Yksityiskohtaisia muutosvaatimuksia kaavamääräyksiin5.1 Kaavamääräys 1.Kaavamääräyksestä 1 puuttuu vr-1 alue. Kaavamääräykseen on lisättävä vr-1 alue.5.2 Kaavamääräys 2.Kaavamääräys 2 on ehdotettu muodossa:


Katsomme kaavamääräyksen puutteelliseksi suhteessa kaavamääräykseen 1. Esitämme, ettäkaavamääräykseen 2 lisätään maininta ja määrittely vr-1 alueesta kansallispuistojen ja muidensuojelualueiden ympärille.Lisäksi kaavamääräykseen 2 on lisättävä, ettei kansallispuistoissa eikä muillakaan suojelu- taiNatura- alueilla hyväksytä kairauksin tehtävää malminetsintää.5.3 Kaavamääräys 3.Kaavamääräyksen 3 tekstissä on tarkennettava, että hankkeita suunniteltaessa on ennen hanke-hakemusten jättämistä hakijan selvitettävä poronhoidolle mahdollisesti aiheutuvat haitat sekäniiden haittojen estämiskeinot.5.4 Kaavamääräys 7Kyseinen kaavamääräys ei tuo mitään uutta kaavoituksellista ohjausvaikutusta, joten se on syytätarpeettomana poistaa5.5 Kaavamääräys 10Kaavamääräyksessä 10 määritellään ainoastaan: Tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin tulee jät-tää vähintään 2 km suojaetäisyysKatsomme kyseisen tuulivoimateollisuuden sijoittumista ohjaavan yksittäisen kaavamääräyksentehottomaksi ja yleiskaavan tavoitteen kannalta riittämättömäksi ja jopa koko kaavoitusprosessintavoitteen vaarantavaksi lepsuksi määräykseksi.Katsomme yleiskaava-asiakirjoista puuttuvan tuulivoimaa koskevat kaavoitukselliset reunaehdot.Katsomme puutteen johtavan tuulivoimahankkeiden suhteen samanlaisiin kiistoihin kuin koski-,metsä- ja kaivoskiistojen suhteen on Kuusamossa koettu. Katsomme, että vastaavat kiistat esty-vät vain huolellisen elinkeinojen yhteensovittamisharkinnan avulla yleiskaavan laatimistyön yh-teydessä.


Nyt tässä yleiskaavan laatimisprosessissa on suorastaan jätetty tuulivoiman kaavoituksellisetedellytykset määrittämättä suhteessa luonto-, maisema-, kulttuurimaisema- ja matkailuimagonkannalta. Katsomme, että kaavamääräyksessä 10 oleva 2 km etäisyys asunnosta liittyy pelkäs-tään meluvaikutuksien huomioimiseen, eikä siten ole riittävä kaavoituksellisten edellytysten mää-rittämiseksi.Katsomme, että tuulivoimahankkeiden kaavoitukselliset edellytykset on selvitettävä kaivostoimin-taakin perusteellisemmin, sillä esimerkiksi Maaninkavaaraan suunniteltu 70 kpl yli 200 metrinkorkuista tuulivoimalaa aiheuttaa näkemyksemme mukaan ympärilleen vielä suuremman haitta-alueen kuin mr-1 alue on.Vaadimme tuulivoimateollisuuden sijoittumisen ohjaamiseksi strategisen yleiskaavan kaava-asiakirjoihin määritettäväksi kaavoitukselliset reunaehdot tuulivoimahankkeille ja sen määritte-lyssä huomioitavaksi poronhoidolle aiheutuvat haitat. Pelkkä meluhaittaan perustuva 2 km vaa-timus ei ole siihen riittävä. Katsomme, ettei kyseistä tuulivoiman kaavallisten ehtojen määrittelyäsaamelaisen vähemmistöryhmän oikeusturvaa vaarantamatta voi jättää pelkästään alempiasteis-ten tuulivoimakaavojen varaan (joita on useita), vaan tuulivoiman kaavoitukselliset edellytykseton määritettävä oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan riittäviin selvityksiin perustuen.

Kaavoittajan vastine:- Kaavamääräys 1: on kerrottu tarkemmin tämän vastineen aiemmassa osiossa.- Kaavamääräys 2: vr-1 –alueiden lisäämistä kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden

ympärille ei katsota tarpeelliseksi. Maankäytön intensiteetti alueiden ympäristössä ei oleniin suuri että se edellyttäisi tällaista. Malminetsintä tapahtuu kaivoslaissa määriteltyjenperiaatteiden nojalla eikä siitä voida määrätä maankäytön suunnitelmalla.

- Kaavamääräys 3: muistuttaja ei yksilöi mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan hankkeella.Tarkemmassa suunnittelussa vaikutuksia arvioidaan hankekohtaisesti keskittyen nimen-omaiseen alueeseen ja aluetta käyttäviin muihin maankäyttömuotoihin. Vaikutukset mm.porotalouteen selvitetään tämän tarkemman suunnittelun yhteydessä, jolloin mm. osalli-silla on mahdollisuus kuulemiseen ja kannanottoihin MRL:n ja YVA-lainsäädännön mukai-sesti. Kaavamääräyksessä nro 3 (hyväksymisvaiheen kaavamääräys nro 4) on annettuselkeitä ohjeita siitä, miten porohoito tulee ottaa huomioon tarkemmassa alueiden käytönsuunnittelussa ja miten muiden maankäyttömuotojen tulisi ottaa se huomioon. Kaa-vamääräystä 3 ei ole tarvetta muuttaa.

- kaavamääräys nro 7 on katsottu tarpeelliseksi, koska luonnonvarojen käyttöön perustu-vien elinkeinojen tarpeiden välillä esiintyy ristiriitoja.

- Kaavamääräys 10: Yleiskaavamääräys 10 poistetaan. Tv- ja tv-1 alueiden kaavamerkin-töjen selityskappaleisiin lisätään maininta, että tarkemmassa suunnittelussa on otettavahuomioon suositus 2 kilometrin suojavyöhykkeestä asutukseen (pysyvä asutus ja loma-asutus). Tämä suojaetäisyys vähentää vaikutuksia tasapuolisesti, ei pelkästään tuul-ivoimamelun osalta.

- Maankäytön suunnittelujärjestelmä perustuu siihen, että yleispiirteisempi kaava ohjaayksityiskohtaisempaa mutta siten, että yleispiirteisemmässä määritellään yleiset periaat-teet maankäytölle joita yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tarkennetaan. Kuusamonstrategisen yleiskaavan yhtenä tehtävänä on osoittaa alueita, jotka soveltuvat erilaisillemaankäyttömuodoille ja elinkeinojen kehittämiselle, kuten esimerkiksi tuulivoimatuotan-nolle. Strategisessa yleiskaavassa ei esitetä tuulivoimahankkeiden sijoitussuunnitelmiaeikä myöskään osoiteta tuulivoimaloille rakennusoikeuksia tai tutkita hankkeen ympäris-tövaikutuksia. Tässä strategisessa yleiskaavassa on selkeä ohjausvaikutus Kuusamonkaupungin mahdollisille tuulivoimahankkeille. Tuulivoimahankkeiden osalta kaavoituksenreunaehdot määräytyvät hankkeessa tehtävien selvitysten ja mahdollisen YVA:n kautta.

- Mikäli strategisessa yleiskaavassa osoitettu tuulivoima-alue halutaan tuulivoimatuotan-toon, edellyttää se tuulivoimayleiskaavan laadinta ja tarkempaa vaikutusten arviointia,laajemmissa hankkeissa jopa YVA-menettelyä. Näin menetellään siis myös parhaillaankäynnissä olevan Maaningan tuulivoimahankkeessa.


6. Yksityiskohtaisia muutosvaatimuksia kaavamerkintöihin6.1 Kaavamerkintä mr-1 alue koko Pohjois-Kuusamon alueellerm-1 aluetta tulee laajentaa siten, että se kattaa koko Pohjois-Kuusamon alueen. Katsomme ettäKuusamon kaupungin kaikkien puolueiden ja intressitahojen luonnonvaratyöryhmä on yksimieli-sesti todennut, että minkäänlainen kaivostoiminta ei sovellu suureen osaan Pohjois-Kuusamoa.Mielestämme nykyinen kaavaesitys ei toteuta tätä luonnonvaratyöryhmän yksimielistä tahtoa.Korostamme, että koko Kuusamo on vanhaa saamelaisaluetta ja metsäsaamelaisten perinteisiäelinkeinoja ja kulttuuria kalastusta, metsästystä, marjastusta ja poronhoitoa ei turvaa nykyinenpieni rm-1 alue, vaan alue tulisi olla laajempi turvaten koko Pohjois-Kuusamon vanhojen lapinky-lien puhdas elinympäristö ja nautinta-alueet sekä luonnosta kumpuavien elinkeinojen toiminta-edellytykset.6.2 Katsomme, että Pohjois-Kuusamosta tulee poistaa kaikki tuulivoimavaraukset Kitkajärvenlänsi- ja pohjoispuolelta; Tolvan ja Maaninkavaaran sekä Sarvivaaran välistä. Suurtuulivoima-alueet siirtolinjoineen eivät sovellu Kitkan Lapinkylän perinnemaisemaan, joka on myös valtakun-nallisesti merkittävää kulttuuri- ja matkailumaisemaa. Katsomme, että suurtuulivoimahankkeethaittaavat myös alueen perinteisten elinkeinojen mm. porotalouden ja matkailun toimintaedelly-tyksiä Riisitunturin kansallispuiston ja Kitkajärven matkailualueen ympäristöstä sekä merkittäväs-ti haitaten porotaloutta sekä pilaavan maisema- ja luontoarvoja.6.3 Kaavakartan ja kaavaselostuksen merkinnässä muinaisjäännöksistä on epäjohdonmukaisuuk-sia. Kaavakarttamerkinnät muinaisjäännöskohteiden ja maisemakohteiden osalta eivät erotu toi-sistaan liian samanväristen kaavamerkintöjen vuoksi. Kaavaselostuksesta ja sen liitteestä puut-tuvat numeroidut muinaisjäännöskohteet ja niiden selkokielinen kuvaus paikasta ja selostus mui-naisjäännöksestä. Kaavakartta-aineisto on täydennettävä tältä osin. Kitkan Taliskotalammenmuinaisjäännösalue tulisi merkitä karttaan6.4 Yleiskaavakarttaan olisi tullut selvittää ja merkitä SL-1 merkillä myös Kuusamon saamelais-ten pyhät paikat.

Kaavoittajan vastine:- rm-1 –alueen rajat ovat muotoutuneet kaavatyön aikana ja merkinnällä osoitetaan Rukan

valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävää, ympärivuotisen matkailun ydinaluetta.rm-1 merkinnän sisältö ei rajaa ensisijaisesti kaivostoimintaa kuten muistutuksessa viita-taan, vaan sillä määritellään matkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnansuhdetta toisiinsa.


- Tuulivoimatuotanto oli yksi tärkeimmistä toimialoista, jotka listattiin Kuusamon yleiskaa-van pohjaksi laaditussa luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelmassa ja sen yhtey-dessä tehdyssä tavoitekyselyssä kunnan asukkaille ja sidosryhmille. Tuulivoimahankkeenvaikutuksia mm. matkailuun ja porotalouteen arvioidaan hankekohtaisesti ja näin mene-tellään myös parhaillaan käynnissä olevan Maaningan tuulivoimahankkeen ympäristövai-kutusten arviointimenettelyssä (YVA) ja osayleiskaavoituksessa. Paliskuntain yhdistyksensekä Alakitkan, Tolvan ja Oivangin paliskuntien muistutuksen johdosta tehdään tv ja tv-1–merkintöihin lisäys siitä että poronhoidon edellytykset tulee ottaa huomioon tuulivoima-alueiden suunnittelussa. Kuusamon strategiseen kaavaan ei tehdä muutoksia tuulivoima-alueiden rajausten osalta.

- Kaavaselostuksen liitteessä on listattu kaikki Muinaisjäännösrekisterissä 4.4.2016 olleetmuinaisjäännökset Kuusamon kaupungin alueella. Kohteet on merkitty myös kaavakart-taan tummansinisellä laatikolla. Muinaisjäännöslistausta korjataan lukijaystävällisemmäk-si. Kohteet järjestetään aakkosjärjestykseen ja muinaisjäännöksistä ilmoitetaan myös sentyyppi. Taliskotalammen muinaisjäännösalue on merkitty kaavaehdotuskarttaan. Muinais-jäännösrekisteri ei tunne erikseen Kitkan Taliskotalammen nimistä muinaisjäännösaluettaKuusamon eikä Posion alueella. Vain Kuusamon alueen muinaisjäännösrekisterin mukai-set muinaisjäännökset merkitään kaavakarttaan.

- Saamelaiskulttuurin tärkeitä kulttuuriympäristökohteita on Kuusamon alueella varmastiolemassa. Näistä kohteista ei ole tehty tarkempia selvityksiä tai inventointeja ja siksi niitäei esitetä tässä strategisessa yleiskaavassa.

2.55 Basecamp Oulanka Oy, Myllypolku 22:18, 2.9.2016Esitämme Oulangan kansallispuiston rajoille 500 metriä leveää suojavyöhykettä. Kaavaan mer-kinnäksi ma-1. Alueeseen tulee liittää yläpuoliset vesistöt Oulankajoki, Kitkajoki ja Kitkajärvi se-kä vyöhyke Riisitunturille Suovajoen vesistön kautta.Perustelu: Oulangan kansallispuisto tuottaa varoja paikallistalouteen noin 15 miljoonaa euroavuosittain. Välittämiä työpaikkoja on kymmeniä ja välillisiä satoja. Kansainvälisen luonnonsuoje-lujärjestön IUCN:n mukaan tulee kansallispuistot muodostaa vyöhykkeistä, joista itse kansallis-puisto on ydinaluetta. Kansallispuiston ympärillä on alue, jossa luonnonsuojelua edistävät sekäluonnonmukaiset toimet ovat sallittuja mutta luontoarvoja uhkaavat toimet kiellettyjä.Kansainvälisen matkailun turvaamiseksi sekä kansallisen matkailun edistämiseksi tulee kansallis-puiston ympärille muodostaa buffer zone, joka vastaa kansainvälistä käytäntöä. Paanajärvenkansallispuisto on jo muodostettu tämän määrittelyn mukaisesti. Sama käytäntö jatkuisi myösSuomen puolella.Aluetta on esitetty merkittäväksi kansainväliseksi luontokohteeksi tavoitteena saada UnesconGEO Parks-nimike. Toimenpiteet GEO Parks nimikkeeksi saamiseksi ovat välttämättömiä koskaluontotyöpaikkojen määrä tulee moninkertaistumaan maailman laajuisen markkinointivaltin saa-misen kautta.Esitämme rm-1 alueeksi kansallispuiston ulkopuoliset alueet Isokuusikon ja Liikasenvaaran alu-eella rajoittuen pohjoisessa Sallan kunnan ja idässä valtakunnan rajaan. Alue kattaa Liikasenvaa-rantien pohjoispuolen.Perustelu: YK:n tutkimusten mukaan luontomatkailu kasvaa 65% vuodessa. Hiljaisuusmatkailuon tässä erityisessä roolissa. Hiljaisuusmatkailualue tulee olla erillään muusta matkailualueesta.Alueella on jo vahva luontomatkailupohja. Vahvistamalla alueen kaavallista painoarvoa on mah-dollista luoda kymmeniä ympärivuotisia luontotyöpaikkoja sekä elävöittää Liikasenvaarankylää.Oulangan luontokeskus toimii matkailualueen tukikohtana. Lisäksi alueen tiestöä parannetaan lä-hivuosina. On taloudellisesti järkevää hyödyntää jo olemassa olevia investointeja.Esitämme Pessanvaaran ja Jyräväjärven suojelemista sekä liittämistä kansallispuistoon. Kaavaanmerkinnäksi SVR-1.Perustelu: Niskakoski riippusiltoineen, Jyräväjärvi sekä Kitkajoki muodostavat ainutlaatuisenluontokokonaisuuden yhdessä Myllykosken kanssa. Pienen Karhunkierroksen polku on Suomensuosituin päiväreitti. Vaarassa kasvavat orkideat rinnekosteikkojen ansiosta. Alue on kansainväli-sen matkailun ydinkohteita sekä suomalaista kansallismaisemaa. Alueella työllistyy jo nyt ympä-rivuotisesti yli 20 työntekijää ja tulevaisuudessa huomattavasti enemmän, mikäli kaavamerkintäSVR-1 toteutuu. Alueelle on suunniteltu opastuskeskusta, joka vahvistaisi edelleen kansallista ja


kansainvälistä luontomatkailua. Opastuskeskus työllistää ympärivuotisesti suoraan 8 henkilöä javälillisesti toiset 8.

Kaavoittajan vastine:- Esitetty buffer zone on varmasti monella tapaa perusteltu alue suojelualueiden ja perin-

teisen maankäytön piirissä olevien alueiden välillä. Tällaisen alueen muodostaminen eikuitenkaan voi tapahtua kaavalla, vaan se tulisi tapahtua luonnonsuojelualueista vastaa-van tahon, esim. valtion ympäristöviranomaisten toimesta. Alueen muodostamisen yh-teydessä määriteltäisiin se millä tavalla aluetta on mahdollista käyttää ja todennäköisestialueen muodostaminen johtaisi sellaisiin rajoituksiin jotka tulisi korvata maanomistajalle.Alueen laajuuden ja käytön määrittelevä viranomaistaho olisi silloin myös se joka vastaisikorvauksista.

- rm-1 –alueen rajaus on muotoutunut kaavatyön aikana ja sillä osoitetaan Rukan valta-kunnallisen ja kansainvälisesti merkittävä, ympärivuotisen matkailun ydinalue. Kansallis-puiston ulkopuoliset alueet Isokuusikon ja Liikasenvaaran alueella rajoittuen pohjoisessaSallan kunnan ja idässä valtakunnan rajaan eivät ole luonteeltaan kaavamerkintää vas-taavia.

- Pessanvaaran ja Jyräväjärven suojelemista ja liittämistä kansallispuistoon ei ratkaistastrategisella yleiskaavalla vaan asiasta kannattaa olla yhteydessä valtion ympäristöviran-omaisiin.

2.56 Koillismaan vihreät ry, 2.9.2016Koillismaan Vihreät ry. lausuu Kuusamon strategisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan kaavaehdo-tuksesta seuraavaa:Kaavojen välisistä suhteistaKuusamossa on voimassa useita muitakin alueellisia yleiskaavoja. Kyseisten aikaisemmin vahvis-tettujen yleiskaavojen ja nyt vahvistettavaksi tulevan strategisen oikeusvaikutteisen yleiskaavankeskinäisiksi vaikutussuhteeksi on strategisen yleiskaavan kaavamääräyksissä esitetty kaava-määräys 1:



Huomautamme kantanamme, että yleiskaavamääräys 1:stä puuttuu oleellinen merkintä vr-1.Katsomme, että yleiskaavamääräyksestä 1 puuttuva merkintä vr-1 alueesta muuttaa ratkaise-


vasti kaavaselostuksessa ja vastineissa kuvattua luontopääkaupunki Kuusamon tarkoitusta turva-ta kaupunginpuhtaaseen luontoon, vesistöihin ja maisemaan perustuvat elinkeinot myös aikai-semmin vahvistettujen osayleiskaavojen alueilla.Vaadimme vr-1 alueen kirjaamista kaavamääräys 1:een.Lisäksi katsomme, että kaavaselostuksessa on syytä tuoda perusteluluontoisesti esille siitä, ettäkaivoslain alaisten toimintojen kaavallisia edellytyksiä tarkastellaan nimenomaan tässä oikeus-vaikutteisessa yleiskaavassa, eikä niitä ole selvitetty aikaisemmin vahvistetuissa osayleiskaavois-sa. Oikeusvarmuuden vuoksi vaadimme tehtäväksi vastaava määräys myös Ruka—Kuusamoosayleiskaavan kaavamääräyksiin ja kaavaselostukseen.Lisäksi vr-1 merkintä tulisi olla laajempa ettei louhostoimintaa sallita yli 5 km päästä mistään ve-sistöstä.

1. Strategisen yleiskaavan kaava-aineistossa on ristiriitaisuuksiaYleiskaavaehdotuksen kaavaselostuksessa (26.5.2016, päivitetty 15.6.2016) kuvataan kaavatyöntaustaa seuraavasti:

”Yleiskaavatyön pohjaksi tehtiin luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma, joka valmistuivuoden 2014 alussa. Työn aikana koottiin yhteen tiedot olevista luonnonvaroista ja tehtiinmm. niiden hyödyntämistä koskeva sidosryhmäkysely. Työn lopuksi muodostettiin luonnon-varojen hyödyntämistä ja muiden elinkeinojen yhteensovittamista koskevia yleiskaavan ta-voitteita. Kuusamossa on voimassa koko kunnan strateginen yleiskaava vuodelta 2008. Yleis-kaava on oikeusvaikutteinen, mutta siinä määräykset ovat muodoltaan tavoitteellisia. Lisäksisiinä ei ole käsitelty esim. kaivosasioita, jotka ovat tulleet ajankohtaisiksi viime vuosina.Kaivoshankkeen ja metsäkiistojen myötä on huomattu, että yleiskaavan tulisi olla ohjaavampikuin nyt voimassa oleva yleiskaava. Nyt laadittavasta yleiskaavasta laaditaan konkreetti-semmin suunnittelua, maankäyttöä ja päätöksentekoa ohjaava, oikeusvaikutteinen yleiskaa-va, missä pyritään sovittamaan yhteen mm. kaivosten, metsätalouden ja matkailun tarpeet.”

Kyseinen kaavoituksen taustakuvaus kertoo, että kaivostoiminnan tarpeiden sovittaminen yleis-kaavamääräyksiin oli keskeisenä uutena tavoitteena aikaisempaan yleiskaavaan nähden ja että jokäynnistynyt Juomasuon kaivoskiista oli syy yleiskaavan uusimistyön käynnistämiseen.Kaavatyön pohjaksi tehty luonnonvarasuunnitelma kuitenkin määritteli, että keskeisillä vesistö-,luonto-, maisema- ja matkailualuilla ei kaivostoiminnalle ole kaavoituksellisia edellytyksiä. Ennä-tyksellisen suuri määrä kuntalaisia esitti kielteisen kantansa kaivoshankkeisiin. Kaavaprosessinaikana kaivostoiminnan sopimattomuus luontopääkaupungiksi julistautuneeseen kaupunkiin onkinotettu huomioon muodostamalla kaavaehdotukseen erityiset mr-1ja vr-1 alueet.Koillismaan Vihreät ry katsoo, että nyt esillä olevassa kaavaehdotuksessa on, kuntalaisten kai-vostoimintaa vastustavia mielipiteiden rauhoittamiseksi, osittain näennäisillä yleiskaavamääräyk-sillä, jotka antavat kuntalaisille vaikutelman kuin kaikkein arvokkaimmilla luonto-, maisema- jamatkailualueilla olisi kaavamääräyksillä kaivostoimintamahdollisuudet olisi erikseen estetty, kos-ka kaupunki ei kaavoittaisi kaivosasemakaavaa rm-1 ja vr-1 alueille. Nyt kaavaselostuksen sivul-la 51 väitetään, että kaivostoiminta olisi kielletty matkailun ydinalueella (rm-1) ja rajoitettu alu-eella vr-1.Katsomme että kuntalaisille ei ole kaava-asiakirjoissa ole riittävän selkeästi kuvattu, että vanho-jen kaivospiirien osalta kaupungin asemakaavapäätöstä ei tarvita, joten ne oikeusvaikutuksineenovat kaivosyhtiön käytettävissä. Yhtiön tarvitsee vain hakea ympäristö- sekä kaivosturvallisuus-luvat hankkeelleen voidakseen käynnistää hankkeensa. Kaivospiirin laajennusluvan saantia kyllä-kin uusi strateginen yleiskaava ainakin hankaloittaisi. Katsomme, että tätä vanhojen kaivospiirienhyödyntämismahdollisuudesta ei kuntalaisille ole annettu riittävän selkeää kuvaa.Katsomme myös kaavaehdotuksen kuntalaisia harhauttavaksi, siltä osin, että kaava-asiakirjoissaei ole yhtäpitävästi ja keskenään riidattomasti kaivostoiminnan osalta kuvattu niitä kaavoittami-sen edellytysten puuttumisia, jotka estävät kaavoittamasta kaivostoimintaa kaavakartoissa kuva-tuille mr-1 ja vr—1 alueille.Esitetyn kaava-aineiston perusteella jää epäselväksi se, syntyykö kaavaehdotuksen mukaisellakaavoitusratkaisulla kaivostoiminnan osalta sitä oikeusvaikutusta, jota kaavakarttojen avulla kun-talaisille esitetään syntyvän rm—1ja vr-1 alueille.Kitkan Viisaat ry vaatii keskeisten vesistö-, luonto-, maisema- ja matkailualueiden osalta kaivos-toimintaan liittyvien kaavallisten edellytysten puuttumista kuvattavan ja yksilöitävän eri kaava-asiakirjoihin nykyistä selkeämmin, yksilöidysti ja keskenään yhteneväisesti, jotta vahvistettava


oikeusvaikutteinen yleiskaava olisi vahvistettavissa oikeusvaikutteiseksi kaivostoimintamääräys-tenkin suhteen sillä tavalla kuin kuntalaisille on kaavoitusprosessin aikana luvattu.

2. Maankäytön suunnitteluun liittyvät reunaehdot ovat määritelty ristiriitaisesti kaivos-lain alaisiin hankkeisiinMuistutamme, ettei kaavaselostuksessa yksilöidä mistä luontopääkaupunki Kuusamo imagoonhaitallisesti vaikuttavat kaivoskiistat johtuvat, eikä kaivoskiistoihin esitetä muuta ratkaisua kuinkaavamääräykset 1 ja 2Yleiskaavaprosessin aikana on kaavoittaja toistuvasti vastoin Kaupungin ohjeistusta ja kaupunki-laisten antamaa palautetta pyrkinyt merkittävästi supistamaan ja muuttamaan mr-1 aluetta, jatällä menettelyllään nimenomaisesti kasvattanut kaivoskiistoja.Katsomme kaavaehdotuksessa käytetyn termin ”kaivostoiminta” - olevan kaavoitusmääräystenperusteena ristiriitainen, sillä vaikutukset Kaupungin imagoon ja kiistat syntyvät jo ennen kaivos-toimintaa.Katsomme, että oikeampi määrittely kaavaselostuksessa ja kaavamääräyksissä tulee olla kaivos-lain alaiset toiminnot, Näitä ei ole vieläkään tämän kaavaehdotuksen maankäytöllisissä reunaeh-doissa yksilöity ollenkaan.Vaadimme maankäytön suunnitteluun liittyvät reunaehdot määritettävän kaavoitusselostukseenja yleiskaavaan selkeämmin kaikkien kaivoslain alaisten sekä maa-aineslain toimintojen suhteen,ettei epäselvistä ja ristiriitaisista maankäytön reunaehtojen soveltamisista aiheudu jatkuvia kiis-toja.2.1 Kaavaehdotus puutteellinen mineraalitietojen osaltaMuistutuksessamme olimme vaatineet kaavaselostuksen lähtökohdaksi otettavan luonnonvaro-jen yhteensovittamissuunnitelman perusteella tehdyn ohjausryhmän kirjauksen (luonnosvai-heen kaavaselostuksen kaivosteollisuus kohta, sivu 40) ensimmäinen kappale muutettuna seu-raavaksi:

”Kaivoslain alaista toimintaa voidaan harkita Kuusamossa vain alueilla, joilleko. toiminnasta ei kohdistu merkittäviä haittoja luontoarvoille, luonnontuotteilleja elintarviketuotannolle, maisemalle, vesistölle, matkailun imagolle tai asutukselle.

Toistamme edellä olevan muutosehdotuksen.Muistutamme kaupunginhallituksen 11.12.2012 kirjaamasta tavoitteesta strategiselle yleiskaaval-le (OASin sivu 1): ”Yleiskaavan teemat ovat vireillä olevien maakuntakaavan 1-3. vaiheiden mu-kaiset:* kaivos- ja mineraalivaranto, hyödyntäminen ja toimintaedellytykset suhteessa muihin elinkei-noihin, (maakuntakaavan 3-vaihe)* pohjavesien suojelu ja kiviaineshuolto, (maakuntakaavan 3-vaihe)…Toteamme, ettei vieläkään kaavaehdotuksessa käsitellä kaivosmineraalien varantoa eikä muuta-kaan mineraalivarantoa, vaan pelkästään mainitaan kaivostoiminta -käsite, sekin pelkästäänJuomasuon kaivoshankkeeseen miellettynä, nimikkeellä kultakaivoshanke. Häivyttäen malmioonsisältyvän uraanin, jota uraania on 100 kertaa kultaa enemmän. Katsomme, ettei kaavaehdotustäytä tältä osin kaupungin tehtäväksi antoa.Toistamme aikaisemmin lausumamme, että mahdollista kaivostoimintaa edeltää aluevaraukset jamalminetsintä sekä mahdollisesti myös koelouhinta ja koerikastus, jotka kaikki ovat kaivoslainalaisia toimintoja, joihin Kaupungin tulee antaa kaivosviranomaiselle lausuntoja nimenomaanyleiskaavan kaavallisiin edellytyksiin ja kaavamääräyksiin perustuen. Keskeiset kaavalliset edelly-tykset liittyvät MRL 39.2 §:n 6, 7 ja 8 -kohdat.Koska nyt kaavaehdotuksessa kaavallisten edellytysten yksilöinti perustelematta ja perusteetto-masti ohitetaan kaivostoimintaa edeltävät kaivoslain alaisten toimintojen yhteydessä, katsommekyseessä olevan puutteen, joka muodostaa uhan kuntalaisten ja luontoperusteisten elinkeinojenoikeusturvalle, jonka vuoksi vaadimme kaavoitusselostusta ja kaavamääräyksiä tältä osin korjat-taviksi.Viittasimme luonnosvaiheen muistutuksessa, että jo malminetsintäalueiden varauksista on vaiku-tuksia alueen muiden elinkeinojen kehittämismahdollisuuksille sekä kairauksin tapahtuvastamalminetsinnästä selviä suoranaisia vaikutuksia luontoympäristöön ja vesistöihin. ViittasimmeKitkan Viisaat ry:n teettämiin GTK:n vanhoista kairausputkista pulppuavien vesien- ja sediment-


timittausten tuloksiin sekä Juomasuon koelouhinnan aiheuttamiin radioaktiivisiin päästöihin, jotkaylittävät moninkertaisesti sallitut raja-arvot. Toteamme painokkaasti, ettei Kaupunki ole vas-tineessaan vastannut tähän ollenkaan. Vaadimme Kaupungilta vastinetta.2.2 Uraanivyöhyke puuttuu kaavaehdotuksestaKoillismaan Vihreät ry huomautti luonnosvaiheen lausunnossa, että oleellinen kaavamääräyksissähuomioitava seikka tulee olla kallioperään ja/tai maaperään sisältyvien haitallisten aineiden nor-maalia suuremmat pitoisuudet ja niiden ympäristövaikutukset. Katsoimme, että ainakin on huo-mioitava kallio- ja maaperässä ne aineet, jotka ovat jo valmiiksi luokiteltu vesistöissä uudelleen-rikastuviksi aineiksi, ja siten erityisen vaarallisiksi. Viittasimme Kuusamon uraanivyöhykkeeseenluonnosvaiheen muistutuksessamme:Kuusamon uraanivyöhykkeen on GTK kuvannut oheisella kartalla:

Huomautamme edelleen hyvin painokkaasti, että kyseinen Kuusamon uraanivyöhyke on paljonlaajempi, kuin yleiskaavaehdotuksen ankkamalliksi nimetty mr-1 alue. Se on vieläpä laajempikuin vr-1 alue.Katsomme, että vastineessaan muistutukseemme Kaupunki vastasi epäasiallisesti uraaniin liitty-en seuraavasti:

- Kuusamon strategisen yleiskaavan esiselvityksessä Luonnonvarojen yhteensovit-tamissuunnitelmassa on tarkasteltu Kuusamon alueen kaivostoimintaa, valtauksia,varauksia ja hakemusia kartalla. Selvityksessä on esitetty myös metallogeenisetvyöhykkeet ja uraanivyöhyke (GTK). Strategiseen yleiskaavakarttaan ei merkitähaitallisia mineraaleja, eikä uraanivyöhykettä.- Malminetsinnän ja kairauksien osalta kaupungilla ei ole määräysvaltaa eikä niitäpysty kaavamerkinnällä estämään. Malminetsinnässä säädetään kaivoslain 2 luvus-sa:. 7 § Jokaisella on toisenkin alueella oikeus kaivosmineraalien löytämiseksitehdä geologisia mittauksia ja havaintoja sekä ottaa vähäisiä näytteitä, jos toi-menpiteistä ei aiheudu vahinkoa eikä vähäistä suurempaa haittaa tai häiriötä (et-sintätyö). Ks. myös kohdat 7 ja 17.- Maa-ainesten ottoa säätelee myös säteilylaki mahdollisessa uraania sisältävänkalliokiviaineksen käsittelyssä. Säteilylain 45 §:n mukaan ”joka käyttää luonnossaolevia maa-, kivi- tai muita aineksia taikka näiden aineksien tuloksena syntyneitämateriaaleja elinkeinotoiminnassa tai siihen rinnastettavassa toiminnassa, on vel-vollinen säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla selvittämään toiminnasta ai-heutuvan säteilyaltistuksen, jos ilmenee tai perustellusti epäillään, että toiminta onsäteilytoimintaa.”

Vastineessaan kaupunki siis tunnustaa tietävänsä Kuusamon uraanivyöhykkeen (”Selvityksessäon esitetty myös metallogeeniset vyöhykkeet ja uraanivyöhyke (GTK)", mutta ilmoitusluonteisestiilmoittaa silti että Strategiseen yleiskaavakarttaan ei merkitä haitallisia mineraaleja, eikäuraanivyöhykettä.


Kaupungin vastineessa ei esitetä perusteluja tälle kannanotolle, eikä kuvata miksi haitallisiin mi-neraaleihin liittyviä kaavoituksellisia reunaehtoja ei voisi kaavakartan lisäksi selostaa kaavaselos-tuksessa ja kaavamääräysten selitysosissa. Pidämme päätöstä jättää uraanivyöhyketiedot kaava-asiakirjoissa esille tuomatta epäasiallisena ja kaavoitustavoitteen vastaisena.Malminetsinnän osalta vastine on epäasiallinen. Emme olleet missään kohdin väittänyt jokamie-henoikeuksien kaltaisen malminetsinnän aiheuttavan oleellisia maankäytöllisiä ongelmia. Muistu-tuksessamme olimme vaatinut kairauksin tapahtuvaa malminetsintää kiellettäväksi tai rajoitetta-vaksi ennestään tunnetuilla uraanivyöhykkeellä tai ennestään tunnetuilla uraaniesiintymillä.Huomautamme nyt painokkaasti, että kaivoslaissa on erityismääräykset malminetsintään, mikäliniistä voi aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Kaupunki ohitti tämän seikan vastineessaan, jaluo vastineessaan virheellistä mielikuvaa kuin malminetsintään ei liittyisi sellaisia ympäristö- taielinkeinojen yhteensovittamisongelmia, joiden reunaehtoihin ei kaavoitusasiakirjoissa voitaisi ot-taa kantaa. Vaadimme kaupungin korjaamaan vastineensa tältä osin ja määrittämään malminet-sintää ohjaavat kaavoitukselliset reunaehdot kaavoitusasiakirjoihin riittävän selkeästi, jotta stra-tegisen yleiskaavan ohjaava vaikutus toteutuu kaavoitustavoitteen mukaisesti.Vaadimme, viitaten MRL 39.2 §:n 6, 7 ja 8 -kohtiin, että kaavaselostukseen sekä kaavamääräyk-siin on lisättävä haitallisiin mineraaleihin kohdistuviin toimiin (sekä malminetsintä-, kaivostoimin-ta- että kalliokivilouhinnoissa) kyseisten toimintojen sijoittumista haitattomiin kohteisiin ohjaavatlausumat, jotta tulisi toteutettua strategisen yleiskaavan tavoitteissa kuvattu luontopääkaupunkiKuusamon tarkoitus turvata kaupungin puhtaaseen luontoon, vesistöihin ja maisemaan perustu-vat elinkeinot, myös aikaisemmin vahvistettujen osayleiskaavojen alueilla.Maa-ainesottolausuman osalta katsomme viittauksen säteilylainsäädäntöön riittämättömäksi (japerustelujen puuttuessa ontoksi kirjaimeksi) ja esitämme lisättäväksi, että säteilylainsäädännönvaatimusta on yksilöity NORM-säädöksissä, joissa edellytetään ennakollisesti selvitettävän luon-nonsäteilyä aiheuttavien radioaktiivisten aineiden käsittelystä aiheutuvat vaikutukset, mikäli onoletettavissa kyseisten aineiden pitoisuuksien ylittävän normaalin tason.Katsomme olevan selvää, että ennestään tiedetty Uraanivyöhyke on tuollainen NORM-säädksissätarkoitettu alue, jossa NORM-säädösten mukaiset menettelyt on tehtävä ennen hankehakemus-ten jättämistä, ja että on tarpeellista yleiskaavan sekä ohjata että informoida noille alueille alu-eelle kohdistuvaa toimintaa säädösten mukaisiksi. Oleellista on myös antaa Århusin sopimuksenmukaisesti alueen ihmisille oleellista oman elinympäristönsä tulevaisuuteen liittyvää tietoa johankevalmistelujen varhaisessa alkuvaiheessa. Vaadimme NORM-säädösten kuvaamista kaava-asiakirjoihin.

Kaavoittajan vastine:- Strategisen yleiskaavan ja osayleiskaavojen suhteet käyvät ilmi kaavamääräyksestä 1.

Vr-1 merkintää ei ole tarpeellista lisätä kaavamääräykseen. Strateginen yleiskaava hy-väksytään ennen Ruka-Kuusamon yleiskaavaa, jossa strategisen yleiskaavan tavoitteeton otettu huomioon. Näin ollen strategisen yleiskaavan tavoitteet tulevat koskemaan ai-emmin hyväksytyistä kaavoista numeroja 2, 3, 4, 5 ja 14. Oivangin osayleiskaava ja Ru-kan osayleiskaava ulottuvat pieneltä osin vr-1 alueelle ja Suiningin osayleiskaava on ra-jauksen ulkopuolella. Ruka-Kuusamon osayleiskaavan tarkemmasta sisällöstä päätetääntuon kaavan laatimisen yhteydessä, ei yleiskaavan yhteydessä. Kaavaselostuksen kappa-leeseen 10, Yleiskaavan toteuttaminen voidaan lisätä maininta määräyksestä nro 1 ja sii-tä että strateginen osayleiskaava ohjaa nimenomaan kaivostoimintaa voimaan jäävissäosayleiskaavoissa

- vr-1 –merkinnässä oleva kilometrin etäisyys vesistöön on muotoutunut suunnittelutyönmyötä. Mikäli kaivostoimintaan liittyvästä kaavoituksesta tehtäisiin Kuusamossa päätös,edellytettäisiin hankkeelta ympäristövaikutusten arviointia. Arvioinnissa otettaisiin huo-mioon myös toiminnan vaikutukset pohja- ja pintavesiin. Kaikki pintavesistöt on yleiskaa-vassa merkitty joko merkinnällä Kaupalliseen, kotitarve- ja virkistyskalastukseen käytet-tävä vesistö tai Kotitarve- ja virkistyskalastukseen käytettävä vesistö. Molemmissa mer-kinnöissä edellytetään että vesistön veden laatu tulee säilyttää hyvänä ja määräys poh-jautuu vesilakiin. Veden pilaamiskielto koskee siten kaikkea toimintaa joka voi vaikuttaaveden laatua pilaavasti. Strateginen yleiskaava turvaa tältä osin veden laatua.


- Kaavaselostuksen luvussa 6.7 Kaivostoiminta on todettu: ”vanhan kaivoslain mukaisiavoimassa olevia kaivospiirejä Kuusamossa on kolme (Juomasuo-Pohjasvaara, Meurastuk-senaho ja Sivakkaharju). Kuusamossa on vireillä Juomasuon kultakaivoshanke. Hank-keesta on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA).” Kaivospiirien ole-massaolosta on siis kerrottu kaavaselostuksessa. Kaavakartalle kaivospiirejä ei ole piir-retty koska ne eivät ole kaupungin alueelle suunnittelemaa toimintaa vaan toimijan vara-uksia. Kaivospiirien sijainti löytyy kuitenkin kaavaselostuksen liitteenä olevasta Kuusa-mon strateginen yleiskaava 2015 Selvityksestä sivulta 69. Tämä selvitys sisältää paljonmuutakin kaavan taustamateriaalia.

- rm-1 ja vr-1 merkintöjen oikeusvaikutus syntyy Kuusamon kaupunginvaltuuston päätök-sellä sen päättäessä strategisen yleiskaavan hyväksymisestä. Kaavaselostus on asiakirjajoka ei saa hyväksymispäätöksen yhteydessä lainvoimaa, ainoastaan kaavakartta saasen. Kaavaselostuksessa kuvataan kaavaratkaisun taustoja ja avataan merkintöjen sisäl-töä sekä arvioidaan tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia ja nykyisen laisena se on riittävä.

- Strateginen yleiskaava on maankäytön suunnittelun väline, joka toimii kaavamerkintöjenja –määräysten kautta. Kaava ei näin ollen voi toimia kaivoskiistan syiden kuvaajanavaan ainoastaan määritellä tehdyt ratkaisut alueiden käyttötarkoituksina. Kaavan synty-minen on kuitenkin prosessi, jossa ratkaisuista keskustellaan osallisten kanssa ja pyritäänsovittamaan yhteen alueilla aina esiintyviä ristiriitaisia maankäyttötavoitteita. Kuusamonstrategisessa yleiskaavassa on ollut mittava osallistamisprosessi jonka myötä tehtyihinratkaisuihin on päädytty jonka kautta kaavaprosessissa on pystytty ratkaisemaan kiistan-alaisia asioita.

- Kaavassa käytetään kaivoslain mukaista kaivostoiminta –termiä, jolla tarkoitetaan kai-vosmineraalien louhintaa kaivoksessa, siihen liittyvää kiviaineksen siirtoa ja nostoa, välit-tömästi louhinnan yhteydessä tapahtuvaa kaivosmineraalien hyödyntämiseksi tarpeellistarikastustoimintaa ja muuta käsittelyä sekä kaivosmineraalien louhintaan välittömästi liit-tyviä valmistelevia ja muita tukitoimenpiteitä. Vaadittua termiä kaivoslain alaiset toimin-not kaava-asiakirjoissa ei voi käyttää, koska kaavalla ei voi säädellä esim. malminetsin-tää. Kaavoittaja ei näe että asiakirjoissa olisi epäselvyyttä terminologian osalta.

- Strateginen yleiskaava perustuu Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitel-maan, joka on toiminut esityönä ja selvitysosiona yleiskaavalle ja jossa on käsitelty mm.mineraalivarantoa ja uraanivyöhykettä. Luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelma onkaavaselostuksen liitteenä ja näin tieto siitä on kenen tahansa asiasta kiinnostuneen löy-dettävissä. Strateginen yleiskaava on maankäytön suunnitelma, jossa esitetään alueentavoiteltu maankäyttö eikä kaavakartoille ole tapana merkitä taustatietoja joita mainitutmineraalitiedotkin ovat.



3. Yksityiskohtaisia muutosvaatimuksia kaavamääräyksiin3.1 Yleiskaavan kaava-aineistossa on ristiriitaisuuksiaKaava-asiakirjojen ristiriitaisuuksia on kuvattu kohdassa 1. Ristiriitaisuudet on korjattava.3.2 Kaavamääräys 1.Muutosvaatimus perusteluineen on kuvattu muistutuksen kohdassa 2. Kaavamääräyksestä 1puuttuu vr-1 alue. Kaavamääräykseen on lisättävä vr-1 alue.3.3 Kaavamääräys 2.Kaavamääräys 2 on ehdotettu muodossa:


Katsomme kaavamääräyksen puutteelliseksi suhteessa kaavamääräykseen 1. Esitämme, ettäkaavamääräykseen 2 lisätään maininta ja määrittely vr-1 alueesta kansallispuistojen ja muidensuojelualueiden ympärille.


Lisäksi kaavamääräykseen 2 on lisättävä, ettei kansallispuistoissa eikä muillakaan suojelu- taiNatura- alueilla hyväksytä kairauksin tehtävää malminetsintää.3.4 Kaavamääräys 3.Kaavamääräyksen 3 tekstissä on tarkennettava, että hankkeita suunniteltaessa on ennen hanke-hakemusten jättämistä hakijan selvitettävä poronhoidolle mahdollisesti aiheutuvat haitat sekäniiden haittojen estämiskeinot.3.5 Kaavamääräys 7Kyseinen kaavamääräys ei tuo mitään uutta kaavoituksellista ohjausvaikutusta, joten se on syytätarpeettomana poistaa

Kaavoittajan vastine:- Kaavamääräys 1: viitataan, kuten on sanottu tämän lausunnon aiemmassa osiossa.- Kaavamääräys 2: vr-1 –alueiden lisäämistä kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden

ympärille ei katsota tarpeelliseksi. Maankäytön intensiteetti alueella ei ole niin suuri ettäse edellyttäisi tällaista. Malminetsintä tapahtuu kaivoslaissa määriteltyjen periaatteidennojalla eikä siitä voida määrätä maankäytön suunnitelmalla.

- Kaavamääräys 3: Kaavamääräyksessä nro 3 (hyväksymisvaiheen kaavamääräys nro 4)on annettu ohjeita siitä, miten porohoito tulee ottaa huomioon tarkemmassa alueidenkäytön suunnittelussa ja miten muiden maankäyttömuotojen tulisi ottaa se huomioon.Paliskuntain yhdistyksen sekä Alakitkan, Tolvan ja Oivangin paliskuntien muistutuksenjohdosta kaavamerkintöihin on tehty kaksi lisäystä, joilla parannetaan poronhoidon edel-lytysten turvaamista kaivostoimintaan ja tuulivoimarakentamiseen liittyvissä hankkeissa.Nämä lisäykset ovat: poronhoidon edellytysten paremmaksi huomioimiseksi tuulivoima-alueilla tehdään tv ja tv-1 –merkintöihin lisäys siitä että poronhoidon edellytykset tuleeottaa huomioon tuulivoima-alueiden suunnittelussa ja rm-1 ja vr-1 –merkintöihin tehdäänlisäykset ”Poronhoito toimii alueella poronhoitolain mukaisesti”

- Kaavamääräys nro 7 on katsottu olevan tarpeellinen, koska luonnonvarojen käyttöön pe-rustuvien elinkeinojen tarpeiden välillä esiintyy ristiriitoja.

4. Yksityiskohtaisia muutosvaatimuksia kaavamerkintöihin4.1 Kaavamerkintä mr-1 aluerm-1 aluetta tulee laajentaa siten, että se kattaa Riisitunturin ja Oulangan kansallispuistojen sekäSukerijärven ja Kuusingin luonnonsuojelualueiden ympäristöt. Muistutamme, että Kuusamonkaupungin kaikkien puolueiden ja intressitahojen luonnonvaratyöryhmä on yksimielisesti toden-nut että minkäänlainen kaivostoiminta ei sovellu koko Kitka-Ruka-Oulanka alueelle. Nykyinenkaavaesitys ei toteuta tätä luonnonvaratyöryhmän yksimielistä tahtoa. Säkkiläjärven-Ajakan-Kurtinjärvi-Kitkajoki, Juuma alueen väliselle alueelle mr-1 merkinnän lisäksi MU-1 merkintä.rm-1 alueen sisällä ei tule louhia, eikä murskata uraanipitoista kalliota.4.2 Kaavamerkintä vr-1 aluevr-1 alueen merkintä suurista ja keskisuurista vesistöstä tulee muuttaa KAIKIKSI vesistöiksi.Louhintaa ja kaivostoimintaa ei tule sallia 5 km lähempänä vesistöjä, koska Metsäntutkimuslai-toksen (METLAn) tutkimustulokset Kittilän kaivokselta osoittavat että kaivospöly yltää yli 5kmpäähän. Siten 1 km rajana ei ole faktoihin pohjautuen riittävä.4.3 Kitkajärvi tulee merkintä kokomaisuudessaan ja myös Kitkan ja Riisitunturi-Nouka- ja Maa-ninkavaaran väli ma-1 valtakunnallisesti merkittäväksi maisemaksi.4.4 Koko Kitkajoki aina Kiveskoskelta Keltinkiin, Ylä-Kitkajoen kosket ja suvannot kokonaisuu-dessaan sekä Juumajärvet tulee myös merkitä ma-1 valtakunnallisesti merkittäväksi maisemaksi.4.5 Vuotunkijärvi ja Kuusinkijoki tulee kokonaisuudessaan merkitä ma-1 valtakunnallisesti mer-kittäväksi maisemaksi.4.6 Avento- ja Maaninkajoki tulee merkitä osaksi Oulangan valtakunnallisesti merkittävää mai-semaa (ma-1) merkintä.4.7 Kaavakartan ja kaavaselostuksen merkinnöissä muinaisjäännöksistä on epäjohdonmukai-suuksia. Kaavakarttamerkinnät muinaisjäännöskohteiden ja maisemakohteiden osalta eivät erotutoisistaan liian samanväristen kaavamerkintöjen vuoksi. Kaavaselostuksesta ja sen liitteestäpuuttuvat numeroidut muinaisjäännöskohteet ja niiden selkokielinen kuvaus paikasta ja selostusmuinaisjäännöksestä. Kaavakartta-aineisto on täydennettävä tältä osin.


4.8 Kitkajärven rannoille ja saariin 120 metrin maisematyölupa, tai "pehmeiden hakkuiden” elijatkuvan kasvatuksen tapainen hakkuuvelvoite, Osa Kitkajärven saarista merkittävä SL-1 mer-kinnällä. kaupunki edistettävä näiden alueiden maanvaihtoa. Ylä-Kitkajoen varteen, Keltinkiin,Räväjärvelle, Ylä-Kitkajoelle sama 120 metrin maisematyölupa tai "pehmeiden hakkuiden” eli jat-kuvan kasvatuksen tapainen hakkuuvelvoite.4.9. Moujärven Ahosaari merkittävä myös SL-1 merkinnällä4.10 Porontimajärven wanhojen metsien niemi SL-1 merkinnäksi (Metsähallituksen aluetta)4.11 Juuman Pessausvaara ja Jyräväjärven kaavojen ulkopuoliset rannat ja alueet osaksi Oulan-gan kansallispuistoa vaihtomaa menettelyn kautta.4.12 Naatikkavaaran suojelualueet puuttuvat kartasta.4.13 Kouervaaran Lemmonlammen ympärillä olevaa suojelualuetta tulisi laajentaa. Kouervaaranlaen wanhat metsät tulisi suojella, kun olemassa olevillakaan hakkuualueilla ei taimikot kasva.4.14 Rääpyslammen TP-alue tulee poistaa Rääpyslammen ympäriltä. Rääpyslammen ympärille200 metrin suojavyöhyke. Rääpyslammen etelä-puolisten Oivangin paliskunnan poroaitojen ym-pärille pitää jättää riittävät toiminnalliset alueet, että poronhoidon työpaikat ja poronhoidon tar-peet turvataan. Kuusamo on merkittävää poronhoitoaluetta ja myös poronhoidon työpaikat ovattärkeitä Pohjolan luontopääkaupungille. Poro on myös Kuusamon vaakunan symboli.4.15 Kuusamon keskustaajaman etelä-puolella on Säynäjävaarassa TP-merkintä. Tämä TP-merkintä tulee siirtää pari kilometriä etelämmäksi Vääräjoen ampumarata-Kuusamon Jäteasemalinjalle. Se on sopivampi TP-alueeksi. Säynäjävaara on Kuusamon keskustaajaman asukkaidenperinteistä marjastus, virkistys ja nautinta-aluetta ja alueella on myös yritys- ja matkailutoimin-taa mm. Säväkän ratsastustalli. Säynäjävaara ja Säynäjäjokivarsi tuleekin merkitä hiihto-, maas-topyörä, retkeily, marjastus- ja hevosreitistöalueeksi kaavamerkinnällä V. Säynäjävaaran laellemyös näköalatorni.

Kaavoittajan vastine:- rm-1 –alueen rajat ovat muotoutuneet kaavatyön aikana ja merkinnällä osoitetaan Rukan

valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävää, ympärivuotisen matkailun ydinaluetta.rm-1 merkinnän sisältö ei rajaa ensisijaisesti kaivostoimintaa kuten muistutuksessa viita-taan, vaan sillä määritellään matkailu-, virkistys- ym. toimintojen ja kaivostoiminnansuhdetta toisiinsa.

- Säkkilänjäven-Ajakan-Kurtinjärven-Kitkajoen-Juuman alueelle on kaavassa osoitettu MU-1 merkintä.

- Kaavamerkintään otettu 1 km:n etäisyys on muotoutunut kaavatyön aikana eikä senmuuttamiselle ole perustetta, koska tarpeet vaihtelevat olosuhteista riippuen. Mikäli vr-1alueelle tulisi louhintaa, edellyttäisi sellainen ympäristölupaa, jossa nimenomaisen paikanolosuhteet selvitettäisiin tarkemmin ja luvassa määriteltäisiin tapauksesta riippuen sopivasuojaetäisyys.

- Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (ma-1) perustuvat Valtioneuvoston periaa-tepäätöksen 1995 mukaisiin arvokkaiden alueiden listaukseen tai ympäristöministeriönmaisemainventointien perusteella esitettyihin alueisiin (Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihe-maakuntakaavaehdotus) eikä strategisella yleiskaavalla voida näin ollen määritellä alu-eelle tällaista statusta.

- Kaavaselostuksen liitteenä oleva muinaisjäännösluettelo vastaa kartalla esitettyjä kohtei-ta. Muinaisjäännöslistaus tarkistetaan sen mukaiseksi mitä Pohjois-Pohjanmaan museoon lausunnossaan edellyttänyt. Listausta on täydennetty muinaisjäännöstunnuksella jamuinaismuiston tyypin kuvauksella, lisäksi kohteet listattiin aakkosjärjestykseen.Listauksesta löytyy myös muinaisjäännöksen koordinaatit.

- Kartta nro 2:n merkinnät ovat luettavia, mutta värejä käyttämällä kartasta saataisiin ny-kyistäkin paremmin luettavissa oleva. Muinaisjäännöskohteiden ja maisema-alueidenmerkinnät perustuvat kuitenkin kaavamerkintäohjeeseen jossa merkintätavat on määri-telty.

- SL-merkinnällä osoitetaan tässä kaavassa luonnonsuojelulain nojalla luonnonsuojelualu-eiksi perustetut alueet. Näin on myös menetelty tiettyjen Kitkajärven saarien ja Muojär-ven Ahonsaaren osalta. Maisematyölupavaatimuksen käyttö saarissa ei sovellu strategi-sen kaavan kuten ei myöskään yksityiskohtaisemmat ja alueellisesti rajatut ohjeet met-


sänhoidosta, vaan tällaisista asioista päätetään rantayleiskaavassa tai ranta-asemakaavassa.

- Kaavakartassa 3 on esitetty SL-merkinnällä (vihreä väri) valtion mailla sijaitsevat vanho-jen metsien, soiden ja rantojen suojeluohjelma-alueet. Porontimajärven itäpuolellaPorontimajoen suun vanhojen metsien alue merkitään karttaan.

- Strategisen yleiskaavan tehtävä ei ole esittää uusia alueita kansallispuistoihin.- Naatikkavaaran kaksi suojelualuetta lisätään kaavakarttaan.- Kouvervaaran Lemmonlammen suojelualueet on huomioitu ja esitetty kaavakartassa niil-

tä osin kuin ne kuuluvat Natura-alueverkostoon, valtion mailla sijaitseviin suojelualuei-siin, suojeluohjelmiin tai yksityisen mailla sijaitseviin suojelualueisiin. Mikäli suojelualuei-den rajauksia halutaan muuttaa, yleiskaava ei ole siihen oikea väline, vaan se tapahtuunormaaleja suojeluprosesseja käyttäen.

- Strategisen tason yleiskaavoissa määritetään kaupungin kehityksen suuret linjat ja kaa-va-alueen käyttö. Siksi tässä kaavassa ei nähdä oleelliseksi esittää suojavyöhykkeitäesim. Rääpyslammen ympärille tai määrittää erikseen esim. tiettyjen paliskuntien poroai-tojen ympärille erillisiä toiminnallisia alueita. Poronhoidolle on annettu koko kaava-aluettakoskeva yleismääräys.

- Rääpyslammen ympäristö kuuluu Ruka-Kuusamon osayleiskaavan alueeseen. Alueella si-jaitsevat erotusaidat ja porohoidon tarpeiden huomioiminen tulee ehdottomasti ottaahuomion tässä kaavassa. Lammen ympärille ei voida strategisessa yleiskaavassa osoittaasuojavyöhykettä kaavan mittakaavasta johtuen. Myös tämä asia kannattaa tutkia Ruka-Kuusamon osayleiskaavatyön yhteydessä.

- Kehitettävä työpaikka-alue (TP-aluevarausmerkintä) on ollut mukana kaavatyön alustasaakka ja esitetty myös Koillismaan 2014 –elinvoimaohjelmassa. Aluevarausta ei ole syy-tä siirtää tai merkintöjä poistaa. Tarkempi työpaikka-aluesuunnittelu tehdään alem-manasteisissa asemakaavoissa.

- Säynäjävaaran laelle merkitään näköalapaikka -merkintä.

2.57 Kuusamon yhteismetsä 2.9.2016Kuusamon yhteismetsä on suurin yksityinen kuusamolainen maanomistaja ja organisaatio, jonkatoiminta perustuu kestävään metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsähoidetaan ja käytetään suunnitelmallisesti metsäsuunnitelman mukaisesti. Kuusamon yhteismet-sä on Suomen suurin yhteismetsä noin 91 000 hehtaarin kokonaispinta-alalla. Kuusamon yhteis-metsä omistaa maata Kuusamossa, Taivalkoskella ja Suomussalmella. Kuusamon yhteismetsinomistavat noin 4 200 Kuusamossa sijaitsevan osakaskiinteistön omistajat eli yhteismetsän osak-kaat. Kuusamon yhteismetsiin osakaskunta katsoo, että nähtävillä olevan yleiskaavaluonnoksenmerkintöjen rajauksia ja määrityksiä tulee tarkistaa erityisesti seuraavilta osin:

- MU-1 aluemerkintä Kuusamon yhteismetsiin alueilla (305-874-1-0) Kuusinkijoen ympä-ristössä tulee poistaa kokonaan. Kuusamon yhteismetsän vapaaehtoisesti suojelemaaaluetta on Kuusinkijoen pohjoispuolella noin 190,3 hehtaaria ja Kuusinkijoen eteläpuolellanoin 406 hehtaaria. Kaavaluonnoksen MU-1 aluerajausmerkintä menee kyseisten yksi-tyisten suojelualueiden rajausten yli Kuusinkijoen pohjoispuolella noin 280 hehtaaria jaKuusinkijoen eteläpuolella noin 320 hehtaaria. Nämä suojelualueiden yli kaavarajaukses-sa menevät alueet ovat täysin normaalia metsätalousaluetta. Voimassa oleva suojelu-aluerajaus riittää turvaamaan jokivarren maisema- ja virkistysarvojen säilymisen.

- Kuusamon yhteismetsiin Oulangan palstalla (305-874-1-0) Kuusinkiniemen alueella Sau-navaara-Saunalammit-Kanasensuo-Pikku Saunavaara maastoissa yleiskaavaehdotukses-sa olevat luonnonsuojelualuemerkinnät tulee poistaa kaavasta kokonaan niiltä alueilta,joita ei ole vahvistettu suojelualueiksi. Myös Ölkyn palstalla (305-874-1-0) Martinvaaras-sa lähellä Julman Ölkyn rotkoa on vastaavanlainen luonnonsuojelualuemerkintä, joka tu-lee poistaa kaavaehdotuksesta. Kyseisellä alueella, kuten muuallakin Kuusamon yhteis-metsän omistamilla ja hallinnoimilla alueilla, suojelualueen värillä tulee merkitä vain suo-jelualueiksi vahvistetut alueet, ne alueet jotka ovat suojelussa. Nyt nähtävillä olevassakaavaehdotuksessa on värimerkinnällä mukana myös alueita, joissa ei ole mitään suoje-


lualuetta olemassa. Vahvistettujen suojelualueiden rajaukset saa tarvittaessa Pohjois-Pohjanaan ELY-keskukselta Eero Melantieltä.

- Kaavamääräykset tulee Kuusamon yleiskaavaehdotuksessa kaikilta osin muuttaa vas-taamaan elokuussa 2016 lausunnolla ollutta maankäyttö- ja rakennuslakiehdotusta.Yleiskaava-alueella maisematyölupaa ei jatkossa tule määrätä koskemaan puiden kaata-mista maa- ja metsätalousvaltaiseksi osoitetuilla alueilla (esim MU-1 alueet). MU-1 mer-kintöjen selostuksissa tulee säilyttää olemassa olevan lisäksi tarkentava teksti: ”Alueenmetsänhoidossa noudatetaan metsälain säädöksiä. Suojelualueiden ulkopuolella maa-aineslain mukainen maa-ainesten otto ja murskaustoiminta on sallittu.”

- VR-1 merkintöjen selostuksissa tulee sälyttää olemassa olevan lisäksi teksti: ”Suojelualu-eiden ulkopuolella maa-aineslain mukainen maa-ainesten otto ja murskaustoiminta onsallittu.” Maa-ainesten murskaaminen ottoalueilla on välttämätöntä laadukkaan raken-nusmateriaalin (murskeen) saamiseksi.

- RM-1 merkintöjen selostuksissa tulee sälyttää olemassa olevan lisäksi teksti: ”Suojelu-alueiden ulkopuolella maa-aineslain mukainen maa-ainesten otto ja murskaustoiminta onsallittu. ”Maa-ainesten murskaaminen ottoalueilla on välttämätöntä laadukkaan raken-nusmateriaalin (murskeen) saamiseksi.

- Yleiskaavamääräyksistä tulee ehdottomasti poistaa kokonaan kirjaus: ”Tuulivoimaloidenja asutuksen väliin tulee jättää vähintään kahden kilometrin suojaetäisyys”. Kaupungin eiomassa yleiskaavassa tule lähteä määrittämään suojavyöhykkeitä asutukseen, vaan suo-javyöhykkeet määritetään jokaisessa tuulivoimapuiston rakentamishankkeessa tapaus-kohtaisesti erikseen yleisiä valtakunnallisia suosituksia ja määräyksiä käyttäen. Kaupunkivoi vaikuttaa asiaan tuulivoimapuiston kaavoituksen ja rakentamisen luvittamisen yhtey-dessä, mikäli haluaa. Mikäli kaupunki asettaa omaan yleiskaavan tiukan kilometrirajanasutukseen, saattaa se vähentää tuulivoimaloita joissakin rakentamishankkeissa, joissaliikutaan osassa tuulivoimaloita lähellä kahdenkilometrin rajaa.

- tv- merkinnät (potentiaalinen tuulivoimaloiden alue) erityisesti Kuusamon luoteisosassayhteismetsän Maaningan palstalla on kaavassa pidettävä voimassa, koska kyseisellä alu-eella on tuulivoimapuiston rakentamisen kehitystyö lukuisine selvityksineen jo käynnissä.Myös tuulivoimapuiston kaavoitustyö on Maaningalla jo aloitettu.

- MA-3 merkinnät tulee kaavasta poistaa kokonaan. Mikäli MA-3 merkintä on kaavaan pak-ko jättää, tulee kyseisen merkinnän selostuksessa olla teksti: ”Maa-aineslain mukainenmaa-ainesten otto ja murskaustoiminta on sallittu.”

- Kaavaluonnoksessa on merkittynä paljon uusia retkeilyreittejä ympäri Kuusamoa. RM-1ja VR-1 merkintöjen sisään jääville alueille pyritään selostuksen mukaan tarkemmassasuunnittelussa muodostamaan lisää retkeilyreittejä ja virkistyskohteita. Kuusamon yh-teismetsän mielestä uusien retkeilyreittien suunnittelussa maastoon tulisi tarkoin laskel-milla pyrkiä ennustamaan reitin tuleva kysyntä ennen reitin rakentamista. Onko suunni-telluille reiteille tehty selvitystä niiden tarpeellisuudesta (kysyntä) ja onko laadittu arviotareittien tulevasta käyttöasteesta? Olemassa olevista retkeilyreiteistä Kuusamossa on tosi-asiassa tällä hetkellä suurin osa täysin vajaakäytöllä. Suosituimmillakin reiteillä käyttö onsesonkiluonteista ja painottuu enimmäkseen tietyille suosituimmille reittiosuuksille. Suo-situt reittiosuudet tulee pitää ilman muuta kunnossa ja näitä tulee kehittää. LisäreititKuusamoon tulee Kuusamon yhteismetsiin mielestä suunnitella jo olemassa oleville suu-rimmille suojelualueille, jotka ovat Oulangan kansallispuistoa lukuun ottamatta satunnai-sessa ja tehottomassa vajaakäytössä. Suurin osa retkeilijöistä haluaa lyhyehköjä (alle 15km) kierrosreittejä palatakseen lähtöpisteeseen. Mikäli uusia reittejä perustetaan ja niihininvestoidaan rahaa, olisi järkevää tutkia niiden käyttöaste määrävälein ja olla valmis lak-kauttamaan kyseinen reitti, mikäli käyttäjiä ei ole riittävästi. Käyttöasteeseen ei tule las-kea omistajakäyntejä (esim. Metsähallitus maillaan), eikä reitin huolto- ja kunnostus-käyntejä.

Valtiovallan asettamat tavoitteet (hallitusohjelma) metsien uusiutuvan raaka-aineen käytön li-säämiselle ovat kovat, eikä näiden tavoitteiden saavuttamista ole kaavoituksella syytä ainakaanjarruttaa. Päinvastoin kaavoituksella tulee varmistaa hyvät edellytykset myös metsätalouden har-joittamiselle ja puuntuotannolle Kuusamon alueella, sekä mahdollistaa yksityisten keskisuurten


sahojen ja koko metsäteollisuuden kasvavapuuhuolto. Tähän liittyy hyvin oleellisesti myös alem-man- sekä keskiasteen tiestönkunnosta huolehtiminen. Jokaiselle tien rakentamis- ja kunnosta-mishankkeelle tarvitaan maa-aineksia, myös mursketta, eikä näitä kannata kuljettaa kohteellekovin kaukaa. Kalliomurske on usein kaikkein paras ja myös kustannustehokkain rakennusaine-tien pintakerrokseen. Pyydämme, ettei kaavaan rakenneta itse tarkoituksellisesti alueita, joissaedellä mainittujen rakennusmateriaalien jalostaminen on kiellettyä.

Kaavoittajan vastine- MU-1 aluemerkinnällä Kuusamon strategisessa yleiskaavassa on osoitettu luonnonolosuh-

teiltaan vetovoimaisia, ulkoilun ja retkeilyn kannalta tärkeitä vyöhykkeitä. Alue varataanpääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen, mutta näillä alueilla saattaa ollamyös tarvetta ulkoilu- ja retkeilytoimintojen järjestämiseen, mikäli käyttö on hyvin aktii-vista. Alueen metsänhoidossa noudatetaan voimassa olevien metsien hoitoa ja käyttöäsääteleviä lakeja (erityisesti metsälakia) eikä kaavamerkintä vaadi maisematyölupaa.MU-1 merkintä ei siis haittaa normaalia metsätalouden harjoittamista, mutta tarvittaessanäillä alueilla voidaan soveltaa maisema-arvokauppaa, jolloin maanomistaja voi hyötyäalueen retkeilykäytöstä.

- Kuusinkijokivarren MU-1 rajausta muutetaan kapeammaksi siten että aluerajaus mukai-lee paremmin jokilaaksoa johon yleinen käyttö keskittyy. Muut MU-1 alueet säilytetäänkaavakartalla, koska luontomatkailu on tärkeä elinkeino Kuusamon kaupungille ja senedellytyksiä on voitava kehittää.

- Kaavaehdotusta on päivitetty nähtävilläolon jälkeen siten, että kaavakartalla esitetäänMetsähallituksen antaman lausunnon mukaisesti samalla kaavavärillä (vaalean vihreä SL-merkintä) valtion mailla sijaitsevat luonnonsuojelualain nojalla vahvistetut luonnonsuoje-lualueet ja suojeluohjelman mukaiset alueet sekä yksityisen mailla sijaitsevat suojelualu-eet. Yksityisen mailla sijaitsevia suojeluohjelma-alueita ei ole kaavakartassa esitetty.

- Kuusamon strategisessa yleiskaavassa noudatetaan voimassa olevaa maankäyttö- ja ra-kennuslakia (MRL 5.2.1999/132).

- MU-1 kaavamerkinnän selitykseen ei ole tarpeen tehdä muutoksia maa-ainesten ottoonliittyen. Kyseinen merkintä kertoo jo nyt, että maa-ainesten otto ja murskaustoiminta onsallittu.

- vr-1 merkinnän selitykseen ei ole tarpeen tehdä muutoksia maa-ainesten ottoon liittyen.Kyseinen merkintä kertoo jo nyt, että maa-ainesten otto ja murskaustoiminta on sallittu.

- rm-1 merkinnän selitykseen ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Kyseinen merkintä kertoo jonyt, että maa-ainesten otto ja murskaustoiminta on sallittu.

- Tässä strategisessa yleiskaavassa on selkeä ohjausvaikutus Kuusamon kaupungin mah-dollisille tuulivoimahankkeille. Mikäli strategisessa yleiskaavassa osoitettu tuulivoima-aluehalutaan tuulivoimatuotantoon, edellyttää se tuulivoimayleiskaavan laadinta ja tarkem-paa vaikutusten arviointia, laajemmissa hankkeissa jopa YVA-menettelyä.

- Yleiskaavamääräys 10 poistetaan. Tv- ja tv-1 alueiden kaavamerkintöjen selityskappalei-siin lisätään maininta, että tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava suositus 2 kilo-metrin suojaetäisyydestä tuulivoimalan ja pysyvän asuinrakennuksen ja/tai loma-asunnon välillä.

- Maaningan tuulivoima-alue on merkitty kaavaehdotuskarttaan tv-1 aluemerkintänä (po-tentiaalinen tuulivoimaloiden alue). Aluevarausta ei ole syytä poistaa, sillä hankkeen ym-päristövaikutusten arviointimenettely (YVA) ja alueen kaavoitus ovat meneillään.

- Ma-3 alueet (paikallisesti arvokkaat maisema-alueet) säilyvät kaavakartassa. Kyseisenmerkinnän selityksessä on jo teksti, että maa-ainesten otto ja murskaus on sallittua ja setulee suunnitella siten, ettei se aiheuta kohtuuttomia maisemahaittoja.

- Retkeilyreittivaraukset kuvaavan strategisen yleiskaavan tahto- ja tavoitetilaa. Kaavantavoitevuoden ollessa 2030, tulee maankäytölle asetettavien tavoitteiden olla riittävällätavoitetasolla. Tästä johtuen reittivarausten poistaminen yleiskaavasta ei ole perusteltuatässä vaiheessa. Reittien lähiajan toteuttamista ja aikatauluttamista voidaan tarkastellatarkemmin esim. Kesämatkailun Masterplanissa.

- Tässä strategisessa yleiskaavassa ei käsitellä alemman- ja keskiasteen teiden kuntoa.


- Myöskään maa-ainestenottoon ja jalostustoimintaan liittyviä erillisiä kaavamerkintöjä eiesitetä kartalla.

2.58 Repoharjun kiinteistöyhtymä, Mustonen 67:0, 2.9.2016Nyt laadittavassa Strategisessa yleiskaavassa pyritään sovittamaan yhteen metsätalouden, mat-kailun ja kaivostoiminnan tarpeet mikä näyttää käytännössä mahdottomalta yhtälöltä. Esitystätarkastellessa herää vahva epäilys siitä, mihin rautatietä itse asiassa tullaan tarvitsemaan (vrt.pysäkkien paikat ja merkityt kaivostoiminta-alueet) - asukkaita palvelemaan sitä ei ole suunnitel-tu. Matkailua kyseiset linjaukset eivät myöskään tule palvelemaan. Kyseessä näyttää olevan kai-vostoiminnan kehittämistä tulevaisuudessa edistävä suunnitelma. Esitetyn rautatielinjauksen py-säkkeineen tulisi palvella asukkaiden / matkailijoiden matkustustarpeita ei kaivostoiminnan tar-peita.Kaupunki on rajannut kaavaehdotuksessaan malminetsintää ja kairausta varsinaisilla matkailu- javirkistysalueilla, mutta sitä ei pitäisi sallia myöskään muualla sitä ympäröivillä mailta. Hyvät riis-ta- ja kalakannat sekä luonnon koskemattomuus ovat ehdoton edellytys koko Kuusamon alueenvetovoimaisuudelle sekä alueen asukkaiden ja mökkiläisten asumisviihtyvyydelle. Kaivostoimin-nan vaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaisia (vrt. maaperän uraani) ja tulevat ulottumaan laa-jalle alueelle. Hyödyt ovat lyhytkestoisia eivätkä alueen asukkaat tule niistä hyötymään. Menete-tyistä maista/puustosta saatavat korvaukset eivät vastaa todellisia arvoja.Strategiseen yleiskaavaan tulee sisällyttää linjaus, että kaupunki ei tule sallimaan millään alueel-laan kaivos- tai rikastustoimintaa eikä louhintaa edes tarkoin ehdoin. Yleiskaavaehdotukseenkuuluva lauseke 'louhiminen tarkoin ehdoin on mahdollista" on epäselvä, rajausperusteet tuleetäsmentää, samoin tarvittavien suojavyöhykkeiden laajuudet. Esitetyn rautatielinjauksen pysäk-keineen tulisi palvella asukkaiden/matkailijoiden matkustustarpeita ei kaivostoiminnan tarpeita.Malmia ei riitä loputtomiin. Entä sitten, kun luonto on pilattu ja vaikeutettu muiden elinkeinojenharjoittamista. Jääkö Kuusamo tyhjentyneeksi aavekaupungiksi, ammottavine kaivosmonttui-neen.Vr-1 kaavamerkintä on puutteellinen, koska se salli louhinnan jo 1 km:n päässä suurista vesis-töstä vaikka jo Metsäntutkimuslaitos METLAn mukaan kaivospöly (mm. myrkyllinen arseeni) kul-keutuu yli 5 km:n päähän louhokselta (vrt Kittilän kaivos). Jos kaivostoiminta sallitaan VR-1 kaa-vamerkintöjä tulee muuttaa niin, että louhinta on sallittua vain yli 10 km:n päässä kaikista vesis-töistä.

Kaavoittajan vastine- Strategisessa yleiskaavassa esitetty rautatien yhteystarvemerkintä Taivalkoskelta Kemi-

järvelle on pitkän tähtäimen suunnitelma. Rautatiemerkintä on mukana jo aiemmassa,edelleen voimassa olevassa Kuusamon yleiskaavassa. Merkintä on ohjeellinen eikä sentarkempaa sijoittumista ole suunniteltu vielä.

- Kuusamon strategisessa yleiskaavassa on tutkittu kaivoslain mukaista mahdollisuutta oh-jata kaivostoimintaa kaavoituksen keinoin. Kuusamon kaupunginhallituksen tekemänpäätöksen mukaan kaupunki ei kaavoita alueita uraanikaivoksia varten eikä kaivostoimin-taa tai jalostusta sallita kansallispuistoon tai muille suojelualueille. Kaivostoiminnalle eiole osoitettu kaavassa aluevarauksia. Alueelliset kaivostoimintaa rajoittavat kaavamäärä-ykset on kytketty matkailu- ja virkistysvyöhykkeiden merkintöihin (rm-1 ja vr-1). Rajoi-tusten perusteena on Kuusamolle tärkeän matkailuelinkeinon turvaaminen. Matkailunydinalueella (rm-1) ei voi harjoittaa kaivos-, rikastus- eikä jalostustoimintaa. Laajemmal-la matkailun ja virkistyspalvelujen alueella (vr-), joka vastaa maakuntakaavan mv-vyöhykkeen rajausta, rikastus ja jalostus ei ole sallittua, mutta louhiminen tarkoin ehdoinon mahdollista. Näiden alueiden laajentamiseen ei löydy maankäytöllistä perustetta, jo-ten rm-1 ja vr-1 alueiden rajauksiin ei tehdä muutoksia

2.59 Metsäyhtymä 67:2, 5.9.2016Rukajärventien varteen on kaavailtu retkipyöräilyreittiä. Retkipyöräilyreitti olisi kiireellinen moot-toriajoneuvoliikenteen voimakkaan lisääntymisen vuoksi. Nopeusrajoituksia noudatetaan huonos-ti. Pyöräilijät ja lenkkeilijät ovat vaarassa tiellä kulkiessaan.


Metsäyhtymämme kuuluu MU -alueeseen, jossa sallitaan kaivostoiminta, rikastaminen ja louhin-ta. Metsänhoidollisissa tehtävissä vaaditaan kuitenkin maisematyölupa. Eivätkö ne ole ristiriidas-sa keskenään! Vaadimme maisematyöluvan poistamista sekä kaikenlaisen kaivostoiminnanepäämistä.

Kaavoittajan vastine- Muistuttaja tarkoittanee Rukajärventien varteen kaavailtua kevyenliikenteen reittiä, ret-

kipyöräilyreitin sijaan. Kevyen liikenteen yhteystarve on merkitty Kuusamon strategiseenyleiskaavaan ruskealla palloviivalla. Kevyen liikenteen väylän tarkempi suunnittelu ja to-teutus tehdään eri päätöksellä myöhemmin.

- Maisematyölupaa ei tarvita MU-1 alueen metsänhoidollisissa tarpeissa. Metsänhoidossanoudatetaan metsälain säädöksiä.

2.60 Notkola 243-11, 243-2, 6.9.2016Vastustamme k.o. kaavaa. Tilallamme on 12 osittain täysiaikaisesti asuttavaa mökkiä, joiden vesiotetaan lähteestä. Kaivosteollisuus tutkimuksineen vaarantaisi juomavetemme.

Kaavoittajan vastine- Muistutus merkitään tiedoksi.

Documents

KUUSAMON KAUPUNKI · 1. LAUSUNNOT 1. 1.1 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1.2 Pohjois-Pohjanmaan liitto 4 1.3 Pohjois-Pohjanmaan museo 6 1.4 Liikennevirasto 8 1.5 Metsähallitus 8