Embed Size (px)
Citation preview
Uusi Invalidi 2/2017 1
T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 2/ 2 0 17
Tässä numerossa:
Pääkirjoitus:Köyhyys ja köyhien kyykyttäminen
sivu 2
Emme hyväksy leipäjonojasivu 4
Toimeentulotuen siirto Kelaanei tule onnistumaan ilmansosiaalityön ammattilaisia
sivu 5
Lausunto valinnanvapauslaistasivu 6
Turku: historia, nykyisyysja tulevaisuus!
sivu 12
T E E M A N A K Ö Y H Y Y S
Hei, uusi lukija!
Ajammeko mielestäsi oikeita asioita?
Haluatko mukaan liiton toimintaan?Nyky-yhteiskunnassa on entistä tärkeämpää yhdistää voimamme, jotta heikompiosaisten ääni saadaan kuulu-viin. Ota yhteyttä Tapaturma- ja sairausinvalidien liittoon, niin ohjaamme sinut oikeaan paikallisyhdistykseen.
Liiton lehden lisäksi jäsenetuna myös Vähäjärven loma-kodin käyttö edullisin jäsenhinnoin.
Tule mukaan, yhdessä saamme enemmän aikaan, terve-tuloa!
Ota yhteyttä: [email protected], 09-3960 5680
KÖYHYYS – LIIAN ARKEASäästöt on päivän sana. Leikataan, kiristetään, tiukennetaan, ei oteta juus-tohöylällä vaan lapiolla. Ja mielellään juuri niiltä, joilla ei ole mistä ottaa, mutta otetaan silti. Suomessa on yli 600 000 köyhää, köyhyysriskissä on lä-hes miljoona suomalaista. Merkittävä joukko ihmisiä joutuu päivittäin mietti-mään, kuinka selvitä päivästä toiseen, miten saada hankittua välttämättömät, kuten ruokaa ja lääkkeitä, miten selvitä asumisen kuluista, millä hankkia vaatetta päälle jne.
Kelan toimeentulotukikaaos aiheutti katastrofin kaikkein pienituloisimmil-le. Ihmiset ajettiin ahdinkoon puutteellisella valmistelulla, mikä kuvaa tämän maan asenneilmapiiriä. Päättäjät sulkevat silmänsä siltä tosiasialta, että osa väestöstä ei pysty elämään edes siedettävää elämää, koska tulot ovat niin mi-tättömät.
Köyhyys vie voimia, syrjäyttää, ei ole mahdollisuutta tehdä tai osallistua. Jo-kin yllättävä meno, sairastuminen tai pesukoneen hajoaminen suistaa talou-den raiteiltaan. Huoli painaa mielessä, mitä jos sattuu jotain, kuinka selviän.
Tarvitseeko kukaan kymmenien tuhansien eurojen kuukausipalkkaa, onko ke-nenkään aika niin arvokasta? Ja eikö toisaalta jokainen ihminen tarvitse koh-tuullisen toimeentulon, ettei kenenkään tarvitsisi miettiä valintaa lääkkeiden ja ruuan välillä? Mieleen nousee kysymys, elämmekö hyvinvointiyhteiskun-nassa tai edes sivistysvaltiossa.
Uusi Invalidi 2/20172
Pääkirjoitus 2/2017
Näkökulma: Kaija Kiessling
Lue myös puheenjohtajan blogi www.tsil.fi
Köyhyys ja köyhien kyykyttäminen
Tässä lehdessä ääneen pääse-vät pienituloiset ihmiset. Näin siksi, että vammaiset ja pitkä-aikaissairaat ovat yksi yhteis-kuntarakenteidemme ja perus-turvan heikkouden seuraukse-na syntynyt alistettu köyhien ryhmä. He ovat vielä aliste-tummassa asemassa kuin lä-hes puolen miljoonan työttö-män armeija, jonka kiusaami-seksi hallitus tuntuu kehittele-vän uusia keinoja – tuoreim-pana kaavailtu velvollisuus hakea työtä vähintään kerran viikossa!
Maan hyväosaisia ja rahan valtaa edustavan hallituksen ajatuksenjuoksu näyttää nou-dattavan logiikkaa: köyhyys ja työttömyys on ihmisen oma syy. Kun heille annetaan kep-piä, rammat ja työttömät ryn-täävät töihin. Mutta missä ovat ne työpaikat, jotka otta-vat vajaakuntoiset työttömät ja sairaat töihin?
Hallituksella on siihenkin ”viisas” vastaus – yrittäkää! Perustakaa yritys. Näin köy-hyys ja työttömyys poistuvat.
u u u
Vammaisia ihmisiä on pal-jon eläketurvan ulkopuolel-la viimesijaisen toimeentulo-tuen varassa. Näin siksi, et-
tä portti päästä eläkkeelle on äärimmäisen ahdas. Tunnet-tu infektiolääkäri Ville Valto-nen kuvasi osuvasti Helsingin Sanomissa (4.5.2017), miten mahdotonta on huoneilma-al-tistuksen seurauksena sairas-tuneiden ja toimintakykynsä menettäneiden ihmisten pääs-tä eläkkeelle.
Uhreiksi ovat viime aikoi-na joutuneet julkisissa home-kouluissa, terveyskeskuksissa ja sairaaloissa työskentelevät, kun työympäristö on muuttu-nut huoneilman pilaantumisen seurauksena kelvottomaksi ja vuosien oikeustaisteluiden ai-kana herkkyys altisteille on vienyt työkyvyn. Kuten pro-fessori Valtonen kuvaa, ihmis-ten kokemat oireet psykiatri-soidaan. Näin ulkoisista syis-tä toimintakykynsä menettä-nyt leimataan mielenterveys-häiriöiseksi. Hesarin artikkeli kertoo ääritapauksista, joissa homealtistuksesta kärsinyt on saatettu toimittaa jopa psy-kiatriseen pakkohoitoon.
Näin todellinen ihmisten kokema maailma ja vakuutus-laitosten johdon ja asiantunti-joiden virtuaalimaailma elävät kaukana toisistaan. Maan hal-litus uskoo todeksi virtuaali-maailman vaikuttajayksilöi-den kuvitelman todellisuudes-
ta. Meillä on ollut ennestään kymmenien tuhansien väliin-putoajien joukko, joka työelä-mässä sairastuttuaan tai tapa-turman uhriksi jouduttuaan on joutunut kyykyttämisen uhrik-si.
u u u
Työkyvyttömyyseläkehake-mukset hylätään muodollisin perustein. Usein vammaisil-le laaditaan vakuutusyhtiön toimesta epärealistinen kun-toutussuunnitelma, joka epä-onnistuu. Kun epäonnistumi-nen tapahtuu, syylliseksi epä-onnistumiseen joutuu vam-mainen tai pitkäaikaissairas. Kuntoutus- ja eläke-etuudet katkaistaan. Vammainen il-moittautuu tuon jälkeen työt-tömäksi työnhakijaksi, saa pe-ruspäivärahaa, kun oikeus an-siosidonnaiseen työttömyys-korvaukseen on kulunut oi-keustaistelun aikana.
Jos työvoimaviranomai-set kaikesta huolimatta usko-vat paksua pinoa lääkärin lau-suntoja, jonka mukaan kysei-nen henkilö ei kykene mihin-kään työhön, hän jää viime-sijaisen toimeentuloturvan eli toimeentulotuen varaan. Näin on käynyt kymmenille tuhan-sille. Tästä huolimatta vakuut-
usjuridiikan maailma on tullut entistäkin kuurommaksi sille, mitä maassa oikeasti tapahtuu.
Näin koittaa köyhyys enti-selle opettajalle tai työssään terveenä hyvin menestyneel-le ammattimiehelle tai toimi-henkilölle. Siitä seuraa myös katkeruus ja voimattomuuden tunne järjestelmän ison hih-nan edessä, jossa yksilön re-aalimaailma murskautuu val-lasväen virtuaalimaailman jy-rätessä todellisuuden ylitse.
u u u
Tapaturma- ja sairausinvalidi-en liitto perustettiin 70 vuotta sitten työtapaturmissa ja am-mattitaudeissa vammautunei-den ja sairastuneiden etujär-jestöksi. Työtapaturmien tor-junnan ja työolosuhteiden ko-hentumisen ansiosta tapatur-mat ja ammattitaudit väheni-vät.
Tilalle on tullut kuitenkin uusia työelämän ongelmia, jotka johtavat työkyvyn me-netykseen. Uusien ongelmi-en, kuten homekouluongel-man synnyttämien väliinpu-toajaryhmien ilmaantuminen on johtanut siihen, että köy-hyyteen suistuu jatkuvasti uu-sia ihmisiä, joilla ei ole järjes-täytynyttä edunvalvontaa tai
edunvalvonnassa ei ole päästy siihen vaiheeseen, että uuden-tyyppisistä ongelmista kär-sivien edustajat eivät pääse vuoropuheluun byrokratialin-nakkeisiin linnoittautuneiden päätöksentekijöiden kanssa.
Tapaturma- ja sairausinva-lidien liitto jatkaa toimintaan-sa kaikkien väliinputoajaryh-mien äänen kuuluville saami-seksi. Samalla vaadimme mi-nimitoimeentuloturvalla elä-vien etuuksien kohentamista. Kaikille kuuluvat sosiaaliset perusoikeudet ja oikeus tul-la kuulluksi ilman nöyryyttä-mistä.
Antti HolopainenTapaturma- ja sairausinvalidien
liiton puheenjohtaja
Kevät on huijannut meitä mo-net kerrat tänä vuonna. Ja me menemme aina vaan siihen halpaan, että nyt se tuli. Vaan ei sittenkään vielä. Tätä kir-joittaessani siihen jo uskon, mutta pitänee malttaa edel-leen, en usko vieläkään.
u u u
Kevään tulo on vähän kuin Si-pilän hallituspolitiikka. Esi-tetään ja perutaan. Laaditaan laki ja otetaan viime metreil-lä pois esittelystä, tai se tode-taan perustuslain vastaiseksi. Tai kuten ministerien puheet, jotka johtavat jopa anteeksi-pyyntöön eduskunnassa. Tai ainakin Stubbin tyyliin ”Et sorry siitä”. Niin korkeata-
Kevään korvallasoista on maamme poliittinen hallituseliitti. Toistaiseksi sen armoilla valmistellaan myös sotea, joka toivon mukaan to-detaan myös monilta osin jo-pa perustuslain vastaiseksi. Nythän jo monet professorit ja muut asiantuntijat ovat toden-neet esitetyn soiten mahdotto-maksi.
u u u
Kevääseen kuuluu ainakin kaupunkiseuduilla hillitön ka-tupöly. Sen tunnistamme var-sinkin me allergikot ja ast-maatikot. Jos kunta hyvää tar-koittaen levittää hiekkaa liuk-kailla keleillä, tulisi sen myös vastata ajoissa hiekan pois pesemisestä samasta kustan-
nusluokasta. Onhan niin, että monella oireet saattavat yllät-tää niin, että sairaus pahenee akuutisti. Ei pysty työntekoon eikä edes kauppaostoksille, kun henki ei kulje ja silmät vuotavat vettä – ja aina eivät lääkkeetkään auta. Kaikki nel-jä vuodenaikaa, joista (ainakin toistaiseksi) olemme tällä pal-lonpuoliskolla vielä saaneet nauttia, pysykööt edelleen ilo-namme, mutta kyllä ne kadut on siivottava ajoissa ihan jo ihmisten terveyden vuoksi.
u u u
Korvasta tulee mieleen myös korvasieni. Lienee näitä tä-män vuodenajan herkkuja. Tiedän, että sen käsittely on
osattava oikein, muuten voi käydä hassusti. Mutta kenen polulle tai metsälenkille sel-laisia osuu, onnittelut teille – olette saaneet yhden lottovoi-ton. Valmistusohjeet esiin ja nauttimaan!
u u u
Korvasta puheen ollen, jou-dun vähän väliä taistelemaan kuulemisen kanssa – sen ovat tutut varmaan huomanneet. Ja pahinta oli pitkään, kun en enää selvinnyt puhelimi-en kuulemisestakaan. Kun se keltainen puhelimeni – ihan perussellainen – alkoi olla tar-peeksi vanha ja näytöltään ja kulmistaan halkeillutkin, roh-kaisin itseni ja menin kännyk-
käkauppaan. Siellä selvisi, et-tä ns. vanhuksille valmistettu helppokäyttöinen Doro-merk-kinen puhelin on suunnitel-tu myös meille kuulolaitteen käyttäjille!
Dorossa on sisäänrakennet-tu sellainen valmius, joka toi-mii yhteensopivasti kuulolait-teen tekniikan kanssa. Voin vakuuttaa miten paljon elä-mä helpottui, kun saatan jäl-leen kuulla kohtuullisesti edes tällä Dorolla, vaikka muuten vähän takkuileekin. – No, ei-pä minulle auttanut korvan si-sään pari vuosikymmentä sit-ten leikattu ja asetettu ns. pro-teesikaan, vaan leikannut kor-valääkäri, joka oli tehnyt niitä TYKS:issä paljon, totesi yks-kantaan, että just terveyden-
Uusi Invalidi 2/2017 3
huollon ihmisille tuntuu käy-vän aina huonosti eikä apua saa.
No, onneksi kuulolaitteeni jonkin verran auttavat, mutta mahdollisesti osa kevään lin-nunlauluista voi jäädä kuule-matta.
u u u
Mutta silti on mukavaa elää näin kevään korvalla ja naut-tia pitenevästä päivästä, nou-sevista pihakukista, ja lopulta myös hedelmäpuiden kukin-nasta.
Kaija Kiessling
EAPN-Fin – Suomen köy-hyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto on avoin verkosto köyhyyttä ja syrjäy-tymistä vastaan toimiville jär-jestöille, ryhmille ja kansalai-sille.
EAPN-Fin on toiminut Suo-messa jo yli 20 vuotta. Se sa-noittaa yhteen kattojärjestönsä Euroopan EAPN:n kanssa yh-teistyössä köyhyyden moni-il-meisiä kasvoja ja seuraa köy-hyyden kehittymistä eri sekto-reilla. EAPN-Finin Kansalais-toimintaryhmä toi mm. agen-dalle työn jakamisen Sosiaali-foorumissa 1.4.2017.
Suomi on sitoutunut EU2020 strategiaan, jonka ta-voitteena on poistaa köyhyys- tai syrjäytymisvaara 20 mil-joonalta ihmiseltä – Suomes-sa tämä tarkoittaa 150 000 ih-misen määrää vuoteen 2020 mennessä.
Tavoitteen saavuttamises-sa ei ole edetty. Vajaatyöllis-ten sekä köyhien ja syrjäyty-misvaarassa olevien kotitalo-uksien määrä on noussut 16,8 %:iin. Tilastokeskuksen 2014 ja EU2020-strategiassa käyte-tyn AROPE-mittarin mukaan pienituloisia henkilöitä (tulot alle 60 % mediaanista) oli 631 000 vuonna 2015.
Pitkäaikaistyöttömien mää-rän lisäksi myös maksuhäi-riömerkintöjen määrä on en-nätyslukemissa ja ruoka-avun varassa elävien määrä on koko
Köyhyys on ihmisoikeusloukkausajan nousussa.
Köyhyysriski jaylivelkaantumisen uhka
Pitkäaikaissairaus tai vam-ma lisää köyhyysriskiä. Tämä johtuu tulojen ja eläkkeiden pienuudesta sekä sairauskus-tannusten suuruudesta. Vajaa-työkykyisten on myös vaike-ampi työllistyä. Sairastaminen tai vamma aiheuttaa tulojen pienentymistä.
Huonoimmassa asemassa ovat nuorena vammautuneet tai sairastuneet henkilöt, sillä heille ei kerry sairastamisen tai vamman vuoksi eläkeker-tymää. Vaikein on heidän ti-lanteensa, jotka eivät koskaan pääse työllistymään, vaan elä-vät koko elämänsä kansan-eläkkeen, takuueläkkeen tai vammaistuen turvin.
Huono tilanne on myös nii-den osatyökykyisten henkilöi-den, jotka ovat pudonneet työ-elämästä sairauden tai vam-man vuoksi, mutta eivät pää-se työkyvyttömyyseläkkeelle. Ennen kuin voi jättää työky-vyttömyyseläkehakemuksen, on sairastettava 300 päivää, ja eläkehakemuksia hylätään jatkuvasti enemmän ja enem-män. Kela hylkää työkyvyt-tömyyseläkehakemuksia noin kolmanneksen. Myös vakuu-tusyhtiöiden käytäntöön on tullut tiukennuksia.
Asiakasmaksutköyhdyttävät
Sairastaminen ja vammautu-minen lisäävät sairauskustan-nusten ja sosiaali- ja terveys-palveluiden asiakasmaksujen nousun myötä ylivelkaantu-misen riskiä.
2016–2017 pienituloisten ti-lannetta vaikeuttaa lähes kaik-kiin sosiaaliturvaetuuk siin koh-distuvat leikkaukset. 2016 leik-kaus oli 0,4 % ja tänä vuon-na 0,85 %. Lisäksi 2018–2019 etuuksiin ei tehdä normaale-ja indeksikorotuksia. Jo en-nen näitä leikkauksia Euroo-pan Neuvoston sosiaalisten oi-keuksien komitea on antanut Suomelle huomautuksen pe-rusturvan liian matalasta tasos-ta. Omavastuiden nousupaineet ovat 30 % luokkaa, kun tulee SOTE.
Asiakasmaksulaissa 11 § annetaan selkeät ohjeet asia-kasmaksujen alentamisesta tai perimättä jättämisestä, mut-ta hyvin harva sosiaali- ja ter-veyspalvelutuottaja osaa käyt-tää tätä mahdollisuutta. STM on ohjeistanut Kuntainfossa 4/2016, että lääkärintodistuk-sista ei saa asiakasmaksulain 23 § mukaisesti ottaa maksua asiakkaalta, kun sitä käytetään erinäisten sosiaali- ja terveys-etuuksien hakuun, kuten anot-taessa Kela-kuntoutuksia.
Kuntien ja terveysviran-omaisten tulisi pohtia vaka-
vasti myös ulkoisesta perin-nästä luopumista, koska pe-rintäfirmat laskuttavat nope-asti myös sairauteen ja vam-maisuuteen liittyviä asiakas-maksuja, ja ihmiset saattavat tämän vuoksi menettää luotto-tietonsa.
Kalliit asumiskulutajavat ihmiset ahdinkoon
Kela-uudistus toimeentulotu-en osalta sattui huonoon sau-maan siinäkin mielessä, et-tä samaan aikaan on menos-sa työvoimapalveluiden uu-distus sekä SOTE-uudistus. Yhteiskunta ei millään voi hallita näin montaa massii-vista rakenteellista uudistus-ta. Toimeentulotuessa hyväk-syttävien asumismenojen vä-himmäiskustannusten määrän pienentäminenkin tuli yllätyk-senä, eikä kustannusten hy-väksytty määrä kata ruuhka-Suomen elintasokustannuksia.
Köyhyyteen vaikuttaa pait-si pitkään jatkunut työttö-myys, myös vuokra-asuntojen kalleus. Pääkaupunkiseudul-le on rakenteilla 16300 asun-toa tänä vuonna. Asuntojen rakentamisella voidaan turva-ta asuntojen hintojen maltilli-nen kehittyminen ja sitä kaut-ta hillitä asuntojen vuokrien nousemista. Jos tämän vuo-den asuntojen rakentamis-määrä voidaan säilyttää ja li-säksi tehdään asuntojen vuok-rasääntely, voidaan pääkau-punkiseudun asunnottomuutta helpottaa.
Köyhyys on tilastollisesti pysynyt melko samana 12,8 %
tuntumassa, eikä ole vähenty-nyt 1990-luvun laman jälkeen. Eriarvoinen kehitys on jäänyt asemiin, suurelta osin syy on poliittisessa päätöksenteossa: Perusturvaetuuksia on leikat-tu, eläkeindeksiä jäädytetty ja taitettu.
Jos rakenteelliseksi muuttu-neeseen köyhyyteen haluttaisiin tehdä korjausliikkeitä, pitäisi nykyisen ja seuraavien halli-tuksien tehdä perustulon ta-soon roimia korotuksia. Eu-roopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on määrit-tänyt jo 2014, että vähimmäis-sosiaalietuuksien olisi oltava vähintään 1000 euroa kuukau-dessa. Tästä huolimatta takuu-eläkkeen määrä laahaa tuntu-vasti perässä ollen tänä vuon-na edelleen vain 753,58 euroa kuukaudessa.
Kuka kuuntelee köyhää?
”Kuka kuuntelee köyhää” -verkostoa edelsi 2007 Sta-kesin järjestämä seminaari ai-heella ”Sama valta, numeron voima”. Yhtenä pääpuhujana seminaarissa oli tuolloin pe-ruspalveluministerinä toimi-nut Paula Risikko. Hän esit-ti vaatimuksena, että seminaa-rista olisi tehtävä raportti, mi-tä köyhyydelle tulisi tehdä ja keksi samalla, että kolmannen sektorin ja eri kansalaisjärjes-töjen ääni tulee saada kuulu-viin. Poliittiset eduskuntaryh-mät alkoivat isännöidä/emän-
Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuonna 2006.
Ja mikä parasta, kevään jäl-keen olemmekin jo kesässä, joten hyvää kesää kaikille lu-kijoille!
Kaija Kiessling
Ps. Keväällä jaetaan yleen-sä kevättodistuksia kuluneen kouluvuoden menestyksestä. Haluan antaa hylätyn maam-me hallitukselle. Se ei ole on-nistunut kansan kannalta yh-dessäkään tehtävässä. Kou-lutuksesta, eläkkeistä, työttö-myysturvasta, vanhustenhuol-losta on leikattu niin, että ha-luan leikata nyt hallituksen toimikauden. Lähetän minis-terit pakkolomalle seuraavan puolen vuoden ajaksi, ja jatko käsitellään sen jälkeen. Työ-hön paluuta ei ole.
Jatkuu seuraavallasivulla F
Uusi Invalidi 2/20174
nöidä säännöllisesti tilaisuuksia Kansalaisinfossa, jossa koke-musasiantuntijat tuovat tietoa köyhyyden eri kasvoista ja ko-kemuksista.
Näin syntyi ”Kuka kuunte-lee köyhää” -verkosto, kertoi Jouko Karjalainen haastatel-lessani häntä:
– Illoissa käy keskimäärin 30–60 ihmistä riippuen vä-hän aiheista sekä isännöiväs-tä poliittisesta ryhmästä se-kä siitä, missä vaiheessa ol-
laan menossa vaaliaikataulu-jen kanssa. Lähellä vaaleja on enemmän kiinnostuneita po-liitikkoja läsnä kuuntelemassa kansan köyhyyden kuvauksia, toisinaan ei ole kuin tilaisuutta isännöivä/emännöimä poliitikko.
–Olemme tehneet mm. 10 toimenpide-ehdotusta köy-hyyden vähentämiseksi jo pa-rikin kertaa. Toimenpide-eh-dotuksia esitetään noin 3-4 vuoden välein eli kerran vaa-likaudessa, jotta uudet ja edel-
lisetkin poliitikot pysyvät ajan hermoilla. Verkoston aktiivit ovat myös käyneet puhumassa köyhyyden kokemuksista ai-na, kun on pyydetty.
–Tällä hetkellä meillä on STEA-hakemus toisella kier-roksella. Tavoitteena olisi le-vittää verkostoa toimimaan myös muualle Suomeen kuin vain tähän Arkadianmäen nur-kille.
EAPN-Finin kansalaistoi-mintaryhmällä on kokous 8.6.
klo 16–18, paikka on vielä au-ki, lisätietoja www.eapn.fi.
Sari Lehikoinen
Lähteet:EAPN seminaari: Köyhyys ja
leipäjonot Suomessa vuon-na 2017, 9.2.2017
Köyhyys – syitä ja seurauksia, toimittanut Niko Eskelinen ja Jiri Siironen, 2017 uudis-tettu painos
Kuka kuuntelee köyhää -ver-koston tilaisuus ”Tois-ten nurkista leipäjonoon” 19.4.2017
Jouko Karjalaisen haastattelu 20.4.2017 THL:ssa.
Lisää tietoja:www.eapn.fihttps://www.facebook.com/groups/127526893678/? fref=ts
Jos kysymme satunnaiselta lä-himmäiseltä, mitä asioita hä-nelle tulee mieleen leipäjo-noista, vastaukset ovat usein seuraavanlaisia: 1) on hyvä, että ylijäämäruokaa ei heite-tä roskiin 2) leipäjono on ih-misille sosiaalinen tapaamis-paikka 3) hyvä, että ihmiset haluavat auttaa toisia 4) lei-päjonoissa käy myös väärin-käyttäjiä, jotka voisivat ostaa ruokansa 5) ihmiset hamst-raavat jonoissa ruokaa pakas-timiinsa.
Leipäjonoissa käy eläkeläi-siä, työttömiä, opiskelijoita, lisääntyvässä määrin lapsiper-heitä ja myös työssäkäyviä, joiden palkka ei riitä elämi-seen. On syntynyt uusi käsi-te ”työssäkäyvä köyhä”. Köy-hyys on abstrakti ja julkisuu-desta häivytetty ilmiö. Sitä ei aina osata liittää edes leipä-jonoihin, vaan niihin liitetään muita kielteisiä, köyhiä lei-maavia asioita.
Julkisen vallan toimet ovat olleet omiaan edelleen lisää-mään vähävaraisten kielteistä leimaamista. Sosiaaliturvan saajia syyllistetään ja vaadi-taan lisää vastikkeellisuutta. Suurtyöttömyyden vallitessa työllisyyttä parannetaan etu-päässä sosiaaliturvaa heiken-tämällä ja lisäämällä valvon-taa – ei työpaikkoja. Toi-meentulotuen maksatuksen siirto Kelaan aiheutti suurelle määrälle asiakkaita merkittä-vää haittaa ilman, että polii-tikoista koostuva Kelan val-tuusto tai oikeusvalvontavi-ranomainen vaatii ketään vas-tuuseen.
Asumistuen leikkausei alenna vuokria
Hallituksen viimeisin inno-vaatio on leikata asumistu-esta tarkoituksenaan alentaa
Emme hyväksy leipäjonoja, vai hyväksymmekö sittenkin?
vuokratasoa. Lisäksi toimen-piteen arvioidaan työllistä-vän 500–800 henkeä. Jää ar-voitukseksi, millä mekanis-milla tämä onnistuu. Toden-näköisesti em. toimi ei suin-kaan alenna vuokria, vaan siirtää yhä useampia ihmi-siä toimeentulotukiluukulle. –Monelle leipäjonossa seiso-minen on nöyryyttävä koke-mus, mutta miksi emme ole päässeet eroon näistä jonois-ta?, kysyy tutkija Maria Ohi-salo Itä-Suomen yliopistosta.
”Julkinen sosiaaliturva-verkko vuotaa kolmannen sektorin avun paikkoihin, ja yhtä aikaa RAY- ja verovaroil-
la kustannetaan ruoka-aputoi-mintaa. Toiminta on siis niin vakiintunutta, että sitä ei pai-koin edes pidetä ongelmana.” (Iltalehti 8.12.2016)
Köyhien määrä, mukaan lu-kien myös työssä käyvät köy-hät, on lisääntynyt nykyhalli-tuksen politiikan seurauksena. Kolmannen sektorin hoitaes-sa kiitettävästi yhä pidemmät leipäjonot niiden ongelmatto-muus vahvistuu. Huolestutta-vasti leipäjonot ovat alkaneet vakiintua kaupunkikuvaan. Asenteiden pitääkin muut-tua voimakkaasti köyhyyden torjumisen suuntaan. Köyhyy-den torjumiseen liittyy olen-
naisesti eriarvoisuuden torju-minen. Tämän pitää alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Subjek-tiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja erilaiset tuki-toimet koulupolun aikana ovat äärimmäisen tärkeitä eriar-voistumisen ennaltaehkäisys-sä. Lapsille ja nuorille tulee viestittää: olet arvokas, sinul-la on kaikki mahdollisuudet edessäsi, sinä onnistut.
Yhteiskunnalliset tavoit-teet eivät ole kuuluneet perin-teiseen hyväntekeväisyyteen. Mutta eivät perinteiset po-liittiset rakenteetkaan ole tar-jonneet myönteisiä näköalo-ja. Tarvitaan siis tähän aikaan
sopivaa uudenlaista kansalais-toimintaa ja poliittista tahtoa nostamaan hyvinvointivalti-omme parhaat perinteet uu-delleen arvoonsa.
Tiina TuomelaLastentautien erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu Vantaa
(kd) Vahti ry:n (Vantaan asunnot-
tomien hyvinvoinnin tuki)puheenjohtaja
KD Naiset ry:n puheenjohtaja
Juha KovanenHelsingin seudun Sairaus- ja
Tapaturmainvalidit ry:npuheenjohtaja
Hurstin leipäjono Helsingissä 10.5.2017. Jono jatkuu 300 metrin pituisena usean tunnin ajan, raportoi kuvaaja Toivo Koivisto.
Uusi Invalidi 2/2017 5
Tapaan köyhyyden ja sosi-aaliturvan tutkijan, Jouko Karjalaisen, THL:n kirjas-ton aurinkoisessa juttunurk-kauksessa. Jouko toimi ko-ko sosiaalityön työhistorian-sa köyhien, asunnottomi-en sekä lainrikkojien prob-lematiikan ympärillä. Hän tuntee laajasti köyhyyttä kokeneiden ihmisten elämi-sen arjen kurjuuden.
Jouko Karjalainen aloitti sosi-aalityöntekijänä huoltoavussa Jyväskylässä, josta hän siirtyi myöhemmin silloiseen Kri-minaalihuoltoyhdistykseen (KHY) Lahden työleirille, jo-ka oli vapautuneiden vanki-en, siis osatyökykyisten julki-sen vallan toimia. Sen jälkeen tuli muutto Helsinkiin, ensin KHY:n asuntolanhoitajaksi ja sitten Helsingin asunnottomi-en sosiaalitoimistoon. 1995 Jouko siirtyi pysyvästi STA-KESiin, joka erinäisin orga-nisaatiomuutoksin on nykyi-sin THL – Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos – missä hän toimii köyhyystutkijana.
– Saan käyttää osaa työai-kaani Kuka kuuntelee köyhää –verkoston vetämiseen, Jou-ko toteaa ja jatkaa, – Se on osa asianosaisnäkökulman näky-mistä tutkimus- ja kehittämis-hankkeissamme.
Jouko Karjalainen tote-aa keskustelumme lomas-sa, että erityisesti Helsingissä asunnottomien vankien asioi-ta on hoidettu viime vuosina huonosti. Asunnottomuus on usein työttömyyden seuraus ja altistaa rikoksille ja alkoholi-soitumiselle, joiden ongelmi-en syvälle joutuminen aihe-uttaa yhteiskunnasta syrjäyty-mistä.
–Työmarkkinoille pääsemi-nen on erityisen vaikeaa täs-sä ihmisryhmässä, keskeisin syy köyhyydelle ja lisää eni-ten syrjäytymisriskiä, toteaa Jouko.
Vammaisilla ja sairail-la ihmisillä syyt köyhyydel-le ovat edelleen osin sairasta-misen kalleus sekä osittain sa-mat syyt kuin muissakin mar-ginaalissa elävillä ihmisillä. Köyhyys voitaisiin isolta osin selättää, jos työllistymiseen löytyisi asennemuutosta ja ra-kenteellisia korjauksia.
– Yhteiskunnan toimet työttömyyden korjaamiseen on ikävä kyllä osittain myös tarkoituksenhakuinen käsi-te. Esimerkiksi erilaisia kont-
Toimeentulotuen siirto Kelaan ei tuleonnistumaan ilman sosiaalityön ammattilaisia
rollitoimia, kuten kuntouttava työtoiminta ei pitäisi olla ny-kyisessä muodossa. Se alen-taa monissa tilanteissa ihmis-arvoa ja sitä käytetään jopa palkkatyön korvikkeena, jossa pitäisi tarjota normaalityö työ-nä, ei alipalkattuna työtoimin-tanimikkeen alle naamioituna yritystoiminnan tukimuotona. Toki näen, että on myös ihmi-siä, joiden työkyky ja toimin-nalliset jaksamiset eivät yl-lä tuottavaan ja tehokkaaseen kovaan työtahtiin. He kokevat kuntouttavan työn itselleen mielekkäänä toimintana, mis-sä saa päivään sisältöä ja lisää sosiaalisia kontakteja ja estää syrjäytymisen yhteiskunnasta, toteaa Jouko.
Hän painottaa, että kuntout-tavaan työtoimintaan osallis-tumisen pitäisi pitää sisällään kuntouttavuuden.
– Siinä pitäisi olla tavoittei-ta ja toimintasuunnitelma, mi-ten työkykyä voidaan säilyttää ja mahdollisuuksien mukaan kohentaa niin, että ihminen pääsisi halutessaan jossain vaiheessa toiminnallisten, ter-veydellisten ja sosiaalisten mahdollisuuksiensa mukaan siirtymään normityömarkki-noille. Ja ennen kaikkea: sii-hen osallistumisen tulisi aina olla yksilön oma valinta sisäl-täen sosiaalisen ulottuvuuden, ei kurinpidollinen pakko, jol-la velvoitetaan henkilö perus-toimeentulonsa turvaamisen uhalla osallistumaan, painot-taa Jouko.
– Pidän kiinnostavana kirk-kohallituksen koordinoimaa hanketta yhteisestä keittiöstä, jossa erilaisia ihmisiä erilai-sista taustoista tuodaan yhtei-sen aterian äärelle.
Yhdessä syöminen on aina ollut ihmiselle hyväksi. Ko-ko ajan lisääntyvä yksin asu-minen ja yksin eläminen li-sää syrjäytymisriskiä, aiheut-taa paitsi yksinäisyyttä ja mie-lenterveydellisiä haasteita niin myös etenkin vanhusväestölle ja sairaille ihmisille turvatto-muuden ja tarpeettomuuden tunteen lisääntymistä. Ihmi-nen on sosiaalinen eläin, eikä yksin toimiminen ole meille tarkoitettua.
Yksinäisyys lisää myös sai-rastuvuutta ja varhentaa kuol-leisuutta. Lähiötuvat sekä työttömien yhdistysten sekä muiden kansalaisjärjestöjen monipalvelukeskukset pyrki-vät osaltaan auttamaan erilai-sia ihmisryhmiä toimimaan
yhdessä, vähentävät ennakko-luuloja, muokkaavat asenneil-mapiiriä ja näin vähentävät syrjäytymisriskiä. Toisaalta ne samalla häivyttävät köyhyy-den ja syrjäytymisen rajoja.
Kela lähti takki aukitoimeentulotuen siirtoon
– Harvemmin liian kovalla vauhdilla ja huonolla suun-nittelulla päästään hyvään tu-lokseen, toteaa Jouko sarkas-tisesti keskustellessamme toi-meentulotuen siirtämisestä Kelalle ja siitä seuranneesta kaaoksesta.
– Kela-siirrossa aliarvioi-tiin pahasti sosiaalityön am-matillisuus sekä harkinnan-varaisuuden merkitys. Kelas-sa luultiin, että siirto on vain mekaanista tietotekniikkaa. Ja onhan siellä hyvät tietotekni-set ohjelmat, mutta se ei vain riitä, kun on kyse viimesijai-sesta etuudesta, ja yksilöiden elämisen tilanteista. Kela ei ottanut vakavasti harkinnan vaadetta, harmittelee Jouko.
Kuulimme huhtikuussa Ku-ka kuuntelee köyhää-verkos-ton illassa asiakkaan saamas-ta lääkekorvauspäätöksestä toimeentulotukena. Asiakas oli saanut maksusitoumuksen hankkia välttämättömät lääk-keet, mutta päätöksen tullessa se oli mennyt jo vanhaksi, ei-
kä lääkkeitä voinut enää hank-kia päiväyksien umpeudut-tua. Kela on iso organisaatio, ja virheiden korjaaminen on hidasta, valitusprosessit ovat niin hitaita, että tällainen van-hentuneen päätöksen saami-nen voi vaarantaa jopa asiak-kaan hengen. Tavoitellaanko tällä tavoin säästöjä?
– Ei, en usko, Jouko sanoo painokkaasti. Muulla tavoin kyllä lääkekulujen kasvua py-ritään suitsimaan, hän jatkaa.
Miten ihmeessä näin köm-pelöitä mokia päästetään Ke-lassa tapahtumaan, ja miksei itseoikaisu onnistu Kelassa?
– Harkinnan vaadetta luul-tiin pienemmäksi. Lääkepää-tös viittaa siihen, että Kelassa on kova paine tuottaa päätök-siä, jonka seurauksena päätök-sien laatu on heikkoa. Halu-taan tavoittaa ”onnistumisen” keskiarvoa, tilastollisesti saa-daan näytetyksi, että päätöksiä kyetään tekemään lain mää-räämässä seitsemän työpäivän ajassa, jotta viiveiden mää-rä saadaan näyttämään vähäi-semmältä kuin se onkaan.
Koska Etelä-Suomessa toi-meentulotuen saajia on mää-rällisesti eniten, Kelassa kes-kitytään seuraamaan tarkem-min etelän päätöksien määrää – ei laatua. Ammatillista sosi-aalityötä tarvittaisiin toimeen-tulotuen määrittämisen onnis-
tumisiin, niin myös paikallis-tuntemusta. Ilman näitä pää-töksien taso ei tule korjaantu-maan, toteaa Jouko.
Pohdimme Jouko Karjalai-sen kanssa lopuksi, miten tä-hän nykyiseen toimeentulotu-en tilanteeseen päädyttiin ja miten tästä voisi selvitä.
– On tässä vähän kuntien-kin vikaa. 2015 vielä odotel-tiin, miten asiat tulevat me-nemään, kykeneekö hallitus tekemään Kela-lain uudistuk-set siten, että toimeentulotuki voidaan siirtää kunnista Ke-laan ja mitä tulee tapahtumaan kunnissa vapautuville resurs-seille. Haaveissahan oli, että kunnissa voitaisiin alkaa taas tehdä parempaa sosiaalityö-tä, sitä alkuperäistä, jossa ih-minen on keskiössä – ei pa-perien hoitamiset. 2016 alkoi jo huoli, miten Kela kykenee huolehtimaan toimeentulotu-en määrittämisistä. Asiakkai-den asemasta alettiin huoles-tua oikein tosissaan.
– Eniten tietoa todellises-ta kaaoksesta ja asiakkaiden kohtuuttomista tilanteista tu-lee kolmannen sektorin sekä diakoniatyön kautta, kertoo Jouko ja muistuttaa tilastojen olevan pitkän ajan seurantaa ja niiden tulokset ovat käytet-tävissä viiveellä.
Viime vuonna eduskunnan köyhyysryhmä järjesti semi-naarin, jossa Kelan valtuutettu kertoi, että tietojen siirtämis-tä kunnista Kelaan ei voitu to-teuttaa tietosuojalain vuoksi.
– Luotettiin, että asiakkaat vievät itse kaiken datan ja tie-don mukanaan Kelaan. Mutta eihän se niin mennyt. On kui-tenkin kyse asiakaskunnasta, jossa eletään monien ongel-mien ja niiden seurannaisten kaaoksessa, jossa kaikkien pa-perien kuljetteluun ei suoras-taan kyetä, vaikka niiden mer-kitys kyllä pitkälti ymmärre-tään ja asiakkaat parhaansa yrittäisivätkin.
Epäkohtiin pitää puuttua, asioista täytyy puhua ja kir-joittaa. Kela-siirto ei tule on-nistumaan, eikä toimeentulo-tuen ongelmat korjaantumaan ilman valtion ja lainsäätäjien korjaavia liikkeitä. Toivomme molemmat, että valtiovalta te-kee pian korjaavat asetus- tai lakikorjaukset, että viimesi-jaisen etuuden varassa elävien ihmisten toimeentulo ei vaa-rannu kohtuuttomaksi.
Sari Lehikoinen
Tutkija Jouko Karjalainen vetää Kuka kuuntelee köyhää ver-kostoa. Kuva: Sari Lehikoinen.
Uusi Invalidi 2/20176
Tapaturma- ja sairausinvalidi-en liitto suhtautuu hyvin kriit-tisesti soten valinnanvapau-teen, jossa julkiset palvelut romutetaan markkinavoimien tieltä, yhtiöittämisvelvoitetta emme hyväksy. Sosiaalipal-velut ovat jääneet aivan sivu-osaan koko lakiluonnoksessa, missä tapahtuu sosiaalityö ja millä resursseilla? Lakiluon-nos oli erittäin keskeneräinen, epämääräinen ja puutteelli-nen, jopa siinä määrin, että joitakin kohtia oli yksinkertai-sesti mahdotonta arvioida.
Suurena uhkatekijänä nä-emme, että valinnanvapaus to-teutuu vain vahvimmilla, pal-velujen käyttämisen ja tieto-tekniikan hallitsevilla ihmisil-lä. Kannamme erityisen suurta
Tiivistelmä liiton valinnanvapauslausunnostahuolta siitä osasta väestöä, jo-ka ei jostain syystä pysty, osaa tai voi käyttää sähköistä asi-ointia. Valtiovalta ei voi olet-taa, että kaikilla on mahdol-lisuus sähköiseen asiointiin. Palveluohjauksella on erittäin merkittävä rooli, jotta ihmisil-lä on edes teoreettiset mahdol-lisuudet saada tarvitsemiaan tarkoituksenmukaisia palve-luita. Vammaisilla henkilöil-lä tulee säilyä täysi itsemää-räämisoikeus oman elämänsä järjestämisessä, päätösvallan etääntyminen asiakkaista on merkittävä riski.
Toimme esiin huolem-me siitä, ovatko kaikki ih-miset yhtä haluttuja asiak-kaita näille firmoille, vaiko vain ne hyväkuntoiset ihmi-
Kunnallisvaalit on taas käy-ty. Äänestysprosentti jäi al-le 60:en, Lahdessa jopa 55,5 prosenttiin. Ihmettelen, mik-si ihmisiä ei kiinnosta miten oman kaupungin tai kunnan asioita hoidetaan. Hyväosai-set kyllä käyvät ahkerasti ää-nestämässä, mutta köyhempi väki on syrjäytynyt, ja monet ovat menettäneet uskonsa po-liitikkoihin.
Keskusta ja perussuoma-laiset menettivät ääniä, mutta kokoomus piti pintansa maan-laajuisesti. Vasemmisto ja etenkin vihreät pärjäsivät hy-vin, demarit ei niinkään. Vam-maisia tai meitä lähellä olevia
ei myöskään tullut kovin mo-nia valtuustoihin. Lahdessa kyllä sosiaalidemokraatit on suurin puolue, ja kokoomus ja perussuomalaiset hävisi-vät. Vihreät oli suurin voittaja. Vihreillä ja vasemmistopuo-lueilla on enemmistö valtuus-tossa. No, sen vaikutukset jää nähtäväksi, näyttää siltä että kaupunginhallitukseen tulee kuitenkin porvarienemmistö.
Pienenä kevennyksenä tähän siitä, kun vaalitoimi-kunta oli Lahdessa huolissaan taideaineiden opetuksesta. Vaalilipuissa oli vain pari ku-vaa Trumpista, Aku Ankasta ja muutama kirkkoveneestä;
kaikki erittäin huonosti piir-rettyjä. Uudelle kulttuurimi-nisterille ja Sipilälle tiedoksi, että työttömiäkin voisi akti-voida vaikkapa taidekursseil-la.
Hallituksen toive tappaa köyhä kansa meinasi päästä ihan 100-vuotisjuhlarahaan-kin vuoden 1918 teloitusku-van muodossa. Myös suhtau-tuminen pakolaisiin ihmetyt-tää, koska toisessa juhlarahas-sa oli tämä Turkin rannikolla kuollut poika. Tällaisia asioi-ta hallitus pitää juhlarahan ar-voisina, ainakin Orpo oli ne jo hyväksynyt.
Vappuna Lahden torilla
puhuttiin eriarvoistumisesta. Soten yksityistämissuunnitel-mat tuomittiin, samoin köy-hien sortaminen. Torilla ei ol-lut penkkejä esiintymislavan edessä, vain tyhjää tilaa var-maan 100 neliötä, mutta ku-kaan ei jostain syystä mennyt eteen edes seisomaan. Monel-ta vanhukselta ja huonokuntoi-selta jäivät puheet kuulemat-ta. Onko syynä ikäsyrjintä vai mikä? Monelle tämä oli suu-ri pettymys, koska olivat tul-leet lähiöistä ja kauempaakin. Vappu puheineen on monen vanhan työläisen kohokohta. Näinkö heitä kunnioitetaan, että ei edes ole penkkejä joi-
hin istua?Vammaiskulttuuripäivillä
toivottavasti tavataan, eikö-hän sieltä penkkejäkin löydy!
Oikein hyvää kesää!
Ritva A Korhonen
”Joku mättää Etelä-Karjalan kaupungeissa. Kuntarating 2016-kuntavertailussa Lap-peenranta ja Imatra sijoittui-vat häntäpäähän kuntien asu-kastyytyväisyyttä mittaavassa tutkimuksessa.”
Näin uutisoi 28.3.2017 maakuntalehti Etelä-Saimaa. Tutkimuksessa kysyttiin ko-kemuksia kunnan tarjoamis-ta palveluista ja missä mää-rin tarjotut palvelut täyttävät odotukset. Lisäksi: kuvitel-kaa kaikin puolin täydellinen asuinkunta ja kuinka lähellä asuinkuntanne on tätä täydel-listä kuntaa.
Ko. tutkimuksessa olleiden kuntien pisteytyksen keski-arvon alapuolelle sijoittuivat sekä Lappeenranta että Imat-
ra. Miksi näin? Ovathan Lap-peenranta ja erityisesti Eksote olleet valtakunnan mediassa jo vuosia malliesimerkkeinä monen monissa päätöksissä ja tehdyissä ratkaisuissa.
Suomessa eduskunta laa-tii lait ja niiden soveltaminen on kunnallishallinnon ja vi-ranomaisten vastuulla. Tavoit-teena pitäisi olla asioiden hy-vä hoito ja joustava sujumi-nen. Joku ”mättää”. On hyvin todennäköistä, että kansalais-ten ahdingon edessä on suljet-tu silmät ja ongelmista on vai-ettu, tai niitä on vähätelty tai salattu.
Ongelmista ja vaikeuksista pitää voida kertoa avoimesti. Salaaminen estää puutteiden ilmituloa, lisää asioiden vääriä
tulkintoja ja epäoikeudenmu-kaisten toimintamallien hii-pimistä hallinnon eri tasoille jne. Kunnallisessa toiminnas-sa pitää toteutuksen, tavoittei-den, riittävien resurssien, tu-losten seuranta ja arviointi ol-la olennainen osa kaikkien toi-mintasektoreiden jatkuvaa ke-hittämistä.
Tulevaisuuden suurena haasteena on selkeästi nähtä-vissä pyrkimys yhtiöittää ja yksityistää kaikki mahdolli-set kunnalliset toiminnot. Joh-taako tämä kysymykseen: ra-han valta vai kansan valta? Kumman valitsemme, kumpi on parempi vaihtoehto? Huo-lestuneisuutta herättää yhteis-kunnassa tapahtuva liikehdin-tä suuntaan, jossa vain eurot
ratkaisevat hyvinvointimme arkisen perustan.
Onko oikein, että vammais- ja vanhuspalveluja heikenne-tään säästösyistä? Onko oi-kein, että perheiden, nuorten ja lasten palveluja yksityiste-tään ja toimintoja siirretään hankintalain piiriin?
Kysymyksiä, avuttomuu-den tunnetta ja syvää huolta aiheuttavat hyvinvointivalti-on sisällä tapahtuvat ihmisoi-keusloukkaukset. Eikä kysy-myksessä ole ainoastaan maa-hanmuuttajat, vaan kantasuo-malaiset perheet, vanhukset ja vähävaraiset ihmiset. Kysy-mys on vauraan satavuotiaan itsenäisen Suomen arkisesta näköalasta.
Asiakastyytyväisyys ko-
hentuu kun kansalaisvaikutta-minen pidetään hyveenä, yh-teistyökykyä lisätään eri taho-jen kanssa erilaisia mielipitei-tä kunnioittaen.
Tärkeä viesti valtaa käyttä-ville: lopettakaa muokatun to-tuuden luova esittäminen.
Anelma TervoLappeenrannan tapaturma- ja
sairausinvalidit ry
Rahan valta vai kansan valta?
Vaalien jälkeen
set, joilla on maksukykyä os-taa lisäpalveluita omalla ra-halla. Miten taataan palve-lujen saatavuus syrjäkylillä, jossa ei välttämättä ole pal-veluntuottajia kiinnostavia markkinoita? Entä henkilöt, jotka käyttävät liikkumiseen-sa Kelan korvaamia taksimat-koja, miten heidän valinnan-vapautensa toteutuu, minne he saavat matkustaa saadak-seen tarvitsemiaan palveluita? Tällä hetkellä näiden ihmisten valinnanvapaus rajoittuu lähimpään terveyskeskukseen.
Pienituloisilla työelämän ulkopuolella olevilla henki-löillä on hankaluuksia käyttää terveyspalveluita rajusti nous-seiden asiakasmaksujen vuok-si. Työterveyshuollon piirissä
olevat henkilöt saavat palvelut maksutta, tämä eriarvoistaa ja lisää terveyseroja. Terveys-keskuspalvelut tulisi tehdä maksuttomiksi laajentamalla sairausvakuutuksen korvauk-set koko väestöä ja terveys-keskuspalveluja koskeviksi.
Henkilökohtainen budje-tointi sisältää sudenkuoppia. Miten taataan, että henkilö-kohtaisen budjetoinnin arvo on sellainen, että sillä saa to-siasiallisesti hankittua tar-vittavat, riittävät, yksilölli-set palvelut? Entä miten var-mistetaan, että henkilö, jolle henkilökohtainen budjetti on laadittu, pystyy seuraamaan budjettiaan niin, ettei palve-luiden käyttö jakaudu vuoden
mittaan epätasaisesti ja loppu-vuodesta palveluja tarvitseva henkilö jääkin ilman palvelui-ta.
Lain toteuttamisen aikatau-lu on täysin epärealistinen, jos näin mittava asia tehdään hä-tiköiden, on edessä katastrofi, jonka seurauksia voi vain kau-hulla arvioida. Koko systeemi tällaisenaan on niin vaikeasel-koinen, että tavallisen kansa-laisen on mahdoton ottaa sii-tä selvää. Mielestämme koko lain voimaan tuloa tämän eh-dotuksen mukaisena on syytä harkita vakavasti.
Sari Laiho
Uusi Invalidi 2/2017 7
Otsikon sanonta tuli mieleen, kun tuli käväistyä valtionhal-linnon toimipisteessä, Porin verotoimistossa. Kelan jo-noista olen kuullut ja nähnyt-kin, vaan en vielä itse joutunut kokemaan. Mutta asiointi ve-rotoimistossa oli arvattavasti jotakin samansuuntaista. Kos-ka en osannut tai en oikein ha-lunnutkaan hoitaa veroasiaa-ni itse verkossa tietokoneella, päätin mennä oikein ihmisen puheille.
Olin varautunut odotta-maan, sillä viikon takainen ovella käynti osoitti, että asi-akkaita piisaa. Nyt päätin, et-tä minulla on aikaa vaikka aa-muun asti, jos tarve vaatii eikä ulos potkita. Ei potkittu, vaik-ka ovet menivätkin jo lukkoon muilta sisääntulijoilta. Vierus-kaverin kanssa päättelimme, että kun sisään on päästy, niin kaipa ne meidän asiamme hoi-tavat, kuten kaupassa ikään.
Niin tapahtui, ja jopa no-
peammassa ajassa kuin olin odottanut. Jonotin vuoroani vain vajaa kaksi tuntia. Mutta aika sujui lupsakasti ympärillä olevien ihmisten kanssa kes-kustellessa. Tuntui, että meis-tä tuntemattomista tuli mel-keinpä tuttuja.
Pohdimme kaikenlaisia ”säästötoimia”, kuten nyt ve-rotoimistossa, mutta myös vanhus- ja kehitysvammapuo-len osalta, muka säästöjä. Ra-ha ratkaisee liiankin kanssa ja ihmiset unohtuvat. Säästää pitää, mutta missä ne säästöt ovat. Vastaukset arvannette-kin.
Vuoronumeroiden vaihtu-essa sisään otettavien järjes-tyskin puhutti: osa jälkeemme tulleista pääsi ”konttuurin” puolelle jo ennen aiemmin tul-leita. Kaipa siihen oli selityk-sensä, tuumailivat.
Pari ohitustilannettakin tu-li nähtyä. Eräskin ”kiireinen” – niin kuin ei muka muilla kiireitä ollut – meni samassa ovenavauksessa toisen kanssa
”vain hoitamaan pikaisen asi-an”. Ja kun oma vuoronume-roni tuli, tuli samaan aikaan samaan kohtaan toinenkin nu-mero. Ja kas`, tulihan sieltä se toinen asiakas minun kanssa-ni. Pyysi, että saisi hoitaa hän-kin ”pikaisen asiansa”. En tohtinut häntä poiskaan ajaa ja minulla kun ei kiirettä ol-lut, niin siitä vain. Toki tämä pitkitti muiden odottelua. Pa-hoitteluni.
Minua ei siis odottelu pa-hemmin häirinnyt. Päinvas-toin. Lopulta oli mukavakin jutustella. Mutta se, että täs-säkin virastossa oli ”säästet-ty” palvelupisteessä, ei saa-nut asiakkailta kiitosta. Mo-ni olisi halunnut saada vain erinäisiä kaavakkeita, mutta palvelupiste ammotti tyhjyyt-tään suljettu-lappu ikkunassa. Oli vain pari tietokonetta odo-tustilan nurkassa, joista oli-si voinut paperit tulostaa, jos vain olisi osannut. Kaikki ei-vät osaa.
Kysyin asiaa virkailijalta,
johon hän vastasi, että palve-lu on loppunut siksi, koska siihen ole työntekijää. Ihmet-telimme molemmatkin tuota säästökohdetta. Eikö nyt voi-da palkata palveluneuvonta-pisteeseen henkilöä, joka ja-kaisi kaavakkeita muiden töi-densä ohella. Olisi edes loke-rikko, mistä paperit saisi, mut-ta ei. Suuri huone palvelutis-keineen oli tyhjä. Palautus-postilaatikko sentään oli pai-kallaan.
Terttu Elomaa
”Hitaita ovat herrojen kiireet”
Liikunta on helppo, kustan-nustehokas ja iäkkäille mie-luisa tapa vahvistaa terveyttä ja toimintakykyä. Näin itse-näinen elämä jatkuu pidem-pään ja hoivapalvelujen tarve vähenee. Säännöllisellä voi-ma- ja tasapainoharjoittelulla sekä ulkoilulla liikkumiskyky vahvistuu ja elämänmenossa on helpompi pysyä kiinni.
Liikunnasta saadaan rytmiä arkeen, se treenaa muistia ja virkistää mieltä.
Ikäinstituutti on kehittänyt järjestöjen ja kuntien kanssa jo vuosia toimintatapoja iäk-käiden liikuntaharjoitteluun. Porin Sairaus- ja Tapatur-mainvalidit ry on esittänyt Po-rin kaupungille, että se osallis-tuisi Voimaa vanhuuteen – tu-tuksi ja tavaksi -hankkeeseen, ja näin osallistuisi ikäihmisten terveyden edistämiseen.
Hanke on sosiaali- ja ter-veysministeriön rahoittama ja tarjoaa siihen liittyville kun-nille maksuttomia alueellisia seminaareja, verkostotapaa-
Parempikuntoinenvanhusväestö– elinvoimainen kunta!
misia ja maakunnallisia oppi-mispajoja. Lisäksi järjestetään kouluttajakoulutuksia, joiden aiheina ovat iäkkäiden voima- ja tasapainoharjoittelu, hy-vät käytännöt ikäihmisten ter-veysliikunnassa sekä vapaa-ehtoisten kouluttaminen iäk-käiden ulkoiluystäviksi.
Porin Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ry
”SOSTE ry.n pääsihteeri Vertti Kiukas kävi tutustumassa Ta-paturma- ja sairausinvalidien liiton toimistoon Iiriksessä ja ju-tutti puheenjohtaja Antti Holopaista ja toiminnanjohtaja Sari Laihoa.”
Lehti oikeaan osoitteeseen
Liiton paikallisyhdistysten jä-senten osoitteenmuutokset kulkevat Uusi Invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta.
Muita lehden tilaajia pyy-detään ilmoittamaan yhteys-tietojensa muutokset liiton toi-mistoon sähköpostilla ([email protected]) tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidi-en liitto, PL 30, 00030 Iiris.
Uusi Invalidi -lehti netissä:www.tsil.fi
Uusi Invalidi 2/20178
Helsingin, Oulun, Porin, Tam-pereen ja Turun yhdistysten aktiivijäsenistöä kokoontui maaliskuussa Vähäjärvelle miettimään kuinka yhdistys-ten toimintaa virkistettäisiin ja kuinka mukaan saataisiin uu-sia aktiivisia jäseniä.
Tehokkaassa kolmipäiväi-sessä seminaarissa mietittiin uusia keinoja parantaa yh-distysten ja liiton näkyvyyt-tä, miten saisimme näkyväksi kaiken sen hyvän mitä yhdis-tykset ja liitto tekevät. Tärke-ää oli myös jakaa yhdistyksis-sä olevia hyviä käytäntöjä yh-distysten kesken. Innostusta herättivät mm. Porissa järjes-tettävä toriparlamentti ja Tu-run yhdistyksen sosiaalineu-vonnan esite, monia muitakin hyviä ajatuksia kuultiin. Oli hyvin palkitsevaa kuulla huu-dahduksia: Hei hyvä idea, me-kin voitais kokeilla tuota! Il-mapiiri seminaarissa oli kai-
Yhdistykset aktivoitumassa Vähäjärvelläken kaikkiaan aktiivinen, toi-veikas ja innostunut.
Seminaarissa saatiin myös Tarjalta vinkkejä yhdistyksen taloudenpitoon, ja yhdistyk-set sopivat tilaisuuksia, joi-hin Sari tulisi mukaan. Vaikka välillä saattaa olla takkuisem-pia kausia, periksi ei anneta. Uudet jäsenet otetaan avosy-lin mukaan yhdistysten toi-mintaan, heistä saadaan tärke-ää uutta energiaa arvokkaiden konkarijäsenten lisäksi.
Toiveissa on järjestää semi-naari vielä tämän vuoden puo-lella niille yhdistyksille, jotka nyt eivät olleet mukana.
Muistakaahan kaikki me-nossa oleva jäsenhankinta-kampanja, aktivoidutaan to-reille ja turuille, kerrotaan ihmisille mikä huikea juttu meillä tässä oikein onkaan.
Sari LaihoInnokkaat yhdistysaktiivit kokoontuivat aktivointiseminaarin päätteeksi yhteiskuvaan
Porin Sairaus- ja Tapaturmain-validit ry ei hyväksy invalidi-verovähennyksen poistoa eikä muitakaan vähävaraisiin pit-käaikaissairaisiin ja vammai-siin kohdistuvia maksujen ko-rotuksia eikä sosiaalietuuksi-en supistuksia tai karsimisia.
Valtionhallinnon sote-lain-säädännössä suunnitellut in-validiverovähennyksen pois-to valtion ja kunnallisvero-tuksessa on kylmää kyytiä pit-käaikaissairaita ja invalideja kohtaan. Menettely on koh-tuuton jo yksistään tämän vi-ranomaispäätöksen lailliste-tulla varkaudella yhteiskun-nan kaikkein heikoimmas-sa asemassa olevia kohtaan. Heillä ei ole omalla toimin-nallaan mahdollisuuksia kor-vata menetystä esim. omalla työllään.
Invalidivähennyksen pois-to heikentää keskimäärin 206 euroa pienituloisen kansalai-sen elintasoa selviytyä pakol-lisista vuotuisista maksuista! Vuodenvaihteessa jo eläke-indeksin ja sosiaalietuuksien heikennykset pienensivät elä-keläisten toimeentuloa ja osa
Invalidivähennyksen poisto verhottuna soten säästölaki-esityksiin
Kelan lääkekorvauksista hei-kennettiin. Myös polttoaine-veron ja muut yleiset hinnan-korotukset syövät ja vaaran-tavat pitkäaikaissairaiden ja vammaisten päivittäistä toi-meentuloa.
Terveydenhuollon asiakas-maksulaista lääkärin määrää-mistä hoidoista perittävä mak-su laajennettiin yhdessä yössä kattamaan kaikkia terveyden-huollon palveluja, jotka vuo-sikymmeniä olivat maksutto-mia. Tämä julkisen vallan toi-mesta tehty kaappaus, vain sa-na lääkäri poistamalla, lisäsi em. kansalaisten kustannuksia vuositasolla jopa tuhansia eu-roja.
Vammaisten kuljetuspalve-luista puhelinoperaattorit pe-rivät lainvastaisesti edelleen ylimääräistä maksua palvelua tilatessa. Samoin sairaankul-jetusten tilauksista peritään ylimääräisiä maksuja. Halli-tusten sosiaali- ja terveyspo-litiikan heikennysten lista on liiankin pitkä.
Porin Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry
Sote on lähes jokapäiväinen uutisaihe, mutta mitä se sitten onkin todellisuudessa, on val-lan eri asia. Jopa aktiivitoimi-ja saattaa sivuuttaa sen aatok-sella, että enhän minä tuosta mitään saa irti. Järjestötoimi-jakin voi jatkaa toimintaan-sa entisellä kaavalla ja huo-mata todellisuuden vasta toi-mintaympäristönsä rakentei-den muutosten myötä. Voisi-pa ehkä heittää kysymyksen: sote tulee, olemmeko valmiit? Kysymyksen peruste on siinä, että ei jäädäkään odottamaan, mitä tulee ja mihin joudum-me, vaan varaudutaan niillä tiedoilla ja valmiuksilla, jotka meille ovat mahdollisia.
Sosiaali- ja terveys-
Järjestötoiminnan haasteita sote-maailmassa seminaari 16.-17.9.2017
alan järjestötoiminta koh-taa sote-maailmassa uuden-laisia rakenteita ja toimin-nallisia haasteita. Käytännön lisääntyvä työsarka tulee olemaan sosiaalineuvonnassa. Järjestötoiminnan haasteita soten oloissa on tarkoitus kä-sitellä Vähäjärvellä viikonlop-puna 16.–17. syyskuuta. Oh-jelma ja aikataulut sekä mui-den yksityiskohtien valmis-telut ovat käynnistyneet pori-laisten yhdistysten Porin seu-dun elämäntapayhdistys ja Porin sairaus- ja tapaturmain-validien toimesta.
Toiminta-ajatuksena semi-naarille on siten valmistautu-minen toimintaan sote-olois-sa ja siinä mahdollisesti löy-
Kotihoidon henkilöstöä on vä-hennetty, vaikka samaan ai-kaan asiakasmäärät ovat kas-vaneet, kertoo THL:n Van-huspalvelujen tuottajakohtai-nen seurantatutkimus. Koti-hoidossa oli seurantaviikolla päivittäin keskimäärin 3000 asiakasta enemmän kuin kak-si vuotta sitten. Kotihoidon työntekijöiden määrä oli silti vähentynyt yli 400 henkilöllä.
Kotihoidon asiakasmäärä kasvanut, mutta henkilöstön määrä vähentynyt
Samanaikaisesti ympäri-vuorokautisesta hoidosta on vähentynyt 2800 asiakaspaik-kaa. Vaikka tämä on lisännyt kotihoidon asiakaspainetta, resursseja ei ole siirretty ko-tihoitoon. Kotihoidossa asia-kasmäärät tulevat yhä kasva-maan väestön vanhetessa, ja kotihoito saa uusia tehtäviä hoitaakseen.
”Sairaalahoidosta kotiute-
tää järjestötoiminnan sisältöä ehkäisevän työn alueella toi-mivassa yhdistyksessä ja vammaisjärjestössä. Toimin-tamallin taustalla häämöttää viime vuosikymmenen puoli-välin vuosina DSL:n opinto-keskuksen hankkeiden yhte-ydessä Vähäjärvellä toteute-tut ”aktiivinen kansalainen” ja ”hakeva toiminta” –seminaa-rit. Viikonlopusta valmiste-lun edetessä saa lisätietoja il-moittautumisaikoineen osoit-teesta www.sivutie.net eli Po-rin yhdistysten kotisivuilta ja TSIL:n tiedotuskanavilla.
Heikki Kemppainen
taan aikaisempaan nopeam-min, akuuttitilanteet pyritään entistä useammin hoitamaan kotona ja kuntoutus on siirty-mässä koteihin. Nämä tehtä-vät vaativat resursseja,” tote-aa tutkimuspäällikkö Sari Ke-husmaa THL:stä.
Lähde: www.thl.fi
Uusi Invalidi 2/2017 9
Kesä keikkuen tulevi– lomakoti kutsuvi
Vähäjärven lomakotiMuntsilantie 1914680 Hauho (Hämeenlinna)p. (03) 6543 124s-posti: [email protected]/lomakoti
hinnat: A-osa 59euroa/vrk/hlö, B-osa 57 euroa/vrk/hlö
Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa, viih-tyisiä tiloja, saunan löy-lyjä Vähäjärven aaltoja ja mukavaa yhdessä oloa.Juhlat, kokoukset, pitempi aikaiset majoitukset
Kysy edullisia hintojam-me, pyydä tarjous, poik-kea tutustumaan paikan päälle tai vieraile koti-sivuillamme.
Rauman Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry sekä DSL:n opintokeskus järjestävät
AKRYYLITAIDEMAALAUSKURSSIN 31.7. – 5.8.2017 Luvialla
Kurssi sopii aloitteleville ja vähän maalanneille. Kurssin opettaja on Västeråsin taiteilijaklubin jäsen Leena Kallio. Hän on laatinut taidemaal-auksesta laajan tieto- ja taito-ohjelman kurssille. Opetustunteja on 55 viikossa. Lisäksi ohjelmas-sa on iltaisin ohjattua liikuntaa.Osanottomaksu työssäkäyviltä on 120 €. Eläkeläisille, työttömille ja työttömyysuhan alaisille kurssimaksu on 60 €. Osanottomaksuun sisältyy aamupala, lounas, kahvi / tee ja välipalat. Hintaan sisältyy myös akryylitaidemaalilajitelma, maalausalustoja ja pensseleitä sekä oikeus käyttää Leenan var-astoista vernissaa, maalien lisäaineita ja laajaa pensselien valikoimaa. Kurssikeskuksena on urheiluseuran maja. Saunaa lämmitetään joka päivä. Suihkua ei ole. Puusee on pihan perällä. Majoitusta ei ole. Pihalla on ilmaista tilaa osallistujien matkailu-vaunuille ja -autoille. Omat pyyhkeet ja ruokailu-välineet otetaan mukaan. Osallistujien määrä on rajoitettu. Täytämme pai-kat ilmoittautumisjärjestyksessä ja lähetämme tarkemman aineiston ilmoittautuneille sähköpos-tilla. Ilmoittautumiset 22.6. mennessä. Tiedust-elut ja ilmoittautuminen Antti Kalliolle sähköisesti [email protected], tai postilla Kolmostenkuja 7, 29100 Luvia (p. 0505427670).
”Eräs kevään ensimmäisistä sinivuokoista kuvattuna Vähäjär-vellä.” Kuva: Saija Moilanen
Onnittelut ilossa ja
osanototsurun
kohdatessa
Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton adressilla.
Adresseja myyn-nissä liiton
toimistossa, Vähäjärven
lomakodissa japaikallis-
yhdistyksissä.
XXXIII Vammaiskulttuuripäi-vät järjestetään Vähäjärven lo-makodissa 10.–11.6.2017.
Samalla vietämme Vam-maisten itsenäisyyspäivää, onhan siitä jo vuosi kun YK:n vammaisten oikeuksien sopi-mus ratifioitiin.
Onhan teillä jo runot, laulut ja kaikki muukin ohjelma vii-
Tapaamme kulttuuripäivilläme silausta vailla, jotta voim-me nähdä jälleen huikaisevia ja nautittavia esityksiä.
Ja tietenkin kädentaitoja saamme ihailtavaksemme.
Ilmoitattehan esityksistän-ne ja näyttelytilan tarpeista ennakkoon.
Yhdistysten välinen boc-cia-kisa kisataan kolmihenki-
sen joukkuein, joissa on edus-tettuna molempia sukupuolia.
Kulttuuripäivien kahden päivän paketti 60 euroa/hen-kilö ja yhden päivän hinta on 20 euroa.
Ilmoittautumiset lomako-tiin p. (03) 6543 124 tai liiton toimistoon p. (09) 39605680.
Lämpimästi tervetuloa!
Aktivointiseminaari 28.–30.8. Vähäjärvellä Hämeen-linnan, Jyväskylän, Keravan, Kuopion, Lahden, Lappeen-rannan, Nokian, Rauman, Val-keakosken, Varkauden ja Vilp-pulan yhdistyksille. Muutama aktiivi joka yhdistyksestä mu-kaan miettimään uusia keinoja yhdistystoiminnan virkistämi-seksi! Ilmoittautumiset 16.8. mennessä Sarille [email protected] tai 09- 3960 5680.
Syksyllä tapahtuu!Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton syyskauden tapahtumat, varatkaahan ajat kalentereihinne.
25.–27.9. Valokuvaus- ja kirjoituskurssi Vähäjärvel-lä. Tutustutaan kuvaamisen ja kirjoittamisen maailmaan, aja-tuksena on aktivoida jäsenis-töä kirjoittamaan omaan leh-teemme sekä ottamaan valo-kuvia lehden elävöittämisek-si. Kurssilla saa myös eväitä esim. yleisönosastoille kirjoit-tamista varten. Ilmoittautu-miset 15.9. mennessä Sarille [email protected] tai 09-3960 5680
7.–8.10. Syysseminaari Vähäjärvellä. Kaikki joukol-la mukaan liiton syysseminaa-riin, ohjelma rakentuu myö-hemmin, mutta se tulee liitty-mään ajankohtaisiin kiinnos-taviin aiheisiin.
2.11. Puheenjohtajapäivä Iiriksessä Helsingissä jäsen-yhdistysten puheenjohtajille. Aikataulu ja ohjelma tarken-tuvat myöhemmin.
13.–16.11. Sosiaalineu-vontatoiminnan kurssi Vä-häjärvellä neuvontatyötä teke-ville ja siitä kiinnostuneille.
Uusi Invalidi 2/201710
Porin Sairaus- jaTapaturmainvalidit ryToimintakalenterikesä ja alkusyksy 2017Tiistaikerhot klo 12 alkaenKuntoharjulla, Kellahdenrantatie 478.Linja-auto Nuorisotalon (Isolinnankatu 12) parkkipaikalta klo 11.16.5. äitienpäivän merkeissä30.5. Sari Laiho vieraanamme.EI kerhoa: 13.6., 27.6., 11.7. – Olemme lomallaKuntoharjulla: 25.7., 8.8., 22.8., 5.9. Nuorisotalolla: Isolinnankatu 12, huone 3, klo 10.30 – 13.30:19.9. ja 3.10.
Käsityökerhot:Nuorisotalolla huone 4, klo 11–14:8.5. ja 22.5.
Hallituksen kokoukset:Kuntoharjulla 29.5. klo 14–16 Nuorisotalolla 25.9. klo 14–16 Kesällä tarpeen mukaan.
Toriparlamentti kesämaanantaisin klo 11 Ninan torikahvi-lassa.Vammaiskulttuuripäivät Vähäjärvellä 10.–11.6. Lähtö Nuorisotalolta klo 9.Valokuvaus/kirjoituskurssi Vähäjärvellä 25.–27.9. Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kerhoissa ja www.sivutie.net -tapahtumakalenterissa.
Turun Tapaturma- ja Sairaus-invalidit ry:n toimintaakesällä 2017:Toimisto: Yliopistonkatu 11 a E 79. Puh. (02) 232 8526.Sähköposti:[email protected] Päivystys toimistolla maanantaisin klo 10.00–14.00.Sosiaalineuvontaa keskiviikkoisin klo 15.00–18.00.
Askartelukerho tauolla kesän.
TOUKOKUU:27.5. toritapahtuma KauppatorillaKESÄKUU:19.-20.6. ma-ti Viking Grace-risteily. Ilmoittautumiset 12.6. mennessä maksettuna.HEINÄKUU:La 15.7. Kesäteatteriin Nokialle: Kulkurin Valssi. Ilmoit-tautumiset 26.6. mennessä maksettuna. ELOKUU: vielä avoin, seuratkaa TS:n yhdistyspalstaa.SYYSKUU:28.9. Kokkon kota. Lähtö klo 8.00 Tuomiokirkon luota.
Retkille ja matkoille lähdetään edelleen Tuomiokirkon luo-ta. Matkoilla arpajaiset. Tiedustelut ja varaukset myös pu-helimitse: Kurt Laine p. 040 307 4203 ja Ritva Normasto p. 040 5198 434
Jäsenet, muistakaa myös maksaa jäsenmaksu 2017: TOP FI80 5710 0410 0247 07.
Hyvää kesää kaikille!
Rauman Seudun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry:ntoimintakalenteri kesä 2017
Kulttuuripäivät Vähäjärvellä 10.–11.6. Ilmoittaudu Reinolle p. 050 3369124.
Kaljasjärven virkistäytymispäivä Oilin mökillä 13.6. klo 10.00 alkaen. Ilmoittaudu Reinolle p. 050 3369124 10.6. mennessä.
Pitsiviikolla toimistomme on auki päivittäin taidemyynti-näyttelyn merkeissä. Taiteilija Leena Kallion töitä nähtävä-nä ja myynnissä. Yhdistyksemme hoitelee kahvittelut. Ter-vetuloa!
Taiteellisille ja taulujen maalaamisesta kiinnostuneille hen-kilöille maalauskurssi taiteilija Leena Kallion opastuksella elokuun alussa Luvialla. Kuljetukset Raumaltakin onnistu-vat päivittäin. Kurssi on kaikille avoin, ei vaadi yhdistyk-sen jäsenyyttä. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Antti Kallio p. 050 5427670. Ilmoittautuminen 22.6. mennessä. Ole nopea, paikat menevät ilmoittautumisjärjestyksessä.
19.8. mahdollisuus resiinamatkan tekoon Pomarkun pe-rinnerautatiellä. Päivän reissu ja tosi edullinen. Menem-me kimppakyydeillä. Sovitaan ruokailut ja muut asiat läh-tijöiden kanssa. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Riitta p. 050 5691570. Ilmoittautuminen 25.6. mennessä.
5.9. Pyhämaa, Rantakunnaksen virkistäytymispäivä, sauno-taan ja ruokaillaan meren rannalla. Ilmoittaudu 31.7. men-nessä Reinolle p. 050 3369124.
Rauno Glad,p. 0500 127177
Lehdenirtonumeronlukijoille!
Liiton paikallisyhdistyksen jä-senenä saat Uusi Invalidi-leh-den jäsenetuna aina tuoreel-taan. Samalla pääset mukaan yhdistyksen edunvalvonta-, kerho-, opinto-, retkeily-, as-kartelu- ym. toimintaan.
Ota yhteyttä lähimpään pai-kallisyhdistykseemme. Yhdis-tysten yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 15 ja lii-ton kotisivuilta (www.tsil.fi).
Tervetuloa mukaan toimin-taan!
Uusi Invalidi-lehden voi myös tilata lähettämällä tila-uksesi, nimesi ja postiosoit-teesi Tapaturma- ja sairausin-validien liiton toimistoon, PL 30, 00030 IIRIS, tai sähköpos-tilla osoitteeseen [email protected] Vuosikertatilauksen (4 nume-roa) hinta on 10 euroa.
Yhdistyskirje luettavissa nytmyös liiton nettisivuilla www.tsil.fi
Kolmen vuorokauden täysi-hoitopaketti jäseniltä 180 eu-roa ja lisävuorokaudet á 52 euroa,
JUHANNUS 23.–25.6.Vähäjärven lomakodissa
ei-jäseniltä 210 euroa ja lisä-vuorokaudet á 59 euroa.
Tervetuloa!
Lisätiedot ja varaukset Vähä-järven lomakoti p. (03) 6543 124.
Osoitteessa www.adressit.com löytyy monenlaisia hyödyllisiä adresseja, jotka kannattaa käydä allekirjoittamassa.
Paula Pakarinen lähihoitaja, sosionomi Imatralta, on laittanut vireille 28.3.17 kansalaisaloitteen: Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä, koskien vanhustyön hoitajien mitoitusta.
Uusi Invalidi 2/2017 11
Jyväskylän Seudun Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ry:nToimintakalenterikesä ja syksy 2017Kerhot ja kokoukset: kuukauden joka toinen keskiviikko klo 10–14. Ker-hoissa tarjotaan syötävää.
Kevätkauden päättäjäiset Saihon grillillä kesäkuussa.
Muut kerhot, matkat ja tapahtumat sovitaan erikseen.
Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihoka-tu 4.Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa.
Lahden Seudun Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ryTapahtumat kesä 201710.–11.6. la–su Vammaiskulttuuripäivät Vähäjärvellä.13.7. to klo 14.00 Teatteriretki Pesäkalliolle: Seitsemän veljestä. Liput jäsenille 10 €, sisältäen kahvin ja pullan.9.8. ke klo 10.00 kuukausikokous, Hämeenkatu 26 a, 3.krs.12.8. la klo 11.00 retki Sarvikuuttiin: perinteinen boccia-ottelu LSI:tä vastaan. Jäsenille tarjotaan ruoka.28.–30.8. ma-ke aktivointikurssi yhdistyksille Vähäjärvel-lä.Syyskuussa ikmo-kurssi Vähäjärvellä.
Tervetuloa mukaan tapahtumiin!
Lisätietoja: Ritva Korhonen p. 044 261 0028, [email protected] ja Pirkko Vaittinen p. 0400 551 884, [email protected].
Orvokin palvelukeskuksen kerhotiloissa, Räikäntie 8, 37120 Nokia.
Seuraavina tiistaipäivinä klo 13.00: 5.9. kokous19.9. kerho3.10. kokous17.10. kerho31.10. kokous14.11. kerho28.11. kokous
Kaikki jäsenet tervetuloa!Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kokouksissa ja No-kian Uutisissa.
Nokian Tapaturma- jaSairausinvalidit ryToimintakalenteri syksy 2017
Helsingin Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ryToimisto: Kulmavuorenkatu 500500 Helsinki(09) 713 991 [email protected] tiistaisin klo 12–15. Pj. Juha KovanenTädyketie 6 D 5201300 Vantaa0400 609 [email protected] Hämeenlinnan Tapaturma- ja Sairausinvalidit rysiht. Pasi RankiHallintotie 10 E 4214500 Iittala050 5722 [email protected]
Jyväskylän Seudun Sairaus- ja Tapaturmainvalidit ry Tsto: Saihokatu 4 40630 JyväskyläPj. Erkki Matikainen 040 5837991 [email protected] Keravan Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E 63 04200 Kerava 040 7571604 Kuopion Seudun Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Paavo Antikainen Luolatie 2170780 Kuopio 040 7537505 [email protected]
Lahden Seudun Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ryPj. Ritva KorhonenLoviisankatu 14 B 2015100 Lahti044 [email protected]
Lappeenrannan Tapaturma- ja Sairausinvalidit ryPj. Anelma TervoKimonkatu 1753300 Lappeenranta0400 878 579
Nokian Tapaturma- jaSairausinvalidit ryPj. Eero SalonenSouranderintie 20 A 1037100 Nokia050 5851735
Oulun Sairaus- jaTapaturmainvalidit ryPj. Anneli KelloniemiKuorimokatu 2 A 2190520 Oulu050 571 [email protected]
Porin Sairaus- jaTapaturmainvalidit ry Pj. Sirkka LindroosKanttorintie 228840 Pori040 506 [email protected]
Rauman SeudunTapaturma- jaSairausinvalidit ryPj. Rauno GladÄyhöntie 18626510 Rauma0500 127 [email protected]
Tampereen Tapaturma-ja Sairausinvalidit ry Tsto: Näsilinnankatu 22 A 3733210 Tampere(03) 2142678av. ke klo 12–15Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B 1233710 Tampere045 8059 778 Turun Tapaturma-ja Sairausinvalidit ryTsto: Yliopistonkatu 11 a E 7920100 Turkuavoinna ma klo 10–14, sosi-aalineuvontaa ke klo 15–18(02) 232 8526,fax (02) 232 [email protected]. Kurt Laine050 [email protected] Valkeakosken Ammattitauti- ja Sairausinvalidit ry Pj. Reino RantalaApiankatu 9 A 1437600 Valkeakoski0400 620 [email protected]
Varkauden Vammaiset ryPj. Kauko KuokkanenLaivalinnank. 8 B 2578200 Varkaus0400 313 406
Vilppulan Sairaus-ja Tapaturmainvalidit ry Pj. Antti AhoKukkarokivenk. 12 A 735800 Mänttä050 527 [email protected]
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ryPL 30, 00030 IIRIS(Käyntiosoite: Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki)Puh. (09) 3960 5680Sähköposti: [email protected]:www.tsil.fiPankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48BIC-koodi: OKOYFIHH
Tapaturma- ja sairausinvalidienliitto ry:n jäsenyhdistyksiä
Julkaisija Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry PL 30, 00030 IIRIS toimisto avoinna ark. 8.30–16.00Puhelin (09) 3960 5680Sähköposti ja kotisivut [email protected], www.tsil.fi/uusi-invalidiPankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI90 5494 0920 1019 48 BIC-koodi: OKOYFIHHPäätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, 15100 Lahti puh. 0400 417 390, sp. [email protected] Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Juha Kovanen, Sari Lehikoinen, Tarja Västilä Toimitussihteeri Sari LaihoTaitto Asmo KostePaino Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniISSN-numero 0787-7021
Aineistot liiton toimistolle sähköpostilla [email protected], tai postitse osoitteella Tapatur-ma- ja sairausinvalidien liitto, PL 30, 00030 IIRIS.
Uusi Invalidi-lehdenaikataulu vuodelle 2017
Lehtemme rajallisen palsta-tilan vuoksi julkaistaan muis-sa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kan-nalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa.
Lehden numero Ilmestyy viikolla Aineisto liitontoimistolle viim.
3/2017 vko 39 (syyskuussa) 4.9.4/2017 vko 50 (joulukuussa) 21.11.
Uusi Invalidi 2/201712
Turku: historia, nykyisyys ja tulevaisuustiiviisti läsnä samaan aikaan
Lähdin Turkuun tutustumaan 70 vuotta täyttävään Turun Tapaturma- ja Sairausinva-lidien yhdistyksen toimintaan ja varsinkin sen nykyiseen pu-heenjohtajaan Kurt Lainee-seen. Yllätyksekseni paikalla olikin kolme haastateltavaa, mikäs sen mukavampaa. Kurt on kovin vaatimaton luonteel-taan ja halusi haastatteluun mukaan työparinaan toimivan pitkäaikaisen aktiivijäsenen, aikaisemmin myös yhdistyk-sessä palkattuna olleen toi-mistotyöntekijän, Ritva Nor-maston sekä yhdistyksen va-paaehtoistyöntekijän, Henri Rauhalan, joka edustaa nuo-risoa, tulevaisuuden kanta-vaa voimaa ja on ensimmäis-tä kautta yhdistyksen hallituk-sessa.
Yhdistys sijaitsee liki 100 vuotta vanhan kerrostalon alimmassa kerroksessa. Kurt Laine ja Ritva Normasto ker-tovat, miten kiitollisia saam-me olla entisaikain yritteliäille jäsenille, jotka sotien jälkeen saivat tällaisen yhdistyksen ja maan aikaiseksi. Kuulen, et-tä kaikki arkistot ovat tallel-la. Historiallinen tieto pitäisi hyödyntää ja Kurt huolestuu, että ne tarvitsisi saada jonne-kin turvaan.
– Talo on vanha, olis se ka-malaa, jos arkistot ullakolta vaikka palais tai muuten tu-houtuis, kauhistelevat Kurt ja Ritva yhtä aikaa.
Yhdistyksessä on aina pa-nostettu ihmisten auttamiseen.
– Ennen aina, kun kaikki-en piti täyttää veroilmoituk-sia, meillä annettiin täs toi-mistossa ihmisille veroilmoi-tusten täyttöapua ja jopa täy-tettiin niitä ihmisille. Ilmasiks autettiin. Jono oli pitkä ulos saakka. Se oli simmonen so-siaalinen tapahtuma, ihmiset viihtyivät, eikä jonossa kitisty, muistelee Ritva.
Nykyisin ihmisiä autetaan pääasiassa puhelimitse.
– Toive olisi, että ihmi-set tulisivat tänne toimistol-le, voisi olla helpompaa aut-taa lomakkeiden täyttämises-sä nenätysten, toteaa Henri Rauhala. Henri kertoo tulleen-sa noin vuosi sitten sosiaali-neuvontaan Hannu Väisäsen avuksi, ja jääneensä sitten tä-hän toimistolle auttelemaan vähän kaikessa muussakin va-paaehtoistyöntekijänä.
Kurt Laine, Ritva Normasto ja Henri Rauhala.
– Meidän antama neuvonta noudattaa tiukkoja salassapi-tosääntöjä. Kaikki identifioin-ti hävitetään. On ikävää, kun ihmiset peruu tai jää ilmoitta-matta pois sovitusta neuvonta-käynnistään, harmittelee Hen-ri.
Kurt kertoo, että neuvon-taan haluttaisiin panostaa enemmänkin.
– Keissit ovat hyvin moni-tasoisia aina työpaikkakiusaa-misesta, työnantajien ja työto-verien aiheuttamasta asiatto-masta kohtelusta työtapatur-man tai sairastumisen jälkeen tukien hakemiseen, velkaneu-vontaan ja kasautuneiden mo-niongelmaisten asioiden sel-vittelyä, kertoo Henri.
– Meillä on tarkoitus nyt jämeröittää toimintaa ja läh-teä täältä toimistolta ulospäin tavoittelemaan ihmisiä. Meil-lä on varattuna torille katuta-pahtuma, tarjoamme kahvia, kerromme toiminnasta ja in-nostetaan uusia ihmisiä tule-maan mukaan. Meillä on tääl-lä hirmu kivoja tempauksia ai-ka ajoin. Askartelukerho saa kaikenlaist kivaa aikaiseks, maalailee Kurt tapahtumia. Samalla kuulen, että kaksi yh-distyksen vanhinta jäsentä on
pitkään toiminut askarteluker-hossa mukana.
– Niin, ja onhan meillä Sokkotreffit! Se on simmonen kiva jokavuotinen tempaus. Tänä vuonna Sokkotreffeille lähdetään 18.5. eikä siitä tiedä kukaan muu kuin mä, Kurt ja bussikuski, kertoo Ritva ja jatkaa minulle ja avustajalleni nauraen: enkä mä teitillekään siitä kerro, mihkä mennään.
Sokkotreffit keksittiin va-hingossa, kun piti päättää päi-vä, vaikkei paikasta ollutkaan tietoa.
– Nimi on koettu kivana ja jännänä. Retkelle lähetään, vaikkei yhtään tieretä, mikä on matkan kohde ja määrän-pää. Ain on bussit täys reis-suille, kertoo Ritva.
– Meillä on kauhian kiitol-list porukkaa. Ain kun mat-kalle mennään, ollaan ajoissa, viinan kanssa ei läträtä, ja ih-miset on hyvällä mielellä mat-kalla, kertoo Ritva suorastaan ylpeyttä äänessään porukasta puhuessaan.
Ritva viihtyi itse vuosia myöhemmin yhdistyksen pal-kattuna toimistotyöntekijänä.
– Mä muistan myös, kun tu-lin isän mukana tänne toimis-tolle, ja Esko Laiho istui tossa
pöydän takana, kertoo Ritva. Esko vei kaikki asiat käräjille, ja auttoi ihmisiä valituksien tekemisissä.
– Tarvetta olis kyllä olla toimistolla enempi, kun ih-misillä on hirveästi taloudel-lisia huolia, kun kustannukset vaan nousee, ja eläkkeitä lei-kataan, huokaa Ritva muka-van muistonsa päätteeksi. Hän kiittelee myös pitkäaikaista työkaveriaan yhdistyksessä.
– Jorma Eloranta on aina ollut semmoinen, että monesti jäätiin työpäivän jälkeen jutte-lemaan kaikenlaisista asioista. Ei kaikkien kanssa voi silleen jutella, muistelee Ritva.
–On toi Kurtkin hyvä pu-heenjohtaja ja kaveri. Se ei oikein tunne omaa arvoaan, on niin vaatimaton. Ihan pelottaa, ettei se jaksa ja palaa loppuun. Jos on jotain, mitä pitää sopia, Kurtille sopii aina, mikä muil-le sopii. Kurt ei ole niin kuin jotkut, jotka isosti ehdottaa jo-tain, ja sitten kun tarvittis teh-rä jottai, jää toiminta kanker-tamaan, kehuu Ritva Kurtia ja jatkaa, ettei Kurtin kyllä tar-vitsisi ihan kaikkea tehdä itse.
Kysyn lopuksi kolmikon haaveista. Ritva toivoo, ettei tulisi sotaa, vaan pysyisi rau-
ha.– Toivon myös, että pysyi-
sin terveenä, olisihan se iha-naa, jos saisin nähdä neljän-nen sukupolven kasvavan vie-lä pidemmälle, Ritva huokai-see toivo äänessään.
– Meillä on kaikki pelit ja vehkeet, ennen oltiin sil-ti enempi talkoohenkisiä, sitä mä toivoisin, että olisi enem-män niitä talkoolaisia, vapaa-ehtoisia jatkamaan, hän jatkaa vielä.
Kurt toivoo pysyvänsä vie-lä pitkään näin terveenä, mitä nyt on.
– Jospa tässä vähitellen vois alkaa vaikka liukua eläk-keelle, hän naurahtaa.
– Mä toivoisin, että me sai-simme neuvonnan toimimaan. Ja sit jospa löydettäisiin sellai-sia ihmisiä, jotka tulisi Henrin ja Hannun avuksi tähän, Kurt toteaa lopuksi.
Henri yhtyy Kurtin ja Rit-van toiveisiin, että olisihan se kiva, jos tulisi myös nuoria toimijoita, vaikkei se aina ole iästä kyse.
Teksti ja kuva:Sari Lehikoinen
