1

JOHDANTO ........................................................................... 2

OSALLISTUMISJÄRJESTELMÄ ........................................ 2

KÄYTETYN POLTTOAINEENHUOLLON VAIHTOEHDOT .................................................. 3

PERUSRATKAISU ................................................................. 6

TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN ..................................... 9

PERUSRATKAISUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET .......... 10

TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISENYMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ............................................ 17

LAADITUT SELVITYKSET .................................................. 17

TOTEUTUS VAI TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMINEN ....... 18

PAIKKAVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI ............................ 18

TARVITTAVAT SUUNNITELMAT,LUVAT JA PÄÄTÖKSET ..................................................... 19

EHDOTUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTENSEURANTAOHJELMAKSI ................................................. 19

Käytetyn

ydinpoltto-

aineen

loppusijoitus-

laitos

POSIVA OY

LYHENNELMÄYMPÄRISTÖ-VAIKUTUSTENARVIOINTI-SELOSTUKSESTA

2

JOHDANTO

Ydinenergialaissa säädetään, että Suo-messa ydinenergian käytön yhteydessätai seurauksena syntyneet ydinjätteeton käsiteltävä, varastoitava ja sijoitet-tava pysyväksi tarkoitetulla tavalla(loppusijoittaminen) Suomeen. Lainmukaan ydinvoimayhtiöiden on huo-lehdittava tuottamiensa jätteiden huol-toon kuuluvista toimenpiteistä ja nii-den asianmukaisesta valmistelemisestasekä vastattava niiden kustannuksista.Varat on kerättävä etukäteen ja makset-tava valtion ydinjätehuoltorahastoon.Vuoden 1999 kevääseen mennessä ra-hastoon oli kertynyt 5,7 mrd markkaa.

Ydinvoimayhtiöt huolehtivat itse vähä-ja keskiaktiivisten jätteiden käsittelystäja loppusijoituksesta sekä laitostenkäytöstäpoistoon liittyvistä toimen-piteistä ja käytetyn ydinpolttoaineenvälivarastoinnista voimalaitosalueilla.

Välivarastoinnin jälkeisestä polttoaine-huollosta vastaa ydinvoimayhtiöidenyhdessä omistama Posiva Oy, jokasuunnittelee ja toteuttaa loppusijoituk-sen. Käytetyn ydinpolttoaineen huoltoaalettiin selvittää yli 20 vuotta sitten,kun voimalaitokset olivat vasta raken-teilla. Vuonna 1983 käynnistyi loppu-sijoitusratkaisun ja -paikan valintaantähtäävä työ.

Loppusijoituslaitoksen perustamistavarten Posivan on haettava Valtioneu-vostolta periaatepäätöstä. Hakemuk-seen on liitettävä lakisääteinen ympä-ristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus).

Hankkeen ympäristövaikutukset arvioi-daan ympäristövaikutusten arviointi-menettelyssä (YVA-menettely). Viralli-sesti menettely alkoi, kun Posiva helmi-kuussa 1998 toimitti ympäristövaiku-tusten arviointiohjelman yhteysviran-

omaiselle eli kauppa- ja teollisuus-ministeriölle. Arviointiohjelma olihankkeesta vastaavan Posivan suunni-telma ympäristövaikutusten arvioimi-seksi. Ohjelman ja siitä saatujenlausuntojen pohjalta Posiva on arvioi-nut ympäristövaikutukset ja laatinutarviointiselostuksen. Selostus on täy-dellisenä nähtävillä mm. kaikissaPosivan toimipaikoissa sekä loppusi-joituslaitoksen vaihtoehtoisten sijainti-kuntien Eurajoen, Kuhmon, Loviisanja Äänekosken kirjastoissa.

Periaatepäätöshakemusta käsitelles-sään Valtioneuvosto pyytääSäteilyturvakeskukselta alustavanarvion laitoksen turvallisuudesta jakysyy aiotun sijaintikunnan valtuustonkantaa laitoksen perustamiseen.Myönteisen päätöksen edellytyksenäon, että kyseinen kunta hyväksyylaitoksen sijoittamisen alueelleen eikäole ilmennyt seikkoja, joiden perusteel-la hanke ei olisi turvallisesti toteutetta-vissa.

Tämä julkaisu on lyhennelmä käytetynpolttoaineen loppusijoituslaitoksenYVA-selostuksesta.

Yleisötilaisuuksissa on ollut myösloppusijoitusta havainnollistavanäyttely.

OSALLISTUMIS-JÄRJESTELMÄTärkeä osa YVA-menettelyä oli suun-nittelijoiden ja muiden menettelyynosallistuvien tahojen välinen vuorovai-kutus. Kuntalaiset saatiin mukaan osal-listumaan ja ilmaisemaan niitä kysy-myksiä, joiden avulla tunnistettiinarvioitavat kohteet. Vuorovaikutuksenaikaansaamiseksi käytettiin mm.:

- talouksiin ja kesäasukkaille jaettujaYVA-tiedotteita

- Posivan paikallistoimistoissasaatavilla olevaa materiaalia

- yleisötilaisuuksia- pienryhmätapaamisia- valtuustoille järjestettyjä tiedotus- ja

keskustelutilaisuuksia- kuntiin perustettuja virkamiehille ja

luottamushenkilöille tarkoitettujayhteistyö- tai seurantaryhmiä

- näyttelyitä, joissa oli mahdollisuusantaa palautetta

- kuntalaiskyselyjä ja teema-haastatteluja

- aluehallinnon keskustelutilaisuuksia- keskushallinnon seminaareja- lehtien palstoilla käytyä keskustelua.

Posiva otti arviointityössä huomioonyhteysviranomaisen lausunnossaanesittämät tarkistusvaatimukset, joistakeskeisimmät olivat

- hankkeen toteuttamatta jättämisenarviointi

- erilaisten teknisten ratkaisujenvertailu perusratkaisun vaikutuksiin

- polttoaineen maanpinnalle palautet-tavuuden selvitys eri vaihtoehdoissa

- säteilyvaikutusten tarkasteluyleistajuisesti

- eri väestöryhmien huomiointivuorovaikutuksessa

- hankkeen laajuuden määrittelypolttoainemäärän suhteessa.

3

KÄYTETYN POLTTO-AINEEN HUOLLONVAIHTOEHDOT

Suomen neljä ydinvoimalaitosyksik-köä Olkiluodossa ja Loviisassa tuotta-vat noin neljänneksen Suomen sähkös-tä. Joka vuosi osa reaktoreiden poltto-aineesta vaihdetaan uuteen. Käytettypolttoaine sisältää niin paljon radioak-tiivisia aineita, että se on säilytettäväerillään elollisesta luonnosta. Voima-laitoksilla käytetyt polttoaineniput ovatvälivarastojen vesialtaisssa. Näidenaltaiden käyttöä voidaan turvallisestijatkaa vuosikymmeniä verrattain vähäi-sin ylläpitotoimin. Välivarastot eivätkuitenkaan ole tarkoitettu lopulliseksiratkaisuksi, vaan tavoitteena on löytääpysyvä ratkaisu, joka ei edellytä val-vontaa tai huoltoa.

LoppusijoitusPosivan suunnitelman mukaisessa lop-pusijoituksen perusratkaisussa poltto-aine kapseloidaan tiiviisiin ja kestäviinkuparisäiliöihin, jotka sijoitetaan noinpuolen kilometrin syvyyteen perus-kallioon. Kapselit voidaan sijoittaajoko tunneliin tai tunnelista porattuihinreikiin. Ympäristövaikutuksiltaan nämämuunnelmat eivät eroa merkittävästitoisistaan.

Posivan YVA-selostuksessa perus-ratkaisuna käsitellään vaihtoehtoa,jossa kapselit asennetaan tunnelinlattiaan porattuihin reikiin. Reiättiivistetään bentoniittisavella ja tunnelitbentoniitilla, murskeella jabetonitulpilla.

Perusratkaisu ei vaadi tulevilta suku-polvilta huolenpitoa tai valvontaa.Polttoaine on silti mahdollista palaut-taa maan pinnalle myös loppusijoitus-tilojen sulkemisen jälkeen.

Muita loppusijoituksenvaihtoehtojaNs. hydraulisessa häkissä kapselit pa-kattaisiin muutaman sadan metrin sy-vyydessä olevaan siiloon, jossa niitäjäähdytettäisiin 100 vuotta ennen siilonsulkemista. Siilo eristettäisiin pohjave-den kiertokulusta hiekalla, bentoniitillaja eräänlaisella salaojajärjestelmällä.Salaojajärjestelmän aukipysymisestäon kuitenkin vaikea varmistua. Maan-päällisten toimintojen vaikutuksetolisivat perusratkaisun kaltaiset.

Syväreikäratkaisussa kapselit sijoi-tettaisiin maan pinnalta useiden kilo-metrien syvyyteen porattuihin reikiin.

Näin syvästä kallioperästä ei toistai-seksi ole riittävästi tietoa, joten toteu-tus vaatisi huomattavaa jatkotutki-musta. Reiät tulpattaisiin betonilla,asfaltilla ja bentoniitilla. Kapseleidenpalautus maan pinnalle olisi erittäinhankalaa. Maanpäällisten toimintojenvaikutukset olisivat perusratkaisun kal-taiset. Syväreikäratkaisu edellyttäisiuutta paikanvalintaprosessia ja syvä-kallion olosuhteiden lisätutkimusta.

Jälleenkäsittely ja loppusijoitusJälleenkäsittelyssä käytetyn polttoai-neen sisältämä uraani ja plutonium ero-tellaan muista aktinideista ja halkeamis-tuotteista ja käytetään uudelleen. Erotte-lu perustuu polttoaineen pilkkomiseenja liuottamiseen typpihappoon. Jäljellejäävä liuos sisältää korkea-aktiivisenjätteen, joka kiinteytetään lasiin. Tämäkorkea-aktiivinen jäte olisi loppusijoitet-tava kuten käytetty polttoaine. Jälleen-käsittelyssä syntyisi loppusijoitettavak-si myös vähä- ja keskiaktiivista jätettä.

Kierrätys on järkevää, jos kierrätet-tävälle polttoaineelle on jatkokäyttöä.Jälleenkäsittely saattaisi olla varteen-otettava vaihtoehto, mikäli ydinenergi-an käyttöä Suomessa jatkettaisiin javoimakkaasti lisättäisiin. Käytännössätämä tarkoittaisi uusien ydinvoima-laitosten, jälleenkäsittelylaitoksen jaloppusijoitustilojen rakentamista.

Olkiluodon välivarasto

4 Perusratkaisu ja sen muunnelmat

Jätteet eristetään luonnosta niin etteiaktiivista huolenpitoa tarvita.Moniesteperiaate eristää jätteet niinkauan kuin niistä voisi olla vaaraa.Ei vaadi toimia tulevilta sukupolvilta mutteimyöskään estä niitä.Voidaan toteuttaa tiukoinpäästökriteerein.Ydinaineiden anastaminen olisi työlästäja kallista ja helposti havaittavissa.

Perustuu Suomessa käytössä olevaantekniikkaan.Tarvittavat tutkimukset suurimmaksiosaksi suoritettu.Kustannuksiin on varauduttu.

Jonkin verran kuljetuksia tarvitaanriippumatta sijoituspaikasta.Sopii pienen maanydinenergiajärjestelmään.

Täyttää vaatimukset.

Voidaan osoittaa täyttyvän.

1. Ihmisen ja luonnon suojeleminen

2. Tulevien sukupolvien suojeleminen

3. Tuleville sukupolville koituvan rasitteenvälttäminen

4. Laitosten käytönaikainen turvallisuus

5. Ydinaineiden väärinkäytön estäminen

1. Tekninen kehitysaste

2. Valmius sijoituspaikan valintaan

3. Kustannukset

4. Kuljetusten tarve

5. Sopivuus muuhun energiajärjestelmään

1. Ydinenergialain ja -asetuksenmääräysten täyttyminen

2. STUK:n ehdottamien turvallisuus-määräyksien täyttyminen.

Eettiset ja ekologiset periaatteet

Soveltuvuus nykyisten lakien jasäännösten kannalta

Tekninen toteutettavuus

Hydraulinen häkki

Jätteet eristetään luonnosta niin etteiaktiivista huolenpitoa tarvita.Jätteet pysyvät erossa luonnosta niinkauan kuin hydraulinen eristys toimii.Ei vaadi toimia, jos hydraulinen eristys toimii.Palautettavuus riippuu pakkauksista.Voidaan toteuttaa tiukoinpäästökriteerein.Ydinaineiden anastaminen olisi työlästäja kallista ja helposti havaittavissa.

Tarvittava tekniikka on olemassa.

Jo tehtyjä tutkimuksia voidaan käyttäähyväksi.Perusratkaisua huomattavasti kalliimpi

Jonkin verran kuljetuksia tarvitaanriippumatta sijoituspaikasta.Sopii pienen maanydinenergiajärjestelmään.

Täyttää vaatimukset, mikäli hydraulineneristys toimii ilman huolenpitoa.

Hydraulisen eristyksen pitkäaikaisentoimivuuden osoittaminen vaikeaa.

Yhteenveto vaihtoehtojen arvioinnista.

Nuklidierottelu, transmutaatio jaloppusijoitusPitkäikäisten radionuklidien määräävoidaan teoriassa vähentää säteilyttä-mällä niitä neutronivuossa. Tätä sanotaantransmutaatioksi. Tähän tarvitaanuudentyyppisiä reaktoreita tai erillisiätransmutaatiolaitteita. Nykyisillä jälleen-käsittelylaitoksilla pystytään erottelemaanvain uraani ja plutonium, joten tarvittai-siin huomattavasti nykyistä kehittyneem-pää nuklidierottelua (jälleenkäsittelyä).

Toistaiseksi transmutaatio on fuusio-reaktoriin verrattavissa oleva tulevaisuu-den mahdollisuus, jonka käytännön sovel-lukset onnistuessaankin ajoittuvat usei-den vuosikymmenien päähän. Erotte-lulla ja transmutaatiolla ei päästä eroonkaikista ydinjätteistä, koska laitteistossasyntyy uusia aktivoitumistuotteita ja

Sellafieldin jälleenkäsittelylaitos voimaloineen Englannissa. Myös transmutaatio-laitos jälleenkäsittelyineen vaatisi laajan teollisuusalueen. Jälleenkäsittelylaitoksenkokoa voi verrata sivulla 7 havainnollistettuun loppusijoituslaitokseen.

5Nuklidierottelu, transmutaatio jaloppusijoitus

Hyödylliset aineet ja muutettavat aineeterotetaan, muut eristetään luonnosta.Loppusijoitus kuten edellä; jätteidenvaarallisuusaika lyhenee.Vaatii tulevia sukupolvia kehittämääntarvittavan tekniikan.Nuklidierottelusta aiheutuu voimaloitaenemmän päästöjä.Tarjoaisi myös mahdollisuudenydinaseiden raaka-aineiden tuotantoon.

Tarvittavaa tekniikkaa ei ole käytettävissä.

Riippuu toteutustavasta. Erottelulaitoksensijoittelu kuten voimalan.Kustannukset eivät ole tiedossa, koskatekniikka ei ole saatavilla.Monenlaisia kuljetuksia tarvitaan.

Edellyttää pitkäaikaista sitoutumistaydinenergian käyttöön.

Erottelu-, transmutaatio- ja loppusijoitus-laitos olisi rakennettava Suomeen.

Määräykset puuttuvat erottelun jatransmutaation osalta.

Jälleenkäsittely ja loppusijoitus

Hyödylliset aineet erotetaanjatkokäyttöön, muut eristetään luonnosta.Loppusijoitus voidaan toteuttaa samoinkuin perusratkaisussa.Loppusijoitus voidaan toteuttaa samoinkuin perusratkaisussa.Jälleenkäsittelystä aiheutuu voimaloitaenemmän päästöjä.Ydinaineiden anastamismahdollisuusriippuu valvonnasta.

Perustuu ulkomailla käytössä olevaantekniikkaan.Riippuu toteutustavasta. Jälleenkäsittely-laitoksen sijoittelu kuten voimalan.Perusratkaisua huomattavasti kalliimpi.

Monenlaisia kuljetuksia tarvitaan.

Sopii huonosti pieneenydinenergiajärjestelmään.

Sekä jälleenkäsittelylaitos että loppu-sijoituslaitos olisi rakennettava Suomeen.

Määräykset puuttuvat jälleenkäsittelynosalta.

Syvä reikä

Jätteet eristetään luonnosta niin etteiaktiivista huolenpitoa tarvita.Luotettava arviointi ei ole mahdollistakäytettävissä olevin tiedoin.Ei vaadi toimia, mutta jätteidenpalauttaminen lähes mahdotonta.Käsittelyvirheistä voi aiheutua seurauksia,jotka ovat vaikeasti hallittavissa.Ydinaineiden anastaminen olisi hyvinvaikeaa ja vaarallista.

Voinee perustua käytössä olevaantekniikkaan.Edellyttää uudenlaisia paikkatutkimuksiaja tutkimusmenetelmien kehittämistä.Kustannuksia vaikea arvioida.

Jonkin verran kuljetuksia tarvitaanriippumatta sijoituspaikasta.Sopii pienen maanydinenergiajärjestelmään.

Täyttää vaatimukset, mikäliturvallisuudesta voidaan varmistua.

Täyttää tuskin vaatimusta täydellisestäeristämisestä.

erotteluprosessissa keski- ja vähä-aktiivista ydinjätettä. Käytännössä erot-telu ja transmutaatio vaatisivat uusienreaktoreiden, jälleenkäsittelylaitoksenja loppusijoitustilojen rakentamista.

Muut loppusijoitusratkaisutSyvänmeren pohjasedimenttejä, napa-jäätiköitä ja jätteiden ampumista ava-ruuteen on myös ehdotettu loppusijoi-tusratkaisuiksi. Näitä ratkaisuja ei pi-detä vakavasti otettavina vaihtoehtoina.Loppusijoitus napajäätiköihin on tekni-sesti vaikea toteuttaa; erityinen ongel-ma ovat jäätiköiden jatkuvan liikkeenseuraukset. Eräät tutkijat pitävät jättei-den sijoittamista valtameren pohjaker-rostumiin melko riskittömänä, muttaratkaisu on kansainvälisten sopimustenperusteella poissuljettu. Jätteen lähettä-minen ulkoavaruuteen ei nykyisin käy-tettävissä olevalla tekniikalla ole realis-

tinen vaihtoehto riskialttiutensa ja suur-ten kustannustensa takia. Nämä ratkai-sut edellyttäisivät jätteiden siirtämistäpois Suomesta, mikä on nykyisten la-kien vastaista.

Vaihtoehtojen arviointi jarajaaminenJälleenkäsittely ei olennaisesti muut-taisi loppusijoituksen tarvetta eikä siitäaiheutuvia riskejä, mutta johtaisi huo-mattaviin lisäkustannuksiin. Trans-mutaatiotekniikka on tulevaisuudenmahdollisuus, jonka käytännön sovel-lukset onnistuessaankin ajoittuvatuseiden vuosikymmenien päähän.Transmutaatiotekniikan varaan laske-minen tarkoittaisi päätöksenteon lyk-käämistä eli ns. nollavaihtoehtoa, silläjälleenkäsittely ja transmutaatio uusinereaktoreineen eivät poista loppusijoi-tuksen tarvetta. Jälleenkäsittelyyn tai

transmutaatioon päätyminen johtaisiainakin lyhyellä aikavälillä perusratkai-sua laajempiin ympäristövaikutuksiin.Sen paremmin hydraulinen häkki kuinsyvät reiätkään eivät perusratkaisuunverrattuna tarjoa turvallisuus- taiympäristönsuojeluetuja. Ne tulisivathuomattavasti kalliimmaksi ja vaatisi-vat enemmän jatkotutkimusta ja kehi-tystä. Sosiaalisilta vaikutuksiltaan neeivät merkittävästi poikkea perus-ratkaisusta.

Loppusijoituksen toteuttamiseksi Suo-messa ovat tällä hetkellä varteenotetta-via vaihtoehtoja vain perusratkaisu jasen muunnelmat. Koska muunnelmienympäristövaikutukset eivät merkittä-västi eroa perusratkaisun mukaisen to-teutuksen vaikutuksista, Posiva on vai-kutusten arvioinnissa keskittynyt vainnollavaihtoehtoon ja perusratkaisuun.

6

Kaaviopiirros Ruotsissa toteutetustaajotunnelin ja kuilujen muodostamastakalliolaboratoriosta.

HANKKEEN ELINKAARI

PERIAATEPÄÄTÖS JAPAIKANVALINTA

▼TUTKIMUSVAIHE

2001 – 2010

- maanalaisten tutkimustilojenrakentaminen

- maanalaiset tutkimukset raken-tamislupahakemusta varten

RAKENTAMISLUPA

▼RAKENTAMISVAIHE

2010 – 2020

- loppusijoitustilojen rakentaminen- maanpäällinen rakentaminen- tutkimukset ja koekäyttö

käyttölupahakemusta varten

KÄYTTÖLUPA

▼KÄYTTÖVAIHE

2020 –

- polttoaineen kuljetuksetkapselointilaitokseen

- polttoaineen sulkeminenkapseleihin

- kapseleiden sijoitus kallioperään- sijoitustunneleiden täyttäminen- uusien sijoitustunneleiden

louhinta (tarvittaessa)

SULKEMISLUPA▼

SULKEMISVAIHE

- kapselointilaitoksen radioaktii-visten osien purku ja kuljetusloppusijoitustiloihin

- tunneliston täyttö ja sulkeminen- uusiokäyttöön soveltumattomien

rakennusten purku- purettujen rakennusalueiden

maisemointi- mahdolliset sulkemisen jälkeiset

toimenpiteet

PERUSRATKAISU

Käytetyn polttoaineen kertymäLoppusijoitusta koskevat yksityiskoh-taiset suunnitelmat on tehty nykyistenydinvoimalaitosten polttoaineelle.Suunnittelussa on lisäksi huomioitu semahdollisuus, että Suomeen rakenne-taan uusia ydinvoimalaitosyksiköitä janiiden polttoaine loppusijoitetaan sa-moihin tiloihin. Esimerkiksi kaksi 60vuotta käyvää 1500 MW

e:n ydinvoima-

laitosyksikköä kasvattaisi polttoaine-määrää noin 5000 tU. Arvioinnissa ontarkasteltu seuraavia tapauksia:1. Nykyiset laitokset toimivat

40 vuotta, jolloin ydinpolttoaineenkokonaiskertymä on noin 2600 tU.

2. Nykyiset laitokset toimivat60 vuotta, jolloin ydinpolttoaineenkokonaiskertymä on noin 4000 tU.

3. Ympäristövaikutusten muuttuminen,jos polttoaineen määrä edelleen kas-

vaisi.

TutkimusvaiheMaanalaisia tutkimuksia varten louhi-taan kuilut (1–2 kpl) tai ajotunnelin jakuilun yhdistelmä sekä tarvittavat tut-kimustilat. Ajotunneli on vino tunneli,jossa voidaan liikkua autoilla. Maan-alaisten tutkimusten avulla paikallis-tetaan loppusijoitustilojen rakentami-seen parhaiten soveltuvat kalliotilavuu-det sekä tutkitaan ja varmennetaan

sijoituspaikan ominaisuudet. Syvälläkalliossa voidaan myös testata ja var-mistaa toteutustekniikka. Tutkimusvai-heen liikenne on noin 50 ajoneuvoa/vrkja työntekijöitä on keskimäärin 20.Tutkimusvaihe kestää useita vuosialouhintatöiden valmistuttua.

RakentamisvaiheLoppusijoituslaitos koostuu maanalai-sista tiloista ja maanpäällisistä raken-nuksista. Rakennukset ryhmittyvätkapselointilaitoksen ja työkuilun yh-teyteen. Kapselointilaitos on suunni-teltu itsenäiseksi, mutta voimalaitos-paikoilla se voitaisiin rakentaa myösnykyisten välivarastojen yhteyteen.

Maan päälle rakennettavat kohteet ovat

- kapselointilaitos ja sen konttori-rakennus

- työkuilurakennus ja sen konttori-rakennus

- sähkö- ja lämpökeskus- bentoniittikonttien varastointialue- louheen läjitys- ja murskausalue- rakennustarvikevarasto- vierailukeskus, vierasmajat- räjähde- ja nallivarastot- rakennusjätteen läjitysalue- tankkauspaikka, pihat ja

pysäköintialueet- raaka- ja jätevesilaitokset (Kuhmossa)- tien perusparannus (Kuhmossa ja

Äänekoskella)

Rakentamisvaiheessa louhitaan tarvit-tavat kuilut, keskustunneli ja kymmen-kunta sijoitustunnelia. Käyttövaiheessasijoitustunneleita louhitaan lisää ainatarpeen mukaan. Vaihtoehtoisesti kaik-ki sijoitustunnelit voidaan louhia jorakennusvaiheessa. Louhe kuljetetaanmaan päälle työkuilua tai ajotunneliapitkin. Kiviainesta käytetään perustus-töihin ja myöhemmin tunneleiden täyt-töön sekä louheena että murskeena.Rakentamisvaiheen liikenne on noin250 ajoneuvoa/vrk ja työpaikkoja onkeskimäärin 140.

7

Loppusijoitustunneleiden lattiaanporataan reiät polttoainekapseleille.

Esimerkki kapselointilaitoksen yhteyteen suunnitelluista rakennuksista.Kapselointilaitos on taaimmaisena vasemmalla, sen oikealla puolella on toimisto-rakennus, etualalla oikealla vierailukeskus ja vasemmalla neljä taloa vieraidenmajoitusta varten.

Esimerkki työkuilun yhteyteen suunnitelluista rakennuksista. Etualalla toimisto-rakennus tutkimustiloineen, oikealla itse työkuilurakennus ja vasemmalla lämpö-ja vesilaitos. Taustalla on louheen ja murskeen läjitysalue.

KäyttövaiheKäytetty polttoaine kuljetetaan erikois-kuljetuksena loppusijoituspaikalle.Maantiekuljetuksissa voidaan käyttää1–2 kuljetussäiliötä ja rautateitse jameriteitse kuljetettaessa 2–4 säiliötä.Mikäli kuljetuksissa käytettäisiin kahtasäiliötä, tulisi kuljetus Loviisaan jaEurajoelle keskimäärin neljän kuukau-den ja Kuhmoon tai Äänekoskellevajaan kahden kuukauden välein.

Kapselointilaitoksessa polttoaineniputsiirretään kuljetussäiliöstä loppusijoi-tuskapseliin. Kapselin halkaisija onnoin metri ja se koostuu kahdestaosasta. Ulompi kuparikapseli suojaakorroosiolta ja pallografiittiraudastavalmistettu sisäosa antaa tarvittavanlujuuden. Kapselit toimitetaan laitok-seen valmiina.

8

Kun polttoaineniput on asennettu kap-seliin, rautaisen sisäosan kansi sulje-taan pulteilla. Tämän jälkeen ulompikuparikansi sijoitetaan paikoilleen jakapseli siirretään hitsauskammioon.Kansi hitsataan kiinni ja tiiviys tar-kastetaan. Kapseli siirretään loppu-sijoitustiloihin hissillä.

Kuljetusajoneuvo asentaa kapselin rei-kään, joka lopuksi täytetään bentonii-tilla. Sijoitustunnelia täytetään murs-keella sitä mukaan kuin kapseleita si-joitetaan. Käyttövaiheen liikenne onn. 330 ajoneuvoa/vrk ja työpaikkojaon keskimäärin 120.

SulkemisvaiheKun kaikki käytetty polttoaine on lop-pusijoitettu ja sijoitustunnelit täytettyalkaa kapselointilaitoksen aktiivistenosien purku ja siirto loppusijoitustiloi-hin. Loppusijoitustiloista puretaankäytönaikaiset rakenteet ja järjestel-mät. Samaan aikaan aloitetaan tilojentäyttö murskeella ja bentoniitilla sekäbetonirakenteilla. Mikäli rakennuksilleei ole jatkokäyttöä, ne voidaan purkaaja alue maisemoida. Sulkemisvaiheenliikenne on n. 140 ajoneuvoa/vrk.Loppusijoitustilojen sijaintipaikallevoidaan jättää merkki jälkipolville.

Ruotsin käytetyn polttoaineen kuljetuk-siin rakennettu laiva.

Metalli-säiliö

Esimerkki kuilujen, keskustunnelin ja loppusijoitustilojen sijoittelusta yhteentasoon. Tunnelit voidaan sijoittaa myös useampaan kerrokseen.

Kapselointilaitoksessa kuljetussäiliökytketään vasemmalla näkyvään ase-maan. Kauko-ohjattu siirtokone asen-taa polttoaineniput yksitellen kapse-liin, joka on kytketty taaimpana oike-alla olevaan asemaan.

Polttoainetta palautettiin 16 vuottaSuomesta Neuvostoliittoon. Kuljetus-säiliön siirto autosta junanvaunuun.Nopeusrajoitus junalle oli 40 kmtunnissa.

Loviisan maantiekuljetuksen keskinopeusoli 35 km tunnissa.

Loppusijoitettu kapseli.

Tunnelintäyteaine

Bentoniitti

9

Olkiluodon nykyinen välivarasto. Muutaman metrin vesikerros vaimentaa säteilynja jäähdyttää polttoaineen.

Kallioon louhitun kuivan välivaraston periaate. Jäähdytys hoidettaisiin ilmankierrätyksellä.

TOTEUTTAMATTAJÄTTÄMINENValtioneuvoston vuonna 1983 teke-män periaatepäätöksen sekä kauppa-ja teollisuusministeriön vuosina 1991ja 1995 tekemien päätösten mukaanloppusijoituspaikka on valittava vuo-den 2000 loppuun mennessä ja loppu-sijoitusvalmius on oltava vuonna 2020.Vuonna 1999 nimitetyn hallituksenohjelmassa pidetään tärkeänä, ettäsijoitussuunnitelmat kallioperäänetenevät em. ohjelman mukaisesti.

Loppusijoituksen aikataulut ovat Posi-vaa velvoittavia. Mikäli periaatepää-töksen käsittelyssä eri tahot eivät puol-taisi tai hyväksyisi esitettyä loppusi-joitusta, hanke päätyisi toteuttamattajättämiseen ja päätös sijoituksesta siir-tyisi tulevaisuuteen. Käytännössä tämämerkitsisi sitä, että käytetyn polttoai-neen säilyttämistä vesialtaissa Eura-joella ja Loviisassa jatkettaisiin.

Kaikkia välivarastoja joudutaan korjaa-maan ja uusimaan tietyin välein. Vesi-allasvarasto voitaisiin rakentaa myösmaan alle. Polttoaine voidaan varastoi-da raskaissa säiliöissä myös kuivana.Kuivavarasto voi sijaita maan päällä taialla. Eräs välivarastointiin ehdotetturatkaisu on kuivattaa noin 100 m kor-kea mäki pohjavedestä eräänlaisensalaojituksen avulla. Varasto louhit-taisiin pohjaveden yläpuolelle. Sovel-tuvia paikkoja ei nykyisillä tutkimus-paikkakunnilta ole, mutta sellaisiavoisi löytyä Pohjois-Suomesta.

10

Esimerkkisijoittelun mukainen melun, pölyn ja tärinän esiintyminen sekä tarvittavamaa-ala Olkiluodossa.

Esimerkkisijoittelun mukainen melun, pölyn ja tärinän esiintyminen sekä tarvittavamaa-ala Romuvaarassa.

PERUSRATKAISUNYMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

Vaikutusarvio kattaa hankkeen kokoelinkaaren tutkimusvaiheesta sulkemi-sen jälkeiseen aikaan. Arvioidut sijoi-tuspaikkavaihtoehdot ovat LoviisanHästholmen, Eurajoen Olkiluoto,Äänekosken Kivetty ja KuhmonRomuvaara.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa ontarkasteltu sekä odotettavissa oleviavaikutuksia että mahdollisten ympäris-töonnettomuuksien aiheuttamia vaiku-tuksia. Laitoksen tarkka sijainti loppu-sijoituspaikalla määräytyy vasta myö-hempien maanalaisten tutkimustenperusteella. Kaikilta paikoilta on kui-tenkin rajattu mahdollinen rakennus-alue, jonka sisälle maanpäälliset toi-minnot sijoitetaan. Arvioinneissa onhuomioitu se, että toiminnot voivatsijoittua mihin tahansa mahdollisellarakennusalueella. Tämän lyhennelmänkarttakuvissa on käytetty esimerkki-sijoittelua eräiden vaikutusten ja vai-kutusalueiden havainnollistamiseksi.

Vaikutukset luontoon, luonnon-varojen hyödyntämiseen, maan-käyttöön, kulttuuriperintöön,maisemaan, rakennuksiin jakaupunkikuvaanLoppusijoituslaitoksen maanpäällisetrakennukset pihoineen tarvitsevat noin15 ha:n maa-alan. Äänekoskella jaKuhmossa uusi tie vaatisi lisäksi noin10 ha:n maa-alan. Suunnitelulle raken-nusalueelle ei jää kulttuurikohteita tairakennuksia. Laitosalueen vieressäluonnonvarojen hyödyntämistä, kutensienestystä, marjastusta, metsästystä,kalastusta ja metsänhoitoa, voidaanjatkaa nykyiseen tapaan.

Pohjakartat: Karttakeskus Oy, L2633/99

11

Esimerkkisijoittelun mukainen melun, pölyn ja tärinän esiintyminen sekä tarvittavamaa-ala Kivetyssä.

Esimerkkisijoittelun mukainen melun, pölyn ja tärinän esiintyminen sekä tarvittavamaa-ala Hästholmenissa.

Mahdollisella rakennusalueella taiuusien teiden alueella ei ole valtakun-nallisesti eikä maakunnallisesti merkit-täviä luontokohteita tai Natura 2000-alueita. Niillä ei myöskään esiinnyvaltakunnallisesti uhanalaisia kasvi-tai eläinlajeja. Alue-ekologisia yhteyk-siä ei katkea. Kivetyn ja Romuvaaranalueet ovat metsäisiä verrattuna Häst-holmeniin ja Olkiluotoon, joissa onmyös teollisuutta. Paikallisesti merkit-tävät luontokohteet on tunnistettu jane otetaan huomioon suunnittelussa.

Pääosa kasveista ottaa vetensä pohja-veden yläpuolisesta maavedestä, jotenmaanalaisten tilojen aiheuttama pohja-veden alenema ei vaikuta kasveihin.Pohjavesivaikutteiset luontokohteetovat niin kaukana mahdollisesta raken-nusalueesta, ettei vaikutuksia niihintodennäköisesti olisi. Tilojen sulkemi-sen jälkeen pohjaveden pinta palautuuentiselleen muutamassa vuodessa. Poh-javeden korkeutta ja pohjavesivaikut-teisten kohteiden kasvillisuusjakaumaakuitenkin seurattaisiin palautumisenloppuun asti. Olkiluodossa ei pohjave-sivaikutteisia kohteita ole.

Tärinää, pölyä ja ääntä aiheuttavaa pin-talouhintaa tehdään rakennustyössä yh-teensä 7–11 kuukautta. Tärinän ja pölynvoi havaita 200–300 metrin päähän.Loviisassa ja Eurajoella voi nykyisiä ra-kennuksia jäädä niin lähelle, että tärinä-seuranta toteutetaan. Räjäytysäänen voikuulla noin kilometrin, merialueellakahdenkin kilometrin päähän. Ääni voihäiritä pesintäaikana lintuja 100–300 met-rin ja merialueella kilometrin päähän.Louhintaa ei tehdä yöllä. Maanalainenlouhinta ei vaikuta maan päällä.

Louhetta murskataan noin kuukaudenajan joka toinen vuosi. Murskausta eitehdä yöllä. Meluntorjuntalain ohjearvo50 dB(A) murskaamon melulle alittuu500 metrin etäisyydellä murskaamosta.

Pohjakartat: Karttakeskus Oy, L2633/99

12

1) Näkymä Kivetyn Kilpismäen luo-teisrinteeltä: ylhäällä nykytilanneja alhaalla rakentamisen jälkeinentilanne. Nykyinen hakkuuaukeamahdollistaa näkymän.

2) Näkymä Hästholmeniin Gäddbergsönmökkirannasta: ylhäällä nykytilanne jaalhaalla rakentamisen jälkeinen tilan-ne. Maisemaa hallitsevat voimalaitok-set.

3) Näkymä Olkiluotoon lounaastalaivaväylältä. Yläkuvassa uudet raken-nukset ovat saaren keskiosassa, jostauuden lämpökeskuksen piippu nouseeoikealla puiden yläpuolelle. Alakuvassakapselointilaitos on sijoitettu voimalai-toksen viereen. Silloinkin voimalaitoshallitsee maisemaa.

4) Romuvaarassa ainoastaan Särkänharjulta voisi nähdä lämpökeskuksenpiipun pään.

Kun louhekasaa käytetään melusuoja-na, alittuu 50 dB(A) alle 200 metrinpäässä. Normaalin keskustelun melu-taso on 60 dB(A). Pölyn suojaetäisyysmurskaamosta on 300 metriä. Louhi-tusta kiviaineksesta suuri osa käytetääneri tarkoituksiin laitosalueella. Myyn-tiin jää 10–25 %. Kun louhekasa jamurskaamo sijoitetaan alueelle oikein,melu- ja pölyalueille ei jää rakennuksiaeikä paikallisesti merkittäviä lintualu-eita. Kuhmossa rakennukset sijaitsevatniin kaukana, ettei niiden melusuojaus-ta tarvitse huomioida.

Laitoksen aiheuttama liikenne leventäi-si teiden melualuetta Eurajoen Olkiluo-dontiellä ja Loviisan Saaristotiellä noin10 metriä (nykyisestä 40 metristä 50 met-riin) sekä Äänekosken Murontiellä jaKuhmon Riihivaarantiellä noin 20 met-riä (nykyisestä 10 metristä 30 metriin).Uuden tieosuuden liikenne Äänekos-kella ja Kuhmossa voisi häiritä lintu-jen pesintää 100–200 metrin päähän.Kuhmossa vanha tie läpäisee paikalli-sia lintualueita, mutta uudet tievaihto-ehdot eivät.

➊

➋

➌

➍

13

Raskaan junan törmäyskokeella havain-nollistettiin kuljetussäiliön lujuutta. Ju-nan nopeus yli 150 km tunnissa. Varsi-naisten testien rasitukset ovat tätä suu-remmat.

Suomalaisen keskimääräinen säteily-annos vuodessa on 3,7 mSv. Säteily-annos kuvaa vaikutusten suuruuttaihmiseen.

luonnosta

röntgentutkimuksistamuusta

Suomalaisten röntgentutkimusten jaoletettujen kuljetusonnettomuuksiensäteilyn aiheuttamien vakavien terveys-haittojen enimmäismäärä 50 vuodessa,kun pientenkin säteilyannosten olete-taan olevan haitallisia.

Kivetyssä rakennukset eivät näkyisitäysikasvuisten puiden takaa. Romu-vaarassa ainoastaan Särkän harjultavoisi nähdä lämpökeskuksen piipun-pään. Hästholmenissa ja Olkiluodossarakennukset näkyisivät merelle, mikäline sijoitettaisiin rantaan ilman suoja-puustoa: tällöinkin maisemaa hallitsi-sivat nykyiset voimalaitokset. Mikälirakennukset rannikkopaikoilla sijoite-taan täysikasvuisen puuston suojaan,näkyisi merelle ainoastaan lämpökes-kuksen piipunpää. Laitoksen sijainnis-ta johtuen vaikutuksia kaupunkikuvaanei voida pitää merkittävinä.

Vaikutukset ihmisten terveyteen

Epäpuhtaudet, melu, tärinä jaliikenneonnettomuudet

Loppusijoituksen toteuttamisesta hank-keen elinkaaren eri vaiheissa syntyvämelu, pöly ja tärinä kuvattiin edellä.Murskauksen ja pintalouhinnan ajoittu-minen, kesto ja vaikutusalue huomioi-den merkittäviä terveysvaikutuksia eiaiheudu. Kalliosta vapautuvan radoninpitoisuus jää lähialueellakin merkityk-settömäksi.

Talousjätevedet puhdistetaan jäte-vedenpuhdistamolla ja muutkin vedetkäsitellään siten, ettei niistä aiheudumerkittäviä terveysriskejä. Kapselei-den ja niiden sisällön kemiallisten ai-neiden pitoisuudet kaivovedessä alit-tavat aina talousvedelle asetetut rajat.

Hanke aiheuttaisi paikkakunnan liiken-teen pakokaasujen kokonaispäästöihinkorkeintaan muutaman prosentin li-säyksen. Lämpökeskuksen savukaasu-päästötkään eivät nouse lähelle ohje-arvoja. Lisäliikenteen ja lämpökeskuk-sen päästöillä ei ole merkitystä paikal-lisen ilmanlaadun kannalta. Liikenteenvaltaosan ajoittuminen päiväaikaan jamelualueen vähäinen kasvu huomioon

ottaen melun vaikutukset eivät ole mer-kittäviä. Vaikutus kunnan liikenneon-nettomuuksien määrään jää pieneksi:henkilövahinkoon johtavien onnetto-muuksien määrän kasvu olisi 1–3 %.

Polttoainekuljetukset

Odotettavissa olevat ydinpolttoaine-kuljetusten terveysvaikutukset ovatmerkityksettömiä. Kuljetussäiliöt onrakennettu sellaisiksi, ettei niistä on-nettomuustilanteissakaan pääse poistu-maan merkittäviä määriä radioaktiivi-sia aineita. Säiliö tyyppitestataan tör-mäyksillä, tulipaloilla sekä näidenyhdistelmillä sekä upotuskokeella.Tästä huolimatta säiliön vakavanvahingoittumisen seuraukset arvioitiinseuraavissa tilanteissa:

- polttoaineesta helposti vapautuvataineet vuotaisivat vahingoittuneestasäiliöstä lyhyessä ajassa ympäristöön

- tilanne, jossa edellisen lisäksisyttyisi samanaikainen tulipalo.

Lisäksi tarkasteltiin säiliön tahallistavahingoittamista. Ainoastaan vakavatahallinen vahingonteko (esim. räjäy-tys) edellyttäisi yleisön oleskelunrajoittamista säiliön lähiympäristössä.

Sekä käytännön kokemukset että on-nettomuusanalyysit osoittavat kulje-tusten terveyshaittojen riskin niin pie-neksi, että loppusijoituspaikan tai kul-jetusmuodon valinnalla ei ole merki-tystä väestön terveyden kannalta.

haittaa

Tavalliset kuljetukset 0

Kuljetussäiliön vakavavahingoittuminen(esim. repeytyminen) 1

Kuljetussäiliön tahallinenvahingoittaminen(esim. räjähteellä) 36

Röntgentutkimuksetsuomalaisille 8900

14

Suomalaisen keskimääräinen säteily-annos sekä laitoksen käytön ja oletettu-jen onnettomuuksien aiheuttamat an-nokset eniten altistuvalle 50 vuodessa.Tällöin on oletettu, että heti laitoksenulkopuolella asutaan vakituisesti, har-joitetaan maataloutta ja käytetään ra-vinnoksi pääosin omia tuotteita. Laitok-sen käytön aiheuttama säteilyaltistusjää kaikissa tilanteissa merkityksettö-män pieneksi.

Turvallisuus-analyysissä on säteilyn enimmäis-annokset arvioitu olettamalla radio-aktiivisten aineiden kulkeutuvankaivoon, jota tietty henkilö käyttääainoana juomavesilähteenään.

Loppusijoituslaitoksen käyttö

Laitos toimii siten, että vapautuvat ra-dioaktiiviset aineet kerätään alipaineis-tetuista tiloista pintojen imuroinnillasekä veden ja poistoilman suodatuksel-la. Jälkilämmön poistamisesta huoleh-ditaan ja ionisoiva säteily vaimenne-taan rakentamalla seinät riittävän pak-suiksi. Siirtojärjestelmät ovat sellaiset,että mahdolliset putoamis- ja törmäys-rasitukset pysyvät pieninä.

Normaalista käytöstä 50 vuodessaaiheutuva annos eniten altistuvalle onmerkityksetön ja pienempi kuinyhdestä keuhkojen röntgenkuvauk-sesta saatava annos. Merkittävimpiäarvioituja häiriötilanteita ovat:

- radioaktiivisia aineita ei saadatalteen normaalilla tavalla kuljetus-

säiliöitä tyhjennettäessä- polttoainenippuja kolhitaan kapse-

lointitilassa ja polttoainesauvojavaurioituu

- kuivauksen yhteydessä lämpötilanousee tavallista korkeammaksi jasauva alkaa vuotaa.

Yksittäisestä häiriötilanteesta (50 vuo-dessa) aiheutuva annos eniten altistu-valle vastaisi edestakaisella kotimaanlennolla saatavaa kosmisen säteilynannosta. Häiriötilanteen (50 vuoden)annos olisi alle sadasosa raja-arvosta,joka on 0,1 mSv vuodessa. Häiriö-tilanteista aiheutuvat annokset olisivatniin pieniä, etteivät ne edellyttäisiminkäänlaisia suojautumistoimen-piteitä ympäristössä.

Kapselointilaitos kestää yleisimmätmaanjäristykset ja pienlentokoneen tör-mäykset. Ketjureaktion käynnistymi-nen estetään rakenteellisin ratkaisuin.Tahallisiin vahingontekoihin varaudu-taan turvajärjestelyin. Kapselointilaitok-sessa ei ole räjähtäviä aineita ja palo-

kuorma pidetään riittävän alhaisena.Vakavimmiksi oletetuiksi onnetto-muuksiksi on arvioitu seuraavattilanteet:

- kuljetussäiliö putoaa ja kaikki sauvatrikkoutuvat

- kapseli putoaa ja kaikki sauvatrikkoutuvat

- kuljetussäiliön kansi putoaa ja 1/10sauvoista rikkoutuu

- polttoainenippu putoaa toisten nip-pujen päälle ja kahden nipun kaikkisauvat rikkoutuvat

- kapselihissi putoaa ja kaikki sauvatrikkoutuvat.

Näissä onnettomuustilanteissa voisivapautua kaasumaisten aineiden lisäksihiukkasia. Aiheutuva annos eniten al-tistuvalle olisi alle 0,8 mSv 50 vuo-dessa, mikä vastaisi kolmea keuhkojenröntgenkuvausta. Aiheutuvat annokseteivät ylittäisi onnettomuustilanteidenraja-arvoa 1 mSv vuodessa. Oletetuistaonnettomuuksista aiheutuvat annoksetolisivat niin pieniä, etteivät ne edellyt-täisi välittömiä suojaustoimenpiteitä.

Sulkemisen jälkeinen aika

Sijoittaminen syvälle kallioon eristääjätteen maanpäällisistä tapahtumista jaehkäisee ihmisen tahattoman tunkeutu-misen tiloihin. Jo pari metriä kalliotapysäyttää kapseleista tulevan suoransäteilyn. Turvallisuus perustuu useisiintoisiaan tukeviin mutta toisistaanriippumattomiin teknisiin ja luonnolli-siin vapautumisesteisiin. Tällaisia es-teitä ovat mm. polttoaineen kiinteäolomuoto, loppusijoituskapseli ja sitäympäröivä bentoniittisavi sekä kallio.Bentoniitti on luonnosta saatavaa sa-vea, joka paisuu ja tiivistyy voimak-kaasti veden imeytyessä siihen. Saviestää veden virtauksen kapselin pinnal-le ja mahdollistaa kallion pienet lii-kunnat kapselia vahingoittamatta. Kal-lio rajoittaa kapselien kanssa kosketuk-siin pääsevän veden määrää ja luo kap-seleille vakaat olot mm. tulevien jää-kausien aikana. Tutkimusalueidenkallioperä on 1650–2650 miljoonaa

mSv / 50 v

Normaalikäyttö 0,2

Häiriötilanne 0,001

Onnettomuustilanne 0,8

Suomalaisen keski-määräinen säteily-annos 190

15

Vertailutietoja saadaan mm. kohteista,joissa tilanne on luonnostaan saman-kaltainen kuin loppusijoituksessa.Gabonissa on niin rikkaita uraani-esiintymiä, että ketjureaktio on käyn-nistynyt itsestään. Kuvassa yksi 50luonnonreaktorista, joista osa toimiyli 100 000 vuotta. Korkea-aktiivistajätettä syntyi useita tonneja. Pääosaradioaktiivisista aineista (mm. pluto-nium) on pysynyt reaktorin läheisyy-dessä ilman kapselointiakin.

vuotta vanhaa. Kallioperän syntymisenja muokkautumisen jälkeen tapahtuneetmuutokset kallion sisällä ovat olleethitaita ja pieniä.

Turvallisuusanalyysin avulla selvite-tään, mitä seurauksia aiheutuisi, josyksi tai useampi vapautumiseste pet-täisi. Analyysissä ei pyritä arvaamaan,millaiseksi maailma tulevaisuudessakaiken kaikkiaan muuttuu. Lähtökohta-na on, että tietomme luonnosta jateknisten järjestelmien toiminnasta eiole täydellistä. Tiedon epävarmuus japuutteet korvataan pessimistisilläyksinkertaistuksilla, joissa kehitysoletetaan epäsuotuisaksi tai jätetäänhuomiotta sellaiset myönteiset seikat,joihin liittyy merkittäviä epävarmuuk-sia. Herkkyysanalyysein on selvitetty,miten eri oletukset vaikuttavat seurauk-siin. Loppusijoituksen kyky eristääjätteet ei näin ollen ole sellaisten teki-jöiden varassa, joita koskeva tieto ontoistaiseksi vähäistä.

Todennäköisimmässä tapahtumienkulussa kapselit säilyvät tiiviinä niinkauan (miljoonia vuosia) kuin niidensisällöstä voisi olla haittaa ihmiselle taimuulle elolliselle luonnolle.

Kapselien tiiviys tarkastetaan (ultraää-ni, röntgen) ennen kallioon siirtoa.Kuitenkin on arvioitu seuraukset ta-pauksesta, jossa kapselissa olisi alustaalkaen reikä, joka on jäänyt huomaa-matta. Tällaisessa tilanteessa enitenaltistuvan yksilön saama lisäannosvastaisi edestakaisella kotimaanlennolla saatavaa kosmisen säteilynannosta. Annos olisi alle sadasosa raja-arvosta, joka on 0,1 mSv vuodessa.

Yhtenä tapauksena on tutkittu myöstilanne, jossa kapseli “häviäisi” koko-naan seuraavan jääkauden alkupuolellaja pohjavesi pääsisi vapaasti kosketuk-siin polttoaineen kanssa. Syitä tällai-seen tapahtumaan on vaikea kuvitella,mutta tarkoituksena onkin ollut selvit-tää kapseloinnin merkitystä ylipäänsä.Lisäksi oletettiin bentoniitin eristys-kyvyn merkittävästi heikentyneen jaerittäin suuren suolaisen pohjavedenvirtauksen osuneen samalle paikalle.Tällaisessa tilanteessa eniten altistuvanyksilön saama säteilyn lisäannos vas-taisi edestakaisella Keski-Euroopanlennolla saatavaa kosmisen säteilynannosta. Annos olisi enimmillään noinkymmenesosa raja-arvosta, joka on0,1 mSv vuodessa.

Suomalaisen keskimääräinen säteily-annos ja oletettujen onnettomuuksienaiheuttamat annokset eniten altistu-valle vuodessa (sulkemisen jälkeen).

mSv / v

Kapselissa reikäalusta alkaen 0,0008

Kapseli “häviää“ 0,01

Suomalaisen keski-määräinen säteily-annos 3,7

Vaurioituneesta kapselista peräisin ole-van säteilyannoksen saamisen todennä-köisyys on suoraan riippuvainen polt-toaineen määrästä. Loppusijoitustilaneri puolilla vaurioituneista kapseleistaaineet kulkeutuisivat eri suuntiin japäätyisivät eri aikoina satojen metrientai kilometrien päähän toisistaan (eivätsiis esim. samaan kaivoon). Toden-näköistä olisi, ettei polttoainemääränkasvu vaikuttaisi yksilöannosten enim-mäismäärään.

Jääkauden yhteydessä tapahtuvan suu-ren maanjäristyksen mahdollisuutta eivoida kokonaan sulkea pois. Mikälisellaisen yhteydessä syntyvä kallio-siirros osuisi juuri loppusijoitustun-nelin kohdalle, voisivat kaikki sen 60kapselia rikkoutua. Jos paikalla asut-taisiin, eniten altistuvalle koituva sä-teilyannos olisi korkeintaan nykyisentaustasäteilyn tasoa ja altistuvien yksi-löiden määrä olisi silloinkin pieni jarajoittuisi tilojen läheisyyteen. Jää-kauden aikana maa olisi kuitenkin jäänpeittämä ja sen jälkeenkin suurelta osinmeren peitossa. Tosiasiassa annoksetjäisivät laimenemisen vuoksi vähäisiksinormaaliin säteilyaltistukseen verrattuna.

Psykososiaaliset vaikutukset

Monien kansalaisten mielestä loppu-sijoitukseen liittyy samoja uhkia kuinydinvoiman käyttöön yleensä. Vaikkaloppusijoituksessa ei olisi vakavanydinonnettomuuden uhkaa, kansalaiseteivät niukkojen tietojensa vuoksiuseinkaan pysty tekemään eroa näidenasioiden välille. Turvallisuusanalyysintuloksista huolimatta loppusijoitus-hanke aiheuttaa huolia ja pelkoja,joiden vaikutuksia on vaikea arvioida.Kysely- ja haastattelututkimuksetkuitenkin osoittavat, että ydinvoima-laitospaikkakuntien – Eurajoen jaLoviisan – asukkailla esiintyy vähem-män huolia ja pelkoja kuin kuhmo-laisilla ja äänekoskelaisilla.

16

Työllistävä vaikutusalueittain.

Sosiaaliset vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Laitoksen aikaansaamat työpaikat vai-kuttaisivat sekä suoraan että välillisestityössäkäyntialueen yritystoimintaan.Posiva voi kustannustehokkuuden ra-joissa suosia paikallisia yrityksiä, kos-ka se yksityisenä yrityksenä ei ole vel-voitettu kilpailuttamaan hankintojaan.

Laitos lisäisi työ- ja asiantuntijamat-kailua. Ydinvoimalat ja loppusijoitus-luolat Eurajoella ja Loviisassa ovatpaikkakuntiensa tärkeitä vierailukoh-teita, joten myös loppusijoituslaitosvoi muodostua matkailuhoukuttimeksi.Mökkien vuokraajia, lomatonttienmyyjiä tai ohjelmapalvelujen tarjoajiaei millään paikkakunnalla ole laitoksenvälittömässä läheisyydessä (näköetäi-syydellä), joten vaikutuksia näin ollenei aiheutuisi. Kuhmossa laitoksenläheisyydessä on muutama vaellus-reitti, joilta ei kuitenkaan ole näkö-yhteyttä laitokseen. Mielikuvavaiku-tuksia näiden reittien käyttäjiin voisisilti olla. Matkailijoiden on todettuhylkäävän jonkin matkakohteen lähin-nä rikollisuuden, yhteiskunnallistenlevottomuuksien ja luonnonkatastro-fien vuoksi.

Laitoksen henkilöstö vaikuttaisi kun-nan asukasmäärään sikäli kuin se valit-sisi loppusijoituskunnan asuinkunnak-seen. Tämä ei kuitenkaan muuttaisiolennaisesti kunnan ikärakennetta taiväestökehitystä. Loppusijoitukseenmahdollisesti liittyvät kielteiset mieli-kuvat eivät yksin ratkaisisi asuinpaikanvalintaa. Ydinvoimaloiden rakentami-sen ei ole havaittu aiheuttaneen merkit-tävää poismuuttoa. Kyselyiden mukaanlaitos ei aiheuttaisi poismuuttoa voima-laitospaikkakunnilta, mutta se voisijossain määrin lisätä väen vaihtuvuuttaKuhmossa ja Äänekoskella.

Laitoksen aiheuttama asuntokuntiennettokasvu vuoteen 2020 olisi

- Loviisassa 50–60 asuntokuntaa- Kuhmossa 75–90 asuntokuntaa- Eurajoella 20–45 asuntokuntaa- Äänekoskella 60–70 asuntokuntaa

Loviisassa ja Äänekoskella kymmenes-osa asunnoista on tyhjillään, joten tulo-muutto ei vaikuttaisi asuntojen uus-tuotantoon. Kysyntä kohdistuisi lähin-nä pientaloihin, koska suuri osa muut-tajista olisi nuoria, hyvinkoulutettuja jakuntalaisten nykyiseen tulotasoon ver-rattuna hyvätuloisia. Eurajoella ja Kuh-mossa tulomuutto voisi heijastua asun-totuotantoon. Toimitilojen sekä päivä-hoito-, koulu- ym. tilojen kysynnänkasvu olisi niin vähäistä, että tarvevoitaisiin tyydyttää vanhan rakennus-kannan puitteissa.

Valtaosa ehdokaskuntien maatalous-tuottajista myy tuotteensa elintarvike-teollisuudelle, jonka ostopäätökseenvaikuttaa ensisijaisesti tuotteen laatueikä mielikuva. Poikkeuksena olisierikoistilanne, jossa viranomaisetrajoittaisivat tuotteiden myyntiä.

Kuntien luomutuotteiden sekä tiloilta taitorilta tapahtuvaan suoramyyntiin saat-taisi kohdistua vaikutuksia. Toisaaltaydinvoimalaitosten läheltä kotoisinolevien tuotteiden menekki ei eroamuista. Luomutiloja on jokaisessaehdokaskunnassa muutamia.

Toimintojen esimerkkisijoittelun mu-kaisella melualueella ei ole yksityistenrakennuksia. Hästholmenissa ja Olki-luodossa laitos näkyisi merelle, mikälise sijoitettaisiin rantaan ilman suoja-puustoa. Mikäli rakennukset rannikko-paikoilla sijoitetaan Kivetyn ja Romu-vaaran tapaan täysikasvuisen puustonsuojaan, ei kiinteistöjen hintaa alenta-vaa näköyhteyttä synny. Olemassaole-vien rakennusten sijainnista ja laitok-sen maisemaan sulautumisesta johtuenei markkinaperusteista kiinteistöjenarvon laskua ole odotettavissa.

Ydinvoimapaikkakuntien kiinteistöjenhinnat ovat vastanneet yleistä hintake-hitystä. Ainoastaan voimalaitostenrakentamisvaiheessa omakotitonttienkysyntä ja hinnat nousivat hetkellisesti.Toimitilojen, vapaa-ajankiinteistöjen jamaan arvoon ei odoteta muutoksia.

Rakennusvaihe Käyttövaihe2010–2020 2020...

Työpaikkoja Työpaikkojaenimmillään

Loviisa 55–75 70–80Loviisa , Lapinjärvi, Liljendal,Pernaja, Ruotsinpyhtää 110–130 100–110Itä-Uusimaa ja Kotkan-Haminan seutukunta 155–220 120–130Eurajoki 30–70 30–60Eurajoki, Lappi, Rauma,Kodisjoki, Kiukainen 110–150 110–120Satakunta 170–230 120–135Kuhmo 90–125 110–125Kainuu 150–215 125–135Äänekoski 60–80 80–100Äänekoski, Saarijärvi,Kannonkoski, Viitasaari 100–140 105–115Keski-Suomi 170–225 125–135

17

Kuntatalouteen vaikuttavat mm. kiin-teistö-, kunnallis-, arvonlisä- ja yhtei-söverot, työllisyysvaikutus, väestö-muutos, yleiset valtionosuudet ja vero-tulontasaus. Kuhmo saa verotulonta-sausta valtiolta niin paljon, että jokai-nen yritystoiminnan tuoma uusi vero-markka pudottaa valtion tukea. Kuh-mossa kuntatalouden vuosittainen net-tohyöty olisikin enimmillään 1–2 mil-joonaa ja muilla paikkakunnilla 7–9miljoonaa markkaa.

Vaikutukset elinoloihin javiihtyvyyteen

Ydinjätteisiin kohdistuu pelkoja, huoliaja ristiriitoja, jotka voivat vaikuttaaihmisten viihtyvyyteen ja elinoloihin.Aikaa myöten pelot, huolet ja ristiriidatvoivat kuitenkin poistua tai ainakinlieventyä. Loppusijoitus herättää tutki-musten perusteella enemmän pelkoja,huolia ja ristiriitoja Kuhmossa ja Ääne-koskella kuin Loviisassa ja Eurajoella.

Tekniikan asiantuntijuus perustuu kä-sitykseen, jonka mukaan on olemassaobjektiivisia tosiasioita, jotka vain onlöydettävä. Kansalaiset taas korostavatoikeuttaan omiin käsityksiinsä “tosi-asioista” riippumatta: “jos ihminenpelkää, niin hän pelkää ja koettu pelkoon todellista”. Ihmisten käsityksetovatkin merkittäviä riippumatta siitä,ovatko ne tieteellisen tiedon valossaperusteltuja. Loppusijoitushankkeenkannalta kansalaisten mielipiteet ovaterityisen tärkeitä, koska ratkaisevapäätösvalta on poliittisesti valituillaelimillä, kunnanvaltuustoilla ja edus-kunnalla.

Ehdokaskuntien asukkaiden mielipi-teistä tehtiin edustava mielipidetutki-mus. Eurajoella ja Loviisassa enemmis-tö hyväksyisi loppusijoituksen kun-taansa toisin kuin Äänekoskella jaKuhmossa.

Mielipiteiden jakautuminen kun-nissa. Haastateltavat vastasivatkysymykseen “Mikäli tutkimuksetja viranomaisten turvallisuusarvioosoittaisivat oman asuinkuntanneturvalliseksi ydinjätteiden loppu-sijoituspaikaksi, hyväksyisitteköSuomessa syntyneiden ydinjättei-den sijoituksen kotikuntannealueelle?”

TOTEUTTAMATTAJÄTTÄMISENYMPÄRISTÖ-VAIKUTUKSET

Toteuttamatta jättäminen eli nolla-vaihtoehto merkitsisi varastoinnin jat-kamista Eurajoella ja Loviisassa, eikäse aiheuttaisi muutoksia nykyiseen ti-lanteeseen. Voimalaitospaikkakunnillavarastojen laajentaminen ja aikanaanuusiminen olisivat melko pieniä raken-nushankkeita, joista ei aiheutuisi mer-kittäviä ympäristövaikutuksia. Väliva-rastoinnin jatkaminen jättäisi kysymyk-sen loppusijoituspaikasta avoimeksi.

Varastoinnin säteilyturvallisuus on sa-maa tasoa kapselointilaitoksen käytönkanssa: merkittäviä terveysvaikutuksiaei olisi. Jos varastosta huolehtiminensyystä tai toisesta laiminlyötäisiin,ympäristö voisi saastua pahoin. Tällai-nen tilanne (esim. sota) on lähivuosi-kymmeninä epätodennäköinen, muttatoisaalta sellaisen mahdollisuutta eivoida sulkea pois. Viimeistään jääkau-den alkaessa varasto jäisi oman onnen-sa nojaan, ellei sitä siirrettäisi kauasetelään. Turvallisuudesta huolehtimi-nen sitoisi siis jatkuvasti tuleviensukupolvien voimavaroja.

LAADITUT SELVITYKSET

Koko 20-vuotinen suomalainen ydin-jätetutkimus on ollut eräänlaista ympä-ristövaikutusten arviointia. Tutkimus-työstä on julkaistu noin 1700 raporttia.Kotimaisen työn lisäksi on tehty kan-sainvälistä yhteistyötä samantapaistaloppusijoitusratkaisua tutkivienmaiden kanssa (mm. Ruotsi, Sveitsi,Kanada). Vuosina 1996–1999 Posivaon julkaissut n. 60 YVA-menettelyynliittyvää selvitystä. Luettelo selvityk-sistä on YVA-selostuksen liitteenä.

18

Loppusijoitettu polttoaine voidaanmyöhemmin palauttaa maan pinnalleavaamalla loppusijotustilat.

PAIKKAVAIHTO-EHTOJEN ARVIOINTI

Ympäristövaikutukset jäävät kaikissapaikkavaihtoehdoissa vähäisiksi.Kallioperäolosuhteiden erot pelkistyvätsijaintiin rannikolla tai sisämaassa. Mo-lemmilla on omat edulliset piirteensä,joten yksinomaan turvallisuusanalyysinperusteella ei voida ratkaista, mikä pai-koista on paras. Loppusijoitus voidaantoteuttaa kaikkien tutkimuspaikkojenkallioperässä.

Kuntataloudelle loppusijoituksestakoituu merkittävää hyötyä. Kuntienverotulontasausjärjestelmän vuoksikuntatalouden nettohyöty Kuhmolleolisi kuitenkin muita paikkoja pienem-pi. Toisaalta työllisyysvaikutukset ovatKuhmossa suurimmat. Huolien japelkojen syntyminen on mitä ilmeisim-min vähäisempää voimalaitospaikka-kunnilla kuin Kuhmossa tai Äänekos-kella.

TOTEUTUS VAITOTEUTTAMATTAJÄTTÄMINEN

Ihmisten ja ympäristön suojeluvaati-mukset voidaan täyttää sekä loppusi-joitus- että varastointivaihtoehdossa.Valinnan olennaisin eroavuus onhuolenpitovelvollisuudessa. Toteutta-matta jättämisen turvallisuus edellyttää,että vesiallasvarastoja huolletaan javalvotaan. Loppusijoittaminenvapauttaa jälkipolvet velvoitteista,mutta jättää silti heille valinnanmahdollisuuden, sillä perusratkaisunmukaisesti loppusijoitettu polttoainevoidaan palauttaa maan pinnalle.

Loppusijoituksen ja toteuttamatta jättämisen vertailu

Käytetty polttoaine on varastoitunavoimalaitoksilla. Mikäli loppusijoitus-laitos rakennettaisiin Äänekoskelle taiKuhmoon, olisi tarvittavien polttoaine-kuljetusten määrä kaksinkertainenvoimalaitospaikkakuntiin verrattuna.Olkiluodossa ja Hästholmenilla laitostukeutuisi voimaloiden ja KivetyssäKonginkankaan kunnallistekniikkaan.Kuhmoon rakennettaisiin omat raaka-ja jätevesilaitokset. Kivetyn ja Romu-vaaran tiet perusparannettaisiin.

Eettiset ja ekologiset Perusratkaisu ja sen Vesiallasvarastoinninperiaatteet muunnelmat jatkaminen1. Ihmisen ja luonnon Vaaralliset aineet eristetään Vaaralliset aineet pidetään suojeleminen niin, ettei aktiivista huolen- aktiivisin toimin erossa

pitoa tarvita luonnosta ja ihmisistä.2. Tulevien sukupolvien Turvallisuusanalyysit osoittavat Ihmisille ja luonnolle ei aiheudu suojeleminen riittävän eristyksen toimivan vaaraa niin kauan kuin varastoja

niin kauan kuin jätteistä valvotaan ja huolletaan. Huolen-voisi olla vaaraa ihmisille pidon laiminlyöminen voisi johtaatai luonnolle. ympäristön saastumiseen.

3. Tuleville sukupolville Ei vaadi tulevilta sukupolvilta Varastojen kunnossapito, koituvan rasitteen mitään toimia muttei valvonta ja uusiminen siirtyvät välttäminen myöskään estä niitä. tuleville sukupolville.4. Laitosten käytön- Turvallisuudesta voidaan Turvallisuudesta voidaan aikainen turvallisuus huolehtia tiukoin päästö- huolehtia nykyisin toiminta-

kriteerein. periaattein.5. Ydinaineiden väärin- Ydinaineiden anastaminen Ydinaineiden anastamis- käytön estäminen olisi työlästä, kallista ja mahdollisuus riippuu

helposti havaittavissa. valvonnasta.Arvioidut ympäristövaikutukset1. Vaikutukset luontoon Vaikutukset olisivat vähäiset Eivät erotu nykyisellään ja luonnonvarojen ja rajoittuisivat laitoksen voimaloiden vaikutuksista. hyödyntämiseen välittömään läheisyyteen.2. Vaikutukset maan- Vaatii muutaman kymmenen Eivät erotu nykyisellään käyttöön ja maisemaan hehtaarin tontin. Maisema- voimalaitosten vaikutuksista.

vaikutus on vähäinen.3. Vaikutukset ihmisten Mahdollisia psykososiaalisia Ei vaikuta ihmisten terveyteen, terveyteen vaikutuksia lukuunottamatta niin kauan kuin varastoja

hankkeella ei ole merkitystä huolletaan ja valvotaan. ihmisten terveydelle. Stressi- Huolenpidon laiminlyönti voisivaikutus olisi todennäköisesti johtaa aikaa myöten myöspienin nykyisillä voimalaitos- terveysriskeihin.paikoilla

4. Sosiaaliset vaikutukset Hankkeella olisi myönteisiä Ei merkittäviä myönteisiäsosioekonomisia vaikutuksia. vaikutuksia. Huoli varastojen

Hankkeen aiheuttamat pelot, kunnosta ja vastuu niiden yllä huolet, ristiriidat ja imago- pitämisestä voisi aikaa myöten

ongelmat pienimmillään aiheuttaa sosiaalisia ristiriitoja.voimalaitospaikoilla.

Tekninen toteutettavuus1. Tekninen kehitysaste Ei edellytä uusien teknisten Tekniikka on käytössä Loviisassa

menetelmien kehittämistä, ja Olkiluodossa.mutta menetelmäkehitykselleja optimoinnille on sijaa.

2. Valmius sijoituspaikan Valinnan perusteeksi tarvit- Nykyiset varastopaikat valintaan tavat tutkimukset pääosin sopivat tarkoitukseen.

tehty ja ovat arvioitavana.3. Kustannukset Kustannukset ovat kohtuulliset Perusratkaisua halvempi, mutta

ja niihin on varauduttu pitkällä aikavälillä rahoituksensähkön hinnassa. epävarmuus kasvaa.

19

EHDOTUS YMPÄRISTÖ-VAIKUTUSTENSEURANTAOHJELMAKSI

Säteilyvaikutusten seuranta perustuuradioaktiivisten aineiden sekä säteilynmittaukseen. Tyypillisiä mittauspaikkojaovat ilmastointi-ilman ja jätevesien pois-toreitit. Vaikutuksia arvioidaan myöslaskennallisesti, koska on odotettavissa,että laitoksesta peräisin olevia aineita einiiden pienen määrän takia voida havaitaympäristössä. Seuranta aloitetaan joennen toiminnan aloittamista vertailu-tietojen saamiseksi.

Loppusijoituslaitos vaatii kolme eril-listä ydinenergialain mukaista päätöstä.Ensimmäinen on periaatepäätöksen ha-keminen. Tässä päätöksessä harkitaan,onko loppusijoitushanke yhteiskunnankokonaisedun mukainen. Hakemuksestajärjestetään yleinen kuuleminen kansa-laisille. Valtioneuvosto pyytää hake-muksessa mainituilta sijoituskunnilta janiiden naapurikunnilta lausunnon jaSäteilyturvakeskukselta turvallisuus-arvion. Ehdottomana edellytyksenä on,että sijoituskunnan lausunto puoltaahanketta. Periaatepäätös on vielä annet-tava eduskunnan vahvistettavaksi.

Ydinenergialain mukaan laitokselletarvitaan aikanaan myös rakentamis- jakäyttölupa. Nämä luvat myöntää Valtio-

neuvosto. Tässä yhteydessä Säteilytur-vakeskus tarkastaa, että laitos täyttääturvallisuusvaatimukset.

Tarvittavia kaavoja ovat seutukaava jayleiskaava sekä rakennus- tai asema-kaava. Lisäksi vaaditaan ympäristölupaja vesioikeuden lupia. Yleisen tien ra-kentaminen Kivettyyn tai Romuvaa-raan vaatii tielain mukaisen vahvista-mispäätöksen. Kuljetuksiin tarvitaanSäteilyturvakeskuksen lupa.

Loppusijoitus on tehty, kun Säteilytur-vakeskus on todennut jätteen sijoitetuk-si pysyväksi hyväksymällään tavalla.Kansallisten säännösten lisäksi loppu-sijoitusta koskevat useat kansainvälisetsopimukset ja suositukset.

TARVITTAVATSUUNNITELMAT,LUVAT JA PÄÄTÖKSET

Ennen loppusijoittamiseen tarvittavienlupien hakemista hankkeesta ja senvaihtoehdoista on tehtävä ympäristö-vaikutusten arviointi. Menettelyyn si-sältyi kansalaisten mahdollisuus lausuamielipiteensä siitä, mitä vaihtoehtoja javaikutuksia arvioidaan. Nyt arvioinninvalmistuttua kansalaiset voivat lausuamielipiteensä myös varsinaisestaarviointiselostuksesta. Kauppa- jateollisuusministeriö kokoaa mielipiteis-tä ja lausunnoista yhteenvedon.

Odotettavissa olevat säteilyvaikutuksetovat niin pienet, ettei erityistä väestönterveydentilan seurantaa katsota tar-peelliseksi: mahdollisia terveyshaittojaei kyettäisi erottamaan yleisen sairas-tavuuden joukosta. Tarvittaessa laitok-sen lähiympäristössä asuvien tervey-dentilaa voidaan vertailla muun väes-tön tilanteeseen. Tämä on mahdollistaesim. Kansanterveyslaitoksen ylläpitä-mien seurantatiedostojen avulla.

Sätelyvaikutusten lisäksi seurattaisiin:

- luonnon radonkaasua kalliotiloissa- pohjaveden pinnankorkeutta- kasvillisuusjakaumaa pohjavesi-

vaikutteisilla alueilla- pintalouhintojen tärinää lähiympä-

ristön rakennuksissa Loviisassa jaEurajoella

- Romuvaaran uuden vedenpuhdista-mon purkuvesistöä (näytteenotto)

- paikkakunnan imagoa- säteilypelkoja- sosioekonomisia vaikutuksia

Muita seurantavelvoitteita saatetaanmäärätä myöhempien lupakäsittelyjenyhteydessä esim. melulle ja pölylle.

Pitoisuuksia mitataan ilmasta, vesistä,maaperästä, eliöistä, maatalous- jakeräilytuotteista sekä riistasta.

Posivan seurantamittaukset lopetetaan,kun laitos on suljettu Säteilyturvakes-kuksen hyväksymällä tavalla. Sulkemis-vaiheessa Posiva laatii ehdotuksen sul-kemisen jälkeiseksi seurantaohjelmaksija suorittaa valtiolle kertakorvauksen.Näiden varojen käytöstä päättävät viran-omaiset. Loppusijoitus toteutetaan kui-tenkin niin, että se on turvallista ilmanjälkiseurantaa.

Sulkemisen jälkeisessä seurannassa onkeskeistä selvittää, miten kallioperässävallitsevat ominaisuudet palaavat ra-kentamista edeltäneeseen tilaan. Sulke-misen jälkeinen seuranta voisi sisältäämyös mm. radioaktiivisuuden mittaustamaan pinnalta ja syvistä kairanrei’istä.Rei’istä voitaisiin seurata pohjavedenpinnankorkeuksia, virtauksia, kemiaa,lämpötilaa jne. Maan pinnalta voidaangeofysikaalisilla mittauksilla seuratamikromaanjäristyksien esiintymistä.Ydinmateriaalin hankkiminen esim.terroristien käsiin vaatisi maan pinnallanäkyviä voimaperäisiä toimia, joitavoitaisiin kansainvälisesti valvoa esim.satelliiteista. Sulkemisen jälkeinen seu-ranta ajoittuu niin kauas tulevaisuuteen,että sitä koskevat seikkaperäiset suunni-telmat on järkevää tehdä myöhemmin.

20

POSIVAMikonkatu 15 A00100 Helsinki

Puh. (09) *228 030www.posiva.fi

Yhteysviranomainen YVA-menettelyssä:Kauppa- ja teollisuusministeriö

PL 28000171 HelsinkiPuh. (09) 1601

Faksi (09) 160 26 95Sähköposti: ydinenergia@ktm.vn.fi

LIB

EN

TE

R/K

OT

EV

A O

Y T

UR

KU

199

9