Kyyjärven oyk Paletti kaupallinen selvitys 30.6 - kyyjarvi.fi · seksi ja siellä toimii mm. Iittalan ja Marimekon tehdasmyymälät. Keskuk-sen tyypillisin asiakasryhmä on kotimainen

FCG Finnish Consulting Group Oy

Kyyjärven kunta KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVA PALETIN ASEMAKAAVA Yleiskaavan kaupallinen selvitys ja asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi

30.6.2010

FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (24) Kyyjärven kunta 30.6.2010

SISÄLTÖ

1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS .......................................................................... 3

2 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA ............................................................................................. 4

2.1 VÄESTÖMÄÄRÄ JA VÄESTÖENNUSTE............................................................................... 4 2.2 ARVIO OSTOVOIMASTA JA SEN KEHITYKSESTÄ .................................................................. 6

3 KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPPAA KOSKEVAT LÄHTÖKOHDAT................. 7

3.1 YLEISKAAVOITUSTA KOSKEVAT YLEISET TAVOITTEET ........................................................... 7 3.2 KAAVATILANNE JA YLEISKAAVAN TAVOITTEET ................................................................... 8 3.3 JULKISET PALVELUT............................................................................................... 10

4 KAUPAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT .............................................................. 11

4.1 MYYMÄLÄVERKKO ................................................................................................. 11 4.2 MYYNTI JA OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT............................................................................ 11 4.3 LASKENNALLINEN LIIKETILAN LISÄTARVE ...................................................................... 13

5 KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPALLISET LÄHTÖKOHDAT.......................................... 14

5.1 KAUPAN PALVELUVERKKO JA SEN SUHDE YHDYSKUNTARAKENTEESEEN ..................................... 14 5.2 KAUPAN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA OSTOVOIMAN KEHITYS................................................. 14 5.3 KAUPAN PALVELUIDEN SAAVUTETTAVUUS JA VAIKUTUKSET ELINYMPÄRISTÖÖN ........................... 15

6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI................................................................... 16

6.1 HANKKEEN KUVAUS............................................................................................... 16 6.2 KAUPALLISET VAIKUTUKSET ..................................................................................... 18

6.2.1 Uuden liikerakentamisen suhde ostovoiman kasvuun ja ostovoiman siirtymiin 18 6.2.2 Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin .................................. 19 6.2.3 Vaikutukset kaupan palvelutarjontaan ja -verkkoon .................................... 19 6.2.4 Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen ................................................. 20 6.2.5 Vaikutukset työllisyyteen......................................................................... 20

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET.......................................................................... 21

LÄHDELUETTELO ............................................................................................................. 23


1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS

Kyyjärven kunta on käynnistänyt yleiskaavan laadinnan kirkonkylään ja sen ympäristöön. Kyyjärvellä ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Kyyjärven keskustan yleiskaavatyön tarkoituksena on suunni-tella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntara-kenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Kyyjärven kaupalliset palvelut ovat keskittyneet pitkälti kauppakeskus Pa-lettiin, joka on aloittanut toimintansa Kyyjärvellä vuonna 1999. Kauppa-keskuksen kehittämisen turvaamiseksi Kyyjärven kunta on laatinut vuonna 2002 Paletin ympäristön kehittämissuunnitelman1 ja käynnistänyt asema-kaavan muutoksen laadinnan vuonna 2003. Asemakaavan muutostyö on ollut pysähdyksissä useamman vuoden, mutta asemakaavaehdotus on ase-tettu uudelleen nähtäville vuoden 2010 alussa. Maankäyttö- ja rakennus-lain mukaan asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida sen vaiku-tuksia, myös kaupallisia vaikutuksia, kun asemakaavan alueelle tulee sijoit-tumaan merkittävästi uutta vähittäiskaupan myymälätilaa. Kauppakeskus Paletin2 kävijämäärän vuonna 2009 on arvioitu olleen noin 700 000 kävijää. Kauppakeskuksen omistavat Kyyjärven kunta ja Osuus-kauppa Keskimaa. Kauppakeskus on profiloitunut tehdasmyymäläkeskuk-seksi ja siellä toimii mm. Iittalan ja Marimekon tehdasmyymälät. Keskuk-sen tyypillisin asiakasryhmä on kotimainen autolla liikkuva 20–60 -vuotias nainen. Myös eläkeläisiä, lapsiperheitä, pariskuntia, lomalaisia ja ohikulki-joita liikkuu paljon. Vuonna 2002 laaditun kehittämissuunnitelman yhtey-dessä tehdyn yrityskyselyn mukaan yritykset arvioivat kilpailukykynsä hy-väksi. Kauppakeskus Paletti koettiin kilpailukykyiseksi kauppapaikaksi si-jaintinsa ja valikoimiensa ansiosta.

Tämä raportti muodostaa yleiskaavan kaupallisen lähtötietoselvityksen se-kä asemakaavan kaupallisten vaikutusten arvioinnin. Muilta osin asema-kaavan muutoksen vaikutukset on esitetty asemakaavan selostuksessa. Selvityksen vaikutusalueena on Kyyjärven kunta, mutta tarkastelussa on otettu huomioon naapurikuntien ja Saarijärvi-Viitasaari seudun kaupan ke-hittymisedellytykset. Kaupallinen selvitys on tehty asiantuntija-arviona olemassa olevien selvi-tysten ja suunnitelmien sekä uusimpien tilasto- ja rekisteritietojen pohjalta. Keskeisin lähtöaineisto on ollut keväällä 2010 valmistunut Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitys. Arvioinnissa on sovellettu ympäristö-ministeriön ”Kauppa kaavoituksessa” ja ”Kaupan suuryksiköiden vaikutus-ten selvittäminen ja arviointi” -oppaiden kaupallisten vaikutusten tarkaste-lukokonaisuuksia. Kaupallisten vaikutusten arvioinnin on FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä laatinut FM Taina Ollikainen ja YTM Jouni Mäkäräinen.

1 Kyyjärven kunta (2002). Paletin ympäristön kehittämissuunnitelma. 2 Suomen kauppakeskusyhdistys ry (2009). Kauppakeskukset – Finnish Shopping Centers 2009.


2 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA

2.1 Väestömäärä ja väestöennuste

Keski-Suomen maakunnan väkiluku oli vuoden 2008 lopussa noin 271 700 asukasta. Maakunnan väestöstä Saarijärvi-Viitasaaren seudulla asui noin 33 800 asukasta ja Kyyjärvellä noin 1 600 asukasta. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestömäärä on vähentynyt noin 3 400 asukkaalla (-9 %) vuodesta 2000. Kyyjärven väestömäärä on vähentynyt vuosina 2000-2008 noin 230 asukkaalla (-13 %). Vuoden 2009 lopussa Kyyjärvellä oli 1 536 asukasta.

Taulukko 1. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestökehitys kunnittain vuosina

2000-2008 (Tilastokeskus).

Väkiluku Muutos 2000-2005 Muutos 2005-20082000 2005 2008 lkm % lkm %

Kannonkoski 1 741 1 627 1 609 -114 -7 % -18 -1 %Karstula 5 137 4 801 4 618 -336 -7 % -183 -4 %Kinnula 2 117 1 933 1 852 -184 -9 % -81 -4 %Kivijärvi 1 610 1 424 1 363 -186 -12 % -61 -4 %Kyyjärvi 1 793 1 646 1 558 -147 -8 % -88 -5 %Pihtipudas 5 225 4 917 4 700 -308 -6 % -217 -4 %Saarijärvi 11 624 11 048 10 730 -576 -5 % -318 -3 %Viitasaari 7 915 7 458 7 330 -457 -6 % -128 -2 %Saarijärvi-Viitasaari 37 162 34 854 33 760 -2 308 -6 % -1 094 -3 %KESKI-SUOMI 265 683 269 575 271 747 3 892 1 % 2 172 1 %

Keski-Suomen maakunnan väestömäärä kasvaa Tilastokeskuksen uusim-man (2009) väestöennusteen mukaan vuosina 2008-2020 noin 12 200 asukkaalla ja vuosina 2020-2030 noin 8 000 asukkaalla eli yhteensä koko tarkastelujaksolla noin 20 200 asukkaalla (+7 %). Maakunnan väestönkas-vu toteutuu Jyväskylän seudulla. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestömää-rä vähenee ennusteen mukaan noin 3 900 asukkaalla (-11 %) ja Kyyjärven noin 230 asukkaalla (-15%) vuosina 2008-2030. Taulukko 2. Saarijärvi-Viitasaaren seudun väestöennuste vuoteen 2030 (Ti-

lastokeskus).

Väkiluku Muutos 2008-2020 Muutos 2020-20302008 2015 2020 2025 2030 lkm % lkm %

Kannonkoski 1 609 1 562 1 555 1 555 1 559 -54 -3 % 4 0 %Karstula 4 618 4 281 4 113 3 980 3 877 -505 -11 % -236 -6 %Kinnula 1 852 1 733 1 691 1 670 1 654 -161 -9 % -37 -2 %Kivijärvi 1 363 1 221 1 162 1 125 1 098 -201 -15 % -64 -6 %Kyyjärvi 1 558 1 439 1 391 1 354 1 330 -167 -11 % -61 -4 %Pihtipudas 4 700 4 368 4 201 4 071 3 969 -499 -11 % -232 -6 %Saarijärvi 10 730 10 152 9 923 9 752 9 610 -807 -8 % -313 -3 %Viitasaari 7 330 7 030 6 913 6 843 6 798 -417 -6 % -115 -2 %Saarijärvi-Viitasaari 33 760 31 786 30 949 30 350 29 895 -2 811 -8 % -1 054 -3 %KESKI-SUOMI 271 747 279 053 283 951 288 371 291 957 12 204 4 % 8 006 3 %

Kyyjärvi sijaitsee Keski-Suomen maakunnan luoteisosassa ja sen naapuri-kunnista Soini ja Alajärvi sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja Perho Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Näiden kuntien yhteenlaskettu vä-estömäärä oli vuoden 2008 lopussa 16 100 asukasta (Alajärvi 10634, Soini 2455 ja Perho 3020). Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Alajärven, Soinin ja Perhon väestömäärä vuonna 2030 on noin 14 280 asukasta, joten väestömäärän ennustetaan vähenevän noin 11 %.


Asuminen keskittyy Keski-Suomessa Jyväskylän seudulle ja seudullisten keskittymien eli Jämsän, Saarijärven ja Äänekosken ympäristöön. Kuvassa 1 on esitetty väestön määrä 250 m x 250 m ruuduittain Keski-Suomessa vuonna 2007. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Tiheimmät alueet sijaitsevat kuntakeskuksissa. Harvaan asutut alueet sijoittuvat pääasiassa teiden varsille ja järvien ranta-alueille.

Kuva 1. Väestön sijoittuminen ja tiheys Keski-Suomessa vuoden 2007 lo-

pussa (Keski-Suomen kaupallinen selvitys 2010).


2.2 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä

Selvityksessä tarkasteltavat ostovoimatiedot perustuvat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksessä esitettyihin lukuihin. Siinä osto-voima arvioitiin vuoden 2008 väestömäärän ja asukaskohtaisten kulutuslu-kujen perusteella. Kulutuslukuina käytettiin Vähittäiskauppa Suomessa 2008 (Santasalo & Koskela 2009) esitettyjä Keski-Suomen keskimääräisiä kulutuslukuja. Ostovoiman kehitys arvioitiin väestöennusteen ja yksityisen kulutuksen kasvuarvioiden pohjalta. Väestöennusteena käytettiin Tilasto-keskuksen väestöennustetta. Yksityisen kulutuksen kasvuarviona käytettiin päivittäistavarakaupassa 1 %/vuosi ja erikoiskaupassa 2 %/vuosi. Koko vähittäiskauppaan (pl. autokauppa) kohdistuva ostovoima edellä esi-tetyillä laskentaperusteilla arvioituna oli vuonna 2008 Keski-Suomessa noin 1515 milj.euroa, josta päivittäistavarakaupan ostovoima oli noin 646 milj.euroa ja erikoiskaupan ostovoima noin 869 milj.euroa. Saarijärvi-Viitasaaren seudun ostovoima oli vastaavasti 188 milj.euroa, josta päivit-täistavarakaupan ostovoima oli noin 80 milj.euroa ja erikoiskaupan osto-voima noin 108 milj.euroa. Kyyjärven ostovoima oli vuonna 2008 päivit-täistavarakaupassa noin 3,7 milj.euroa ja erikoiskaupassa noin 5,0 milj.euroa eli koko vähittäiskaupan ostovoima oli 8,7 milj.euroa. Ostovoiman on edellä esitetyin perustein arvioitu kasvavan Kyyjärvellä noin 1,8 milj. euroa, Saarijärvi-Viitasaaren seudulla noin 48 milj. euroa ja koko maakunnassa noin 793 milj.euroa. Kasvusta 90 % kohdistuu erikoiskaup-paan. Taulukko 3. Arvio vähittäiskauppaan kohdistuvasta ostovoimasta ja osto-

voiman kehityksestä Saarijärvi-Viitasaaren seudulla (vuoden 2008 rahas-

sa). Päivittäistavarakauppa

2008 2015 2020 2025 2030 2008-20 2020-30 2008-30Kannonkoski 3,8 4,0 4,2 4,4 4,6 0,3 0,4 0,8Karstula 11,0 10,9 11,0 11,2 11,5 0,0 0,5 0,5Kinnula 4,4 4,4 4,5 4,7 4,9 0,1 0,4 0,5Kivijärvi 3,2 3,1 3,1 3,2 3,3 -0,1 0,1 0,0Kyyjärvi 3,7 3,7 3,7 3,8 3,9 0,0 0,2 0,2Pihtipudas 11,2 11,1 11,3 11,5 11,8 0,1 0,5 0,6Saarijärvi 25,5 25,9 26,6 27,5 28,5 1,1 1,9 2,9Viitasaari 17,4 17,9 18,5 19,3 20,1 1,1 1,6 2,7Saarijärvi-Viitasaari 80,3 81,1 82,9 85,5 88,5 2,6 5,6 8,2KESKI-SUOMI 646,4 711,6 761,0 812,3 864,4 114,7 103,3 218,0

Erikoiskauppa

2008 2015 2020 2025 2030 2008-20 2020-30 2008-30Kannonkoski 5,1 5,7 6,3 7,0 7,7 1,2 1,4 2,6Karstula 14,8 15,7 16,7 17,8 19,2 1,9 2,5 4,4Kinnula 5,9 6,4 6,9 7,5 8,2 0,9 1,3 2,3Kivijärvi 4,4 4,5 4,7 5,0 5,4 0,4 0,7 1,1Kyyjärvi 5,0 5,3 5,6 6,1 6,6 0,7 0,9 1,6Pihtipudas 15,0 16,0 17,0 18,2 19,6 2,0 2,6 4,6Saarijärvi 34,3 37,3 40,2 43,7 47,5 5,9 7,3 13,2Viitasaari 23,4 25,8 28,0 30,6 33,6 4,6 5,6 10,2Saarijärvi-Viitasaari 107,9 116,7 125,5 135,9 147,7 17,6 22,3 39,8KESKI-SUOMI 868,7 1024,7 1151,2 1286,7 1442,9 282,5 291,7 574,2

Ostovoiman kasvu, milj.€Ostovoima, milj. € (vuoden 2008 rahassa)

Ostovoima, milj. € (vuoden 2008 rahassa) Ostovoiman kasvu, milj.€


3 KYYJÄRVEN KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPPAA KOSKEVAT LÄHTÖKOHDAT

3.1 Yleiskaavoitusta koskevat yleiset tavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet tulee maankäyttö- ja rakennuslain mukaan ottaa huomioon ja niitä tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Val-takunnallisissa alueidenkäytön tavoitteiden yhdyskuntarakennetta ja kaup-paa koskevissa tavoitteissa korostetaan palveluiden ja työpaikkojen hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmille sekä henkilöautoliikenteen mahdolli-simman vähäistä tarvetta. Lisäksi tavoitteissa korostetaan, ettei uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palveluiden alueita tule sijoittaa irralleen olemasta olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytöllä tulee myös osoittaa elinkeinoelämälle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Yleiskaavassa kau-pan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, asumisen tarpeiden ja palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön se-kä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen.

Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten tavoitteena on turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus eri väestöryhmille hillitsemällä kaupan palvelujen siirtymistä keskustojen ja asuinalueiden ulkopuolelle. Valtakunnallisesti kaupan sijainnin vaikutus yhdyskuntarakenteen kehityk-seen on kasvanut. Erityisen merkittävät vaikutukset on kaupan suuryksi-köiden sijoittumisella kaupunkien ulosmeno-, ohitus- ja kehäteiden varsille, jolloin hierarkkisen keskusverkon rinnalle liikenteen solmukohtiin syntyy kaupan alueita, joilla asiointi perustuu lähes yksinomaan henkilöauton käyttöön. Kauppapaikan valinta pelkästään henkilöauton käyttöön perustu-van saavutettavuuden perusteella johtaa usein ristiriitaan yhdyskuntien kehittämisen ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tavoitteiden kanssa.

Kaupan sijainnin ohjauksen tavoitteena on (Ympäristöministeriö 2009): - turvata kestävä yhdyskuntakehitys ja palvelujen saatavuus, - kaupunkien keskustojen elinvoimaisuuden säilyttäminen, - asuntoalueiden päivittäistavarakaupan edellytysten turvaaminen, - eri väestöryhmien palvelujen turvaaminen, - varautua väestön ikääntymiseen, - hillitä ilmastonmuutosta pysäyttämällä yhdyskuntarakenteen hajautu-

minen ja autoliikenteen kasvu, - luoda edellytyksiä toimivalle kilpailulle.


3.2 Kaavatilanne ja yleiskaavan tavoitteet

Kyyjärven keskustan yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonky-län ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimi-vuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Keski-Suomen maakuntakaavassa Kyyjärven kirkonkylä on osoitettu taa-jamatoimintojen alueeksi (A), jolla osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumi-sen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan taajaman ydinaluetta tulee kehittää taa-jamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Maakuntakaavas-sa on lisäksi annettu aluekohtainen suunnittelumääräys Kyyjärven kirkon-kylää koskien, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituk-sessa tulee kiinnittää erityistä huomiota kauppakeskus Paletin liikenteellis-ten olosuhteiden järjestämiseen.

Kuva 2. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta.

Kyyjärven kirkonkylän alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista tai oikeusvaikutuksetonta yleiskaavaa. Kyyjärven keskustan asemakaava on tullut lainvoimaiseksi vuonna 2006 kaavayhdistelmätyön avulla. Alkuperäisesti kirkonkylän asemakaava on koostunut eri aikaan laadituista asemakaavoista, jotka muutettiin numeeri-seen muotoon kaavayhdistelmänä ja saatiin lainvoimaiseksi normaalin kaa-vaprosessin kautta. Laadittava yleiskaava tulee ohjaamaan asemakaavan muutoksia ja asemakaava-alueen laajentumista. Kyyjärven keskustan asemakaavassa on osoitettu liikerakentamiselle si-jaintipaikkoja pääasiassa AL (asuin-, liike- ja toimistorakentamisen kortte-lialue), AL-1 (asuin, liike- ja toimistorakentamisen korttelialueilla, jolle on mahdollista sijoittaa huoltoasematoimintaa palvelevia rakennuksia enintään 50 % kokonaiskerrosalasta) ja KL (liikerakennusten korttelialue) alueille. Asemakaavassa Honkalehdon alueelle varattu KL-alue on toteutumaton. Kauppakeskus Paletin alue on asemakaavoittamatonta.


Kuva 3. Kyyjärven ajantasa-asemakaava.

Yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan yleiskaavalle laaditaan työn alkuvaiheessa strategisia tavoitteita, suunnittelun yleista-voitteita ja yksityiskohtaisia suunnittelutavoitteita. Keskeiset kirkonkylän yleiskaavan selvitettävät kysymykset ovat:

- Asutuksen ja yritystoiminnan tulevat laajenemisalueet - Palveluiden tarve ja sijoittuminen - Tieverkon rakenne ja kehittämistarpeet - Virkistysalueet, viheralueverkoston rakenne ja ulkoilureitit - Luonnonympäristön, maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön vaa-

liminen


3.3 Julkiset palvelut

Kaupallisten palveluiden lisäksi julkiset peruspalvelut ovat tärkeitä asuk-kaiden arjen sujumisen näkökulmasta. Kyyjärven keskeiset julkiset palvelut sijaitsevat Kyyjärven keskustassa, joka on välittömästi valtateiden risteys-alueen itäpuolelle. Kunnan keskustassa sijaitsevat kunnantalo ja terveys-asema. Perusopetusta vuosiluokille 1-9 tarjoava koulu, päiväkoti ja kirjasto sijaitsevat noin kilometrin keskustasta pohjoiseen. Samassa yhteydessä si-jaitsee myös liikuntahalli.

Kuva 4. Kunnan keskeisten julkisten palveluiden sijainti ja kauppakeskus

Paletti asemakaavakartalla esitettynä.


4 KAUPAN NYKYTILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT

4.1 Myymäläverkko

Kyyjärvellä toimii tällä hetkellä yksi päivittäistavarakauppa (Sale) Kauppa-keskus Paletin yhteydessä. Lisäksi päivittäistavaramyyntiä on sekä huolto-aseman (Shell) että kioskien yhteydessä. (Kyyjärven kunta).

Kyyjärven erikoiskaupan palvelut sijaitsevat kuntakeskuksessa ja Kauppa-keskus Paletissa. Kauppakeskuksessa toimii Alko sekä erikoismyymälöitä (mm. vaateliike, kirjakauppa, urheiluliike) sekä tehtaanmyymälöitä (Iittala ja Marimekko) sekä ravintolapalveluita. Paletin kokonaispinta-ala on noin 4000 mG ja vuokrattavia liiketiloja on yhteensä noin 2600 mG. Kuntakes-kuksessa sijaitsee palvelualan yrityksiä (mm. pankkipalvelut, parturit, fysi-kaalinen hoito) sekä apteekki, leipomo ja kukkakauppa.

Erikoiskaupan tarjonta on Kyyjärvellä kauppakeskus Paletin ansiosta kunta-kokoon nähden erittäin monipuolinen. Asukasmäärä yhtä erikoiskaupan myymälää kohti on Kyyjärvellä huomattavasti pienempi kuin maakunnassa ja seudulla keskimäärin (taulukko 4). Naapurikunnista Kivijärvellä on neljä erikoiskaupan myymälää ja Kannonkoskella kaksi erikoiskaupan myymälää Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan. Lähimmät Alkon myymälät sijaitsevat Karstulassa, Alajärvellä, Saarijärvellä ja Viitasaarella.

Taulukko 4. Asukkaat erikoiskaupan myymälää kohden Saarijärvi - Viitasaa-

ren seudulla vuonna 2007 (Keski-Suomen kaupallinen palveluverkkoselvi-

tys).

Erikoiskauppa Asukkaita/ myymälä

Kannonkoski 805 Karstula 293 Kinnula 233 Kivijärvi 351 Kyyjärvi 131 Pihtipudas 171 Saarijärvi 270 Viitasaari 212 Saarijärvi-Viitasaari 235 KESKI-SUOMI 283

Kyyjärveä lähimpänä sijaitsevat suuremmat kuntakeskukset ovat Alajärvi (42 kilometriä), Saarijärvi (54 km) ja Viitasaari (73 km). Näiden palvelutar-jonta on luonnollisesti Kyyjärveä monipuolisempi. Maakuntakeskuksista Sei-näjoelle on matkaa 105 kilometriä ja Jyväskylään 119 kilometriä.

4.2 Myynti ja ostovoiman siirtymät

Vähittäiskaupan myyntiä ja ostovoiman siirtymää koskevat tiedot perustu-vat Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvitykseen.


Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaan Keski-suomen vähittäis-kaupan myynti (pl. autokauppa) vuonna 2007 oli noin 1671 milj.€, josta päivittäistavarakaupan myyntiä oli noin 736 milj.€ ja erikoiskaupan myyn-tiä noin 935 milj.€. Koko vähittäiskaupan myynnistä toteutui Jyväskylän seudulla noin 67 % ja Saarijärvi-Viitasaaren seudulla noin 10 %. Kuvassa 5 on esitetty Saarijärvi-Viitasaaren seudun myynnin jakautuminen kunnit-tain.

Vähittäiskaupan myynti 2007 - Saarijärvi-Viitasaari

2,5 %

11,6 %

3,9 %

2,3 %

5,8 %

13,6 %

34,6 %

25,6 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kannonkoski

Karstula

Kinnula

Kivijärvi

Kyyjärvi

Pihtipudas

Saarijärvi

Viitasaari

Kuva 5. Vähittäiskaupan myynnin jakautuminen kunnittain Saarijärvi-

Viitasaaren seudulla.

Kuvassa 6 on esitetty vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä kunnittain vuon-na 2007 Saarijärvi-Viitasaaren seudulla. Kunnista ostovoiman siirtymä on positiivinen ainoastaan Kyyjärvellä ja Viitasaarella, muissa kunnissa siirty-mä on negatiivinen.

Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymä 2007 (%:ia ostovoimasta)

12 %

6 %

-2 %

-13 %

-25 %

-35 %

-49 %

-52 %

-100 % -80 % -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Kyyjärvi

Viitasaari

Saarijärvi

Pihtipudas

Karstula

Kinnula

Kivijärvi

Kannonkoski

Kuva 6. Vähittäiskaupan ostovoiman siirtymät Saarijärvi-Viitasaaren

seudun kunnissa.


4.3 Laskennallinen liiketilan lisätarve

Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syn-tyä riittävät toimintaedellytykset. Kaupan liiketilan lisätarve on arvioitu os-tovoiman kasvun perusteella. Tilantarve kuvaa liiketilan lisätarpeen suu-ruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uuspe-rustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myyn-nin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa tai nykyisten liiketilojen laa-jennuksia. Toisaalta myymäläkannan poistuma ja alueen ulkopuolelta tule-va ostovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Keskeinen tilatarpeeseen vaikutta-va tekijä on myös myyntitehokkuus. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälä-tyypeittäin ja on korkein suurissa yksiköissä. Näin ollen myös uusperustan-nan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko -selvityksen mukaan Saarijärvi-Viitasaaren seudun laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 men-nessä on noin 23 500 k-mG. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäista-varakauppaan noin 1 900 k-m2 ja erikoiskauppaan noin 21 600 k-m2. Kyy-järven oman väestön ostovoiman kasvun pohjalta arvioitu liiketilan lisätar-ve on noin 800 Liiketilan tarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että ti-lantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskennallinen liiketilatarve on koko Saarijärvi-Viitasaari alueella 23 500 k-mG, josta päivittäistavarakaupan osuus on 1 900 k-mG ja erikoiskaupan osuus 21 600 k-mG. Kyyjärven vähittäiskaupan liiketilan lisätarpeeksi on arvioitu noin 800 k-mG, joka kaikki kohdistuu erikoiskauppaan. Taulukko 5. Laskennallinen liiketilatarve vuosille 2008-2030 Saarijärvi-

Viitasaaren seudulla (Keski-Suomen kaupallinen pvaleverkkoselvitys).

LIIKETILATARVE 2008-2030, k-m2Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis-tavara- kauppa vaativa erikois- kauppakauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä

Kannonkoski 200 1 400 500 900 1 600Karstula 100 2 400 800 1 600 2 500Kinnula 100 1 200 400 800 1 300Kivijärvi 0 600 200 400 600Kyyjärvi 0 800 300 500 800Pihtipudas 100 2 600 900 1 700 2 700Saarijärvi 700 7 100 2 400 4 700 7 800Viitasaari 700 5 500 1 800 3 700 6 200Saarijärvi-Viitasaari 1 900 21 600 7 300 14 300 23 500KESKI-SUOMI 50 500 311 000 105 600 205 400 361 500


5 KIRKONKYLÄN YLEISKAAVAN KAUPALLISET LÄHTÖKOHDAT

5.1 Kaupan palveluverkko ja sen suhde yhdyskuntarakenteeseen

Kyyjärven kunta on väestömäärältään pieni kunta, mikä vaikuttaa keskei-sesti kaupan kysyntään ja tarjontaan alueella. Tästä esimerkkinä on, että kunnassa toimii tällä hetkellä ainoastaan yksi päivittäistavaramyymälä. Kuitenkin Kauppakeskus Paletin ansiosta kuntaan on kehittynyt kuntako-koon nähden erittäin monipuolinen erikoiskaupan tarjonta. Kauppakeskuk-sen tarjonta perustuu paikallisen kysynnän lisäksi ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman hyödyntämiseen.

Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin Kauppakeskus Palettiin, joka sijaitsee aivan Kyyjärven keskustan länsipuolella. Kauppa-keskus Paletti on kunnan selkeä kaupallinen keskus, jonka asema kunnan kaupallisessa palveluverkossa on keskeinen jo nykyisessä laajuudessaan. Kyyjärven keskustan palvelut ovat Paletin rakentamisen jälkeen painottu-neet enemmän palveluliiketoimintaan kuin vähittäiskaupan palveluihin.

Maakuntakaavassa Paletin alueelle on osoitettu seudullisesti merkittävä vä-hittäiskaupan suuryksikkö (KM). Merkintä mahdollistaa alueelle vähittäis-kaupan suuryksikön rakentamisen ja KM -merkinnän myös yleiskaavassa. Kyyjärven kunta kehittää päätöksillään Paletin aluetta jatkossakin, mikä vahvistaa sen asemaa. Paletti on kunnan kaupallinen keskus, mikä tulee tuoda esille yleiskaavassakin, mutta samalla tulee säilyttää pienempimuo-toisen kaupan ja palveluiden sijoittumisedellytykset myös Kyyjärven kes-kustassa.

Paletin kehittymisellä ei voida katsoa olevan yhdyskuntarakennetta hajaut-tavaa vaikutusta, kun otetaan huomioon kunnan koko, etäisyydet sekä lii-kenteellinen saavutettavuus myös kevyellä liikenteellä.

5.2 Kaupan toimintaedellytykset ja ostovoiman kehitys

Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut ovat tällä hetkellä kattavat kunnan kokoon nähden. Kunnan ostovoiman siirtymä on positiivinen, mikä tarkoit-taa sitä, että kunnan vähittäiskaupan myynti on suurempi kuin kunnan oman väestön ostovoima. Mikäli kunnan kaupallinen tarjonta lisääntyy merkittävästi, myös ostovoiman positiivinen siirtymä kasvaa, koska kunnan oman ostovoiman kasvu ja laskennallinen liiketilan lisätarve on varsin vä-häistä.

Kyyjärvellä on tällä hetkellä yksi päivittäistavarakauppa, jota täydentävät elintarvikekioskityyppiset palvelut esimerkiksi huoltoaseman yhteydessä. Kilpailunäkökulman ja palvelutarjonnan monipuolisuuden näkökulmasta oli-si toivottavaa, että kunnassa olisi enemmän päivittäistavarakaupan tarjon-taa.

Erikoiskaupassa Kyyjärven vahvuutena on Kauppakeskus Paletin palvelu-tarjonta. Kauppakeskuksen erikoiskaupan tarjonta palvelee Kyyjärven asukkaiden lisäksi ohikulkuliikennettä, matkailijoita ja ympäristökuntien asukkaita. Kauppakeskusta on mahdollista kehittää jatkossakin tehtaan-myymälä- ja erikoiskaupan keskuksena, jolloin sen asiakaskunnasta mer-


kittävä osa tulee Kyyjärven ulkopuolelta. Kauppakeskuksen kehittäminen turvaa olemassa olevien liikkeiden kannattavuuden ja kehitysedellytykset ja sitä kautta Kyyjärven asukkaille monipuoliset erikoiskaupan palvelut. Kyyjärven ja sen naapurikuntien sekä ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman rajallisuus asettaa kuitenkin rajat kauppakeskuksen laajentu-miselle. Yleiskaavatyön yhteydessä tulee turvata Paletin mahdollisuudet kehittyä ottaen huomioon kauppakeskuksen realistiset kehittämisedellytyk-set.

5.3 Kaupan palveluiden saavutettavuus ja vaikutukset elinympäristöön

Kyyjärven kunnan väestöstä noin 60 prosenttia asuu kirkonkylän alueella. Kaupalliset palvelut sijoittuvat nykyisin kunnan keskeiselle paikalle ja kauppakeskus Paletti on hyvin ja turvallisesti saavutettavissa myös kevyel-lä liikenteellä. Kevyen liikenteen saavutettavuuden merkitystä korostaa myös ikääntyvän väestön määrän lisääntyminen Kyyjärvellä.

Erikoiskaupassa Kyyjärven Paletin kaupalliset palvelut lisäävät myös naa-purikuntien erikoiskaupan tarjontaa ja parantavat erikoiskaupan palvelui-den saavutettavuutta, kun Saarijärven, Viitasaaren ja Alajärven sekä maa-kuntakeskusten sijasta ja rinnalla voidaan asioida Kyyjärven Paletissa. Laa-jempi erikoiskaupan tarjonta monilla kaupan toimialoilla sijoittuu joka ta-pauksessa myös tulevaisuudessa kaupunki- ja maakuntakeskuksiin.

Kirkonkylän laajentumissuuntia tutkitaan yleiskaavatyön yhteydessä. Pal-veluverkon toimivuuden ja palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että uusi asuinrakentaminen kohdistuisi mah-dollisimman lähellä kuntakeskusta eheyttäen nykyistä yhdyskuntaraken-netta. Uusien kaupan palveluiden keskittäminen Kauppakeskus Paletin ja keskustan alueille tukee omalta osaltaan yhdyskuntarakenteen eheyttämis-tä ja turvaa parhaiten kaupan palvelujen saavutettavuuden myös tulevai-suudessa.


6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

6.1 Hankkeen kuvaus

Asemakaava-alue sijaitsee valtateiden 13 ja 16 risteysalueen lounaispuolel-la. Risteysalueen kautta kulkee ajoneuvoliikennettä Jyväskylän suunnasta Kokkolaan ja Vaasaan sekä itä-länsi -suuntaista liikennettä nk. Sinistä tietä pitkin mm. Kuopiosta Vaasaan. Tiehallinnon tietojen mukaan valtatien 13:n liikennemäärä Kyyjärven eteläpuolella on 2200 ajoneuvoa/vrk, pohjoispuo-lella 1300 ajoneuvoa/vrk ja valtatie 16:n liikennemäärä Kyyjärven länsi-puolella on 1900 ajoneuvoa/vrk (liikennemääräkartta 2008, Keski-Suomen tiepiiri).

Asemakaava-alueella sijaitsee Paletin kauppakeskus, ABC kylmäasema, kolme asuinrakennusta, puutarhamyymälä kasvihuoneineen ja talousra-kennuksia. Asuinrakennukset ovat 50–70 luvuilla rakennettuja harja- ja aumakattoisia pientaloja. Kauppakeskus Paletin alueelle on osoitettu voi-massa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa seudullisesti merkittä-vän vähittäiskaupan suuryksikön alue (km). Merkintä mahdollistaa vähit-täiskaupan suuryksikön sijoittumisen alueelle.

Laadittavan asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kauppakeskittymän kehittäminen ja laajentuminen. Asemakaavaehdotuksessa liikerakentami-selle osoitetaan lisää tilaa ja uusi katu auttaa alueen levittäytymistä jatkos-sa myös etelään päin. Asemakaavaehdotuksessa Paletin kauppakeskuksen alue on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi KL-1, jolle saa rakentaa myös käsi-työ- ja matkailutarkoitusta palvelevia tiloja. Merkinnällä pj osoitetulle alu-een osalle saa sijoittaa polttoaineen jakeluaseman. Kortteliin varataan ajo-yhteys huolto- ym. alueen sisäistä liikennettä varten. Alueella sijaitsevan puutarhamyymälän kohta on osoitettu liike- ja toimistorakennusten kortte-lialueeksi KL-2, jonne saa rakentaa paitsi käsityö- ja matkailutarkoitusta palvelevia tiloja myös puutarhamyyntiä palvelevia tiloja. Asemakaavaehdo-tuksessa KL-1 ja KL-2 alueiden tonttitehokkuudeksi on osoitettu e=0,6.

Asemakaava-alue jakaantuu kahteen kortteliin, joiden rakennusoikeudet tonteittain ovat seuraavat:

Kortteli ja tontti Asemakaava-määräys

Rakennusoikeus (k-mG)

51:1 KL-1 12900 51:2 KL-1 2500 51:3 KL-1 2600 51:4 KL-1 5000 51:5 KL-2 3400 51:6 KL-1 3300 52:1 KL-1 2400 52:2 KL-1 3000

Asemakaavan yhteenlaskettu rakennusoikeus on 35 100 k-mG.


Kuva 7. Kyyjärven Paletin asemakaavaehdotus.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksikön tai sii-hen verrattavan myymäläkeskittymän rakentaminen edellyttää asemakaa-vassa suuryksikölle osoitettua tonttia (KM-merkintä), ellei alue sijaitse maakunta- tai yleiskaavassa osoitetulla keskusta-alueella. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruisia vähittäis-kaupan myymälöitä, joita ovat esimerkiksi suuret supermarketit, hyper-marketit ja tavaratalot. Auto-, huonekalu- ja rautakauppaa sekä muuta niin kutsuttua paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjaus ei koske. Ohjauksen piiriin kuuluvalle myymäläkes-kittymälle ei ole säännöksissä annettu selkeää rajaa, jonka ylittyessä kes-kittymä on tulkittava vähittäiskaupan suuryksiköksi. Kuitenkin yli 10 000 k-mG keskittymällä on yleensä merkittäviä vaikutuksia. Kyyjärven kunnan suunnitelmana on laajentaa Kauppakeskus Palettia noin kaksinkertaiseksi nykyiseen laajuuteen verrattuna, jolloin laajennuksen suuruusluokka olisi 4000 – 5500 k-mG. Kauppakeskukseen sijoittuisi laa-jennuksen yhteydessä mahdollisesti myös toinen pieni päivittäistavara-myymälä. Muille asemakaavan alueille ei ole tällä hetkellä konkreettisia suunnitelmia.


Kaupallisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä käsitellään sekä koko ase-makaavan mitoitusvarauksen että kauppakeskuksen suunnitellun laajen-tumisen vaikutuksia. Kauppakeskuksen laajentumisen tarkastelu antaa rea-listisen lähestymistavan asemakaavan todellisten kaupallisten vaikutusten arvioinnille. Arvioinnissa otetaan huomioon kauppakeskuksen profiloitumi-nen myös ohikulkevaa liikennettä palvelevana keskuksena, jonka seurauk-sena valtaosa keskuksen asiakaskunnasta tulee Kyyjärven kunnan ulko-puolelta ja maantieteellisesti hyvin laajalta alueelta.

6.2 Kaupalliset vaikutukset

6.2.1 Uuden liikerakentamisen suhde ostovoiman kasvuun ja ostovoiman siirtymiin

Ostovoiman siirtymiä, ostovoiman kasvua ja sen pohjalta arvioitua liiketilan laskennallista lisätarvetta tarkastelemalla voidaan hahmottaa, kuinka suuri on se markkinoiden kasvu, jonka jakajaksi uusi liikerakentaminen tulee ja kuinka suurelle alueelle uusi liikerakentaminen tulisi vaikuttamaan. Paletin asemakaavassa on osoitettu yhteensä 35 100 k-mG liike- ja toimis-torakennusten rakennusoikeutta. Asemakaavassa osoitettu tonttitehokkuus (e=0,6) ja kerroskorkeus (III) olisi liikerakennuksille poikkeuksellisen suuri ottaen huomioon Paletin sijainti väestömäärältään pienessä kunnassa. Voi-daan pitää epätodennäköisenä, että asemakaavan rakennusoikeus tulisi käytettäväksi alueella täysimääräisesti liiketoimintaan. Mikäli koko rakennusoikeus toteutuisi liiketilana, se liki kymmenkertaistaisi Kyyjärven nykyisen liiketilan ja merkitsi suurta ostovoiman siirtymää ny-kyistä laajemmalta alueelta Kyyjärvelle. Käytännössä lähialueiden ostovoi-man vähäinen määrä asettaisi haasteen liiketoiminnan kannattavuudelle, mikä rajoittaisi alueelle sijoittuvan kaupan määrää kysynnän mukaiseksi. Nykyisin Kauppakeskus Paletin koko on noin 4000 mG ja laajennuksen ta-voitteena on kasvattaa kauppakeskus noin kaksinkertaiseksi nykytilantee-seen verrattuna. Kyyjärven ostovoiman siirtymä on tällä hetkellä positiivi-nen juuri Paletin kauppakeskuksen ansiosta. Toisaalta Paletissa on sellaista palvelutarjontaa, jonka on tarkoituskin palvella Kyyjärven asukkaiden li-säksi myös naapurikuntien asukkaita ja ohikulkevaa liikennettä (esimerkik-si Alko). Paletin laajentuminen lisäisi Kyyjärven ostovoiman positiivista siirtymää, koska Kyyjärven oman väestön ostovoiman kasvun perusteella arvioitu las-kennallinen liiketilantarve vuoteen 2030 mennessä on noin 800 k-mG. Koko Saarijärvi-Viitasaaren seudun vähittäiskaupan liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on noin 23 500 k-mG. Mikäli kauppakeskus laajentuisi kaksinkertaiseksi nykyisestään ja laajen-nuksen myynniksi arvioitaisiin 1500 €/mG, olisi sen lisämyynti yhteensä 6 M€. Se vastaisi noin 60 prosenttia Kyyjärven vähittäiskaupan nykyisestä myynnistä ja kasvattaisi kunnan ostovoiman siirtymää noin 80 prosenttiin. Näin ollen hankkeella olisi ylikunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat erityisesti Kyyjärven naapurikuntiin. Kuitenkin, kun otetaan huomioon näi-den kuntien vähäinen erikoiskaupan tarjonta ja kasvumahdollisuudet, jää-vät palvelutarjontaan kohdistuvat vaikutukset vähäisiksi naapurikunnissa.


Kun tarkastelussa otetaan huomioon koko Saarijärvi-Viitasaaren seudun vähittäiskaupan laskennallinen liiketilantarve, niin Paletin laajennuksen jäl-keen ostovoiman kasvu mahdollistaa vähittäiskaupan kehittymisen seudun muissa kunnissa. Lisäksi osa asiakkaista tulee kauppakeskukseen naapuri-kunnista, jotka sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maa-kunnissa.

Kauppakeskus Paletin suunniteltu laajennus (4000-5500 k-mG) lisäisi Kyy-järvelle kohdistuvaa ostovoiman siirtymää. Kun otetaan huomioon Kyyjär-ven naapurikuntien heikko erikoiskaupan tarjonta, ohikulkuliikenteen mat-kailijoiden merkitys asiakaskunnassa sekä koko Saarijärvi-Viitasaari alueen ostovoiman kasvu, jäävät ostovoiman siirtymän kasvamisesta aiheutuvat vaikutukset vähäisiksi naapurikunnissa.

6.2.2 Vaikutukset kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin

Kyyjärven kunta on kehittänyt aktiivisesti kauppakeskus Palettia kunnan kaupalliseksi keskukseksi. Liiketoimintamallin ansiosta kuntaan on syntynyt kauppakeskus, joka pystyy jo nyt tarjoamaan erikoiskaupan palveluita pie-nen kunnan asukkaille normaalia kattavammin.

Päivittäistavarakaupassa Kyyjärven pieni ostovoima ja sen kehitys asettaa rajat myymäläverkon kehittymiselle sekä myymäläyksiköiden suuruudelle. Erikoiskaupassa juuri liikenneasema-kauppakeskusmaisuus mahdollistaa tarjonnan kehittämistä edelleen. Avainasemassa kehittämisessä on, että kauppakeskukseen löytyy sen toimintamallia ja nykyistä tarjontaa vahvis-tavia yrityksiä. Erityisesti kauppakeskukseen sijoittuvat Alko ja tehdas-myymäläliikkeet toimivat vetovoimatekijöinä laajemmalle alueelle. Koko-naisuutena Paletin alueen erikoiskaupan tarjontaa voisi edelleen laajentaa sellaisilla myymälätyypeillä, jotka saavat hyötyä ohikulkuliikenteen asia-kaspotentiaalista. Kauppakeskus mahdollistaa myös paikallisten käsityö- ja muiden tuotteiden myynnin erityisesti matkailijoille.

Mikäli kauppakeskus Paletin ympäristöön syntyisi asemakaavan koko ra-kennusoikeuden mukainen kaupallinen keskittymä, voisi se vaikeuttaa Saa-rijärvi-Viitasaari seudun kuntakeskuksen erikoistavarakaupan kehittymistä. Koska näissä keskuksissa lähialueiden ostovoima on Kyyjärveen verrattuna moninkertainen, hakeutuu erikoiskauppa todennäköisesti jatkossakin näihin kuntakeskuksiin ennemmin kuin Kyyjärvelle.

Kauppakeskus Paletin laajentaminen parantaa kauppakeskuksen vetovoi-maisuutta ja synnyttää edellytyksiä erikoiskaupan myymälöiden sijoittumi-selle Kyyjärvelle sekä osaltaan varmistaa nykyisten yritysten toiminta- ja kehitysedellytykset.

6.2.3 Vaikutukset kaupan palvelutarjontaan ja -verkkoon

Kauppakeskus Paletti tarjoaa Kyyjärven ja sen lähialueiden asukkailla eri-koiskaupan palveluita tehdasmyymälöiden ja muiden erikoiskaupan myy-mälöiden myötä. Kauppakeskuksen tarjonta täydentää lähialueiden puut-teellista erikoiskaupan tarjontaa, koska vastaavia myymälöitä ei sijaitse lä-hialueilla. Lähimmät vastaavat erikoiskaupan myymälät sijaitsevat suu-remmissa kunta- ja maakuntakeskuksissa.


Paletin palvelutarjonta on muodostunut myös ohikulkuliikenteen matkaili-joiden asiointia tukevaksi, jolloin kauppakeskuksesta hankitaan esimerkiksi lahjatavaroita matkan yhteydessä sekä pysähdytään hintatasoltaan edulli-simpiin tehdasmyymälöihin. Kauppakeskuksen laajennus merkitsisi uusien myymälöiden perustamista keskukseen, joka tekisi kauppakeskuksesta houkuttelevamman pysähdyspaikan ohikulkevalle liikenteelle ja lisäisi myös siinä pysähtyvien asiakkaiden keskiostoksen suuruutta.

Kauppakeskus Paletti sijaitsee aivan Kyyjärven kuntakeskuksen välittömäs-sä läheisyydessä. Paletin kehittyminen täydentää Kyyjärven kunnan palve-lutarjontaa. Ohikulkuliikenteeseen tukeutuva kauppakeskus mahdollistaa myös sellaisten erikoiskaupan palveluiden sijoittumisen kuntaan, jotka muissa tapauksissa sijaitsivat suuremmissa kuntakeskuksissa. Mikäli Pale-tin kauppakeskus laajentuisi, se lisäisi kunnan ja sen asukkaiden palvelu-tarjontaa.

Mikäli asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus toteutuisi täysimääräisenä, voisi se vaikuttaa Kyyjärven läheisimpien suurempien kuntakeskuksen eri-koiskaupan kehittymisedellytyksiin ja siten myymäläverkkoon. Kuitenkin on epätodennäköistä, että monille paikkakunnille sijoittuvat ja paikalliseen os-tovoimaan perustuvat myymäläketjut asettaisivat sijaintipäätöksissään Kyyjärven etusijalle esimerkiksi Alajärven, Saarijärven tai Viitasaaren ver-rattuna.

Koska kauppakeskus Paletti perustuu harvaan asutun seudun erikoistava-rakaupan ostovoiman sekä ohikulkuliikenteen hyödyntämiseen, ei sillä voi-da katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toimintaan lähialueella. Kauppakeskuksen laajennuksen myötä sen tarjonta täydentää lähialueiden nykyisin puutteellista erikoiskaupan tarjontaa.

6.2.4 Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen

Kauppakeskus Paletti sijaitsee aivan Kyyjärven kuntakeskuksen välittömäs-sä läheisyydessä valtateiden risteyksessä. Valtateiden risteysjärjestelyt on toteutettu liikenneympyränä ja kevyen liikenteen yhteys kuntakeskukseen on toteutettu alikulkuna.

Kauppakeskus on Kyyjärven asukkaiden erinomaisesti saavutettavissa sekä henkilöautolla että kevyen liikenteen keinoin. Kauppakeskuksen laajentu-minen ja uusien erikoiskaupan palveluiden syntyminen parantaa näiden palveluiden saavutettavuutta, koska se lisää Kyyjärvelle sellaista erikois-kaupan tarjontaa, joka on ollut aikaisemmin saatavissa vain lähimmistä suuremmista kunta- tai maakuntakeskuksista.

6.2.5 Vaikutukset työllisyyteen

Kauppakeskus Paletin laajennus merkitsee karkeasti arvioiden 5-7 miljoo-nan euron investointeja rakentamiseen, kun keskimääräisenä rakennuskus-tannuksena käytetään 1300 €/k-mG. Panos-tuotoskertoimen mukaan ky-seisen suuruinen investointi saisi aikaan noin 30-50 henkilötyövuoden välit-tömän työllisyysvaikutuksen rakennustoiminnassa. Työllisyysvaikutus ja-kaantuu koko rakennusajalle. Mikäli koko asemakaavan rakennusoikeus to-teutuisi, merkitsisi se moninkertaisia vaikutuksia edellä esitettyihin lukuihin verrattuna. Kaupan toiminnan aikainen työllisyysvaikutus on riippuvainen sinne sijoittuvasta liiketoiminnasta.


7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

Kirkonkylän yleiskaava Kyyjärven keskustan yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonky-län ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimi-vuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Kyyjärven kunta on väestömäärältään pieni kunta, mikä vaikuttaa keskei-sesti kaupan kysyntään ja tarjontaan alueella. Kauppakeskus Paletin ansi-osta kunnassa on kuntakokoon nähden erittäin monipuolinen erikoiskaupan tarjonta. Kauppakeskuksen tarjonta perustuu paikallisen kysynnän lisäksi ohikulkuliikenteen ja matkailijoiden ostovoiman hyödyntämiseen.

Yleiskaavatyön yhteydessä tulee turvata Paletin kehittymismahdollisuudet ottaen kuitenkin huomioon kauppakeskuksen realistiset kehittämisedelly-tykset. Kyyjärven ja naapurikuntien sekä ohikulkuliikenteen ja matkailijoi-den ostovoiman rajallisuus asettavat rajat myös kauppakeskuksen laajen-tumiselle.

Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut sijoittuvat Kauppakeskus Palettiin, joka sijaitsee aivan Kyyjärven keskustan länsipuolella. Kauppakeskus Pa-letti on kunnan selkeä kaupallinen keskus, jonka asema on kunnan kaupal-lisessa palveluverkossa keskeinen. Paletin kaupallinen vetovoiman tulee turvata myös tulevaisuudessa.

Kyyjärven kunnan kaupalliset palvelut ovat tällä hetkellä kattavat kunnan kokoon nähden. Kunnan ostovoiman siirtymä on positiivinen eli kunta saa ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Mikäli kunnan kaupallinen tarjonta lisään-tyy, myös ostovoiman positiivinen siirtymä kasvaa.

Kyyjärvellä on tällä hetkellä ainoastaan yksi päivittäistavarakauppa, jota täydentävät elintarvikekioskityyppiset palvelut. Kilpailunäkökulman ja pal-velutarjonnan monipuolisuuden näkökulmasta olisi toivottavaa, että kun-nassa olisi enemmän päivittäistavarakaupan tarjontaa.

Erikoiskaupassa Kyyjärven vahvuutena on Kauppakeskus Paletin palvelu-tarjonta. Kauppakeskus palvelee erikoiskaupassa kunnan asukkaiden lisäk-si ohikulkuliikennettä ja matkailijoita sekä ympäristökuntien asukkaita. Kauppakeskusta on mahdollista kehittää jatkossakin tehtaanmyymälä- ja erikoiskaupan keskuksena, jolloin sen asiakaskunnasta merkittävä osa on muita kuin Kyyjärven asukkaita. Kauppakeskuksen kehittäminen turvaa myös olemassa olevien liikkeiden kannattavuuden ja kehittymismahdolli-suudet.

Kyyjärven kunnan väestöstä noin 60 prosenttia asuu kirkonkylän alueella. Kaupalliset palvelut sijoittuvat nykyisin kunnan keskeiselle paikalle ja kauppakeskus Paletti on hyvin ja turvallisesti saavutettavissa myös kevyel-lä liikenteellä. Kevyen liikenteen saavutettavuuden merkitystä korostaa myös ikääntyvän väestön määrän lisääntyminen Kyyjärvellä.


Kirkonkylän laajentumissuuntia tutkitaan yleiskaavatyön yhteydessä. Pal-veluverkon toimivuuden ja palveluiden saavutettavuuden näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaista, että uusi asuinrakentaminen kohdistuisi mah-dollisimman lähellä kuntakeskusta eheyttäen nykyistä yhdyskuntaraken-netta. Uusien kaupan palveluiden keskittäminen Kauppakeskus Paletin ja keskustan alueille tukee omalta osaltaan yhdyskuntarakenteen eheyttämis-tä ja turvaa parhaiten kaupan palvelujen saavutettavuuden myös tulevai-suudessa.

Paletin asemakaava Paletin asemakaavassa on osoitettu yhteensä 35 100 k-mG liike- ja toimis-torakennusten rakennusoikeutta. Voidaan pitää epätodennäköisenä, että asemakaavan rakennusoikeus tulisi käytettäväksi alueella täysimääräisesti liiketoimintaan. Mikäli koko rakennusoikeus toteutuisi liiketilana, se liki kymmenkertaistaisi Kyyjärven nykyisen liiketilan ja merkitsi suurta osto-voiman siirtymää huomattavasti nykyistä laajemmalta alueelta Kyyjärvelle. Käytännössä lähialueiden ostovoiman vähäinen määrä asettaa haasteen lii-ketoiminnan kannattavuudelle, mikä rajoittaa alueelle sijoittuvan kaupan määrää kysynnän mukaiseksi. Realistisemmin asemakaavan kaupallisia vaikutuksia voidaan arvioida tar-kastelemalla suunnitellun Kauppakeskus Paletin laajennusta. Suunniteltu laajennus (4000-5500 k-mG) lisäisi Kyyjärvelle kohdistuvaa ostovoiman siirtymää. Näin ollen hankkeella olisi ylikunnallisia vaikutuksia, jotka koh-distuisivat erityisesti Kyyjärven naapurikuntiin. Kun otetaan huomioon Kyy-järven naapurikuntien vähäinen erikoiskaupan tarjonta, ohikulkuliikenteen merkitys asiakasmäärissä sekä koko Saarijärvi-Viitasaari alueen ostovoi-man kasvu, jäävät ostovoiman siirtymän kasvamisesta aiheutuvat vaiku-tukset vähäisiksi naapurikunnissa. Kauppakeskus Paletin laajentaminen parantaa kauppakeskuksen vetovoi-maisuutta ja synnyttää edellytyksiä erikoiskaupan myymälöiden sijoittumi-selle Kyyjärvelle sekä osaltaan varmistaa nykyisten yritysten toiminta- ja kehitysedellytykset. Koska kauppakeskus Paletti perustuu harvaan asutun seudun erikoistavarakaupan ostovoiman sekä ohikulkuliikenteen hyödyn-tämiseen, ei sillä voida katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia olemassa olevien myymälöiden toimintaan lähialueella. Kauppakeskuksen laajennuk-sen myötä sen tarjonta täydentää lähialueiden nykyisin puutteellista eri-koiskaupan tarjontaa.

Kauppakeskus on Kyyjärven asukkaiden erinomaisesti saavutettavissa sekä henkilöautolla että kevyen liikenteen keinoin. Kauppakeskuksen laajentu-minen ja uusien erikoiskaupan palveluiden syntyminen parantaa palvelui-den saavutettavuutta, koska se lisää Kyyjärvelle sellaista erikoiskaupan tarjontaa, joka on ollut aikaisemmin saatavissa vain lähimmistä suurem-mista kunta- tai maakuntakeskuksista.


LÄHDELUETTELO

Heinimäki Heikki (2006). Kaupan toimintaympäristö. WSOY Oppimateriaalit Oy. Helsinki 2006.

Kauppa 2005 – Kauppa yhdyskuntasuunnittelussa (2000). Oy Edita Ab. Helsinki 2000.

Keski-Suomen liitto ja Jyväskylän kaupunki. Kaupallinen palveluverkkosel-vitys. Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys. 9.4.2010.

Koistinen Katri ja Tiina Vesala (2006). Päivittäistavarakaupan rakennemuu-tos Suomen keskeisillä kaupunkiseuduilla 1995-2003. Kuluttajatutkimuslai-toksen julkaisuja 6/2006.

Kyyjärven kunta. Yritysluettelo. www.kyyjarvi.fi.

Maankäyttö- ja rakennuslaki.

Pulkkinen Matti ja Spåre Harri (1999). Erikoistavaroiden kauppapalvelujen koettu saavutettavuus. LTT-tutkimus Oy. Sarja B 151. Helsinki 1999.

Purasjoki, Matti (2009). Kaavoitus, kauppa ja kilpailu. Selvityshenkilö Matti Purasjoen raportti ympäristöministeriölle 2.2.2009.

Santasalo, Tuomas ja Katja Koskela (2008). Vähittäiskauppa Suomessa 2008. Tuomas Santasalo Ky. Helsinki.

Santasalo, Tuomas ja Heli Heusala (2002). Erikoiskauppa kaavoituksessa. Tuomas Santasalo Ky. Hakapaino Oy. Helsinki.

Spåre Harri ja Pulkkinen Matti (1997). Päivittäistavaroiden kauppapalvelu-jen koettu saavutettavuus. Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos. Sarja B 139. Helsinki 1997.

Suomen kauppakeskusyhdistys ry (2010). Kauppakeskukset – Finnish Shopping Centers 2009. www.kauppakeskusyhdistys.fi.

Keski-Suomen tiepiiri. Liikennemääräkartat 2008.

Tilastokeskus. Toimipaikkarekisteri 2007.

TNS Gallup Oy (2006). Suuri vaikutusaluetutkimus 2006.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Valtionneuvoston päätös valta-kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008.

Ympäristöministeriö (2009a). Kaupan sijainnin ohjauksen arviointityöryh-män raportti. Ympäristöministeriön raportteja 21 / 2009.

Ympäristöministeriö (2008). Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, tulkinnan ongelmia. Ympäristöministeriön raportteja 16 / 2008.


Ympäristöministeriö (2007). Kaupan ja kilpailun työryhmän raportti. Ympä-ristöministeriön raportteja 26 / 2007.

Ympäristöministeriö (2004). Kauppa kaavoituksessa. Ympäristöopas 115. Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Edita Prima Oy. Helsinki.

Ympäristöministeriö (2001). Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittämi-nen ja arviointi. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarjan opas 4. Edita Oy. Helsinki.

Ympäristöministeriö (2000). Suositus paljon tilaa vaativan erikoiskaupan tulkinnasta. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -julkaisusarjan opas 2. Edita Oy. Helsinki.

Documents

Kyyjärven oyk Paletti kaupallinen selvitys 30.6 - kyyjarvi.fi · seksi ja siellä toimii mm. Iittalan ja Marimekon tehdasmyymälät. Keskuk-sen tyypillisin asiakasryhmä on kotimainen