LAADULLINEN TUTKIMUS

Laadullisen ja määrällisen tutkimuksen

analyysi ja tulkinta

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU

TUME3 Kevät 2016Kuusela Sini-Maaria 1400061Lassila Nina 1402096Saloranta Juuli 1200154

SISÄLLYS

1 JOHDANTO 1

2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 2

3 AINEISTO JA SEN ANALYSOINTI 3

4 TULOKSET 5

4.1 Terveyskäsitteen jaottelua 5

4.2 Terveyden edistäminen käsitteen jaottelua 6

4.3 Terveyden edistämiseen liittyneet asiat luokiteltuina alakategorioihin 7

5 POHDINTA 10

LÄHTEET 14

2

1 JOHDANTO

Tehtävä liittyi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen analyysiin ja

tulkintaan. Tehtäväosuudeksi ryhmässämme valikoitui laadullinen

tutkimus. Aineistonamme toimi ennalta koottu, kolmen esseen

kokonaisuus, joka käsitteli aloittavien ammattikorkeakouluopiskelijoiden

ajatuksia terveydestä ja terveyden edistämisestä.

Tehtävänä oli aineiston koodaus, litterointi ja sisällön analyysi.

Tehtävänämme oli myös tulosten esittely, tulkinta sekä johtopäätösten

tekeminen. Lisäksi pohdintaosuudessa tarkastelimme laadullista

tutkimusta eettisyyden ja luotettavuuden näkökulmista sekä toimme esille

omia ajatuksiamme työn tekemiseen liittyen.

3

2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITTEET

Laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on todellisen elämän kuvaaminen.

Tutkimuksella pyritään havainnoimaan tutkittavaa mahdollisimman

kokonaisvaltaisesti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2004, 152.)

Alustava tutkimusongelma oli selvittää opiskelijoiden näkemyksiä

terveydestä ja terveyden edistämisestä. Aineisto koostui kolmesta

esseestä, jotka oli kirjoitettu AMK- opiskelujen alkaessa.

Tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden ajatuksia terveydestä ja

terveyden edistämisestä. Keskeisiksi käsitteiksi aineistosta muodostuivat

terveys ja terveyden edistäminen.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat opiskelijat kokevat

vaikuttavan terveyteen ja mitkä asiat koetaan merkittävinä tekijöinä

terveyden edistämisessä.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen määritelmän mukaan terveydellä

tarkoitetaan fyysisen, henkisen sekä sosiaalisen kokonaisvaltaisen

hyvinvoinnin tilaa. Terveydellä ajatellaan olevan suurempi merkitys, kuin

pelkästään sairauden tai oireen tai vaivan puute. Terveys on niin sanottu

perusarvo, jonka puuttuessa sosiaalinen ja taloudellinen kehitys uupuu.

(Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2015.)

THL:n määritelmän mukaan terveyden edistäminen on yksilön tai yhteisön

mahdollisuus ja mahdollisuuksien lisääminen oman terveytensä

parantamiseen ja sen osatekijöihin. Terveyden edistäminen on

tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään sairauksien syntyä.

Terveyden edistäminen voidaan jakaa sosiaalisiin, taloudellisiin,

ympäristöllisiin sekä yksilöllisiin tekijöihin. (Terveyden- ja

hyvinvoinninlaitos 2015.)

4

3 AINEISTO JA SEN ANALYSOINTI

Laadullisessa tutkimuksessa tiedonhaku voidaan toteuttaa monilla

erilaisilla tavoilla ja menetelmillä. Tässä tutkimuksessa empiirinen aineisto

muodostui kolmesta esseetä, jotka opiskelijat olivat kirjoittaneet aiheesta

terveys ja terveyden edistäminen.

Tutkimuksen suunnittelun aloittamisessa tärkeää on tutkimusaiheen

määrittely. Kun aihepiiri on määritelty, pyritään tarkentamaan näkökulmaa,

mikä puolestaan sisältää tärkeiden tavoitteiden, tutkimustehtävien ja -

ongelmien määrittelyn. (Saaranen-Kauppinen, Puusniekka, Kuula,

Rissanen & Karvinen 2009, 8-11.)

Laadullisen tutkimuksen aineistoa voidaan analysoida induktiivisesti, eli

aineistolähtöisesti, tai deduktiivisesti, eli teorialähtöisesti.

Aineistolähtöisessä analyysissä sanoja luokitellaan niiden teoreettisen

merkityksen avulla. Kategoriat johdetaan siis jo valmiista aineistosta

tutkimusongelman johdattelemana. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen

2010, 135.)

Aineistoon tutustuminen ja sen analysointi aloitettiin lukemalla tekstit

useaan kertaan. Tämän jälkeen aloimme pelkistämään tekstiä. Ensin

jaottelimme opiskelijoiden kertomasta terveyteen liittyvät asiat

yläkäsitteiden fyysinen terveys ja psyykkinen terveys alle. Koodaamalla

tekstin, saimme sen helpommin ymmärrettävään ja käsiteltävään

muotoon. (Kananen 2008, 88.)

Aineistosta nousi esille terveyteen kuuluvien tekijöiden lisäksi terveyden

edistämiseen kuuluvat tekijät ja terveyttä estävät tekijät. Terveyden

edistämiseen liittyvät asiat jaottelimme ensimmäisessä vaiheessa

yksilöllisiin sekä yhteisöllisiin tekijöihin. Yksilöllisten ja yhteisöllisten

tekijöiden jälkeen terveyden edistämiseen liittyneet asiat luokiteltiin

yksilöllisiin, taloudellisiin, sosiaalisiin sekä ympäristöllisiin tekijöihin.

5

Metsämuuronen (2009, 256-257) kirjoittaa aineiston sisältöanalyysistä

siten, että aineiston sisäistämisen ja analysoinnin jälkeen voidaan

aineistosta luoda karkea luokittelu. Tämän jälkeen tutkimustehtävä

täsmentyy yhdessä käsitteiden kanssa ja aineistosta voidaan todeta

poikkeukset, uudet luokittelut ja ilmiöiden esiintymistiheys.

(Metsämuuronen 2009, 256- 257.)

Kategorioita muodostettaessa ryhmässämme keskusteltiin aktiivisesti ja

ryhmän jäsenet perustelivat toisilleen kategorioiden muodostamisen

kriteereitä.

Tutkimustulokset muodostuvat yhdessä sekä analyysistä että tulkinnasta.

Kokonaisen itse tutkimuksesta tekee se, että aineistoa tarkastellaan

analyyttisesti. Teoriatiedon ja oman ajattelun avulla tulkitaan tehtyjä

havaintoja ja löydöksiä, joten pelkästään mm. jäsentäminen, teemoittelu ja

tyypittely eivät ole vielä tuloksia. Analyysi ja tulkinta kuitenkin sisältyvät

toisiinsa, vaikka usein puhutaan näistä asioista erikseen. Analyysi on

tutkijan toimintaa, mikä sisältää mm. etsimistä ja erittelyä, mutta vaikka

analyysi pyritään tekemään mahdollisimman neutraalisti, se käytännössä

sisältää myös tulkintaa. (Saaranen-Kauppinen ym. 2009, 96.)

Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan parantaa

toistettavuudella ja analyysin arvioitavuudella. Tämä tarkoittaa tuloksen

toistettavuutta ja sitä, että lukija pystyy seuraamaan tutkijan tekemää

päättelyä. Analyysi ja tulkinta on tehty lukijalle hyvin yksiselitteiseksi ja

tältä pohjalta toinen tutkija voisi tehdä samat päätelmät. (Eskola &

Suoranta 2008, 215-216.)

Tutkimuksen luotettavuutta parantaa vaikutelmanvaraisuuden

vähentämisellä. Lukijalle tarjotaan tulkinnan tueksi aineistokatkelma, jolloin

lukija voi itse joko hyväksyä tai riitauttaa tutkijan tekemän päätelmän, joka

aineistosta on tehty. (Eskola & Suoranta 2008, 216-217.)

6

4 TULOKSET

Aineisto oli pieni ja sen analysoinnissa oli alkuun nähtävissä selkeitä ja

itseään toistavia luokitteluja opiskelijoiden näkemyksistä terveydestä ja

terveyden edistämisestä.

Opiskelijat toivat esiin esseissään, mitä terveys heidän mielestään on.

Merkitykselliseksi koettiin tunne terveydestä. "Mielestäni terveys tarkoittaa,

että ihminen tuntee itsensä olevan kunnossa fyysisesti ja henkisesti." Ja

”Mielestäni terveys on sitä, että ihminen kokee itsensä terveeksi.” Ei

murehdita pienistä asioista eikä välttämättä pysähdytä liiaksi ajattelemaan,

kuinka huonosti asiat ovat. Aineistoa analysoidessa nousi esille ajatus,

että kokemus itsessään voi ohittaa fyysisen tuntemuksen. Itsensä

terveeksi tuntemiseen vaikuttaa vahvasti myös ympäristö, kanssa ihmiset

ja henkilön saama hoito, mikäli hänellä on hoidettavia sairauksia.

Terveyttä ei tulisi (myöskään) pitää itsestään selvyytenä. "... henkilö itse

pitää omasta terveydestään huolta ja miettii kuinka kannattaa elää, että

pysyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa, mahdollisimman pitkään."

4.1 Terveyskäsitteen jaottelua

Fyysinen terveys Psyykkinen terveys

pystyy liikkumaan tuntee itsensä terveeksi

syntynyt terveenä pystyy hoitamaan asiansa

järkevästi

Itsensä kuntoon hoitaminen sairastuessa

sairaudet

Ikääntyminen

7

Fyysisen terveyden tekijöiksi aineiston perusteella pystyttiin jaottelemaan

kuuluvaksi, että pystyy liikkumaan, on syntynyt terveenä, hoitaa itsensä

kuntoon sairastuessa sekä jo olemassa olevat sairaudet. "...kun olen terve

ja olen syntynyt terveeksi."

Psyykkiseen terveyteen liittyviksi asioiksi aineiston perusteella pystyttiin

jaottelemaan kuuluvaksi, että tuntee itsensä terveeksi ja kykenee

hoitamaan omat asiansa järkevästi. Psyykkistä hyvinvointia voidaan

lisäksi edistää erilaatuisilla ihmissuhteilla. "...henkistä hyvinvointiakin on

hoidettava. Jokainen meistä tarvitsee ihmissuhteita (perhe, ystävät ym.).

Ja itselläni on ainakin huojentunut ja hyvä olo, kun on kaveri jolle kertoa

ilot sekä surut."

4.2 Terveyden edistäminen käsitteen jaottelua

Yksilölliset tekijät Yhteisölliset tekijät

säännöllinen elämä, vuorokausirytmi perhe, ystävät

riittävät yöunet Ennaltaehkäisy, valistaminen

terveellinen ruokavalio rokotukset

ei tupakoi

alkoholin kohtuukäyttö Terveyspalvelut (neuvola,

kouluterveydenhuolto,

työterveyshuolto)

urheilu, liikunta, ulkoilu, muut

harrastukset

yhteisöllisyys

Itsensä kuntoon hoitaminen

sairastuessa

[saatu] Tieto (media/muut

ihmiset)

tekemisen mielekkyys vaihtoehdot länsimaisen

8

lääketieteen rinnalle

ei stressiä Laihdutusryhmät, vertaistuki,

ryhmäkuri

Suolan määrän vähentäminen Emotionaalinen tuki

Rasvan vähentäminen Läheisten terveys

Lisäravinteet, vitamiinit

Tupakoimattomuus raskausaikana

alkoholin käyttämättä jättäminen

raskausaikana

Hyvät, terveelliset raaka-aineet

Tuntea itsensä terveeksi

Kokemus

Yksilön henkilökohtaiset tavoitteet ja motivaatio

4.3 Terveyden edistämiseen liittyneet asiat luokiteltuina alakategorioihin

yksilöllinen taloudellinen sosiaalinen/

psykososiaalinen

ympäristö

riittävät yöunet hyvät ja

terveellisen

stressi valistus

9

raaka-aineet

säännöllinen

elämä

lisäravinteet,

vitamiinit

emotionaalinen

tuki

terveyspalvelut,

neuvola,

kouluterveydenhuol

to, työterveys

vuorokausirytmi

liikuntamateria

alit

raskausajan

tupakoimattomu

us

rokotukset

terveellinen

ruokavalio

perhe, ystävät vaihtoehdot

länsimaiselle

lääketieteelle

tupakoimattomu

us

alkoholin

käyttämättä

jättäminen

raskausaikana

alkoholin

kohtuukäyttö

Tuntea itsensä

terveeksi

urheilu, liikunta,

ulkoilu, muut

harrastukset

Laihdutusryhmät

, vertaistuki,

ryhmäkuri

itsensä kuntoon

hoitaminen

sairastuessa

[saatu] Tieto,

Media/muut

ihmiset

rasvan

vähentäminen

kokemus

suolan

10

vähentäminen

henkilökohtaiset

tavoitteet ja

motivaatio

Aineistossa terveyden edistämiseen opiskelijat yhdistivät yksilölliset tekijät

ja yhteisölliset vaikutuksen. "Omaa terveyttään voi edistää, kun ei tupakoi

ja käyttää alkoholiakin kohtuudella. Eikä urheiluakaan ja liikuntaa pidä

unohtaa, sillä liikunta pitää kehon hyvässä kunnossa (kuin myös henkisen

hyvinvoinnin)." "Terveyden edistäminen jatkuu lapsen kasvaessa esim.

rokotuksilla ja myöhemmin ”seuranta” jatkuu kouluterveydenhuollossa.

Kouluterveydenhuollossa seurataan myös lapsen kehitystä ja aloitetaan

vastaavasti myös valistustyö esim. tupakoinnin vaaroista, ehkäisystä yms."

Terveyden edistäminen jakautui luonnollisesti näiden perusteella

kategorioihin yksilöllisestä vaikuttamisesta, taloudellisesta näkökulmasta,

sosiaalisesta/psykologisesta yhteydestä sekä ympäristötekijöistä.

11

5 POHDINTA

Koimme yllättävän vaikeaksi muodostaa toisiaan poissulkevia

kategorisointeja – koskien lähinnä alakäsitteitä. Terveyttä käsitellessä

fyysinen ja psyykkinen osa-alue erottuu toisistaan luontevasti. Terveyttä

koskeva aineisto oli hyvin suppea ja keskeisimmäksi nousi tunne

terveydestä. Aineiston perusteella voitaisiin esittää, että terveys on

enemmän tunne, kuin ulkoisesti mitattavissa tai ulkoisesti nähtävissä oleva

sairaus.

Maailman terveysjärjestön terveysmääritelmässä todetaan, että "terveys

on koko ajan muuttuva tila, johon vaikuttavat sairaudet ja fyysinen ja

sosiaalinen elinympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset

ja hänen arvonsa ja asenteensa.” (Huttunen 2015). Tämä on myös

selkeästi havaittavissa vastauksissa.

Opiskelijoiden esseissä terveyden edistäminen liitettiin terveyteen ja

koettiin, että niillä on pysyväinen suhde toisiinsa. Terveyden edistämiseen

liittyvät ajatukset pohjautuivat pitkälti opiskelijoiden terveyskäsitykseen.

Käsite terveys kuvailtiin myös usein kokemuksena tuntea itsensä

terveeksi.

Terveyden edistämiseen liittyvät asiat ovat kaikki kytköksissä toisiinsa.

Perinteinen jaottelu yksilöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristö

tekijöiden kesken voi kuitenkin auttaa hahmottamaan, mihin tekijöihin

yksilön itse on mahdollisuus vaikuttaa.

Aineistosta yksilölliset tekijät terveyden edistämisen kannalta nousivat

suurimmaksi ryhmäksi. Aineiston perusteella ei voida tehdä yleistystä siitä,

että miten opiskelijat mieltävät terveyden ja terveyden edistämisen vaan

tutkimuskysymyksen muotoa muuttamalla voidaan saada vastaus siihen,

mitä ajatuksia aloittavalla AMK- opiskelijalla on terveydestä ja terveyden

edistämisestä. Opiskelijan tiedon ja kokemuksen lisääntyessä voivat

terveyteen ja terveyden edistämiseen liittyvät asiat muuttua, joten

12

yleistystä aineiston perusteella ei voi tehdä. Yleistys koskee siis tiettyjen

aloittavien opiskelijoiden joukkoa.

Aineiston perusteella ei voida myöskään sanoa onko kyse nuoriso- vai

aikuispuolen opiskelijoista, heidän edustamastaan sukupuolesta,

koulutustaustasta tai elämänkokemuksesta joten tuloksia ei voida johtaa

tai yleistää ikäryhmiin, sukupuoleen tai edeltävään koulutukseen.

Tuloksista voidaan johtaa yhteiskunnallisiin asioihin ja rakenteisiin sidotut

tekijät sekä yksilöiden itsemääräämisoikeuden piirissä olevat tekijät (esim.

terveyspalvelut, SOTE-uudistus, oma valinta rokotteissa). Valintoja siis

määrittää yksilön oma tahto, mutta niihin liittyvät yhteiskunnallisesti

määritellyt tekijät, kuten lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen

terveydenhuolto. Rakenteisiin on sidottuna esimerkiksi aineistosta esiin

noussut valistus ja terveydenhuollon palvelut, joka puolestaan on

sidottuna taloudellisiin tekijöihin. Taloudellinen tekijä näkyy myös yksilön

elämässä.

Terveyden edistäminen perustuu kansanterveyslakiin. Terveyden

edistämisestä säädetään esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa, tupakkalaissa

sekä terveydenhuoltolaissa. (Sosiaali- ja terveysministeriö.)

Yhteiskunta tarjoaa kansallisen rokoteohjelman, mutta yhä enenevässä

määrin ihmiset jättää esimerkiksi lapsensa rokottamatta. Työllä saatu

joukkosuoja ei ehkä 20 vuoden päästä enää toimi.

Vaikka esimerkiksi terveysvalistus ja tiedon jakaminen, rokotusten lisäksi,

luokiteltiin yhteisöllisiin tekijöihin terveyden edistämisessä, on sillä

kuitenkin suora vaikutus yksilöllisiin tekijöihin. Yksilökohtaiset terveyden

edistämistä koskevat tekijät ovat juuri elämänhallinnan ja asenteiden

kehittämistä terveyttä tukeviksi. Vastuu valinnoista on kuitenkin yksilöllä

itsellään.

Vaikka jokainen yksilö kuuluu jonkun terveydenhoitopalvelujen piiriin,

yksilön sosioekonominen asema määrittelee sitä millaisten

terveyspalveluiden piiriin ihminen kuuluu. Koulussa yksilö kuuluu

13

kouluterveydenhuollon piiriin ja työssäkäyvä kuuluu työterveyshuollon

piiriin. Useilla paikkakunnilla myös työttömillä on oma terveydenhoitaja.

Julkisella rahalla kustannetaan useita erilaisia seulontoja, mutta näistäkin

yksilö voi kieltäytyä.

Luotettavuus ja eettisyys

Tieteellisessä tutkimuksessa luotettavuuden arviointi on keskeinen osa

työtä. Tutkimuksen tulee pyrkiä tiettyihin arvoihin ja normeihin, mitkä sille

on asetettu. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006a.) Me valitsimme

työksemme laadullisen tutkimuksen, mikä yleisesti tutkii ihmisten elämää,

tarinoita tai käyttäytymistä. Laadullisessa tutkimuksessa on tavoitteena se,

että saadaan mahdollisimman paljon variaatioita tutkimuksen kysymyksiin.

Laadullisen tutkimuksen pyrkimyksenä on pääasiassa vastata

kysymykseen ”miksi joku ilmiö tapahtuu” tai ”mitä siitä voimme päätellä”.

(Willberg 2009.)

Me saimme aineiston valmiina, emmekä siis ole keränneet sitä tutkimusta

varten itse. Aineisto on ainoastaan tekstimuodossa, joten näin ollen

luotamme aineiston kerääjän rehellisyyteen. Aineisto on kerätty

opiskelijoiden esseevastauksista. Siinä ei siis ole käytetty haastattelua,

kysymyslomakkeita tai muita erillisiä dokumentteja.

Laadullisen tutkimuksen suhteen on useita eri tapoja lähestyä sitä, ja

nämä poikkeavat toisistaan mm. tutkimuksen analyysin, sitä koskevan

tulkinnan ja tutkimuksen lopullisen luotettavuuden suhteen. Yleisesti

kuitenkin laadullisessa analyysissa aineiston keruu, analyysi ja raportointi

ovat hyvinkin kytköksissä toisiinsa ja näitä kaikkia vaiheita pidetään erittäin

tärkeinä asioina, kun tutkimuksen luotettavuutta arvioidaan. (Willberg

2009.)

Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta pohdittaessa nousevat esille sanat

validiteetti ja reliabiliteetti. Validiteetilla tarkoitetaan lyhyesti sitä, onko

tutkimus pätevä ja ovatko saadut tulokset sekä päätelmät ns. oikeita.

Virheitä voi ilmaantua esimerkiksi niin, että tutkija katsoo periaatteita

virheellisesti tai ei näe niitä, tai kysyy tutkimuksen kannalta vääriä

14

kysymyksiä. (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006b.) Reliabiliteetti

puolestaan ilmaisee kuinka luotettavasti tutkimuksessa käytetty mittaus-

tai tutkimusmenetelmä mittaa ilmiötä. Näiden käsitteiden käytöstä

laadullisessa tutkimuksessa on ristiriitaisia näkemyksiä, mutta kuitenkin

luotettavuuden parantamiseksi näistä ollaan melko yksimielisiä.

(Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006c.)

Kun tutkimuksen luotettavuutta pohditaan, tulisi ottaa huomioon millainen

luonne tutkimuksella on ja onko tutkimusaihe kovin arka. Järkevää on

huomioida myös se, millä tavalla tutkimukseen osallistuvat vastaavat

kysymyksiin. Tässä tutkimuksessa aihe ei kuitenkaan ollut arkaluontoinen.

Tutkimukseen vastaavat opiskelijat kirjoittivat esseen ajatuksistaan

anonyymisti, eikä heidän identiteettinsä näin paljastu missään vaiheessa.

Näistä syistä voitaisiin ajatella, että vastaajat ovat pystyneet vastaamaan

kysymyksiin avoimesti ja rehellisesti. Vastaajilla ei ole oletettavasti ollut

pelkoa tai ”painetta” vastata kysymyksiin ns. sosiaalisesti hyväksyttävällä

tavalla, kuten arkaluontoisemmissa kysymyksissä saattaisi olla.

Tutkimukseen osallistuneiden identiteettisuoja tulee kysymykseen myös

tutkimuksen eettisyyttä ajatellen. Tutkimus perustuu aina luottamukseen ja

tästä syystä tutkittavien tulisi aina antaa suostumuksensa olla osana

tutkimusta. Heillä on tutkittavan oikeus tietää siitä mihin he suostuvat ja

mitä heille tapahtuu tutkimukseen suostuessaan. Mikäli tutkittavat olisivat

alaikäisiä, tulisi heidän huoltajiltaan saada myös suostumus. Tässä

aineistossa voimme luottaa siihen, että ammattikorkeakoulua aloittavat

ovat jo täysi-ikäisiä ja ovat itse antaneet suostumuksensa.

Tutkimuksen eettisyyttä heikentää se, että emme tiedä opiskelijoiden

suostumusta esseiden luovuttamisesta tutkimukseen tai esseiden

alkuperäistä tarkoitusta. Eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna

tutkimukseen osallistuneita ei voida tunnistaa tai heidän henkilöllisyyttään

ei voida saada selville. Tutkimuksen eettisyys siis täyttyy

tunnistamattomuuden osalta ja takaa osallistujalle anonymiteetin.

(Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2016.)

15

LÄHTEET

Eskola, J. & Suoranta, J. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen.

Tampere: Vastapaino

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. Helsinki:

Tammi

Huttunen, J. 2015. Terveyskirjasto. Duodecim. Mitä terveys on? [viitattu

10.3.2016]. Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?

p_artikkeli=dlk00903

Kananen, J. 2008. Kvali. Kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylän yliopistopaino.

Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2010. Tutkimus hoitotieteessä.

Helsinki: WSOYpro Oy

Metsämuuronen, J. 2009. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä

4. laitos. Jyväskylä: Gummerus.

Saaranen-Kauppinen, A., Puusniekka, A., Kuula, A., Rissanen R., &

Karvinen, I. 2009-2012. KvaliMOTV. Kvalitatiivisten menetelmien verkko-

oppikirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Tampereen yliopisto.

Saaranen-Kauppinen, A., Puusniekka, A. 2006a. KvaliMOTV.

Menetelmäopetuksen tietovaranto. Tutkimuksen luotettavuus ja arviointi.

[viitattu 12.3.2016]. Saatavissa:

http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L3_3.html

Saaranen-Kauppinen, A., Puusniekka, A. 2006b. KvaliMOTV.

Menetelmäopetuksen tietovaranto. Validiteetti. [viitattu 12.3.2016].

Saatavissa: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L3_3_1.html

Saaranen-Kauppinen, A., Puusniekka, A. 2006c. KvaliMOTV.

Menetelmäopetuksen tietovaranto. Reliabiliteetti. [viitattu 12.3.2016].

Saatavissa: http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L3_3_2.html

16

Sosiaali - ja terveysministeriö 2016 a. Hyvinvoinnin edistäminen,

lainsäädäntö. [viitattu 12.3.2016]. Saatavissa: http://stm.fi/hyvinvoinnin-

edistaminen/lainsaadanto

Sosiaali- ja terveysministeriö 2016 b. Terveyden edistäminen. [Viitattu

12.3.2016.] Saatavissa: http://stm.fi/terveyden-edistaminen

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. 2015. Keskeisiä käsitteitä. [viitattu:

11.3.2016.]. Saatavissa: https://www.thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-

terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita

Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2016. Eettinen ennakkoarviointi

ihmistieteissä. [viitattu 19.3.2016.] Saatavissa:

http://www.tenk.fi/fi/eettinen-ennakkoarviointi-ihmistieteissa

Willberg E. 2009. Laadullisen aineiston luotettavuus. [viitattu 12.3.2016].

Saatavissa:

https://www.jyu.fi/edu/laitokset/eri/opiskelu/opiskelu-info/prosem/

laadullinen