N:o 4 LAINVALMISTELUKUNNAN JULKAISUJA 1924

EHDOTUS

LAINSÄÄDÄNNÖKSI NAISEN KELPOISUUDESTA VALTIONVIRKAAN

YNNÄ

PERUSTELUT

HELSINKI 1924VALTIONEUVOSTON KIRJAPAiiNU

UNIONI vMi dy- UNIONENNahjndiUto Suomessa t.y. KviLCChtkuciLund i finUnd tJL

E h d o t u s

Laiksinaisen kelpoisuudesta valtionvirkaan.

Eduskunnan pääitök&en mukaisesti säädetään taiten:

l §.lainen voidaan, j alempana täsisä laissa

mainituin rajoituksin, nimittää mäihin•valtionvirkaani hyvänsä, 'niin ylempäänkuin alempaan. Ylennysperuisteista onvoimaissa, mitä hallitusmuodon 86 §:ssäsäädetään.

2 §,Nainen älköön olko 'tuoimarinviiffassa,

johon kuuluu veliVollisiUuis johtaa puihettajulkiieiteisa oikeiKdenistuninioiiSisa!; älköönnaista myöiskään nimitettäkö sellaiseenvirkaani, j>0!nfoa haltijalla on sotilasarvo.

Jios synityy kyayimy® naisen nianittämi-•sesitä muuhun virkaani, jonifca haltijfaltavaaditaian' erikoisita kestävyyttä tai ruu-miillista voimaa, oox tutkittavia, onlko hä-nellä i&eliaisia erityisala ominaisuuksia,•eititä hänelt iVoidaan virkaan oiimittää.Saima olkoon laki, jo» virikaa niiden eri-tyisten olosuhteiden vuoksi, joissa sentoimittaminen 'taipaMuu, yleensä voi.asianmukaisesti hoitaa vaim miieispuoli-nen henkilö.

Naisen kelpoisuudesta, evankelisluteri-laisen ja krieikfcalaiisikaftolisen kirkon vir-koihin olkoon voirnastea, niiltä siitä erik-seen /säädeitään.

3 §.Jos jostakin virasta on sen nimityk-

sessä tai muulla 'tavoin määrätty, että

se on oleva varattuna tai voidaan varatayksinomaan naisille/ olkoon sellaimenmääräys noudatetta.vana. :

4 $.Jos valtion etu vaatii» että naispuolis-

ten viranhaltijain lufeumäärä jossakinvirastossa tai yleisessä laitoksessa ei olemäärättyä lukua suurempi» voi tasaval-lan- presidentti siitä antaa tarvittavatmääräykset.

5 *.Tasavallan presidentin erityisettä lu-

vaftlta älköön puolisoilla olko samassa, vi-rasitosisia itai yleisessä laiitoJkeessa, sellai-®'iia viirlkioda, että toinein/ beistä olisi vi-nai9S'a toisen vadvoaman alaisena,.

6 §.•Naimisissa olevan niaAsen» joka on val-

tion virasisa,, voi virkaan nimittävä, vi-rainlomainen erotitaa, siitä, jois häm avio-Miiittoislta jolhituiviem. lolosirfoteidem vuofesi eivoi asianmulkaisesti «suorittaa virkateh-täviään.

Mitä edellä «'an^taani ä|köön kuiltem-kaian isovellattalko sellaiseen viranitoalti-jaian, jota perusitu®lain mukaani ei /voidamuuftein 'kwin laillisen tutkimuksen jatuomion nojalla julistaa virkaansa me-nettäneeksi.

.3723—24

. 4

. . • ; . - - . 7 § -Naimisissa oleivaa naisita, joka ei itse

hallitse koiko omiadsiuuitftiaain, älköön ni-miitottäkö sellaiseen, virkaani, jonka hal-tija saia huiositaansa yleisiä varoja, elleiM-nen miehieinisä ole eitoutunuit ihämenfcainlsisaan niinkTim omasta velasta, vastaa-maan niilsltäi varoisita, jotka hän virassaan ,voi siaada haltuunsa. Sellainien sitoumus©i vatnhene.

- 8 *•,M|tä naisen kelpoisuudesta valtionvir-

kaan- on voimassia sovellettakoon vastaa-vasti naisen kelpoisuuteen! julkiseen teh-tävään.

9 $.Tätä lakia on myöskin sovellettava sel-

laisiin kunnan virkoihin, joiden haltijatvaltionviranomainen nimittää tai vah-vistaa toimeensa.

E h d o t u s

Laiksi,joka sisältää lisäyksen oikeudenkäymiskaaren l ja saman kaaren 15 lukuun.

Bdjuskuinaiam päättökisen mukaisesti säädetään taiten:

Mitä oikeiudenkäyimiiskaanein l luvuin 6§:ssä sanotaan miespuolisten henikilöidenesteellisyydestä eräissä tapauksissa tuo-marintoimeen samassa oikeudiessa, on.vastaavasti sovellettava naisiin sekä mie-heeni ja naiseen, niini myös aviopuolisoi-hin.

Mitä oike>uden(kä.ymiskaaren 15 luvun3 § rissa säädetääin valtuutetun esteellisyy-destä sukulaisuus- tai lankoussuh'teensavuoksi tuomaTiin on vastaavasti sovellet-tava myöskin^, kun tuomarina on niainen»niin myös, kun puoliso on oikeudessatuomarina.

Helsingissä, Laintvalmistelukunnassa, joulukuun 8 päivänä 1924.

Filip Grönvall. Kustavi Kaila.

PERUSTELUT.

Toukokuun 2:oxa 1922 päivätyllä kir-jeellä on Oikeusministeriö antanut Lain-valmisitelukunniän ensdmäiselle jaostolletoimeksi ottaa harkittavaksi kysymyksennatisten pääsemisestä valtionvirkoihin.Tämän johdoista on. Lainivalmiistelukuntalaatinut edelläolevat ehdotukset laiksinaisen kelpoisuudesta ,valtionivir!ka,a.nsekä laiksi, joka sisältää lisäyksen oikeu-denkäymiskaaren l ja samani kaaren 15lukuun; ja saa; Lainvalmistelukunta näi-den -ehdotusten johdosta; esittää seuraa-vaa.

Naisten kelpoisuus nykyäänvaltionvirkoihin Suomessa.

Kuten tunnlettua, oli muinoin meilläsamoinkuin muuallakin käsitystapa sel-lainen, että maisten tuli miltei yksin-omaam toimia kodin piirisisä, jottavastoinkaiikienilainen yhteiskunnan voiinassajpi-tämistä ja edistymistä tarkoittava julki-nen toiminta kuului miehille. Tämä il-meni siinäkin, elttä naimaton nainen kait-sottiin koko elämiänsä vajain vajavaltai-seksi, mihin asiainitilaan meillä saatiinaikaan muutos vasta 1864 vuoden lainsää-dännöllä, kuin taa® naimisissa oleva niai-nen on yhä edelleenkiin miehensä eduis-mlehyydent alainen, Luonnollisena seu-rauksena 'tästä käsityksiasitä oli, ettäaikaisempina aikoina kaikkiin valition-virfkoilhin nimjitetitiin vain miehiä, vaik-kakaan ei oltu änmiétitu mitään yleisiäsäännöksiä, joiden suoranaiseina tarkoi-tuksena 'olisi ollut njaisiten sulkeminenpois 'valtioniviiroi&ta.

Kuin pideitään Itausitana mainittuayleiötä käsityetaipaa, niin,näyttää olevan

ilmeisitä, että sillä aiikaisempien perustus-lakien s;äannoksella eli yhdiisityis- ja,va'.kuuisifcirjan, l kohtaan oteituEa määräyk-sellä,, johon usein on, viitattu kysymyksenollessa maisten käyititämisieiStä valtionvi-roissa» ei oltu tahdottu sään nostella tätäasiaa. Lainvalmistelukunnan käsityksenmukaan oli mainiiitun säännöksen tarkoi*tutksi0nia, niimikuin sen, sianiämuoojositaikinkäy selville, periaatteellisesti sulkea poisvaltiorijviroista ulkomaalaiset ja fcansa-laisiikisi otetut henkilöt. Se,, että tämäajatus puelttiin sellaiseen muotoon, jonkamukaan vain synitiyperäisiä Euotsin(Suomen) «miehiä" voitiin ottaa valta-kunnan virkoihin, on edelläiSianottuunkatsoen aivan luonnollista, eikä sen tar-vitse sisältää sitä, että naiseit olisi nimen-omaisella periuistuslain säännöksellä su-lettu pois vailtionjviroisita. Se, etitä kunkysymys niaieten ottaimisesta julkisiintoimiin vähitellen joutui vireille, kuiten-kin kaitsoitiin vain miehiä voitavan nii-hin nimittää, johtui pikemminkin' edellä-maiinitusita käsityksestä, josta vuosisa-toja vanhain perinltäitavam nojalla, oli tul-lut yleinen oikeusperiaalte. Näin ollenei se, että yhdistys- ja vakuuskirja ku-mOittiin. uuidella hallitusmiuodolla, saanutaikaan miiitään muiuitioista1,, mitä tulee nais-ten kelpoisuuiteen, valtion virkoihin. Tätäasiaa ei nimittäin hallitusmuodossakosketella. Sillä seikalla, että 'sen. 84§:ssä (l mom.), joka vastaa yhdistys-ja vaikuuökirjian l kohtaa, ei käytetä sa-naa ,,miehiä", vaan .»kansalaisia", ei täjssäsuhlteessa ole mitään mieirlklityistä., tämän•pykälän tarkoituksiena kun sen sanamuo-don mukaan selvästi on ainoastaan sen

£

periaatteen gulkilausuminen, että valta-kunnan vidkamiestein. säiäninöinim.ufeaiisesti"tulee olla Suomen kansalaisia eli, toisinsanloen, että ulkomaalaisia ei yleensävoida nimittää valtionvirkoihin Suo-me&sa,*) Näin on lailta siinäJkin tapauk-sessa; että oletettaMin sanamuodon muu-toksen joihituneen siiitä, että lainlsäätäjätietoisesti M ole 'taMoinoit enää antaa +u-kea sille käsitykselle, jonka mukaanaikaisemman perustuslain vastaavassakohdassa olisi nimenomaan lausuttujulki se periaate, että valtakunnaji vi-roissa tulee olla vain miespuolisia hen-kilöitä. ~

Puiheena!oleva oikeussääntö sisältyyniinrnuiodoin edelleen Suomen julkiseenoikeuteen, vaikkakin siitä aikojen ku-luiessia, on soiuressa; määrin modiiifioitu.Sen ei liene kiOisOiiaan katsiottu lestävän

1) Tätä. käsitystä tukevat myöskin perustus-laikikamiteam perustelut halliitusmuotoiehdo-tukseen, jotika osoittavat, että tässä kohdassaon kysymys vain Suomen kansalaisista ulko-maalaisten! .vastakohtana. Huomattava on

' tässä yhteydessä, että'hallitusmuodon 841 §:ssä•ei säädetä .mitään 'Suomen (kansalaisen oikeu-desta päästä valtionvirkaani, vaan että fsainä.,niinkuin, ylempänä on huomautettu, ainoas-taan määrättään, että virkamiesten yleensä tu-lee 'olla Suomen kansalaisia ja että ne siis ei-vät saa olla ulkomaalaisia. Hallitusmuodon'vaknistelutöiiSisä ei tiettävästi puhuta mitäännaisten kelpoisuudesta valtionvirkoihin, miikä.kuiteinkaan *ei olisi ollut väl tet tav is sä, joställä perustuslailla Ollisi isäännöstelty täitä tär-keää kysymystä.

lEdelllämalnitun käisiityksen mukaisesiti voi-taisiin katisoa, että 'hallitusmuoto ei tosin itseestä naisia pääsemästä tasavallan presiden-tiksi ja .ministereiksi, mutta että se jättää tä-män kysymyksen niiden oikeussääntöjen va-raan, j.oitka muuten ovat voimassa naisen kel-poisuudesta valtionvirkaan (2,3 ja ®6 '§). Kunnämä .poliittiset toimet ovat erää Maisessa poik-keusasemaana, on kuitenkin Lainvalmistelu-kunnan, käsityksen mukaan painavia syitä'olemassa^ sellaisen käsityksen puolesta, ettänaiset suoranaisesti perustuslain säännöstennojalla voivat tpäästtä näihin virkoihin.

naisten ottaimista sellaisiin virkoihin, joi-hin kuuluu yksinomaan koneellisia teh-täviä,, 'kuten puhitaaiksikirjoittamineri,,laskenta,, katrttojen piirustaminen taimuu senkaltainen työskentely. Vähi-tellen johti kehitys siihen, että nai-sille avattiin pääsy muihinkin alem-piini virkoihin» 'kuitenkin vain sellai-siin, joihin* ei kuulunut mitään varsi-naiista iju'lkiisen vallan harjoittamista,Täihän oli toisaalta syynä valtion li-sääntyvä työvoiman ja halvani sellaisentarve sen yhä kasvaivia tehtäviä vartenja toisaalta, naisten yleisestä sosialisestaja taloudellisetsta •kelhityksestä: johtunutpyrkimys ansiotoimintaain kodin ulko-puolella. Tämä muutos tapaihtui osaksimiltei huomaaimatta oloisuihteiden vaaiti-muiksesta tai seuraukisenia muuttuneesta(käsityklsiestä naisen ylhteisikunnallisestaasemasta, minkä johdosta naisille jo ver-rattain aikaseen oli kunnallisella alallamyönnetty mahdollisuutta julkiseen: toi-mintaan. Useissa tapauksissa annettiinkuitenkin nimenomaisia määräyksiä,jotka laajensivat naisien kelipoisuutta val-tionvirkoiihin, ja monasiti käytettiin, sitäoikeutta erivapautuksella selittää naisiayksityigitaipautesissa, sukupuolensa) estä-mättäs, kelpoisilkisi varsinkin; vakinaisiiinvaltionvirkoihin, miikä hallituiksella kat-sottiin eräin, vaikkakin jonkin verranepämääräisin, rajoituksin olevan. Tähäntulee lisäksi se, että eräitä virkoja on,varsinkin koulutoimen alalla, muttapoikkeustapauksissa muillakin aloilla,varattu yksinomaan naisille.

Ne säännökset, joilla naisille on ni-menomaan annettu oikeus päästä val-tionvirkoihin, koskevat etupäässä koulu-tointa, liikennelaitoksia, lääkintälai-tosta ja tullilaitosta, mutta osaksimyöskin muita valtiontoiminnan aloja.Mitä koulutoimeen tulee mainittakoonm. m. asetus" marraskuun 27 päivältä1885, (jonka mukaan tyttökouluissa' oli

: 7

oleva, paitsi johtajatarta ja opettajatta-ria, kölleegoja, joiksi voitiin nimittäämyöskin naisia. Maaliskuun 11 päivänä1919 annetulla asetuksella määrättiin,että lehtorinvirat tyttölyseoissapa .tyttö-kouluissa voitiin julistaa yksinomaannaispuolisten opettagain haettaviksi. Ase-tuksella marraskuun 15 päivältä 1898oikeutettiin, naiset pääsemään lehtorin-Viiikoihin naisseminaareissa; ja kesäkuun22 päivänä 1916 annetussa, asetuksessasäädettiin, että naisella on samanlainenoikeus kuin miehellä päästä yliopiston,teknillisen korkeakoulun, oppikoulujen»kansakoulunopettaja- ja opettaijatarsetmi-naarien, erityistä ammattisivistystä var-ten perustettujen oppilaitosten ja aisti-viäilliskoulujen sekä yleensä kaikkienoppilaitosten opettajanvirkoihin ilmanpoikkeusta, olematta kuitenkaan oikeu-tettu käyttämääin opettajanvirkaan, kuu-luvaa tuomiovaltaa. Nainen voitiin kou-luhallitukselle lokakuun, 18 päiivänä 1898annetun ohjesäännön mukaan ottaakanslia-apulaiseksi sanottuun, hallituk-seen sekä' senaatin päätöksen nojalla mar-raskuun 2 päivältä 1910 kanslistiksi senkansakouluosastoon. Kouluhallituksestaelokuun 2 päivänä 1918 annetussa asetuk-sessa määirättiint, että kouluhallituksessaoli oleiva kaksi naispuolisita tarkastajaa,nim. voimisteluin ja terveydenhoidon sekäpiirustuksen ja käsitöiden tarkastaja,mikä määräys on maaliskuun 10 päiivänä1924 annetuissa asetuksessa muutettu niin,että viimeksimainitun toimialaan kuu-luu paitsi tyttöjen käsitöiden myöskinkotitalouden, opetuksen tarkastus.

Postilaitoksen uudestaan järjestämi-sestä maaliskuun. 15 päivänä 1881 anne-tun julistuksen ja samana, päivänä anne-tun postilaitoksen johtosäännön mukaanvoitiin postitoimitusten ja poistipaikko-jen "hipiitäijiksi ottaa myöskin naimattomianaisia ja leskiä. Julistuksella helmikuun7 päivältä 1888 oikeutettiin leski ja muunaimaton nainen samoinkuin' mieskin tu-

lemaan kysymykseen kaikkia muitapaitsi eräitä nimenomaan mainittujapostilaitoksen, virkoja täytettäessä. Sel-laiisina virkoina, joihin naisia ei voitunimittää, lueteltiin marraskuun 10 päi-vänä 1898 annetussa, julistuksessa liiken-ne tirehtöörin, sihteerin» kamreerin,, yli-T'e>viisorini, yliekspeditöörin, ensimaisenja toisen apukamreerin sekä reviisorinvirat postihallituksessa, niin myös pos-tinihoitaijan virat enjsimäiisen, toisen, jakolmannen luokan postikonttoreissa: sekäerinäiset virat, postivaunupiirissä ja, eräätpostilijoonintoimet. Vilhldoin oni heinäkuun26 päivänä 1918 postilaitoksen jäirjeste-lystäi jiai haiilinnos t a annetussa asetuksessasäädetty,, että naimaton nainen on yhtäoikeutettu kuin mie® pääsemääjn kaikkiinpostilaitokisen virkoihin paitsi pääjohta-jan, johtaijain, sihteerin, johtajanapulai-sen ja kamreerin virkoihin.

Rauta tiehallitukselle ja tvialtioni-auta-teiden hallinniolle huihtiikuuai 19 päivänä1909 annetussa johtosäännössä edellyte-tään, että naisiakin voidaan nimittääkirjanpitäjiksi, kirjureiksi, piletimmyy-jifcsi, telegraffeteiksi sekä kanslia,- jakonttoriatpulaisiksi, päitevyysvaatimuk-sen,a näihin toimiin kun mainitaan m. m.suoritettu täydellinen tyttökoulun oppi-määrä. Valtionrautateideni hallinnostasyyskuun 26 päivänä 1922 annetussa ase-tuksessa mainitaan vaihtoehtoisesti samaoppimää:rä pätevyysvaatimuksena kol-mannen., neljäinnen ja viidennen luokanasemapäälliköiltä, apulais- ja asemaka-sööreiltä, kirjanpitäjiltä, konepadainkontt!OiripäällikÖiltä «eka emsiimäiseai jatoi&ens luokan kirpureilta, lennätintekni-koilta ja piletinmyyjiltä kuin myös säth-.költtäjjiltä. Asetuksista ei käy seliville,voidaanko najsia nimittää muihinkinr auta tiehallinnon virkoihin.

Tullilaiitdksen alalla, annettiin, asetuk-sessa tullilaitoksen järjestelystä ja hal-linnoista huhtikuun, 5 päivältä1 19119 sään-nöksiä naisten kelpoisuudesta eräisiin

8

virkoihin. Sen mukaan on naimaton;nainen yhtä oikeutettu kuin, mies saa-maani vitkoja tullilaitoksessa; lukuunot-tamatta pääjohtajan, jolhtaijan;, kannevis-kaaJlin, ylikontrollöörin, tilastokonttorinesimiehen .ja rajatarkastaijan virkoja,ensimäisen,, toisen ja kolmannen luokantullikamarin tuillinhoitajan virkoja sekätullitarkastajan ja ylipäällysmiehen vir-koja,. " '

Kauppa- ja teollisuuishallituksesta mar-raskuun 19 päivänä 1918 annetun asetuk-sen mukaan on sanotussa hallituksessaoleva kotiteollisuuden naispuolinen apu-laistarkastajav Soisialihallinnon alallaon niinikään erinäisten asetusten nojallaolemassa naispuolisia ammattieni tarkas-taljia ja ammattien naispuolinen apulais-yUtairkastaja sekä naispuolinen köyhäin-hoidon apulaistarkastaja. • .

Mitä lääkärinvirkoihin tulee valtuutet-tiin senaatti julistuksessa, tammikuun 26päivältä 1897 ilman edelläkäypää alis-tusta hallitsijalle hakemuiksesta myöntä-mään naisille oikeuden päästä sellaisiintoimiin. Asetuksella, huhtikuun 4 päi-vältä 19114 säädettiin sittemmin m. m,,että naislääkärit saivalt samoinkuin mies-lääkäritkin hakea kaikkia valtion läiäkä-rinivirkoja, mutta että, virkaehldlotustajtehtäiesöä ja .virikään nimitettäessä olikussaikin eri tapaiufesesisa harkittava,oliko sopivaa, että aYoinna olevaan vir-kaan nimitetään naislääkäri.

Erivaipautuksen nojalla on naisia ni-mitetty useihin valtionivirkoihin. Sellai-sina virkoina mainittakoon, seminaarienja lyseoiden lehtorinjvirat, äktuia;rinvirkatilastollisessa päätoimistossia, korkeim-

,man oikeuden läheittäijänivirlka, ja kamree-rinvirka valtiokonttorissa. Yleensä kat-sottiin uuden haiHiitusmuodon voimaantullessa naisia voitavan erivapautuksennojalla nimitltää, alempiin vakinia:isiinvirkoihin keskusvirastoissa ja lääninhal-lituksissa. Sitävastoin ei erivapautustaole yleensä myönnetty ylempiin virkoi-

hin, varsinkaan ei, kun virkaan kuuluujulkisen virkavallan käyttämistä. Japoikkeuksetticmana sääntönä on eräidensäännösten nojalla, joista jäiempänä tu-lee puhuittavaktei, ollut., että erivapau-tusta ei ole katsottu' voitavan myöntäätuomarinvirkoihin eikä edes sellaisiinvirkoihin,, joiden haltijat voivat joutuakäyttämään tuomiovaltaa, *)

Ilman erivapautusta sukupuolesta onnaisia suuressa määrässä nimitetty alem-piin palkkiovirkoihin hlallinnon alalla.Niinpä on naisia, lukuisasti eri viras-toissa laskuapulaisina, kirjanpitäjinä,puhtaaksikirjoittajina, kartaixpiirusta-jina j. n, e.2)

Evankelisluiterilaisen kirkon toimiin eikirkkolain mukaan yleensä voida ottaa.naisia. Kirkollisten alkukouluijen opetta-jina, diakonissoina ja kanslia -apulaisinaon kuitenkin toiminut maisia. Eräänvuonna 1918 kirkkolakiin tehdyn muutok-sen 'mukaan voidaan nainen myöskin ot-taa urkurinvirkaan, johon lukkarinvirkaei ole yhdistetty.

Naimisissa olevista naisista on osaksivoimassa erityisiä säännöksiä. Aikai-semmin! eivät tällaiset henkilöt voineetpääteitä edes niihin virkoihin, jotka muu-ten olivat naisille avoinna. Kehitys «nkultienkin käynyt siihen suuntaan,,, ettänaimisissa olevain naisten oikeutta ontässä kohden laajennettu. Joissakin ta-pauksissa on sellaisille naisille, jotkaovat menneet naimisiin tultuaan valtionvirkaan), annettu erityinen lupa edelleenjäädä virkaan:. Huhtikuun 8 päivänä

*) Jossakin yksityisessä tapauksessa on kui-tenddn myönnetty erivapautus tällaiseenkinvirkaan .selkisplla rajoituksella, että hakijaei saisi käyttää tuomiovaltaa.

2) Vuonaa 1920 on eräs nainen salamatta eri-vapautusta sukupuolestaan, nimittetty valtio-nleutvoston kanslistiksi, mikä ehkä on johtunutsiitä, että on luultu uuden hallitusmuodon laa-jentaneen naisten kelpoisuutta valtionvirkoi-hin .

91916 annetulla asetuksella oikeutettiinnaimisissa oleva nainen samoinkuin) les-kivaimo ja naimaton nainen tulemaankysymykseen niitä postilaitoksen virkojatäytettäessä, joihin naimen saattoi päästä.Ehdoksi määrättiin kuitenkin, että haki-jan mies oli sitoutunuit yhdessä hänenkanissaan vastaamaan niinkuin omastavelasta niistä varoista, jotka hän viiras-saan oli saapa haltuunsa, ISamanlainiensäännös on otettu 1918 vuoden asetukseenpostilaitoksen (hallinnosta. Tullilaitok-sesta vuonna 1919 annetun asetuksen mu-kaan voidaan naimisissa oleva nainenvaltiovarainministeriön harkinnasta riip-puen oikeuttaa pääsemään sellaiseentullilaitoksen toimeen, johon naimatonnainen voidaan nimittää, Nykyään onvaltionviroissa useita naisia, jotka osaksiasetusten nojalla «saksi niihin suoras-taan nojautumatta on otettu virkaan nai-misissa ollessaan tai jotka ovat menneetnaimisiin sen jälkeen kun heidät on vir-kaan otettu.

Uudempi lainsäädäntö eräissävieraissa valtioissa.Norja.

Viime vuosikymmeninä on kysymysnailsiten ottamisesta valtionvirkoihin saa-nut Skandinaavian maissa osakseen en-tistä suurempaa huomiota. Uudis tuspyr-kimykseit tällä alalla johtivat ensiksiNorjassa lopullisiin toimenipiteisiin. Hel-mikuun 9 päivänä 1912 annettiin siellä.asiasta laki, jonka mukaan naiset eräinpoikkeuksiin voivat päästä valtionvirkoi-hin samoilla edellytyksillä kuin miehet.Vuonna 1914 päätetyllä peirustuslainmuu-toksella poistettiin) sittemmin eräs näistäpoikkeuksista. Sen jälkeen on voimassa,että naisia voidaan nimittää kaikkiinvirkoihin paitsi papillisiin (geistligie) vir-koihin valtiokirkossa, diplomaattisiin jakonsulimivirfkoihin sekä sotilasvirkoihinja siviilisotilaallisiin toimiin. Uusia vir-

koja [perustettaessa .voidaani kuitenikinmäärätä, että niihin on, nimitettävä vain1

miehiä. -Tanska.

Erään maaliskuun 4 päivänä 1921 an-netun lain mukaan: on Tanskassa voi-massa samanlaisia määräyksiä; kuiten>-kin niin, että ainoastaani sotilas>viTat jasellaiset virait, joiden haltijain tulee ollapapikmvilhittyjä, on pidätetty yksin-omaan miehille.

Ruotsi.

Ruotsissa annettiin kesäkuun 22 päi-vänä 1983 maisem kelpoisuudesta valtion-virka an ja muuhun julkiseen, toimeenlaki, joka tässä kohden periaatteellisestiasettaa naisen miehen, veroiseksi. Nai-set eivät kuitenkaan voi päästä sotilas-viTkoihin,, siviilisotilaallisiin virkoihineivätkä myöskään sellaisiin: virkoiflun,jotka eivät kuulu sotavoimaan;, muittajoihin liittyy velvollisuusi palvella sota-väessä tai laivastossa,. Yksinomaan mie-hille on niinikään pidätetty eräät virratvankeinhoidon, alalla, yleisissä kasvatus-laitoksissa, yleisissä alkohiolistiläitoksissaja muissa sellaisissa laitoksissa, ,e,räatvirat mielisairaita varten peirustetuiissalaitokisissa, virat, joihin kuuluu velvolli-suus vasitata yleisen, järjestyksen ja tur-vallisuuden voimassapitämlsestä ja ollasiinä avullisena1,4) tullilaitoksen viratKjoihin kuuluu velvollisuus suorittaavartioimistehitäviä,, ja samanlaiset met-sänhioitölaitoksen virat, niin myös vi-rat,, joiden haltijat ovat velvolliset an-tamaan voimistelunopetusta ylemmissäyleisislsä oppilaitoksissa,» reaalikouluissatai miespuolisten kansakbulunopettaijainvalmistaimisita varten perustetuissa,semi-niaa,neissa.

Julkinen tehtävä pidetään puheenaole-vassa suhteessa valtionviiran veroisena.

1) Naisilla voi kuitenkin oMia erikoistöinä!pollisikunnas&a.

3723—24

10

Lisäksi säädetään, että kuninkaan asianaon antaa- erityisiä määräyksiä siitä, millä,edellytyksillä nainen, -voidaan nrimititäätuomarHivirkaan, johon kuuluu velvolli-suus johtaa puhetta alioikeudessa maalla.

Hollanti.

BollannisBia ovat valtiosääinnön! mu-kaan valtionivirat avoinna ,,(kaikille alan-komaalaisille". Tästä ei kuitenkaan olekäytännössä; tehty sitä johtopäätöstä,että naisillakin, olisi oikeus päästä mihinvirkiaan hyvänsä.. Naisia on kuitenkinuseissa, valtionviroissa,, myöskin eräissäylemtmissä viroissa, osaKsi nimeniomais-ten lainsäännösten (perusteella, 3öilläheille on myönnetty oikeus päästä eräi-siin virkoihini. Viralliseksi syyttäQäksitai ituomaöksi ei naista kuitenkaan näytävoitavan nimittää.

Saksa.

Safos-aissa, jossa virat jaetaan kolmeenryhmään, alempiin, keskiarvoisiin: jaylempiin, voitiin naisia ennen vallanku-mousta nimittää miltei yksinomaani en-»iksimainittuihin, virkoihin. Tässä koh-den tapahtui jyrkkä muutos, kun anmet-t|jpa uusi valtakunniainsääinitö, sen 128 ar-t&Jiafiisia kuin säädietää.ni, että kaikilla val-tion kansalaisilla erotuksetta on oikeus(päästä 'valtionvirkoihin ja että kaikkinaispuolisia viranhaltijoita koskevatppiikkeusmääräykseit om kumottava. x)Ne tarkemmat lainsiäännökset, joita tämä'periaatteellinen lausuma edellyttää ani-nettavifcsi, on sittemmin ainiakin osaksisaatu aikaam, mutta toistaiseksi lieneenaisia kuitenkini vain poikkeustapauk-sissa ylemmissä viroissa.

' 1) Badenin vaitiotaäännössiä vuodelta 1919säädietään myösikin, että valtionvirkoihin voi-mat yhtäläisesti päästä kaikki, jotka ovat nii-hin pätevät, ,,sukupuo!leen katsomatta".

Englanti.

Vuonna 1919 säädettiin Englannissalaki, jolla periaatteellisesti annettiin nai-sille oikeus jpäästä valtion viirkoihin,myöskin ylimpiin, sekä kelpoisuus julki-siin tehtäiviin. Hallitus voi kuitenkinmäärätä, millä ehdoiiHa naisia voidaanottaa hallinnollisiin virkoihin, sekä pi-dättää miehille siirtomaissa ja ulko-maalla olevia viikoja. Sekä ylä,- ettäalahuoneella on oikeus määrätyn lyhyenaja,n kuluessa teihdä esitys tällaisten mää-räysten kumoamiiseis t a,

Italia

Italiassa, josisa naisen käyttäminen val-tion palveluksessa aikaisemmin rajoittuiopettajanvirkoihin, alemimissa. ja ylem-missä oppilaitoksissa sekä posti-, lennä-tin- ja puhelinlaitosten virkoihin ynnämuutamiin muihin toimiin, säädettiineräällä hieiraäkuun 17 päivänä 1919 anne-tulla lailla, että naisilla on samanlainenoikeus kuin miehillä päästä kaikkiin jul-kisiin virkoihin, lukuunottamatta vainsellaisia, joihin liittyy julkisen tuomio-vallan! tai valtiollisten valtaoikeuksienkäyttämistä tai joiden tarkoituksena on-valtion sotilaallinen puolustus.

Lainvalmistelukunnan eh-dotus.

Niinkuin edelläolevasta käy selville, onkehitys puheenaolevalla alalla käynytsiihen suuntaani, että naisille on yhäuseammilla aloilla aivattu pääsy valtion-virkoihin. Tämä kehitys on, niinkuinedellä on huomautettu, olennaisesti joh-tunut teollisuuden edistymisestä, mikä onosaksi poistanut edellytykset naistentyöltä kodissa ja saattanut ajan mittaannaisia yhä suuremmassa määrässä haké-maain toimeentuloaan työstä kodin ulko-puolella. Suureksi osaksi johtuu kuiten-kin puheenaoleva ilmiö myöskin siitä,että käsitys naisen asemasta, julkisessa

11

elämässä on muuttunut. Sen jälkeen kunnainen, on meillä kunnallisella ja valtiol-lisella alalla saanut oikeudelliisessa »nh-taessa samanlaisen aseman kuin mies,,ovat ne rajjoitukset, jotka, niitä valtiori<-virkcihin, tulee, ovat vari/hastaan olleetnaisten suhteen voimaissa, yleisessä tietoi-suudessa monella alalla menettäneet oi-.keutuksenisa. Yleensä lienee nykyäänmeillä se käsitys vallitseva.,', että naistenpitäisi voida päästä kaikkiin niihin vir-koilhin,, joita naiset ovat soveliaita hoita-maan,, ja että niinmuodoin olisi puheena-olevalla alalla poistettava kaikkine rajoi-tukset, joita ei valtioni etu ehdottomastivaadi säilytettäviksi. Lähtien tästä käsi-tyksestä katsoo Lainvalmistelukunta ole-van asianmukaista, elttä vastedes pitäisivaltionvirkoja täytettäessä miesten janaisten yleensä saada vapaasti kilpaillakeskenään' ja että sukupuoleen olisi kiin-nitettävä huomiota vain,, mikäli se voisivaikuttaa asianomaisten kykyyn hoitaakysymyksessäolevaa virkaa, eli, toisin sa-nloen, että sen valtion edun, että virkojahoidetaan, mahdollisimman hyvin, pitäisiyksinomaan olla virkoja täytettäessämäärääivänä. Tosin sanotaan vielä jos-kus, ettei pitäisi edistää naisten joutu-mista valtionvirkoihin, koska siten vä-hennetään miesten toimeentulo- ja per-heytymismaihdollisuukisia, sekä että nais-ten pitäisi valmistautua ja omistautualuonnolliseen elämäntehtäväänsä puoli-soina ja äiteinä. Lainvalmistelukunnanmieleistä ei näiden näkökohtain kuiten-kaan pitäisi johtaa siihen;, että keinote-koisesti rajoitetaan naisteni toimintaa val-tion palveluksessa, vairsinikaan ei, kun ta-loudellinen kehitys, niinkuin edellä onesitetty, kuitenkin pakottaa naisia yhäsuuremmassa määrässä hakemaan työtä,kodin ulkopuolelta.

Toisaalta ei laimsäätäija, Lainvalmiste-lukunnan käsityksen mukaan, saa antaatoivottavan uudistuksen toteuttamisin-

nion johtaa siihen, että saatetaan voimaanyleinen yhdenvertaisuus naisten: ja mies-ten keskem,, vaikka kieltämättä on ole-massa olennaisia eroavaisuuksia, mitätulee edellytyksiin asianmukaisesti hoi-taa eräitä valtionvirkoja. Miten laajaltitällaisia eroavaisuuksia on, käynee sel-ville muutamista esimerkeistä eräiltävirkapaloilta.

Mitä ensininäkin tulee ulkomaanedus-tukseen, niin, ei näytä olevanimitään ai-hetta periaatteellisesti sulkea siitä poisnaisia. Tällä alalla täytyy kuitenkinsuuressa määrässä kiinnittää huomiotakainsainväliaeien käytäntöön ja siihen kä-sitykseen naisen asemasta, mikä vielä onvallalla; eräissä vieraissa maissa.. Niin-muodoin, ei olisi valtakunnan etujen mu-kaista,, että sen diplomaattinen ja~kooiisuli-edustuis ulkomailla, uskottaisiin muutenkuin ehkä aivan, poikkeus tapauksissanaisille, niin kauan kun kansainvälinentilanne tässä kohden on nykyisellään.i)Ja vaikkakin muuten jo nyt jossakinyksityistapauksessa voitaisiin katsoa: so-Vjeliaakisi, että: Suomen edustajana ulko-mailla, olisi nainen, vaikeuttaisi tätä kui-tenkin se käytännöllinen seikka,, että pu-heenaolevat virkamiehet täytyy voidatarpeen mutkaan siirtää virkapaikastatoiseen,.

Se, että naiset eivät voi olla sotilasvi-roissa, ei kaivainne perustelemista, Luon-ntollisista syistä eivät naiset myösSkäännäiytä1 voivan, tulla kysymykseen tä.yiteit-täessä siviilisotilaallisia virkoja eli sel-laisia toimia, kuten lääkintä-, eläinlää-

1) On syytä olettaa, että aaisiert eanen pitkäätuleiviat pääiS'0miään puiheenaolevalle toimialalle.Ottamatta lukuun Venäjän antamaa esimerk-kiä on huomattava, että, vaiklka asianomainenkomitea Ruotsis&a sitä ehdotti, diplomaa'ttisiiaja konsulinvirkoja ei otettu edellämainittuunlakiin naisten kelpoisuudesta valtionvirkoihinniiden toimien joukkoon, jotka edelleen' on p^dätetty miehille.

12

kintä- ja musiikkiupseerinvirkoja y. m.,joiden haltijoilla lonHsotilasairvo, Myöskin(Puhtaasti siviililuontoisista, sotalaitok-sen toimisia lienee osa sellaisia, joihinei oi© ,soivielia<sta nimittää naisia., niidenhaltiljat kun voivat joutua seuraaimaansotaväkeä sotaan.

Luotsilaitoksessa on jo sen läheisen yh-teistöinä innain vuoksi,, missä tämä laitosja sotalaitos varsinkin sodan :aikana, ovatkeskenään, useita virkioija, joihin naisiaei näyitä voitavan, nimittää, puhumatta-kaan siitä, että naiset, joilla ei ole taipu-musta merimiehenammattiin niiden eri-tyisten ominaisuuksien vuoksi, joita seharjoitta'j)iltaain vaatii, eivät ole päteviäsellaisiin toimiin, .joiden1 haltijoilta vaa-ditaan merimieskouluutusta,

Poliisivirat eli sellaiset toimet, joihinkuuluu velvollisuus pitää yllä yleistäjärgeistyistä ja turivallisuutitai, soveltune-vat väki! aivan poikkeustapauksissa, nai-si Ile; Tämä myönnettäneen ilman muuta,kun on kysymys viroista,, joiden haltijatvoivat virantoimituksessa joutua sellai-seen asemaan, että heidän täytyy hen-kilökohtaisesti ja kovin kourin käydä kä-siksi rikoksiin tai palauttamaan jäirjes-tystä,, *) Mutta ylemmätkin poliisiviran-omaiset, kuten maaherrat, poliisimesta-rit y. m., joiden tehtävät tässä suhteessaovat toisenlaiset, voivat vaikeissa tilan-teissa ^saattaakseen pitää yllä järjestystäyleisöön nähden taxivita henkilökohtaistaarvovaltaa suuremimassa määrässä kuinmitä yleinen katsantotapa, toistaiseksiyleensä lienee taipuivainen myöntämään

'nia-isille.Poliisivirkamiehiin verrattavia ovat

Viralliset syyttäjät silloinkin, kun heilläei samalla ole poliisitehtäviä,, niinkuinkuitenkin useimmiten on laita. Näiden

1) Ei tule kuitenkaan jättää huomioonotta-.•maitta että, sen miufeaan mitä kokemus on osoit-tanut, eräissä toimissa, joihin kuuluu varsinai-sia p'oKfeit<eih!täiviä, voi ja tulee ödda naisia.

virkamiesten' toiminta* jonka tarkoituk-sena on rikosten ilmisaaminien ja syyt-teeseenpano, on, varsinkin mitä tuleeeräänlaisiin törkeisiin rikoksiin, senlaa-tuista., etitia se yleensä tuskin soveltuunaisille. - - - •

Niillä viraniualtijoilla, jioiden tulee toi-mittaa, ulosmittauksia tai suorittaa muitatäytäntöönpanotoimia,, on niinikään sa-mankaltasia tehtäviä kuin poliisivirka-miehillä. Tällaisiinkaan tehtäviin eiliene soveliasta käyttää naisia.,

Vankeinhoidon alalla ei naisia voitaneottaa sellaisiin toimiini, joihin kuuluuvelvollisuus othjjata tai valvoa miespuoli-sia vankeja. Tämän mukaisesti ei myös-kään vankeinhoidon päällikön virkaaneikä muihin virkoihin, joiden haltijaintulee tarkastaa miesvankiloita, liene ni-mitettävä naisia,.i Mitä tässä on sanottuvoidaan josisiaikin määirin, soveltaa myös-kin miespuolista nuorisoa varten varat-tuihin kasvatuslaitoksiin.

TuUUaitoksessa täytyy kaiketi sellai-sissa toimissa» joiden haltijat ovat velvol-lisia huolehtimaan vartioimisesta tai toi-mittamaan etsintöijä, aina olla miehiä.A)Kun on täytettävänä tullinlhoitajanvirkajossakin suuremmista tullikamareista,joissa esimiehen tulee valvoa lukuistenalempien miespuolisten) virkailijain vir-katoimintaa. katsottaneen useimmissa ta-pauksissa naispuolisen! hakijan, milloinpätevyys muuten on, sama,, yksistäänsukupuolensa vuoksi jäätvän oälelle mies-puolisesta hakijasta.

Mitä metsänhoitovirkakuntaan tuleenäyttää olevan selväät, että naiset eivätvoi tulla kysymykseen ' taytettäessä sel-laisia toimia,, joihin kuuluu vairtioimis-tehitäJviiä, ,j,a, että 'heitä siis ei voida ottaametsänvartijoiksi. Mutta myöskini met-sänhoitajien virantoimitusi tapahtuu

x) Tästä säännöstä on tietysti poikettava,mikäli on kysymys naisiin kohdistuvasta ruu-miiseen käyvästä etsinnästä,

13

usein, sellaisissa olosuhteissa* että tuskinon ajateltavissa, että sellaisen; viran hal-tijana olisi nainein. Kuten tunnettua,täytyy metsänhoitaijieni, ainakin useissahoitoalueissa, pitkät ajat vaikeissa olo-suhteissa {samoilla salomailla, missä viet-tävät yönsä jossakin tilapäisessä asu-muksessa yhdessä työnjoihtaijain ja meit-säityöläisten kanssa. Sitäpaitsi naisettuskin voisivat pitää yllä järjestystä nii-den hillittömien ainesten kesken, joitausein on nietsätyöläisisisä. Mitä tässä onsanottu metsäinihoitajista voidaan, sovel-taa myöskin työnjohtajiin mietsänhoidönalalla.

Maanmittaustoimen alalla tapahtuuniidein viranhaltijain, virantoimitus,jotka suorittavat (kenttätöitä» useinoloissa, jotka ovat miltei samanlaisetkuin mitä edellä on kuvailtu» Näinollen ei naisia yleensä voitane nimittäätällaisiin virkoihin.

Mitä edellä on sanottu eräistä vi-roista metsänhoito- ja maainmittaustoi-men alalla koskee myöskin valtioin palve-luksessa olevia geologeja ja geodeetteja.

Lääkärintoimet soveltuvat,, mikäli ko-kemus lienee osoittanut, yleensä hyvinnaisille. Kuitenkin on niistä osa sellai-sia, jloiden haltijoilta vaaditaan erityi-sessä määränsä fyyisillistä kestävyyttä javahvoja .hermoja, minkä vuoksi niihinyleensä, voidaan nimittää vain miehiä.Tällaisia näyttävät olevan m. m. eräätpiirilääfcärinvirat sekä ne toimet, joidenhaltijain tulee toimittaa vaikeita leik-kauksia taikka hoitaa mielisairaaloissa-tai vankiloissa miespuolisia potilaita taivanikega. Yleensä lienee myöskin mies-ten helpompaa kuin naisten hoitaa suu-ren sairaalan esimieihentointa. Sotilas-lääkäreistä on edellä ollut puine.

Eläinlääkärinvirkoihin kuuluivat teh-tävät ovat ylipäätään senlaatuisia, ettänaiset, tuskan- yleensä voivat niitä menes-tyksellä hoitaa. Täitä osoittaa sakin, että

naiset ovat meillä vain poikkeustaipauk-sissa antautuneet tälle alalle.

Valtionrautateillä on virkoja, joita nai-set, niiden olosuhteiden vuoksi, joissa,'•vi-rantoimitus tapahtuuv tuskin voivat hoi-taa. Tällaisia ovat junailijantoimet, ju-nailijain kun m,, m. tulee pitää yllä jär-jestystä junissa,,, useinkin käyttämälläfyysillistä väikivaMaa juopuneita taimuuten hillittömiä matkustajia koh-taan,1) Niihin kuuluvat, mikäli Lain-valmistelukunta voi käsittää, myöskinveturinkuljettajantoimet,, joiden halti-joilta vaaditaan erittäin suurta fyysil-listä kestävyyttä. Jarruttagan usein hen-genvaarallinen toimi ei sekään soveltunenaisen hoidettavaksi, jonka puiku ei sal-lisi hänen esteettömästi liikkua rautatie-vaunujen alla ja välissä., Asemapäälli-köniviroista» suu(rim:milla rautatieasemillavoitaneen sanoa samaa kuin suurem-pien tullikamarien tullinhoitiaoantoimis-ita. Yleensä täytyy katsoa miehien sovel-tuvan (paremmin kuin naisem välittö-mästi valviomaan suurilukuisen alemmanmiesjpuolisen virkamiehistön virka toi-mintaa. " • .

Myöskin koulutoimen alalla, jolla nai-sille näyttää olevan tarjona heidäin luon-taisia edellytyksiään, paremmin vastaavatoimiala kuin muissa valtionviroissa, onuseita virkoja, jotka yleensä paremminsoveltuvat miesten hoidettaviksi. Niinpätäytyy ylemmissä oppikouluissa mies-puolista, nuorisoa varten, kansakoulun-

• opettajaseminaareissa ja miehille vara-tuissa teknillisissä oppilaitoksissa rehto-rinviran hoitajan mieluiten olla miespuo-linen henkilö yksistään jo siitä syystä,että miespuolinen nuoriso nuorukaisiän

A) Tätä ei voida väittää vääräksi esittä-mällä esimerkkejä raitiotieliikenteen alaltakaupungeissa. On nimittäin huomattava, ettänaispuoliset raitiovaunukoniduktöörit voivattarvittaeesa eaada passipoliisilta arpua g,ärjee-tyfcsen ylläpitämifieksi raitiovaunuissa.

14

arkaluontoisena murrosaikana suurestikaipaa ymmärtäväistä, mutta samallalujaa ja isällistä o>hjaajaa, jonka puo-leen, tse tukalissa tilanteissa voi luotta-miukseilla kääntyä. Btttä tällaisen nuori-son voimistelunopettajain tulee olla mie-hiä|, näyttää olevan kiistämätöintä, kos-kapa näillä nykyaikaisen käsitystavanmukaan on suureksi osaksi vastuu oppi-laiden fyysillisestä kasvatuksesta, jwtamaiset sillä kehitysasteella, josta tässä onkysymys, tuskin voivat menestyksellähuoleihtia, Mitä tulee sotilasopisftoihinvoivat naiset vain poikkeustapauksissatulla 'kysymykseen edes yleisten aineidenopettajina, näissä oppilaitoksissa kun onpidettävä yllä aivani erikoista kiiriä. Yli-opistossakin on opettajanvirkoja, joitanaiset eivät voine hoitaa tai joihin eiliene soveliasta nimittää naisia. Niinpäei olisi johdonmukaista, että naiset ottai-sivat osaa paippien valmistamiseen juma-luusopillisessa tiedekunnassa, niin kauankun papinvirkoihin voidaan nimittäävain miehiä. Ei näytä myöskään ole-van sopivaa, että nainen olisi miespuo-listen ylioppilaiden voimistelunopetta-jana. Miespuolisille oppilaille varatuissametsä- ja maatalousoplstoissa pitäisi kai-keti, helposti käsitettävistä syistä;, johta-jan- ja 'Opettajanvirkojen haltijoinayleeiiisä olla miespuolisia henkilöitä. Vih-doin 'voidaan pannia kysymyfesenalai-sefcsi, eikö kansakouluntarkastajanivir-koihin olisi edelleen säännönmukaisestinimitettävä miehiä,, joilla yleensä; lieneeparempia edellytylksiä näihin virkoihinkuuluvien tehtävien hoitamiseen, varsin--kin mitä tulee miespuolisten kansakou-luniopettajain toiminnan valvontaan.

Erityistä huomiota ansaitsee kysymys,pitäisikö päällikönvirkoihin voida nimit-tää myöskin naisia, . Kuotsissa on käsi-teltäessä puheenaolevaa lalnsääidäntö-asiaa tässä kohden» huomautettu, että nai-

-set ovat, vaikkakaan mitään ulkonaisia

©siteitä-ei'«le ollut, vain ani harvoin saa-vuttanut johtavan aseman kaupan ja teol-lisuuden alalla sekä muilla sellaisilla toi-mialoilla,, mikä osoittaisi, että naisilla eiyleensä ole sellaista alotekykyä eikä sel-laista järjestely- ja: johtajataitoa, jotapäälliköltä vaaditaan, olipa kysymys va-paasta taloudellisesta toiminnasta taivaltionhallinnon eri aloista., Vaikkakaantältä vertailulta ei voitane kieltää kaik-kea merkitystä, ei tästä kuitenkaan voidaLainvalmistelukunnani mielestä tehdäsitä johtopäätösitäi, että naisia, ei pitäisivoida nimittää päällikömvirkoihin. Eipidä nimittäin jättää huomioonotta-matta, että tällaisia virkoja, täytettäessä-tarkoin tutkitaan asianomaisen' henkilö-kohtaiset ominaisuudet, eribtäin myöskinsiinä suhteessa, mistä edellä on ollutkysymys, jota vastoin muodollisilla an-sioilla ei tässä 'kohden ole ratkaisevaamerkitystä. Näin 'ollen ei ole aiheilta sii-hen pelkoon, että' naiset yiksintomaan täl-laisten ansioiden peirusteella, voisivatpäästä päällikönvirkoihin, joten ei oletarpeen tässä yhteydessä kiiriinittäiä huo-miota siihen seikkaan, onko .ehkä alote-ja joMajakykyä, useammin tavattavana,miehissä kuin naisissa.

EdSelläolevasta lyhyestä 'katsauksestakäynee selville, että useilla valtionhallin-non aloilla on virkoja, joita joko naiseteivät lainlkaan voi hoitaa tai joiden hal-tijoina ainakin säännönmukaisesti ylei-sen edun kannialta mieluummini tulee ollamiehiä. Jos laissa tahdottaisiin luetellakaiklki tällaiset virat siinä tarkoituk-sessa, että ne pidätettäisiin yksinomaanmiespuolisille henkilöille, pitäisi maankaikilta virastoilta ja yleiisiltä laitoksiltahankkia yksityiskohtaisia lausuntojaasiasta. Tällainen lainsäädäntö tulisimyöskin olemaani teknillisesti muodotoneikä se Lainvalmistelukunnan, käsityksenmukaan olisi asiallisestilkaan tyydyttävä,koska se seikka, että yleensä on sove-

15

liaampaa, että jonkin viran haltijana onmiespuolinen henlkilö, ei vielä sellaise-naan ole riittäivämä aiheena siihen, ettänaiset yleisellä säännöksellä kokonaansulettaisiin niistä pois. Om nimittäinmyöskin, otettava, huomioon, että poik-keustapauksisisia joku naispuolinen hakijavoi eirityisten henkilökohtaisten ominai-suutksiensa vuoksi olla täysin soveliasjohonkin tällaiseein virkaan, jossa ta-pauksessa hänen sukupuolestaan huoli-matta täytyy voida^ vapaasti kilpaillenmahdollisten miespuolisten -hakijainkanssa, yleisten ylennysperusteiden mu-kaisesti tulla kysymykseen, sitä tay tet-,täiessä. Niinikään on hoi omattava,, ettäjohonkin virkaan kuuluvia teihtäviä voi-daan muuttaa ja että usein perustetaanuusia virkoja,, mikä aiheuttaisi alituisiamuutoksia naisten kelpoisuiutita valtion-virtkoiihin koskevaan laikiin, jos tämä: laa-dittaisiin noudattamalla, mainittua luet-telemisnien.ettelyä.

Edelläoleva esitys näiyttää osoittavan;,että aiotussa laissa on, samalla kun siinälausutaan se yleinen periaate, että nai-sille tulee vastedeis olla malhdollista, ot-tamalla huomioon heidän taitonsa, ky-kynsä (ja koeteltu Ikansalaisfeunitonsia,päästä kaikkiin1' valtionvirkoihin, niinylempiin kuin alempiini (l §), mitä sano-tusta periaatteesta säädettäviin poik-keuksiin tulee, nimenomiaan 'lueteltavavain, ne virat,, joihin1 naisia ei missääntapauksessa voida nimittää,.1) jotavastoinne poikkeukset, jotka, eivät ole ehdotto-mia, on mainittava yleiseen muotoon, laa-ditulla säännöksellä (2 §). SitävastoinLainvalmistelukunita ei voi puoltaa sel-laista menettelyä, jota on. vastaavaa la-kia laadittaessa noudatettu Ruotsissa,missä toisaalta julistetaan, naisen, mitä

*) Jos puheenaoleva laki sääidetääiri' tavalli-sessa lainsäädäntöjärjestykseasä, ei sillä tie-tenkään muuteta . hallitusmuodon 49 § :<ää,jonka mukaan eduskunnan oikeusasiamiehentulee ollia miespuolinen henkilö.

tulee (kelpoisuuteen valtionvirkoiJiiB,säänniöiiiniukaisesti olevan mieihen. veroi-sen, mutta poikkeukset tästä säännöstämainitaan luettelemalla eräitä virka-alogaiy mikä, niirnkuin asianomaiset itsemyöntävät, ei suinkaan tapahdu tyhjen-tävästti ja mihin ei myöskään liity täy-dennyksenä mitään yleisluontoista sään-nöstä. Tällainen menettely tietää nimit-täin, että nainen laissa julistetaan mie-hen veroiseksi myöskin mitä tulee sellai-siin 'toimiin, joita naiset säännönmukai-sesti eivät voi hoitaa, mikä kaiketi onkatsoittava aivan epäasiannrakaiseksi jaon omiaan saamaan aikaan sekaannustanimitysasiain käsittelyyn. Jos siihensäännökseen, että nainen, mitä tulee kel-poisuuteen valtiovirkoihin, on miehen ve-roinen, «on oikeudellisesti sisällytettäväjotakin yli sen, että hän on kelpoinen sel-laiseen virkaan, täytynee sen merkitäsitä, että tay te tltäessä toimia, joita laissaei ole erityisesti pidätetty miehille, haki-jan naissukupuolta ei saa ottaa huomioonkelpoisuutta vähentävänä seikkana. Sel-lainen ei kuitenkaan ole Ruotsin lainkantta. Päinvastoin myönnetään sen esi-töissä suoraan ja kieltämättömänä tosi-seikkana, että 011 lukuisia virkoja, joihin,vaikkakaan niitä ei ole laissa mainittupoikkeuksina, ei ole soveliasta nimittäänaisia ja joita täytettäessä niinmuodoinnaisia juuri sukupuolensa vuoksi eiyleeinsä voida asettaa 'miesten rinmalle.Mutta mikä oikeudellinen, merkitys onsilloin tällaisten virkojen/ suhteen silläyhdenveroisuudella kelpoisuuijleni puo-lesta,, mikä 'kuitenfein, lain mukaan on ole-massa'? Tähän tulee lisäksi se, että tut-kittaiesisia, jonkun kyikyäi hoitaa jotakinvirkaa hä,nien, henkilöllisyytensä sellaise-naan täytyy voida ottaa huomioon. Ettätällöin jonkin lainsäännöksen vuoksi eisaisi (kiinnittää huomiota sukupuoleen,joka kuiteinkin suuressa määrässä antaaleiman henkilöllisyydelle, ei liene ajatel-tavissa.

1.6

Mitä tulee niihin virkoihin, joista nai-set eivät olisi (kokomaan poissulettuja,mutta joihin kulteinkin niiden laadunvuoksi vastedieskin yleensä nimitettäisiinmiehiä '(2 '§2 mom.), huomautettaneenehkä, että- niiden nimen omainen mai-nitseminen laissa olisi tarpeetonta, koskajotakin virkaa täytettäessä muutenkinon otettava" J,huomioon kaikki ne seikat,jotka vaikuttavat asianomaisen kykyynhoitaa virkaa, ja siis myöskin vir-kaan pyrkijän sukupuoli. On kuitenkinhuomattava, että itse' asiassa virka-efhdokkaiden henkilökohtaisia oiminiai-suuksia useimmiten tuikitaan/ tarkastivain, 'kuu on täiytettävä ylempiä virkoja,jotavastoin alempiin virkoihin nimitet-täessä muodollisilla ansioilla on suuri jauseini ratkaiseva merkitys. Jos 'niin, ollenlaisisa ei säädettäisi muuta kuin että nai-set ovat kelpoisia myöskin tässä tarkoi-tettuihin virikoiihin, voisivat niihin nimit-tävät viranomaiset tuskin käsittää laintarkoituksen olevan,, että naispuolistenhakijain osalta on erityisesti tutkittavaheidän 'henkilölkloihtaista soveliaisuuttaanvirkaan. Tosin oni tässä kohden olemassaso vaara,, että voidaan menetellä mieli-valtaisesti, mutta tätä vaaraa vaiheiltaakuitenkin olennaisesti se seiklka, että,niinkuin useini on laita, nimittämispää-töksestä voildaan vallittaa.. Missään ta-pauksessa ei tästä epäkohdasta,,, jokaon olemassa myöskin Skandinaavianmaiden tätä asiaa koskevassa, laini-säädänmiöissä, voidia päästä, ellei tahdota•tarkkaan luetella kaikkia niitä virkoja,joihin naiset yleensä ovat vähemmän so-veliaita», mihin liittyy paljoin suurempiahaittoja.

'Käytännöllisessä suhteessa erittäin tär-keä oni kysymys naisten kelpoisuudestatitomarinvirkmhin, joilhinnaisia nykyäänkiistämättömästi ei voida nimittää. Vielävoimassa olevista lainkohdista, joissaosaksi nimenomaan säädetään, osaksiedellytetään, että tuomarien! tulee olla

miehiä, mainittakoon oikeudenkäymis-kaaren l luvun 6 ja 10 §» 13 luvun 4 $ja 15 luvun 3 §, kihilakuninanlautakun-nasta tammikuuni 25 päivänä 1886 anne-tun asetuksen l ja 2 §, korkeimmastaoikeudesta iheinäkuun 22 päiväniä 1918annietun lain 2 § sekä 2 § samana päi-vänä annietussa lai;ssa korkeimmasta hai-linto-ioilkeudesita. Se, että tästä periaat-teesta ei italia alalla ole täfhän saakkapoikettu, on elhkä johtunut siitä käsityk-sestä; että naisella vaikutteille alttiin javäiheimimän objektiivisen kaitsanttdkan-tanisa^vuoiksi ei ole luontaisia edellytyk-siä tuoimarinitoimeen. iQli tämän asianlaita miten hyväinsä, niki voitaneen) ereh-tymäittä väittää, että mainittu käsitysei enää ole vallitseva. Tähäin viittaa jo•se seikka, että hallitus anitoi, kuten tun-gettua, 1917 vuoden toisilla valtiopäivilläeduskunnalle esityksen! naisten oikeudes-ta päästä tuomarinvirkoihin, mikä alote,•samoinkuin asiasta myöhemmin tehtyeduiskuntaesitys, kuitenkini jäi eduskun-'nassa Eäisittielemättä, joten eduskunta ei-ole vielä lausunut käisitysitääni asiasta.Omasta puolestaan tahtoo Lainrvalmiste-lukunta lauisua, että tämälkin asia on ar-vosteltava ytfcsinomaani valtion edun, kan-nalta ja että seti ratkaisua.siis ei ole jä-tettävä riippuvaksi siitä, mille kannalleylimalkaan asetutaan niiden pyrkimys-ten, suhteen, joiden tarkoitukseina on saat-taa naiset julkisen elämäni alalla miestenveroisiksi. Tältä kaninalta lähtien onLainvalmistelukunnan mielestä kiistä-•mätömtä, että naiset, eihkätpä juuri eri-koisten luonteenlaatunsa vuoksi, voivattälläkin alalla osaksi saada arvokastaaikaani. Millään pätevällä syyllä ei sen-vuioksi voitane puoltaa naisten sulke-mista pois tuomarinviroista yleensä. Si-tävastoin eivät olosuhteet ole meillä'Lainvalmistelukuninan käsityksetn mu-kaan, 'Siella-isett, että valtiolla olisi etuasiitä, että naisia olisi kihlaikuniiantuoma-Tinviroissa. Tärkeimpiä edellytySsiä,

l7

jotta kihlakunnanoikeudet voisivat toi-mia säännöllisesti, on se, että puiheenjöh-taga vaikeimimissakin tilanteissa kykeneevoimakikaasti johtamaan oikeudenkäyn-tiä ja ylläpitämään järjestystä asian-osaisten ja todistajain kesken. Että itämä•on miehelle helpompaa kuin maiselle lie-nee kiistäimätöntä jo senvuokisi, ettäyleisö 'ainakin vielä mieluummin tunnus-taa miehen1 arvovallan,. Ei tule myöskäänunohtaa, että kihlakfaniianoikeudet käsit-televät meillä törkeimmätlkin rikosijutut,joissa tuomarin puheenaoleva kyky useinpannaan kovalle koetukselle. Varsinkinolisi naiselle kiusallista puheenijohtajanakäsitellä törkeitä siveellisyysrikoksia,jolloin hänen täytyisi tutkia mitä vasten-mielisimipiä yksityiskohtia,. Monessa tuo-miokunnaissa tulisi myöskin käräjien toi-mittaminen varmaanikini olemaan naiselleylivoimainen tehtävä. Tärkeätä; on niin-ikään,, että tässä ei suinkaan ole kysy-mys vain periaatteesta, jolla ei olisi sa-nottavaa merkitystä käytännöllisessäelämässä. Joskin, todennäköisesti vain•harvat maiset valitsisivat tuomarintoi-men elämiäntyökseen, tulisi se merkitys,mikä käiräj ien toimittamisella on ansionavirkoja täytettäessä muilla virka-aloillasekä eräillä yksityisillä toimialoilla, var-maankin johtamaan siihen, että vuosivuodelta kasvava määrä nuoria naispuo-lisia lakimiehiä koettaisi, samoinkuinmiespuolisetkin, saada käytännöllisenkouluutuksensa tuomarinsijaisina maalla.Useimmissa tapauksissa tulisi niinmuo-doin puheenaoleva uudistus avaamaanaivan nuorille naisille pääsyn kihlakuni-nanoikeuksiein vaativiin puheenjohtajan-toimiin. Ne epäkohdat, joita kieltämättäjo ^nykyään liittyy mainittuun sija is jär-jestelmään, tulisivat siten epäilemättäylhä kasvamaan, aivan nuorilta, usteinkaupjunigeissa kasvaneilta naisilta kunkasvatuksen vuoksi ja heidäni harrastus-tensa suuntautuessa toisaanne puuttuu

vielä suuTemmassa määrässä kuin - hei-dän miespuolisilta tovereiltaan koke-musta maalaisväestön oloista ja eläanän-katsioiniuksieista sekä näiden ymmärtä-mystä. Naisten päästäminen tälle uralletulisi* niinmuodoin vaarantamaan kihla-kunnanoikeuksien arvovaltaa,- jonka säi-lyttäminen kuitenkin on tärkeä val-tlonetu, Kuni.näin on, olisi rohkeataväittää valtion edun vaativan, että pu-heenaoleva uudistus toteutettaisiin s anot-tujen tuomioistuinten osalta. *)

Sitä vastaan, miltä edellä on esitetty,huomautettaneen, että naispuolisten laki-miesten kesken voitaisiin toimittaa sel-lainen valikointi, että ainoastaan) niille,joilla olisi tarpeelliset edellytykset, an-nettaisiin tuomarimääräyksiä. Asianlaita on kuitenkin, kuten tunnettua, se^että hovioikeuksilla, jotka antavat näitämääräyksiä, ei yleensä ole mitään tietoanuorten lakimiesten henkilakoihtaisistäominaisuuksista, kun ensimäise;t mää-päykset tulevat^ kysymykseen, ja että vi-rantoimitus 'hovioikeuidessa, joissa nuoretlakimiehet suorittavat vain (kirjoitus-töitä, ei, vaikkakin sellainen, määräajankestänyt palvelus panit aasiin tuomari-määräyikisen saamisein ehdoksi, olisiomiaan tuomaan esille niitä ominaisuuik-sia, joita vaaditaan kihlakunnanoikeudenpuheenjohtajalta.

Mitä edellä on sainotitu kihlalkunnianltuo-marinvirasta koskee, vaikkakaan ei sa-massa määrässä, myöslkin maanjako-oi-keuksien ja raastuvanoikeuikMen, puheecn-johtaijantoimia, Aiotun uudistuksen, eisienvuoksi tulisi Lainvalmistelukunnankäsityksen mukaan koskea näitäkään vir-

1) Ruotsissa, jonika tuomioistuainjärjestel-miäiän "tällaisen uudistuiksen toimeenpano kui-tenkin, soveltuu jonkin verran paremmin, sielläkun on tuotoiokunnisisa notarinvirkoja, ovatkaikki hovioikeudet samoinkuin n. s. prosesfii-komitea ja laikineuvosto lausiunnoiesaan sitävastusteneet.

3723—24

18

koja. Sitävastoin voisivat naiset päästälautamiehentöimiin, n&uvosmielhiksi *)sekä hovioikeuksien, karkeimmian oikeu-den j,a korkeimman hallinto-oikeuden Jä-senifesi, jotapaitsi se seiklka, että johon-kin hallintorvirkaan kuuluu tuomairinteh-

. tavia, ei enää estäisi naisia siihen pääse-mästä. Tosin» tulisi se seikka, että nais-puoliset lakimiehet eivät voisi kärägilläsaada 'käytännöllistä kokemusta, melkoi-sesti rajoittamaan heidän kehitysmahdol-lisuuksiaan, mutta he voisivat kuitenkinjossakin määrin, korvata tätä pitkäaikai-sella palveluksella hovioikeudessa tairaastuvanoikeuden notareina taikkahankkimalla itselleen perusteelliseimmanteoreettisem kouluutulksen'. Missään ta-pauksessa el naisten pääsyä valtionvir-'fcoihiB. tarkoittavien pyrkimysten tuleLainvalmistelukunnan käsitykseni mu-kaan johtaa lainisäätäijääi [sivuuttamaansitä rajaa, missä oikeutettuja epäilyksiäsyntyy näiden pyrkimysten soveltuvai-suudesta valtion etuihin. Esimerkkienesittäminen Skandiinaavian maista eitässä kohden näytä olevan oikeutettua,koska niissä osaksi (Tanskassa ja Nor-jassa) .käytännölliset olot ovat aivantoisenlaiset kuin meillä, osaksi ei vieläole saatu mitään mainittavaa kokemustasiitä, että nainen toimii oikeuden puheenjohtaa ana.

Erityisesti on kiinmitettäivä huomiotasiihen seikkaan» että nainien, joka talhtoopäästä valtionvirlkaan tai jo on sellaiseenvirkaan! otettu, on naimisissa. Onhanaivan luonnollista, että naimisissa olevanainien puolisona ja äitinä omistaa har-

*) Eräidien raastuvanoikeuksien -kokoonpa-noa ja toimintaa koskevat säännökset eddlilyt-tävät, että neuvosmiehet voivat toimia näidentuomioistuinten eri osaistojen puheenjohtajinaja varapuheenjohtajina tai, pormestarin ollessaestettynä, hoitaa hä,nien virkaansa, Jos nainenvalittaisin neuvosmiieheksi, voisi sijs tällais-ten sääninösten muuttaminen käydfä tarpeelli-eeksi.

rastuksenisa ensi sijaissa lo>dilleen>. Tämäon' otettava huomioon arvosteltaessa hä-nen kykyään hoitaa valtionvirkaa, muttase ei Lairavalmistelukuiinan mielestä sel-laisenaan! anna aihetta siilhjen, että naimi-sissa olevia naisia estetään vapaasti kil-pailemasta valtionviroista, olosuhte<etkun voivat yksityisissä tatpauiksissa ollaaivan erilaiset. Voihan nainen ehkä jos-kus juuri senvuoksi, että hän on naimi-sissa, olla suorastaani soveliaanupi johon-»kin virkaan kuin muut hakijat. Varsin-kin voinee niin olla laita opetustoimenalalla. Mutta monasti naimisissa olevanainen, erittäinikin jos hänen 'on< omistet-tava aiikanisa ja harrastuksensa useidenpienten laisten huoltoon', ei kuitemkaanvoi, asianmukaisesti hoitaa valtionvirkaa,varisinkaan ei sellaista, jonka haltijaltaei ainoastaan vaadita määrätunteihin ra-rajoittuvaa jokapäiväistä työskentelyäviraistossa, vaani sitälpaitsi ja ehkä pää-asiallisesti pitkäaikaista kotityötä. Täl-laisia ovat, kuten tunnettua, päällikön-virat, jäisenentoimet eräissä kollegisissavirastoissa sekä esittelijäntoimet, niinmyös useat muut virat, joihin ehdotuk-sien mukaan voitaisiin) nimittää naisia.Koska tässäkin kohden täytyy valtionedun kannalta valvoa, että virkoja asian-mukaisesti hoidetaan, lienee näin ollenvälttämätöntä ottaa aiottuun lakiin sel-lainen, säännös (6 §), jonka nojalla nai-misissa, oleva iminen, joka avioliitostajohtuvien olosuhteiden vuoksi ei voiasiaamukaiseisti täyttää tehtäviään, voi-daan erottaa virastaan. Asian jättäminenniiden keinojen varaani, jotka yleensäovat käytettävissä, kun virkamies on lai-minlyönyt virkatehtäviään, ei nimittäinnäytä tyydyttävältä), m* m,, sen vuoksi,•että asiamoirnaiset tulisivat niini kauankuin suinkin mahdollista pidättäyty-mään esimerkiksi panemasta, syytteeseenvirkavirheestä eli siis saattamasta rikos-oikeudellisen menettelyn alaiseksi sei-

ta-

laista 'henkilöä, joka ei laiminlyö virka-,tehtäviään) huolimattomuudesta eikäpuuttuvasta tunnollisuudesta,, vaan siitämyystä, että hänen, luontaiset harrastuk-sensia, saattavat hänet omistamaan ai-kansa ihäinelle rakkaampien velvollisuuk-sien täyttämiseen, joista huolehtiminenon myöskin yhteiskunnan edun kannaltaerittäin tärkeätäl Sellaiseen, pelkooö, ettäsitä oilkeutta, mikä täten annettaisiinasianomaiselle ylemmälle viranomaiselle,käytettäisiin väärin, ei varmaankaanolisi mitään aihetta» On< myöskin, otet-taiva huomioon, että naimisissa olevannaisen eirottalminen valtionvirasta ei oleniin ankara toimenpide kuin miltä seensi silmäyksellä ehkä näyttää. Erotta-misesta on nimittäini ainoastaan seurauk-sena, että perfhe menettää ethikä kylläkintoivottavan tulojen, lisäin,, mutta se eisaata vaimoa taloudellisesti turvatto-maiksi, hänen mieihensä kuin on velvolli-nen huolehtimaan myöskin hänen toi-meentulostaan. Sellainen menettely, ettänaisen oikeus pysyä virassaan hänenmentyään naimisiin jätettäisiin riippu-vaksi erityisestä.-kirvasta, jollaista tähänsaakika on joskus käytetty, ei näytä so-veliaalta, koska asianomaiset eivät voiennakolta arvostella, tuleeko tai missämäärin avioliitto vaikuttamaan kysy-myksessäolevan henkilöni kykyyni hoitaavirkaansa.1)

Meillä nykyään, voimassa olevan oikeu-den mukaan hallitsee, kuten, tunnettua,mies edusmiehyytensä majalla, eräinpoikkeuksin, myöskin vaimon omai-

1) Ruotsissa, jassa kuitenkin vastaväitteittäon myönnetty, että naimisissa olevan naisenpysymisestä valtionvirassa voi olla vakaviaepäkohtia, ei ole otettu lakiin mitään takeitaniiden vanalta. Samoin on laita Norjassa jaTanskassa, On(pa viimeksimainituissa maassa'valtion viroissa olevia naimisissa olevia naisiasuosittu siten, että.on hyväksytty säännöksiä,joiden mukaan heidän virika-iaikansa voidaanlyhentää vähentämällä palkkaa.

suutta. Sen oäiessa on voimassa, ettäsellaista omaisuutta, joka siten on vai-mon omaisia hallininiosta erotettu, ei voidakäyttää- kaikenlaisten velkojen maksami-seen, joihin vaimo on joutunut. Siinäkintapauksessa, että vireillä oleva puolisojenoikeussuhteidien uudistus saataisiin! ai-'kiaan) sitä koskevan ehdotuksen mukai-sesti, tulisi asianlaita, mitä tulee aikai-semmin päätettyihin avioliittoihin,osaksi olemaan sama. Näin ollen vaatiivarovaisuus että, ennenkuin naimisissaoleva nainen, joka ei hallitse kaikkeaomaisuuttaan, nimitetään sellaiseen vir-kaan, jonika haltija saa hoitoonsa yleisiävaroja,, mieheltä vaaditaan sellainen si-toumus, että hän yhdiesi&ä vaimonsakatisisa vastaa niistä (7 $). Vaikkakinaviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuh-teista annetuni lain 4 luvun 4 §:n mukaanvahingonkorvaus, jomka vaim(o voi ollavelvollinen suorittamaan), voidaan ottaamyöskin sellaisesta yhteisestä ja vai-molle kuuluvasta yksityisestä omaisuu-desta, jota mies hallitsee» näytääin niimit-täini, eräistä tuomioistuinten ratkaisuistapäättäen, voitavan ajatella sellaisia ta-pauksia,, jolloin naimisissa oleva nainen,joka on valtionvirassa,, olisi velvollinensuorittamaan valtiolaitokselle korvaustahallussaan olleista yleisistä varoista olo-suhteiden ollessa sellaisia, että sanottuasääinnöstä ei sovellettaisi. . ,

Mitä tulee eräisiin, lakiehdotukseni yk-sityiskohtiin katsoo Lainvalmistelukuntaolevan, syytä esittää seuraavaa:

'Kelpoisuutta evankelisluterilaisen kir-kon virkoihin ei naisille voida, myöntäämuuttamatta kirkkolakia. Näin ollentäytyy pmheeniaolevan kysymyksen tältäosalta jäädä erityisen alotteen varaan,.Mitä taas kreikkalaiskatoliseen kirkkoontulee olisi Lainvalmistelukunnan mie-lestä, ennenkuin teihdiääni ehdotus naistenkelpoisuudesta sikäläisiin, virkoihin, han-kittava selvitys mainitun kirkon kan-

20

nasta tässä äsiä®sa; Ehdotus ei senvu oksikoske tässä mainittuja virkoja (2 <4 3mom.). :

Kuten tunneittua, ori varsinkin koulu-laitoksessa,, mutta myöskin muilla aloilla,virkoja, jotka ori -pidätetty tai jotkaasianomainen viranomäirien: voi julis-taessaan ne haettaviksi pidättää yksinu

omaan naisille* Tälhänt asiaintilaan1 eiuusi laki tekisi mitään* muutosta, vaansen muikaan voitaisiin "päinvastoin uusiavirkoja perustettaessa sairaalla tavoin pi-dättää virka yksinomaan naisille (3 §),milloin virkaan kuuluvien tehtävienlaatu antaisi siihen aihetta.

Oni ajateltavissa, että valtion etu vaa-tisi, että naispuolisten viranhaltijain, lu-kumäärää jossakin virastossa tai yleisessälaitoksessa jollain tavoin rajoitettaisiin.Niinpä ei varmaankaan olisi toivottavaa,että useimmat alemmat toimet lääninhal-lituksissa olisivat naisten "hoidettavinaja että nimismiehenvirkolhin pyrkijätsiten eivät voisi näissä virastoissa saadatarpeellista kouluutusta. Varmaankaanei myöskään pojille varatuille ylemmilleoppilaitoksille olisi eduksi, että vastedesopettajakunnasta suuri enemmistö olisinaisia, mikä, katsoen, siihen), että, niihinrunsaasti pyrkii naispuolisia opettajia,,ei näytä1 olevan mahdotonta. Nain ollenja kun on vaikeata ennakolta arvata,mitä vaikutuksia puheenaolevalla uudis-tuksella tulee' olemaan, näyttää olevantoivottavaa, että naispuolisten viranhal-tijain lukua jossakin virastossa tai ylei-sessä laitoksessa voitaisiin määrätä ra-joitettavaksi (4 '§).

Yleensä ei voida, helposti, ymmärret-tävistä syistä, katsoa olevan hyväni jär-jestyksen mukaista eikä viranhoidonkannalta suotavaa, että puolisoilla olisisamassa virastossa tai yleisessä laitok-sessa sellaisia virkoja, että toinen olisitoisen valvonnan) alaisena. Tällaista ei

sen-vuoksi pitäisi saada sattua, elleiasiaa ennakolta harkittaessa ölé tultusiihen tulokseeni, ettei •siitä kysymyk-siesiSä ole vassa tapauksessa olisi mitäänmainittaivaa haittaa. Lakiehdotukseentästä otettu, säännös (5 §) liittyy oikeu-denkäymiskaaren l luvun 6 §:ään ja jät-tää samoinkuin sekin asianomaisten huio-leksi tarpeellisiin toimeinjpiteisiin ryhty-misen tässä mainitun epäkohdan ehlkäise-misieksi ottamalla huomioon olosuhteet(kussakin yksityistapauksessa.

Lainrvalmistelukunnalle annettuun teh-tävään ei Lainvalmistelukunnan käsityk-,sen mukaan sisälly, että olisi laadittavaehdotus myöskini naispuolisten viranhal-tijain palkkauksesta;, varsinkaan; ei, kuntämä asia ja kysymys laajennetun kel-poisuuden! myöntämisestä, naisille val-tionvirkoihini eivät ole missään ehdotto-massa yhteydessä keskenään ja kun val-tion virkamiesten, palkkauksen perusteetom aivan äskettäint vahvistettu lailla,jossa ei tendä eroa miesten ja naisten vä-lillä. '

Lain valmistelukunnani nyt puineena' ole-van tehtävän ulkopuolelle jää myöskinkysymys eläkkeen, myöntämisestä nais-puolisille viranhaltijoille ja heidän omai-silleen. Sikäli kuin tähän kuuluvia ky-symyksiä ei yleisellä, paraillaan, ,esilläolevalla eläkelainsäädämriöllä ratkaista,lienee ne vastedes erikseen järjestet-tävä, sen jälkeen kun ne ensin ovat olleetfinanssialaan; perehtyneiden hekilöidenasiallisesti selviteltävinä,.

Puheenaolerva .lainsäädäntö, joka myön-tää naisille pääsyn tuonnarinivirkoihin jalautamiehenitoimiin, aiheuttaa erältä li-säyksiä oikeudenkäymiskaaren l luvun6. § tään ja 15 luvun 3 §:ään, mistä niin-;ikään on laadittu lakiehdotus.

Helsingissä, Lainvalmistelukunnassa, joulukuun 8 päivänä 1924.

Filip Grönvall. Kustavi Kaila.