LAPIN BIOENERGIAOHJELMA 2014 – 2020

Toimittaja:

Reijo Väisänen

Suomen Metsäkeskus, Julkiset palvelut

Lappi

Sisällys 1. JOHDANTO ................................................................................................................................................ 1

2. LAPIN BIOENERGIAOHJELMAAN LIITTYVÄT OHJELMAT JA STRATEGISET LINJAUKSET . 2

2.1.Maakuntaohjelman ja Lapin energia- ja ilmastostrategian viitteet ................................................... 2

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA NYKYTILA ................................................................................................. 3

3.1 Metsäenergia ........................................................................................................................................... 3

3.1.1. Metsähaketase ................................................................................................................................ 4

3.1.2. Metsäenergian terminaalitoiminta ................................................................................................ 5

3.2. Pelletti ...................................................................................................................................................... 6

3.2. Turve ........................................................................................................................................................ 7

3.4. Biokaasu .................................................................................................................................................. 9

3.4.1. Peltobiomassat ................................................................................................................................ 9

3.4.2.Eläinperäiset sivutuotteet .............................................................................................................. 10

3.5.Yhdyskuntajäte ...................................................................................................................................... 11

3.6.Tuulienergia ........................................................................................................................................... 13

3.7.Aurinkoenergia....................................................................................................................................... 14

3.8. Lämpöpumput ....................................................................................................................................... 15

3.9.Lämpöyrittäminen .................................................................................................................................. 15

4. LAPIN BIOENERGIAOHJELMAN 2009 - 2013 TAVOITTEET JA TOTEUTUMAT ....................... 16

5. BIOENERGIAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA PÄÄLINJAUKSIA KAUDELLE 2014 – 2020 17

6. UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMISEN EDISTÄMINEN, KEHITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA ........................................................................................................................................... 18

7. TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................ 20

1 / 32

1. JOHDANTO

Lapin bioenergiaohjelma on laadittu ajanjaksolle 2014–2020 edellisen vuosille 2009-2013 laaditun ohjelman jatkeeksi yhteistyössä bioenergia-alan toimijoiden kanssa. Lapin bio-energiaohjelman laadinta on kuulunut Lapin maaseudun bioenergian alueellisen koordi-naatiohankkeen tehtäviin ja valmisteltu ko. hankkeen käynnissä olon aikana vuoden 2013 lopulla ja on täydennetty 2014 alussa. Lapin bioenergiaohjelman laadinnan lähtöoletukse-na on, että kotimaisen ja lappilaisen uusiutuvan energian käyttö kasvaa kansallisten ja EU:n tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2020 mennessä. Bioenergian hyödyntämisen haasteina ovat Lapin maantiede, väestön sijainti ja kuntara-kenteiden suunnitteilla olevat muutokset, kehitys- ja investointihankkeiden rahoitus sekä eritasoisten liikenneverkkojen kunto. Lapin maakunnassa on metsän tuottamien raaka-aineiden hyödyntäminen ollut paljolti riippuvainen suurten teollisuusyritysten linjauksista ja investointipäätöksistä. Lappiin on edelleen suunnitteilla erilaisia energia-alan investointeja. Investoinnit toteutetaan pääosin hiilineutraalisti. Suunnitteilla olevien investointien kuten Kemin biodieseltehtaan ja Rova-niemen Mustikkamaan voimalaitoksen mahdollisia rakentamispäätöksiä odotellessa on syytä keskittyä myös paikallisesti tuotettavaan ja hyödynnettävään eritasoiseen bioenergi-aan. Lapin puupolttoaineilla tuotetun energian määrä on nykyisellään noin 1,7 TWh. Bioenergiaksi hyödynnettävää raaka-ainetta Lapissa on runsaasti. Bioenergian keräämi-nen ja kuljettaminen on merkittävä kustannustekijä ja siksi paikallinen hyödyntäminen voi-si olla maakunnan vahvuus lisäten energiaomavaraisuutta entisestään. Lapin runsaat energiavarat ovat pitkään mahdollistaneet energiantuotannon maakunnan omien tarpeiden lisäksi myös muualle Suomeen. Suomessa kulutettavasta energiatar-peestamme tuodaan noin 70 %, ja tuontienergiasta noin 70 % on peräisin Venäjältä. La-pissa hyödynnetään runsaasti vesivoimaa sekä paikallisia puupolttoaineita, turvetta ja metsäteollisuuden jäteliemiä. Tällä hetkellä Lappi on sähköntuotannon suhteen hieman yliomavarainen. Sähköntuotannossa uusiutuvan energian osuus on yli 90 %.

kuva 1

2 / 32

2. LAPIN BIOENERGIAOHJELMAAN LIITTYVÄT OHJELMAT JA STRATEGISET LINJAUKSET

EU on linjannut ilmastonmuutosta ja energia-alaa sääteleviä tavoitteita, vaikka kansainvä-lisistä sitoumuksista ei ole toistaiseksi varmuutta. EU tavoittelee vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 20 %:lla vuoden 1990 tasosta (komission esitys 22.1.2014 jopa 40%), energiatehokkuuden lisäystä 20 %:lla ja uusiutuvalle energialle 27 %:n osuutta. EU:n asettamien tavoitteiden pohjalta Suomen valtio on linjannut omat tavoit-teensa ja toimensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden lisäämiseksi. Lapin bioenergiaohjelma tukee omalta osaltaan myös Suomen biotalousstrategiaa. Suomessa ilmastostrategiaan liittyviä ja toteutettavia toimia linjataan mm. kansallisen il-masto- ja energiastrategian sekä alueellisten ilmastostrategioiden avulla. Lapin ilmasto-strategia 2030 tavoitteisiin lukeutuu energiantuotanto kasvihuonepäästöjä vähentäen sekä yhteensovittaminen alueiden käytössä. Lapin keskilämpötilan on ennustettu nousevan muuta maata voimakkaimmin etenkin talvikauden aikana, mikä on hyvä huomioida pitkän aikajakson energiantuotannon suunnittelussa.

2.1. Maakuntaohjelman ja Lapin energia- ja ilmastos trategian viitteet Lapin Maaseutuohjelman mukaan on Lapissa tarkoitus lisätä hajautettua, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa tuotantoa. Kansallisissa toimintasuunnitelmissa vahvistetaan se, miten kukin jäsenmaa saavuttaa tavoitteensa, ellei EU:ssa luovuta maakohtaisista ta-voitteista. Uusiutuvan energian tuotannon lisäyksestä on puun osuudeksi arvioitu tulevaksi yli puolet, mikä parantaa Lapin metsävarojen hyödyntämistä entisestään. Uusiutuva energia tuo elinkeino- ja työllisyysmahdollisuuksia erityisesti maaseudulle, mutta myös kuntien ja kau-punkien yritykset ja organisaatiot hyötyvät metsäenergian hyödyntämisestä. Hajautettua, paikallisiin ja uusiutuviin lähienergialähteisiin perustuvaa omavaraista energian pientuo-tantoa edistämällä lisätään myös paikallista energiahuoltovarmuutta ja vahvistetaan Lappi - brändin mukaista puhdasta ja kestävää Lappi-imagoa. Myös Lapin ilmastostrategian mukaan Lapilla on hyvät mahdollisuudet lisätä paikallisuutta ja omavaraisuutta ilmastonmuutoksen kannalta tärkeillä alueilla energian ja ruoan tuotan-nossa. Tämä toteutetaan suosimalla paikallisia hiilineutraaleja energialähteitä ja lähiruo-kaa. Lapin energiastrategian lähtökohtana ovat olleet paikallisten, erityisesti uusiutuvien energialähteiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen, energian saatavuuden turvaaminen kilpailukykyisellä hinnalla sekä maakunnan energiayrittäjyyden tukeminen. Strategiassa on määritetty Lapille pitkän aikavälin energiavisio vuoteen 2030. Lapin bioenergiaohjelman 2014 - 2020 eräänä tavoitteena voidaan pitää vahvaa energia-omavaraisuuden lisäämistä. Edellytyksenä on alueellisen osaamisen lisääminen ja sitou-tuminen uusituvan energian hyödyntämiseen. Verkostoitumisen lisääminen Lapissa ja sen lisäksi myös muualle Suomeen ja mahdollisesti Eurooppaan on myös ensiarvoisen tärke-ää. Verkostoitumisen toteuttaminen edellyttää myös riittäviä resursseja toimijoilta.

3 / 32

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA NYKYTILA Lapin bioenergiaohjelman 2009 – 2013 aikana on EU:n energiapolitiikka ollut voimak-kaassa muutoksessa, mikä on vaikuttanut myös suomalaisten ja lappilaisten bioenergia-alan toimijoiden päätöksentekoon ja toiminnan suunnitteluun. Tässä osiossa kuvataan ny-kytilaa energialähteittäin saadun tiedon perusteella.

3.1 Metsäenergia

Lapin energiastrategian mukaan energiankulutuksen kehitys tulevaisuudessa on riippu-vainen ennen kaikkea teollisuuden investoinneista ja palvelusektorin kehityksestä Lapis-sa. Hiilidioksidipäästöt riippuvat tulevaisuudessa erityisesti siitä, kuinka paljon puupoltto-aineita käytetään turpeen ja kivihiilen sijaan. Energiastrategiassa esitettyjen arvioiden mu-kaan päästöt tulevat kasvamaan Lapissa vuoteen 2030 mennessä, mikäli puupolttoai-neiden käyttö ei kohtaa voimakkaita muutoksia. Puupolttoaineiden tehokkaalla hyödyntä-misellä on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä noin 10 – 20 % nykytasosta. Parhaat mahdollisuudet uusiutuvan energian käytön lisäämiseen Suomessa tarjoaa met-sähake. Vaikka hakkuutähteistä ja harvennuspuusta saadaan energiaa, on kannonnosto Lapin oloissa kannattamatonta Lounais-Lapin ja Rovaniemen seudun runsaspuustoisem-pia alueita lukuun ottamatta. Kantomurskeen mukana kulkeutuvan kiintoaineen poistami-nen toimitusprosessissa on myös haaste. Suomen Metsäteollisuuden tuotannon kasvun odotetaan jatkuvan vuoden 2014 aikana, mutta markkinahakkuiden ennustetaan pysyvän nykytasolla, ellei raakapuun hyödyntämi-seen julkaista uusia teollisuusinvestointeja. Lapin puun markkinahakkuumäärät ovat py-syneet 2009 – 2013 noin 4 miljoonan kuutiometrin tasolla, jolla on merkitystä metsäener-gian osalta esimerkiksi hakkuutähdemääriin ja korjuukaluston saatavuuteen. Metsäteolli-suuden kehittyvät korjuu- ja kuljetusresurssit tukevat myös paikallista bioenergia-alan yrit-tämistä turvaten mm. kriisitilanteissa raaka-aineen hankinnan ja toimitukset. Metsähakkeen käyttömäärän on Suomessa ennustettu olevan noin 9,6 miljoona kiintokuu-tiometriä vuonna 2014 ja ennusteet vuoteen 2030 vaihtelevat 7 miljoonasta 19,5 miljoo-naan kiintokuutiometriin. Nykyisellä kehitystasolla on mahdollisuus saavuttaa 13,5 miljoo-nan kiintokuutiometrin taso vuoteen 2030 mennessä. Lapissa merkittävimpinä metsähakkeen käyttäjinä ovat aluelämpölaitokset ja metsäteolli-suus. Metsähakkeen käyttö nousi ohjelmakauden 2009 - 2013 lopulla 360 000 m3:n tasol-le. (sisältää kuvan 2. lisäksi 2013 toteutuneen lisäyksen) Kasvua on vuoden 2009 toteutumasta 38 %. Kuva 2. Suurin volyymi on edelleen metsäteollisuuden käyttämällä ainespuun kuo-rella. Oma lukunsa on selluloosan keiton yhteydessä energiaksi menevän biopolttoaineen määrä, minkä vuoksi nykyaikaiset sellutehtaat ovat lähes energiaomavaraisia.

4 / 32

kuva 2 Puun energiakäyttö 2009 - 2013 (1 000 M3) Lapissa Metsäsektorin suhdannekatsaus 2013−2014/Metla

Mikäli esimerkiksi suunnitellut Kemin biodiesel- ja Rova-niemen Mustikkamaan sekä kaivosten ja kuntien energia-laitoshankkeet tulevaisuudessa toteutuvat, kasvaa metsä-hakkeen kulutus moninkertaiseksi. Esimerkkinä suunnitellun Kemin biodiesel-laitoksen raaka-aineen kuljetusetäisyydeksi on laskettu noin 200 km. Täy-dellä kapasiteetilla biodieseltehdas käyttäisi vuosittain n. 4,1 TWh biomassaa. (3,0 – 4,1 TWh/v) viereinen kuva. Raaka-aineen hankinnan vaikutuksia on tarkasteltu yleisel-lä tasolla ja siinä ovat mukana kolme maakuntaa: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Metsäntutkimuslaitos on tutkinut Suomessa metsähakkeen teknistä korjuupotentiaalia ja metsähakkeen käyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa sekä näi-den kahden välistä erotusta eli metsähaketasetta. Lisäksi jokaiselle lämpölaitokselle oli laskettu hankinta-alue käyttömäärän mukaan. Potentiaalien laskenta tapahtui kuntatasol-la. Metsähakepotentiaalit ja lämpövoimalaitosten käyttämä metsähake on laskettu tule-vaksi puuntuotannon metsämaalta. Käyttöön saatavissa olevan energiapuun teknisissä korjuupotentiaalilaskelmissa on huomioitu tekniset, taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset tekijät, joiden vaikutusta on arvioitu erikseen. Tutkimuksessa on laskettu erikseen nuorten metsien pienpuumäärät ja päätehakkuiden latvus- ja kantobiomassat. Pienpuupotentiaalit perustuvat valtakunnan metsien kymmenennen inventoinnin (VMI10) koealatietoihin (Kor-honen ym. 2012) ja ne on laskettu korjuuvaihtoehdoittain (ranka, kokopuu, integroitu kor-juu) kunnittain. Liitetaulukko__. Päätehakkuilta kertyvän latvusmassan ja kantojen poten-tiaalit ovat vahvasti sidoksissa teollisuuden puun käyttöön, minkä vuoksi latvusmassan potentiaalilaskelmat ovat perustuneet kuusi- ja mäntytukkien toteutuneisiin markkinahak-kuumääriin kunnittain.

3.1.1. Metsähaketase

Metsähaketase saadaan laskemalla metsähakkeen alueellisen potentiaalin ja lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen käytön erotuksena, jolloin muodostuu ns. vapaapotentiaali. Kuva 3, ja kuntakohtaiset VMI9 perustuvat potentiaalit, jotka hieman poikkeavat alla esite-tystä potentiaalista lähtöaineistosta johtuen liitteessä 5. Potentiaalilaskelmat perustuvat puuntuotannon metsämaahan, johon ei kuulu suojelualueiden eikä suojeluohjelmien met-sämaat.

5 / 32

kuva 3 Metsäenergialla on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi asema Lapin maakunnan energiantuotannossa ja työllistäjänä. Lapin polttopuun vuosittaiseksi vientimääräksi on kyselyn perusteella arvioitu n. 15-20 tm3. Metsähallitus Ylälapin ja Ylälapin metsänhoitoyhdistysten vuotuiset polttopuun vientimää-rät ovat muutamia tuhansia kuutioita. Toimittajat ovat YLE:n vuonna 2012 tekemään kyse-lyn mukaan suurimmalta osin yksityisiä toimijoita. Kotitalouksien käyttämän puumäärän lisääntymiseen 400 000 m3:n ovat vaikuttaneet pää-osin neuvonnan lisääntyminen, polttotekniikan kehittyminen ja polttopuun saatavuuden paraneminen. Erityisesti klapiyrittäjien määrä on kasvussa. Neuvonnan ansiosta taidot puun polttamisessa ja varastoinnissa kehittyvät.

3.1.2 Metsäenergian terminaalitoiminta Bioenergiaterminaalit ovat biopolttoaineiden varastointi- ja jalostuspaikkoja. Ne toimivat puskurivarastoina ja lisäävät toimitusvarmuutta hankintaketjuissa tapahtuvien poikkeami-en aikaan. Terminaaleja sijoitetaan myös lämpölaitosten läheisyyteen, jolloin ne paranta-vat polttoainevarmuutta ja eri laatuisen raaka-aineen täsmällisempää hyödyntämisistä kul-loisenkin energiatarpeen mukaan. Jalostustoiminnalla tarkoitetaan yleensä biopolttoainei-den kuivaamista tai muokkaamista paremmin hyödynnettävään muotoon. Bioenergiater-minaalitoiminnan merkitys kasvaa nousevista bioenergian käyttömääristä ja pidentyvistä kuljetusmatkoista johtuen. Bioenergiaterminaalien kannattavuudesta on tehty tutkimuksia, joiden perusteella voidaan arvioida terminaalien tarpeellisuutta kuljetusmatkoista ja mää-ristä sekä käyttökohteista riippuen. Kuva 3. Terminaalien kautta kuljetettavan biopolttoai-neen määrä vaikuttaa oleellisesti terminaalin kokonaiskannattavuuteen. Viime aikoina kasvanut kiinnostus bioenergiaterminaaleja kohtaan johtuu pääasiassa bioenergian suu-rista tulevaisuuden käyttötavoitteista, mikä tarkoittaa myös entistä laajamittaisempaa bio-energian jalostusta ja varastointia. Bioenergiaterminaalien määrä ja kapasiteetti tuleekin hyvin todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa, mikä mahdollistaa terminaalien kan-nattavan perustamisen. Lapissa on tienvarsille ja käyttöpaikoille rakennettuja terminaaleja, liki kaksikymmentä. Terminaalien tarve on Suomen metsäkeskuksen ja yhteistyökumppa-nien kanssa teetetyn selvityksen mukaan liki kaksinkertainen.

Lappi Metsähakepotentiaali Metsähaketase

1000m3 /vuosi 1000m3/vuosi

Rankapuu 917 625

Kokopuu 1180 889

Integroitukorjuu (perus) 1571 1282

Latvusmassa keskiarvo 264 224

Kantokeskiarvo 30 15

rankapuu on karsittua puuta koska tässä mallissa se korjataan ainespuun kanssa samalla kertaa erilleen

kokopuussa on elävät oksat mukana

Integroituperus vaihtoehdossa energiapuun osuus on yli 25m3/ha, ainespuuta yli 20m3/ha ja rungon koko >30 dm3

Latvusmassan talteenotto saanto on n. 70%, koska latvusmassaa suositellaan jätettäväksi n. 30% (Äijälä ym.2010)

6 / 32

Kuva 3 Kuljetusmatkan vaikutus kustannuksiin hankintaketjussa, joissa terminaalin kustannustekijöitä (termi-naalin pinta-ala ha, perustamiskustannukset €/m3, työajat h) on muokattu, volyymillä 5 000 m3/kk ja 10 km al-kukuljetusmatkalla terminaaliin (alku- ja loppukuljetusmatka lasketaan yhden suuntaisen kuljetusmatkan pääl-le).

3.2. Pelletti

Suomessa tuotettiin vuonna 2013 puupellettejä 270 000 tonnia. Tuotanto kasvoi edellis-vuodesta 7 prosenttia eli 18 000 tonnia. Suurin tuotantomäärä, 373 000 tonnia, saavutet-tiin vuonna 2008. Kuva 4. Puupellettejä vietiin ulkomaille 78 000 tonnia ja kasvua edelliseen vuoteen oli 17 000 ton-nia. Lähes kaikki vienti suuntautui Ruotsiin ja Tanskaan. Ruotsin osuus viennistä oli lähes 70 prosenttia. Puupellettien keskimääräinen vientihinta (FOB) vuonna 2012 oli 133 eu-roa/tonni ja viennin kokonaisarvo 10,4 miljoonaa euroa. Viennin osuus kotimaisesta pellet-tituotannosta pieneni 24 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 44 prosenttia. Puupellettien tuonti kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna. Puupellettejä tuotiin vuonna 2013 kaikki-aan 60 000 tonnia mikä kaksinkertaistui vuodesta 2012. Tuonnista kaksi kolmasosaa tuli Venäjältä ja loput pääosin Latviasta ja Norjasta. Keskimääräinen tuontihinta (CIF) oli 120 euroa/ tonni. Kotimaiseen pellettituotantoon perustuva kulutus oli 223 000 tonnia. Määrä kasvoi edellis-vuodesta 30 prosenttia ja oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Kotimaisten puupellet-tien kulutus lämpö- ja voimalaitoksissa lisääntyi 30 prosenttia edellisvuodesta, kun taas koti- ja maatalouksien käyttö supistui 16 prosenttia. Suomessa on 2013 vuoden lopulla yli 26 000 pellettiä käyttävää pientaloa ja yli tuhat suurempaa kohdetta. Tiedot puupellettien tuotannosta ja kotimaan kulutuksesta perustuvat pellettituottajilta ke-rättyihin tietoihin. Pellettejä tuotti vuoden 2013 aikana 25 pellettivalmistajaa. Puupellettien ulkomaankauppatiedot perustuvat vuodesta 2009 alkaen Tullin ulkomaankauppatilaston tietoihin. Pellettejä tuotiin EU-maihin eniten Kanadasta 1 160 000 tonnia vuonna 2011 ja Yhdysval-loista 1 001 000 tonnia) /TEM. toimialaraportti. Eniten puupellettejä vietiin EU:n alueelle Saksasta ja Latviasta, joiden tuotantotietoja ei ole saatavilla. Kotimaisen pellettituotannon kehittäminen edellyttää toimivia markkinoita ja myös suhteel-lisen vakaata vertailuenergian hintaa sekä polttokelpoisen pelletin saatavuuden varmista-mista.

7 / 32

Kuva 4 Pellettejä on perinteisesti valmistettu sahanpurusta ja eri sidosaineista. Sahojen tuotan-non muutoksien seurausvaikutusten minimoimiseksi on syytä miettiä pelletin raaka-ainelähteiden monipuolisuutta. Lapin näkökulmasta asiaa tarkasteltaessa nousee esille sellu- ja paperiteollisuuden hyödyntämättömät sivuvirrat sekä metsähakkeen hyödyntämi-nen pelletin valmistuksessa. Myös peltoviljelystä poistuneiden pinta-alojen hyödyntäminen pelletin raaka-aineen kasvattamiseen on hyvä ottaa huomioon. Lapissa ei valmisteta pel-lettiä, mutta valmistukseen ja hyödyntämiseen on olemassa kiinnostusta. Lapissa pelletin kulutus oli vuonna 2012 n. 9 000 m3. Pellettiä voidaan lämpölaitoksen tekniikoista riippuen käyttää sivupolttoaineena korvaamaan fossiilisia polttoaineita kuten kivihiiltä. Mikäli suuret energialaitokset laajemmassa mitassa päättävät käyttää pellettiä, kasvaa pelletin kulutus niin suureksi, ettei kotimaan tuotanto aluksi riitä kattamaan kysyntää. Järkevin tapa on ra-kentaa pelletintuotantolaitokset pelletin käyttäjän kanssa yhteistyössä ja hyödyntää keski-näisessä toiminnassa muodostuvia energiavirtoja. Mahdolliset uudet puun jatkojalostuslai-tosten investointipäätökset parantavat sivutuotteiden jalostamista pelletiksi tai briketiksi.

3.2. Turve

Suomen energiaturpeen kysyntäarviota laadittaessa lähtöoletuksena on, että metsähak-keen käytön kasvu toteutuu energia – ja ilmastostrategiaa noudattaen, minkä mukaan vuonna 2020 metsähakkeen käyttötavoite lämpö- ja voimalaitoksissa on 25TWh. Vuoteen 2010 verrattuna metsähakkeen käytön tulee siten kasvaa noin kaksinkertaiseksi, mikä on koko maata ajatellen haasteellista. Lisäksi metsästä saatava biomassaa arvioidaan käy-tettävän noin 4TWh biopolttoaineiden valmistukseen liikenne- ja lämmityspolttoaineina. Suomen maapinta-alasta on turvemai-den pinta-ala osuus liki kolmas osa (9,3 milj. ha) Turvetuotannon piirissä on 0,6 % eli 0,06 milj. ha. Suojeltuja turvemais-ta on 12,2 % ja muita luonnontilaisia soi-ta on yli 30 % suopinta-alasta. Metsäta-louden käytössä on yli puolet turvemais-ta. Viereinen kuva

8 / 32

Lapin maakunnassa on yksi kolmasosa Suomen energiaturvevaroista, mutta tur-vetuotannon piirissä vain noin 5400 heh-taaria, mikä on 0,2 % Lapin turvemaista. Turvetuotantoon teknisesti käyttökelpoi-sia soita on kymmenkertainen määrä. Metsätalouden käytössä on puolet tur-vemaiden pinta-alasta. Kuva 5

Kuva 5. Soiden ja turvemaiden alueellinen maan-käyttö on esitetty strategiassa käytetyn aluejaon mukaisesti. Metsätalous: Sisältää suojelualueiden ulkopuolella olevat ojitetut suot, ojittamattomat metsämaan suot sekä ojittamattomat kitumaan suot (VMI10). Maatalous: sisältää sekä multa- että turvepellot. Laskelma perustuu vuoden 2008 peltolohkorekisterin ja maaperäkartan tietoihin. Peltolohkorekisterissä ovat lohkot, joille on jos-kus rekisterin olemassaolon aikana haettu pinta-alaperusteisia.

Lapin turvetuotantopinta-alan 5429 ha (2010) on laskettu pienenevän vuoteen 2020 men-nessä 8 % (430 ha). Uutta tuotantoa on suunniteltu otettavaksi käyttöön 2484 ha ja käy-töstä poistuisi 2913 ha. Energiaturpeen käyttö v. 2010 oli 2346 GWh. Ympäristöturpeen tuotantoala oli 94 ha. (VTT-R-08372-11)

Suurimmat turpeen tuottajat Lapissa ovat Vapo ja Turveruukki. Turpeen asema energian-tuotannossa on merkittävä ollen yli 25 % Lapin sähkön- ja lämmöntuotannosta. Yhdyskun-tien kaukolämmön tuotannossa turpeen osuus on jopa yli 70 prosenttia. Turpeen asema tulee säilymään merkittävänä myös puupolttoaineen käytön kasvaessa, sillä turpeella voi-daan korvata puupolttoaineita, mikäli puun saatavuus heikkenee esimerkiksi huonojen korjuuolosuhteiden vuoksi. Toisaalta taas kesäinen sää vaikuttaa eri tavoin turpeen tuo-tantoon ja siten myös turpeen saatavuuteen talvella.

Uusien turvetuotantoalueiden käyttöön ottaminen on muuttunut haasteelliseksi ja pitkä-kestoiseksi prosessiksi. Energiateollisuuden on turvattava kansalaisille lämmön ja sähkön tuotanto markkinatilanteista riippumatta.

Kotimaisen energian hyödyntämisen haasteina ovat myös tuontipolttoaineen hinta ja EU:n sekä Suomen hallituksen päätökset bioenergian tukipolitiikasta ja kotimaisen energian hyödyntämismahdollisuuksista. Nykyiset ympäristölupakäytännöt vaikuttavat tuotantopin-ta-alojen pienenemiseen, mikä tarkoittaa myös n. 30 %:n leikkausta yrittäjien ja työnteki-jöiden työmääriin. Päätökset kohdistuvat myös maanomistajiin, sillä osa turvemaista on vuokrattu yksityisiltä. Poltto- ja ympäristöturpeen hyödyntäminen säilynee korkeana myös tulevaisuudessa antaen työtä ja tukien paikallista omavaraista energiantuotantoa.

Turvetuotannon alasajo ja muuttaminen fossiilista tuontienergiaa suosiviksi aikaistaisi ja lisäisi kustannuksia uusissa laitosinvestoinneissa. (Pöyryn arvio: 350 M€) Samalla edelly-tettäisiin ennenaikaisia investointeja olemassa oleviin energialaitoksiin. (Pöyryn arvio: 250 M€)

Turvesoiden turvetuotannon jälkeisen toiminnan mahdollisuuksia on tutkittu Vapon ja Tur-veruukin sekä Metlan toimesta. Eräinä mahdollisuuksina on nähty erimuotoisen energian tuottaminen viljelemällä, muodostamalla paikallisia kosteikkoja ja kasvattamalla nopea-kasvuisia puulajeja.

9 / 32

Yleisesti ottaen tuotannon jälkeisestä toiminnasta on maanomistajilla suuri vaikutusvalta. Käytännössä poisjääneitä alueita on metsitetty, otettu maatalouskäyttöön sekä rakennettu kosteikoiksi. Metsän kasvu suon pohjalla voi onnistua jopa paremmin kuin paksun turve-kerroksen päällä. (Vapo Oy tutkimuskohteet Limingan Hirvinevalla)

3.4. Biokaasu Biokaasun tuottaminen ja hyödyntäminen on Suomessa kehittynyt nopeaa tahtia. Suo-messa tuotettiin biokaasua yhteensä 153,9 milj. m³ vuonna 2013 (150,4 v.2012). Biokaa-sun määrä nousi runsaat 5,8 % vuoteen 2011 verrattuna (145,5 milj. m³). Hyödynnetyn biokaasun määrässä oli pientä kasvua edellisvuoteen verrattuna, hyödyntämisasteen noustessa vajaasta 79 %:sta 83 %:iin vaikka reaktorilaitoksilla, erityisesti yhteismädätys-laitoksilla, biokaasun tuotanto lisääntyikin selvästi, kaatopaikoilla jäätiin alle edellisten vuosien tason. Teollisuuden ja maatalouden laitoksilla biokaasun hyödyntäminen oli edel-lisvuosien tapaan määrällisesti suhteellisen vähäistä. Biokaasusta tuotettiin vuonna 2012 lämpöä 404,4 GWh ja sähköä 151,3 GWh. Biokaasul-la tuotettu energiamäärä (555,7 GWh) on noin 0,5 % Suomessa tuotetusta uusiutuvan energian tuotannosta. (Tilastokeskuksen vuoden 2013 energiatilastot). Biokaasu on an-aerobisesti tapahtuvan biokemiallisen ja mikrobiologisen hajotuksen lopputuote. Vas-taavaa prosessia tapahtuu myös luonnossa (esim. suot ja vesistöt). Lopputuotteessa on yleensä n. 60 – 70 % metaania (CH4). Biokaasun raaka-aineiksi käyvät mm. lietelanta tai jätevedenpuhdistamon liete, nurmikas-vit, elintarvike- ja teurastamojätteet sekä ylivuotiset rehupaalit. Biokaasuntuotanto poron teurassivuvirroista ei ole kannattavaa ilman porttimaksua. Mikäli teurassivuvirroille tulee hautaamiskielto, voisi mädätys olla eräs tapa käsitellä niitä. Bio-kaasuntuotanto on järkevintä Lapin asutuskeskuksissa jätevedenpuhdistamojen yhtey-dessä (Saariniemi 2013). Laitoksissa mädätetään kotitalouksista kerätty biojäte, yhdys-kuntalietteet, poron sivutuotteet ja hoitokalastuksessa pyydetyt särkikalat. Potentiaalisia biokaasun tuotantopaikkakuntia Lapissa ovat Rovaniemi, Tunturi - Lappi, Sodankylä, Ke-mi ja Tornio. Muualla Lapissa on ehkä mahdollista rakentaa maatilamittakaavan biokaasu-laitoksia. Eräänä mielenkiinnon kohteena on Stora Enso Oyj:n Kemijärven tehtaan vanhan lietealtaan jätteen hyödyntäminen paikallisesti energian tuotannossa.

3.4.1. Peltobiomassat Suomessa on peltoa n. 2 milj ha. Siitä noin neljänneksen katsotaan voitavan käyttää energian tuotantoon elintarvikehuoltoa vaarantamatta. Hannu Mikkolan (2012) mukaan peltobioenergian voitaisiin tuottaa Suomessa 12–22 TWh vuodessa. Se on samassa suu-ruusluokassa kuin nykyinen metsähakkeen tuotanto. Peltoenergiapotentiaalista on tällä hetkellä käytössä kuitenkin vain noin 0,5 TWh. Peltobiomassapotentiaali Kuva 6. Maatalouden tila Suomessa on ollut vahvassa muutoksessa. Vuodesta 2000 vuoteen 2011 on noin joka viides tila (1183 kpl) lopettanut toimintansa. Lapin pelto- ja puutarha-maatilojen määrä vuonna 2011 oli 1769 kpl, ja niissä oli viljeltyä peltoa 44 100 ha, mikä on 485 ha pienempi kuin vuonna 2006. Maatilojen mahdollisuus bioenergian tuottamiseen ja jakeluun lisääntyy kasvavissa määrin verkostoitumalla ja yhteistyötä tekemällä. Lapissa näitä ”monialaisia” tiloja on 39 % tilojen lukumäärästä, kun koko Suomessa niitä on 31 % (Mavi 2012).

10 / 32

Peltoa on metsitetty vuosien 2004-2011 aikana keskimäärin 67 ha/v. Maatalouden kehitys Lapissa on ollut samansuuntainen kuin muuallakin Suomessa. Ruokohelven viljelymäärä oli Lapissa 300 ha. vuonna 2012, nurmikasvien viljely on kasvanut 300 ha vuodesta 2010 päätyen tasolle 37500 ha. Myös luonnonhoitopellot sopivat myös energianlähteeksi. Luonnonhoitopeltoja voitaisiin hyödyntää osana viljelykiertoa. Tutkimusten mukaan niitettyjen kasvimassojen kuiva-ainesadot vaihtelevat 1300–10 300 kg/ha. Keskimääräiset vuosittaiset sadot olivat jaksolla 2010-2012, 4610, 5120 ja 5610 kg/ha. Pääosan kasvustosta (71-81%) oli hei-nämäisiä kasveja, kuten timotei-puna-apilaseosta. (MTT, Oiva Niemelä 2013 Jokioinen ja Sotkamo). Paras korjuu- ja jalostushyöty saadaan suurilta yli 2 ha aloilta, jolloin lohkon koko ei vaikuta voimakkaasti korjuukustannuksiin. Peltobiomassapotentiaalit Suomessa lääneittäin. Kuva 6

3.4.2. Eläinperäiset sivutuotteet

3.4.2.1. Porotalous Lapissa on runsaasti biokaasutuotantoon sopivaa poron teurastuksessa muodostuvaa materiaalia, mutta harva asutus ja jätteen epätasainen saatavuus asettavat omat haas-teensa logistiikalle. Potentiaalisia raaka-aineita ovat karjanlanta, biojätteet, särkikalat ja poron teurastuksen sivutuotteet (Niemitalo 2008). Matalaenergisiä lantamateriaaleja kan-nattaa kuljettaa maksimissaan 20–30 km, korkeaenergisiä teurassivuvirtoja ja rasvajakeita 100–120 km (Saariniemi 2012). Kuvassa 8 on esitetty poron teurassivutuotevirrat lasken-nallisine metaanituottomäärineen sekä kuvassa 7 eloperäisen kaasuntuoton potentiaaleja.

Kuva 7. Eloperäisten biokaasusyötteiden kaasutuotto potentiaaleja (Lehtomäki ym .2006, Einola ym. 2001, Salminen & Rintala 1996, Steineck ym. 1999). Tuotettu metaanikuutiometri/haihtuva kiintoaine = m3 CH4/tVS. Tuotettu metaanikuutiometri/tuorepaino tonni = m3 CH4/t tp. Tuottopotentiaalikerroin kuvastaa, kuinka monta kertaa enemmän syöte tuottaa biokaasua kuin lehmänlanta.

11 / 32

Kuva 8. Poron teurassivutuotevirrat metaanituottoineen (Mattila 2013, Peura & Inkinen 1995). Laskennassa on käytetty 150 m3 CH4 tuotantokerrointa sivuvirtatonnia kohden. Runsaan veri- ja mahalantapitoisuuden vuoksi jätteen biokaasupotentiaali on todennäköisesti alempi.

Tuotettu biokaasumäärä riittää lähes 100 nykyaikaiselle 175 m2 omakotitalolle, joiden öl-jynkulutus on 2000 l vuodessa (Öljyalan palvelukeskus 2013). Kaasu riittäisi noin 150 au-tolle, joiden vuosittainen ajomäärä on 20 000 km ja polttoaineenkulutus 7 litraa sadalle ki-lometrille. Lapin maakunta poikkeaa muusta Suomesta siinä, että Lapista puuttuvat vahvat eläintuo-tantokeskittymät kuten turkistarhaus, lihakarjantuotanto, sikalat. Lisäksi suuria maitotiloja on vähemmän kuin muualla Suomessa.

3.4.2.2. Karjatalous Lapin työvoima ja elinkeinokeskuksen ja maataloustilastojen (Matilda 2013) tietojen mu-kaan oli Lapissa lypsy- ja emolehmiä vuoden 2013 lopussa 12 196 kpl. Lypsykarjatiloja oli 424 kpl ja nautakarjatiloja 154 kpl (Matilda 2013). Yhden lehmän lannan tuotanto on 1600 kg/v, joka sisältää noin 800 m3 biokaasua ja vastaa 600 l kevyttä polttoöljyä, josta saa-daan lämpöä yhteensä n. 4000 kWh. Lypsykarja tilojen määrä on vähentynyt, mutta tilakoko on kasvanut, mikä mahdollistaa kannattavamman biokaasun tuotannon keskitetyn raaka-ainepotentiaalin muodossa.

• Tilakohtainen tuotto 195 000 litraa (151 000) (tuottajia 455) (7859 l/lehmä Suomi )

• Naudanlihan tuotanto 3,3 milj kg/v. nautoja 10878 kpl (11400 kpl 2008) • Lannan tuotanto naudat 10 878 * 1600 kg/v = 17 405 tn/v ) (ei hiehoja)

• Lannan tuotanto lypsykarja 12 196 * 1600 kg/v = 19 514 tn/v (ei vasikoita)

• Kanoja 4619 kpl. Kanaloita 3 kpl, joista 2 on kooltaan 1-49 kpl ja 14 000- 6000 kpl. Kanaloiden lantamääristä ei ole tietoa.

3.5. Yhdyskuntajäte Valtakunnallisten selvitysten mukaan biojätettä syntyy kotitalouksissa keskimäärin noin 50 kg/asukas. Ottaen huomioon matkailijoiden, opiskelijoiden ym. väliaikaisten oleskelijoiden tuomat lisäykset vakinaiseen väkimäärään voidaan Lapissa arvioida syntyvän biojätettä vuositasolla noin 10 000 tonnia. Toteutetuilla erilliskeräilyillä on tästä määrästä viime vuo-sina saatu talteen reilu kolmasosa. Haasteena yhdyskuntajätteen kuljettamiselle kaatopaikoille tuo myös EU:n kaatopaikkadi-rektiivi (1999/31/EY), jonka tavoitteena on estää tai minimoida kaatopaikkojen mahdolliset haitat, kuten maaperän, vesistöjen tai ilman pilaantuminen sekä metaanipäästöt. Direktii-villä edistetään myös jätteiden hyödyntämistä ja kierrätystä edellyttämällä muun muassa, että jäsenvaltiot vähentävät kaatopaikoille sijoitettavien biologisesti hajoavien jätteiden määrän 35 %:iin vuoden 1994 tasosta vuoteen 2014 mennessä. EU:n kaatopaikkadirektii-vi on Suomessa pantu täytäntöön valtioneuvoston päätöksellä kaatopaikoista (861/1997), jonka mukaan kaatopaikalle ei saa sijoittaa jätettä, josta ei ole kerätty talteen hyödynnet-

Teurastamot yhteensäLappi

Teurasmäärä kpl 96 300

Veri kg 231 120

mahat ja suolet sisältöineen kg 1 020 780

Yhteensä kg 1 251 900

CH4 +CO2 m3

187 785

12 / 32

täväksi suurinta osaa biologisesta jätteestä. Päätöksen mukaan kaatopaikalle sijoitettava jäte tulee siis esikäsitellä. Esikäsittelyllä tarkoitetaan jätteen riittävää lajittelua sekä jätteen hyödyntämistä tai käsittelyä (Mattila 2010). Jätedirektiivin jätehierarkialain yleisperiaatetta on Saarinen (2011) kuvannut kuvassa 9. Uusi jätelaki (646/2011) hyväksyttiin eduskun-nassa 11.3.2011. Laki vahvistettiin 17.6.2011.

Kuva 9. Lapin yhdyskunnissa muodostui vuonna 2010 kiinteää jätettä yhteensä noin 92 300 tonnia Kuva 10. Kaatopaikalle sijoitettavan sekajätteen määrä oli merkittävän korkea noin 367 kg/asukas. Yhdyskuntajätteistä vain noin 27 % kierrätettiin tai hyödynnettiin (Lapin alueellinen jäte-suunnitelma vuoteen 2020, luonnos). Valtakunnallisesti kotitalouksien jätteitä ja muita se-kajätteitä sijoitettiin kaatopaikalle vuonna 2009 yhteensä 1,2 miljoonaa tonnia (Tilastokes-kus, Jätetilasto 2009) eli noin 220 kg/asukas. Lapin polttokelpoisesta jätteestä kuljetetaan Oulun energian arvion mukaan Laanilan ekovoimalan polttoaineeksi noin 55 000 t vuo-dessa. (Vanhala 2014)

Kuva 10

Kaatopaikalle sijoitetun jätteen määrä on pysynyt Lapissa koko 2000 – luvun suhteellisen vakiona eli noin 65

000 tonnissa mikä vastaa noin 350 kg/asukas (vaihteluväli 327–371 kg). (Lapin alueellinen jätesuunnitelma

vuoteen 2020, luonnos)

Liikennepolttoaineissa uusiutuvien osuus nousi vuonna 2013 7,9 prosenttiin, kun se vuon-na 2012 oli vielä 6,4 prosenttia. Liikennepolttoaineille EU on asettanut biopolttoaineiden 10 prosentin jakeluvelvoitteen, mutta Suomi on asettanut itselleen korkeamman, 20 pro-sentin tavoitteen vuonna 2020.

13 / 32

Yleisesti voidaan todeta, että pienillä paikkakunnilla biokaasu on järkevintä hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa (Saariniemi 2013). Biokaasun tuotanto maatilatasolla on käynnistynyt Lapissa ammattiopisto Lappian Louen toimipisteessä vuoden 2013 aikana. Louen kaasureaktorin kapasiteetti on 170 m3. Biokaasua hyödynnetään myös Rovanie-mellä Mäntyvaaran kaatopaikalla. Napapiirin Residuum Oy ja Napapiirin vesi Oy ovat käynnistäneet mädättämöhankkeen, jolla on tarkoitus hyödyntää puhdistamolietettä bio-kaasun tuotantoon. Esimerkkejä kaasun kertymästä eri jakeilla:

• karjanlannasta 25 m³ / t • sianlanta 36 m³ / t • hera 55 m³ / t • jyvät 75 m³ / t • vihermassat 110 m³ / t • biojäte 120 m³ / t • ruokajäte 220 m³ / t • rasva 400 m³ / t (esim. paistamiseen rasvat) 600 m³ / t

3.6. Tuulienergia Länsi-Lapin maakuntakaavassa on valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti osoitettu Pe-rämeren meri- ja rannikkoalueelle tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alu-eet. Osa-aluemerkinnällä tv on osoitettu neljä erillistä tuulivoimala-aluetta: Torniossa Röyt-tä (tv 2281), Kemissä Ajos (tv 2282), Simossa Maakrunnin matalikko (tv 2283), joka jatkuu Kuivaniemelle sekä Kemissä ja Simossa Pitkämatala (tv 2284), joka jatkuu Iissä. Maakuntakaavassa osoitetuilla tuulivoimala-alueilla on taloudellista ja sosiaalista merkitys-tä paitsi energiatuotannon kannalta myös rakennustyön, huollon järjestämisen sekä välilli-sesti tuulivoimatekniikan tuottamisen työllistävissä vaikutuksissa. Näiden alueiden koko-naisteho olisi lähtökohtaolettamusten perusteella noin 1200-1300 MW. (Ilman Pitkämata-lan tuulivoimahanketta ( 290-320 MW) ja vuosituotanto 4,2-4,3 milj. MWh, (ilman Pitkäma-talaa 0,8-0,9 milj. MWh). Lapin merenrannikkokuntien sähkönkulutus oli vuonna 2002 noin 3,5 milj. MWh. Vuonna 2012 Suomessa otettiin käyttöön 31 uutta tuulivoimalaa ja 89 MW (tuotantoka-pasitteeti), jolloin tuulivoimalla tuotettiin noin 0,6 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta (481 GWh). Tuulivoimapotentiaaleja on laskettu olevan Länsi-Lapin maakuntakaavassa 475 MWh, Rovaniemen maakuntakaavassa 1070 MWh ja Itä-Lapin maakuntakaavassa 650 MWh. Suomessa on julkaistu tuulivoimahankkeita noin 11 000 megawatin (MW) edestä. Merelle suunniteltujen hankkeiden osuus näistä on 3 000 MW. Näillä näkymin tavoiteltu 2 500 MWh:n nimellisteho ja 6 terawattitunnin tuulivoimatuotan-totavoite täyttynee aikataulussa vuoteen 2020 mennessä. Käynnistyäkseen tuulivoimala tarvitsee vähintään 3 m/s tuulennopeutta. Riippuen voima-lamallista, tuulen nopeuden ollessa 13-14 m/s voimala saavuttaa nimellistehonsa. Tästä eteenpäin aina 25 m/s voimala tuottaa vakiotehoa. Parhaita paikkoja tuulivoimaloille ovat merten rannikot, merialueet, aukeat mereen rajoittuvat pellot tai suurten mäkien ja vuorten rinteet ja laet, joissa tuulen keskinopeus on 5,5–7,5 m/s ja tuotantotasoa kuvaavaa hui-punkäyttöaikaa olisi 2400h/a.

14 / 32

Lapissa kiinnostus tuulivoimahankkeisiin on lisääntynyt. Hankkeiden käynnistykseen vai-kuttavat maanomistus, matkailu, maisema-arvot, joista kaikista muodostuu yleinen mieli-pide. Tuulivoimahankkeet ovat käynnistyneet yleensä maanomistajien kiinnostuttua tuuli-voimayhtiöiden maksamista maan vuokrista. Tuulivoiman hyödyntämistä maatiloilla on Lapissa tutkinut ammattiopisto Lappia Louen toimipisteessä. Tuulivoimahankkeista kiin-nostuneiden yritysten määrä on kasvanut vuodesta 2009. Päätoimijoina Lapissa ovat: Tuuliwatti, Innopower, Tuulikolmio sekä WPD-finland. Keskeisimmistä Lapin tuulivoimahank-keista osa on esitetty oheisessa ku-vassa 11 ja liitteessä 7. Tuulivoima-hankkeiden toteutuessa kasvaa tuuli-voimalla tuotetun energian määrä ta-solle 890–1400 MWh.

Kuva 11

3.7. Aurinkoenergia Käyttökohteita ovat uudis- ja saneerauskohteet, vapaa-ajanasunnot, uima-altaiden veden lämmitys, lattia- ja käyttöveden lämmitys. Auringon säteily on voimakkaimmillaan touko-heinäkuussa, jolloin Helsingissä saadaan auringon säteilyenergiaa kohtisuoralle pinnalle kuukaudessa keskimäärin 160 - 170 kWh/m2, Jyväskylässä 150 - 160 kWh/m2 ja Sodan-kylässä 140-150 kWh/m2. Tammi- ja helmikuussa sekä loka-joulukuun välisenä aikana sä-teilyenergian määrä on alle 30 kWh/m2. Koko vuoden aikana saadaan Helsingissä aurin-gon säteilyenergiaa keskimäärin 940 kWh/m2, Jyväskylässä 870 kWh/m2 ja Sodankylässä 780 kWh/m2. Suomessa auringon säteilyteho on keskipäivällä noin 1000 W/m2 eli tunnissa jokaiselle neliömetrille tulee energiaa noin 1 kWh. Auringonpaistetta on keskimäärin noin 1000 tuntia vuodessa. Vuoden aikana saadaan jokaiselle neliömetrille noin 1000 kWh au-rinkoenergiaa. Kun paneelin hyötysuhde on noin 17 %, yhdestä neliömetrin suuruisesta aurinkokennosta saadaan parhaimmillaan vuodessa noin 170 kWh energiaa. Auringon teoreettisen kokonaissäteilyn tilasto Lapissa on esitetty liitteessä 3 sekä aurinkolämmön sovellutuskohteita Suomessa on esitelty liitteessä 4.

15 / 32

3.8. Lämpöpumput

Suomen 600 000 lämpöpumppua tuottavat 4 TWh/a lähilämpöä, joka on uusiutuvaa ener-giaa, talojen ympäriltä, kalliosta, maasta tai ilmasta. Suomalaiset sijoittivat vuonna 2012 lämpöpumppuihin noin 400 miljoonaa euroa. Ulkoilmavesilämpöpumppujen myynti kasvoi vuonna 2012 noin 30 % ja ilmalämpöpump-pujenkin parin prosentin verran, vaikka näiden lämpöpumpputyyppien päämarkkinat, ra-kennusten saneeraus, meni alaspäin kymmeniä prosentteja. Huomattavaa on, että kiin-teistökohteisiin kuten öljy- ja sähkölämmitteisiin rivi- ja kerrostaloihin, teollisuus- ja kaup-pakiinteistöihin asennettiin yli 1000 lämpöpumppua. Omakotitalojen rakentamismäärät laskivat voimakkaasti vuonna 2012. Maalämpöpumppu-jen ja poistoilmalämpöpumppujen myyntimäärät kärsivät tästä kuitenkin varsin maltillisesti. Rakentajista jo yli puolet valitsee taloonsa maa- tai poistoilmalämpöpumppuratkaisun. Vaikka rakennusvolyymin laskemisen vuoksi noin 1500 lämpöpumpun potentiaali katosi markkinoilta näkyi se poistoilmalämpöpumppumyynnissä vain 2 %:n ja maalämpöpum-puissa vajaan 5 % laskuna. Lämpöpumppujen markkinaosuus kasvoi pientalorakentajien lämmitystapavalinnoissa. Huomion arvoista on, että lämpöpumppujärjestelmät hyödyntä-vät sähköenergiaa ja siksi eräänä vaihtoehtona on yhdistää aurinkoenergia ja lämpö-pumppujärjestelmät. Lämpöpumppujen lisääntyneen käytön vuoksi säästyneen tuontipolttoaineen vaikutus Suomen kauppataseeseen on merkittävä. Suurin potentiaali kuitenkin on vasta avautu-massa. Investoinnin kannattavuudesta huolimatta 220 000 öljylämmittäjästä ja yli 100 000 vesikiertoisen sähkölämmityksen käyttäjästä 8 000 vaihtoi viime vuonna lämmityksensä lämpöpumppuun. SULPU teetti riippumattoman tutkimuksen kokonaisvaikutuksista kaup-pataseeseen, yksityis-, valtion ja kunnan talouteen, työllisyyteen sekä CO2-päästöihin, jos nämä kaikki öljy- ja vesikiertoiset sähkölämmitykset vaihdettaisiin lämpöpumppuihin. Ope-raatiolla saavutettaisiin 3 miljardin säästöt, ja sillä olisi 260 miljoonan euron vaikutus kauppataseeseen. Muut tutkimuksen tulokset on luettavissa osoitteessa: www.sulpu.fi. Vuoteen 2020 mennessä on mahdollista, että Suomessa olisi noin miljoonaa lämpöpump-pu enemmän käytössä, ja ne tuottaisivat uusiutuvaa energiaa noin 8 TWh/a, mikä vastaisi 15 % Suomen EU uusiutuvan energian velvoitteista. Lämpöpumppujen lisääntyminen tu-lee näkymään luonnollisesti öljyn käytön vähenemisenä. (Jussi Hirvonen SULPU)

3.9. Lämpöyrittäminen Lämpöyrittäjyystoiminta on paikallista lämpöenergian tuottamista, jossa yrittäjä tai yritys myy käyttäjälle lämpöä sovittuun hintaan. Yleensä polttoaineena on yrittäjän omista met-sistä tai lähiseudulta hankittu puu, mutta myös puunjalostuksen sivutuotteet ja muu jäte-puu, peltobiomassat tai turve. Polttoaineen hankinnan lisäksi yrittäjä tai yrittäjäyhteenliit-tymä huolehtii lämpökeskuksen toiminnasta ja saa tuloa lämmitettävään kiinteistöön tai lämpöverkkoon tuotetusta energiasta. Lämpölaitos voi olla kiinteistön omistajan tai yrittä-jän omaisuutta ja niiden teho vaihtelee usein muutamasta kymmenestä kilowatista use-ampaan megawattiin. Lämmön ostaja on useimmiten kunta, mutta tulevaisuudessa lisään-tyvässä määrin myös erikokoiset paikalliset energiantuotantoyritykset sekä pientalot ja nii-tä vastaavat lämmityskohteet. Kolmasosa lämpölaitoksista on alueellisia lämpölaitoksia ja

16 / 32

loput kiinteistökohtaisia laitoksia. Yksityisten kiinteistöjen määrä on kasvussa ja yhä use-ampi yrittäjä tarjoaa asiakkaalleen lämmön kokonaistoimituksen sisältäen myös lämpölai-tosinvestoinnin. Yrityskohteiden määrä on lisääntynyt ja vuonna 2011 viidesosa lämpölai-toskohteista oli yksityisessä omistuksessa. Puuenergia tarjoaa kunnille ja kaupungeille paikallisen energiavaihtoehdon, jossa hyödynnetään oman paikkakunnan bioenergiatar-jontaa ja käytetään lähialueen yrittäjien palveluja. Näin lämpöliiketoiminnan rahavirrat tu-kevat oman paikkakunnan taloudellista kehitystä. Vuoden 2012 lopussa Suomessa läm-pöyrittäjien hoitamien lämpöyrityskohteiden määrä oli 527 kappaletta, kun vuonna 2001 se on ollut reilu 100 kappaletta. Vuoden 2012 aikana lämpöyrittäjien hoitamien laitosten yh-teenlaskettu kattilateho kasvoi pari prosenttia. Yleisintä lämpöyrittäjyys on Länsi-Suomessa, jossa on 40 prosenttia lai-toksista. Noin 30 prosenttia laitoksista sijaitsee Etelä-Suomessa, 20 prosent-tia Itä-Suomessa ja loput 10 prosenttia Pohjois-Suomessa. Lapissa lämpöyrit-täjät hoitavat liki kahtakymmentä lai-tosta, yritystä tai maatilaa, joiden yh-teisteho on noin 10 000 MWh. Laitok-set ovat suhteellisen pieniä ja paikallis-ten lämpöyrittäjien etuna onkin kyky mukautua raaka-aineen käytön kuu-kausittaisiin muutoksiin. Kuva 12

Kuva 12. Puunhankinnan ja kaukolämmön tuotannon kausivaihtelu 2008 - 2011

4. LAPIN BIOENERGIAOHJELMAN 2009 ˗ 2013 TAVOITTEET JA TO-TEUTUMAT

Ohjelmakauden 2009–2013 toteutumat on koostettu eri toimijoiden tietokannoista ja kyse-lemällä toimijoiden hankkeiden toteutumista. Tavoitteena on ollut lisätä bioenergiaklusterin tuottamaa energiamäärää vuoden 2013 loppuun mennessä 2,0 TWH:lla. Tavoitteet ja to-teutumat ohjelmakaudella 2009-2013 on esitetty liitteessä 1. Tavoitteisiin pääseminen on ollut sidoksissa alan toimijoiden aktiivisuuteen, resursseihin, sekä EU- tukeen, että kansal-lisiin tukijärjestelmiin. Aktiivinen ja bioenergia-alan yhteistyötä lisännyt hanketoiminta on luonut jatkuvuutta seuraavalle hankekaudelle 2014–2020.

17 / 32

5. BIOENERGIAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA PÄÄLINJAUKSI A KAUDELLE 2014 – 2020

Paikallisten bioenergialähteiden hyödyntämismahdollisuuksien varmistamiseksi kehitetään metsänomistajien osaamista, energiapuunkorjuuta ja raaka-aineen logistiikkaketjua sekä alan uusia liiketoimintakonsepteja. Edistetään pienten maatila-, kylä- ja taloryhmä- sekä kuntakohtaisten lähilämpölaitosten ja biokaasulaitosten rakentamista. Selvitetään mahdollisuudet toteuttaa lappilaisia bioener-giakylähankkeita. Myös matkailualan, porotalouden ja luonnonsuojelun kanssa pyritään keskitettyihin ratkaisuihin ja sovittamaan alueiden maankäyttö yhteen. Lisätään tiedotta-mista, neuvontaa ja koulutusta uusiutuvasta energiasta yhteistyössä kuntien, oppilaitos-ten, neuvontajärjestöjen ja energiayhtiöiden kanssa. Tavoitteiden määrittely on tehty yh-teistyössä Lapin bioenergia-alan toimijoiden kanssa. Bioenergiaohjelman painopisteinä ovat puuperäiset biopolttoaineet ja turve, eläinperäiset teurasjätteet sekä muut uusiutuvat energialähteet, koulutus ja neuvonta sekä tutkimus ja kehittäminen. Bioenergiaohjelman käytännön toteuttamisesta vastaavat Suomen metsä-keskus Lappi, ProAgria Lappi ry, Metla, MTT, Lapin yliopisto, Metsähallitus, Lapin ammat-tikorkeakoulu Oy, Lapin Ammattiopisto, Koulutuskuntayhtymä Lappia, GTK, laitevalmista-jat, yrittäjät sekä puunhankintaorganisaatiot ja Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto /MHY. Ohjelmassa määriteltyihin tavoitteisiin pyritään kehittämis-, koulutus-, neuvonta ja tutki-mushankkeiden avulla. Näiden yleisen tason hankkeiden avulla edistetään myös yritys-ryhmä- ja yrityshankkeiden syntymistä, ja tätä kautta vaikutetaan uusien yritysten ja työ-paikkojen syntymiseen sekä osaamisen monipuolisempaan hyödyntämiseen. Metsäener-gian tuottamisessa on valmistauduttava kasvavaan kysyntään kehittyvillä resursseilla, tekniikoilla ja kasvavalla osaamisella. Hyödynsaajina ovat maatilat, pienkiinteistöt, maaseudun pienyritykset, metsänomistajat, kunnat, maaseudun yritystoimintaa kehittävät toimijat sekä maaseudun koulutus-, neuvon-ta- ja asiantuntijaorganisaatiot. Eräänä keinona bioenergiaohjelman 2014 - 2020 tavoitteisiin pääsemiseksi on Bioener-giaklusterin perustaminen Lappiin Bioenergia-alan toimijoiden kanssa. Perusteina Bioenergiaklusterille ovat: - Lapin bioenergia-alan kehittäminen - lisääntynyt yleinen ja hanketoiminnan tiedottamisen tarve - osaamisen laajentamisentarve - päällekkäisten hankkeiden minimointi - kehittämisresurssien optimointi - avoimen ideoinnin lisääminen - yhteishankkeiden lisääminen - toimijoiden osaamisalueiden parempi hyödyntäminen - selkeämpi viesti rahoittajille ja näkemys tavoitetilasta - organisaatioiden resurssien tehokkaampi kohdentaminen hanketoimintaan - tarve vähentää päällekkäisiä kokoontumisia jopa samoista teemoista - johtaa Lapin bioenergia-alan kehittämistä sekä tuottaa hankeideoita

18 / 32

- Bioenergiaklusteri järjestää koulutusta hankevetäjille ja kehittyvän klusterin muille toi-

mijoille yhteistyössä Lapin ELY-keskuksen ja alan oppilaitosten kanssa.

Lapin bioenergiaohjelman 2014 – 2015 Määrälliset tavoitteet on esitetty liitetaulukossa 2.

6. UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMISEN EDISTÄMINEN, K E-HITTÄMINEN JA HANKETOIMINTA

Lapin bioenergiaohjelman 2014–2020 tavoitteisiin pääsemiseksi on koostettu toimenpiteitä ja tavoitteita niin viestintään, neuvontaan ja koulutukseen, liike- ja lämpöyrittäjätoimintaan kuin tutkimukseen ja kehittämiseen. Päävastuualueet ovat kuten aiemmissa bioenergiaoh-jelmissa, niillä toimijoilla joiden osaamisalueeseen toimenpide tai tavoite luontaisesti kuu-luu. Puupohjaiset biopolttoaineet ja turve (Suomen metsäkeskus, Lapin alueyksikkö), muut uusiutuvat energianlähteet (Koulutuskuntayhtymä Lappia), koulutus ja neuvonta (Suomen metsäkeskus, Lapin alueyksikkö, Lapin ammattikorkeakoulu) tutkimus, tuotekehitys ja tek-nologiat (Luonnonvarakeskus, yliopistot), ammattiopistotasoinen kannolta energiaksi osaaminen (Lapin ammattiopisto). Yhteisenä nimittäjänä voidaan pitää yritystoiminnan ke-hittämistä ja lisäämistä bioenergia-alalla.

Viestintä

- lisätään verkostoitumista ja tiedon kulkua toimijoiden välillä - laaditaan ja ylläpidetään Lapin bioenergian internetsivuja (sisältö /klusteri) - tuottaa ja ylläpitää sivustolla toimijoille ajantasaista tietoa ja linkkejä sekä tuottaa laskenta-

ja vertailumalleja vaihtoehtoisten energialähteiden valintaan maatiloilla ja pienkiinteistöis-sä sekä kuntataloudessa

- innovaatiopankin ylläpito ja hankemoottorina toimiminen - lisätään bioenergia-alan positiivista paikallista näkyvyyttä mediassa - viestitetään tukijärjestelmistä ja rahoitusmahdollisuuksista toimijoille ja tuottajille (klusteri) - edistetään bioenergiahankkeiden viestintää (klusteri)

Neuvonta ja koulutus - edistetään rahoittajien ja lämpöyrittäjiksi aikovien yhteistyötä hankkeilla ja koulutuksella - hyödynnetään energiakouluhankkeiden tuottamat oppimisympäristöt ja tekniikka kunta-

kylä ja maatilatalo tason sekä lämpöyrittäjien koulutuksissa. - syventävällä koulutuksella ja neuvonnalla edistetään bioenergia-alan yrittäjäksi alkamista - vahvistetaan lämpöyrittäjäkoulutusta kokonaisuuden hallintaan (raaka-aineen hankinta,

lämmöntuotanto, markkinointi, lämmön/energian jakelu ja toimitus) esim. yhdistämällä va-linnaisia kursseja kokonaisuudeksi

- kohdennetaan lämpöyrittäjäkoulutusta maatiloille sekä metsäyrittäjille - lisätään pientalon ja maatilan omistajille käytännönläheistä paikallisiin olosuhteisiin sovel-

tuvaa energiatehokkuus neuvontaa ja tuotetaan selkeitä energiantuotantomuotojen vaih-toehtomalleja

- energiatehokkuuden lisääminen ja energiatehokkuussopimukset Lapin energiastrategian mukaisesti

- edistetään pientalojen sekä kiinteistöjen jätteiden hyödyntämistä

19 / 32

- bioenergian hyödyntämisen neuvonnan lisääminen ja tuotteistaminen kaikkia kansalais-

ryhmiä koskevana. (kaikki energialähteet) - oppimisympäristöjen nykyaikaistaminen kehityslaboratorioiksi - lisätään aurinkoenergian hyödyntämistä neuvonnalla ja koulutuksella - lisätään tutkimusta ja neuvontaa kotitalouksien jätteen käsittelystä ja hyödyntämisestä - lisätään yhteistyötä yritysmaailman kanssa - uusiutuvan energian hyödyntämisen neuvonta alkaen ala-asteelta jatkuen lukioon - edistetään metsäenergiakohteiden markkinoille tuloa ja yhteismyyntiä - edistetään energiatuotantoon sopivien uusien peltokasvien löytymistä - ennakoidaan metsähakkeen käytön lisääntymisen vaikutukset hakkeen tuotannossa - muuntokoulutuksen järjestäminen esim. sähköasentajille tuulivoimalan asennus ja huolto-

koulutus - edistetään maatilojen energiaohjelman tavoitteiden toteutumista (voimassa 2016 saakka) - tuulivoima-asentaja ammattikoulutuksen tarpeen määritys ja koulutuksen käynnistäminen

Liiketoiminta

- edistetään yritysten, koulutuksen ja asiantuntijaorganisaatioiden yhteistyötä - metsä- ja puutuoteteollisuuden sivutuotejakeiden hyödyntäminen energiantuotannossa - edistetään maatilakohtaisia energiatuotannon mahdollisuuksia - edistetään ekokorttelien ja energiakylien muodostumista Lapissa - edistetään lämpöyrittäjien toimintamahdollisuuksia - edistetään kansainvälisten liiketoimintasuhteiden kehittymistä (Norja, Ruotsi, Venäjä)

(hanke) - edistetään puuraaka-aineella tuotetun biodieselin valmistamista esim. Tervola, Kemijärvi - käynnistetään selvitykset Lapin selluteollisuuden sivutuotteista bioenergiaksi tuotannon

selvitykset Lämpöyrittäjyys

- lämpöyrittäjätoiminnan kehittäminen (hankinta, lämpölaitos, lämmöntuotanto jakelu) - hybridilämpölaitosten lämpöyrittäjyyttä edistetään - käynnistetään kylä-/kuntakohtaisia bioenergian hyödyntämishankkeita, joissa mm. mallin-

netaan energiantuotannon vaihtoehtoja - lämpöyrittäjien ympärivuotisen työllistymisen ja kaluston hyödyntämisen kehittäminen

Tutkimus ja kehitys

- edistetään bioenergia-alan tutkimus- ja kehitystoimintaa Lapissa yhteistyössä luonnonva-rayksikön kanssa

- kehitetään Lapin olosuhteisiin sopivaa sähköautomalli ja kehitetään akkuja - käynnistetään mukautuvan sähkön siirron ja jakelujärjestelmän kehittäminen Lapissa - kehitetään metsäenergian korjuu- ja kuljetustekniikkaa sekä terminaalitoimintaa - parannetaan lämmöntuotannon huoltovarmuutta varmistamalla esim. metsähakkeen saa-

tavuus kaikissa olosuhteissa - parannetaan lämmöntuotannon omavaraisuutta lisäämällä metsähakkeen käyttöä - selvitetään metsäenergian korjuuvaihtoehdot ja kannattavuus eri-ikäisrakenteisissa met-

sissä - lisätään yhteistyötä yritysmaailman kanssa - kehitetään helposti päivitettävissä oleva kuntatasoinen energiapotentiaalipankki - päivitetään kunnittaiset energiankulutus ja bioenergian tuotantopotentiaalit Lapissa - pelletin tuotannon ja käytön sekä vientimarkkinoiden tutkiminen

20 / 32

- bioenergia-alan kilpailukyvyn lisääminen pienkiinteistöissä edellyttää helppouden ja luotet-

tavuuden lisäämistä poltto- ja varastointilaitteissa, vrt. öljy. - energiapuun ja metsähakkeen kuivaksi saaminen ja kuivana pitämisen kehittäminen (ym-

pärivuotinen) - hyödynnetään esille tulevat innovatiiviset kehittämisideat ja luodaan ideoita - vaikutetaan Lapissa energiakylien muodostumiseen - maatilatalouden biodiesellaitteiden kehittäminen - edistetään pelletin hyödyntämisen mahdollisuuksia ja tuotannon kehittämistä Lapissa - biodieselin käyttöönottoon vaikuttaminen metsäkoneissa, hakkureissa ja maatalouden ko-

neissa - maatilatason energiatuotannon hybridiverkon suunnittelu - kunnan kylätason hybridiverkoston suunnittelu - seurataan uusien teknologioiden kehittymistä ja lisätään valmiuksia niiden käyttöönottoon - Lapin omavarainen bioenergian tuotanto kriisitilanteessa ja tuotannon varmistaminen

7. TIIVISTELMÄ

Bioenergia-alan kehittäminen sekä viestinnän ja neuvonnan lisääminen ovat keskeisiä painopisteitä alkavalle bioenergiaohjelmakaudella 2014–2020. Viestinnän tavoitteena on saavuttaa entistä laajemmin bioenergia-alan toimijoita ja vaikuttajia sekä bioenergian tuot-tajia toteuttamaan Lapin bioenergiaohjelman tavoitteita. Erääksi keinoksi saavuttaa tavoitteet on nähty perustaa Lapin bioenergian klusterihanke, jota toteuttaisi Suomen metsäkeskuksen Lapin alueyksikkö. Klusterihankkeen tehtävänä on myös koostaa, ylläpitää ja jakaa tietoa Lapin ja kuntatason bioenergiapotentiaalista, energian tuotannosta, tuotantoon liittyvistä kehittämishankkeista, ylläpitää han-keideapankkia, vaikuttaa innovatiivisesti hankkeiden muodostumiseen ja toimia alan ko-koavana elimenä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa sekä toteuttaa alan viestintää, koo-ta hankeideoita hankkeiksi yhteistyössä klusteri toimijoiden kanssa ja pitää yllä bioenergi-an tuotantomääriä. Metsä-/bioenergia-alan koulutusten ensisijainen tavoite on tuottaa perustutkintotasolla ja alalle tulevia ja työllistyviä (metsäalan perustutkinto, Metsäenergian tuottaja) sekä alan ammattilaisia (bioenergia-alan ammattitutkinto). Lämpöalan yrittäjyyskoulutukseen tulee panostaa entistä enemmän. Kiinnostavuutta ja tukea tarvitaan yrittäjiksi aikoville myös ra-hoittajapuolelta. Työelämäyhteistyötä on kehitettävä edelleen oppilaitosten kanssa. Työ-harjoittelu mahdollisuuksia on parannettava ja kehitettävä. Lämpöyrittämisen oppimisym-päristöjä on kehitettävä. (investoinnit, innovaatiot, olemassa olevien oppimisympäristöjen yhteensovittaminen)

21 / 32

Suomessa tulee kehittää energia-alan koulutusta niin ammattiopistoissa, ammattikorkea-koulussa ja yliopistoissa. Kehittyvien oppimisympäristöjen avulla edistetään tutkimusta ja koulutusta.

Bioenergiapotentiaaleja arvioitaessa on hyvä ottaa huomioon teknistaloudelliset mahdolli-suudet hyödyntää olemassa olevia potentiaaleja. Lapissa tarvitaan olemassa olevien bio-energiapotentiaalien kuntatason tiedon päivitystä sekä potentiaalien hyödyntämiseen liit-tyvää ajankohtaista selvitystä ja neuvontaa. Eräänä kokonaisuutta palvelevana työnä on hyvä laatia eritasoisen energiankulutuksen nykytila ja ennusteet esim. vuoteen 2020– 2030 ja tuottaa vaihtoehtoisilla energian tuotantomuodoilla laskenta- ja vertailumalleja päätöksenteon tueksi. Tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvän tekniikan ja kou-lutuksen kehittäminen Lapin olosuhteisiin pieniin ja keskisuuriin kohteisiin on Lapin am-mattikorkeakoulun, Koulutuskuntayhtymän Lappian osaamisalueilla, Lapin ammattikor-keakoulun energiatehokkuuden hallintaan liittyvää osaamista unohtamatta.

Suurimmat energiapotentiaalit. Lapin bioenergiapotentiaalista on puuperäi-sissä biopolttoaineissa 52 % ja tur-peessa 41 %. Oheisessa kuvassa 12 on esitetty Lapin bioenergiapotentiaa-leja 2012 – 2013 tilanteessa. Mukana eivät ole aurinko- ja tuulienergia.

Kuva 12

Lappi on metsätaloudessa ollut perinteisesti riippuvainen suurteollisuuden tuottamasta li-säarvosta ja kehittämispäätöksistä. Metsäenergiapotentiaalin hyödyntäminen Suomen metsäkeskuksen vastuualueeseen kuuluvana on mahdollista toteuttaa kehittämällä myös kunnallista lämmöntuotantoa ja lämpöyrittäjätoimintaa, jotka tukevat energiatuotannon omavaraisuutta ja lisäävät myös kriisivalmiutta. Suomen metsäkeskus tuottaa myös val-miuksia hyödyntää nopeasti kasvavaa metsäenergian tarvetta. Lämpöyrittäjät luovat työtä ja yrittämistä omalla toiminnallaan sekä tukevat maakunnan asuttuna pitämisen tavoitteita. Toimivalla liikenneverkolla mahdollistetaan myös syrjässä olevien energiapotentiaalien hyödyntäminen. Voimavaroja tarvitaan pääliikenneverkon lisäksi alempien tieverkkojen ja metsäautoteiden kunnostamiseen.

Metsäenergian hyödyntämistä pitää kehittää osallistamalla metsäomistajat aktiivisesti neuvontaan, koulutukseen ja kehittämällä toiminnan suunnittelu- sekä vertailumalleja.

BioEnergiapotentiaali Lappi 2013

Puuperäiset MWh Yhteensä MWh

Metsähake 1 204 800 85

Polttopuut 784 200 55

Sahan puru ja muut 291 000 21

Kuori 481 100 34

Kierrätyspuu 26 600 2 787 700 2

MWh

Turvetuotanto 2 050 100 145

Muut MWh

Yhdyskuntajäte 249 200

Peltobiomassa Ruokohelpi 25

Lanta lehmä ja nauta 92 298

Poroteurasjäte 1 900

343 423 24

Yhteensä 5 181 223 366

Kaukolämmön keskihinta 2013 n. 70,73€ / MWh

ENERGIATEOLLISUUS RY,

KAUKOLÄMMÖN HINTA 1.1.2014 ALKAEN

vaikutus

kaukolämmön

tuotannon arvona

milj.€

22 / 32

Metsänomistajien tavoittamiseen, motivointiin ja yhteen saattamiseen alan toimijoiden kanssa tuotetaan lisää apuvälineitä. Henkilökohtaisia tapaamisia ja ryhmäneuvontaa pitää kehittää, jotta saadaan mahdollisimman korkealuokkainen sitoutuminen metsänhoitoon ja metsäenergian hyödyntämiseen. Merkittävässä roolissa on Suomen metsäkeskuksen yl-läpitämä Metsään.fi palvelu. Lapin metsäomistajien määrän odotetaan kasvavan nykyi-sestä n. 33 000 kpl tasosta metsätilojen jakamisten kautta, mikä lisää haasteellisuutta metsänomistajien tavoittamisessa. Metsäenergian hyödyntämiseen liittyen on seurattava EU:n regulaation kehittymistä, ja kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöjen valmistelua, joilla voi olla vaikutusta metsäenergialle laskettavaan nollasta poikkeavaan päästökertoimeen. Tämä heikentäisi metsäenergian kaupallista kannattavuutta. Toisaalta pyrolyysitekniikan kehittyminen ja biodieselin kasvava ja fossiilisia polttoaineita korvaava käyttö mahdollistavat raaka-aineen kestävämmän hyödyntämisen. Metsäenergian hyödyntämisellä tuetaan myös metsänomistamisen kannattavuutta teolli-suuden ostaman puutavaran lisäksi tuottaen myös metsätyön tekemisen kausivaihteluihin tasaisuutta. Energiantuotannon vastapaineena on energian säästäminen, mikä voi alkaa ihmisten ja toimijoiden päätöksistä suunnitella omaa energian kulutusta. Tätä edistävät mm. energia-katselmukset ja energiatehokkuussopimukset. Internetissä käytettävien ja sieltä ladattavien ohjelmien hyödyntäminen on eräs keskeinen keino lisätä bioenergia-alan osaamista ja tietoisuutta. Ohjelmien kehittäminen käyttäjäys-tävälliseen suuntaan on myös tärkeää. Energian kuluttajat ja tuottajat tarvitsevat valmiita laskenta- ja vertailuohjelmia sekä malleja omien energiainvestointipäätösten tueksi. Pa-rasta olisi, että ohjelmia voisi käyttää ja ladata yhdestä paikasta, jolloin eri toimijoiden re-sursseja ei sitoutuisi samankaltaisten internet-sivujen ylläpitoon. Haasteena Lapin bioenergiaohjelman tavoitteiden toteutumiselle on useita, joista mainitta-koon EU:n linjaukset maakohtaiseen uusiutuvan energian tukemiseen, Suomen ja EU:n metsätalouden tukipolitiikan linjaukset sekä uusien energialähteiden, kuten liuskekaasun ja muiden vielä kannattamattomasti hyödynnettävissä olevien raaka-ainelähteiden käyt-töönotto. Bioenergia-alan osaajien koulutus ja työllistäminen vahvistaa alueellista kehittä-mistä.

23 / 32

24 / 32 LÄHTEET: Lapin ilmastostrategia 2030 / Lapin liitto Lapin maaseutuohjelma Lapin maakuntaohjelma Ammattiopisto Lappia Lapin ammattiopisto Lapin Liitto http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/document_library/get_file?folderId=26224&name=DLFE-3309.pdf/energiastrategia Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja 85, Jyväskylä innovation Metsäntutkimuslaitos, Metlan työraportti 267, Perttu Anttila, Mikko Nivala, Juha Laitila, Kari Korhonen Puun energiakäyttö 2009-2012 Lapissa Metsäsektorin suhdannekatsaus 2013−2014/Metla VTT raportti Jyväskylä 29.03.2012 Martti Flyktman (VTT-R-08372-11) http://www.metla.fi/uutiskirje/tuk/2013-02/uutinen-2.html http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/mtt/2014/puupelletit13.pdf http://www.motiva.fi/toimialueet/uusiutuva_energia/lampoyrittajyys Lähde: TTS:n tiedote 5/2012. Lämpöyrittäjätoiminta vuonna 2011 ja TTS:n tiedote 4/2013. Lämpöyrittäjätoiminta vuonna 2012. TEM toimialaraportit: www.toimialaraportit.fi Seinäjoen ammattikorkeakoulu/ https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/54955/A14_netti.pdf?sequence=2 http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu-201302281068.pdf http://www.tts.fi/index.php/laehdistoelle/lehdistoetiedotteet/1735-lampoyritysten-kannattavuus-on-parantunut RENEWA - selvitys: FM Päivi Vainionpää, FM Mikko Ahokas, DI Jaakko Pirttijoki MMM asetus lannoitevalmisteista 24/11 http://www.maataloustilastot.fi/kotielainten-lukumaara http://www.bioenergiatieto.fi/default/www/etusivu/agroenergia_ja_ruokaketju/potentiaalit/ http://www.slideshare.net/energiateollisuus/turpeesta-luopuminen-kalvosarja http://www.pellettienergia.fi/default.asp?sivuID=28915 Pöyry Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry http://www.groundenergy.fi/fi2/aurinkoenergia-suomessa/ Liitteet:

25 / 32 Liite 1.Lapin bioenergian määrälliset tavoitteet ja tulokset vuoteen 2013.

Indikaattori Tavoitetaso Toteutuma

Lapin bioenergiaklusterin tuottama energiamäärä 4,2 Twh 3,6 Twh

Puuraaka-aineen käyttö lisääntyy n.600 000 kiintokuutiometriin (metsähake ja pelletti)

600 000 kiintokuutiometriäkäyttö yht. 360 000 kiintokuutiometriä

Metsänhoito- ja bioenergian korjuutyöt 6 000 ha/vn.4400 ha/2009 – 2012 ka. tot. Yksityiset

50 % kaikista energiapuun korjuukohteista tulee käytön piiriin

376 kpl

Polttopuupörssin tuotanto ja käyttö kasvaa 25% 11 kpl 15%

Polttopuun vienti kasvaa kaksinkertaiseksi2009 – 2013 arvio n. 15 – 20 tm3/v.

Uudet maatilojen lämpölaitokset 100 kpl ?

Turvatut työpaikat energia- ja polttopuun kasvatus-, korjuu-, tuotanto-, ja käyttömäärien lisääntymisen myötä

120 kpl 20 kpl

Puuraaka-aineen kasvatuksen, korjuun, haketuksen, kuljetuksen ja lämmöntuotannon uudet työpaikat

100 kpl 30 kpl

Lämpöyrittäjäkohteet 20 kpl 6 kpl

Lämpöyrittäjät 10 kpl 3 kpl

Kaikkiin Lapin kuntiin ja 50 %:lle aktiivitiloista on tehty energiakatselmus ja kuntakohtaisten energiataseiden ja energiastrategioiden laatiminen on käynnistetty

aktiivitiloista tot. 7 % (40kpl)

turpeella tuotettavan energian määrä 1,2 TWh 1,5 TWh

Biokaasulaitoksen ja hygienisointiyksikön investointipilotti

1 kpl suunnitteilla

Maatilojen biokaasulaitosinvestoinnit 3 – 4 kpl 1 Loue

Ruokohelven viljelypinta-alan lisäys 1 000 ha n. 400 ha

Yhdyskuntajätteitä käyttävän biokaasulaitoksen käynnistysedellytysten kuntakohtaiset selvitykset

1 kpl 1 kpl

Elintarvikejätettä käyttävän biokaasulaitoksen käynnistysedellytysten kuntakohtaiset selvitykset

1 – 2 kpl 1 kpl

Yhdyskuntajätteitä käyttävän biokaasulaitoksen investoinnit

1 – 2 kpl selvitys

Pientuulivoimalat tutkimuskäyttöön 4 – 6 kpl 3 kpl

Maatilakohtaiset tuulivoimalat 50 kpl 3 kpl

Omakotitalokohtaiset pientuulivoimalat 100 – 120 kpl ?

Aurinkopaneelijärjestelmä vedelle opetusmaatilalle 1 kpl 1 kpl

Aurinkopaneelijärjestelmä sähköntuotantoon opetusmaatilalle

1 kpl 1 kpl

Maatila- ja omakotitalokohtaiset aurinkopaneelijärjestelmät

300 kpl 35 kpl

Uudet pitkäkestoiset koulutuksen tuotteet 5 kpl kurrsseina 3

Uudet täsmäkoulutustuotteet 10 kpl 2 neuvontahanketta

Neuvontatuotteisto 1 sarja 1 kpl

26 / 32 Liite 2. Lapin bioenergiaohjelman määrälliset tavoitteet 2014–2020.

Indikaattori Tavoitetaso Toteutuma

Lapin bioenergiaklusterin tuottama energiamäärä 4,5 twh

Puuraaka-aineen käyttö lisääntyy 700 000 kiintokuutiometriin,

700 000 kiintokuutiometriä

Metsänhoito- ja bioenergian korjuutyöt nmh. 8 000 ha/v

60 % kaikista teknistaloudellisesti kannattavista energiapuun korjuukohteista tulee käytön piiriin

Metsään levitettävän tuhkan levityslaitteisto 2 kpl

Halkoliiterin tuotanto ja käyttö kpl. 100 kpl

Polttopuun vienti kasvaa kaksinkertaiseksi

Uudet maatilojen lämpölaitokset 50 kpl

Puuraaka-aineen kasvatuksen, korjuun, haketuksen, kuljetuksen ja lämmöntuotannon uudet työpaikat

120 kpl

Lämpöyrittäjäkohteet lisäystä 31.12.2013 30

Lämpöyrittäjät 5 - 10

Kaikkiin Lapin kuntiin 100% ja aktiivitiloista 50 %:lle on tehty energiakatselmus ja kuntakohtaisten energiataseiden ja energiastrategioiden laatiminen on käynnistetty

Turpeella tuotettavan energian määrä 2,0 Twh

Biokaasulaitoksen biokaasun tankkausasema 4 kpl

Maatilojen biokaasulaitosinvestoinnit 10 kpl

Maatilojen biokaasutankkauspisteet 4 kpl

Ruokohelven viljelypinta-alan lisäys 500 ha

Yhdyskuntajätteitä käyttävän biokaasulaitoksen käynnistyselvitys

1 kpl

Teurasjätettä käyttävien biokaasulaitosten käynnistysselvitykset

3 kpl

Teuras- ja tai yhteiskuntajätettä käyttävä biokaasulaitos

2 kpl

Maatilakohtaiset tuulivoimalat 10 kpl

Omakotitalokohtaiset pientuulivoimalat 10 kpl

Aurinkopaneelijärjestelmä vedelle kotitaloudet, maatilat

200 kpl

Maatila- ja omakotitalokohtaiset sähköä tuottavat aurinkopaneelijärjestelmät

100 kpl

Uudet pitkäkestoiset koulutuksen tuotteet 4 kpl

Uudet täsmäkoulutustuotteet 10 kpl

Neuvontatuotteisto 2 srj.

Ekokortteli, passiivienergiatalo, clt 2 korttelia

Ekokortteli, passiivienergia lomamökit 2 korttelia

Biokontti (bioenergiakontti) 5 kpl

Biodieselin tankkauspisteet 3 kpl

Pieni biodieselin tuotantoyksikkö 2 kpl

27 / 32 Liite 3

Auringon teoreettinen kokonaissäteily Lapissa kwh/m2.

Lampinen & Jokinen 2006 Liite 4

28 / 32 Liite 5

Kuntakohtaiset metsäenergian potentiaalit pienpuun osalta valtakunnan metsien 9.inventointiin perustuen.

Liite 6. Biokaasun sisältö raaka-aine tonnissa.

29 / 32 Liite 7 Keskeisiä vireillä olevia tuulivoimahankkeita Lapissa.

Minimi Maximi

Simo, Leipiö 2013 18 18Tornio, Kitkiäisvaara 2014 31,5 31,5Kemi, Ajos 9 9Sodankylä, Joukhaisselkä-Tuore Kulvakkoselkä 2014 20 25Kittilä-Sodankylä, Kuolavaara-Keulakkopää 51 51Muonio, Mielmukkavaara 2016 30 45Posio, Murtotuuli 68 153Sodankylä, Kelujärvi 50 75Tervola, Löylyvaara 6 15Kemijärvi, Ailangantunturi ja Petäjävaara 2015 22 33Kemijärvi, Kangaslamminvaara / Outovaara 36 36Kemijärvi, Untamovaara / Kangaslampi 27 27Simo, Karsikko, Leipiö, Halmekangas ja Onkalo 132 230Sodankylä, Palkisvaara-Kannusvaara 81 102Kemijärvi, Kuusivaara / Mömmövaara 27 27Tornio, Rajakangas 24 25Posio, Aneenkumpu 13,8 18,00Kemi, Ajos, test turbine 3 3Kemi, Ajos Extension 99 185Tornio, Röyttä III offshore 54 225Simo, Onkalo 2012 9 9Simo, Putaankangas 2012 9 9Kemi, Ajos 2012 2 2Tervola, Varevaara 2012 30 30Tornio, Röyttä 2011 29 29

yht. 881 1412

tuotantomääräYht MW

tuot

anno

ssa

suun

nitt

eilla

tuot

anno

ssa

YV

A

päät

ös

kaav

a ku

ulem

inen

/yv

a

esis

elvi

tys

suun

nitt

eil

la

suun

nitt

elu

YV

A