Leipää!sitoutumattomat ja elintarvikedemarit • 2011

Ensimmäistä kertaa ehdollaSEL:n pitää pystyä parempaan

2

Leipää!Marraskuu 2011Julkaisija: Uudistava Vaihtoehto – sitoutumattomat ja elintarvikedemaritPäätoimittaja: Henri LindholmLehden artikkelit ja kuvat: ToimituskuntaPainopaikka: Valkealan PainokareliaPalaute lehdestä ja tilaukset: uudistavavaihtoehto@gmail.comwww.uudistavavaihtoehto.fi

Ryhdy ehdokkaaksi!Heräsikö mielenkiintosi, haluatko lähteä ryhmämme ehdokkaaksi ensi kevään va aleissa?

Viime kerralla vuonna 2007 meillä oli ehdokkaina lähes 200 selliläistä eri puolelta Suomea. Myös ensi keväänä ehdokkaita tulee olemaan suurin piirtein saman verran. Et siis ole ajatuksiesi tai pyrkimystesi kanssa yksin.

Ehdokkaaksi asettumisessa saattaa mietityttää se, mitä se tarkoittaa, mitä ehdokkaana olo vaatii, tai mitä sinun tulisi ehdokkaana ollessasi tehdä? Olemme vaalitoiminnassamme lähteneet liikkeelle siitä perusajatuksesta, että otsa rypyssä ei ryhmässämme tarvitse kulkea. Jokaiselta ehdokkaaltamme löytyy roimasti asennetta, iloa ja intoa viedä SEL:a uuteen suuntaan.

Ehdokkaaksi voit ilmoittautua nettisivujemme kautta osoitteessa www.uudistavavaihtoehto.fi tai olemalla yhteydessä nettisivuillamme mainittuihin ihmisiin.

Hyvää joulumieltä -arvontaMitä mieltä Sinä olet SEL:sta? Vastaa netti-sivuilla kysymykseemme ja osallistu samalla jouluaiheiseen arvontaan.

Arvomme joulupaketit joulukuussa kolme kertaa 9.12., 15.12. ja 19.12.

Yksi annettu vastaus oikeuttaa yhteen arvontaan lähimpänä arvontapäivänä. Voittajiin olemme yhteydessä henkilökohtaisesti.

www.uudistavavaihtoehto.fi

Seuraa ryhmää

Facebookissa

Uudistava Vaihtoehto – sitoutumattomat ja

elintarvikedemarit ovat löydettävissä myös

sosiaalisesta mediasta.

Tykkää ryhmästämme ja osallistu keskus-

teluun!

3

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton edustajakokous lähestyy kovaa vauhtia. Kevään liitovaaleissa ratkaistaan liiton tuleva suunta. Ehdokkaita vaaleihin asettavat näillä näkymin ainakin kaksi vaaliliittoa Uudistava Vaihtoehto – sitoutumattomat ja elintarvikedemarit sekä Elintarviketyöläisten Vaaliliitto. Jo nimet kertovat, mistä näissä vaaleissa perimmältään on kyse. Valinta tehdään säilyttäjien ja uudistajien välillä. Jäsenistö valitsee am-mattiliittovaaleissa perinteisesti myös työväenliikkeen kahden perinteen sosialidemokratian ja siitä vasemmalle sijoittuvan radikaalivasemmiston välillä.

Maailma on toki muuttunut. Talouden murros ja yksilöllistymisen paine ovat muuttaneet yhteiskuntaa ja siinä sivussa myös ammattiyhdistysliikettä. Edunvalvontaa tehdään tänään käytännön lähtökohdista, ei enää punalippuja hulmuttaen. Suomalainen hyvinvointivaltio käytännönläheisine ratkaisuineen yhdistää tänään laajalti eri tavalla ajattelevia ihmisiä. Meillä on hyvä maa asua. Se on rakennettu pitkäjänteisellä työllä, siinä ammattiyhdistysliike on vahvasti ollut mukana ja siitä on syytä olla aidosti ylpeä.

Vuosilomat, lapsilisät, eläkkeet, sairaus- ja tapaturma-vakuutukset, puhumattakaan yleissitovista työehtosopimuksista on neuvoteltu nojautuen ammattiyhdistysliikkeen joukko-voimaan. Koko tämän historiallisen prosessin päävas-tuunkantajana ovat olleet kansanvaltaisen eli sosiali-demokraattisen työväenliikkeen veteraanit. Ilman vaikuttamista valtakunnan tason päätöksentekoon olisim-me kaikki astetta köyhempiä.

Suomen Elintarviketyöläisten Liiton järjestöllinen tilanne on valitettavasti pitkin 2000-lukua vaikeuttanut pitkäjänteistä jäsenistön etujen valvontaa. Tämä on syytä avoimesti

todeta. Liitto on ollut sisäisesti hapuilevassa ja epävarmassa tilassa. On järjestetty ylimääräistä edustajakokousta ja oltu kesään sijoittuvan tuhoisan totaalilakon partaalla. Lakon, joka toteutuessaan olisi vaarantunut liiton kyvyn ylipäätään neuvotella palkkaratkaisuja tulevaisuudessa. Omaa vaikutusvaltaa on pitkälti menetetty näissä hässä-köissä. Tämä on tänään selvää jo lähes kaikille.

Kaikkien näiden vaiheiden aikana liiton vähemmistössä oleva ryhmä on hakenut eteenpäin vieviä ratkaisuja. Liiton eheyttämiselle ja eheytymiselle on haettu kärsivällisesti pohjaa. Valitettavasti jo lupaavasti alkanut kehitys on nyt pysähtynyt ja liiton sisällä on palattu vanhaan ryhmäkuntalaiseen päätöksentekoon. Näin ei voi jatkaa.

Tämän vuoksi onkin aidosti suunnattava tulevaisuuteen. On siirryttävä uuteen aikaan ja annettava myös muo-dollinen vastuu niille jotka sen kykenevät kantamaan. SEL liittona on saatava pois sivuraiteilta aktiiviseksi vaikuttajaksi ja keskustelijaksi suomalaisessa yhteis-kunnassa. Edunvalvontaa on jäntevöitettävä ja päätök-sentekoa selkeytettävä. Jäsenistön tulee johtaa liittoa eikä päinvastoin. Työelämän ja jaksamisen ongelmat vaativat nopeita ratkaisuja. Pelkät torjuntavoitot eivät enää elähdytä.

Muutos on mahdollisuus ja muutos tarvitsee tekijänsä. Siksi sinulle Uudistava Vaihtoehto ja sen ehdokkaat ovat järjen ja tunteen ratkaisu.

Valinta tehdään säilyttäjien ja uudistajien välillä

Pääkirjoitus

Henri LindholmLiittosihteeri, SEL

4

Miksi vaalit järjestetään?Vaaleissa jokaisella SEL:n äänioikeutetulla jäsenellä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä ja miten asioita liitossa hoidetaan. Vaaleissa valitaan liiton edustajakokoukseen edustajat, jotka päätt ävät mm. liiton valtuuston, hallituksen sekä liittopuheenjohtajan valinnasta Sekä tulevaisuuden linjauksista.

Ketä vaaleissa äänestetään?Vaaleissa äänestetään selliläisiä liiton jäseniä, jotka ovat muutenkin olleet aktiivisia omalla työpaikallaan, alueellaan tai liiton toiminnassa. Useat ehdokkaat ovat luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja tai ammattiosaston aktiiveja. Myös liiton eläkeläisjäsenet ja työttömät voivat osallistua vaaliehdokkaiksi. Miehiä, naisia, eri-ikäisiä ihmisiä, jotka haluavat antaa omaa panostaan liiton toimintaan.

Mikä järki on järjestää kalliit vaalit?Kyse on jäsendemokratiasta ja osallisuudesta. Vaalit järjestetään siksi, että edustajia on edustajakokouksessa vain noin 100 ja sinne halukkaita on noin 400. On tärkeää, että eri tavoin ajattelevat ihmiset kilpailevat keskenään, koska sillä tavoin varmistetaan se, että liiton hallinnossa kuuluu mahdollisimman monen jäsenen ääni.

Mitä tarkoittaa vaaliliitto?Vaaleissa kyse on vaikuttamisesta, asioiden eteenpäin viemisestä yhdessä. Vaaliliitot edustavat erilaisia mielipiteitä ja ajatuksia toiminnan linjoista. Saman vaaliliiton alla olevat ihmiset ovat muodostaneet oman ryhmänsä, jonka avulla pyrkivät saamaan tiettyjä muutoksia aikaan.

Ryhmässä toimiminen edesauttaa asioiden eteenpäin viemistä, koska silloin asian takana on suurempi joukko ihmisiä. Vaaliliiton ehdokkaat, heidän tukijansa ja taustaryhmänsä toimivat yhteistyössä myös vaalien jälkeen, esimerkiksi. valtuustossa ja hallituksessa.

Miksi politiikka pitää tuoda SEL:n vaaleihin?Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitamista, eikä siinä ole mitään kammoksuttavaa. Politiikkaa on aina ollut ja tulee varmasti aina olemaan ammattiyhdistysliikkeessä. Politiikka on osaltaan vaikuttamista. Samanhenkisten ihmisten liittoutuminen keskenään on myös tätä vaikuttamista. Liittoutuminen saattaa tapahtua poliittisen kannan tai vaikka vain ajettavien asioiden kautta.

Sitoutumattomat ja Elintarvikedemarit ovat yhtä ryhmää, jonka jäsenet ovat sitoutuneet ja hyväksyneet ryhmän ajatukset ja tavoitteet, jotka on yhdessä suunniteltu ja pohdittu.

Valitsevatko liiton jäsenet vaaleissa liiton puheenjohtajan?Eivät valitse. Vaaleissa tilanne on sama kuin esimerkiksi kunnallisvaaleissa. Eli kansa valitsee edustajat, jotka tekevät sitten linjaus päätökset – ja niihin kuuluu paljon muutakin kuin henkilö-valinnat, kuten esimerkiksi liiton taloudesta päättäminen.

Edustajakokousvaalit pähkinänkuoressa

5

Kuka SEL:issa käyttää ylintä päätösvaltaa?Edustajakokous joka kokoontuu joka 5. vuosi. Edustajakokous valitsee valtuuston ja hallituksen. Valtuusto kokoontuu keskimäärin kaksi kertaa vuodessa ja hyväksyy mm. liiton toiminta- ja talousuunitelman, hyväksyy tilinpäätöksen ja työehtosopimukset. Hallitus puolestaan kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja johtaa liiton operatiivista toimintaa.

Vaikuttaako vaalit liiton työehtosopimustoimintaan?Kyllä. Vaaleissa valitut ihmiset päättävät sopimuspolitiikan tulevaisuuden linjoista.

Kuka voi äänestää?Vaaleissa voi äänestää jokainen SEL:n äänioikeutettu jäsen. Äänioikeus on jäsenellä, joka on ennen vaaleja maksanut jäsenmaksunsa vähintään 13 viikolta. Opiskelijajäsenillä ei ole äänioikeutta. Liiton jäsenmaksusta vapautetulla jäsenellä on äänioikeus.

Miten äänestän?Jokainen äänioikeutettu jäsen saa postin välityksellä vaalikirjeen, jossa kerrotaan äänestys-oikeudesta ja äänestystavoista ja paikoista. Vaalitavat ovat postiäänestys, joka järjestetään 28.3.–4.4.2012 ja uurnavaalit jotka järjestetään 18.–25.4.2012.

Postivaaleissa voit äänestää helposti vaikka kotisohvaltasi ja laittaa kuoren seuraavana päivänä postilaatikkoon. Uurnavaaleista ja äänestyspaikoista tiedotetaan ammattiosaston toimesta erikseen.

Uudistava Vaihtoehto – mitä tällä tarkoitamme?Vaaliliittomme nimessä olemme tuoneet julki sen perusajatuksen mitä haluamme ensi kevään edustajakokousvaaleissa tuoda esille.

Mielestämme SEL:n on syytä päivittää edunvalvontansa ja liiton toiminta-kulttuuri 2000-luvulle ja heittää vanhat väsyneet toimintatavat romukoppaan, jotta uusia jäsenten osallisuutta ja liittoa tukevia toimintoja pystytään rakentamaan.

Uudistava Vaihtoehto – sitoutumattomat ja elintarvikedemarit haluavat, että SEL:n profi ili tullaan muuttamaan uuteen suuntaan.

Haluamme, että elintarvikealan työtekijöiden edunvalvontaa lähdetään kehit-tämään avoimin silmin. Liiton on tehtävä ennakoivaa ja jäsenistön parhaaksi tähtäävää sopimuspolitiikkaa.

Lisäksi olemme olleet huolissamme elintarvikealan ja sitä kautta osaavien ja ammattitaitoisten ihmisten tulevaisuudesta. Kotimainen ruoka ja kotimainen työ täytyy jatkossakin olla liiton kantava voima ja liiton täytyy entistä enemmän panostaa siihen, että koko alan ja sen työntekijöiden arvostusta nostetaan koko suomalaisen yhteiskunnan silmissä.

Lue tarkemmat vaalitavoitteemme uudistuneilta nettisivuiltamme osoitteesta www.uudistavavaihtoehto.fi

6

Ensimmäistä kertaa ehdollaKiia Piepponen on kasvanut tes-neuvottelujen ja työpaikkojen lakkaut-tamisten mukana. Lappeenrannan Fazer Leipomoiden pääluottamus-mies kertoo ensi kevään edus-tajakokousvaalien lähestymisen aiheuttavan käsin kosketeltavaa in-nokkuutta ammattiosastossa. Edel-lisissä liittovaaleissa SEL:n sitou-tumattomat ja sosialidemokraatit etenivät yli kymmenen prosenttia.

Kiia on ollut luottamusmiehenä vuodesta 2000, jolloin hän vielä työskenteli sittemmin lakkautetussa Mannerin leipomossa Kouvolas-sa. Hän on ollut mukana Kouvolan ammattiosaston toiminnassa ”aina”.

Kiia lämmitteli jonkin aikaa ennen kuin liittyi sitoutumattomien ja elintar-vikedemareiden ryhmään.– Jokaisen on hyvä antaa rauhassa miettiä ja tehdä päätös, milloin läh-tee mukaan esimerkiksi ryhmän toi-mintaan. Tähän nimittäin liittyy se, että toiminta vie helposti mukanaan, Kiia sanoo.

Elämää autossaKahden pienen lapsen äiti tietää, millaista elämä on, kun aika on kortilla. Kun muut alkuillasta touhua-vat perheidensä kanssa, Kiia ajaa lähes sadan kilometrin matkan työpaikalleen Fazer Leipomoiden lähettämöön Lappeenrantaan.

Työvuoro alkaa kello 18 ja päättyy yöllä kahdelta.– Olen laskenut, että kulutan vuo-dessa 48,5 työpäivää autossa. Alussa matka ei tuntunut, mutta nyt se jo tuntuu yllättävän pitkältä. Voisihan sen ajan käyttää paremminkin.

Yöllä, kun Kiia palaa kotiin, hän vaihtaa lasten vahtimisen lennossa avomies Petrin kanssa. Mies aloittaa aamuyöstä työt leipomossa. Muutaman tunnin yöunien jälkeen edessä ovatkin aamutoimet ja lasten lähettäminen kouluun.– Kun koulupäivä päättyy, meillä on yhteistä aikaa koko perheen kanssa. Syömme välipalan ja usein

7

nukumme yhdessä pienet päiväunet, Kiia kertoo.

Perheen pyörittämisen ohessa Kiia kuitenkin jaksaa hoitaa luottamus-miehen tehtäviä. Niiden pohtimiseen on yleensä aikaa aamupäivisin, kun lapset ovat koulussa.– Luottamusmiesasioita voin hoitaa kotoa. Usein joudunkin töissä sano-maan, että voinko palata asiaan myöhemmin. Työt täytyy tietysti en-sin tehdä.

Lappeenrannassa ei kyräilläSEL:n toimintaa on pitkään värittä-nyt liiton suurimman ryhmän, Vasem-mistoryhmän, toiminta. Enemmistön on ollut vaikeaa hyväksyä muiden ryhmien olemassaoloa. Fazerin Lappeenrannan Leipomoilla ei kui-tenkaan kyräillä.– Vuoden 2010 ulosmarssinkin yhteydessä tulimme hyvin toimeen, Kiia muistelee.

Kiia sanoo kuitenkin aistineensa, että liiton toimistolla Helsingissä asiat eivät välttämättä ole yhtä hyvin.– Siellä on käsin kosketeltava tun-nelma, kun vasemmistoryhmän epä-reilu toiminta luo painetta.

Kaikki on koettuViime työehtosopimuskierroksella elintarvikeala joutui tiukasti napit vastakkain työnantajan kanssa. Kiiakin kävi keväällä 2010 läpi kirjon työtaistelutoimia.– Vaati paljon omaa jaksamista ja pitkää pinnaa, kun neuvottelujen aikana oli paitsi lakko niin myös ulosmarssi ja työsulku.

Kiia myöntää, että varsinkin väsynee-nä hän saattaa herkästi ottaa asiat henkilökohtaisesti.– Luottamusmiehellä on tietysti, kuten muillakin, hyviä ja huonoja hetkiä. Kritiikkiä pitää osata ottaa vastaan. Kun kaikki on mennyt hyvin, sitä ei useinkaan luottamusmiehelle kerrota.

– Toisaalta kun jokin asia lähtee me-nemään hyvin, se antaa adrenaliinia ja voimaa. Varsinkin, jos siitä vielä saa kiitoksen.

Vaikeat kokemukset kuitenkin kasvat-tavat. Kiiakin sanoo kasvaneensa

ihmisenä TES-neuvottelujen ja työ-paikkojen lakkauttamisten myötä.

Ero liitostavie etujaLappeenrannan Fazerin Leipomoilla on noin 100 työntekijää, joista noin 80 kuuluu liittoon, osa joihinkin muihin ammattiliittoihin kuin SEL:oon.Kevään 2010 lakon jälkimainingeissa muutama työntekijä erosi liitosta, koska he eivät enää halua lakkoilla. Jokaisella on tietysti vapaus tehdä kuten haluaa. Kiia kuitenkin muistut-taa, etteivät liiton jäsenyyden tuomat

edut enää kulje eronneiden mukana.– Liitosta eroaminen saattaa tuntua joskus helpolta ja oikealta ratkaisulta, mutta jos haemme esimerkiksi lii-ton avulla maksamattomia palkka-saatavia, emme aja enää liitosta eronneiden asiaa. Tätä moni liittoon kuulumaton ei ymmärrä.

– Pitää muistaa, ettei esimerkiksi Loimaan kassaan kuuluminen tuo samoja etuja kuin SEL:n jäsenyys.Kiia kokee, että luottamusmiehellä ja myös työnantajalla on moraali ja velvoitteet, jotka määräytyvät

Kiia PiepponenSyntynyt Kouvolassa 15.10.1974Työpaikka: Fazer Leipomot Lappeenranta, pääluottamusmiesKotipaikka: Valkeala, KouvolaPerhe: avomies Petri, lapset Jessica (s.-04) ja Niklas (s.-05) sekä mopsit Lulu ja MelliHarrastukset: Moottoripyöräily ja karaoke

8

työehtosopimuksen noudattamisesta ja sen toteutumisen valvomisesta. Joskus työkaverit myös kyseen-alaistavat työehtosopimuksen pykä-lät.– Esimerkiksi työehtosopimuksen vapaapäiväpykälät on tehty työn-tekijän jaksamista varten. Myös ylitöiden määrä on ajateltu tästä näkökulmasta, Kiia toteaa.

Tehokkuusajattelu stressaaKuten monella muullakin alalla myös elintarvikealan työpaikoissa työn-

antaja sahaa omaa oksaansa. Jat-kuva tehokkuusajattelu on hyvin uuvuttavaa ja pidemmän päälle sen voi oireilla työnantajan omassa nilkassa.

– Työpaikoilla paiskitaan töitä aina vain pienemmällä porukalla. Jatkuva kiire stressaa niitä, jotka ovat työpaikkansa säilyttäneet. Valtava työtaakka puolestaan li-sää sairauslomia, Kiia ihmettelee työnantajan lyhytnäköisyyttä.

Kiia myös muistuttaa, että leipomo-työntekijöiden palkkapotti on pienen-

tynyt, kun yötöitä on vähennetty. Alalle tulevan peruspalkka on 1 600 euroa kuukaudessa, mihin tulevat mahdolliset lisät päälle.

– Ehdottomasti peruspalkkaa pitäisi saada ylöspäin. Prosenttikorotukset, joita on tehty, eivät ole suuria, koska palkat ovat niin pienet.

–Tähän paikallaan junnaavaan palkkakehitykseen pitäisi rohkeasti tuoda uusia avauksia ni in, et-tä matalapalkkaiset leipomotyön-tekijätkin voisivat oikeasti elää palkal-laan, Kiia toteaa.

Ammattiliitot ovat aina toimineet eräänlaisella kaksoisstrategialla. Liiton arkea on jäsenten asioiden hoitaminen, neuvottelut työnantajien ja heidän järjestöjensä kanssa. Tätä tehdään koko ajan luottamusmiestemme voimin työpaikoilla ja liiton toimin sopimusalakohtaisesti koko valtakunnan tasolla. Pyrkimyksenä on kehittää työehtoja ja palkkausta.

Toinen edunvalvonnan kivijalka on kautta aikojen ollut vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin ja heidän kauttaan lainsäädäntöön. Sata vuotta sitten eräs keskeinen tavoite oli saada aikaan laki, jolla työaika saataisiin 8-tuntiseksi. Sittemmin kohdistimme ponnistelumme siihen, että palkan-saajien työoloja, työttömyysturvaa, lomia, eläkkeitä, sosiaaliturvaa ja koulutusta koskevat lait saataisiin ensinnäkin aikaan. Ja sitten kun lakeja on saatu, olemme koko ajan niitä pyrkineet kehittämään.

Viimeksi tänä syksynä, kun synnytettiin ns. raamiratkaisua, liitot ja ”politiikka” kävivät vuoro-puhelua, ja sen seurauksena mm. työttömyys-turvalakeihin on tulossa parannuksia.

SEL:n päätehtävä on puolustaa jäsentensä etuja. Tälle ammattiliitolle ei saa riittää, että harjoitamme edunvalvontaa vain työnantajien ja heidän järjestöjensä suuntaan. Me haluamme vaikuttaa

Soraääni

Pol itiikka pois ay-liikkeestä?myös yhteiskuntaan, myös niihin lakeihin, jotka ovat jäsenillemme elintärkeitä. Ei siis pidä tumput suorana seurata, mitä ympäröivässä yhteis-kunnassa tapahtuu.

Historiallinen kokemus on paljastanut, mitkä puolueet haluavat parantaa palkansaajien asemaa. Demarit ja Vasemmistoliitto edeltäjineen (SKDL ja kommunistit) ovat olleet ne puolueet, jotka ovat meitä halunneet kuunnella ja lainsäädännön kautta auttaa. Kokoomus ja kepu ovat kuunnelleet työnantajia ja yrittäjiä enemmän kuin meitä. Perussuomalaisista ei oikein vielä tiedä – kenen asialla he ovat, palkansaajien vai palkanantajien?

Historiallisesta kokemuksesta johtuen vasem-mistopuolueet ovat olleet vahvoilla ammattiliitoissa. Niin on SEL:ssakin. Useimmissa SAK:n lii-toissa enemmistöryhmänä ovat demarit ja sitou-tumattomat. SEL:ssa on toisin: Täällä valtaa käyt-tää Vasemmistoliitto.

On luonnollista, että demarit ja vasemmistoliitto-laiset (myös muut tahot ovat tervetulleita!) kamppailevat liitoissa vallasta. Ja on hyvä, että vallitsevalle menolle on vaihtoehto. Kamppailua on käyty vuodesta 1918 tännepäin sadoissa ammatti-liittojen vaaleissa. Yksi osa tuota kamppailua käydään SEL:n vaaleissa ensi keväänä.

9

Arto Harjumaaskola on Rajamäen Altian tehtaiden pääluottamusmies. Hän on myös SEL:n liittohallituksen ja talousjaoston jäsen sekä liiton tosite-tarkastaja. Arto on toiminut hen-kilöstön edustajana työpaikallaan nyt yhdeksättä vuotta.

Artolla on ja on ollut keskeisiä näkö-alapaikkoja ja vaikutuskanavia elintarviketyöntekijöiden asioihin. L i i t totasol la vaikutusmahdol l i -suuksia rajaa käytännössä kui-tenkin se, että Arto kuuluu liiton h a l l i n n o s s a v ä h e m m i s t ö ö n , eli sitoutumattomien ja sosiali-demokraat t ien ryhmään.Tästä seuraa automaattisesti se, että liitto-tasolla asioihin vaikuttaminen on huo-mattavasti monimutkaisempaa ja vaikeampaa kuin heille, jotka lukeu-tuvat liitossa valtaa pitäviin eli ts. enemmistöryhmään eli vasemmisto-liittotaustaisiin.

– SEL on suorastaan harvojen hal-litsema. Muutamat keskeiset henkilöt

SEL – Harvojen hallitsematoimistossa käyttävät valtaa, joka kuuluisi valituille luottamushenkilöille. – Häntä heiluttaa koiraa, eikä päinvastoin, Arto kuvaa tilannetta sananlaskun ilmaisuin.

– Toimiston ja liiton henkilökunnan pitäisi olla jäseniä varten, mutta välillä tuntuu, että se onkin toisinpäin.

Ryhmätoiminta liiton hallinnossa Arto kertoo, että päätöksistä ei ole tapana keskustella ja hallinnon kokouksissa tulee väistämättä hyvin usein tunne, että asiat ovat ennalta päätettyjä ja lukkoonlyötyjä. Enemmistön edustajat SEL:n hal-linnossa pitävät kiinni tiukasti rautaisesta ryhmäkurista joka estää avoimen keskustelun. – Se on vähän kuin peukku ylös, peukku alas toimintaa. Välillä jopa hymyilyttää, että ihanko sattumalta kaikki ovat aina ja kaikesta samaa

mieltä, hän toteaa. Viime vaaleissa Arton oman ryhmä SEL:n sitoutumattomat ja sosialidemokraatit etenivät mel-koisesti ja liiton voimasuhteet tasoit-tuivat. Tämä ei kuitenkaan toteutunut täysimääräisesti esimerkiksi liittohal-lituksen paikkajaossa, jossa suhteet nykyäänkin ovat 6–11.

Liitossa toimivien ryhmien välejä Arto kuvaa epäluuloisiksi jopa siinä määrin, että ihan luontainen kanssa-käyminen ja keskusteluyhteys eri ryhmien ihmisten välillä, vaikkapa hallinnon kokousten yhteydessä, on niukkaa. Luontevasta yhteistyöstä ei kannata edes puhua.

– Eihän se ole enää tästä ajasta, että esimerkiksi hallinnon kokousten ruokailuissa istutaan tiukasti omissa pöydissä.

– Sinänsä pieni ja merkityksetön seikka kertoo keskusjohdon raivoi-sasta halusta pitää kiinni vallasta. Ja

10

siitä, että rivijäsenet halutaan pitää ruodussa ja rivissä, jotta kukaan vain ei saisi päähänsä mitään omintakeisia ajatuksia, Arto toteaa.

Vakavaa ja ikävää on se, että kaikki jäsenet eivät SEL:ssä todellakaan ole tasa-arvoisia.– Enemmistöryhmään kuuluvan luottamusmiehen on huomattavasti helpompi saada mielipiteensä kuu-luville ja edistää asiaansa kuin sitoutumattomien ja elintarvikede-mareita symppavien.

– Liiton johdon kannalta väärää ryhmää edustavan pitää ajaa asiaansa todella raivokkaasti, jos mielii saada mielipiteensä kuuluville ja asiaansa eteenpäin, Arto kertoo kokemuksistaan.

Muutosta tarvitaanArto haluaa muuttaa monia asioita SEL:ssa. Hän on kehitellyt ideaa siitä, että liiton toimistossa pitäisi olla eräänlainen pappi luottamusmiehiä varten. Pappi-termi ei tässä yhtey-dessä ole uskonnollinen ilmaisu, vaan kysymys on eräänlaisesta sielunhoitajasta tai työnohjaajasta.

– Kysymys olisi siitä, että luottamus-mies saisi erityisesti kriisitilanteissa,

vaikkapa lomautusten tai irtisanomis-ten aikana tehokasta henkilökohtaista tukea ja apua omalle jaksamiselleen. Se voisi olla vaikkapa mahdollisuus keskustella tunnin tai pari, hän ideoi.

Arto haluaisi kehittää luottamus-miesten tukiverkkoja laajemminkin; niin juuri valittujen että jo pidempää luottamustehtävissä toimineiden.

– Liiton ydintoimintaahan on, että kentän väestä huolehdittaisiin. Ken-tän väestä ja luottamusmiehistä huolehtimiseen liittyisi sekin, että liiton työntekijät ja toimitsijat voisi-vat entistä paremmin erikoistuisivat syvällisesti kukin yhteen sopimus-alaan ja näin liiton palvelukykyä voitaisiin parantaa.

Arto HarjumaaskolaSyntynyt Miehikkälässä 4.12.1959Työpaikka: Altia Oyj, Rajamäki, pääluottamiesKotipaikka: Martti, HyvinkääPerhe: aviovaimo Eila, lapset 22-vuotias Miika ja 19-vuotias TiiaHarrastukset: Rata-autoilu ja kunnallispolitiikka

Arto haluaisi asettaa suurennuslasin alle liiton tunnuslauseen ”Taisteleva ja itsenäinen SEL.”– Nyt jos koskaan, on aika tunnustaa, että maailma on muuttunut ja liiton painoarvo on monesta syystä johtuen pienentynyt.

– Suuri haaste liiton edunvalvonnalle on esimerkiksi se, että tätä nykyä monet elintarvikkeita valmistavat yritykset ovat myös ”kauppataloja”. Se merkitsee, että elintarvikkeita tuodaan nopeasti ja tehokkaasti rajojen ulkopuolelta, jos oma tuotan-to syystä tai toisesta, vaikkapa työtaistelun johdosta, tökkii.

Matkan varreltawww.uudistavavaihtoehto.fi

Tilanteissa, joissa alalla odotetaan suu-ria muutoksia, pitkä sopimuskausi saat-taa olla surmanloukku.

Lauri Niskanenpääluottamusmies, liittovaltuuston jäsenLiha-Saarioinen, Valkeakoski

Työehtosopimuksen voisi myös joskus alistaa jäsenäänestykseen. Se olisi sitä demokratiaa, mikä on tässä meidän lii-tossa aika-ajoin hukassa. Lonka 4:n toi sovun äänin 17–16, eli tiukoille meni työrauha neljän vuoden ajaksi.

Vesa Enqvistliittohallituksen jäsenDanisco, Kotka

Jokainen puolustaa omaa työpaikkaan-sa, – Niin minäkin, olen valmis puhu-maan ”lähimaidon puolesta viimeiseen pisaraan”!

Aulikki Aholapääluottamusmies, liittohallituksen jäsenValio Tampere

Oletteko ikinä, oikein vakavasti pohti-neet, miten teillä tai meillä työpaikoilla menee? Viimekeväiset toimet vaikuttivat koko loppuvuoden työpaikoilla oleviin olosuhteisiin. Nyt olisi jo aika lopettaa keskinäinen syyttely ja jokaisen keskit-tyä parantamaan oman työpaikkansa olosuhteita ja ilmapiiriä.

Sirkku Mertanentyösuojeluvaltuutettu, liittohallituksen jäsenFazer Leipomo, Lappeenranta

Hetkessä huomataankin, että liit-tovaltuuston kokous käsittelee enem-mistöryhmän sisäisiä kähinöitä ja tyy-tymättömyyttä liittopuheenjohtajaan tilanteessa, jossa päinvastoin täytyisi löytää yhtenäisyys ja vahvuus, joilla SEL ammattiliittona pystyy vastaamaan jäsenten kannalta parhain päin yhä kove-nevaa työelämää vastaan.

Mauno Lemettinenpääluottamusmies, liittohallituksen jäsenAtria Nurmo

Työnantajien harjoittama tiukka kon-trolli työajan käytöstä alkaa muistuttaa orjatyövoiman käyttöönottoa joillakin ammattialoilla.

Tarja Eklundleipomotyöntekijä, liittovaltuuston jäsen Vaasan Oy, Vantaa

11

Kentän ääni

Simo Pynnönen2. varapuheenjohtaja, SEL:n liittovaltuusto

Vaikeita päätöksiä edessäTätä kirjoitusta kirjoittaessani on kulunut muutama viikko siitä, kun oma yritykseni Vaasan Oy ilmoitti yt-neuvottelujen alkamisesta Jyväskylän leipomon osalta. Näihinkin neuvotteluihin ajauduttiin, koska leipomoalalla on jo vuosikausia ollut meneillään suuri rakenteellinen muutos, jossa pieniä yksiköitä lopetetaan surutta tuotannon tehostamiseksi.

Koko leipomoala on jatkuvassa paineessa, kun kaksi suurinta Vaasan ja Fazer pyörittävät pakkaa. Nämä kaksi suurta konsernia ovat omassa kilpailutilanteissaan alkaneet keskittää tuotantoaan yhä suurempiin yksiköihin ja näiden toimenpiteiden johdosta ollaankin ajauduttu tilanteeseen, jossa tuotannon sijoituspaikalla ei olekaan niin suurta merkitystä ja leipää on alettu tuomaan omista matalapalkkaisista konserniin ulkomailla sijaitsevista maista, kuten esimerkiksi Vaasan, joka tuo tuotteita Virosta.

Uskonkin, että nyt alamme pikkuhiljaa olemaan tilanteessa, jossa kamelin selkä katkeaa. Kuluttajat äänestävät kohta ostopäätöksillään, kun huomaavat leipien laadun ja tuoreuden huonontumisen. Yleisten trendin huomioiden, kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia siitä, mistä, missä ja milloin tuotteet ovat valmistettu. Lähiruoka tulee olemaan tulevaisuuden pop-ilmiö. Tämä avaa tietenkin uusia mahdollisuuksia pienille leipomoille, jos ne vain pitävät pintansa kovassa kilpailussa ja säilyttävät kykynsä tehdä laadukasta ja tuoretta tavaraa kauppoihin. Aina ei kannata ihannoida suurten leipomoiden strategisia valintoja, vaan pysyä omassa hyväksi koetussa tavassa.

Miksi leipomoalalla ollaan ajauduttu tähän kuvaamaani ilmiöön? Mielestäni se johtuu ensinnäkin kaupan suuresta keskittymisestä ja vallasta hintaneuvotteluissa, teollisuus ei enää pysty pitämään puoliaan. Toisena ongelmana koen alamme palkkarakenteen kehityksen, joka on houkutellut yrityksiä siirtämään leivän valmistuspäivää edelliselle päivälle, jotta työntekijöille ei tarvitse maksaa haittalisää yötunneilta.

Liiton tehtävä on mielestäni tässä tilanteessa lähteä oikeasti miettimään, mitä uudistuksia se voisi omalta osaltaan ajaa, jotta leipomotyö ei katoa Suomesta olemattomiin. Elintarvikealan yritysten keskittymiskysymys ei koske vain ja ainoastaan leipomoalaa, vaan esimerkiksi myös liha-ala painii samojen ongelmien kanssa. Elintarvikeala on ollut murroksessa pitkään, mutta SEL ei liittona ole ottanut näihin muutoksiin tarpeeksi aikaisin kantaa, eikä myöskään organisaationa terästäytynyt hoitamaan jäsenten edunvalvontaa muuttuvassa ympäristössä.

Nyt on aika ottaa laput pois silmiltä ja alkaa puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä. Vain sillä tavoin voimme yhdessä, liittona ja sen jäseninä turvata kotimaisen elintarviketuotannon säilymisen Suomessa ja sitä kautta omat työpaikkamme.

12

Nuoren luottamusmiehen kritiikki kohdistuu liiton edunvalvontaan.– Perseelleen meni, porukalle jäi paskafi ilis, arvioi Mikko Lehtonen liiton viimeisintä lakkoa.

Ollaan Sahalahdella, muutama kymmenen kilometriä Tampereelta itään. Täällä sijaitsee Saarioisten tehdas, joka on yksi Suomen suurimmista elintarvikealan tuo-tantolaitoksista. Väkeä on 800, josta työntekijöitä 700. Mikko työskentelee teurastamolla, jonka osaston luottamusmies hän on.

– Jos nyt pääsisi hengissä eläk-keelle.

Tällainen ehkä epähuomiossa tullut lausahdus pääsee broile-rinkäsittelijänä toimivan Mikko Leh-tosen suusta kesken haastattelun. Hän oli vastaamassa kysymykseen, millaista on olla töissä Saarioisen tehtaalla.

Keskustelun kuluessa on käynyt ilmi, että myös Mikon vaimo Minna on Saarioisilla ja, että työ elintarviketehtaalla on erittäin

kuluttavaa sekä alan työn sekä sen työtekijöiden arvostus on alamaissa.

Mikkokin on joutumassa 33-vuo-tiaana puukotettavaksi selkävai-vojen takia. Samanikäinen Minna kävi leikattavana jo vuosia sitten.– Melkein voisi sanoa, että puolet 30-vuotiaista naisista on ollut lei-kattavana. Työ on tosi rasittavaa pakkotahtista linjatyötä. Harva siel-tä normaalille eläkkeelle pääsee. Jos eläkkeelle mennään, niin sitten sairaseläkkeelle, Mikko tuumii.

SEL:n pitää pystyä parempaan

13

Aiemmin Saarioista pidettiin jopa varsin hyvänä työnantajana. Mutta tilanne on muuttunut. Mikko kertoo, että työantaja on viime vuosina koventanut otteita huomattavasti.

– Voisi melkein käyttää termiä sanelupolitiikka. Siihen ei ole pystytty vastaamaan. Jos oman osaston luottamusmiehenä neu-vottelen vastapuolen kanssa, niin melkein aina todellisen päätöksen tekeminen siirtyy ylöspäin ja vesit-tyy.

Laput pois silmiltä SEL!Sahalahden tehtaalla työskenteli aikanaan SEL:n nykyinen puheen-johtaja Veli-Matti Kuntonen. Siitä huolimatta Mikko on varsin tyyty-mätön oman liittonsa tekemi-siin. Kritiikki ei kohdistu suoraan Kuntoseen vaan ensisijaises-ti liiton tapaan hoitaa jäsenten edunvalvontaa ja osin myös liiton toimintakulttuuriin.

– Liitolla on ihan kunniakas historia ja itsenäisyyttä on korostettu. Niin sanotaan ja ihan hyvä noin, mutta ei kentällä olla tyytyväisiä esimerkiksi sopimustoimintaan. Nykyinen sopi-mus esimerkiksi on aivan liian pitkä. Palkkakehitys on ollut huonoa ja tuntuu, että jäsenten ostovoima tulee laskemaan, Mikko sanoo.

Erityisesti häntä harmittaa edelli-seen neuvottelukierrokseen liittynyt lakko.– Se oli heikosti ajateltu ja organisoitu. Perseelleen meni, po-rukalle jäi paska fi ilis. Kun lakkoon ryhdytään, siinä pitää onnistua. Ja jäsenille pitää jäädä tunne, että onnistuttiin.

Mikon ajatuksenjuoksu menee suunnilleen niin, että SEL on vähän eristynyt tai eristäytynyt eikä osaa toimia modernilla taval-la. Esimerkiksi tänä syksynä niin-kin vahvat toimijat kuin Metalli ja toimihenkilöiden Pro tekivät lakko-yhteistyötä. Ne tehtaat menivät kiinni, jotka haluttiin kiinni. Lakko oli lyhyt ja tehokas, ja se tuotti tuloksia.

– Laput pois silmiltä SEL. Edun-valvontaan on saatava uusia kons-teja. Onhan meidänkin lähellä

aloja, joiden kanssa voitaisiin tehdä tarvittaessa yhteistyötä. Vaikka kuljetusala ja kaupanala.

– Tai jos pelattaisiin yhteen Pron kanssa, niin saataisiin teh-taat varmasti ki inni, jos olisi tarve. Elintarvikealalla kun on pienissä taloissa ongelmana, että toimihenkilöt saavat lakkotilan-teissa tuotannon tai osan siitä pyörimään, Mikko suunnittelee.

Kuin Pohjois-KoreassaPohdittaessa sitä, miksi SEL:ssa on jämähdetty paikalleen, Mikko moittii liiton toimintakulttuuria, eri-tyisesti avoimuutta, paremminkin sen puutetta.

– Muutamia vuosia sitten ja il-m e i s e s t i e d e l l e e n k i n l i i t o n ”enemmistöryhmällä” oli sisäisiä ongelmia. Kyse ol i tärkeästä asiasta, liiton päätöksenteosta.

– Arvioisin, että hyvin pieni osa jäsenistä edes tiesi, mistä on kyse, ehkä 20 prosenttia. Liiton lehti ei kertonut asiasta juuri mitään. Tältä osin touhu on kuin Pohjois-Koreassa. Jäsenet pidetään tietoi-sesti pimennossa.

Huomattava osa jäsenistä ei varmaan tiedä sitäkään, että ”enemmistöryhmä” komppaa vahvasti Vasemmistoliittoa, joka

todel l isuudessa hal l i tsee ko-ko liittoa. Tämä tosiasia vaan häi-vytetään. Liiton ”enemmistöryhmä” keskittyy valtansa säilyttämiseen. Kritiikki ja soraäänet jyrätään.

– Jos joku vasemmistoliittolaisuu-den ottaa esille, niin hyvä ettei kimppuun käydä, Mikko hymähtää.

Mikko on avoimesti demari ja toivoisi, että vasemmistoliitto-laisetkin uskaltaisivat avoimesti kertoa taustansa. Niin paikallisesti kuin liiton tasolla.

– Olen kaksi kertaa ollut ehdolla pääluottamusmieheksi. Ensimmäi-sellä kerran hävisin selvästi, toisella kerralla oli paljon tasaisempaa.

– Seuraavalla kerralla taas yritetään. Samalla tavalla va-semmistoryhmä toimii täällä paikal-lisesti kuin liiton tasolla. Huhuja ja väärää tietoa levitetään. Joudut mustamaalatuksi, jos et kuulu enemmistöön.

Mikko on ensi kevään liittovaalissa ehdolla. Hän toivoo muutosta omaan liittoonsa.– Liiton pitäisi toimia jäsen-lähtöisesti, hoitaa jäsenten asioita. Nyt energiaa tuhlautuu vääriin asioihin ja kun toimintatapa on mitä on, hyviäkin ideoita saattaa jäädä käyttämättä, hän sanoo.

Mikko LehtonenSyntynyt 29.8.1978 AlastarollaTyöpaikka: Saarioinen Oy, Sahalahti, broilerkäsittelijä ja osaston luottamusmiesKotipaikka: SahalahtiPerhe: Aviovaimo Minna, Ella-tytär 8 kk, saksanpaimenkoirat Ira ja RaipeHarrastukset: Koirat, kalastus ja lenkkeily

14

Mielestäni SEL on tylsistynyt miekka ja neuvotellut palkankorotukset ovat olleet todella matalia. Liittoon tarvit taisi in terävämpää otetta ja työehtosopimustavoitteisiin pa-rempaa tavoitteiden asettamista.Olen huolissani nuorten pienipalk-kaisten työntekijöiden puolesta, 10 euron tuntipalkka ei riitä elämiseen. Työnantajat ovat onnis-tuneet rikkomaan rivejä monilla työpaikoilla määräaikaisilla ja osa-aikaisilla sopimuksilla. Tähän epä-kohtaan täytyisi liitonkin vihdoin herätä. Näistä syistä liiton ajamat pitkät lakot ovat mahdottomia. Liiton palvelut, jäsenedut ja tapah-tumat ovat kuitenkin kohdallaan ja niitä on riittävästi.

Seppo KankaanpäälihanleikkaaajaLapin Liha, Rovaniemi

Leipää! -gallupMitä mieltä olet Suomen Elintarviketyöläisten Liitosta?

SEL on hyvä liitto kunhan keskinäiset ”kähinät” loppuisivat ja ajateltaisiin oikeasti meitä duunareita, koko liiton jäseninä ja ihmisinä.

Mielestäni on hienoa nähdä nuoria uusia ihmisiä mukana ay-toiminnassa. Parannettavaa on siinä, että miten saamme pidettyä työpaikat Suomessa.

Liiton pitäisi pystyä vaikuttamaan enemmän siihen, että irtisanomiset ja tehtaiden lopettamiset loppuisivat.

Jaana Jokiva lo,pääluottamusmies,tuotantotyöntekijäVanajan Keksit Oy, Hämeenlinna

Minun mielestäni liittomme toiminta on ollut hyvää ja on jatkossakin tärkeää, että on vahva liitto, joka valvoo ja pitää meidän työntekijöiden puolia.

Liiton tarjoamat koulutusmahdolli-suudet ovat olleet hyvät ja niistä tulee pitää kiinni myös jatkossa. Liiton tulee lisätä panostusta siihen, että pitkät määräaikaiset työsopimukset saataisiin muutettua vakinaisiksi.

On myös hyvä muistaa, että vaikka liitossa onkin kaksi eri poliittista ryhmittymää, niin asioita pitää ajaa yhdessä ja yhteisesti. Eli samassa veneessä ollaan.

Timo JärvimäkivalmistuksenohjaajaValio Joensuu

www.uudistavavaihtoehto.fi

15

Olen suht koht tyytyväinen liiton toimintaan, mutta nuoria tehokkaita vaikuttajia kaipaisin lisää muutta-maan liittoa yhä voimakkaammaksi liitoksi. Työpaikkojen menetykset uhkaa-vat kotimaista elintarvikealaa, joten siksi meidän tulisi pitää vahvemmasti yhtä.

Tarja Kaarlelatuotantotyöntekijä Oy Hartwall Ab Lahti

SEL valvoo minun etujani. Joskin myös uudistuksia tarvitaan, esimerkiksi teollisuuden työehtosopimuksessa on paljon asioita, joita tulisi parantaa.

Anne KaasalainenmassanvalmistajaPanda Oyj, Vaajakoski

SEL on jäsenmäärältään kohtalaisen suuri ja alan työntekijöistä hyvä prosenttiosuus kuulu liittoon. Tässä on onnistuttu. Uskon että tämä tekee liitosta vahvan vaikuttajan.

Hyvänä esimerkkinä järjestäytymi-sestä on oma työosastoni, jossa kaikki työntekijät ovat SEL:n jäseniä.

Antti ParviainensähköasentajaValio Tampere

Mielestäni liitossa on hyvää edul-liset jäsenmaksut etuihin nähden, esimerkiksi hauskat talvi- ja kesä-päivät. Lisäksi esimerkiksi laki-asioihin saa apua helposti.

Mika UutelaleipomotyöntekijäSinuhe leipomo, Kouvola

Mielestäni liiton pitäisi tehostaa työehtosopimustoimintaansa. Esi-merkiksi meijerin työehtosopimuk-sen työajat ovat mielestäni vähän liiankin ”villit”. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että meidän tulisi saada enem-män yhtäjaksoisempia vapaita, edes kaksi päivää putkeen.

Parasta liitossa on hyvät selliläiset ystävät ja heiltä saatu tuki.

Eija Mäkelä leipäjuustonpakkaajapääluottamusmiesJuustoportti Food, Jalasjärvi

SEL:n pitkät perinteet ovat muo-kanneet liitosta sen, mitä se on nyt. Siksi toivonkin, että ensi ke-vään ja edustajakokousvaalien jälkeen, liitosta löytyy tahtotilaa uudistua ja viedä liiton toiminta-tavat kokonaan uusille urille.

Jukka Kuusisto lihanleikkaajaAtria Nurmo

16

Leipää!www.uudistavavaihtoehto.fi

Nyt on SEL:n viimeinen hetki ottaa uusi asenne työehtosopimusneu-votteluiden asenteisiin ja uusien työehtosopimusten tekemiseen lei-pomoalalla. Leipomotyöntekijöiltä ovat yötyötunnit hävinneet olematto-miin työnantajan säästöjen takia. Tästä syystä moni alalla oleva joutuu pinnistelemään pelkällä peruspal-kalla, joka ei kyllä riitä elämiseen tänä päivänä. Tähän täytyy saada muutos!

Jouni AutioleipomotyöntekijäFazer Leipomo, Vantaa

Mielestäni liiton tulisi panostaa entistä enemmän työpaikoilla tapahtuvan edunvalvonnan tukemiseen. Välillä tuntuu, että liiton toiminnasta ja energiasta osa suuntautuu muualle kuin jäsenten ja luottamusmiesten tukemiseen työpaikoilla. Liitto on kuitenkin jäseniä varten ja kaikkia pitää kohdella tasavertaisesti. Liiton pitäisi myös terävöittää ohjeis-tuksiaan, ne ovat välillä sekavia ja vaikeaselkoisia.

Johanna Pietarinen pääluottamusmiesFinncatering Vantaa

Minulla on liitosta vain positiivista sanottavaa! Liiton kautta olen tutustunut kymmeniin uusiin ihaniin ihmisiin ja päässyt mukaan kivoille reissuille ja kursseille. Kaikista tärkein on tietysti liiton tuki työpaikalla. En näe mitään syytä olla kuulumatta SEL:oon.

Sanja Vähä-YpyäElintarviketyöntekijäJaloste-Pouttu Oy, Kannus