Lemunniemi ja Piispanristi - Kaarina · valmistuttua on Yli-Lemu seuraava meren läheinen asuinalue vuoden 2025 jälkeen. Osa rakennemallissa Lemunniemelle ajatellusta rakentamisesta

Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavaSelostus

Kaarinan kaupunki kaupunkikehityspalvelut 2018

© Suomen ilmakuva oy

Lemunniemi ja Piispanristi

Kaarinan kaupunkiKaupunkikehityspalvelut

Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaava

28.9.18

2

DA:143/2014(Piispanristin tavoitevaihe on tehty numerolla DA:210/2015)

LEMUNNIEMEN JA PIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVA

SELOSTUS

Suunnittelun lähtökohdat - mitä osayleiskaavalla tavoitellaan

Osayleiskaavatyön tarkoituksena on selvittää Kaarinan ratkaisua kaupunki-seudun rakennemallin ja voimassa olevien osayleiskaavojen väliseen merkittä-vään eroavaisuuteen Lemunniemen mitoituksessa. Suunnittelun painopiste onollut kaupunkirakenteellisissa kysymyksissä. Osayleiskaavassa suunnitellaanPiispanristin vajaasti käytettyjen alueiden täydennysrakentamista. Suun-nitteluun vaikuttaa myös Skanssin asuinalueen eteläosan liittyminen Piispanristinkautta Uudenmaantiehen. Yleiskaavatasolla valmistaudutaan Rauhalinnanjälkeen seuraavan merenläheisen asuinalueen rakentamiseen Yli-Lemuun.Lemunniemi, Piispanristi ja Skanssi muodostavat kaupunkiseudulla merkittävänasuntorakentamisen alueen pitkäksi ajaksi. Skanssin keskuksesta alkava uusienasuinalueiden nauha päättyy Kuusistonsalmen rannassa Yli-Lemuun.Lemunniemellä osayleiskaavaa muutetaan keskeisillä asuinalueilla Yli-LemustaAuvaisbergiin. Rakennettavia alueita ei juuri lisätä, mutta alueiden tehokkuuttanostetaan. Lemunniemeä rakennetaan 6.000–7.000 asukkaalle. Rauhalinnanvalmistuttua on Yli-Lemu seuraava meren läheinen asuinalue vuoden 2025jälkeen. Osa rakennemallissa Lemunniemelle ajatellusta rakentamisesta sijoite-taan Piispanristille ja keskustaan. Kaarinan päätaajaman mitoitus pysyy samanakuin rakennemallissa.Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaan-tien, Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta onrakentamatonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti onkeskeinen sekä palveluiden että liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevataukot kannattaa hyödyntää ennen uusien alueiden avaamista. Kerrostalo-asuntoja voidaan rakentaa Panimon ympäristöön sekä Uudenmaantien pohjois-puolelle Nuolikadun tuntumaan. Piispanristi pysyy myös merkittävänä kaupan,palveluiden ja työpaikkojen alueena.Rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen 10.000 asukkaan kerrostaloaluenykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustui keskeiseen sijaintiin sekä hyviin

Suomen sodan Lemun taistelu käytiin Ala-Lemunja Yli-Lemun alueella 19.–20.6.1808.

Tämän osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisiarakentamismahdollisuuksia Lemunniemeen ja Piispanristille.Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana.Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita jajoukkoliikennettä. Osayleiskaava perustuu kaupunkiseudunrakennemallin keskeisiin tavoitteisiin ja mitoitukseen.Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollistaympäristöä, vaikka määrälliset tavoitteet eivät toteutuisi.Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin hallitaan myöstoteutumattomuuden riskiä.



28.9.18

3

palveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen. Piispanristinkehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huomiolle. Rakentaminen ei tukisi nykyistätaajamaa. Rakennemallin suuri asuinalue Lemunniemessä sisältää myös merkittäväntoteutumattomuuden riskin. Keskeinen kysymys on kaupunkirakenteen kehittämisenperiaatteesta: Perustuuko rakentaminen olemassa olevaan taajamaan vai pyritäänkörakentamaan uusi kaupunginosa nykyisen taajaman rinnalle.Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaantien,Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta on rakenta-matonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti on keskeinen sekäpalveluiden että liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevat aukot kannattaa hyödyntääennen uusien alueiden avaamista. Piispanristin täydennysrakentaminen muodostaakokonaisuuden Lemunniemen uusien alueiden kanssa.Rakenne laajenee luontevasti Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaankautta Yli-Lemuun. Rauhalinnan jälkeen rakennetaan Yli-Lemusta rannan läheinenmonipuolinen asuinalue. Se on Kuusistonsalmen rannassa Skanssin keskuksesta alkavanuusien asuinalueiden nauhan pääte. Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisen alueen ajoitus jamitoitus määräytyvät kysynnän mukaan. Lemunniemen länsiosan pientaloalueitarakennetaan nykyisen osayleiskaavan pohjalta. Kerrostalorakentamisen painopiste onUudenmaantien varressa keskustassa, Rauhalinnassa ja Piispanristillä.Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisiarakentamismahdollisuuksia Piispanristille ja Lemunniemeen. Olemassa olevan taajamankehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita jajoukkoliikennettä. Osayleiskaava perustuu kaupunkiseudun rakennemallin keskeisiintavoitteisiin ja mitoitukseen. Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollistaympäristöä, vaikka määrälliset tavoitteet eivät toteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä jareunoilta. Näin hallitaan toteutumattomuuden riskiä. Piispanristi pysyy myösmerkittävänä kaupan, palveluiden ja työpaikkojen alueena.

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 TunnistetiedotPasi Aromäki, Kaarinan kaupunki / kaavoitusPL 12, 20781 KAARINA

Osayleiskaava on tullut vireille Lemunniemen osalta 21.1.15 ja Piispanristin osalta3.6.15Kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt osayleiskaavanKaupunginhallitus on hyväksynyt osayleiskaavanKaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan

1.2 Kaava-alueen sijaintiSuunnittelualuetta rajoittavat moottoritie, Kurkelantie, Kuusistonsalmi, Yli-Lemu,Lemuntie, Sauhuvuori, Kiurunkatu, Rauvolantie, Pyhän Katariinan tie ja Turun raja.Kaava-alue saattaa tarkentua työn aikana.

1.3 Selostuksen liitteet1) Osayleiskaavan maankäyttötilasto



28.9.18

4

2) Ote nykyisistä osayleiskaavoista, kaupunkiseudun rakennemallista, maakuntakaavastaja ajantasa-asemakaavasta

3) Alueen rakenne vanhan peruskartan mukaan (1949 ja 1955)4) Kaupunginvaltuuston kaavoituspäätökset5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma6) Viranomaisneuvotteluiden muistiot

1.4 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista· Lemunniemen rakennuskannan täydennysinventointi, Maa ja Vesi Oy, Turku 2003· Kaarinan kaupungin omistamien metsien suojeluarvokartoitus, Varsinais-Suomen

luonnonsuojelupiiri, Kemiönsaari 2011· Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035, Turku 2012· Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvitys, Ramboll Oy, Espoo 2013· Lemunniemen mitoitusselvitys, Kaarina 2014· Kaarinan pääväylien liikennemeluselvitys, Akukon Oy, Helsinki 2014· Ala-Lemun kartanon ja Uusihaan luontoselvitys, Enviro Oy, Espoo 2014· Kaarinan Ala-Lemun kartanon ja Uusihaan lepakkoselvitys, BatHouse, Turku 2014· Osayleiskaavan tavoitteet Lemunniemen osalta, Kaarina 2015· Osayleiskaavan tavoitteet Piispanristin osalta, Kaarina 2016· Kaupunginosien väestö 2015, Kaarina 2015· Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteet, Kaarina 2016· Lemunniemen rakentamisjärjestys, Kaarina 2016· Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssin liikenneselvitys, Ramboll Oy, Tampere 2016· Arkeologinen täydennysinventointi Suomen sodan aikaisella taistelupaikalla,

Arkebuusi -osuuskunta, Turku 2016· Kaarinan luontoselvitys 2016, Kaarina 2016· Kaupunginosien väestö 2016, Uudet asuinalueet ja väestön muutokset 2010–16,

Kaarina 2017· Maankäytön ohjelma 2018–21, Keskeneräiset ja vireillä olevat alueet, Kaarina 2017

Selostuksen pääkohdatSivu

Suunnittelun lähtökohdat 5Lähtötilanne 5Suojelukohteet 6Rakennettu ympäristö 7Nykyinen kaavatilanne 11

Suunnitelman kuvaus 14Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteet 15Osayleiskaavan aluevaraukset 18Suojeltavat kohteet 23Liikenne 27

Palaute ja vaikutukset 33

Liitteet 43



28.9.18

5

2. KAAVAPROSESSI

2.1 Kaavaprosessin vaiheetKaavaprosessin vaiheet on koottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

3. LÄHTOKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista

3.1.1 LähtötilanneNykyinen Lemunniemen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2009. Se tulivoimaan vuoden 2011 lopulla. Lemunniemestä suunniteltiin osayleiskaavassa noin5.000 asukkaan pientaloaluetta. Uusimman selvityksen mukaan tulisi Lemunniemestäosayleiskaavan mukaisella rakentamisella 3.500–5.000 asukkaan alue. Mitoitustapidettiin ongelmallisena jo osayleiskaavan suunnittelun aikana. Asukkaiden määrä onniin alhainen, että suuri pientaloalue jää ilman palveluita.Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2004. Osa-yleiskaava laadittiin yhdessä Turun kanssa moottoritien, Kurkelantien, PyhänKatariinan tien, Kataraistentien, Eteläkaaren ja Skarppakullantien rajoittamalle alueelle.Tavoitteena oli yhdessä suunnitella alueen maankäyttöä, palveluita ja liikenneverkkoa.Turussa valmistauduttiin Skanssin liikekeskuksen ja asuinalueen asemakaavoittamiseen.Kaarinan Piispanristille suunniteltiin kerrostalorakentamista Panimon ja Jännekadunympäristöön sekä liikerakentamista Uudenmaantien molemmin puolin. Käytännössäkuntien raja jakoi osayleiskaavan kahteen erilliseen osaan.Kaupunkiseudun rakennemalli hyväksyttiin seudun valtuustoissa keväällä 2012.Lemunniemellä on rakennemallissa keskeinen merkitys koko seudun rakentamisessa.Rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen uusi 10.000 asukkaan kerrostalo-alue nykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustuu keskeiseen sijaintiin sekä hyviinpalveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen.Osayleiskaavojen muutoksen tavoitteissa on linjattu rakennemallin soveltamistaLemunniemellä ja Piispanristillä. Piispanristin kehittäminen jäi rakennemallissa vähällehuomiolle. Rakennemallin mukainen rakentaminen ei tue nykyistä taajamaa.Rakennemallin suuri asuinalue Lemunniemessä sisältää myös merkittävän toteutu-mattomuuden riskin.Tämän osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksiaLemunniemeen ja Piispanristille. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtö-kohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä.Osayleiskaava perustuu kaupunkiseudun rakennemallin keskeisiin tavoitteisiin jamitoitukseen. Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollista ympäristöä, vaikkamäärälliset tavoitteet eivät toteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näinhallitaan myös toteutumattomuuden riskiä.Moottoritie, Kurkelantie, Poikluoma, Kairiskulma, Harittu, Koivula ja Skanssin keskusympäröivät kaupunkirakenteen suurta vajaasti hyödynnettyä aukkoa. Keskeisestisijaitsevalla alueella on mahdollisuudet suuren mitan täydennysrakentamiseen.Piispanristi on suurten liikenneväylien ja Kaarinan joukkoliikenteen pääreittien varrella.Piispanristillä, Kaarinan keskustassa ja Skanssin keskuksessa on runsaasti palveluita.Suurimmat mahdollisuudet täydennysrakentamiseen on Panimon ja Jännekadun ympä-ristössä sekä Uudenmaantien pohjoispuolella olevissa vanhan yritysalueen kortteleissa.



28.9.18

6

Skanssin asuinalueen suunnittelu on käynnissä Turussa. Skanssin asuinalueen eteläosaliittyy Nuolikadun kautta Piispanristintiehen ja Uudenmaantiehen.

3.1.2 Suojelukohteet

Kaarinan luontoselvitys 2016Kaarinan luontoselvityksen mukaiset arvokkaat kohteet ovat:

23. Härkähaan jalopuulehto24. Kasarminmäen jalopuulehto40. Luikkolan rehevä lehtolaikku76. Poikluoman metsän kallion lohkareet83. Piispanristin lampi

111. Yli-Lemun lehmuskuja65. Uusihaan etelärinne

Kaarinan kaupungin omistamien metsien suojeluarvokartoitusSelvityksen mukaiset arvokkaat metsäluontokohteet ovat:Kuvion numero selvityksessä Kohde194, 199, 204, 209 ja 214 Uusihaan ja Yli-Lemun välissä oleva metsän reuna215–217, 226, 228–232 Yli-Lemun ja Tupalan alueiden välissä oleva metsän

reuna

MuinaismuistotMuinaismuistorekisterin mukaiset kohteet ovat:Kohde TunnusSM1, Kasarminmäki 1000015309 Yli-Lemun kartanon pihapiirissä lähellä Lemuntien

mutkaa Kasarminmäen kallioseinämäneteläpäädyssä on kalliohakkaus.

SM2, Lemunniementaistelupaikka

1000026589 Historiallinen tapahtumapaikka

SM3, Yli-Lemun kävelytie 1000030583SM4, Yli-Lemun kartanonpihapiiri 1

1000015310 Kalliohakkaus

SM5, Yli-Lemun kartanonpihapiiri 2

1000015317 Puistopaviljongin perustukset sijaitsevat Yli-Lemun kartanon päärakennuksesta noin 50 metelälounaaseen, entisessä puutarhassa.

SM6, Luikkola 1000022006 Muu kulttuuriperintökohde, maarakenteet, kuopat

Suojellut rakennuksetSuojellut rakennukset:Asemakaavalla suojeltuRauvolan lastentalo Rauvolantie 4 202-3-3130-4

Lemunniemen osayleiskaavallasuojeltuYli-Lemun kartanon pihapiiri Yli-Lemuntie 86Yli-Lemun kartanon päärakennusYli-Lemun kartanon navettaYli-Lemun kartanon meijeri



28.9.18

7

Yli-Lemun kartanon luhtiaittaYli-Lemun kartanon asuinrakennusYli-Lemun kartanon asuinrakennus

Auvaisbergin rannan vanha huvila-asutus Hantuntie 164 202-426-2-6Hantuntie 172 202-426-2-70Hantuntie 180 202-426-2-3Hantuntie 182 202-426-2-2Hantuntie 186 202-426-2-1Lehtotie 8 202-426-2-87Auvaisbergin rantatie 93 202-403-1-7Auvaisbergin rantatie 95 202-403-1-6

Auvaisbergin kartano ja pihapiirirakennuksineen

Auvaisbergin rantatie 10

PohjavesiPiispanristin pohjavesialuetta rajoittaa suunnittelualueella Nuolikatu - Jousitie - Jänne-katu -linja, Poikluoman metsän pohjoisreuna sekä Kairiskulman alueen koillisreuna.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Piispanristin kaupunginosan asukkaiden ikäjakauma:ikäryhmä 2017 2017 %

0-6 343 8,37-15 424 10,316-18 136 3,319-64 2 412 58,665-74 524 12,775- 279 6,8yhteensä 4 118

VäestöKaava-alue käsittää Piispanristin kaupunginosan. Piispanristin asukkaiden määrä onkasvanut selvästi viiden vuoden aikana. Asukkaita on nyt runsaat 4.100. Pienten lastenmäärä on kasvanut. Koululaisten määrä on pysynyt vakaana. Työikäisten aikuistenmäärä on jonkin verran kasvanut. Yli 65-vuotiaiden asukkaiden määrä on kasvanuttuntuvasti. Lemunniemen Uusihaka, Mallaskadun kerrostalot, Herrasniityn rivitalot jaSudenkadun pientalot ovat rakenteilla. Auvaisten ja Herrasniityn laajennusalueiden sekäAla-Lemun niemen asemakaavat ovat vireillä.Piispanristillä on hajatonttien täydennysrakentaminen ja asukkaiden uusiutuminenriittänyt asukkaiden määrän pieneen kasvuun. Pienten lasten, koululaisten ja aikuistenmäärä olisi kuitenkin laskenut lievästi ilman uusien alueiden rakentamista. Sen sijaanvanhimpien asukkaiden määrään ei uusien alueiden rakentamisella ole ollut merkitystä.Piispanristillä on ollut aiemmin lievä laskeva suunta ilman uusien asuinalueidenrakentamista. Lasten ja nuorten palvelut pysyvät täydessä käytössä, jos Piispanristillesijoitetaan uusia asuinalueita.

Piispanristin kaupunginosassa on pienten lasten jakoululaisten osuus väestöstä hieman pienempi kuinKaarinassa keskimäärin. 65–74 -vuotiaiden osuus onsuurempi ja yli 75 -vuotiaiden osuus pienempi kuinKaarinassa keskimäärin.Tiedot 12/17



28.9.18

8

Alueen rakennePiispanristin, keskustan, Voivalan ja Nummenniityn kaupunginosat muodostavatKaarinan päätaajaman. Puolet kaarinalaisista asuu Uudenmaantien varressa Piispanristinja Tuorlan välillä. Pyhän Katariinan tien ja moottoritien välinen alue on rakennettuataajamaa. Pyhän Katariinan tien ja Kuusistonsalmen välinen alue on Piispanristilläpääosin rakentamaton.Poikluoman ja Kaistisentien omakotialueita alettiin rakentaa sodan jälkeen 1940-luvunlopulla. Uudenmaantien ja Piispanristintien kulmassa toimi Piispanristin saha. Auranpanimo muutti Piispanristille 60- ja 70-lukujen vaihteessa. 70-luvulta alkaen raken-nettiin Auvaisten pientaloaluetta ja Uudenmaantien pohjoispuolelle teollisuusaluetta.Kairiskulman kerrostaloalueen rakentaminen alkoi myös 70-luvulla. Piispanrististä alkoikehittyä myös kaupan alue hypermarketin myötä. Viimeksi on rakennettu Kairiskulmanlänsiosan kerrostaloja, kaupan tiloja Jännekadulle, Mallaskadun kerrostaloja,Herrasniityn rivitaloja sekä Sudenkadun omakotitaloja. Laaja kerrostaloalue onmuodostumassa Poikluomantien ja Kiurunkadun välille. Uusihaan pientaloalue onkäynnistänyt Lemunniemen rakentamisen Herrasniityn eteläpuolella.Kaarinan kartanoiden ketju on Kuusistonsalmen rannalla. Suunnittelualueella ovat Yli-Lemu ja Auvaisberg. Kaava-alueen länsipuolella on Ala-Lemu ja itäpuolella Koristo.Vanhan viljelysalueen ja rakennetun taajaman välissä on Pitkältäsalmelta Koristoonulottuva metsä. Kuusistonsalmen ja Pitkänsalmen rantojen vanha huvila-asutus onmuuttunut vähitellen pysyvään asumiseen.Vanhat tiet lähtivät Uudenmaantieltä Koivulasta vesilaitoksen luota. Rauvolan, Ala-Lemun ja Yli-Lemun tie lähti vesilaitoksen länsipuolelta ja Auvaisbergin tie itäpuolelta.Hypermarket-tasoinen päivittäistavaramyymälä toimii Uudenmaantien ja Kairis-kulmantien kulmauksessa. Uusi myymälärakennus valmistuu keväällä 19. Jännekadullaon toinen vähittäiskaupan suuryksikkö sekä muita kaupan tiloja. Palveluita on myösUudenmaantien ja Piispanristintien liittymän tuntumassa. Uudenmaantienpohjoispuolella on tuotanto- ja varastointitoimintaan keskittynyt yritysalue. Rakenta-mattomia tai vajaita alueita on Piispanristintien, Nuolikadun ja Jousitien tuntumassasekä Yrittäjänkadun ympärillä.Panimo muutti pois Piispanristiltä 1990-luvulla. Uuden käytön kehittäminen Panimonalueelle on ollut vaikeaa. Alueella on varasto- sekä muuta yritystoimintaa. Panimontiloissa on myös liikuntapalveluita.Piispanlähteen lastentalossa on päiväkoti, esikoulu, alakoulu ja yläkoulu. Kairis-kulmassa toimii kaksi muuta päiväkotia.Tärkeimmät virkistysalueet ovat Lemunniemen metsä sekä Poikluoman metsä.Lausteen metsään moottoritien pohjoispuolelle on yhteys Kurkelasta.Alueen pääväylät ovat Helsingin moottoritie, valtatie 1, Uudenmaantie, maantie 110,sekä Kurkelantie, maantie 2221. Pitkään on ollut vireillä valtion hankkeena uudenSaaristotien rakentaminen Kurkelantieltä Kirjalan sillalle. Suunnittelualueen kokooja-kadut ovat, Pyhän Katariinan tie, Kairiskulmantie, Piispanristintie, Lemuntien alkuosa,Poikluomantie, Ahdintie ja Rauvolantie.



28.9.18

9

PalvelutKoulut ja päiväkodit

Piispanlähteen lastentalo toimii Pyhän Katariinan tien ja Poikluomantien kulmauksessa.Paikalla ovat päiväkoti, esikoulu ja alakoulu. Yläkoulu on omassa rakennuksessalähellä Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien liittymää. Piispanlähteen koulussa on 720oppilaspaikkaa. Piispanristin kaupunginosassa asuu 420 peruskouluikäistä.Piispanlähteen koulussa käydään myös keskustan kaupunginosasta. Ruotsinkielinenkoulu toimii Hovirinnan koulun tiloissa keskustassa.

Kaupan palvelut

Hypermarket-tasoinen päivittäistavaramyymälä toimii Uudenmaantien ja Kairis-kulmantien kulmauksessa. Uusi myymälärakennus valmistuu keväällä 19. Jännekadullaon toinen erikoistavaran myyntiin keskittynyt vähittäiskaupan suuryksikkö.Jännekadulla on myös autoilu- ja rautakaupan tarvikkeiden myymälöitä. Uuden-maantien ja Piispanristintien liittymän tuntumassa on myös kaupan palveluita.

Työpaikat

Piispanristi on myös merkittävä työpaikka-alue. Lemunniemen ja Piispanristin sijainnintekee kaupunkiseudulla keskeiseksi myös suurten työpaikka-alueiden läheisyys.Suunnittelualueen lähellä ovat Kaarinan ja Turun keskustat sekä Kupittaan ja Krossintyöpaikka-alueet.

VirkistysTärkeimmät virkistysalueet ovat Lemunniemen metsä sekä Poikluoman metsä.Lemunniemen metsään on merkitty Katariinan polut -retkeilyreitit. Ulkoiluun käytetäänrunsaasti myös Lemunniemen pikkuteitä muun muassa Yli-Lemun ympäristössä.Poikluoman metsässä pääsee kulkemaan vahvoja polkuja pitkin Uudenmaantieltä PyhänKatariinan tielle. Kurkelasta on yhteys Lausteen metsään moottoritien pohjoispuolelle.Turun Ispoisten ja Lausteen välinen ulkoilutie on Piispanristin luoteispuolella. Sinnepääsee katujen kautta sekä muun muassa Kaarikadulta Korsuvuoren kallioiden yli.

LiikenneAutoliikenne

Pääväylät

Alueen pääväylät ovat Helsingin moottoritie, valtatie 1, Uudenmaantie, maantie 110,sekä Kurkelantie, maantie 2221. Kurkelantie ulottuu moottoritieltä Kartanontielle.Lemunniemen suunnittelussa on ollut tavoitteena, että Kurkelantien eteläpäästä raken-netaan Ala-Lemun niemeen asti ulottuva Yli-Lemun puistotie alueen kokoojakaduksi.Uuden Saaristotien rakentaminen Kurkelantieltä Kirjalan sillalle on ollut pitkään vireillä.Valtion tiehankkeesta on laadittu Kaarinan läntisen ohikulkutien yleissuunnitelma.Liikennevirasto on hyväksynyt yleissuunnitelman. Jännekadun alueen asemakaavassa onehdotettu uutta liittymää Uudenmaantielle. Tähän ei ole ELY-keskus toistaiseksisuostunut.



28.9.18

10

Kokoojakadut

Uudenmaantien eteläpuolella on Pyhän Katariinan tie alueen tärkein kokoojakatu. Sejatkuu Kataraistentienä Eteläkaarelle. Pitkään on kaavailtu Haritun puistotien raken-tamista Kataraistentieltä Uudenmaantielle asti. Tämä kysymys jäi avoimeksi nykyistäSkanssin ja Piispanristin osayleiskaavaa laadittaessa. Tässä kaavatyössä on selvitettyjälleen Haritun puistotien kysymystä. Kairiskulmantie yhdistää Uudenmaantien ja PyhänKatariinan tien. Lemuntien pohjoisosa on kokoojakatu Uusihakaan asti. Poikluomanalueen sisäinen kokoojakatu on Poikluomantie. Ahdintie on Auvaisten sisäinenkokoojakatu. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Rauvolantien alkuosa.Uudenmaantien pohjoispuolella on Piispanristintie yritysalueen kokoojakatu.Kurkelantien itäpuolella se jatkuu Rakentajantien kautta Krossiin. Nykyisin on Uuden-maantien, Kairiskulmantien ja Piispanristintien liittymän ympäristö sekava varsinkinkevyen liikenteen kannalta.

Kevyt liikenne

Erilliset kevyen liikenteen tiet on rakennettu Uudenmaantien, Kurkelantien sekäkokoojakatujen varteen. Lemuntiellä on kevyen liikenteen tie Uusihakaan asti.Kurkelantieltä on kevyen liikenteen yhteys Huhkolan kautta Itäharjun suuntaan.Tärkeitä kevyen liikenteen yhteyksiä on katuverkon kautta muun muassa Uuden-maantieltä Pyhän Katariinan tielle Ahmankadun ja Karhunkadun kautta sekä Kairis-kulmantieltä Turun keskustan suuntaan Hiekkakadun kautta. Kairiskulman metsätie onPoikluoman ja Kairiskulman välinen oikotie.Uudenmaantien ja Piispanristintien liittymän ympäristössä on autoliikenne Piispan-ristinkadulle, muutamalle yritystontille sekä pikavuoropysäkille kevyen liikenteenkanssa samalla Uudenmaantien vanhalla ajoradalla. Uudenmaantien suuntainen pyörä-liikenne on pohjoispuolella valo-ohjauksen ulkopuolella. Piispanristin kevyen liikenteenalikulku on vaarallinen, koska Uudenmaantien pohjoispuolella on autoliikennettä aivantunnelin suun editse. Kevyen liikenteen teiden päät ovat Uudenmaantien ajoradanvastakkaisilla puolilla Kairiskulmantiellä ja Piispanristintiellä. Ne yhdistää kuitenkinkierto 200 metrin päässä olevan alikulun kautta. Asemakaavassa on rakentamattomanalikulun paikka Kairiskulmantien ja Piispanristien välille. ELY-keskus suunnitteleeUudenmaantien pohjoispuolisen pyörätien merkittävää parantamista TurunHämeenkadun ja Piikkiön keskustan välillä. Tähän suunnitteluun sisältyy myösPiispanristin liittymän parantaminen.Keskisaarekkeellinen suojatie puuttuu muun muassa Kairiskulmantieltä Hiekkakadunkohdalta.

Bussiliikenne

Kaarinan, Turun ja Naantalin välinen Fölin bussilinja kulkee Pyhän Katariinan tietä,Kairiskulmantietä ja Uudenmaantietä. Tästä linjasta 7 tulee yksi kaupunkiseudunrunkolinjoista. Sen kehittämistä suunnitellaan erikseen. Kupittaan kautta Turunkeskustaan kulkevat bussit Pyhän Katariinan tietä ja Kataraistentietä. Uudenmaantietäkulkevat bussit Piikkiön, Paimion, Paraisten ja Salon suuntaan.Kaarinan sisäinen Föli-bussi kulkee Lemunniemestä Piispanristin ja keskustan kauttaVoivalaan ja Kuusistoon.



28.9.18

11

Piispanristillä on Helsingin liikenteen pikavuoropysäkki.Katuverkolla olevat pysäkkien paikat ovat muodostuneet vuosien varrella. Ne eivättäysin vastaa nykyistä maankäyttöä. Pysäkkejä on paikoin tarpeettoman tiheästi.

Tekninen huoltoKaupungin vesilaitoksen verkko on rakennettu taajaman alueelle. Ala-Lemussa jaTorppalassa on Lemon vesiosuuskunnan verkko.

3.1.4 MaanomistusKaarinan kaupunki omistaa Herrasniityn etelälaidan ja Yli-Lemun rannan välisen 145hehtaarin yhtenäisen alueen. Auvaisbergissä ja Torppalassa ympäröivät yksityiset maatkaupungin omistamia maita. Maanomistus on pirstaloitunutta muun muassa Hantuntienvarressa. Piispanristin taajaman alueella omistaa kaupunki lähinnä yleiset alueet.Yksityinen maanomistus on Piispanristillä varsin hajautunutta.

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 MaakuntakaavaUusi taajamien maankäyttöä, palveluita ja liikennettä koskeva vaihemaakuntakaava ontullut voimaan. Merkittävä ero edelliseen maakuntakaavaan on kaupunkikehittämisenkohdealueen rajauksessa. Lemunniemellä kuuluu Yli-Lemun ja Auvaisbergin välinenkeskeinen asuinalue kaupunkikehittämisen kohdealueeseen.Piispanristi on muuttuvaa työpaikkatoimintojen aluetta. Kaavamääräyksen mukaan seon maankäytön painotukseltaan muuttuvaa, valtakunnallisesti, maakunnallisesti taiseudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen, työpaikkatoimintojen,toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojenaluetta. Se sisältää asuntoalueita.Alueen vaiheittaista muutosta tulee edistää johdonmukaisella suunnittelulla jakaavoituksella hyvää sijaintia ja saavutettavuutta hyödyntäen. Alueen maankäytön,liikenteellisten ratkaisujen ja palvelujen yhteensovittamisen tulee olla kaupunki- jataajamakuvaa eheyttävää. Väistyvien toimintojen merkitys tulee tunnistaa jatoimintaedellytykset turvata vuorovaikutteisella suunnittelulla.Alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä.Vähittäiskaupan toimitilojen mitoitus on Piispanristillä 60.000 k-m2. Piispanristi onhyvin saavutettava alue. Seudullisesti merkittävän päivittäis- ja erikoistavarakaupansuuryksikön alaraja on Piispanristillä 10.000 k-m2.Seudullinen virkistysalue on merkitty Rauvolanlahdelta Haritusta Yli-LemuunKuusistonsalmelle. Lemunniemen metsä on toinen virkistysalue AuvaisbergistäPitkäänsalmeen. Yli-Lemun ja Auvaisbergin kartanot ovat suojeltuja rakennuksia.Pitkänsalmen ja Kuusistonsalmen rantaa myötäilee ulkoilureitti.Kaava-alueelle ulottuu pohjavesialueen eteläosa.

3.2.2 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035Rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen 10.000 asukkaan kerrostaloaluenykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustui keskeiseen sijaintiin sekä hyviinpalveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen. Piispanristinkehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huomiolle. Rakentaminen ei tukisi nykyistätaajamaa.



28.9.18

12

Kaupunkiseudun rakennemallissa ovat Yli-Lemun ja Auvaisbergin välissä alueet 69, 70ja 113. Rauvolantien ja Herrasniityn välissä on alue 114. Näiden alueiden mitoitus on6.700 asukasta. Lemunniemi rakennetaan rakennemallin mukaan pääosin vuoden 2025jälkeen.Kaupunkiseudun rakennemallissa jäi Piispanristin täydennysrakentaminen vähällehuomiolle. Kerrostalorakentaminen suunnattiin käytännössä Lemunniemelle. Työnloppuvaiheessa lisättiin Skanssin ja Piispanristin alueelle kehitettävän, toiminnoiltaansekoittuneen, kaupunkiympäristön merkintä. Rakennemallissa on Piispanristillä alueet107 ja 109. Tiivistettävä työpaikka-alue 107 ulottuu Jännekadulta moottoritielle. Pani-mon ympäristössä on 400 asukkaan uusi kerrostaloalue tai erittäin tiivis pientaloalue109. Se kuuluu ennen vuotta 2025 toteutettaviin alueisiin. Piispanristi on rakenne-mallissa lähikeskus. Uudenmaantiellä on tiheävuoroisen seutulinjan merkintä. Työ-matkaliikenteen runkolinja ulottuu Skanssista Piispanristintien kautta Kaarinankeskustaan.Rakennemallissa linjattiin raitiotie kulkemaan Turun keskustasta Harittuun. Sieltäkulkee toinen linja Pyhän Katariinan tien kautta Kaarinan keskustaan ja toinenLemunniemelle. Turun raitiotien yleissuunnitelman mukaan raitiotie kulkee Turunkeskustasta Skanssiin ja sieltä Piispanristintien kautta Kaarinan keskustaan jokoUudenmaantien tai Kairiskulman ja Pyhän Katariinan tien kautta.

3.2.3 YleiskaavaLemunniemellä on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2011). Lemunniementärkein asuinalue on Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä. Erilaisilla pientaloalueilla onosayleiskaavan mukaan noin 3.500 asukasta. Tiivein alue on Yli-Lemussa. Siellä ovatmyös Lemunniemen palvelut. Keskuspuisto yhdistää Lemunniemen metsän, Yli-Lemunrannan ja Kuusistonsalmen. Toinen metsän ja Kuusistonsalmen yhdistävä vihervyöhykeon Tupalan ja Auvaisbergin asuinalueiden välissä. Katuverkon rungon muodostaaKartanontieltä Ala-Lemun niemeen rakennettava Yli-Lemun puistotie. Se yhdistetäännykyiseen Lemuntiehen Yli-Lemun pohjoispuolella. Maakuntakaavan retkeilyreittimyötäilee Kuusistonsalmen rantaa. Yli-Lemun ja Auvaisbergin kartanot ovatsuojelukohteita. Keskeisellä alueella on muutama suojeltava luontotyyppi. Ne ovatlähinnä tammimetsiköitä.Piispanristillä on voimassa oikeusvaikutteinen Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava(2004). Osayleiskaavassa esitettiin asuntorakentamista Poikluomantien molemmillepuolille Panimon ja Jännekadun väliin sekä nykyiselle Mallaskadun alueelle. Uuden-maantien ja Kurkelantien varsi sekä Panimon kortteli ovat toimitila-alueita. Prismanalue on vähittäiskaupan suuryksikön aluetta. Poikluoman ja Kairiskulman maankäyttötodettiin silloisen tilanteen mukaisena. Tärkeimmät virkistysalueet ovat Poikluomanmetsä ja Korsuvuori. Ulkoilureitti on merkitty Kairiskulmasta Korsuvuorelle.Liikenneverkko on todettu olemassa olleen tilanteen mukaisena. Kaarinan tavoite saadakatuyhteys Piispanristintieltä Skanssin keskukselle ei toteutunut osayleiskaavassa.Turun taholta otettiin esille Pyhän Katariinan tien ja Kataraistentien välisen yhteydenkatkaiseminen bussiliikennettä lukuun ottamatta. Tämä kysymys jäi osayleiskaavassaratkaisemattomaksi. Uudenmaantie ja Pyhän Katariinan tie on merkittyjoukkoliikenteen kehittämiskäytäviksi.Osayleiskaavaan on merkitty Piispanristin pohjavesialue. Vanhalla teollisuusalueella onmahdollisia pilaantuneen maaperän kohteita.



28.9.18

13

3.2.4 AsemakaavaPiispanristillä on suunnittelualue käytännössä asemakaavoitettu. Poikluoman metsänlänsiosa, Kurkelantien ja Poikluoman välinen viheralue sekä osia Uudenmaantien jaKurkelantien liikennealueista on asemakaavoittamatta. Piispanristin asuin- jateollisuusalueita on asemakaavoitettu 1970-luvulta lähtien. Auvaisten asemakaava onvuodelta 1972, Kairiskulman asemakaava vuodelta 1975 ja Panimon alueen asema-kaava vuodelta 1979. Lähes kaikkia asemakaavoja on muutettu. Muun muassa Uuden-maantien varressa on teollisuuskortteleita muutettu toimitila-alueiksi. Uusimmatasemakaavat ovat Herrasniityssä, Jännekadulla, Mallaskadulla ja Sudenkadulla. Näidenalueiden toteuttaminen on kesken. Uudenmaantien varressa on tehty äskettäin paljontilaa vaativan erikoistavaran kaupan määräyksiä koskeva asemakaavan muutos.Suunnittelualue on Lemunniemellä asemakaavoittamaton. Nykyisen osayleiskaavanpohjalta on Yli-Lemun pohjoispuolelle laadittu Uusihaan asemakaava. Suunnittelu-alueen koillisosassa on vireillä Auvaisten laajennuksen asemakaava. Yli-Lemun länsi-puolella on asemakaava voimassa Ala-Lemun kartanon tontilla.

3.2.5 RakennusjärjestysAlueella on voimassa Kaarinan rakennusjärjestys (2011).

3.2.6 RakennuskieltoSuunnittelualue ei ole rakennuskiellossa.

3.2.7 Tonttijako ja -rekisteriSuunnittelualue on osittain maarekisterissä ja osittain kiinteistörekisterissä.

3.2.8 PohjakarttaKaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietopalvelut pitää pohjakarttaa jatkuvasti ajantasalla.

4. OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarveOsayleiskaavatyön tarkoituksena on selvittää Kaarinan ratkaisua kaupunkiseudunrakennemallin ja voimassa olevien osayleiskaavojen väliseen merkittävään eroa-vaisuuteen Lemunniemen mitoituksessa. Osayleiskaavassa suunnitellaan Piispanristinvajaasti käytettyjen alueiden täydennysrakentamista. Suunnitteluun vaikuttaa myösSkanssin asuinalueen eteläosan liittyminen Piispanristin kautta Uudenmaantiehen.Yleiskaavatasolla valmistaudutaan Rauhalinnan jälkeen seuraavan merenläheisenasuinalueen rakentamiseen Yli-Lemuun. Suunnittelun painopiste on ollut kaupunki-rakenteellisissa kysymyksissä.



28.9.18

14

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätöksetKaupunginvaltuuston kaavoituspäätös Lemunniemen osalta 26.5.14 ja Piispanristinosalta 27.4.15

4.3 Osallistuminen ja yhteistyöOsallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty yhteenveto kaavatyön tavoitteista,vaiheista ja osallisista.

4.4 Osayleiskaavan tavoitteetKaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan tavoitteet Lemunniemen osalta 27.4.15 jaPiispanristin osalta 29.3.16. Tavoitteet on julkaistu erillisenä raporttina.

4.4.2 Osallisten tavoitteetOsallisilta saatu palaute on esitetty kohdassa 5.3.

5. OSAYLEISKAAVAN KUVAUS

Kaarinan päätaajaman kehittyminen on mitoituksen lähtökohtana. Päätaajama kasvaavuoteen 2035 mennessä rakennemallin mukaisesti 11.000 asukkaalla vuodesta 2015.Lemunniemen osuus on tästä 6.000 asukasta, Piispanristin 2.000 ja päätaajaman muidenalueiden 3.000 asukasta. Lemunniemen keskeisellä alueella Yli-Lemun ja Auvaisberginvälillä tulee olemaan noin 4.000 asukasta. Päätaajaman mitoituksen perusteita esitelläänjäljempänä tarkemmin.Kaavatyössä on selvitetty Lemunniemen rakentamista vaiheittain. Ensimmäisenärakennetaan Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuunasuinalueiden nauha. Sen päätteenä on meren läheinen Yli-Lemun asuinalue ja julkinenKuusistonsalmen ranta.Kerrostaloalueita on Piispanristillä Nuolikadun ja Panimon ympäristössä. Rivi- jakerrostaloalueita on Yli-Lemussa ja Herrasniityn länsipuolella. Rivitaloalueita on Yli-Lemun puistotien varressa ja Herrasniityssä. Muut alueet ovat tiiviitä omakotialueita.Näillä alueilla on omakotitalojen lisäksi jonkin verran rivitaloja. Kaikilla alueilla on yli20 asukasta hehtaarilla.Osayleiskaavassa määritellään uusien asuinalueiden aluevarausten luonne. Talo-tyyppivalikoima ja mitoitus suunnitellaan asemakaavassa. Tavoitteena on, että kaava-määräykset ovat joustavia eikä osayleiskaava vanhene nopeasti. Toisaalta alueidenmitoitusta voidaan vielä harkita asemakaavavaiheessa.Lemunniemellä ovat asemakaavoituksen keskeisiä kysymyksiä alueiden merellisenluonteen ominaisuudet sekä arvokkaan historian huomioon ottaminen, tavoiteltavaarkkitehtuuri, rakennustyypit sekä asuntojakautuma, alueen palvelut, saavutettavuuskevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta sekä ulkoilureitit, viheralueet javiherrakentaminen, hulevesien käsittely ja hyödyntäminen sekä uusiutuvan energianhyödyntäminen.Piispanristillä pyritään monipuoliseen maankäyttöön. Uudenmaantien varsi on kaupanaluetta. Nuolikadun ja Jousitien sekä Panimon ympäristössä voi olla kaupan tiloja,muuta toimitilaa sekä asuinkerrostaloja. Kurkelantien varressa voi myös olla kaupantiloja, muuta toimitilaa sekä jossain määrin asumista. Jousitien ja Kaarikadun ympä-ristössä sekä Kurkelan liittymän vieressä ovat perinteisen teollisuusalueen vyöhykkeet.Alueet suunnitellaan tarkemmin asemakaavassa.



28.9.18

15

Piispanristillä ovat asemakaavoituksen keskeisiä kysymyksiä kaupunkimaisenmonipuolisen joukkoliikenteeseen tukeutuvan ympäristön rakentuminen, tavoiteltavaarkkitehtuuri, rakennustyypit sekä asuntojakautuma, alueen palvelut, saavutettavuuskevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta, viherrakentaminen, hulevesien käsittelyja hyödyntäminen pohjavesialueella sekä uusiutuvan energian hyödyntäminen.Osayleiskaavan tarkoitus on antaa mahdollisuuksia Piispanristin kehittämiseen. Osa-yleiskaava ei uhkaa alueen yritysten toimintaa.Liikenneverkko perustuu olemassa oleviin pääväyliin ja kokoojakatuihin sekä nykyisenLemunniemen osayleiskaavan ajatuksiin. Lemunniemen autoliikenne pyritäänohjaamaan Yli-Lemun puistotietä Kurkelantielle.Virkistysalueiden rungon muodostaa Pitkältäsalmelta Koristoon ulottuva Lemunniemenmetsä. Metsä säilyy voimassa olevan osayleiskaavan mukaisena. Metsästä ulottuuKuusistonsalmelle Yli-Lemun ja Auvaisbergin alueella kolme vihersormea. Yli-Lemunvihersormet päättyvät kaupungin omistamaan Yli-Lemun rantaan. Koko Piispanristinkaupunginosan kannalta on 500 metrin pituinen julkinen ranta erittäin merkittävä.Suomen sodan Lemun taistelun keskeiset alueet näkyvät maastossa vanhoina teinä javirkistysalueina rakentamisen jälkeen.

5.1 Kaavan rakenne

5.1.1 Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteetLemunniemen ja Piispanristin rakentamista voi ajoittaa ja mitoittaa vain tarkastelemallakoko Piispanristin, Keskustan, Nummenniityn ja Voivalan kaupunginosienmuodostamaa Kaarinan päätaajamaa. Osana Lemunniemen ja Piispanristin osayleis-kaavan luonnoksen laatimista on selvitetty päätaajaman rakennusvaiheita ja mitoituksenperusteita. Kaavoituksessa tarkastellaan yleensä suurta lopputulosta, joka on valmiinapitkän ajan kuluttua. Päätaajaman selvityksessä on tarkasteltu viiden vuodenrakennusvaiheita, nykytilaa, tilannetta 20, tilannetta 25, tilannetta 30 ja tilannetta 35.Eri rakennusvaiheet muuttavat rakennetta sekä palveluiden tarvetta.Selvityksessä on tarkasteltu kaupunkiseudun rakennemallin mukaista kasvua. Pää-taajama kasvaa 4.500 asukkaalla vuodesta 2015 vuoteen 2025 ja 11.000 asukkaallavuodesta 2015 vuoteen 2035.Alkuvuosien kohteet noudattavat valtuuston hyväksymää asumisen kaavoitusohjelmaavuosille 2015–19. Myöhemmät kohteet noudattavat rakennemallia ja sen ajoitusta.Kohteita on enemmän kuin arvioitu kasvu edellyttää. Osa kohteista on vaihtoehtoisia.Osa kohteista toteutuu arvioitua nopeammin ja osa hitaammin. Jos Kaarinan kasvu onhitaampaa kuin rakennemallissa on arvioitu, jää osa kohteista toteutumatta ja osanrakentaminen hidastuu.Eri alueiden rakentamisaika on arvioitu Kaarinassa rakennettujen vastaavien kohteidenja kaavoittajan kokemuksen perusteella. Ajoitusta on arvioitu siten, että asema-kaavoitus kestää kaksi vuotta. Asemakaavan valmistumisen ja rakentamisen aloitta-misen välillä on yksi vuosi. Kunnallistekniikan rakentamiseen ja talojen rakentamisenaloittamiseen kuluu yksi vuosi. Tämän jälkeen alkavat asukkaat muuttaa alueelle.Asemakaavoitus alkaa siis noin viisi vuotta aiemmin.Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheet ja mitoituksen perusteet, Kaarina 2016



28.9.18

16

Rakennemallin tavoiteKaupunkiseudun rakennemallissa on tavoitteena, että Kaarinan ydinkaupunkialueenväestö kasvaa 14.200 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Kasvu on takapainotteinensiten, että vuoteen 2025 mennessä lisääntyy väestön määrä 4.500 asukkaalla. Pää-taajaman muodostavat Piispanristin, keskustan, Nummenniityn ja Voivalankaupunginosat. Päätaajaman osuus kasvusta on 11.000 asukasta. Muut ydin-kaupunkialueen kaupunginosat ovat Auranlaakso, Littoinen ja Kuusisto. Näiden kasvuon noin 3.000 asukasta.Suurimmat yksittäiset kohteet ovat keskusta ja Rauhalinna vuoteen 2025 asti. Senjälkeen painopiste siirtyy Lemunniemelle. Piispanristin, Keskustan ja Voivalankaupunginosat kasvavat kuitenkin varsin tasaisesti vuoteen 2025 asti, koska vahvojakohteita on useita.Rakennemalli on ollut voimassa vuodesta 2012 asti. Ensimmäisten vuosien perusteellanäyttää mahdolliselta, että koko seudun väestön kasvu toteutuu arvioidulla tavalla.Kaarinan asukasluku on kasvanut keskimäärin yhden prosentin vuodessa. Rakenne-mallin tavoite edellyttää vuoteen 2025 asti 1,3 prosentin keskimääräistä väestönkasvua.Vuoden 2025 jälkeen on Kaarinan väestön kasvu rakennemallin mukaan vielätuntuvasti voimakkaampaa. Tämä johtuu Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssinalueen suuresta merkityksestä koko seudun asuntorakentamisessa. Tavoitteen toteutu-minen riippuu koko seudun talouden kehityksestä, asuntojen kysynnästä sekäasuntorakentamisen keskittymisestä tälle alueelle.Koko kaupungin pienten lasten määrä ja peruskoululaisten määrä kasvaa kumpikin noin400 lapsella ja nuorella vuoteen 2025 mennessä. Palveluiden kysyntä eri alueillakuitenkin muuttuu. Piispanristin, keskustan ja Voivalan kaupunginosissa kysyntälisääntyy. Muualla kaupungissa kysyntä kasvaa vain vähän tai jopa vähenee.

AluetyypitArvio alueiden asukasmääristä perustuu tässä osayleiskaavatyössä viiteen aluetyyppiin.Ne on laadittu Kaarinassa ja Turussa rakennettujen esimerkkialueiden perusteella.Arvio asukkaiden määrästä ja ikäjakautumasta perustuu näiden alueiden todellisiintietoihin. Alueiden mitoitus perustuu asukkaiden määrään hehtaarilla. Pinta-ala sisältääkorttelit, kadut ja alueeseen välittömästi liittyvät puistot.Asuinalueella pitää olla vähintään 20 asukasta hehtaarilla palveluiden, muun muassajoukkoliikenteen, järjestämisen kannalta. Kaarinassa tämä saavutetaan, jos pientalo-alueella on noin tuhannen neliömetrin omakotitontteja ja osa asunnoista rivitaloissa.Aluetyypissä A Väljä omakotialue jää asukkaiden määrää alle 20 as/ha. Tätä alue-tyyppiä ei käytetä osayleiskaavassa.



28.9.18

17

Rakentamisen vaikutus kaupunginosan asukkaiden määräänYksittäisen kaupunginosan asukkaiden määrään vaikuttavat uusien alueiden raken-taminen sekä muutokset vanhoilla asuinalueilla. Muutoksia vanhojen alueiden väestöönaiheuttavat:

§ Hajatonttien ja pienten kohteiden täydennysrakentaminen§ Asukkaiden vaihtuminen olemassa olevissa asunnoissa§ Olemassa olevien asukkaiden muutokset; syntyneet, kuolleet§ Ikäryhmät muuttuvat vanhenemisesta johtuen alueilla, joilla asutaan pitkään.

Vanhimpien asukkaiden määrä lisääntyy, vaikka kukaan ei varsinaisesti muutamihinkään. Alueille muuttavat saattavat silti olla pääasiassa nuoria jatyöikäisiä.

Kaarinan kasvu on perustunut uusien asuinalueiden rakentamiseen. Muutoksetvanhoilla asuinalueilla pitävät yllä väestön määrää. Uusilla alueilla on pieniä lapsia,koululaisia ja työikäisiä aikuisia. Vanhimpien asukkaiden määrään on uusilla alueillavähän merkitystä. Asumisväljyyden kasvun vaikutuksesta uusien asuntojenrakentamistarpeeseen keskustellaan paljon. Kaarinassa vastaavat vanhoilla asuinalueillatapahtuvat muutokset asumisväljyyden kasvua. Uusien asuinalueiden asuntojen määrävoidaan siten mitoittaa vastaamaan suoraan kaupungin väestön kasvua.Vanhoilla asuinalueilla vähenee pienten lasten, koululaisten ja työikäisten aikuistenmäärä. Vanhimpien asukkaiden määrä kasvaa. Kun samalla alueella asutaan pitkään,siirtyvät asukkaat ajan myötä vanhempiin ikäluokkiin ilman, että kukaan muuttaamihinkään. Uudet alueet lisäävät pienten lasten koululaisten määrää. Työikäisiä aikuisiaon uusilla alueilla lähes yhtä paljon kuin on vähenemä vanhoilla alueilla.Rakennemallin selostuksen mitoitustaulukoissa on asumisväljyyden kasvu oletettuhuomattavasti suuremmaksi kuin se näyttää olevan. Tämä johtuu lähinnä siitä, ettärakennemallissa ei ole otettu huomioon muuta rakentamista eikä asukkaiden vaihtu-mista vanhoilla alueilla. Toisin sanoen näyttää riittävän, että uudet asuinalueet mitoite-taan väestönkasvutavoitteen mukaiselle asukasmäärälle.Kaupunginosien väestö 2016, Uudet asuinalueet ja väestön muutokset 2010–16,Kaarina 2017Maankäytön ohjelma 2018–21, Keskeneräiset ja vireillä olevat alueet, Kaarina 2017

Aluetyyppi Asukkaita/hehtaariA Väljä omakoti- ja rivitaloalue 15–20B Tiivis omakoti- ja rivitaloalue 20–30C Tiivis rivitaloalue tai rivi- ja kerrostaloalue 30–50D Väljä kerrostaloalue 60–70E Tiivis kerrostaloalue 70–90Asukasmäärän arvioinnissa käytetyt aluetyypit

k-m2/asunto asukasta/asuntoOmakotialue 1 asunto/tontti 3,5Rivitaloalue 100 2,3Kerrostaloalue 80 1,6Asukkaiden määrä eri talotyypeissä



28.9.18

18

Päätaajaman mitoitusSuunnittelussa lähdetään siitä, että päätaajaman väestö voi kasvaa rakennemallinmukaisesti 11.000 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Tästä määrästä sijoittuuLemunniemelle 6.000–7.000 asukasta. Muualle Piispanristin kaupunginosaan sekäKeskustan ja Voivalan kaupunginosiin sijoittuu 4.000–5.000 asukasta. Rakennemallissapainotettiin enemmän Lemunniemeä. Kaarinan kasvusta voidaan sijoittaa nykyisenrakenteen yhteyteen enemmän kuin rakennemallissa arvioitiin. Rakennettavia alueita eiole tarkoitus kuitenkaan lisätä. Ero johtuu lähinnä siitä, että rakennemallissa ei otettuhuomioon vanhoilla alueilla tapahtuvia muutoksia.

5.1.2 PalvelutPiispanristin olevan taajaman täydennysrakentaminen sekä Skanssin eteläosan raken-taminen tukevat alueen kaupallisia palveluita sekä joukkoliikenteen pääreittejä.Piispanristin uudet kerrostalot sekä Herrasniitty ovat selvästi työikäisten aikuistenalueita. Uusissa kerrostaloissa on pieniä lapsia ja koululaisia selvästi enemmän kuinKaarinan keskustassa. Toisaalta vanhimpia asukkaita on selvästi keskustaa vähemmän.Herrasniityssä on runsaasti pieniä lapsia. Koululaisia on saman verran kuin Kaarinassakeskimäärin. Piispanristin kaupunginosan pienten lasten määrä ja peruskoululaistenmäärä kasvaa kumpikin arviolta noin 200 lapsella ja nuorella vuoteen 2025 mennessä.Yli-Lemun ja Auvaisbergin välinen Lemunniemen tärkein asuinalue rakennetaanvuoden 2025 jälkeen.Olevan taajaman vierelle rakennettava Lemunniemi on palveluiden kannalta ongel-mallinen. Palvelut vaativat riittävän väestöpohjan, mutta keskeisen asuinalueen raken-taminen kestää kauan. Tähän perustuu ajatus siitä, että Piispanristiltä Kairiskulman,Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun ulottuva asuinalueiden nauha rakennetaanensimmäisenä. Nauha toimii aluksi Piispanristin palveluiden varassa. Myöhemmin riittääLemunniemen 6.000 asukkaan väestöpohja esimerkiksi lastentalon ja yhtenäiskoulunrakentamiseen.Lemunniemen bussiliikenne hoidetaan aluksi Kaarinan keskustan, Piispanristin ja Yli-Lemun välisellä sisäisellä linjalla, josta on vaihtoyhteys Turkuun. Myöhemmin onmahdollista ajaa Kaarinan keskustasta Kartanontien, Yli-Lemun puistotien jaLemuntien kautta Pyhän Katariinan tielle ja edelleen Turkuun. Linjaliikenteen rinnallekehittyy kutsupohjainen liikenne. Se parantaa merkittävästi mahdollisuuksia tarjotajoukkoliikenteen palveluita Lemunniemen tapaisilla alueilla. Jossain vaiheessa liiken-nöidään robottibusseilla.

5.2 Aluevaraukset

Uudet asuinalueetUusien asuinalueiden pääosan muodostaa Lemunniemen keskeinen alue Yli-Lemun jaAuvaisbergin välillä. Se koostuu kaupunkiseudun rakennemallin alueista 63 (osa), 69,70 ja 113. Painopiste on Yli-Lemussa sekä Yli-Lemun puistotien varressa. Tupalassa jaAuvaisbergissä on rannan lähellä pääasiassa omakotialueita. Kaavamääräyksissä eiesitetä tavoitteellisia tehokkuuslukuja tai kerrosmääriä. Alueet mitoitetaan tarkemminlaadittaessa asemakaavoja. Kaavamääräykset ovat joustavia. Tarkoitus on, että osa-yleiskaava ei vanhenisi nopeasti. Toteutettujen esimerkkialueiden ja valittujen alue-tyyppien perusteella voidaan arvioida, että keskeisen alueen asukasmäärä on noin4.000.



28.9.18

19

Uusi monipuolinen asuinalue (A-1)

Yli-Lemussa ja Herrasniityn länsipuolella on uutta monipuolista asuinaluetta (A-1).Alueelle voidaan rakentaa asuinkerrostaloja, tiiviitä pientaloryhmiä sekä tiloja palveluitavarten. Mitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asemakaavassa.Alueet 8 ja 9: Yli-Lemun tarkoitus on olla koko Lemunniemen kohokohta. Korkea-tasoisen julkisen ympäristön syntyminen edellyttää riittävää rakentamisen määrää. Yli-Lemun alueen luonnetta voisi verrata Kärjen ja Rauhalinnan alueisiin. Yli-Lemuunrakennetaan kerrostaloja sekä rivitaloja tai muita pientaloryhmiä. Yli-Lemunsuunnittelun teemoja ovat rakentamisen monipuolisuus, pienimittakaavaisuus jayhteisöllisyys. Alueen kaavoittamisessa ja toteuttamisessa on hyvä käyttää esimerkiksisuunnittelukilpailuja.Merkittävä osa Yli-Lemua on suojeltu kartanoympäristö sekä Kasarminmäki. Yli 500metrin pituinen julkinen ranta on tärkeä Lemunniemen ja koko Piispanristinkaupunginosan kannalta. Yli-Lemun alueen omistaa kaupunki kartanon pihapiiriä jaalueen 9 länsireunaa lukuun ottamatta.Aluevarauksia on muotoiltu uudelleen nykyiseen osayleiskaavaan verrattuna. Puisto onsiirretty itäosan metsän reunasta Uusihaan, kartanon, Kasarminmäen ja rannan välille.Historiallisesti arvokas Yli-Lemun tie kulkee puiston läpi Uusihaasta Sovinnonmäkeen.Alue 6: Nykyistä taajamaa täydentää Kairiskulman ja Herrasniityn väliin sijoitettu uusiasuinalue. Aluevaraus vastaa voimassa olevaa osayleiskaavaa. Alue on nyt yksityisessäomistuksessa.

Uusi tiivis pientaloalue (A-2)

Alueet 41 ja 42: Tiivein rakentaminen Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisellä alueellapainottuu Yli-Lemun puistotien varteen. Alueelle rakennetaan pääasiassa tiiviitä pien-taloryhmiä. Alueelle voidaan rakentaa myös kerrostaloja. Mitoitus ja talotyyppi-valikoima suunnitellaan asemakaavassa.

Uusi pientaloalue (A-3)

Alueet 21–24 ja 43–47: Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä on rakentaminen omakoti-valtaista Yli-Lemun puistotieltä rantaan päin mentäessä sekä metsän reunassa.Tupalaan ja Auvaisbergiin sekä Auvaisten ja Herrasniityn vierelle rakennetaan tiiviitäpientaloryhmiä ja omakotitaloja. Mitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asema-kaavassa.Alue 48: Kuusistonsalmen rannassa on Auvaisbergissä vanhaa asutusta ja loma-asutusta. Tavoitteena on asemakaavoittaa ranta viereisen uuden asuinalueen mukana.Siihen asti rakentaminen vaatii poikkeamislupaa tai suunnittelutarvelupaa.

Nykyiset ja rakenteilla olevat asuinalueet

Kerrostalovaltainen asuntoalue (AK-3)

Alueet 5, 61 ja 62: Kairiskulman kerrostaloalueelle ei esitetä muutoksia. Mallaskadunkerrostalot ovat rakenteilla nykyisen asemakaavan pohjalta.



28.9.18

20

Pientalovaltainen asuntoalue (AP-4)

Alueet 51, 54–56, 63 ja 64: Poikluoman ja Auvaisten pientaloalueisiin ei esitetä muu-toksia. Herrasniitty ja Uusihaka ovat rakenteilla nykyisen asemakaavan pohjalta.

Pientalovaltainen asuntoalue (AP-9)

Alue 49: Auvaisbergin kartanon alue on arvokasta kartanoympäristöä. Asemakaavassavoi sijoittaa alueelle ympäristöön sopivaa täydennysrakentamista asumista varten.

Monipuolisen maankäytön alueetMonipuolisen maankäytön alueella ei luokitella käyttötarkoitusta tiukasti perinteistenkaavojen tapaan. Tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksiaPiispanristille. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana. Rakentaminentukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Kerrostalorakentamisenpainopiste on Uudenmaantien varressa.Osayleiskaavan muutos perustuu Piispanristillä olemassa olevan rakenteen kehittä-miseen, oleviin verkostoihin ja palveluihin. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näinsyntyy kelvollista ympäristöä, vaikka ajateltu rakentamisen määrä ei toteutuisi.Piispanristiä painotetaan kerrostalojen, palveluiden ja työpaikkojen alueena.Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaantien,Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta on rakenta-matonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti on keskeinen sekäpalveluiden että liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevat aukot kannattaa hyö-dyntää ennen uusien alueiden avaamista. Skanssin keskuksesta alkava uusien asuin-alueiden nauha päättyy Kuusistonsalmen rannassa Yli-Lemuun. Piispanristi pysyy myösmerkittävänä kaupan, palveluiden ja työpaikkojen alueena.

Monipuolisen maankäytön alue (APT-1)

Alueet 1A, 1B ja 4: Piispanristintien eteläpäähän ja Panimon ympäristöön rakennetaanuusi kaupan, palveluiden, työpaikkojen ja kerrostaloasumisen kaupunginosa. Moni-puolisen maankäytön alueella voi olla kaupan tiloja, muuta toimitilaa sekä asuin-kerrostaloja. Alueella ei voi olla kuitenkaan vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueenmitoitus ja talotyyppivalikoima suunnitellaan asemakaavassa.Skanssin asuinalueen eteläpää liittyy Piispanristintien kautta Uudenmaantiehen.Asuntorakentamiseen soveltuvat Nuolikadun ja Jousitien länsipään ympäristö. Uuden-maantien pohjoisreuna soveltuu toimitilan rakentamiseen.Panimon alueella voi olla asuntoja, kaupan ja muita palveluita sekä toimitilaa yrityksille.

Monipuolisen maankäytön alue (APT-2)

Alue 32: Kurkelantien varren maankäyttöön vaikuttaa Saaristotien tulevaisuus. Aluesoveltuu kaupan tiloja ja muuta toimitilaa varten varsinkin, jos Kurkelantie on uusiSaaristotie. Alueella voi olla myös yritystoimintaan liittyvää asumista.



28.9.18

21

Kaupan alueetMaakuntakaavaa varten tehdyssä Varsinais-Suomen kaupan palveluverkkoselvityksessä2013 luokiteltiin Piispanristi suureksi paikalliskeskukseksi. Selvityksen mukaan onPiispanristi syrjässä kaupunkiseudun vilkkaimmista liikenneväylistä. Sekä Skanssillaettä Myllyn alueella on parempi näkyvyys ja yhteydet suurimmille väylille. Tällähetkellä Piispanristin alueen vetureina ovat Prisma, Tokmanni, Biltema ja Puuilo.Entisen panimon tiloille ei ole toistaiseksi löytynyt uutta pysyvää käyttötarkoitusta.Piispanristin on mahdollista toimia Itäharjulta Skanssin läpi jatkuvan alueen toisenakaupallisena ääripäänä. Piispanristi on mukana Skanssin asuinalueen suunnittelussa.Skanssin tuoman väestökehityksen lisäksi on Piispanristin ympäristössä useitaasumishankkeita. Piispanristin kehittymisen ongelmakohtana nähdään selvityksessäsijainti Turun ja Kaarinan rajalla. Yhteistä koko kaupunkiseutua hyödyttävää visiotaalueen kehittämisestä on vaikea muodostaa. Kehittymistä hidastaa myös hajanainenmaanomistus.Voimassa olevassa maakuntakaavassa on Piispanristillä km -kohdemerkintä, jokamahdollistaa seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen.Uuden maakuntakaavaehdotuksen mukaan on vähittäiskaupan toimitilojen mitoitusPiispanristillä 60.000 k-m2. Piispanristi on hyvin saavutettava alue. Seudullisestimerkittävän päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on Piispanristillä10.000 k-m2.Kaupan palvelut keskittyvät Uudenmaantien eteläpuolelle Piispanristin liittymänläheisyyteen APT-1 ja KM-3 -alueille. APT-alueille saa sijoittaa asemakaavassa kaupantiloja, jotka eivät ole vähittäiskaupan suuryksikköjä.

Kaupallisten palvelujen alue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-3)

Alueet 2 ja 3: Piispanristin liittymän eteläpuoli on merkittävä kaupan alue. Alueelle voisijoittaa myös seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. KM-3 -alueillesaa sijoittaa asemakaavassa kaupan tiloja enintään 50.000 k-m2. Monipuolisenmaankäytön alueille voidaan tällöin sijoittaa kaupan tiloja 10.000 k-m2.

Toimitila-alueet

Yritysalue (T-2)

Alueet 31 ja 33: Piispanristin yritysalueen keskiosa sekä Kurkelan liittymän viereinenalue ovat perinteistä teollisuusaluetta. Kaarikadun varteen, Jousitien itäpäähän sekäKurkisuonkadun itäpäähän voidaan rakentaa yritysten toimitiloja. Osayleiskaavassa eiehdoteta muuten muutoksia näille alueille.

Palvelujen alueet

Julkisten palvelujen alue (PY-1)

Alueet 52 ja 53: Piispanlähteen lastentalo, alakoulu ja yläkoulu ovat julkistenpalvelujen aluetta. Näihin ei esitetä osayleiskaavassa muutoksia. Näiden lisäksi onKairiskulman asuinalueella julkisia palveluita.



28.9.18

22

Lemunniemen päiväkodin ja koulun alue on Yli-Lemun pohjoisosassa. Palveluita voiolla myös A-1 -alueilla.

Lähipalvelujen alue (PL-1)

Lemunniemen asuinalueiden lähipalvelut rakennetaan Yli-Lemuun kartanonkoillispuolelle. Alueella voi olla esimerkiksi päiväkoti, koulu sekä muita julkisiapalveluita ja kaupan palveluita. Lähinnä pienen päivittäistavaramyymälän alue on PyhänKatariinan tien ja Lemuntien kulmassa.

Työpaikka ja asuinalue (TP-6)

Alue 10: Yli-Lemun kartanon alueelle voidaan sijoittaa vanhaan kartanoympäristöönsoveltuvaa asumista, palveluita ja muuta toimitilaa.

Virkistysalueet

Tämän osayleiskaavan asemakaavoittamattomilla alueilla ei saa suorittaa ilman lupaamaisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrat-tavaa toimenpidettä (maankäyttö- ja rakennuslain 128 § mukainen toimenpide-rajoitus).

Lähivirkistysalue (VL) ja retkeily- ja ulkoilualue (VR)

Virkistysalueiden rungon Piispanristillä muodostaa Poikluoman metsä. Se ulottuuKairiskulman eteläpuolelta Poikluoman pohjoispuolelle Uudenmaantien varteen.Moottoritien varressa oleva Korsuvuori liittyy Skanssin virkistysalueisiin. Piispanristiltäpääsee Korsuvuorelle katuverkon kautta.Auvaistentien ja Pitkänsalmen välillä oleva Lemunniemen metsä säilyy pääosin raken-tamattomana virkistysalueena. Metsä ulottuu Auvaisten ja Herrasniityn eteläpuoleltaSauhuvuoren kautta Vaarniemen kallioille. Vihreät sormet yhdistävät Lemunniemenmetsän Kuusistonsalmeen Yli-Lemussa, Tupalassa ja Auvaisbergissä.

Puistot (VL-1, VL-8, VL-9 osittain ja VL-10)

Puistoksi rakennettavat alueet ovat lähinnä Yli-Lemussa sekä Piispanristin lammenympäristössä.

Yli-Lemun ranta (VL-8)

500 metrin pituinen Yli-Lemun julkinen ranta on erittäin merkittävä koko Lemun-niemen ja Piispanristin kaupunginosan kannalta. Puisto rakennetaan asemakaavan jaerikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Puistoon voidaan sijoittaa rannantoimintaan liittyviä palveluita.

Lemun taistelun keskeinen alue (VL-9)

Yli-Lemuntie, Sovinnonmäentie, Yli-Lemun kartanon alue, Kasarminmäki ja Uusihaaneteläpuoleinen mäen rinne ovat Lemun taistelun keskeisiä alueita. Tarkoitus on, että



28.9.18

23

taistelun keskeinen alue on havaittavissa maastossa asuinalueiden rakentamisenjälkeenkin. Osayleiskaavassa alue on lähivirkistysaluetta (VL-9). Alue rakennetaansoveltuvin osin puistoksi erikseen laadittavan suunnitelman mukaan. Alueella onrunsaasti suojeltavia luontoarvoja sekä muinaismuistoja. Metsäalueita tulee hoitaa siten,että luonto-, muinaismuistoja virkistysarvot eivät vaarannu. Puistoja ja virkistysalueitasuunniteltaessa on vanha tielinja yhtenä tärkeänä lähtökohtana. Pellolla suunnitellaanpuiston istutukset ja rakennelmat siten, että maiseman avoin luonne säilyy.

Puistot (VL-1 ja VL-10)

Edellisten lisäksi rakennetaan puistoksi Yli-Lemun palveluiden viereinen virkistysaluesekä Piispanristin lammen ympäristö. Lemunniemen metsän ja Kaikukallion välinenvihersormi toimii myös liito-oravien kulkureittinä. Tämä tulee ottaa huomioon puistonistutuksia suunniteltaessa.

Erityisalueet

Yhdyskuntateknisen huollon alue (ET)

Piispanristin sähköasema, kaukolämmön varalaitos sekä Auvaisten puhelinmasto ovatyhdyskuntateknisen huollon aluetta.

5.3 Suojeltavat kohteet

MuinaismuistokohteetOsayleiskaavakarttaan on merkitty seuraavat muinaismuistokohteet:Kohde Kohteen nimi ja rekisteritunnusSM1 Kasarminmäki, 1000015309 Yli-Lemun kartanon pihapiirissä lähellä Lemuntien

mutkaa Kasarminmäen kallioseinämäneteläpäädyssä on kalliohakkaus.

SM2 Lemunniemen taistelupaikka,1000026589

Historiallinen tapahtumapaikka

SM3 Yli-Lemun kävelytie, 1000030583SM4 Yli-Lemun kartanon pihapiiri,

11000015310Kalliohakkaus

SM5 Yli-Lemun kartanon pihapiiri,21000015317

Puistopaviljongin perustukset sijaitsevat Yli-Lemunkartanon päärakennuksesta noin 50 metelälounaaseen, entisessä puutarhassa.

SM6 Luikkola, 1000022006 Muu kulttuuriperintökohde, maarakenteet, kuopat

Arkeologinen täydennysinventointi

Inventoinnin aikana havaittu uusi kiinteä muinaisjäännös suunnittelualueella onYli-Lemuntie (Museoviraston rekisterissä Yli-Lemun kävelytie). Näiden lisäksiesitetään selvityksessä kohteita, jotka saattavat olla kiinteitä muinaisjäännöksiä

Selvityksen tehtävänä oli määritellä Lemun taistelun alue. Lemunniemen jaPiispanristin osayleiskaavatyön kannalta pyrittiin määrittelemään sellaiset mai-seman piirteet, joista taistelun kulku olisi havaittavissa vielä alueiden rakenta-



28.9.18

24

misen jälkeen. Joukot liikkuivat Lemuntien-Yli-Lemuntien-Sovinnonmäentien -linjalla nykyisen Pyhän Katariinan tien lähettyviltä Ala-Lemun rantaan sekä Yli-Lemun kartanosta Hantuntien suuntaan. Tärkeä alue oli metsän reuna Yli-Lemun pohjoispuolella.Yli-Lemun ja Ala-Lemun alueella suoritettiin täydentävä arkeologinen inventointisyksyllä 2016. Työn keskeiseksi tavoitteeksi oli määritelty hahmotella Suomen sodanaikaiseen Lemunniemen taisteluun 19.–20.6.1808 liittyviä ilmiöitä maisemassa. Kaikkimaastotyön aikana tavatut rakenteet dokumentoitiin. Työtä valmisteltiin kartta-analyyseilla, joissa erityyppisiä vanhoja karttoja sekä uusia paikkatietoaineistojasiirrettiin nykykartalle maastotöitä varten. Esitöiden aikana selvitettiin taisteluunliittyvistä kirjallisista kuvauksista tapahtumien aikajärjestys ja sijoittuminen alueella.Kenttätöissä aikaisemmin tunnetut, muinaisjäännösrekisteriin merkityt kohteet tarkas-tettiin. Muutamien sijaintia pystyttiin tarkentamaan aiemmasta. Kartta-aineistostatehtyjen havaintojen perusteella tarkastettiin rakennusten paikkoja, maavalleja jakuoppia sekä aikaisemmin tehtyjen, taisteluihin liittyvien metallinetsintöjen löytöalueita.Varsinkin alueen kalliomäet käytiin tarkasti läpi huolimatta siitä, että ne aikaisemmissainventoinneissa oli jo tarkastettu. Työ tehtiin pääasiassa pintahavainnointina, jossatodettuja kohteita tarkasteltiin tarkemmin kairausnäytteitä ottamalla ja tekemällämetallinpaljastimella etsintöjä.Lemunniemen maihinnousu tehtiin illalla 19.6.1808 Ala-Lemun kartanon ympäristönrantakaistaleella. Varsinkin Ala-Lemun kartanon edustalla on korkeat rantavallit jarantautuminen helpompaa ja suojaisempaa kuin idempänä. Taisteluita käytiin puoleenyöhön asti Sauhuvuoren metsäalueella ja sen pohjoispuolisella peltoalueella. Ruotsa-laisten ensimmäisen vetäytymisen jälkeen taisteluita käytiin Ylä-Lemun kartanonpohjoispuolella Kasarminmäen melko jyrkällä rinteellä sekä sen edustan peltoalueella jaSauhuvuoren eteläosassa. Varsinkin viimeksi mainitulta alueelta on löydetty runsaastimusketin kuulia. Taistelu alkoi pienen tauon jälkeen uudestaan yöllä. Sauhuvuorenmaastoon edenneet ruotsalaiset vetäytyivät uudestaan kartanoiden tuntumaan. Tämänjälkeen taistelu juuttui paikoilleen, kunnes Ala-Lemun kartano ammuttiin tuleen jaruotsalaiset joutuivat suojautumaan rantatörmän taakse. Ruotsalaiset vetäytyivättaistelualueelta puolen päivän aikoihin.Inventoinnin jälkeen on mahdollista osoittaa muutama nykymaiseman elementti, jotkaovat olleet olemassa jo taistelun aikaan: Yli-Lemuntie, Sovinnonmäentie, kartanot,Kuusistonsalmen rantavallit, inventoinnissa löydetyt Sovinnonmäen ja Ristiniitunasuinpaikat sekä Ala-Lemun kartanon vallitukset. Nämä kaikki liittyvät myös taisteluakuvaaviin karttoihin merkittyihin tapahtumiin. Vallitukset, Ala-Lemun kartanonympäristö ja Sovinnonmäen asuinpaikka sekä sen lähelle isojakokarttaan merkittytuulimylly kuvaavat taistelun alun maihinnousua rantavallin ja vallituksen suojissa. Osasotajoukoista myös vetäytyi tätä kautta.Itse taisteluun liittyy tutkimusalueen pohjoisosa, jossa sen keskeisen osan muodostaaKasarminmäen länsipuolella pellon läpi kulkeva Hantuntie. Sitä ja sen laitoja pitkinetenivät sekä ruotsalaiset että venäläiset molempina päivinä. Ristiniitun asuinpaikanpihan läpi on tehty sotaliikkeitä. Sauhuvuoren eteläreunasta on runsaasti taisteluunliittyviä metallinetsinlöytöjä. Vaikka osa alkuperäisestä maisemasta onkin maanotonmyötä tuhoutunut, on kyseessä kuitenkin taistelua kuvaava alue, jossa ilmenevät sekähyökkääjien että puolustajien toimet. Metsän reunassa on suojauduttu ja peltoja pitkinhyökätty. Alueita yhdistävä tekijä on Yli-Lemuntien ja Sovinnonmäen tien linjaus, jokayhdistää sekä tuki- että taistelualueet aina maavalleilta Sauhuvuoren etelärinteelle. Sitäpitkin liikkuivat sotilaat taistelualueelle ja sieltä pois. Lisäksi siltä aukeaa



28.9.18

25

Sovinnonmäen kohdalla hyvä näkymä taistelualueen yhteen keskeiseentapahtumapaikkaan Hantuntien ympäristössä. Näkymä, jossa tukialueelta pystyisitarkastelemaan esteettä sekä puolustajien että hyökkääjien maisemaa, kuvaisi ehkäparhaiten taistelun kulkua nykymaiseman kannalta tarkasteltuna.Yhtenä tavoitteena oli esittää rajaus muinaisjäännösrekisterin kohteelle Lemunniementaistelupaikka (1000026589). Maastotarkastuksin läpikäyty tutkimusalue käsittää vainehkä neljäsosan koko taistelualueen laajuudesta. Loppuosan rajaus tehdään taisteluakuvaavien karttojen sekä tutkimusalueen ulkopuolisten metallinetsinlöytöjen perus-teella. Rajaus ja sen perusteet esitetään raportin kartoissa. Mainittujen kriteerienperusteella on rajattu noin 7,9 neliökilometrin laajuinen alue. Se pitää sisällään mante-reen taistelualueen, maihinnousurannan ja -laivaston sekä Kuusiston luoteiskulman jaKakskerran koilliskulman tukiosastojen sijoitusalueet.

Arkeologinen täydennysinventointi Suomen sodan aikaisella taistelupaikalla,Arkebuusi -osuuskunta, Turku 2016

© Arkeologinen täydennysinventointiSuomen sodan aikaisella taistelu-paikalla, Arkebuusi -osuuskunta, Turku2016



28.9.18

26

Suojellut rakennuksetOsayleiskaavakarttaan on merkitty seuraavat suojellut rakennukset:

Kartalla Kohteen nimi kiinteistötunnusYli-Lemun kartano, Yli-Lemuntie 86

SR1 päärakennusSR2 asuinrakennusSR3 asuinrakennusSR4 navettaSR5 meijeriSR6 luhtiaitta

Auvaisbergin rannan vanha huvila-asutusSR7 Hantuntie 164 202-426-2-6SR8 Hantuntie 172 202-426-2-70SR9 Hantuntie 180 202-426-2-3SR10 Hantuntie 182 202-426-2-2SR11 Hantuntie 186 202-426-2-1SR12 Lehtotie 8 202-426-2-87SR13 Auvaisbergin rantatie 93 202-403-1-7SR14 Auvaisbergin rantatie 95 202-403-1-6SR15 Auvaisbergin kartanon päärakennus,

Auvaisbergin rantatie 10SR16 Auvaisbergin kartanon entinen meijeriSR17 Auvaisbergin kartanon asuinrakennusSR18 Auvaisbergin kartanon vajarakennusSR19 Auvaisbergin kartanon navetta ja talliSR20 Rauvolan lastentalo, Rauvolantie 4 202-3-3130-4

Kaarinan luontoselvitys 2016

Selvityksessä esitetään Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan alueellauutena luontotyyppikohteena Yli-Lemun kartanon pohjoispuolella oleva metsänreuna. Kulttuurivaikutteisen metsäalueen eteläreunassa on runsaslahopuustoinenmetsäalue, jonka lajistollisesta monimuotoisuudesta kertovat muun muassakääpäselvityksessä löydetty uhanalainen kääpälaji sekä erityissuojeltu perhoslaji.Alue rajautuu länsi- ja eteläreunastaan peltoon. Metsäalueelta on löydetty uhan-alaisten lajien esiintymispaikkojen lisäksi runsaasti muita suojeluarvosta kertoviakääpälajeja ja rakennepiirteitä. Kohde on osayleiskaavaluonnoksessavirkistysaluetta ja luo-aluetta.Muihin luontotyyppirajauksiin esitetään joitakin muutoksia aiempiin rajauksiinverrattuna. Muut luontotyyppirajaukset ovat osayleiskaavan virkistys- ja luo-alueella.Ala-Lemun kartanon alueesta, sen pohjoispuolella olevasta metsästä ja Uusihaanasemakaava-alueesta on erillinen luontoselvitys



28.9.18

27

Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueetArvokkaita metsäluontokohteita (luo-1) ovat metsän reuna Uusihaan ja Yli-Lemunvälissä sekä Tupalan pohjois- ja länsipuolella olevat metsän reunat. Uusihaan ja Yli-Lemun välinen metsän reuna on myös Lemun taisteluun liittyvä muinaismuistokohde.Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita ovat Luikkolan rehevälehtolaikku (luo-3) sekä jalopuumetsiköt Kasarminmäen etelärinteellä sekä Tupalanpohjoispuolella (luo-6). Säilytettävän rantapuuston alue on Auvaisbergissä (luo-7).Kaarinan luontoselvitys 2016, Kaarina 2016

Hulevesien kannalta tärkeät säilytettävät ojauomatOsayleiskaava-alueella virtaa kaksi hulevesien kannalta tärkeää ojaa (hule). Pohjolanalueelta alkava oja virtaa Pyhän Katariinan tien vartta sekä Lemunniemen pohjoisenpeltolaakson läpi Pitkäänsalmeen. Koristosta alkava oja virtaa Lemunniemen eteläisenpeltolaakson läpi Kuusistonsalmeen.

Piispanristin lampiPiispanristin lampi on Kairiskulmantien ja Poikluomantien eteläkulmauksessa (w-1).Lampi on syntynyt soran oton seurauksena. Lampi säilytetään avoimena. Lammenrannat kunnostetaan erillisen suunnitelman mukaan puistoksi.

Piispanristin pohjavesialuePiispanristin pohjavesialuetta (pv-1) rajoittaa suunnittelualueella Nuolikatu - Jousitie -Jännekatu -linja, Poikluoman metsän pohjoisreuna sekä Kairiskulman alueen koillis-reuna. Alueelle ei saa asemakaavassa sijoittaa pohjaveden laatua vaarantavia eikäpohjaveden pinnan haitallista alenemista aiheuttavia toimintoja. Hulevesien imeytymistämaastoon tonteilla sekä yleisillä alueilla tulee edistää.

Osayleiskaavakarttaan on merkitty seuraavat luontokohteet:Kartalla Kohteen nimi

luo-1 Metsän reuna Uusihaan ja Yli-Lemun välissä, arvokas metsäluontokohdeluo-1 Metsän reuna Tupalan länsi- ja pohjoispuolella, arvokas

metsäluontokohdeluo-3 Luikkolan rehevä lehtolaikkuluo-6 Kasarminmäen eteläreuna, jalopuumetsikköluo-6 Tupalan pohjoispuolella, jalopuumetsikköluo-7 Auvaisbergin säilytettävän rantapuuston aluehule Pyhän Katariinan tien etelä- ja länsipuolella oleva hulevesien kannalta

tärkeä ojan uomahule Auvaisbergin ja Yli-Lemun välinen hulevesien kannalta tärkeä ojan uomaw-1 Piispanristin lampipv-1 Piispanristin pohjavesialue



28.9.18

28

5.4 Liikenne

Liikenneselvitys

Osayleiskaavan liikenneselvitys tehtiin yhdessä Turun kaupunkisuunnittelunkanssa moottoritien, Kurkelantien, Kuusistonsalmen, Pitkänsalmen, Eteläkaarenja Skarppakullantien rajoittamalle alueelle. Selvitysryhmässä oli myös ELY-keskuksen edustaja. Liikenneselvityksessä määritettiin verkollisella tasollaratkaisut suunnittelualueen liikenteellisiin tavoitteisiin ja ongelmakohtiin sekäautoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn että joukkoliikenteen kannalta. Selvityksessätarkasteltiin vuosien 2025 ja 2035 tilannetta. Selvityksessä oletettiin, että uusiSaaristotie ja silta Eteläkaarelta Hirvensaloon on rakennettu vuoteen 2035mennessä.Tarkasteltu liikenneverkko perustuu nykyiseen Lemunniemen osayleiskaavaansekä Skanssin yleissuunnitelmaan. Liikenneverkosta tarkasteltiin kahta vaihto-ehtoa: Toisessa Haritun puistotie rakennetaan Kataraistentien jaUudenmaantien välille. Toisessa vaihtoehdossa ei rakenneta Haritun puistotienjatketta. Lisäksi tarkasteltiin Mallaskadun, Jännekadun, Uudenmaantien jaJousitien yhdistävän kadun merkitystä. Selvityksessä esitetään suuntaviivojaPiispanristintien ja Kairiskulmantien kehittämiselle. Suunniteltuunkokoojakatuverkkoon ei esitetä muutoksiaHaritun puistotien rakentaminen Uudenmaantielle näyttää selvityksen mukaan perus-tellulta. Tämä toteuttaisi Turun tavoitteen rauhoittaa Kataraistentie ja vähentäisi liiken-teen lisääntymistä Kairiskulmantiellä. Toisaalta Kairiskulmantie on väljässä tilassa jarajoittuu suurelta osalta toimitilakortteleihin. Haritun puistotien rakentaminen onKaarinan kannalta kaksiteräinen asia, koska se johtaisi todennäköisesti asiakkaatPiispanristin kaupan palveluiden sijasta esimerkiksi Skanssiin. Turun edustajien kantaHaritun puistotiehen oli selvitysryhmässä avoin.

Liikenneselvityksen johtopäätöksiä:· Yli-Lemun puistotie pitäisi rakentaa Kurkelantielle mahdollisimman pian Yli-

Lemun rakentamisen aloittamisen jälkeen· Maantiemäistä Piispanristintietä ja Kairiskulmantietä kehitetään kaupungin

pääkadun omaisiksi· Nykyisen Uudenmaantien Piispanristin liittymää ja sen ympäristöä kehitetään

Osayleiskaavassa ideoitu Mallaskadun, Jännekadun, Jousitien ja Piispanristintienyhdistävä katu vähentäisi Uudenmaantien estevaikutusta ja helpottaisi Piispanristinliittymään kohdistuvaa painetta. ELY-keskuksen edustaja suhtautui selvitysryhmässäaiempaa myönteisemmin Jännekadun ja Uudenmaantien liittymään.Suunnittelualueen liikennemelutarkastelu laadittiin alueen pää- ja kokoojaväylien osalta.Melulaskenta suoritettiin nykytilanteelle sekä vuoden 2035 ennustetilanteellekummallekin Haritun puistotien vaihtoehdolle. Melulaskennoissa huomioitiin myösliikenneverkkoselvityksessä ehdotetut nopeusrajoitusmuutokset. Nykyinen liikenne eiedellytä melusuojauksen rakentamista nykyisillä kokoojakaduilla. Kairiskulmantielle onrakennettava melusuojaus Kaistisentien puolelle jossain vaiheessa Lemunniemenrakentamisen myötä.



28.9.18

29

Lemunniemen keskeinen alue on joukkoliikenteen kannalta ongelmallinen. Se ei olenykyisten Kaarinan ja Turun välisten linjojen varrella. Asukkaita on pitkään niin vähän,että joukkoliikenteen tarjonta on heikkoa. Toisaalta vähäinen tarjonta ei houkuttelematkustajia. Aluksi liikennöidään Kaarinan keskustan ja Lemunniemen väliselläsisäisellä linjalla, josta on vaihtoyhteys Turkuun. Myöhemmin asukastiheys, asukkaidenmäärä ja katuverkko mahdollistavat bussiliikenteen Kaarinan keskustasta Kartanontienja Yli-Lemun puistotien kautta Kairiskulman ja Haritun suuntaan. Joukkoliikenteenhidas tuleminen on hankalaa myös monipuolisen asuntoja talotyyppivalikoimantoteuttamisen kannalta.Lemunniemen, Piispanristin ja Skanssin liikenneselvitys, Ramboll Oy, Tampere 2016

Lemunniemen keskeisen alueen liikenneverkko

Kokoojakadut

Lemunniemen liikenneverkko perustuu nykyisen osayleiskaavan ajatuksiin. Aluksiliikennöidään Lemuntien kautta. Sitä parannetaan muun muassa rakentamalla erillinenpyörätie. Kun Yli-Lemun rakentaminen alkaa, rakennetaan Lemuntieltä Uusihaan jaYli-Lemun välinen kokoojakatu. Lemunniemen keskeisen asuinalueen kokoojakatu onAla-Lemun ja Kurkelantien välinen Yli-Lemun puistotie. Liikenneselvityksen mukaantulisi Yli-Lemun puistotie rakentaa mahdollisimman nopeasti Yli-Lemun rakentamisenalkamisen jälkeen.

Kevyt liikenne

Lemunniemen keskeisen alueen tärkeimmät kevyen liikenteen yhteydet ovatKurkelantien, Lemuntien ja Yli-Lemun puistotien varressa. Lemuntieltä Yli-Lemuun jaYli-Lemun rantaan on kevyen liikenteen pääreitti historiallisesti arvokkaan Yli-Lemuntien kautta. Yli-Lemusta Herrasniittyyn ja Auvaisbergistä Auvaisiin rakennetaankevyen liikenteen oikotiet Lemunniemen metsän läpi (PYÖ-1). Ne palvelevat erityisestikoululaisia sekä yhteyksiä joukkoliikenteen runkoreitin pysäkeille.

Joukkoliikenne

Linjaliikenteen rinnalle kehittyy kutsupohjainen liikenne. Se parantaa merkittävästimahdollisuuksia tarjota joukkoliikenteen palveluita Lemunniemen tapaisilla alueilla.Jossain vaiheessa liikennöidään robottibusseilla.Lemunniemen keskeinen alue on nykyisen joukkoliikenteen kannalta ongelmallinen. Seei ole nykyisten Kaarinan ja Turun välisten linjojen varrella. Alueen rakentamisaikatulee olemaan pitkä. Asukkaita on pitkään niin vähän, että joukkoliikenteen tarjonta onheikkoa. Toisaalta vähäinen tarjonta ei houkuttele matkustajia. Joukkoliikenteen hidastuleminen on hankalaa myös monipuolisen asuntoja talotyyppivalikoiman toteut-tamisen kannalta.Aluksi liikennöidään Kaarinan keskustan ja Lemunniemen välisellä sisäisellä linjalla,josta on vaihtoyhteys Turkuun. Myöhemmin asukastiheys, asukkaiden määrä ja katu-verkko mahdollistavat liikenteen Kaarinan keskustasta Kartanontien ja Yli-Lemunpuistotien kautta Pyhän Katariinan tielle.



28.9.18

30

Piispanristin liikenneverkko

Kokoojakadut

Osayleiskaava perustuu pääosin nykyisiin kokoojakatuihin. Lemunniemen rakentaminenon merkittävä asia Piispanristin kannalta ainakin niin kauan kuin Yli-Lemun puistotietäei ole. Uudet asukkaat kulkevat aluksi Lemuntien ja Pyhän Katariinan tien kauttaKairiskulmantielle ja Uudenmaantielle. Jossain määrin kuljetaan myös Kataraistentienkautta Eteläkaarelle. Liikenneselvityksessä on tarkasteltu yhtenä vaihtoehtona Haritunpuistotien rakentamista Uudenmaantielle. Tällöin siirtyisi Kairiskulmantien jaKataraistentien liikennettä selvästi Haritun puistotielle. Tämä rauhoittaisi myösUudenmaantien Piispanristin liittymää. Toisaalta Kairiskulmantie sijaitsee väljälläalueella, jossa on tilaa kehittää katua, muun muassa rakentaa melusuojausta.Merkittävä osa Kairiskulmantiestä rajoittuu lisäksi toimitilakortteleihin. Liikenteenohjaaminen Lemunniemeltä Haritun puistotien kautta Uudenmaantielle tai Kurkelantienkautta moottoritielle johtaa asiakkaat helposti esimerkiksi Skanssiin Piispanristinkaupan palveluiden sijasta. Kysymys liikenteen ohjautumisesta on Kaarinan kannaltakaksiteräinen.Yli-Lemun puistotiellä on tärkeä merkitys Pyhän Katariinan tien, Kairiskulmantien,Kataraistentien ja Haritun puistotien liikennemäärien kannalta. Selvityksen mukaanjohtaa Yli-Lemun puistotie merkittävän osan Lemunniemen liikenteestä Kurkelantielle,Uudenmaantielle ja moottoritielle. Yli-Lemun puistotie pitäisi rakentaa mahdollisimmanpian Yli-Lemun rakentamisen alkamisen jälkeen.

Kairiskulmantie

Piispanristin ja Lemunniemen alueiden maankäytön kehittyessä myös Kairiskulmantienkatuympäristöä on tarpeen muuttaa kaupunkimaisemmaksi. Liikenneselvityksessä onesimerkkejä katuympäristön kehittämisestä. Ajoradan reunaan rakennetaan reunatuet.Yhdistetty jalkakäytävä ja pyörätie muutetaan erotelluksi pyöräilyväyläksi jajalkakäytäväksi. Ajoradan ja pyöräilyväylän välistä viherkaistaa kavennetaan ja semuutetaan kivetyksi välikaistaksi. Bussipysäkkisyvennykset sijoitetaan välikaistalle.Vastaavia muutoksia on tehty Paraistentiellä.

Piispanristintie

Skanssin alueen ja Piispanristintien maankäytön muuttuessa Piispanristintien roolimuuttuu nykyisestä teollisuusalueen läpi kulkevasta kadusta kaupallista maankäyttöä jaasumista palvelevaksi kokoojakaduksi. Väylän roolin muuttuessa myös senkatuympäristöä tulisi muuttaa. Liikenneselvityksessä on esimerkkejä katuympäristönkehittämisestä siten. Esimerkeissä ei levennetä katualuetta. Ajorata erotetaan viher-kaistoista reunatuin. Jalankulku ja pyöräily erotellaan toisistaan. Ajoradan sekäjalankulku- ja pyöräilyväylän välillä olevaa välikaistaa levennetään ja sinne istutetaanpuita. Tiivis yhdyskuntarakenne, lyhyet etäisyydet toimintojen välillä ja toisistaan sekäautoliikenteestä erotellut jalankulku- ja pyörätiet lisäävät merkittävästi jalankulunvetovoimaisuutta suunnittelualueella. Pyöräilyn suosiota voidaan lisätä, kun matkatovat nopeita tehdä.



28.9.18

31

Skanssin asuinalueen eteläosa liittyy Uudenmaantiehen Nuolikadun ja Piispanristintienkautta. Samaa kautta kulkisi bussireitti Skanssin keskuksesta Kaarinan keskustaan.Tulevissa asemakaavojen muutoksissa varaudutaan katualueen leventämiseenNuolikadun ja Uudenmaantien välillä.Osayleiskaavassa on esitetty ideana, että Piispanristintie katkaistaan Nuolikadun itä-puolelta. Asuin- ja toimitila-alueena kehitettävästä Piispanristintien länsipäästä liiken-nöitäisiin Uudenmaantielle. Yritysalueena kehitettävästä itäosasta liikennöitäisiinKurkelantielle. Jousitie yhdistäisi itä- ja länsiosan. Jousitieltä olisi myös katuyhteysUudenmaantielle.

Uudenmaantien Piispanristin liittymä

Uudenmaantien Piispanristin liittymän toimivuutta tarkasteltiin liikenneselvityksessä.Ongelmat koskevat liittymän välityskykyä, sekavaa liikenneympäristöä liittymänPiispanristintien puolella ja kevyen liikenteen yhteyksiä Uudenmaantien yli.Liikenne toimii liittymän nykytilanteessa välttävästi iltahuipputunnin aikana. Tulo-suuntien pisimmät viivytykset ovat Kairiskulmantien suunnasta saapuvilla. Kairis-kulmantien jonon pituus on enimmillään 70–150 metriä. Iltahuipputunnin aikana jononpituus on keskimäärin 40–70 metriä. Uudenmaantiellä pisimmät jonot ovat enimmillään40–60 metrin luokkaa. Raportissa on esitetty liikennemääriä tarkemmin.Maantien 110 kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen laatukäytäväsuunnitelman mukaanrakennetaan Uudenmaantien yli suojatiet molemmin puolin. Liittymässä on silloinnykyjärjestelyillä kasvunvaraa hyvin vähän. Liittymäkapasiteetti kasvaa, jos vasemmallekääntyville järjestetään oma vaihe nykyisen vastaantulevien kanssa jaetun sekavaiheensijaan ja suojatie Uudenmaantien yli jätetään rakentamatta liittymän pohjoispuolelle.Tällöin kasvunvaraa on noin 30 %. Liittymän sujuvuutta voidaan tehostaa myöslaatimalla ruuhka-ajoille oma liikennevalo-ohjelma.Liittymän Piispanristintien puolella käyttävät kevyt liikenne ja tonteille ajo samaaliikennevalojen ulkopuolella olevaa tietä. Tämä tekee liikenneympäristön sekavaksi.Tarkoitus on, että idän puolella liikennöidään tonteille Jousitieltä. Turun puolellerakennetaan uusi Kaarningon liittymä. Siitä liikennöidään Piispanristinkadulle. Pyörätiesiirretään liikennevalojen yhteyteen. Turun suuntaan oleva pikavuoropysäkki siirretäänlähelle Piispanristintietä. Pysäkin yhteyteen rakennetaan henkilöautoille uusi mat-kustajien noutopaikka.

Jännekadun ja Jousitien yhdistäminen

Osayleiskaavassa on esitetty ideana, että Mallaskatu, Jännekatu ja Jousitie yhdistetäänuudeksi Piispanristin sisäiseksi kaduksi. Uudenmaantielle tulee tällöin uusi liikenne-valoliittymä. Tällä pyritään vähentämään Uudenmaantien estevaikutusta Piispanristinpohjois- ja eteläosien välillä. Uusi liittymä vähentää myös nykyiseen Piispanristinliittymään kohdistuvaa painetta. Jännekadun ja Uudenmaantien liittymä on esitetty jovoimassa olevassa asemakaavassa. ELY-keskus ei ole toistaiseksi suostunut uudenliittymän rakentamiseen. Liikenneselvityksen raportissa on tarkasteltu enemmän uuttaliittymää.



28.9.18

32

Rauvolantie

Voimassa olevan osayleiskaavan ajatuksena on, että Rauvolantien eteläpuolisille uusilleasuinalueille rakennetaan kokoojakatu, joka alkaa Kiurunkadun rivitalojenlänsipuolelta. Tässä osayleiskaavassa on esitetty ideana, että uusi katu alkaa joLemuntieltä. Tällöin Rauvolantie pysyy lähinnä nykyisten asukkaiden käytössä.

Kevyt liikenne

Uudenmaantien pohjoisesta pyörätiestä rakennetaan pyöräilyn seudullinen laatuväylä(PYÖ). Kevyen liikenteen ongelmallisin kohta on Uudenmaantien Piispanristin liittymäsekavan ympäristön ja puutteellisten yhteyksien vuoksi. Kairiskulmantien jaPiispanristintien pyörätiet ulottuvat Uudenmaantielle. Kuitenkin pyörätieltä toisellepääseminen edellyttää kiertämistä 200 metrin päässä olevan alikulun kautta.Uudenmaantien kevyen liikenteen kehittämisen yhteydessä on tarkoitus yhdistääpyörätiet valo-ohjatulla suojatiellä. Piispanristintien puolella siirretään pyörätieliikennevalojen yhteyteen sekä lopetetaan tonteille ajo pyörätieltä. Uudenmaantienpohjoista pyörätietä levennetään Eteläkaaren ja Kaarinantien välillä. Samalla sesiirretään kauemmas tunnelien suusta.Jännekadun ja Jousitien yhdistävä katu toisi myös uuden kevyen liikenteen yhteyden.Skanssin asuinalueen läpi muodostuu uusi kevyen liikenteen yhteys Nuolikadulle jaPiispanristintielle.

Joukkoliikenne

Uudenmaantien läheisyyteen sijoittuva kerrostalojen rakentaminen tukee nykyistäbussiliikennettä. Kaarinan ja Turun välisen bussiliikenteen pääreitit kulkevat Uuden-maantietä suoraan sekä Pyhän Katariinan tietä, Kairiskulmantietä ja Uudenmaantietä.Piispanristin pikavuoropysäkki on kaukoliikenteen lisäksi paikallisliikenteen vaihto-pysäkki. Turkuun päin oleva pysäkki tullaan siirtämään lähelle Piispanristintietä.Matkustajien nouto henkilöautoilla järjestetään uudelleen.Myöhemmin osa bussilinjoista liikennöi Piispanristintien, Nuolikadun ja Skanssinasuinalueen läpi Skanssin keskukseen. Turun raitiotien yleissuunnitelman yksi linjakulkee Skanssiin. Yleissuunnitelmassa on tutkittu Skanssista Kaarinan keskustaanulottuvia linjavaihtoehtoja. Mahdolliset linjaukset kulkevat suoraan Uudenmaantietä,Kairiskulmantien ja Pyhän Katariinan tien kautta sekä oikoreittiä Panimon alueenkautta Pyhän Katariinan tielle.Liityntäliikenteen pysäkeille tulee asemakaavoissa varata tilaa henkilöautojen japolkupyörien pysäköintiin.

LiikennemeluLiikenneselvityksessä ehdotetaan seuraavia nopeusrajoituksia liikenneturvallisuudenparantamiseksi:

· tonttikatujen aluenopeusrajoitus on 30 km/h· taajaman pääkatujen nopeusrajoitus on 40 km/h (Pyhän Katariinan tiellä ja

Kairiskulmantiellä on nykyisin 50 km/h)· Eteläkaaren ja Kurkelantien ehdotettujen kiertoliittymien nopeusrajoitus on 50

km/h



28.9.18

33

· Uudenmaantien nopeusrajoitus lasketaan 70 km/h:sta 60 km/h:iin muun muassauusien valo-ohjattujen suojateiden takia

Liikennemeluselvityksessä on käytetty näitä nopeusrajoituksia. Liikenneselvityksenraportissa on esitetty liikennemelukartat.

Kurkelantie

Kurkelantien rakentaminen uudeksi Saaristotieksi edellyttää tien yleissuunnitelmassaesitetyn melusuojauksen rakentamista.

Uudenmaantie

Turun rajan ja Kurkelantien välillä ei ole asuinalueiden melusuojauksen tarvetta.Uudenmaantien varren toimitilarakennukset suojaavat Panimon sekä Nuolikadunaluetta liikennemelulta. Näille alueille on esitetty osayleiskaavassa asuntorakentamista.

Kairiskulmantie

Selvityksen mukaan ei nykyinen liikenne edellytä melusuojauksen rakentamista.

Tilanne 2035:Jos Haritun puistotietä ei rakenneta Uudenmaantielle, on suojattava Kairiskulmantien jaKaistisentien välissä olevien omakotitalojen piha liikennemelulta. Käytännössä tämätarkoittaa meluesteen rakentamista Kairiskulmantien varteen Kaistisentien puolelle.Kairiskulman kerrostalot ovat liikennemelualueen ulkopuolella.

Jos Haritun puistotie rakennetaan Uudenmaantielle, on liikennemelualue jonkin verrankapeampi Kaistisentielle päin. Käytännössä tämä tarkoittaa meluesteen rakentamistaKairiskulmantien varteen Kaistisentien puolelle. Kairiskulman kerrostalot ovatliikennemelualueen ulkopuolella.

Pyhän Katariinan tie

Selvityksen mukaan ei nykyinen liikenne edellytä melusuojauksen rakentamista.

Tilanne 2035:Asuinrakennukset ovat vuoden 2035 tilanteessakin liikennemelualueen ulkopuolella.Kairiskulman kerrostalojen pihat ovat jossain määrin melualueella. Pyhän Katariinantien länsipuolella voitaisiin rakentaa lisää autokatoksia ja täyttää autokatosten välisetaukot meluaidalla. Pyhän Katariinan tien ja Kairiskulmantien kulmauksessa nouseerinne jyrkästi kuusi metriä kadun pinnasta kahden kerrostalon pihatasolle. PyhänKatariinan tien puoleisen pihamaan suojaaminen melulta on siten hankalaa. PyhänKatariinan tien ja Lemuntien kulmaan esitetty uusi asuinalue on melualueen ulko-puolella.



28.9.18

34

Piispanristintie

Piispanristintiellä ei ole melusuojauksen tarvetta. Nuolikadun ja Jousitien ympäristöönon esitetty asumista. Pihat suojataan liikennemelulta rakennuksilla ja pihamaanrakenteilla.

Lemuntie ja Yli-Lemun puistotie

Lemuntien ja Yli-Lemun puistotien liikennemelu otetaan huomioon uusien asuin-alueiden asemakaavoituksessa.

5.3 Tavoitteiden, luonnoksen ja ehdotuksen suunnittelun aikana saatu palaute

5.3.1 Palaute

TavoitevaiheTavoitevaiheen osallistumiskokoukset pidettiin 18.2.16 Lemunniemen osalta ja 3.3.16Piispanristin osalta.

Lautakuntien tapaaminen

Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunnan sekä Turun kaupunkisuunnittelu- jaympäristölautakunnan tapaaminen oli 25.1.16

Viranomaisneuvottelu 19.8.15. Muistio on liitteenä

LuonnosvaiheOsallistumiskokous pidettiin 4.5.17. Luonnosta oli tämän jälkeen mahdollista kom-mentoida kaupungin palautepalvelussa kuukauden ajan. Seuraavat kolme palautettasaatiin:Merja Markkula ja Vilppu Piirola, Auvaisbergin rantatie 37: Esitämme yleiskaava-luonnosta muutettavaksi siten, että tontistamme vain pohjoisosa tulee kaava-ehdotukseen mukaan liitteeseen merkittyyn rajaviivaan saakka. Eteläosa jää sitenyleiskaavan ulkopuolelle.Tiina Varis, Auvaisbergin rantatie 39: Pyydämme ensisijaisesti, että pääosakiinteistömme jää kaava-alueen ulkopuolelle ja kiinteistömme pohjoinen osa otetaanosaksi A-3 aluetta tai toissijaisesti, että koko kiinteistömme jätetään edelleen kaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi kaava-ehdotuksessa tieyhteys Kangaspellon alueeltaAuvaisbergin rantatielle on vedetty suorana viivana, joka halkoo kiinteistömmepohjoisen osan siten, että sen järkevä käyttö ei ole mahdollista. Tämä tielinjaus lieneekuitenkin viitteellinen ja tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä.Vastine: Molemmat kiinteistöt ovat voimassa olevassa osayleiskaavassa asema-kaavoitettavaa asuinaluetta rantaan asti. Uudessa osayleiskaavassa on asuinalueidenmääräykset uusittu. Jako kahteen erityyppiseen alueeseen on poistettu. Asema-kaavoitettavan alueen rajaus ratkaistaan aikanaan erikseen. Rantaan johtavan tienlinjausta on tarkistettu toivotulla tavalla.



28.9.18

35

Markku Alahäme, Jousitie 17:Piispanristin liikenneverkko: Esitetty ajatus Piispanristintien katkaisemisesta sekäuudesta yhteydestä Jousitieltä Uudenmaantielle on kannatettava, kunhan varmistetaanse, ettei Jousitiestä muodostu liian toimivaa läpiajoyhteyttä välillä Kurkelantie-Uuden-maantie. Myös kaikki toimet, jotka helpottavat kevyen liikenteen siirtymistä Uuden-maantien eri puolien välillä ovat kannatettavia.Aluevaraukset Uudenmaantien pohjoispuolisella alueella: Alueen yhtenä kiinteistön-omistajana näkisin, että alueen tulevaisuuden kannalta joustavampi merkintä sekämeidän tonttimme että välittömästi sen vieressä olevien tonttien osalta olisi APT-1.APT-2 tuntuu turhalta ylimääräiseltä kaavamerkinnältä. APT-1 ajaa saman asian jamahdollistaa enemmän.Vastine: APT-2 -merkintä korostaa Kurkelantien varren luonnetta toimitila- ja kaupanalueena varsinkin, jos uusi Saaristotie toteutuu.

Luonnoksen nähtävillä olo 25.10.–27.11.17

Luonnoksesta saatiin seuraava palaute:

Susanne Agte, tilan 202-403-1-346 omistajien puolesta, Auvaisbergin kartano:Vastaukset ehdotuksiin on esitetty kursiivilla.1) Nykyinen AP-9 -alue laajennetaan niin, että koko uuden rakennettavan tieneteläpuolella oleva alue (A-2) muutetaan AP-9 -alueeksi.AP-9 -alueen raja on siirretty pohjoisrinteen alareunaan.2) Tien pohjoispuolella oleva alue (A-2) muutetaan A-3 -alueeksi.Lemunniemen keskeinen asuinalue on Yli-Lemun puistotien varressa. A-2 -aluerakennetaan pääosin tiiviinä pientaloalueena. Alueen mitoitus ja talotyyppivalikoimaratkaistaan asemakaavassa. Tilaan kuuluva A-2 -alue on osa kokonaisuutta. Suunni-telmaa ei muuteta tältä osin.3) Alue nro 46 laajennetaan aina alueeseen nro 47 asti. Eli alueesta tulisi yhtenäinenalue merkinnällä A-3.Aluetta 46 laajennetaan. Alueiden 46 ja 47 väliin jätetään kuitenkin viheryhteysLemunniemen metsään.4) Keskusteltiin mahdollisesta arkeologisesta selvityksestä Auvaisbergin alueella.Arkeologinen täydennysinventointi tehtiin viranomaisneuvottelussa sovitussa laajuu-dessa Yli-Lemun alueella. Inventointia täydennetään tarvittaessa asemakaava-vaiheessa.5) Keskusteltiin myös luontoselvityksen tarpeellisuudesta ja mahdollisuudestatulevaisuudessa. Uuteen kaavaan lisättävä nykyisessä kaavassa olevat merkinnät luo-1ja luo-2.Kaavatyössä on käytetty Kaarinan luontoselvitystä 2016. Selvitystä täydennetääntarvittaessa asemakaavavaiheessa. Rantaan lisätään luo-7 -alue. Kartanon pihapiirinluo-kohdetta ei ole enää uudessa luontoselvityksessä.6) Korjaus s. 19. Otsikko korjattava koskien aluetta 49. Kysymyksessä on pientalo-valtainen asuntoalue merkinnällä AP-9 (virheellisesti AP-8).Selostuksen virhe korjataan.7) Jos Läntinen ohikulkutie toteutetaan, haluamme, että kaikki tien ulkopuolella olevatalueet liitetään AP-9 -alueeseen.



28.9.18

36

Tässä yhteydessä ei muuteta Läntisen ohikulkutien osayleiskaavaa, johon tien hyväk-sytty yleissuunnitelma perustuu.

Harriet von Bonsdorff, tila 202-403-1-372, Auvaisbergin rantatieIsoäitini Gurli Wilen omisti Auvaisbergin kartanon ja sen ympäröiviä maita, jostaminulla on nyt omistuksessani Harrietinranta -tila. Tontti on jostain syystä määriteltyvirkistysalueeksi, joten se on rakentamiskiellon vuoksi käytännössä lähes arvoton.Alkuperäisen perinnönjaon tarkoituksena on ollut, että suvun hallussa olevat maa-alueet jaetaan tasan perillisten kesken niin, että jokainen jälkipolvista voi halutessaanrakentaa talon omalle sukutilalleen. Tontillani on jyrkkä kallio, jonka ei pitäisi ollaesteenä rakentamiselle. Kalliota voi muokata louhimalla esim. 1:4 kaltevuuteen,kellarillisella 2-krs. talolla, jossa kellariosa on kokonaan kalliota vasten, kallion jyrkänpuoleisen osan aitaamisella tms. Oletan myös, että tontin pohjoispuolen lähistöllesuunnitellaan lisää pientaloalueiden kaavoituksia, niin olisiko järkevää ja mahdollistarakentaa tontille kokonaan uusi tie tontin pohjoispuolen kautta.Vastine: Tila sijaitsee jyrkässä rinteessä rakennetun Auvaisbergin rannan itäpuolella.Tilan yläosakin on jyrkkäpiirteistä kallioaluetta. Tila on ennestään rakentamaton.Tila on lohkottu nykyisen osayleiskaavan virkistysalueelle Lemunniemen metsän jaKuusistonsalmen väliseen viherkäytävään. Nykyinen osayleiskaava on ollut voimassalohkomisen aikaan. Maasto nousee Kuusistonsalmen rannasta lukien sadan metrinmatkalla 30 metriä. Mahdollisuudet rakentaa tilan koilliskulmaan on muun muassakulkuyhteyksien kannalta selvitettävä viereisen asuinalueen 44 asemakaavoituksenyhteydessä. Tässä vaiheessa ei osayleiskaavaehdotukseen tehdä muutoksia.

Liisa Salmenoksa, Hantuntie 180Salmenoksa toivoo, että luontoa säilytetään mahdollisimman paljon. Rakennetaanpuutalovaltaista maalaismaista idylliä. Ei rakenneta kerrostaloja. Ranta-alueet säily-tetään luonnontilassa.

Kenneth Eriksson sekä As. oy. Kaarinan Björkhagen, Pyhän Katariinan tie 312Kenneth Eriksson sekä As. oy. Kaarinan Björkhagen vastustavat kerrostalojen raken-tamista alueelle 6 Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien kulmaukseen.Vastine: Osayleiskaavan tärkeänä tavoitteena on suunnata tiivistä rakentamistalähelle palveluita sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Alue 6 sijaitseekeskeisellä paikalla Pyhän Katariinan tien ja Lemuntien kulmassa. Alue kuuluuPiispanristin tiiviisti rakennettavaan vyöhykkeeseen. Osayleiskaavaehdotuksenmukaan voi alueelle asemakaavoittaa tiivistä pientalorakentamista sekä asuin-kerrostaloja. Voimassa olevan osayleiskaavan mukaan voi tälle paikalle asema-kaavoittaa tiiviin pientaloalueen. Alueen mitoitus ja talotyyppivalikoima ratkaistaanasemakaavassa.

As. oy. Kaarinan Metsämies, Turskakuja 1, Ahdintie 21Olemme ylimääräisessä yhtiökokouksessamme 28.10.17 käsitelleet osayleiskaavanluonnosta Piispanristin osalta ja erityisesti uutta tielinjausta Auvaisissa Turskakujanjatkeena. Esitämme kaavaluonnoksen muuttamista siten, että uudelle alueelle kaavaillunyhden Turskakujan tieliittymän jatkeen sijaan liikenne ohjataan alueelle useampaa reittiäpitkin, kuten alussa suunnitelmissa olikin. Esitämme myös, että läpikulkua alueen läpijatketaan Auvaistentielle moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitetulla tiellä suunnitellunpyörätien lisäksi.



28.9.18

37

Vastine: Voimassa olevan osayleiskaavan tarkoituksena oli jatkaa Auvaisten nykyisiäkatuja uudelle asuinalueelle. Auvaisten asukkaat vastustivat jyrkästi tätä ratkaisua.Asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päätettiin suunnitella Auvaistenlaajennusalueen länsiosa Ahdintieltä rakennettavan uuden kadun varteen. Itäosaanrakennetaan katu Auvaistentieltä. Itäosan ja länsiosan yhdistää pyörätie. Laajennus-alueen asemakaavoitus on käynnissä tältä pohjalta. Osayleiskaavaehdotus on asema-kaavasuunnitelmien mukainen.

Viranomaisneuvottelu 20.4.17. Muistio on liitteenä.

Lausunnot luonnoksesta:

SivistyslautakuntaLausunnossa esitetään erilaisia vaihtoehtoja päivähoidon, esiopetuksen ja peruskouluntilakysymysten ratkaisuksi Piispanristillä vuoteen 25 ja 35. Alakoulun osalta nähdäänkaksi vaihtoehtoa: Laajennetaan pelkästään päätaajaman nykyisiä kouluja tailaajentamisen lisäksi rakennetaan Lemunniemen alakoulu 20-luvun lopulla. Nykyistenkoulujen laajentaminen on yläkoulun tilan tarpeen ratkaisu.Lemunniemi tarvitsee oman päiväkodin 20-luvun alkupuolella ja toisen päiväkodinvuoteen 35 mennessä. Jos Lemunniemelle rakennetaan alakoulu, tulisi eri hankkeettoteuttaa yhdessäLemunniemen suunnittelun ongelma on kiteytetty lausunnon loppuun: Lemunniemenrakentuminen on palveluiden järjestämisen kannalta ongelmallinen. Palvelut vaativatriittävän väestöpohjan, mutta alue rakentuu vähitellen ja valmistuminen kestää pitkään,selvästi yli 20 vuotta. Alueen kehittymistä tulee seurata aktiivisesti vuosittain ja ainaerikseen tehtävien kaavoituspäätösten yhteydessä. Investointeihin on syytä varautuaajoissa ja tilojen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota muunneltavuuteen jamonikäyttöisyyteen sekä toisaalta laajennusmahdollisuuteen. Alueen rakentuessavähitellen ja väestön myöhemmin ikääntyessä tällä mahdollistetaan tilojen joustavakäyttö niin lasten, nuorten kuin ikäihmistenkin palvelutarpeisiin.

Tekninen lautakuntaTekninen lautakunta kiinnitti huomiota seuraaviin asioihin:Osayleiskaavassa esitetty Piispanristintien katkaisu Nuolikadun itäpuolelta tuleevaikeuttamaan Piispanristin ja Krossin välistä liikennettä.Liikuntapalveluiden kehittämisen näkökulmasta Lemunniemen keskeisen alueen VU-varauksen supistaminen pohjoisosasta uudella asuinalueella ei ole tässä vaiheessajärkevää, koska se rajaa alueen käyttömahdollisuuksia tulevaisuudessa.Vastine: Osayleiskaavassa on esitetty idealuonteisesti Piispanristin katuverkon kehit-tämistä maankäytön kehittämisen rinnalla. Jännekadulta rakennettaisiin uusi katuUudenmaantien kautta Jousitielle. Jousitien linjausta muutettaisiin jonkin verran.Piispanristintie katkaistaisiin Kaarikadun länsipuolelta. Piispanristintien länsipääolisi Uudenmaantielle suuntautuva palveluiden ja asumisen alue. Itäpää olisi puoles-taan moottoritielle suuntautuva yritysalue. Katuverkko suunnitellaan tarkemminasemakaavassa.Luonnoksesta käytyjen keskustelujen perusteella on todettu, että nykyisessä osayleis-kaavassa golf-kentälle varatun VU-alueen maankäyttöä tulee tarkastella laajempanakysymyksenä. Osayleiskaavaehdotuksessa palataan alkuperäiseen rajaukseen.



28.9.18

38

YmpäristölautakuntaYmpäristölautakunta kiinnitti huomiota seuraaviin asioihinKaavaselostuksessa on viitattu vuoden 2016 luontoselvityksen kohteisiin, muttakohdenumerointi on vuosien 2001 ja 2003 selvityksien mukainen. Viittaukset jakohdenumerointi tulee tarkistaa ja päivittää kaavaselostukseen.Luontoselvityksen mukaan rajattu mahdollinen luonnonsuojelulakikohde Härkähaanjalopuulehto jää osittain uuden pientaloalueen (A-3) alle. Luontoselvityksen yhteydessäkohteelta on löytynyt myös noro, joka on mahdollinen metsälain 10 § tarkoittamakohde. Samalla alueella sijaitsee myös suojelullisesti arvokkaita metsäkohteita(METSO), joista uuden pientaloalueen alle jää METSO I-II -luokanrunsaslahopuustoinen kangasmetsä (kuvio 234) sekä METSO III -luokan metsäinenkallio (kuvio 235). Suunnitellun uuden pientaloalueen kohdalta on löytynyt myössilmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen korpiludekääpä. Mahdollisella luonnon-suojelulakikohteella sekä METSO -luokitelluilla kohteilla on merkittäviä luontoarvojaja metsäalue on myös kääpälajistollisesti arvokas. Alue tulee huomioida kaavassatarkemmin. Varsinkin METSO kuvio 234, jossa on havaittu korpiludekääpä, tuleerajata pientaloalueen ulkopuolelle.Lepakkokartoitusten perusteella erittäin hyväksi lepakkoalueeksi arvotettu alue-kokonaisuus Härkähaasta Auvaisbergin kartanon rantaan jää suurelta osin kaavoitet-tavien asuntoalueiden alle. Asuntoalueet pirstovat lepakoiden elinympäristöjä javaikuttavat haitallisesti lepakoiden liikkumiseen alueella. Lepakoille tärkeät ruokailu-alueet kuuluvat arvoluokkaan 2 ja näiden alueiden arvo lepakoille tulisikin ottaahuomioon maankäytössä EUROBATS-sopimuksen nojalla. Lepakoille tärkeät alueettulee rajata kaavamääräyksin, jotta lepakot pystyvät paremmin sopeutumaan alueelletuleviin rakennusmuutoksiin. Vesialueita reunustava puusto ja ruovikkoiset rannattukevat lepakkojen liikkumisreittejä ja tarjoavat hyviä saalistusalueita, joten ne tulisisäilyttää, jotta lepakkoihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää.Osayleiskaavan luonnoksessa ei ole otettu merkinnöillä huomioon liito-oravalle tärkeitäelinalueita. Kaavaan tulee lisätä liito-oravalle tärkeille alueille rajaukset sekä tarvittavatmääräykset elinmahdollisuuden säilyttämiseksi. Kaavamääräyksissä tulee huomioida,että laadittaessa asemakaavaa tai alueella tehtävissä toimenpiteissä on otettavahuomioon liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ja niitä suojaavan puustonsekä liito-oravan liikkumisen ja ruokailun kannalta riittävän puuston säilyminen. LisäksiLemunniemen metsän ja Kaikukallion välinen VL alue tulee merkitä liito-oravanliikkumisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jossa tulisi olla riittävä määrä kulkuyhteyspuita.Myös Auvaisen itäpuolelta tulee turvata liito-oravan liikkuminen osayleiskaavanluonnoksen ulkopuolella sijaitsevalle Hovirinnan alueella sijaitsevalle liito-oravanydinalueelle.Osayleiskaavan jatkovalmistelussa pyydetään huomioimaan Kurkelantien liikenne-meluvaikutus.Näiden lisäksi lausunnossa on kaksi kohtaa, jotka ovat ehdotuksen rajauksen ulko-puolella.Vastine: Kaupunginarkkitehti on käynyt lausunnon kohdat läpi ympäristöbiologiAnnemari Karin kanssa. Lausunnon näkökohdat on otettu pääosin huomioon. Härkä-haan asuinalueen rajaus poikkeaa lausunnossa esitetystä syvälle alueelle pistävänkapean kolmion mallisen metsän osalta.



28.9.18

39

ELY-keskusVastaukset ehdotuksiin on esitetty kursiivilla.Aluevarauksista ja kaavamääräyksistä on huomioita

Asemakaavoituksen ohjaamisesta laadukkaan ympäristön suunnitteluunTähän samaan kysymykseen on kiinnitetty huomiota myös Varsinais-Suomen liitonlausunnossa. Ehdotukseen on lisätty uusia alueita koskeva yleismääräys. Siinä onesitetty asemakaavoituksen keskeiset kysymykset Yli-Lemun, Auvaisbergin ja Piispan-ristin alueille. Osayleiskaavan tarkoitus ei ole kuitenkaan kuvailla, minkälaisia uudetalueet ovat. Tämä on asemakaavoituksen ja siihen liittyvien suunnitelmien tehtävä.Virkistysalueiden rajauksistaRakentamisesta osayleiskaavan perusteella Auvaisbergin rannassaEhdotuksesta on poistettu voimassa olevan osayleiskaavan määräys, jonka perusteellaosayleiskaava riittää rakennusluvan perustaksi Auvaisbergin rannassa.VL-9 alueen merkintätavastaTähän samaan kysymykseen on kiinnitetty huomiota myös museon lausunnossa.Aluevarausmerkintään on lisätty viivarasteri. Määräyksen otsikkoa sekä tekstiä ontarkennettu.Kartanoalueiden kaavamerkinnöistäAuvaisbergin kartanon määräyksiä on tarkennettu.Vähittäiskaupan merkinnöistäKaavamääräystä on täsmennetty siten, että KM-3 -alueille saa sijoittaa kaupan tilojaenintään 60.000 k-m2. Tämä on lähellä voimassa olevien asemakaavojen rakennus-oikeutta. APT-alueille ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Tavoitteena on,että APT-alueet ovat käyttötarkoitukseltaan monipuolisia eikä vähittäiskaupan sijoit-tumista ohjata enempää.Kevyen liikenteen reiteistä kaupan alueellaPiispanristin kevyen liikenteen pahimmat puutteet poistuvat Uudenmaantien pohjoisenpyörätien parantamisen yhteydessä.

Luonnonsuojelun huomiot vastaavat pääosin ympäristölautakunnan huomioita.

Pohjavesialueen kaavamääräystä on täsmennetty.

Varsinais-Suomen liittoVastaukset ehdotuksiin on esitetty kursiivilla.Lausunnossa on esitetty seuraavia huomioita

Rakennemallin aluerakenteeseen liittymisen havainnollistamisestaKaarinan päätaajaman maankäytön kehittämisestä vuoteen 25 ja 35 on osayleis-kaavatyöhön liittyvä erillinen selvitys lähdeaineistossa.Lemunniemen ja Piispanristin vahvojen ominaispiirteiden esiin nostamisestaTähän samaan kysymykseen on kiinnitetty huomiota myös ELY-keskuksen lausun-nossa. Ehdotukseen on lisätty uusia alueita koskeva yleismääräys. Siinä on esitettyasemakaavoituksen keskeiset kysymykset Yli-Lemun, Auvaisbergin ja Piispanristinalueille. Osayleiskaavan tarkoitus ei ole kuitenkaan kuvailla, minkälaisia uudet alueetovat. Tämä on asemakaavoituksen ja siihen liittyvien suunnitelmien tehtävä.



28.9.18

40

Kaavakarttaan on lisätty pyöräilyn seudullinen laatuväylä.

Varsinais-Suomen maakuntamuseoVastaukset ehdotuksiin on esitetty kursiivilla.Lausunnossa on esitetty seuraavia huomioita

Selostus on suojeltujen rakennusten osalta puutteellinen. Selostuksessa ei esitetä, mihinselvitykseen suojeltujen rakennusten valinta perustuu.Suojeltujen rakennusten valinta perustuu voimassa olevaa Lemunniemen osayleis-kaavaa varten tehtyyn rakennuskannan inventointiin. Selostusta on täydennetty tältäosin.Yli-Lemun kartanon etelänpuoleinen peltorinne tulisi jättää rakentamatta niin, ettänäköyhteys kartanosta merelle säilyy.Voimassa olevassa osayleiskaavassa ei ole museon jo aiemminkin esittämää rakenta-matonta vyöhykettä. Kaavaehdotuksessa on rakentamaton vyöhyke Suomen sodanmuistoihin liittyvän Yli-Lemun kävelytien varressa.

Kasarminmäen eteläpuolelta Hantuntielle johtava vanha tie on merkitty ehdotukseenkevyen liikenteen tieksi.

Muinaisjäännösten nimet, merkinnät ja kaavamääräykset on tarkistettu. Lausunnossamainittu Ristiniittu ei kuulu ehdotuksen rajauksen piiriin.

VL-9 alueen merkintätapaTähän samaan kysymykseen on kiinnitetty huomiota myös ELY-keskuksen lausun-nossa. Aluevarausmerkintään on lisätty viivarasteri. Määräyksen otsikkoa sekä tekstiäon tarkennettu.

Turun kaupunkiTurun Vesihuolto Oy

Osayleiskaavaan ei esitetä muutoksia. Turun kaupungin lausunnossa todetaan, ettäHaritun puistotien rakentamiselle ei ole maankäytöstä johtuvaa akuuttia tarvetta.

Ehdotusvaihe

Julkinen nähtävillä olo 18.4.–21.5.18

Osayleiskaavaehdotuksesta tehtiin seuraavat muistutukset:

Tero JunttiTero Juntti esittää, että Rauvolantien eteläpuolisille uusille asuinalueille rakennetaankokoojakatu Lemuntieltä alkaen. Rauvolantie pysyy nykyisten asukkaiden käytössä.Vastine: Osayleiskaavaan on lisätty ohjeellisella merkinnällä Lemuntieltä Rauvolan-tien eteläpuolisille asuinalueille johtava katu.

As. oy. Kaarinan Metsämies, Turskakuja 1, Ahdintie 21As. oy. Kaarinan Metsämies on uudistanut muistutuksena kaavaluonnoksesta teke-mänsä huomautuksen, joka on esitelty sivulla 36.



28.9.18

41

Vastine: Voimassa olevan osayleiskaavan tarkoituksena oli jatkaa Auvaisten nykyisiäkatuja uudelle asuinalueelle. Auvaisten asukkaat vastustivat jyrkästi tätä ratkaisua.Asukkaiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella päätettiin suunnitella Auvaistenlaajennusalueen länsiosa Ahdintieltä rakennettavan uuden kadun varteen. Itäosaanrakennetaan katu Auvaistentieltä. Itäosan ja länsiosan yhdistää pyörätie. Laajennus-alueen asemakaavoitus on käynnissä tältä pohjalta. Osayleiskaavaehdotus on asema-kaavasuunnitelmien mukainen.

Anne-Mari Lummevuo Kaistisentien asukkaiden puolestaJoukko Kaistisentiellä asuvia asukkaita ovat allekirjoittaneet kuntalaisaloitteenmeluaidan rakentamiseksi Kairiskulmantien ja Kaistisentien väliselle kaistaleelle sekänopeusrajoitusten alentamiseksi kummallakin tiellä. Kuntalaisaloitteen lisäksi tuommeasian kaupunginhallituksen käsittelyyn ko. aluetta koskevassa kaava-asiassa.Liikenne Kairiskulmantiellä on viime vuosina lisääntynyt merkittävästi Herrasniityn jaLemunniemen alueen rakentamisen johdosta. Skanssi-Piispanristin liikenneselvityksenmukaan Kairiskulmantien liikennemäärä on jo nykyisin n. 10 000 ajoneuvoa vuoro-kaudessa, ja tämä määrä tulee kasvamaan entisestään Lemunniemen uusien asuin-alueiden myötä. Jo nykyiset liikennemäärät aiheuttavat alueen asukkaille, erityisestiKaistisentien varrella asuville omakotiasukkaille, kohtuutonta meluhaittaa aamustailtaan, ja liikennemäärien lisääntyminen tulee kasvattamaan melutasoa entisestään.Kaarinan kaupungin kaupunkikehityspalvelujen tekemän Lemunniemen ja Piispanristinosayleiskaavan ehdotuksen selostuksen liikenneselvityksessä todetaan yksiselitteisestiettä " Kairiskulmantielle on rakennettava melusuojaus Kaistisentien puolelle jossainvaiheessa Lemunniemen rakentamisen myötä". Selostuksen liikennemelua koskevassaosiossa todetaan että em. liikenneselvityksessä ehdotetaan liikenneturvallisuudenparantumiseksi ns. tonttikatujen (esim. Kaistisentie) aluenopeusrajoituksiksi 30 km/hsekä taajaman pääkatujen (esim. Kairiskulmantie) nopeusrajoitukseksi 40 km/h.Kumpikin selostuksessa esitetty ehdotus on linjassa tämän muistutuksen kanssa, javetoammekin nyt ehdotusten toteuttamiseksi.

Me Kaistisentien asukkaat vaadimme asuinympäristömme muuttamista meluttomaksiKairiskulmantien nopeusrajoitusta alentamalla sekä rakentamalla melueste Kairis-kulmantien ja Kaistisentien väliin.

Tarkemmat perustelut on esitetty muistutuskirjeessä.

Vastine: Osayleiskaavakartassa on esitetty meluntorjuntatarve KairiskulmantieltäKaistisentien omakotitalojen suuntaan. Liikennemelukysymystä on selvitetty tarkem-min sivuilla 32–34 sekä erillisenä raporttina olevassa liikenneselvityksessä. Osayleis-kaavalla ei ratkaista vielä meluesteen rakentamista. Osayleiskaavassa on esitettymyös Kairiskulmantien kehittämistä maantietä muistuttavasta väylästä kaupunki-maiseksi kaduksi. Yksi merkittävä kysymys on tällöin kevyen liikenteen turvallisuudenparantaminen. Tämäkään asia ei ratkea vielä pelkästään osayleiskaavalla. Muistutuson osayleiskaavan ajatusten mukainen.

Tapani Mellanen, Hantuntie 891. Yli-Lemun ja Luikkolan alue on palautettava ainakin pääosin aiemman osayleis-kaavan mukaiseksi. Mm. kaupungin omistama Luikkolan tila oli aiemmin viheraluetta,nyt kaava sallisi alueelle jopa kerrostalojen rakentamisen.



28.9.18

42

2. Em. alueet on yleensäkin säilytettävä pientalovaltaisina, kerrostalojen rakentaminenkauas keskustan palveluista ei ole muutenkaan mielekästä.3. Esitetty kaavaluonnos kohtelee pieniä maanomistajia epäoikeudenmukaisestitoteutuessaan. Esim. omistamastani Vehkalhon metsäpalstasta on päätypala kaavoitettuviheralueeksi, kuten se oli aikaisemmassakin osayleiskaavassa. Katsoin asian tuolloinolevan ok, koska ympärilläkin oli viheraluetta, en nähnyt aiheelliseksi huomauttaaasiasta. Mikäli kaava toteutuu esitetyssä muodossa, niin metsäpalstani päätypala onkaavoitettava tonttimaaksi, kun verottajakin on tulkinnut ko. metsäpalstan tonttimaaksialusta alkaen!4. Em. alueet ja Hantuntie ovat nykyisellään kuntalaisten ahkerassa virkistyskäytössä.Virkistyskäytön mahdollisuus vähenee oleellisesti tai loppuu kokonaan tämän yli-tehokkaan kaavaluonnoksen myötä!Vastine: Osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamis-mahdollisuuksia Lemunniemeen ja Piispanristille. Lemunniemen pääkadun varrellapyritään monipuolisiin talo- ja asuntotyyppeihin. Rakentamisen mitoitus ja luonneratkaistaan tarkemmin asemakaavassa. Rakennettavat alueet ovat pääosin samat kuinvoimassa olevassa osayleiskaavassa. Kaupungin omistama Luikkolan tila on pääosinrakennusmaata jo nyt. Asuntoaluetta on laajennettu jonkin verran länteen päin.Samalla on kaupungin omistama Uusihaan eteläosa muutettu virkistysalueeksi luonto-ja historiallisten arvojen vuoksi. Hantuntiestä tulee asuinalueiden myötä kevyenliikenteen tie. Ulkoilumahdollisuudet paranevat Yli-Lemun alueella voimassa olevaanosayleiskaavaan verrattuna.

Lausunnot ehdotuksesta

Luonnoksesta annettua lausuntoa ovat täydentäneet ympäristölautakunta, ELY-keskus,Varsinais-Suomen liitto ja maakuntamuseo. Muut luonnoksesta lausunnon antaneetovat ilmoittaneet, että niillä ei ole uutta lausuttavaa. Ehdotuksesta ovat lisäksilausuneet Kaarinan Kehitys Oy, Kaarinan Yrittäjät ry, Varsinais-Suomen pelastus-laitos ja Caruna Oy.

YmpäristölautakuntaELY-keskus

Lausunnoissa esitetyt tarkennukset on otettu huomioon.

Varsinais-Suomen liittoYleisinä huomioina Varsinais-Suomen liitto toteaa, että yleiskaavataso on tärkeä tasotarkastella ja kehittää alueen toiminnallista kokonaisuutta ja kytkeytymistä seudullisiinsuunnitelmiin. Kaavaratkaisu sisältää mahdollisuuden seudullisiin ratkaisuihin kytkey-tymiseen ja yleismääräys nostaa esiin keskeiset kysymykset, jotka asemakaavoituksessatulee ratkaista. Asemakaavoitettaessa aluerajaus saattaa kuitenkin jäädä kokonaiskuvanratkaisemiseksi liian suppeaksi ja tarkastelu rajatuksi. Yleiskaavan roolia tulisikinedelleen kehittää seudullisten ja alueellisten suunnitelmien yhteen sovittavanakehittämistyökaluna siten, että tarkasteluissa ja vaikutusten arvioinneissa nostettaisiinesiin myös keinovalikoimaa tunnistettujen haasteiden ratkaisemiseksi.Koska suunnittelualue sijaitsee joukkoliikenteen kannalta edullisesti, tulisi osayleis-kaavan kytkeytyminen seudullisen joukkoliikenteen kehittämiseen tuoda yleiskaavassaparemmin esille. Runkobussilinjojen ja mahdollisen raitiotien tai superbussin kulku



28.9.18

43

suunnittelualueella tulisi tunnistaa paremmin, ja huomioida etenkin runkobussilinjanvarsi erityisen tahokkaana maankäytön vyöhykkeenä, johon sisältyy mahdollisesti myösniin sanottu eri liikennemuodot yhdistävä solmukohta, joka voi tulevaisuudessa ollamyös potentiaalinen palvelualue. Lisäksi osayleiskaavassa tulee varmistaa toimivien janopeiden kävely- ja pyöräily-yhteyksien luominen runkobussilinjoille etenkin Ala-Lemun alueelta, jonka sisäiset joukkoliikenneyhteydet on todettu olevan ainakinalkuvaiheessa heikohkot, mutta jotka sijaitsevat kuitenkin pyöräilyetäisyydellä tulevaltarunkolinjalta. Runkobussilinjan varrella tulee jatkosuunnittelussa huomioida lisäksipyöräpysäköinnin kehittäminen pysäkkien läheisyydessä, mikä tulisi näkyä myösosayleiskaavan määräyksissä. Osayleiskaavatyössä yllä mainitut asiat on voitu tutkia jatunnistaa, mutta niitä on vaikea löytää kaavakartalta, eikä niitä ole huomioitu riittävästikaavaselostuksessa eikä vaikutusten arvioinnissa. Tämän vuoksi olisikin hyvä, ettäainakin liikenneteemasta laadittaisiin yksinkertaistetumpi teemaliitekartta, jossa onhavainnollistettu kaava-alueen liikennejärjestelmää myös kestävien liikennemuotojenkannalta.Luonnonarvoja- ja varoja koskeva vaihemaakuntakaavatyöskentely on tunnistanutlisäksi tarpeen huomioida niin maakunta- kuin yleiskaavatasoillakin seudullisten japaikallisten virkistysalueiden ja -reittien jatkuvuus ja niillä sijaitsevien luontoarvojenturvaaminen. Kaava-alueella sijaitsee seudullinen vihervyöhyke, joka on merkinnöinturvattu. Kaavassa olisi lisäksi tärkeä tutkia ja perustella, miten kaavalla turvataanpaikallisten reittien lisäksi seudullisten virkistysreittien jatkuvuus. Tätä teemaa olisihyvä taustoittaa myös teemallisella karttatarkastelulla ja huomioida asia paremminselostuksessa sekä vaikutusten arvioinnissa.

Vastine: Kaavakartassa on esitetty kaksi joukkoliikenteen kehittämiskäytävää jl-1 -merkinnällä. Toinen on runkolinjan 7 reitti Uudenmaantietä, Kairiskulmantietä jaPyhän Katariinan tietä. Toinen on Uudenmaantien 700 ja 800 -linjojen reitti. Turunraitiotien yleissuunnitelmassa on esitetty yhtenä linjausvaihtoehtona reitti Piispan-ristiltä Panimon alueen kautta Pyhän Katariinan tielle. Tämä on esitetty jl-2 -merkin-nällä. Muuten yleiskaavatyö rajattiin niin, että tässä ei käsitellä Turun seudun runko-bussisuunnitelmaan kuuluvia asioita. Lemunniemen joukkoliikenne suunnitellaanerikseen. Yhtenä mittavan kerrostalorakentamisen sijoittamisen tarkoituksenaPiispanristille sekä Kairiskulman ja Herrasniityn väliin on tukea runkobussilinjaa.Kaavakartassa on esitetty kevyen liikenteen oikotiet Yli-Lemun ja Auvaisberginalueelta metsän läpi Herrasniittyyn Pyhän Katariinan tien varteen. Nämä tietpalvelevat myös koululaisia.Rantaa myötäilevä ulkoilureitti on syntymässä Turun Katariinan ja Piikkiönlahdenvälille. Kaavakarttaan on merkitty muun muassa Yli-Lemun rannan kautta kulkevareitin kaava-alueen osuus.

Varsinais-Suomen maakuntamuseoLausunnon yhteenvetona museo toteaa, että ensisijaisena rakentamisalueena onperusteltua pitää Piispanristin ja Skanssin aluetta. Lemunniemen voimallisessarakentamisessa on vaarana, että tuhotaan alueen vetovoimatekijät, joita ovat alueenvehreys, historia ja merellisyys. A-1 -aluetta kartanon eteläpuolella tulee supistaa niin,että kartanolta säilyy yhteys merelle. Museo toistaa huolensa Kaarinan rakennuskannanselvityksen puutteellisuudesta.



28.9.18

44

Vastine: Kaavatyössä pidettiin tärkeänä, että Suomen sodan muistoihin liittyvät alueetsäilyvät rakentamattomina myös jälkipolville. Museon jo aiemminkin esittämärakentamaton vyöhyke Yli-Lemun kartanolta salmelle on Suomen sodan muistoihinliittyvän Yli-Lemun kävelytien varressa VL-9 -alueella. Voimassa olevaan osayleis-kaavaan verrattuna on Yli-Lemun suunnittelua muutettu merkittävästi tältä osin.Kuten museon lausunnossa todetaan, ei Kaarinan rakennuskannasta ole kokonais-valtaista ajanmukaista selvitystä. Suojeltujen rakennusten valinta perustuu tässäkaavatyössä voimassa olevaa Lemunniemen osayleiskaavaa varten tehtyyn rakennus-kannan inventointiin.

Kaarinan Kehitys OyKaarinan Yrittäjät ryErityisesti Piispanristi tullee olemaan houkuttelevaa asuinaluetta sijaintinsa vuoksi jaLemunniemi lisää Kaarinan vetovoimaa merellisenä asuinalueena. Lemunniemenasuinalueen suunnitellun koon vuoksi olisi hyvä, että alueelle tulisi myös yritys-toimitiloja palvelualan yrittäjille.Piispanristin alue on ollut vanhaa yritysaluetta, joka on suurelta osin rakentamatonta taivajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Piispanristi olisi kysyttyä yritysaluetta, joskaupungilla olisi sieltä tarjota yritystontteja erityisesti hyvien yhteyksiensä ja sijaintinsavuoksi. Tämän hetkiset vanhat teollisuustilat eivät ole kovin houkuttelevia. Piispanristinristeyksen eteläpuolinen alue on jo uudistumassa Panimon alueen asuinkerrostalojensekä uuden Prisman ja YIT:n Magneetin rakentamisen myötä. Alue kasvaa toivottavastiSkanssia täydentävänä kaupan alueena. On toivottavaa, että kulkuyhteys SkanssistaPiispanristille avataan myös muulle kuin bussiliikenteelle.Osayleiskaavassa on hyvin mietitty Piispanristin alueen monipuolistaminen. Uusienasuinalueiden lisäksi on hyvä ottaa huomioon mahdollisuus luoda uusia toimitilojenalueita eritysesti Kurkelantien lähistölle ja Piispanristin risteyksen pohjoispuolelle, jossaosayleiskaavaehdotuksen mukaan on jatkossakin yritysalueita. Jos Saaristotie muuttuuKurkelantielle, tulee tien varren yritystoimitilojen kysyntä kasvamaan.Julkiset yhteydet sekä asuinalueilta että yritysalueilta ovat entistä tärkeämmät. Osa-yleiskaavaehdotuksessa on hyvin mietitty Lemunniemen joukkoliikenneyhteyksiä.Piispanristin 110-tien varsi ja Panimon alue ovat jo tällä hetkellä kohtuullisen hyvinsaavutettavissa busseilla, mutta toiveita on esitetty myös Piispanristintietä Krossiin jasieltä mahdollisesti Kaarinan keskustaan kulkevasta linjasta. Jos ehdotus Piispan-ristintien katkaisemisesta etenee, täytyisi kuitenkin miettiä yritysalueena kehitettävänitäosan julkiset liikenneyhteydet. Yritysalueiden saavutettavuus vain omilla autoilla eitäytä enää yritysten tarpeita.Yleisesti ottaen osayleiskaavan ehdotukset Piispanristin yritysalueiden osalta ovat hyvinkannatettavia ja vaikuttaisivat positiivisesti alueen houkuttelevuuteen. Huomioitavaa ontulevien asukkaiden ja yrittäjien erilaiset tavoitteet asuinalueiden ja yritysalueidenrajapinnassa. Jo nyt on tullut kyselyitä voiko yritystoimintaa jatkaa, jos alueetkaavoitetaan asuinalueiksi.

Vastine: Lausunnossa on esitetty useita jatkotyöskentelyssä kehitettäviä asioita, jotkaovat kaikki osayleiskaavan ajatusten mukaisia. Piispanristi tulee säilymään merkit-tävänä yritysalueena. Uudenmaantien pohjoispuolella on asuntojen rakentamistaodotettavissa lähinnä Piispanristintien länsipään ympäristöön Skanssin asuinalueenjatkeeksi. Uudenmaantien pohjoispuolisen alueen kehittämisen ongelmana on haja-nainen maanomistus. Kaupunki ei omista alueella tonttimaata.



28.9.18

45

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Esitetyt tarkennukset on tehty kaavamääräyksiin.

Caruna Oy

Lausunnossa ei ole muutosehdotuksia.

ELY-keskuksen kehittämiskeskustelu 27.9.18

Ehdotus on ollut nähtävillä ja siitä on saatu lausunnot. Kaavasta saapui 4 muistutusta.

ELY-keskuksen lausunto:· Liikenteen ja luonnonsuojelun osalta ei ole huomautettavaa· Kaupan mitoituksen määräykseen tehty tarkistus todettiin olevan kunnossa.· Pohjavesien vaikutusarviointi tulee tehdä joko yleiskaavan tai asemakaa-

voituksen yhteydessä· Rakennusten suojelumerkintöjä ja –rajauksia on tarkistettu. Kaarinaan tulisi

tehdä kattava rakennuskannan inventointi.· Ei lisäneuvottelutarvetta

Varsinais-Suomen liiton lausunto:Yleiskaavaan voisi sisällyttää joukkoliikenteen kehittämisen edellytyksiäohjaavia määräyksiä kuten korostaa yhteyksiä runkoväylille sekä pyörä-pysäköintiä. Joukkoliikenteen reitit suunnittelee Föli, eikä yleiskaavassa oletarkoitus tehdä kilpailevaa joukkoliikenteen suunnittelua.Yleiskaavassa voisi tuoda vaiheistamisen esiin. Yleiskaava on kaupunginstrategisen arvokeskustelun väline.

Yli-Lemun ranta-alue:Yli-Lemun ranta-alue on lähes ainoa kaupungin omistama ranta-alueLemunniemellä.Yli-Lemu on Rauhalinnan jälkeen seuraava asemakaavoitettava merellinenasuinalue Kaarinassa. Ylilemun asemakaavoitus aloitetaan noin vuonna 2020 jarakentaminen vuoden 2025 jälkeen.Yli-Lemun ranta on osa seudullista virkistysreittiä. Keskusteltiin rannassa olevanviheralueen riittävästä leveydestä. Muita tärkeitä seikkoja ovat kartanon yhteysmerelle ja Suomen sodan muinaismuistojen huomioiminen.

5.5 Kaavan vaikutukset

5.5.1 Kaarinan kaupungin strategia 2018–25

Kaupunkirakenteen kehittäminen perustuu olemassa olevan taajaman täydentämiseen jalaajentamiseenOsayleiskaavan yksi päätarkoitus on vahvistaa Uudenmaantien varressa olevaaKaarinan päätaajamaa. Lemunniemen ajatellun rakentamisjärjestyksen mukaanlaajenee Piispanristin taajama Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun. Sieltäjatkuu rakentaminen kohti Koristoa. Palveluiden kannalta Lemunniemi on ongel-



28.9.18

46

mallinen, koska rakentamisaika saattaa olla pitkä. Tähän on kiinnitetty huomiotasivistyslautakunnan lausunnossa.

Monipuoliset ulkoilu-, liikunta-ja kulttuurimahdollisuudet, jotka mahdollistavatitsestään huolehtimisenHyvä, toimiva ja terveellinen ympäristöYli-Lemu on Kärjen, Raadelman ja Rauhalinnan jälkeen seuraava meren läheinenasuinalue. Yli-Lemun rantapuiston rakentaminen lisää koko Piispanristin kaupungin-osan asukkaiden mahdollisuuksia päästä rantaan. Osayleiskaava-alueen ongelma on,että muuta julkisesti omistettua rantaa ei ole. Tavoitteena on muodostaa Kaarinanrantaraitti Katariinasta Piikkiönlahdelle.Lemunniemen metsä ulottuu Pitkänsalmen rannalta Auvaisiin. Sen sormet yhdistävätasuinalueiden välistä metsän Kuusistonsalmeen. Metsä tarjoaa mahdollisuudenluonnossa liikkumiseen.Kattava kevyen liikenteen verkosto tarjoaa puitteet kaupunkimaiseen liikkumiseenjalan ja pyörällä.Yleiskaavalla pyritään sellaiseen rakenteeseen ja väestöpohjaan, jotka antavat hyvätmahdollisuudet alueiden kehittämiselle. Asemakaavoituksessa sekä rakentamisenvalvonnassa tulee tavoitteiden olla riittävän kunnianhimoiset, jotta ajateltu ympä-ristön korkea laatu toteutuu. Merkittävä osuus on julkisen ympäristön rakentamisen jaylläpidon laadussa.

Hyvin palveleva joukkoliikenneAsuntojen rakentaminen Piispanristille tukee joukkoliikenteen pääreittejä. Kevyenliikenteen pahimmat ongelmakohdat korjaantuvat, kun Uudenmaantien pohjoinenpyörätie parannetaan.Lemunniemen keskeinen alue on nykyisen joukkoliikenteen kannalta ongelmallinen.Se ei ole nykyisten Kaarinan ja Turun välisten linjojen varrella. Alueenrakentamisaika tulee olemaan pitkä. Asukkaita on pitkään niin vähän, ettäjoukkoliikenteen tarjonta on heikkoa. Toisaalta vähäinen tarjonta ei houkuttelematkustajia. Linjaliikenteen rinnalle kehittyy kutsupohjainen liikenne. Se parantaamerkittävästi mahdollisuuksia tarjota joukkoliikenteen palveluita Lemunniementapaisilla alueilla. Jossain vaiheessa liikennöidään robottibusseilla.Kevyen liikenteen etäisyydet Piispanristin palveluihin ovat kuitenkin lyhyet. Osayleis-kaavassa esitetyt oikotiet Yli-Lemusta Herrasniittyyn ja Auvaisbergistä Auvaisiin pal-velevat erityisesti koululaisia sekä yhteyksiä joukkoliikenteen runkoreitin pysäkeille..

5.5.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset

Maakuntakaavan toteutuminenTaajama-alueet

Piispanristillä on Uudenmaantien ja moottoritien välinen alue työpaikka-aluetta. Osa-yleiskaavan tavoitteena on kehittää Piispanristintien länsipäätä myös asumisen japalveluiden alueena. Osayleiskaava toteuttaa kaupunkikehittämisen kohdealueentavoitteita. Piispanristillä on seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikönkohdemerkintä.Lemunniemen taajama-alueilla on suurin ero Lemunniemen metsän ja Kuusistonsalmenvälisessä viherkäytävässä. Ehdotuksessa on Lemunniemen metsästä Kuusistonsalmeen



28.9.18

47

kolme vihersormea: Yli-Lemun kohdalla, Yli-Lemun ja Härkähaan välissä sekäKaikukallion kohdalla.

Vähittäiskaupan suuryksiköt

Ehdotuksen KM-3 -alueille saa Piispanristillä sijoittaa seudullisesti merkittäviävähittäiskaupan suuryksiköitä. Mitoitus on vaihemaakuntakaavan mukainen.

Yhteystarpeet

Suunnittelualuetta sivuaa maakuntakaavaan seututienä merkitty uusi Saaristotie.

Virkistysalueet ja ulkoilureitit

Kuusistonsalmea myötäilevän ulkoilureitin linjaus tarkentuu osayleiskaavassa.

Suojelualueet ja -kohteet

Maakuntakaavassa ovat suojelukohteina Yli-Lemun kartano ja Auvaisbergin kartano.Ne ovat myös osayleiskaavan suojelukohteita.

Virkistysalueiden riittävyys ja yhtenäisyysLemunniemen metsä on virkistysalueiden runko Lemunniemellä. Sen rajausta muute-taan voimassa olevaan osayleiskaavaan verrattuna vain Uusihaan eteläpuolella, jossaosayleiskaavan mukainen rakennettava alue on muutettu virkistysalueeksi. Lemun-niemen metsään liittyvät edellä mainitut vihersormet sekä Yli-Lemun rantapuisto.Piispanristin virkistysalueiden rungon muodostavat Poikluoman metsä sekä Korsu-vuori. Ne ovat rakennettujen alueiden ympäröimiä. Poikluoman metsästä on poistettuKairiskulman eteläpuolelta nykyisen osayleiskaavan asuinalueen varaus. Muuten metsänrajaus ei muutu.

Vaikutukset luonnon arvoihin ja suojelukohteisiinKaavaehdotuksessa on eri selvitysten mukaiset suojelukohteet.

Piispanristin pohjavesialue on asemakaavoitettu kaupan ja muun yritystoiminnanalueeksi sekä jossain määrin asuinalueeksi. Alueet on pääosin rakennettu. Osayleis-kaavan tarkoitus on monipuolistaa maankäyttöä. Nykyisille yritysalueille voisi tullamyös asumista. Pohjaveden kannalta tilanne ei juuri muutu. Asuminen saattaa vähentääpilaantumisen riskiä. Piispanristin lampi säilyy. Sen ympärille kunnostetaan puisto.

5.5.3 Yritysvaikutukset

Yritysalueiden käytettävyysOsayleiskaavan tarkoitus on monipuolistaa alueiden 1A, 1B, 4 ja 32 käyttömahdolli-suuksia. Alueilla voi olla kaupan ja muita palveluita, yritysten toimitilaa sekä asumista.Suurimmat kaupan tilat keskittyvät alueille 2 ja 3. Niillä voi olla seudullisestimerkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Alueiden 31 ja 33 käyttötarkoitus pysyykäytännössä nykyisenä.



28.9.18

48

Yritysalueen ja kaupan alueen liikennöitävyys paranee, jos Jännekadun ja Jousitienyhdistävä katu rakennetaan. Uudenmaantien uusi liittymä keventää myös Piispanristinnykyisen liittymän painetta. Idealuonteisesti on esitetty Piispanristintien katkaisemistaKaarikadun länsipuolelta. Uusi katu sekä Uudenmaantien liittymä kuitenkin korvaisimahdollisen haitan. Liikennöitävyyden uhkana on Piispanristin nykyisen liittymänruuhkautuminen. Tätä voidaan torjua edellä mainitun kadun sekä Yli-Lemun puistotienrakentamisella. Osayleiskaavassa on esitetty myös oikotien rakentamistaPiispanristintieltä Korsuvuorenkadulle nykyisen Telakadun kautta.

Kustannukset yrityksilleJännekadun ja Jousitien yhdistävä katu aiheuttaa jonkin verran pihamuutoksia yritys-tonteilla.

MuutoksetOsayleiskaavan tarkoituksena on luoda uusia mahdollisuuksia yrityksille. Tavoitteenaon myös saada uutta elämää osittain rappeutuvalle ympäristölle. Nykyisiä yrityksiä eiole missään tapauksessa tarkoitus ajaa alueelta pois. Asukkaiden määrän lisääntyminentukee alueen palveluita. Skanssin asuinalueen eteläosa suuntautuu Piispanristille. Myöstämä tukee Piispanristiä yhtenä kaupan keskuksena. Kielteisiä seurauksia ovat mahdol-linen ruuhkautuminen sekä asukkaiden ja yrittäjien erilaiset tavoitteet asuinalueen jayritysalueen rajapinnassa.Yritysalueen maanomistus on hajautunutta. Kaupunki omistaa käytännössä vain yleisetalueet. Alue vaatii maanomistajat kokoavan kehittäjän.

6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Asemakaavoitus

Kaarinan päätaajaman rakennusvaiheista on erillinen selvitys.

kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki



28.9.18

49

Liite 1: Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan maankäyttö

Aluetyyppi Alue haAsumisen

osuusAsukkaita/

ha

Nykyisiäasukkait

a

Uusiaasukkait

a

Kaikkiasukkaa

tMonipuolisen maankäytön alueet

APT-1 1A 3,2 0,7 85 0 190 190APT-1 1B 7,5 0,7 85 0 446 446APT-1 4 13,3 0,7 85 0 791 791APT-2 32 10,5 0,2 20 0 42 42

Yhteensä 34 43 0 1 469 1 469Uudet asuinalueet

A-1 6 10,7 0,9 65 0 626 626A-1 8 15,0 1,0 65 0 975 975A-1 9 4,0 1,0 65 0 260 260A-2 41 17,1 1,0 40 0 684 684A-2 42 10,5 1,0 40 0 420 420A-3 21 2,5 1,0 22 0 54 54A-3 22 1,8 1,0 22 0 39 39A-3 23 1,8 1,0 22 0 40 40A-3 24 1,1 1,0 22 0 23 23A-3 43 20,5 1,0 30 0 615 615A-3 44 18,1 1,0 30 0 543 543A-3 45 5,5 1,0 25 0 138 138A-3 46 1,2 1,0 25 0 30 30A-3 47 1,5 1,0 25 0 39 39

Yhteensä 111 39 0 4 486 4 486Nykyiset asuinalueet

AK-3 5 4,3 1,0 85 164 201 365AK-3 61 14,4 1,0 61 882 0 882AK-3 62 11,0 1,0 60 654 0 654AP-4 7 7,7 1,0 28 0 215 215AP-4 51 48,4 1,0 23 1 091 0 1 091AP-4 54 22,9 1,0 23 492 45 537AP-4 55 4,3 1,0 16 70 0 70AP-4 56 20,4 1,0 40 181 635 816AP-4 63 3,7 1,0 19 71 0 71AP-4 64 1,7 1,0 25 41 0 41AP-9 49 10,7 1,0 10 0 107 107

Yhteensä 149 32 3 646 1 203 4 849Asuinalueet yhteensä 295 36 3 646 7 158 10 804



28.9.18

50

Nykyisiäasukkaita

Uusiaasukkaita

Kaikkiasukkaat

Piispanristi 3 646 2 976 6 622Lemunniemen keskeinen alue 0 4 182 4 182Muu Lemunniemi 265 1 810 2 075Piispanristi ja Lemunniemi 3 911 8 968 12 879

Aluetyyppi Alue haToimitila-alueet

KM-3 2 2,7KM-3 3 9,8PL-1 57 0,7PY-1 12 2,4PY-1 52 4,3PY-1 53 3,6TP-6 10 2,2T-2 31 22,2T-2 33 8,3

Yhteensä 56Virkistysalueet 175Liikennealueet 21Erityisalueet 9Vesialue 27Kokoojakatujen alueita 30

Osayleiskaava-alue 613

Liite 2: Voimassa olevat kaavat

Vasemmalla on ote taajamien vaihekaavasta.

Oikealla on ote kaupunkiseudun rakennemallista.Lemunniemen alueita ovat 63, 68, 69, 70 ja 113.Herrasniitty on 67 ja Rauvolantien varsi 66.Kairiskulma ympäristöineen on 114.



28.9.18

51

Liite 2Ylhäällä on ote Skanssin jaPiispanristin osayleis-kaavasta.

Alhaalla on ote Lemun-niemen osayleiskaavasta.



28.9.18

52

Liite 2Ote ajantasa-asemakaavasta



28.9.18

53

Liite 3:Piispanristi 1949Lemunniemi 1955© Maanmittauslaitos



28.9.18

54

Liite 4:

KAUPUNGINVALTUUSTON KAAVOITUSPÄÄTÖS

Lemunniemen osayleiskaavan muuttaminen

DA: 143 /411/2014

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta26.3.2014

Esittely: Lemunniemen suunnittelun vaiheet:Lemunniemen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2009. Se tuli voimaanvuoden 2011 lopulla. Lemunniemestä suunniteltiin osayleiskaavassa noin 5.000 asukkaanpientaloaluetta. Uusimman selvityksen mukaan tulisi Lemunniemestä osayleiskaavanmukaisella rakentamisella 3.500–5.000 asukkaan alue. Osayleiskaavan suunnittelun aikanapidettiin mitoitusta ongelmallisena. Asukkaiden määrä on niin alhainen, että suuri pien-taloalue jää ilman palveluita.Kaupunkiseudun rakennemalli hyväksyttiin seudun valtuustoissa keväällä 2012.Lemunniemellä on rakennemallissa keskeinen merkitys koko seudun rakentamisessa.Lemunniemen kerros- ja pientaloalueiden mitoitus on noin 10.000 asukasta. Haritustajohdetaan joukkoliikenteen runkolinja Rauvolan, Kuokkamaan, Yli-Lemun ja Auvaisberginalueille.Maapoliittisessa seminaarissa kesällä 2013 linjattiin Lemunniemen kaavoittamista.Osayleiskaavaa muutetaan keskeisillä alueilla Yli-Lemusta Auvaisbergiin, Rauvolantieneteläpuolella sekä Kuokkamaassa. Rakennettavia alueita ei lisätä, mutta tehokkuuttanostetaan. Uusihaka, Ala-Lemun niemi, Torppala sekä Herrasniityn ja Auvaisten lisäalueetasemakaavoitetaan nykyisen osayleiskaavan pohjalta.Tämän vuoden talousarviossa on yhtenä maankäytön valtuustoon nähden sitovanatavoitteena, että Lemunniemen osayleiskaavan muuttaminen keskeisillä alueillakäynnistetään ja laaditaan luonnosvaihtoehdot.Kevään kaavoitusohjelmassa on Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen käynnistäminen.

Kaava-alue:Osayleiskaavan muutos koskee Yli-Lemun ja Auvaisbergin välistä uutta asuinaluetta,Rauvolantien eteläpuolelle ja Kuokkamaahan suunniteltua uutta asuinaluetta sekä HaritustaLemunniemelle rakennemallissa esitettyä joukkoliikennekäytävää. Muutettavat alueet onrajattu oheisen liitteen osayleiskaavakarttaan vahvalla sinisellä viivalla. Muut alueetasemakaavoitetaan nyt voimassa olevan osayleiskaavan pohjalta.

Kaavatyön tarkoitus:Kaavatyön tarkoituksena on selvittää Lemunniemen mitoitusta kaupunkiseudunrakennemallin pohjalta. Keskeisillä alueilla nostetaan rakentamistehokkuutta. Rakennettaviaalueita ei lisätä. Asukasluku asettuu voimassa olevan osayleiskaavan tavoitteen jarakennemallin tavoitteen välimaastoon.Rakennettujen aluetyyppien avulla on tarkasteltu alustavasti Lemunniemen mitoitus-vaihtoehtoja. Uusihaka, Ala-Lemun niemi, Torppala sekä Herrasniityn ja Auvaistenlisäalueet asemakaavoitetaan kaikissa vaihtoehdoissa nykyisen osayleiskaavan pohjalta.Kaikissa vaihtoehdoissa ovat rakennettavat alueet samat kuin osayleiskaavassa. Alueidentehokkuus vaihtelee:



28.9.18

55

§ Vaihtoehto 1: Lemunniemi asemakaavoitetaan voimassa olevan osayleiskaavanmukaisesti. Rakennettuihin alueisiin perustuvan selvityksen mukaan onasukasluku tällöin 3.500–5.000. Asukkaiden määrä saattaa siten jäädä aiemminarvioitua pienemmäksi.

§ Vaihtoehto 2: Rakentamistehokkuutta nostetaan siten, että valitaan osayleiskaavanaluetyypeistä seuraavaksi tehokkaammat aluetyypit. Väljän omakotialueen sijastarakennetaan tiivistä omakotialuetta, tiiviin omakotialueen sijasta rivitaloaluettajne. Rakennettavia alueita ei lisätä. Koko Lemunniemen asukasluku on tällöin5.500–7.000.

§ Vaihtoehto 3: Rakentamistehokkuutta nostetaan siten, että käytetään rakenne-mallin aluetyyppejä. Rakennettavia alueita ei lisätä. Koko Lemunniemen asukas-luku on tällöin 7.000–9.000.

Rakennettuihin alueisiin perustuvaa selvitystä esitellään tarkemmin kokouksessa.

Mitoitusvaihtoehtoja tarkastellaan enemmän osayleiskaavan tavoitteissa, jotka laaditaanerikseen.

Suunnittelualueen rajauskartta, voimassa oleva osayleiskaava sekä ote rakennemallista ovatliitteenä.Liite 61/2014.

Oheismateriaalina Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen mitoitusselvitys.

Valmistelija: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki, p. (02) 588 4805

Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki:

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupungin-valtuustolle, että oheiseen liitekarttaan ohjeellisesti rajatuille alueille laaditaan Lemunniemenosayleiskaavan muutos.

Päätös § 51: Ehdotus hyväksyttiin.

Ote: kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus14.4.2014

Esittely: Suunnittelualueen rajauskartta, voimassa oleva osayleiskaava sekä ote rakennemallista ovatliitteenä.Liite 73/2014.


Ehdotus: Kaupunginjohtaja Harri Virta:

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että oheiseen liitekarttaanohjeellisesti rajatuille alueille laaditaan Lemunniemen osayleiskaavan muutos.

Käsittely: Åsa Gustafsson esitti, että väestöpohjaa kasvatetaan laajentamalla osayleiskaavoitettavaaaluetta nostamatta rakennustehokkuutta. Esitystä ei kannatettu.



28.9.18

56

Janne Aso esitti, että asia jätetään pöydälle ja pyydetään kaupunginarkkitehti kertomaanrakennemallin väestötavoitteen toteuttamisvaihtoehdoista. Pentti Kallio kannatti Janne Asonesitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginhallitus yksimielisesti esityksen.Kukaan ei tätä vastustanut.

Niina Virranheimo saapui kello 18.27 asian käsittelyn aikana.

Päätös § 118: Kaupunginhallitus päätti jättää asian pöydälle ja pyytää kaupunginarkkitehdin kertomaanrakennemallin väestötavoitteen toteuttamisvaihtoehdoista.

Ote: KaupunginhallitusKaupunginarkkitehti Pasi Aromäki


Esittely: Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki on kokouksessa selostamassa asiaa.

Suunnittelualueen rajauskartta, voimassa oleva osayleiskaava sekä ote rakennemallista ovatliitteenä.Liite 78/2014.



Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että oheiseen liitekarttaanohjeellisesti rajatuille alueille laaditaan Lemunniemen osayleiskaavan muutos.


Ote: Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto26.5.2014

Esittely: Suunnittelualueen rajauskartta, voimassa oleva osayleiskaava sekä ote rakennemallista ovatliitteenä.Liite 43/2014.


Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että oheiseen liitekarttaan ohjeellisestirajatuille alueille laaditaan Lemunniemen osayleiskaavan muutos.

Käsittely: Valtuutettu Åsa Gustafsson esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun jajatkovalmistelussa tarkastellaan olemassa olevaa rakennustehokkuutta sekä rajoja alueellalaajennetaan. Valtuutetut Ismo Seivästö, Niina Virranheimo ja Hannu Rautanen kannattivatvaltuutettu Åsa Gustafssonin palautusesitystä.

Puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu, asian palauttamistatarkoittava esitys. Puheenjohtaja tiedusteli, voiko kaupunginvaltuusto yksimielisestihyväksyä valtuutettu Åsa Gustafssonin palautusesityksen. Koska kaupunginvaltuusto ei



28.9.18

57

ollut yksimielinen, puheenjohtaja totesi, että asiasta on äänestettävä ja esitti että ne, jotkaovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla, äänestävät "jaa" ja ne, jotka ovat valtuutettu ÅsaGustafssonin esityksen kannalla, äänestävät "ei". Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti.Suoritetussa äänestyksessä annettiin 29 "jaa" – ääntä ja 22 "ei" – ääntä. Puheenjohtajatotesi, että kaupunginvaltuusto päätti jatkaa asian käsittelyä.

Äänestyslista on liitteenäLiite 43a/2014

Päätös § 61: Kaupunginvaltuusto päätti, että oheiseen liitekarttaan ohjeellisesti rajatuille alueillelaaditaan Lemunniemen osayleiskaavan muutos.

Ote: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta/kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen tavoitteet ja Piispanristin osayleiskaavan muutoksenlaatiminen

DA: 143 /411/2014


Esittely: Lemunniemen osayleiskaavan muuttaminen on vireillä. Osayleiskaavan muutos koskeekaavoituspäätöksen mukaan Yli-Lemun ja Auvaisbergin välistä uutta asuinaluetta,Rauvolantien eteläpuolelle ja Kuokkamaahan suunniteltua uutta asuinaluetta sekä HaritustaLemunniemelle rakennemallissa esitettyä joukkoliikennekäytävää. Muut alueetasemakaavoitetaan nyt voimassa olevan osayleiskaavan pohjalta.Tavoiteraportissa esitetään, että kaava-alue muutetaan koskemaan Yli-Lemun ja Auvais-bergin välistä aluetta. Samalla päätetään Piispanristin osayleiskaavan muuttamisesta.

Osayleiskaavatyön vaiheet:§ Kaavoituspäätös, kaupunginvaltuusto 26.5.14 § 61§ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavoitus- ja rakennuslautakunta 10.12.14§ Vireille tulosta ilmoittaminen 21.1.15§ Alustavat tavoitteet, kaavoitus- ja rakennuslautakunta 11.2.15

Mitä osayleiskaavalla tavoitellaanOsayleiskaavan tavoitteissa määritellään suunnittelun pääperiaatteet. Tavoitteet hyväksyykaupunginvaltuusto. Tavoitteiden jälkeen laaditaan kaavaluonnos. Siitä voi olla erilaisiavaihtoehtoja. Kaavaluonnoksen hyväksyy kaupunginhallitus. Kaavaluonnoksesta viimeis-tellään varsinainen kaavaehdotus. Silloin on valmiina kaavakartta, -määräykset ja selostus.Osayleiskaavan hyväksyy lopulta kaupunginvaltuusto. Eri työvaiheissa on kaupunkilaisilleja luottamushenkilöille osallistumismahdollisuuksia. Kaavatyön vaiheet on esitettytarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Kaupunkiseudun rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen uusi 10.000–15.000asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustuu keskeiseen sijaintiinsekä hyviin palveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen.Piispanristin kehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huomiolle. Rakentaminen ei tuenykyistä taajamaa. Ongelmallista on myös rakennemallin todennäköinen ylimitoitus kokoseudulla. Rakennemallin suuri asuinalue Lemunniemessä sisältää myös merkittäväntoteutumattomuuden riskin.



28.9.18

58

Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamis-mahdollisuuksia Piispanristille ja Lemunniemeen. Olemassa olevan taajaman kehittäminenon lähtökohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä.Rakennemallin keskeisistä tavoitteista, mitoituksesta ja hyvistä palveluista, ei tarvitseluopua. Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka määrällisettavoitteet eivät toteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin hallitaan myöstoteutumattomuuden riskiä.Rakenne laajenee luontevasti Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kauttaYli-Lemuun. Rauhalinnan jälkeen rakennetaan Yli-Lemusta rannan läheinen monipuolinenasuinalue. Se on Kuusistonsalmen rannassa Skanssin keskuksesta alkavan uusienasuinalueiden nauhan pääte. Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisen alueen ajoitus ja mitoitusmääräytyvät kysynnän mukaan. Lemunniemen länsiosan pientaloalueita rakennetaannykyisen osayleiskaavan pohjalta. Kerrostalorakentamisen painopiste on Uudenmaantienvarressa keskustassa, Rauhalinnassa ja Piispanristillä.

Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen tavoitteiden luonnos on liitteenä.Liite 16/2015.

Valmistelija: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki, p. 050-373 2440


Kaavoitus- ja rakennuslautakunta keskustelee Lemunniemen osayleiskaavan muutoksentavoitteista.

Käsittely: Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki esitteli Lemunniemen osayleiskaavan muutoksentavoitteet. Keskusteltiin tavoitteista.

Päätös § 15: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta merkitsi tiedokseen Lemunniemen osayleiskaavanmuutoksen tämänhetkisen tilanteen.

Ote: -


Esittely: Liite:Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen tavoitteet ovat liitteenä.Liite 43/2015.

Internet:– Kaupunkiseudun rakennemalli on nähtävissä www.kaarina.fi/kaavoitus– Lemunniemen voimassa oleva osayleiskaava on nähtävissä www.kaarina.fi/kaavoitus >Yleiskaavat

Oheismateriaali:– Kaupunginvaltuuston kaavoituspäätöksen 26.5.14 § 61 mukainen alkuperäinensuunnittelualue

Valmistelija: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki, p. 050-373 2440




28.9.18

59

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupungin-valtuustolle:

1) Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen tavoitteet hyväksytään.

2) Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen suunnittelualue tarkistetaan koskemaan oheisentavoiteraportin karttaan 1 ohjeellisesti rajattua aluetta. Uusi suunnittelualue koskeevoimassa olevan osayleiskaavan itäosaa.

3) Ryhdytään laatimaan Skanssin ja Piispanristin osayleiskaavan muutosta oheisentavoiteraportin karttaan 1 ohjeellisesti rajatulle alueelle.


Ote: kaupunginhallitus






Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle:




Käsittely: Janne Aso esitti, että asia jätetään pöydälle ja pyydetään kaupunginarkkitehti Pasi Aromäkiselostamaan asiaa ja että otsikko muutetaan vastaamaan päätösehdotusta. Esitystä eikannatettu, joten se raukesi.


Ote: Kaupunginvaltuusto



28.9.18

60

Kaupunginvaltuusto27.4.2015




Ehdotus: Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle:





Ote: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta/kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

1 (14)

KaavoitusPasi Aromäki / PA 9.818 DA:143/2014

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin InternetPL 12 Oskarinkatu 4 (02) 588 4000 www.kaarina.fi20781KAARINA

20780 KAARINA

LEMUNNIEMEN JA PIISPANRISTIN OSAYLEISKAAVA - OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma täsmentyy kaavatyön kuluessa.

Lemunniemi, Piispanristi ja Skanssi muodostavat kaupunkiseudulla merkittävänasuntorakentamisen alueen pitkäksi ajaksi. Skanssin keskuksesta alkava uusienasuinalueiden nauha päättyy Kuusistonsalmen rannassa Yli-Lemuun.Lemunniemellä osayleiskaavaa muutetaan keskeisillä asuinalueilla Yli-LemustaAuvaisbergiin. Rakennettavia alueita ei lisätä, mutta alueiden tehokkuutta noste-taan. Alustavan arvion mukaan rakennetaan Lemunniemeä 6.000–7.000 asuk-kaalle. Rauhalinnan valmistuttua on Yli-Lemu seuraava meren läheinen asuinaluevuoden 2025 jälkeen.Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaan-tien, Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta onrakentamatonta tai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti onkeskeinen sekä palveluiden että liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevataukot kannattaa hyödyntää ennen uusien alueiden avaamista. Kerrostaloasuntojavoidaan rakentaa Panimon ympäristöön sekä Uudenmaantien pohjoispuolelleNuolikadun tuntumaan. Piispanristi pysyy myös merkittävänä kaupan, palveluidenja työpaikkojen alueena.

1 Aloite

Kaarinan kaupunki

2 Suunnittelualue

Kaavatyö on aloitettu erillisinä Lemunniemen osayleiskaavan ja Piispanristin osayleis-kaavan muutoksina. Tavoitteiden hyväksymisen jälkeen kaavatyöt yhdistetään ja laadi-taan yksi Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaava.Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaava-aluetta rajoittavat moottoritie, Kurkelantie,Kuusistonsalmi, Yli-Lemu, Lemuntie, Sauhuvuori, Kiurunkatu, Rauvolantie, Pyhän Kata-riinan tie ja Turun raja.Osayleiskaavan muutos koskee Lemunniemellä pääasiassa Yli-Lemun ja Auvaisberginvälistä uutta asuinaluetta. Tämän lisäksi on vireillä Ala-Lemun kartanon aluetta ja senlähiympäristöä koskeva osayleiskaavan muutos. Lemunniemen länsiosa asema-kaavoitetaan muuten nyt voimassa olevan osayleiskaavan pohjalta.Kaava-alue on rajattu liitteenä olevaan karttaan vahvalla sinisellä viivalla. Kaava-aluesaattaa tarkentua työn aikana.Rajaus on liitteenä

3 Lähtötiedot

LähtötilanneLemunniemen osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2009. Se tuli voimaanvuoden 2011 lopulla. Lemunniemestä suunniteltiin osayleiskaavassa noin 5.000 asuk-kaan pientaloaluetta. Uusimman selvityksen mukaan tulisi Lemunniemestä osayleis-kaavan mukaisella rakentamisella 3.500–5.000 asukkaan alue. Osayleiskaavan suunnit-

2 (14)

7.3.18

telun aikana pidettiin mitoitusta ongelmallisena. Asukkaiden määrä on niin alhainen, ettäsuuri pientaloalue jää ilman palveluita.Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava hyväksyttiin valtuustossa vuonna 2004. Osa-yleiskaava laadittiin yhdessä Turun kanssa moottoritien, Kurkelantien, Pyhän Katariinantien, Kataraistentien, Eteläkaaren ja Skarppakullantien rajoittamalle alueelle. Tavoit-teena oli yhdessä suunnitella alueen maankäyttöä, palveluita ja liikenneverkkoa.Turussa valmistauduttiin Skanssin liikekeskuksen ja asuinalueen asemakaavoitta-miseen. Kaarinan Piispanristille suunniteltiin kerrostalorakentamista Panimon ja Jänne-kadun ympäristöön sekä liikerakentamista Uudenmaantien molemmin puolin. Käytän-nössä kuntien raja jakoi osayleiskaavan kahteen erilliseen osaan.Kaupunkiseudun rakennemalli hyväksyttiin seudun valtuustoissa keväällä 2012. Lemun-niemellä on rakennemallissa keskeinen merkitys koko seudun rakentamisessa.Rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen uusi 10.000–15.000 asukkaankerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustuu keskeiseen sijaintiin sekähyviin palveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukkoliikenteeseen.Osayleiskaavojen muutoksen tavoitteissa on linjattu rakennemallin soveltamista Lemun-niemellä ja Piispanristillä. Piispanristin kehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huo-miolle. Rakennemallin mukainen rakentaminen ei tue nykyistä taajamaa. Ongelmallistaon myös rakennemallin mahdollinen ylimitoitus koko seudulla. Rakennemallin suuriasuinalue Lemunniemessä sisältää myös merkittävän toteutumattomuuden riskin.Tämän osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksiaPiispanristille ja Lemunniemeen. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtö-kohtana. Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä.Rakennemallin keskeisistä tavoitteista, mitoituksesta ja hyvistä palveluista, ei luovuta.Rakentaminen sijoitetaan niin, että syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka määrällisettavoitteet eivät toteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin hallitaan myöstoteutumattomuuden riskiä.Moottoritie, Kurkelantie, Poikluoma, Kairiskulma, Harittu, Koivula ja Skanssin keskusympäröivät kaupunkirakenteen suurta vajaasti hyödynnettyä aukkoa. Keskeisesti sijait-sevalla alueella on mahdollisuudet suuren mitan täydennysrakentamiseen. Piispanristion suurten liikenneväylien ja Kaarinan joukkoliikenteen pääreittien varrella. Piispan-ristillä, Kaarinan keskustassa ja Skanssin keskuksessa on runsaasti palveluita.Suurimmat mahdollisuudet täydennysrakentamiseen on Panimon ja Jännekadun ympä-ristössä sekä Uudenmaantien pohjoispuolella olevissa vanhan yritysalueen kortteleissa.Skanssin asuinalueen suunnittelu on käynnissä Turussa. Asuntoalue ulottuu aikanaanPiispanristintielle Nuolikadun ja Uudenmaantien välillä.

MaanomistusKaarinan kaupunki omistaa Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisestä Lemunniemen kes-keisestä alueesta suuren osan. Yli-Lemun tilan sekä siihen liittyvien pienempien tilojenpinta-ala on noin 170 ha. Piispanristillä kaupunki omistaa lähinnä virkistysalueita sekämuita yleisiä alueita.

Kaavoitustilanne

MaakuntakaavaLemunniemen keskeinen alue on maakuntakaavassa pääosin taajamatoimintojenaluetta. Seudullinen virkistysalue on merkitty Rauvolanlahdelta Haritusta Yli-LemuunKuusistonsalmelle. Lemunniemen metsä on toinen virkistysalue Auvaisbergistä Pitkään-

3 (14)

7.3.18

salmeen. Yli-Lemun ja Auvaisbergin kartanot ovat suojeltuja rakennuksia. Pitkänsalmenja Kuusistonsalmen rantaa myötäilee ulkoilureitti.Piispanristi on maakuntakaavassa Uudenmaantieltä etelään pääosin taajamatoimintojenaluetta. Poikluoman metsä on virkistysaluetta. Uudenmaantien ja moottoritien välinenalue on työpaikka-aluetta. Moottoritien ja Pyhän Katariinan tien välinen alue onkaupunkikehittämisen kohdealuetta. Piispanristillä on seudullisesti merkittävien vähittäis-kaupan suuryksiköiden sijoittumisen salliva kohdemerkintä. Kaava-alueelle ulottuupohjavesialueen eteläosa.Maakuntakaava on liitteenä.

Kaupunkiseudun rakennemalliKaupunkiseudun rakennemallissa ovat Yli-Lemun ja Auvaisbergin välissä alueet 69, 70ja 113. Rauvolantiellä on alue 114. Kuokkamaa on alueen 63 osa. Näiden alueidenmitoitus on 7.500 asukasta. Koko Lemunniemen mitoitus on rakennemallissa noin10.000 asukasta. Lemunniemi rakennetaan pääosin vuoden 2025 jälkeen.

Rakennemallin alueiden mitoitus ja ajoitus Lemunniemellä:Alue Asukasta Rakennetaan

Yli-Lemu ja Auvaisberg 5.60069 2.000 2025–3570 2.000 2025–35113 1.600 2025–35

Rauvolantie 1.100114 1.100 – 2025

Kuokkamaa 83063 osa 830 2025–35

Yhteensä 7.500Länsiosan pientaloalueet 2.500

Lemunniemi 10.000

Kaupunkiseudun rakennemallissa jäi Piispanristin täydennysrakentaminen vähälle huo-miolle. Kerrostalorakentaminen suunnattiin käytännössä Lemunniemelle. Työn loppu-vaiheessa lisättiin Skanssin ja Piispanristin alueelle kehitettävän, toiminnoiltaan sekoit-tuneen, kaupunkiympäristön merkintä. Rakennemallissa on Piispanristillä alueet 107 ja109. Tiivistettävä työpaikka-alue 107 ulottuu Jännekadulta moottoritielle. Panimonympäristössä on 400 asukkaan uusi kerrostaloalue tai erittäin tiivis pientaloalue 109. Sekuuluu ennen vuotta 2025 toteutettaviin alueisiin. Piispanristi on rakennemallissa lähi-keskus. Uudenmaantiellä on tiheävuoroisen seutulinjan merkintä. Työmatkaliikenteenrunkolinja ulottuu Skanssista Piispanristintien kautta Kaarinan keskustaan.Rakennemallissa linjattiin raitiotie kulkemaan Turun keskustasta Harittuun. Sieltä kulkeetoinen linja Pyhän Katariinan tien kautta Kaarinan keskustaan ja toinen Lemunniemelle.Turun raitiotien yleissuunnitelman mukaan raitiotie kulkee Turun keskustasta Skanssiinja sieltä Piispanristintien kautta Kaarinan keskustaan joko Uudenmaantien tai Kairis-kulman ja Pyhän Katariinan tien kautta.Rakennemalli on liitteenä.

YleiskaavaLemunniemellä on voimassa oikeusvaikutteinen osayleiskaava (2011). Lemunniementärkein asuinalue on Yli-Lemun ja Auvaisbergin välillä. Erilaisilla pientaloalueilla onosayleiskaavan mukaan noin 3.500 asukasta. Tiivein alue on Yli-Lemussa. Siellä ovat

4 (14)

7.3.18

myös Lemunniemen palvelut. Keskuspuisto yhdistää Lemunniemen metsän, Yli-Lemunrannan ja Kuusistonsalmen. Toinen metsän ja Kuusistonsalmen yhdistävä vihervyöhykeon Tupalan ja Auvaisbergin asuinalueiden välissä. Katuverkon rungon muodostaaKartanontieltä Ala-Lemun niemeen rakennettava Yli-Lemun puistotie. Se yhdistetäännykyiseen Lemuntiehen Yli-Lemun pohjoispuolella. Maakuntakaavan retkeilyreittimyötäilee Kuusistonsalmen rantaa. Yli-Lemun ja Auvaisbergin kartanot ovat suojelu-kohteita. Keskeisellä alueella on muutama suojeltava luontotyyppi. Ne ovat lähinnätammimetsiköitä. Tämän työn lisäksi on vireillä Ala-Lemun kartanon aluetta ja senlähiympäristöä koskeva osayleiskaavan muutos.Piispanristillä on voimassa oikeusvaikutteinen Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava(2004). Osayleiskaavassa esitettiin asuntorakentamista Poikluomantien molemmillepuolille Panimon ja Jännekadun väliin sekä nykyiselle Mallaskadun alueelle. Uuden-maantien ja Kurkelantien varsi sekä Panimon kortteli ovat toimitila-alueita. Prisman alueon vähittäiskaupan suuryksikön aluetta. Poikluoman ja Kairiskulman maankäyttötodettiin silloisen tilanteen mukaisena. Tärkeimmät virkistysalueet ovat Poikluomanmetsä ja Korsuvuori. Ulkoilureitti on merkitty Kairiskulmasta Korsuvuorelle.Liikenneverkko on todettu olemassa olleen tilanteen mukaisena. Kaarinan tavoite saadakatuyhteys Piispanristintieltä Skanssin keskukselle ei toteutunut osayleiskaavassa.Turun taholta otettiin esille Pyhän Katariinan tien ja Kataraistentien välisen yhteyden kat-kaiseminen bussiliikennettä lukuun ottamatta. Tämä kysymys jäi osayleiskaavassaratkaisemattomaksi. Uudenmaantie ja Pyhän Katariinan tie on merkitty joukkoliikenteenkehittämiskäytäviksi.Osayleiskaavaan on merkitty Piispanristin pohjavesialue. Vanhalla teollisuusalueella onmahdollisia pilaantuneen maaperän kohteita.Osayleiskaava on liitteenä.

AsemakaavaSuunnittelualue on Lemunniemellä Uusihakaa lukuun ottamatta asemakaavoittamaton.Nykyisen osayleiskaavan pohjalta on vireillä suunnittelualueen koillisosassa kolmeAuvaisten ja Herrasniityn laajennuksen asemakaavaa. Yli-Lemun länsipuolella onasemakaava voimassa Ala-Lemun kartanon tontilla. Ala-Lemun niemen asemakaava onvireillä.Piispanristillä on suunnittelualue käytännössä asemakaavoitettu. Poikluoman metsänlänsiosa, Kurkelantien ja Poikluoman välinen viheralue sekä osia Uudenmaantien jaKurkelantien liikennealueista on asemakaavoittamatta. Piispanristin asuin- ja teollisuus-alueita on asemakaavoitettu 1970-luvulta lähtien. Auvaisten asemakaava on vuodelta1972, Kairiskulman asemakaava vuodelta 1975 ja Panimon alueen asemakaavavuodelta 1979. Lähes kaikkia asemakaavoja on muutettu. Muun muassa Uuden-maantien varressa on teollisuuskortteleita muutettu toimitila-alueiksi. Uusimmat asema-kaavat ovat Herrasniityssä, Jännekadulla, Mallaskadulla ja Sudenkadulla. Näidenalueiden toteuttaminen on kesken. Uudenmaantien varressa on tehty äskettäin paljontilaa vaativan erikoistavaran kaupan määräyksiä koskeva asemakaavan muutos.

SuojelukohteetMuinaismuistorekisteri:1000015309 Kasarminmäki1000022006 Luikkola202010004 Sauhuvuori1000015310 Yli-Lemun kartanon pihapiiri1000015317 Yli-Lemun kartanon pihapiiri

5 (14)

7.3.18

Maakuntakaava:SR 202009, Auvaisbergin kartanoSR 202010, Yli-Lemun kartanoPiispanristin pohjavesialueen eteläosa

Kaarinan luontoselvitys 2001:18 Härkähaan jalopuulehto Tupalan asuinalueella19 Kasarminmäen jalopuulehto21 Sovinnonmäen jalopuulehto45 Sauhuvuoren kallioalue Kuokkamaan itäpuolella71 Yli-Lemun lehmuskuja51 Kallion lohkareet Poikluoman metsän lakialueella54 Piispanristin lampi

Lemunniemen osayleiskaava:- Auvaisbergin kartano- Yli-Lemun kartano- Suojellut luontotyypit, tammimetsiköt: Sovinnonmäen länsireuna, Kasarminmäen

eteläreuna, metsän reuna Tupalan asuinalueella

Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava:- Kallion lohkareet Poikluoman metsän lakialueella- Piispanristin lampi

Kaarinan kaupungin omistamien metsien suojeluarvokartoitus:- Kohteita Kasarminmäessä- Kohteita keskuspuiston itäosassa ja Tupalan asuinalueella

4 Tavoitteet

Kaavan tarkoitusOsayleiskaavatyön tarkoituksena on selvittää Kaarinan ratkaisua kaupunkiseudunrakennemallin ja voimassa olevien osayleiskaavojen väliseen merkittävään eroa-vaisuuteen. Keskeinen kysymys on kaupunkirakenteen kehittämisen periaatteesta:Perustuuko rakentaminen olemassa olevan taajaman kehittämiseen vai pyritäänkörakentamaan uusi kaupunginosa nykyisen taajaman rinnalle.Kaupunkiseudun rakennemallin mukaan rakennetaan Lemunniemeen uusi 10.000–15.000 asukkaan kerrostaloalue nykyisen taajaman rinnalle. Mitoitus perustuu keskei-seen sijaintiin sekä hyviin palveluihin ja uutta väylää Haritusta johdettavaan joukko-liikenteeseen. Piispanristin kehittäminen jäi rakennemallissa vähälle huomiolle. Rakenta-minen ei tue nykyistä taajamaa. Ongelmallista on myös rakennemallin mahdollinenylimitoitus koko seudulla. Rakennemallin suuri asuinalue Lemunniemessä sisältää myösmerkittävän toteutumattomuuden riskin.Piispanristillä on kaupunkirakenteessa moottoritien, Kurkelantien, Uudenmaantien,Kairiskulman ja Turun Skanssin rajoittama aukko. Suuri osa alueesta on rakentamatontatai vajaassa ja vanhentuneessa käytössä. Alueen sijainti on keskeinen sekä palveluidenettä liikenteen kannalta. Rakenteen sisällä olevat aukot kannattaa hyödyntää ennenuusien alueiden avaamista. Ajatuksena on, että Skanssin keskuksesta alkava uusienasuinalueiden nauha päättyy Kuusistonsalmen rannassa Yli-Lemuun.

6 (14)

7.3.18

Osayleiskaavan tavoitteena on luoda monipuolisia rakentamismahdollisuuksia Piispan-ristille ja Lemunniemeen. Olemassa olevan taajaman kehittäminen on lähtökohtana.Rakentaminen tukee nykyisiä verkostoja, palveluita ja joukkoliikennettä. Rakennemallinkeskeisistä tavoitteista, mitoituksesta ja hyvistä palveluista, ei luovuta. Rakentaminensijoitetaan niin, että syntyy kelvollista ympäristöä, vaikka määrälliset tavoitteet eivättoteutuisi. Kaupunki kasvaa sisältä ja reunoilta. Näin hallitaan myös toteutumattomuudenriskiä.Rakenne laajenee luontevasti Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaankautta Yli-Lemuun. Rauhalinnan jälkeen rakennetaan Yli-Lemusta rannan läheinenmonipuolinen asuinalue. Se on Kuusistonsalmen rannassa Skanssin keskuksesta alka-van uusien asuinalueiden nauhan pääte. Yli-Lemun ja Auvaisbergin välisen alueenajoitus ja mitoitus määräytyvät kysynnän mukaan. Lemunniemen länsiosan pientalo-alueita rakennetaan nykyisen osayleiskaavan pohjalta. Kerrostalorakentamisen paino-piste on Uudenmaantien varressa keskustassa, Rauhalinnassa ja Piispanristillä.Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen tavoitteet on laadittu erillisenä raporttina.Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen mitoitusselvitys on laadittu erillisenä raport-tina.Piispanristin osayleiskaavan muutoksen tavoitteet on laadittu erillisenä raporttina.

5 Osalliset

Kaava-alue:- kaava-alueen maanomistajat- muut osalliseksi ilmoittautuvat

Viranomaiset:- ELY-keskus- Varsinais-Suomen liitto- Turun museokeskus

Muut yhteisöt:- Caruna Oy- Kaarinan luonnonsuojeluyhdistys ry.

Kaupungin toimialat:- rakennusvalvonta Jukka Latokylä- ympäristönsuojelu Annemari Kari- kunnallistekniikka ja viherrakentaminen Risto Saari, Ossi Vesalainen- palvelupiste Pirjo Helenius- Kaarinan Kehitys Oy Jytta Poijärvi-Miikkulainen

7 (14)

7.3.18

6 Kaavatyön vaiheet ja osallistumisen järjestäminen

Lemunniemen osayleiskaavan muutosDA:143/2014

Kaavatyön aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tavoitteet

Kaavoituspäätöskaupunginvaltuusto 26.5.14 § 61

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmakaavoitus- ja rakennuslautakunta 10.12.14

Kaavatyön aloittaminen- ilmoitus Kaarina-lehdessä 21.1.15, voi ilmoittautua osalliseksi- ilmoitus aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään taval-

lisena kirjeenä kaava-alueen maanomistajille, Kaarinan yrittäjät ry:lle ja Kaarinanluonnonsuojeluyhdistys ry:lle

- osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä palvelupisteessä

Osayleiskaavan tavoitteetkaavoitus- ja rakennuslautakunta 11.2.15, 4.3.15kaupunginhallitus 13.4.15kaupunginvaltuusto 27.4.15

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminenkaavoitus- ja rakennuslautakunta 6.5.15tarkistetusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen, Kaarina-lehti

Viranomaisyhteistyö, aloitusneuvottelu- viranomaiset aloitusneuvottelu 19.8.15- alueiden suunnittelu 29.10.15

OsallistuminenLemunniemen suunnittelua koskeva osallistumiskokous 18.2.16, kutsut tavallisenakirjeenä

Piispanristin osayleiskaavan muutosDA:210/2015

Kaavatyön aloittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, tavoitteet

Kaavoituspäätöskaupunginvaltuusto 27.4.15

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmakaavoitus- ja rakennuslautakunta 6.5.15

8 (14)

7.3.18

Kaavatyön aloittaminen- 3.6.15 ilmoitus Kaarina-lehdessä, voi ilmoittautua osalliseksi- ilmoitus aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään taval-

lisena kirjeenä kaava-alueen maanomistajille, Kaarinan yrittäjät ry:lle ja Kaarinanluonnonsuojeluyhdistys ry:lle

- osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä palvelupisteessä

Viranomaisyhteistyö, aloitusneuvottelu- viranomaiset, aloitusneuvottelu 19.8.15- alueiden suunnittelu 29.10.15- yhteistyöneuvottelu Turun kanssa 25.1.16- Turun ja Kaarinan lautakuntien tapaaminen 2.2.16

Osallistuminenkeskustelut tärkeimpien maanomistajien kanssa: RandH, YIT, TOK, YH Kodityrittäjien aamukahvi 13.1.16osallistumiskokous 3.3.16, kutsut tavallisena kirjeenäPoikluoman omakotiyhdistyksen vuosikokous 23.3.16

Osayleiskaavan tavoitteetkaavoitus- ja rakennuslautakunta, alustavasti 21.10.15, 16.3.16kaupunginhallitus 29.3.16kaupunginvaltuusto 25.4.16

Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavaDA:143/2014

Kaavaluonnoksen laatiminen

Lemunniemen suunnittelun valtuustoseminaari 18.4.16

Lemunniemen ja Piispanristin kaavoituksen ohjausryhmä- Lemunniemen kaavatöiden tilanne 22.6.16- Alustava kaavaluonnos 10.8.16- Osayleiskaavan selvitykset 12.12.16- Osayleiskaavaluonnos 1.2.17

Luonnoksen käsittely- kaavoitus- ja rakennuslautakunta, keskusteluasia, 8.6.16, 15.2.17

Osallistuminen luonnosvaiheessaosallistumiskokous, kutsut tavallisena kirjeenä, 4.5.17

Viranomaisyhteistyö luonnosvaiheessa- ulkopuoliset viranomaiset 20.4.17

Luonnoksen hyväksyminen- kaupunkikehityslautakunta 23.8.17, 20.9.17- kaupunginhallitus 2.10.17

9 (14)

7.3.18

- hyväksytty luonnos lähetetään tiedoksi osallisille- hyväksytty luonnos nähtävillä 25.10.–27.11.17- ilmoitetaan Kaarina-lehdessä, kaavoituksen kotisivulla ja tavallisella kirjeellä

osallisille

Kaavaehdotuksen laatiminen

Osallistuminen ehdotusvaiheessaosallistumiskokous, kutsut tavallisena kirjeenä

Kaavaehdotuksen hyväksyminen- kaupunkikehityslautakunta 7.3.18- kaupunginhallitus 19.3.18

Julkinen nähtävänäolo 19.4.–21.5.18 ja lausuntojen pyytäminen- kuulutetaan Kaarina-lehdessä, kaavoituksen kotisivulla ja tavallisella kirjeellä osalli-

sille- lausunto ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, sivistyslautakunnalta,

terveystarkastajalta, Turun kaupungilta, ELY-keskukselta, Varsinais-Suomen liitolta,Turun maakuntamuseolta, Kaarinan yrittäjät ry:ltä, Kaarinan Kehitys Oy:ltä,Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta sekä Caruna Oy:ltä

Viranomaisyhteistyö, ehdotusvaiheen neuvottelu- ELY-keskuksen kehittämiskeskustelu 27.9.18

Osayleiskaavan hyväksyminen

Kaavan hyväksyminen- kaupunkikehityslautakunta 24.10.18- kaupunginhallitus- kaupunginvaltuusto- ilmoitetaan muistuttajille- ilmoitetaan ELY-keskukselle

Kaavan voimaan tuloilmoitetaan Kaarina-lehdessä

Yleinen tiedottaminenKaarinan kaavoituksesta on jatkuvasti tietoja kaavoituksen kotisivulla sekä maankäyttö-ja rakennuslain 7 § mukaisessa kaavoituskatsauksessa

7 Arviointi

- vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen- vaikutukset liikenneverkkoon- osallisten esille nostamat kysymykset- yritysvaikutukset

10 (14)

7.3.18

8 Kaavatyön arvioitu aikataulu

- 2014/15 aloitus, rakennevaihtoehdot, tavoitteet- 2015/16 tavoitteet, osayleiskaavaluonnos- 2017/18 osayleiskaavaehdotus, lausunnot, julkinen nähtävillä olo, hyväksyminen

9 Suunnittelijat ja yhteystiedot

Kaarinan kaupungin kaavoitustoimi: Oskarinkatu 4 B IV krs., PL 12, 20781 Kaarinakaupunginarkkitehti Pasi Aromäki, p. 050 373 2440, email: [email protected]

MUISTIO 1 (2)

Pasi Aromäki / PA 9.9.2015

KAARINAN OSAYLEISKAAVOJEN VIRANOMAISNEUVOTTELU

Aika keskiviikko 19.8.15 kello 9.00–10.50

Paikka Kaarinan kaupunginvirasto, kaupunginhallituksen huone

LäsnäKaarinan kaupunki Pasi Aromäki

Jouni SaarioELY-keskus Risto Rauhala

Raimo JärvinenTapio Aalto

Turun museokeskus Eija SunaKaisa Lehtonen

Varsinais-Suomen liitto Heikki SaarentoKaisa ÄijöLaura Leppänen

Turun kaupunki Olavi AholaOscu Uurasmaa

---

1 Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavojen muutos

Lemunniemen osayleiskaavan muutos ja Piispanristin osayleiskaavan muutos muodos-tavat kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on selvittää Kaarinan ratkaisua kaupunkiseudunrakennemallin ja voimassa olevien osayleiskaavojen väliseen merkittävääneroavaisuuteen. Keskeinen kysymys on kaupunkirakenteen kehittämisen periaatteesta:Perustuuko rakentaminen olemassa olevan taajaman kehittämiseen vai pyritäänkö raken-tamaan uusi kaupunginosa nykyisen taajaman rinnalle.Lemunniemen osayleiskaavan muutoksen tavoitteet on hyväksytty. Tavoitteita vastaavauusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty. Osayleiskaava on luonnos-vaiheessa.Piispanristin osayleiskaavan muutoksen laatimisesta on päätetty. Osallistumis- jaarviointisuunnitelma on hyväksytty. Tavoitteet ovat valmiit. Osayleiskaava on luonnos-vaiheessa.

Pasi Aromäki esitteli kaavatöiden tavoitteita. Käytännössä laaditaan yksi osayleiskaava.sitä rajoittavat moottoritie, Kurkelantie, Kuusistonsalmi, Yli-Lemu-Sauhuvuori-Kiurun-katu-Pyhän Katariinan tie -linja ja Turun raja. Kaava-alue sisältää silloin myös Herras-niityn osayleiskaavan ja yleiskaavattoman Auvaisten alueen. Suunnitelmaa on tarkoitushavainnollistaa kaupunkimallin avulla.

Kaavatyötä pidettiin yleisesti hyvin mielenkiintoisena. Havainnollistamisella voidaantuoda yleiskaavoitukseen uusi näkökulma. Eri puheenvuoroissa pidettiin tärkeänä, ettäyleiskaavoituksessa kehitetään maankäytön strategioiden viemistä asemakaavoitukseen jatoteutukseen.

MUISTIO 2 (2)

Pasi Aromäki / PA 9.9.2015

Risto Rauhala toivoi, että yleiskaavallinen yhteistyö palautettaisiin kaupunkiseudulle.Etelä-Skanssin liikenne on muun muassa yksi Turun ja Kaarinan yhteinen kysymys.Vaikutusten arviointia ei saa unohtaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa pitäätäsmentää viranomaisten ja osallisten määrittelyä.

Tapio Aallon mielestä kaavatyössä pitää käyttää kaikkia laadittuja luontoselvityksiä. KokoKaarinan luontoselvitys on uudemman aineiston osalta puutteellinen.Jouni Saarion mukaan pyritään eri selvityksistä tekemään yhteenveto ensi vuonna.

Kaisa Lehtosen mukaan on Lemunniemen muinaismuistoinventointia täydennettävä muunmuassa Yli-Lemun kartanon pohjoispuolella olevan metsän reunan osalta.

Olavi Ahola toivoi, että osayleiskaavaa tehdään yhdessä Turun kanssa.

kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki

JAKELU osallistujatTIEDOKSI kaavoitus- ja rakennuslautakunta

Kaarinan kaavojen viranomaisneuvottelu 20.4.2017 klo 12.30–14.55 Kaarinan virastotalo kokoushuone 202

MUISTIO

läsnä: Risto Rauhala ELY-keskusTapio Aalto ELY-keskusRaimo Järvinen ELY-keskusMari Sinn Varsinais-Suomen liittoKaisa Äijö Varsinais-Suomen liittoEija Suna Turun maakuntamuseoAndrei Panschin Turun kaupunki, saapui klo 12.45Jouni Saario Kaarinan kaupunki (ympäristönsuojelu)Anssi Valtonen Kaarinan kaupunki (yhdyskuntatekniikka)Pasi Aromäki Kaarinan kaupunki (kaavoitus)Eveliina Eteläkoski Kaarinan kaupunki (kaavoitus)

Käsiteltävät kaavat:1. Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan kaavaluonnos2. Piispanristin Prisman asemakaavan aloitus / luonnos3. Piikkiön taajaman osayleiskaavan aloitusvaihe4. Valkeavuoren koulun liikennejärjestelyt (Saaristotie)

1. Pasi Aromäki esitteli Lemunniemen ja Piispanristin osayleiskaavan valmistelutilanteenA. Kommentit lähtötietoihin ja tavoitteisiin· yhdyskuntarakenteen eheyttämisen pyrkimys on huomioitu hyvin mitoitustarkastelussa ja

vaiheistuksessa.· Yleiskaavaan voisi sisällyttää laadullisia kaupunkikehittämisen tavoitteita esim.

asuinalueiden määräyksiin ja liikennemääräyksiin. Tavoitteelliset määräykset ohjaisivatetenkin joukkoliikenteen edistämiseen. Asiaa voisi tarkastella SYKE-vyöhykeajattelunperusteella.

B. Liikenneselvitys:· Haritun puistotien yhdistäminen Uudenmaantiehen on Turun kaavoissa varauksena.· Alkuvaiheessa Lemunniemen liikenne purkautuu Lemuntien kautta ja kuormittaa mm.

Piispanristiä. Yli-Lemun puistotien rakentamista tulee pyrkiä edistämään. Liikenneselvityssisältää kattavasti vaiheistuksen ja johtopäätökset.

· Osayleiskaavassa esitetty uusi liittymä Jännekadulta Uudenmaantielle toimiiPiispanristintien / Kairiskulmantien varaventtiilinä. Jousitien siirtäminen ja Piispanristintienkatkaisu saattaisivat olla hyviä toimenpiteitä, joilla ohjataan liikenne pääväylillekuormittamasta tulevia asuinalueita.

· Joukkoliikennettä suunnittelee Föli, jonka vuoksi liikenneselvityksessä ei käsiteltyjoukkoliikennettä.

C. Arkeologinen selvitys: Pasi Aromäki esitteli kaavaluonnoksen, jossa Yli-Lemun puistoalue onsiirretty taistelun kannalta merkittäville alueille.

· Eija Suna totesi, että muinaisjäännösrekisteriin on rajattu Uusihaan ja Yli-Lemun välisellealueelle suorakaiteen muotoinen muinaismuistoalue, jolle ei saa osoittaarakentamistoimenpiteitä. Rajaus on ristiriidassa mm. suunniteltujen tielinjausten kanssa.

D. Luontoselvitys:· Luontokohteet on koottu useasta selvityksestä. Aineiston hahmotettavuuden kannalta ne

tulisi luetteloida yhtenäisellä tavalla· Uutena luontokohteena on Uusihaan metsän eteläreuna.· Luontokohteiden rajauksissa on eroavaisuuksia kaavakartassa ja luontoselvityksessä.

Poikkeamiset tulee perustella.· Liito-orava ja mahdolliset muut direktiivilajit kannattaisi nostaa esille kaavamääräyksiin.· Jalopuumetsiköiden osalta kaavamääräys voisi olla ”pyritään säilyttämään alueen

lehtomainen luonne” eli ei suosita tiettyä lajia.· Luontomääräysten kirjoittamisessa kannattaa pohtia, mikä on määräyksen tavoite /

edellytys luontoarvon säilymisen kannalta. Pitääkö alueen käyttöä ohjata jotenkin?

E. Kaavan sisältö:· Tavoitteena on laatia määräyksiltään joustava kaava. Rakentamisen talotyypit yms.

määritellään tarkemmin asemakaavoituksessa.· Rakennettavien alueiden rajaukset ovat pääosin Lemunniemen osayleiskaavan mukaiset,

muutoksia on lähinnä Yli-Lemun alueella. Nykyisiä virkistysalueita ei kavenneta. Yli-Lemunalueella vihervyöhykkeen paikka siirtyy. Yleiskaavan asuntoalueet sisältävät lähipuistojayms. virkistykseen käytettäviä pieniä alueita. Mikäli kerrostalorakentamista ulotetaanrantaan Yli-Lemussa, tulisi maisemallisia vaikutuksia tarkastella.

· Jos golf-kenttää ei rakenneta, Lemuntien ja Yli-Lemun puistotien yhdistävän kokoojakadunvarsi + Torppalan suunta on hyvä paikka rakentamiselle.

· Ranta-alueelle on esitetty nykyisen kaavan mukaisesti, että rakennuslupia voidaan myöntääsuoraan yleiskaavan pohjalta. Risto Rauhala esitti, että asemakaavoittaminen taipoikkeamispäätöksen edellyttäminen voisi olla nykyaikaisempi keino rakentamisenohjauksessa.

· Piispanristillä saattaa asumisen ja yritystoiminnan läheisyys aiheuttaa ristiriitoja.Yleiskaavassa tulee pohtia saavutetaanko näillä määräyksillä Piispanristinkehittämistavoitteet?

· Piispanristin itäosassa ei ole todennäköisesti tarvetta vähittäiskaupan suuryksiköidenmerkinnälle, kun suuryksikön raja nousee 4000 k-m2:iin. Kaupan osalta tarvittaneenkuitenkin saavutettavuustarkasteluja.

F. Jatkotoimenpiteet: kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta.---

muistion laati Eveliina Eteläkoskijakelu: osallistujat

Documents

Lemunniemi ja Piispanristi - Kaarina · valmistuttua on Yli-Lemu seuraava meren läheinen asuinalue vuoden 2025 jälkeen. Osa rakennemallissa Lemunniemelle ajatellusta rakentamisesta