Lentäviä kiekkoja ja tottelevaisuutta

Kouluttajien esittelyt

Yhdistys Puheenjohtaja Kristiina Torp puh. 040-965820 puheenjohtaja@koiratukena.fi Varapuheenjohtaja Hanna Pekkarinen Muut jäsenet Timo Heino Maiju Kaajakari Elli Kapanen Anu Lehmonen-Långbacka Tuulia Sundgren Varajäsenet Saana Haarma Kirsti Kapanen

Haluatko olla mukana tekemässä hyvää? Ota yhteyttä sähköpostitse info@koiratukena.fi. Voit tukea kuulo- ja tukikoiratoimintaa myös lahjoituksin. Pienikin summa auttaa! Suorat lahjoitukset voi osoittaa Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n pankkitilille: IBAN FI15 2044 1800 0157 88, BIC: NDEAFIHH. Lisää tietokenttään teksti: Lahjoitus.

Yhdistyksen toiminta-ajatus Suomen kuulo- ja tukikoirat ry suunnittelee, kehittää ja toteuttaa kuulo- ja tukikoirien koulutusta ja tiedottaa toiminnastaan. Yhdistys toimii verkostona, johon kuuluvat kaikki kuulo- ja tukikoirien koulutukseen osallistuvat ihmiset, kuulo- ja tukikoirien käyttäjät, muut yhteistyötahot sekä tukijat.

www.koiratukena.fi Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:llä on myös oma Facebook-sivu, joka löytyy yhdistyksen nimellä.

Sisällysluettelo Puheenjohtajan terveiset . . . . 3 Rally-tokon esittely . . . . . . . . . 15 Hallituksen jäsen . . . . . . . . . . . 4 Kuulokoira Milo . . . . . . . . . . . . 17 Koirafrisbee esittely . . . .. . . . . 5 Valmistuneet koirakot . . . . . . . 20 Kouluttajaesittelyt . . . . . . . . . . 8 Muistoissamme . . . . . . . . . . . . 27 Koulutusopas . . . . . . . . . . . . . . 11 Kalenteri . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

PUHEENJOHTAJAN TERVEISET Tämän lehden matka teille jäsenille on ollut pitkä ja kivinen. Tekijöitä on taas jäänyt pois, eikä tietotekniikkaakaan ole suostunut yhteistyöhön. Oman mausteensa työhön on tuonut RAY:n avustuksen päättyminen, minkä vuoksi yhdistyksellä ei ole ollut palkattua työntekijää ensimmäistä kertaa noin kahteenkymmeneen vuoteen. Onneksi tämä vaihe on nyt ohitettu ja pääsemme palkkaamaan työntekijää tänä keväänä. Moni asia on muuttunut lehden ollessa tekovaiheessa. Täysipäiväisen kouluttajan sijaan yhdistys on tehnyt yhteistyötä muutaman koirakoulun kanssa. Yhteistyö Irenen, Liisan ja Sarin kanssa on toiminut erinomaisesti ja tuloksia on saatu aikaan. Tästä toimintamallista emme tule luopumaan tänäkään vuonna. Palkattavan henkilön tehtävä onkin pitää toiminnan langat käsissään, hoitaa viestintä ja edunvalvonta. Viime syksyn leiri onnistui erinomaisesti ja se järjestetään uudestaan tänä vuonna RAY:n tuella. Toivottavasti te jäsenet pystytte osallistumaan sankoin joukoin, leiri on teitä varten! Kristiina

3

UUSI HALLITUKSEN JÄSEN

TIMO Olen Timo Heino ja asustelen Tuusulassa perheeni ja koiramme kanssa. Kuulokoira yhdistykseen tutustuin omasta tarpeestani kuulokoiraan. Perheen allergioiden vuoksi koiraroduksi valikoitui amerikankarvatonterrieri (1v 4kk). Itse yhdistyksen toiminta alkoi kiinnostaa ensimmäisellä koulutusviikonloppuna ja päädyin yhdistyksen vuosikokoukseen, jossa huomasin olevani hallituksen jäsen. Täytyy myöntää, että on ollut erittäin positiivinen kokemus tähän mennessä. Perheessä on tuo yksi koira, joka on lievästi sanoen energinen pakkaus. Pääharjoittelu on tällä hetkellä siinä, että oppisi rauhoittumaan hetkeksi, jotta valmistuminen tapahtuisi tämän vuosikymmen puolella. Tämän lisäksi olemme opetelleet rally-tokon liikkeet tämän kevään aikana ja kesällä kokeilemaan, miten se menee. Tässä haasteena on osua sellaiseen päivään jolloin aurinko paistaa lämpimästi, ei saa sataa tai tuulla kylmästi. Alustahan ei saa olla tuolle herralle kylmä tai saatika märkä sellaiseen ei kukaan istu tai mene maahan hänen mielestään.

4

LAJIESITTELY: KOIRAFRISBEE

Lentäviä koiria ja yhteistä hauskanpitoa rotuun

katsomatta.

teksti ja kuvat Jasmin Pyykkö

Kuulokoira Domi viettää osan vapaa-ajastaan lentäen ilmassa kiekkojen perässä. Koirafrisbeen harrastaminen on lähtöisin Yhdysvalloista 1970-luvulta. Nykyään lajia harrastetaan mm. Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Koirafrisbee sopii kaikenlaisille koirille ja ihmisille. Eri ikäiset, kokoiset ja rotuiset (sekä roduttomat) koirat voivat harrastaa sekä kisata. Samoin ihminen voi olla minkä ikäinen tahansa eikä esim. pyörätuoli ole este. Kukin harrastaa itselleen sopivalla tavalla. Laji joka on hauskaa ja vauhdikasta. Imaisee heittäjän kuin koirankin mukaan. Yksi heittelee takapihalla koiran iloksi ja toinen harjoittelee kisoja varten monia kertoja viikoissa. Kaikille on yhteistä, että frisbee on hauskaa ja miellyttävää, niin koiralle kuin ohjaajallekin.

Koirafrisbeessä on kolme lajia joissa voi kisata. Pituusheitto vaatii nopeaa koiraa ja pitkiä heittoja. Tarkoituksena on, että koira nappaa frisbeen ilmasta mahdollisimman kaukaa. Järjestöstä ja kisasta riippuen koira saa edistää (eli lähteä ennen heittoa liikkeelle) tai sen pitää lähteä kiekon jälkeen.

5

Noutokoppaus eli tarkkuusheitto on kisa, jossa kerätään pisteitä tietyn aikarajan sisällä. Pisteitä saa, kun koira koppaa kiekon tietyllä alueella. Mitä pidemmäksi maaliviivasta mennään, sen suurempi määrä pisteitä kopista tulee. Jos koira nappaa kiekon kaikki tassut ilmassa, se yleensä saa lisäpisteitä. Freestyle on yleisöystävällinen laji, jossa koirakko esittää musiikin tahdissa koreografian, joka sisältää erilaisia temppuja ja liikkeitä kiekkojen kanssa. Koreografialle on eri kisoissa annettu eri aika (vaihtelee puolestatoista minuutista kahteen). Freestyle on parhaimmillaan sujuvaa ja kaunista liikettä - niin koirakon kuin ohjaajankin osalta. Domi on aloittanut lajin harrastamisen noin 6 kuukauden iässä jolloin ostin Domille ensimmäisen frisbeen ja siitä lähtien olemme ollut mukana frisbeekoirayhdistyksen näytöksissä ja kisoissa.

Kisaamme Domin kanssa freestyle –luokassa tehden erilaisia temppuja jotka olen soveltanut pienelle koiralle sopivaksi. Toimin Lappeenrannan alueen frisbeekouluttajana ja Domi saa toimia mallikoirana, kun näytän miten jokin temppu opetetaan. Suomen Frisbeekoirien sivuilta saa paljon lisätietoa lajista, koulutuksista, kiekkojen valinnasta ja muuta perustietoa. http://www.frisbeekoirat.com/

- Jasmin ja Domi -

6

7

KOULUTTAJAESITTELYT

Olen Irene Turunen Pohjois-Karjalasta, Kontiolahden Jakokoskelta. Olen työskennellyt v.-96 alkaen teini-ikäisten opettajana yläkoulussa. Sittemmin olen kouluttautunut myös koirakoulutusohjaajaksi, koirakouluttajaksi ja ongelmakoirakouluttajaksi. Minulla on oma yritys, Koirapalvelu Vihmerä, jossa koulutan myös tukikoiria. Kuulo- ja tuki-koiratyössä yhdistyvät molempien ammattieni alueet: ihmisten ja koirien opettaminen ja molempien hyvinvoinnin edistäminen. Koulutuksissa ja kursseilla käyttämäni metodit pohjautuvat eläinten käyttäytymistieteeseen ja oppimisteorioihin. Käytän palkkioita, en pakotteita tai rangaistuksia. Jatkuva tekniikan harjoitteleminen ja tiedon metsästäminen kiehtovat minua. Ohjaan koiranomistajia kouluttamaan koiriaan positiivisesti vahvistamalla ja pyrin antamaan kannustusta ja tukea koiranomistajan arkeen.

IRENE TURUNEN

8

Olen Liisa Tikka, päätoiminen koira-alan yrittäjä. Olen ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja ja pyöritän koirakoulua Itä-Helsingissä toiminimelläni Masseter. Lisäksi olen koulutettu koirahieroja ja työskentelen toimitussihteerinä Canis-koiraharrastelehdessä. Avustaja- ja kuulokoiratoiminnassa olen hyvin uusi kasvo. Olen toiminut vapaaehtoisena peesarina avustajakoirakolle jonkin aikaa, mutta kuulokoirien kouluttamisesta minulla ei ole aiempaa kokemusta. Olen kovin innostunut pääsemään laajentamaan osaamistani uudelle alalle!

LIISA TIKKA

9

Sari Paavilainen

Suoritetut tutkinnot: - Tradenomi (markkinointi), Mercuria Business School, 1997 - Eläintenkouluttaja (eläintenhoitajan ammattitutkinto, osaamisala eläintenkouluttaja), Amiedu 2010 - Arvioijakoulutus (Amiedu 2010), hyväksytty eläintenkouluttajan ammattitutkinnon tutkintotilaisuuden arvioijaksi 12/2010 - Suomen eläintenkouluttajat ry:n hallituksen jäsen (2010-2012) Suuri kiinnostuksen kohteeni on eläinten käyttäytyminen ja oppiminen sekä eläinten hyvinvointi ylipäänsä. Paras oppi on tullut lukien ja kokien, eläinten kouluttamista ja käyttäytymisen muokkausta ei voi kirjoista oppia, sitä täytyy harjoitella jatkuvasti. Koiria minulla on ollut lapsesta alkaen, vuodesta 1982. Vuosien varrella tärkeimmät kaksijalkaiset opettajat eläinkoulutuksen saralla ovat ehdottomasti olleet Tommy Wirén ja Tuire Kaimio, joita kumpaistakin kuuntelen edelleen enemmän kuin mielellään. Kumpaakaan en voi koskaan kiittää riittävästi siitä, miten he ovat siirtäneet ja siirtävät oppejaan eteenpäin. Heidän asenteessaan on myös paljon opittavaa: nöyryys ja avoimuus on se, joka mahdollistaa kehittymisen. Tätä yritän myös noudattaa omassa koulutusfilosofiassani sekä pyrin tekemään oman osani siinä, että tietotaito - se tieteeseen perustuva eläinkoulutus ja eläinten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioonottava eläintenpito - leviää mahdollisimman laajalti. Vuodesta 2014 asti olen osallistunut Kuulo- ja tukikoirat ry:n toimintaan kouluttajan roolissa (kuulo- ja hypokoirat).

10

Opas innostamaan lasta kuulo- ja tukikoiran koulutukseen

Mira Mämmelä & Maria Ukkola

Oulun ammattikorkeakoulu toimintaterapeutin koulutusohjelma

Kuulovamma voi vaikuttaa lapsen toimintakykyyn monin eri tavoin. Esimerkiksi se voi vaikeuttaa lapsen arjentoiminnoista suoriutumista, lapselle tärkeisiin ja mielekkäisiin toimintoihin osallistumista. Kuulokoiran on tarkoitus toimia lapsen toiminnan mahdollistajana ja arjen helpottajana. Koiran on tarkoitus lisätä lapsen oman elämänhallinnan ja itsenäisyyden tunnetta. Jotta kuulokoirasta tulee hyödyllinen arjen apu, on koiran koulutuksen onnistuttava. Koulutusprosessi on pitkä ja monivaiheinen prosessi, ja se vaatii sitoutumista ja kärsivällisyyttä lapselta, perheeltä ja koiralta. Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n työntekijät ehdottivat yhteistyötä Oulun ammattikorkeakoulun toimintaterapian koulutusohjelman opettajalle. He kertoivat olevansa kiinnostuneita kehittelemään uusia käytännönläheisiä ohjauskeinoja kuulo- ja tukikoirien koulutusprosessiin. Koulutusprosessien aikana yhdistyksen työntekijät olivat huomanneet, että olisi tarpeellista kehittää uusia menetelmiä juuri lapsiperheiden koulutusprosessin tueksi. Työntekijät olivat huomanneet, että joskus lapsilla saattaa olla vaikeuksia sitoutua koiran koulutukseen.

11

Se on pitkä ja monivaiheinen prosessi. Tämä voi pienelle lapselle olla pitkästyttävää. Joillekin lapsille perheen kuulo- tai tukikoira voi olla ensimmäinen lemmikkikoira. Tällöin lapsilla ei välttämättä ole ennestään tietoa oikeanlaisesta koiran käsittelystä. Jotkut lapset voivat pelätä koiraa tai koiran läsnäolo voi tuntua epämiellyttävältä. Näiden ja monien muiden syiden takia lapset eivät välttämättä aina näe koiran koulutusta motivoivana toimintana ja innostu siitä. Aloimme suunnitella erilaisia ratkaisuja lapsen motivaation tukemiseksi. Syntyi ajatus oppaasta lapsiperheille. Yhteistyössä kuulo- ja tukikoirat ry:n kanssa kehittelimme ideaa eteenpäin. Oppaan tarkoituksena olisi auttaa lasta kehittämään hyvä yhteistyösuhde koiran kanssa ja lisätä kiinnostusta koiran koulutusta kohtaan. Mitä enemmän koulutus kiinnostaa lasta, sen paremmin hän jaksaa keskittyä ja sitoutua siihen. Oppaan valmistusta ohjasi toimintaterapian käytännöntyön lähestymistapa cognitive orientation to occupational performance (CO-OP-ohjelma). Opas on 20-sivuinen tekstiä ja kuvia sisältävä kokonaisuus, joka on suunnattu 7-10 vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Opas koostuu kuudesta eri osasta, jotka on otsikoitu aihealueittain. Oppaassa on toimintoja, joita lapsiperheet voivat käyttää kuulo- tai tukikoiran koulutuksen tukena. Toimintojen on tarkoitus lisätä lapsen kiinnostusta koiran koulutusta kohtaan.

12

Oppaassa kertojana toimii Onni koira. Onni antaa erilaisia ohjeita ja vinkkejä. Opasta on tarkoitus käyttää osa kerrallaan ja keskittyä yhteen alueeseen pidemmän aikaa. Oppaan avulla pyritään motivoimaan lasta. Sen avulla perhe voi yhdessä keksiä ratkaisuja eri haasteisiin. Opas ei tarjoa valmiita vastauksia. Se toimii enemmänkin johdatteleva apuna, joka auttaa lasta löytämään itse oman tapansa toimia ja onnistua. Vanhemmat voivat oppaan avulla kotona innostaa lasta harjoittelemaan sekä auttaa lasta saamaan onnistumisen kokemuksia. Oppaassa käsitellään muutamia yleisimpiä ongelmakohtia ja annetaan joitakin yksittäisiä ongelmanratkaisu esimerkkejä. Tavoite kuitenkin on, että perhe löytää yhdessä juuri itselleen sopivat tavat ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Oppaassa on erilaisia puuha- ja piirustustehtäviä, joiden tarkoitus on auttaa erilaisten ratkaisujen pohdinnassa. Oppaassa on vinkkejä ja leikkejä, jotka voivat auttaa lasta rakentamaan hyvän suhteen koiran kanssa. Kun lapsi otetaan aktiivisesti mukaan koiran koulutukseen, hän voi kokea toiminnan merkittävänä ja tärkeänä.

Toivomme, että oppaasta on käyttäjilleen hyötyä ja ennen kaikkea iloa. Koira ei ole pelkästään arjen apu, vaan luotettava ystävä ja kumppani. Suomen kuulo- ja tukikoirat ry tekee ainutlaatuista työtä

Suomessa. Yhteistyömme kautta halusimme olla lisäämässä tietoisuutta yhdistyksen toiminnasta.

13

Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n tekemä työ edistää ihmisten osallisuutta arjessa ja omassa elämässään. Myös toimintaterapiassa ihmisen osallisuuden edistäminen on keskeisessä roolissa.

Tämä artikkeli pohjautuu toimintaterapian opinnäytetyöhön, joka on valmistunut Oulun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2014. Se on tehty yhteistyössä Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n kanssa. Opinnäytetyö toteutui projektimuotoisena. Projekti oli muodoltaan tuotekehitysprojekti. Projektin tuotteena syntyi opas Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n käyttöön. Opinnäytetyö löytyy ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden theseus-julkaisuarkistosta osoitteesta http://www.theseus.fi/handle/10024/82697.

14

RALLY-TOKO

Hauskaa aktivointia, jota voivat harrastaa kaikenikäiset ja kaiken kokoiset koirat ja ihmiset!

teksti Tuija Miettinen

www.rally-toko.fi Kuulokoira Toivon kanssa tutustuttiin vuonna 2014 koirakurssilla rally-tokoon. Rally-toko on harrastuslaji, jossa tehdään erilaisia tottelevaisuustehtäviä kylttien mukaan suorittaen kokonainen rata. Tämä harrastus on vapaampaa kuin perinteinen toko ja siksipä kokeilimmekin Toivon kanssa tätä. Hurahdimme lajiin mukaan täysillä! Vuoden 2015 alussa aloimme treenata rally-tokoa ihan tosimielessä. Itse olen kova elehtimään käsillä ja tahattomia ääniäkin hihkun välillä, kun jokin tehtävä onnistuu tai ei onnistu ja koska Toivo on hyvin energinen ja herkästi minun liikkeisiin reagoiva niin tämä laji sopii meille kuin nenä päähän. Tässä lajissa nimenomaan on jopa suotavaa kehua ja innostaa koiraa äänellä ja vartalonliikkeillä tekemään pyydettyjä tehtäviä. Kilpaillessa koiraan ei saa koskea, mutta ääntä ja elehtimisiä saa vapaasti käyttää. Me menemme vielä alokasluokanradoilla, jossa tehtäviin kuuluu mm. seuraamista, istumista paikalla ja koiran kiertämistä, koira kiertää eteen istumaan ja siitä takakautta sivulle, käännöksiä vasemmalle ja oikealle, maahan menoa, pujotteluita jne.

15

Alokasluokka on vielä helppo ja kunhan rataan pääsee kunnolla tutustumaan, niin koiran kanssa se on helppo suorittaa läpi. Toivolle palkkana näissä toimii hyvin kehu (iloinen innostava ”Jess”), välillä naksulla kerron, että nyt meni hyvin ja nami perään ja superextra-palkkana saa joskus pallon joita se rakastaa. Toivon kanssa mennään tehtävät yleensä reippaasti läpi, sen bravuurina on seuraaminen ja sen myötä se myös kuuntelee minua hyvin. Tietysti silläkin on huonot päivänsä joskus ja tarkkavaisuus on silloin hakoteillä mutta noin yleensä Toivo työskentelee ilolla ja innolla. Lisäksi se on nopea käännöksissään. Kun Toivolla menee pasmat sekaisin, se komentaa minua haukkumalla. Koira joka ennen tuskin osasi haukkuakaan. Olemme käyneet rally-tokon ratakurssilla eli joka kurssikerralla mentiin tehtävärata läpi mölli-kisamaisesti alusta loppuun asti. Ja ensimmäisellä kerralla jopa oman kurssin möllit jännittivät! kurssin opettaja aina pisteyttää radan ja eka kerralla, kun itse jännitin, niin totta kai Toivokin alkoi kokeilla. Eteentuloa se ei enää ymmärtänytkään, että mitä kummaa se onkaan, seuraaminen oli jossain metrin päässä haahuilemista, hihna kiristyi koko ajan ja kontrollikin hukkaantui vähän väliä. Siitäpä otinkin opikseni ja aloin psyykata itseäni kotitreeneissäkin ja toisella kurssi-kerralla menikin jo paljon paremmin ja pisteitäkin tuli huimat 89/100. Kun pidän hermoni kurissa ja ajattelen, että menköön hyvin, tuli mikä tuli, niin jännityskin hälvenee ja koiran suorituskin paranee. Rallia (lajin lempinimi) on helppo harrastaa kotioloissakin. Toivo on kisannut tähän mennessä 3 kertaa ja kerännyt itselleen koulutustunnuksen RTK1 alokasluokasta ja siirtynyt avoimeen luokkaan kisaamaan.

16

KUULOKOIRAN MILON TARINA Milo pelasti henkeni. Kuulokoirallani Milolla on päivittäin kovasti töitä, kun se hakee minut puhelimeen. Sitä paitsi usein en löytäisi ilman Miloa puhelintakaan, vaikka kuulisinkin sen soivan. Mutta Milo löytää. Elämäni on muuttunut leppoisammaksi, kun ei tarvitse jännittää kuulemista. Olen säästänyt selviä euroja sillä, kun ehdin vastaamaan puhelimeen eikä minun tarvitse soittaa kaikille niille, jotka minua tavoittelevat. Onneksi Milo ei osaa summaa laskea. Se voisi muuten vaatia palkankorotusta. Milon osaaminen oli varsin merkittävä muutettuamme kesäksi mökille. Palasin kesäkuun alussa aamuyöstä ulkomaanmatkalta kotiini Hyvinkäälle. Jo samana päivänä matkustimme Milon kanssa kesäasunnolle Kerimäelle. Lämmitin talven jäljiltä kostean ja kylmän mökin ja panin normaalisti uuninpellin kiinni. Illalla nukkumaan käydessä laitoin takkaan puita kuivumaan seuraavaa lämmittämistä varten. Väsyneenä ulkomaanmatkasta ja pitkästä ajosta mökille kävin nukkumaan. Heräsin yöllä siihen, kun Milo hellittämättä pökki minua. En olisi jaksanut nousta ja pääkin tuntui oudolta, mutta Milo ei lannistunut. Lopulta tajusin, että mökki oli täynnä savua. Noustuani havaitsin palohälyttimen soivan. Minun korvissani se kuului hyvin vaimeasti, mutta Milolle se oli selvä merkki toimintaan. Kun savu oli vähän haihtunut, avasin takanluukun. Liekit leimahtivat pamahtaen luukusta.

17

Myöhemmin nuohooja sanoi, ettei olisi tarvittu enää pitkää aikaa, kun savussa olevat myrkyt olisivat vaivuttaneet minut lopulliseen uneen.

Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n (SKTY) hallituksen puheenjohtajan Kristiina Torpin vihjeestä hain Milolle sankarikoiran arvoa. Lokakuun 2.päivänä Suomen Kennelliitto myönsi Milolle kunniamaininnan sankarillisen toiminnan johdosta. Kunniakirja on raameissa keittiöni seinällä. Arvostan nyt kuulokoiratyötä entistäkin enemmän. SKTY:n hallituksen jäsenet ovat vuosien saatossa nähneet paljon vaivaa työn ylläpitämisessä. Erityisesti haluan osoittaa kiitokseni kouluttaja Miia Kantinkoskelle, joka asiantuntevalla ja kärsivällisellä työllään sai aikaan merkittäviä tuloksia. Minun tapauksessani jopa henkeni pelastumisen.

18

Uskon, että me yhdistyksen jäsenet ja asiakkaat voimme jatkaa hallituksen johdolla toimintaa ja vastata sen tämän hetkisiin haasteisiin. Näin jo olemassa olevat, ja uudetkin kuulokoirat saisivat palvella omistajiaan ja tuoda heille turvallisuutta ja terveyttä sekä iloa kaikille niille, joiden parissa he liikkuvat. Seija Uimonen ja Kuulokoira Milo

19

ONNEA KOULUTUKSESTA VALMISTUNEET Omistaja: Robert Mandara Koiran nimi: Roope Rotu: Kultainennoutaja Luonne: Rauhallinen, ystävällinen, kohtelias ja hauska Koulutuksen kesto: 1 vuosi Työtehtävä: Kuulokoira Harrastukset: Köydenveto, nukkuminen, koirakaverien kanssa peuhaaminen, ihmisystävien tapaaminen (isännän työpaikalla perjantaiaamun kahvitauot ovat työviikon parhaita hetkiä!)

20

Alkuperäisen suunnitelman mukaan Roopen oli määrä ilmaista Robertille tärkeitä ääniä ympäri vuorokauden. Robertille leikattiin kuitenkin sisäkorvaistute Roopen koulutuksen jo alettua, joten päivisin ääni-ilmaisun tarve on nyt pienentynyt niinä aikoina, kun implantti on käytössä. Roopen työajat keskittyvätkin aamun ja yön hetkiin, jolloin implantti ei ole päällä. Säännölliset koulutushetket jatkuvat edelleen ja niiden aikana parannetaan koulutuksen aikana opittuja reaktioaikoja entisestään. Robertin ja Roopen nimien samankaltaisuus on täyttä sattumaa, sillä Roope oli jo saanut ja oppinut tunnistamaan nimensä, kun se tuli perheeseemme vuoden ikäisenä. Tätäkin hauskempi yhteensattuma oli, että kaikki Roopen (kennelnimi Joccarilla Super Trouper) sisaret ja veljetkin oli nimetty ABBA laulujen mukaan. Robert taas on ollut pikkupojasta lähtien vannoutunut ABBA fani! Roope todellakin on oikea Super Trouper! Roope on viimeisen vuoden aikana seurannut Robertia kaikkialle; töihin, kauppaan, lääkäriin, ravintoloihin ja ulkomaanmatkoille. On ollut iloinen yllätys, että Roopen läsnäoloon puututaan harvoin. Kuitenkin silloin kun näin tapahtuu, Robert toivoisi, että asiakaspalvelijat suhtautuisivat tilanteisiin positiivisemmin eikä suoraan hyökkäävästi käskemällä poistumaan tilasta ennen kuin he ovat tarkistaneet Roopen avustuskoirastatuksen. Roope on lentänyt vuoden aikana jo monta kertaa Euroopan sisäisillä lennoilla. Lentokentillä liikkumisen helppous on sekin ollut yllättävää ja lentoyhtiöiden henkilökunta on ollut poikkeuksetta haltioissaan nähdessään karvaisen matkustajan astuvan koneeseen. Roope itse suhtautuu matkustamiseen erittäin rauhallisesti ja nukkuu lentojen aikana isännän jaloissa. Lentokentillä liikkuminenkin sujuu tyylikkäästi ja sen

21

kummempia hötkyilemättä. Roope on parantanut oleellisesti Robertin sosiaalista itsetuntoa ja helpottanut ihmisten kohtaamista päivän askareissa. Uusien tuttavuuksien solmiminenkin on helpompaa, kun jutun aihe seuraa aina mukana. Omistaja: Jasmin Pyykkö Koiran nimi: Domi Rotu: Bostoninterrieri Luonne: Energinen, rakastaa kaikkia, iloinen, vauhdikas Koulutuksen kesto: alle vuosi Työtehtävä: Kuulokoira Harrastukset: Toko ja koirafrisbee Domille on opetettu tällä hetkellä 4 eri ääntä – puhelin, herätyskello, palohälytin ja ovikellon ääni. Domi on nopea oppimaan ja vaikeinta sen kouluttamisessa on ollut hihnassa kulkeminen vetämättä ja ihmisten kohtaaminen, koska Domi haluaisi niin paljon rakastaa kaikkia vastaan tulevia ihmisiä ja näin ollen innostuu toisinaan vähän liikaa, mutta ongelmakohtia harjoitellaan koko ajan ja opetellaan parempia tapoja purkaa se innostus. Domi on kiertänyt ympäri Suomea ja kerran käynyt rajojen ulkopuolellakin, kun matkustettiin

22

Ruotsiin laivalla. Vastaanotto on enimmikseen ollut positiivista, ja Domi on odotettu vieras jopa sairaalassa. Domi kulkee niin paljon minun mukana, että jos jollain kerralla ei koiraa ole mukana niin saan kysymyksiä; Missä Domi? Omistaja: Lenita Svahn-laaksonen Koiran nimi: Ines Rotu: Isovillakoira Luonne: Älykäs, toimelias, osallistuva ja leikkisä. Työtehtävä: Kuulokoira Kuulokoirana Ines oppi äänien ilmaisemisen todella nopeasti. Ilman kuulokojetta olen täysin kuuro joten mm. herätyskellon ääni jäi kuulematta. Nyt aamuni alkaa, kun Ines

23

tökkii kuonollaan tarmokkaasti kellon soidessa! Ines ilmaisee lukuisia ääniä jotka jäisivät minulta kuulematta ja vie vauhdilla äänen luo. Uusia ääniä opitaan tarpeen vaatiessa. Kuulokoira työnsä lisäksi Ines on myös apulainen näkövammani vuoksi ja kahvallisessa valjaassa Ines kuljettaa minua. Virallinen näkövammaiskoira Ines ei ole mutta olen kouluttanut sen myös näkökykyni tarpeen huomioiden. Myös muita pikku palveluja Ines osaa mm. Vie viestilappuja puolisoni ja minun välillä sekä vie pyynnöstä roskat roskiin ja siivoaa lelunsa lattialta koriin. Ineksen kanssa sain rohkeutta liikkua myös itsenäisesti. Ineksen merkitys minulle on hyvin monitahoinen ja merkittävä. Ines on tukena, turvana, seurana ja Ineksen kanssa ei tottavie tylsää hetkeä tule! Ohjaaja: Neea Koiran nimi: Quutti, Havulinnun Penny Rotu: Labradorinnoutaja Luonne: Sosiaalinen, päättäväinen, herkkä Työtehtävä: Epileptikon tukikoira Harrastukset: Agility ja metsällä mukana kulkeminen Neean saatua epileptisen kohtauksen, se haukkuu ensin ilmaistakseen meille muille, että kaikki ei ole kunnossa. Sitten se nuolee Neean naamaa, yrittääkseen herättää häntä. Viimeisenä toimena jää nukkumaan Neean viereen. Neean huone on talomme 2 kerroksessa. Neean sängyn vieressä on painonapilla varustettu hälytin, joka hälyttää alakerrassa.

24

Käskystä Quutti painaa sitä, jolloin osaamme mennä tarkistamaan onko jokin vialla. Arkielämässä Quutti kulkee usein Neean mukana harrastuksissa, joihin on mahdollisuus mukaan mennä. Kauppareissut sujuvat mallikkaasti, eikä kaupankäynnillisiä ongelmia ole ollut. Vastaanotto kauppiaiden suhteen on ollut hyväksyvää ja esimerkillistä. Yleisesti ihmisten suhtautuminen koiraan, jolla on koulutusliivit, on ollut hyväksyvää ja herättänyt mielenkiintoa. Tämä on ollut osaltaan se foorumi, jolla olemme saaneet viedä yhteistä asiaamme eteenpäin kenttätyön merkeissä. Se on ollut meille hyvin palkitsevaa.

Neean temperamenttinen nuoren naisen luonne on ollut ajoittain haasteellinen meille läheisille. Siinä Quutti on ollut suuremoinen apu ja pelastus. Pimeä ja hiljainen metsä on kätkenyt emännän, eikä ihmissilmä pyynnöistä huolimatta

25

ole häntä havainnut. Näissäkin tapauksissa Quutti on ollut apu, jota ilman emme olisi varmaankaan pärjänneet. Hakuliina kiinni ja löytö on tapahtunut jokaisessa katoamisessa. Näitä tilanteita on ollut useita, ja vastaavista tilanteista on pelastuskoiratitteleitä jaettu muualla. Meille tärkeintä on ollut pelastuminen. Neea on asunut nyt kolme kuukautta palvelutalossa. Sinne ei valitettavasti Quutti ole päässyt muuttamaan. Tulevaisuuden asumisessa toivomme sen mahdollistuvan, edes osittain. Nyt valmius on liinat, hakuliivit, taskulamput ja muut löytämiseen tarvittavat välineet lähtövalmiina. Ja onhan ne hetket, kun Neea tulee kylään, aika ihanan hellyttäviä. Vaikka tilanne on muuttunut, tuntuu hyvältä mitä kaikkea olemme saaneet aikaan. Matka jatkuu ja muuttaa muotoaan, niin kuin elämä yleensä. Mitä kulman takaa löytyy, sen huominen meille kertoo. Kiitämme nöyrästi kaikkia, jotka olette meidän matkassa mukana kulkeneet. Neea, Tarja ja Jaska sekä Quutti, Havulinnun Penny Kirjoittaja Jari Taurén

26

Muistoissamme

Rosa, Amorosa 17.8.2001 – 17.1.2016 teksti Maiju Kaajakari Elokuussa 2001 pohdin yhdessä Rosa-koirani kasvattajan kanssa sopivaa nimeä kotiini muuttavalle karkeakarvaisen mäyräkoiran pennulle. Koko pentue nimettiin musiikkitermein. Ehdotin Amorosaa, onhan amoroso ”rakastuneesti”. Sen paremmin en olisi voinut nimeä tälle rakastettavalle koiralleni keksiä! Amorosa, kutsumanimeltään Rosa, valmistui kuulokoiraksi marraskuussa 2005. Työtehtävänsä myötä hän pääsi paikkoihin, jonne ei jokainen koira pääse. Suomessa Rosa oli minulla usein mukana töissä eduskunnassa ja hän vieraili kanssani muun muassa Euroopan parlamentissa ja Naton päämajassa. Matkakumppanina vapaa-ajan reissuissa niin kotimaassa kuin ulkomailla hän on oli parasta laatuluokkaa, kerta kaikkiaan mukava seuralainen. Mutta tärkeintä on liene se, että Rosa muutti arkeni paremmaksi.

27

Olen kiitollinen kaikista vuosista, jotka sain Rosan kanssa elää. Onnellinen olen myös siitä, että viimeisen yhteisen viikkomme olimme lomalla Oulussa, saimme viettää aikaa yhdessä takkatulen äärellä istuen. Kaipaan sinua valtavasti, pikkuiseni. Tuulikki Nordlund teksti Tuulia Sundgren

Alkuvuodesta saimme surullisen uutisen: yhdistyksemme entinen puheenjohtaja, arkkitehti Tuulikki Nordlund on kuollut. Tapasin Tuulikin ensimmäistä kertaa 1990-luvun puolivälissä lauttasaarelaisessa koirakoulussa, jossa Tuulikki oli nuoren Debbie-dalmatialaisen kanssa oppimassa tottelevaisuuden alkeita. Myöhemmin tunnistin Kuuloviesti-lehdestä Tuulikin ja Debbien, joka oli valmistunut kuulokoiraksi. Tuo artikkeli johdatti minutkin mukaan kuulokoiratoimintaan. Tuulikki oli varsin kärsivällinen ja taitavakin opettaja, sillä vilkas ja vähän vallaton Debbie oppi ilmaisemaan kymmenkunta erilaista ääntä. Oman puheenjohtajakauteni alussa kävin muutamia kertoja Tuulikin luona saamassa tukea ja hyviä neuvoja. Lämpimästi muistelen niitä mukavia kahvihetkiä. Tuulikki on myös suunnitellut yhdistyksemme logon sekä kuulokoiramerkin.

28

KUULO- JA TUKIKOIRAVÄEN KALENTERI 2016

Helmikuu *Asiakasvalintahaastattelut Helsingissä ja Jakokoskella 6.2.2016 *Vuosikokous 28.2.2016 klo 12 Valkea talo *Ympäristötesti Tampere 13.2.2016 Maaliskuu *Koulutusviikonloppu 11.-13.3.2016 Kesäkuu *Ympäristötesti Helsinki Syyskuu * Leiri ja koulutusviikonloppu 9.-11.9.2016 Lokakuu * Ympäristötesti Tampere Marraskuu *Kuulo- ja tukikoirapäivä Joulukuu *Koiramessut 10.–11.12.2016 Helsingin Messukeskus

29

Kuulokoira Toivo

30

Kuulokoira Domi

31

Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, lehti palautetaan osoitteeseen: Suomen kuulo- ja tukikoirat ry, Ilkantie 4, 00400 Helsinki