vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 26. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: palestiina02

ISTUIMME HELMIKUUSSA iltaa Ro-vaniemellä. Ilmeisesti tunnelma oli niin kiva, että Youtube-kimaraan valittiin vastapainoksi palestiinalai-sen kansalaisjärjestön, B’tselemin, kuvaamia videoita.

Videoilla palestiinalaislapset ja -aikuiset kulkevat verkkoaitojen ym-päröimillä kaduilla. Aidat – myös ka-dun yläpuolella – ovat tarpeen, sillä israelilaisnaapurit tykkäävät heitellä kiviä ja muuta tavaraa heidän pääl-leen. Nestemäiset aineet tietysti li-vahtavat verkonsilmästä helpommin.

Tämä on yksityiskohta palestiina-laisten ahdingosta Israelin miehit-tämillä alueilla. Yksityiskohdaksi kutsuminen ei ole kuitenkaan vä-hättelyä, sillä elävät kuvat elävistä ihmisistä konkretisoivat inhimilli-sen hädän, jota muutaman tunnin lentomatkan päässä koetaan.

Lentomatka on vielä lyhyempi Val-ko-Venäjälle. Tänä keväänä Euroo-pan viimeinen diktatuuri on ollut esillä Suomessakin, sillä jääkiekon MM-kisakone lentää Helsingistä en-si vuodeksi Valko-Venäjän pääkau-punkiin Minskiin. Matkaa on vä-hemmän kuin Rovaniemelle.

Urheilu on politiikkaa, ainakin diktaattorille, joka on sekä maan-sa olympiakomitean puheenjohta-ja että oppositiota vainoava ja vasta-ehdokkaitaan vangitseva presidentti. Kisojen järjestäminen Valko-Venä-jällä on Aleksander Lukašenkan ai-noita tapoja päästä seuraamaan MM-kiekkoa, sillä hän on matkus-tuskiellossa lähes kaikkiin muihin kiekkomaihin.

Politiikan amputoiminen normaa-lista elämästä on ollut muutenkin muodissa tänä keväänä. Euroviisu-ja lauletaan nimittäin totalitaarise-na pidetyssä Azerbaidžanissa.

Amnesty International raportoi helmikuussa maan ihmisoikeusti-lanteesta. Sen mukaan mielenosoi-tusten järjestäminen on käytännössä kriminalisoitu, ihmisoikeusaktivis-teja ja toimittajia uhkaillaan ja ah-distellaan, ja riippumattomat tiedo-tusvälineet ovat jatkuvan kieltouhan alla.

Jos joku pitääkin kansainvä-listä laulukilpailua täysin poli- tiikan ulkopuolisena tapahtuma-na, on Azerbaidžan kunnostautunut kansalaisvapauksien halveksijana Euroviisujenkin yhteydessä. Kol-me vuotta sitten uutisoitiin, kuin-ka maan poliisi kuulusteli useita azerbaidžanilaisia, jotka äänestivät kilpailuissa naapurimaa Armenian kappaletta. Viranomaisten mielestä tämä antoi syyn epäillä kansalaista epäisänmaallisuudesta ja mahdolli-sesta turvallisuusuhasta.

Israelkin muuten osallistuu Euro-viisuihin.

Ehkä diktaattorin mm-kisat ja kont-rollivaltion viisut saavat aikaan jo-tain hyvää. Ehkä Youtube-iltamis-sa katsotaan pian Valko-Venäjältä ja Azerbaidžanista muitakin kuin kaupallisten kisaorganisaatioiden tuottamia videoita.

***

Tämä on ensimmäinen Liberon nu-mero, jonka päätoimittajaksi minut mainitaan. Sain Eliisalta puolival-miin lehden, mutta seison mielel-läni jokaisen sanan takana. Tämän numeron teemasivut varasimme Palestiinalle. Seuraavassa, ennen kuntavaaleja ilmestyvässä nume-rossa puhutaan lapsista.

NIKO PELTOKANGASPÄÄTOIMITTAJA

vase

mm

isto

lain

en m

ieli

pide

- ja

kult

tuur

ileh

ti P

erus

tett

u vu

onna

198

7 • K

ultt

i ry:

n jä

sen

• kus

tan

taja

: lib

ero

ry. •

pää

toim

itta

ja: n

iKo

Pelt

oKan

gas

• ulk

oasu

ja t

aitt

o: P

irjo

haK

onen

• os

oite

: vih

erni

emen

Katu

5 a

, 005

30 h

elsi

nKi p

uhel

in: (

09) 7

747

4264

fak

si: (

09) 7

747

4270

• sä

hköp

osti

: toi

mit

us@

vase

mm

isto

nuor

et.f

i • k

otis

ivu:

ww

w.l

iber

oleh

ti.f

i • is

sn 0

783–

6198

Pai

no

paik

ka: w

aasa

gra

Phic

s, v

aasa

• Pa

inet

tu y

mPä

rist

öyst

äväl

lise

lle

PaPe

rill

e ym

Päri

stöy

stäv

älli

sess

ä Pa

inos

sa.

tila

ushi

nta

20

€, t

uKit

ilau

s 50

€.

ALKUPALAT

04 Chilessä protestoidaan elämisen perusedellytysten puolesta.

06 Kohta koululainenkin tietää, että seksi on kivaa.

08 Kreikassa tapahtuu muutakin kuin pankkikriisi.

10 Vasemmistonuoret teki perustu-losta koko kansan puheenaiheen.

13 Abortista saa nyt syyllistämis-vapaata tietoa.

14 Naiset saavat osallistua nyt kauneuskisoihinkin.

PÄÄKIRJOITUS

POLITIIKANAMPUTOINTIA

s . 14

NIKO PELTO-

KANGAS

02 LIBERO

TEEMA LOPUKSI

18 Ajankohtainen Palestiina-katsaus johdattaa teemaan.

20 Issam Al-Sabaneh ei ole päässyt vieläkään kotiin.

22 Eko ei ole aina eettistä.

26 Tästä aiheesta ei saa puhua Israelissa. Siksi puhumme siitä.

30 Huivi, josta tykkäävät sotilaat, natsit ja rauhanaktivistit.

32 KuvarePortaasi: Nato-peli poikki.

36 Pienet pelit kertovat suuria tarinoita.

38 KritiiKKi: Keharit soittavat punkkia.

40 Protestilaulaja: M.I.A. laulaa sodasta.

42 vasemmistonuoret: Päätoimittajaa haastatellaan.

44 vasemmistonuoret: Julkinen tila haltuun!

Saksalais-israelilainen graafinen suun-nittelija Franz Kraus sai vuonna 1936 toimeksiannon Palestiinan matkailun-edistämiskeskukselta. Kraus tuskin tie-si vielä tuolloin, että suunniteltavasta julisteesta tulisi hänen tunnetuin työn-sä. Ristiriitaista kyllä, Kraus sattui ole-maan myös siionistijuutalainen.

Kun Visit Palestine -posteri julkais-tiin, oli Israel vielä perustamatta ja ti-lanne sikäli vielä toinen. Oliko julis-teella sitten vaikutusta vuoden 1948 tapahtumiin onkin toinen tarina. Ju-listeesta on joka tapauksessa muo-dostunut eräänlainen Levantin Mona Lisa: se hymyilee kaikille, mutta ei se-litä mitään.

Posterista tuli Palestiinan kamppai-lun symboli varsinaisesti vasta 1990-lu-vulla, kun se julkaistiin uudelleen. Vas-ta tuolloin maisema Jerusalemista alkoi paremmin levittää alkuperäistä sano-maansa: Palestiina ei ole tyhjä, yhden-tekevä autiomaa vailla ihmisiä.

Krausin posterin tekijänoikeudelli-nen suoja-aika on kulunut umpeen, jo-ten voimme iloksemme julkaista nä-köisversion Visit Palestine -julisteesta tämän Liberon numeron keskiaukea-malla. Olkaapa hyvät!

pirjo hakonen on Liberon uusi tait-taja ja viestintäalan jokapaikanhöylä.

kansi: libero cover team

LEVANTIN MONA LISA

Kasvoton Palestiina saa toivottavasti edes muutamat kasvot tämän lehden sisällöstä. Kasvottomana kuvataan myös Handala-sarjakuvahahmo, joka on muodostunut palestiinalaisten kamppailun symboliksi (s. 26–29). Lisää palestiinalaishuivista sivuilla 30–31.

s . 22 s .36

s . 18

03 LIBERO

aysén – sun ongelma on mun ongelma

VINKIT

Antti Rautiainen oli vuodesta 2008 lähtien Veli Itäläinen, joka kirjoitti Venäjä-aiheista blogia Voiman verkkolehdessä Fifis-sä. Hänen oleskelulupansa Venäjällä mitätöitiin maaliskuus-sa 2012, sillä anarkistipiireissä liikkuva mies luokiteltiin tur-vallisuusuhaksi. Huomiosta otetaan nyt ilo irti julkaisemalla blogaukset kirjana.

Pamfletti on opettavainen katsaus venäläisen politiikan monimutkaisuuteen. Hajanainen oppositio ja vaikeasti luoki-teltavat ääriliikkeet esitellään tavalla, joka panee pohtimaan suomalaismedian Venäjä-uutisoinnin pinnallisuutta. Hyvikset ja pahikset eivät taidakaan olla niin yksinkertaisesti tunnistet-tavissa kuin kympinuutisissa kerrotaan.

Venäjää käsitteleviä, pojat ovat poikia -typistyksiä välttäviä teoksia tarvittaisiin enemmänkin. Blogimainen lähestymista-pa sopii internetin tappamalle keskittymiskyvylle, vaikka oi-kolukua kirja olisikin kaivannut. Kirjassa myös paljastetaan, millaisia vitsejä venäläiset kertovat suomalaisista. Hauskoja ovat. nmp

kesälomakohde: sosialistinen eurooppa

ransKa, KreiKKa, slovaKia

pamfletti: planeetan suurin ja vil-lein – tarinoita venäjältä

HELMIKUUSSA ETELÄ-CHILEN Patago-niassa Aysénin alueella alkoi protes-tien sarja. Liikehdintää koordinoiva kansanliike muodostui muun muassa kalastajista, ammattiliittolaisista ja ympäristöaktiiveista. Protestien vies-ti oli, että elämä Aysénissa on käynyt mahdottomaksi. Kaukaisen sijaintin-sa vuoksi toimitusmatkat alueelle ovat pitkät, mikä on nostanut hintatason tavallisten asukkaiden ulottumatto-miin.

Aysénissa elinkustannukset ovat huomattavasti muuta Chileä korkeam-mat, mikä ei silti näy paikallisessa tu-lotasossa. Luonnonvaroiltaan rikasta aluetta on kutsuttu »Chilen reservik-si», mutta rikkauksien hyödyntämi-sestä saadut voitot karkaavat muualle.

SYVIÄ SOSIAALISIA UUDISTUKSIAKapinan aloittivat pienkalastajat, jot-ka vastustavat hallituksen kaavailemaa kalastuslakia. Paikallisten kalastajien kalastuskiintiöitä on jatkuvasti pienen-netty, ja lakimuutoksen jälkeen maan kalavarannoista 95 prosenttia olisi suuryritysten hallussa. Tämän lisäk-si Aysénin kansalaisliike vaatii muun muassa parannuksia infrastruktuu-riin ja terveydenhuoltoon, alueellista minimipalkkaa, yliopiston perustamis-ta, luonnonvarojen saattamista paikal-liseen hallintaan, sekä elinkustannus-ten laskemista.

Vaikka protesteihin liittyy vahva alu-eellinen identiteetti, järjestäjät ovat korostaneet, ettei kyseessä ole vain paikallinen protesti. Liikkeen slogan, tu problema es mi problema, eli sun ongel-ma on mun ongelma, viittaa Aysénin heijastavan koko maata.

Liike vaatii elämisen perusedellytys-ten turvaamista ja tasa-arvoa. Sama vaatimus toistuu Chilessä laajemmin,

muun muassa mapuche-vähemmis-tön taistelun sekä jo vuoden ajan jat-kuneiden massiivisten opiskelijamie-lenosoitusten muodossa. Aysén on osa syviä sosiaalisia uudistuksia vaativasta aallosta, joka Chileä, Pinochetin dikta-tuurin aikana »Chicagon poikien» uus-liberaalin koulukunnan laboratoriok-si muuttunutta maata, nyt ravistelee.

RAJUA POLIISIVÄKIVALTAAAysénin protestit alkoivat 7. helmikuu-ta, kun kansalaisliike tukki Presiden-te Ibáñezin sillan, ainoan maareitin Aysénin satamaan. Tätä seurasivat use-at tieblokit ja marssit. Chilen sotilaal-lisesti järjestetty poliisi, carabineros, lähetti erikoisjoukkonsa kyynelkaasu-tankkeineen ja vesitykkeineen tukah-duttamaan protestit. Chileläinen Radio Cooperativa kutsui useita pidätettyjä ja haavoittuneita vaatinutta yhteenottoa ankaraksi.

Protestoijat voittivat ensimmäisen erän Presidente Ibáñezin sillalla ja pa-kottivat poliisin vetäytymään. Tämän jälkeen otteet kovenivat. Maaliskuussa Chilen ihmisoikeusinstituutti (INDH) raportoi poliisin väärinkäytöksistä. Sa-malla eri puolella maata järjestettiin tukimielenosoituksia Aysénin kansa-laisliikkeelle.

Chilen parlamentti äänesti 3.5. mah-dollisesta virkasyytteestä sisäministeri Rodrigo Hinzpeteriä vastaan liittyen poliisiväkivaltaan Aysénin protestien tukahduttamisessa helmi–maaliskuus-sa. Syyte hylättiin täpärästi. Patricio Segura, Patagonia sin Represas -järjes-tön edustaja ja Aysénin kansalaisliik-keen jäsen, piti päätöstä häpeällisenä. Parhaillaan Chilen oikeusistuimissa on käsittelyssä lukuisia poliisiväkivaltaa Aysénissa koskevia juttuja.

Jos sixpäk-hallitus ja porvaripresidentti alkavat tympiä, kesä-lomamatka kannattaa suunnata yhä punaisemmaksi muut-tuvaan Eurooppaan. Näyttävimmän voiton vasemmisto otti keväällä Ranskassa, jossa sosialistien François Hollande voit-ti presidentinvaaleissa virkaa viisi vuotta hoitaneen Nicolas Sarkozyn.

Näkyvästi pääsi esille myös Vasemmistoliiton kreikkalainen sisarpuolue Syriza. Hallitusneuvottelujen ajauduttua umpiku-jaan Kreikka valmistautuu uusiin vaaleihin, ja äärivasemmis-tolaiseksikin väitetty puolue on mielipidekyselyjen mukaan maan suurin noin 20 prosentin kannatuksella.

Slovakiassa vasemmisto voitti puolestaan parlamenttivaa-lit. Sosiaalidemokraattinen Smer-puolue syrjäytti keskustaoi-keistolaisen hallituksen nappaamassa 44 prosenttia äänistä ja enemmistön parlamenttipaikoista.

Lomalta palattua samaa voi sitten yrittää Suomen kunnal-lisvaaleissa. nmp

antti rautiainen / into Kustannus 2012

teksti Raisa Musakka

PhiliPPe laroyer

04 LIBERO

aloite: turkistarhaton suomi

levy: death by snoo snoo: tästä saatcreative class war / death by snoo snoo

»Italiassa pohditaan ar-meijan käyttöä estämään anarkistien iskut»YLE.fi

13.5.2012

armoija

»Poliisi löysi Auerin kirjeestä kummallisia goottikuvioita»Mtv3.fi

8.5.2012

goliisi

yhden sanan runoja ajankohtaisista aiheista

avainsanat: valta, väki, suojelun kohteet

»Ruotsidemokraatit nyt 4. suurin»

Uusisuomi.fi13.5.2011

demokrasismi

avainsanat: 6,6 %

avainsanat: ei-kummalliset goottikuviot, syyllinen kummallisuuteen

Tero Hannula

Olemme ympäröitynä visuaalisilla ärsyk-keillä enemmän kuin koskaan aiemmin – puhutaan myös väriulottuvuuden tee-mapuistosta. Mutta mitä kuvat kertovat maailmasta?

Valokuvallisia todellisuuksia tarjoaa uusia, filosofisia näkökulmia paljon käsi-teltyyn aiheeseen. Kuva ei ole enää tai-detta, se on yhteiskunnallinen väline, jol-la on käsittämätöntä valtaa.

Vaikka kirjassa kuljetaan camera obs-curan syntyä sivuten, pitäytyy sen kiin-topiste nykyajassa. Kuvaa ei voi ajatella enää vain täytteenä. Pahimmillaan ja par-haimmillaan se muuttaa ihmisen elämän ja tulevaisuuden – esimerkiksi syyttömäs-tä vainojen uhriksi. tiia suorsa

tapahtuma: nuoriso-liittolaisleiri3.–8.7.2012

Onko se hyvä, jos kaksi ensimmäistä biisiä synnyttää mielleyhtymän PMMP:hen eikä siitä pääse sitten missään vaiheessa irti? Eipä oululaispunkkareiden levy paljon ehdi irti päästääkään, sillä 18 kappaleesta vain yksi taitaa yltää yli kolmeen minuuttiin.

Aamupuuron makuiset sanoitukset kuu-lostavat kotoisilta, kunnes muistaa, ettei-vät kotona seinät olekaan pikkuisen kallel-laan eikä puuroon laiteta pikkukiviä. Kovaa kamaa siis ja sopivasti vinksallaan. Skenen ulkopuolelta kurkkivakin tykkää siitä, että laulu kuuluu ja kauniisti vieläpä.

Kantaakin otetaan, kuten aamupuuro-pöydässä kuuluu: »Mikrosirumerkitty luon-nevika peritty / tappajan vaistoja sähkökaula-pannassa / statussymboli geneettinen kehveli / kyllästyminen ja lopetuspiikki.» nmp

Nuorisoliittolaisleiri on Vasemmistonuor-ten kesän kohokohta. Tänä vuonna lei-rin teemana on rasisminvastaisuus, johon pureudutaan esimerkiksi larppaamalla ja keskustelemalla rasististen liikkeiden noususta. Ohjelmasta löytyy lisäksi aihei-ta ekologisesta velasta sukupuoleen sekä tilaisuus kokeilla uusia liikuntalajeja ja kä-dentaitoja.

Keski-Suomen järvimaisemissa järjestet-tävällä leirillä pääsee tietysti myös nautti-maan leppoisasta leirielämästä: saunomi-sesta, uimisesta, leirinuotiosta ja hyvästä ruoasta. Vasemmistonuorten nettisivuilla kerrotaan tarkemmin, miten kaikesta tästä voi päästä osalliseksi. aino sirén

Eläinsuojelu- ja ympäristöjärjestöt aloitti-vat toukokuussa kampanjan, jonka tavoit-teena on kerätä marraskuun puoliväliin mennessä 50 000 allekirjoitusta turkis-tarhauksen lakkauttamista ajavaan kan-salaisaloitteeseen.

Järjestöt haluavat Suomen muuttavan turkiseläimiä koskevan lainsäädäntönsä monien muiden Euroopan maiden kaltai-seksi ja lakkauttavan turkistarhauksen. Aihe on ajankohtainen, sillä eläinsuojelu-lakia ja turkiseläinten suojelua koskevaa asetusta uudistetaan parhaillaan.

Turkistarhauksen vastaiseen kansalais-aloitteeseen voi osallistua allekirjoituksen lisäksi myös keräämällä itse nimiä. nmp

jan-eriK lundström / liKe 2012

turKistarhatonsuomi.fi

»Elopilta erikoinen kom-mentti: Eivät kuluttajat käyttöjärjestelmistä piittaa»

Mtv3.fi13.5.2012

eLoppu

avainsanat: No ki(v)a, 5–0

»Mäenpää: Opiskelijat opiskelemaan 12 kuukaut-ta vuodessa – SYL suopea»HS.fi

11.5.2012

tietovaavainsanat: makkaratehdas, burn out, opintotuki

kirja: valokuvallisia todellisuuksia

05 LIBERO

KOULUJEN HETEROYHDYNTÄÄN ja sukupuolitautikauhis-teluun nojaavan seksuaalikasvatuksen suunta on kääntymässä. Kondomeistaan tutun RFSU:n Kartalla seksistä -seksuaalikasva-tusvideo rantautuu parhaillaan suomalaiskouluihin.

Puolituntisella videolla seksiä harrastetaan ja siitä puhu-taan kuten oikeassakin elämässä. Aina ei seiso, tyttökin voi olla aloitteentekijä ja kaikki eivät välttämättä haluakaan sek-siä. Koko seksuaalisuuden kirjo on vihdoin esillä, eikä seksi-partnerin – tai partnereiden – sukupuolesta tehdä oletuksia.

Videolla touhuavat piirretyt hahmot. Heidän katsomisensa on kohderyhmänä oleville kasiluokkalaisille taatusti vähem-män kiusallista kuin näytellyt kasvatusvideot ja tilanteet to-tuudenmukaisempia kuin pornossa.

Kartalla seksistä julkaistiin Ruotsissa pari vuotta sitten, min-kä jälkeen siitä tehtiin suomenkielinen käsikirjoitus. Tavoittee-na oli tuottaa materiaalia, jossa korostetaan sitä, että seksi tuntuu hyvältä. Nuorten peloista ja ehkäisystä puhutaan su-kupuolitautien ohella, mutta ne eivät ole pääroolissa.

Videon julkaisupäivänä Suomen Vanhempainliitto linjasi, et-tei materiaali kelpaa, sillä »lapsia on suojeltava tällaisilta kau-pustelijoilta, joiden ote on enemmän pinnallinen kuin lasten ja nuorten kasvua tukeva.»

Julkaisutilaisuuteen osallistuneet opettajat, oppilaat ja su-kupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat puolestaan kiit-telivät videota vuolaasti.

Kartalla seksistä -videota ja opettajan lisämateriaalia voi ti-lata RFSU:lta ilmaiseksi.

KO N G O L A I N E N TA N SS I RY H M Ä Les Mpandous du Ciel du Congo-Brazzavil-le sai helmikuussa 2012 Suomen Nige-rian-suurlähetystöltä kielteisen viisu-mipäätöksen kyseenalaisin perustein. Kongolaisryhmä oli saanut ohjeistuk-sen vaadittavista papereista suurlähe-tystöstä, ja heillä oli lähetystön mu-kaan kaikki paperit kunnossa.

Viisumin epäämisen virallinen syy oli, että henkilöiden poistumista Schengen-alueelta viisumin voimas-saoloajan sisällä ei voitu todistaa. Kai-kista mahdollisista syistä oli ympyröity vain yksi: »your intention to leave the territo-ry of the Member States before the expiry of the visa could not be ascertained.»

JO KIELIKÄYTÄNNÖT SYRJIVIÄJyväskyläläinen afrikkalaisen tanssin ryhmä Mami Wata oli kutsunut vie-raakseen Kongo-Brazzavillestä kotoi-sin olevan ryhmän. Yhteistä esitys-tä oli suunniteltu ja harjoiteltu jo lä-hes vuoden ajan, esitystilat varattu ja lipunmyynti aloitettu. Kolme viik-koa ennen esityksiä Suomen Abujan-suurlähetystö kuitenkin ilmoitti, ettei esiintyjille myönnettäisi viisumeita.

Seitsemän vähävaraisen kongolai-sen ryhmä oli jo tätä ennen matkusta-nut 3000 kilometrin matkan Abujaan viisumihaastatteluun. Heidän suojeli-janaan toimi Kongon kulttuuriminis-teri, joka oli luvannut kustantaa ryh-män matkat.

Abujan-suurlähetystö on Suomen ainoa edustusto suurelta osin rans-kankielisessä Länsi-Afrikassa. Sen internetsivuilla ei kuitenkaan ole informaatiota ranskaksi eikä viisumi-haastatteluissa ollut ranskankielentai-toista henkilökuntaa, vaan haastattelu hoidettiin tulkin välityksellä ranskasta englanniksi. Viisuminhakijoiden tuli itse huolehtia tulkki paikalle haastatte-lutilanteeseen – tieto tästä tuli kuiten-kin vasta hakijoiden päästyä matkaan.

»LAITON KORKEAN RISKIN HENKILÖ»Maahantulon edellytykset olivat kon-golaisilla kunnossa, myös suurlähe-tystön päätöksen mukaan. Päätök-sessä ei siis vedottu esimerkiksi liian vähäisiin rahavaroihin, mikä olisi voi-nut olla ulkomaalaislain mukainen pe-ruste kielteiselle päätökselle.

Viisumisäännöstö, jota Suomi osa-na Schengen-aluetta noudattaa, to-teaa lisäksi, että viisumia ei myönne-tä, jos viranomaisella on »perustellut syyt epäillä hakijan aikomusta poistua Schengen-alueelta ennen haetun viisu-min voimassaolon päättymistä». Kiel-teisen päätöksen syynä oli suurlähe-tystön työntekijän mukaan esiintyjien luokitus »korkean riskin henkilöiksi».

Virkailijan mukaan suurlähetystön politiikkana on nykyisin myöntää vii-sumeita vain liikematkoja varten. Il-meisesti siis vain kotimaansa ja talou-dellisesti tuottamattoman ammattinsa perusteella nämä henkilöt ovat erityi-sen todennäköisiä turvapaikanhakijoi-ta. Kun paluulennon varauskaan ei rii-tä, ovat todisteet vähissä.

Tiukentuneiden viisumikäytäntöjen tarkoituksena on rajoittaa Schengen- alueelle pyrkivien turvapaikanhaki-joiden määrää ja toki myös näistä ai-heutuvaa byrokratian määrää. Turva-paikanhakijoiden viranomaispäätös-ten odottelu vastaanottokeskuksissa lienee kuitenkin enemmän kärsimys-tä aiheuttavaa kuin paperityö.

Pakolaiseksi lähtevien hätä ei vähe-ne viisumikäytäntöjä tiukentamalla, vaan johtaa entistä epätoivoisempiin tekoihin. Turvapaikan hakeminen vai-non perusteella on ihmisoikeus.

Tapaus on vain yksi esimerkki siitä, että viisumikäytännöt ovat eriarvois-tavia eurooppalaisille ja Saharan ete-läpuolisesta Afrikasta tuleville. Vapaa liikkuvuus on edelleen harvojen etuoi-keus.

SENEGALISTA HALUTAAN SUOMEEN VAIN LIIKEMIEHIÄ

teksti Katriina Huttunen & Marjukka Huttunen

PAREMPIA UUTISIALiberon poimimia helmiä uutisvirrasta

teksti Eliisa Alatalo

Aitoa kuvausta

»piirrettyjen hahmojen katsominen on kasiluokkalaisille

taatusti vähemmän kiusallista kuin näytellyt kasvatusvideot ja tilanteet totuudenmukaisempia

kuin pornossa.»

06 LIBERO

hann

ele

rich

ter

liss

u sj

öhol

man

ssi r

ajan

iem

i

07 LIBERO

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

Kohti ihmisKesKeisemPää Päättämistäteksti Maarit Haataja kuvat Juha Säijälä

KRIISIYTYNEESSÄ MAASSA Vasemmis-tonuorten toiminta on konkreettista auttamista. Ruohojuuritason työn sie-menestä itää uuden solidaarisuuden verso. »Solidaarisuus on ainoa aseem-me», Ateenan Vasemmistonuoret pai-nottivat kevätfestivaalillaan.

Yhteen Ateenan lukuisista kaupun-ginosista, Thisioon, pystytetylle tapah-tumalle on annettu teemaksi »Toinen maailma on mahdollinen».

»Eilen puhuimme riippumattomas-ta elokuvanteosta ja ongelmista muut-tuvien työ- ja opiskeluolosuhteiden keskellä, tänään yhteisökeittiöistä,

maahanmuuttajien vaikeuksista ja so-lidaarisuuden osoittamisen tavoista heille kriisin keskellä», kertoo 22-vuo-tias oikeustieteen opiskelija Angeliki Theodorou.

Festivaaleilla saa kansankeittiön valmistamaa ruokaa vapaaehtoista maksua vastaan. Alueelle on ripustet-tu informaatiotauluja, joissa Ateenan Vasemmistonuoret haluavat muun muassa tuoda esiin ruohonjuurita-son liikkeitä, lakkoja, mielenosoituk-sia ja talonvaltauksia, joissa kaikissa myös he itse ovat olleet mukana. Kaik-ki edellä mainitut edustavat suoraa ja

avointa demokratiaa. Liikkeet ovat saa-neet alkunsa siitä, että ihmiset ovat ko-koontuneet keskustelemaan kohtaa-mistaan epäoikeudenmukaisuuksista tai esimerkiksi peruselintarvikkeiden vaihtamisesta.

»Tämä on polku, joka voi johtaa eri-laiseen, ihmiskeskeisempään tapaan päättää asioista», visioi 21-vuotias lää-ketieteen opiskelija Ermina Tsarna.

MUUTOS LÄHTEE KANSALAISLIIKKEISTÄKreikan Vasemmistonuorissa on noin 1600 jäsentä. Virallinen järjestö heistä tuli vuonna 1999.

KreiKan vasemmistonuoret:

Ermina Tsarna ja Angeliki Theodorou kannustavat nuoria osoittamaan mieltä ja uskomaan muutokseen.

08 LIBERO

ONKO KREIKKA TODELLA KAAOKSESSA JA LENTELEVÄTKÖ SEN KADUILLA KAIKEN AIKAA POLTTOPULLOT? NYT KERTOVAT PAIKALLISET VASEMMISTONUORET ITSE MAANSA ONGELMISTA.

KilPajuoKsu arKtiKselle

ENERGIAYHTIÖ SHELL aikoo porata öljyä Arktiksella. Öljyonnettomuus alueella olisi erityisen suuri katast-rofi, mutta suomalainen valtionyhtiö Arctia Shipping on vuokrannut jäänmurtajansa ja miehistönsä Shellin vastuuttomaan arktiseen uhkapeliin.

Cairn Energy on jo tuloksetta yrittänyt etsiä öljyä Grönlannin lähistöllä. Kilpailun lisääntyessä panokset kovenevat ja riski huolimattomuuteen kasvaa.

Jäisessä vedessä öljyvuodon sattuessa torjunta on mahdotonta. Öljypuomit eivät toimi ja arktisen öljyn-porauskauden lyhyyden takia itse öljylähteen ja pai-neentasausreiän poraaminen on lähes mahdotonta samana vuonna. Jos öljyvuoto tapahtuu eikä paineen-tasausreikää saada porattua, öljy voi vuotaa talvimeri-jään alle jopa kaksi vuotta. Vuotanut öljy jää paksun jään alle, jolloin sitä ei voida enää kerätä pois edes la-kaisemalla.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa yhä nopeutuval-la tahdilla Pohjoista jäämerta. Alueen alkuperäiskan-sat, eläimet ja luonto kärsivät jäätikön sulamisesta ja öljynporaamisen haitoista eniten. Alaskan rannoilla elää jääkarhuja, grönlanninvalaita, erilaisia kaloja, hylkeitä ja lintuja, joita ei tavata muualla maailmassa.

Jäätikön sulaessa eläimet kärsivät jatkuvasta elintilan pienentymisestä. Se hankaloittaa ravinnonhankkimis-ta ja lisääntymistä. Myös rannikolla elävät alkuperäis-kansojen yhteisöt ovat jo joutuneet jättämään kotinsa, koska merijään väheneminen ja nouseva merenpinta aiheuttavat rannikon eroosiota ja liian kovia myrskyjä.

Arktisella ympäristöllä on maailmanlaajuinen mer-kitys. Elämälle välttämättömän makeanveden varan-noista suurin osa on sitoutuneena jäätiköiksi napa-alu-eille. Se on herkkä ja ainutlaatuinen alue, joka on nyt avautumassa hyväksikäytölle.

lainen opiskelusysteemi. Eri tiedekun-tien todistukset korvataan pätevyyksil-

lä, joita jokainen opiskelija kerää pisteytyssysteemin avulla. Toisin sa-noen opiskelija voi kerätä vapaasti pis-teitä eri tiedekun-tien kursseista. Toi-menpide pohjustaa myös yksityisiä yli-opistoja, jotka ovat toistaiseksi kiellet-tyjä perustuslais-

sa», Theodorou kertoo.Suuria muutoksia on tiedossa myös

yliopistojen rahoituksen siirtyessä pois valtiolta. Opetuslautakunnat joutuvat etsimään sponsoreita ja määräämään maksuja opiskelijoille. Näin yritykset pääsevät päättämään yliopistojen opin-to-ohjelmista, tutkimuksesta ja henki-lökunnasta. Myös vähävaraisten nuor-ten tulee olemaan vaikeampaa saada korkeakoulutusta.

KIRKKO JA SUURYHTIÖT VEROLLEVasemmistonuorten mielestä Euroo-passa ei ole nyt kyseessä kriisi vaan ta-pa käsitellä ongelmia. Kreikan tilanne on heidän mielestään osoitus kapita-lismin systemaattisesta kriisistä, jos-sa taloudellinen taakka siirretään yh-teiskunnalle ja maailmansotien jäl-keen muodostettu infrastruktuuri tuhotaan.

»On alettava verottaa suuryhtiöitä ja kirkkoa. Luoda hyväpalkkaisia työ-paikkoja, joissa on inhimilliset työolot. Meidän ei pitäisi joutua maksamaan velkaa, jonka hallitus ja suuryhtiöt ovat luoneet», tytöt toteavat.

Suomen nuorille kreikkalaisten ter-veiset ovat: »Osoittakaa mieltänne ja uskokaa muutokseen. Ihmisten on ym-märrettävä, että Kreikka on vasta alku. Jos emme saa apua, meidän todellisuu-destamme tulee todellisuutta joka Eu-roopan maassa. Solidaarisuus on ainoa aseemme.»

»Yritämme saada aikaan muutos-ta yliopistoilla, työpaikoilla ja eri-laisten kansalais-liikkeiden, kuten occupyn ja Atee-nan alueella työ-matkalaisille jopa kuuteen euroon per päivä nostettu-ja tietulleja vastus-tavan »En maksa, en maksa» -liik-keen kautta. Osal-listumme myös Pro Choise -kampan-jaan, jossa korostetaan naisen oikeut-ta omaan kehoonsa ja aborttiin, joka on edelleen tabu maassamme. Pyrim-me toimimaan paikoissa, joissa ihmi-set ovat kosketuksissa toisiinsa. Meillä on myös vasemmiston nuorisoliikkei-den yhteinen lehti Enedra. Lehti on hy-vin avoin ja ottaa vastaan juttuja mo-nelta suunnalta», kertoo Tsarna.

Synaspis Mosin, vasemmistoliiton veljespuolueen, nuoret järjestivät huh-tikuussa tapahtuman Ateenan oikeus-tieteellisessä auttaakseen maasta ulos heitettäviä maahanmuuttajia. Talvel-la he olivat mukana valtaamassa taloa, jonka oli tarkoitus toimia suojana kyl-myyteen kuoleville maahanmuuttajil-le, mutta poliisi tyhjensi talon välittö-mästi.

»Oikeistopuolueet ovat viime aikoi-na, luultavasti vaalien vuoksi, ottaneet esille maahanmuuttajat ja yrittäneet leimata jokaisen heistä rikollisek-si murto-osan perusteella», huokaa Tsarna.

PELKONA YLIOPISTOJEN YKSITYISTÄMINEN

Opetusministeri Anna Diamantopo-lou hyväksyi viime kesänä lain, joka loisi pohjaa yksityisille korkeakouluil-le. Yleisen vastustuksen vuoksi säädös-tä ei ole vielä otettu käyttöön, vaan sen toimeenpano on lykkääntynyt. Käy-täntö on yleinen Kreikassa.

»Meille tulee siis käyttöön amerikka-

teksti Heidi Auvinen

»kreikan tilanne on osoitus kapitalismin

systemaattisesta kriisistä, jossa taloudellinen

taakka siirretään yhteiskunnalle.»

09 LIBERO

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

KANSALAISPALKASTA ELI PERUSTULOSTA ELI SARJAKUVATAITEILIJA PERTTI JARLAN SANOIN

LOISENELÄKKEESTÄ ON PUHUTTU TALVELLA JA KEVÄÄLLÄ TAAS ENEMMÄN KUIN AIKOIHIN.

KESKUSTELUA ON KIIHDYTTÄNYT MYÖS MASSIT MASSOILLE -KAMPANJA.

koonnut Niko Peltokangas

perustulosta

»Vasemmistolainen perustulovaatimus on ainoastaan sellainen, joka määrittelee uu-delleen sen, mikä on ihmisten minimitoi-meentulo ja sen järjestämisen lähtökohdat. Se haastaa nykyisen tulonjakopolitiikan, joka sallii rikkaiden rikastumisen ja köyhi-en elämisen minitoimeentulolla, joka vie heiltä edellytykset täysvaltaiseen yhteis-kunnalliseen toimijuuteen.Vasemmistolainen perustulo on vaatimus uudenlaisesta työnjaosta ja työmarkkinoi-den pelisääntöjen uudistamisesta. Perus-tulo takaa jokaiselle oikeuden elämänti-lanteesta riippumatta päättää käyttääkö aikaansa opiskeluun, työssäkäyntiin, va-paa-ehtoistyöhön, vapaa-aikaan vai yrit-tämiseen.»

Vasemmistonuorten Li Andersson,massitmassoille.net 24.11.2011

Perustulosta on olemassa erilaisia malle-ja, joissa tulon suuruus, sen rahoitustapa ja suhde muuhun sosiaaliturvaan vaihtelevat. Useimmissa Suomessa esillä olleissa mal-leissa perustulolla korvattaisiin nykyisen perusturvan vähimmäisetuudet ja se to-teutettaisiin siten, ettei se heikentäisi pie-ni- tai keskituloisten asemaa.

BIEN Finland Suomen perustuloverkosto, http://perustulo.org/

poimintoja

Tampereen ylioppilaslehti Aviisissa 6/2012 puolueet vastaavat lehden kysymyksiin sosiaaliturvajärjestelmän muuttamises-ta enemmän perustulon suuntaan. Perus-tulon kannalle asettuvat keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto, kun taas vastaan ovat SDP, RKP ja kristillisdemokraatit. Kokoo-muksella ja perussuomalaisilla ei ole selke-ää kantaa asiaan.

»Kokoomuksessa tunnustetaan se tosi-asia, että Suomen verotus pohjautuu tu-levaisuudessakin progressioon. Perustulo olisi kokoomuslaisin tapa järjestää vero-tuksen progressio. Perustulo olisi se mal-li joka vastaa epäsäännöllisen työn, pätkä-työn ja toimeentulon haasteisiin. Perustulo vapauttaa yksilön työhön, pois sosiaalitur-van tuloloukuista.»

Kokoomusopiskelijoiden Teemu Myllärinen ja Eero Haapalehtokokoomusopiskelijat.fi 9.5.2012

Wikipedian keräämän historian mukaan vihreiden vuonna 2007 ehdottamassa mallissa perustulo olisi 440 euroa kuus-sa. Sittemmin summaa on tarkastettu mi-nimietuuksia nostamisen vuoksi 600 eu-roon. Vasemmistoliiton perusturvan ja -tulon työryhmän mallissa perustulo oli-si 620 euroa ja sen päälle voisi hakea syy-perustaista perusturvaa 130 euron edestä. Vihreiden mallissa asumistuki ja ansiosi-donnaisia tukia säilyisi ja tulot olisivat ve-rottomia käytännössä 1100 euroon saakka. Vasemmistoliiton mallissa kaikkea perustu-lon ylittävää tuloa verotettaisiin progressii-visesti ja esimerkiksi asumistukea ja lapsi-lisiä maksettaisiin yhä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

»Jos mä saisin vaikka tuhat euroo perustu-loo, niin mä voisin ehkä asuu vähän isom-massa asunnossa, mikä olis huomattavas-ti mukavampaa kuin se kymmenen neliöö.»

Henkilö Vasemmistonuorten kampanjavideolla http://massitmassoille.net/

mallit

summa

10 LIBERO

perustulosta

»Perustulo ei ole huuhaata.»

Vihreiden Osmo Soininvaara, soininvaara.fi, 12.4.2012

»En ole aivan varma, että perustulo yksin kesää tekisi. Mutta siitä olen varma, että labourismin aikakausi on päättynyt. Sosi-aalivakuutuksesta ei tule enää koskaan kat-tavaa vakituisen kokoaikatyön takaavaa jär-jestelyä.

Työn luonne on pysyvästi muuttunut. Pysyvästä on tullut tilapäistä, yhteisölli-sestä yksilöllistä, sosiaalisesta kilpailullista ja vuorovaikutteisesta manipuloivaa.

Omasta mielestäni perustulo on yksi keino rajoittaa työn laadun eroosiota palk-kajakauman alapäässä. Mutta ammattiyl-peyden ja yhteisöllisyyden draiveriksi se ei yksin riitä.»

SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen massitmassoille.net 14.5.2012

poimintoja

»Jos perustulo aiotaan joskus toteuttaa, sen edistämiseksi tarvitaan laajapohjainen poliittinen koalitio. Periaatteessa tällaisen koalition mahdollisuudet näyttävät hyvil-tä, koska perustulo saa kannatusta yli puo-luerajojen.

Vihreiden ja Vasemmistoliiton li-säksi Keskusta on perinteisesti ol-lut taipuvainen kannattamaan perus-tuloa. Kokoomus tuskin on ihan lähiaikoina kirjaamassa perustuloa puo-lueohjelmiinsa, mutta puolueesta löytyy Lasse Männistön lisäksi muitakin perus- tulon tai negatiivisen tuloveron kannatta-jia. Eniten epäluuloa perustulo on herättä-nyt ammattiyhdistysliikkeessä ja demareis-sa, mutta viime aikoina myös demareiden piiristä on kuulunut perustulolle varovaisen myötämielisiä signaaleita.

Lisäksi perustuloa ajamaan on Suomeen viime vuonna perustettu puoluerajat ylittä-vä BIEN -verkosto osana kansainvälistä Ba-sic Income Earth Networkia. Onko perus-tulo siis jo ihan kulman takana? Entä miltä tämä kaikki näyttää vasemmistolaisen per-ustulon kannattajan näkökulmasta?»

Tutkija Johanna Perkiö, massitmassoille.net, 20.2.2012

»Täytyy tunnustaa, että olin itsekin pit-kään perustulon kannalla. Osmo Soinin-vaaran ja Ville Niinistön kirjoitus asiasta Helsingin Sanomiin vuosia sitten vakuutti aluksi, kunnes ymmärsin taloutta opiskel-lessani, että malli on katastrofi.»

»Kun Saksassa arvioitiin mikrosimuloinnin avulla kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) perustulomallin vaikutuksia, olivat tulokset yllättäviä. Kustannusneutraaliksi tasapainotettu malli vähensi työllisyyttä ja tehtyjä työtunteja. Miesten työn tarjonta kasvoi hieman, mutta naisten työn tarjon-ta väheni huomattavasti.

Negatiivinen vaikutus naisten työllisyy-teen oli yllättävän suuri, kun ottaa huomi-oon, että samalla luovuttiin puolisoiden yhteisverotuksesta, joka kannustaa yhden tulonsaajan perhemalliin. Vaikka perustu-lo paransi työllistymisen kannustimia, oli tulovaikutus niin suuri, että varsinkin lap-siperheissä yhä useampi nainen jäi kotiin. Näin perustuloehdotus vahvisti perinteis-tä mieselättäjämallia.»

Tutkija Olli Kärkkäinen, Aviisi 03/2012

»Jos perustuloa kaupitellaan nautintoa li-säävillä argumenteilla vain länsimaalaisille ihmisille tai ahkeruuteen perustuvalla vas-tikkeellisella tulolla, ei sen vaatiminen ole enää mielekästä. Perustulo on erotettava kansalaisuudesta myös ekologisesti kestä-vän maailman vuoksi.»

Vasemmistonuorten Heidi Auvinen, massitmassoille.net 19.3.2012

Kokoomusnuorten Saul Schuback,saul.puheenvuoro.uusisuomi.fi, 26.11.2011

kritiikki

realismi

11 LIBERO

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

teksti Markus Heikkinen

PÄIVI ULJAS KERTOO HYVIN-VOINTIVALTION LÄPIMURTO -KIRJASSAAN, KUINKA KAIKKI OIKEIN SYNTYI.

1950- LU V U L L A S U OM I KO K I monia suuria mullistuksia. Käytiin kiivas-ta poliittista kamppailua. Oikeisto ajoi silloinkin maata kohti 1930-luvun »yövartijavaltiota» ja huuteli budjet-tisäästöjen perään. Valtiovalta poisti hintasäännöstelyä ja sai aikaan elin-tarvikkeiden hinnan nousun. Syyksi laitettiin vuoden 1956 yleislakossa voi-tetut palkankorotukset.

Kovimmat taistelut Suomen suun-

nasta käytiin Päivi Uljaan mukaan vuosina 1957–1963. Työväelle ei ollut jaettu parhaita kortteja käteen, mut-ta niin vaan suunta lähti kääntymään valtion laajentumisen puolelle. Ensi tahdit muutokselle löivät vihaisten äi-tien lähetystöt, jotka toimivat lapsili-sien puolesta. Uljas kertoo kirjassaan monista mielenosoituksista, joukko-kokouksista, vetoomuksista ja »kansan välikysymyksistä» ja asettaa toimijoi-

työväen KamPPailu merKitsi hyvinvointivaltion läPimurtoa

den muistot rinnakkain sanomaleh-tien ja valtaa pitävien esiintymisten kanssa.

Vasemmistoenemmistöisten edus-kuntien ja kansan joukkoliikkeiden ansiosta hyvinvointivaltio-ajattelu sai voiton toisensa jälkeen, ja hitaas-ti ja kivuliaasti syntyy konsensus hy-vinvointivaltiosta.

BANAANIVALTIOSTA HYVINVOINTIKAPITALISMIIN

Maailmansotien välinen Suomi muistutti »banaanivaltiota» johtu-en kehittymättömästä taloudesta ja halpatyövoimasta. Kansan asemaa Uljas kuvaa »puoliproletaarisena» tarkoittaen, että moni oli pienviljeli-jän ja palkkatyöläisen välimaastossa. 1950-luvulla asetelma murtuu: Pien-tilatuotanto rapautuu ja suuri maal-tamuutto alkaa. Suomi kaupungis-tuu ja pelkällä palkkatyöllä elävien määrä lisääntyy rajusti. Tähän aika-kauteen kuuluu myös hyvinvointival-tion synty vastauksena oman aikansa rakennemuutokseen.

Hyvinvointivaltiota on selitetty milloin viisaiden yhteiskuntatieteili-jöiden ansioksi, milloin Neuvostoliit-toa pelästyneiden porvarien juoneksi tai ay-pomojen ansioksi. Uljas näkee, ettei 1970-luvun sukupolvi täysin ym-märtänyt edeltäjiensä saavutusten arvoa, ja siksi kunniaa hyvinvointi-valtion synnystä on jaettu väärille ta-hoille.

Suurmieshistoriaa on kirjoitettu melko lailla ja siksikin Uljaan teos antaa arvokkaan panoksensa Suo-men työväenliikkeen historiankirjoi-tukselle. Teosta voi suositella jokai-selle nykyajan toimijalle, joka haluaa ymmärtää aikaisempien sukupolvien lähtökohtia. Sopii myös toivoa, että teos antaa vauhtia maamme histo-rian tutkiskeluun ruohonjuuritason perspektiivistä; hyvinvointivaltion kriisiä ei ainakaan auta, jos sen syn-ty ajoitetaan talvisodan päiviin.

Päivi Uljas: Hyvinvointivaltion läpimurto, Into 2012väitöskirjatutkimus

12 LIBERO

aborttitietoa ilman moralisointiaAKTIIVIT HALUAVAT KUNNIOITTAA ASIALLISEN TIEDON SIVUSTOLLA NAISEN OIKEUTTA TURVALLISEEN ABORTTIIN. teksti Niko Peltokangas

EI SYYLLISTÄMISTÄ eikä moralisointia,kiteytyy Asiallista tietoa abortista -sivus-ton viesti. Abortti ei ole välttämättä traumaattinen kokemus, ja jos onkin, ei trauma parane naista syyllistämällä. Idea sivustosta kylvettiin viime kesä-nä, kun poliitikot intoutuivat keskus-telemaan abortista julkisuudessa ja ai-heesta ilmestyi väitöskirjakin.

»Järjestimme piknikin, jossa keskus-teltiin abortista ja nykyisestä abort-tilainsäädännöstä. Itse nettisivu-ja aloimme ideoida Millan, Eliisan ja Veeran kanssa marraskuussa miespo-liittisen keskusteluillan jälkeen. Olim-me kaikki todella tympääntyneitä sii-hen, että abortista netissä oleva tieto on joko todella asiatonta tai hajanais-ta,» kertoo Anna Salmi.

Asiattomaksi tiedoksi hän mainitsee provosoivat kuvat kuolleista sikiöistä ja naisten haukkumisen tappajiksi. Asial-lista tietoa puolestaan ei löytynyt kat-tavasti yhdeltä sivustolta.

Oman tietonsa asiallisuudesta si-vuston tekijät ovat varmistuneet no-

tikokemuksista. Toiveena on saada jul-kaistua parikymmentä tarinaa vuoden loppuun mennessä.

Tiedon jakamisen lisäksi sivuilla esitetään vaatimuksia aborttioikeu-den takaamisesta kaikille ei-toivotusti raskaana oleville. Veera Aaltosen mu-kaan asiaan liittyvä lainsäädäntö kiin-nostaakin aktiivisia naisia.

»Ilmassa on ollut pitkään oikeiston puolelta halua aborttilainsäädännön kiristämisestä. Esimerkiksi sisämi-nisteri Päivi Räsänen on tehnyt tiettä-väksi, että haluaisi lakiin kirjattavak-si lääkärille mahdollisuuden kieltäytyä suorittamasta raskaudenkeskeytys-tä uskonnolliseen vakaumukseen ve-doten. Tätä ei tule sallia, sillä lääkäriä velvoittaa ammatillinen lääkärinvala.»

Aborttia ei Aaltosen mielestä tehdä huvikseen, joten päätös ei voi olla lää-kärin. »Nostamme varmasti vielä si-vustoammekin isomman haloon asi-asta, jos naisen omaa päätäntävaltaa kehostaan ja elämästään poljetaan täl-lä tavalla alas.»

jaamalla kokemusperäiseen tai tie-teelliseen tietoon. Salmen mukaan sivustolle koottu informaatio on kerät-ty lääketieteellisistä verkkojulkaisuis-ta, viranomaisten ylläpitämiltä sivuilta tai tieteellisistä artikkeleista lähdeviit-teineen. Lääkäri on lukenut lääketie-teelliset osiot ennen julkaisemista. »Psykologi Viveka Kauranen, joka on kirjoittanut kirjan abortin psyykkisis-tä vaikutuksista, otti meihin yhteyttä ja kehui sivuja kovasti. Kauranen myös ehdotti ideoita projektin jatkolle,» sa-noo Milla Pyykkönen. Muuta suoraa palautetta ei ole juuri tullut.

Sivuilla on kolme abortin kokeneen naisen itse kertomaa tarinaa. Eliisa Alatalo epäilee vähäisen markkinoin-nin lisäksi itse aiheen vaikuttaneen kertomusten määrään.

»Ehkä kauan sitten tapahtunees-ta abortista kertominen voi olla myös hankalaa, jos elämä on mennyt eteen-päin eikä aiheeseen enää palata.»

Julkistuksen jälkeen ylläpitäjät sai-vat nopeasti kaksi uutta tarinaa abort-

Asiallista tietoa abortista -sivusto on julkaistu osoitteessa

http://aborttitieto.wordpress.com

Sivusto julkaisee asiallisen tiedon lisäksi abortin kokeneiden naisten tarinoita.

13 LIBERO

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

neitosista ken on kaunein?

teksti Raisa Musakka kuvitus Pirjo Hakonen

TRANSNAISET NOSTIVAT ESIIN OIKEUTENSA KAUNEUSKILPAILUISSA.

14 LIBERO

TAMMIKUUSSA ARGENTIINASSA järjestettykauneuskilpailu aiheutti kohun Latinalaises-sa Amerikassa, missikisojen luvatussa maan-osassa. Syy oli 18-vuotias Agustina Salas, yksi kisaan osallistuneista neidoista. Kohua ei ai-heuttanut hänen poikkeuksellinen kauneu-tensa. Ennennäkemätöntä Agustinassa oli se, että hän oli sattunut syntymään pojaksi.

»Soitin kilpailun järjestäjille ja suostutte-lin heidät tapaamaan minut etukäteen. Ha-lusin olla alusta asti rehellinen. Pidin kuiten-kin välttämättömänä, että he näkisivät minut

ennen kuin tekisivät päätöksensä osallistu-misestani. Tällaista asiaa ei voi selittää pu-helimessa», kertoi Salas argentiinalaislehden haastattelussa.

Kilpailutoimikunta oli yhteydessä valtion syrjinnänvastaiseen instituuttiin, jonka mu-kaan Salasilla oli sama laillinen oikeus osallis-tua kuin muilla kilpailuun hakeneilla tytöillä. Osallistumisoikeuden epääminen olisi saatta-nut johtaa oikeusjuttuun.

Järjestäjät eivät halunneet ottaa riskiä. Sa-lasista tuli maan kauneuskilpailuhistorian ensimmäinen transnainen, jolle myönnet-tiin osallistumisoikeus kilpailla muiden nais-ten rinnalla. Tapaus oli trans-oikeuksien kan-nalta merkittävä, vaikka kyseessä olikin pieni paikallinen mittelö – Salas on kenties maail-man ensimmäinen avoimesti transsukupuo-lisuutensa myöntänyt henkilö, joka sai osal-listumisoikeuden naisten kauneuskilpailuun.

DISKAUKSIA JA RAJOITUKSIATransnaisille on jo pitkään järjestetty omia kilpailuja, ja silloin tällöin myös »tavallisis-ta kilpailuista» on diskattu tyttöjä sukupuo-lenkorjauksesta epäiltyinä. Alessia Manci-ni hylättiin Miss Italia -kisasta vuonna 2010 vain siksi, että hän oli muita kilpailijoita pi-dempi ja hänellä väitettiin olevan normaa- lia leveämpi selkä. Näillä perustein kilpailun järjestäjä vaati tarkempaa sukupuolen selvi-tystä. Mancini ei suostunut nöyryyttävään prosessiin, ja hänet sul-jettiin kisan ulkopuo-lelle.

Suureen julkisuuteen teema nousi kanadalai-sen 23-vuotiaan Jenna Talackovan ansiosta. Talackovan tie oli katke-ta Miss Universumin Ka-nadan karsinnassa, jon-ka järjestäjä vaati häntä jättäytymään kisasta vedoten sääntöihin, joi-den mukaan osallistujan tuli olla syntynyt naiseksi (natural born female).

Talackova on kokenut itsensä tytöksi lapses-ta saakka. Hän aloitti hormonihoidot neljän-toista vanhana ja sai sukupuolenkorjauksen 19-vuotiaana. Hän ei tyytynyt jättäytymään kilpailusta, vaan palkkasi huippujuristin ja uhkasi haastaa Miss Universumin järjestäjän Donald Trumpin oikeuteen, mikäli transnai-sia ei hyväksyttäisi osallistujiksi.

Yhdysvaltalainen LGBT-oikeuksia ajava Gay & Lesbian Alliance Against Defamation otti vahvasti kantaa Talackovan puolesta. Patrizia Gentile, kauneuskilpailuista väitellyt profes-sori Ottawan yliopistosta, puolestaan verta-si transnaiset poissulkevaa pykälää rajoituk-siin, joita mustille ja juutalaisille naisille oli ennen asetettu. Entinen Miss Kanada Connie McNaughton piti kieltoa »syrjivänä ja van-hanaikaisena».

SYRJIIKÖ MISS SUOMI?Missikeisari Eino Makunen kommentoi, ettei Miss Suomi -kilpailussa ole jouduttu vastaa-vaan tilanteeseen. »Jos joku hakisi, tutkisim-me asian tapauskohtaisesti – aivan kuten kau-neusleikkauksissa, jotka hyväksymme, jos ne on tehty terveyssyistä», Makunen sanoi Hel-singin Sanomien haastattelussa. »Mutta henki-lökohtainen mielipiteeni on, että kuka halu-aa hakea kisaan, jos ei voi voittaa. Etsimme voittajaa, jonka voimme lähettää myös Miss Universumiin.»

Nyt Miss Universumin järjestäjät ovat tai-puneet. Mikäli Jenna Talackova voittaa Kana-dan karsinnan, saa hän osallistua vuoden 2012 Miss Universumiin. Jos Makunen ei peru pu-heitaan, on Miss Suomikin avoin transnaisil-le. Talackovan ennakkotapaus on herättänyt toiveita muuallakin. Bolivialainen Dayana Sacuedo on ilmoittanut halustaan osallistua Miss Universumiin. »Nyt minulla on samat oi-

keudet edustaa maata-ni kuin kenellä tahansa naisella», hän sanoi leh-tihaastattelussa.

Missimaailmaa ravis-tellut tapahtumasarja on feministisestä näkö-kulmasta mielenkiin-toinen – eikö koko insti-tuutio tulisi lakkauttaa syrjivänä? Kauneuskil-

pailuissahan etsitään tietyn stereotypian mu-kaisia naisia, joiden täytyy myös olla lapsetto-mia ja nuoria.

Osallistumiskohut nostivat transoikeudet keskusteluun. »Tämä on erittäin hieno uu-tinen, jälleen yksi syrjinnän muuri on kaa-dettu. Kaikilla tulisi olla samat osallistu-misoikeudet yhteiskunnan eri osa-alueilla», kommentoi National Center for Transgender Equality -järjestön puheenjohtaja Mara Keis-ling Miss Universumin sääntömuutosta.

»kuka haluaa hakea kisaan, jos ei voi voittaa?

me etsimme voittajaa, jonka voimme lähettää myös

miss universumiin.» - eino makunen

15 LIBERO

SIINÄ TAVALLISIMMAT VAIHTOEHDOT, kun lähdetään ko-toa ulos viettämään aikaa muiden ihmisten seurassa. Jul-kisen tilan kaupallistuminen ja yhä tiukempi kontrollointi rajaa ihmisten mahdollisuuksia oleskella ja käyttää julkis-ta tilaa. Siten rajataan myös mahdollisuuksiamme yhteisöl-liseen toimintaan, kansalaisaktivismiin ja epäkaupalliseen tapahtumanjärjestämiseen.

Konfliktit julkisesta tilasta kytkeytyvät oikeuteen niin sen käyttämisestä, liikkumisesta kuin omistamisestakin. Julki-sen tilan kaupallistuminen tarkoittaa sitä, että tilojen käyt-tötarkoituksen määrittely ja suunnittelu valjastetaan pal-velemaan kapitalistista tuotantoa, tarkemmin sanoen voi-ton tavoittelua.

Samalla pyritään siivoamaan ei-toivotut ihmiset ja toi-minta julkisesta tilasta. Esimerkkejä tästä ovat romanisiir-tolaisten leirien tuhoamiset sekä ehdotukset kerjäämisen kriminalisoimisesta. Näillä toimilla pyritään piilottamaan ja hävittämään »häiritsevä köyhyys» kaupunkikuvasta.

Helsingissä nuoria graffitimaalareita vainottiin vartijoi-den voimin 2000-luvun alkupuolella maltaita maksaneen ja katutaiteen vastaisen Stop töhryille -kampanjan nimissä. Tam-pereella haluttiin nollatoleranssi julkiselle alkoholinkäytöl-le. Aamulehden mukaan tavoitteena oli saada »örveltävä kan-sa kuriin ja kaupunkikuva siistiksi».

Viime vuosikymmeninä tapahtunut luokkaerojen kasvu näkyy kaupunkitilan eriarvoistumisena. Kaupallistuminen näkyy konkreettisesti elinympäristömme täyttyessä mai-noksista ja valvontakameroista. Keskustojen muuttuessa yhä kalliimmiksi vähävaraiset joutuvat siirtymään kauem-mas palveluista, kulttuurista ja viihdykkeistä.

Kyliin ja kaupunkeihin nousee ostoskeskuksia, kauppo-ja ja kalliita asuintaloja julkisten palveluiden hävitessä tai keskittyessä yhä suuremmiksi yksiköiksi. Vanhojen raken-nusten annetaan mieluummin rapistua kuin että niiden ylläpidosta ja kunnostamisesta maksettaisiin. Edullisista vuokra-asunnoista on huutava pula samalla kun suuret toi-mistotilat seisovat tyhjillään nostamassa neliöhintoja.

Harjoitettu kontrolli on paitsi taloudellista, myös sosiaa-lista. Tamperelaisen auttamisverkosto Sosiaaliasema X:n

tekemässä selvityksessä nuorten julkisista oleskelutiloista käytetään käsitettä »epäilyn maantiede». Se kuvaa, kuinka nuorten liikkumista rajoittava sosiaalinen kontrolli toimii. Nuoriin suhtaudutaan potentiaalisina häiriköinä, jotka pi-tää siivota ennaltaehkäisevästi pois, ennen kuin he alkavat meluta, sotkea ja roskata.

Lokakuun kunnallisvaalit on tilaisuus politisoida ja nostaa esiin konfliktit julkisesta tilasta. Tätä pitää kuitenkin pitää tehdä myös jokapäiväisellä vastarinnalla ja arjen radikalis-milla. Tonttien ja asuntojen omistusta on muutettava oi-keudenmukaisemmaksi ja yhteisöllisemmäksi. Hyvätuloi-sia suosiva asuntopolitiikka on lopetettava.

Ihmisillä on oltava oikeus tiloihin, joissa voi toteuttaa omaehtoista toimintaa. Tyhjiä tiloja on vallattava asumis-käyttöön ja sosiaalikeskuksiksi. Julkista tilaa ei pidä olla mahdollista yksityistää: kadut ja torit ovat yhteisesti kaik-kien, eivät ainoastaan yritysten ja autoilijoiden. Julkisista tiloista on tehtävä yhteismaita, yhteisiä paikkoja joissa on tilaa harrastamiselle, rakkaudelle, luovuudelle ja vastarin-nalle.

LI ANDERSSONVasemmistonuorten puheenjohtaja

MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

KALJA TAI KYLMYYS

DEN ÖKADE kommersialiseringen och kontrollen av det offentliga utrymmet begränsar människors möjligheter att vara i, samäga och använda det. Där-med begränsas även möjligheter till kollektiv verksamhet, medborgarakti-vism och anordnande av icke-kommer-

siella evenemang. Kampen om det of-fentliga utrymmet har intensiverats och fått allt våldsammare former. Kon-trollen är såväl ekonomisk som social. I allt fler städer skräddarsys stadsut-rymmet för vinstmaximering, och oönskade element »städas» bort ge-

nom nolltolerans och förbud mot allt från tältläger till gatukonst. Kommu-nalvalet i oktober är ett bra tillfälle att politisera och föra fram konflikterna kring det offentliga utrymmet, men det bör även göras genom vardagligt motstånd.

Obehörig vistelse tillåten

16 LIBERO

H E L S I N G I N S A N OM I E N ulkomaantoimituksen esimies Heikki Aittokoski julkaisi 15.4.2012 näkökulma-kirjoi-tuksen, jossa hän nimittää saksalaista kirjailijaa Günter Grassia »kauhukakaraksi», joka ei »ymmärrä Lähi-itää». Aittokosken kirjoitus on hänen arvoituksellinen kontri-buutionsa Grassin runosta Se mikä sanottava on seurannee-seen keskusteluun. Hillityssä ja hienotunteisessa runos-saan Grass ottaa kantaa ydinaseettoman Lähi-idän ja rau-han puolesta ja nostaa esiin sen, että Israel – toisin kuin Iran – on ydinasevaltio.

Lyhyessä tekstissään, joka julkaistiin otsikolla Kauhuka-kara, 84 vee, Aittokoski linjaa, että runon ja sen aikaansaa-man keskustelun »[t]austalla häämöttävät kuolemanvakavat asiat: Iranin ja Israelin konflikti, joka saattaa johtaa ydin-tuhoon. Saksan natsimenneisyys, josta Grass on osa palvel-tuaan 17-vuotiaana Waffen–SS:n riveissä. Holokausti. Nyky-päivän antisemitismi.»

Riippumatta siitä, millaisena Israelin syyllisyys Lähi-idän poliittis-sotilaallisissa vastakkainasetteluissa tulee miel-tää, Aittokoski ei vaivaudu selventämään ainoallakaan esi-merkillä, mitkä Grassin linjaukset puhuvat hänen esittämi-ensä vakavien syytösten puolesta.

Ainakin runoon Se mikä sanottava on Aittokosken tulkinto-ja on hankala yhdistää: runossa Grass muun muassa viittaa Iranin presidentti Ahmedinejadiin »suunsoittajana» ja Ira-nin kansaan »riemuhuutokuoroihin pakotettuna»; Israelin ydinasearsenaaliin ja siihen, että se on »karttunut -- kaiken kontrollin ulkopuolella» ja »kenenkään valvomatta»; natsi-en tekoihin »ylittämättöminä rikoksina», jotka »eivät kos-kaan unohdu»; itseensä »Israelin ystävänä»; ja toiveeseensa, että »kummankin valtion hallitukset päästävät kansainväli-set toimielimet esteittä ja jatkuvasti tarkastamaan Israelin ydinasepotentiaalin ja Iranin ydinlaitokset».

Aittokoski on kaikesta huolimatta sillä kannalla, ettei »hän [Grass] Lähi-itää ymmärrä, kun pelkistää asetelman vain Israelin syyksi.»

Miten Aittokosken mainitsema »nykypäivän antisemitis-mi» kytkeytyykään Grassin runoon? Aittokoski ei tarjoa lu-kijoilleen vastauksia.

Entä »natsimenneisyys, josta Grass on osa»? Sodan lop-puvuosina saksalaisia, mukaanlukien saksalaisia lapsia, pakkovärvättiin rintamalle. Kieltäytymisestä seurasi huo-mattavia vaikeuksia. Tästä syystä Nürnbergin oikeuden-käynneissä suotiin erityisiä oikeuksia vuoden 1943 jälkeen Waffen–SS-joukkoihin värvätyille. Jokainen vetäköön omat johtopäätöksensä siitä, missä määrin Günther Grass, joka

MIELIPIDE TULENANTAJA

JOHANNES HAUTAVIITA &BRUNO JÄNTTIICAHD-aktiiveja (Israeli Committee Against House Demolitions)

helsingin sanomat ja günter grassin rauhanruno

oli lapsi toisen maailmansodan aikana ja Waffen SS:n raa-kojen käytäntöjen Saksassa, oli vastuussa Saksan kansallis-sosialistien hirmuteoista.

Aittokoski ei kommentoi suuntaan tai toiseen Grassin esittämää Israelin ja Iranin kriisin ratkaisuehdotusta, joka perustuu kansainvälisen oikeuskäytännön lähestymista-paan. Sen sijaan Aittokoski sivuuttaa keskustelun suursodan uhasta ja välttämisestä kääntäen yllättäen huomion holo-kaustin muistoon ja »moderniin antisemitismiin» – laajoi-hin aihepiireihin, joiden merkitystä Aittokoski ei vaivau-du avaamaan.

Vihjaako hän, että Saksan natsimenneisyydestä ja holo-kaustista vedettävät johtopäätökset tukevat ydinaseella va-rustautuneen Israelin räikeästi kansainvälisen oikeuden vas-taista, ekspansiivista ja militaristista ulkopolitiikkaa?

Sen lisäksi, ettei Aittokoski näe tarpeelliseksi perustella yh-tä ainutta Grassia vastaan esittämäänsä ad hoc -herjaa, lu-kijalle jää epäselväksi, millä Aittokoski oikeuttaa yksioikoi-sen halventavan Grass-luentansa lähtöasetelman. Kuvaa-ko loan heittäminen Saksan merkittävimmän elossa olevan ja Nobel-palkitun kirjailijan päälle enemmänkin Helsingin Sanomien ulkomaantoimituksen Lähi-itä-uutisoinnin ta-soa?

17 LIBERO

Egypti

Palestiina(Britannia)

Jerusalem

Betlehem

Ramallah

Haifa

Tel AvivJaffa

Gaza

Kuollut- meri

Välimeri

Trans-Jordania

1946

Jerusalem

Betlehem

Ramallah

Haifa

Tel AvivJaffa

Gaza

1947yk:n jako-suunnitelma

rauhaanvielä

pitkä tie

Vasemmistonuorille Palestiina on erityisen läheinen soli-daarisuustyön kohde. Teema-artikkelimme kertovat osal-taan miksi, ja mitä kamppailu vapauden puolesta eri ihmi-sille tarkoittaa.

Mitä ensimmäisenä tulee mieleen Lähi-idästä? Ainakin se, että siellä on ongelmia ja levottomuuksia. Kun puhu-taan Lähi-idän konfliktista, tarkoitetaan sillä myös Israelin miehitystä Palestiinassa, Israelin ja Libanonin sekä Israelin ja Syyrian edelleen voimassa olevia sotatiloja.

Palestiina on kutistunut entisestään aina vuodesta 1948, jolloin Israelin valtio perustettiin ja miljoona palestiinalais-ta menetti kotinsa. Kuuden päivän sodassa vuonna 1967 Israel valloitti Gazan kaistaleen Egyptiltä, Länsirannan ja Itä-Jerusalemin Jordanialta sekä Golanin ylängön Syyrialta.

Nykyään esimerkiksi Länsiranta on kutistunut aluei-ta kaappaavan apartheid-muurin, laajenevien siirtokun-tien ja muun miehityksen tekemän rakentamisen myötä. Miehitys ei ole vain Israelin fyysistä läsnäoloa Palestiinas-sa, vaan myös psyykkistä väkivaltaa - puskutraktorit tuho-avat palestiinalaisten koteja, jopa lapsia pidätetään ja liik-kumista rajoitetaan.

Israelinjuutalaisen historioitsija Ian Pappenin mukaan käynnissä on edelleen vuoden 1948 tapahtumista alkanut etninen puhdistus. Israelin toimissa on paljon apartheid-valtion piirteitä.

Neljä miljoonaa palestiinalaista pakolaista odottaa naa-purimaissa ja eri puolilla miehitettyjä alueita pääsyä entisiin koteihinsa Länsirannalle ja Gazaan. Yli miljoona heistä elää pakolaisleireillä YK:n avun turvin. Vapaa Palestiina tarkoit-taisi Länsirantaa halkovan muurin kaatamista, veden oi-keudenmukaista jakamista, syytteettä vangittujen vapa-uttamista, tuhottujen kotien jälleenrakennusta, teiden avaamista kaikkien käyttöön sekä Gazan saarron lopullis-ta purkamista.

TEEMANA PALESTIINA

RAUHANNEUVOTTELUT ISRAELIN JA PALESTIINA-LAISTEN VÄLILLÄ EIVÄT OLE JATKUNEET. ESTEENÄ

OVAT MUUN MUASSA LAITTOMAT ITÄ-JERUSALEMIN JA LÄNSIRANNAN SIIRTOKUNNAT, JOITA ISRAEL

RAKENTAA YHÄ LISÄÄ. teksti Eliisa Alatalo

palestiinan alueen kaventuminen 1946–2000

Israel

Jerusalem

Betlehem

Ramallah

Haifa

Tel AvivJaffa

Gaza

Gazan kaista

Länsiranta

1949–1987

Egypti Jordania

Libanon

Syyria

Israel

Jerusalem

Betlehem

Ramallah

Haifa

Tel AvivJaffa

Gaza

Gazan kaista

Länsiranta

2000

Jerusalem

Betlehem

Ramallah

Haifa

Tel AvivJaffa

Gaza

1947 juutalainen valtio

arabivaltio

1 PLO on suomeksi Palestiinan vapautus-järjestö, joka edustaa palestiinalaisia puo-lueita ja järjestöjä rauhanprosessissa.

2 Palestiinalaishallinto on Gazan kaistaa ja Länsirantaa hallitseva viranomaistaho, joka koostuu Palestiinan parlamentista, vir-kamiehistä ja omista poliiseista.

palestiinan alueen kaventuminen 1946–2000

19 LIBERO

va ja Gazaa hallitseva Hamas on Eelan mukaan myllerryksessä eikä vielä voi-da arvioida, mihin suuntaan tilanne muuttuu.

Myös se, mitä tapahtuu Israelin kanssa yhä sotatilassa olevien Syyri-an ja Libanonin sisällä vaikuttaa Pa-lestiinaan. Arabikevään liikehdintä voi myös pakottaa muut Israelin naa-purimaat huomioimaan, mitä miel-tä arabimaiden kansalaiset ovat Israe-lista. Lähetystöneuvos Eelan mukaan esimerkiksi Syyrian rahoittaman Ha-masin pitää päättää, kannattaako sen suututtaa kansalaisiaan kohtaan veris-tä väkivaltaa harjoittava rahoittajansa vai kannattajansa.

Palestiinalaiset ovat päättäneet toi-mia itsenäisyyden eteen toisellakin rintamalla. Viime vuonna Palestiina-laishallinto2 haki YK:lta täysjäsenyyt-tä tarkkailija-aseman sijaan. Marras-kuussa Palestiina hyväksyttiin YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestö Unescon jä-seneksi. Jäsenyys vahvisti luottamus-ta neuvottelevaan presidentti Abbasiin.

SIIRTOKUNNAT JATKAVAT KASVUAANTammikuussa 2011 Al Jazeera julkai-si verkkosivustollaan yli 1 600 luot-tamuksellista asiakirjaa palestiina-laishallinnon ja Israelin vuonna 2009 päättyneistä rauhanneuvotteluista. Vuodettujen asiakirjojen mukaan pa-lestiinalaiset olivat valmiita luovutta-maan Israelille miltei kaikki Itä-Jeru-salemin siirtokunnat.

Siirtokuntakysymys, kuten myös neljän miljoonan pakolaisen paluuoi-keus on neuvottelujen kipeimpiä koh-tia. Israel on asuttanut juutalaisia mie-hittämilleen alueille Itä-Jerusalemiin ja Länsirannalle. Siirtokuntien mää-rä on silminnähden lisääntynyt muu-tamassa vuodessa. Siirtokuntiin kul- kevat vain juutalaisille tarkoitetut yksi- tyiset tiet, joita rajaavat vahvat muurit. Siirtokunnat ovat kansainvälisen lain edessä laittomia, koska ne on rakennet-tu Israelin vuonna 1967 kuuden päivän sodan aikana valloittamille alueille. Tapahtui neuvotteluissa mitä hyvän-sä, vastustusta suuntaan ja toiseen on miehityksen pitkittymisen vuoksi lu-vassa molemmin puolin.

»Helppoa tietä ei ole», Eela päättää.

REILUSSA 50 VUODESSA on välillä käyty lähellä rauhaa, mutta tällä hetkellä Pa-lestiinan valtion perustaminen eli kah-den valtion mallin mukainen rauhan solmiminen vaikuttaa olevan jäissä. Palestiinan itsenäisyys on yleises-ti hyväksytty ratkaisu Palestiina–Isra-el-konfliktiin. Siihen ovat sitoutuneet molemmat neuvotteluosapuolet Isra-el ja PLO1 sekä kolmantena osapuolena Yhdysvallat. Lähtökohtana ovat ennen vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edel-täneet rajat. Sopimukseen sisältyisivät myös yhdessä sovitut aluevaihdokset.

Rauhanneuvottelujen osapuolet ta-pasivat toisensa tunnustelevissa tapaa-misissa viime tammikuussa, mutta neuvottelujen jatkosta ei sovittu. Is-raelin pääministeri Benjamin Netan-jahu ja palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas ovat lähestyneet toi-siaan kirjeitse, mutta viestien sisältö

ei ole tullut julkisuuteen.Yhdysvaltojen aktiivista osallistu-

mista neuvottelujen edistämiseen vii-västyttävät käynnissä olevat presiden-tinvaalit. Merkittävästi viivästyneet Palestiinan parlamentti- ja presiden-tinvaalit ovat myös järjestämättä.

»Jos katsoo kahden edellisen vuoden kehitystä, niin ei ole syytä olla optimis-tinen. Jos tunnustelevista tapaamisis-ta ei seuraa mitään konkreettista, on se ikävä merkki», sanoo lähetystöneuvos Riikka Eela ulkoministeriön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksiköstä.

Hän varoittaa, että mikäli neuvot-telut eivät etene, käpertyvät osapuo-let entistä enemmän itseensä ja sitä hauraammaksi ajatus Palestiinan val-tion perustamisesta muuttuu. Tilan-ne ei kuitenkaan ole täysin pysähdyk-sissä, vaan pientä liikettä tapahtuu koko ajan. Rauhanprosessia vastusta-

teemaliite: palestiina

mitä kuuluu,issam?

KUUSI VUOTTA SITTEN VASEMMISTONUORTEN KESÄLEIRILLÄ VIERAILI PALESTIINALAINEN ISSAM

AL-SABANEH, JOKA KERTOI KOTIMAANSA VAIKEASTA TILANTEESTA. MATKA JATKUU YHÄ

EIKÄ KOTIINPALUUSTA OLE TIETOA.

teksti Raisa Musakka

20 LIBERO

mia vastaan. Heidät on pidätetty syy-tä kertomatta ja tuomittu ilman oikeu-denkäyntiä. Nälkälakon tarkoitus on nostaa maailman tietoisuuteen karut olosuhteet, jois-sa Israelin van-kiloissa viruvat palestiinalaiset elävät.

»Myös Gazan tilanne on kau-hea. Siellä elä-vät ihmiset kär-sivät päivittäin elämän kannalta välttämättömien asioiden, kuten ruoan, veden, sähkön ja lääkkeiden puutteesta», Issam ker-too.

Lisäksi Israel vaikeuttaa palestiina-laisten elämää lukemattomilla tavoil-la – takavarikoimalla heidän maitaan, tuhoamalla asumuksia ja katkomalla puita ja istutuksia. Israel myös laajen-taa muria, joka erottaa palestiinalais-alueet Israelista.

HUOLI PERHEESTÄ SYYRIASSAIssam kertoo, ettei muutto Kanadaan ollut helppo. Pahinta on olla kaukana perheestä ja ystävistä.

»On uskomattoman vaikeaa olla kau-kana läheisistään, etenkin nyt, kun tilanne Syyriassa on vaikea. Onnek-si perheeni on vielä suhteellisen kau-kana konfliktista, sillä he asuvat pää-kaupungissa Damaskoksessa, joka on turvallinen verrattuna Homsin, Ha-man, Edlebin ja Deeralzourin kaltai-siin kaupunkeihin. Soitan heille joka toinen päivä ja lähetämme viestejä päi-vittäin.»

»Joskus ystäväni sanovat minun ole-van onnekas, kun olen nyt Kanadassa. On kuitenkin pahempi olla kaukana, jatkuvasti huolissaan, kuin olla per-heensä rinnalla tietäen, mitä ympäril-lä tapahtuu», hän jatkaa.

Issamin mukaan Syyrian tilantees-ta puhuttaessa täytyy ymmärtää maan poliittista ja uskonnollista historiaa. Syyria koostuu monista eri ryhmistä, joista tällä hetkellä vallassa ovat noin 10 prosenttia väestöstä muodostavat alawit. Maan suurin ryhmä on sunni-muslimit. Syyrian maantieteellisellä sijainnilla on myös oma roolinsa – sen

naapureita ovat Irak, Libanon, Palestii-na ja Israel.

»Ei sovi unohtaa, että Syyrian halli-tus ei ole Yhdysvaltain liittolainen. Se

on tukenut sel-laisia Lähi-idän vastarintaliik-keitä kuten Hiz-bollah ja Hamas. Syyrian hallituk-sella on myös lä-heiset välit Ve-näjän ja Iranin kanssa, mikä ei

miellytä Yhdysvaltoja eikä sen liitto-laista Israelia. Yleisesti ottaen arabi-maiden hallitukset eivät ole yhtään Syyriaa demokraattisempia, suurin ero on siinä, ettei Syyria ole lojaali Yhdys-valloille», Issam huomauttaa.

Tällä hetkellä niin sanotun arabi-kevään myötä Syyriassa on alkanut le-vottomuuksien aalto. Muun muassa poliittisten vankien vapauttamista, pe-rustuslain muokkaamista ja monipuo-luejärjestelmää on vaadittu.

»Itse asiassa hallitus on myöntynyt suureen osaan vaatimuksista. Vankeja on vapautettu ja vaalit pidetään. Tämä ei kuitenkaan ole vähentänyt lännen ja länsimyönteisten arabimaiden tahol-ta tullutta painostusta», Issam toteaa.

Hänen mukaansa hallitus on täl-lä hetkellä menettänyt jonkin verran otettaan alueilla, jotka ovat lähellä Ira-kin ja Turkin rajaa.

»Kaikki tämä on johtanut turvalli-suuden romahtamiseen, jota varkaat ja gangsterit käyttävät hyväkseen. Äi-tini kertoi, että jengit kidnappaavat lapsia pyytäen perheiltä suuria lun-nasrahoja.»

Issam uskoo dialogin kapinallisten ja hallituksen välillä olevan avainasemas-sa. Hallituksen ei tule käyttää väkival-taa mielenilmaisujen taltuttamiseksi. Tätäkin keskeisemmäksi Issam nostaa muun maailman roolin.

»Naapurimaiden tulee sulkea rajan-sa, lopettaa aseiden salakuljetus Syy-riaan ja estää ulkomaalaisten taisteli-joiden maahanpääsy. Myös media on näytellyt merkittävää roolia Syyrian hallitusta vastaan. Haluaisin lännen ja sille myönteisten arabimaiden lopetta-van mediasotansa Syyriaa vastaan.»

KESÄLLÄ 2006 Issam Al-Sabanehin elämässä alkoi muutosten sarja. Hän työskenteli Syyrian pakolaisleireillä asuville palestiinalaisnuorille ohjel-mia järjestävässä järjestössä. Issamille avautui mahdollisuus matkustaa Suo-meen EU:n European voluntary service -ohjelman avulla.

»Olin todella innoissani, sillä se oli ensimmäinen matkani Syyrian ulko-puolelle. Normaalisti palestiinalais-pakolaisten on vaikea saada viisumiin vaadittavia papereita», Issam kertoo.

Issam vietti Suomessa kolme kuu-kautta vieraillen kouluissa puhumas-sa palestiinalaisten tilanteesta. Hän osallistui kulttuuritapahtumiin ja keskustelutilaisuuksiin. Yksi matkan kohokohdista oli Vasemmistonuorten nuorisoliittolaisleiri Kittilässä. Issam kertoo saaneensa Suomesta ystäviä, joiden kanssa pitää edelleen yhteyttä.

»GAZAN TILANNE ON KAUHEA»Suomen-matkan jälkeen Issamin elä-mään on mahtunut suuria muutok-sia. Vuonna 2007 hän kävi Tanskassa puhumassa Syyrian ja Irakin palestii-nalaispakolaisista. Seuraavana vuon-na Issam muutti pysyvästi Kanadaan, jonne hän pääsi opiskelemaan markki-nointia.

»Tavoitteeni on käyttää oppimaani työssä eri kansalaisjärjestöissä. Halu-an auttaa Lähi-idässä asuvia palestiina-laispakolaisia. Tätä varten olen ollut re-kisteröimässä Kanadaan järjestöä, joka kasvattaa kanadalaisnuorten tietämys-tä palestiinalaisten tilanteesta.»

Järjestön nimi on ICYD – the Inter-national Canadian Youth for Develop-ment, ja sen tavoite on muun muas-sa järjestää nuorisovaihtoa Kanadan ja Lähi-idän välillä, jotta nuoret jakai-sivat kokemuksiaan ihmisoikeuksis-ta. Issamin mukaan nuoret, joilla on omakohtaista kokemusta palestiina-laisten tilanteesta, haluavat taistella sortoa vastaan.

Palestiinan tilanteessa on tapahtu-nut paljon sitten vuoden 2006, jolloin Issam kiersi Suomea puhumassa ai-heesta. Päällimmäisenä hän mainit-see nyt 1500 palestiinalaisvankia, jot-ka ovat olleet nälkälakossa kuukausia. Vangit protestoivat Israelin poliisin toi-

»on uskomattoman vaikeaa olla kaukana läheisistään, etenkin

nyt, kun tilanne syyriassa on vaikea.»

21 LIBERO

teemaliite: palestiina

ELÄINYSTÄVÄLLINEN LUONNON- KOSMETIIKKASI VOI OLLA PERÄISIN

LAITTOMISTA SIIRTOKUNNISTA PALESTIINASTA.

teksti Tuuli Hongisto

ahavaekokosmetiikkaa palestiinalais- alueilta

LUONNONKOSMETIIKKANA ja eläinystäväl-lisenä valintana mainostettu Ahava-kos- metiikka on peräisin palestiinalaisalueiden laittomista siirtokunnista. Harhaanjohtavi-en pakkausmerkintöjen takia suomalaisen kuluttajan on kuitenkin vaikea tietää tätä. Suuret kauppaketjut näyttävät edelleen jatka-van tuotteiden myymistä.

Suomessakin myytävää kosmetiikkamerk-ki Ahavaa markkinoidaan eläinystävällisenä luonnonkosmetiikkana, mutta jos tuote on-kin eläinystävällinen, se ei ole sitä ihmisille. Kosmetiikkatuotteiden alkuperästä kiinnos-tuneita saattaakin kiinnostaa se, että merkki on boikottikampanjan kohteena ja esimerkik-si Lontoon keskustassa sijainnut liike suljet-tiin protestien tuloksena.

LAITTOMIEN SIIRTOKUNTIEN ONGELMAMikä Ahavassa sitten oikein mättää? Ahava-kosmetiikkamerkki on peräisin vuonna 1967 perustetun Mitzpe Shalem -siirtokunnan alu-

eelta. Aluetta ei ole tunnustettu osaksi Isra-elia, ja sitä on vaadittu vuoden 1992 Oslon so-pimuksessa palautettavaksi.

Korkean mineraalipitoisuutensa ansiosta Kuolleenmeren savea pidetään hyvänä ihon-hoitotuotteena, ja sen käyttäminen kosme-tiikan valmistuksessa onkin mahdollistanut yritykselle hyvät tuotot, vaikka miehitettyjen alueiden luonnonvaroista hyötyminen on lai-tonta Geneven sopimusten nojalla.

EU:n ja Israelin välisen kauppasopimuksen mukaan laittomista siirtokunnista peräisin olevia tuotteita ei saisi kutsua israelilaisiksi – tuotteen markkinoinnissa käytetty merkin-tä onkin tältä osin harhaanjohtava. Suomessa pakkausmerkintöjä ei ole kuitenkaan lähdet-ty korjaamaan, toisin kuin esimerkiksi Ete-lä-Afrikassa, jossa on viime vuonna päätetty, että tuotteen pakkauksesta tulee ilmetä, jos se on peräisin laittomasta siirtokunnasta. Myös Isossa-Britanniassa palestiinalaisalueilta tuo-taviin tuotteisiin merkitään Finnwatchin mu-

22 LIBERO

kaan alkuperämaaksi Länsiranta.Finnwatch on todennut maaliskuussa 2012

julkaistussa raportissaan, että suomalaisen kuluttajan on vaikea tietää, tukeeko laiton-ta siirtokuntapolitiikkaa, koska monet pales-tiinalaisalueilta tulevat tuotteet on merkitty israelilaisiksi. Palestiinalaisalueilta tulevat tuotteet eivät täten myöskään näy tilastois-sa. Finnwatchin raportti toteaa, että »tulliti-laston mukaan Suomeen ei vuosina 2002–2011 tuotu käytännössä lainkaan tuotteita palestii-nalaisalueelta».

Ahavalle on ollut hyödyllistä rekisterödä toi-mintansa Israeliin, koska näin yritys pystyy hyötymään esimerkiksi EU:n tutkimustuis-ta ja sen kauppapolitiikasta Israelin kanssa. Yhtiö sai verkkojulkaisu Electronic Intifadan mukaan Euroopan Unionilta varoja tutki-mustyöhön miljoonan euron arvosta vuosi-na 1998–2011. Tuotteet nauttivat myös tuon-tietuuskohtelua »israelilaisina» tuotteina, vaikka niiden ei myöskään pitäisi kuulua EU:n

ja Israelin sopiman vapaakauppasopimuksen piiriin.

KAMPANJOILLA EI VIELÄ VAIKUTUSTA SUOMESSA

Ahavaa vastaan onkin kampanjoitu laajas-ti, ja esimerkiksi Lontoossa West Endin liike joutui sulkemaan ovensa vuoden 2011 lopulla jatkuvien protestien jälkeen. Ahavaa vastaan kampanjoivat kansainvälisesti muun muas-sa Coalition for Palestine, Code Pink-rauhan-liike, brittihyväntekeväisyysjärjestö Oxfam ja israelilainen rauhanjärjestö Gush Shalom.

Kotimaisissa eläinoikeuspiireissä on huo-mattu, ettei eläinystävällinen luonnonkos-metiikka ole välttämättä eettistä. Merkkiä ei löydykään esimerkiksi Animalian kosmetiik-kalistalta. Tähän mennessä kotimaiset yrityk-set eivät ole tiettävästi kuitenkaan poistaneet Ahavan tuotteita valikoimistaan.

S-ryhmän käyttötavarakaupan hankinta-johtaja Mikael Sjögren kertoo puhelimessa

että maahantuoja, Mikacos Oy, on toimitta-nut selvityksen tuotteiden alkuperästä vuon-na 2007. »Luotamme siihen. Käymme maa-hantuojan kanssa läpi, että merkinnät ovat oikein ja asianmukaisia. Lähdemme siitä, että maahantuoja toimii Suomen ja EU-laki-en mukaan. Tässä tapauksessa emme ole näh-neet syytä ryhtyä toimenpiteisiin.»

Finnwatchin tutkimusta Sjögren ei ole lu-kenut. »Täytyy tutustua. Jos raportista ilme-nee, että tavarantoimittajan tiedot eivät pidä paikkaansa, ryhdymme pakkausmerkintöjen osalta toimenpiteisiin. Tällä hetkellä meillä ei ole sellaista tietoa ja jatkamme myyntiä», hän toteaa.

Tiedottaja Anna Bjarland puolestaan ker-too, ettei Stockmannilla ole linjausta siirto-kuntatuotteiden myynnistä. Tällä hetkellä myynti siis näyttäisi jatkuvan. Esimerkiksi Norjassa ja Japanissa jälleenmyyjät ovat jo luo-puneet Ahava-tuotteista. Jää nähtäväksi, seu-raavatko suomalaiset kollegat perässä.

ekokosmetiikkaa palestiinalais- alueilta

23 LIBERO

teemaliite: palestiina

teksti ja kuvat Tiina Järvi & Elina Sandelin

nakba 1948 ja

unohdetut palestiinalaiset

26 LIBERO

N Ä I N K I RJO I T TA A palestiinalaisten kansallisrunoilija Mahmoud Darwish (1941-2008) juurettomuuden tuntees-taan ja kaipuustaan kotimaahan. Dar-wishia pidetään palestiinalaisten tun-tojen ilmaisijana, joka on onnistunut tiivistämään runoihinsa muun muas-sa kansansa vuonna 1948 kohtaaman katastrofin, Nakban, seurauksena syn-tyneen tuskan ja kodittomuuden.

Nakba on palestiinalaisten tapa pu-hua Israelin perustamisesta ja niistä seurauksista, joita sillä heille oli. Vuo-den 1948 etnisten puhdistusten aika-na israelilaiset joukot tuhosivat kai-ken kaikkiaan 531 palestiinalaiskylää ja 11 urbaania asutuskeskusta. 750 000 palestiinalaista joutui jättämään koti-seutunsa. Puolet alueen alkuperäisistä asukkaista ja yhtä suuri osuus palestii-nalaisten asutuskeskuksista joutui et-nisen puhdistuksen kohteeksi muuta-man kuukauden aikana.

Israelissa vuoden 1948 tapahtumis-ta puhutaan Israelin itsenäistymisso-tana. Tapahtumien kulku on totuttu esittämään siten, että Israel tulee ku-vatuksi ympäröivien arabimaiden vi-hamielisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneena valtiona, joka oikeutetusti puolusti omaa olemassaoloaan. Israe-

lin virallisesta kertomuksesta jää puut-tumaan muun muassa tieto siitä, että kun sota alkoi vuoden 1948 toukokuus-sa, olivat israelilaiset puolisotilaalliset joukot toimeenpanneet palestiinalais-ten etnistä puhdistusta jo useita kuu-kausia.

Nykyään yli neljä ja puoli miljoonaa palestiinalaista elää pakolaisina ym-päri maailmaa, ilman oikeutta palata kotimaahansa. Suurin osa pakolaisis-ta elää Länsirannalla ja Gazassa tai ym-päröivissä valtioissa, kuten Jordaniassa ja Libanonissa. YK myönsi pakolaisil-le oikeuden paluuseen jo vuonna 1948, mutta Israel ei ole edelleenkään suostu-nut päätöksen toimeenpanoon.

Kaikki palestiinalaiset eivät kuiten-kaan lähteneet kotiseuduiltaan vuo-den 1948 tapahtumien yhteydessä. Täl-lä hetkellä Israelin alueella asuu noin miljoona palestiinalaista, joilla on Is-raelin kansalaisuus. He muodostavat noin viidenneksen Israelin väestöstä.

Israelin valtion virallisessa retorii-kassa palestiinalaisvähemmistöstä puhutaan Israelin arabeina ja sanaa palestiinalainen vältetään systemaat-tisesti. Israelin virallisessa diskurssis-sa arabit nähdään »demografisena uh-kana», jonka prosentuaalisen osuuden

valtion väestöstä pelätään kasvavan. Sanavalinnat ja puhetavat kuvaistavat valtion ongelmallista suhdetta sekä Is-raelissa että sen ulkopuolella eläviin palestiinalaisiin ja heidän kansalliseen identiteettiinsä.

KIELLETTY JA UNOHDETTU ETNINEN PUHDISTUS

Nakbasta (arab. katastrofi) puhumi-nen ei sovi yhteen sen virallisen tul-kinnan kanssa, joka Israelin valtiol-la on valtion perustamisesta. Yli 60 vuotta Israelin valtion perustamisen jälkeen Nakba on edelleen tabu, ei-kä kriittistä keskustelua valtion syn-tyhistoriasta juuri suvaita. Tämän on saanut kouriintuntuvasti kokea etnis-tä puhdistusta tutkinut israelilainen historioitsija Ilan Pappé. Tutkimus-tensa takia Pappé joutui sekä akatee-misen että henkilökohtaisen uhkailun kohteeksi ja päätti lopulta oman ja per-heensä turvallisuuden vuoksi muuttaa Israelista.

Israelissa alueen entiset asukkaat on haluttu kaikin mahdollisin tavoin unohtaa. Tapoja, joilla historiaa on py-ritty unohtamaan, on tutkinut muun muassa israelilainen sosiologi Uri Ram. Ramin mukaan Nakban jälkeen

27 LIBERO

teemaliite: palestiina

entisiä palestiinalaiskyliä perustet-tiin uudelleen juutalaiskylinä, jolloin asutuskeskusten nimistö on muutet-tiin hepreankieliseksi. Osa palestiina-laiskylistä tuhottiin ja osan päälle is-tutettiin metsää, jotta kylän rauniot jäisivät piiloon. Kyliä tuhoamalla var-mistettiin ettei pakolaisille jäisi paik-kaa jonne palata. Samalla alueen pales-tiinalainen historia saatiin häivytettyä uuden valtion asukkaiden ja heidän jälkeläistensä muistoista ja mielistä.

Nakbasta puhumista on haluttu es-tää muun muassa lainsäädännön kei-noin. Vuonna 2011 Israelissa tuli voi-maan niin sanottu nakba-laki. Laki kieltää julkisia järjestöjä, jotka saavat valtion tukea, puhumasta nakbasta julkisesti rahoituksen menettämisen uhalla. Vuoden 1948 tapahtumia ei kui-tenkaan unohdeta helposti, ja ironis-

ta kyllä, lain voimaantulon on arvioitu jopa lisänneen puhetta ja tietoisuutta vuoden 1948 tapahtumista Israelissa.

AJATUS PALUUSTA EI KUOLEVaikka YK:n resoluution 194 myön-tämää paluuoikeutta ei ole toimeen-pantu, ajatus paluusta elää yhä edel-leen vahvana palestiinalaispakolaisten keskuudessa. Monet pakolaiset ovat säästäneet vanhojen kotiensa avaimet merkkinä siitä, että he eivät tule unoh-tamaan omia juuriaan; he eivät aio unohtaa palestiinalaisuuttaan ja van-hoja kotiseutujaan. He muistavat ja pitävät huolen siitä, että myös heidän jälkeensä tulevat sukupolvet muista-vat. Avain onkin muodostunut pako-laisten paluun symboliksi.

Shatilan pakolaisleirillä eteläises-sä Beirutissa ajatus paluusta näkyy ja

28 LIBERO

konkretisoituu monin tavoin. Koko ikänsä pakolaisleirillä asuneet nuo-ret kertovat kodikseen Jaffan, Haifan, Akkan tai jonkin muun nykyisessä Is-raelissa sijaitsevan kylän. Puhe koti-seudusta on paikoitellen niin elävää, että ulkopuolisen kuuntelijan voi olla vaikea käsit-tää, että muistot paikoista, joihin puheessa viita-taan, perustuvat jo edesmenneiltä isovanhemmilta kuultuihin kertomuksiin, ei puhuji-en henkilökohtaisiin kokemuksiin. Palestiinassa sijaitsevat juuret elävät nuorissa niin vahvoina, että he miel-tävät kodiksi paikan, jossa heillä ei ole ollut mahdollisuutta edes vierailla.

Shatilan palestiinalaispakolai-set ovat syntyneet ja kasvaneet Liba-nonissa ilman kansalaisuutta ja sen takaamia kansalaisoikeuksia. Olo-suhteet pakolaisleirillä ovat surke-at ja tulevaisuuden näkymät huo-not. Palestiinalaisilla ei ole oikeutta periä vanhempiensa asuntoja, kou-lutusmahdollisuudet ovat olematto-mat, ammatinharjoittamisoikeudet rajatut, eikä oikeutta osallistua syn-nyinmaan päätöksentekoon ole. Li-säksi Libanonin sotien täyttämä lähi-historia näkyy pakolaisten elämässä traumaattisina sotakokemuksina ja näistä kumpuavina mielenterveyson-gelmina.

Terveydenhoito ja lasten koulun-käynti pakolaisleirillä on pitkälti avus-tustyötä tekevien kansainvälisten or-ganisaatioiden varassa. Kodit ovat ahtaita ja etenkin talven sadekaudella asunnot ovat kylmiä ja kosteita. Vesi-

johtovesi on suolais-ta ja juomakelvo-tonta ja kehnosti rakennetuissa ta-loissa on terveydel-le haitallisia sisäil-maongelmia. Sähköt

toimivat sattumanvaraisesti, välil-lä muutaman tunnin vuorokaudessa, toisinaan pidempään ja joskus ei sitä-kään.

Huonoista olosuhteista huolimatta useat pakolaiset haikailevat Libanonin kansalaisuuden ja sitä kautta saatavi-en kansalaisoikeuksien sijaan paluus-ta Palestiinaan. Israelin ensimmäisen pääministerin ja Israel Defense Force-sin perustajan David Ben-Gurionin lausahdus »vanhat tulevat kuolemaan ja nuoret unohtavat» ei ole siis toteu-tunut.

Nakba, pakolaisuus ja ajatus paluus-ta elävät yhä vahvoina ja muodostavat merkittävän osan palestiinalaispako-laisten kansallisessa identiteetissä. Tästä kertoo myös palestiinalaispako-laisen selkään tatuoitu suuri Palestii-nan kartta, käsivarteen tatuoitu pa-luun symboli Handala ja väliaikaisiksi koettavien kotien katoille ripustetut Palestiinan liput, sekä leirin kapeiden

kujien seinämille liisteröidyt lukuisat poliittiset julisteet.

VALTION PERUSTAMINEN EI RATKAISE PAKOLAISKYSYMYSTÄ

Puhuttaessa Palestiinasta viitataan termillä tavanomaisesti nykyisiin pa-lestiinalaisalueisiin, Länsirantaan ja Gazaan. Libanonissa elävien palestii-nalaisten puheessa Palestiina tarkoit-taa kuitenkin koko historiallista Pa-lestiinaa. Käsitys siitä kenelle nykyi-sin Israelin hallitsema alue kuuluu ei rajaudu vain palestiinalaispakolai-sille: esimerkiksi Beirutin turistikar-taan Libanonin eteläiseksi rajanaapu-riksi on merkitty Palestiina, ei suin-kaan Israel.

Vuoden 2011 tammikuussa julki-suuteen tulleista Palestine Papers -asiakirjoista kävi ilmi, että Palestii-nalaishallinnon (PA) edustajat olivat tarjoutuneet tekemään huomattavia myönnytyksiä Israelin kanssa käydyis-sä rauhanneuvotteluissa, muun muas-sa luopumaan pakolaisten paluuoikeu-desta. Tämä oli kova isku pakolaisille, jotka muodostavat enemmistön kaikis-ta palestiinalaisista.

Pelkkä Palestiinan valtion perusta-minen sinänsä ei ratkaise tilannetta kuin palestiinalaisten vähemmistön näkökulmasta. Huonoimmillaan kes-kustelun keskittäminen liiaksi vain valtion perustamisen ympärille joh-taa tilanteeseen, joka jättää valtaosan nakban uhreista täysin huomiotta.

»nakbasta puhumista on haluttu estää

lainsäädännöllä.»

yllä:Sabra–Shatila- leirin pääkatu

on vilkasta kauppojen ja

kojujen täyttä-mää aluetta.

vasemmalla:Handala on

palestiinalaisen sarjakuvataitei-

lija Naji Al-Alin luoma hahmo.

Se esittää pako-laispoikaa ja on

muodostunut palestiinalaisten

kamppailun symboliksi.

oikealla:Rauhankyyhky

kantaa avainta, joka on muo-

dostunut pako-laisten paluun

symboliksi.

29 LIBERO

kenen huivia kannatteemaliite: palestiina

KUFFIYA, KAFIYA, ghutra, shemagh, hatta – rakkaalla tekstiilillä on monta nimeä. Perinteinen arabi- ja toisinaan kurdimiestenkin suosima päähuivi on arkinen vaatekappale peittämään pää-nahan tai kasvot auringonporotuksel-ta, tuulen lennättämältä hiekalta, tai kertomaan kulkijan etnisestä taustas-ta.

Huivin tunnusomainen, kankaa-seen punottu kuviointi polveilee his-torian hämäristä kenties heijastellen muinaista mesopotamialaista jyvien polveilua tai kalastusverkon kuviota.

Kefiyaksi huivi on saatettu nimetä irakilaisen Kufan kaupungin mukaan. Vaatekappale on käytännöllinen läm-pötilasta toiseen: kefiyan kangas on useimmiten sekoitus villaa ja puuvillaa ja se kietoutuu kantajalleen perintei-

sen huivin lisäksi turbaanin tai hartia-huivin tapaan. Vaikka huivi nähdään maskuliinisuuden symbolina, myös naiset saattavat käyttää sitä perintei-sen hunnun eli hijabin tapaan.

IDÄN HUIVI LÄNNESSÄPerinteinen arabialainen päähuivi tih-kuu symboliikkaa – eritoten länsime-dian ja -muotiteollisuuden piirissä. Ruudukoitu kangaskappale on 1960-lu-vulta pitäen kiertynyt palestiinalaisen vastarintaliikkeen tunnusomaiseksi kasvopeitteeksi ja palvellut matkalai-sia luvuttomina Pyhän maan matka-muistoina.

Erityisen tunnusomainen tekstii-listä tuli palestiinalaisten presidentti Jasser Arafatin perinteisenä pukineena ja osana presidentin virka-asua. Kan-

sainvälinen aktivismi, Lähi-idän krii-sit ja sympatia palestiinalaisia kohtaan muokkasivat arabialaishuivin nopeas-ti keinoksi ilmaista solidaarisuutta pie-nen kansan poliittisille pyrkimyksille – ja korostaa siinä sivussa hieman hui-vinkantajan omaakin kapinahenkeä.

Tunnettuja länsimaisia huivin käyttäjiä ovat olleet Arabian Law-rencenakin tunnettu brittieversti T. E. Lawrence sekä aavikkosotaa käy-nyt saksalainen sotamarsalkka Erwin Rommel. Vuonna 2007 Espanjan pää-ministeri José Luis Rodríguez Zapate-ro esitti Israel-kriittisen puheen son-nustautuneena hänelle ojennettuun palestiinalaishuiviin.

Vuosikymmenien ajan kefiya pal-veli brittiläisten asevoimien huivina shemaghiksi kutsuttuna. Yhdenmu-

teksti RiiaColliander

kuvitus Janne

Nurmi

30 LIBERO

kenen huivia kannatkaisuutta ulkoasuunsa ovat hakeneet myös Palestiinan poliisivoimat, Trans-jordanian rajavartiosto, Sudanin ase-voimat, Arabilegioona, Libyan Arabiar-meija sekä brittien Long Range Desert Group.

Australian asevoimien tiedetään käyttäneen shemagheja myös Viet-namin sodan aikaan. Huivi otettiin osaksi Australian ja Yhdysvaltain eri-koisyksiköiden univormua myös Irakin ja Afganistanin sodissa. Terrorismin-vastaisten sotien huivien sävyinä on yleensä nähty oliivinvihreä tai khaki. Huivien suosiota sotilaiden keskuudes-sa selittää niiden käytännöllisyys ran-koissa sääolosuhteissa.

Yhdysvalloissa kefiya on ollut tut-tu myyntiartikkeli 80-luvulta lähti-en. 2000-luvun alussa se valloitti uusia

kauppakunnaita Japanista, jossa ke-fiyan yhdistäminen maastokuosiin oli hetken aikaa huipputrendikästä. Sak-sassa palestiinalaishuiviin ovat vuo-rostaan tarttuneet äärioikeistolaiset, ja siitä on tullut uusnatsien keino il-maista Israelin-vastaisuuttaan.

NYKYTUOTANTONykyään valtaosa perinteisistä arabi-huiveista valmistetaan Kiinassa. Uu-della vuosituhannella kasvaneen suo-sion myötä aasialaiset valmistajat valtasivat huivimarkkinat palestiina-laisvalmistajilta tehokkaalla massa-tuotannolla.

Viiden vuosikymmenen ajan huivin-valmistuksen monopolia on pitänyt pa-lestiinalainen Yasser Herbawi. Vielä 1990-luvulla Herbawin tehtaalla pyö-

ri 16 kudontakonetta, jotka tuottivat huiveja yli 750 kappaleen päivätahdil-la. Parhaillaan tehdas kutoo kahdella koneella 300 huivia viikossa. Kiinalais-valmistajista poiketen Herbawi käyttää vain puhdasta puuvillaa.

Tutuin kefiya on mustavalkoinen, mutta pukineen nousu 2000-luvun trendiasusteeksi on tehnyt värikirjos-ta loppumattoman. Punavalkea pales-tiinalaishuivi voidaan assosioida so-sialismiin tai panarabismiin, vihreä islamismiin. Sinivalkea väritys on ylei-nen esimerkiksi Jordanian alueella.

Huivi ei välttämättä enää kerro län-simaisen kantajansa poliittisista nä-kemyksistä tai suuntautumisesta. Sen käyttäjä ei välttämättä edes tiedä kefiyan alkuperästä.

31 LIBERO

32 LIBERO

game over

teksti ja kuvat Antti Kurko

AKTIVISTIT TUNKEUTUIVAT NATON PÄÄMAJAAN PUHALTAMAAN HYÖKKÄYS-

LIITOKSI MUUTTUNEEN PUOLUSTUS-LIITON PELIN POIKKI.

»LÄHDIN MATKALLE, koska Suomea ajetaan koko ajan lähemmäksi Natoa. Nato ei ole enää aikoihin ollut sotilaallinen liitto tuolla jossain, vaan jatkuvasti kiinteämmässä osas-sa koskien Suomen maanpuolustusta. Vaikka suomalaisista suurin osa yhä vastustaa Natoa, on vallassa hyvin Nato-mielisiä päättäjiä. Vii-meistään Niinistön mahdollisen toisen presi-denttikauden alkaessa voi kuvitella alkavan armoton Nato-rumpujen pauke. Tyystin toi-senlaiseen rytmiin hakkaaminen on aloitet-tava jo nyt!»

Näin kertoo helsinkiläinen Erno Helki, joka osallistui ensimmäistä kertaa kansainvälisel-le mielenosoitusmatkalle Brysselissä 1. huh-tikuuta järjestetyssä Naton vastaisessa toi-mintapäivässä. Nato Game Over -tapahtuma ajoittui noin kuukautta ennen sotilasliiton huippukokousta Chicagossa.

Noin 500 aktivistia otettiin kiinni heidän yrittäessään tunkeutua Naton päämajan alu-eelle.

Tapahtuman aikana pidettiin myös järjes-tön pääoven edessä tukimielenosoitus kan-salaistottelemattomuuteen osallistuneille. Suomesta toimintapäivään osallistui paljon rauhanaktivisteja. Aseistakieltäytyjäliitto jär-jesti bussikyydin Helsingistä Brysseliin noin 50 suomalaiselle ja ruotsalaiselle mielenosoit-tajalle.

HYÖKKÄÄVÄÄ PUOLUSTUSLIITTOA VASTAANNato Game Overin järjestäjänä toimi belgia-lainen Vredesactie. Ennen toimintapäivää järjestettiin koulutuksia, joissa perehdyttiin Naton alueeseen, piikkilanka-aitojen ylittä-miseen, poliisin kohtaamiseen, kiinniotto-tilanteisiin ja lakiasioihin. Jokainen kansa-laistottelemattomuuteen osallistuva sitoutui myös toimimaan väkivallattomasti ja provo-soimatta poliisia, vaikka nämä toimisivatkin päin vastoin.

Belgian poliisin maine oli kiirinyt monen korviin, eikä kuva paikallisesta virkavallas-ta ollut kummoinen. Helsinkiläinen Hei-di Auvinen kertoo: »Osallistuin 2010 Brysse-lissä No Border -leirille. Aktivistit kohtasivat leirin aikana sekä fyysistä että henkistä vä-kivaltaa poliisin toimesta. Monet pidätettiin

nato

33LIBERO

kadulla kävellessä, pakotettiin riisuu-tumaan virkavallan edessä ja laitettiin putkaan, josta ei ollut pääsyä vessaan. Mielenosoitusmatka Belgiaan arve-lutti aluksi, koska paikallisen poliisin toiminta oli ollut niin aggressiivista ja härskiä.»Tapahtumapäivänä aktivistit pyrki-vät tunkeutumaan Naton päämajan alueelle, joka sijaitsee Brysselin kau-pungin laidalla. Tunkeutumisen tar-koituksena oli hankkia tietoa Naton sotavalmisteluista ja kyseenalaistaa Yhdysvaltojen ydinaseiden säilyttämi-nen Euroopassa.

Kansalaistottelemattomuudella myös otettiin kantaa siihen, että Na-ton rooli on muuttunut parinkymme-nen viime vuoden aikana puolustuslii-tosta aktiiviseksi sotatoimijaksi, joka taistelee maailmalla Yhdysvaltojen ja

muiden länsimaiden poliittisten int-ressien takia. Symbolisella tunkeu-tumisella haluttiin lisäksi vastustaa sotilasliiton roolia esimerkiksi Afga-nistanin miehityksessä.

POLIISI KAASUTTAA TAASBelgian poliisi oli tehnyt kaikkensa, etteivät aktivistit pääsisi Naton alueel-le. Paikalle oli tuotu viidensadan polii-sin lisäksi paljon poliisikoiria ja -hevo-sia sekä vesitykkejä. Päämaja-aluetta ympäröi poliisien rivistö, ja viereisellä Belgian armeijan tontilla oli satoja so-tilaita antamassa apuaan virkavallalle.

»Meidät jätettiin bussilla läheisen Esson pihaan, josta juoksimme pel-lolle ja lähdimme kävelemään koh-ti Natoa. Ei kestänyt kauankaan, kun poliisihelikopteri pyöri yllämme ja ym-pärillemme alkoi kerääntyä poliiseja.

Meitä oli kerääntynyt pellolle ehkä pa-risataa aktivistia ennen kuin teimme päätöksen lähteä yhdessä juoksemaan kohti aitaa, läpi poliisirivistöjen. Kii-pesimme yhden piikkilanka-aidan ylit-se ja jatkoimme matkaa läpi toisen pel-lon Nato-aidan luokse. Emme kyenneet kiipeämään kuitenkaan sen ylitse, sil-lä poliisi käytti kyynelkaasua meitä vastaan. Onneksi poliisit eivät onnis-tuneet kohdistamaan kaasua meihin, vaan lähinnä sumuttivat omiensa pääl-le», Heidi nauraa.

Varsinaiselle Nato-alueelle onnistui pääsemään kaksikymmentä aktivistia. Poliisit tarvitsivat apua Belgian armei-jalta, sillä yli 500 henkilön kiinniot-taminen vaati paljon resursseja. Pää-asiassa poliisit kohtelivat aktivisteja hyvin eikä pamppuja juurikaan käy-tetty. Ylilyöntejä kuitenkin tapahtui

34 LIBERO

vaikka kansalaistottelemattomuus oli-kin täysin väkivallaton.

»Kaikki kansalaistottelemattomuu-teen osallistuneet olivat sitoutuneet väkivallattomuuteen ja poliisi tiesi tä-män. Vaikka pamppuja ei käytetty, jos-tain syystä poliisi oli altis käyttämään pippurisumutteita ja poliisikoiria. Mei-dät otettiin kiinni aivan Naton pääma-jan kupeesta, ja kun tajusimme tiem-me päättyneen, nojauduimme aitaa vasten odottamaan kiinniottoa. Polii-si halusi kuitenkin vielä korostaa valta-asemaansa ja saimme pippurisumut-teesta. Olimme putkassa vajaat kuusi tuntia eikä toimistamme ole tulossa minkäänlaisia jälkiseuraamuksia Bel-gian lainsäädännön mukaan. Samais-tuttava seura ja letkeä ilmapiiri tekivät reissusta todella mukavan muistella,» Erno kertoo.

35 LIBERO

teksti Toni Hämäläinen kuva Bart Bonte

NETISSÄ KUPLII PELITEOLLISUUDEN INDIE-SKENE, JOKA PUKKAA ILMOILLE PIENIÄ, MUTTA KUNNIANHIMOISIA PELEJÄ. KAKSI PELISUUNNITTELIJAA KERTOO PELEISTÄ JA NIIDEN TEKEMISESTÄ.

OLET KATHRYN, joka yrittää elää arkeaan mieli matalana ja myllerryksissä. Aina, kun ki-perä tilanne yllättää, tartut tupakkaan. Lopul-ta alat pohtia riippuvuuttasi – riippuvuutta ni-kotiinista, ihmisistä, omasta masennuksestasi.

Kyseessä on Eli Piilosen suunnitte-lema, alkuvuodesta julkaistu ongel-manratkaisupeli Fixation. Pelissä ete-neminen vaatii tasohyppelytaitoja, älynystyröiden hieromista ja melkoi-

sesti tupakansavun nokkelaa hyödyn-tämistä.

Päähenkilö Kathrynillä on alakuloi-nen tarina. »Riippuvuus on aihe, josta kaikki voivat puhua», sanoo Piilonen. »Kaikilla on siitä jonkinlaista koke-musta. Joillakin enemmän kuin toisil-la, valitettavasti.»

Kuten monien muidenkin hieman taiteellisempien pelien kohdalla, vas-

taanotto on vaihdellut innostuneesta hämmentyneeseen. Piilonen arvelee-kin, että runsaiden dialogien siivittä-mä peli vetoaa vain tiettyyn osaan on-gelmanratkaisupelien ystävistä.

»On ymmärrettävää, että monet ei-vät halua selainpeliä, joka sisältää pal-jon tekstiä.»

Piilonen ei ole ainoa henkilö Fixatio-nin takana: visuaalisen ilmeen suun-niteli Ben Jelter ja äänimaailman luo-minen uskottiin David Carneylle.

»Rakastan näitä pieniä tiimejä. Lop-putulos on paljon dynaamisempi kuin yhden ihmisen aikaansaamana. Pe-lin tarinaa kuljettavat sarjakuvakoh-taukset ovat hyvä esimerkki. Kerroin

36 LIBERO

MOTAS ELI The Mystery of Time and Spa-ce on Jan Albartusin vuonna 2001 luo-ma peli. Aluksi peli käsitti vain yhden lukitun huoneen, mutta kasvoi vuo-sien kuluessa 20 tason aikamatkailua ja alieneita sisältäväksi puzzle-seik-kailuksi. Vuosikausia peleistä kirjoit-tanut toimittaja Darren Zenko pitää MOTASia nykyisen escape the room -buumin aloittajana.

»MOTASin jalanjälkiä seurasivat pe-lit kuten Toshimitsu Takagin Crimson Room, ja portit aukesivat», Zenko ku-vailee Toronto Starin artikkelissa. Hän

yhdistää vanhoista tekstipohjaisista seikkailupeleistä polveutuvan genren laajempaan casual gameplay -ilmiöön: käyttäjäystävällisemmiksi yksinker-taistuessaan pelit ovat luikerrelleet hi-kikomeroista kahvitaukojen iloksi ja työpäivien tuhoksi.

Omalaatuisuuttaan lukittujen huo-neiden lajityyppi ei silti ole menettänyt. »Kasvava ja globaali puzzle-pelien fanijoukko on muuttanut tietokonepe-lien aamunkoitosta muistuttavan an-tiikkisen genren kukoistavaksi ja inno-vatiivikseksi skeneksi.»

Escape the room -pelit ovat, kuten Zenko kirjoittaa, »erityinen mielty-mys» ja niiden pelaaminen »oma tai-teenlajinsa».

»Pian mahlaan sotkeutunut käpy sekä henkari yhdistyvät mielessäsi tarttuvaksi avaimenpoimintatyökaluk-si, ja jokaisen taulun takaa löytyy salai-nen kassakaappi.»

Puhumattakaan vihjeistä, joita pe-laaja joutuu etsimään herkeämättä jo-kaisesta taulusta, seinän halkeamien muodoista ja salaperäisistä numero-sarjoista.

MOTAS JA LUKITUN HUONEEN VIEHÄTYS

Benille, mitä jokaisessa sarjakuvassa oli määrä tapahtua, mutta hän päät-ti paitsi niiden pituuden, myös mitä jokaisessa yksittäisessä ruudussa var-sinaisesti on. Hän loi sarjakuville muusta pelistä poikkeavan visuaalisen tyylin. Loistavaa!»

Fixation syventää Piilosen edellisen pelin, Company of Myself, tarinaa. Sii-nä missä Fixation esittelee läheis- ja tupakkariippuvaisen Kathrynin, on CoM:n ensimmäisen osan keskiössä erakoitunut, yksinäisyydestä kärsivä mies. Pelien omaperäisistä asetelmis-ta huolimatta Piilosella on hyvin käy-tännönläheinen tapa lähestyä ongel-manratkaisupelejä.

»Mielestäni monet yliarvioivat oma-peräisen idean merkitystä. Toteutus on aina paljon, paljon tärkeämpää. Jotkut odottelevat täydellistä ideaa ja luule-vat, että täydellinen peli syntyy sen jäl-keen kuin itsestään, mutta se ei yksin-kertaisesti toimi niin.»

ESKAPISMIA LUKITUSSA HUONEESSAInternetin indie-pelien kirjavassa jou-kossa oman huomattavan alagenrensä muodostavat niin sanotut escape the room -pelit, joita belgialainen Bart Bonte vinkkaa säännöllisesti blogis-saan. Tyrkyllä ovat tietysti myös hä-nen omat pelinsä.

Bonte aloitti pelien tekemisen vuon-na 2005 klassikkojen, kuten MOTAS ja Crimson Room, innoittamana.

»Ne ovat kuin pieniä seikkailupele-jä, joissa tehtävänä on ainostaan pae-ta vankeudesta omaa ympäristöä tut-kimalla. Pelit oli yleensä tehty Adoben

Flash-ohjelmalla, josta minulla ei ol-lut kokemusta. Tartuin ohjekirjaan ja päätin yrittää, josko saisin oman pelin tehtyä.»

Kokeilun tuloksena syntyi peli ni-meltä The Bonte Room. Hyvä vastaanotto pelaajilta kannusti Bontea uhraamaan vapaa-aikansa tähän harrastukseen: syntyi uusia eriskummallisia huoneita paettavaksi sekä muutama tavanomai-sempi logiikkapeli. Kolme vuotta sitten Bonte lopetti päivätyönsä ja alkoi suun-nitella pelejä kokopäiväisesti.

Bonten peleille ovat ominaisia vä-rikkyys sekä eläinhahmot, yleisilme on kuin suoraan lastenkirjasta. Hän kertoo poimivansa ideoita niin lehdis-tä, musiikkivideoista kuin unistakin.

»Kun saan idean, yritän pakottaa it-seni valitsemaan rajoitetun määrän elementtejä ja rakentaa pelin niiden varaan. Tämä auttaa minua keskitty-mään ja pitämään peliprojektit tar-peeksi pieninä.»

Parin vuoden takainen Bonte Escape oli hänen viimeinen lahjansa niille, jotka hakevat eskapismia lukitusta huonees-ta. Nykyisin peleihin on tullut enem-män toiminnallisuutta.

»Yritän tehdä universaaleja pelejä,

joden parissa voivat viihtyä jopa ihmi-set, jotka eivät normaalisti pelaa. Siksi pyrin aina sisällyttämään peliin mah-dollisimman vähän ohjeita.»

Uutta linjaa edustaa esimerkiksi piirtämistä ja fysiikkapulmia yhdistä-vä Sugar, Sugar: piirrä sopivia viivoja, joi-den avulla ohjaat ylhäältä tippuvan so-kerin oikeaan paikkaan.

»Saan lähes päivittäin sähköposte-ja, joissa kysellään pelille jatko-osaa, enkä oikein voi jättää noita toiveita huomiottakaan», Bonte kertoo.

JA MITEN SITÄ RAHAA SAI?Sekä Bonte että Piilonen ovat ylpeitä työstään omaehtoisina nuorina peli-suunnittelijoina.

»On erilaisia rahoitusmenetelmiä, joiden avulla monet indie-suunnitte-lijat voivat ansaita peleistä elantonsa. Teen mieluummin pelejä, joita oikeas-ti haluan tehdä, kuin myyn itseni suu-rille markkinoille», Bonte sanoo. »Kun saan pelin valmiiksi, laitan sen verk-koon ja varttia myöhemmin ihmiset kaikkialla voivat pelata sitä.»

Yksinkertaisin ja suosituin tapa hankkia pelillään rahaa on lätkäis-tä sen yhteyteen mainos. Kelpo peli-alustoina toimivat älypuhelimet sekä esimerkiksi Angry Birdsin menestys ovat nostaneet varteenotettavaksi vaihto-ehdoksi pelin myymisen suoraan sii-tä kiinnostuneille. Myös Piilonen ai-koo siirtyä käyttämään tällaista mallia.

»On sääli, etten voi tehdä ilmaisia pelejä ikuisesti, mutta tämä on lopul-ta mutkattomin ja avoimin tapa jatkaa pelien suunnittelua pelaajia varten.»

»on sääli, etten voi tehdä ilmaisia pelejä ikuisesti.»

- eli piilonen

teksti Toni Hämäläinen

kuvassa:

Eräs Bonte Escape -pelin ongelmista: salaperäisiä tauluja ja lintujen ruokintaa.

37 LIBERO

KRITIIKKI

ero kohtaa katsojanteksti Antti Pukari

SUOMEN ETURIVIN räphahmoihin lu-keutuva Notkea Rotta palaa viiden vuoden odotuksen jälkeen uuden albu-min kera. Neljäs täyspitkä kantaa jyr-sijän omaa nimeä ja kumoaa heti al-kumetreillä epäilykset mahdollisesta ruostumisesta tauon aikana. Päin vas-toin, kitaristi Rane Raitsikan liityttyä orkesteriin meininki on vain notkistu-nut. Punk-legendan kitarointi on sopi-van särmäistä ja tuo sointiin miellyttä-vän ja uskottavan lisän.

Avausraita Paluu betoniin alkaa asial-lisesti lähiökaaran käynnistysäänillä

ja pumppaa hyvin homman liikkeelle. Pattayalta on palattu kotiin ja ”Soini-landiassa” korkataan ensimmäinen fi-sushotti.

Nopeasti käy selväksi, että teemat ovat vanhat tutut. Notkiksen ja kump-paneiden läpät ovat vieläkin tiukkoja – ja välillä myös täysin päättömiä, kuten hokemabiisissä Salkku ja mulkku. Myös Hiilarihyrrän kertosäe luottaa toistoon.

Levyn naiskuva on tuttuun tapaan melkoisen sovinistinen, mutta uusin Notkea Rotta tuskin löytää tietään ryp-pyotsaisimpien käsiin. Me muut taas

voimme nauttia överiksi vedetyn sa-naston ja kuvaston kombinaatiosta. Onhan Täysikasvuinen kloorivonkale törkeä, mutta saa oikeassa mielentilassa nau-ramaan ääneen.

Parasta Notkeassa Rotassa on rokim-man ilmaisun yhdistäminen räppipe-rinteeseen. Menevimmistä paloista on mainittava etenkin Mitä iistimpää sitä siis-timpää, joka lainaa hulvattomasti Juice Leskisen Eesti-ikivihreää. Esiin on nos-tettava myös verkkaisemmin etenevä Tapetaan eka, joka tasapainoilee hyvän maun rajoilla.

rotta on sovinistisika teksti Feniks Willamo

Notkea RottaNotkea RottaMonsp 2012

kuvassa:

Katti Hellman: Lol, banaani.valokuvasarjasta Live Forever, 2012Tatuointi orgaaniselle materiaalille.

TAMPEREEN AMK:n valmistuvien ku-vataideopiskelijoiden lopputyönäyttely Ero tuntuu kohtaavan katsojan kapeal-la, pimeällä metafyysisellä käytävällä. Ero on muodossa, ei sisällössä, toisaal-ta päin vastoin. Se osoittaa geometri-sen ja fysikaalisen katkoviivan kaikes-sa, mutta toisaalta on osa kaikkea pro-sessia, tai paremminkin prosessi itse. Ero voi olla a:n lähentymistä kohti objektia x, kahden pisteen väliin aset-tumista, radan poikkileikkaamista, lä-päisemistä, kohtaamista ja niin edel-leen. A ja x eivät enää ole a ja x, vaan muuttuneita käsitetasolla, ajassa, ava-ruudessa, subjektina, predikaattina ja objektina, läpi prosessin kulkeneita, hetkessä, kun ei tapahdu mitään, muut- tuneita, kun kukaan ei havaitse, ja kun havaitsee, nyt ja aina, eronneita.

Tahdon nostaa esiin Laura Hetemä-en hienon gallerian »942 muistoa» (hän omistaa luullakseen niin monta vaate-

partta). Paikoin ekspressionistisessa, paikoin symbolistisessa kuvaelmassa Hetemäki käy läpi rakkausprosessin eri vaiheet. Teoksen voi lukea kuin no-vellin vasemmalta oikealle. Ensin näh-dään maalauksia iltapuvuista, sitten alusasuista, yhä suuremmista vaate-naulakoista ja simpukasta(!), jossa on ruusuja, sydämiä, kaksi peiliä ja ran-nerenkaita. Tämän jälkeen luiskah-detaan kuin tahtomatta ulos, rakka-usprosessin ulkopuolelle pimeään – ja ilmestyvät varis ja leopardi. Teoksen symboliikka on osin liian alleviivattua, mutta leopardin kuvaaminen on jo vä-hän hämärää. Jokaisella leopardillahan on yksilölliset pilkut. Lopulta tämäkin alkaa tuntua liian väkinäiseltä – ehkä vika on tulkinnassani.

Luulen, että minulla ei ole muista taideteoksista paljon sanottavaa. Mat-kalla kotiin kohtasin lihavan kapitalis-tisian – siinä teille ideologiaa!

TAMK:n kuvataide- opiskelijoiden lopputyönäyttely Ero, Tampere

Taidekeskus Mältinranta 5.-22.5.2012

TR1 Taidehalli 12.5.-3.6.2012

38 LIBERO

hieman pitkäveteisiltä. Yksi tällainen jakso on basisti Sami Helteen voimai-lunäytös.

Oliko sittenkin liian aikaista tehdä dokumentti näin uudesta yhtyeestä? Ehkä leikkauspöydällä ei ole uskallet-tu karsia riittävästi.

Bändin mielenkiintoisimpia hah-moja ovat Kari Aalto ja Pertti Kurikka. Heihin keskittyvät osuudet ovat doku-mentin parhaimmistoa. Keski-ikäisyy-destä huolimatta Karista uhkuu ihail-tavaa kapinaenergiaa, jota punkbändin laulajalla tuleekin olla. Herkkyyttä ja omintakeisuutta löytyy Pertiltä, joka purkaa aggressioitaan päiväkirjaansa kirjoittamalla.

Kaikkia alakulttuurien ystäviä yhdis-tää ulkopuolisuuden tunne. Juuri tä-hän hermoon iskevät Pertti Kurikan ja Kari Aallon vilpittömät lyriikat. Niissä henkilökohtaisuus kohtaa tärkeät ai-heet kuten ihmisarvon, holhouksen ja syrjinnän. Aalto onnistuu usein kiteyt-tämään hyvin ytimekkäästi ja hauskas-ti sanottavansa.

Kaikkia heikompien puolella olevat sanoitukset eivät kosketa. Sitä kautta avautuu myös elokuvan viesti.

Päättäjät sulkevat ihmiset suljettuihin huo-neisiin / Mutta me ei haluta olla niissä huoneis-sa niin / Kukaan ei huolehdi meistä, ei tuu edes niihin huoneisiin katsomaan / Miten meidän or-pojen niissä huoneissa käy?

PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT on nel-jän kehitysvammaisen muodostama punk-yhtye, joka on noussut lyhyessä ajassa isohkoon suosioon. Bändin tart-tuvista riffeistä vastaa kitaristi Pertti Kurikka, sovituksista manageri Kalle Pajamaa ja sanoituksista Kurikka yh-dessä laulaja Kari Aallon kanssa. Hei-tä voi kiittää musiikin tarttuvuudesta, suorasukaisuudesta ja aitoudesta.

Kantaaottavia lyriikoita voi tehdä kuka vain, mutta silloin kun Kari lau-laa tarvitsevansa vähän kunnioitusta ja ihmisarvoa elämään, on sillä eri ta-valla painoarvoa. Pertti Kurikan nimi-päiviä kuunnellessa huomaa, miten voimakasta voi olla se, että laulaja to-della tietää, mistä puhuu.

Aitous on elintärkeää punk-uskot-tavuudelle, mutta yhtä olennaisesti se tekee dokumenttielokuvasta välit-tömämmän. JP Passi ja Jukka Kärk-käinen ovat tehneet poikkeuksellisen teeskentelmättömän dokumentin yh-tyeestä, jonka jäsenet ovat aika kiin-nostavia persoonia.

He eivät ole samalla tavalla itsetie-toisia kameran edessä kuin useimmat muut ihmiset. Kovasikajutusta puuttuu täysin laskelmointi ja imagon kiillo-tus, joka pilaa monesti muuten hyvän musiikkidokumentin.

Lyriikoiden kehitysvammaisia kos-kevat aiheet nousevat vaivattomasti

päättäjä on pettäjä

esiin dokumentissa kappalaiden ja ar-kielämän keskustelujen kautta. Erityi-sesti tapetille nousee asumiskysymys, jota käsitellään oivallisesti Kallioon-kap-paleessa:

Mä en haluu asuu missään asuntolassa / Mä en haluu asuu missään laitoksessa / Mä ha-luan asua Kalliossa / Pommisuojassa rauhassa / Kalliossa on hyvä olla / Töölössä on tyhmää olla.

Kovasikajuttu ei kuitenkaan ole kui-va yhden asian elokuva. Pitkien live-taltiointien ohella mukana on useita tapahtumarikkaita jaksoja. Muiden rock-tähtien tavoin soittajien hölmöi-ly on sekä outoa että viihdyttävää kat-seltavaa.

Kun Pertti paskoo housuunsa ja ki-nastelee managerin kanssa, että pitäi-sikö housut vaihtaa ja onko ylipäätään vahinko käynyt, on tilanne samaan ai-kaan hämmentävä, huvittava ja yllät-tävä. Sääliksi käy manageria.

Dokumentissa ei katsota bändiä ylä- eikä alapuolelta. Pertti Kurikan nimi-päivistä välittyy arkinen vaikutelma, mutta tilanteissa on silti aina jotain arvaamatonta. Harvemmin doku-mentteja katsoessa syntyy tunnelma, että mitäköhän ihmettä seuraavaksi tapahtuu.

Valitettavasti Kovasikajuttu aaltoilee välillä epätasapainoisesti. Lyhyestä kestosta huolimatta elokuvaan mah-tuu suvantovaiheita, jotka tuntuvat

»Leffa kertoo Pertti Kurikan nimipäivistä, eli yhdestä keharista, joka laulaa punkkia ja kolmesta keharista jotka soittaa punkkia. Se kannattaa käydä kattomassa ja miettii et kannattaako keha-reita vihata vai kan-nattaako niitä rakas-taa ja kunnioittaa.» -Kari Aalto

teksti Mikko Pihkoluoma

KovasikajuttuOhjaajat: Jukka KärkkäinenJani-Petteri Passi2012

39 LIBERO

KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

ARABIMAAT MULLISTANEESTA arabi-keväästä puhutaan sarjana vallanku-mouksia. Tunisian mielenosoitukset, Egyptin kansannousu ja Libyan sisäl-lissota kaatoivat hallituksia ja muutti-vat arkielämää.

Kyynisimpien kommentaattoreiden mukaan arabikeväässä ei ollut mitään vallankumouksellista, vaan sitä seura-si vain vallan siirtäminen uusille käski-jöille. Alkujaan »vallankumous» mer-kitsikin tätä: hallinnon vaihtamista.

Vallankumouksen käsite tulee la-tinan sanasta revolutio, joka tarkoit-taa kiertämistä ja ympäri kääntymis-tä. Termillä viitattiin tähtien kiertoon 1500-luvun fysiikassa, josta sana lai-nattiin kuvaamaan myös poliittisten järjestelmien kiertoa.

Käsitteessä oli kyse kehämäisyydes-tä, ei kehityksestä tai utopiasta. Val-lankumous revoluutiona oli taaksepäin suuntautuva käsite, jolla viitattiin al-kutilaan palaamiseen.

Filosofi John Locke oikeutti vallan-kumouksen nimenomaan tässä merki-tyksessä. Jos hallitus muuttuu tyranni-maiseksi, kansalla on Locken mukaan oikeus tehdä vallankumous ja palaut-taa kansalaisten etuja ajava hallitus.

Englannin mainiossa vallankumouk-

sessa 1688-1689 tehtiin työtä käskettyä ja korvattiin itsevaltainen kuningas kahdella vähemmän valtaa käyttäväl-lä kuninkaalla.

KATKOS JA EDISTYSRanskan vallankumous syrjäytti ke-hämäisen vallankumouskäsityksen. Révolution merkitsi pian samaa kuin edistys tai jopa historia.

Siitä lähtien vallankumouksella on tarkoitettu yhteiskunnan perinpohjais-ta ja jyrkkää uudistamista.

Uusi käsitys levisi kaukaiseen Suo-meenkin. Lönnrot ehdotti sanan kään-nökseksi »vallanhäiriötä». Vuoden 1845 oppikirjassa revolution suomennettiin »valtakunnan-mulkkaukseksi».

1900-luvusta tuli suurten mulkkaus-ten vuosisata. Lokakuun vallankumo-uksesta 1917 syntyi Neuvostoliitto, ja toista maailmansotaa seurasi histori-an laajin itsenäistymisten ja vallanku-mousten aalto.

HILJAINEN VALLANKUMOUSEuroopan opiskelijoiden ja työläisten kapinavuosi 1968 ei johtanut vallanku-moukseen. Pienen joukon hallitsemat hierarkkiset ja byrokraattiset kommu-nistiset puolueet auttoivat osaltaan

tukahduttumaan kapinat.Kun tällaiset marxismin ongelmat

tulivat esiin, feministit ja yhteiskun-nallisten liikkeiden teoreetikot alkoivat kehittää vaihtoehtoisia tapoja ymmär-tää vallankumousta.

Ajateltiin, että valtaa murentavia ja poliittisesti uutta luovia tekoja voi-daan tehdä myös vähemmistöistä kä-sin, mikrotasolla, marginaalissa, maan alla, hiljaa, yöllä, salaa, piilos-sa, maanpaossa, kaapissa, makuuhuo-neessa, keittiössä ja vallatussa talossa.

Tämän käsityksen mukaan ei ole pakko perustaa puoluetta tai yhdistys-tä. Hierarkkista organisaatiota tai edes mediaspektaakkelia ei tarvita. Voidaan toimia maan alla, paikallisesti ja suo-raan.

»Paikallinen mikrotapahtuma hor-juttaa valtaa», kirjoittavat Gilles De-leuze ja Félix Guattari. He keksivät »molekulaarisen vallankumouksen» käsitteen. Sillä he viittaavat pieniin »oikosulkuihin, jotka avaavat nyky-hetken tulevaisuuteen ja muokkaavat siten instituutioita».

ANTIKAPITALISTINEN SIIRTYMÄTeollinen vallankumous, seksuaalinen vallankumous, vallankumoukselliset lenkkarit… Vallankumousretoriikka on melkein tyhjentynyt merkitykses-tä, eikä mainostoimistojen käyttämä kieli ole pienin syypää tähän inflaati-oon.

David Harvey ehdotti vuonna 2009 Maailman sosiaalifoorumin puhees-saan, että vallankumous korvattaisiin »yhteiskumouksen» tai »antikapitalis-tisen siirtymän» käsitteellä.

Vallankumous ymmärretään usein äkilliseksi ja spektaakkelimaiseksi ta-pahtumaksi. Todelliset yhteiskunnal-liset siirtymät tapahtuvat kuitenkin hi-taasti ja osin maan alla. Feodalismista ei siirrytty kapitalismiin yhden kevään aikana.

Harvey tarkastelee yhteiskunnallis-ta muutosta yhtä aikaa useasta eri nä-kökulmasta: tuotannon, vaihdon ja kulutuksen muodot, luontosuhde, ih-misten väliset suhteet, tieto ja kulttuu-ri, työnteko, hallinto ja jokapäiväinen elämä.

Jokaisen tason on muututtava, jotta yhteiskunnallinen mullistus ei jää pel-käksi vallankaappaukseksi. Vallanku-mouksellisen siirtymän on marssitta-va kuin tuhatjalkainen.

VALTAKUNTAA MULKKAAMASSA

teksti Pontus Purokuru

luettavaa:

Mark Almond: Vallankumous! 500 vuotta taistelua muutoksen puolesta

David Harvey: Antikapitalistisen siirtymän organisoi-misesta. Teoksessa Yrjö Kal-linen ym. (toim.): Kurssi kohti konkurssia Matti Hyvärinen ym. (toim.): Käsitteet liikkeessä. Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria

eliis

a al

atal

o

40 LIBERO

Kim

erl

ands

en, n

rK P

3

PROTESTILAULAJA M.I.A.

MATHANGI ARULPRAGASAM, joka tun-netaan paremmin nimellä M.I.A., on brittiläinen monilahjakkuus. 36-vuo-tias neito on niin muusikko kuin elo-kuva-alan ammattilainen ja kuvatai-teilija. Nimilyhenne tulee sanoista Missing in Action – kadonnut taiste-lussa.

Kolme täyspitkää levyä julkaissut M.I.A. tunnetaan omaleimaisena ar-tistina. MTV Music Awards -palkin-noksi saamansa 100 000 dollaria hän lahjoitti Afrikkaan koulujen rakenta-mista varten. Naisen esiintymiset ovat melkoisia performansseja taustavideoi-neen päivineen.

SODAN LAPSIM.I.A:lla on rankka pakolaistausta. Laulajan ollessa kuuden kuukauden ikäinen perhe muutti hänen synty-mäkaupungistaan Lontoosta takaisin kotimaahansa Sri Lankaan. Tamili-kapinallisiin kuuluva isä oli mukana

perustamassa militanttia Eelam Re-volutionary Organisation of Students -ryhmää ja sai jalansijaa politiikassa.

Buddhalaisten singaleesien ja hin-dulaisten tamilien välinen sisällissota vei isän koko ajan vahvemmin muka-naan, ja pakotti lopulta muun perheen muuttamaan maasta. Mathangi, äiti ja sisarukset pakenivat Madrasiin, In-tiaan. Huonoista oloista johtuen per-he joutui kuitenkin taas palaamaan Sri Lankaan. Sodan riehuessa rankimmil-laan äiti ja lapset yrittivät paeta mon-ta kertaa ja onnistuivat lopulta pää-semään takaisin Lontooseen, jonne perhe asettui.

Lontoon vuokra-asuntojen seinien läpi M.I.A. kuuli ensimmäistä kertaa länsimaista musiikkia, ja viehättyi hip hopista. Hän on nimennyt muun mu-assa Public Enemyn sekä N.W.A.:n var-haisiksi vaikuttajikseen. Rap-musiikin vaikutuksen kuulee vahvasti laulajan omassa tuotannossa, jota on kuvailtu

»pirate skulls and bonessticks and stones and weed and bombs

running when we hit ‘emlethal poison for the system»

m.i.a.: paper planes

teksti Feniks Willamo

niin grimeksi, baile funkiksi, electrok-si kuin dancehalliksikin.

M.I.A:n musiikkia voidaan pitää omalaatuisena, mutta niin voidaan myös hänen taideteoksiaan. Taiteili-ja käyttää värikkäissä töissään esimer-kiksi graffitielementtejä ja kommentoi töissään myös Sri Lankan tilannetta. Samaa hän on tehnyt haastateluis-sakin. New York Timesille hän haistat-ti pitkät lehden listattua sisällissodan runteleman maan vuoden ykkösturis-tikohteeksi.

»Minusta heillä on velvollisuus olla ummistamatta silmiään Sri Lankan po-liittiselle tilanteelle», latasi laulajatar George Stroumboulopoulos Tonight -ohjelman haastattelussa.

POLIITTISTA TANSSIMUSIIKKIACentral Saint Martins College of Art and Design -koulussa elokuvaa, video-ta ja kaunotaidetta opiskelllut M.I.A. kertoo radikaalin elokuvan olleen in-noittajansa. Opiskellessaan elokuvaa hän halusi esittää realismia, joka olisi jokaisen saavutettavissa – hänen mie-lestään se puuttui opiskelutovereiden töistä.

M.I.A. on tullut tunnetuksi poliit-tisen väkivaltakuvaston ujuttamises-ta levyjensä kansiin ja musiikkivide-oihinsa. Hän aiheutti paheksuntaa jo ensimmäisen levynsä aseenlaukaisu-äänillä eikä Music Television suostunut pyörittämään Sunshowers-videota Yhdys-valloissa. M.I.A kirjoitti kyseisen kap-paleen vastineena tamili-tiikereiden leimaamiselle terroristeiksi.

»Maailman voi jakaa kahteen osaan, hyvään ja pahaan. Yhdysvallat on on-nistuneesti summannut kaikki itse-näisyystaistelut, vallankumoukset ja ääriliikkeet saman terrorismi-käsit-teen alle», kritisoi M.I.A. Laulajatar on myös kertonut, kuinka ihmiset ei-vät pysty tanssimaan poliittisten lau-lujen tahdissa. Siksi hänestä on ollut kiintoisaa tehdä tanssittavan kuuloisia kappaleita, joiden sanoituksissa käsi-tellään vakavampia aiheita.

tamili-tiikerin juovatM.I.A. EI KADONNUT TAISTELUSSA, VAAN KERTOO SIITÄ KOKO MAAILMALLE.

41LIBERO

VASEMMISTONUORET

ALATALO TYÖSKENTELI tiedottajana ja Liberon päätoimittajana vuoden 2010 alkupuolelta läh-tien. »Olen ollut Vasemmistonuorissa mukana 10 vuotta. Koin, että työni liikkeen eteen on teh-ty ja uudet sukupolvet voivat astua johtoon.» Seta ry:n tiedottajaksi palkatun medianomin taistelu jatkuu muilla rintamilla, kuten Ylei-sessä lehtimiesliitossa ja Vasemmistonuorten Palestiina-työryhmässä.

Hienona hetkenä on jäänyt mieleen laula-minen, erityisesti vuonna 2005 liittokokouk-sen päätteeksi laulettu Nuorison marssi. »En ollut koskaan tuntenut sellaista hurmosta. Yhteen-kuuluvuuden tunne oli taianomainen.»

Kesällä järjestö- ja koulutussihteerin työt lopettava Kakkola keskittyy seuraavaksi kun-

nallisvaaleihin Espoossa. Kolmen vuoden Va-nu-rupeaman jälkeen työkuviot eivät ole vielä selvillä. Ammatin hankkiminen saattaa myös tulla jossain vaiheessa ajankohtaiseksi.

Tulevan järjestö- ja koulutussihteerin haas- te on Kakkolan mukaan pitää koulutuspaketti sellaisena, että osallistumiskynnys valtakun-nallisille kursseille ja tapahtumiin on jatkos-sakin matala, olipa sitten peruskoulun ysi-luokkalainen tai yliopisto-opiskelija.

»Yksi parhaista hetkistä oli ensimmäisellä pitämälläni Opi perusasiat -kurssilla. Eräs jo yli-ikäistynyt jäsen totesi viikonlopun olleen yksi elämänsä parhaista, vaikka jengi on niin eri-ikäistä ja kurssi on alkoholiton. Tähän kitey-tyvät tämän järjestön helmet.»

työnteKijät vaihtoon

Kuka olet ja mistä tulet?Olen Peltokankaan Niko ja tulen Raahesta.

Mitä olet tehnyt ennen Vasemmistonuoriin tuloasi?Perustanut perheen, velkaantunut, valmis-tunut tradenomiksi, työskennellyt ammat-tikorkeakoulussa ja sen jälkeen toimittajana ja yrittäjänä, opiskellut journalismia ja pe-lannut Angry Birdsiä. Vasemmistomeiningeissä olen ollut noin vuoden.

Mitä odotat uudessa työssäsi eniten?Yrittäjäpätkän jälkeen odotan vakaampaa elä-mää ja työtä, jonka tuntisin tärkeäksi.

Mitkä ovat osoittautuneet suurimmiksi haasteiksi?Liberon tekemisen kiireisimmät päivät sattui-vat heti tähän alkuun, joten aikatauluja on ol-lut hieman hankala sovitella. Ei ole ollut vie-

lä tarpeeksi aikaa perehtyä itsekseen kaikkeen mahdolliseen.

Miten Vasemmistonuoret saadaan näky-mään ja kuulumaan entistä paremmin?Pitää valita jatkossakin hyviä puheenjohtajia ja jatkaa päättäväistä viestinnän rakentamis-ta kampanja ja tavoite kerrallaan.

Mitkä ovat mielestäsi Vasemmistonuorille tämän hetken keskeisimpiä poliittisia kamp-pailuja?Me olemme onnistuneet perustulokeskuste-lun synnyttämisessä, ja keskustelun ylläpi-täminen voi olla meille iso kamppailu vielä pitkäänkin. Kuntavaalien alla aloittelemme Asiaton oleskelu sallittu -kampanjaa, jonka arkea politisoiva ote on minun mieleeni. Politiikan arkipäiväisyyden esittäminen on minulle pää-toimittajana tärkeää, ja samaa voimme tehdä järjestönäkin.

Liberoa kehuvat kokoomusnuoretkin. Miten säilytät laajan lukijakunnan kiinnostuksen?Valitsemalla kiinnostavia teemoja sekä erin-omaisten avustajien avulla.

Mitä lehtiä sinä kehut?Journalisti-lehden lisäksi on pakko mainita Ko-din Kuvalehti.

Kenen kuvan ripustat työhuoneesi seinälle?Salvador Allenden kuvan ajattelin säilyttää. Presidentin kuvahan siellä pitää olla, joten räppäri Hannibal voi tulla kyseeseen.

Kuuntelet yhteiskunnallista räppiä. Mikä kappale on viime aikoina iskenyt lujimmin?Jujun Loppu iski ennen kaikkea videollaan.Pukumies pääministerinaamarissa ampumas-sa ihmisiä päähän on sellaista vihapuhetta, joka uppoaa minuun.

UUSI LIBERON PÄÄTOIMITTAJA JA VASEMMISTONUORTEN TIEDOTTAJA VASTASI KYSYMYKSIIN. teksti Aino Sirén

KENEN KUVA ON PÄÄTOIMITTAJAN SEINÄLLÄ?

VASEMMISTONUORTEN KESKUSTOIMISTOLLA NAAMAT VAIHTUVAT, KUN ELIISA ALATALO JA SILLA KAKKOLA SUUNTAAVAT UUSILLE URILLE.

teksti & kuva Niko Peltokangas

Silla Kakkola (vas.) ja Eliisa Alatalo siirtyvät uusien haasteiden pariin.

42 LIBERO

VASEMMISTONUORET

Jakomäkeläisenä saan kuulla asuinpai-kastani yhtä sun toista. Joko puhutaan värikkäästä historiasta levottomilta 1970- ja 80-luvuilta tai työttömyys-prosenteista.

Ajat ovat muuttuneet ja Jakomäki on kehittynyt selvästi parempaan suun-taan. Lapsiperheet ja lapset on hyvin otettu huomioon aluesuunnittelussa. Meiltä löytyy nykyään värikäs leikki-puisto, nurmikenttä ja jopa kuplahal-li. Aikuisille on puisto ja oleskelutiloja kauniissa luonnossa, mitä ei joka kau-punginosassa ole. Mutta yksi asia on unohtunut – nuoriso.

Nuorison oleskelupaikaksi sattuu yleensä leikkipuisto tai koulun piha. Syynä on yksinkertaisesti se, ettei muuta paikkaa ole. Olemme kyllästy-neet siihen, että nuoria vahditaan ja häädetään paikasta toiseen. Siksi pää-timme aloittaa alueprojektin. Aiomme vaatia nuorille omaa oleskelupaikkaa Jakomäkeen.

Aluetaistelun lisäksi olemme tais-telleet graffiteista. Graffitit ovat tai-demuoto, jolla nuoret voivat ilmaista itseään vapaasti. Vanhempi väestö on tottunut näkemään katutaiteen rikol-lisuutena, joten sen hyväksyminen on ollut ongelma.

Päätimmekin yhdistää katutaiteen ja oman oleskelualueen yhdeksi kaikkia miellyttäväksi kokonaisuudeksi. Suun-nitelmissa on nuorten oma alue, jota koristaisi iso graffitiseinä. Kaikki nuo-ret saisivat tulla alueelle maalaamaan ja viettämään aikaa.

Pyrimme saamaan alueen pian val-miiksi, jotta nuoret pääsisivät naut-timaan omasta tilastaan mahdolli-simman nopeasti. Projekti on saanut paljon huomiota, kaikki tuntuvat ole-van kiinnostuneita asiasta. Meitä pyy-dettiin muun muassa Helsingin so-siaali- ja terveysalan oppilaitokseen sosiaalipolitiikan kurssille kertomaan, miten alue vaikuttaisi nuorten hyvin-vointiin ja vapaa-aikaan. Kiinnostus viestii siitä, kuinka tarpeellinen paik-ka tämä olisi.

Tanja Drca, 18, Helsinki

jäsennelty ajatus

taistelu tilasta

Tule ehdokkaaksi

kuntavaaleihin 2012!

Toimiiko lähikoulu? Onko nuorilla hyviä harrastuspaikkoja? Haluatko vaikuttaa tärkeisiin asioihin? Kiinnostaako mukava yhdessä tekeminen?

Juuri sinä olet sopiva ja pätevä päättämään.

Jos kiinnostuit, katso lisää kuntavaaleista:www.vasemmistoliitto.fi /ajankohtaista/kuntavaalit-2012

Ota yhteyttä: vas@vasemmistoliitto.fi

Paavo ArhinmäkiVasemmistoliiton puheenjohtaja

suoraa lähetystä & videoitavasemmistonuorten tapahtumista:

bambuser.com/channel/vasemmistonuoret

43LIBERO

VASEMMISTONUORET

VAALITAISTOON VAPAA TILA EDELLÄ

»ASIATON OLESKELU SALLITTU!» julis-taa Vasemmistonuorten minikampan-ja, joka kannustaa nuoria ottamaan tänä kesänä tilan haltuun. Kampan-ja polkaistiin käyntiin 20. toukokuu-ta järjestetyn kevätseminaarin yhtey-dessä, kun vasemmistonuoret valtasi-vat kadun Turun keskustassa.

Kampanjajulistus muistuttaa, että julkista tilaa on pyritty rajoittamaan ja kaupallistamaan yhä enemmän vii-me vuosien aikana. Kontrolli on muut-tunut myös yhä väkivaltaisemmaksi, kun vartijoiden toimivaltaa ja määrää on lisätty.

Eniten tilan rajoittaminen vaikeut-taa nuorten arkea. Nuoria häädetään ostareilta ja asemilta »teinikarkottimil-la» ja vartijoiden voimin.

Aidosti julkinen tila on myös yksi Va-semmistonuorten kymmenestä vaali-teesistä syksyn kuntavaaleissa. Julki-sia tiloja pitää olla mahdollista käyttää kansalaistoiminnan sekä kulttuurin ja liikunnan harrastamiseen, myös ilta-aikaan, teeseissä linjataan. Epäkau-pallista tilaa kaivataan sekä ilmoitte-lua että oleskelua varten.

Teesit hahmottelevat ihannekun-nan, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöönsä, toimia yhteisöllisesti sekä kehittää ja toteut-taa itseään. Vasemmistonuoret pai-nottaa kaikkien kuntalaisten perus-turvasta huolehtimista sekä oikeutta terveydenhuoltoon, sosiaalipalvelui-hin, kulttuuriin ja laadukkaaseen kou-lutukseen.

VAPAAN TILAN PUOLESTA KAMPPAILEVA MINIKAMPANJA JOHDATTELEE VASEMMISTO- NUORET KUNTAVAALEIHIN.

teksti Niko Peltokangas

VASEMMISTONUORTEN VAALITEESIT:

1. Avoimia asukaskokouksia ja suoraa demokratiaa 2. Loppu työsuhteiden ketjuttamisil-le, palkat kuntoon ja demokratiaa työ-paikoille 3. Palvelut omana työnä ja kaikkien saataville 4. Kaikilla oikeus hoitoon 5. Koulutuksen tulee lisätä tasa-arvoa 6. Asuntotakuulla koti jokaiselle ja tyh-jät tilat käyttöön 7. Päästövähennystavoitteilla kohti hii-lineutraaliutta 8. Maksuton ja toimiva joukkoliikenne 9. Tietoa ja kulttuuria kansalle 10. Ei enää pelkoa ja perhesurmia

»Kunnanvaltuustoissa tehdyt po-liittiset päätökset vaikuttavat suoraan kuntalaisten arkeen. Kuntauudistuk-sen päämääriin tuleekin kuulua lähi-demokratian vahvistaminen ja riittä-vän rahoituksen turvaaminen julkisille palveluille», puheenjohtaja Li Andes-son korostaa.

Kunnan oman toiminnan täytyy myös olla kunnossa. Vasemmistonuorten mielestä kuntien tulee näyttää esi-merkkiä reilujen työehtojen sovelta-misessa. Palvelut tulee jatkossakin to-teuttaa pääosin kunnan omana työnä. Kuntia kannustetaan myös asettamaan omat päästövähennystavoitteensa.

Vasemmistonuorten kuntavaalisivusto avautuu toukokuun aikana osoitteessa vasemmistonuoret.fi/kuntavaalit2012

44 LIBERO

keskustoimisto:

viherniemenkatu 5 , 3. krs, 00530 helsinki, Gsm 045 348 5499, toimisto@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi keskustoimisto on avoinna arkisin kello 10–16.

puheenjohtaja: li andersson, Gsm 040 508 8697, li@vasemmistonuoret.fi pääsihteeri: santeri mikkola, Gsm 045 351 9917, santeri@vasemmistonuoret.fi järjestö- ja koulutussihteeri: silla kakkola, Gsm 040 740 9601, silla@vasemmistonuoret.fi tiedottaja: niko peltokanGas, Gsm 044 511 2134, niko@vasemmistonuoret.fi talouspäällikkö: pirkko holappa, Gsm 045 351 9917,pirkko@vasemmistonuoret.fi järjestösihteeri: justus mollberG, Gsm 044 348 5499, toimisto@vasemmistonuoret.fi

piirijärjestöt:

etelä-suomen vasemmistonuoret: päijänteentie 35 , 00510 helsinki puheenjohtaja heli mahkonen Gsm 050 415 2888, piirisihteeri arto bäckström Gsm 044 0195901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi

hämeen vasemmistonuoret: näsilinnankatu 22 a, 33210 tampere puheenjohtaja tatu ahponen, Gsm 050 341 8044 toiminnanjohtaja kalle honkanen Gsm 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi

itä-suomen vasemmistonuoret: koulukatu 39 a 36, 80100 joensuu järjestösihteeri toivo haimi, Gsm 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi

keski-suomen vasemmistonuoret: väinönkatu 28 b 14, 40100 jyväskylä puheenjohtaja taija roiha, Gsm 050 400 6786, keski-suomi@vasemmistonuoret.fi

lapin vasemmistonuoret: lapinkatu 2, 96190 rovaniemi puheenjohtaja petrus kauppinen, Gsm 045 657 1987 piirisihteeri markus korjonen, Gsm 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi

pohjois-pohjanmaan vasemmistonuoret: pakkahuoneenkatu 19, 90100 oulu puheenjohtaja tero kaikko, Gsm 0400 374 015 piirisihteeri jonas björkbacka, Gsm 040 740 7175, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto nuoret.fi

satakunnan vasemmistonuoret: maaherrankatu 28, 28100 pori yhteyshenkilö juho solala, Gsm 044 292 9578

varsinais-suomen vasemmistonuoret: hakakatu 12, 20540 turku puheenjohtaja sade kondelin, sade.kondelin@Gmail.com, piirisihteeri laura tättilä, Gsm 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

Vasemmistonuoretyhteystiedot

VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

Yleensä kesä on järjestötoiminnassa tyyntä ja seesteistä aikaa. Tänä kesä-nä Vasemmistonuoret tekee kuitenkin toimintaa kahden eri kampanjan voi-min.

Vuoden 2011 liittokokouksen päättä-mä kampanja vapaasta tilasta kulkee nimellä Asiaton oleskelu sallittu. Kampan-jalla Vasemmistonuoret haluaa kyseen-alaistaa yhä kiihtyvän julkisen tilan yksityistämisen sekä paineen kaven-taa kaikille avointa julkista tilaa.

Ostoskeskuksissa ja urbaaneissa tilois-sa nuoria hätistellään turvallisuuspal-veluiden toimesta ikään kuin varmuu-den vuoksi ja nuoriin suhtaudutaan lähtökohtaisesti epäillen. Tällainen kulttuuri ei luo koko kansan olohuo-neita tai edistä ihmisten tasavertaista kohtelua. Ihmisillä, niin nuorilla kuin vanhoilla tulee olla oikeus yhteiseen julkiseen tilaan, ilman ostopakkoa.

Kesällä jatkuu myös Solidaarisuutta marjanpoimijoille -minikampanja, joka aloitettiin viime kesänä. Kampanjal-la järjestö on halunnut tuoda esiin ul-komaisen työvoiman alistettua asemaa sekä esittänyt konkreettisia toimenpi-teitä marjanpoimijoiden aseman pa-rantamiseksi. Haku kampanjan toi-mintaryhmään on auki toukokuun loppuun!

Syksyllä kampanjointi jatkuu vaa-likampanjoinnin merkeissä. Vasem-mistonuorten tavoitteena on saada 500 alle 30-vuotiasta ehdokasta Vasem-mistoliiton ehdokaslistalle sekä saada yli 50 nuorta valtuutettua kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin. Tavoitteena on myös, että nuoria, jotka eivät pääse läpi nostetaan merkittäville lautakun-tapaikoille.

Keväällä on aktivoitunut keskustelu opetus- ja kulttuuriministeriön poliit-tisille nuorisojärjestöille myöntämis-tä avustuksista. Joidenkin mielestä tu-kea tulisi myöntää puhtaasti puoluei-den kannatuslukujen mukaan. Tätä mallia kannattavien mielestä puhtaas-ti puoluekannatukseen perustuva tuki

poistaisi oletetun kikkailun jäsenmää-rillä ja toimintatiedoilla.

Vasemmistonuorten kaltaisen jär-jestön näkökulmasta tällainen käy-täntö olisi ongelmallinen, koska jär-jestön toiminta on laajaa eikä keskity vaaleihin tai pelkästään puoluepoli-tiikkaan. Järjestelmä, jossa poliittiset nuorisojärjestöt saisivat julkista tukea puolueiden vaalimenestykseen pohjau-tuen luultavasti kaventaisi niiden toi-mintaa. Järjestelmä myös tekisi nuo-risojärjestöistä pelkästään puolueiden vaalipumppuja. Keskustelua tukijär-jestelmän oikeudenmukaistamiseksi tulee kuitenkin jatkaa.

Tätä kolumnia kirjoittaessani etsimme uusia tiloja Vasemmistonuorten kes-kustoimistolle. Hakaniemen tilat Vi-herniemenkadulla ovat olleet käytössä yli kymmenen vuotta ja vakiintuneet järjestön toiminnan kannalta olennai-seksi kohtauspaikaksi.

Keskustoimisto muuttaa kesäkuun puolivälissä. Vasemmistonuorten jä-senet ovat tuttuun tapaan tervetullei-ta uudellekin toimistolle tutustumaan keskustoimiston väkeen. Totutusta poiketen emme järjestä kesäkauden avajaisia vaan syyskauden avajaiset, jotka ovat samalla uuden toimiston vihkiäiset.

SANTERI MIKKOLAPÄÄSIHTEERI

VILLIEN KAMPANJOIDEN KESÄ

»vasemmistonuorten tavoitteena on saada 500 alle 30-vuotiasta ehdokasta vasemmisto-liiton ehdokas- listalle.»

45LIBERO

PAKINA FINALITASJUMITTAJA

Nallukka Wallroosin »filosofi-oihin» voin vastata toteamalla nätisti ihan vaan, että pyh. To-dellisuuden tajun täydellinen hä-märtyminen samaan aikaan toi-miessa lievästi vastuullisuutta vaativissa tehtävissä on kyllä jo-tain aivan helvetin mielenkiin-toista. Myötähäpeä on syvä, mut-ta edes sääli ei ole riittävä peruste koskea Nallukan tuoreeseen lär-päkkeeseen. Suojittelijoista löy-tyy toki terävintä kärkeä edustava ulkomaankauppaministerimme.

Nallukan kannattaisi oikeastaan harkitaa fantasiakirjailijan uraa. Näihin kirjoihin löytyisi valmis henkilögalleria eräästäkin edus-kuntaryhmästä ilman sen kum-mempia viimeistelyjä. Ja Venna-mo senkun pyörii haudassaan. Voi voi. Ainekset fantasiaeloku-vaan tasoiseen suoritukseen ei-vät kuitenkaan Nallukalta rii-tä. Kannattaisi sen sijaan ottaa mallia Robinista, jonka ois kyllä myös kannattanu mennä eka oi-keisiin töihin.

Niinhän siinä vuorostaan kävi, että eurooppalaiset lehtoyhti-öt sulkivat Palsulaan matkaavil-ta maailmanparantajilta portit. Suuren unelman toteuttaminen senkun siirtyi. Voi voi. Monelta hippiäiseltä jäi hoitamatta kaik-ki olennaiset velvollisuudet ku-

ten brunssit Tel Avivin aamussa ja länsirannan hiekoilla nelive-tokonttaamiset rankan krebaa-misen päälle. Kovi moni heistä ei heistä tuskin ole pettynyt ta-juttuaan, että onhan Palestiina-hömppä jo liian meinstriimiä.

Lapin aivopieruloman jälkeen paikalle hälytetään kulttuurimi-nisterin pojan gloppi kertomaan, miten asiat on. Guggenheim-ka-lapaliikkiin hän joutuu lisäksi näköjään tuon tuosta osallistu-maan vetämällä esiin joillekkin niin monimutkaiselta kuulosta-van talouspolitiikkaan pohjau-tuvan argumentin. Kaupungin-johtaja Pajusen pilvilinnat am-mutaan alas tuon tuosta. Jos hän

on jossain hyvä, niin siinä, että osaa kuitenkin rakentaa ne no-peasti uudelleen takaisin. Herra voisi harkita koko paskan maksa-mista omasta pussistaan. Tähän taidetaan kuitenkin lopulta pää-tyä, kun pakkomielle alkaa olla sitä luokkaa. Onneksi suunnit-telun kohdalla tuli sentään no-teerattua perusteellisesti eri to-ten taiteilijakentän näkemykset hankkeen käytännöllisyydestä.

JUSSI PAJUSEN LEMPIHARRASTUKSEN NOUSU JA TUHO

Ihmemaamme uus pomo on kyl-lä ennen kaikkea todellinen maa-kuntien herrojen ja rouvien val-loittaja. Rakastan häntä yhtä paljon ku saamelaiset. Että mitä-pä tuosta ILO:n sopimuksesta, se-hän pitää sisällään kyseenalaisia asioita, jonkun jumalan selän ta-kana majailevan pienen kansan hyväksi. Heillähän on tunnetusti aina ollu melko helppoa. Sitä vas-toin on kuitenkin liian vaikeaa iskostaa kaaliin, että kaivostoi-minta väärin harjoitettuna saat-

taa olla tietenkin jossain määrin kohtalokasta. Ens kerralla, kun tulee tilaisuus nostaa kuppia toi-mittajien edessä, suosittelen pi-täytymään avoimessa keskuste-lussa Jenni-paran vatsavaivoista. Näin tulisi kerrankin annettua itsestään ulos edes kerrankin jo-tain järkiperäiseltä kuulostavaa. Täytyy tietennii muistaa, että joi-denkin ammattien etu on se, et-tä niissä saa loppujen lopuksi vä-hemmän pahaa aikaan mitä esi-merkiksi eläkkeellä ollessa.

KUUDEN VUODEN KUSETUS

FANTASTINEN TALOUSTEOREETIKKO

PALESTIINAN PARANTAJIEN KOETTELEMUKSET

46 LIBERO

miiK

u le

htel

ä

47 LIBERO

LIBEROVASTAUSLÄHETYSTUNNUS 500355100003 HELSINKI

libe

ro 2

| 20

12

Vastaanottajamaksaa

postimaksun

oiKo

maa

n vä

äryy

Ksiä

, Puo

lust

amaa

n so

rret

tuja

, Pel

asta

maa

n m

aail

man

…ot

taKa

a m

inuu

n Pi

Kim

mit

en y

htey

ttä

alle

ras

tim

ani v

aiht

oehd

on m

erKe

issä

.

kyll

ä, ol

en k

iinno

stun

ut JÄSENEKSI

TILAUS

TIETOA

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön.Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms.Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku.En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa.Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi ...................................................................................................................................................................................

Lähiosoite ........................................................................................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka ........................................................................................................................................

Puhelinnumero ...............................................................................................................................................................

Sähköposti .......................................................................................................................................................................

Syntymäaika .....................................

Päiväys............................... Allekirjoitus ........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

haluatko tavoittaa 7000 nuorta? – ilmoita liberossaIlmoitushinnat alkaen 200 € www.liberolehti.fi

seuraava libero ilmestyy syyskuussa

aino

sut

inen