MAHDOTON TEHTÄVÄ– OPISKELIJAT TOTEUTTIVATVETÄVÄN MARKKINOINTIVIDEON

L I I K E

RAJAPARTNERS OY–OPISKELIJOIDEN TAIDONNÄYTEYRITTÄJYYDESTÄ

RADIOSPECIAL VEI RADION UUSIIN

SFÄÄREIHIN

ASIAKASLEHTI LIIKEKUMPPANEILLE 2011

16-20

26

28-29

27

SISÄLLYS

Liikelehti

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulunKaupan ja kulttuurin alan sidosryhmälehti

www.tokem.!/liikeEmail: liike@tokem.!Liikepuhelin:0400 126 287

PäätoimittajaKati Koivunen

ToimittajaMinna Heikura

KuvatLeena Koskela

Ulkoasu ja taitto

Kati Vuopala

Leena, Kati ja MinnaLiikelehden 2011 toimitus

JulkaisijaKemi-Tornion ammattikorkeakouluKaupan ja kulttuurin toimiala

PainopaikkaKalevaPrintOulu

Painosmäärä1 000

Taiton ohjaajaJari Penttinen

Liikegra!ikka

Petri Tiainen

Vuosisata aurinkoenergiaaPääkirjoitus – Antti Haase

Yrittäjä ammentaa ideoitaopiskelijoiltaBotnia 24 uudisti nettisivujaanopiskelijoiden avulla.

Couchaus haastaakateederitKolumni – Mirva Juntti

Hiomaton timanttiSarjakuva – Kati Vuopala

Opiskelijat kokeilevatrohkeasti yrittäjyyttäRajapartners Oy:ssäyrittäjyys tulee tutuksi.

Opinnäytetyöstäunelmien työhönKide Solutions on kolmenystävän yhteinen yritys.

Alumnit auttavattiellä tulevaisuuteenAlumnit tietävät työelämän niksit.

Sankarihahmot valloittavatsarjakuvapäivätOpiskelijoiden sarjakuvapatsaat esille suurelle yleisölle.

Kaiuttimista kajahtaaluovaa radiotaRadio Special –kurssillatehdään kokeilevaa radiota.

Ammattimainenympäristö opettaaMediatilat kauppakeskuksessainnostavat opiskelijoita.

Mahdoton tehtävä: suoritettu!Viestinnän opiskelijat innovoivatmarkkinointivideon.

Liikkeen tapahtumia 2010-2011LIIKE järjestää vuoden aikanauseita tapahtumia.

1

4

5

6-7

LiikeGallupKysyimme KTAMK:n opiskelijoiltaliiketehtävistä.

Tokallinen toellista luovuuttaAnni Portaankorva taittoiopinnäytetyönään kirjan.

Kauppa kannattamaanuusilla ideoillaKyläkaupat saa kannattamaanuusilla ideoilla.

Tähtäimessä Japanin valloitusKalaliike Hast kokeilee kalaonneaulkomailla.

8-9

10-13

14-15

2-3

21

22-23

24-25 29

LIIKELEHTI 1

VUOSISATAAURINKO-ENERGIAAV Antti Haase

Kaupan ja kulttuurin toimialan kehityspäällikkö

uonna 2010 Kemi-Tornion amk:n kaupan ja kulttuurin opiskelijat te-kivät kaikkien aikojen ennätyksen suorittamalla huikeat 6886 opinto-pistettä alueemme kulttuuri- ja elin-

keinoelämää palvelevissa T&K-hankkeissa. Liike kanavoi siis opiskelijoidemme 100 henkilötyö-vuotta aluekehitykseen. Kiitän loistavasta tulok-sesta uutteria opiskelijoitamme, heitä ohjanneita asiantuntijaopettajiamme sekä ennakkoluulotto-mia yhteistyökumppaneitamme. Olemme Suo-men korkeakoulujen kärjessä opetuksen ja T&K-toiminnan yhdistämisessä. Aiomme pitää tämän piikkipaikan myös jatkossa. Liikkeen toistaiseksi merkittävin pedagoginen tiikerinloikka mitattiin syyskuussa 2010, kun liike-talouden LiikeAkatemian opiskelijat perustivat Rajapartners Oy:n. Heidän tradenomi- opin-tonsa toteutuvat oman yrityksen pyörittämisen kautta, akatemiavalmentaja Mirva Juntin ohjauk-sessa. Innostus oman jutun tekemiseen on ol-lut käsin kosketeltavaa. Omakin akkuni latautuu joka kerta nähdessäni tämän pioneeriporukan työn touhussa. Filoso! Pekka Himasen sanoin LiikeAkatemiassa virtaa ”aurinkoenergia”, jonka vaikutuksesta voimme kokea olevamme ”jo-tain enemmän”. Vastakohta on energiaa imevä ”musta aukko”, jossa koemme olevamme ”jo-tain vähemmän”. Olen viime vuosina oppinut keskittämään omaa työpanostani aurinkoener-gialla toimiviin yhteisöihin. Latistajat, kriitikot ja apaatikot eivät minun energioitani enää pihistä! Liikeikkunan mediastudio aukesi helmikuussa 2011 Rajalla kauppakeskuksen toisessa kerrok-sessa, vastapäätä ”vanhaa” LiikeIkkunaa. Vies-tinnän koulutusohjelman radion ja television peruskurssit toteutuivat uudessa ympäristössä, joka toi runsaasti lisänäkyvyyttä toiminnallemme

ja tarjosi journalismin opiskelijoille mah-dollisuuden työskennellä ”kansan paris-sa”, suoraan siellä missä tapahtuu. Syksyllä 2010 valmistunut Liikkeen porinakoppi, eli liikuteltava studio, mahdollisti ulkolähetys-ten teon muun muassa Kemin Lumilin-nalta ja Outokummun Tornion tehtaalta. Kulttuurialan monipuolinen osaamisem-me on kauppakeskuksessa näkyvillä myös 8.4.2011 avatussa LiikeGalleriassa, joka toimii viestinnän ja kuvataiteen opiskelijoi-den teosten pysyvänä näyttelytilana. Viimeisen vuoden uusia avauksia oli myös marraskuussa 2010 lanseerattu Liikelounas. Liikelounas tarjoaa ruumiin ja hengen ravintoa luoville tekijöille joka toinen kuukausi klo 11:30-13:00 Rajalla kauppakeskuksen LiikeIkkunassa. Lähes il-maiseen lounaaseen sisältyy keittolounas

ja erikoiskahvit (2e) sekä innostava lou-naspuhe, jonka pitäjä kertoo omakohtai-sesta innostavasta oivalluksesta, joka on saanut hänet työssään liikkeelle. Tähän mennessä olemme kuulleet inspiroivia puheita esimerkiksi lahjojen eroottises-ta elämästä kaupan ja kulttuurin rajalla, valmentajuudesta aikamme ilmiönä sekä sosiaalisen median !loso!asta. Tule sinä-kin mukaan liikelounastamaan ja lataa-maan akkusi täyteen aurinkoenergiaa!

P.S. Liikkeen tapahtumista ja toimin-nasta saat lisätietoa verkkosivuiltammeliike.tokem.! ja tykkäämälläFacebook-sivuammewww.facebook.com/liikeikkuna

LIIKELEHTI2

YRITTÄJÄ AMMENTAA IDEOITA OPISKELIJOILTA

Toimeksiannot opettavat ja vaativat kaikkea, mitä työelämässäkin vaaditaan.”

“

Aki Särkelän (vas.) ja Botnia 24h:n toimitusjohtaja Raimo Kriston yhteistyö on sujunut saumattomasti.

Toiminnanjohtaja Marja Kehus tuottaa sivuille sisällön Otto-Ville Lamminpään ohjeistuksella.

LIIKELEHTI 3

yvännäköiset ja toimivat Internet-sivut ovat tärkeä osa yritysten markkinointia. Hyvän idean lisäksi toimivien nettisivujen rakentami-nen vaatii osaamista ja aikaa.Botnia 24H -yrityksen toimitus-

johtaja Raimo Kristo ratkaisi asian kään-tymällä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun puoleen.– Olemme aiemminkin tehneet yhteistyötä oppilaitoksen kanssa. Muutama vuosi takape-rin tilasimme käsiesitteen ja olimme siihen eri-tyisen tyytyväisiä, Kristo kertoo.Hoivakoti Herukan yhteyteen avattiin touko-kuussa 2011 Päihdejelppi, joten aika oli otolli-nen sivujen päivittämiseen.

Yhteistyötä monella alalla

Kolmannen vuoden tietojenkäsittelynopiskeli-jat Otto-Ville Lamminpää ja AkiSärkelä valitsivat nettisivujen pohjaksi yksin-kertaisen järjestelmän, jolloin asiakkaan on jatkossa helppo päivittää sivuja.

– Sisällön asiakas saa tuottaa sivuille kokonaan itse. Me pidämme tietenkin koulutuksen siitä, kuinka päivittäminen tapahtuu ja lisäksi kirjoi-tamme selkeät kirjalliset ohjeet, Särkelä opas-taa.Opiskelijoiden tehtävänä on ollut luoda sivuil-le ulkoasu ja pohja, jolle sisältö laitetaan. Taus-toja sivuille on haettu muun muassa Hoivakoti Herukan tiloista otetuilla kuvilla.– Graa!nen suunnittelu oli vaikeinta, koska meillä ei ollut erikseen suunnittelijaa, Lammin-pää pohtii.Nettisivuja tehtiin tietojenkäsittelyn it-labrassa työharjoittelutöinä. Särkelän mukaan opiskelu-malli on todella hyvä, sillä opiskelijat pääsevät tekemään työelämälähtöisiä projekteja.– Toimeksiannot opettavat ja vaativat kaikkea mitä työelämässäkin vaaditaan. Asiakastöissä oppii esimerkiksi vaalimaan asiakassuhteita.Uusia tilauksia nettisivuista satelee kovaa vauhtia. Lamminpää ja Särkelä ovat käyneet antamassa yrityksille myös koulutusta sivujen päivittämiseen ja hallintaan.

YRITTÄJÄ AMMENTAA IDEOITA OPISKELIJOILTA

H Opiskelijoilla on uusimmat opit

Hoivakoti Herukan uusille nettisivuille haettiin värimaailma yrityksen logosta, jonka suunnitte-livat kulttuurialan opiskelijat kulttuurimaratonil-la. Logon lisäksi kulttuurin opiskelijoiden ryhmä suunnitteli esitteen, jota Herukan väki voi jakaa esimerkiksi odotustiloihin. Kristolle jäi omien sa-nojen mukaan älyttömän hyvä !ilis myös kulttuu-rimaratonilta.– Opiskelijoilla oli todella vähän aikaa suunnitel-la logo ja esite, mutta he keksivät mielettömiä ideoita. He veivät työn loppuun ja saivat myytyä ideat, hän ylistää.Yrittäjälle opiskelijat voivat parhaimmillaan tarjo-ta uusia ideoita ja näkemyksiä. Botnia 24h tekee laaja-alaista yhteistyötä useamman oppilaitoksen kanssa. Muun muassa sosiaali- ja terveysalan opis-kelijoita suorittaa yrityksessä työharjoitteluja.– Opiskelijoilla on freesejä ideoita, eivätkä he ole jumittuneet tiettyyn työskentelymalliin. Heillä on myös uusin tieto ja sitä kautta itsekin oppii uutta.

Mirva Junttivalmentaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun LiikeAkatemiaoaching -palvelut on kuuma uudissana. Naistenlehdet pursuavat life coachin avulla elämänsä järjestykseen saaneiden selviytymistarinoita ja juntturan näköiset konepajayrittäjät sanailevat silmät kimmeltäen, miten yhteys sisimpään on viimein, kolmen avioeron

jälkeen, saatu auki henkilökohtaisen valmennusohjelman avulla. Jopa Big Brother -talosta häädettyjen apuna oli Palvelualojen ammattiliiton oma BB-Coach, joka valmensi asukkaat takaisin normaalielämään.

Todellisuudessa Couching -käsite on pyörinyt osana arkisem-paa business-sanastoa jo toistakymmentä vuotta. Opettamisen muotonakin se on jo saavuttanut täysi-ikäisyyden syntysijoillaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun yrittäjäyksikössä, Tiimiakatemias-sa. Mistä tässä sitten oikein on kyse?

Coaching eli valmentaminen on prosessi, jossa valmentaja aut-taa yksilöä tai ryhmää ottamaan omat voimavaransa käyttöön monipuolisesti. Tämä oivalluttava valmennusmuoto vaatii paitsi asiakkaan, myös tämän valmentajan sitoutumista toisiinsa aivan uudella tavalla. International Coach Federation määrittelee val-mentamisen ajatuksia herättäväksi ja luovaksi yhteistyösuhteeksi, jonka tavoitteena on inspiroida asiakasta löytämään kokonaisval-taisesti omat henkilökohtaiset ja ammatilliset potentiaalinsa.

Olen itse heittäytynyt valmentajaksi vuosi sitten. Voin jo tällä ko-kemuksella sanoa, että se sopii minulle. Tunnen astuneeni kreik-kalaisten mentorien saappaisiin ja astelevani Aristoteleen askelia. Sillä jo tuolloin pidettiin tärkeänä kiireettömän kanssakulkijan merkitystä ihmisen henkilökohtaiselle kasvulle. Näen itse, että sii-nä missä Odysseus pyysi Mentoria huolehtimaan pojastaanTelemakhoksesta, on minulle uskottu oman tiimini kanssa kas-vamisen haaste. Näen, että eri ammattikunnissa aina vallinnut mestari-kisälli –järjestelmä on valmentavan opettamisen myötä nostettu uudelleen ansaitsemaansa päivänvaloon.

COUCHAUSHAASTAAKATEEDERIT

Toinen ihminen on siis aina ollut tärkeä osa tulevaisuuttamme. Hellstenin Tommya lainatakseni, tartutamme joka hetki toisiimme jotakin biittiä. Näen, että ihminen on laumaeläin, joka kaipaa sielul-leen peiliä. Tarvitsemme jotakuta, joka näkee juuri meidät yksilönä. Ja kun puhumme ääneen unelmiamme toiselle, muuttuvat ne to-deksi. Valmentaja on parhaimmillaan juuri tuo kuuntelija.

Meillä Kemi-Tornion amk:n LiikeAkatemiassa valmentamisen!loso!a kiteytyy viiteen prinsiippiin:

sanomansa aikaa säästämättä

Merkillepantavaa mielestäni tässä on se, että edellä olevassa lis-tassa ei missään vaiheessa korosteta valmentajan substanssiosaa-mista tai sen jakamista eli sitä, mihin opettajuus yleensä liitetään. Arjessa valmentajalla on kuitenkin opettajankin rooleja, vastaahan hän siitä, että opetussuunnitelman mukaiset paja-, innovointi- ja kehittämistunnit täyttyvät ja että jokainen tiimin pelaaja saa osak-seen riittävän määrän haasteita projektien muodossa. Tärkeim-mäksi tehtäväksi nostaisin kuitenkin juuri sen oikean biitin tartut-tamisen. Sen, että aidosti kohtaan oman tiimini jäsenet joka päivä. Siinä tehtävässä olen saanut itse kasvaa kaikkein eniten. Siinä roo-lissa olen saanut luoda merkityksiä.

c

LIIKELEHTI4

HIOMATON TIMANTTI

LIIKELEHTI 5

LIIKELEHTI6

iksi tuhlata aikaa luennoilla, kun samat asiat voi oppia te-kemään käytännössä? Opis-kelumallin muutoksen myötä liiketalouden kolmannen vuo-den opiskelijat pääsivät opis-

kelemaan tiimiyrittäjyyttä Liikeakatemissa.Kaksitoista yrittäjän alkua piti perustamiskoko-uksen heinäkuussa ja tuolloin syntyiRajaPartners Oy. Jokainen on sijoittanut yrityk-seen kylmää käteistä reilu pari sataa euroa, jo-ten harrastuksesta ei ole kyse. Opiskelijat teke-vät täysiä työpäiviä, jotta yritys toimii ja saadaan menestystä.Yrityksen toiminta on haluttu pitää mahdolli-simman laaja-alaisena.– Yleensä yrityksen pitää pro!loitua johonkin tiettyyn alueeseen, mutta laajemman toimin-nan kautta jokaisella on mahdollisuus löytää omat vahvuudet ja kärkiosaaminen, toimitus-johtaja Iikka Rahkonen selvittää.Yrityksen toiminta-alueeseen kuuluvat muun muassa markkinointitutkimukset, kahvilatoi-minta, taloushallinto ja tapahtumien järjestämi-nen. Suurimpia ponnistuksia ovat Ladie’s night –hyvinvointitapahtuma ja Juhani Tammisen vie-railu Torniossa.

Teoria on kaiken pohja

RajaPartners Oy:llä on toimitusjohtaja ja hallitus, kuten osakeyhtiöllä kuuluukin olla. Jokaisella jäsenellä on oma vastuualueensa. Roolit eri projekteissa kuitenkin vaihtelevat ja jokaiseen toimeksiantoon valitaan aina uusi projektipäällikkö.Kaksi ensimmäistä vuotta opiskelijat tankka-sivat alatietoutta koulussa. Rahkosen mukaan teoria on kaiken pohja.– Malli perustuu siihen, että luetaan kirjoja

NUORETKOKEILEVATROHKEASTIYRITTÄJYYTTÄ

ja sovelletaan oppimaamme yritykseen. Eihän kukaan kokoa Ikean kirjahyllyäkään lukematta ensin rakennusohjetta.Vaikka yrittäjät ovat oman itsensä herroja, il-man kokemusta ei yritystä tarvitse pyörittää. Valmentaja Mirva Juntti toimii tiimin ohjaa-jana.– Saamme toteuttaa itseämme, mutta Mirvalta saamme neuvoja ja mielipiteitä kun niitä tar-vitsemme, myyntipäällikkö Heikki Taanila kertoo.

M

LIIKELEHTI 7

LiikeAkatemiaMalli LiikeAkatemia- muotoiseen opiskeluun on haettu Tampereen ammattikorkeakoulun ProAkatemiasta.

LiikeAkatemia ja ProAkatemia ovat liike-talouden koulutusohjelman yrittäjyydensuuntautumisvaihtoehto.

Vielä yrityksen ei ole juuri tarvinnut markkinoi-da palveluitaan ja tunnettavuutta on kertynyt mukavasti. Yhteydenottoja on tullut paljon ja erityisesti Juntin hyvät kontaktit ovat olleet iso plussa yritykselle.

Yritys on opettanut vastuuta

RajaPartners Oy on pilottiryhmä Liikeakate-mia -muotoisesta opiskelusta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Opiskelijat näkevät

oman yrityksen ennen kaikkea mahdollisuute-na ja into on ollut valtaisa. Porukka on yrittä-jähenkistä eikä ketään ole hirvittänyt hypätä mukaan. Taanila kertoo, että yrittäjät ovat saa-neet arvokasta kokemusta ja realistisen kuvan yrittäjyydestä.– Tärkeintä ovat hyvät yrittäjäelämän kontak-tit, joita jokainen voi jatkossa hyödyntää.Rahkola puolestaan toteaa, että yhteisönä po-rukka on päässyt uudelle tasolle. Sekä ryhmä-työ että sosiaaliset taidot ovat kehittyneet ja

yhteisöllisyys on kasvanut.Nuoret ovat päässeet kehittämään myös neu-vottelutaitoja, kun tehtävät eivät tule valmiina opettajilta. Toimeksiantoihin liittyy aina raha, ja sitä kautta on opittu ottamaan ja kantamaan vastuuta. Taanilan mukaan RajaPartners Oy voi jatkossakin työllistää kahdesta kolmeen työn-tekijää.– Olisin päässyt paljon helpommalla, jos en oli-si lähtenyt tähän mukaan, mutta päivääkään en vaihtaisi pois.

RajaPartners Oy on pilottiryhmä liikeakatemia- muotoisesta opiskelusta Kemi- Tornion amk:ssa.

LiikeAkatemiaa opiskelumuotona tullaantarjoamaan myös kulttuurin ja tietojenkäsittelyn opiskelijoille viimeistään lukuvuonna 2012–2013.

Kide Solutionsin toimitusjohtaja Liisa Koivisto haaveilee, että yritys pääsisi pian valloittamaan myös maailman markkinoita.

OPINNÄYTETYÖSTÄ UNELMIEN TOTEUTTAMISEEN

LIIKELEHTI8

arina alkoi syksyllä 2008, kun yhdentoista hen-gen opiskelijaporukka aloitti työharjoittelun. He loivat esiselvitykset käännösohjelmistolle, jonka avulla kaksi ihmistä voi keskustella ilman yhteistä kieltä. Saman vuoden lopussa syntyi ensimmäinen prototyyppi ja

neljä opiskelijoista jatkoi ohjelmiston parissa opinnäytetyönä. Ohjelmiston kehittelyä jatkettiin erityisesti ensihoidon tarpeita ajatellen. Tulokset olivat kannustavia ja keväällä työ valittiin vuo-den parhaaksi opinnäytetyöksi.Tuolloin oma yritys oli vasta haave, eivätkä opiskelijat tohtineet arvatakaan, mitä tuleman pitää.

Hyvät tulokset rohkaisevat yrittämään

Liisa Koivisto, Pekka Ruuska, Jaakko-JuhanaOikkonen ja Marko Valvio osallistuivat ohjelmistollaan val-takunnalliseen Octopus – mobiilisovelluskilpailuun kaksi vuotta sitten. 36:n joukkueen joukosta tiimi valittiin parhaaksi. 5000 euron pääpalkinnon voittajat halusivat sijoittaa yritykseen.Valvio päätti jäädä porukasta pois, mutta muut hakivat pontta yrityksen starttaamiseen yrityshautomosta.– Uurastimme yrityshautomon suojissa. Yrityksen perustami-nen ei kuitenkaan vielä tuntunut oikealta ratkaisulta, joten lai-toimme yrityshaaveet toviksi jäihin, Koivisto toteaa.Tiimi suuntasi töihin eri puolille Suomea. Käännösohjelmisto sen sijaan päätyi koekäyttöön Outokummulle. Tulokset olivat loistavat.– Outokummulla oltiin käännösjärjestelmään todella tyytyväi-siä. He huomauttivat, että nyt olisi hyvä aikaa laittaa yritys pys-tyyn, sillä he haluavat jatkaa sovelluksen käyttöä. Niin me sitten teimme, Liisa Koivisto iloitsee.Kaksi vuotta työharjoittelun alkamisesta, marraskuussa 2010 syntyi Kide Solutions.

Helppokäyttöisyys takaa toimivuuden

Ohjelmisto on ollut parin kuukauden koekäytössä myös Kemin vastaanottokeskuksessa. Kielivaihtoja oli kolme: sorani, dari ja ve-näjä. Tulokset olivat rohkaisevia. Terveydenhoitajan aamuvastaan-otolla käännösjärjestelmä korvasi puhelintulkin lähes kokonaan ja säästi huomattavasti tulkkauskuluissa.– Lisäksi terveydenhoitajan aikaa säästyy valtavasti, kun potilaiden kanssa kommunikointi hoituu ilman kolmatta osapuolta, Koivisto selvittää.Potilaatkin olivat tyytyväisiä, kun saivat kirjalliset toiminta- tai lää-kintäohjeet omalla kielellään.Kommunikointi sujuu valmiiden fraasien avulla. Ohjelmisto luo-daan jokaiseen paikkaan sopivaksi haastattelujen pohjalta.Sovellus on tarkoitus pitää yksinkertaisena ja helppokäyttöisenä. Jokaisesta koekäytöstä kerätään tarkka palaute, jotta ohjelmistoa osataan kehittää oikeaan suuntaan.Yrityksen toimipiste on Torniossa ja toimitusjohtaja Koivisto on tällä hetkellä yrityksen ainoa palkollinen. Kide Solutionsin kehitys-päällikkö Ruuska ja tuotepäällikkö Oikkonen tekevät töitä myös muualla.– Tavoitteena on, että pojat saadaan täysipäiväisesti mukaan tä-män vuoden aikana. Heille perustamme omat toimipisteet Rova-niemelle ja Tampereelle, Koivisto visioi.

OPINNÄYTETYÖSTÄ UNELMIEN TOTEUTTAMISEEN

TKäännösohjelmistoa esiteltiin jo vuoden 2009 Liikelehdessä.

LIIKELEHTI 9

LIIKEalumnit halutaan nähdä viidessä eri roolissa: neuvoja, kontakti, mentori, asiakas ja partneri. Alumnit tuntevat kor-keakoulun, kynnys palata entiseen opinahjoon on matala ja heillä on työelämän kontaktit takataskussa.

Kaupan ja kulttuurin toimialan mentoriohjelma käynnistyi syksyllä 2010. Mentori opastaa ja kannustaa työelämään ja hän osaa antaa opiskelijalle vertaistukea.

Alumnille toiminta tarjoaa mahdollisuuden kehittää omaa osaamisen, vanhojen kontaktien ylläpidon ja uusien kon-taktien luomisen sekä mahdollisuuden olla vaikuttamassa tulevaisuuden tekijöiden koulutukseen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa.

Lisätietoja ja alumni-ilmoittautumiset: projektipäällikkö Tomi Sipola ja opintosihteeri Katja Mattila

Hankkeen tavoitteena on kiinnittää alumnit työelämäyhteistyön rakentajiksi.

Hanketta koordinoi Keski-Pohjanmaan amk. Kemi-Tornion amk ja Rovaniemen amk vastaavat kokonaishankkeessa koulutus-muutosprosessina pilottikoulutuskokonaisuuden rakentamises-ta ja työelämäyhteistyömallin sekä alumniyhteistyön pilotoinnis-ta.

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ja Pirkanmaan ELY-keskus.

Lisätietoa hankkeesta: www.centria.!/stepit

e oli päivänselvä valinta. Numerot ovat aina olleet minun juttuni”, Hannaleena Posti kertoo. Hän aloitti opinnot vuonna 2000 Kemi-Tornion ammat-tikorkeakoulussa, pääaineena johdon laskentatoimi. 2004 tammikuussa valmistuneesta tradenomista piti tulla kaup-

pias, mutta toisin kävi. Työura alkoi Ylitornion Osuuspankissa, missä numeroja rakastava nainen työskenteli kahtena kesänä. Opintojen loppumetreillä kesätyöt, työharjoittelun ja opinnäytetyön hän suo-ritti puolestaan Tornion Osuuspankissa. Ahkera työ palkittiin ja ura jatkui Osuuspankissa. 2008 keväällä Nordealla avautui sijoitusasiantuntijan paikka, johon Posti valittiin haastattelujen ja soveltuvuustestin kautta. Sijoitusasi-antuntijan työssä Lapin tiet tulivat tutuksi, koska työkenttä oli laaja.

Viimeisin käännös uralla tapahtui viime vuonna, kun organisaatio-muutoksen muutoksen myötä työtehtävä muuttui palvelupäälli-köksi.

Käytännön vinkit auttavat eteenpäin

Opinnot ovat tukeneet erityisesti organisaatiojohtamisessa. Opiskeluaikana Posti kertoo kaivanneensa käytännönohjeistus-ta ja konkreettista näyttöä, mitä tradenomi voi työkseen tehdä. Alumnitoimintaan hän paljastaakin lähteneensä siksi, että voisi ohjeistaa opiskelijoita.Posti toimii mentorina kahdelle toisen vuoden opiskelijalle.– Annan heille käytännön vinkkejä, kuten mitä valinnaisia kannat-taa valita. Kerron myös millaisiin paikkoihin voi hakea ja millaisia

hakemuksia kannattaa lähettää. Uskon, että tapaamiset ovat olleet antoisia molemmin puolin.Posti käy silloin tällöin kertomassa opiskeli-joille pankista työpaikkana, ja Nordeassa on ollut useita tulevia tradenomeja työharjoit-telussa.Stepit-hankkeessa alumnit pääsevät raken-tamaan opintokokonaisuuksia. Koulu onPostin mukaan kehittynyt ja mennyt enem-män työelämän suuntaan. Palvelupäällikkö uskoo, että Kemi-Tornion ammattikorkea-koulusta saadaan tulevaisuudessa hyviä työntekijöitä. Mentori-toiminnan lisäksi iso plussa alumnina toimimisessa ovat olleet alumnitapaamiset.– Tapahtumissa saa jakaa kokemuksia saman alan ihmisten kanssa. Eri alojen osaajista taas saa muita hyviä kontakteja.

STEPIT-hanke ja LIIKEalumnit

Alumnitoimintaan Hannaleena Postin houkutteli halu opastaa opiskelijoita.

‘S

LIIKELEHTI10

emi-Tornion ammattikorkeakou-lussa aloitti vuonna 2001 muiden innokkaiden opiskelijoiden joukossa Jani Postila. Tietojenkäsittelyn tra-denomiksi opiskelija valmistui 2004. Postila kuvaa tietä työuran alkuun

kivikkoiseksi.– Silloin oli kai jonkinlainen it-lama, eikä töitä oikein ollut. Työnantajilla taas ei tainnut olla oi-kein tietoa, mikä tradenomi on. Monet luulivat, että se on kuin merkonomi, Postila muistelee.Ensimmäisen kesän valmistumisen jälkeen Postila oli töissä Stora Ensolla, missä hän oli aiemmin suorittanut opintoihin kuuluvan työ-harjoittelujakson.Syksyllä tie vei Ruotsiin Luleån teknilliseen yli-opistoon, josta Postila valmistui 2006. Työura otti tuulta alleen yliopistosta valmistumisen jälkeen. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä töitä riitti kahdeksi vuodeksi, kunnes eteen tuli uusia

ALUMNIT AUTTAVAT TIELLÄ TULEVAISUUTEEN

Jani Postila uskoo, että työ-elämän osaajilla on opiskeli-joille annettavaa.

alumnitapahtumassa ja niiden antiin hän ol-lut tyytyväinen. Tosin vapaa seurustelua sai-si olla enemmänkin, jolloin ehtisi paremmin tutustua muihin alumneihin. It-ammattilai-nen voisi kaivata apua esimerkiksi ideoiden markkinoinnissa.Postila on ollut myös mukana kehittämässä uutta opetussuunnitelmaa.– Annoin vinkkejä, mikä siinä on hyvää ja mitä kannattaisi vielä kehittää.Postila uskoo, että työelämässä jo muka-na olevilla on paljon annettavaa nuorille opiskelijoille. Hän muistelee, että oli itsekin hukassa, kun aloitti työnteon. Ammattilaiset osaavat kertoa, mihin opinnoissa kannat-taa satsata ja millaisiin työtehtäviin kunkin alan opiskelija voi suuntautua. Postila huo-mauttaa, että työelämään halutaan valmiita osaajia.Työtilanne it-alalla on Postilan mukaan pa-rantunut huomattavasti muutaman vuoden takaisesta. Hän kiittelee, että myös opetus on mennyt parempaan suuntaan ja vastaa nyt enemmän työelämän vaatimuksia.

K haasteita ja mahdollisuuksia. Nyt Postila työskentelee Havator Groupilla it-pääl-likkönä.

Työelämään halutaan valmiita osaajia

Mukaan alumnitoimintaan Postila päätyi työkaverin kautta. Hän on käynyt kahdes-sa vanhat opiskelijat yhteen kokoavassa

LIIKELEHTI 11

M

Elokuvateatterin yrittäjänäMerja Maijanen saa työskennellä intohimonsa parissa.

erja Maijanen oli elokuvahullu jo nuorena. Intohimon johdattelemana hän suuntasi Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun vuonna 1998 opiskelemaan elokuvantekoa.Maijanen oli kouluaikana hyvin aktiivinen ja

elokuvia valmistui paljon myös kurssien ulkopuolella. Vuon-na 2003 Maijanen valmistui medianomiksi. Opintojen jäl-keen tie vei Helsinkiin ja vuonna 2005 Maijanen pääsi sih-teeriksi Sodankylän elokuvakeskukseen. Tuona aikana hän oli mukana myös Joulutarina – elokuvassa.– Alan työt ovat etelässä, mutta minä en halunnut jäädä

sinne ja kävinkin välillä täällä töissä. Monet ihmetteli-vät, miten onnistuin saamaan töitä näiltä korkeuksil-ta, Maijanen kertoo.Nuori medianomi ei viihtynyt kauaa Sodankylässä, kun eteen tuli uusia haasteita. Lehdessä ollut ilmoi-tus elokuvateatterin loppumisesta kotikaupungissa Torniossa herätti Maijasen kiinnostuksen.

LIIKELEHTI12

Niinpä vuonna 2006 hänestä tuli elokuvateatteri Cult Cineman omistaja yhdessä äitinsä kanssa.

Käytäntö opettaa parhaiten

Ennen elokuvateatteria yrittäjyys ei ollut käynytMaijasen mielessä. Elokuvaohjaajan pesti olisi ollut unelmien täyttymys, mutta Cult Cineman myötä yrit-täjyydestä on tullut unelmatyö numero kaksi.Maijanen on elävä esimerkki siitä, että yrittäjyys on hyvä vaihtoehto kulttuurialallakin. Yrittäjä huomaut-taa, että elokuva-alalla töitä on todella vaikea saada, ellei ole kontakteja.

– Uskon, että tulevaisuudessa mennään yhä enemmän siihen suuntaan, että työpaikka on luotava itse.Cult Cinema tekee paljon yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa. Se on työllistänyt useita media-alan opiskelijoita ja tiloja vuokrataan usein elokuvien kuvauspaikaksi. Elokuvateatterissa järjestetään myös jokakeväinen lyhytelokuvien Elma-gaala.Maijanen kannustaa mielellään opiskelijoita ja antaa tarvittaessa

-kussa. Yhteistyötä voisi tehdä entistä laajemminkin. Esimerkiksi koulukinonäytökset ja elokuvien analysointi olisivat hyviä oppi-mismenetelmiä.– Tekeminen käytännössä opettaa parhaiten. Työharjoittelu ja tu-torointi ovat myös nuorille tärkeitä ja samalla kun opettaa muita, oppii itsekin, Maijanen pohtii.

LIIKELEHTI 13

SANKARIHAHMOT VALLOITTAVATSARJAKUVAPÄIVÄT

Aliisa Reinikaisen (vas.) ja Annu Kyllösen Bat-man hohkaa supersan-karin karismaa.

LIIKELEHTI14

aimme liput sarjakuvapäiville, joten pää-semme yhdessä muun yleisön kanssa ihaile-maan kuvanveistokurssilla tehtyä luomusta, kuvataitelijat Annu Kyllönen ja AliisaReinikainen kertovat innoissaan.Taitelijoiden kurssi osui juuri sopivaan sau-

maan, sillä tänä vuonna Kemin kansainväliset sarjaku-vapäivät juhlivat 30 -vuotista taivalta. Juhlafestivaalien kokoelmiin kaivattiin täydennystä, niinpä sarjakuvapäivi-en vetäjä Risto Koskinen kääntyi Kemi-Tornion am-mattikorkeakoulun kuvataiteilijoiden puoleen. Kyllösen ja Reinikaisen käsissä syntyi supersankari, jon-ka luominen ei ollutkaan aivan helppoa.

– Batman on muuttunut vuosikymme-nien aikana valtavasti. Halusimme veis-toksen, jossa on sekä sarjakuva- että elokuvahahmoa, Kyllönen ja Reinikai-nen kertovat.Aliisa Kesti ja Ada-MariaRantatalo taas pääsivät rakenta-maan kurssilla toisen legendaarisen hahmon, Mummo Ankan.Kesti ja Rantatalo kertovat hakeneen-sa veistokseen vanhanajan Disneytä uuden sijaan. Sarjakuvapäivien sijaan Mummo Ankan matka jatkuu merille Silja Linelle. Galaxi ja Europa – laivat saavat useampia kurssin aikana toteu-tettuja hahmoja mukaansa seilaamaan. Hienon työn tulokset näkevät siis jopa tuhannet ihmiset.

Sankarin runko on täyttä terästä

Suunnitteluun käytettiin noin viikko ja kahden viikon aikana syntyivät varsi-naiset luomukset, usean työvaiheen jälkeen.Hahmojen runko on – kuten Mum-mo Ankalla ja Batmanilla kuuluukin olla – täyttä terästä. Toteuttamisessa opiskelijat pääsivät kokeilemaan myös matematiikan taitoja. Metallirungot vaativat useita laskelmia muun muas-sa mittasuhteista, jotta ammattiopisto Lappian metallialan opiskelijat saivat tehtyä rungoista tasapainoiset.

‘S

“ On mahtavaa saada työt esille suurelle yleisölle.”

Kun valmiita tuotoksia katsoo, ei uskoisi, mitä kaikkea ne pitävät si-sällään metallin lisäksi.Kokonaisuus rakentuu muun muas-sa kanaverkosta, rautalangasta, kitis-tä ja sanomalehtiliisteristä.– Kanaverkon muotoilu oli hitain ja hankalin vaihe. Käsissä oli haavoja monta viikkoa, Kyllönen nauraa.Supersankarin luojilla oli tällä ker-taa myös erittäin hyvä syy tiirailla lihaksikkaita miehiä internetistä.– Batman on oikein ihmisen kokoi-nen ja mallinen, joten pystyimme hyödyntämään oikeita lihaksia työs-sä. Käytimme malleina luokan mie-hiäkin, Reinikainen paljastaa.Tekniikka ja materiaalit eivät olleet ennestään tuttuja, joten toteutta-minen oli mielenkiintoinen projekti. Yhteistyö ammattiopiston tekstiili- ja metallialan opiskelijoiden kanssa oli kuvataiteilijoista mieluista.Tuotokset opiskelijat luovuttavat hyvillä mielin eteenpäin muiden ihailtavaksi, sillä kaikki ovat lopputu-lokseen todella tyytyväisiä.– On mahtavaa saada työt esille isolle yleisölle, olemmehan tehneet niissä kovan työn, Rantatalo heh-kuttaa.

Mummo Ankasta syntyi lämminhenkinen luomus Ada-Maria Rantatalon (vas.) ja Aliisa Kestin käsissä.

LIIKELEHTI 15

KAIUTTIMISTA KAJAHTAA LUOVAA RADIOTAemin Lumilinnan päivä sai aivan uudenlaista vauhtia, kun opiskelijat jättivät luokkahuoneen taakseen ja lähtivät paikan päälle tekemään radiota. Lähetys oli kolmas ulkotuotanto menneen lukuvuoden

radiokurssilla. Sekä opiskelijoille että yrityksille yhteistyö radiontiimoilta on avannut uudenlaisia mahdollisuuksia.

K

LIIKELEHTI16

KAIUTTIMISTA KAJAHTAA LUOVAA RADIOTALIIKELEHTI 17

erkostoituminen ja innovaatio ovat tä-män päivän ydinsanoja. Uudet ideat muun muassa markkinoinnin ja myynnin saralla ovat välttämättömiä sekä yritys-ten että oppilaitosten esille tuomiseksi.

Avain innovaatioihin voi löytyä eri alojen yhteistyöstä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu on avannut mah-dollisuuksia yhteistyöhön Meri-Lapin alueella aivan uu-della tavalla: viemällä suoran lähetyksen, missä ihmiset liikkuvat.Aiemmin radion erikoiskurssi toimi vain iltaisin koulun omissa tiloissa. Ohjaava opettaja Ari Alm sanoo, että opetuksen tulisi vastata oikeita työelämän vaatimuksia.– Alueen yrityksiä pitäisi saada entistä enemmän mu-kaan opetukseen. Oppilaita, opettajia ja yrittäjiä täytyisi sitoa yhteen, kurssin toinen ohjaava opettaja Mervi Saukko pohtii.Radio päätettiin viedä siis sinne missä ihmiset ja yrityk-set ovat. Liikkeen investoima porinakoppi ja kannettava tekniikka mahdollistavat ulkotuotannot lähes missä vain.

VMikko Kinisjärvi sai tuntea juontamisen huuman ilman studion rajoittavia seiniä. Lumilinnassa mukana oli ainoastaan laitteisto ja juontajat saivat nauttia maaliskuun auringosta sisäpihalla.

Lumilinnan kappelissa vihitään useita hääpareja talven aikana. Pasi Lapinkangas gallupoi RadioSpecialin lähe-tyksessä, lämmittääkö rakkaus tarpeeksi jään ja lumen keskellä.

Oppilaita, opettajia ja yrittäjiä täytyisi sitoa yhteen.””

LIIKELEHTI18

Lukuvuonna 2010–2011 ulkotuotantoja tehtiin viidessä eri paikassa: syksyllä kaksi lähetystä Rajalla - På Gränsen kauppakeskuksella, keväällä Kemin Lumi-linnassa, Radiofestareilla ja Outokummussa.

Vastaanotto yrityksissäpositiivinen

RadioSpecial 2010–2011 oli pilottikokeilu. Saukon mukaan kokeiluun ha-ettiin yrityksiä, jotka innostavat opiskelijoita ja tuovat haastetta, ja joilla on suurempi vaikutus alueen kannalta. Ensimmäisen kontaktin yrittäjiin ottivat opettajat, jotka tiedustelivat kiinnostusta yrityksessä paikanpäältä tehtävään radiolähetykseen.– Vastaanotto oli todella positiivinen ja niin se pitää ollakin. Yrityksen täytyy nähdä lähetyksen arvo ja merkitys, jotta yhteistyö voi toimia, Saukko selvit-tää.Avauksen jälkeen yhteydenpidon yrityksiin hoitivat opiskelijat. Jokaisella lähe-tyksellä oli tuottaja ja apulaistuottaja, joiden tehtävänä oli rakentaa kokonai-suus yhdessä muiden opiskelijoiden ja yhteistyökumppanin kanssa.

Lähetyspäivät ovatjatkuvaa esiintymistä

Kemin LumilinnaSpecialissa tuottajina toimivat viestin-nän opiskelijat Ville Välimäki ja Johanna Latvala. Ulkotuotannot ovat tavallisen radiolähetyksen sijaan enemmän tapahtumatuottamista. Välimäen ja Latvalan mukaan lähetyksen rakentaminen vaatii paljon yksi-tyiskohtien huomioimista ja jatkuvaa yhteydenpitoa yrittäjään.– Tuottajan työ on hektistä. Se tulee koko ajan mukana, eikä sitä voi jättää kouluun, Latvala kertoo.Välimäki puolestaan kehuu opiskelijakollegoita, joihin voi täysillä luottaa. Tehtävät tulee tehtyä, eikä ketään tarvitse neuvoa kädestä pitäen.

Juontajien lisäksi lähetyksessä tarvitaan useita reporttereja kertomaan tunnelmia ympäristöstä. Heidi Hannukaisen tuumaava ilme paljastaa, että reportteri osuuteen ei lähdetä ilman hyvää suunnitelmaa.

LIIKELEHTI 19

Ulkotuotannot ovat opiskelijoiden mukaan kiehtovia ja mie-lenkiintoisia, kun ihmisiä kulkee koko ajan ympärillä katsomassa työskentelyä. Latvala huomauttaakin, että lähetyspäiviin täytyy asennoitua eri tavalla.– Täytyy miettiä tarkasti, miten käyttäytyy ja mitä tekee, mainos-tamme kuitenkin koulua. Lähetyspäivät ovat radion tekemisen lisäksi jatkuvaa esiintymistä, Latvala huomauttaa.Opiskelijat antavat runsaasti kiitosta siitä, että ulkotuotannoissa ei ole valmista formaattia, jonka mukaan lähetys rakennetaan. Luo-vuudelle ja uusille ideoille jää tilaa, ja opiskelijat ovatkin hyödyn-täneet sen monella tapaa. Kemin Lumilinnassa tanssittiin zumbaa, ja muovailuvahakilpailussa lapset saivat muovailla oman suosikki-hahmonsa. JouluSpecialissa kauppakeskuksessa muovailuvahakil-pailun vastine oli piparinkoristelukilpailu.Opiskelijat ovat saaneet lähetyksistä enemmän itselleen kuin pelkkä perinteisen radion tuottaminen voisi tarjota.– Olen aina ollut pesunkestävä uutisihminen. Specialin myötä löy-sin erilaisen tyylin. Pystyn tekemään myös huvittavampaa rapor-tointia löysin rantein, Välimäki pohtii.Latvala puolestaan kertoo saaneensa lisää varmuutta. Lumilinna-Specialissa hän sai lisäksi huomata, että pystyy tuottamaan isoa tapahtumaa.

Viestinnänopiskelijat pitivät Lumilinnassa lapsille muovailuvahakilpailun, jossa jokainen sai muovailla oman suosikki hahmon. Lasten tunnelmia kisapaikalta kyselee Minna Heikura.

Yhteistyö kantaa hedelmää molemmille

Yrityksiltä on tullut lähetyksistä hyvää palautetta. Saukon mukaan osa on ollut ehkä hieman yllättyneitäkin, kuinka hyvän kokonaisuuden opiskelijat ovat pystyneet rakentamaan. Myös opettajalta tulee kehu-ja opiskelijoille, jotka ovat ottaneet lähetyksistä vastuun ja kantaneet sen mallikkaasti. Kun opiskelijat ovat kurssilla vapaaehtoisesti, heihin on helppo luottaa.– Se on kuitenkin syytä muistaa, että tapahtumien takana ovat opis-kelijat, eivät ammattilaiset. Asioita voi unohtua ja niistä joutuu muis-tuttamaan. Yrittäjät ovat kiireisiä, mutta aikaa pitäisi löytyä, kun teh-dään yhteistyötä, Saukko huomauttaa.Kurssisuunnitelman tavoitteet täyttyivät hyvin ja jatkoa ajatellen lä-hetykset antoivat paljon uusia ajatuksia. Myös yhteistyökumppaneilta on tullut neuvoja ja toiveita jatkoon. Almin mukaan nyt on aukaistu päätä. Tavoitteena on, että oppilaitos on alueella tunnettu, ja ulko-tuotannot ovat yksi keino tunnettuuden lisäämiseksi. Paras olisi, jos yritykset itse ottaisivat oppilaitokseen yhteyttä.– Yritykset saavat mainostusta esimerkiksi sosiaalisissa medioissa ja lähetysaikaa Radio Pron taajuudella. Ulkotuotannot ovat hyvää markkinointia, Saukko vinkkaa.

LIIKELEHTI20

LIIKELEHTI 21

nnostuimme ihan tosis-saan, että pääsimme kou-lun ulkopuolelle ihmisten keskuuteen ja pois muka-vuusalueelta, viestinnän opiskelijat Suvi

Lappalainen ja Eero Harju kertovat tunnoistaan, kun kuuli-vat ensimmäistä kertaa uudesta kurssista.Tv:n ja radion peruskurssit siir-rettiin alkuvuonna 2011 Rajalla – På Gränsen kauppakeskuk-selle. Toisen kerroksen mediati-lat tarjoavat opiskelijoille aivan uudenlaisen ja innovatiivisen oppimisympäristön. Lappa-lainen ja Harju olivat mukana suunnittelemassa tv-lähetyksiä. Kurssin alussa mahdollisuudet analysoitiin ja suunniteltiin tark-kaan. Suoria tv-lähetyksiä tehtiin kurssin aikana neljä, joista kolme kauppakeskukselta.– Lähetykset tuntuivat todella isolta jutulta, kun sai olla ihmis-ten keskellä. Samalla ympäristö toi haasteita, koska koskaan ei voinut tie-tää, mitä tapahtuu, Lappalainen toteaa.Avoimessa toimitusympäristössä tekijät ovat jatkuvan huomion kohteena. Lappa-lainen huomauttaakin, että ulosantiin on kiinnitettävä huomiota silloinkin, kun ka-mera ei ole päällä.

Tilat haastavatpositiivisesti

Radiokurssilla opiskelijat saavat juontaa Liikkeen porinakopista, joka sijaitsee kaup-pakeskuksen aulassa mediatilojen edus-talla. Lappalaisen ja Harjun ensimmäinen juontokerta sai hauskan käänteen.– Eräs ohikulkija laittoi nenän aivan kiinni kopin läpinäkyvään seinään. Koetimme pi-

AMMATTIMAINEN YMPÄRISTÖ OPETTAA

tää koko ajan katsekontaktin toisissamme, etteivät pasmat menisi aivan sekaisin, he nauravat.Opiskelijat kokevat, että mediatilat tun-tuvat enemmän oikealta toimitukselta ja he kokevat olevansa oikeita työntekijöitä. Vaikka päivät venyvät helposti pitkälle il-taan, jokainen jaksaa painaa, koska tekemi-nen on mieluista.– Tämä on osoitus myös koululta, että he luottavat oppilaisiin, että osaamme olla ammattimaisia. Vastuu taas tuo lisää moti-vaatiota työskentelyyn, Harju pohtii.Opiskelijat toivovat, että tekniikka saatai-siin toimimaan jatkossa nykyistä parem-min. Tiloista tulisi saada enemmän ison mediatalon tyyliset. Tekniikka tulisi kehittää toimivammaksi ja työskentelytilaa tulisi olla enemmän.

Työelämälähtöisyysoppimisen perustana

Kulttuurin koulutusohjelmavastaava Eija Raja-lin-Ruotsalaisen mukaan kauppakeskukselle siirtymisellä haettiin juuri näkyvyyttä ja asiakas-rajapintaa. Oppimisessa pyritään työelämäläh-töisyyteen. Uudet mediatilat tarjoavat avoimen ja autenttisen oppimisympäristön. Radion ja tv:n yhteisillä tiloilla haetaan välineiden välistä syner-giaa, sitä, että molemmat välineet voisivat hyö-dyntää toisiaan. Alkuvaikeuksien jälkeen kurssit ovat lähteneet pyörimään hyvin.– Lähdimme liikkeelle kovalla rytinällä. Haastei-ta on riittänyt ratkottavaksi, mutta alkukankeus kuuluu asiaan. Jos mitään ongelmia ei olisi ollut, jokin olisi silloin mennyt pieleen, Rajalin-Ruotsa-lainen naurahtaa.

´I

emi-Tornion ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijat valloittivat rikkovan aineenkoetuksen laboratorion. Jouk-ko suoritti tehtävää, jonka tavoitteena oli markkinointivi-deo laboratorion toiminnasta kansankielellä. Aikaa tehtä-vän suorittamiseen oli vain muutama viikko.

Toimeksianto herätti heti tuottajana toimineen Minttu Merivir-ran ja videon ohjanneen Juho Tuovilan mielenkiinnon.– Projekti vaikutti mielenkiintoiselta ja haastavalta. Kuvallisesti pää-simme leikkimään yksityiskohdilla sekä käyttämään luovuutta, opis-kelijat selvittävät.Projektipäällikkö Rauno Toppila Kemi-Tornion ammattikorkea-koulusta kertoo, että ajatus videon tekemisestä ehti kyteä pitkään. Viimein tuli aika tarttua härkää sarvista ja niinpä Toppila otti yhteyttä viestinnän opiskelijoihin.

Suunnittelu onkaiken a ja o

Opiskelijoiden täytyi suunnitella kaksi erilaista videota. Toinen tuli markkinointitarkoituksiin ja toinen opetus- ja messukäyttöön.– Tekninen kuvaaminen on vaikeaa ja erikokoisia kuvia täytyy olla paljon, Tuovila selvittää.Juonta markkinointielokuvaan haettiin yhdessä toimeksiantajan kanssa. Ajatus laboratorioon murtautuvasta agentista lähtiMission imbossible – elokuvasta.Yhteistyö sujuu saumattomasti, kun molemmat osapuolet kuun-televat toisiaan ja näkemykset tuotoksesta saadaan kohtaamaan. Merivirta oli tyytyväinen siitä, että asiakkaalla oli selvät ajatukset, mitä hän tuotteelta haluaa.

K

Parhaan kuvan ja kuvakulman etsiminen on tarkkaa ja luovaa työtä. Juho Tuovila (vas.) ja Tommi Tuisku tarkastavat, että kameralle tal-lentuu priimaa kuvaa.

LIIKELEHTI22

MAHDOTON TEHTÄVÄ: SUORITETTU!

– Rajat eivät kuitenkaan olleet liian tiukat, joten meidän oli helppo tarjota omia ideoita ja näkemyksiä videoista, hän kertoo.Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Varsinaisiin ku-vauksiin opiskelijat käyttivät neljä päivää. Toppila kehuukin vuo-laasti tuottajaa, joka piti myös toimeksiantajan koko projektin ajan perillä tapahtumien kulusta.

Lopputulos onpro-tasoa

Kaksi valmista videota muutamassa viikossa voi kuulostaa paljolta. Ohjaavan opettajan Timo Puukon mukaan oli kuitenkin hyvä, että versioita tehtiin kaksi, koska asia ja !ktio olisi ollut vaikea mahduttaa samaan pakettiin.Lopputulos oli mitä mainioin sekä opiskelijoiden että toimeksian-

tajan mielestä. Kekseliäät leikkaukset ja jännittävä tunnelma !ktii-visessä videossa pitävät katsojan otteessaan.– Saimme videot valmiiksi ja niitä kehtaa näyttääkin, Tuovila ja Merivirta vakuuttavat.Toppila on ehtinyt jakaa !ktiivistä videota eteenpäin tutuille ja palaute on hänen mukaansa ollut vain positiivista, eikä ole toi-meksiantajalla itsellänsäkään huonoa sanottavaa projektista.– Fiktioelokuvassa vartija näyttää vartijalta ja agentti agentilta. Kerronta on kansantajuista, ja toivottavasti saamme herätettyä opiskelijoiden mielenkiinnon. Täysin pro-tasoa, Toppila ylistää.

Katso viestinnän opiskelijoiden taidonnäyteosoitteesta youtube.com. Teoksen löydät hakusanalla KTAMK agentti.

Valot ovat äärimmäisen tärkeät, kun tehdään kuvauksia. Kai Kotajärvi varmistaa, että valot ovat juuri oikeilla paikoillaan.

LIIKELEHTI 23

LIIKELEHTI24

6.11.10. Ladies’ Night – tapahtuman päätähti oli Miss Universum Anne Pohtamo. Hän antoi illan vieraille vinkkejä pukeutumiseen ja hyvinvointiin. Lavakarisma loisti upeasti, kun Pohtamo esitteli tulevan kevään muotia.

Naisten hyvinvointitapahtumassa Ladies’ Nightissa naiset saivat istahtaa hetkeksi rentoutumaan ja nauttimaan, kun ammat-tiopisto Lappian opiskelijat laittoivat kädet kuntoon.

Tomi ”Passion Visio” Sipola sai kunnin toimina Liikeikkunassa 16.3.11 järjestetyllä Liikelou-naalla dj:nä. Lounasmusiikkina vieraat saivat nauttia rockin kuninkaan Elviksen svengistä.

LIIKKEENTAPAHTUMIA2010-2011

LIIKELEHTI 25

Liikeikkunassa Liikelounaalla 16.3.11 esitelmöi Mikko Manninen sosiaalisesta mediasta. Työelämässä sosiaaliseen mediaan liittyy useita huomioitavia asioita, kuten markkinointi. Kaikki yritykset eivät vielä osaa hyödyntää sosiaalista mediaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Liikeikkunassa on nähty ja kuultu useita yrittäjien tarinoita. Kolmannessa osassa 15.2.11 pellolainen yrittäjä ja teollisuusneuvos Allan Lehto avasi vieraille yrittäjyyden saloja sekä omaa yrittäjyyshistoriaa. Lehto on tunnettu muun muassa marjojen ja porojen jalostuksesta.

Ammattiopisto Lappian kouluttaja Tuula Saaritie ja kaupan ja kult-tuurin kehityspäällikkö Antti Haase nauttivat Liikelounaan antimista.

1. Mitä teit liiketehtävänä?2. Mitä opit/sait siitä?Lisää opiskelijoiden kokemuksia liiketehtävistämyös verkossa liike.tokem.!/

LIIKELEHTI26

LIIKEGALLUP?Matti OllilaViestintä

Tein maahanmuuttajille ka-raokevideokokonaisuuden. Kuvasin ja editoin materiaalin, tietenkin karaokevideotyyliin.En ole ikinä ennen tehnyt karaokevideoita, joten se oli uutta. Toimeksiannosta sain opintopisteitä vapaasti valitta-viin opintoihin.

Asfaw Hana KebedeTietojenkäsittely, BIT

Teen LIIKEakatemia it:ssä työharjoittelussa erilaisia webbisivuratkaisuja asiakkaille toimeksiantoina. On hienoa, että täällä on eri kansallisuuksia tekemässä asiakastöitä, ilmapiiri on kansainvälinen. Oikeat asia-kastyöt kehittävät tietoutta ja oppimista. Olen oppinut valtavasti uutta webbisivu-jen tekemisestä.

Aki NurkkalaLiiketalous

Olin mukana tekemässä uudelle musiikkiliikeyrittäjälle mainoksia nettisivuille. Lisäksi teimme julisteen, mitä voi jakaa eri paikkoihin. Toimeksianto oli mukava. Saimme yhteistyökumppanin, jonka kanssa teemme yhteistyötä jatkossakin.En ole vielä ollut paljon asiakkaiden kanssa yhteydessä, joten projektin myötä kehittyivät vuorovaikutustaidot.

Henna-Maria RäisänenKuvataide

Tein esitteen LiikeAkatemiasta jatko-opiskeluja suun-nitteleville nuorille. Projekti oli mielenkiintoinen ja sain keksiä itse paljon ideoita ja käyttää luovuutta.Opin projektissa paljon uutta ja mitä esitteen tekemi-nen vaatii. Seuraavalla kerralla tiedän, mitä kannattaa tehdä toisin. Tehtävän myötä innostuin, että vastaavan-laisia projekteja voisi toteuttaa enemmänkin.

TOKALLINENTOELLISTA

LUOVUUTTA

os saisit valita, kirjoitatko kymmeniä sivu-ja opinnäytetyötä vai tekisitkö lopputyösi käytäntöön suunnaten, kumman valitsisit? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ku-vataideopiskelija Anni Portaankorva

halusi taidoistaan konkreettista näyttöä ja valitsi käytännönläheisen työn.Haasteena oli tehdä graa!nen suunnittelu ja tait-to pohjoisen taiteen tekijöiden töitä esittelevään Tokallinen toellisuutta – kirjaan. Ulkoasun suun-nittelun hän sai aloittaa tyhjältä pöydältä oma luovuus apuvälineenä.– Julkaisussa on kymmenen eri kirjoittajaa ja ar-tikkeleista piti saada saman näköisiä. Kokonaisuus piti rakentaa niin, että teos näyttää kirjalta.Taiteilija suunnitteli yhden osan kerrallaan ja hioi yksittäisiä pieniä yksityiskohtia. Kokonaisuus syntyi palanen kerrallaan. Yhteisiä linjauksia ja muotoja ulkoasuun kuvataiteilija haki yhdessä kirjan toimi-tuskunnan kanssa.– Puoli vuotta kestäneen projektin aikana kävin lähes sadassa palaverissa, Portaankorva naurah-taa.

Lopputulos näyttävästi esille

Helmikuussa 2011 teos oli lopulta viimeistä sila-usta myöten valmis. Teoksen julkistamistilaisuudet pidettiin sekä Helsingissä että Torniossa.– Julkistamistilaisuudet olivat palkitsevia. Teoksen eteen oli nähty paljon vaivaa ja nyt tuloksen nä-kivät muutkin kuin muutamat sisäpiiriläiset, Por-taankorva kertoo hymyssä suin.Taitto- ja suunnitteluprosessia Portaankorva ku-vaa mielenkiintoiseksi. Hän sai lisää ammattitai-toa sekä taitoa työskennellä projektiluontoisesti. Työssä oli todella tärkeää huomioida asiakkaan visiot ja toiveet. Portaankorva muistuttaakin, että kuvataidealalla on todella tärkeää osata kuunnella asiakasta.Konkreettiset näytöt ovat valtava etu, kun hakee töitä.– On hyvä, että voi osoittaa, että on kouluaikana tehnyt muutakin kuin opiskellut. Pelkät paperit sen sijaan eivät kerro mitään. Koulu antaa valmi-udet, mutta työssä oppii parhaiten, Portaankorva uskoo.

J

Teoksen eteen oli nähty paljon vaivaa ja nyt tuloksen näkivät muutkin kuin muutamat sisäpiiriläiset.”

“LIIKELEHTI 27

Hans Zwaga (vas.) ja Esa Jauhola toivovat, että yhteistyö yritysten kanssa jatkuu vielä hankkeen päättymisen jälkeen.

LIIKELEHTI28

auppa pohjoisessa Suomessa, pitkät välimatkat ja pieni asia-kaskunta. Kuinka saada kauppa entistä kannattavammaksi ja tur-vata tulevaisuus? Kemijärveläinen lastenvaateliike Paapero ratkaisi

ongelman avaamalla oman nettikaupan. Nyt yrityksen tuotteet tavoittavat jopa saksalai-sen asiakaskunnan.Pelkosenniemellä ja Sallassa kyläkauppojen kannattavuus ratkaistiin toisella tavalla. Mo-lemmilla liikkeillä on myynnissä samanlaiset tuotteet, mutta liikkeet eivät kilpaile keske-nään. Myyjät päättivät siis yhdistää voimansa. Yhdelle liikkeelle tuotteiden tilaaminen jäl-leenmyyntiin on kallista. Kustannukset piene-nevät huomattavasti, kun jälleenmyyntituot-teet ostetaan tukusta yhdessä toisen liikkeen kanssa.Tässä vain kaksi esimerkkiä siitä, kuinka kan-sainvälisessä hankkeessa on haettu ratkaisua kyläkauppojen kannattavuuteen ja tulevai-suuden turvaamiseen.

KAUPPAKANNATTAMAANUUSILLA IDEOILLA

K

P

LIIKELEHTI 29

ieni kilpailu piristää ja kannustaa tekemään aina paremmin, koulussakin. Tor-niolaisen Kalaliike Hastin suunnitelmissa on kokeilla, millaista kalaonnea Japanin markkinoilla on tarjolla. Ilman toimivaa liiketoimintasuunnitelmaa on maailmanmarkkinoille kuitenkaan turha yrittää. Kalaliike päättikin luovut-taa suunnitelman teon liiketalouden opiskelijoiden käsiin.

Haaste otettiin koulussa vastaan ja suunnitelmia lähdettiin tekemään viidentoista pienryhmän voimin. Jokainen ryhmä laati oman suunnitelmansa. Olihan kyseessä en-simmäinen suurempi ulkomaankaupoille tähtäävä projekti sekä ohjaavalle opettajalle Jukka Laurille että opiskelijoille.– Uutena asiana tässä tulee tuotteen kuljetus ulkomailla, jossa on omat hankaluuten-sa, logistiikan opiskelijat Jari Virtala ja Janne Valta pohtivat.

Vieras ala haastaa opiskelijat

Selviteltävää riittää, kun tähtäimessä ovat ulkomaanmarkkinat. Opiskelijoiden ja toi-meksiantajan yhteisissä palavereissa riittääkin pohdittavaa ja kyseltävää kuljetuksen lisäksi. Kalaliike Hastilla on Japanissa oma yhteyshenkilö, mikä helpottaa tuotteen pusku-rointia vieraassa maassa. Yrityksen myyntipäällikkö Jouni Hast luottaa siihen, että opiskelijat tekevät hyvät suunnitelmat. Opiskelijoilla ei ole aiempaa kokemusta kalan-myynnistä, mikä on yrittäjän mielestä hyvä asia.– Tässä tulee vastaan asioita, joita itse ei välttämättä ole huomannut. Pitkään alalla ollut helposti urautuu, Hast pohtii.

TÄHTÄIMESSÄJAPANIN

VALLOITUS

Välimatkat eivät este kehittymiselle

Pidä kyläkauppasi kannattavana, on Retail in Rural Regions – hankkeen tunnuslause. Ha-ja-asutusalueilla kyläkaupoilla riittää haastei-ta siinä, kuinka saada kauppa kannattamaan. Samat haasteet kaipaavat ratkaisua Suomen lisäksi useassa muussakin maassa. Retail in Rural Regions – hankkeessa ovat mukanaIslanti, Pohjois-Irlanti, Färsaaret, Skotlanti, Ruotsi ja Norja. Hanke polkaistiin käyntiin vuonna 2009 ja se kestää vuoden 2011 lop-puun.Suomessa hanke kattaa koko Lapin. Kemi-järven, Pelkosenniemen ja Sallan lisäksi kaup-poja on kehitetty muun muassa Tervolassa. Pyhätunturilla mökinvuokrausyritys rakensi varausjärjestelmän nettiin, mikä helpottaa esimerkiksi ulkomaalaisten mökkivarauksia.– Teimme vuosi sitten opiskelijoiden kanssa matkan, jolla tutustuimme eri liikkeisiin ym-päri Lapin. Teimme haastettuluja ja haimme kehitysideoita eri liikkeille. Ideoita tuli valtava määrä, konsultti Hans Zwaga kertoo.Suomen lisäksi matkoja on tehty myös kumppanuusmaihin. Zwaga huomauttaa, että kehitysratkaisuihin avain voi löytyä myös ul-komailta. Esimerkiksi norjalainen kirjakauppa kehitti toimintaansa Italiasta haetun mallin avulla. Kirjakaupassa kehitettiin muun muassa leikkitoimintaa lapsille siksi aikaa, kun van-hemmat tekevät ostoksia.

Kehittämistä tulee jatkaa tulevaisuudessa

Uusista ratkaisuista on pidettävä seurantaa, jotta niiden toimivuutta osataan arvioida.– Asiakkaat ovat arvioineet tehtyjä töitä. Vas-tauksia ei ole saatu vielä paljon, sillä muutos näkyy hitaasti, Zwaga arvioi.Zwaga toivoo, että koulutusta ja yhteistyötä yritysten kanssa olisi jatkossakin. Seminaa-reissa yrittäjien tietotaitoa kehitetään muun muassa markkinoinnin saralla.– Harva hoksaa esimerkiksi kännykän käyttö-mahdollisuuksia markkinoinnissa. Seminaari-en jälkeen osallistujat osaavat yhä paremmin hyödyntää yksinkertaisia välineitä toiminnan kehittämisessä, konsultti Esa Jauhola sel-vittää.Zwaga toivoo, että yhteistyö yritysten kanssa jatkuisi edelleen hankkeen päättymisen jäl-keen. – Uusia ideoita ja mahdollisuuksia on valta-vasti. Yrittäjillä ei kuitenkaan ole aikaa toteut-taa kaikkea. Meidän tehtävämme on auttaa heitä.

LIIKELEHTI

-TUO NE MEILLE!

Verkossa:http://liike.tokem.!/

E-mailliike@tokem.!

Liikepuhelin0400 126 287