26 AVH 4/2012

Eteisvärinä eli flimmeri on sydämen rytmihäiriö, jossa veren virtaus sydämen kammioissa häi-riintyy. Eteisvärinäpotilaan on erityisen tärkeää

hoitaa sydäntään liikkumalla kohtuuteholla ja hyvillä mielin.

Eteisvärinä voi oireilla sydämen tykyttelynä, vä-symyksenä, voimattomuutena, huimauksena, hen-genahdistuksena ja suorituskyvyn laskuna. Se voi kuitenkin olla myös täysin oireeton. Eteisvärinä voi tulla sekä terveeseen että sairaaseen sydämeen.

Liikkumattomuus on haitaksi. Se altistaa eteisväri-nälle ja on taustalla myös eteisvärinän riskitekijöissä, kuten kohonneessa verenpaineessa, rasva- ja soke-riaineenvaihdunnan häiriöissä, ylipainossa ja stres-sissä. Ravinnon ja lääkityksen lisäksi liikunta on osa hyvää eteisvärinän hoitoa.

PITÄÄ TUNTUA HYVÄLTÄ

Liikunta on tärkeä osa sydänsairaan päivittäistä elä-mää, joten liikuntalajin tulisi olla itselle mieluinen. Rasitusta arvioidaan omiin tuntemuksiin perustuen. Liikkujan oma arvio kuormittumisesta liikunnan ai-kana on yksi käyttökelpoinen tapa lisätä liikunnan turvallisuutta.

Liiku sovussa eteisvärinän kanssa

Liikunta vähentää eteisvärinän riskiä. Liikkua kannattaa kohtuudella ja hyvällä mielellä.

MILJOONIEN TOISTOJEN LIHAS Sydän on omistajansa nyrkin kokoinen lihas, joka tekee työtä taukoamatta. Se supistuu kymmeniä miljoonia kertoja vuodessa, joten on tärkeää huolehtia sen hyvästä kunnosta.Kun sydän sairastuu, se vaikuttaa kokonais-valtaisesti ihmisen arkeen. On luonnollista, että sydämen vaivat herättävät kysymyksiä liikkumisesta: Minkä verran uskallan liikkua? Voinko liikkua niin, että hengästyn? Oleellista on opetella kuuntelemaan oman kehon tunte-muksia liikunnan aikana sekä edetä liikunnas-sa nousujohteisesti. Liikunnalla parannetaan sydänlihaksen kuntoa.

KORV

AA

MAT

ON

KO

VALE

VY

LIIK

KEEL

LÄV

IRP

I LU

MIM

ÄK

I

Liikunta alkaa noin 10 minuutin lämmittelyllä, minkä jälkeen on hyvä esittää itselleen kysymys, miltä minusta tuntuu. Jos tuntuu hyvältä, liikuntaa voi jatkaa. Mikäli edelleen tuntuu hyvältä, voi myös kokeilla, miltä tehokkaampi rasitus tuntuu. Liikunta voi olla myös hieman rasittavaa, kunhan siitä tulee hyvä olo.

Äärimmäiset ponnistelut on syytä jättää pois, koska ne saattavat provosoida oireita ja toistuessaan myös kuormittaa sydäntä liiaksi. Verenohennuslääki-tystä käyttävän ei pidä harrastaa liikuntalajeja, joihin liittyy tavallista suurempi tapaturman tai verenvuo-don riski. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi jääkiekko tai judo.

Liikunnasta saa ja pitää nauttia täysillä. Ei kannata harmitella, jos jonain päivänä joutuu keventämään harjoittelua. Päivät vaihtelevat ja sen tuntee vain liikkuja itse omassa kropassaan. Ei pidä myöskään harjoitella väsyneenä, stressaantuneena, sairaana, alkoholin vaikutuksen alaisena tai krapulaisena.

Liikunta tuottaa hyvää oloa ja terveyttä. Hyödyn saa silloin, kun liikunta on lähes päivittäistä, kohtuu-kuormitteista, monipuolista ja mielekästä.

Fysioterapeutti Virpi Lumimäki toimii Aivoliitossa Yksi elämä -hankekokonaisuuden

liikuntasuunnittelijana. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämä

-hankkeet edistävät valtimoterveyttä.

27AVH 4/2012

Ryhmävoimaa! -liikuntaneuvon-tahankkeen ryhmiin osallistui 68 henkilöä viidellä eri paikka-

kunnalla. Osallistujia tuettiin omaeh-toisen liikunnan aloittamisessa tarjo-amalla vertaistukea ja tutustumalla ryhmänä kunnan liikuntapalveluihin. Osa ryhmäläisistä laati ohjaajansa tu-ella henkilökohtaisen suunnitelman liikunnan harrastamiseen jatkossa.

LIIKUNTAHARRASTUKSEN ESTEET VÄHENIVÄT

Hankkeen tuloksia tutkittiin osallistu-jille tehdyllä kyselyllä. Ryhmäläisten palautteen perusteella toiminnan myötä kynnys omaehtoisen liikun-nan harrastamiseen laski ja moni toi-voi lisää tällaista toimintaa.

Vastausten perusteella liikuntaa harrastavien määrä ja heidän harras-tamiensa liikuntalajien kirjo lisääntyi-vät hankkeen aikana. Suosituimmiksi lajeiksi osoittautuivat puutarhanhoi-to, kävely/ulkoilu, tuolijumppa ja sau-vakävely, joita on helppo toteuttaa kodin ympäristössä.

Liikunnan harrastamisen suu-rimpia esteitä olivat alkukyselyn pe-rusteella saamattomuus, mieliala, kaatumisen pelko ja ympäristön es-teellisyys. Esteitä saatiin vähennettyä ryhmätoiminnassa, mutta sopivien liikuntapaikkojen puutteen koettiin haittaavan harrastamista.

RYHMÄSSÄ SAA MYÖS VERTAISTUKEA

Hanke oli suunnattu Parkinsonin tautia sairastaville ja aivoverenkier-tohäiriön (AVH) sairastaneille. Lähes kaikkien osallistujien mielestä kaksi eri sairausryhmää sopii samaan lii-kuntaneuvontaryhmään, kun osal-listujien toimintakyky on saman-tyyppinen. Osallistujat ryhmäytyivät nopeasti ja saivat toisiltaan tukea ja rohkeutta. Ohjaajat kokivat kahden eri sairausryhmän ohjaamisen sa-massa ryhmässä sopivan haastavana ja mielenkiintoisena.

Hankkeen haasteena oli tavoittaa ne henkilöt, jotka eivät osaa hakeu-tua kunnan tai yhdistysten liikunta-

palveluiden pariin tai joilta puuttuu rohkeus aloittaa liikunnan harrasta-minen. Heitä pyrittiin tavoittamaan kunnan kotipalvelun ja terveyden-huollon avulla.

RYHMÄMUOTOISEN LIIKUNTANEUVONNAN MALLI

Hankkeen osana on tuotettu ryhmä-muotoisen liikuntaneuvonnan malli, joka soveltuu toimintakyvyltään sa-mantasoisille henkilöille. Malli sovel-tuu hyvin muillekin kohderyhmille, joten sitä on markkinoitu laajasti ter-veys- ja liikunta-alan ammattilaisille.

Paikalliset Parkinson- tai AVH-yhdistykset voivat ottaa yhteyttä oman liittonsa liikuntatyöntekijään, jos kokevat tarvitsevansa vastaavaa toimintaa kuntaansa. Hankkeen osa-na on suunnitteilla myös opas, jonka tarkoituksena on neuvoa sekä yhdis-tyksen toimijoita että ammattilaisia toiminnan aloittamisessa.

Pilottipaikkakunnista ensimmäi-senä hanke juurtui Poriin, jossa käyn-nistyi ryhmä keväällä. Ranualla perus-tettiin neurologinen peliryhmä, joka toimii vertaisryhmänä neurologista sairautta sairastaville. Seinäjoella käynnistyi syksyllä ryhmä Kansalais-opiston ja Seinäjoen ammattikor-keakoulun yhteistyönä. Neuvottelut toiminnan aloittamisesta myös Rova-niemellä ja pääkaupunkiseudulla on käynnistetty. Hankkeen valtakunnal-liseen juurruttamiseen on haettu jat-kohanketta nimellä Ryhmävoimalla liikkeelle!

Fysioterapeutti Mirjami Moisio toimii Ryhmävoimaa! -hankkeen koordinaattorina Suomen

Parkinson-liitossa.

MIR

JAM

I MO

ISIO

Ryhmässä on voimaaRyhmävoimaa! -toiminnasta saatiin hyviä tuloksia. Osallistujien mielestä

kynnys omaehtoisen liikunnan harrastamiseen madaltui. Hankkeen tuloksena syntyi myös ryhmämuotoisen liikuntaneuvonnan malli.

Sauvakävely oli yksi suosituimmista liikuntalajeista Ryhmävoimaa! -hankkeessa. Kuvassa ohjaaja Anne Setälä (vasemmalla), Tapio Nurmi ja Raija Nurmi.

Joha

nna

Savo

lain

en