Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

1

Liikkuvat äänet ratkaisevat Liikuntajärjestöjen taustamateriaali kunnallisvaaleihin 2012

Liikkuvat äänet ratkaisevat.

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

2

Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n ohella aineiston kokoamiseen ovat osallistuneet Nuori Suomi ry, Ikäinstituutin koordinoima Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelma ja Huippu-urheilun muutosryhmä.

Liikkuvat äänet ratkaisevat.

SLU-julkaisusarja 2/2012Taitto: Pirta MikkolaKuvat: Antero AaltonenISSN 1455-9781ISBN 978-952-5828-53-5

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

3

Liikkuvat äänet ratkaisevat ............................................................................................................4

1. Lisää tunti liikettä jokaiseen koulupäivään .....................................................................6

2. Auta seuroja liikuttamaan ......................................................................................................8

3. Kaavoita lisää liikuntaa ......................................................................................................... 10

4. Lääkitse liikkeellä .................................................................................................................... 12

5. Tue urheilun osaamista ja tapahtumia ......................................................................... 14

Viestit kuntapäättäjille

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

4

SLU-yhteisö SLU:n noin 130 jäsenjärjestöön kuuluu jäseninä yli 1,1 miljoonaa suomalaista. Jäsenjärjestöt ja niiden seurat innostavat mukaan yli puoli miljoonaa vapaa- ehtoistyöntekijää vuosittain. SLU ja sen jäsenjärjestöt muodostavat yhdessä SLU-yhteisön.

Kuntalaisten liikkumisen tukeminen monipuolisin kei-noin on tulevaisuuteen katsovan kunnan valinta. Tässä materiaalissa esitetään toimenpiteitä, joilla edistetään kuntalaisten hyvinvointia ja ennaltaehkäistään etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja. Haluamme auttaa ja rohkaista kuntapäättäjiä – myös yksittäistä kunta-

Liikkuvat äänet ratkaisevat

vaaliehdokasta, kunnanvaltuutettua ja lautakunnan jäsentä – kehittämään liikunnalliseen elämäntapaan tukevaa kuntaa.

Liikunta ja urheilu ovat kunnalle ja kuntalaisille elin-voiman ja hyvinvoinnin lähde. Mikä asema liikunnalle annetaan sinun kunnassasi?

Liikkeen lisääminen arjen toimintoihin ja vapaa-aikaan edellyttää toimenpiteitä kaikilla päätöksenteon ja hal-linnon aloilla. Liikunnan edistäminen on ympäristön kehittämistä, liikuntaa järjestävien tahojen toiminnan tukemista ja kunnan tuottamien palveluiden kehittä-mistä. Etenkin terveysliikunnassa tarvitaan lisää yh-teistyötä toimijoiden välillä, unohtamatta vastuullisen tahon nimeämistä. Tarvittavien toimenpiteiden poik-kihallinnollisuuden takia on tärkeää, että liikunta nos-tetaan esille kunnan kehittämistä koskevissa proses-seissa ja asiakirjoissa. Vastaavasti liikuntaa koskevissa suunnitelmissa on syytä todeta, miten liikunta edistää muiden hallinnonalojen tavoitteiden saavuttamista.

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

5

Liikunta edistää kuntalaisten viihtyvyyttä ja terveyttä, auttaa työssäjaksamisessa, ehkäisee sosiaalista syr-jäytymistä, parantaa oppimistuloksia ja helpottaa yh-teisöön integroitumista. Tämä kaikki tuottaa kunnalle hyötyä ja säästöä. Seurat ja tapahtumat luovat paikal-lista identiteettiä ja kunnalle tunnettuutta. Kuntalaisel-le itseisarvoista on liikunta ja urheilu ilona, elämyksinä, kilvoitteluna, virkistäjänä sekä yhdessäolona.

Mitä kuntapäättäjä voi tehdä?

Huolehdi, että liikunnan edistäminen on mukana mah-dollisimman monessa kunnan kehittämistä koskevas-sa prosessissa kuntastrategiasta toimialakohtaisiin suunnitelmiin.

Lisätietoa:

Suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa, Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:3

TEAviisari, kunnan toimintaa kuntalaisten terveyden edistämisessä kuvaava verkkopalvelu, jossa on mahdollisuus alue- ja kuntakohtaisiin tarkasteluihin

Lisämateriaalia liikuntajärjestöjen kuntavaaliteemoista: www.slu.fi/kuntavaalit

oMa idea tai toiMenpide-ehdotus asian edistäMiseksi:

Fakta:• Vajaa puolet (47 %) kunnista on käsitellyt liikuntaa kuntastrategiassa (TEA-viisari)

• Aikuisista vain joka kymmenes liikkuu riittävästi ja monipuolisesti nykyisten suositusten mukaan. (Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010; Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset)

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

6

1. Lisää tunti liikettä jokaiseen koulupäivään

Pari tuntia koululiikuntaa viikossa ei riitä lapsen hyvinvointiin ja vireyteen. Onko muilla tunneilla aina pakko istua paikoil-laan? Onhan välitunneilla liikettä?

peRusteLut

Liikunta on välttämätöntä kouluikäisten terveen ke-hityksen turvaamiseksi. Tunti liikettä jokaisen koulu-päivän aikana tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja oppimista sekä kehittää valmiuksia omaehtoiseen lii-kuntaan vapaa-ajalla.

Mitä:

Liikunnallinen koulupäivä voidaan toteuttaa varsinais-ten liikuntatuntien ohella esimerkiksi välitunteja ja koulumatkoja koskevilla järjestelyillä ja kerhotoimin-nan avulla. Koulupäivän liikunnallistamiseen ei ole ra-

kenteellisia esteitä, vaan kysymys on tarpeen ja toimin-tamahdollisuuksien tunnistamisesta sekä asenteesta. Liikuntakasvatusta voidaan toteuttaa myös tapahtumi-en ja teemapäivien avulla sekä sisällyttämällä liikuntaa eri oppiaineisiin.

Liikuntatoimi voi olla opetustoimen apuna suunnitel-taessa koulupihoja lähiliikuntapaikoiksi, käynnistet-täessä välituntiliikuntaa ja organisoitaessa urheilu- ja liikuntaseurojen yhteistyötä koulujen kanssa.

Mitä kuntapäättäjä Voi tehdä?

1. Tee aloite pitkien liikuntavälituntien käyttöönottami-sesta ja oppilaiden kouluttamisesta välituntien vertais-ohjaajiksi aikuisen tukemana. Valtakunnallisessa Liik-kuva Koulu -hankkeessa testetuista toimintatavoista ja pilottikohteista löytyy lisää soveltamismahdollisuuksia.

2. Tee aloite koulunpihojen kehittämisohjelmasta. Teh-kää kunnasta liikunnallisempi yksi koulupiha kerral-laan!

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

7

3. Varmista, että koulujen liikuntatilat ovat käytössä ko-ko koulupäivän ajan myös liikuntatuntien ulkopuolel-la. Liikunnalliset iltapäiväkerhot voivat täyttää hiljaiset iltapäivätunnit ja salissa voi järjestää myös välituntilii-kuntaa.

4. Kiinnitä huomio koulumatkareittien turvallisuuteen, jotta pienikin lapsi voi kävellä tai pyöräillä koulumat-

Fakta:• alakoululaisista noin puolet liikkuu suositus-ten mukaisesti, mutta yläkoululaisista vain joka kymmenes. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010; Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset)

• Koulujen liikuntakerhoissa liikkuu 13 % lapsista ja nuorista (Kansallinen liikuntatutkimus 2009–2010. Lapset ja nuoret.)

Lisätietoa:

www.nuorisuomi.fi/koulu

www.lahiliikuntapaikat.fi

www.liikkuvakoulu.fi

Mikä MeRkitYs asiaLLa on oMassa kunnassani? oMa idea tai toiMenpide-ehdotus asian edistäMiseksi:

kan. Johtaako kouluille kevyen liikenteen väylät ilman isojen teiden ylityksiä?

5. Tue panostuksia koulujen kerhotoiminnan lisäämi-seen yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Kerhotoi-minta voi tukea seurojen mahdollisuuksia työllistää liikuntatoiminnan ohjaajia ja vapaaehtoistoiminnan organisoijia.

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

8

2. auta seuroja liikuttamaan

Seurat ja yhdistykset liikuttavat edullisesti ja osaavasti. Seurat myös luovat paikal-lista identiteettiä. Ne tarvitsevat tukea.

peRusteLut

Urheiluseurat ja muut liikuntatoimintaa järjestävät yh-distykset toteuttavat pääosin vapaaehtoisvoimin mah-dollisuuksia osallistua järjestettyyn liikuntaan, harras-taa ja kehittyä erilaisissa liikuntamuodoissa. Kunta on tärkein edellytysten luoja seuratoiminnalle.

Liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyötä tehdään Suo-messa yli 5 miljoonaa tuntia kuukaudessa. Seurojen ja yhdistysten tukeminen on kunnille edullista, koska sijoitus moninkertaistuu vapaaehtoistyön kautta. Kun-tien avustukset ovat keskimäärin 7 prosenttia seurojen tuloista. Seuratyön tuottama taloudellinen arvo on avustuksiin nähden moninkertainen.

Seuratoiminta luo paikallista identiteettiä tarjoamalla yhteistä tekemistä, mahdollisuuden seurata, kannattaa ja osallistua monella tavalla. Seura luo puitteet toimia lähiyhteisössä sekä omaksi iloksi että yhteiseksi hyväksi.

Mitä:

Kuntien suora ja välillinen tuki on seuroille elintärkeää, jotta ne voivat tarjota kaiken ikäisille innostavaa ja laa-dukasta liikuntaa lähipalveluperiaatteella. Seurat tar-vitsevat ennen kaikkea olosuhteita, taloudellista tukea ja tukea osaamisen ja toiminnan kehittämiseen.

Liikuntapaikat luovat seuratoiminnalle edellytyksiä. Ne ovat ovat kunnalle merkittäviä ja kauaskantoisia inves-tointeja. Liikuntapaikkaverkoston ylläpidon ja kehittä-misen tulisi perustua tarveselvityksen pohjalta tehtyyn pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaan.

Tarpeet kolmannen sektorin järjestämälle liikunnal-le kasvavat. Seurojen toivotaan kehittävän tarjontaa nykyistä laajemmalle kohderyhmälle ja erilaisten liik-

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

9

kujien tarpeisiin. Seuroille tarjottu koulutus ja talou-dellinen tuki voivat toimia kannustimena toiminnan laajentamiselle.

Päätoimisten työntekijöiden palkkaaminen on kehittä-nyt seurojen osaamista ja toimintatapoja sekä lisännyt vapaaehtoisten määrää. Seuraan palkattu liikunnan ammattilainen voi tukea myös kunnan tarpeita ja edis-tää kunnan ja seuran yhteistyön edellytyksiä.

MITÄ KUNTAPÄÄTTÄJÄ VOI TEHDÄ?

1. Pidä liikuntaa järjestävien toimijoiden puolta kun-nan budjettia rakennettaessa. Kunnalle pieni säästö voi aiheuttaa seurojen talouteen suuren loven, jonka seurauksena toimintaa joudutaan karsimaan ja kunta-laisten liikuntamahdollisuudet heikkenevät.

2. Kannusta kunnan ja yhdistysten yhteistyön kehittä-mistä – seurojen toiminnan tarkoitusta ja autonomiaa kunnioittaen.

3. Varmista, että koulujen liikuntatilat ovat koulupäivän ulkopuolella iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina lii-kuntaa järjestävien toimijoiden käytössä.

4. Kunta voi kohdistaa pitkäaikaistyöttömien tukirahaa kuntalisänä työttömiä palkkatuella palkkaaville yhdis-tyksille. Kuntalisä nostaa yhdistyksen palkanmaksuky-kyä, ohjaa kunnan työllistämisresursseja aktivoivaan toimintaan ja koituu monipuolisesti kunnan ja kunta-laisten hyväksi. Samalla yhdistykset saavat lisää voima-varoja toimintansa kehittämiseen. Kunnallisen määrä-rahan tarve ei kuitenkaan lisäänny.

MIKÄ MERKITYS ASIALLA ON OMASSA KUNNASSANI? OMA IDEA TAI TOIMENPIDE-EHDOTUS ASIAN EDISTÄMISEKSI:

LISÄTIETOA:

Oman kuntasi seurat

Alueellinen liikuntajärjestö

Seuratoiminnan kehittämistuki

Liikunnan ja urheilun työllistämishanke

Fakta: • Lähes puolet suomalaisista 12–18-vuotiaista nuorista harrastaa liikuntaa urheiluseurassa. Seu-rassa harrastamisen suosio kasvaa. Seuraliikunnan suosio on lisääntynyt kahden viime vuosikymmenen aikana – erityisesti 7–14-vuotiaiden ja tyttöjen osalta. (Nuorten terveystapatutkimus)

• Aikuisistakin 14 % liikkuu urheiluseurassa ja 5 % muun liikuntajärjestön liikuttamana. (Kansallinen liikuntatutkimus)

• Yhden euron avustusta vastaan seurat tekevät keskimäärin 4,2 tuntia vapaaehtoistyötä. Kunnat myönsivät vuonna 2008 yhdistyksille toiminta- ja kohdeavustuksia yhteensä 15,3 milj. eur. Liikunnan ja urheilun vapaaehtoistyötä tehdään yli 5 miljoonaa tuntia kuukaudessa.

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

10

3. kaavoita lisää liikuntaa

Yhdyskuntasuunnittelulla on aina vaikutuksia liikkumismahdollisuuksiin. Kannustaako ympäristö autoiluun vai aktiivisiin kulkutapoihin? Löytyykö liikuntapaikka läheltä?

peRusteLut

Viihtyisä arkiliikuntaan kannustava elinympäristö on paitsi terveyttä edistävä, myös turvallinen, tasa-arvoi-nen ja kestävää kehitystä tukeva. Yhdyskuntasuunnit-telulla vaikutetaan lähiliikuntamahdollisuuksiin – eri-tyisesti lasten ja ikäihmisten toimintamahdollisuuksiin.

Onko asutuksen yhteydessä puistoja ja viheralueita? Löytyykö autoliikenteestä erotettuja reittejä, voiko kouluun mennä kävellen tai pyörällä turvallisesti? Lii-kunnan edellytysten luomisen on oltava osa yhdys-

kuntasuunnittelua ja kaavoituksessa on tärkeää arvioi-da myös liikuntavaikutukset.

Mitä:

Kaavoituspäätöksissä tulee huomioida vaikutukset kä-velyn ja pyöräilyn edellytyksiin sekä muihin liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksiin. Käyttäjät on otettava mukaan erityisesti arjen kannalta tärkeiden lähipalveluiden suunnitteluun.

Mitä kuntapäättäjä Voi tehdä?

1. Vaikuta siihen, että uusia asuinalueita suunniteltaes-sa mietitään myös kannustavuus koulu-, työmatka- ja muuhun asiointiliikuntaan sekä liikunnan harrastami-seen lähellä kotia.

2. Pidä huolta että kävelyn ja pyöräilyn edellytykset huomioidaan myös palveluiden (esim. koulut, kaupat ja liikuntapaikat) kehittämisessä.

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

11

3. Edesauta asukkaiden, koululaisten ja seurojen kuule-mista koulupihojen, ulkoilureittien, lähiliikuntapaikko-jen ja muiden lähipalveluiden suunnittelun varhaises-

sa vaiheessa. Heidän kokemuksistaan riippuu, miten valmis ympäristö löytää käyttäjät ja alkaa elämään.

Fakta: • Fyysinen aktiivisuus arjessa on vähentynyt. Entistä suurempi osa työmatkoista kuljetaan henkilöautolla. (FINRISKI 2007)

• Yli neljännes henkilöautoilla tehdyistä matkoista on alle 3 kilometrin mittaisia ja vajaa puolet alle 5 kilometrin mittaisia. (Pyöräilykuntien verkosto)

• Luonnonympäristö, harrastusmahdollisuudet ja ulkoilumahdollisuudet kuuluvat suomalaisten asuinympäristön viihtyvyystekijöiden top 5 -listalle (Asukasbarometri 2010 Asukaskysely suomalaisista asuin-ympäristöistä)

Lisätietoa:

Liikunta ja elinympäristö

Pyöräilykuntien verkosto

Mikä MeRkitYs asiaLLa on oMassa kunnassani? oMa idea tai toiMenpide-ehdotus asian edistäMiseksi:

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

12

4. Lääkitse liikkeellä

Liikuntaa kannattaa hyödyntää lääkkeenä ja työkaluna sosiaali- ja terveyspalveluissa, erityisesti vanhus-tenhuollossa ja elämäntapasairauksien riskiryhmien kohtaamisissa. Kuntalainen pitää saada liikkeelle jo ennen kuin terveysongelmat alkavat.

peRusteLut

Liikunta on erinomainen ennaltaehkäisy-, hoito- ja kuntoutusmuoto moniin sosiaali- ja terveystoimen budjettia paisuttaviin kansantauteihin.

Terveydenhuollon henkilöstön antama neuvonta ja lii-kuntalähete ovat tutkitusti tehokkaita herätyskeinoja omasta terveydestä huolehtimiseen.

Liikunta tukee työikäisen väestön jaksamista ja edistää työurien pidentämistavoitetta. Yleisimmät työkyvyttö-myyden syyt Suomessa ovat mielenterveyden häiriöt, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja sydän- ja verisuonitau-dit. Liikunnalla on keskeinen rooli työ- ja toimintakykyä uhkaavien tai heikentävien sairauksien ennaltaehkäi-syssä ja hoidossa.

Vanhustenhuollossa fyysisen aktiivisuuden tukeminen on olennainen tekijä toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Liikunta ja ulkoilu ovat erityisesti ikääntyneille tärkeä hyvinvoinnin lähde. Päättäjien on viisasta varmistaa, että kunnassa hyödynnetään tuoreinta tietoa ja toi-mintatapoja

Mitä:

Sosiaali- ja terveyspalveluissa, erityisesti vanhusten-huollossa ja elämäntapasairauksien riskiryhmien koh-taamisissa, hyödynnetään liikuntaa työvälineenä ja pai-nopistettä siirretään ennaltaehkäisevään toimintaan. Liikkumattoman väestönosan fyysisen aktiivisuuden

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

13

lisäämisellä on suuri taloudellinen merkitys. Liikunta- ja sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen kannattaa tehdä yhteistyötä.

MITÄ KUNTAPÄÄTTÄJÄ VOI TEHDÄ?

1. Tee aloite poikkisektoraalisesta työryhmästä, jonka tehtävänä on miettiä liikuntatoimen ja sosiaali- ja ter-veystoimen sekä järjestöjen rajapintojen palvelut ja toimintatavat.

2. Esitä määrärahan varaamista vanhustenhuollon yksiköiden kouluttamiseen koskien liikunnan hyödyn-tämistä vanhustyössä. Toimintakulttuurin muutos on-nistuu varmimmin, kun koko työyhteisö käy koulutuk-sen ja suunnittelee asioiden soveltamisen käytännön toimintaan.

3. Tarkastele sosiaali- ja terveystoimen budjettia. Onko rahaa varattu ennaltaehkäisevään työhön ja terveyden edistämiseen vai maksetaanko toteutuneiden terveys-ongelmien hoidosta?

Fakta: • WHO:n arvion mukaan 27 prosentissa diabetes-tapauksista pääsyynä on liikkumattomuus. Vuonna 2007 diabeteksen hoidon ja sairauden aihe-uttamat tuottavuuden alenemisen kustannukset oli-vat Suomessa yhteensä 2,6 miljardia euroa. Näiden tietojen perusteella arvioituna liikkumattomuuden kustannukset pelkästään diabeteksen osalta olivat Suomessa noin 700 miljoonaa euroa – yli 130 euroa jokaista asukasta kohti. Diabetes-kustannusten on arvioitu kasvavan noin 6 prosenttia vuodessa.

• Liikkumattomuus aiheuttaa kustannuksia myös muiden sairauksien lääkekuluina ja työpanosmene-tyksinä. Karkeat arviot liikkumattomuuden osuudes-ta näissä kustannuksissa ovat satoja euroja jokaista suomalaista kohti.

• Joka viides eläkeläinen ei liiku viikoittain lain-kaan. Kaksi kolmasosaa eläkeikäisistä suomalaisista liikkuu selvästi liian vähän. Vain muutama prosentti täyttää sekä kestävyys- että lihaskuntoliikunnan suo-situksen (Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010; Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset)

MIKÄ MERKITYS ASIALLA ON OMASSA KUNNASSANI? OMA IDEA TAI TOIMENPIDE-EHDOTUS ASIAN EDISTÄMISEKSI:

LISÄTIETOA:

Liikunta ja työurat – työelämä kaipaa myös liikettä

Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpide-ohjelma

Suositukset iäkkäiden turvallisen ja säännöllisen ulkona liikkumisen edistämiseksi

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

14

5. tue urheilun osaamista ja tapahtumia

Valmentaminen ja tapahtumien järjes-täminen vaativat osaamista. Tukemalla urheilijoita tukevia verkostoja ja tapahtu-mien järjestämistä lisäät kuntasi elinvoi-maa ja kiinnostavuutta.

peRusteLut:

Laadukkaat urheilutapahtumat, monipuoliset liikun-tapaikat ja paikalliset esikuvat luovat aktiivista kun-tabrändiä sekä innostavat kaikenikäisiä liikkumaan ja osallistumaan. Kuinka moni pysähtyy sinun kuntaasi urheilutapahtuman takia?

Kilpailutapahtumien järjestäminen tuo paikalliselle seurojen tekijäjoukolle osaamista. Kansallisen tapah-tuman järjestäjät saavat tukea lajiliitosta ja samalla seuralle välittyy lajin ajantasainen tieto. Vapaaehtois-

ten arvokkaan perustyön kannalta tapahtumat toimi-vat yhteisöllisyyden ja motivoinnin tärkeinä katalysaat-toreina. Tapahtumat ovat tärkeitä yhteistyön paikkoja kunnissa.

Urheiluakatemiat ovat opiskelu- ja urheilupaikkakun-nille syntyneitä yhteistyöverkostoja, jotka kokoavat yh-teen huippu-urheilun edellyttämät osaajat ja resurssit. Akatemiaverkosto ohjaa huippu-urheilun yhteistyötä ja vahvistaa eri toimijoiden vuorovaikutusta paikalli-sesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Akatemiatoi-minnan kehittämisen keskiössä ovat urheilijat, perheet, koulut ja muut oppilaitokset sekä seurat. Akatemioissa nuorten urheilijoiden valmennus yhdistyy joustavasti koulunkäyntiin ja opiskeluun, huomioiden urheilijoi-den kokonaisvaltainen kasvu.

Alueellisesti urheiluakatemiat toimivat monella tapaa vetovoimatekijänä. Akatemiat keräävät seudulle nuo-ria urheilijoita eri puolilta Suomea asumaan, harjoit-telemaan ja opiskelemaan. Akatemiavalmennukseen

Liikkuvat äänet ratkaisevat 2012

15

osallistuminen kiinnittää nuoria alueelle myös pidem-mällä tähtäimellä tarjoten haluttua työvoimaa alueen yrityksille.

Mitä:

Urheiluakatemiatoiminnan tukeminen edistää resurs-sien tehokasta käyttöä yhdistämällä toimijoita sekä poistamalla päällekkäisyyksiä. Urheiluakatemioiden kehittäminen edellyttää kuntien tukea muun muassa sujuvan oppilaitosyhteistyön varmistamiseksi.

Kunnat luovat tapahtumille edellytyksiä esim. tarjoa-malla tiloja ja alueita tapahtumien järjestämiseen. Tapahtumatoiminnan kehittäminen kumppanuuspe-riaatteella tukee osaamista ja aluetaloutta sekä aktivoi kansalaistoimintaa. Tapahtumien tukeminen tuleekin nähdä kunnan investointina, ei kulueränä tai menetet-tynä tulona.

Fakta: Tutkimusten mukaan useimmat tapahtumat jättävät aluetalouteen enemmän taloudellista ylijäämää kuin mitä ne kisajärjestäjältä sitovat. Tämän ovat havain-neet muutamat suomalaiskaupungit, jotka ovat luoneet oman tapahtumastrategian, jossa käydään läpi kooltaan ja tasoltaan paikkakunnan profiiliin ja suorituspaikkoihin sekä muihin olosuhteisiin sopivat tapahtumat ja keinoja niiden saamiseksi.

Yleisurheilun MM-kisoja (Helsinki 2005) varten tehtyjen investointien, kisojen järjestämisen ja kisaturistien rahavirtojen aikaansaama arvonlisäys oli koko maan tasolla noin 80 milj euroa. Vaikutus työllisyyteen oli noin 1 400 henkilötyövuotta.

Mikä MeRkitYs asiaLLa on oMassa kunnassani? oMa idea tai toiMenpide-ehdotus asian edistäMiseksi:

Lisätietoa:

www.huippu-urheilunmuutos.fi

www.noc.fi/huippu-urheilu/urheiluakatemiat/

Mitä kuntapäättäjä Voi tehdä?

1. Varmista kunnan tuki urheiluakatemiatoiminnan kehittämiselle.

2. Tarjoa nuorille mahdollisuus löytää esikuvia urheili-joista tukemalla ja tuomalla esiin paikallisia huippuja tai järjestämällä kouluille mahdollisuus käydä seuraa-massa urheilukilpailuja.

3. Vaikuta tapahtumien järjestämisen edellytyksiin.

4. Ruoki paikallisten tapahtumanjärjestäjäseurojen in-nostusta tuomalla esille tapahtumien merkitystä kun-nalle ja olemalla itse mukana.

Liikkuvat äänet ratkaisevat.

www.slu.fi /kuntavaalit www.facebook.com/liikkuvataanetratkaisevat