Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 1

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti 2014

ÄmpäriYmpäri

Pitääköhillopurkkitiskata?s. 3

Marko onpesunkestävä roskakuskis. 4

Ekotekotempaustulee taass. 8

2 | Ämpäri Ympäri

Lounaisen Suomen hyötykäyttö etenee

yhteistyölläLoimi-Hämeen Jätehuolto Oy (LHJ) on mukana lounaisen Suomen hankintaren-kaassa, joka on perustettu yhdessä neljän muun jätehuoltoyhtiön ja –laitoksen kanssa. Hankintarenkaan tarkoituksena on löytää ympäristöystävällinen tapa hyödyntää LHJ:n, Turun, Salon, Rauman ja Porin seutujen sekalainen yhdyskun-tajäte. Samalla suuremmalla yhteishankinnalla voidaan saavuttaa myös kohtuul-lisin kustannuksin toteutettava ratkaisu, jolla hillitään asukkaiden jätemaksujen nousupainetta.

Hankintarengas on jo tehnyt ratkaisut ensimmäiselle lyhyemmälle kaudelle vuo-sille 2015-2017. Hyötykäyttö perustuu näinä vuosina energiakäyttöön ja jätettä toimitetaan neljään jätevoimalaan. Vielä tänä vuonna osa LHJ:n alueen kotita-louksien sekajätteestä joudutaan sijoittamaan kaatopaikalle, mutta ensi vuonna kaatopaikkasijoitus loppuu jo lähes kokonaan ja vuonna 2016 kaatopaikkasijoitus päättyy lopullisesti voimaan astuvan orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon myötä.

Vuodesta 2018 alkaen hankintarengas etsii ratkaisua pidemmälle 15-25 vuoden aikavälille. Hankinta etenee kilpailullisella neuvottelumenettelyllä ja saadaan pää-tökseen syksyllä. Kilpailussa on mukana sekä kierrätykseen että energiahyöty-käyttöön perustuvia ratkaisuja. Valinnat tehdään yritysten tarjoamien teknisten ratkaisujen kesken vertaamalla hintaa, laatua ja ympäristönäkökohtia. Aiemmin sekalaisen yhdyskuntajätteen hyödyntämisratkaisut ovat perustuneet pääosin energiakäyttöön. Hankintarengas on Suomessa edelläkävijänä huomioinut erityi-sesti materiaalikierrätystä, joka on jätehuollon etusijajärjestyksessä energiakäyt-töä tärkeämpi. Tämä sopii hyvin LHJ:n omaan strategiaan, jossa ympäristönäkö-kohdilla ja edelläkävijyydellä on ollut alusta lähtien erityinen merkitys.

Kevään aikana on keskusteltu tiiviisti pakkausjätteiden tuottajavastuun voimaan-tulosta. Pakkausten jätehuolto on siirtynyt tuottajanvastuulle. Käytännössä lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkausten keräys siirtyy siirtymäajan jälkeen tuot-tajien hoidettavaksi vasta vuoden 2016 alusta. Nykyään pääosin kuntien jäte-huoltoyhtiöt ovat ylläpitäneet laajaa lähes 5 000 kierrätyspisteen verkostoa val-takunnallisesti. Jatkossa tuottajat ovat kaavailleet suppeampaa kauppaliikkeiden yhteyteen rakennettua 2 000 pisteen verkostoa isompiin taajamiin. LHJ:n alueella kriteerit täyttäviä paikkoja on vain parisenkymmentä. Tällä hetkellä asukkaiden käytössä on alueellamme yli 200 kierrätyspistettä. Kattavan verkoston takaa-minen alueemme asukkaille on tärkeä asia. Meidän pitää yhdessä LHJ:n osa-kaskuntien ja jätelautakunnan kanssa varmistaa kattava kierrätyspisteverkosto koko toimialueella jokaiseen osakaskuntaan myös jatkossa. Syntypaikkalajittelu on paras keino saada puhtaita materiaaleja kierrätykseen ja uusioraaka-aineiksi.

Haluan toivottaa hyvää kevättä kaikille. Toivottavasti näemme mahdollisimman monet asiakaslehtemme lukijakunnasta kierrätyspisteillä, jäteasemilla ja tapah-tumissa.

Immo Sundholmtoimitusjohtaja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n tiedotuslehti kotitalouksiin.

Toimitus: Pasi Kaskinen, Suvi Lehtinen, Heta Nurmi, Johanna Talikainen Paino: Forssa PrintKuvat: Suvi Lehtinen, Heta Nurmi, Kalle Lahtinen Painos: 67 000 kplTaitto: Mainossatama Oy

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy l Kiimassuontie 127, 30420 Forssa l vaihde (03) 424 2600 l neuvonta@lhj.fi l www.lhj.fi

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 3

Kunhan on lasia!Pitäisikö hillopurkki pestä ennen kuin sen laittaa keräysastiaan? Ja se hankala viinipullon metallinen kaulus poistaa?

Kierrätyksestä ei kannata tehdä mitään numeroa – astioiden puhtaus ei ole pääasia, vaan se, että ne ovat puhtaasti

kierrätettävää lasia tai metallia.

Forssalainen Uusioaines Oy kerää, puhdistaa ja kierrättää vuosittain 80 000 tonnia lasia. Tähän määrään mahtuu monenlaista lasipak-kausta; pulloa ja purkkia. Uusioaineksen asia-kaspalvelupäällikkö Jenni Heikkilä, millaisena pullot ja purkit saa laittaa keräysastiaan?

– Onhan ne hyvä vähän huuhtaista, muu-ten ne alkavat kotikeräysastiassa haista. Mut-ta missään nimessä niitä ei tarvitse tiskata. Myöskään etikettejä ei tarvitse poistaa.

Entä sitten purkkien kannet tai ne metalliset kaulukset pulloissa? Pitääkö ne poistaa?

– Kannet voi laittaa metallinkeräysastiaan. Sen sijaan metalliset pullonkaulukset voi jättää paikoilleen. Ne poistetaan meillä puhdistus-prosessin aikana.

Uusioainekselle saapuviin kierrätyslasikuor-miin mahtuu valitettavasti myös paljon sinne kuulumatonta materiaalia. Kasoista paistaa muovipulloja, metallipurkkeja ja voi ei – myös posliiniallas.

– Posliini on se pahin. Sitä ei saisi missään nimessä laittaa lasinkeräykseen. Toinen huo-no on kuumuutta kestävä lasi, kattiloiden la-sikannet, kahvipannut tai hot&cool-lasit. Ne sulavat eri asteessa kuin kierrätyslasi ja niistä jää laatua heikentäviä paakkuja lasimassaan.

Värillä ei ole väliä

Lasinkeräyksessä lasipakkauksen värillä ei ole väliä. Samaan astiaan voi heittää vihreät, ruskeat ja kirkkaat lasit. Keräyslasi menee läpi monitahoisen prosessin, jossa lasi puhdiste-taan erilaisilla seuloilla ja erottimilla. Lasista erotellaan muovit, metallit ja lyijypitoinen lasi, sille tehdään värierottelu sekä poistetaan pos-liini ja muu keramiikka.

– Pääsääntöisesti voi sanoa, että kaikki kau-pasta ostetut syötävää tai juotavaa sisältävät lasipakkaukset, purkit ja pullot, ovat kierrätyk-seen sopivia.

– Jos epäilet, että lasi ei ole kierrätettävää, se kannattaa laittaa sekajätteen keräysas-tiaan. Esimerkiksi läheskään kaikki kynttiläas-tiat eivät ole kierrätyskelpoista lasia. Jossain tuotteissa on merkittynä lasin kierrätyskelpoi-suus.

Metalli halutaan puhtaana

Kuusankoski Oy:ltä kerrotaan, että kierrätysastioihin laitettavan metallin oli-si hyvä olla mahdollisimman puhdasta. ”Metalli jatkaa keräysastioista käsittelylaitoksille jossa se esimerkiksi murs-kataan. Kuluttajien palauttamat metallimateriaalit käyvät aina pitkän proses-sin läpi ennen kuin ne päätyvät sulatukseen. On ympäristöystävällistä pa-lauttaa materiaalit mahdollisimman puhtaina, se säästää jatkokäsittelyiden määrää ja siten myös energiaa.”

4 | Ämpäri Ympäri

Roskakuskin matkassa

Kahvi tuoksuu oripääläisessä Kuljetus ja Jä-tehuolto Mäkiön toimistossa. Kello lähenee aamukuutta ja ajopäivän alkamista odottelee neljä miestä kirkkaan oransseissa työvaatteis-sa. Leikkisästi alipäälliköksi itseään kutsuvan Marko Silvennoisen aamu on alkanut tä-nään puoli viideltä, työmatkaa Loimaalta Ori-pään varikolle tulee reilut parisenkymmentä kilometriä.

Jätteenkuljettajilla ei ole tarkkaa kellokorttia töiden aloittamiseen tai lopettamiseen, mutta varhaisaamun hiljainen liikenne ja päivänva-loa kohti valkenevat työtunnit ovat luonteva

peruste aloittaa kuudelta. Kotiin pääsee, kun reitti on ajettu ja muut huoltotyöt tehty.

Kahvit on juotu ja työpäivä voi alkaa. Tänä tiistaina Marko suuntaa jäteautolla Yläneelle sekajätteen tyhjennyskierrokselle. Tyhjennet-täviä kohteita on 150, pääasiassa haja-asutus-aluetta. Pöytyälle lähtevät Juuso Eskelinen ja Kari Kairus. Paperitöiden ja asiakaspalvelun pariin toimistolle jää Atte Mäkiö, perheyrittä-jä jo kolmannessa polvessa.

Ensimmäinen astia tyhjenee kello 6:24. Asukkaat ovat tuoneet sen varastosta pihalle jäteautoa varten, muulloin astia on katseilta

suojassa lähempänä taloa. Marko kommentoi astian siirtelyä periaatteessa hyväksi tavaksi toimia, kunhan muistaa ennakoida etenkin ar-kipyhät, jolloin tyhjennyspäivä saattaa muut-tua totutusta. Kuski kun ei saa lähteä etsimään astiaa ovien takaa, jos talonväki ei ole kotona.

Kelpo homma

Roskakuskin työ ei ollut Markon haaveam-matti pikkupoikana, eikä suunnitelmissa myö-hemminkään. Vuonna 2002 työt vähenivät

Metallimieheksi musiikin saralla tunnustautuva Silvennoinen on vapaa-ajallaan loi-maalaisen modernia thrash-metallia soittavan Curimus -bändin solisti. Toi-nen albumi ilmestyy huhtikuussa, jolloin vapaat viikonloput ovat harvassa ja pekkaspäivät tulevat tarpeeseen levyn-julkaisukiertueen merkeissä.

Roskakuski manaa pääkallokelejä ja kovaa pakkasta, mutta nauttii työn vapaasta tahdista – siitäkin huolimatta,

että joskus jätepuristin heittää hapantunutta maitoa naamalle. Vielä kun kaikki ymmärtäisivät sijoittaa jäteastiansa

sellaiseen paikkaan, että sinne pääsee autoa tai pihanurmikkoa vaurioittamatta. Toimittaja kulki päivän roskakuskin

matkassa.

Ämpärit ympäri

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 5

Roskakuskin matkassasilloisessa työpaikassa, ja jotain piti keksiä ti-lalle. Kaveri vinkkasi Mäkiöllä olevan avoimen paikan, johon Marko tulikin valituksi.

Nyt reilut yksitoista vuotta kuskina ollut Marko sanoo, että hänellä oli alanvaihdossa vain voitettavaa.

– En ollut sen kummemmin haaveillut jä-tekuskin ammatista, joten erityisiä odotuk-siakaan ei ollut. Mutta hyvin täällä on tullut viihdyttyä.

– Parasta tässä ammatissa on itsenäisyys ja monipuolisuus. Kukaan ei ole hengittämät-tä niskaan, ja töitä saa tehdä omaan tahtiinsa. Lisäksi jokainen päivä on erilainen, vaikka sa-moja reittejä ajetaankin. Ja yleiskunto pysyy hyvänä! Marko toteaa.

Ulos-sisään-jumppaa tulee harjoitettua lä-hes satoja kertoja reitin aikana. Otteista nä-kee, että tätä on tullut tehtyä ennenkin. Kun auto on peruutettu astian viereen lähes kirur-gin tarkkuudella, kuski vilahtaa ovesta kesken lauseen, viipyy pihalla 30–40 sekuntia, loikkaa takaisin sisään ja jatkaa vastaamista seuraa-vasta sanasta kuin ei olisi poissa ollutkaan.

Työn ikävinä puolina Marko mainitsee kovat pakkaset ja pääkallokelit. Roskakuskin työn oletettua likaisuutta hän ei allekirjoita.

– Ei se sen sotkuisempaa ole kuin muilla-kaan ulkotöitä tekevillä. Kesäkuumalla astiat tietysti haisevat, mutta siihenkin tottuu äkkiä.

Lehmiä ja kyitä

Puhelin soi. Myös useamman vuoden Mäkiöl-lä töissä ollut Markon pikkuveli Miro soittaa kokeneemmalta kollegalta tyhjennysohjeita biojätereitille, jota hän ajaa tänään ensimmäis-tä kertaa. Niitä annetaan veljelliseen tapaan: Mistä astiat löytyvät ja miten niiden kanssa toimitaan.

– Eikä tyhjiä astioita tarvitse tyhjentää, Marko naurahtaa puhelimeen.

Monipuoliseen työhön mahtuu tietenkin monenlaisia kommelluksia: Auto on lähtenyt liukumaan jäisessä mäessä vaikka käsijarru on ollut kytkettynä, tasaiselta näyttänyt tien-pinta onkin kelirikon pehmentämää tai satanut lumi on piilottanut notkoisen kohdan ja sitten ollaan jumissa akseleita myöten. Joskus kus-ki vain on väärässä kohdassa oikeaan aikaan, kun täysi tölkki hapantunutta maitoa ruiskah-taa auton puristimesta kasvoille tai vaatteille hellepäivänä.

Pihoissa liikkuessaan Markokin on kohdan-

nut paljon eläimiä. Normaalien koirien ja kis-sojen lisäksi roskakuskin lahkeita ovat tulleet haistelemaan myös vapaana olleet lehmät. Kerran kyy sattui juuri kuljettajan oven eteen ja sai työkengästä kuskin hypätessä ulos au-tosta. Uhkarohkea peurakin on hypännyt kuu-siaidan takaa suoraan liikkuvan auton eteen, mutta onnenkantamoisellaan pyyhkinyt vain kuuran kulmapellistä turkkiinsa muuten osu-matta.

Asiakaskontaktit ovat osa työpäivää, ros-kakuskikin on palvelualalla. Moni tulee pihalla ollessaan juttelemaan kuljettajan kanssa. Ar-kista ahertajaa myös kiitetään, ainakin juhla-pyhinä. Jouluna kuskeja muistetaan usein suk-laarasian muodossa.

– Totta kai muistaminen lämmittää mieltä, Marko korostaa:

– Yleensä jätehuoltoon ei kiinnitetä paljon huomiota, paitsi jos jokin asia on huonosti.

Penni roskakuskille

Marko toivoisi, että asiakkaat muistaisivat vä-lillä asettua roskakuskin saappaisiin jäteasioita miettiessään. Astian paikan tulisi olla sellai-nen, että sen luokse pääsee helposti isolla autolla kolhimatta sivupeilejä paksuihin oksiin tai vaurioittamatta asiakkaan nurmikkoa. Ja tyhjentäjän työturvallisuus ei vaarannu, kun terävät lasinsirut tai pöllyävä tuhka on pakattu oikeaoppisesti ja turvallisesti ennen astiaan tai säkkiin viemistä.

Näiden seikkojen huomiointi edesauttaa roskakuskin työtä sekä turvallisuutta ja sitä kautta myös oman jäteastian nopeaa ja toi-mivaa tyhjennystä. Viimekädessä hankalissa tilanteissa arvion tekee aina kuljettaja, jolla on kokemusta - useimmiten yrityksen ja erehdyk-sen kautta - niin liukkaista teistä, pehmeistä kelirikoista kuin tiukoista kääntymispaikoistakin.

Viimeisessä tyhjennyspaikassa pihalla on kaksi taaperoa. Leikit lumihangessa pysähty-vät kuin seinään jäteauton kaartaessa pihaan, kun lapset jäävät katsomaan operaatiota. As-tia kolisee tyhjäksi ja pian oranssi mies peruut-taa autoa jo takaisin tien päälle.

Kello tulee yksi ja päivän reitti alkaa olla ajettu. Tällä kertaa ei tapahtunut haastattelijan kyydissä olon lisäksi muuta tavallisuudesta poikkeavaa. Auto suuntaa takaisin Oripään hallille, iltapäivällä on vielä tyhjennysajo Fors-saan Kiimassuon jätekeskukseen.

Jäteastian käyttäjän muistilista:• astian tulee olla koneelliseen tyhjennykseen soveltuva

• valitse astian paikka niin, että sen viereen pääsee helposti isolla jäteautolla

• jos pihassa ei pääse ympäri ja astian luokse pitää peruuttaa, peruutusmatka saisi olla korkeintaan 50 metriä

• huomioi myös tien päälle tulevat oksat, osuvatko ne jäteautoon

• pakkaa terävät ja pölyävät jätteet huolellisesti

• älä täytä astiaa niin täyteen, että sitä ei pysty liikuttelemaan

• pidä astian paikka hyvin valaistuna, hiekoitettuna sekä vapaana lumikinoksista

6 | Ämpäri Ympäri

Päätyiköylimääräinen pihviroskikseen?Kotitalouksissa tuhlataan ruokaa – sitä päätyy roskikseen puolet enemmän

kuin ravintoloissa ja kaupoissa. Ruokahävikki käy kukkaron päälle ja

kuormittaa myös ympäristöä. Pienillä muutoksilla, kuten kauppalistan

tekemisellä on merkitystä. Ja eilisen jämistäkin voi tehdä hyvää ruokaa!

Suomessa heitetään vuosittain roskiin 20–30 kiloa ruokaa henkeä kohden. Vaikka usein kauhistellaan kauppojen ja ravintoloiden ruo-kahävikkiä, kotitalouksissa sitä syntyy noin puolet enemmän. Runsas ruokahävikki ei näy vain lompakossa, vaan se kuormittaa myös ympäristöä.

Ruuan tuotanto aiheuttaa neljäsosan suo-malaisten kulutuksen kasvihuonepäästöistä. Syömäkelpoisen ruuan päätyessä roskiin ruo-kaketjun eri vaiheista syntyneet päästöt ovat aiheutuneet turhaan.

Ruokahävikin asiantuntijan MTT:n tutkimus-päällikkö Juha-Matti Katajajuuren tutkimuk-sessa kotitaloudet pitivät päiväkirjaa ostetusta sekä poisheitetystä ruuasta. Poisheitetty ruo-ka oli useimmiten tähteeksi jäänyttä ruokaa. Hävikkiin päätyy runsaasti myös vihanneksia, maitotuotteita sekä leipää ja muita viljatuotteita.

”Nykyään ruokahifistelyyn liittyen saatetaan myös ostaa eksoottisiin ruokiin tarvittavia ai-neksia, joita kokeillaan kerran ja loput ainekset pilaantuvat”, arvelee Katajajuuri, jolloin ruoan arvostus näkyy enemmän kokeilunhaluna, kuin ruokahävikin ehkäisynä.

Syömisellä vaikutat

Ruokahävikki on arkinen turha ympäristötaak-ka, jota on vaikea perustella millään, sanoo Katajajuuri. Etelänlomalla voi olla terapeuttista vaikutusta ja joitain matkoja on hyvin vaikea taittaa julkisilla tai polkupyörällä. Ruokahävikki taas on vältettävissä suunnittelulla, varsinkin kotitalouksissa.

Ruoka ja syöminen ovat ainut toimi, josta

suurin osa ihmisistä voi päättää itse ja siihen on päivittäinen vaikuttamisen mahdollisuus. Teknologia muuttaa autoja ekologisemmiksi ja asuntoja energiatehokkaammiksi, mutta ruu-an ostamiseen ja poisheittämiseen vaikuttaa arjessa vain kuluttaja itse, Katajajuuri muistuttaa.

Perheet, jotka valittiin tutkimuksiin, huo-masivat päiväkirjan pitämisen myötä pois-menevän ruuan runsaan määrän ja kertoivat jälkeenpäin muuttaneensa toimintatapojaan.

”Tänään syödään jämiä”Suunnittelemalla ruoka- ja ostolistan etukä-teen voi vähentää ylimääräisen ruuan ongel-maa jo ostosvaiheessa. Pienemmät lautaset, kauhat ja tarjoiluastiat helpottavat ottamaan ruokaa vain sen verran, että lautanen tulee tyhjäksi.

Jos ruokaa jää yli, tulee se jäähdyttää pian ja säilyttää niin, ettei se unohdu. Nopeasti pi-laantuvia tuotteita ei tulisi ostaa liikaa ja ne tulisi säilyttää näkyvällä paikalla jääkaapin etuosassa, jopa päiväysjärjestyksessä.

Iso merkitys ruokahävikin vähentämiseen olisi kasvattaminen pienestä pitäen käytän-nöllisempään suhteeseen ruokaan ja ruuan-tuotantoon. Keittotaidot ovat yksipuolistuneet, kun enää ei ”jämäkokkailla”, niin että kaikki ruoka tulisi hyödynnettyä.

”Kotitaloustunneilla tulisi opettaa valmis-tamaan ruokaa myös tähteistä, sekä ope-tettaisiin ja muistutettaisiin erosta viimeisen käyttöpäivän ja parasta ennen päivän välillä”, Katajajuuri vinkkaa.

Parasta ennen

Tuotteen laatu saattaa huo-nontua tämän päivän jälkeen, mutta se ei ole terveydelle haitaksi.

Viimeinen käyttöpäivä

Tuotetta ei tulisi tämän päi-väyksen jälkeen enää käyt-tää. Luota omiin aisteihisi – katso, haista ja maista!

Kaikesta kotitalousjätteestä biojätettä on noin kolmannes. Lisäämällä biojätteen lajit-telua sekajätteestä kom-postoriin tai biojäteastiaan voidaan kotitalousjätteen kierrätystä nostaa merkit-tävästi.

Tee ostos-lista ja syölautanentyhjäksi

Juha-Matti Katajajuuri kannustaa ruokajätteen vähentämiseen.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 7

Lajittelebiojätteet huolella

Biojätteen lajittelu voi tuottaa pään-vaivaa. Selvää on, että sinne

kuuluvat ruuantähteet ja vihan-nesten kuoret, mutta saavatko jätteet sisältää myös maa-tumatonta ainesta ja kuinka paljon? Biojäte-kysymyksiin vastasi Envor Biotechin tuo-tantopäällikkö Hannu Ny-man.

Biojätteen käsittelyproses-si on suunniteltu niin, että muovit erotellaan pois. Ny-man korostaa, että muovit eivät kuulu biojätteeseen ja aiheuttavat lisätyötä, mutta varsinaista haittaa pienistä määristä ei ole. Jääkaa-pissa mädäntyneen kurkun saa laittaa muoveineen biojätteeseen. Jotkut jättä-vät pienten metallimäärien takia maatuvan jätteen laittamatta biojätteeseen, esimerkiksi teepussit niiden sisältämien niittien vuoksi. Nymanin mukaan pienet määrät metallia eivät hait-taa. Prosessiin metallinero-tin saa ne poistettua.

Biohajoavien pussien on kerrottu venyvän ja tukkivan prosesseja, sekä maatuvan varsinaista bio-jätettä hitaammin. Monet taittelevatkin biojätepus-sinsa sanomalehdistä. Ny-manin mukaan on kehitetty uudenlainen biojätepussi, joka ei aiheuta ongelmia

laitoksissa. Nyman suosittelee kyseistä Bioska +-pussia biojätteiden pakkaamiseen. Sanoma-lehdet eivät hänen mielestään kuulu biojättee-seen lainkaan. Niistä saadaan suurempi hyöty kun ne kierrätetään uudestaan paperiksi.

Paperit erikseen

Nyman ei itse lajittelisi serviettejä biojättee-seen, vaikka jossain lajitteluohjeissa ne sinne neuvotaankin. Niistä saadaan suurempi hyö-ty jätevoimalassa, kuin biokaasulaitoksella. Sama asia pätee muidenkin pehmopaperei-den, kuten talouspaperin, kanssa.

Monet leivinpaperit ovat nykyään valmis-tajien mukaan maatuvia. Nyman ei itse ole havainnut leivinpaperia kompostin joukossa, joten se voi olla maatunut muun biojätteen mukana. Toisaalta biojäteprosessissa ensim-mäiseksi erotetaan roskat pois, joten leivin-paperi saattaa joutua jo siinä vaiheessa ener-giajätteeseen.

Ihmisten ja eläinten ulosteita sekä biohajoa-viksi väitettyjä vaippoja ja terveyssiteitä ei saa laittaa biojätteeseen hygieniasyistä, Nyman kertoo. Ne nostavat myös valmiin mullan ke-mikaali- ja raskasmetallipitoisuuksia haitallisik-si. Vaippoihin päätyy kemikaaleja esimerkiksi ihorasvoista.

Lasi ja metallipurkit, jotka sisältävät biojä-tettä, Nyman nimeää isoimmiksi haitoiksi bio-jäteprosessille. Esimerkiksi sillipurkkeja löytyy harmillisen paljon biojätteen joukosta. Lasia ei saada eroteltua biojätteestä kunnolla, ja sirpaleet päätyvät pahimmassa tapauksessa maanparannusaineen mukana pellolle. Myös kissanhiekka, tavallinen hiekka ja kiviaines pie-nissäkin määrin haittaavat prosessia.

8 | Ämpäri Ympäri

Ekotekotempaus2014Forssa MA 19.05.201416.00 - 16.30 ent.Suonpään kauppa, Saviniementie 336 SAVIJOKI

16.45 - 17.15 Pietilän kauppa, Koijärvi, Koijärventie 239 FORSSA

17.30 - 18.15 Matkun kylätalo, Matkuntie 630 MATKU

18.30 - 19.00 Peräjoen kylätalo, Tampereentie 801 FORSSA

19.45 - 20.15 Vieremäntien ja Uitontien risteys, Vieremäntie 135 FORSSA

Tammela TI 20.05.2014 15.30 - 16.00 Portaan ent. kyläkauppa, Portaanraitti 1 PORRAS

16.15 - 16.45 Liesjärvi, työväenyhdistyksen talo, Liesjärventie 606 LIESJÄRVI

17.15 - 18.00 Letkun Puoti, Härkätie 341 LETKU

18.30 - 19.00 Torro, Sohkasen kuivuri, Torrontie 129 TORRO

19.30 - 20.00 Riihivalkaman koulu, Nuutinkulmantie 19 TAMMELA

Tammela KE 21.05.2014 16.00 - 16.30 ent. Saaren koulu, Kaukolantie 845 TAMMELA

16.45 - 17.15 Koulukeskus, ala-parkkipaikka, Koulutie 1 TAMMELA

18.00 - 18.30 Teuron koulu, Teurontie 463 TEURO

19.00 - 19.30 Susikkaan kylätalo, Susikkaantie 604 SUSIKAS

20.00 - 20.30 Teboil, Kaukjärvi, Huoltamontie 3 TAMMELA

Ypäjä TO 22.05.2014 17.00 - 17.30 Ypäjänkylä, Seurojentalo, Ypäjänkyläntie 842 YPÄJÄN ASEMA

18.15 - 19.15 Ypäjän paloasema, keskusta, Annantie 2 YPÄJÄ

19.30 - 20.00 Palikkalan levähdysalue, Forssantie 450 YPÄJÄ

Punkalaidun MA 26.05.2014 15.30 - 16.00 Pohjoisseudun nuorisoseurantalo, Vesilahdentie 842 ORINIEMI

16.30 - 17.00 K-Huoltopiste Koskioinen Ky, Urjalantie 621 KOSKIOINEN

17.30 - 18.00 Kiertolan koulu, Murronharjuntie 890 PUNKALAIDUN

18.45 - 19.15 Keskusta, parkkipaikka Kauppakadun ja Puistotien kulmassa,

Kauppakatu 4 PUNKALAIDUN

19.45 - 20.15 Kunnan parkkipaikka, Kanteenmaantie 1211 PUNKALAIDUN Urjala TI 27.05.201415.00 - 15.30 Halkivaha, Seuraintalo, Vesilahdentie 1480 HALKIVAHA

16.15 - 16.45 Urjalankylä, Kaunisto, Punkalaitumentie 536 URJALAN KYLÄ

17.15 - 17.45 Paperinkeräys Oy, Punkalaitumentie 1481 TURSA

18.15 - 18.45 Lasitehtaan parkkipaikka, Pruukinraitti NUUTAJÄRVI

19.30 - 20.00 Menosten VPK-Talo, Suorannantie MENONEN

20.30 - 21.00 Paloasema, Salmentie 476 URJALA AS

Jokioinen KE 28.05.201415.00 - 15.30 Vaulammin Urheilutalo, Ylä-Mikkolantie JOKIOINEN

16.00 - 16.30 Kalakosken ala-aste, Humppilantie 22 JOKIOINEN

17.00 - 17.30 Latovainion urheilukenttä, Hiukkonummentie LATOVAINIO

18.00 - 18.30 Kakkostien levähdyspaikka, Helsingintie 348 HUMPPILA

Humppila KE 28.05.201419.30 - 20.00 Otsolan Hovin parkkipaikka, Otsolantie 20 HUMPPILA

20.30 - 21.00 Seurojentalo, Humppilantie 22 HUMPPILA

Somero MA 02.06.2014 17.00 - 17.30 Pitkäjärven koulu, Turuntie 1300 SOMERO

18.00 - 18.30 Häntälän koulu, Häntäläntie 349 SOMERO

19.00 - 19.30 Ollilan koulu, Haalintie 26 SOMERO

20.00 - 20.30 Puunkulj. Helenius ky. Härkätie 496 SOMERO

Somero TI 03.06.2014 17.00 - 17.30 Terttilän koulu, Kaskistontie 316 SOMERO

18.00 - 18.30 Oinasjärven koulu, Helsingintie 2102 SOMERO

19.00 - 19.30 Somerniemen torin paikoitusalue, Puutarhatie 1 SOMERO

Loimaa KE 04.06.2014 16.00 - 16.45 Propax Agro Oy, kunnan ent.varikko, Teollisuustie 3 LOIMAA

17.15 - 18.00 Kojonkulma, Kojontupa, Kojonperäntie 284 KOJONKULMA

18.15 - 18.45 Orisuo, Kerhotupa, Jalasjoentie 22 ORISUO

19.15 - 19.45 Metsämaa, Kalliohovi, Metsämaantie 641 LOIMAA

Loimaa TO 05.06.2014 16.00 - 16.30 Niinipirtti, Pahkiasistie 170 LOIMAA

17.00 - 17.30 Pappinen, Eskolan kuivuri, Pappistentie 476 LOIMAA

18.00 - 18.45 Piltola, Hulsin piha, Alhonkedontie 20 LOIMAA

19.15 - 20.00 Kauhanoja, Lieskiven paja, Katinhännäntie 558 LOIMAA

SYKSY 2014>> Sastamala MA 08.09.2014, ent. Vammala

>> Sastamala TI 09.09.2014, ent. Kiikoinen

>> Sastamala KE 10.09.2014, ent. Äetsä

>> Loimaa TO 11.09.2014, ent. Alastaro

>> Akaa MA 15.09.2014

>> Akaa TI 16.09.2014, ent. Kylmäkoski

>> Pöytyä KE 17.09.2014, ent. Yläne

>> Oripää KE 17.09.2014

>> Loimaa TO 18.09.2014, ent. Mellilä

>> Koski Tl TO 18.09.2014

Tarkempi aikataulu syksyn osalta:• ilmoitukset paikallislehdissä

• www.lhj.fi

• neuvonta@lhj.fi

• (03) 424 2619

Katso alla olevasta aikataulusta milloin Ekotekotempaus on paikkakunnallasi.>> Keräyspisteen tarkempi sijainti kartalla www.lhj.fi/palvelut/ekotekotempaus

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 9

>> Ohjeet Ekotekotempaukseen• Ekotekotempaus on tarkoitettu kotitalouksien ja maatilojen vaarallisille jätteille • Keräyksessä ei oteta vastaan sähkö- ja elektroniikkalaitteita eikä yritysten vaarallisia jätteitä• Vaarallisia jätteitä ovat: öljyt, öljynsuodattimet, akut, raskasmetalliparistot, loisteputket, energiansäästölamput, maalit, liimat, lakat, liuottimet, hapot, emäkset, lääkkeet, torjunta-aineet jne.• Ethän tuo vaarallisia jätteitä tempauspysäkeille etukäteen!

>> Öljyjätteen noudot• Lassila & Tikanoja noutaa öljyjätteen sen syntypaikalta 200 litran eristä ylöspäin. Sitä pienemmät määrät kotitalouden ja maatilan öljyjä otetaan vastaan LHJ:n ekotekotempauksessa tai jäteasemilla. Öljyjätteen noutotilaukset: puh. 010 636 6031 tai oil@lassila-tikanoja.fi

Vanhentuneet lääkkeet pitää palauttaa maksutta apteekkiin. Noudata seuraavia ohjeita:

• Poista alkuperäiset pahvipakkaukset ja potilastiedot. • Läpipainopakkauksessa olevia lääkkeitä ei tarvitse erikseen poistaa.• Pakkaa lääkkeet tiiviiseen läpinäkyvään muovipussiin.• Nestemäiset ja jodia sisältävät lääkkeet tulee palauttaa alkuperäispakkauksissa ja erillään muista lääkkeistä.• Ruiskut palautetaan erillään toisistaan ja lääkkeistä ja tulee pakata läpäisemättömään astiaan, esimerkiksi lasipurkkiin.• Elohopeaa sisältävät kuumemittarit tulee palauttaa erillään lääkejätteistä. Rikkoutuneet kuumemittarit tulee palauttaa suljetussa läpäisemättömässä astiassa.• Apteekit ottavat vastaan vain lääkkeitä, ruiskuja ja neuloja sekä kuumemittareita. Älä vie apteekkeihin muita vaarallisia jätteitä!

Vähennä lääkejätettä

• Säilytä lääkkeet oikein. Monet lääkkeet ovat herkkiä kosteudelle, valolle tai väärälle lämpötilalle.

Lääkejätteiden pakkaaminen ja palautus

>> Muista nämä, kun toimit vaarallisten jätteiden kanssa• Merkitse jäte: Mistä jätteestä on kyse ja vaaraominaisuudet• Pakkaa alkuperäiseen pakkaukseen jos mahdollista• Anna oikeat tiedot, ole selvillä mitä tavaraa sinulla on vietävänä• Älä sekoittele jätteitä keskenään• Vie jätteet keräykseen vähintään kerran vuodessa

>> Vastaanottopaikat vaarallisille jätteille• Ekotekotempauksen lisäksi vaarallisia jätteitä voi palauttaa ympäri vuoden useisiin kiinteisiin asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin: jäteasemat | ekotekopisteet | lääkkeet apteekkeihin paristot kauppoihin

>> Vastaanotto on kotitalouksille maksutonta• Vaarallisten jätteiden jätehuolto kustannetaan jätehuollon perusmaksulla. Jätteiden tuominen vastaanottopaikkoihin on kotitalouksilta maksutonta. Yritysten osalta veloitetaan vaarallisten jätteiden hinnaston mukaan.

• Paras säilytyspaikka lääkkeille on keittiö. Kylpyhuoneessa ei lääkkeitä kannata missään nimessä säilyttää kosteuden ja lämpötilan vaihteluiden takia• Osta lääkkeet sopivissa pakkauksissa. Harvoin tarvittavasta lääkkeestä ei tarvitse ostaa suurpakkausta. • Osta lääkettä, jonka sopivuudesta et ole varma ensin pieni kokeilupakkaus.

10 | Ämpäri Ympäri

leimahtiheti liekkiin

www.tuikkujahti.fi

LHJ osallistui viime jouluna ensimmäistä kertaa jätehuolto-yhtiöiden valtakunnalliseen Tuikkujahti-kampanjaan. Jahdissa esi- ja peruskoulut kisasivat luokittain alumiinisten tuikkukuo-rien keräämisessä. Luokat, jotka keräsivät eniten tuikkukuo-ria marras-tammikuun aikana oppilasmäärään suhteutettuna voittivat rahapalkintoja. Lisäksi palkittiin määrällisesti eniten tuikkuja kerännyt ryhmä.

Keräyskilpailun tavoitteena oli aktivoida koululaisia tark-kailemaan kulutus- ja lajittelutottumuksiaan. Tuikkujahti kan-nustaa samalla luovuuteen ja verkostoitumiseen käytettyjen tuikkukuorien etsinnässä. Lisäksi halutaan kiinnittää huomiota kotitalouksien materiaalin hyötykäyttöön, pienestä koostaan huolimatta alumiiniset tuikkukuoret ovat arvokasta metallituot-teiden uusioraaka-ainetta.

Osanotto LHJ:n ensimmäiseen jahtiin oli päätähuimaava, yhteensä 76 ryhmää lähes jokaisesta omistajakunnasta esi-koululaisista yläluokkiin lähti mukaan. Kolmessa kuukaudessa 1465 oppilasta keräsi 867 248 tuikkukuorta, eli reippaat 860 kiloa alumiinia.

Koko Suomen alueella tuikkuja oli jahtaamassa yhteensä 807 luokkaa ja 15 272 oppilasta ja yhteistulos koko maassa oli ennätykselliset 8 623 449 tuikkukuorta. Kerätyistä alumiinisista kuorista on mahdollista tehdä melkein 574 897 uutta limsatölk-kiä tai melkein 57 uutta pientä Buster-venettä.

2013-2014 Tuikkujahdin voittajat:

IPuistokadun koulun 9D, Loimaa

IIKirkonmäen koulun 5. lk, Somero

IIITalolan koulun 3. lk, Koski TL

Määrällisesti eniten tuikkuja keräsiJoensuun koulun 3B, Somero

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 11

Ympäristökasvatusta kaikenikäisilleLHJ tarjoaa monipuolista ja maksutonta jäte-neuvontaa vauvasta vaariin. Olemme tuot-taneet vuosien varrella runsaasti ympäristö-kasvatukseen liittyvää materiaalia. Osaavien asiantuntijoiden vetämät kierrätysaiheiset teh-tävät ja mielenkiintoiset luennot ovat suuressa suosiossa. Ympäristökasvatuksen kohderyh-mään kuuluvat erityisesti pienemmät lapset päiväkodista koululaisiin, mutta järjestämme koulutusta myös vanhemmille koululaisille ja opiskelijoille.

Vierailut jätekeskukseen tai neuvonnan pyy-täminen omaan tilaisuuteen ovat maksuttomia toimialueemme kuntien kouluille ja muille jul-kisyhteisöille sekä yhdistyksille. Ota yhteyttä: 03 242 2619 tai neuvonta@lhj.fi

Jätejengi

Jätejengi-käsinuket koostuvat joukosta erilai-sia jätteitä, joilla on jokaisella oma tarinansa ja paikkansa. Jätejengin vierailu tapahtuu joko nukketeatteriesityksen tai osallistavan keskus-

telun muodossa. Jätejengi on myös mahdol-lista saada lainaan kouluille tai päiväkodeille, jotta niitä voidaan rauhassa käyttää opetus-materiaalina pidemmän aikaa. Nukketeatteri-esitys kertoo Ralle Rantapallosta, joka muiden jätejengiläisten avustuksella etsii omaa paik-kaansa jätemääritelmien joukossa. Jätejengin kanssa voidaan myös keskustella lajittelusta ja jätehuollosta lapsien ikä huomioiden.

Kätmän

Kätmän on Kiimassuon Jätekeskuksessa asu-va superkissa, joka tykkää tehdä romuista uusia esineitä ja tietää paljon jätehuollosta. Kätmänin voi pyytää vierailulle päiväkotiin, peruskouluun ja erilaisiin tapahtumiin. Kätmän ja hänen hoitajansa saapuvat luokkaan kerto-maan jätteistä toiminnallisella ja mielenkiintoi-sella tavalla. Jäteinfo huipentuu lajittelutehtä-vään, jossa lapset saavat neuvoa Kätmäniä laittamaan jätteet oikeisiin keräyslaatikoihin.

12 | Ämpäri Ympäri

Yhtenäistensääntöjenpuolesta Mikä jätelautakunta? Mitä se tekee ja mihin sitä tarvitaan? Jätehuollon

viranomaistehtäviä hoitava Forssan jätelautakunta on toiminut nyt

vuoden verran. Jätelautakunnan isoja päätöksiä on ollut muun muassa

jätteiden kuljettaminen. Nyt työn alla on jätepoliittinen ohjelma. Pyysimme

puheenjohtaja Timo Norria kertomaan lautakunnan tehtävistä ja roolista.

Forssan jätelautakunnan ensimmäisiä tehtä-viä oli jätteiden kuljetusjärjestelmästä päättä-minen. Lautakunta yksimielisesti päätti, että jokainen kiinteistö tekee itse sopimuksen valit-semansa kuljetusyhtiön kanssa. Vaihtoehtona oli malli, jossa kunta kilpailuttaa keskitetysti jätteenkuljetuksen.

Jätteiden kuljetusjärjestelmä nostatti pal-jon keskustelua ja monenlaisia mielipiteitä. Forssan jätelautakunnan puheenjohtaja Timo Norrin mukaan jätteet tuntuvat herättävän yllättävän paljon intohimoja.

– Ihmisillä on vahvoja mielipiteitä, niin kun-talaisilla kuin päättäjilläkin. Edelleen on nii-täkin, jotka eivät mielestään tarvitse mitään jätehuoltoa. Ja kuitenkin meillä on olemassa jätelaki, jonka mukaan jokaisen kiinteistön on kuuluttava jätteenkuljetuksen piiriin.

– Itse aion ehdottaa tienhoitoyhdistyksen kokouksessa, että kilpailuttaisimme koko tien-pätkän jätteenkuljetukset yhdessä. Onhan se järjetöntä, että kolme autoa kulkee peräkanaa

samaa tietä pitkin. Mikään ei estä naapureita tekemään samoin muillakin tienpätkillä, Timo Norri sanoo.

Ohjelma ohjaa kulutustaTimo Norrin mukaan on hieno asia, että te-keillä olevaa jätepoliittista ohjelmaa tehdään avoimesti ja että kaikilla halukkailla on mah-dollisuus osallistua ohjelman työryhmiin.

– Ohjelman tarkoituksena on noudattaa jä-tehuollon järjestämisessä ja valvonnassa jäte-lain asetuksia. Samalla on tarkoitus selkeyttää ja yhtenäistää toimintamalleja ja turvata hyvä palvelutaso toiminta-alueellamme.

– Jätehuoltohan on periaatteessa tehty hyvin yksinkertaiseksi, mutta jätelaki lähtee-kin siitä, ettei jätettä syntyisi. Meidän pitäisi siis toimillamme ja ohjeistuksella tähdätä sii-

hen, että ihmiset miettisivät jo ostotilanteessa mahdollisesti syntyvää jätettä. Se ei olekaan enää niin yksinkertaista.

Jätepoliittista ohjelmaa valmistellaan si-nänsä hyvänä ajankohtana, että jätelakiin on astumassa voimaan pakkauksia koskeva tuot-tajavastuu. Käytännössä se tarkoittaa, että tuottajien on järjestettävä pakkausmateriaali-en keräys kierrätystä varten.

Mihin lautakuntaa tarvitaan?– Jätelautakunta perustettiin, sillä tarvittiin yhtenäinen elin päättämään kunnille jätelaissa säädettyjä asioita. Koska meillä on yhteinen 14 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö, niin me tarvitsimme myös yhtenäiset jätehuoltomää-räykset, toteaa Timo Norri.

– Käytännöt kunnissa olivat hyvin erilaisia ja jätehuollon valvonta oli joissakin kunnissa ym-päristöpalveluilla, joissakin teknisellä toimella tai jollakin kolmannella taholla. Kuntalaistenkin kannalta on hyvä, että tehtäväjako ja roolit sel-kiytyvät ja että jokainen tietää, kenen kanssa eri asioissa kuuluu asioida.

Lautakunta on avannut www-sivut osoit-teessa www.jateltk.fi. Siellä voi seurata jäte-poliittisen ohjelman ja jätelautakunnan pää-töksentekoa.

Jätehuollon toimijoiden roolit:Loimi-Hämeen Jätehuolto OyJätehuollon palvelutehtävät kuntien puolesta

• jätteiden vastaanotto, käsittely ja hyödyntäminen• erilliskeräyspalvelut• kierrätyspisteiden ylläpito• jäteneuvonta• vaarallisen jätteen keräys ja vastaanotto

JätelautakuntaJätehuollon viranomaistehtävät

• jätehuoltomääräykset ja niistä poikkeaminen• jätetaksat• jätteiden kuljetuksen periaatteet• jätehuollon palvelutason päättäminen• jätepoliittisen ohjelman laatiminen

YmpäristönsuojeluviranomaisetJätehuollon valvonta

• kuntaan voi ilmoittaa esim. roskaamisesta tai asiattomasta jätteenpoltosta• valvoo järjestettyyn jätteen- kuljetukseen liittymisen noudattamista, tarvittaessa kehotuksin ja sakoin

JätteenkuljetusyrittäjätJätteenkeräys

• kotitalousjätteiden keräys ja kuljetus• jätteen keräys- ja käsittelypalvelut yrityksille

Sastamala

PunkalaidunAkaa

Urjala

LoimaaOripääPöytyä(Yläne)

Tammela

Somero

ForssaHumppila

Jokioinen

Ypäjä

Koski TL

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 13

Miten liityn järjestettyyn jätteenkuljetukseen?

Jos olet ostanut vakituisen tai vapaa-ajan asunnon:>> Hanki jäteastia ja tee oma sopimus haluamasi jätteenkuljetusyrittäjän kanssa>> Liity yhden tai useamman naapurin kanssa jätekimppaan, ja käytä samaa jäteastiaa. Kimpan edustaja tekee sopimuksen valitun jätteenkuljetusyrittäjän kanssa

Jos omistat ränsistyneen kiinteistön tai autiotalon:>> Hae jätemaksujen kohtuullistamista jätelautakunnalta

Jos kompostoit, ja haluat sekajäteastiallesi pidemmän tyhjennysvälin:>> Ota yhteyttä LHJ:n neuvontaan tai jätelautakuntaan

Toimialueemme jätteenkuljetusyrittäjien yhteystietoja löydät osoitteesta www.lhj.fi -> Palvelut -> Palvelut kunnissa

Sastamala

PunkalaidunAkaa

Urjala

LoimaaOripääPöytyä(Yläne)

Tammela

Somero

ForssaHumppila

Jokioinen

Ypäjä

Koski TL

Forssan jätelauta-kunnan puheenjoh-taja Timo Norri on maatalousyrittäjä, jolle hevoset ovat tärkeä koko perheen harrastus.

14 | Ämpäri Ympäri

Sähköinen uutiskirje E-ämpisJos kaipaat enemmän ja helpommin tietoa jätehuollosta, tilaa Loimi-Hämeen Jätehuol-lon uutiskirje E-ämpis! Uutiskirje ilmestyy vähintään kerran kuukaudessa, tarvittaessa useamminkin, ja tarjoaa tuoreimmat jätehuol-toon liittyvät uutiset. Uutiskirjeen voi tilata lhj.fi-sivuston etusivun alareunasta löytyvästä tilauslinkistä.

Tykkää meistä Facebookissa ja voita 250€ kylpylälahjakortti

LHJ tukee keväällä alkanutta TEXVEX-pro-jektia. Projektin tavoite on uusiokäyttää tai kierrättää tekstiilit kaatopaikkasijoittamisen sijaan. Vastaanottopaikat toimivat työpa-ja-periaatteella työllistäen nuoria.

Forssassa ja Loimaalla otetaan vastaan ilmaiseksi vaatteita ja muita kodintekstiilejä. Pajoihin saa tuoda puhdasta ja kuivaa tekstii-liä. Pienet tahrat tai reiät eivät haittaa. Huo-nekalut, matot, peitot ja tyynyt eivät kelpaa.

Molemmista pajoista voi myös ostaa teks-tiiliä. Jos on tarve suuremmalle erälle tiettyä materiaalia, voi antaa tilauksen, niin TEXVEX kerää asiakkaan tarvitsemaa tekstiiliä sivuun. Kaupungin päiväkodit ja koulut voivat noutaa tekstiiliä ilmaiseksi askarteluun ja käsitöihin.

TEXVEX tukee nuorisotakuuta työllistämäl-lä nuoria työpajan muodossa. Nuoret saavat tietoa ja taitoa kierrätyksestä, tekstiilialasta sekä viestinnästä ja parantavat näin työllisty-mismahdollisuuksiaan myös jatkossa.

Ilmainen tekstiilikierrätys Forssaan ja Loimaalle!

>> TEXVEX Forssa Perkiönkatu 3 Avoinna ma-pe 9-14

>> TEXVEX Loimaa Leppäkuljunkatu 2 Avoinna ma-ke 10-14 i

www.facebook.com/loimihameenjatehuolto

Arvomme kaikkien tykkää-

jien kesken Sokos Hotels

-lahjakortin juhannuk-

sena 2014. Lahjakortin

voi käyttää valintansa

mukaan Turun Caribialla

tai Oulun Edenissä.

Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy | 15

Jäteasemien teemapäivät ja viikonlopun aukiolotPihat ja nurkat on mukava laittaa kesäkuntoon jäteasemien teemapäivinä eli risu- tai kesäsiivouspäivinä. Silloin

asemilla on paikalla LHJ:n neuvonta kahvittamassa asiakkaita sekä antamassa neuvoja ja vinkkejä kierrätykseen

ja jätehuoltoon. Puutarhajätteet voi toimittaa risupäivinä Forssassa, Akaassa, Loimaalla ja Sastamalassa maksutta.

Somerolla ja Urjalassa ei ole puutarhajätteen vastaanottoa. Keväästä loppukesään otamme jälleen käyttöön myös

lauantain aukiolot. Katso tarkemmin teemapäivät ja aukioloajat alla olevista tiedoista.

>> Kiimassuon jätekeskus Forssa Kiimassuontie 127, Forssa | (03) 424 2620 | ma-pe 7-18 | lauantaisin touko-elokuussa ja 7.9.klo 9-13 Risupäivä la 10.5.

>> Akaan jäteasema Hirsikangas, Hämeentie 521, Toijala | (03) 542 2851 | ma-pe 10-18 | touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Risupäivä la 3.5.

>> Loimaan jäteasema Kirveskallio, Myllykyläntie 120, Loimaa | (02) 763 2713 | ma-ti 10-18, ke-to 8-16, pe 8-12 | touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Risupäivä la 3.5.

>> Sastamalan jäteasema Pesurinkatu 179, Sastamala | (03) 511 5831 | ma-pe 11-18 | touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Risupäivä la 3.5.

>> Someron jäteasema Jätevedenpuhdistamo, Salontie 91, Somero | 050 586 7878 | ma ja ke 12-18, pe 8-14 | touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Kesäsiivouspäivä la 7.6.

>> Urjalan jäteasema Kunnan varikko, järveläntie 30, Urjala | 050 402 1693 | ti ja to 10-18 | touko-syyskuussa kk:n 1. la klo 9-13 Kesäsiivouspäivä la 7.6.

Olemme mukana:>> Asuminen Akaassa-messut la 17.5.

>> Forssan Kukkamarkkinat la 24.5.

>> Rompetori Sastamalan Vatajalla la 24.5.

>> Somerniemen kesätori la 5.7.

>> Hunajahulinat Toijalassa la 30.8.

Pyydä meidät mukaan omaan tapahtumaasi!neuvonta@lhj.fi

16 | Ämpäri Ympäriwww.lhj.fi | (03) 424 2619 | neuvonta@lhj.fi

Mitä kierrätyksessä tapahtuu? Pysy ajan tasalla:

Tilaa e-ämpis ja saat tuoreen tiedon lisäksi myös muita etuja. Jaa kanssamme tuoreimmat ekovinkit ja seuraa ajankohtaisia tapahtumia.

Vähennetään jätemäärää!

noutaa isot jäte-esineet suoraan kotoasi tai tarjoaa kätevät välineet remontti- tai suursiivousjätteiden lajitteluun.

NoutoPärinä | AstiaPärinä | KonttiPärinä

Vuokraa

tai lainaa

ostamisen

sijaan

Ostakestäviä ja

korjattavia

tuotteita Jaa oma jätemääräävähentävä vinkkisi facebookissa:

>> www.facebook.com/loimihameenjatehuolto