Metsä- ja puutarhamarjojen ja sienien teollinen kuivaaminen ja pakkaaminen

ja puutarhamarjojen ja sienien teollinen kuivaaminen ja pakkaaminen -esiselvityshanke (nro 17546)

1.9. – 31.12.2012

Kehittämisyhtiö Witas Oy projektipäällikkö KK Tuula Lahtinen 31.12.2012

ja puutarhamarjojen ja sienien teollinen kuivaaminen 17546)

Kehittämisyhtiö Witas Oy projektipäällikkö

Tuula Lahtinen 31.12.2012

Sisällysluettelo

Sisällysluettelo .............................................................................................................................. 1

1 Johdanto ..................................................................................................................................... 2

2 Esiselvityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet ............................................................................. 2 2.1 Kohderyhmät ......................................................................................................................... 3

3 Esiselvityshankkeen toteutus ja resurssit ............................................................................... 3 3.1 Organisaatio, raportointi ja seuranta ...................................................................................... 4 3.2 Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus ....................................................................... 4

4 Toimenpiteet .............................................................................................................................. 5 4.1 Marjat ja sienet raaka-aineena sekä vuosittainen keskimääräinen satomäärä ....................... 6

4.1.1 Yleisimmät luonnonmarjat .............................................................................................. 6 4.1.2 Puutarhamarjat ............................................................................................................... 8 4.1.3 Sienet ............................................................................................................................. 9

4.2 Seutukunnan keskimääräinen marjasato ja kilohinta ........................................................... 11 Taulukko 2. Marja- ja hedelmätilat ......................................................................................... 12

4.3 Tutustumiskäynnit kuivaustoimintaa harjoittaviin yrityksiin ................................................... 14 Taulukko 4 Kuivattuja marjatuotteita valmistavia yrityksiä...................................................... 15

4.4 Kysyntä teollisesti kuivatuille marjoille ja sienille .................................................................. 19 4.4.1 Tukkuliikkeet ja päivittäismarkkinat kartoituksessa ....................................................... 24 4.4.2 Kuivatuotteiden (marjat ja sienet) verkkokauppa .......................................................... 25 Taulukko 5 Kuivattujen marja- ja sienituotteitteiden jakelu- ja myyntikanavia ........................ 25 4.4.3 Lähimarkkinat; keskuskeittiöt ja logistiikka .................................................................... 26

5 Marjojen ja sienien teollinen kuivaamisen prosessi .............................................................. 27 5.1 Elintarviketila ....................................................................................................................... 27 5.2 Kuivattujen marja- ja sienituotteiden pakkaaminen .............................................................. 28

6 Kuivainlaitteiden saatavuus ja kapasiteetti ............................................................................ 29 Taulukko 6 Marjojen ja sienien teollinen kuivaaminen; laitteet ja koneet ................................... 32

7 Esiselvityshankkeen tuloksia .................................................................................................. 33 Taulukko 7 Kuivaustoiminnasta kiinnostuneita toimijoita ........................................................... 34 Taulukko 7.1 Muut toimijatahot.................................................................................................. 35 7.1 Johtopäätöksiä ja jatkohankesuunnitelmia .......................................................................... 35

Lähteet ......................................................................................................................................... 37

Liite 1 Lähiruokamarkkinat; keskuskeittiöt ja lounasravintolat ............................................... 38

Liite 2 Elintarvikekuivauksen kustannuksia ja hintaesimerkkejä ............................................ 40

Liite 2.1 Tuloslaskelma ............................................................................................................... 42

Liite 3 Kysymykset opinnäytetyöhön JAMK /JAPA ry Markkinointiosio ................................. 44

2

1 Johdanto

Metsä- ja puutarhamarjojen ja sienien teollinen kuivaaminen ja pakkaaminen –esiselvityshanke

(nro 17546) suunniteltiin kartoittamaan marjojen ja sienien teollisen kuivaamotoiminnan

edellytyksiä pohjoisen Keski-Suomen seutukunnan; Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja

Viitasaaren alueella. Seutukunnan ja yleensä elintarviketuotannon kausiluonteisuudesta,

elintarvikkeiden säilyvyydestä ja logistiikan kustannuksista johtuen alkutuotteiden jalostamista

pidetään tarpeellisena. Alueen elintarvikkeiden, varsinkin marjojen ja sienien, jatkojalostus on

hyvin vähäistä. Paikallisten elintarvikkeiden ja luonnontuotteiden tuotantomahdollisuudet ovat

kuitenkin melko hyvät harvaan asutun maaseudun puhtaan luonnon ja satoalueiden

näkökulmasta katsottuna.

Elintarviketuotannossa suositaan yleensä kotimaisia raaka-aineita ja lyhyitä logistisia ketjuja.

Useimpien teollisuudenalojen, myös elintarviketeollisuuden markkinat, ovat joko suoraan tai

epäsuorasti kansainvälisen kilpailun piirissä, vaikka mukana on myös paikallisia piirteitä, joihin

kilpailukyky ja tuotteiden tunnettavuuden kasvu usein perustuvat. Alueelliset ja paikalliset

makutottumukset sekä olemassa oleva ruokakulttuuri, kuten ”osta kotimaista ja suosi

paikallista”, mahdollistavat elintarvikemarkkinat myös maantieteellisesti suppeille alueille.

Jalostusastetta nostamalla on mahdollisuus vaikuttaa tuotteiden kilpailukykyiseen hinnoitteluun.

Markkinoinnissa erikoistuotteiden kaupallistamiseen on tuotu mukaan tarinat ja pohjoinen

”arktisuus”, jolloin syntyy usein mielikuva koskemattomasta, puhtaasta luonnosta. Tarinoiden ja

mielikuvien avulla voidaan lisätä tuotteen erilaistamista ja sitä kautta parantaa kilpailukykyä.

Tuotekehitystä ovat ohjaamassa raaka-aineiden alkuperän merkitys; luonnollisuus, eettisyys,

aitous ja terveellisyys, jotka korostuvat raaka-aineissa varsinkin luonnonmarjojen osalta.

Raaka-aineen saatavuuden ja riittävyyden lisäksi marjojen ja sienien teollista kuivaustoimintaa

harjoittavalla yrityksellä tulee olla kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Nykypäivän

ruokaketjussa arvostetaan paikallisuutta, kotimaisuutta ja lähiruuan kautta tulevaa

läpinäkyvyyttä alkutuottajalta kuluttajalle. Kilpailukyvyn kannalta merkittäviä ja keskeisiä asioita

ovat tuotteiden ja palvelutoiminnan korkea laatu, erikoistuminen ja innovatiivisuus.

2 Esiselvityshankkeen tarkoitus ja tavoitteet

Esiselvityshankkeen tarkoituksena ja tavoitteena oli selvittää metsä- ja puutarhamarjojen ja

sienien teollisen kuivaamisen ja pakkaamisen toimintaedellytyksiä, kuten kysyntää ja

kannattavuutta teollisesti kuivatuille marja- ja sienituotteille.

3

Tarkastelun kohteena olivat alkutuotannon mahdollisuudet kapasiteetin osalta koskien metsä- ja

puutarhamarjojen vuosittaista keskimääräistä tuotantoa, poimintaa ja varastointia. Tavoitteena

oli selvittää myös teollisen kuivaamisen ja pakkaamisen tekniikat sekä mahdolliset toteuttajat

(yritykset) alueella. Esiselvityksen pohjalta oli mahdollisuus pilotoida valmis tuotanto- tai

toimitusprosessi puhtaita, kuivattuja marja- ja sienituotteita sopivissa pakkauksissa asiakkaille,

mikäli edellä mainitut toimintaedellytykset täyttyisivät.

2.1 Kohderyhmät

Kohderyhmiin kuuluivat pohjoisen Keski-Suomen alueen, erityisesti Kinnulan, Kivijärven,

Pihtiputaan ja Viitasaaren tuottajat; maa- ja puutarhatilat, metsämarjojen poimijat, sienitilat ja

sienien poimijat. Yritykset, jotka voisivat liittyä marjojen ja sienien varastointiin, kuivaukseen ja

tuotteiden pakkaamiseen.

Kohderyhmät

• Alkutuottajat; maa-, puutarha- ja sienitilat sekä muut alan yritykset • Asiakkaat; kuluttajat, tukkuliikkeet, keittiöt, ravintolat ja vähittäiskaupat • Poimijat (keruutuottajat)

Asiakasselvityksen osalta mukaan valittiin tukkuliikkeitä, keskuskeittiöitä ja lounasravintoloita

(lähimarkkinat) sekä vähittäiskauppa.

3 Esiselvityshankkeen toteutus ja resurssit

Esiselvityshankkeen hallinnoinnista vastasi Kehittämisyhtiö Witas Oy ja projektipäällikkönä toimi

Tuula Lahtinen Kivijärveltä. Hankkeen toteutus vastasi Manner-Suomen maaseudun

kehittämisohjelman toimenpiteen 111.2 tavoitteita. Rahoitus oli Maaseudun Kehittämisyhdistys

VIISARI ry:n toimintaryhmän kautta. Esiselvityshanke toteutettiin ajalla 1.9. – 31.12.2012

pohjoisen Keski-Suomen seutukunnan alueella.

Esiselvityshankkeen taustalle kartoitettiin teollisesti yleisimmin kuivattavat marjat ja sienet sekä

raaka-aineen saatavuus, keskimääräinen myyntiin tullut satomäärä ja ostohinta. Hankkeesta

tiedotettiin hankesuunnitelman mukaisesti henkilökohtaisin käynnein, sähköpostitse, kirje- ja

puhelinyhteydenotoin. Lisäksi esiselvityshanke oli mukana Kehittämisyhtiö Witas Oy:n osastolla

Keksintöjen Viikko messuilla 8. – 10.11.2012. Samalla hanke-esite oli jakelussa sisältäen

kontaktipyynnön marjojen ja sienien kuivaustoiminnasta kiinnostuneille.

4

3.1 Organisaatio, raportointi ja seuranta

Hankkeelle nimettiin seurantaryhmä Kehittämisyhtiö Witas Oy:n

• toimitusjohtaja Tuija Muhonen • yrityspalvelupäällikkö Kari Taipale (hankesuunnitelman laatija) • kehittämispalvelupäällikkö Mauno Laulumaa

Esiselvityshankkeen seuranta toteutui viikkoraporttien, seurantaryhmän puhelinneuvotteluiden

ja marraskuun 27.11. koostepalaverin pohjalta.

3.2 Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus

Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus näkyvät alla olevasta taulukosta. Palkat ja

palkkiot muuttuivat hieman budjetoidusta.

Taulukko 1 Esiselvityshankkeen kustannukset ja rahoitus

2.2 Kustannukset ja rahoitus Budjetoitu Toteutunut Palkat ja palkkiot 11250 15475,83 Ostopalvelut 15000 8367,66 Vuokrat 400 325,30 Kotimaan matkakulut 1000 1248,45 Yleiskustannukset 500 475,70 Kokonaiskustannukset yhteensä 26750 Kustannusarvio 28150 25892,94

Ostopalveluihin budjetoitu määrä alittui, sillä osa selvityksen edellyttämästä tietojen hankinnasta

oli ilman kustannuksia tapahtuvaa asiantuntijuuden vaihtoa.

Kotimaan matkakulut ylittyivät hieman, sillä esiselvityshankkeen marjojen ja sienien teollista

kuivaamista harjoittavat yritykset sijaitsevat etäällä pohjoisesta Keski-Suomesta lukuun

ottamatta Äänekoskella sijaitsevaa Marjatila Raitalaa, jonka yrittäjä ei halunnut antaa tietoja

ulkopuoliselle. Elintarvikelakiin perustuvat hygieniavaatimukset rajoittavat myös osaltaan

tuotantoon ja tuotantotiloihin tutustumista.

Kokonaiskustannusarvio toteutuneiden kustannusten osalta alittuu budjetoidusta. Lopullinen

toteutunut kustannusarvio on saatavilla vuoden 2013 tammikuun puolivälissä.

5

4 Toimenpiteet

Lähimarkkinoita kartoitettiin Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Perhon,

Pihtiputaan, Saarijärven ja Viitasaaren alueella. Mukaan valittiin lähiruokaperiaatteella alueen

keskuskeittiöt ja lounaspaikat. Lähialueen markkinaselvityksen pohjalta, aterioiden määrästä ja

marjojen sekä sienien käytöstä ruuan valmistuksessa, voidaan markkina-alue nähdä suuntaa

antavana koskemaan huomattavasti laajempaa markkina-aluetta logistiset tekijät huomioiden.

Koko maata koskeva jakelu esimerkiksi kahden suuren päivittäistavarakaupan markkinoita

hallitsevan S- ja K-ryhmän (yhteensä yli 80 % markkinaosuus) ketjujen kautta onnistuu, mikäli

tuotteet hyväksytään järjestelmään ja ketjujen tuotevalikoimaan mukaan. Edellä mainittujen

markkinoita hallitsevien ketjuliikkeiden lisäksi puhelinhaastatteluissa (Lahtinen) mukana oli

myös Tuko Logistics Osuuskunta, joka on päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta- ja

logistiikkapalveluyhtiö.

Raaka-aineen saatavuutta kartoitettiin puhelinhaastatteluilla luonnonmarjojen ja sienien osalta

marjojen ja sienien ostajilta, jotka kiertävät eri paikkakunnilla. Puutarhamarjojen osalta kysely

kohdistui alueen marja- ja hedelmätiloihin. Luonnon marjojen ja sienien poimijoita tavoiteltiin

henkilökohtaisilla kontakteilla erilaisten tapahtumien ja tapaamisten yhteydessä. Poimijoiden

sitoutumista ja sitouttamista lähdettiin tavoittelemaan luonnontuotekeruun, luonnontuotekortti- ja

elintarvikehygieniaosaamisen koulutusten ja kurssien järjestämisen kautta tulevaisuudessa.

Kohderyhmänä koulutusten Ääneseudun TE-toimiston työvoimakoulutus (Jarmo Härkönen) ja

Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus POKE (koulutussuunnittelija Rauno Viiru) ja kurssien

järjestämisestä vastaavien tahojen, kuten Kinnulan osalta Suomenselän kansalaisopisto (rehtori

Marja Lehtonen). Marjojen ja sienien teollista kuivaustoimintaa harjoittavien yritysten osalta

kartoituksessa oli mukana koko Suomi. Potentiaaliset asiakkaat ja markkinat -

kysyntätutkimuksen teki tarjouspyyntöjen ja tarjousten pohjalta jyväskyläläinen Tietoykkönen Oy

ostopalvelun toimeksiantona.

Hankeyhteistyötä: Finnbeing, Kasvi-idea Keski-Suomessa, Näkökulmaverstas yrittäjille, Pro

Ruokakulttuuri ja Ruokaketjuilla kasvuun –hankkeiden välillä.

Toimenpiteet kohdistuivat hankekuvauksen mukaisesti:

• Alkutuotannon mahdollisuudet kapasiteetin osalta (keskimääräinen marjasato) • Asiakkaat; markkinaselvitys kuivatuille marja- ja sienituotteille • Kuivaustekniikka; laitteet ja saatavuus • Tuotantokapasiteetti- ja kannattavuuslaskelmat • Kuivaamisen ja tuotteiden pakkaamisen tekniikat ja mahdolliset toteuttajat

(yritykset) • Logistiikka

6

4.1 Marjat ja sienet raaka-aineena sekä vuosittainen keskimääräinen satomäärä

Puolukka, mustikka ja lakka ovat kaupallisesti tärkeimpiä luonnonmarjoja Suomessa, joista

puolukkaa poimitaan eniten.

4.1.1 Yleisimmät luonnonmarjat

Suomessa yleisimpiä luonnonmarjoja ovat: mustikka, puolukka, karpalo, tyrni, variksenmarja eli

kaarnikka, vadelma ja lakka. Teollisuuden yleisimmin käyttämät marjat ovat mustikka ja

puolukka, joiden saatavuus raaka-aineena on yleisesti ottaen hyvä. Mustikka on kaupallisesti

tärkeä luonnonmarja, jota arvostetaan sekä kotimaassa että ulkomailla marjan terveellisyyden

vuoksi. Karpaloa poimitaan jonkun verran kotimaassa, mutta suurin osa karpalosta on viljeltyä

tuontimarjaa Baltian maista, Puolasta, Kanadasta ja Pohjois-Amerikasta. Myös muita marjoja

kuivataan teollisesti esimerkiksi tyrniä ja vähäisessä määrin variksenmarjaa eli kaarnikkaa.

Vadelma ja lakka ovat suosittuja marjoja, mutta niiden saatavuus luonnonmarjoina on vähäistä

ja lisäksi lakan hinta on korkea, joka rajoittaa saatavuuden lisäksi teollista käyttöä. Ruusun- ja

pihlajanmarjaa käytetään jonkun verran myös teollisesti kuivattuina marjarouheina ja jauheina.

Simo Moision (Arktiset Aromit ry) mukaan kotimainen elintarviketeollisuus käyttää tuotteissaan

vuositasolla metsämarjoja runsaat neljä miljoona kiloa. Mustikan osuus on yli 2 miljoonaa kiloa

ja puolukan noin 1,3 miljoonaa kiloa. Karpaloa käytetään noin 0,7 miljoonaa kiloa, joka on

kolmanneksi suurin osa. Variksenmarjaa käytetään vähän. Viljeltyjen marjojen osa teollisuuden

käytöstä on runsas 6 miljoonaa kiloa vuodessa, josta suurin osuus on mansikalla. Yritykset

ostivat metsämarjaa viime kesänä 2012 yli 14 miljoonaa kiloa. Määrässä ei ole mukana

torikauppa eikä poimijoiden suoramyynti keskuskeittiöille ja kuluttajille. Vuoden 2012 marja- ja

sienitilastot (MARSI) julkaistaan keväällä 2013.

Suomalaisten luonnontuotteiden kaupallisen hyödyntämisen ja kotitarvekäytön perustana ovat

jokamiehen oikeudet eli vapaus kulkea luonnossa ja kerätä marjoja ja sieniä ilman erillistä

lupaa. Maamme metsistä yli 90 % täyttää EU:n keruutuotteille asettamat luomukriteerit (EU:n

asetus (ETY) N:o 2092/91), mutta luonnosta kerätyt tuotteet eivät olekaan automaattisesti

luomua.

Luomukeruutuote-nimityksen käyttämisen edellytys on se, että poimija sitoutuu luomuohjeisiin ja

kerää raaka-aineen luomutuotantoalueeksi virallisesti hyväksytyiltä metsä- ja maa-alueilta.

Luomukeruutuotteita on valvomassa Kasvintuotannon tarkastuskeskus (KTTK).

Alla olevasta piirakasta näkyy poimintatulojen perusteella myös poimitun marjasadon prosentti

jakaumat.

Lähde: Luonnonmarjojen ja –sienien

Suomen metsät antavat satoa,

kiloa, josta saadaan talteen vain noin viisi prosenttia.

arvioidaan talteen otetuksi vain 3

ongelmasta on kotimaisten poimijoiden puute. Tarvetta ja kysyntää on aktiiviselle,

luonnontuotteita tuntevalle poimijak

Luontoyrittäjyysverkosto ry.)

Ulkomaalaisten poimijoiden poimima osuus koko luonnonmarjamyynnistä oli 78 % ja

luonnonsienimyynnistä 15 %. Osuudet perustuvat tutkimuksessa mukana olevien marja

sienikauppaa harjoittavien yritysten antamiin tietoihin.

Lähde: Luonnonmarjojen ja –sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011

Luonnonmarjoista ja –sienistä

tuotteilla on järjestäytynyttä ostotoimintaa

Alla olevasta piirakasta näkyy poimintatulojen perusteella myös poimitun marjasadon prosentti

sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011 (MARSI

antavat satoa, syötäviä marjoja vuodessa keskimäärin 500

kiloa, josta saadaan talteen vain noin viisi prosenttia. Esimerkiksi mustikan ja puolukan sadosta

arvioidaan talteen otetuksi vain 3 – 10 %. Metsiimme jää raaka-ainetta vuosittain yli 85 %. Osa

ongelmasta on kotimaisten poimijoiden puute. Tarvetta ja kysyntää on aktiiviselle,

luonnontuotteita tuntevalle poimijakunnalle sekä poimintaa helpottaville työvälineille. (Suomen

Ulkomaalaisten poimijoiden poimima osuus koko luonnonmarjamyynnistä oli 78 % ja

luonnonsienimyynnistä 15 %. Osuudet perustuvat tutkimuksessa mukana olevien marja

sienikauppaa harjoittavien yritysten antamiin tietoihin. (MARSI 2012, 15.)

sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011 (MARSI

sienistä kertyi poimintatuloa yhteensä 23,6 milj. euroa.

lla on järjestäytynyttä ostotoimintaa.

7

Alla olevasta piirakasta näkyy poimintatulojen perusteella myös poimitun marjasadon prosentti

(MARSI 2012)

syötäviä marjoja vuodessa keskimäärin 500 – 1000 miljoonaa

Esimerkiksi mustikan ja puolukan sadosta

ainetta vuosittain yli 85 %. Osa

ongelmasta on kotimaisten poimijoiden puute. Tarvetta ja kysyntää on aktiiviselle,

unnalle sekä poimintaa helpottaville työvälineille. (Suomen

Ulkomaalaisten poimijoiden poimima osuus koko luonnonmarjamyynnistä oli 78 % ja

luonnonsienimyynnistä 15 %. Osuudet perustuvat tutkimuksessa mukana olevien marja- ja

(MARSI 2012)

kertyi poimintatuloa yhteensä 23,6 milj. euroa. Useimmilla

8

Varastointitukea luonnonmarjoille ja –sienille on maksettu vuodesta 1997 lähtien. Tuen

tarkoituksena pyritään edistämään kotimaisten marjojen ja sienten talteenottoa sekä

hyödyntämistä. Varastoidulle lakalle maksetaan tukea enintään 34 snt / kg, muille marjoille 10

snt / kg ja sienille 42 snt / kg. Vuonna 2011 varastointitukea maksettiin luonnonmarja- ja

sieniyritysten hakemusten mukaan yhteensä 113 595 euroa. (MARSI 2012, 16.)

4.1.2 Puutarhamarjat

Puutarhamarjoista mansikkaa on parhaiten saatavilla. Herukkaa käytetään myös teollisesti

kuivattuihin marjatuotteisiin (marjajauheet ja –rouheet). Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry:n

viljelyneuvoja Tuija Tanskan (puh. 040 838 4228) mukaan vadelman ja herukanviljely on

pienimuotoista ja vähäistä pohjoisen Keski-Suomen alueella. Marja- ja hedelmätilojen

satomäärät vaihtelevat viljelyneuvojan mukaan marjavuodesta ja -lajikkeesta riippuen.

Keski-Suomen satoalueella keskimäärin:

Marjanviljely Keskimääräinen sato

Mansikka 4000 - 5000 kg / ha

Mustaherukka (yleisin) 1000 - 1500 kg / ha

Vadelma 1500 - 2000 kg / ha

Pensasmustikka 500 – 1000 kg / ha

Tyrni 300 kg / ha

Herukoista (musta-, puna- ja viherherukka) mustaherukka on yleisin ja satomäärät vaihtelevat

kasvustosta ja lajikkeen tuottoisuudesta, mutta kasvupaikasta riippuen satoa voi saada jopa

3000 – 4000 kg / ha. Karpalo on maailmalla laajalti viljelty, mutta samat lajikkeet eivät sovellu,

viljelyneuvojan mukaan, Suomen talviolosuhteisiin. Tyrnin viljely onnistuu luontaisesti

Ahvenmaan alueella hyvin ja muualla Suomessa viljelyä on laajimmillaan Pohjanmaalla.

Viljelyneuvoja Tanskan mukaan tyrnisato vaihtelee vuodesta riippuen ja esimerkiksi vuonna

2010 satoa saatiin keskimäärin 300 kg / ha. Tyrnin poiminta on hankalaa ja etupäässä käsin

tapahtuvaa, vaikka uusia keruumenetelmiä on kehitetty, kuten erilaiset imurit ja pakastettujen

tyrnimarjaversojen varistelu marjoista. Pensasmustikan sato on vaihtelevaa ja pohjoisen Keski-

Suomena alueilla vähäistä sadon ollessa keskimäärin 500 – 1000 kg / ha. Mansikan kilohinta

9

vaihtelee lajikkeesta ja satomäärästä riippuen ja oli vuonna 2012 keskimäärin 5 € kilo.

Mustaherukan kilohinta oli itse poimittuna keskimäärin 1,00 – 1,50 € kilo.

Seuraavassa alla olevassa taulukossa on Suomessa vuonna 2011 tilastossa näkyvät

marjatilojen viljelyalat ja satomäärät.

Taulukko 1 Marjan- ja hedelmänviljelyä 2011

Lähde: Puutarhatilastot 2011 (Tieke)

Mansikkaa viljellään eniten koko maassa ja seuraavana on herukanviljely, josta suurin osa on

mustaherukanviljelyä.

4.1.3 Sienet

Luonnosta löytyy satoja syötäväksi kelpaavia sienilajeja. Poimitut sienet eivät säily kauaa

eivätkä kestä pitkää kuljetusta, joten ne on esikäsiteltävä tai valmistettava ruuaksi mielellään

samana päivänä. Teollisuudessa yleisimmin käytetyt kauppasienet ovat; herkkutatti, haapa- ja

kangasrousku, kelta- ja suppilovahvero sekä korvasieni. Kauppasienillä tarkoitetaan sellaisia

ruokasieniä, jotka elintarvikeviranomaiset ovat hyväksyneet elintarvikkeina myytäväksi. Syötäviä

sieniä eli ruokasieniä on huomattavasti enemmän. (Suomen Luontoyrittäjyysverkosto ry.)

Marjan- ja hedelmänviljely avomaalla 2011 14.5.2012

Bär- och fruktodling på friland 2011

Production of berries and fruit grown in the open 2011

Marjat ja hedelmät

Bär och frukterBerries and fruit

+-/ed. vuosi +-/ed. vuosi +-/ed. vuosi +-/ed. vuosiFöreg. år Föreg. år Föreg. år Föreg. år

Prev. year Prev. year Prev. year Prev. year

kpl,st, no kpl,st, no ha ha 1 000 kg 1 000 kg %

Musta - ja viherherukka - Svarta och gröna vinbär - Black och green currants 741 -38 1 647 -77 1 728 1 728 73

Punaherukka - Röda vinbär - Red currant 216 -4 195 -1 343 343 5

Valkoherukka - Vita vinbär - White currant 85 -5 78 -9 110 110 -6

Vadelma ja mesivadelma - Hallon och åkerbärshallon -

Raspberry 613 -22 400 -39 696 696 31

Karviainen - Krusbär - Gooseberry 86 1 31 0 71 71 28

Mansikka - Jordgubbe - Strawberry 1 292 -79 3 386 74 12 764 12 764 24

Pensasmustikka - Buskblåbär - Highbush blueberry 162 2 77 3 128 128 41

Tyrni - Havtorn - Sea buckthorn 259 -24 171 -21 107 107 147

Marja-aronia - Bäraronia - Chokeberry (Aronia spp.) 54 0 26 -3 13 13 1

Muut marjat - Övriga bär - Other berries 98 -2 62 -6 16 16 41

Marjat yhteensä

Bär totalt 2 024 -100 6 073 -80 15 974 15 974 28

Berries total

Yritysten määrä Viljelyala Sato

Antal företag Odlingsareal SkördNumber of enterprises Area under cultivation Yield

Teollisesti kuivattujen sienien saatavuus on vähäistä. Wegebon

viipaloitua siitakesientä 10 g:n pikkupussissa, jonka hinta on

puutarhatuotteiden verkkokaupassa.

Alla olevasta piirakasta näkyy poimintatulojen perusteella poiminta

Kuva: Luonnonsienten poimintatulot 2011.

Luonnonmarjojen ja –sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011

Itä-Suomen alue on perinteistä sienialuetta poimijatulojen jakautumisen (89 %) mukaan.

(MARSI 2012, 3.) Poimijoista suuri osa on ulkomaalaisia Ven

Poimintatuloa luonnonsienistä kertyi yhteensä 2,0 milj.

sienten viljelyä elintarviketeollisuuden tarpeisiin

siitakesienen (shiitake) tuottajia ja jalostajia Suomen markkinoilla.

Taulukko 3 Teollista toimintaa harjoittavia sieniviljelijöitä ja sienituotteita valmistavia yrityksiä

Yritys

Mycofood Oy, Puolanka Sieniviljelylaitos Valkjärventie 1 02130 Espoo www.nobleshiitake.com/fi/ Emperor Shiitake Oy Kirkkotie 8 23120 Mietoinen Mynämäki http://www.emperorshiitake.fi

Polar Shiitake Oy Kuismintie 154 82300 Rääkkylä

Teollisesti kuivattujen sienien saatavuus on vähäistä. Wegebon-tuotemerkillä

siitakesientä 10 g:n pikkupussissa, jonka hinta on 3.85 € ja saatavilla

puutarhatuotteiden verkkokaupassa.

Alla olevasta piirakasta näkyy poimintatulojen perusteella poiminta-alueiden jakautuminen:

Luonnonsienten poimintatulot 2011.

sienien kauppaantulomäärät vuonna 2011 (MARSI 2012)

Suomen alue on perinteistä sienialuetta poimijatulojen jakautumisen (89 %) mukaan.

Poimijoista suuri osa on ulkomaalaisia Venäjältä, Virosta ja Thaimaasta.

Poimintatuloa luonnonsienistä kertyi yhteensä 2,0 milj. euroa. Suomessa on jonkun verran

sienten viljelyä elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Alla olevasta taulukosta näkyy

) tuottajia ja jalostajia Suomen markkinoilla.

Teollista toimintaa harjoittavia sieniviljelijöitä ja sienituotteita valmistavia yrityksiä

Yhteyshenkilö Tuotteet

Jyrki Aho, dipl. ins. Toimitusjohtaja Puh. 0500 459 358

Tuoreita ja kuivattuja luomushiitakesieniä vihannestukkureille, HoReCavähittäiskaupoille.

Jari Kipinoinen Myynti Puh. 050 571 6046

Asiakkaina kotiulkomaiset vihannestukut.Kokonainen kuivattu sienikg laatikko vähittäismyyntipakkausNoin joista vientiin 70 %.

Markku Leppänen Toimitusjohtaja Puh. 040 773 4807 email: markku.leppanen(at)shiitake.inet.fi

Kuivattua viipaletta ja kokonaisiaHinta: Luomuviljelyssä.

10

tuotemerkillä löytyy esimerkiksi

ja saatavilla LifeLike Finland

alueiden jakautuminen:

Suomen alue on perinteistä sienialuetta poimijatulojen jakautumisen (89 %) mukaan.

äjältä, Virosta ja Thaimaasta.

. Suomessa on jonkun verran

lla olevasta taulukosta näkyy viljelyssä olevan

Teollista toimintaa harjoittavia sieniviljelijöitä ja sienituotteita valmistavia yrityksiä

Tuotteet

uoreita ja kuivattuja luomushiitakesieniä vihannestukkureille, HoReCa-sektorille ja vähittäiskaupoille.

Asiakkaina koti- ja ulkomaiset vihannestukut. Kokonainen kuivattu sieni 2

laatikko ja 200 g vähittäismyyntipakkausrasia.Noin 100 000 kg / vuosi, joista vientiin 70 %.

uivattua siitakejauhetta, -viipaletta ja kokonaisia. Hinta: 3,50 euroa / 20g pussi Luomuviljelyssä.

11

Kaskein Marja Oy Työtie 7 54500 Taavetti puh. +358 (0)5 544 7900 fax. +358 (0)5 544 7950 www.kaskeimarja.fi

Veijo Weeman Myynti Puh. (0)5 544 7920 email. veijo.weeman@kaskeinmarja.fi

Kuivasivat sieniä aikaisemmin, mutta hinta jäi korkeaksi, joten valmistavat sienet suolaliemeen: Suppilovahvero, herkkutatti, kanttarelli, mustatorvisieni, korvasienin ja metsäsienisekoitus

Taulukossa mukana oleva Kaskein Marja Oy ei harjoita sienten viljelyä, mutta jatkojalostaa

sienituotteita sekä on aikaisemmin teollisesti kuivannut sieniä myyntiin. Kehittyvä Elintarvike –

lehden (elintarvikeketjun ammattilehti) mukaan sienien kasvatuksesta kaupallisessa mielessä

on kiinnostusta Suomessa ollut jo 1970-luvulta lähtien. Siitakkeita ja herkkusieniä on kasvatettu

pitkään ja muita kiinnostuksen kohteita ovat tryffelit ja herkkutatit. (Kehittyvä Elintarvike –lehti

2012.)

4.2 Seutukunnan keskimääräinen marjasato ja kilohinta

Pohjoisessa Viitasaaren seutukunnalla mansikkaviljelmien pinta-alat ovat keskimäärin kahdesta

neljään hehtaarin. Mansikan myyntihinta on noin viiden eron luokkaa kilolta valmiiksi poimittuna.

Lisäksi peltoon voi jäädä pääsadon 4000 – 5000 kg:n jälkeen marjalajikkeesta ja

kasvuolosuhteista riippuen 1000 kg mansikkaa, joka voisi haastateltujen viljelijöiden mukaan

sopia kuivattavaksi teollisuuden tarpeisiin.

Mustaherukan osalta alueen marjasato on lajikkeesta, kasvupaikasta ja kasvustosta riippuen

riittävää mustaherukan teollista kuivaamista ajatellen marjanviljelijöiden haastattelun pohjalta.

Mustaherukan myyntihinta on vaihdellut yhdestä eurosta kahteen. Itse poimittuna hinta on ollut

kilolta yhden euron luokkaa.

Olin yhteydessä seutukunnan marjatiloihin ja marjanmyyjiin, joita kaikkia kiinnosti teollisen

kuivaamotoiminnan saaminen alueelle. Kuivaustoiminnan aloittamiseen ei haastattelujen

pohjalta kuitenkaan heillä ollut halukkuutta joko iän, jatkajan hakemisen, tuotannonsuunnan

vaihtamisen (puutarhatila), tehtyjen hankintojen ja investointien (kolme maitotilaa) tai muun

samanaikaisesti työllistävän elinkeinotoiminnan harjoittamisen ohella.

Mukana haastatteluissa ja kontakteissa oli myös puutarha- ja maatiloja, jotka eivät ole

taulukossa mukana, koska heillä ei ollut marjanviljelyä eikä -myyntiä.

12

Taulukko 2. Marja- ja hedelmätilat

Kannonkoski-Karstula-Kinnula-Kivijärvi-Kyyjärvi-Pihtipudas-Saarijärvi-Viitasaari-Äänekoski

Kunta Yritys Yhteyshenkilö Marjanviljely

Kannonkoski Hiekkarannan mansikka Kari ja Anna-Liisa MansikkaHiekkarannantie 110 A, Liimatainen43300 Kannonkoski Puh. 400-640 675

Karstula Ahosen Taimitarha Oy

Taimistontie 193500 Karstulawww.ahosentaimisto.fi

Poikosen Mansikkatila Ari Pekka ja Seija MansikkaSyrjämäentie 89 PoikonenKarstula Puh. 040-726 9786

Kinnula Ketolan mansikka Kimmo Väisänen MansikkaKimmo Väisänen Puh. 040 541 9624Ketolanlahdentie 1843940 Muhola

Mansikanviljely ja myynti Ari Jauhiainen MansikkaJauhiainen Ari Puh. 0400 867 279Kivijärventie 56643900 Kinnula

Kivijärvi Tyvelän Mansikka Sirkka Kauppinen Mansikka Sirkka ja Kalevi Kauppinen Puh. 040 508 2753Vietsaarentie 13143800 Kivijärvi

Kyyjärvi Marjanviljely Auli Tamminen VadelmaTuliharjuntie 447 Puh. 040 768 2520 Mansikka

Pihtipudas Kemppaisen tila Sari Kemppainen MustaherukkaSari ja Vesa Kemppainen Puh. 040 750 0247Kaarteentie 98 Vesa Kemppainen44800 Pihtipudas Puh. 040 574 1579Konemyynti, mattopesulawww.kemppaisentila.fi

Jokirinteen Mansikka Riitta Jaakonaho MansikkaAutiontie 32 Puh. 040 700 028344860 Alvajärvi Hyvönen Juha

Viitasaari Marjatila Ahti Huikari MustaherukkaPuutarhatie 36 Puh. 040 516 0122 Omena44630 Kumpumäki ahti.huikari@pp.inet.fi

Marjanviljely Antti Kivenniemi MustaherukkaKivenniementie 230 Puh. 050 919 0707 luomu44670 Suovanlahti kivenniemi@gmail.com

Saarijärvi Riekon marjatila Kaija ja Ilpo Riekko MansikkaUusikyläntie 204 Puh. 040 593 0793 Vadelma Pylkönmäki Puh. 0400 344 144 Jatkojalostuswww.riekonmarjatila.fi omat tuotteet

Äänekoski Marjatila Raitaniemi Taina Paakkunainen MansikkaLiimattalantie 1265 Puh. 0400 644 457 Vadelma44420 Liimattala, HerukatÄänekoski Jatkojalostuswww.raitaniemi.com marjajauheet

Pylkönmäellä toimivalla Riekon marjatilalta (mansikka ja vadelma) löytyvät tilan omat

jatkojalostetut marjatuotteet. Maatilan rakennukset on aikoinaan 1990-luvulla saneerattu

13

marjojen käsittelyyn (kylmiö ja pakastetilat) ja varastointiin sopiviksi tiloiksi. Yrittäjien mukaan

suurin osa tuotteista myydään lähialueen vähittäiskauppoihin suoramyyntinä ja erilaisten

tapahtumien sekä messujen yhteydessä. Tilan alkoholittomat kuohujuomat, kuten

mansikkakuohujuoma kulkee logistisesti Alkon kautta koko maahan. Marjanpoimijat

rekrytoidaan vuosittain Venäjältä ja Ukrainasta, sillä kotimaisia poimijoita ei ole saatu. Isännän

mukaan yhden hehtaarin alueelle tarvitaan 10 poimijaa. Riekon marjatilan ”marjaperskeet”,

myydään Äänekoskella toimivalle Marjatila Raitaniemelle, joka jatkojalostaa kuivaamalla ja

jauhamalla marjatuotteita teollisuudelle omien, kuluttajille suunnattujen myyntituotteiden

(marjajauheet) valmistuksen lisäksi. Molemmilla tiloilla on vuosien takainen ammattitaito ja

kokemus takanaan. Raitaniemi on toiminut marjatilana jo vuodesta 1998 lähtien ja tehnyt

aikoinaan kehitystyötä VTT:n kanssa (yrittäjän haastattelu.) Marjajauheita on myynnissä myös

vähittäiskaupoissa ja nettimyyntinä. Jauheina löytyvät tuotteet: Mustikka, puolukka, karpalo,

musta-, puna- ja viherherukka, tyrni ja vadelma. Pakkauskoot ovat 20 g purkit ja 100 g:n pussit.

Marjaraaka-aineen saatavuus on viljellyn mansikan ja herukan osalta seutukuntaa ajatellen

melko hyvä. Luonnonmarjojen ostajat (mustikka ja puolukka) kertoivat syksyllä 2012 ostamansa

marjamäärän mukaan satoa tulleen 60 000 – 100 000 kg Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja

Viitasaaren alueella sekä arviolta sama määrä, jopa hieman yli 100 000 kg Kannonkosken,

Karstulan ja osittain myös Multian sekä Saarijärven alueella. Myyntiin poimituista marjoista

suurin osa on puolukkaa. Ostohinta oli poimitun ja puhdistetun mustikan osalta 1,80 € / kg ja

vastaavasti puolukan osalta 1,70 € / kg. Marjanpoimijoista suurin osa on eläkkeellä olevia

harrastelijoita. Osa poimituista marjoista tulee omaan kotitaloustarvekäyttöön ja sukulaisille

sekä tuttaville. Parhaimman hinnan 4,50 – 5,00 € / kg poimijat ovat saaneet myymällä marjat

suoraan lähikauppaan tai keskuskeittiöille. Sitoutuminen ja sitouttaminen marjojen myynnin

osalta teollista kuivaustoimintaa ajatellen riippuvat ostomäärästä ja –hinnasta. Alueen

paikkakunnan poimijat ovat kertomansa mukaan (yksityiset kotitarvepoimijat) halukkaita

myymään marjat oman paikkakunnan yritystoimintaan, mikäli hinta on ulkopaikkakuntalaisten

ostohinnan kanssa samaa luokkaa tai hieman korkeampi. Marjanpoimijoita ja maatilatalouden

yrittäjiä tavoitettiin Maaseutuyhdistyksen (Maataloustuottajat ry ja Maa- ja kotitalousnaiset ry)

kokousten yhteyteen järjestettävissä tietoiskuissa sekä Kivijärven Martat ry:n tilaisuudessa.

Esiselvityshankeen 9.9. pidetyssä infotilaisuudessa paikalla oli 10 henkilöä ja vastaavasti 15.11.

pidetyssä tilaisuudessa 14 maatalouden edustajaa. Kivijärven Martat ry:n 18.11. infossa oli

läsnä 5 henkilöä. Yhteensä arviolta 25 henkilöä, sillä mukana oli myös samoja henkilöitä.

Lisäksi olvat henkilökohtaiset tapaamiset ja kontaktit seutukunnan poimijoihin.

Keskustelua käytiin kuivaustoiminnan kannattavuudesta, raaka-aineen (marjat ja sienet)

saatavuudesta ja poimintaan liittyvästä tietotaidosta sekä poimijoiden määrästä. Suurin osa

marjojen ja sienien poimijoista on tällä hetkellä eläkeikäisiä, joten huolta kannettiin

14

paikallistiedon (marja-alueet) häviämisestä heidän myötään. Keskustelun pohjalta nuoria ei

kiinnosta marjojen eikä sienien poiminta. Marjojen ja sienten poimintaan liittyvässä

suunnittelupalaverissa Kannonkoski-Kivijärven 4h-yhdistyksen toiminnanjohtaja Tarja Alaisen

kanssa pohdittiin, miten nuoret saataisiin mukaan poimintarenkaaseen. Toiminnanjohtaja

Alainen totesi, että marjastus ei ole nuorten keskuudessa ”trendikästä”, joten tarvitaan

”kasvojen kohotusta” marjanpoiminnalle. Kuitenkin nuorilla on mahdollisuus ansaita poiminnalla

lisätuloja, joten yksi vaikutin on lisäansiot.

Laajamittaiseen marjojen ja sienien teollisen kuivaamisen edellyttämiin tuhansien kilojen marja

tai sienimääriin ei nykyisillä poimijamäärillä päästä. Elintarviketeollisuus on hyvin säädeltyä,

joten tuotetietoutta ja hygieniaosaamista tulee olla. Viranomaisvalvonta edellyttää

omavalvontasuunnitelman olemassa oloa, jolloin tuotteet, tuotantotilat, laitteet, raaka-aineet ja

elintarviketoiminnan edellyttämien hygienia-asioiden tulee olla kunnossa.

4.3 Tutustumiskäynnit kuivaustoimintaa harjoittaviin yrityksiin

Seinäjoen valtakunnalliset Luonnontuotepäivät ja ruoka-seminaari (10. – 11.10.2012) tarjosivat

kuivattujen tuotteiden tuotannolliseen kuivaustoimintaan liittyviä yrityskohteita: Jalasjärvellä

Pramia Oy, Tilausravintola Mihinämoon ja Kauhajoella Nordic Bioextracts Norbiox Oy, joka

toimittaa kuivatuotteita Keski-Euroopan ja Japanin markkinoille sekä Oy Lindseed Protein

Finland Ltd , joka valmistaa 24h VALO –nimistä brändituotetta (vuoden 2012 elintarvike)

kuivatusta, rouhitusta pellavansiemenestä ja luonnonmarjoista. Olin myöhemmin yhteydessä

Lindseed Oy:n toimitusjohtaja Barbara Kankaanpäähän, joka kertoi halukkuutensa yhteistyölle

sopimusvalmistuksen, kuivattujen marjatuotteiden (marjajauheet ja –rouheet) rahtitoimituksen

suhteen. Yrityksen vuosittainen raaka-aineostomäärä on 32000 – 36000 kg tuoremarjaa

(mustikka ja puolukka). Tutustumiskohteena oli myös teollisten kuivainlaitteiden ja kuivattujen

tuotteiden valmistaja Ykkösmyymälät Oy Siikaisissa.

Esiselvityshankkeessa kartoitettiin teollisesti kuivattuja elintarvikkeita ja marjatuotteita

(kokonaiset marjat, marjajauheet ja –rouheet) valmistavia yrityksiä. Seuraavien yritysten

tuotteita on saatavilla myös kuluttajapakkauksissa (brändituotteet):

Kiantama Oy, Suomussalmi Biokia-tuotteet Nordic Vitality, Polvijärvi Berryfect-tuotteet Lindseed Oy, Kauhajoki 24h Valo (pellavansiemen ja marja) Raitalan Marjatila, Äänekoski Raitalan marjajauheet

15

Taulukko 4 Kuivattuja marjatuotteita valmistavia yrityksiä Yritys Yhteyshenkilö Tuotanto Tuotteet

Norbiox Oy

Teollisuustie 8

61850 Kauhajoki

puhelin (06) 232 1133 www.norbiox.fi

Jari-Jukka Siivari Toimitusjohtaja

- vesi/alkoholiuutot - spray-kuivaus - UHT-prosessointi - kromatografiset suodatukset Kasviuutteiden tuotantolaitos. Toimintaamme kuuluvat kasveista erotettavat ainesosat elintarvike-, kosmetiikka-, ja rohdos (lisäravinteet)- sovellutuksiin.

Spray-kuivatut marjajauheet (mustikka ja puolukka) Mustikan kuivauute (25% antosyanidiinit) Elintarvike-, kosmetiikka-, ja rohdos (lisäravinteet)- sovellutuksiin.

Green Finance Oy Haukilahdentie 27 69830 PULKKINEN GSM. 040 564 8544 Fax 06 8612 539

Puh. 040 564 8544 Fax. 06 8612 539 greenfinance@kase.fi www.greenfinns.com

Tuotevalikoimassa; tyrni-, mustikka-, karpalo-, puolukka-, aronia-, mustaherukkatäysmehut sekä em. marjoista kuivatut marjarouheet sekä tyrniöljy, tyrnihillo ja tyrnimarmeladimakeiset. Greenfinn's tuotteita myydään; Japanissa ja Etelä-Koreassa

Tyrni tuotetaan pääosin omilla viljelyksillä. Tuotteet valmistetaan marjoista, marjojen kuorista ja siemenistä. Tyrnimarmeladi Greenfinn´s marjarouheet. Rouheet pakataan joko rasioihin tai purkkeihin.

Joswola Oy Niemisentie 256 74140 Iisalmi Finland www.joswola.fi

Mika Peippo Puh. 050 336 2306 Lilja Tikkanen Puh. 050 324 8505

Joswolan marjajauheet ovat täysmarjajauheita ja ne on valmistettu puhtaista kotimaisista kokonaisista marjoista lempeästi kuivaamalla. Kuivatut marjajauheet pakattu purkkeihin. Perheyritys, joka on toiminut noin 7 vuotta.

Esimerkiksi: LUOMU Ruusunmarja täysmarjajauhe 100g täyttöpakkaus Marjahetki Mustaherukkakeitto 100g, 3.95 €. Voivat tarvittaessa tulla luennoimaan alan yrittäjyyteen liittyen. Oma nettimyynti.

Puljonki Oy Vepsänjoentie 10 FI-83900 Juuka, Finland Tel.+358 207 66 11 66 Fax +358 13 285 114 puljonki@puljonki.fi

Saku Iiskola Purchasing Manager Puh. 020 766 1161 Kai Iiskola President Tel. +358 40 556 3642

Perheyritys. Tuotteita menee Keski-Eurooppaa myöten ja Norjassa A La Carte Produkter Ltd on yksi jälleenmyyjä.

Erilaiset kastikkeet Ovat kiinnostuneita ostamaan kuivattuja sieniä. Ostavat vuosittain satoja kiloja sieniä ja myös kuivatut yritit kiinnostavat ostoina.

16

Marjatila Raitaniemi Liimattalantie 1265 44420 Liimattala Äänekoski

Taina Paakkunainen Puh. 0400 644 457 Ari Paakkunainen Puh. 040 545 2351

Marjatila, omista marjoista jatkojalostus. Kuivatut marjajauheet ja –rouheet. VTT:n kanssa tehneet yhteistyötä. Kehitetty omaa kuivainprosessia.

Marjajauheet: Ruusun, tyrni, herukka (puna, musta ja viher), mansikka, vadelma ja karpalomarja. Pakkaus: 20 g:n prk ja 100 g pss. Toiminut vuodesta 1998 maitotilasta marjatilaksi.

Siikaisten Ykkösmyymälät Oy

Siikaistentie 704 29810 SIIKAINEN Puh (02) 5526140

Jouko Saarinen Tuotanto Puh. 040 355 9557 Wegebon-kuivatuotteet puh. 0400 376 799

Wegebon-tuotenimellä kuivattujen marjojen, sienien ja yrttien etupäässä koevalmistusta. Käsityönä pakkaaminen. Esim. kokonainen mustikka: 40 g / 3.50 € Pakkaus: läpinäkyvät pussit.

Pääartikkelina ovat elintarvikekuivainten valmistus. Marjojen lisäksi Tuotteita on myynnissä LifeLike Finland verkkokaupassa. Siitakesieni on kuivatuotteena: 10 g / 3.85 €.

Kiantama Oy PL 87 / Marjatie 1 89601 Suomussalmi Puh. 0201 44 22 50 Fax. 0201 44 22 59 kiantama@kiantama.fi

Annikki Kyllönen Myyntipäällikkö Puh. 040 7347 262 annikki.kyllonen@kiantama.fi

Minimirahtikuivaus on 1000 kg joko tuore- tai pakastemarjaa. Kuivauskapasiteetti mahdollista kymmeniä tuhansia kg. Omaa tuotantoa, rahtikuivausta mm. teollisuudelle. Tuotteet ovat esim. kuivattu mustikka: 50 g 4,29 € / 85,80 € / kg

Toimintaa on ollut vuodesta -73 ja oma brändituote; Biokia kuivatut marjajauheet ja rouheet. S- ja K-ryhmän myymälöissä sekä verkkokaupassa.

Lapin Kuivaherkku Rovaniementie 1411 95315 Törmä Keminmaa p. 040 571 4467

Leena Rissanen Puh. 040 571 4467 kuivaherkku@lapinkuivaherkku.fi

Elintarvikkeiden kuivausta 1990-luvun alusta. Tuotteet valmistetaan käsityönä puhtaista lappilaisista raaka-aineista. Aromi säilyvät raaka-aineissa kuivaamalla.

Kuivatut valmiit ateriat. Jakelu koko Suomi. Myyntiä erilaisten messujen ja tapahtumien yhteydessä.

Valio Oy Meijeritie 6 00370 Helsinki Puh. 010 381 121 * www.valio.fi

Petri Silfverberg Hankintapäällikkö / HKI Puh. 010 381 3118 Hannu Liimatainen raaka-aineet, Suonenjoen tehdas Tomi Helin p. 050 384 1066 Päällikkö

Jogurteissa voisi käyttää marjajauheita tai rouheita, mutta kuluttajat haluavat, että on kokonasia marjoja. Kotimaisuus kiinnostaa ehdottomasti.

Määrät ovat suuria ja Valiolla on sopimusviljelijöitä / tuottajia. Käyttävät pakastemarjaa, koska se sopii tuotantoon ja tuotteisiin parhaiten.

17

Calendan yrtit Huttulantie 42 90900 Kiiminki calendanyrtit.websites.fi

Kati Haipus Puh. 041 543 8941 kati.haipus@luukku.com

Lammas- ja yrttitila Kiimingissä. Pellot luomutuotannossa vuodesta 2002. Kuivaavat itse yrtit ja mansikka lastuina. Orakas-maatilakuivuri 20 kg kerralla tuoreyrttejä kuivuriin.

YRTTIMAUSTEET pakkausvaihtoehdot ja hinnat: aromitiivis ruskea pussi 20g 4,50 € sellofanipussi 10g 3,00 € Lähialueen markkinat. Itella ja matkahuolto.

Prominent Food GMP Oy Lintulammenkatu 1 04250 Kerava fax 0207 59 89 79 www.prominentfood.fi

Markku Hämäläinen Pekka Ropo Puh. 0207 59 89 70

Suomalainen elintarviketuotteiden valmistaja. Elintarviketeollisuudelle tarjotaan valikoima huippulaatuisia luonnonmausteita ja –yrttejä.

Ovat kiinnostuneita kuivatuista marjoista (vähäinen käyttö) ja varsinkin sienijauheista ostomielessä. Nyt sienijauheet tulevat ulkomailta.

Ykkösmausteet Oy Harkontie 2 40250 JYVÄSKYLÄ http://www.ykkosmauste.fi/

Pirkko Suominen Puh. 050 503 730

Ei varsinaisesti kuivattuja marjoja tai sieniä, mutta joissakin teesekoituksissa on kuivattua marjaa.

Yhteismarkkinointi kiinnostaa.

Nordic Vitality Oy Vasarakankaantie 17 83700 Polvijärvi

Heikki Härkönen Tuotantopäällikkö heikki.harkonen@nordicvitality.fi Puh. 050 379 9199

Kuivatut marjatuotteet. Omaa kuivausteknologiaa kehitystyönä. Mahevi Oy:n entinen teollisuustila ja laitteet.

Oma BERRYFECT-tuotemerkki saatu markkinoille. Kuivattuja marjatuotteita myös teollisuudelle. Eivät anna tietoja ulos.

Kaskein Marja Oy Työtie 7 54500 Taavetti puh. +358 (0)5 544 7900 fax. +358 (0)5 544 7950 www.kaskeimarja.fi

Veijo Weeman Myynti Puh. (0)5 544 7920 email. veijo.weeman@kaskeinmarja.fi

Kuivaamon laitteet ovat kotimaisen valmistajan ORAKAS-kuivureita.

Kuivatut marjat, majajauheet ja –rouheet sekä marjarakeet. Lisäksi muita tuotteita, kuten marjamehut.

Suomen suurimpiin marjojen teollista kuivaustoimintaa harjoittavista yrityksistä kuuluu

Suomussalmella toimiva Kiantama Oy:n, joka työllistää 30 henkilöä ja kuivaamotyötä tehdään

kahdessa vuorossa. Yritys on toiminut vuodesta 1973 ja liikevaihto on 10 milj. euroa

(puhelinhaastattelu; Lahtinen / Kyllönen). Tuoremarja ostetaan syksyllä määrän ollessa 3,5

miljoonaa kg (Kyllönen). Keväällä hiljaisempaan aikaan huolletaan tuotannon koneet ja laiteet

sekä pidetään lomat ennen uuden sesongin alkamista. Kiantama Oy:n oma brändituote Biokia

(kuivatut marjat, marjajauheet ja –rouheet) on ollut markkinoilla noin 10 vuotta, mutta vasta

kahden viimevuoden aikana on tuotteen markkinointiin panostettu kahden uuden palkatun

henkilöresurssin avulla. Biokia-tuotteita on myynnissä päivittäistavarakaupoissa (S-ryhmän ja K-

18

ketjun myymälät) sekä luontaistuotekaupoissa ja verkkokaupassa. Kiantama Oy valmistaa

rahtina marjatuotteita (rouheet ja jauheet) teollisuuden tarpeisiin ja vientiä on Aasian-maihin

sekä Keski-Eurooppaan. Esimerkiksi Lindseed Oy ja Kaskein Marja Oy ostavat kuivatun

marjaraaka-aineen Kiantama Oy:ltä rahtina. Kaskein Marja Oy ostaa myös tuoremarjaraaka-

ainetta Vesannolla toimivalta marjantoimittajalta Berry Express Oy:ltä omaan kuivaamoon

(puhelinneuvottelu Lahtinen / Weeman). Nordic Vitality Oy jatkaa aikoinaan konkurssiin

menneen MaHeVi Oy:n tiloissa marjojen kuivaustoimintaa teollisuuden tarpeisiin ja myymällä

omaa brändituotetta BERRYFECT-tuotemerkillä. Kastikkeita valmistava Puljonki Oy (vuosittainen

sienten ostomäärä satoja kiloja) ja mausteita valmistava Prominent Food GMP Oy ovat

kiinnostuneita ostamaan kuivattuja sienituotteita omien toutteiden valmistukseen. Lindseed Oy

on kiinnostunut marjajauheiden ostosta sopimusvalmistuksena ja rahtitoimituksena, mikäli laatu

ja hinta ovat kilpailukyiset nykyisen toimittajan Kiantama Oy:n marjajauheille (mustikka ja

puolukka).

Kiantama Oy:n minimirahtitoimitus on 50 kg ja hinta kokonaiselle kuivatulle marjalle 2012:

• Puolukka 39 € kg • Mustikka 49 € kg • Karpalo 50 € kg • Mustaherukka 18 € kg • Tyrni (ulkolainen) 32 € kg

Kuivattu marjajauhe on hieman kalliimpi kilohinnaltaan. Rahtikuivauksen minimikilomäärä on

1000 kg joko tuore tai pakastemarjaa kuivaamoon toimitettuna. Toimitusaika on omasta

tuotantokapasiteetista riippuen noin kolme viikkoa ja hinta-arvio 1,50 € / kg. Kuivattuna tuote on

10 % alkuperäisestä raaka-aineesta eli rahtikuivattuna 150 kg rahtivapaana. Tuotteet pakataan

kuljetusta varten esimerkiksi 2,5 - 5 kg:n pusseihin ja laatikkoon. Rahtikuljetus on sopimuksen

mukaan esimerkiksi Kiitolinja määrästä riippuen joko FIN-kuormalava (1 m x 1,20 m, kantavuus

1800 kg) tai EUR-kuormalava (1 m x 1,20 m, kantavuus 1800 kg).

Edellä mainittujen yritysten lisäksi kontaktit ovat olleet leipomoalan yrityksiin, mutta

kuivatuotteiden hinta on koettu pakastetuotteita kalliimmaksi. Valio Oy käyttää omassa

tuotannossaan marjoja, mutta haastattelun (Lahtinen / hankintapäällikkö Silfverberg) perusteella

pakastemarjaa on totuttu käyttämään, sillä asiakkaat haluavat, että jogurteissa ja muissa

vastaavissa tuotteissa on mukana kokonaisia marjoja. Tulevaisuudessa tilanne voi tulla

muuttumaan (Silfverberg). Myllyn Paras Oy:n ostopäällikkö Jouni Virta oli myös sitä mieltä, että

tulevaisuudessa voi kuivatuille marjatuotteille olla käyttöä (puhelinkeskustelu ja sähköposti).

Kosmetiikka teollisuuden yritys Lumene Oy ostaa kuivattuja marjatuotteita suurimmilta

19

valmistajilta, joista yksi tiedossa oleva on kauhajokelainen Nordic Bioextracts Norbiox Oy, jonka

tuotteita menee myös vientiin etupäässä Japaniin.

4.4 Kysyntä teollisesti kuivatuille marjoille ja sienille

Esiselvityshankkeen ostopalveluina teetettiin markkinatutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää

teollisesti kuivattujen kotimaisten marjojen ja sienien kysyntää sekä kuluttajien että erikois- ja

luonnontuotevähittäiskaupan osalta. Tarjouspyyntöjen ja tarjousten perusteella tutkimuksen

tekijäksi tuli jyväskyläläinen yritys Tietoykkönen Oy. Kuluttajatutkimuksen otos oli 300 eri

ammattialan edustajaa, kuluttajia, jotka ovat ikäryhmästä 15 - 84 -vuotiaat. Suurin osa

vastaajista 28 % kuului ikäryhmään 30 – 40 vuotta sekä miehiä että naisia (rakenne 50 % naisia

ja 50 % miehiä). Vastaajien asuinalue: Helsinki-Uusimaa (30 %), Etelä-Suomi (21 %), Länsi-

Suomi (25 %) ja Itä- ja Pohjois-Suomi (24 %). Alan koulutettuja haastattelijoita oli 21 henkilöä.

Otos toteutui (100 %), sillä haastatteluja tehtiin otoksen mukaan yhteensä 300 kpl.

Teollisesti kuivattujen marjojen ja sienten kuluttajatutkimuksen (Tietoykkönen Oy 2012)

mukaan kysymykseen: ”Kuinka usein on tapana ostaa kuivattuja kotimaisia marjoja tai sieniä?”

Vastauksia saatiin alla olevan kuvan jakauman mukaan 300 kuluttajalta.

Lähde: Tietoykkönen Oy kuluttajatutkimus

1%

4%

2%

11%

12%

70%

0%

2%

2%

4%

8%

84%

Useita kertoja kuukaudessa

Noin kerran kuukaudessa

Noin joka toinen kuukausi

Muutaman kerran vuodessa

Harvemmin

Ei lainkaan

KUINKA USEIN ON TAPANA OSTAA

KUIVATTUJA KOTIMAISIA MARJOJA TAI SIENIÄ?

Marjat Sienet

20

Vastauksista ilmenee, että kuivattuja marja- ja sienituotteita ostetaan hyvin harvoin muutaman

kerran vuodessa (marjat 11 % ja sienet 4 %), harvemmin (marjat 12 % ja sienet 8 %) tai ei

lainkaan (marjat 70 % ja sienet 84 %).

Kysymykseen mikäli edellä mainittuja kuivatuotteita ostetaan, niin vastauksista ilmenee, että

mieluiten päivittäistavarakaupasta (marjatuotteet 63 % ja sienet 57 %) muiden ostosten

yhteydessä alla olevan kuvan jakaumien mukaan. Seuraavana vaihtoehtona ovat

luontaistuotekaupat (marjat 19 % ja sienet 9 %).

Lähde: Tietoykkönen Oy kuluttajatutkimus

Kysymykseen kuivataanko kotitaloudessa itse marjoja tai sieniä, vastauksena satokautena

(marjat 7 % ja sienet 18 %). Ei lainkaan vastauksia (marjat 87 % ja sienet 71 %) oli eniten.

Haastattelun vastausten (kirjalliset kommentit) perusteella kotimaisia marjoja käytetään

kuivatuotteina puuroon, jogurttiin, mysliin ja ”naposteluun” ja sieniä keittoihin sekä kastikkeisiin.

Useissa vastauksissa tuli esille kuivattujen marjojen ja sienten terveellisyys, helppokäyttöisyys,

hyvä säilyvyys, pieni säilytystilan tarve ja keveys sekä sienten osalta hyvä maku. Kuitenkin

kuivatuotteiden ostaminen on vähäistä ja kysymykseen ”Miksi ei käytä marjoja / sieniä?”

vastauksista suuri osa sisältää maininnan tuotteiden heikosta tunnettavuudesta ”ei ole tullut

opeteltua käyttöä” tai ”ei ole tutustunut tuotteisiin”. Tutkimustulosten vastausten (sanalliset

vastaukset) perusteella marjoja ja sieniä on totuttu käyttämään joko tuoreena tai pakasteena,

joiden käyttö on yleistä.

63%

19%

16%

4%

4%

8%

3%

57%

9%

15%

4%

4%

11%

6%

Päivittäistavarakaupasta

Luontaistuotekaupasta

Torilta

Herkkukaupasta

Suoraan valmistajalta

Muualta

Ei osaa sanoa

MISTÄ ON OSTANUT KUIVATTUJA KOTIMAISIA MARJOJA TAI SIENIÄ?(Kysyttiin, jos on ostanut marjoja/sieniä edes joskus)

Marjat (n=90) Sienet (n=47)

21

Tutkimushaastattelun perusteella kysymykseen: ”Tuleeko kuivatuotteiden käyttö lisääntymään,

pysymään ennallaan vai vähentymään?” nähdään jakaumat, joista voidaan päätellä kysynnän

vastaajien mielestä pysyvän melko ennallaan.

Lähde: Tietoykkönen Oy kuluttajatutkimus

Suurin osa vastaajista arveli, että käyttö tulee pysymään ennallaan (marjat 71 % ja sienet 73 %)

toisin sanoen vähäisenä. Toivomuksena ja terveisinä (kirjatut sanalliset vastaukset) kuluttajat

haluavat lisää infoa kuivatuista marja- ja sienituotteista, tunnettavuuden lisäämistä, ruokaohjeita

ja vinkkejä käytölle, panostusta markkinointiin, mainontaan terveysvaikutukset mukaan,

halvempia hintoja kuivatuotteille, kotimaisuutta ja hyvää laatua. Vastausten (kirjatut sanalliset

vastaukset) perusteella vähäiseen käytettävyyteen liittyy oleellisesti kuivattujen marja- ja

sienituotteiden huono tunnettavuus, kuten: ”Ei ole tottumusta kotimaisten kuivattujen marjojen ja

sienien käyttämiseen” ja ”… ei ole ollut kaupoissa tarjolla tai tarpeeksi esillä”. (Tietoykkönen Oy,

Teollisesti kuivatut marjat ja sienet Kuluttajat.)

Vähittäiskaupan osalta vastaavasti Tietoykkönen Oy:n tekemä tutkimus kohderyhmä

vähittäiskauppa (TOL 47292) ja sijaintialueena Helsinki-Uusimaa (20 %), Etelä-Suomi (28 %),

Länsi-Suomi (28 %) ja Itä- ja Pohjois-Suomi (24 %). Vastaajien asema: Yrittäjä / kauppias (94

%) muu (6 %). Otoskoko 50, joka toteutui 100 %.

21%

71%

3%

5%

18%

73%

4%

4%

Lisääntyy

Pysyy ennallaan

Vähentyy

Ei osaa sanoa

TULEEKO KÄYTTÖ TULEVAISUUDESSA LISÄÄNTYMÄÄN,

PYSYMÄÄN ENNALLAAN VAI VÄHENTYMÄÄN?

Marjat Sienet

22

Metsämarjamehujen ja marjajauheiden potentiaalinen markkinaväylä on Foodwest Oy:n

(elintarvikealan asiantuntijayritys) mukaan suurten kauppaketjujen asemasta terveys- ja

luontaistuotekaupat ja kauppaketjut sekä ketjuille tuotteita toimittavat tukut (Foodwest Oy.)

Kuivattuja kotimaisia marja- ja sienituotteita on hyvin vähän vähittäiskaupan valikoimissa ja

haastattelun perusteella sieniä ei juuri lainkaan (vastaajista 98 %). Tuotteet otetaan

vähittäiskaupan valikoimiin kysymykseen: ”Toimittajan valinta” vastausten perusteella: 1

Asiakkaiden kysynnän ja toiveiden perusteella, 2 Tilausvarmuuden, rahtivapaan toimituksen ja

pienten erien ja saatavuuden perusteella, 3 Hyvän laadun ja luotettavuuden (ketjun ja tukun

suosittelema) perusteella, 4 Kotimaisuuden ja luomun perusteella. Lisäksi se, että samasta

paikasta tulee muitakin tuotteita, kuten mehut ja öljyt. Tukun merkitys (tunnettavuus,

luotettavuus, suositus) korostui vastauksissa. Kotimaisuus ja toimitusvarmuus korostuivat myös

vastauksissa. Muutama maininta oli myös sopivien pakkauskokojen suhteen; pitää olla eri

vaihtoehtoja (purkit ja pussit) ei ainoastaan pieniä kokoja ja pakkauksen tulee olla ”myyvä”.

Vähittäiskauppa-alan haastateltavat olivat sitä mieltä, että kuivattujen marja- ja sienituotteiden

kysyntä tulee lisääntymään tulevaisuudessa alla olevan kuvan mukaan.

Lähde: Tietoykkönen Oy vähittäiskauppatutkimus

80%

16%

0%

4%

38%

20%

0%

42%

Lisääntyy

Pysyy ennallaan

Vähentyy

Ei osaa sanoa

TULEEKO KYSYNTÄ TULEVAISUUDESSA LISÄÄNTYMÄÄN,

PYSYMÄÄN ENNALLAAN VAI VÄHENTYMÄÄN?

Marjat Sienet

23

Verrattuna vastaavaan kysymykseen kuluttajatutkimuksen osalta, niin vähittäiskaupanalalla

kysynnän arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa (vastaajista; marjat 80 % ja sienet 38 %).

Vastaajista vain pieni osa oli sitä mieltä, että tuotteiden kysyntä pysyy ennallaan (marjat 16 % ja

sienet 20 %). Sienten kysynnän osalta oli myös vastauksia: ”En osaa sanoa” (sienten osalta

vastaajista 42 %).

Kysymykseen halutaanko uudesta toimittajasta lisätietoja, alla olevan jakauman mukaan

kaikkien vastausten perusteella (marjat 60 % ja sienet 40 %) uusista kuivattujen marja- ja

sienituotteiden toimittajasta (Helsinki-Uusimaa 40 %, Länsi- ja Etelä-Suomi 64 % ja Itä- ja

Pohjois-Suomi 67 %) ollaan kiinnostuneita.

Lähde: Tietoykkönen Oy vähittäiskauppatutkimus

Edellytykset uuden toimittajan valinnalle ovat: Laadukkaat ja lisäaineettomat, luomutuotteet,

kohtuuhintaiset ja kilpailukykyiset tuotteet, toimitusvarmuus, kotimaisuus ja pakkauksen

ulkonäkö. Terveisiä ja toiveita annettiin valikoimien, pakkauskokojen, toimitusvarmuuden ja

muiden tekijöiden suhteen: Aktiivinen markkinointi, saatavuus paremmaksi

päivittäistuotekaupoissa, kilpailukykyinen hinta- / laatusuhde, ei saa olla lisättyä sokeria tai

muita lisäaineita, kotimainen raaka-aine (Suomessa poimitut marjat), ympärivuotinen

saatavuus, erikokoisia pakkauksia, sieniä pitäisi tarjota, reseptit ja käytettävyys näkyville,

yhteistyötä pienten ja suurten toimijoiden välille.

60%

40%

64%

64%

67%

40%

60%

36%

36%

33%

KAIKKI (n=50)

Helsinki-Uusimaa

Etelä-Suomi

Länsi-Suomi

Itä- ja Pohjois-Suomi

SIJA

INTI

HALUAISIKO SAADA LISÄTIETOA UUDESTA TOIMITTAJASTA?

Kyllä Ei

24

Markkinatutkimuksen perusteella voidaan johtopäätöksenä ja yhteenvetona todeta, että

kuivattujen marja- ja sienituotteiden tunnettavuutta tulee lisätä kysynnän aikaansaamiseksi.

Kuluttajat toivoivat erilaisia käyttömahdollisuuksia, reseptejä, missä kuivattuja tuotteita voisi

käyttää. Kuivatuotteiden hyvästä säilyvyydestä oli kuitenkin tietoa sekä kuluttajien että

vähittäiskaupan edustajien kommenteissa.

4.4.1 Tukkuliikkeet ja päivittäismarkkinat kartoituksessa

Päivittäistavaramarkkinat ovat vahvasti S- ja K-ryhmän ohjaksissa. Tuoteryhmiin pääseminen

edellyttää myyntiin haluttavien tuotteiden näytepakkauksia, jotka vastaavat ulkonäöltään ja

laadultaan valmiita myyntiin tulevia tuotteita. Kartoituksen ja puhelinkeskusteluiden pohjalta:

S-ryhmä tuoteryhmäpäällikkö Hannu Kuutti (puh. 010 768 7060); tuotteen tulee olla valmis

kokeiltavaksi koekeittiössä, jossa tuotetta testataan, kokeillaan ja maistetaan. Mietitään, mihin

jaksoon tuotetta voidaan ajatella esimerkiksi brändituotteena. Näytteet on toimitettava

lopullisesta tuotteesta, jolloin tehdään aistinvarainen arviointi. Valikoimapäällikön kanssa

katsotaan mahdolliset markkinaosuudet tuotteelle. Vaikka lähikaupat voivat ottaa valikoimiinsa

tuotteita myös suoraan, niin valtakunnallinen valikoima kattaa koko maan myymälät.

Hintaindikaation pitää olla mukana, eli mihin tuotteen hinta asettuu.

Kesko Oyj:n K-ryhmän teolliset tuotteet tuotepäällikön Heidi Raition (puh. 050 358 4566)

mukaan kannattaa olla yhteydessä heihin vaikka ennen tuotteen tuotannollista toimintaa, jolloin

voisi saada vinkkejä tuotteeseen liittyen. Aika voidaan sopia tuotevastaavan kanssa ensi

vuoden 2013 puolelle ja tuotteen valmistumisen myötä lähettää näytteet sekä hintahaarukka

arvioitavaksi. Logistiikkaketju arvioidaan tuotteen mukaan joko toimitus keskusvarastoon

suoraan tai alueellisen logistiikkakeskuksen kautta jakeluun.

Tuko Logistics Osuuskunta on päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta- ja

logistiikkapalveluyhtiö, jonka omistajina ja asiakkaina toimivat Wihuri Oy, Suomen Lähikauppa

Oy, Stockmann Oyj Abp sekä Heinon Tukku Oy. Tukon tuotteiden mukaan otosta vastaava

valikoimapäällikkö Miia Kopsala (puh. 020 7111*) kertoi, että heihin myös kannattaa olla

yhteydessä ja sopia palaveriaika, jolloin myyntiin halutusta tuotteesta voidaan keskustella

tarkemmin. Mukana kannattaa olla tuotenäytteet ja tarvittavat hinta- ja tuotetiedot, jotka voidaan

lähettää vaikka excel-taulukkona. Tuote voi olla vaikka keskeneräinen, sillä asiakastapaamisen,

ensimmäisen palaverin yhteydessä voidaan vielä katsoa arviointia esimerkiksi tuotekehitystä

varten. Heillä on omistajakokoukset kolme kertaa vuodessa, jolloin uudet tuotteet esitellään

tukun osakkaille, omistajatahoille lopullista päätöstä varten.

25

Seutukunnan lähikaupat ovat halukkaita ottamaan tuotevalikoimaansa lähellä tuotettuja

tuotteita. Saarijärveläisen K-kauppiaan mukaan ketjun tuotteita pitää olla tietty määrä

valikoimissa liikkeen pinta-alasta riippuen, mutta kauppiaan on mahdollista ottaa valikoimaan

myös muita tuotteita. Hänen mielestään kaupankäynti on yksinkertaista: ”Tuo tuote mukanasi ja

myy minulle”.

4.4.2 Kuivatuotteiden (marjat ja sienet) verkkokauppa

Kuivattujen marja- ja sienituotteiden myyntikanavat, joiden valikoimista löytyy kotimaisia

kuivatuotteita.

Taulukko 5 Kuivattujen marja- ja sienituotteitteiden jakelu- ja myyntikanavia

Yritys www-sivut Puhelin Tuotteita

1 Luontaistuote Apila www.terveysapila.fi Puh. 05 541 1154 Biokia-marjatuotteet

Ensontie 29 vähittäiskauppa Puh. 044 3777337 Raitaniemen jauheet

55610 Imatra

2 Oy Valioravinto Ab www.valioravinto.fi puh. (06) 781 7900 Luontaistuotteiden

Itänummenkatu 44 tukkukauppa Juha Sihvonen tukkukauppa

68600 Pietarsaari varastona Biokia-marjatuotteet

3 LifeLike Finland www.lifelike.fi Verkkokauppa

Teollisuustie 15 wegebon-tuotteet WegeBon-tuotteet

29100 Luvia

4 Oy MakroBios Ab www.makrobios.fi puh. 019 204 456 Berryfect-marjajauheet

Hangontie 2493b tukkukauppa (Nordic Vitlality Oy)

10660 Tammisaari MakroBios-tuotteet

Raitaniemi

5 Organic Health www.luomuruokatukku.fi puh. 050 559 1558 Berryfect-marjajauheet

PL 14 luomuruokatukku etsivät uusia tuotteita 24h Valo-tuotteet

33721 Tampere valikoimaan

6 Hyvinvoinnin www.hyvinvoinnin.fi Puh. 010 422 9100 Greenfinn's marjajauheet

Tavaratalo Oy jälleenmyyjä, Suurin verkkokauppa 24h Valo-tuotteet

Kärrykatu ei maahantuontia Suomessa Biokia-marjatuotteet

20780 Kaarina

7 Aduki Oy www.aduki.fi Puh. 09-784 646 Maahantuonti, ei suomalaisia

Sorvaajankatu 13 Tukku- ja maahantuonti kuivatuotteita, koska ovat

00880 Helsinki liian hintavia, kalliita.

8 Ekolo Oy www.ekolo.fi Puh. 050-407 7337 Biokia-marjajauheet, yms

Lämmittäjänkatu 2 Luomutukku Puh. (014) 617 080 Greenfinn's marjajauheet

00880 Helsinki

9 Makumaku Oy www.makumaku.fi Puh. 045 8414 600 Tuotteita yli 1500

Työpajankatu 2 Johanna Fräki Mahevi-marjajauheet

00580 Helsinki Kuivatut kokonaiset sienet

26

Puhelinhaastattelut olivat yllä oleviin tukku- ja vähittäismyyntiä harjoittaviin verkkokauppoihin,

joista jokainen oli valmis ottamaan uusia kuivatuotteita myyntiin. Pakkauskoko ja erottautuminen

pakkauksen osalta (trendikkyys ja eri koot) muista samanlaisista tuotteista nähtiin merkittävänä.

4.4.3 Lähimarkkinat; keskuskeittiöt ja logistiikka

Lähiruokaperiaatteella esiselvityshankkeessa kartoitettiin seutukunnan keskuskeittiöiden ja

lounaspaikkojen päivittäisiä ateriamääriä ja marjojen sekä sienien käyttöä ruuan

valmistuksessa. (Liite 2 Lähiruokamarkkinat.) Keskuskeittiöiden ateriamäärien pohjalta voidaan

markkina-alue laajentaa koskemaan myös laajempaa aluetta logistiikkakustannukset

huomioiden.

Majamäärät ovat yli 1000 ateriaa valmistavilla keittiöillä 20 – 50 kg / pv tarjonnasta riippuen.

Pienemmät alle 300 ateriaa / pv keittiöt käyttävät marjoja keskimäärin 1 – 5 kg / pv. Määrät

vaihtelevat marjaa sisältävistä aterioista riippuen huomattavasti, mutta ovat suuntaa antavia.

Keskuskeittiöiden ruokapalvelupäälliköiden ja aterioista vastaavien kommenteissa tulee esille

myös kuivattujen marjatuotteiden käytön vähäisyys ja tuotteiden huono tunnettavuus. Reseptejä

varten tarvitaan ja toivotaan tuotetietoutta.

Logistiikkaketjun kuljetusten osalta Soinissa sijaitseva kuljetusliike A. Piipponen Oy on isoista

keskusliikkeistä riippumaton elintarviketukku- ja jakeluliike, joka on toiminut jo 40 vuoden ajan.

Haastattelun (Lahtinen / Piipponen) kuljetusliike ottaa tukkuun tuotteet, joiden pakkauskoko ja

paino pitää ensin selvittää. He voivat hakea kuivatut tuotteet sovitusta paikasta tai tuotteet

voidaan toimittaa suoraan A. Piipponen Oy:n tukkuun, josta jakelu toimitetaan eri kuntien

keskuskeittiöille, joihin heillä on ajot.

Alueella jakelut toimivat yrityksen kautta kaksi tai kolme kertaa viikossa sopimuksen mukaan.

Kuivatut tuotteet säilyvät hyvin, joten toimituserät voivat olla esimerkiksi kerran tai kaksi

kuukaudessa esimerkiksi 2,5 kg:n pusseihin ja laatikkoon pakattuina. Logistiikka suunnitellaan

tarkemmin, kun valmistajalla ovat tuotteet valmiita jakeluun sekä tarkemmat aikataulut tiedossa.

Itella Oyj:llä on myös päivittäiset kuljetukset eri paikkakunnilla ja keskuskeittiöiltä

ruokapalvelujakelut sovittuihin kohteisiin.

Lisäksi Suomen Kaukokiito Oy tekee ajoja alueella, joten tarjouspyynnön myötä voi heitä

lähestyä sopimusten aikaan saamiseksi. Yrityksen kotisivuilta löytyy suuntaa antava hinnasto.

Kivijärvellä makeistehdas CandyWell Oy:n kautta voi myös logistiikkaa yhdistää tuotteiden

jakelussa.

5 Marjojen ja sienien teollinen kuivaamisen prosessi

Elintarvikkeiden sijoituspaikkojen valinnassa on huomioitava

kosteus ja tuotteen hajuherkkyys. Tar

varastot, kylmävarastot sekä pakkasvarastot.

Tuotantotilat voidaan jakaa 1 Raaka

(välivarastointi), 4 Kuivaamotilaan, 5 Pakkaustilaan ja 6 Toimitustilaan (varastointi ja jakelu).

Kaavio 1 Teollinen kuivaamotoiminta prosessina

5.1 Elintarviketila

Marjojen ja sienien teollinen kuivaaminen kuuluu elintarviketuotantoon, joten tilojen tulee olla

elintarviketiloiksi sopivat. Elintarvikelaissa on säädetty elintarvikehuoneistoja koskevista

vaatimuksista. Lisäksi elintarvikehuoneistojen rakenteellisista ja

on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston elintarvikehygieniasta antamassa asetuksessa

(EY) 852/2004. Elintarvikelain (23/2006) 13 § 1 momentin mukaan

harjoittavan yrittäjän tehtävä kirjalli

viranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista

(ilmoitettu elintarvikehuoneisto

elintarvikehuoneiston sijaintikunnan

seutukunnalla on Saarijärvellä sijaitseva tarkastusviranomainen Janne Litmanen. Hinnat

Litmasen mukaan vuoden 2012

a sienien teollinen kuivaamisen prosessi

Elintarvikkeiden sijoituspaikkojen valinnassa on huomioitava tuotteiden

kosteus ja tuotteen hajuherkkyys. Tarvittavia varastotiloja ovat kuivatavaravarastot, viileät

varastot, kylmävarastot sekä pakkasvarastot.

kaa 1 Raaka-aineen vastaanottotilaan, 2 Lajittelutilaan, 3 Säilytystilaan

(välivarastointi), 4 Kuivaamotilaan, 5 Pakkaustilaan ja 6 Toimitustilaan (varastointi ja jakelu).

Teollinen kuivaamotoiminta prosessina

Marjojen ja sienien teollinen kuivaaminen kuuluu elintarviketuotantoon, joten tilojen tulee olla

Elintarvikelaissa on säädetty elintarvikehuoneistoja koskevista

vaatimuksista. Lisäksi elintarvikehuoneistojen rakenteellisista ja toiminnallisista vaatimuksista

on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston elintarvikehygieniasta antamassa asetuksessa

Elintarvikelain (23/2006) 13 § 1 momentin mukaan on elintarvikealan

tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta 14 §:ssä säädetylle

viranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista

ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Elintarvikehuoneistoa koskevat ilmoitukset käsittelee

oneiston sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomainen, joka esiselvityshankkeen

seutukunnalla on Saarijärvellä sijaitseva tarkastusviranomainen Janne Litmanen. Hinnat

vuoden 2012 puolella elintarviketilojen tarkastukselle kokonaisuudessaan:

27

tuotteiden vaatima lämpötila,

vatavaravarastot, viileät

aineen vastaanottotilaan, 2 Lajittelutilaan, 3 Säilytystilaan

(välivarastointi), 4 Kuivaamotilaan, 5 Pakkaustilaan ja 6 Toimitustilaan (varastointi ja jakelu).

Marjojen ja sienien teollinen kuivaaminen kuuluu elintarviketuotantoon, joten tilojen tulee olla

Elintarvikelaissa on säädetty elintarvikehuoneistoja koskevista

toiminnallisista vaatimuksista

on säädetty Euroopan parlamentin ja neuvoston elintarvikehygieniasta antamassa asetuksessa

elintarvikealan toimintaa

nen ilmoitus elintarvikehuoneistosta 14 §:ssä säädetylle

viranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista

Elintarvikehuoneistoa koskevat ilmoitukset käsittelee

elintarvikevalvontaviranomainen, joka esiselvityshankkeen

seutukunnalla on Saarijärvellä sijaitseva tarkastusviranomainen Janne Litmanen. Hinnat ovat

tarkastukselle kokonaisuudessaan:

28

Tarkastusmaksu 40 € / h (aikahaarukka 2 – 4 h / tarkastuskäynti), alueen kilometrikorvaus on

kiinteä 30 € ja yrittäjän tekemän elintarvikehuoneilmoituksen käsittelymaksu 100 € arviolta

yhteensä noin 200 – 300 € ja maksimissaan 400 €. Elintarvikealan yrittäjän tulee laatia myös

omavalvontasuunnitelma, johon on olemassa ohjeistusta. Varastoinnin ohjaus ja valvonta

sisällytetään yrityksen omavalvontasuunnitelmaan. (Evira 2012.)

Elintarviketiloiksi sopivia tuotantotiloja löytyy esimerkiksi Kivijärven ja Kinnulan kunnan vapaana

olevista teollisuustiloista. Peruskorjauskustannusarvio on tekninen johtaja Jukka Herttelin

antaman sähköpostilla tulleen arvion mukaan materiaalista riippuen noin 60 € / m², esimerkiksi

Kivijärven kunnan omistaman kuivaamotoimintaan soveltuvan 200 m² tuotantotilan osalta

12 000 €. LVI- ja sähköasennukset huomioiden yhteensä noin 15 000 €. Tilat on käyty

katsomassa (Hertteli / Lahtinen). Lisätilaa on myös saatavilla tuotantotoimintaa ajatellen.

5.2 Kuivattujen marja- ja sienituotteiden pakkaaminen

Kivijärveläinen makeisten valmistaja CandyWell Oy:n toimitusjohtaja Vesa Hurme teki

pakkauspuolen asiantuntijana selvitystä teollisesti kuivattujen marja- ja sienituotteiden

pakkaamiseen.

Pakkauslaitteiden tarkkoja kapasiteetti ja läpimenoaikoja oli Hurmeen mukaan vaikea saada,

sillä pakkausjärjestelmiä ja -laitteita myyvät yritykset olisivat tarvinneet tuotenäytteet tarkempaa

kapasiteettilaskentaa varten. Teollisesti valmistettujen kuivatuotteiden pakkaaminen prosessina

voidaan jaotella kolmeen eri kategoriaan (hinnat ovat arvioita alv 0 %):

1 Käsin suoritettava pakkaaminen:

Kuivatut marja- ja sienituotteet 50 -100 gramman pusseihin:

Vaaka noin 300 € Käsitoiminen saumauslaite noin 600 € Etiketti pussiin 4-väri, laatat 120 € kpl, tilaus 10.000 kpl noin 800 € Laatikko ilman painatusta 500 kpl noin 500 € Muut tarvikkeet, kuten teipit noin 100 € Yhteensä arviolta 2300 €

Pakkaamisen selostus: tuotteet punnitaan, saumataan, laitetaan etiketti, pakataan tuotteet laatikkoon käsin. Pakkausnopeusarvio: 100 pss / tunti (yksi työntekijä)

29

2 Puoliautomaattinen pakkaaminen

Kuivattujen marjatuotteiden pakkaaminen (puoli)automaattisella koneella (käytetyt koneet)

Automaattinen punnitusyksikkö (vaaka) tai volyymiannostelija 15 000 € Automaattinen pussituskone 25 000 € Kuljetin punnituksesta pussituskoneeseen 5 000 € Kuljetin pussituskoneesta pakkauspöydälle 2 000 € Pakkauspöytä pyörivä 2 000 € Yhteensä arviolta 49 000 €

Materiaalikustannukset: Kustannus syntyy kokeiluvaiheen jälkeen, kun aloitetaan kehittämään valmista pakkausta ja laatikkoa kaupan hyllylle arviolta: Pussin sekä laatikon suunnittelu, reprotyöt jne. noin 2000 € Pussin laattakustannukset 5- väri a 140 € laatta. yht. noin 700 € Laatikon laattakustannus sekä terät.( 2- väri) 700 € Valmis pussimateriaali n. 150 kg / 70.000 pss. noin 1 500 € Valmiit laatikot 2000 kpl 2 000 € Yhteensä arviolta 6 900 €

Pakkaamisen selostus: Tuotteet kaadetaan käsin punnitusyksikköön josta ne menevät kuljettimella pussituskoneeseen Valmis pakkaus tippuu kuljettimelle, josta se kulkee kuljetinta pitkin pyörivälle pakkauspöydälle. Tuotteet pakataan käsin laatikkoon. Tuotteet laitetaan käsin lavalle. Pakkausnopeusarvio: noin 5000 - 6000 pss / päivä ( kaksi työntekijää)

3 Puoliautomaattipakkauslinja uusilla laitteilla

Kuivattujen marjatuotteiden pakkaaminen (puoli)automaattisilla uusilla koneilla

Tarjous (erillinen) Foilpak Oy kokonaiskustannus linjalle 136 983 € alv 0 %

Pakattavan materiaalin kulku sama kuin edellä mainitussa osiossa (käytetyt koneet) Pakkausnopeusarvio: 8000 - 10000 pss./ päivä (kaksi työntekijää)

6 Kuivainlaitteiden saatavuus ja kapasiteetti

Teollisesti kuivattujen marjojen ja sienien kuivaimiin ja kuivainlaitteistojen saatavuuteen liittyvä

kartoitus tehtiin opinnäytetyönä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvara-alan

maaseutuelinkeinotoiminnan opiskelija Tuuli Mämmin laatimana. Elintarvikkeiden kuivauksella

on jopa vuosituhantiset perinteet ja marjojen sekä sienien kuivaaminen oli melko yleistä 60-

luvulla ennen pakasteiden ”aikakautta”. Kuivaustoimintaa Soinin (1994) mukaan harjoitetaan

monissa yrityksissä useimmiten muun toiminnan ohella. Yrttejä ja teeaineksia kuivaavia

pienyrityksiä on useita, mutta juures- ja vihanneskuivaamoita on melko vähän (mt 1994).

Seuraavia kuivainmenetelmistä ja laitteista alla olevia tietoja on poimittu opinnäytetyöstä 4.1

Yleistä kuivauksesta. (Mämmi 2012.)

30

Teollisia kuivausmenetelmiä on olemassa useita, joista elintarvikkeiden, kuten marjojen ja

sienien kuivaamisessa käytetään yleisimmin Ilmakuivausta (joko lämmin- tai kylmäilmakuivaus).

Kuivauslämpötilan tulee olla marjoille ja sienille alle +40 ºC. Kuvausmenetelmiä:

• Ilmakuivaus • Infrapunakuivaus • Pakkaskuivaus • Osmoottinen kuivaus • Tyhjiökuivaus • Ekstruudimenetelmä

Ilmakuivauksessa raaka-aine voidaan syöttää kuivaimeen joko kerta-annoksina (kaappi)

ritilälevylle sentin tai kolmen sentin kerroksina tai tunneliin jatkuvasyötöllä, jolloin materiaali

tulee tunnelin toisesta päästä valmiina kuivattuna. Tunnelikuivaus on aikoinaan ollut yleisesti

käytetty ja melko nopea kuivausmenetelmä kuivattavasta raaka-aineesta riippuen.

Menetelmänä ovat tunnelin läpi kulkevat rullakot, joihin kuivattava raaka-aine lastataan tai

tehokkaammalla, työtä säästävä menetelmällä, jossa kuivattava raaka-aine laitetaan levittimelle

levittäen raaka-aineen tasaisesti kuljettimelle.

Kaappikuivauksessa ilman tulisi kiertää ritilöiden välissä. Kaappikuivaimissa ilmaan tuleva

kosteus poistettaan (kondensiokuivaus), jolloin kerralla voidaan kuivata 100 – 1000 kg raaka-

ainetta kuivaintilasta ja kuivattavasta materiaalista riippuen. Kaappikuivaimet ovat

hygieenisyysvaatimusten osalta turvallinen ratkaisu, sillä samaa ilmaa kierrätetään kuivaimen

sisällä. Lämmön voi ottaa myös talteen ja hyödyntää tilojen lämmityksessä. Räätälöidyillä

ratkaisuilla, kuivainkoneikoilla voidaan päästä kapasiteetin osalta useisiin tuhansiin kiloihin

kuivattavaa raaka-ainetta (suuret elintarvikekuivaamot, kuten Kiantama Oy).

Lavakuivaus on paljon käytetty ja suhteellisen edullinen menetelmä varsinkin esikuivatuille

tuotteille. Lavakuivuri koostuu laatikosta, jossa on teräsverkosta tai vastaavasta materiaalista

tehty välipohja. Lämmintä ilmaa puhalletaan välipohjan ja kuivattavan materiaalin läpi, alhaalta

ylöspäin, jolloin kuivuminen ei ole tasaista. Kuivattavaa materiaalia on käännettävä välillä ja

ilmanpuhallusta säädettävä tarpeen mukaan. Lavakuivurin täyttöä ja tyhjennystä on vaikea

automatisoida, joten menetelmän käyttö edellyttää fyysistä työtä.

Pakkaskuivauksessa tuote esikäsitellään ja pakastetaan. Jäähdytetystä materiaalista vesi

poistetaan muuttamalla se kiinteästä olomuodosta suoraan höyryksi (sublimoituminen).

Kuivaus tapahtuu miedolla lämmöllä tyhjiössä. Menetelmä on elintarviketeollisuudessa käytetty

kuivausmenetelmä.

31

Infrapunakuivauksessa kuivattavan materiaalin pintaan kohdistetaan infrapunavaloa, jonka

aallonpituus on sovitettu siten, että se saa kasvisolukoissa olevat vesimolekyylit värähtelemään,

jolloin raaka-aineessa oleva kosteus ”pumppautuu” pintaan, mistä kosteus voidaan poistaa

esimerkiksi ilmavirtauksen avulla. Kosteuspitoisuus lasketaan tasolle, jossa mikrobien toiminta

lakkaa. Menetelmä on nopea. Myös muita kuivausmenetelmiä on olemassa, mutta edellä

mainittuja voidaan käyttää marjojen ja sienien kuivaamisessa. (Mämmi 2012, 11 – 18.)

Opinnäytetyön kartoituksen mukaan elintarviketeollisuuteen, marjojen ja sienien kuivaamiseen

tarkoitettuja kuivainlaitteiden valmistajia ja maahantuojia ei juuri ole. (Tuuli Mämmi 2012, 24).

Markkinat vaikuttavat olevan pääosin muualla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Alla

olevista suomalaisyrityksistä on mahdollista saada teolliseen tuotantotoimintaan sopivia

kuivainlaitteita:

• Suomen Puhdasilma Oy/ Kuivaamot.fi (Vege Dryer kaappikuivainlaitteet) • Easy Tiimi Oy (kaappikuivain, kylmäilmakuivaus) • Orakas Tuotteet Oy (40 litran ja räätälöidyt kaappikuivaimet) • AWEL Technologies Oy (infrapunakuivaimet)

Lisäksi ulkomaisia toimittajia:

• Innotech, Saksa (mm. kaappi- ja tunnelikuivaimet) • M.Bucher AG, Tshekki (kaappikuivaimet, kondensoiva kuivaus)

Laitteita voidaan kuivatusprosessissa yhdistellä parhaan mahdollisen tuloksen saamiseksi.

Tällaisia yhdistelmäkuivureita ovat esimerkiksi kaappikuivurit ja infrapunakuivuri, lämpökuivaus

ja pakkaskuivaus. Kuivatut elintarvikkeet säilyvät käyttökelpoisina vähintään vuoden, mikäli ne

on kuivattu ja pakattu oikein. Lauhdutinperiaatteella toimivien kaappikuivainten etuna on

lämmöntalteenottomahdollisuus, jolloin poistoilmaa voidaan hyödyntää esimerkiksi tuotantotilan

lämmityksessä.

Kuivainlaitteiden tulee olla sellaisessa tilassa, ettei kuivattavaan raaka-aineeseen pääse

ulkopuolelta laatua haittaavia tekijöitä. Parhaan lopputuloksen saamiseksi kohtuullisin

kustannuksin tulee tuotteiden olla hyvälaatuisia ja kuivumiseen ei saisi kulua kauaa aikaa

teollisessa toiminnassa. Kuivumisprosessin nopeuteen on vaikuttamassa esimerkiksi:

• kuivattavan raaka-aineen ominaisuus (kosteus, koko ja muoto) • raaka-aineen määrä / kg • kuivainlaitteisto • kuivausolosuhteet

Esimerkki teollisesti kuivattujen marja- ja sienituotteiden laite- ja tuotantokapasiteetilaskelmasta

Wege Dryer 1000 kuivainlaitteella on liitteenä (Liite 1). Tarjoukset ja muut esiselvityksen aikana

32

syntyneet materiaalit ja koosteet (viikkomuistiot ja palaverimuistiot) ovat tallenteina

Kehittämisyhtiö Witas Oy:n intrassa sähköisessä muodossa. Lisäksi ostopalveluna on

elektroniikka-alan ja kuivainprosessin asiantuntija Heikki Näsin erillinen kooste ja

prosessikuvaus sekä kapasiteettilaskelmat kannattavan liiketoiminnan edellyttämälle tuotteiden

teolliselle kuivaamotoiminnalle, joista osa tiedoista on liitteenä (Liite 2 ja 2.1).

6.1 Kapasiteettilaskelma

Kuivaamotoiminnan käynnistäminen edellyttää laiteinvestointeja. Kuivaamotila voi olla

esimerkiksi halli tai iso huone, mutta usein paras vaihtoehto on valita kuivainkoneikon

yhteydessä käyttötarkoitukseen suunniteltu elintarvikekuivaukseen soveltuva laatuvaatimukset

täyttävä kuivainkammio. (Lähteenkorva & Saarinen 2012, 4.) Alla olevassa esimerkissä on

huomioitu kapasiteettiarvoksi 600 kg raaka-ainemäärä kertakuivauksena (kuivausaika

tuotteesta riippuen 1 – 2 vrk).

Taulukko 6 Marjojen ja sienien teollinen kuivaaminen; laitteet ja koneet

Laitteet ja koneet Hinta Huomioitavaa

Kuivaamo 3000_5011 Kuivuri VEGE DRYER 1000 39 500,00 € Kapasiteetti 600 kg

Pelkkä kuivainkoneikko marjaa kuivattavaksi

Kaappi on erikseen arviolta 5 000,00 € Mehu tulee lisäksi Käsittely Myllyn 3005_Moottoriosa MS22M 1 930,00 € Myllyt Yrttimylly MACINADROGA 22 850,00 € karkeajauhatus Kahvimylly MACINACAFFEE 22 850,00 € hienojauhatus

Pesu ja Pesuallas; ruostumatonta terästä 200,00 € puhdistus Pesuri 230,00 € Työpaine: 85 bar Teollisuuspölynimuri 150,00 €

Siivousvälineet ja muut 150,00 € säiliön tilavuus 30 l Kylmätila Pakastehuoneen koneisto, sis. asennus 9 000,00 € Coolstep Oy Varasto Kylmähuoneen koneisto, sis. Asennus 7 500,00 € Coolstep Oy

Elementtihuoneet erikseen tai peruskorj. Pumppukärry ja nokkakärry 600,00 € Punnitus 7904 Vaaka KERN FFN 15K 2 IP 350,00 €

Pakkaus Pakkauskoneet ja linja + materiaali 10 000,00 € Pienpakkaus Varasto Hyllyt ja säilytyslaatikot 500,00 € Käytettyinä

Toimisto Kalusteet ja koneet 3 000,00 € Taulussa 2

Yhteensä 79 810,00 €

33

Tila- ja laitevaatimukset tuotannolliseen toimintaan riippuvat sisään ostettavasta raaka-

ainemäärästä ja välivarastointitarpeesta raaka-aineen käsittelyä varten. Tarkemmat

kapasiteetti- ja tuloslaskelmat ovat erillisessä koosteessa Elintarvikkeiden teollinen kuivaus

(Heikki Näsi 2012.)

Tuore-elintarvikkeiden välivarastointia varten tarvitaan pakastetilat / kylmätilat. Noin 10 m³

kylmätila riittää pienelintarviketeollisuuden tarpeeseen. Raaka-aineen vastaanottotilan

yhteydessä tulee olla myös kylmiö ja pakastamo, jotta tuoretuotteen kylmäketju voidaan aloittaa

tai saadaan jatkumaan vastaanoton jälkeen. Mikäli raaka-aine välivarastoidaan tuoreena, tulee

tuotantotiloissa olla pakastamo, joka on muutamia kuutioita tuotemäärästä riippuen. Marja

pakastetaan välittömästi ja laitetaan pakastimesta suoraan kuivaimeen. Energiatehokkaampaa

on, että tuoretuote päästään nopeasti kuivaamaan ja säilytetään mieluiten välivarastoinnissa

kuivattuna (kuiva, huoneen lämpöinen tila). Kapasiteettitarvetta määrittää se, että marjaa

käsitellään tuotantotiloissa kerralla (kapasiteetista riippuen) noin 6000 kg puhdistettua

tuoremarjaa. (Lähteenkorva & Saarinen 2012.)

• Elintarvikeviranomaisten hyväksymä tuotantotila, jonka voi saneerata olemassa olevaan

rakennukseen (tyhjillään olevat maatilan käyttötarkoitukseen sopivat tilat)

• VD–500 tai VD–1000 –kondensiokuivain, kapasiteetti kerralla noin 150-300 / 300-600 kg

raaka-aineesta (laatu, kosteuspitoisuus ja koostumus) riippuen

• Kylmiö ja / tai pakastamo 10–18 m³

• Vaakalaitteet, joilla voidaan punnita kerralla 0–200 kg sekä 0–250g

• Mylly, jolla marjan kuori voidaan tarvittaessa rikkoa ennen kuivausta (tällöin marjasta

tehtävä lopputuote on jauhetta)

• Mylly, jolla kuivattu marja jauhetaan

• Pakkauskone, joka pakkaa lopullisen tuotteen (alkuun onnistuu myös käsinpakkaus)

(Lähteenkorva & Saarinen 2012, 9.)

Investoinnit teollista kuivaustoimintaa ajatellen ovat 70 000 – 100 000 € tuotantokapasiteetista

ja tuotantotoiminnan laajuudesta riippuen. Visio seutukunnan elintarvikkeiden teollista toimintaa

ajatellen on erillisenä koosteena Elintarvikkeiden teollinen kuivaus (Näsi 2012.)

7 Esiselvityshankkeen tuloksia

Esiselvityshankkeen alkuvaiheessa teollisen kuivaustoiminnan pakkaamopuolesta oli

kiinnostunut makeisvalmistusta harjoittavan Oy CandyWell Ltd toimitusjohtaja Vesa Hurme

Kivijärveltä. Tuotantotilojen osalta todettiin, että makeisvalmistus ja marjojen sekä sienien

34

kuivaaminen ja pakkaaminen eivät tuotteiden laatuvaatimusten mukaan onnistuisi samoissa

tuotantotiloissa, sillä makeisvalmistuksessa käytettyjä aromi- ja muita aineita ei saisi joutua

marja- ja sienituotteisiin. Uusiin tiloihin investointi tai nykyisen tehtaan laajentaminen ei tässä

vaiheessa olisi kannattavaa eikä mahdollista. Makeisten tuotekehittelyyn voidaan ottaa mukaan

marjajauheet. Pihtiputaalla Liisankankaan tilajäätelöä valmistavat yrittäjät Juha Lamminniemi ja

Jaana Ahola ovat myös kiinnostuneita kokeilemaan marjajauheita ja -rouheita omassa

tuotannossa esimerkiksi sorbetin valmistuksessa, sillä nyt makuaineet tulevat suurelta osin

Italiasta.

Varsinaista kiinnostusta marjojen ja sienien kuivaintoimintaan on osoittanut Saarisen tilan Sari

Saari ja Risto Niskanen. Risto on aikoinaan miettinyt sieniviljelyä sikataloudesta luopumisen

jälkeen, jotta maatilan rakennuksille löytyisi sopivaa käyttöä. Sari Saari on Kivijärven Martat ry:n

puheenjohtaja ja on kuivannut yhdistyksen ORAKAS-hyötykuivurilla omaan käyttöön marjoja,

yrttejä sekä sieniä. Sarilla on suunnitelmissa aloittaa myös mansikan viljely, joten oman

maatilan marjaa tulisi kuivattavaksi. Kinnulasta Tapio Pekkarinen on kiinnostunut aloittamaan

herukanviljelyä maitotilan viljelystä vapaana olevilla luonnonvaraisilla noin kahden hehtaarin

pelloilla. Muualla Suomessa toimivat yhteistyöyritykset, jotka ovat kiinnostuneita kuivatuotteiden

ostosta tai sopimusvalmistuksesta, alihankintana ovat kuivattujen sienten osalta kastikkeita

valmistava Puljonki Oy (satoja kiloja vuodessa) ja mausteita valmistava Prominent Food GMP

Oy. Kuivatut marjajauheista ja –rouheista on sopimusvalmistuksena kiinnostunut Oy Lindseed

Protein Finland Ltd.

Taulukko 7 Kuivaustoiminnasta kiinnostuneita toimijoita

Yritys Yhteyshenkilö Tuotteet, tuotanto

Oy CandyWell Ltd Kivijärvi

Vesa Hurme puh. 0400 645 139 toimitusjohtaja

Tuotekehitystoiminta kuivatut marjajauheet (kokeilu) makeisvalmistuksessa

Maatila Saarinen Kivijärvi

Sari Saari puh. 0400 961 472 Risto Niskanen

Marjojen ja sienien sekä muiden tuotteiden kuivaaminen. Mansikanviljelyn aloittaminen.

Maitotila Pekkarinen Jääjoki Kinnula

Tapio Pekkarinen puh. 040 505 1332

Kuivaamotoiminta ja herukan viljelyn käynnistäminen

Liisankankaan tilajäätelö Pihtipudas

Jaana Ahola ja Juha Lamminniemi

Kuivattujen marjajauheiden ja rouheiden käyttö jäätelötuotteiden valmistuksessa

35

Taulukko 7.1 Muut toimijatahot Kinnulan Työpaja ry, Työnhakijat ry / työllisyysasiat Kinnula

Olavi Tuikkanen

Poimijoita ja kuivaamon pakkaamoon työntekijöitä j

Suomenselän kansalaisopisto Kinnula

Marja Lehtonen Tarja Pekkarinen

Tuotekeruukorttikoulutus ja elintarvikehygieniaosaaminen -koulutus

Viitaseudun Kumppanuus Pihtipudas

Sirpa Pekkarinen

Työnhakijoiden harjoittelumahdollisuudet ja tuotetietouskurssit

Kannonkosken OIVA Oy Kannonkoski

Tea Heinola

Työttömien työnhakijoiden rekrytointi ja harjoittelu kuivaamon pakkauspuolelle

4h-yhdistys Kannonkoski-Kivijärvi

Tarja Alainen

Nuorten kesätyöllistäminen poimintaan ja pakkaamoon

Ääneseudun TE-toimisto Saarijärvi

Jarmo Härkönen työvoimaneuvoja

Työvoimakoulutuksen järjestäminen teollisen toiminnan työntekijöille; tuotetietous ja elintarvikealan työntekijän hygieniaosaaminen

Perho Ruokapalvelupäällikkö Timo Lahti

Elintarvikkeiden kriisihuollon varmuusvarasto

Lisäksi esiselvityksen aikana valmistui yksi opinnäytetyö ”Marjojen ja sienien teollinen

kuivaaminen”: Tuuli Mämmi JAMK, luonnonvara-ala maaseutuyrittäjyys. Teollisen pakkaamisen

automatisoinnin harjoitustyöaihe: Juha Koskinen HAMK. Teollisen marjojen ja sienien

kuivatuotteiden markkinointikysely otettiin mukaan JAPA ry:n lähiruokahankkeen teettämään

opinnäytetyöhön JAMK. Mukaan laaditut kysymykset (Lahtinen) ovat liitteenä (Liite 3).

7.1 Johtopäätöksiä ja jatkohankesuunnitelmia

Jatkohanketta suunniteltiin pilottina, mutta tässä vaiheessa ei löytynyt yrittäjää, joka olisi

lähtenyt investoimaan teollisen kuivaustoiminnan edellyttämällä tavalla, vaikka kiinnostusta

kuivaustoimintaa kohtaan yleisellä tasolla oli.

Pohjoisen Keski-Suomen alueella marjojen ja sienien kuivaamotoiminnalle on mahdollisuuksia

marjanviljelyn ohella varsinkin pienteollisuuden näkökulmasta esimerkiksi oman tilan raaka-

aineista kuivaamalla. Saarijärvellä on suunnitteilla ja tavoitteena aloittaa yrittäjän toimesta oman

36

tilan (noin 7 ha) tuotteiden marjojen, juuresten ja hedelmien kuivaustoiminta. Kuivaamotilalle on

haettu rakennuslupa syksyllä 2012 tilan entiseen navettarakennukseen ja AIV-torniin on

suunnitteilla kuivaintila laitteistoineen (kuivainlaitteisto). Teollisesti kuivattuja kotimaassa

poimittuja tai kasvatettuja sieniä ei ole kuivatuotteina juuri saatavilla, joten sienten osalta

kuivaustoiminalle, sienten kasvatukselle ja jatkojalostukselle saataisi olla markkinarako muiden

maatilalla tuotettujen juuresten, riistaruuan sekä valmiiden kuivattujen elintarvikkeiden,

valmisaterioiden näkökulmasta esimerkiksi Lapinherkku Oy:n teollisesti kuivatut ateriat.

Rahtikuivauksessa on yksi hyvä tapa pitää veloitusperusteena tuoretuotteen painoa niin, että

kuivaaminen hinnoitellaan tuorekilohinnoin ja tuotteiden muu käsittely voi perustua

tuntiveloitukseen. Esimerkiksi Kiantama Oy:n rahtikuivausminimimäärä 1000 kg tuore tai

pakastemarjaa, jonka toimitusaika 2 – 3 viikkoa hinta-arvio 1,50 € / kg. Tuote on kuivattuna noin

100 kg kuivamarjaa hintaan 1500 € ja lisäksi rahtimaksut. Kuivattu elintarvike on kevyttä vain

noin 10 % tuotteen alkuperäisestä painosta.

Markkinatutkimuksen kuluttajien vastausten perusteella kuivattujen marja- ja sienituotteiden

tunnettavuutta ja tuotteiden käyttömahdollisuuksien lisäämistä erilaisten ruokaohjeiden sekä

reseptien avulla tulisi lisätä kysynnän kasvattamiselle. Aikoinaan kotimaisen hunajan käyttöä

lisättiin panostamalla hunajan terveellisyysvaikutuksiin mainonnan, markkinoinnin,

tuotekehityksen (reseptit ja uudet käyttömuodot), erilaisten tapahtumien ja hankkeiden avulla.

Kuivattujen marja- ja sienituotteiden käyttö on kuitenkin lisääntymässä alan asiantuntijoiden

(mm. Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio) mukaan, sillä tuotteiden säilyvyys on

hyvä, eikä säilytys kuluta lisäenergiaa. Lähteenkorvan & Saarisen (2012, 3) mukaan kuivattujen

elintarvikkeiden kohderyhmänä ovat yksityiset kuluttajat eli tuotteiden loppukäyttäjät. Kuluttajat

(mt 2012, 3) hankkivat tuotteet lähikaupasta, alan erikoisliikkeistä tai internetin kautta.

Keski-Suomen Keittiömestarit ry:n varapuheenjohtaja Jukka Kyllönen kertoi haastattelussa, että

sienet kiinnostavat kuivatuotteina, nyt sienet ovat ulkomaisia ja tulevat Keski-Euroopasta

Hollannista sekä Ranskasta. Kuivatuilla sienillä olisi käyttöä Ravintola Pöllöwaarin ja Hotelli

Yöpuun keittiössä, vaikka määrät ovat pieniä.

Kannattavan liiketoiminnan edellytykset ovat olemassa, mutta marjojen ja sienien teollisen

kuivaamisen lisäksi ainakin yritystoiminnan alkuvaiheessa tulisi olla mukana myös muuta

jalostusta, kuten useimmilla alan yrityksillä (mehut, soseet, hillot). Omien brändituotteiden

kehittäminen, myynti ja markkinointi edellyttävät henkilö- ja taloudellisten resurssien lisäksi

tuotekehitystoimintaa (vrt. Kiantama Oy:n Biokia-tuote). Kotimaiset markkinat eivät välttämättä

yksin riitä, joten on tähyiltävä myös kansainvälisille markkinoille, kuten suurimmalla osalla

teollista kuivaustoimintaa harjoittavilla alan yrityksillä on vientikanavat jo olemassa.

37

Lähteet

Elintarvikelaki (13.1.2006/23). Sähköisessä muodossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060023 > > Viitattu 19.11.2012 Elintarvikehuoneiston perustaminen, hakemusmenettely ja rakenteelliset vaatimukset. 2010. MTT:n sivusto. Sähköisessä muodossa: Http://www.tukinetti.net/toimialaselvitykset/94-elintarvike/276-elintarvikehuoneiston-rakenteelliset-vaatumukset.html > Viitattu 9.11.2012. Kehittyvä Elintarvike –lehti. Sähköisessä muodossa: http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/20-tryffelien-ja-herkkutattien-kasvatusta-suomessa > Viitattu 19.11.2012 Lähteenkorva K. & Saarinen J. 2012. Elintarvikkeiden kuivaamotoiminnan käynnistäminen – ohjeita ja vinkkejä aloittavalle yrittäjälle. Kooste. Siikainen. Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta. Sähköisessä muodossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111367 > Viitattu 19.11.2012 Moisio, S. 2012. Marjoja ostettiin poimijoilta kuluneena kesänä lähes ennätysmäärä. Arktiset Aromit ry:n tiedote. Sähköisessä muodossa: Http://www.arctic-flavours.fi/sitenews/view/-/nid/157/ngid/1. > Viitattu 9.11.2012 Mämmi, T. 2012. Luonnonmarjojen ja sienten teollinen kuivaaminen. Opinnäytetyö. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Luonnonvara- ja ympäristöala. Saarijärvi. Näsi, H. 2012. Elintarvikkeiden teollinen kuivaus. Kannattavuus- ja kustannuslaskelmat kannattavalle liiketoiminnalle. Koostemateriaali. Kivijärvi Saastamoinen, O, Salo, K,. & Turtiainen, M. 2007. Mustikan ja puolukan marjasatojen valtakunnalliset ja alueelliset kokonaisestimaatit Suomen suometsissä. Suoseura Tiedonantoja 58(3-4):87-98; Helsinki. Sähköisessä muodossa: http://www.suoseura.fi/suo/pdf/Suo58_Turtiainen.pdf > Viitattu 12.11.2012 Soini, M. 1994. Kuivatut kasvikset. Kuivaus, käyttö ja markkinat. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja 10; Eura.

Suomen Luontoyrittäjyysverkosto ry 2012. Sähköisessä muodossa: http://www.luontoyrittaja.fi/ > Viitattu 12.11.2012

38

Liite 1 Lähiruokamarkkinat; keskuskeittiöt ja lounasravintolat

Kannonkoski-Karstula-Kinnula-Kivijärvi-Kyyjärvi-Perho-Pihtipudas-Saarijärvi-Viitasaari

Yritys Yhteyshenkilö Ateriat ka / pv Marjat ka /pv Kiinnostus

1 Kannonkosken koulu Ruokapalvelupäällikkö 280 3 Kiinnostaa

Opintie 2A Anja Jäsberg täytyy ensin

43300 Kannonkoski puh. 044 459 6175 kokeilla.

2 Piispala Emäntä Tarja Lehto 380 10 Kuivattuna on

Luonto-, liikunta- ja Puh. 0207 694 300* (min. 40 - 50) karpaloa mm.

nuorisomatkailukeskus (maks. 700) mysliin. Kokeilu

Kurssitie 40 pitää ensin olla.

43300 Kannonkoski Reseptointi.

3 Pitopirtti Kirsti 10 – 20 0,5 - 1 Sieniä käytet

Toritie 4 B Puh. 044 540 2242 kuivattuina.

43300 Kannonkoski Voisi kokeilla.

4 Karstulan keskuskeittiö Ruokapalvelupäällikkö 1000 - 1200 20 Kiinostaa.

(Tolppilan koulu) Kaija Hakala Reseptointiin

tietotaitoa.

5 Terveysaseman keittiö Ruokapalveluesimies 130 2 Kiinostaa, mutta

Karstula Tiina Niinikoski tietoa tarvitaan

puh. 044 459 6472 reseptointiin.

6 Karstulan Evankelinen Maarit Muhonen 50 2 Reseptointi.

opisto puh. 044 325 2215 (kesällä 100) Kuivatuotteet

Kokkolantie 12 säilyvät hyvin,

43500 Karstula pieni tilatarve.

7 Lounas-Kahvila Hertta Virpi Humppi 30 - 35 1 - 1,5 Kiinnostaa.

Karstulantie 6 yrittäjä Karpaloa käyte-

43500 Karstula Puh.045 359 9005 tään kakuissa.

Jälkiruuat myös

8 Ravintola Ahonen Eeva-Terttu 60 – 65 7 - 7,5 Kiinnostaa.

Neljä-Nättiä Oy toimitusjohtaja, keittiö Sieniä on käy-

Koulutie 12 Puh. 014 461 216 tetty, marjoja

43500 Karstula kuivattuina ei.

9 Kinnulan keskuskeittiö Margit Kinnunen 380 8 Kiinnostaa.

puh. 044 459 6256 Tuotekoulutus-

ta käyttöön.

39

10 Kyyjärvi, keskuskeittiö Timo Lahti 150 - 200 2 Kiinnostaa.

Ravitsemuspäällikkö myös poikkeus-

p. 044 459 7026 tilanteen osalta.

11 Kyyjärven koulun keittiö Hannele Hietikko 200 0,5 - 1 Kiinnostaa.

koulun keittiö

p. 014 459 7045

12 Keski-Pohjanmaan Leena Koivukoski 265 3 Kiinnostaa.

maaseutuopisto emäntä Pieni tilatarve

Perhon yksikkö Puh. 044 725 0662

Haanentie 26 Annola Raija

69950 Perho keittäjä

Puh. 044 725 0662

13 Perho Vanhustenpalv. Emäntä / vastaava 323 8 Kiinnostaa,

Keittiö Pirkko pitää ensin

69950 Perho Puh. 040 804 3520 kokeilla.

14 Pihtipudas Ruoka- ja puhtauspalv. 1400 25 Reseptit otet.

keskitetty ruokapalvelu päällikkö Sari Wilkman AROMi-järj.

Viitasaaren kanssa: Puh. 044 459 6748 Reseptointi

johtaja Mirja Siekkinen Sari Alakorpi pitää tuntea.

Puh. 040 860 0731 puh. 050 315 7293 Tuotetietoutta.

15 Saarijärvi Tuimala Auli 2000 - 2500 50 Kiinnostaa.

Kaupungin keskitetty Ravitsemuspäällikkö Tärkeää paikal-

ruokapalvelu Puh. 044 459 8264 lisuus ja toimi-

43100 Saarijärvi tusvarmuus.

16 Hoivakoti Misteli Petra Vesterinen 160 10 Kiinnostaa.

Hoiva- ja hyvinvointipalv. keittiö Kuivatut mar-

Puh. 0400-205 012 Puh. 0400 142 936 jatuotteet sopii

Juhontie 10 erilaisiin jälki-

ruokiin.

17 Viitasaari, yhdistetty Sari Alakorpi 1400 25 Reseptointia

ja keskitetty ruokapalvelu ravitsemuspäällikkö varten ensin

Pihtiputaan kanssa Puh. 050 315 7293 käyttökokeilu.

Yhteensä Ateriat / pv Marjamäärä Kuivatuotteena

Arviolta 8988,00 179,00 20,7 kg

Kuukaudessa 21,5 päivän mukaan 193242,00 3848,50 384,85

Vuodessa 2318904,00 46182,00 4618,20

40

Liite 2 Elintarvikekuivauksen kustannuksia ja hintaesimerkkejä

Rahtikuivaus

kosteasta kuivaa 0,10

Linseed Oy

Ostaa vuodessa 32000 kg tuoremarjoja, 32000 3200 kg

mikä on 3200 kg kuivattua marjaa

Kiantama Oy Rahtikuivaaja: tuore- tai pakastemarjaa

minimi 1000 kg/kuivauserä, 1,50€/kg 1,5 48000 €

+rahtikulut 1500€/lava 1500

Henkilökustannukset

henkilömäärä 2 henkilöä

palkkakustannus 1500 eur/kk

sivukulut 60 %

Muut kulut vuokrat 800 €/kk 9600

kuivausenergia 7360 €/vuosi 7360

sähköt 200 €/kk 2400

muut kulut 5 %

YHT: 19360

Tulomahdollisuus

Lähimarkkinat

Keskuskeittiöt marjat kuivattuna

ateriat/pv kg/pv

Pihtipudas 1400 20

Viitasaari 1400 20

Kinnula 380 4

Kivijärvi 280 5

Kannonkoski 280 3

Kyyjärvi 400 4

Karstula 1300 10

Saarijärvi 2500 50

Perho 300 3

Ravintolat

Perhon Maaseutuopisto 265 3

Takka-Tupa, Pihtipudas 30 2

Piispala, Kannonkoski 700 10

Pitopirtti, Kannonkoski 20 1

Karstulan evank. kansanopisto 50 4

Lounaskahvila Hertta, Karstula 35 1

Ravintola Neljä-Nättiä, Karstula 65 7

Hoivakoti Misteli, Saarijärvi 160 10

9565 157 15,7 kg

41

HINTAESIMERKKEJÄ

Biokia

karpalo 50 g 2,79 €/pussi 55,80 €/kg

mustikka 50 g 4,29 €/pussi 85,80 €/kg

puolukka 50 g 3,49 €/pussi 69,80 €/kg

Raitaniemi mustaherukka 100 g 6,90 €/pussi 69,00 €/kg

Kiantama Oy mustikkajauhe 30 g 3,70 €/pussi 123,33 €/kg

tyrnijauhe 30 g 3,60 €/pussi 120,00 €/kg

puolukkajauhe 30 g 2,90 €/pussi 96,67 €/kg

karpalojauhe 30 g 3,50 €/pussi 116,67 €/kg

kuivattu karpalo 50 g 1,90 €/pussi 38,00 €/kg

kuivattu mustikka 50 g 3,70 €/pussi 74,00 €/kg

kuivattu puolukka 50 g 2,90 €/pussi 58,00 €/kg

Ykkösmyymälät

Siitakesieni 10 g 3,85 €/pussi 385,00 €/kg

tyrnijauhe 40 g 6,50 €/pussi 162,50 €/kg

karpalojauhe 40 g 6,20 €/pussi 155,00 €/kg

mustikkajauhe 40 g 6,20 €/pussi 155,00 €/kg

Nordic Vitality karpalojauhe 70 g 8,91 €/pussi 127,29 €/kg

mustaherukkajauhe 70 g 5,13 €/pussi 73,29 €/kg

mustikkajauhe 70 g 7,91 €/pussi 113,00 €/kg

puolukkajauhe 70 g 5,85 €/pussi 83,57 €/kg

42

Liite 2.1 Tuloslaskelma

Yksinkertainen tuloslaskelma

Rahtikuivauksella €

Marjoja ostetaan poimijoilta 5000 kg hinta 2 €/kg yhteensä 10000

Marjat kuivataan rahtikuivaajalla

kuivaushinta 1,5 €/kg yhteensä 7500 €

rahtikulu 1500 €

kuivaussuhde 0,1

Marjat pakataan käsin

pakkauksen hinta 0,5 € yhteensä 5000

pakkauksen koko 50 g hinta 2,5 €/pussi 50 €/kg

pakkauksia yhteensä 10000

MUUT KULUT YHTEENSÄ 5 %

TUOTOT YHTEENSÄ 25000

KULUT YHTEENSÄ 25250

-250

Omalla koneella

wegedryer 1000 koneikko tilavuus 600 kg kapasiteetti 300 kg/vrk

kuivausperiodi/täysi koneikko 2 vrk

5000 kg:n kuivausaika 17 vrk

Energiakulutus

kiertoilmapuhallin 5,5 kW

kompressori 17,5 kW

yhteensä 23 kW

kulutus kuivausperiodin aikana 9200,0 kW hinta 920,0 €/kuivaus

sähkön hinta 0,1 €/kW

TUOTOT YHTEENSÄ 25000

KULUT YHTEENSÄ 17170

7830

43

TULOSLASKELMA

TULOT vuosi

1 2 3

sienet 500 kg/vuosi hhinta 8 €/kg 12000 24000 36000

50 g 12 €/pussi 240,00 €/kg

porkkana (luomu) 1000 kg/vuosi hhinta 1,5 €/kg 3600 10800 18000

50 g 1,8 €/pussi 36,00 €/kg

punajuuri (luomu) 1000 kg/vuosi hhinta 1,8 €/kg 3600 10800 18000

50 g 1,8 €/pussi 36,00 €/kg

muut juurekset 25000 kg/vuosi hhinta 1,8 €/kg 90000 90000 90000

50 g 1,8 €/pussi 36,00

sipuli (luomu) 1000 g hhinta 1,8 €/kg 3600 10800 18000

50 g 1,8 €/pussi 36,00

omena 1000 kg/vuosi hhinta 1,8 €/kg 3600 3600 10800

50 g 1,8 €/pussi 36,00

mustikka 5000 kg/vuosi hhinta 2 25000 25000 40000

50 g 2,5 €/pussi 50,00

puolukka 5000 kg/vuosi hhinta 2 €/kg 25000 25000 40000

50 g 2,5 €/pussi 50,00

karpalo 500 kg/vuosi hhinta 2,5 €/kg 3000 3000 3000

50 g 3 €/pussi 60,00

169400 203000 273800

MENOT

hankintakulut

sienet 4000 8000 12000

porkkana 1500 4500 7500

punajuuri 1800 5400 9000

muut juurekset 45000 45000 45000

sipuli 1800 5400 9000

omena 1800 1800 5400

mustikka 10000 10000 16000

puolukka 10000 10000 16000

karpalo 1250 1250 1250

77150 91350 121150

henkilökustannukset 57600 72000 100800

kuivausenergia 7360 8556 10856

vuokrat 9600 9600 9600

muut kulut 8470 10150 13690

TULOS 9220 11344 17704

44

Liite 3 Kysymykset opinnäytetyöhön JAMK /JAPA ry Markkinointiosio