SFS 9.9.2009

Näkövammaisten

apuvälineet ja standardointi

Sisältö

Esityksessä käydään läpi näkövammaisten

apuvälineiden kehittämisen ongelmakohtia ja

standardoinnin merkitystä niin loppukäyttäjän

kuin kehittämisenkin näkökulmista

Nykytilassa verrataan päivittäisapuvälineiden

käyttäjätilanteita sekä näkövammaisen haasteita

tietoyhteiskunnassa

Lopuksi esitetään lyhyt ratkaisumalli nykytilan

korjaamiseksi

Näkövammaisten apuvälineet yleisesti

Apuvälineille olemassa ISO-luokitus, SFS-EN ISO 9999

Valmistus ja kehitys maailmanlaajuista, mukana myös pääomasijoittajia

Apuvälineitä jokapäiväisen elämän hallinnasta atk-apuvälineisiin ja suurennuslaitteisiin

Apuvälineiden saanti: omakustannus, yhteiskunta, avustukset

Apuvälineiden myöntämisperusteet ja saanti vaihtelee laajalti: suomessa eri alueilla, eri maissaApuvälineitä ei myydä kaikkialle: ohjelmistopiratismi, tuoteväärennökset

Apuvälineitä käytetään kompensoimaan aistivajauksen aiheuttamaa toiminnallista haittaa

Näkövammaisten apuvälineiden kehityssuunnat

Perusapuvälineissä hyvin vähän kehitystä: pistekellot, valkoiset kepit: materiaalikehitystä

Atk-apuvälineet suurin haaste, nopea uusiutumistahti: käyttöjärjestelmät, ohjelmistot

Sulautettu tietotekniikka tulee apuvälineisiin: elektroniset pienet suurennuslaitteet, puhuvat kellot, automaattinen ajan päivitys

Pistekirjoituksen käyttö vähenee puhuvien apuvälineiden myötä

Haasteena tuoda entistä visuaalisempi maailma näkövammaisten käytettäväksi.

Näkökulmia apuvälineiden kehittämiseen

Suomessa sokeita arviolta 10000, eriasteisesti

heikkonäköisiä 70000

Suurin osa näkövammaisista yli 65 -vuotiaita,

mediaani-ikä 75 vuotta

Näkövammaistaitojen oppiminen myöhemmällä

iällä haastavaa

Näkövammaiselle suurin haaste kodin

ulkopuolinen maailma: liikkumistaito

Use case: Sokea kepin käyttäjä eri

vuodenaikoina

Sokea opaskoiran käyttäjä talvella

Sokea kepin käyttäjä kaupungissa talvella

Vaikeasti heikkonäköinen nainen tulossa

bussipysäkiltä

Näkövammainen tietoyhteiskunnassa

Parhaassa asemassa opiskelijat ja työssä

käyvät henkilöt

Haasteena turvata apuvälineiden saanti ja

käyttökoulutus myös ikäääntyneilleArkipäivän

apuvälineiden tietoteknistyminen: laserkepit +

gps-navigointi

Esimerkki: Mitä apuvälineitä, taitoja tai

standardointia vaaditaan julkisen liikenteen

käyttämisessä näkövammaisena?

Miten näkövammainen pääsee pysäkille ja löytää

oikean bussin?

Miten näkövammainen tietää jäävänsä pois

oikealla pysäkillä?

Tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa (1)

Käyttäjän voitava valita kanava ja käyttöympäristö:

Mobiili, tietokone, digitv,

Paikka kotona vs julkiset palvelupisteet

Kehitys keskittynyt viime vuosina tiedonsaannin

esteettömyyteen:

Käyttöjärjestelmät, laitteet, sisältö (web vs Daisy)

Ongelmana ohjelmistoalustojen ja ohjelmistojen tiheä

uusiutuminen:

PC: Windows 95 -> Windows 7, linux (yli 1200 eri distribuutiota)

Mobiili: Symbian, Windows mobile, linux (Android, Maemo ...)

Tiedonsaanti tietoyhteiskunnassa (2)

Web-palveluiden testaaminen vaikeutuu dynaamisten

elementtien lisääntyessä

Apuvälineiden toiminnan lähtökohtana on toimiva

standardi, jos siitä poiketaan, positiivinen

käyttäjäkokemus vaarantuu (apuväline ei ehkä toimi

halutusti)

Apuvälinekehityksen tärkein tehtävä pysyä kehityksen

tahdissa uusien ominaisuuksien kustannuksella.

Yleissääntö: apuvälineteknologia tulee 5 vuotta

kehityksen perässä.

Esimerkki: atk-apuvälineiden kehittäminen

Heikkonäköisen atk-työasema

Harmaantunut vanhempi herra käyttää

ruudunsuurennusohjelmaa kuulokkeet päässään

Positiivista kehitystä tapahtunut

W3C/WAI luonut hyvää pohjaa verkkosisällön

(Web content accessibility guidelines) tekniseen

kehitykseen:

haasteita: selainlaajennukset, dynaamisuus,

sosiaaliset mediat

PC-koneet ja Windows-apuvälineet tuoneet

tietoyhteiskunnan palvelut myös

näkövammaisille

Digitaalinen julkaisutuotanto Daisy-muotoon

Kaupallinen apuvälinekehitys keskittynyt:

Windows: Microsoft Active Accessibility ja UI

Automation

Symbian Series 60

Apple: ilmainen Voice over -ruudunlukuohjelma

kaikissa Mac OS-versioissa, myös IPhone

Open source: NVDA, Orca: laatu kaukana

tyydyttävästä

Puuttuvia elementtejä

Ohjelmistorajapinta apuvälineohjelmille sekä

puhesyntetisaattoreille:

Windows/Linux/Mac/Symbian/Windows

mobile/Android....

Windows: MSAA/UI Automation ja SAPI4/5.x

Muut: ei yleisesti hyväksyttyä yhteistä rajapintaa.

Monikäyttöisyys: MSAA/UI Automation

rajapintoja voidaan käyttää myös

käyttöliittymätestaukseen

Esimerkki: Symbian-puhelin ja ruudunlukuohjelma, e-

lehtien lukeminen vs puhelimen standardiominaisuudet.

Käyttäjäkeskeinen tuotekehitys: apuvälineitä

kehittävät tahot ottavat huomioon vain

yleisimmät käyttäjäryhmät, työssäkäyvät

ensisijaisena

Vastaako tuotekehitys vain uudistuvien

käyttöjärjestelmien ja laitteiden tuettavuuteen,

vai käyttäjien tarpeiden huomioimiseen

uudistuneissa tuotteissa?

Suositus (1)

Suositaan kansainvälisten standardien

kehittämistä ja hyödyntämistä:

apuvälineteknologia globaalia

Luodaan standardit käyttöjärjestelmien

apuvälineohjelmistoille sekä syntetisaattoreille

Luodaan standardi sulautettujen avusteisten

teknologioiden käyttöön:

esim. standardi-piirilevy jossa mukana

puhesyntetisaattori ja ruudunlukuohjelma sekä väri-

ja taustamalleja heikkonäköisille

Suositus (2)

Design for all EU:ssa myytävien tuotteiden pakolliseksi vaatimukseksi

(Out of the box esteettömyys)

Pois erillisistä apuvälineistä, kohti käytettäviä, käyttäjät huomioon ottavia vakiotuotteita

Riittävä siirtymäaika tuotteiden standardoinnin ja kehityksen mahdollistamiseksi

USA:ssa lainsäädännön ja siirtymäajan avulla mahdollistettiin bussien muuttuminen esteettömiksi

Porkkana: muutosvaihe, tutkimus ja kehittäminen luo liiketoimintaa

Julkishallinto ensimmäinen DFA-standardin vaatija, niin viestintälaitteissa kuin digitaalisessa sisällöntuotannossa ja -palveluissa

Sanktiointi?

Yhteystiedot

Reijo Juntunen

Näkövammaisten Keskusliitto ry

p. (09) 3960 4300

m: 050 3701102

reijo.juntunen@nkl.fi

www.aviris.fi

www.nkl.fi