M 19/2732, 2734/-77/3/10

Kittilä, Tiukuvaara

Olavi Auranen

26.11.1977

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975 - 76

Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle tutkimuslaitoksel-

le löytämänsä rikki-, magneetti- ja kuparikiisua sisältävän gabronäytteen, jonka Cu-pitoisuus

analyysin mukaan on 0.44 %. Seuraavana kesänä tehdyssä tarkistuksessa todettiin näytteen ole-

van peräisin n. 1,5 m3:n lohkareesta. joka on soisessa maastossa n. 1,5 km löytäjän kotitalosta

pohjoiseen (raportti M 19/2734/-72/7/10).

Kenttätyökausien 1975 - 76 aikana tehtiin Tiukuvaaran alueella lohkaretutkimuksia yhteensä n. 2

viikon ajan 3 miehen voimin käyttäen apuna myös malmikoiraa. Etsintä ulottui Valkaman lohka-

reesta n. 4 km:n päähän lounais - länsi - luode -suunnissa eli sektorille, josta moreenin kulkeu-

tumista jäätiköitymisen eri vaiheissa on tapahtunut (Heikki Hirvas: Raportti malminetsintää pal-

velevasta maaperätutkimuksesta Pohjois-Suomessa vuosina 1972 - 1976, PSMT-P4-76-1). Loh-

kare-etsintään soveliaita kovia maita tällä alueella on n. 10 km2. Etsinnöissä löydettiin Valkaman

taloon johtavan tien varrelta n. 150 m:n matkalta puolen kymmentä halkaisijaltaan 20 - 50 cm

olevaa metagabrolohkaretta, joissa oli vaihtelevissa määrin rikki-, magneetti- ja kuparikiisua (lii-

te 1). Parhaan lohkareen Cu-pitoisuus on 1,32 % (Ra 1121/75). Lohkareet ovat selvästi pyöristy-

neitä. Rautakiisupitoisia amfiboliitti- ja kiilleliuskelohkareita alueella on kohtalaisesti, mutta

malmilohkareiksi katsottavia ei edellä mainittujen lisäksi löytynyt.

Tiukuvaaran ympäristö sisältyy kallioperäosaston kartoittajan Raimo Ristimäen kartoitusaluee-

seen. Hänen v. 1975 laatimastaan Kaukosen alueen kivilajeja esittävästä skitsipiirroksesta on ko-

pioitu Tiukuvaaran ympäristön kivilajit liitteeseen 1. Tämän mukaan Tiukuvaara on kvartsiittia,

jonka sisällä on pieninä linsseinä metadiabaasia ja ultraemäksistä kiveä. Kvartsiitti rajoittuu poh-

joisessa kiilleliuskeeseen ja etelässä amfiboliittiin. Metadiabaasia ja ultreemäksistä kiveä on ta-

vattu amfiboliitin sisällä myös Tiukuvaaran luoteispuolella Palo-Tiukuvaarassa. Lohkaretutki-

musten yhteydessä tehtyjen havaintojen mukaan "metadiabaasit" ovat kuparikiisulohkareisiin

verrattuina lähes saman tyyppisiä, sarvivälkkeestä ja plagioklaasista koostuvia kivi. Niissä ei kui-

tenkaan ole havaittu huomion arvoisia kiisupitoisuuksia. Tiukuvaaran ympäristön ultraemäksiset

kivet ovat serpentiniittejä, joissa on heikko magnetiittipirote, muttei makroskooppisesti havaitta-

via sulfideja.

Lohkere-etsinnöissä saadun tiedon jäätyä vähäiseksi otettiin Palo-Tiukuvaaran eteläpuolelta,

vahvimman oletetun kuljetuksen suunnalta, Cobra-kalustolla moreeninäytteitä matalentomittauk-

sissa saatujen sähköisten anomalioitten ylin. Näytteitä otettiin kahdelta linjalta 50 m:n pistevä-

lein yhteensä 60 ja niitten hienosta fraktioista analysoitiin Co, Cu, Ni, Zn ja Pb (AAS, HNO3-

liuotus). Merkittäviä anomalioita ei saatu -vain viidessä pisteessä. Cu-pitoisuus nousi yli 100

ppm:n jääden kuitenkin alle 200 ppm:n (liite 2).

Tiukuvaaran itäpuolelta on geokemian osasto esitutkimuksissaan v. 1974 ottanut Auger-kairalla

maaperänäytteitä 4 km pitkältä linjalta n. 300 m:n pistevälein. Kairaus on useimmiten pysähtynyt

tiiviiseen, kiviseen ja harmaaseen, 3 - 9 m syvyydessä olevaan moreeniin (Matti Äyräs: Raportti

geologisen tutkimuslaitoksen geokemian osaston Auger-kairauksista Kittilässä vuonna 1974).

Tämän patjan päällä on Äyräksen mukaan ohut hietamoreenikerros. Eri syvyyksiltä otetuista

näytteistä on analysoitu mm. Cu (AAS, HNO3-liuotus, hieno fraktio). Pitoisuudet vaihtelevat

välillä 17 - 140 ppm (liite 3). Arvot edustavat Kittilän alueelle ominaista taustaa.

Löydettyjen lohkareitten vähälukuisuus aja pyöristyneisyys viittaavat kauempana olevaan emä-

kallioon. Komplisoidun moreenikuljetuksen takia sen paikantaminen edellyttäisi kaikkien Kau-

kosen alueen gabrointruusioitten tarkkaa tutkimusta pääkohteena mahdollisesti Kittilän graniitin

lounaispuolella oleva usean krp:n pituinen Venejoen gabro. Tämän kaltaisten tutkimusten aloit-

taminen on katsottu tarkoituksenmukaiseksi siirtää ajankohtaan, jolloin geokemian osaston pu-

rosedimentti- ja moreeninäytteiden analyysitulostukset karttalehdeltä 2732 ovat saatavissa.

Geologi