MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA

1

Kirjaamisasiat Maanmittauslaitoksessa

Maanmittauspäivät Porissa

18.3.2011johtava kirjaamislakimies Henrik Ungern

Maanmittauslaitos

MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA

2

Kirjaamisasioiden siirto MML:lle vuoden 2010 alusta

Siirron toteuttaminen edellytti muutoksia lainsäädäntöön

• Ns. maakaaren ”muutospaketti” (Suomen säädöskokoelma n:ot 572-584/2009), joka käsitti muutokset 13 eri lakiin

Keskeisimpänä maakareen (MK) tehdyt muutokset• Merkittävimmät kirjaamismenettelyä koskevat

säännökset ovat edelleenkin maakaaressa (MK) Lähtökohtana oli, että siirto toteutetaan mahdollisimman

vähäisin muutoksin sekä lainsäädännössä että itse kirjaamismenettelyssä

• Merkittävin periaatteellinen muutos oli se, että kirjaamisasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta hallintoviranomaiselle


3

Lakipaketin keskeisimmät muutokset

Vaikka kirjaamismenettelyn keskeisimmät säännökset sisältyvät edelleenkin maakaareen ja menettelysäännökset säilyivät pääosin ennallaan, merkitsi siirto käräjäoikeuksista hallintoviranomaisille kuitenkin mm. sitä, että

• oikeudenkäymiskaarta ei enää voida soveltaa samalla tavoin kuin käräjäoikeuksissa, vaan toissijaisena menettelysäännöstönä on jatkossa hallintolaki

• ratkaisijoina eivät enää ole laajojen, tulkinnanvaraisten tai muutoin vaikeasti ratkaistavien asioiden osalta tuomarit eikä notaarit, vaan kirjaamislakimiehet

• muutoksenhaku ohjautuu uusien säännösten mukaan maaoikeuteen

Lakimuutoksia tarvittiin myös organisaatiomuutoksen vuoksi• Sen vuoksi muutoksia tuli mm. käräjäoikeuslakiin sekä

Maanmittauslaitosta koskeviin säädöksiin

MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA 2010

4

KANSAINVÄLINEN KEHITYS

Kirjaamisasiat ovat olleet viime aikoina uudistusten kohteena monissa Euroopan maissa.

• Taustalla on yleensä ollut tarve siirtyä sähköisiin rekistereihin

Pohjoismaissa uudistukset ovat yleensä liittyneet samalla tuomioistuinlaitoksen uudistamiseen

• Ruotsissa kirjaamisasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta maanmittausviranomaiselle (Lantmäteriet) kesällä 2008.

• Norjassa kirjaamisasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta ja keskitettiin maanmittauslaitoksen (Statens Kartvek) pääkonttorin hoidettavaksi vaiheittain 2004-2007

• Tanskassa kirjaamisasiat on keskitetty yhteen erityistuomioistuimeen (Tinglysningsretten), jonka toimialueena on koko maa


5

Maanmittauslaitos - Kiinteistötiedon tuottaja ja jakaja

Maanmittauslaitoksen tehtävänä on:

1) huolehtia kiinteistönmuodostamis- ja tilusjärjestelytoiminnasta;1 a) huolehtia kiinteistöjä koskevista kirjaamisasioista sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin pitämisestä; (24.7.2009/577) 2) huolehtia kiinteistöjä ja paikkatietoja koskevien rekisterien pitämisestä ja edistää tällaisten rekisterien yhteiskäyttöä;3) huolehtia yleisistä kartastotöistä sekä edistää tarkoituksenmukaista kartoitusta ja kartantuotantoa; 4) myydä, julkaista ja jakaa karttatietoja ja toimialansa muita tietoja; 5) harjoittaa kiinteistöarviointia;6) huolehtia alansa kehittämisestä ja suorittaa ne muut tehtävät, jotka on säädetty tai määrätty sen suoritettavaksi.

Lisäksi eräitä asetuksessa säädettyjä muita tehtäviä


6

Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) - tietopalvelu

Laki kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta (453/2002)

• Tarkoituksena on järjestää kiinteistöjä ja muita maa- ja vesialueiden yksiköitä koskeva valtakunnallinen tietopalvelu automaattisen tietojenkäsittelyn avulla

Maanmittauslaitoksen on järjestettävä jokaiselle mahdollisuus saada KTJ –tiedot

• MMT:ssä maksutta luettavakseen ja muistiinpanojen tekemiseen• Maksua vastaan otteina, todistuksina ja muina tulosteina• Tietyin edellytyksin teknisen käyttöyhteyden avulla (lupaa tarvittaessa

luvanantajana toimii tietopalvelukeskus) Yleiseen käyttöön tarkoitettu yhtenäinen tietojärjestelmä

• Käsittää kiinteistörekisterin (KR) tiedot (kiinteistöosa)• Lainhuudatus- ja kiinnitysrekisterin (LKR) tiedot (kirjaamisosa)• Muita tietoja sen mukaan, kuin muualla laissa säädetään

• tulevaisuudessa esim. ns. suunnittelutietojärjestelmän (STJ) tiedot

7

Maanmittaustoimistot

1 Etelä-Suomi2 Varsinais-Suomi3 Pirkanmaa-Satakunta4 Kaakkois-Suomi 5 Etelä-Savo 6 Pohjois-Savo 7 Pohjois-Karjala 8 Keski-Suomi 9 Pohjanmaa 10 Pohjois-Pohjanmaa 11 Kainuun-Koillismaa 12 Lappi


8

’Etelä- Suomen’ mmt• Hämeenlinna 8 1• Helsinki 15 1• Lahti 5• Lohja 6• Porvoo 5

Kirjaamisasioidensiirtyneet / uudet henkilöt (lkm)

Varsinais- Suomen mmt• Turku 15 1• Salo 4• Maarianhamina 2

ATK-keskus 3

Kaakkois-Suomen mmt• Kouvola 5 1 1• Lappeenranta 6

Pirkanmaan-Satakunnan mmt

• Tampere 10 2 1• Huittinen 4• Ikaalinen 3• Pori 7

Pohjanmaan mmt• Vaasa 4 1• Närpiö 3• Kokkola 6• Alajärvi • Seinäjoki 9

Etelä-Savon mmt• Mikkeli 4 1 1• Savonlinna 3

Pohjois-Pohjanmaan mmt• Oulu 10 1 • Yliviestka 5 1

Lapin mmt• Rovaniemi 2 1 • Kemijärvi 2 • Tornio 5 • Ivalo 2

Keski- Suomen mmt• Jyväskylä 10 1• Saarijärvi

Pohjois-Karjalan mmt• Joensuu 6 1• Nurmes 2

Pohjois-Savon mmt• Kuopio 7 1• Iisalmi 3

Kainuu- Koillismaan mmt• Kajaani 5 1• Kuusamo 3

Kirjaamis-sihteerit: 185

Kirjaamis-lakimiehet: 18

Toimistosiht. 4

Tuki ym.: 10

Yhteensä: 217

Kehittämiskeskus 33

Arkistokeskus 2

Myyntipalvelut 1 Hallintopalvelukeskus1

Keskushal. 1

9

HENKILÖSTÖPROSESSI TALOUSPROSESSI TIETOHALLINTOPROSESSI

Arviointitoimitusprosessi (ARTO)

A

S

I

A

K

K

A

A

T

Perustoimitusprosessi (PETO)

Tilusjärjestelytoimitusprosessi (TJ)

Maasto- ja rajatietotuotantoprosessi (MARA)

A

S

I

A

K

K

A

A

T

Johtamisprosessi

Säädösperusteisten rekisterien ylläpitoprosessi (RETI)

Tukiprosessit

Tietopalvelut-prosessi (TIETO)

Kirjaamisprosessi (KIR)

Vaikuttavuus Tuotokset ja Toiminnallinen Henkisten voimavarojen laadunhallinta tehokkuus hallinta ja kehittäminen


10

PETO

ARTO

TJ

KIR

RETIMARA

TIETO

MML:N TIETOVARASTOT

Tietopalvelu Maanmittauslaitoksen tietovarastoista

11

Kirjaamisprosessin keskeisimpiä tehtäviä

Huolehtia KTJ:n kirjaamisosan• Tiedon tuotannosta

• Tietojen oikeellisuudesta

• Ratkaisujen lainmukaisuudesta (laillisuusperiaate)

• Yhtenäisten ja tehokkaiden toimintatapojen mukaisesta menettelystä

• Rekisterin jatkuvasta perusparantamisesta sekä korkean laadun ylläpitämisestä

• Ratkaisutoimintaan ja rekisterin ylläpitoon tarvittavan henkilöstön osaamisen turvaamisesta

• Kehittämisestä• Uusi kirjaamisjärjestelmä• Sähköinen kiinteistönvaihdanta• Kansainväliset kehityshankkeet

12

UKIR – hanke

Mikä on UKIR?• UKIR on kirjaamisjärjestelmän uudistamishanke

• Kirjaamisjärjestelmän toiminnan, tiedonhallinnan ja tietojärjestelmien kehittämistä

• Ei niinkään kysymys kirjaamisjärjestelmämme oikeudellisista perusratkaisuista (kirjaamisen oikeudellisista edellytyksistä ja kirjaamisen oikeusvaikutuksista)

• Laaja hanke, jolla on oma ohjausryhmä ja hanketoimisto

• Osa-alueita ovat olleet ja ovat esim.• Kirjaamisasioiden siirto (KIRSI)• LH- ja kiinnitysrekisterin kirjaamisosan uudistaminen, jonka osalta

mm. toteuttaminen on jo meneillään (KIOS/st)• Sähköinen kiinteistönvaihdanta (SKV), sähköiset panttikirjat ja

sähköinen asiointi kirjaamisasioissa


13

Miksi UKIR?

Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma• Kirjaamisasioiden siirron lisäksi myös uusi kirjaamisjärjestelmä

ValtIT- hankkeiden aiheuttamat muutospaineet• Mm. VM:n Sähköisen asioinnin ja demokratian

vauhdittamisohjelma (SADe)

Kiinteistötietojärjestelmän nykyinen kirjaamisosa on tulossa elinkaarensa päähän

Valtionhallinnon tuottavuutta on parannettava Sähköinen kiinteistövaihdanta mahdollistaa

päätöksentekoprosessien automatisoinnin Kiinteistötoiminnan prosesseja on tehostettava

• Päällekkäisen työn karsiminen

• Yhteistyön lisääminen eri sidosryhmien kanssa

• Tietotekniikan täysimittainen hyödyntäminen (asiakastili ym.)

14

UKIR –hankkeen aikataulu


2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

15

UKIR:n strategiset tavoitteet

Toteuttaa sähköiset asiakirjat ja asiointitavat kiinteistönvaihdannassa

Järjestelmä tukee kokonaisprosessin uudistamista Tietojen ajantasaisuutta, kattavuutta ja palvelukykyä

parannetaan Kirjaamisasioiden käsittely tietojärjestelmässä reaaliaikaista Tarvittavat toimet voidaan tehdä ajasta ja paikasta riippumatta Sähköisessä asiointijärjestelmässä (kaupankäyntijärjestelmässä)

on tarkoitus yhdistää asiakkaan ja viranomaisten toiminnat yhtenäiseksi ja virtaviivaiseksi toimintaprosessiksi.

Järjestelmässä toteutetaan omien tietojen tarkastamismahdollisuus

Viranomaiset saavat tehdä itse merkintänsä suoraan järjestelmään

Sähköiset palvelut hyödyttävät sekä kansalaisia että viranomaisia

16

Sähköinen kiinteistönvaihdanta (SKV)

• Yleisenä lähtökohtana on nykyisin, että oikeustoimelta vaadittavan kirjallisen muodon täyttää yleensä myös sähköisessä muodossa tehty, tietyt laatuvaatimukset täyttävä sopimus (laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta)

• Lakia ei kuitenkaan sovelleta kiinteistön luovutukseen eikä perhe- ja jäämistöoikeudellisiin sopimuksiin

• Tämän vuoksi maakaareen tarvittiin säännökset, joiden mukaan kiinteistön luovutus on pätevä myös, kun se on tehty sähköisesti erityisessä MML:n ylläpitämässä kaupankäyntijärjestelmässä.

• SKV:n mahdollistava lakiesitys (L maakaaren muuttamisesta 96/2011) on annettu 4.2.2011, mutta sen voimaanpanosta säädetään vielä erikseen.

17

Sähköinen kiinteistönkauppa

• Sähköinen kiinteistönkauppa ei ole varsinaista etäkauppaa

• Sähköinen kiinteistönkauppa ei muuta kauppaan liittyviä osapuolten keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia (kuten virhevastuuta)

• Kaupan kohde tarkastetaan ja kaupan ehdoista neuvotellaan ja sovitaan etukäteen kuten nykyisinkin

• Kauppakirjasta on käytävä ilmi, kuten perinteisessäkin kauppakirjassa

• Luovutustarkoitus• Luovutettava kiinteistö• Myyjä ja ostaja• Kauppahinta ja vastike

• Itse kauppasopimuksen tekeminen voi tapahtua sitten sähköisesti

18

Kaupan tekeminen järjestelmässä

• Myyjä kirjautuu järjestelmään, jolloin hänet tunnistetaan ns. vahvalla sähköisellä tunnistusmenetelmällä

• Tämän jälkeen myyjä voi käsitellä järjestelmässä kauppakirjan luonnosta ja täyttää siihen tarpeelliset tiedot ja muut ehdot

• Järjestelmä suorittaa esitarkastuksia verraten myyjän syöttämiä tietoja eri rekistereissä oleviin tietoihin (mm. VTJ, lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri, kaupparekisteri jne.)

• Yleensä ehdot sovittu jo valmiiksi, mutta myyjä voi lähettää luonnoksen esim. sähköpostilla ostajan luettavaksi ja tarkastettavaksi

• Osapuolet voivat käyttää myös asiamiestä (esim. kiinteistönvälittäjä) ja järjestelmän ylläpitäjä voi antaa asiamiehelle myös yleisen valtuutuksen käyttää asiointijärjestelmää

19

Asiakirjojen laatiminen ja rekisteritietojen käyttö asiointijärjestelmässä

• Kun luonnos on valmis, nykyisen ehdotuksen mukaan myyjä allekirjoittaa sen sähköisellä allekirjoituksella, jolloin luonnos siirtyy ostajan käsiteltäväksi

• Edellytetään ns. kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta

• Tieto myyjän allekirjoittamasta luonnoksesta esim. sähköpostilla ostajalle

• Tämän jälkeen ostaja voi kirjautua järjestelmään käsittelemään luonnosta, jolloin hänet tunnistetaan samalla tavalla kuin myyjä

• Kauppa syntyy, kun sekä myyjä että ostaja ovat allekirjoittaneet samansisältöisen luonnoksen

20


• Sähköisessä luovutuksessa ei enää käytetä kaupanvahvistajaa• Monet kaupanvahvistukseen liittyvät funktiot toteutuvat

sähköisen järjestelmän toimesta (luovutuksen tapahtumisen yksiselitteisyys, luovutusajankohdan todennettavuus, luovutuksen julkisuus)

• Erilaiset ilmoitukset lähtevät järjestelmästä automaattisesti

• Kun kauppa on tehty järjestelmässä, siitä lähtee automaattisesti ilman eri hakemusta tieto kirjaamisviranomaiselle ja lainhuutohakemus tulee vireille välittömästi• Lainhuutoasia kirjautuu automaattisesti vireille lainhuuto- ja

kiinnitysrekisteriin – saantotietoja ei tarvita

21


• KHR-ylläpito suunniteltava sähköisten kauppojen osalta• Sähköisen luovutuksen rinnalla säilyy mahdollisuus

luovutuksen tekemiseen perinteisellä kirjallisella luovutuskirjalla• Säilyykö näiltä osin kaupanvahvistus?

• Ilmoitusliikenne näiltä osin, jos kaupanvahvistus ei säily

22

Sähköinen kiinnitysjärjestelmä

• Kiinnityshakemus voidaan nykyisinkin toimittaa sähköisesti (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003, 9 §)

• Ero on kuitenkin merkittävä verrattuna suunniteltuun uuteen järjestelmään

• Sähköisessä kiinnitysjärjestelmässä kiinnityksen kohteen omistaja kirjautuu järjestelmään vahvan tunnistamisen periaatteella

• Kiinnityshakemuksena on järjestelmässä valmiina oleva sähköinen lomake, jonka hakija täyttää järjestelmässä

• Järjestelmää suorittaa esitarkastuksia lomaketta täytettäessä varmistaen mm., että kiinnitystä haetaan aina voimassa olevaa kiinteistötunnusta käyttäen

23

Sähköinen kiinnitysjärjestelmä

• Kiinnityshakemus allekirjoitetaan sähköisellä allekirjoituksella• Kehittynyt sähköinen allekirjoitus

• Kun hakemus on asianmukaisesti allekirjoitettu, järjestelmä toimittaa sen automaattisesti kirjaamisviranomaiselle, jolloin asia tulee vireille välittömästi

• Hakemus kirjautuu kirjaamisviranomaisen työjonoon• Hakemus kirjautuu automaattisesti vireillä olevaksi

kiinnitysasiaksi lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin

24

Sähköinen panttikirja

• Otetaan käyttöön sähköinen panttikirja• Kiinnityksestä ei anneta todistukseksi kirjallista

panttikirjaa, vaan sen korvaa lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä oleva merkintä sähköisen panttikirjan saajasta

• Nykyiset kirjalliset panttikirjat voidaan hakemuksesta vaihtaa sähköisiksi panttikirjoiksi

• Mahdollisuus kirjalliseen panttikirjaan säilynee ainakin toistaiseksi vaihtoehtona

• Uusi kirjaamistyyppi: sähköisen panttikirjan saajaa koskevat hakemukset

25

Tulevaisuuden haasteita

sähköinen kirjaamisjärjestelmä ja kirjaamisasioiden käsittely sekä SKV ja sähköiset panttikirjat laajaan käyttöön

Kansainvälinen yhteistoiminta (e-Justice ym. hankkeet) Yli rajojen tapahtuva kiinteistönvaihdanta sekä ylikansalliset

luottomarkkinat• Working Party of Landadministration WPLA

• European Landregistry Association (ELRA) Rajat ylittävä tietopalvelu

• EU:n paikkatietoportaali (INSPIRE)

• European Landinformation Service (EULIS)

Erilaisten kansallisten lakien ja järjestelmien aiheuttamien esteiden poistaminen ja yhteensovittaminen on varsin suuritöistä• Resurssit?


26

Kiitos mielenkiinnosta!

Documents

MAANMITTAUSLAITOS – TIETOA MAASTA