MaanoMistajaMaanomistajain liiton jäsenlehti • www.maanomistajainliitto.fi

1 | 12

Pariisinvoita & punaista Salanovaahaastattelussa maa- ja metsätalousministeri | rakennushistoriallinen seminaari | kevätkokoukset

Uudistu

nut

Pääkirjoitus ............................................3

ajankohtaista .........................................4

maanomistaja ........................................6

asianlaita: haastattelussa maa- ja metsätalousministeri ............10

Pariisinvoita & punaista salanovaa ..12

något nytt varje år .................................15

Country sideriistatilat luonnon moni-muotoisuuden säilyttäjinä ..................16

maanomistaja ennen ...........................17

toiminnanjohtajalta ..............................18

rakennushistoriallinen seminaari ja kevätkokoukset .............19

eurooPan historialliset kiinteistötuehha on nyt ehh ................................20

oikeustapauksia ...................................22

Palveluhakemisto .................................23

JulkaisiJa: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fiPäätoimittaJa: Tuija NummelatoimittaJat: Seppo Iisalo, Juhani Krappe, Jari Leino ulkoasu: peak press & productions oy www.peakpress.net aD: Milla KetolainenkuvaaJat: Pyry Krappe, Janne Lehtinen, Virpi Lehtinen, Jari Leino | Kannen kuva: Jari LeinoRuotsinkieliset käännökset: Staffan MöllerPainoPaikka: Lönnberg Painot Oy Paperi: MultiOffset 120 g | ISSN 0355-0478

Tässä numerossa

MaanoMistaja

1 | 12

Maanomistajain liiton jäsenlehti

Lehden tekijät

3

TOIMINTaa KehITeTääN, LehTI uudISTuu

hyvät jäsenet ja Maanomistaja-lehden lukijat. Kädessäsi on nyt ensimmäi-

nen aikakauslehden muodossa ilmestyvä Maanomistaja-lehti. Maanomis-

tajain liiton toimintaa on ryhdistetty ja kehitetty. Liitolle laadittu strategia

oli tärkeä askel. Sen jälkeen oli vuorossa lehden uudistaminen. haluamme

tarjota jäsenillemme entistä laadukkaamman lehden, koska se on jäsenille

näkyvin osa Maanomistajain liiton toimintaa.

Maanomistajain liitto toimii valtakunnallisella tasolla maanomistajien

edunvalvojana. Liito on kaksikielinen yhdistäen sekä suomen- että ruotsin-

kielisiä maanomistajia toimintansa piiriin. Yksityiseen maa- ja vesialueiden

omistukseen liittyvät asiat ovat jäsenillemme tärkeitä. Lisäksi erityisesti

rakennushistoriallisen jaoksen jäseniä kiinnostavat vanhojen rakennusten

ja kulttuurimaiseman hoitoa koskevat kysymykset. Luonnollisesti myös maa-

ja metsätalouden harjoittamiseen vaikuttavat muutokset ovat merkittäviä

jäsentemme kannalta.

Liitto seuraa aktiivisesti kaikilla näillä sektoreilla tapahtuvaa toimintaa

ja pyrkii vaikuttamaan niihin meidän yhteisestä näkökulmastamme lähtien.

Liitto on mukana myös kansainvälisellä tasolla. Mielestäni erityisen tärkeää

on yhteistyö eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa.

Maanomistajain liiton toimintaa on määrätietoisesti kehitetty. Tässä vai-

heessa kaipaamme jäsenistömme tukea liiton vaikutusmahdollisuuksien ja

painoarvon lisäämiseen hankkimalla lisää jäseniä Maanomistajain liittoon.

Jäseneksi liittyminen tapahtuu harvoin ilman henkilökohtaista kohtaamis-

ta. Siksi haastankin teidät, arvoisat jäsenemme, hankkimaan liitolle uusia

jäseniä ja toimijoita.

Jäseneksi voi liittyä täyttämällä tässä lehdessä olevan jäsenkaavakkeen

ja lähettämälle sen liiton toimistoon. Kaavake löytyy myös netistä Maan-

omistajain liiton sivuilta. Siellä on lisäksi tietoa liitosta ja sen toiminnasta.

Lisätietoa saa myös soittamalla toiminnanjohtajalle; hän vastaa mielellään

kysymyksiinne.

Liiton kevätseminaari tarjoaa erinomaisen tilaisuuden tutustua Maan-

omistajain liittoon ja sen rakennushistorialliseen jaokseen. Seminaarin yh-

teydessä pidetään sekä liiton että jaoksen kevätkokoukset. Seminaarista

löytyy runsaasti informaatiota tästä lehdestä.

Toivotan vanhat ja uudet jäsenet tervetulleiksi seminaariin. Nähdään Sa-

vossa!

Eine Rosenberg-Riihimäkipuheenjohtaja

VerKSaMheTeN uTVecKLaS, TIdNINgeN förNYaS

Bästa medlem och läsare av tidningen Maanomistaja, du håller det första

numret av tidningen Maanomistaja i tidskriftsformat i din hand. Verksamheten

vid Jordägarnas förbund har stöpts om och utvecklats. utarbetandet av en

strategi för förbundet, som var ett viktigt steg, följdes av förnyelsen av tid-

ningen. Tidningen fungerar som kommunikationskanal och därför vill vi erbjuda

våra medlemmar en så bra tidning som möjligt.

Jordägarnas förbund, som är en riksomfattande intresseorganisation,

sammanför landets svensk- och finskspråkiga jordägare. alla frågor i an-

slutning till privat ägande av mark och vattenområden är viktiga för våra

medlemmar. Medlemmarna i byggnadshistoriska sektionen är därtill intres-

serade av frågor gällande skötseln och underhållet av gamla byggnader och

kulturlandskap. ändringar som gäller jord- och skogsbruket är naturligtvis

viktiga för hela medlemskåren.

förbundet följer aktivt med vad som händer inom de olika områdena och

strävar efter att inverka på förloppen utgående från medlemmarnas intressen.

förbundet deltar också i internationella sammanhang. Jag anser att samarbe-

tet med våra europeiska systerorganisationer är särskilt viktigt.

förbundet har utvecklat sin verksamhet målmedvetet. Nu behöver vi med-

lemmarnas stöd för att öka vår dignitet och vårt inflytande. Vi behöver nya

medlemmar. anslutningen föregås i allmänhet av personlig kontakt och därför

uppmanar jag er, bästa medlemmar i Jordägarnas förbund, att rekrytera nya

medlemmar och aktörer.

ansökan om medlemskap kan göras på blanketten i denna tidning. den

ifyllda blanketten sänds till förbundets kansli. Blanketten finns även på förbun-

dets webbsidor (på finska), som också innehåller information om förbundet

och dess verksamhet. Verksamhetsledaren berättar gärna mer per telefon!

förbundets vårseminarium är ett utmärkt forum för att bekanta sig med

Jordägarnas förbund och dess byggnadshistoriska sektion. förbundets och

byggnadshistoriska sektionens vårmöten arrangeras i anslutning till semina-

riet. Läs mer om seminariet i denna tidning.

Jag önskar alla gamla och nya medlemmar varmt välkomna till seminariet. Vi

ses i Savolax!

Eine Rosenberg-Riihimäkiordförande

Pääkirjoitus

Haastan teidät, arvoisat jäsenemme, hankkimaan liitolle uusia jäseniä ja toimijoita.

4

maarakennusalan kustannukset

nousivat

tilastokeskuksen mukaan maarakennus-

alan kustannukset nousivat 7,1 prosenttia

vuoden 2010 marraskuusta vuoden 2011

marraskuuhun. kustannusten vuosimuu-

tos vaihteli osaindekseittäin muiden tek-

nisten järjestelmien 4,0 prosentista pääl-

lysteiden 17,2 prosenttiin....maanmittausPäivät vaasassa

vuoden 2012 maanmittauspäivät pidetään

vaasan yliopistolla 22.–23. maaliskuuta.

maanmittauspäivät on suurin suomes-

sa järjestettävä maanmittausalan tapahtu-

ma. Päivillä nähdään laaja maanmittaus-

alan näyttely, pidetään luentoja ja järjestö-

jen vuosikokouksia sekä järjestetään eri-

laisia tietoiskuja ja sosiaalista ohjelmaa.

www.vaasa.fi...eine rosenberg-riihimäki jatkaa

maanomistajain liiton hallitus on valinnut

järjestäytymiskokouksessaan puheen-

johtajaksi vuodelle 2012 edelleen eine

rosenberg-riihimäen hartolasta. varapu-

heenjohtajana jatkaa thomas Frankenha-

euser Porvoosta. ...

maanomistajain liitto myönsi stan-

daarit tunnustukseksi työstään maanomis-

tajien hyväksi seppo lahtelalle ja hannu

hoskoselle, jotka jäivät vuoden vaihteessa

pois hallituksessa. kuvassa seppo lahte-

la, joka lausui työtä jatkaville kannustavia

kokemuksen sanoja. kuuntelemassa vas.

henrik Creutz, Peter storsjö, janne sanke-

lo sekä selin thomas Frankenhaueser.

Paikkatietoikkuna-portaalista voi julkaista kartan

verkkosivuille maksutta. Sen sisältö ja toiminnot

ovat helposti muokattavissa omiin tarpeisiin.

Käyttäjä voi määritellä julkaistavan kartan sisäl-

lön, koon, avausnäkymän paikan ja mittakaavan,

ja karttaan voidaan liittää muitakin toimintoja,

esimerkiksi osoitehakukenttä. Kartan luominen

omille sivuille onnistuu kymmenessä minuutis-

sa, kertoo johtava asiantuntija Jani Kylmäaho

Maanmittauslaitokselta.

Kielivaihtoehtoina ovat suomi, ruotsi ja englanti.

Maanmittauslaitos kehittää kansallista Paikka-

tietoikkuna-portaalia yhteistyössä monen paikka-

tiedon tuottajan kanssa. Portaalilla tuetaan eu:n

Inspire-direktiivin tavoitteita, kuten toimivaa suo-

malaista paikkatietoinfrastruktuuria.

Karttaikkunassa on nyt mahdollista kokeilla

myös omien paikkojen merkitsemistä kartalle.

”Itselle voi koota muistiin syksyn parhaat tat-

tipaikat tai talven mittaan sauvotut hiihtoreitit”,

kartta maksutta verkkoon

Pikaohje kartan julkaisuun omalla verkkosivullasi1. Mene osoitteeseen www.paikkatietoikkuna.fi

2. rekisteröidy palveluun oikeassa ylänurkassa

3. Siirry välilehdelle ”Karttajulkaisu”

4. Tee kartta seuraamalla ohjeita neljässä

vaiheessa:

- valitse taustakartta,

- lisää haluamasi karttatasot (kuten

paikannimet ja korkeuskäyrät),

- valitse asetukset (kuten kieli ja koko)

- kopioi valmiin kartan hTML-koodi.

5. Liitä hTML-koodi omalle verkkosivullesi, niin

toimiva nettikartta ilmestyy sinne.

www.paikkatietoikkuna.fi

Metsätiloille halutaan verohuojennuksiaMetsätilakoon kasvattamista ja rakenteen parantamista pohtinut työ-

ryhmä esittää perintö- ja lahjaveron huojennusta metsätiloille samalla

tavoin kuin maatiloilla ja yrityksissä on mahdollista. huojennuksen voi-

sivat saada tietyn kokoiset metsätilat, joita ei sukupolvenvaihdoksen

yhteydessä jaettaisi.

Metsänomistajien, metsäteol-

lisuuden, metsäalan edistämis-

organisaatioiden, tutkimuksen ja

hallinnon edustajista koostuneen

työryhmän esitys tähtää metsän-

omistuksen ja koko metsäteolli-

suuden arvoketjun kannattavuuden

parantamiseen. ehdotettujen toi-

menpiteiden avulla halutaan kas-

vattaa metsätilojen kokoa, edistää

sukupolvenvaihdoksia ja parantaa

metsätilojen rakennetta.

Työryhmän työ oli osa Kansal-

lisen metsäohjelman toimeenpa-

noa, ja se tuki samalla työ- ja elin-

keinoministeriön metsäalan strate-

gisen ohjelman tavoitteita.

Kylmäaho ehdottaa uudelle ominaisuudelle käyt-

tötarkoituksia.

Paikkatietoikkuna voitti Laatukeskuksen laa-

tuinnovaatiopalkinnon vuonna 2010.

Lyhyesti

ku

va s

hutt

erst

ock

5

Seppä ja sika saavat vanhasta uutta, sanoo

vanha sanalasku. Vanhan korjaajan kannat-

taa laittaa puretut rakennushelat talteen,

jos niille ei välittömästi löydy uutta käyttöä.

helat ovat olleet aikanaan ovien arvokkaim-

mat osat ja ne on monta kertaa siirretty uu-

teen oveen, siksi helat voivat olla vanhimpia

osia koko rakennuksessa.

rakennushelat ovat monta kertaa oleelli-

nen osa kokonaisuutta. Siihen aikaan, kun

saranoita, säppiä, vetimiä ja lukkoja ei vielä

löytynyt kaupan hyllyltä, niiden tekijänä oli

kylän tai lähitienoon seppä. Tekijän käden-

jälki löytyy helposti, sillä jokaisella ammatti-

miehellä oli oma tapansa esimerkiksi raudan

päättämiseen, mikä näkyi muun muassa sa-

ranoiden päissä.

Suomalainen talonpoikainen sarana oli

monta kertaa konstailematon tai suoras-

taan karu. Se oli tehty palvelemaan paikal-

laan, siitä raudasta, jota saatavilla oli ollut.

Koristeellisemmat saranat löytyvät varak-

kaamman väen asumuksista, joihin mallit

löytyvät mannermaisista tyylisuuntauksista.

Komeimmat heloitukset saattoivat löytyä

pitäjien yhteisistä viljamakasiineista, jotka

raudoitettiin raskaammin turvallisuussyistä.

Tieto tekijöistä voi olla työn takanaJos talteen kerätyistä rakennusheloista ei

vanhan korjaaja löydä sopivaa, voi kopion

teettää lähimmällä pajalla.

Sepät eivät enää ole uhanalainen lajike,

vaan korkeintaan silmälläpidettävä. Metal-

lin lämpökäsittelyä tekeviä verstaita löytyy

pitkin maata, mutta peiliin katsomisen paik-

ka on myös ammatinharjoittajilla, sillä yh-

tenäistä luetteloa esimerkiksi sepän työtä

tekevistä ei löydy.

Internetin ihmeellisestä maailmasta voi

hakea sanoilla seppä ja paja. Suomen Se-

pät ry:n ja Taidesepät ry:n sivuilta löytyy

myös yhteystietoja.

uudisrakentajankaan ei kaikissa tapa-

uksissa kannata kävellä lähimpään kaup-

paan. Yhtenäisen heloituksen tekemisestä

rakennukseen kannattaa neuvotella sepän

kanssa. Tekemisen taidosta työ ei jää

kiinni, sillä ainakin alan ammattitutkinnon

suorittaneet ovat joutuneet näyttämään

osaamisensa myös perinteisten rakennus-

helojen kohdalla.

Vanhaa voi korjataToinen syy siihen, että vanhaa rautaa ei

kannata hukata, on siinä, että vioittuneen

rakennushelan voi myös korjata. alan am-

mattilainen oikoo saranalehdet, kiristää

saranalenkit ja takoo tarvittaessa uuden

kiilan katkenneen tilalle saranatappiin.

Vanhojen rakennushelojen korjaamisessa

on myös se toinen puoli - vanhojen tekijöiden

töistä tämän päivän seppä oppii myös uutta.

Monet sepät taitavat myös perinteisiä

pintakäsittelyjä muun muassa öljy- ja ter-

vapoltto, kimrööki/vernissa –käsittely.

Onnellisen Sepän Paja, Billnäsin ruukkiJuhani Krappe, seppämestari

www.onnellinenseppa.fi

KoPioi tai Korjaa

geologian tutkimuskeskuksen (gTK) ja Liikennevi-

raston kehittämä valtakunnallinen pohjatutkimus-

rekisteri on valmistunut. Internetin välityksellä

rekisterin tiedot ovat ilmaisia ja kaikkien vapaasti

käytettävissä maankäytön suunnittelua varten.

rekisteri palvelee kattavasti tiedon tarvitsijoi-

ta koko valtakunnan alueella. rekisterin ensim-

mäiseen versioon on koottu noin 100 000 pis-

teen tiedot Liikenneviraston tutkimuksista. Poh-

jatutkimukset käsittävät erilaisia maaperän ja

kallioperän kairaustietoja ja laboratoriotestejä.

Tietojärjestelmän kautta selviää, mitä tutki-

muksia eri alueilla on vuosien aikana tehty ja

mistä tieto on saatavissa. Järjestelmästä on

myös ladattavissa yksityiskohtaista kairaustie-

toa asiantuntijoiden käyttöön.

Tietoja tarvitsevat pääosin maankäytön ja ra-

kentamisen suunnittelijat, mutta rekisterin tie-

dot palvelevat myös yksityisiä rakentajia.

hyödyt rekisteristä saadaan esimerkiksi poh-

jarakennussuunnittelussa, kun maaperätiedon

käyttö lisääntyy ja tiedon saanti helpottuu ja

nopeutuu. hyvät lähtötiedot rakentamisen olo-

suhteista mahdollistavat taloudellisemman ja

turvallisemman lopputuloksen.

Pohjatiedon käyttöä ja jakelua on helpottanut

jo aiemmin käyttöön otettu yhteinen alan sähköi-

nen siirtomuoto, joka nykyisin on laajasti käytös-

sä ja julkaistu Infra-pohjatutkimusformaattina.

www.geo.fi

Kattava pohjatutkimus-rekisteri otettu käyttöön

Korjaus-raken-

taminen

metsäkiinteistöjen kauPPahinnat 2010Yli 10 ha:n metsätilakaupat

koko maa, 1465

rannikko, 90

etelärannikko, 11

Pohjanmaa, 79

lounais-suomi, 96

häme-uusimaa, 81

kaakkois-suomi, 79

Pirkanmaa, 90

etelä-savo, 105

etelä-Pohjanmaa, 161

keski-suomi, 86

Pohjois-savo, 145

Pohjois-karjala, 136

kainuu, 80

Pohjois-Pohjanmaa, 215

lappi, 100

Keskipinta-ala, haKeskihinta, €/haMetsäkeskus,

Kauppojen lukumäärä

2468

2419

3358

2289

3652

4178

3511

3529

3769

2001

2754

2534

2269

1268

1385

827

29,1

Lähde: Maanmittauslaitos

48,6

33,8

32,9

30,3

29,4

31

26,5

28

23

20,5

24,8

21,4

19,9

22,5

20,2

6

7

työtä kahden sukupolven voimin

Kulloon kartanon, Kullo gårdin, vanhassa tallissa mennyt kohtaa nykyajan.

Maanomistaja

teksti juhani krappe kuvat Pyry krappe

e nnen pilttuut täyttivät 28 kartanon pelloilla työskentelevää hevosta, nyt samassa tilassa toimii Suomen ensimmäinen Butiken på landet -myymälä, joka tarjoaa naisille ja mie-

hille klassisen tyylikkäitä laatuvaatteita ja -tuotteita Irlannista, Skotlannista, Englannista, Itävallasta ...

– Tilakauppa ei toimintamallina ole uusi, mutta tuotevalikoima edustaa aivan uutta ajattelua, sanoo Thomas Frankenhaeuser.

Hänen mielestään kartanon miljöö sopii hyvin kiireettömien os-tosten tekemiseen.

Tilakauppa on merkittävin toiminnan tukijaloista, joita nyky-ään tarvitaan perinteisen maatalouden rinnalla. Kulloossa työtä tehdään kahden sukupolven voimin, sillä tilalla on tehty osittai-nen sukupolvenvaihdos. Poika jakob hoitaa itse tilaa ja vanhem-mat Thomas ja Peggy vastaavat Butiken på landetin toiminnasta.

8

– Osa maaomaisuudesta on jätetty yhteisomistukseen, lähin-nä ne osat tilaa, joiden käyttötarkoitus saattaa tulevaisuudessa muuttua, kertoo Thomas Frankenhaeuser.

Kulloon jokilaakso on ollut vilkas paikka

Jokilaaksoon aikanaan säteritilan rakennuttanut rakuunaupseeri Lydik Grönfält ei osannut ennustaa, miten moni yhteiskunnan infrastruktuuriin liittyvä rakentaminen osuu tilan maille.

Kulloon maille tuli ensin nykyinen seututie 170 eli entinen valtatie seitsemän. Myöhemmin yhteys idän suuntaan muuttui moottoritieksi, kaasuputki Porvoon haaroineen risteilee tilan mailla ja valikoimaan kuuluu myös korkeajännitelinja.

Rakentamista lähitienoolle on tuonut runsaasti myös teolli-suus. Neste osti 1962 Sköldvikin kartanon ja perusti sen maille sataman ja öljynjalostamon. Kilpilahteen on noussut muutakin teollisuutta, kaikkiaan 13 hehtaarin alueelle.

– Onneksi muutama hanke on jäänyt toteutumatta, sillä muun muassa lämpöputki Loviisan ydinvoimalasta Helsinkiin olisi kul-kenut puutarhan läpi, kertoo Jakob Frankenhaeuser. Toteutumat-tomien hankkeiden joukkoon kuuluu myös Heli-rata.

Thomas Frankenhaeuser muistaa myös pienen episodin moot-toritien alikulkujen rakentamisessa, pahimmassa tapauksessa alikulut olisi mitoitettu niin, että suuremmilla maatalouskoneilla ei olisi päässyt ajamaan läpi.

Maanomistajien oikeuksia valvottava

Thomas Frankenhaeuserin mukaan nykyisen kehityksen jatkues-sa maanomistamiseen sitoutuu entistä enemmän velvollisuuksia ja vähenemässä määrin oikeuksia. Maanomistajien järjestötoi-minnan merkitys tulee korostumaan.

– Minulla on ollut mahdollisuus olla mukana ELO:n, European

Landowners Organizationin, toiminnassa maanomistajain liiton edustajana ja siellä olen vakuuttunut, että ELO on EU:n alueella merkittävä toimija, sanoo Thomas Frankenhaeuser.

Uusiutuneen maaseutu-organisaatio toiminta ei kaikilta osin tyydytä maaseutuyrittäjiä.

– Välillä tuntuu, että erilaisia rajoituksia satelee, mutta itsel-leen ei saa aiheuttaa tuloja.

Thomas Frankenhaeuser korostaa sitä, että muun muassa kaik-kien suojelutoimien tulisi perustua vapaaehtoisiin sopimuksiin. Natura 2000 on monilta osin hyvä esimerkki, kuinka ei tule toimia.

– Kartanon alueella olevasta suosta tehtiin yksityinen luonnon-suojelualue Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä. Alue on osa Fågelmossenin keidassuota, joka kuuluu valtakunnalli-seen soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 -verkostoon, kertoo Frankenhaeuser ja jatkaa, että maanomistajan alueesta saama korvaus oli tyydyttävä.

Thomas Frankenhaeuser korostaa myös yksityisen maanomis-tajan merkitystä kulttuurihistoriallisesti merkittävien maisemi-en ja rakennusperinnön vaalijoina.

– Kulttuurimaisema säilyy vain käyttämällä sitä kestävästi. By-rokratian ja säätelyn sijaan vapaaehtoista toimintaa tulisi tukea. Historiallisesti merkittävän rakennuskannan säilymistä voitai-siin edistää, jos korjausrakentamisen arvonlisävero alenisi.

Peruselinkeinoon tehoa yhteistyöllä

Tukielinkeinot Kulloon kartanossa ovat eläneet; puutarhavilje-lyssä luovuttiin mansikasta, vaikka ne maistuivat kuluttajille. Viljanviljelyn rinnalle merkittävänä on jäänyt sokerimaissi, jota on tarjolla myös itsepoimintaan.

– Maissi on mansikan tavoin tuoretuote eli laatu ei parane säi-lytysajan aikana. Maissin makuun vaikuttaa myös viljelty lajike.

9

Sokerimaissilajikkeemme on ainutlaatuinen Suomessa ja se valit-tiin juuri hyvän maun ja varhaisen kypsymisen perusteella, kertoo Jakob Frankenhaeuser.

Peltoviljelyyn on etsitty tehokkuutta yhteistyöllä Kiialan karta-non kanssa, Kulloon 200 hehtaarin pellot ovat osa 600 hehtaarin viljelykokonaisuutta, joka toteutetaan maatalousyhteenliittymänä.

– Viljelysuunnitelmasta riippuen pelloilla kasvaa vehnän lisäksi kauraa, ruista, rypsiä ja rapsia. Kiialan myötä mukaan viljelykiertoon on tullut myös heinä ja säilöheinä, kertoo Jakob Frankenhaeuser.

Tehokkuutta viljelyyn saadaan koneiden ja työvoiman käytössä, sillä nyt pellot hoidetaan noin kahden ja puolen miestyövuoden panoksella.

Uusin aluevaltaus on Suomen ensimmäinen siirrettävä kaasu-käyttöinen mobiilikuivuri, jolla kartanoiden viljat kuivataan.

– Jopa 30 tonnin tuntitehoon pystyvällä jatkuvatoimisella kui-vurilla saadaan työvaihe tehtyä energiatehokkaasti ja ympäris-töystävällisesti.

Kiinteistöt säilyvät parhaiten käyttämällä

Kullo Gårdin rakennuskanta on hyvin käytössä. Pitkäaikaisen vuokrauksen piirissä on kymmenkunta rakennusta ja kahdesta talosta kartanon lähipiirissä on tehty nk. hotellimökkejä.

– Hotellimökin idea on siinä, että ne eivät ole perinteisiä vuok-ramökkejä, vaan ne on varustettu samalla tavalla kuin hotellihuo-neet. Liinavaatteet ja paljon muuta sisältyy mökin hintaan, kertoo Jakob Frankenhaeuser.

Aidossa ympäristössä on vanhojen rakennusten, puusepän vers-taan ja sepän torpan, alkuperäinen luonne pyritty säilyttämään mahdollisimman hyvin.

Kulttuurimaisema säilyy vain käyttämällä sitä kestävästi. Byrokratian ja säätelyn sijaan vapaaehtoista toimintaa tulisi tukea.

kulloon kartanon päärakennus on harvoja 1600-luvun

kartanonpaikalle 1900-luvun alussa rakennettuja, arkki-

tehtisuunnitelmiin perustuvia kartanoita uudellamaalla.

kartanon talouskeskukseen kuuluu monipuolista, hyvin

säilynyttä rakennuskantaa 1700- ja 1800-luvuilta.

kulloon kartano muodostui 1600-luvun alussa vii-

destä kulloon kylän talosta. myös kuudes talo liitettiin

kartanon tiluksiin 1600-luvulla. 1660-luvulla kulloo oli

lorentz Creutzin omistuksessa. hän omisti myös useita

muita kartanoita suomessa, mm. sarvilahden, summan

ja liuksialan kartanot.

kartanon osti 1910 arkkitehti Carl Frankenhaeuser,

jonka suunnittelema uusi päärakennus rakennettiin

1912–1914. lähes samalla paikalla ovat sijainneet

myös aikaisemmat kolme päärakennusta.

Kulloon kartano

10

Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Tuija Nummela haastatteli maa- ja metsätalousministeri Jari Koskista helmikuun alussa ajankohtaisiin aiheisiin liittyen.

Mikä on myönteisintä/haitalli-sinta Suomen maataloudelle ja maaseudulle EU:n yhteisen maa-

talouspolitiikan uudistusehdotuksessa? ”Myönteisintä on sen tunnustaminen, että maataloutta pitää voida harjoittaa kaikkial-la Euroopassa, myös sellaisilla alueilla, joissa olosuhteet ovat vaikeat. Nyt koko Suomi on LFA-aluetta. Suomi säilyttää myös erioikeu-den maksaa 10% tuista tuotantoon sidottui-na ja erityisillä alueilla ehkä enemmänkin. Tämä helpottaa kansallisen maatalouspo-litiikan yhteensovittamista pohjois-etelä-suunnassa. Myönteistä ovat myös tuottaja-organisaatiot, jotka voisivat parantaa tuot-tajien voimaa tuotantoketjussa.

Haitallisinta on maatalouspolitiikan muuttuminen entistäkin monimutkaisem-maksi ja byrokraattisemmaksi, mistä aiheu-tuu taakkaa sekä hallinnolle että viljelijöille. Hallintoon ei ole nyt varaa palkata lisäväkeä, kun entisiäkin pitäisi vähentää. Olemme yrittäneet pitää ääntä byrokratian yksin-kertaistamisesta. Tilatukikiintiöitä ei pitäisi ruveta jakamaan uudelleen. Uudistukset, kuten viherryttäminen, tuovat kuitenkin väkisin mukanaan myös byrokratiaa.

Perintö- ja lahjaveron huojennus metsä-tiloille on mukana asiaa pohtineen työryh-män ehdotuksissa. Huojennuksen saisivat tietyn kokoiset metsätilat, joita ei suku-polvenvaihdoksen yhteydessä jaettaisi. Ta-voitteena on, että tämä lisäisi puukauppaa ja toisi lisää verotuloja valtiolle. Uudistus

jari koskinen

Kataisen hallituksen

maa- ja metsätalousministeri

22.6.2011–

syntynyt

11.6.1960 hauholla

koulutus

valtiotieteiden maisteri

Puoluekanta

kokoomus

mielenkiintoisin haaste

työviikosta selviytyminen,

kun saman päivän aikana

saatetaan puhua lohista,

pedoista, metsästä ja eu-tuista.

mieluisin harrastus

urheilu (golf, sähly ja jääkiekko)

Kuka

ei saa olla pelkkää perintöveron välttämis-tä. Yksi keino olisi kytkeä verohuojennuk-set puunmyyntituloihin tai metsäsuunni-telman noudattamiseen.

Kemera-tukiin on liittynyt kaksi ongel-maa. Ensinnäkin kemera-rahojen taso, joka on budjettileikkausten jälkeen entistäkin pienempi. Toiseksi kemera-maksuja jäi viime vuodelta rahojen loputtua maksamatta 17 miljoonaa euroa. Tämä seuraavalle vuodelle siirtyvien maksujen kierre on pahentunut vuosi vuodelta. Ainoa ratkaisu on kohteiden tarkempi valinta tai korvaustasojen leikkaa-minen. Toisaalta haluan korostaa, että met-sänomistajan ainoa motiivi tehdä metsätöitä oikeaan aikaan ei saa olla kemera-raha.”

”Metsänomistajien keskuudessa on tapahtunut selvä asennemuutos: yhteis-metsät ovat alkaneet kiinnostaa. Metsä pitäisikin nähdä vain yhtenä omistamisen muotona, jonka hoitamisessa kannattaa käyttää ammattilaisten palveluja, kuten esimerkiksi osakesalkkujen hallinnassa usein käytetään.”

”Työn alla olevista tärkeistä lainsää-däntöhankkeista voisi mainita metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain uudistami-sen. Modernimpi metsälainsäädäntö tuo metsänomistajalle lisää vapauksia. Met-sänhoitoyhdistysten suhteen joudutaan miettimään, onko pakkojäsenyys enää nykypäivää. Koska markkinoille on tullut myös uusia palveluntarjoajia, tavoitteena tulisi olla kilpailuneutraalius.”

ASIANLAITA

I BöRJaN av fEBRuaRI intervjuade Jordägarnas förbunds verksamhetsledare

Tuija Nummela jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen om aktuella frågor.

Så här uttalade sig ministern om arvs- och gåvoskatten:”I arbetsgruppens förslag ingår lindring av arvs- och gåvoskatten på skog-

segendom. Skattelindringen skulle gälla sådana skogslägenheter av en viss

storlek som inte delas vid generationsskifte. Syftet med revideringen är

inte att slopa arvsskatten, utan att främja virkeshandeln och därmed öka

statens skatteintäkter. en lösning kunde vara att koppla skattelindringen

till försäljningsintäkterna eller till följandet av skogsplanen.”

Så här uttalade sig ministern om revideringen av skogslagen och lagen om skogsvårdsföreningar:”Skogsägarnas frihet gagnas av en modernare skogslagstiftning. Ifråga om

skogsvårdsföreningarna bör man överväga om det obligatoriska medlems-

kapet rimmar med nutiden. eftersom nya tjänsteproducenter har etablerat

sig på marknaden bör målsättningen vara konkurrensneutralitet.”

11

teksti jari leino kuvat janne suhonen/valtioneuvoston kanslia

Olemme yrittäneet pitää ääntä byrokratian yksinkertaistamisesta.

12

Järvikylän kartano on aina ollut uusien viljelymenetelmien ja tuotteiden

edelläkävijä. Nykyään se tunnetaan parhaiten salaatti- ja yrttiruukuistaan.

Pariisinvoita & punaista Salanovaa

Kartano

teksti & kuvat jari leino

13

Majuri Nils Groth sai omistuk-seensa Järvikylän kartanon vuonna 1674. Kaksi vuotta myö-

hemmin kuningas Kaarle Xi aateloi Lun-din taistelussa kunnostautuneen Savon ra-kuunoiden komppanianpäällikön nimellä Grotenfelt. Myöhemmin hänet ylennettiin everstiluutnantiksi.

– Sotaisina 1700-luvun aikoina Groten-feltit olivat upseereita, 1800-luvulta lähti-en virkamiehiä ja maanviljelijöitä, kertoo suvun nykyinen päämies Karl Grotenfelt.

Suvun vaakunakilpi asetettiin tavan mukaan kirkon seinälle ensimmäisenä aa-teloidun suvun päämiehen kuoltua 1703. Joroisten kirkko oli Savon ainoa kirkko, jol-la oli aatelisvaakuna seinällään. Kirkosta vaakuna siirrettiin 1800-luvulla kartanon juhlasaliin.

Vuonna 1776 rakennettu hirsirunkoinen ja pärekattoinen sukukappeli sijaitsi ensin Joroisten kirkkomaalla, josta se siirret-tiin kartanon takana sijaitsevalle harjul-le. Kappelin seinä- ja kattomaalaukset on tehnyt tunnettu ruotsalainen 1700-luvun kirkkomaalari Daniel Hjulström. Seinä-maalausten neljä kesää kestänyt entisöin-tityö palkittiin Eurooppa Nostra -kulttuu-riperintömitalilla vuonna 2009. Kappelin vieressä korkeiden mäntyjen alla on nyt

ekumeeninen hautausmaa.Tilan pinta-ala oli suurimmillaan noin

8 500 hehtaaria 140 vuotta sitten. Torppien maita myytiin Järvikylässä alustalaisille vapaaehtoisilla kaupoilla jo ennen torp-parilain voimaantuloa. Tämän johdosta ja muiden 1800-luvulla tapahtuneiden myyntien jälkeen tilasta oli jäljellä noin 1 600 hehtaaria. Karjalaisten asuttamisen yhteydessä tilan koko puolittui.

– Naapurisopu on aina säilynyt hyvänä, kertoo albert Grotenfelt.

Nyt peltoa on noin 210 hehtaaria ja met-sää 1 250 hehtaaria. Peltopinta-alaa on py-ritty johdonmukaisesti laajentamaan, ja se onkin yli kaksinkertaistunut 1960-luvulta lähtien. Hyviä peltopalstoja on vain vali-tettavan harvoin myytävänä.

– Ihmiset eivät mielellään myy edes ke-säpaikkoina olevien tilojen peltoja, vaan mieluummin vuokraavat ne, kertoo kar-tanon nykyinen isäntä Albert Grotenfelt.

Pariisinvoita Pietariin

1800-luvulla Järvikylässä panostettiin karjatalouteen. Navetassa oli 170 kyyttöä ja tilalla oli oma meijerikoulu. Päätuote oli 80-asteiseksi lämmitetystä ja sitten jääh-dytetystä makeasta kermasta kirnuttu pa-riisinvoi, jota vietiin Pietariin. Maanvilje-

lyshallituksen ylijohtaja Nils Grotenfeltin venäläisen reseptin perusteella kehittämä pariisinvoi voitti kultamitaleja Hampurin, Pietarin ja Düsseldorfin maatalousnäytte-lyissä. 1880-luvulla pariisinvoin valmistus loppui, kun Suomeen tuli ensimmäinen se-paraattori – Järvikylään, totta kai.

Siirtonurmea ja ruukkusalaatteja

Kun Karl Grotenfelt otti tilan johtoonsa 1970-luvulla, hän halusi löytää tuotteita, joiden viljely ja hinnanmuodostus olisivat mahdollisimman vapaita. Siirtonurmen idea tuli Amerikasta, ruukkusalaatit jäivät mieleen itämään ruotsinmatkalta. Ensim-mäinen kasvihuone rakennettiin vanhaan navettaan. Hevostallista tuli firman toi-

Metsä on aina ollut kartanon selkäranka.Albert Grotenfelt

14

mistotilat.– Siirtonurmea ja ruukkusalaatteja yh-

distää se, että molemmat ovat tuoretuot-teita. Siirtonurmi on rullattava paikalleen muutaman päivän kuluessa, Albert Gro-tenfelt kertoo.

Kasvihuonetuotantoa pyöritetään eril-lisenä yhtiönä. Yli sata henkeä työllistävä Famifarm Oy on Joroisten suurin yksityi-nen työnantaja. Salaatteja ja yrttejä tuo-tetaan vuodessa neljä ruukullista jokaista suomalaista kohden. Kasvihuonepinta-alaa on kaikkiaan 50 000 neliömetriä. Sa-laattimeri ulottuu lähes silmänkantamat-tomiin. Kasvatusprosessi on pitkälle auto-matisoitu. Tietokoneohjattu järjestelmä tarkkailee kasteluveden koostumusta jat-kuvasti. Jos jotain ravinnetta on kierrossa liian vähän, sitä lisätään tarvittava määrä.

Prosessista ei mene maaperään juuri lain-kaan vettä, vaan se käytetään kasvien ra-vinteeksi tai haihtuu ilmaan.

– Kaikki ulos tuleva vesi menee takapi-halleni, joten minulla on henkilökohtainen intressi valvoa, että prosessissa ei ole mi-tään ylimääräista, Albert Grotenfelt nau-rahtaa.

Kemiallisia torjunta-aineita ei käytetä. Jos kasvihuoneeseen pääsee tuhohyön-teisiä, niitä torjutaan käyttämällä niiden luontaisia vihollisia.

Kasvihuoneen takana rinteessä sijait-seva kartanorakennus on Nanna ja Karl Grotenfeltin koti. Tilaa hoitaa nyt 11. su-kupolvi ja kartanon pihapiirissä asuu kol-men sukupolven Grotenfelteja, joista nuo-rimmat tykkäävät vallata kartanon suuren juhlasalin omaksi leikkihuoneekseen.

Kanelibasilikaa, kirveliä, perillaa, persiljaa, tilliä,

timjamia ja viinisuolaheinää. Järvikylän kartano

tuottaa kymmeniä erilaisia yrttejä ja salaatte-

ja ruukulla tai ilman. Jääsalaatti on ohittanut

suosiossa perinteisen lehtisalaatin. ”Yksi uu-

tuuksista on punainen Salanova. Tuomme joka

vuosi markkinoille jotain uutta”, kertoo albert

grotenfelt. Isot juhlapyhät ovat Järvikylälle tär-

keä sesonki, kun ihmiset haluavat viettää aikaa

perheen kesken ruokaa laittaen.

SaLaaTTeJa Ja YrTTeJä

Sukukappelin seinämaalausten entisöintityö palkittiin Eurooppa Nostra -kulttuuriperintömitalilla.

15

1. Milloin maastotietoaineistot saadaan kaikkien käyttöön?Maanmittauslaitos avaa maastotietoaineistot kansa-

laisten ja yritysten ilmaiseen ja vapaaseen käyttöön

1.5.2012 lukien.

erityisen kiinnostavia ovat tiedot teistä, osoitteista,

rakennuksista, pelloista ja vesistöistä. Laajaa käyttöä

odotetaan myös digitaalisille perus- ja maastokartoille

samoin kuin ilma- ja ortokuville.

Maanmittauslaitoksen maastotietoaineisto on katta-

vin, ajantasaisin ja tarkin tietokanta Suomen alueesta.

www.maanmittauslaitos.fi...2. Mitä jokamiehenoikeudet sisältävät?Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa

oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippu-

matta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. esimer-

kiksi luonnonmarjojen ja sienien poimiminen sekä on-

kiminen ja pilkkiminen on sallittua. Myös telttaileminen

on Suomessa suhteellisen vapaata, kunhan etäisyys

asumuksiin on riittävä.

Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei myöskään saa

aiheuttaa haittaa tai häiriötä.

Paraikaa tekeillä on jokamiehen oikeuksia käsittelevä

opas, jonka luonnoksesta Maanomistajain liitto on anta-

nut lausuntonsa.

www.maanomistajainliitto.fi...3. Kuinka suuri osa Suomen pinta-alasta on eri rakennet-tua tai muokattua maata?Suomen pinta-alasta noin kymmenesosa on eri tavoin

rakennettua tai muokattua maata. Siihen kuuluvat muun

muassa rakennukset, rakennelmat, satamat, lentoken-

tät, radat, tiet, kadut, johtolinjat, torit, aukiot ja raken-

netut puistot. Taajamiin kuuluu rakennetun maan ohella

myös luonnonmukaista viherympäristöä.

www.ymparisto.fi...4. Mitä metsien suojelutilastot kertovat?Metsien suojelutilasto sisältää tiedot suojelluista ja

rajoitetussa metsätalouskäytössä olevista alueista

Suomessa tilanteessa 31.12.2008. Tilasto esitetään

metsäkeskuksittain, maa- ja suojelu luokittain sekä

suojelualuetyypeittäin. esitetyt pinta-alat kattavat maa-

alan ilman vesialueita.

Metsien suojelutilasto perustuu Metsien suojelun

luokittelun ja tilastoinnin yhtenäistämistyöryhmän (Su-

TI) vuonna 2002 laatimiin tilastointiperiaatteisiin. Tilas-

to on koostettu pääosin Metsähallituksen, ympäristö-

ministeriön, Metsä talouden kehittämiskeskus Tapion ja

Metsäteollisuus ry:n toimittamista tiedoista.

http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/suojelu/

gården var som störst för 140 år sedan, då arealen uppgick till cirka 8 500 hektar. Järvikylä sålde mark till de underha-vande redan innan torparlagen trädde i kraft.

Gårdens nuvarande åkerareal är cirka 210 hektar och skogsareal ungefär 1 250 hektar. Strävan är att fortlöpande utöka åkerarealen, som i dag är dubbelt så stor som på 1960-talet. God åkermark säljs dock alltför sällan.

– Människor säljer inte ens åkrar som hör till stugtomter utan föredrar att hyra ut dem, säger Järvikyläs nuvarande gårdsherre albert Grotenfelt.

rullgräsmattor och krukgrönsaker

När Karl Grotenfelt tog över gården på 1970-talet letade han efter grödor med så oreglerad odling och prissättning som möjligt. Idén till rullgräsmattorna kom från USA, medan fröet till krukgrönsa-kerna såddes under en resa till Sverige. Det första växthuset in-rymdes i en gammal ladugård och ett stall byggdes om till kontor.

– Gemensamt för krukgrönsakerna och rullgräsmattorna är att de är färskvaror. Gräsmattan måste rullas ut inom några dagar, berättar Albert Grotenfelt.

Växthusproduktionen är förlagd till ett separat företag. Fami-farm Oy, som sysselsätter över hundra personer, är den största privata arbetsgivaren i Jorois. Företaget producerar årligen fyra krukor sallad och örter per finländare.

Karaktärshuset på sluttningen bakom växthusen är Nanna och Karl Grotenfelts hem. På gården, som innehas av Grotenfeltare i elfte led, bor i dag tre generationer av släkten.

kysymystä

4

Något nytt varje år

SaLLad Och örTer

Kanelbasilika, körvel, perilla, persilja, dill, timjan, skogsskräp-

pa... Järvikylä gård producerar tiotals olika örter och sallader

med eller utan kruka. Issalladens popularitet har passerat den

traditionella bladsalladens.

”röd Salanova är en av nyheterna. Vi lanserar något nytt varje

år”, avrundar albert grotenfelt.

Järvikylä gård har alltid varit en föregångare inom

områdena nya odlingsmetoder och produkter.

I dag är gården mest känd för sina krukgrönsaker.

16

L uonnon kirjon moniulotteinen rooli kattaa erilaisten ekosysteemipalve-lujen säilyttämisen, elintärkeiden

hyödykkeiden tuottamisen ja hyvään elä-mänlaatuun vaikuttavien ekologisten pro-sessien ylläpitämisen. Tällä hetkellä on kui-tenkin meneillään dramaattinen luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Monet lajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon, kun yhä useammat ekosysteemit lähesty-vät kynnystä, josta ei ole paluuta. Tilanne on niin kriittinen, että se saattaa vaarantaa tulevien sukupolvien elämänlaadun.

Tämän vuoksi luonnon monimuotoisuu-den säilyttäminen on ilmastonmuutoksen torjumisen ja luonnonvarojen kestävän käy-tön ohella ympäristönsuojelun päähaaste sekä Euroopassa että koko maailmassa.

EU:n luonnonvaraisten lintujen ja luon-totyyppien suojeludirektiiveistä syntyneel-lä Natura 2000 -verkostolla on ratkaisevan tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa Euroopan unionin alueella. Vaikka Natura 2000 -verkoston perustami-nen ja biologista monimuotoisuutta koske-van toimintasuunnitelman laatiminen sai-vat jo aikaan jonkinlaista toimintaa ja jopa joitakin onnistumisia (muun muassa joi-denkin uhanalaisten lintulajien populaatiot kääntyivät kasvuun), yleisesti vallalla olevaa luonnon monimuotoisuuden katoamista ei vielä olla saatu pysäytettyä. Lisäksi luonnon kirjon säilyttäminen ei ole riippuvainen vain

COuNTRy SIdE on eLO:n kuukausittain julkaistava jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton toiminnasta ja maanomistusasioista eu:ssa. Lehti julkaistaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.

Lehden tiivistelmän voi lukea eLO:n kotisivuilla www.elo.org josta löytyy myös lehden tilauslomake.Lehden hinta on 50 euroa/vuosikerta.

Country Side

ELO – European Landowners’ Organization

mään luonnon monimuotoisuuden säi-lymistä luomalla riistatilojen verkoston, jossa noudatetaan kestävän riistanhoidon periaatteita. Se korostaa myös luonnon mo-nimuotoisuuden laajemman suojelemisen tärkeyttä. Tämä yksityisten maanomista-jien aloite toimii ohjaustyökaluna, jonka avulla muutkin voivat ottaa askeleita kohti kestävää ja monimuotoista riistanhoitoa.

Luonnon monimuotoisuus on meille tärkeä pääoma. Wildlife Estates -ohjelma on hyvä tapa edistää tämän pääoman hyö-dyntämistä.

Ladislav Mikopääjohtaja, Euroopan komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto

monimuotoisuuden säilyttäjinä riistatilat luonnon

EU-lainsäädännön hyväksymisestä vaan vaatii kaikkien sidosryhmien, kuten maan-omistajien, maanviljelijöiden sekä metsästä-jien ja kalastajien aktiivista toimintaa.

Maanomistajilla, viljelijöillä, metsästä-jillä ja kalastajilla on erittäin tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden suojelun pa-lapelissä. He ovat läheisessä kosketukses-sa eläimistöön ja linnustoon maaseudulla työskennellessään, joten heille kertyy pal-jon tärkeätä tietoa ekosysteemeistä ja nii-den kasvi- ja eläinlajeista.

Maaseudun toimijat ovat jo osoittaneet vahvan kiinnostuksensa ryhtyä aktiivi-seen toimintaan Euroopan maaseudun suojelemiseksi. Monet metsästäjät ovat jo todistaneet oman omistautumisensa luonnon suojelemiseen liittämällä metsäs-tysmaansa Natura 2000:een. Jotkut näistä esimerkkitapauksista edustavat parhaita käytäntöjä riistan elinalueiden ylläpidon sekä metsästyslakien ja kestävän riistahoi-don periaatteiden noudattamisen suhteen. Ne ovat myös auttaneet levittämään tietoa luonnon monimuotoisuuden säilyttämi-sen tärkeydestä. Näiden ihmisten arvokas panos riistatilojen kestävän kehityksen mukaisessa hoitamisessa tulisi tunnustaa, jotta yhteys luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän maankäytön vä-lillä tulisi paremmin esille.

EU:n Wildlife Estates -ohjelma (http://www.wildlife-estates.eu/) pyrkii edistä-

Biodiversiteetti eli lajien ja eliöyhteisöjen monipuolisuus on meidän luontomme tärkeä pääoma. Ihmisen

harjoittama talous on usein riippuvainen luonnon monimuotoisuudesta, joten luonnon kirjoon liittyvän

pääoman katoaminen saattaa johtaa huomattaviin menetyksiin myös rahataloudessa.

Päätoimittaja ronan girard, rue de Trèves 67, B - 1040 Bruxelles, Belgia.SähköPoSti countryside@elo.org,Puh. 0032 (0)2 234 30 00

Maan-omistaja

ennen

17

18

Sydäntalvella moni maanomistaja naputtelee

tilinpäätöstä tai pohtii vuoden tulosta kirjanpitä-

jän kanssa. Maasta saatavat tulot syntyvät pe-

rinteisesti maataloudesta tai metsätaloudesta.

Myös sora ja muut maa-ainekset ovat tuttuja

hyödynnettäviä. Tilinpäätös saattaa kertoa, et-

tä vanhat konstit eivät riitä ja muutenkin tilan

kehittäminen voi kaivata uusia tuulia.

Yhtenä uutena mahdollisuutena kannattaa

miettiä luonnon monimuotoisuuteen ja riistan-

hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Wildlife estates

on eurooppalaisten maanomistajajärjestöjen

vetämä hanke, jonka tavoitteena on tuoda

esille arvokasta riistanhoitotyötä eli kuinka

kestävän metsästyksen ja riistanhoidon avulla

turvataan luonnon monimuotoisuutta.

Suomessa Maanomistajain Liitto on yhdes-

sä Metsähallituksen kanssa viemässä Wildlife

estates –hanketta eteenpäin. We-tunnuksen

saava tila sitoutuu noudattamaan kestävän

metsästyksen ja luonnonsuojelun edistämi-

sen periaatteita. Tunnuksen tuomaa myönteis-

tä julkisuutta on mahdollista käyttää kullekin

tilalle parhaiten soveltuvalla tavalla. Lisäksi

tila saa arvokasta tietoa omista alueistaan.

Tunnuksen saaminen edellyttää arviointi-

prosessia, jossa muun muassa inventoidaan

alueen luontoarvoja, eliöstöä ja perinnemai-

semia. arvioinnissa kiinnitetään huomiota

myös alueella harjoitettavaan metsästykseen

ja riistanhoitoon sekä muihin luonnonsuojelu-

toimenpiteisiin. Suomessa We-tunnus on tällä

hetkellä kolmella tilalla. Tavoitteena on saada

lisää erityisesti yksityisiä tiloja mukaan tähän

eurooppalaiseen luonnon- ja riistanhoitotilojen

verkostoon.

Wildlife estates on yhtenä aiheena Maan-

omistajain Liiton kevätseminaarissa 13.–

14.4.2012. rakennushistoriallisen seminaa-

rin aihepiiri laajenee tällä kertaa siis raken-

nuksista ja pihapiiristä ympäröivään luontoon.

Tuija Nummela, toiminnanjohtaja

Toiminnanjohtajalta

LuONNON- Ja rIISTaNhOITO MerKITTäVäKSI OSaKSI TILaN TOIMINTaa

Suomen maaseutuverkostossa on alkanut

sarjassaan toinen, Parhaat käytännöt -kilpai-

lu maaseudun toimivista käytännöistä. Val-

takunnallisella kilpailulla viestitään Suomen

maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa

syntyneestä, suomalaisesta maaseutuyrit-

täjyydestä ja maaseudun elinvoimaisuutta

lisäävistä kehittämishankkeista. Näin hyvik-

si havaitut ideat ja onnistuneet toimintatavat

siirtyvät kokeiltavaksi myös muualla.

Vuoden 2012 kilpailuun voivat osallis-

tua ehdokkaat, jotka on rahoitettu Manner-

Suomen tai ahvenanmaan maaseudun ke-

hittämisohjelmasta 2007–2013.

Parhaista käytännöistä kisataan kuudes-sa kilpailusarjassa, jotka ovat1. Leader –oiva paikallisteko

2. Onnistunut kehittämishanke

3. edistyksellinen maaseutuyritys

4. Mainio maaseutuoivallus

5. esimerkillinen ympäristöpanostus

6. Vaikuttavin Leader-toimintaryhmä

Tutustu parhaisiin käytäntöihin Maaseutu.

fi-sivustolla www.maaseutu.fiaiemman, vuonna 2010 järjestetyn kilpai-

lun runsaan osallistujajoukon lukuisat ideat

ja innovaatiot osoittavat, että maaseudulta

löytyy osaavia, kekseliäitä ja yhteistyökykyi-

siä toimijoita. heidän osaamiseensa ja toi-

mintaansa voi tutustua Maaseutu.fi-sivuston

Parhaat käytännöt -tietokannassa.

Lisätietoja: http://www.maaseutu.fi/par-haat kaytannot 2012Maaseutuverkosto koostuu Manner-Suomen

ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisoh-

jelmien keskeisistä toimijoista. Se välittää tie-

toa maaseudun kehittämisohjelman mahdol-

lisuuksista ja tuloksista ohjelman toimijoille,

potentiaalille tuensaajille ja suurelle yleisölle.

Maaseutuverkosto etsii maaseudun kehittämistyön helmiä

”Kukaan ei ole maanomistajan puolella!” -lause on ote arkitodellisuudesta. maankäytön suunnittelijoiden pöytiin ei kut-suta maanomistajien edustajia ja valmiisiin ratkaisuihin vaikuttami-sessa on lähes ainoa tie tehdä valitus.

maanomistajain liitto on hereillä puolestasi. se kulkee askeleen edellä antamalla lausuntoja maanomistusta koskevien lakien val-misteluun ja auttaa maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä.

toivomme, että mahdollisimman moni löytää maanomistajain liiton, jäsenmäärän kasvu lisää painoarvoa.

sinulla on liiton jäsenä tärkeä tehtävä; anna sivun 23 kuponki naapurillesi, tuttavallesi - niin hän voi liittyä liiton jäseneksi tai hank-kia lisätietoa liiton toiminnasta.

Puolusta etujasi maanomistajana - pysy ajan tasalla!www.maanomistajainliitto.fi

19

Maanomistajain Liitto vuosikokous

pidetään perjantaina 13.4.2012 klo 12Lomakeskus Järvisydämessä, Porosalmentie 313, rantasalmi.Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat.

Hallitus

Rakennushistoriallinen jaos yleinen kokous

pidetään välittömästi Maanomistajain Liiton vuosikokouksen jälkeen 13.4.2012.

Hallitus

esityslista ja muu kokousmateriaali on saatavilla

Liiton kotisivuilla www.maanomistajainliitto.fi tai paperikopiot voi

pyytää Liiton toimistosta puh 09 1356 511.

Tervetuloa

Jordägarnas Förbund ryÅRsMÖTeT

hålls fredag 13.4.2012 klockan 12 på Lomakeskus Järvisydän i rantasalmi, Porosalmentie 313.

Mötet behandlar stadgeenliga årsmötesärenden.

Styrelsen

Byggnadshistoriska sektionendeT AllMÄnnA MÖTeT

hålls omedelbart efter Jordägarnas förbunds årsmöte 13.4.2012.

Styrelsen

föredragningslistan och övrigt mötesmaterial finns på förbundets

hemsida på adressen www.maanomistajainliitto.fi.

Papperskopior kan beställas från förbundets kansli, tfn 09 1356 511.

välkommen

kutsu inbjudan

Perjantai 13.4.2012 Lomakeskus Järvisydämessä, Porosalmentie 313, rantasalmi11 Lounas 12 Maanomistajain Liiton vuosikokous 12.30 Rakennushistoriallisen jaoksen yleinen kokous 13 Seminaarin avaus Korjausrakentamisen ajankohtaiskatsaus14.30 Kahvi15 Wildlife estates Suomessa eLO:n hankevastaava16.30 Tutustuminen Järvisydämen tiloihin ja matkailutoimintaan17.30 Majoittuminen tasokkaisiin rinnehuviloihin19.30 Illallinen Keskiaikaravintola Piikatytössä

Lauantai 14.4.2014 Tutustumisretki kartanoiden maailmaan7.–8.30 Aamiainen 9 Lähtö Järvisydämestä Joroisiin Järvikylän kartano frugård13 Lounas Joroisten Kartanogolf ravintolassa Wehmaan kartano Kartanoesittely ja ostosmahdollisuus Butiken på Landet-myymälässä Iltapäivätee TeaHouse

Seminaarin hinta on 220 € (ei-jäsenille 250 €). hinta sisältää ohjelman, lounaat, kahvin, teen ja illallisen (ei ruokajuomia) sekä majoituksen 2hh aamiaisineen. Seminaariin on mahdollista osallistua myös vain osaan ohjelmasta tai ilman majoitusta; lisätietoja Liiton toimistolta.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset viimeistään

maanantaina 26.3. toimistoon sähköpostitse

toimisto@maanomistajainliitto.fi tai puhelimitse

09 1356 511. Ilmoittakaa samalla mahdolliset

erityisruokavaliot yms.

Maanomistajain Liitto ja Rakennushistoriallinen jaos

OHJELMa:

RakennushistoRiallinen seminaaRi ja kevätkokoukset Etelä-Savossa 13.–14.4.2012

Puolusta etujasi maanomistajana - pysy ajan tasalla!www.maanomistajainliitto.fi

20

Euroopan historialliset

kiinteistötEuropean

Historic Houses

EuROPEaN HISTORIC HOuSES aSSOCIaTIONS

UEHHa on nyt EHH

eHH perustettiin vuonna 1985 Hol-lannissa tukemaan kansallisten rakennushistoriallisten yhdistysten

yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa. Ensim-mäisenä puheenjohtajana vuoteen 2001 asti toimi Heike Kamerlingh Onnes, jonka ni-meä EHH:n vuosittain jakama kulttuuripe-rinnön säilyttämispalkinto kantaa. EHH:n perustajaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa samannimiseen fysiikan Nobel-palkinnon saajaan vuodelta 1913. Seuraava pitkäaikai-nen puheenjohtaja oli Ghislain d’Ursel, jolta puheenjohtajan nuija siirtyi viime vuonna kreivi Rodolphe de Looz-Corswaremille.

EHH kokoaa yhteen 18 kansallista histo-riallisten rakennusten säilyttämiseen pyr-kivää yhdistystä 16 Euroopan maassa. Var-sinaiseksi jäseneksi liittymistä odottavia tarkkailijayhdistyksiä on kolme. EHH toimii yhteensä noin 50 000 historiallisen raken-

nuksen omistajan äänitorvena järjestöjen, poliitikkojen, median ja yritysten suuntaan. Suomessa EHH:n paikallinen jäsenjärjestö on Suomen Maanomistajain liitto ja erityi-sesti sen rakennushistoriallinen jaos.

Perusluonteeltaan EHH on ennen kaik-kea historiallisten rakennusten omistaji-en oma lobbausjärjestö, jolla on tehokas kahden hengen toimisto EU:n sydämessä Brysselissä. EHH on Euroopan unionin hy-väksymä konsulttijärjestö, jolla on viralli-nen konsultointistatus Euroopan neuvos-tossa. Tällä tavoin EHH pääsee tehokkaasti käyttämään monikansallista tietämystään vaikuttaakseen EU:n päätöksentekoon sitä kiinnostavissa asioissa, joita ovat esimer-kiksi vanhojen rakennusten energiatehok-kuusvaatimukset, ympäristöasiat, verotus, turismi ja kulttuurihistoriallisesti arvok-kaiden esineiden laiton maastavienti.

euroopan rakennushistoriallisten yhdistysten liitto on tipauttanut kaksi

kirjainta pois lyhenteestään, mutta mitä tämä liitto oikeastaan tekee?

TaVOITTeeTEdISTää EuROOPPaLaISTa yhteistyö-

tä historiallisten rakennusten ja puutar-

hojen säilyttämiseen liittyen

TaRJOTa PuITTEET tiedonvaihdolle ja

tukea kansallisten rakennushistoriallis-

ten yhdistysten toimintaa

LISäTä KIINNOSTuSTa historiallisten ra-

kennusten ja puutarhojen historiallisia,

esteettisiä, kasvatuksellisia, taloudelli-

sia ja yhteiskunnallisia arvoja kohtaan

TuKEa OLEMaSSa olevien historiallis-

ten rakennusten, puistojen, puutarho-

jen ja kartanoiden laajentamista ja pa-

rantamista, jotta kaikki yhteiskunnan

jäsenet pääsisivät nauttimaan niiden

kauneudesta ja historiasta.

...YhTeISTYöKuMPPaNIT

ELO (european Landowners’ Organiza-

tion) on euroopan maanomistajien ja

maaseutuyrittäjien yhteistyöjärjestö.

Europa Nostra edustaa noin 400 kan-

salaisjärjestöä ja 1500 henkilöjäsentä

yli 50 maasta. Järjestön tavoitteena on

euroopan kulttuuriperinnön ja maaseu-

tuympäristön suojeleminen.

yfCS (Young friends of the countryside)

on euroopan nuorten maanomistajien ja

maaseutuyrittäjien (tai tulevien sellais-

ten) jäsenjärjestö 18–35-vuotiaille.

aJP (association des Journalistes du

Patrimoine) on kulttuuriperinnöstä kiin-

nostuneiden toimittajien ammattijär-

jestö, jonka tavoitteena on kerätä tieto

kansallisesta ja kansainvälisestä kult-

tuuriperinnöstä ja jakaa sitä aJP:n ver-

kostoon kuuluville toimittajille.

Puheenjohtaja kreivi rodolphe de looz-Corswarem

disclaimer - 67 rue de Trèves B-1040 BrusselsTel +32 2 235 20 01 - fax +32 2 234 30 09

www.europeanhistorichouses.eu info@europeanhistorichouses.eu

ku

va s

hutt

erst

ock

21

Auktorisoidut kiinteistöarvioijat • maatilat • toimitilat • asunnot • tontit • erikoiskiinteistöt

• vapaa-ajan asunnot • jäsenalennus

Ympäristöoikeuteen erikoistuneet lakimiehet • ympäristöluvat • sopimukset • valitukset • vastineet • muistutukset • jäsenalennus

Tie- ja lunastuskorvausarvioinnit

HELSINKI 020 7411 050 | KUOPIO 020 7411 069 TURKU 020 7411 068 | SEINÄJOKI 020 7411 066 | OULU 020 7411 064

www.arviointikeskus.fi

• KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖOIKEUS (MM. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET)• RIITA-ASIAT (MM. ASUNTOKAUPPA-ASIAT JA RAKENTAMISOIKEUS)• SOPIMUSOIKEUS (SOPIMUSTEN LAADINTA JA TARKASTUS)• YHTIÖOIKEUS JA LIIKEJURIDIIKKA• KONKURSSI- JA VELKAJÄRJESTELYASIAT• VAHINGONKORVAUSASIAT JA KULUTTAJASUOJA• PERHE- JA PERINTÖOIKEUS• RIKOSOIKEUS

Snellmaninkatu 25 A 3, 00170 Helsinki • info@advoline.fi www.advoline.fi • puh. (09) 4289 0130 • fax 045 689 0881 Asianajaja, varatuomari Tatu Henriksson, puh. 045 130 0567

Varatuomari Alf Henriksson, puh. 050 303 1825

Asianajaja

Johan BardyTel +358 9 278 4300,

+358 400 486060 Fax +358 9 278 4301

johan.bardy@bardy-rahikkala.fi

Asianajotoimisto BARDY RAHIKKALA

Unioninkatu 20–22, Helsinki www.bardy-rahikkala.fi

Järvenkyläntie 35325230 Angelniemi (Salo)Puh: 010 2311 530

erikoishöyläämö • verstaatmyymälä • näyttelyarkisin 9–17, la 10–14

www.antiikkiverstas.comwww.antiikkiverstas.com

www.antiikkiverstas.comwww.antiikkiverstas.com

Metsätila-arviointi O. Nieminen OyJoupinpuisto 12 A, 02760 Espoo

Puhelin 050 527 0545, olli@ollinmetsa.fi

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelutkiinteistökauppaan

TILA-

ARVIOKAUPPA-

KIRJAKAUPAN-VAHVISTUS

Olavi Nieminenmetsänhoitaja, LKV

julkinen kaupanvahvistaja 402713/73

Metsätila-arviointi O. Nieminen OyJoupinpuisto 12 A, 02760 Espoo

Puhelin 050 527 0545, olli@ollinmetsa.fi

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelutkiinteistökauppaan

TILA-

ARVIOKAUPPA-

KIRJAKAUPAN-VAHVISTUS

Olavi Nieminenmetsänhoitaja, LKV

julkinen kaupanvahvistaja 402713/73

Olavi Nieminenmetsänhoitaja, LKV

julkinen kaupanvahvistaja 402713/73

Metsätila-arviointi O. Nieminen OyJoupinpuisto 12 A, 02760 Espoo

puhelin 050 527 0545, olli@ollinmetsa.fi

www.ollinmetsa.fi

Kaikki palvelut kiinteistökauppaan

KARTANOPUOTI - PANIMO Kartanopuoti avoinna (talvella):

ke–pe klo 12–16 | la–su klo 10–14 | ma–ti suljettu www.malmgard.fi

Puh. 040 707 4753www.porvoonwanharautakauppa.fi

Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

22

JäseneDut

KKO:2011:107vahingonkorvaus - eläimen aiheuttama vahinkometsästys - huolellisuusvelvollisuus

Metsästäjä oli metsästäessään jäniksiä laske-

nut koiransa irti ja aloittanut ajon noin kolmen

kilometrin etäisyydellä metsästysalueella ole-

vasta yleisestä tiestä. Koira oli ajaessaan jänis-

tä juossut tielle, jolloin tiellä kulkenut auto oli

törmännyt siihen ja vaurioitunut. Mahdollisuutta

vahingon tapahtumiseen ei vallinneissa olosuh-

teissa pidetty niin ilmeisenä, että metsästäjä

olisi laiminlyönyt huolellisuusvelvollisuutensa,

eikä hän siten ollut vastuussa vahingosta. (ään.)

KKO:2011:86yksityistie - tien siirtäminen

Kiinteistöjen omistaja oli vaatinut rasitetien siir-

tämistä kiinteistöjensä alueilla sillä perusteella,

että tie haittasi alueiden rakentamista pientalo-

alueena. Kysymys tieoikeuden siirtämisen edel-

lytyksistä. Ks. KKO:2008:112 KKO:2009:51

KKO:2011:68yhteinen alue- osakaskunnan päätös - osakkaan esteellisyysoikeuden väärinkäyttö

Yhteisen vesialueen osakas a oli ensiksi myynyt

omistamaansa tilaan kuuluvia vesialueosuuksia

kuudelle henkilölle määrän, joka mahdollisti

heidän yhteisten ääntensä rajoittamattoman

huomioon ottamisen äänestettäessä osakas-

kunnan kokouksessa. a oli myöhemmin sama-

na päivänä osakaskunnan edustajana toimien

myynyt kyseisen yhteisen vesialueen B:lle, jonka

omistamalla kiinteistöllä oli ennestään osuus

vesialueeseen. Seuraavana päivänä pidetyssä

osakaskunnan kokouksessa yhteisen alueen

myynti oli jälkikäteen hyväksytty osakaskun-

taa sitovaksi a:n, B:n ja a:lta vesialueosuuksia

ostaneiden henkilöiden äänten muodostaes-

sa yhteisaluelain myyntipäätökselle vaatiman

enemmistön. Kysymys osakaskunnan päätök-

sen lainmukaisuudesta. Kysymys myös B:n es-

teellisyydestä osallistua äänestykseen. (ään.)

23.12.2011/3715 KHO:2011:112yksityinen tie - kunnallisvalitus - tiekunta - avus-tus - avustusperusteet - avustusehto - kunnan harkintavalta - hallinnon oikeusperiaatteet - tar-koitussidonnaisuus - yhdenvertaisuus

Teknisen lautakunnan hyväksymien avustuspe-

rusteiden mukaan yksityisistä teistä annetun lain

95 §:ssä tarkoitetun avustuksen myöntämisen

ehtona oli, että avustettavalla tiellä oli sallittava

kunnan toiminnasta johtuva palveluliikenne il-

man, että tiekunta sai periä kunnalta saman lain

26 §:ssä ja 80 §:n 4 momentissa tarkoitettua

käyttömaksua. avustusta hakenut tiekunta oli

perinyt kunnalta käyttömaksun tiekunnan ylläpi-

tämän yksityisen tien käytöstä. Korkein hallinto-

oikeus katsoi, että avustuspäätöksen ehdoista

päättäminen kuului kunnan harkintavaltaan, jota

rajoittivat hallinnon yleiset oikeusperiaatteet,

kuten yhdenvertaisuuden ja tarkoitussidonnai-

suuden periaatteet. Kun otettiin huomioon, et-

tä avustusperusteet koskivat yleisesti kaikkia

avustusta hakevia tiekuntia, että ehto oli liitty-

nyt kunnan tarpeisiin käyttää asianomaista tietä

kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamiseen, eli

koulukuljetusten järjestämiseen, ja että tiekun-

nan ulkopuolisen liikenteen osuus otettiin avus-

tusperusteiden mukaan huomioon avustusta

korottavana tekijänä, teknisen lautakunnan toi-

mitusjaosto oli harkintavaltansa rajoissa voinut

hylätä tiekunnan avustushakemukset.

21.12.2011/3625 KHO:2011:110maankäyttö ja rakentaminen - rakennuslupa - ra-kennuspaikan hallinta - selvitys - omistusoikeus - vallintarajoitus - hallintaoikeus - käyttöoikeus

a oli hakenut rakennuslupaa saunarakennuk-

sen sijoittamiseen omistamalleen tilalle. Tila oli

muodostettu halkomalla tilasta, jonka a oli omis-

tanut 77/720 ja 9/32 määräosuuksin. a:n omis-

tamaan 9/32 määräosuuteen kohdistui käyttö-

ja hallintaoikeus B:n hyväksi. rekisteröidyssä

halkomistoimituksessa oli asianosaisten hyväk-

symällä tavalla päätetty a:lle muodostettavaan

tilaan kohdistuvan käyttö- ja hallintaoikeuden

tarkemmasta sisällöstä. a:n hallintaoikeuden

riittävyyttä oli arvioitava sen suhteen, estikö

rakennushanke B:n käyttö- ja hallintaoikeuden

toteuttamisen. Mikäli rakennushanke ei estänyt

B:n käyttö- ja hallintaoikeuden toteuttamista,

pelkästään se seikka, että B ei ollut antanut

suostumusta rakennushankkeelle, ei siten ollut

esteenä rakennusluvan myöntämiselle.

16.12.2011/3577 KHO:2011:105maankäyttö ja rakentaminen - valitusoikeus - oi-kaisuvaatimus - rakennuksen purkamista edel-lyttävä rakentaminen - rakennuslupa - kunnan jäsen - Purkamislupa - rakennussuojelu

rakennustarkastaja oli päätöksellään myöntä-

nyt rakennusluvan rakennuksen laajentamiseen

siten, että laajennus rakennetaan rakennuksen

yhteydessä olevan toisen rakennuksen tilalle ja

viimeksi mainittu puretaan.

Valitusoikeus ja siten myös oikeus oikaisu-

vaatimuksen tekemiseen rakennustarkastajan

päätöksestä määräytyi yksinomaan maankäyt-

tö- ja rakennuslain 192 §:n 1 momentin raken-

nuslupaa koskevan säännöksen ja saman pykä-

län 3 momentin rakennuslupaa, jonka mukainen

rakentaminen merkitsee purkamislupaa edellyt-

tävän rakennuksen purkamista, koskevan sään-

nöksen mukaan. Valitusoikeus ei sen sijaan

tässä tilanteessa määräytynyt purkamislupaa

koskevan maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n

2 momentin mukaan.

koRkein oikeus Ja koRkein hallinto-oikeus

tarkemmin päätöksiin voi tutustua valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

Jäsenetu Arviointikeskus myöntää Maanomistajien Liiton jäsenille 10 %:n jäsenalennuksen

perimistään palkkioista useimmissa toimeksiannoissa. Alennuksen saaminen

edellyttää, että jäsenyys ilmoitetaan toimeksiannon yhteydessä. Jäsenalennusta ei anneta silloin, kun vakuutusyhtiö korvaa

maanomistajan oikeudenkäyntikulut (oikeusjutut maaoikeudessa,

käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa) eikä silloin kun maanomistajalle maksetaan

ns. edunvalvontakuluja asiamiehen käyttämisen johdosta (maantie-

ja lunastustoimitukset).

Arviointikeskuksen perimä palkkio on verotuksessa vähennyskelpoista, silloin kun se kohdistuu elinkeinotoimintaan

(esim. ympäristölupa-asiat, kaava-asiat, maataloustukiasiat,

metsäasiat, sopimusasiat, yksityistiet, arviointilausunnot).

Palkkion lisäksi perittävä arvonlisävero on aina vähennyskelpoinen maanomistajan

itse maksamista arvonlisäveroista, mikäli tämä on arvonlisäverovelvollinen.

Lisää tietoa Arviointikeskuksen palveluista (020 7411 050) ja osoitteesta

www.arviointikeskus.fi.

30.9.2011/2793 KHO:2011:83maankäyttö ja rakentaminen - toimenpidelupa - julkisivutoimenpide - ikkunoiden uusiminen - alu-miinirakenteinen ikkuna - asemakaavan suojelu-määräys - rakennustaiteellinen ja kulttuurihistori-allinen arvo ja tyyli

rakennushankkeessa oli kyse rakennuksen

kadunpuoleisten ikkunoiden uusimisesta siten,

että ulkopuoliset puurakenteiset ikkunapuitteet

korvattaisiin alumiinirakenteisilla ikkunapuitteil-

la alkuperäistä tyyliä mukaillen.

rakennus oli asemakaavassa määrätty suo-

jeltavaksi kaavamerkinnällä sr-4, jonka mukaan

rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia julkisi-

vun lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärve-

levät julkisivun rakennustaiteellista tai kulttuuri-

historiallista arvoa tai tyyliä.

rakennukseen suunnitellut ikkunat eroaisivat

ulkoapäin rakenteeltaan ja materiaalinsa vuoksi

myös ulkonäöltään alkuperäisistä ikkunoista, jot-

ka ovat olennainen osa rakennuksen julkisivua.

Suunniteltu muutostyö muuttaisi rakennuksen

julkisivun ilmettä siten, että muutostyö olisi ase-

makaavan suojelumääräyksen vastainen.

Oikeustapauksia

Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maan-

omistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 eLO:n (european Landowners´ Organization) jäsen.

Liitto on perustettu vuonna 1945.

LIITON TEHTäväTMaanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jä-

senten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen talou-

dellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää

jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

LIITON TavOITTEET• Maan yksityisomistuksen säilyminen ja senvahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsää-

dännön on oltava avointa, tasa-arvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein

kohdistettuja ja selkeitä.

• edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsäta-

louden kanssa.

• edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä

• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä

maanomistaJain liitto – JoRDägaRnas FöRbunD R.y.

Liity verkkoon – Anslut dig till nätverketLiiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighets- och jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Kyllä, haluan liittyä Maanomistajain Liiton jäseneksi. Jäsenmaksun 110 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Maanomistajain Liitto r.y.

tunnus 5005145

00003 vastauslähetys

vastaanottaja

maksaa

postimaksun

Haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

Jakeluosoite / adress

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puh / Tel.

e-mail

Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuuri-

historiallisesti arvokkaiden kohteiden omis-

tajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäse-

neksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat

kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita

tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen

perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen

kansainvälistä toimintaa Maanomistajain

Liitto on jäsenenä european historic hou-

ses associations (ehh) -järjestössä.

PuheenJohtaJaisabella saleniusvaRaPuheenJohtaJahannele helkama-rågårdJäsenetthomas FrankenhaeuserPeter storsjöhenrik Creutzjoachim borgström

toimisto PL 169, 01301 Vantaakäyntiosoite urheilutie 6c09 1356 511 toimisto@maanomistajainliitto.fiwww.maanomistajainliitto.fitoiminnanJohtaJa tuija nummela

maanomistaJain liiton hallitus 2012

RakennushistoRiallinen Jaos

PuheenJohtaJaeine rosenberg-riihimäki, hartola040 541 8084eine.rosenberg.riihimaki@gmail.comvaRaPuheenJohtaJathomas Frankenhaeuser, Porvoo040 5464 285thomas.frankenhaeuser@kullogard.fiJäsenethenrik Creutz, Loviisapuh 040 5147 475henrik.creutz@malmgard.fiPekka hintikka, rautalampipuh 0400 860 341pekka.hintikka@pp1.netsor.fijanne sankelo, Vaasapuh 050 5120 519janne.sankelo@eduskunta.fiPeter storsjö, raaseporipuh 0500 504 229peter.storsjo@nyby.fiPekka vilkuna, Nivalapuh 050 5565 440pekka.vilkuna@gmail.comJordägarnas förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation

för jordägare. förbundet har varit medlem i eLO (european Landowners´ Organization) sedan år 1996.

föRBuNdETS uPPgIfTERTill Jordägarnas förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner

samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. förbundet arbetar för att stärka jordäganderät-

ten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas

bestämmanderätt. förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader

och utvecklandet av kulturlandskapet.

föRBuNdETS MåLSäTTNINgförbundets målsättning är att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen

gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. författningarna bör vara tydliga

och rätt riktade. förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med

jord- och skogsbruket, för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd och för upprätthål-

landet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

MaaNOMISTaJaIN LIITON JäSENEKSI voi liittyä jokainen merkittävän

maa- tai metsätilan, omakotitontin,

liiketontin tai kesämökkipalstan

omistaja! Liitto auttaa jäseniään

maanomistukseen liittyvissä liittyvissä

kysymyksissä. Jäsenemme saavat

10 % alennuksen arviointikeskuksen

lakiasia- ja kiinteistöarviointi

asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun

sisältyy Maanomistajalehti, joka

ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Suomen Maanomistajain Liiton

jäsenet ovat samalla myös jäseniä

euroopan maanomistajajärjestössä

eLO:ssa (european Landowners´

Organization), joka edustaa miljoonia

maanomistajia eu:n jäsenmaissa.

Jäseneksi

23

Suomen parhaat metsätilat. UPM BONVESTA

RAHA KASVAA PUISSA.www.bonvesta.fi