Perjantai 15.4.2011 n Numero 4n

maausko vaalimielellä s. 13

teho-hanke avattavana s. 12

sastamala lähikuvassa s. 14-16

15.4.2011MAASEUTU2

Tässä numerossa

15.4.2011MAASEUTUajankohtaista 3

LUSTO/Jukka Silvast

Kaikkien aikojen myyrätuhot Ete-lä-Suomessa ovat takana. Metsä-keskusten tekemien selvityksen mukaan talvi 2008/2009 jätti jäl-keensä järsittynä uudelleen viljel-tävään kuntoon 18 000 hehtaaria nuoria taimikoita. Eikä siinä ollut kaikki tuhot.

Kahtena menneenä kesänä on näitä tuhoja paikkailtu.

– Merkkejä on siitä, että myy-rätuhoalat olisi jo kaikki paikat-tu, Länsi-Satakunnan metsänhoi-toyhdistyksestä toiminnanjohtaja Jaakko Klemola sanoo.

Klemolan kertoo yhdistyksen-sä istuttavan vuosittain 800 000–1 200 000 tainta maahan.

– Istutuksethan hoidetaan siten miten metsänomistajat sen halu-avat: niitä tekevät metsänomista-jat itse, metsänhoitoyhdistykset ja yhtiöt.

Länsi-Satakunnan mhy ostaa pääsääntöisesti tarjousten pe-rusteella kolmelta taimentuotta-jalta, joista yksi on ruotsalainen. Klemola näkee, että tänä vuonna päästää kutakuinkin normaalis-sa ajassa istutuksille. Yleensä tuo normaali aika on vappua seuraa-va viikko.

– Heti kun routa on sulanut.Nykyisin lähes 100 prosenttia

istutustaimista on paakkutaimia. Klemola selvittää, että istutuksia voidaan jatkaa aina juhannuk-selle saakka etenkin pakastettu-jen taimien ansiosta. Tämä mah-dollistaa myös maatalousyrittäji-en osallistumisen metsänuudis-tuksiin, joita voidaan siirtää kii-vaimman peltotyöajan ulkopuo-lelle.

Tarhanjohtaja Martti Linnain-maa Taimi-Tapion Ahlaisten tar-halta näkee, että metsää ei uudis-teta enää siinä tahdissa kuin kah-tena edellisenä kesänä.

– Viitteitä on siitä, että yhdis-tykset ovat laskeneet tilausmää-riään. Nyt riittää taimia kaikille, kaikkia laatuja.

Hän arvioi, että taimet ovat tar-halla talvehtineet hyvin syksyn pakkaskauden ja sen jälkeisen lumisateiden ansiosta. Maa ehti jäätyä, eikä homevaaraa ole ku-

ten sulaan maahan sulaneen lu-men kaudella.

– Ainakaan taimista ei tule nyt pulaa.

Tarhalla osa metsään menevis-tä eristä on pakasteita, osa on pa-kattu kentälle lähtökuntoon.

– Pakkastaimet tasaavat meillä toimitushuippuja. Muuten ei mil-lään ehtisi toimittaa sesongin al-kaessa kaikkia.

Metsänhoitoyhdistys Karhun vt. toiminnanjohtaja Jouni Pelto-niemi sanoo kevään istutusten hoituvan yhdistyksen omin voi-min, joskin hieman tarvitaan os-topalvelua tueksi. Hän laskee, et-tä keväällä metsään suuntaa 35–

40 tekijää, joista iso osa metsä-alan ammattilaisia. Peltoniemi sanoo metsänomistajien oman työn osuuden koko ajan laskevan. Myöskään istutuksilta ei ole enää pitkään aikaan ollut jakaa kesä-töitä nuorille.

– Meillä on omaa väkeä riittä-nyt, toisin kuin Etelä-Suomessa ja Turun seudulla, jossa on vieras-peräistäkin työvoimaa.

– Jokunen metsäalaa opiskeli-va harjoittelija tulee meille istu-tustöihin.

Vt. toiminnanjohtajan mukaan taimimäärät laskevat jonkin ver-ran viime vuodesta, mikä juontuu vuoden 2009 hiljaisesta puukaup-pavuodesta.

Taimille hyvä talvi

Tämä taimi talvehti metsässä hyvin, vaikka peura olisi voinut napsaista tuoremman osan omakseen. Van-hat myyrätuhoalat metsässä on läntisessä Suomessa paikattu nekin lähes kokonaan.

Hetken päästä taimen- istuttajat suuntaavat aukkoja uusimaan.

Nyt riittää taimia kaikille.

NAAVA ILOKSISIVU 7 Hirvikosken tilalla Me-

rikarvialla metsää hyödynnetään monimuotoisesti.

■

MUSTALIPEÄN KIMPUSSA

SIVUT 10-11 Ruotsalainen DI Mats Lindblomin sanoo musta-lipeän hyödyntämisen eriytyneen maan mukaan.

■

KETTUHOITOASIVU 9 Myyrän vihollinen ket-

tu kolumnisti Laajan tarkkailussa.■

Ruuan hinta kääntyi viime syksynä vajaan vuoden jälkeen taas nousuun. Nousu on jat-kunut ja alkuvuonna 2011 hintoihin tuli sel-keä nousupiikki. Hintojen nousu johtui osin viljojen ja sitä kautta muidenkin raaka-ainei-den hintojen noususta syntyneistä kustannus-paineista.

Maataloustuotteiden hinnat ovat nousseet myös maailmanmarkkinoilla, koska talouskasvun piristymisen seurauksena ruuan, erityisesti lihan, kysyntä on lisääntynyt merkit-tävästi. Raaka-ainekustannusten lisäksi ruuan hintaa nostavat etenkin energian hinnan nou-

su sekä veromuutokset. Alkuvuodesta nous-seita kustannuksia siirrettiin hinnoittelukau-den vaihtuessa myös kuluttajahintoihin. Ener-gian hinnan nousulla ja energiaveron kiristä-misellä on selkeitä välillisiä vaikutuksia hinto-jen nousuun. Lisäksi hintoja nostivat virvoitus-juomaveron korotus sekä käyttöön otettu ma-keisvero.

Hintojen nousu tasoittuuRaaka-aineiden hintojen aiheuttamat hinnan nousut ovat näillä näkymin pääosin jo toteu-tuneet. Samoin veromuutosten vaikutuksen

elintarvikkeiden hintoihin jäävät kertaluon-teisiksi. Siksi hintojen nousu hidastuu. Helmi-kuun runsaan 6 prosentin vuosimuutosjää poikkeuksellisen suureksi ja kuluvan vuo-den keskihinta asettuu keskimäärin 4,5 % vuo-den 2010 keskihintatason yläpuolelle. En-si vuonna ruuan hinnan nousu noudattelee yleistä hintakehitystä ja on keskimäärin noin 2 %.

Maidon hinta nousee muita vähemmänTuotteittain voidaan todeta, että viljatuottei-den ja leipien sekä lihan hintojen nousu on

keskimääräistä nopeampaa. Niin leivän kuin li-hankin hinnat nousevat tänä vuonna vajaat 5 %. Myös hedelmien ja marjojen hintojen nou-su on keskimääräistä nopeampaa. Maitotuot-teiden hinnat nousevat hitaammin, noin 3,5 %.

Perjantaina 15.4.2011n

Pääkirjoitus

SITAATTI

Ruuan hinta nousee selvästi

PTT-katsaus 1/2011Suhdannekuva: Maa- ja elintarviketalous

KATSAUS

“Tulevissa vaaleissa maaseudun ihmisten pitää pystyä keskittämään äänensä niille, joilla on tietoa, tahtoa ja kykyä maaseudun asioiden ajamiseen.”

MtK:n 2. puheenjohtaja Mauno Ylinen 7.4.

“Olen kannustanut elintarvikeketjua yhteistyöhön, koska yhteistyöllä saamme kotimaisen lähiruuan kaikkien kuluttajien saataville.”

Ministeri sirkka-liisa anttila 2.4.

“EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen kiinnostaa kyllä tuottajia, mutta kiinnostaako se mediaa tai osaa suomalaispäättäjistä, se on jo toinen juttu.”

MeP Ville itälä blogissaan 30.3.

Maa- ja metsätalouden asiat ovat jää-neet eduskuntavaalien keskusteluis-sa harmittavan vähälle osalle. Syytä laajempaan keskusteluun olisi ollut. Maa- ja metsätalouden toimintaedel-

lytykset ovat elinkeinoina yhä keskeisen riippu-vaisia poliittisista päätöksistä. Maaseudun elin-keinojen kannattavuus on myös kivijalka koko suomalaisen maaseudun elävyydelle.

Yksi syy, miksi maa- ja metsätalous ei ole nous-sut vaalikeskusteluissa suurempaan osaan, joh-tuu siitä, että näiden elinkeinojen todelliset tun-tijat vähenevät ehdokkaiden joukosta vaali vaa-lilta. Muiden kuin maaseudulla asuvien ja maa-seudun elinkeinoista leipänsä saavien on vaikea

puhua asiantuntevasti alan ongelmista ja ratkai-suista. Omakohtainen tuntemus ja vastuu yritys-toiminnasta antaa sellaista perspektiiviä maaseu-tuelinkeinoihin, ettei sitä ulkopuolelta hevin saa.

Tulevalla vaalikaudella on edessä jälleen kerran Euroopan maatalouspolitiikan uudistaminen. Niihin neuvotteluihin lähetetään tulevan hallituk-

sen maatalousministeri. Talonpojan etu on, että neuvotteluissa Suomea edustaa sellainen henki-lö, joka nauttii muiden luottamusta ja jota arvos-tetaan. Nyrkkiä pöytään lyömällä ja EU:lle selkää kääntämällä hyvää tulosta näistä neuvotteluista ei tule. Eduskunta on keskeisessä roolissa myös, kun päätetään vaikkapa kiinteistöverotuksesta, metsi-en- ja soiden suojelusta tai maaseudun elinkeino-jen toimintaedellytyksistä.

Nämä kaikki päätökset vaikuttavat tulevien nel-jän vuoden aikana, millaiset toimintaedellytykset maa- ja metsätaloudella on. Maaseudulla, jos jos-sakin, äänestämisellä on suuri vaikutus elinkeino-jen toimintaedellytyksiin.

Eduskuntavaalit ovat myös maaseutuvaalitMaaseudulla, jos jossakin, äänestämisellä on suuri vaikutus elinkeinojen toimintaedellytyksiin.

15.4.2011MAASEUTU 5

Tulevaisuudessa maatalou-den ympäristötuki toden-näköisesti tullaan kohden-tamaan tarkemmin tiettyi-hin toimenpiteisiin luon-non ja vesistöjen saastu-misen vähentämiseksi sekä monimuotoisuuden säilyt-tämiseksi. Jo nyt maatilat ja vaikka kyläyhdistykset voi-vat hyödyntää ympäristö-tuen erityistukien mahdol-lisuudet ja toimia edellä-kävijöinä maaseudun elin-voimaisuuden ja houkutte-levuuden lisäämisessä. Eri-tyistukia, joihin saa rahoi-tusta, ovat mm. lietelannan sijoittaminen peltoon, suo-javyöhykkeen perustami-nen ja hoito sekä monivai-kutteisten kosteikkojen pe-rustaminen ja hoito.

Suojavyöhyke yksi parhaistaEräs parhaista ja edullisim-mista menetelmistä vähen-tää vesistöjen ravinnekuor-mitusta ovat suojavyöhyk-keet. Suojavyöhykkeet ovat peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustet-tavia vähintään 15 metriä

leveitä monivuotisen nur-mikasvillisuuden peittämiä hoidettuja alueita. Näille alueille ei levitetä lannoit-teita eikä kasvinsuojeluai-neita, mutta laidunnus on yleensä sallittua, kunhan se ei lisää eroosiota tai haittaa muuten vesiensuojelua.

Monivaikutteisten kos-teikkojen perustaminen on jo hieman vaativampi ve-siensuojelullinen projek-ti ja vaatii huolellisen etu-käteissuunnittelun onnis-tuakseen (listat suunnitte-lijoista mm. ELY-keskuk-sista). Kosteikko sopii eri-tyisen hyvin alueelle, missä veden mukana kulkee pal-jon maa-ainesta kuten savi-mailla ja turvemailla. Kos-teikot vaikuttavat yleen-sä hyvin laajalla alueella ja siksi jo niiden suunnitte-luun on monesti hyvä läh-teä yhdessä useamman vil-jelijän kanssa tai kokonai-sen kylän voimin.

Lietelannasta hyötyLietelannan sijoittamisesta peltoon on hyötyä niin kar-jatiloille kuin kasvinviljely-

tiloillekin. Karjatiloilla on näin mahdollisuus tasoittaa karjanlannasta tulevaa ra-vinnekuormaa omia pelto-ja laajemmalle alueelle luo-vuttamalla lietettä tai virt-saa toiselle tilalle. Jos lantaa levitetään pelloille perintei-sellä menetelmällä pintale-vityksenä, on typpiyhdis-teiden haihtuminen ilmaan

huomattavasti runsaampaa ja valumien mahdollisuus vesistöön suurempi. Kun lietelanta ja virtsa levite-tään sijoittavalla tai mul-taavalla laitteistolla pel-toon, niin valumien mää-rä saadaan varsinkin epä-suotuisissa sääoloissa pal-jon pienemmäksi. Sijoitta-minen vähentää siis myös

typpiyhdisteiden haihtu-mista ilmaan sekä lannan-levityksestä aiheutuvia ha-juhaittoja koska liete peite-tään jo levitettäessä.

Avointa mieltä mukaanEdellä on mainittu joitakin ympäristötuen erityistukia ja jokaisen viljelijän kan-

nattaa kohdallaan miettiä, onko jokin näistä tai muis-ta erityisympäristötuista sopiva juuri omalle tilal-le. Näissä mietinnöissä voi unohtaa kaikki vanhat en-nakkoluulot rikkaruohojen levittämisestä ja hullun lei-man saamisesta ja keskit-tyä avoimin mielin pohti-maan tulevaisuuden mah-dollisuuksia. Nykypäivänä lähiympäristön ja luonnon kokonaisvaltainen hoito on olennainen osa maatilatalo-utta, eikä vain ”viherpiiper-täjien” yksinoikeus. Kääri-tään siis innolla hihat ylös ja ryhdytään hommiin yh-teisen ympäristömme hy-väksi.

Lisätietoa ympäristötu-en erityistuista www.mavi.fi/viljelijatuet tai paikalli-sesta ELY- keskuksesta. Sa-takunnan ELY- keskukses-sa tietoa antavat Teija Rin-ne, puh.044 712 4148 ja Tii-na Mäkelä, puh. 050 395 2506.

Leena Ahtola-HeinonenTukihallinto-ja tarkastusryhmän päällikköSatakunnan ELY-keskus, Pori

Ympäristön erityistuet – tulevaisuuden ratkaisu

Suojavyöhykkeitä hoidetaan vuosittain (niitto, laidunnus) ja niiltä kerätään sato niin, et-tä alue säilyy selkeästi hoidettuna peltona eikä muutu viisivuotisen sopimuskauden ai-kana hoitamattomaksi ryteiköksi.

Eriikka Lundström

maaseutu15.4.2011MAASEUTU6

Aki-Jk malleihin esim. kylmäpihatot saat pääpiirustuksetrakennuslupa- ja tukihakemuksia varten veloituksetta.

Maa antaa ja ottaa. Maatilan arki ja haasteet ovat meille tuttuja, joten maatilavakuutuksemme ovat alansa parhaita. Voit turvata niillä ihmiset, rakennukset, eläimet, koneet ja kodin. Lisätietoja saat lähimmästä konttoristamme, numerosta 0303 0303 tai osoitteesta pohjola.fi

Pohjolan vakuutukset ovat yllättävän maanläheisiä.

metsä 15.4.2011MAASEUTU 7

EL KNMAASEUTU

MAASEUTUEL K N

Seija Väre

Anne ja Harri Hirvikos-ken tilalle Merikarvian Harvalaan on tullut kevät. Sirkkelisaha soi ja klapiko-ne kolkkaa ahkerassa käy-tössä. Moottori- ja raivaus-saha pysyvät myös emän-nän kädessä. Luulisi, että tilan kaksi tuotantosuuntaa maatilamatkailu ja sahatoi-minta ovat kaukana toisis-taan, mutta ne täydentävät toisiaan. Matkailijaryhmät käyvät tutustumassa sahaan – ja sahan asiakkaat saatta-vat puolestaan olla tulevia matkailijaryhmiä. Metsän hyödyntäminen ja puutee-ma on se juttu, millä yritys haluaa erottua muista.

– Tuomme metsän ma-kuja ja tuoksua ruokapal-veluun ja koristeluun ym-päri vuoden.

Hirvikosket ammenta-vat lähiluonnosta ja met-sästä muutakin kuin puu-tavaraa yrityksensä toimin-taan. Pariskunta on huomi-oinut metsiensä moninai-suuden ja monet tuotteet tulevat omilta mailta. Ym-päristö on oivallinen vir-kistyskäyttöön ja sitä hyö-

dynnetään mahdollisim-man paljon ohjelmapalve-lujen suunnittelussa. Isän-tä itse ei keskity kuitupuun tekoon, vaan se myydään metsäyhtiöille.

– Tukit hyödynnämme omalla tilalla, ja mitä em-me itse pysty käyttämään, myymme.

Kerkistä terveyttä

Sahan pihalla pötköttää ko-mea tukkipino. Oman tans-sipaviljongin kattokin on tehty järeistä tukkilaudois-ta. Valmiina odottaa myös erä tuppeensahattua lep-pää ja haapaa. Koivukla-peja syntyy kuin liukuhih-nalta kehikkoihin ja myyn-tiin.

Huhtikuussa tilalla ale-taan valmistautua kevät- ja kesäsesonkiin. Pääsiäi-seksi haetaan pajunkisso-ja ja pääsiäispyhien suklaa-kahvila avaa ovensa. Tilal-le on juuri hankittu armei-

jan käytöstä poistettu aito soppatykki. Sillä valmistu-vat hernekeitot ja vaikkapa joulupuurot isommallekin joukolle.

Alkukesän askareita on muun muassa kuusenkerk-kien kerääminen. Puun vihreät vuosikasvaimet kei-tetään ja omenasiideriin se-koitettuna siinä on täyteläi-nen tervetuliaisdrinkki val-miina.

– Kerkät on keitettävä, ennen kuin ne tummuvat. Niissä on paljon hivenai-neita ja ovat terveellisiä myös sellaisenaan syötä-viksi. Ennen vanhaan niis-tä keitettiin siirappia ja ys-

känlääkettä, emäntä tietää.Äitienpäivän aikaan kuk-

kivat valkovuokot, joita kasvaa lähistöllä runsaasti. Kesäsomisteisiin kuuluvat lisäksi kissankellot ja päi-vänkakkarat.

Syksymmällä kypsyvät pihlajanmarjat. Lähikalli-oilla kasvaa pallerojäkälää, mikä on oivaa materiaalia

somistukseen, samoin kuin havut, kävyt ja kivet. Tilan mailta kerätään myöskin yrttejä saunaan.

– Ja pihka tuoksuu. On upeaa, kun voi joka päivä sanoa olevansa pihkassa. Tosin jotkut voisivat kut-sua tämmöistä elämää pui-sevaksi, isäntä veistelee.

Metsäistä kisailuaHirvikosken tilan sydän on Laurin lato kallion kupees-sa. Entinen lato siirrettiin paikalleen pellon reunasta ja sisustettiin erähenkisesti ympärivuotiseen käyttöön. Kahvitusten ja ruokailujen lisäksi lato tarjoaa puitteet kokouksille, illanvietoille ja erilaisille juhlille.

Tilalla järjestetään asi-akkaille myös patikointia metsäpoluilla. Samalla voi tutustua kevään heräämi-seen.

Retkellä odottavat luon-toaiheiset kysymykset.

Sahalla voi kokeilla taito-jaan metsurinsaappaan hei-tossa tai kisailla tietämyk-sessään puusanastossa.

– Mitä ovat pelletti, kut-terinpuru, sahanpuru, parkki tai kelles?

Isäntä toteaa, että nämä eivät ole isoja juttuja, mutta voivat olla elämyksellisiä.

Hirvikosken tila tunne-taan lämpimästä, tunnel-

mallisesta ympäristöstään – ja maukkaasta pitopöy-dästään. Tilalla panoste-taan lähiruokaan ja lähi-metsistä haetaan yllättä-vän paljon elintarvikkeita. Emäntä on kova sienestä-mään ja marjastamaan, jo-ten pöydässä on aina jotain näistä tuotteista. Kokous-tiloista löytyvä pahkainen puunuija on Harri-isännän vahingossa metsästä löytä-mä. Puisia ovat myös loi-mulohen kokkaamiseen tai tarjoiluun tarvittavat lau-dat. Päreenkappaleet toi-mivat leipälautasina ruo-kapöydässä.

Maalla on mukavaaAnne ja Harri Hirvikos-ki ovat isännöineet tilaan-sa vuodesta 1985 asti. Lyp-sykarjatilasta luovuttiin 90-luvun alussa, jolloin siirryt-tiin emolehmiin sekä väli-tyseläimiin. Karjatalous lo-petettiin vuosituhannen vaihteessa kokonaan. Tilal-la on ollut sirkkelisaha jo 20 vuotta ja 15 vuotta sitten ti-lasta tuli myös tilausravin-tola. Nykyisin sahaustoi-minta sekä ruoka- ja koko-uspalvelut tuovat perheelle elannon.

Hirvikoskien mielestä metsä on rauhoittava ele-mentti, jossa viihtyy. Ei tarvita mitään aarnimetsiä, vaan ihan tavallinenkin so-pii virkistyskäyttöön. An-nen mielestä kitukasvui-set männyt kalliolla ja isot katajikot ovat todella kau-niita.

Pariskunnalla on kaksi parikymppistä lasta. Hir-vikoskien mukaan nuori-solla oli jossain vaiheessa kova hinku muuttaa kotoa pois. Nyt tilanteen muuttu-misen huomaa pienistä asi-oista, kuten heidän ilostaan päästä saunomaan kotitilan puusaunaan. Agrologik-si opiskelevan Suvi-tyttä-ren aikana ei tilalla ole ol-lut enää lypsykarjaa, mutta nyt tyttö tarttuu vetimiin sekä koulussa että tulevas-sa harjoittelupaikassaan.

– Häneltä tuli innostunut tekstari koulun navetasta, kun vasikka oli juuri synty-nyt siellä. Hän haluaisi tuo-da sen meille kotiin, Anne Hirvikoski hymyilee.

Pihkassa metsään

Lähikallioilla kasvaa pallero-jäkälää, mikä on oivaa materiaalia somistukseen.

Ilma on puhdasta naavan runsaudesta päätellen ainakin Hirvikosken tilalla.

Hirvikosken pariskunnalla on silloin tällöin aikaa myös istahtaa tunnelmoimaan elävän tulen ääreen.

Paksukin pölkky jalostuu klapeiksi Harri Hirvikosken käsittelyssä.

metsä15.4.2011MAASEUTU8

Juurikääpä on metsiem-me vahingollisin lahotta-jasieni. Se leviää kesäaikai-sissa hakkuissa pääasiassa tuoreiden kantojen kautta. Kannon kaatopinnalta juu-rikääpäsieni leviää rihmas-tona kannon juuristoon ja edelleen viereisiin pui-hin juuriyhteyksien avulla. Toisinaan juurikääpä levi-ää myös vaurioista. Metsi-kön saatua juurikääpätar-tunnan, siitä on miltei mah-

Juurikäävän torjunta tärkeää jatkossakindoton päästä eroon.

Kuusenjuurikääpä on pääasiallinen kuusen tyvil-ahon (maannouseman) ai-heuttaja. Männynjuurikää-pä aiheuttaa sekä männyn tyvitervastautia että kuu-sen tyvilahoa. Tyvilaho pi-laa kuusen rungon useiden metrien korkeudelle.

Taloudellinen merkitysJuurikäävän vikuutta-man puun käyttötarkoitus muuttuu, pahimmillaan sahatukista polttopuuk-si. Laho nostaa myös jalos-tusvaiheessa tuotteiden val-mistuskustannuksia ja huo-nontaa lopputuotteen laa-tua. Juurikäävän on lasket-tu aiheuttavan vuosittain noin 50 miljoonan euron menetykset, suurimmat metsänomistajille puun ar-von alentumisina ja kasvu-tappioina.

Tartunnat torjutaan kä-sittelemällä kannot kan-tokäsittelyaineella kesäai-kaisissa hakkuissa. Kanto-käsittelyaine ehkäisee juu-rikääpärihmaston kasvun kannon puuainekseen. Hy-vä torjuntateho edellyt-tää kantopinnan täydellistä peittymistä käsittelyaineel-

la sekä aineen käyttöohjeen tarkkaa noudattamista.

Juurikäävän torjunta kan-tokäsittelyllä on nähty met-siemme terveyden kannal-ta niin tärkeäksi, että se on ollut vuosia Kemera-kor-vattava työlaji. Käytännös-sä juurikäävän torjunnasta ei tule yksityisille metsän-omistajille kustannuksia.

Torjunta tulevaisuudessaTulevassa Kemera uudis-tuksessa kuusen ja män-nyn juurikäävän riskialu-eet yhdistetään eli männi-köiden juurikäävän torjun-ta laajenee Länsi- ja Keski-Suomessa. Tutkimustulok-set osoittavat kuitenkin, et-tä juurikääpä leviää myös energiapuukorjuussa. Ko-neellisessa energiapuukor-juussa rungon keskikoko on noin 20 litraa, mikä tar-koittaa, että hehtaarille jää satoja yli kymmensenttisiä, itiötartunnalle alttiita kan-toja. Männiköiden ja kuu-sivaltaisten leimikoiden energiapuuharvennuksis-sa tulisi siis huolehtia kan-tokäsittelystä, sillä nuorel-la iällä saatu tartunta ehtii saada paljon pahaa aikaan kiertoajan loppuun men-

nessä. Tällä hetkellä energiapui-

den korjuuseen on kehitet-ty erilaisia ratkaisuja, mut-ta lopullisesta energiapuu-korjuuketjusta ei ole vielä päätetty. Konekehitystyös-sä valmius kantokäsitte-lyyn on otettu vaihtelevasti huomioon. Tulevaisuudes-sa joudutaan päättämään energiapuuhakkuiden kan-tokäsittelyn laajuudesta.

Nykyisin kannonnosto-työmailla ei tehdä kanto-käsittelyä, vaikka hakkuu-aloille jätetään nostamatta kymmeniä prosentteja kan-tojen kokonaismääristä.

Juurikäävän torjuntaan on Suomessa panostettu merkittävästi. Tuleva män-nyn tyvitervastaudin riski-alueen laajentuminen li-sää kantokäsittelytyömai-ta, mutta toisaalta selkeyt-tää kohdevalintaa. Enää ei ole epätietoisuutta käsitte-lytarpeesta. Ainoa selkeä parantamiskohde aines-puuhakkuiden juurikää-vän torjunnassa on kesä-aikaisten moottorisahalla tehtävien hankintahakkui-den kantokäsittely.

Tuula Pirivanhempi tutkija Metla

Kevät etenee ja Suomen riistakeskus on porskuttanut nyt puolisentoista kuukautta. Neljäntoista riistanhoitopiirin ja Met-sästäjäin keskusjärjestön yhdistäminen on varsin iso urakka ja läheskään kaikki päivittäistoiminnot eivät ole vielä löytäneet sujuvia uomia. Kai se kuitenkin tästä alkaa sujua. Pikkuhiljaa ja päivä päivältä tulee vastauksia avoinna oleviin kysymyksiin. Toisaalta on huomattava, että joka päivä avoimia kysymyksiä syntyy lisää, joten töitä kyllä riittää.

Lumipeitteen suLaessa on aika tarkistaa taimikoiden ti-lanne. Paksulumisena talvena hirvet ovat voineet aiheuttaa pa-hojakin alueellisia tuhoja. Myyräkanta ei tällä hetkellä ole ko-vin korkea, mutta ennusteiden mukaan myyrien määrä on läh-dössä nousuun. Julkisuudessa näkyy aika ajoin vaatimuksia sii-tä, että ketut tulee jättää metsästykseltä rauhaan. Vaatimus lähtee ajatuksesta, että kettu myyriä syödessään estää taimik-kovahingot. Teoriassahan tällainen aatos biologisesta torjun-nasta on hieno. Valitettavasti vain kettu asetetaan siinä mah-dottoman vaatimuksen eteen. Vaikka kettu ottaisi avukseen kaikki muutkin pienpetokaverinsa, niin vatsan koko ja syönti-teho ei yksinkertaisesti riitä.

väitteen perustaKsi on esitetty laskelmia. Myyräkan-ta vaihtelee jaksottaisesti. Kettujenkin määrä lisääntyy hyvän myyrävuoden jälkeen, mutta se tapahtuu vasta viiveellä. Ket-tu saa pentuja vain kerran vuodessa. Myyrät voivat saada poi-kasia monta kertaa vuodessa ja kannan määrä räjähtää nope-asti kettujen ulottumattomiin. Ilmasto-olosuhteiden ja maas-ton karuuden takia luontainen kettutiheys meillä voi olla vajaa yksi kettu neliökilometrillä. Kettu syö ruokaa vuorokaudessa noin puoli kiloa. Tutkimusten mukaan hyvinäkin myyrävuosi-na ketun ravinnosta noin kolmasosa on pikkujyrsijöitä. Myyrän paino on noin 25 grammaa. Matematiikka ei ole koskaan ollut vahvimpia alojani, mutta näin laskien kettu syö vuorokaudessa

alta kymmenen myyrää yhtä neliökilometriä kohden. Vaikka se popsisi pelkästään myyriä, niin syöty määrä olisi kolmisenkym-mentä siimahäntää.

myyrien LisääntymisvastaisKu on tätä lukua paljon korkeampi. Myyriä voi olla yhdellä hehtaarilla satoja kappa-leita. Pinta-ala opin mukaan neliökilometrillä on sata hehtaa-ria. Yhden ketun elinalueella voi olla siten jopa muutamia kym-meniätuhansia myyriä. Muutaman myyrän syömisellä ei ket-tu pysty vaikuttamaan mitenkään niiden määrään. Koko ajan poikasia tuottava myyräpopulaatio paikkaa aukot saman tien ja taimikkovahinkojen estäminen tällä menetelmällä on mah-dotonta.

Kettujen ystävien mielestä kettumäärää tuli-si tietysti nostaa, jotta ne pystyisivät tähän isän-maalliseen tehtävään. Mitä me sitten saisimme tilalle? Emme varmaankaan mitään hyödyllistä. Luonto hoitaisi aja-noloon kettukannan luonnon kes-tämälle tasolle. Aivan samoin kuin se hoitaa myyräkantojen romahta-misen. Kettujen määrän huippuvai-heessa saisimme sivutuotteena ken-ties vesikauhun ja myyräekinokokin. Ja kuinka kävisi meidän muulle riistallem-me, kuten vaikka metsäkanalinnuille.

metsä 15.4.2011MAASEUTU

KOLUMNI n Reima Laaja

9

Ketuttaa

Reima Laajariistanhoidonneuvoja Suomen riistakeskus Satakunta

Maaseudulle elinvoi-maa monimuotoisuudesta (Maaemo) on metsänomis-tajien neuvontahanke, jon-ka rahoitus tulee Satakun-nan ELY-keskukselta. Han-ke toimii Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella, ja sitä vetää metsiä ja maata-lousympäristöjä vapaaeh-toisesti suojelevien metsän-omistajien perustama Län-si-Suomen luontoarvoyh-distys Koppelo ry.

Maaemo-hanke osallis-tui maaseutuverkoston jär-jestämään Parhaat käytän-nöt –kilpailuun viime syk-synä, ja menestyi. Hanke voitti Vuoden ympäristö-panostus –sarjan. Kilpai-luun saivat ottaa osaa eh-dokkaat, jotka olivat saa-neet rahoituspäätöksen Manner-Suomen maaseu-dun kehittämisohjelmas-ta. Osallistujia oli liki 200 kuudessa eri sarjassa.

Hankkeen valtakunnal-linen palkitseminen mer-kitsee tunnustusta metsi-en vapaaehtoisuuteen pe-rustuvalle suojelulle ja sen kehittämiselle. Hank-keen taustavoimat ovat ol-leet mukana luonnonarvo-kaupan kokeiluhankkees-sa Satakunnassa. Kokeilu-hankkeen seurauksena va-

paaehtoisuuteen perustuva suojelu on otettu periaat-teeksi nykyisin toteutetta-vaan Etelä-Suomen metsi-en monimuotoisuusohjel-ma Metsoon.

Monimuotoisuus pinnalleMaaemo-hanke käynnistyi Lounais-Suomessa syksyllä 2009 ja jatkuu vuoden 2012 kevääseen. Sen tavoitteena on lisätä metsänomistajien tietoisuutta metsien moni-muotoisuudesta, sen suo-jelusta ja hoidosta. Käytän-nössä tämä tarkoittaa neu-vontaa Etelä-Suomen met-sien monimuotoisuusoh-jelma Metson keinoista ja mahdollisuuksista. Suoje-lun lisäksi monimuotoisuu-den säilyttämisestä kiin-nostuneita metsänomista-jia rohkaistaan tekemään erityishakkuita, joissa mai-sema-, virkistys- ja luonto-arvot otetaan huomioon. Lisäksi kehitetään paikallis-tasolla keinoja erityisaluei-den kuten tienvarsien, voi-malinjojen ja perinneym-päristöjen hoidosta kerty-vän energiapuun hyödyn-tämiseen.

Jarmo UimonenMetsäkeskus Lounais-Suomi

Maaemo-hanke jatkuu vielä vuoden

����������������������������������������������������������� ������������������������ ������� ��������������������������������������������� ��������������������������� �������� �������� ����������������������������������������

������� ����������������������� �� ��������������������� ���������������� ���������� ������������������������ ���������������������� ������ ������

��������������������������������������� �������������������������������������� ���������������������������������� ������������������������������ �

���������������������

metsä15.4.2011MAASEUTU10

MetsäntutkimuslaitosParkanon toimipaikka

Tutkimme mm. metsiin perustuvaan

yritys- ja elinkeinotoimintaan sekä metsäekosysteemin rakenteeseen

ja toimintaan liittyviä asioita.

Maksullisina palveluina tarjoamme:

tilaustutkimuksiakemiallisia analyysejä ja muita

laboratoriopalvelujakoulutus- ja retkipalveluja

Kaironiementie 54, 39700 Parkanopuh. 010 2111, fax 010 211 4001

etunimi.sukunimi@metla.fihttp://www.metla.fi/pa/

••

•

Juha Suni

Itämeren rannat ovat täyn-nänsä puunjalostusta, sillä jokseenkin kaikkien mer-kittävien jokien suilta ja jo-kivarsilta löytyy puolentois-ta vuosisadan teollisuusra-kentamisen jäljet: ensin höyrysahoja, sitten sellu- ja vaneritehtaita sekä viimei-sen sadan vuoden ajalta yhä

enemmän paperiteollisuut-ta, hiomoja ja pakkausma-teriaalien sekä erikoismas-sojen valmistusta.

Pieni kierros pohjoisessa mahdollisti tutustumisen paikan päällä pian vihittä-vään uuden puupohjaisen tuotteen teollisen mitta-kaavan tuotantolaitokseen Ruotsin Piteåssa eli suo-meksi ja Tornionlaakson

meänkielellä Piitimen kau-pungissa Raahen-Oulun seudun vastarannalla.

Diplomi-insinööri Mats Lindblom työskentelee sellunkeiton sivutuotteen, mustalipeän jatkojalostuk-sen uusien kemiallisten me-netelmien eteenpäin viemi-seen erikoistuneessa tek-nologiayrityksessä, Chem-rec AB:ssä. Hän vieraili lu-

Ruotsi hiipimässä Suomen edelle biojalostamoissa?

Biojalostamo rakennetaan Piteån kartonki- ja massatehtaan yhteyteen Smurfit-Kappa-yhtiön jätelientä jalostamaan.

ennoitsijana viime syksynä Jyväskylässä teollisuusmes-sujen aikaan ja hän kutsui toimittajan vastavierailulle jo ennen uuden laitoksen vihkiäisiä. Perustustöiden aloitus tapahtui viime syk-synä, ylimpänä lapiomiehe-nä kuningas Kaarle Kustaa Bernadotte. Teollisen mit-takaavan laitos rakenne-taan pitkäaikaisen koesar-jan jälkeen.

Mats Lindblomin mu-kaan mustalipeän kaasu-tusta ja kaasun muunta-mista uusiksi väli- ja lop-putuotteiksi on kehitet-ty Ruotsissa, Suomessa ja Pohjois-Amerikassa pari-kymmentä vuotta. Yritys-ten valinnat ovat vuosien mittaan johtaneet eri suun-tiin: Suomessa on päädytty mustalipeän käytön mak-simointiin sähköntuotan-nossa, USA:n ja Kanadan selluyhtiöt ovat olleet pit-kään investointilamassa ja halukkuus uuteen tuottee-seen on ylittänyt investoin-tikynnykset ensin nimen-omaan Ruotsissa merkittä-vän kuorma-autoteollisuu-den intressien vuoksi. Eu-rooppalaisissa projekteissa ovat olleet mukana vuosi-en varrella sekä Volvo että Volkswagen-MAN-Scania-ryhmä.

Autoteollisuus tarkkanaChemrecin vetämän koe-laitoksen synty on ennen-kaikkea irlantilaistaustai-sen kartonkipakkausyhtiö Smurfit-Kappan ja Volvo-kuorma-autoteollisuuden yhteisten pyrkimysten tu-losta. Käyttöominaisuuk-

siltaan nestekaasua muis-tuttavan dimetyylieette-rin ja nestemäisen meta-nolin tuotanto on tarpeen, kun kuorma-autojen glo-baalit suurvalmistajat suo-rittavat pitkäaikaisten ko-keiden pohjalta strategi-sen valinnan: mitkä nes-te- ja kaasumaiset tulevai-suuden biopolttoaineet so-pivat parhaiten käytettävik-si missäkin olosuhteissa eri puolilla maailmaa.

Piteå koekenttänäPiakkoin valmistuva pie-nehkö tuotantolaitos Pi-teåssa mahdollistaa seit-semän kertaa suuremman tuotannon metanoliksi ja dimetyylieetteriksi (”start-tipilotiksi”) kuin tähänas-

tinen koetoiminta 3 me-gawatin happipolton reak-torissa on ollut. Piteån ko-keet toimivat jatkossa poh-jatietona, kun Chemrec valmistautuu suunnittele-maan ja rakennuttamaan ensimmäisen täyden mitta-kaavan tuotantolinjan, hap-pipolttoteholtaan noin 150 MW. Investointipäätös ja lopullinen detaljisuunnit-telu puuttuvat vielä, mut-ta tämänhetkisten aikeiden mukaan seuraava laitos ra-kennettaisiin Kristiinan-kaupungin-Porin seutujen vastarannalle Örnsköldsvi-kiin jalostamaan Domsjön sulfiittiselluloosatehtaan jäteliemet. Tehdas tuottaa

sulfiittiprosessinsa yhtey-dessä jo nyt tikkuviinaa eli etanolia moottoripolttoai-neeksi, mutta tuotanto laa-jenisi moninkertaiseksi liit-tämällä mukaan metanolin ja eetterin tuotanto musta-lipeästä.

Liikahdus ennen tukipäätöstäDomsjön selluloosateh-das edustaa Suomesta ka-

donneita sellun tuotan-nonaloja, ja siksi sieltä tuo-daan muun muassa puu-villaa korvaavien tekstiili-en, raionin ja muiden sel-luloosajohdannaisten raa-ka-ainetta Suomeen, Val-keakoskelle. Domjön lu-kuisat sivutuotteet ovat vä-lituotteita ja raaka-aineita edelleen jalostavalle teolli-suudelle, josta yhtenä esi-merkkinä on betonin ko-vettumisnopeutta säätele-

vä karboksimetyylisellu-loosa CMC. Viime tammi-kuun lopussa EU:n komis-sio myönsi lehdistötiedot-teen mukaan 55 miljoonan euron suuruisen kansalli-sen valtion investointituen maksamisvaltuuden Ruot-sille, jotta se voisi tukea tä-tä uutta mittakaavaa uudes-sa teknologiassa edustavaa laitosta. Ruotsalaistenkin kokemusten mukaan näi-den tukien käsittely ja tuo-tannon mittakaavojen päh-käily vei komissiolta varsin paljon aikaa. Tämä han-ke tuskin jää Lindblomin arvion mukaan odottele-maan niitä päästökauppa-tulojen mahdollistamia tu-kia, joita suomalaiset hank-keet UPM:ssä ja Stora En-sossa odottelevat ensi vuo-den lopulle.

metsä 15.4.2011MAASEUTU

INFO

11

����� ��• ��� 020 772 9251 • �������������

������ �� ��

����������������� ����

��������������������������� �� ��������������������������������� ��������� �������� �������������������������� ����������������������

������������������������

Julkaisija: Maa- ja kotitalous-naisten KeskusJutta AhroLaajuus: 120 sivuaPehmeäkantinen, sidottu

Kirjauutuus Piha maalla – unelmoi ja suunnittele joh-dattaa lukijansa suomalai-selle maaseudulle. Neuvon-nallinen kuviin perustuva kirja antaa vinkkejä, neu-voja ja uusia ideoita omaa pihaansa suunnittelevalle.

Kirjassa on keskitytty maaseudun pihoihin, joi-den tarpeita käsitellään ai-he kerrallaan.

• Miten aloitetaan pihan suunnittelu?

• Millaisia oleskelu-alueita voi tehdä ja mi-hin ne sijoitetaan?

• Miten järjestetään pihalle tulo ja paikoi-tus?

• Miten suuresta pi-hasta voi tehdä help-pohoitoisen?

• Millaiselle alueelle sopii kukkaniitty?

Suomalaisista pi-hoista otetut valoku-vat pursuavat innostavia ideoita. Samalla annetaan helposti toteutettavia neu-voja pihan suunnitteluun. Kuvien avulla toivotaan

lukijalle mukavia mielikuvitusmat-koja omaan unelmien puu-tarhaan. Ajatusten kypsyes-sä ideat voi toteuttaa iha-naksi pihaksi.

Pihakirja runsailla kuvilla

Tämänhetkisten aikeiden mukaan seuraava laitos rakennettaisiin Kristiinankaupungin-Porin seutujen vastarannalle Örnsköldsvikiin.

dimetyylieetteri on sa-ma aine kuin starttipilotti

raaka-aineena sellun-keiton eri menetelmien jä-teliemet

liemen jalostus alentaa sellutehtaan sähköntuo-tantoa

jalostus mahdollistaa sellun kokonaistuotannon lisäämisen

tehtaalla voi olla sekä liemen polttoa sähköksi et-tä jalostusta

liemen käytön jako voi-si perustua sähkön hinnan vaihteluun

dimetyylieetterikaasua voidaan muuntaa edesta-kaisin nestemäiseksi meta-noliksi pienin 2% häviöin

Suomessakin kehite-tään Lappeenrannassa säh-kön hinnan vaihteluun rea-goivaa sähkön tuotantota-paa jäteliemestä ja puusta

liemen jalostus sähkök-si polton sijaan lisää osto-biopolttoaineiden tarvet-ta tehtailla

■

■

■

■

■

■

■

■

■

Kuorma-autojen uuden polttokaasun, dimetyylieet-terin säiliöitä ja koekäyttö-ohjelmaa valmistellaan yh-dessä Volvo AB:n kuorma-autojen kehittäjien kanssa.

Porilaistaustaisella ST1-yritysryhmällä on kynnet myös Pohjois-Ruotsin pää-väylien varressa ja uuden teknologian takapihoilla.(alh.)

maaseutu15.4.2011MAASEUTU12

Vanha sanonta – syö säästäen sa-vea, sanoi sammakko pojalleen, sillä pitkä on maailman sivu – pi-tänee hyvin paikkansa myös maa-talouden vesiensuojelun pääperi-aatteena. Säästäminen ja ympä-ristönsuojelu kulkevat usein käsi kädessä varsinkin, kun tarvittavat voimavarat uhkaavat loppua, ku-ten fosfori- ja öljyvarannot.

Vesiensuojelun haasteena on juuri tehostaa ravinteiden ja ra-vinnevirtojen käyttöä ja ehkäis-tä eroosioita pelloilla niin, että panostukset tulevat tehokkaasti hyödynnettyä. Se on säästämistä ja panostamista huomiseen ja tul-lee näkymään vesien ekologisessa ja kemiallisessa tilassa seuraavina vuosikymmeninä.

Mitä, miten ja millaisia mah-dollisia reseptejä maatalouden vesiensuojelun haasteisiin voi-daan löytää?

Edellä mainittujen seikkojen selvittämiseksi Lounais-Suomes-sa (kuva 1.) lähdettiin toteutta-maan TEHO-hanketta (2008–2011), jonka tavoitteena oli te-hostaa maatalouden vesiensuo-

jelua tilakohtaisilla ratkaisuilla hyödyntäen nykyistä ympäristö-tukijärjestelmää tehokkaasti mut-ta myös löytää uusia innovatiivi-sia ratkaisuja vesiensuojeluun. Tehokkaampien vesiensuojelutoi-menpiteiden löytämiseksi hank-keessa tehtiin lukusia tilakohtai-sia kokeiluja. Hanke toteutettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuk-sen, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen yhteistyönä.

Mitä olivat sitten TEHO-hank-keen vastukset?

Ympäristön kannalta tehok-kaimmat ja kannustavimmat toi-menpiteet tulee kohdentaa oikei-siin kohteisiin. Kohdentamises-sa on huomioitava, että maatilat ovat monimuotoisia, ne toimivat erilaisissa ympäristöissä ja nii-den tuotannon ympäristövaiku-tukset vaihtelevat. Jotta kohden-tamista voidaan tehdä, tarvitaan riittävästi laadukasta paikkatie-

toa peltojen ominaisuuksista, vil-jelytavoista ja -historiasta. Näistä aineistoista voidaan tehdä ympä-ristön tilaa kuvaavia karttoja mm. ravinnetaseista, peltojen ravinne-luvuista, maalajeista ja kaltevuuk-sista (kuva 2). Kartat ovat hyviä apuvälineitä kohdentamisessa, ja auttavat ymmärtämään oman tilan vaikutusta ympäristöön ja löytämään alueita, jotka ovat on-gelmallisempia ympäristön tilan kannalta. Kohdentaminen voi ol-la paikallista tai alueellista; loh-kokohtaista, tilakohtaista tai va-luma-aluekohtaista.

Jotta kohdentaminen ja koko-naisvaltainen ympäristösuojelu-suunnittelu maatilalla olisi mah-dollista, tarvitaan neuvontaa ja ympäristöneuvonnan apuvälinei-tä (mm. ravinnetaselaskennat). Laadukas, kokonaisvaltainen ja vuorovaikutuksellinen ympäris-töneuvonta on tärkeä tuki, jotta viljelijät pystyivät tekemään maa-tilallaan ympäristön tilaa paran-tavia toimenpiteitä. Joissain tapa-uksissa myös tilojen välisellä yh-teistyöllä voidaan ratkaista maa-taloudesta ympäristölle aiheutu-via haittoja mm. lannan käytös-sä.

Kun lannoitus säädetään viljel-tävien kasvien ja ruokinta eläinten tarpeiden mukaisesti sekä kierrä-tetään ja hyödynnetään ravinteet maataloudessa tarkoin, voittajina ovat viljelijät ja ympäristö. Teho-kas ravinteiden käyttö on myös taloudellista. TEHO-tiloilla hyö-dynnettiin ravinnetaselaskentaa ravinteiden käytön tehokkuuden arvioimisessa ja parantamisessa. Ravinnetase on peltoon lannoi-tuksen mukana tulevien ja siel-tä sadon mukana poistuvien ra-vinnemäärien erotus. Ravinne-tase on viljelijälle hyvä tapa tar-kastella myös viljelyn taloudelli-suutta (kuva 3).

Koko TEHO-hankkeessa tehty työ vesiensuojelun ympärillä ki-teytyy kokonaisvaltaiseen maati-lamittakaavassa luotuun ympä-ristönsuojelun kehittämisehdo-tuksia sisältävään tilakohtaisen ympäristökäsikirjaan. Hankkeen ja viljelijöiden yhteistyön tuotok-sena laadittiin 122 TEHO-tilal-le tilakohtainen ympäristökäsi-kirja, jossa on kuvattu tilan ny-

kyinen ympäristösuojelun taso ja sen ylläpitäminen sekä kehit-täminen tulevina vuosina. Se on tulevaisuuden apuväline viljeli-jälle maatalouden ympäristösuo-jelutöissä.

Jotta edellä mainitut seikat oli-sivat mahdollisia, tarvitaan paljon lisätyötä. Näihin asioihin vasta-uksia lähdetään etsimään TEHO Plussa-hankkeessa (2011-2013) painottaen vesiensuojelun lisäksi luonnon monimuotoisuutta ja il-mastomuutosta. Nyt on tärkeä, et-tä sinä satakuntalainen tai varsi-naissuomalainen viljelijä olet mu-kana hankkeessa, jotta maatalou-den ympäristönsuojeluun löyde-tään kokonaisvaltaisesti parhaim-mat ratkaisut. Kiinnostuksena voi

osoittaa, ottamalla yhteyttä TE-HO-hankkeen suunnittelijoihin. Tiedot löydät: www.ymparisto.fi/teho.

Mitähän se sammakkoisä tä-nään sanoisi? No, tietenkin seu-raavaa: ”poika-kulta, muista sääs-tää ja hyödyntää, kierrättää ja te-hostaa, sillä kaita ja kapea on elä-mäsi tie.”

Kirjoittaja toimii TEHO-hank-keen jalkauttajana Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Pasi SalmiprojektityöntekijäMTK-Varsinais-Suomi

Lyhyesti sanottuna vastaus pääotsikon kysymykseen on, että kyllä voidaan, jos seuraavat asiat toteutuvat:1. viljelijöillä on riittävä ympäristötietoisuus2. tukeva ja vuorovaikutuksellinen ympäristöneuvonta ja laadukkaat neuvontavälineet ovat käytössä3. ravinteiden hyötykäyttö ja kierrätys toimii laajasti4. ympäristön tilaa parantavat toimenpiteet ovat taloudellisesti kannattavia ja helppoja toteuttaa

TEHO-hankkeen ajatuksillako kohti parempaa vesien ekologista ja kemiallista tilaa?

Kartat ovat hyviä apuvälineitä kohdentamisessa.

Lounais-Suomen metsä-keskuksen alueella jätet-tiin alkuvuonna metsän-käyttöilmoituksia 20 % vä-hemmän kuin viime vuon-

na. Metsänhakkuuaikei-ta oli yli 5600 hehtaarilla, joista 80 % oli kasvatus-hakkuita.

Vuosi 2010 oli hakkuil-

taan hyvää tasoa ylittä-en selvästi vuosien 2008 ja 2009 hakkuut. Ilmeisesti suurimmat myyntihalut ja toisaalta puun ostajien os-

totarpeet saatiin tyydytet-tyä, joten alkuvuosi puu-kaupassa onkin kulunut säästöliekillä.

Teollisuuden puun käyttö

on korkealla tasolla ja puun kysyntä kasvaa loppuvuon-na selvästi. Metsänomista-jien kannattaa suunnitella leimikot valmiiksi tulevia

puukauppoja varten.

Tapio NummiSuunnittelupäällikköLounais-Suomen metsäkeskus

Metsänhakkuuaikeet vähenivät alkuvuonna

Miten Maaseutu tai alueellinen nä-kökulma näkyy neljän suurimman puo-lueen vaaliohjelmissa? Vai näkyykö ol-lenkaan, siinä vasta kysymys?Ilman poliittisia irtohampaita voi tode-ta, että keskusta on omassa kastissaan. Alueellinen näkökulma ja maaseutu jos ei hohtavat, niin ainakin hohkaavat ko-ko ohjelmasta. Persutkin ovat tässä suh-teessa pystyssä, mutta kokoomus ja de-marit suorastaan p-seellään.

KesKustan ohjelMasta silmille suorastaan rynnii koko Suomen asialla oleminen, luonnonvarojen kestävä hyö-dyntäminen ja vihreä kasvu. Myös köy-hien maiden auttamisessa eli kehitys-politiikassa ruokaturva sekä maatalou-den ja maaseudun kehitys ovat keskei-sellä sijalla.

Persujen Maaseutuystävälli-syyden ikään kuin pelastaa se, että he ovat sisällyttäneet tuoreen maaseutuoh-jelmansa vaaliohjelmaan. Mutta kyllä he uskaltavat mainita paikalliskulttuurin se-kä kylä- ja lähikoulutkin.

KoKooMuKsen ohjelMan lukemi-nen valitusta näkökulmasta on kuin neu-lan etsimistä heinäsuovasta - tätä maa-seutumaista tuoretta ilmaisua käyttääk-seni. Haja-asutusalueiden tietoliiken-neyhteydet mainitaan, onnellisesti ja ekologisesti asuminen niin maalla kuin kaupungissakin sekä kotimainen, puh-das ja terveellinen (kuten myös luomu- ja lähi-) ruokakin. Maaseutusana löytyy kerran, kun mainitaan kannattava maa-talous ja sen myötä elinvoimainen maa-seutu. Maaseudun kehittämisnäkökul-man leveydestä ei ainakaan voi syyttää!

deMareiden työn ja oikeudenmu-kaisuuden puolesta -ohjelmalta ei tietys-ti pidäkään mitään maaseutu- tai alue-näkökulmaa odottaa, eikä ohjelmasta maaseudun makua tai edes hajua löy-dy. Kun pohjoisen Suomen luonnonva-roihin, arktiseen ulottuvuuteen ja liiken-neinvestointeihin kiinnitetään huomio-ta, niin onhan sekin jotakin. On myös lu-paavaa, että puolueen puheenjohtaja totesi Maaseudun Tulevaisuuden haas-tattelussa, että on tärkeää pitää koko Suomi asuttuna ja maaseutu elinvoimai-sena. Ohjelmaan tämä ei yltänyt, vaan sieltä löytyy muun muassa maininta no-peista tietoliikenneyhteyksistä kaikkial-la asutussa Suomessa. Siis koko Suomes-sako?

maaseutu 15.4.2011MAASEUTU

MAAUSKO

13

Maaseutu vaaleissa

Kotipihlajasta (Sorbus Au-cuparia) on tehty uusi opas käsittelee pihlajan taloudel-lista hyödyntämistä met-sänomistajan kannalta. Sii-nä neuvotaan esimerkiksi parhaat kasvupaikat ja laa-tukriteerit sekä hoito-oh-jeita korkealaatuisten pih-lajatukkipuun kasvattami-

seksi. Suomessa ajankohtainen

haaste on miettiä keino-ja puun jalostusarvon nos-tamiseksi. Yksi hyvä mah-dollisuus on puun koriste-käytön lisäämisessä. Koris-tekäytössä puun kilohin-ta on hyvin korkea verrat-tuna esimerkiksi paperite-

ollisuuteen. Pihlajakin on muuttunut roskapuusta ja-lopuuksi juuri korkean ja-lostusarvon tuotteissa ku-ten asusteissa ja design-huonekaluissa.

–Pihlajapuu-projek-tin puitteissa olemme teh-neet tutkimusta ja ideoi-neet myös korkean jalos-

tusarvon tuotteita pihla-jasta. Ensimmäiset pihlaja-tuotteet ovat jo kaupoissa, kertoo projektin vetäjä Si-mopetteri Muuronen In-terformista.

Oppaan voi ladata sekä suomen- että ruotsinkieli-senä www.pihlajapuu.info -sivustolta.

Uusi opas pihlajalle

Maksaja: Keskustan Satakunnan piiri r.y.

Päivi-Maria HautalaFT, opettaja, kuvataideterapeutti paivimariahautala.fiHuittinen

Tapio Huhtaneneverstiluutnantti evp.tapiohuhtanen.comPori

Vesa Jalonenluokanopettaja, rehtorivesajalonen.fiEurajoki

Timo Kalli kansanedustaja, maatalousyrittäjätimokalli.fiEura

Oiva Kaltiokumpukansanedustaja, rikoskomisario oivakaltiokumpu.fiPori

Juha Korkeaojakansanedustaja, agronomikorkeaoja.netKokemäki

Viveka LanneYTM, aluekehitysasiantuntijavivekalanne.blogspot.comPori

Jorma Lepistövanhempi konstaapelijormalepisto.fiKankaanpää

Tuomas Meriniemitekniikan ylioppilastuomasmeriniemi.fiPori

Antti Simulayrittäjäanttisimula.fiRauma

Hannu UusihonkoMMM, maaseutuyrittäjäuusihonko.fiHonkajoki

Anne Vastamäki-Aholamaatilan emäntä, myyjävastamaki-ahola.fiMerikarvia

Asiaa.Keskusta

Koko Suomen asialla.

Eduskuntavaalit 2011 Satakunnan vaalipiiri

www.keskusta.fiVaalipäivä 17.4.2011 Ennakkoäänestys 6. – 12.4.2011

NOVALAB OYwww.novalab.fi

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

www.novalab.fi

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

Lepolantie 903600 KARKKILA

Puh. (09) 2252 860Fax (09) 2252 8660

Rehu-, lanta- ja

salmonella-analyysit

Sastamala15.4.2011MAASEUTU14

Teijo Rantanen

Zetor -traktorimerkin suurin suomalainen harrastajakerho Tyrwään Seudun Zetoristit ry yl-lättää aktiivisuudellaan. Tätä ny-kyä noin 130-jäseninen yhdistys toimittaa omaa lehteään, järjes-tää kesäisiä tapahtumia ja kiertää esittelemässä entisaikojen maa-laiskaihoa nostattavaa kalustoaan ympäri Suomea ja ulkomailla.

Perinteet kunniaanTyrwään Seudun Zetoristit ry:n puheejohtaja Jari Partala löytää vanhan mallin Zetorin viehätyk-selle selkeät syyt.

- Mielenkiintoiseksi Zetorin tekee juuri sen nostalgisuus, jo-ka tulee äänestä ja erittäin linjak-kaasta ulkomuodosta. Mikä voisi olla hienompaa kuin zetorin ta-sainen ”tsäkätys” maalaismaise-massa Suomen suvessa?

Zetorkerholaiset pitävät toi-mintansa pilariperiaatteina pe-

rinteiden kunnioittamista se-kä tapaa käsitellä vanhoja konei-ta ja laitteita arvokkaasti. Pilket-tä silmäkulmassa ei silti pakote-ta pyyhkimään pois, vaan yhdis-tystoiminta on myös hauskanpi-toa saman kiinnostuksen kohteen jakavien ystävysten kesken.

Tiedon hankintaa ja levitystäZetoristit ovat asialleen omistau-tuneita. Tietoa ja huolto-ohjeita etsitään 50-luvulla ilmestyneistä alan lehdistä ja haastattelemalla entisiä maahantuojia. Tieto jae-taan eteenpäin Internetissä, yh-distyksen lehdessä ja jäsenkirjeis-sä. Ylpeyden aiheitaan, laajan tie-topohjan avulla priimakuntoon laitettuja Zetorejaanyhdistyksen

jäsenet esittelevät omassa tapah-tumassaan, Zetor-kynnön MM-kisoissa.

- Kilpailu suoritetaan 50-luvun Zetor-traktoreilla ja vakioauroil-la. Kilpailua seurasi viime vuonna

noin 4 000 katsojaa, Partala ker-too.

Zetor-aate laivalla ViroonZetoristeilla on tapana näyttää

ajokeilleen myös hieman suur-ta maailmaa. Pidempiä ajoret-kiä pyritään järjestämään aina-kin kerran vuodessa. Viime kesä-nä Tyrvään seudun Zetor-kulkue suuntasi Turun saaristoon, jossa yö vietettiin Nauvossa.

Jari Partalan mieleen on eri-tyisesti jäänyt Zetor-aatteen pis-tokeikka Viron puolelle kesällä 2009. Tallinnan laivaan lastattiin viisi Zetoria, joiden kanssa aiheu-tettiin jonkinlaista hämmennystä kaupungin katukuvassa.

- Vastaanotto oli vilpittömän ystävällinen, jopa keskikaupun-gin ruuhkissa. Juuri mitään on-gelmia emme kohdanneet, tosin hotellin väen säikäytimme pa-hemman kerran, kun valtaisan savun ja papatuksen saattelema-na pölähdimme pysäköintialu-eelle. Nuori demokratia luuli et-tä idän panssarit tulevat.

Käy tutustumassa tarkemmin: www.zetoristit.fi

Zetor ”tsäkättää” tiensänostalgikkojen sydämiin

Mielenkiintoiseksi vanhan mallin Zetorista tekee sen nostalgisuus, joka tulee äänestä ja linjakkaasta ulkomuodosta.

Kilpailua seurasi viime vuonna noin 4 000 katsojaa.

Sastamala 15.4.2011MAASEUTU 15

Kallialankoulutie 38, 38210 Vammala puh. 050 555 9352

VAMMALAN

HYÖTYKERÄYS OYKIERRÄTYS- JA KULJETUSPALVELUT

Teijo Rantanen

Kuntaliitokset ovat har-voin läpihuutojuttu. Niin kunnallispoliitikoilta kuin asukkailta kuullaan eriäviä mielipiteitä, kun vaikeita päätöksiä on tehtävä. Sas-tamalan kaupunginsihteeri Hannu Nikkilä kertoo kui-tenkin, että varsinaista sok-kitilaa ei ole päässyt synty-mään.

Nikkilän mukaan Sasta-malan talous on nyt vakaal-la pohjalla ja toimintatavat ovat vakiintuneet uudistus-ten jälkeen.

Tämän hetken työttö-myysaste Sastamalassa on vain hieman yli seitsemän prosenttia. Lukema on Pir-

kanmaan alhaisimpia.– Sastamalassa on erin-

omaiset yhteistyömuodot työllisyydenhoidossa. Asi-akasta palvellaan yhden luukun periaatteella.Synk-kiä pilviä kaupungin ylle toi vastikään yli sata henkeä työllistävän Vammalan Va-neri Oy:n konkurssihake-mus. Nikkilän mukaan ti-lanteeseen ei juuri ole voi-tu varautua, mutta suunni-telmat jatkotoimille on jo olemassa.

– Henkilöstön uudelleen-koulutusta ja uusiin töihin siirtymistä tuetaan eri toi-menpitein. Toisaalta vane-ritehtaan toiminnan jatka-miseen uskotaan löytyvän uusi yrittäjä.

Nikkilä sanoo, että seu-dulla on kasvavaa piente-ollisuutta, vahva elintar-vikeklusteri ja paljon pk-yrittäjyyttä. Kaavoituk-sen avulla kaupunki pyrkii luomaan edellytyksiä kau-pallisten palvelujen kehit-tämiseen, hän toteaa.

Sastamalan ohittavan val-tatien varteen Hyrkin alu-eelle onkin asemakaavassa osoitettu aluevaraus isolle kauppakeskukselle.

– Keskuksen toteuttami-seen toivotaan päästävän lähivuosina. Kaavavarauk-sia palvelujen kehittämi-seen muillakin alueilla on tehty.

Sastamala kartalla – taas

maaseutu15.4.2011MAASEUTU16

Satakunnan 4H-piirin nuorten kansainvälisyys-hanke Clover Power on pal-kittu Leader-toimintaryh-mä Karhuseutu ry:n vuo-den hankkeena. Clover Po-wer on Karhuseudun alu-eella (Porin maaseutualue, Harjavalta, Kokemäki, Lu-via, Nakkila ja Ulvila) to-teutettava nuorten kansain-välisyyshanke.

Clover Powerissa yhteis-työkumppanina toimii Sa-takunnan Elävän Kuvan Keskus (SEKK) ja ulkomai-nen hankepartneri on Abja Valdin 4H-ryhmä.

Keväällä 2010 startan-nut Clover Power sisältää workshoppeja, elokuvan te-koa, reissuja Viroon, leire-jä, kursseja ja kansainväli-siä kontakteja kuluvan vuo-den loppuun asti.

– Kansainvälistymishan-ke suunnattiin yli 13-vuoti-aille nuorille. Sen parhain-ta antia ovat vastavuoroiset oppimiskokemukset, jot-ka on otettu innolla ja an-taumuksella vastaan, viitta-si virolaiseen yhteistyöhön Satakunnan 4H-piirin joh-taja Harri Mäenpää.

Mäenpään mukaan Clo-

ver Powerissa ovat kaut-ta linjan ykkösinä nuoret; aikuiset ovat vain tukena – tai välillä jarrumiehinä. Nuorten päärooli viehät-ti myös SEKK:n puheen-johtaja Ari Impolaa, jonka mielestä elokuvan kieli voi nuorten mukana kehittyä tätä päivää vastaavaksi.

Erityiskiitoksen Har-ri Mäenpää antoi Karhu-seudun kv-vastaava Jaa-na Mälkille asiantuntevas-ta tuesta kansainvälistymi-sessä.

Clover Power on Karhuseudun vuoden hanke

Harri Mäenpää Satakunnan 4H-piiristä, Karhuseudun vs. toiminnanjohtaja Marja Kares-Oksman ja SEKK:stä Ari Impola ja Erkki Kuisma osallistuivat palkintojenjakotilaisuuteen.

LUSTO/Vesa-Pekka Järvelä

Tarkkaan harkitulla oheistreeneillä tuetaan me-nestyvän urheilijan lajihar-joittelua. Euran Karaten vuonna 1997 perustanut Kai Keinänen vie valmen-nettavansa raa’an työteon pariin. Honkilahdella sijait-

sevan maatilan moninaisis-ta arjen askareista huippu-kuntoaan kaivaa myös suo-malaisen karaten tulevai-suuden tähti, 19-vuotias Emma Aronen.

LuomutreeneilläLissabonissa käytyjen Por-

tugalin avoimien jälkeen SM-kisoista kultaa huuhto-neen valmentamisesta vas-taava Keinänen vie lahja-kasta suojattiaan huipulle omintakeisin harjoittelun avulla.

– Hyödynnämme har-joittelussa näitä olosuhtei-

ta, missä elämme. Ammen-namme voimaa ja kestävyyt-tä maalaiselämän askareista. Sieltä löytyy menestymisel-le vankka perusta, ”luomut-reenien” voimaan luottava Keinänen painottaa.

Itsekin kilpa-uran teh-neen Keinäsen metodit ovat ainakin karaten harjoitte-lussa ainutlaatuiset.

– Kyllähän me jonkinlai-sia pioneereja olemme. Jo tähänastisen menestyksen

perusteella voidaan sanoa, että valittu polku on ollut oi-kea. Varsinaisen lajiharjoit-telun merkitystä ei kuiten-kaan pidä vähätellä. Ilman siihen pohjautuvaa teknistä taitoa vaativassa lajissa ei voi menestyä.

Talikolla ja lapiolla2009 nuorten EM-kisoissa sijoille 5–6 otellut Aronen on sisäistänyt valmentajansa opit kiitettävästi. Lähes 800 karatekaa keränneissä Por-tugal Openissa kuukausi sit-ten kolmesti tatamilta voit-tajana poistunut, mutta fi-naalissa isäntämaan Liliana Felixille niukasti 4–3 hävin-nyt euralainen tarttuu maa-tilalla talikkoon, lapioon, viikatteeseen kuin mootto-risahaan mielellään. Arjen rutiineihin kuuluvat niin puiden pilkkominen, vuo-hien lypsäminen, kuin kar-sinoiden siivoaminenkin.

– Tuskin Emma kotona ryhtyisi näin raskaisiin puu-hiin, mutta täällä hän viih-

tyy maa- ja metsätalouden töissä mainiosti.

Puntteja sivulajina

Keinänen korostaa, että on kyseessä sitten työ tai leikki, toistoilla on tärkeä rooli.

– Näissä maisemissa on hyvä rakentaa pitävää pe-ruskuntoa. On aivan tur-ha lähteä Euran keskustaan pumppaamaan kuntosalille puntteja.

Rautoja nuori karateka kolisuttelee silti kilpailu-mielessä.

– Lajivalinta on jo tehty jo ajat sitten. Karate on ehdo-ton ykköslaji, mutta rinnal-la kulkee myös painonnos-to. Lajit kuitenkin palvelevat toinen toisiaan.

Painonnostossa Emma on nostellut Porin Puntti-Karhujen riveissä. Palkin-tokaapissa on sivulajissakin nuorten SM-kulta ja aikuis-ten pronssi.

Kyllähän me jonkinlaisia pioneereja olemme.

Emma Arosen fyysistä ja henkistä kuntoa hiotaan keskellä euralaista maalaismaisemaa.

Suomen mestari Emma Arosen kuntoa rakennetaan Euran Honkilahdella maatilan monipuolisilla töillä.

Kirveen varresta karaten huipulle

Karaten puolella euralaislupauksen seuraava isompi kilpailu on edessä viikonloppuna, kun Pohjoismaiden mestaruuksista taistellaan Tampereella. Kevään tärkein kilpailu koittaa toukokuussa. EM-mitaleista kamppail-laan silloin 6. toukokuuta alkaen Sveitsin Zürichissä.

– Maailman kärki menee vielä muutaman askeleen edellä. Unelmana on kuitenkin aikuisten arvokisami-tali. Sen saavuttamiseksi tehdään töitä jo tänään. Teko-jen pitää kuitenkin vastata puheita. Maailma on täynnä näennäisurheilijoita, väittää Kai Keinänen.

Unelmana arvokisamitali

PLUS

maaseutu 15.4.2011MAASEUTU 17

Lusto/Sanna Jääskeläinen

Farmari Suomen Maata-lousnäyttely järjestetään Porissa Kirjurinluoto Are-nalla 1.–3. heinäkuuta. Var-sinaisen näyttelyn lisäksi voi päivien aikana vierail-la erilaisissa retkikohteis-sa. Ovensa avaavat erilai-set maatilat ja luvassa on myös työnäytöksiä. Retki-kohteita on 17. Ne sijaitse-vat eri puolilla Satakuntaa sekä Pirkanmaalla Parka-nossa ja Sastamalassa.

Retkikohteisiin ei ole eril-lisiä kuljetuksia.

– Tarkoitus, että vieraat tai retkiryhmät menevät omin päin kohteisiin. Koh-teet toivovat ennakkoil-moitusta vierailustaan säh-köpostilla, kertoo Farmari-

näyttelyn viestintäpäällik-kö Irmeli Pihala ProAgria Satakunnasta.

Retkikohteet ottavat vie-raita vastaan kukin erillisen aikataulun mukaan. Osassa voi vierailla kaikkina näyt-telypäivinä, osaan vain yh-tenä päivänä tiettyinä kel-lonaikoina. Retkitilojen tarkemmat tiedot ja vierai-luajat löytyvät internetis-tä osoitteesta www.farma-ri.net kohdasta näyttelyvie-raat.

Ennakkoilmoittautumi-nen kohteisiin pitää tehdä sähköpostitse viimeistään 30. kesäkuuta. Myös säh-köpostiosoitteet löytyvät internetissä.

Laaja kattausRetkikohteiden joukos-sa on neljä maitotilaa, jot-ka sijaitsevat Parkanossa, Kankaanpäässä, Pomar-kussa ja Huittisissa. Lisäk-si Parkanossa on kohteena luomutila, jossa on emoleh-mäpihatto.

Kankaanpäässä ja Poris-sa esittäytyvät ravi- ja täy-sihoitotalli sekä manee-si. Merikarvialla on maa-

tilamatkailukohde. Sasta-malassa voi käydä tutus-tumassa siemenviljelyyn ja siemenpakkaamoon.

Retkiryhmillä on myös mahdollisuus vierailla Huit-tisissa vankilan luomutilal-la. Vankilassa on noin sa-

dan lehmän emolehmäpi-hatto ja luomutärkkelyspe-runan viljelyä.

Huittisten Vampulassa ovensa avaa vieraille Van-Bion biokaasulaitos. TE-HO-hankkeen vesiensuoje-lutoimenpiteisiin voi käydä tutustumassa Kuikon tilal-la Huittisissa. Samasta pai-kasta löytyy myös Butiken på landet -myymälä.

Nakkilassa Anolan kar-tanossa on mahdollisuus tutustua viljankuivuriin ja hakelämpökeskukseen. Eu-rassa vieraat pääsevät lam-mastilalle, jossa on noin 150 uuhta.

Ulvilassa on luvassa per-jantaina 1.7. työnäytök-siä laserohjatulla maanta-sauslanalla. Köyliössä esi-tellään vihannesviljelyä ja koetoimintaa.

Kokemäellä tutustumis-kohteina ovat arboretum-puisto ja taimistomyymä-lä sekä puutarhatila ja tila-myymälä.

Farmari tarjoaa myös retkikohteita

Farmari-maatalousnäyttelyllä on 17 erilaista retkikohdetta, joukossa useita maitotiloja.

Maatalousnäyttelyn retkikohteita on ympäri maakuntaa.

koneet ja laitteet15.4.2011MAASEUTU18

KOULUT JA KURSSIT

VAMA-Product Oy on teh-nyt sopimuksen Leppä-lu-milinkojen tuoteoikeuksis-ta ja valmistuksesta Kor-jaamo Martti Tuomaisen kanssa. VAMA jatkaa Lep-pä-lumikojen tuotekehi-tystä ja tuotantoa nykyisel-lä tuotemerkillä. Yritykses-sä nähdään, että lumilin-got sopivat tuotanto-ohjel-maan ja täydentävät VA-MA:n tuoteperhettä koti-maassa ja kansainvälisillä markkinoilla. K-maatalous edustaa ja markkinoi VA-MA:n tuotteita ja K-maa-talous jatkaa Leppä-lumi-linkojen myyntiä.

Pitkä historiaLeppä-lumilinkoja on val-mistettu 1960-luvulta läh-tien. Tuotanto on sijain-nut Leppävirroilla. Yrittä-jät ovat mukana ja tukevat

Leppä-linkojen tuotannon käynnistyksessä ja tuoteke-hityksessä tuotannon siir-tyessä VAMA:n tehtaille Ylivieskaan. Yrittäjäparis-kunta Arja ja Martti Tuo-

mainen siirtyvät muutok-sen myötä eläkkeelle.

Suomessa traktorikäyt-töisten lumilinkojen mark-kina on vuosittain merkit-tävä. Leppä-tuotemerkki

on saavuttanut markkinoil-la vakaan aseman ja se on tunnettu ja varmatoiminen lumilinko. VAMA tulee val-mistamaan Leppä-lumilin-koja kierukka- ja lapasyöt-tö tekniikalla. Malleja tu-lee olemaan suunnitelmi-en mukaan kuusi. K-maa-talouden myyntiohjelmaan kuuluvat myös Nokka Oy:n Esko-lumilingot.

VAMA-Product Oy on perustettu vuonna 1978. Tuotanto on keskittynyt maatalous- ja tienhoitoko-neiden valmistukseen. Yri-tyksen päätoimipaikka si-jaitsee Ylivieskassa. Yrityk-sen tärkeimpiä, VAMa tuo-temerkillä myytäviä tuot-teita, ovat takalanat, erilai-set lumiaurat, hiekoitusko-neet, harjakoneet sekä etu-kuormainten työlaitteet. Vientiä yrityksellä on Ruot-siin ja Norjaan.

Leppä-lumilinkojen valmistus VAMA-Product Oy:lle

Italia on ollut vuodesta toi-seen yksi automatkailijoi-den suosikkimaista. Au-toliiton uusi Pohjois-Itali-an ja Toscanan alueen opas esittelee yli sata houkutte-levaa vierailukohdetta saa-pasmaasta.

Italian suosio suomalais-ten kohdemaana on kasva-nut jo usean vuoden ajan. Tammikuussa julkistetus-sa Autoliiton automatkai-lututkimuksessa saapas-maa oli kestosuosikki Sak-san jälkeen toiseksi suosi-tuin automatkan pääkoh-de. Italiaan on Suomesta melko pitkä matka, minkä takia lento perille ja auton-

vuokraus kohteessa on yhä suositumpi vaihtoehto. Au-toliiton uusi Pohjois-Italian ja Toscanan alueisiin kes-

kittyvä opas antaa virikettä matkan suunnittelulle sekä auttaa perillä niin mielen-kiintoisten kohteiden löytä-misessä kuin yleisesti Itali-an teillä liikkumisessa.

Autoliiton Italia-oppaas-sa esitellään yli sata mie-lenkiintoista kohdetta, jot-ka on jaettu alueittain siten, että reitin suunnittelu koh-teiden välillä on helppoa. Suunnittelua helpottavat myös laajemmat aluekar-tat, joihin kohteet on mer-kitty. Kohde-esittelyissä on havainnollisia kuvia, kart-ta sekä tärkeimmät tausta-tiedot mahdollisine osoit-teineen ja pääsymaksui-

neen. Kirjasta löytyy myös internetosoitteet, joista voi etsiä lisätietoa sekä tarkis-taa esimerkiksi ajankohtai-simmat aukioloajat. Kir-jaan on valittu niin suosit-tuja, takuuvarmoja kohtei-ta kuin myös vähemmän tunnettuja paikkoja, joissa voi kokea italialaista arki-elämää paremmin. Hyviä kohteita löytyy niin taidet-ta, arkkitehtuuria, histori-aa kuin vauhdikkaampaa-kin vapaa-ajanviettoa ar-vostaville.

Pohjois-Italian ja Tosca-nan parhaat matkailukoh-teet -kirjan on toimittanut Hannu Tuominen.

Autoliiton uusin opas vie Pohjois-Italiaan ja Toscanaan

Kulutusterätuotteet. Laaja valikoima suoraan hyllystä.

Klapikoneet Hydraulihalkaisijat JuontokouratHiekoittimet Tieteriä alusterälaitteisiin, auroihin,

tiehöyliin, lanoihin ja lukuisiin muihin tienhoitokoneisiin 305, 290 ja 200 mm reikäjaolla. Myös ruuvit, pultit, mutterit ym. tarvikkeet.

koneet ja laitteet 15.4.2011MAASEUTU 19

Uusi Chevrolet Colorado on vielä konseptiauto, mut-ta se kertoo jo hyvin tark-kaan, millainen tämän vuo-den aikana esiteltävä tuo-tantomalli on. Chevrolet lähtee valloittamaan maa-ilman pick-up-markkinoi-ta vuoden 2012 aikana.

Chevrolet Coloradon konseptiauto on luontevaa jatkoa merkin kasvustrate-gialle, jossa on esitelty no-peaan tahtiin täysin uu-si mallisto. Samalla Chev-roletin valikoima on kas-vanut monipuoliseksi ja tämän vuoden aikana se kattaa Suomessakin lähes kaikki autoluokat.

Uusien mallien vyöry al-koi vuosi sitten todellisek-si menestykseksi osoittau-tuneella Cruzella, joka oli Suomessa viime vuonna toi-

seksi myydyin porrasperäi-nen automalli omassa luo-kassaan. Sitä seurasi meillä kesällä esitelty Spark, joka toi kipinää pienimpien au-tojen sarjaan. Tänä vuonna ensimmäisenä uutuuksis-ta on ehtinyt myyntiin seit-semänpaikkainen tila-auto Orlando ja tulossa on pal-jon innostavia malleja, ku-ten täysin uusi Aveo, urhei-lullinen viisiovinen Cru-ze hatchback ja legendaari-nen Camaro.

Paluu tavara-automarkkinoille– Erilaiset pienet kuorma-autot ovat olleet tärkeä osa Chevroletia lähes koko sen satavuotiaan historian ajan, muistuttaa Chevrolet Eu-ropen pääjohtaja Wayne

Brannon ja jatkaa.– Colorado tulee vahvis-

tamaan tätä perintöä upe-alla muotoilullaan, hienos-tuneisuudellaan ja moni-puolisilla käyttömahdolli-suuksillaan. Saamme tänä vuonna Eurooppaan seitse-män uutta Chevrolet-mal-lia ja Colorado voi olla tule-vaisuudessa yksi mahdolli-suus laajentaa mallistoam-me entisestään.

Bangkokin autonäytte-lyssä esitelty Coloradon konseptimalli on mitoil-taan ja olemukseltaan jo hyvin lähellä vielä tämän vuoden aikana tuotantoon tulevaa mallia.

– Kaikkialla maailmassa pick-upeihin liitetään jy-kevyys, käytännöllisyys ja toimivuus, joita Colorado ilmentää linjoillaan erin-

omaisesti, kommentoi Ge-neral Motorsin muotoilus-ta maailmanlaajuisesti vas-taava Ed Welburn konsep-tiautoa. Hän korostaa, et-tä tulevalla Coloradolla on kaksi puolta. Toisaalta se on erinomainen käytännölli-nen työkalu kaikkiin kul-jetuksiin, mutta samaan ai-kaan Colorado tarjoaa ylel-lisyyttä ja mukavuutta kaik-keen liikkumiseen. Neli-ovisen pitkällä ohjaamolla varustetun mallin tilat riit-

tävät erinomaisesti vaikka perheen tarpeisiin ja tava-raa mahtuu lavalle pienen muuttokuorman verran.

Chevrolet pick-upien DNA

Konseptiauton tuotanto-version myötä Chevrolet laajentaa pick-up-myyn-tinsä kattamaan koko maa-ilman. Uusi malli korvaa Yhdysvaltojen markkinoil-la nykyisen Coloradon. Aa-siassa vanha Isuzu D-Ty-peen perustuva avolava saa väistyä uuden mallin tiel-tä. Euroopassa Colorado tarkoittaa tulevaisuudessa Chevroletin paluuta pick-up-segmenttiin.

Chevrolet Colorado kon-septiauton sisustus houkut-telee astumaan sisään. Ko-jelauta jatkaa uusimpien mallien viitoittamaa ”cor-vettemaista” linjaa, mis-sä kojelauta on jaettu sel-keästi kahteen osaan kul-jettajan ja etumatkustajan eteen. Kojelauta kaareu-tuu oviin antaen vaikutel-man muotojen yhteneväi-syydestä. Ohjaamon suun-nittelussa on pyritty siihen, että se on selvästi nykyisin myynnissä olevia pick-upe-ja ylellisempi. Varustelu on hyvin korkeatasoinen, sil-lä siihen kuuluvat muun muassa kaksialueinen au-tomaatti-ilmastointi ja er-gonomisesti keskikonso-liin sijoitettu 7-tuumainen näyttöruutu, josta saa yh-teyden puhelimen ja audi-on lisäksi navigaattoriin ja internetiin.

Chevrolet rynnistää avolavamarkkinoille

Kuvalinkki: http://www.gmeurope.info/MO-PIDB/viewcatalogue.htm?lng=EN&AAAEGfbfA

Samaan aikaan Colorado tarjoaa ylellisyyttä ja mukavuutta.

Metsurilla etunsaPienikokoisen puuston hakkuussa kone ei ole edul-lisimmillaan – ei ainespuun eikä energiapuunkaan hak-kuussa. Selvitysten mukaan konehakkuun tuntihinta on 2–3-kertainen metsurin kustannukseen verrattuna. Pienen energiapuun hak-kuussa, kun metsuri tekee hakkuun ja puiden kasauk-sen siirtelykaatomenetel-mällä, on hakkuun tuotta-vuus kuitenkin vain 10–15 prosenttia pienempi kuin koneellisen hakkuun.

Tämä todettiin TTS:n te-kemissä kahdessa energia-puun korjuun koesarjas-sa, jossa kohteet olivat koi-vuvaltaisia nuoren metsän kunnostuskohteita. Noista koneen ja metsurin tunti-hinta- ja tuottavuuseroista onkin helppo päätellä, että pienikokoisten energiapui-den kokopuuna hakkuussa metsurihakkuun yksikkö-kustannus on jopa kymme-niä prosentteja alhaisempi kuin konehakkuun.

Koneet ja koneelliset kor-juumenetelmät kehitty-vät, ja siten konetyö kuroo kiinni tuota koneen ja met-surin kustannuskuilua. Tä-hän kuromiseen menee ai-nakin vuosia tai todennä-köisemmin vielä vuosikym-men. Tänä ajanjaksona oli-si edullista käyttää pienen energiapuun korjuussa me-netelmää, jossa kone tekee sille soveltuvinta ja tuottoi-sinta työtä eli avaa ajourat.

Tutkimus kuului Metka – Metsäenergiaa kannatta-vasti hankkeeseen (www.mhy.fi/metka).

15.4.2011MAASEUTU20

UUTUUS!