MAATALOUDEN

YMPÄRISTÖTUEN

ERITYISTUET

Kosteikot jalaskeutusaltaat

2003

Kosteikot jalaskeutusaltaat

Maatalous on eri aikoina muutta-nut monin tavoin vesistöjenluonnontilaa, mm. veden laa-

tua sekä uomien ja rantavyöhykkeidenmuotoa ja kasvillisuutta. Viljelystä aiheu-tuva vesistökuormitus on kasvanut, ja kui-vatustoimet kuten uomien kaivaminen,suoristaminen ja raivaaminen ovat lisän-neet eroosiota ja köyhdyttäneet vesi-luontoa. Kuivatus on vähentänyt myösvesistöihin ja luonnonuomiin kuuluneitakosteikkoja ja tulva-alueita. Maatalous-ympäristön hoidon yleisenä tavoitteena onvähentää tuotantotoiminnan haitallisia ve-sistövaikutuksia ja palauttaa luonnon mo-nimuotoisuutta ja maisemallisia arvoja.

Viljelyalueiden valumavesien käsittelyn tarve ja menetelmät

Ympäristön kannalta tärkeintä on muut-taa tuotantotoimintaa vähemmän kuor-mittavaan suuntaan. Lisäksi viljelyalueidenvalumavesien käsittelyllä voidaan vähen-tää sitä kuormitusta, jota ei ole voitu es-tää tai pysäyttää pelloilla ja joka on läh-tenyt kuivatusvesien mukana liikkeellekohti vesistöjä.

Keinoja vesistöjen tilan parantamiseksi:• Viljelytoimenpiteillä, kuten talviaikai-

sen kasvipeitteisyyden lisäämisellä jajärkiperäisellä lannoituksella sekälantavarastojen kunnostuksella voi-daan estää maa-aineksen ja ravintei-den pääsyä veteen.

• Suojavyöhykkeillä vähennetään eroo-siota jyrkillä ja tulvanalaisilla ranta-pelloilla ja pysäytetään maa-aineksenkulkeutumista yläpuolisilta pelto-alueilta.

• Kosteikoilla, laskeutusaltailla ja poh-jakynnyksillä voidaan pysäyttää ve-teen joutunutta kiintoainetta. Riittä-vän suurilla kosteikoilla voidaan

poistaa ja pidättää myös veteen liu-enneita ravinteita.

• Tulva-alueiden palauttamisella lisä-tään vesistön tulvan aikaista viipy-mää, pysäytetään vesistössä kulkeu-tuvaa kiintoainetta ja lisätään vesi-luonnon monimuotoisuutta.

• Vesistöjen ennallistamisella, kutenuomien mutkaisuuden palauttamisel-la ja uomarakenteen monipuolistami-sella parannetaan vesistön omaapuhdistuskykyä ja lisätään vesiluon-non monimuotoisuutta ja kulttuuri-maiseman arvoa.

Miten kosteikot, laskeutus-altaat ja tulva-alueet edistävät vesiensuojelua?

Kosteikot puhdistavat valumavesiä monineri tavoin. Vedessä elävät mikrobit muut-tavat vedessä ja pohja-aineksessa olevaatyppeä kaasumaiseen muotoon, jolloinse vapautuu vaarattomana typpikaasunailmaan. Kosteikkokasvillisuus käyttää kas-vukaudella vedestä liuenneita ravinteita,fosforia ja typpeä. Veden virtausnopeudenhidastuessa riittävän paljon veden muka-na liikkuva kiintoaine laskeutuu kosteikonpohjalle. Samalla siihen sitoutuneet ra-vinteet (lähinnä fosfori) varastoituvat kos-teikon maaperään.

Laskeutusaltailla pyritään laskeutta-maan pääasiassa eroosion mukana liik-

2

Vesiensuojelukosteikot ja laskeutusaltaat

Maatalouden ympäristötuki-järjestelmä perustuu Euroo-

pan yhteisöjen neuvoston asetuk-seen (EY) N:o 1257/1999, jo-ka koskee Euroo-pan maataloudenohjaus- ja tukira-haston (EMOTR)tukea maaseudun kehittämiseen.Suomen ympäristötukijärjestelmäkäsittää ohjelmakauden 2000-2006. EU rahoittaa ympäristötuenkustannuksista tavoite 1 -alueella75 % ja muualla maassa 50 %.

Maatalouden ympäristötuen ta-voitteena on vähentää ympäristöön,pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaankohdistuvaa kuormitusta kasvinra-vinteiden hyväksikäyttöä lisäämäl-lä, vähentää torjunta-aineiden käy-töstä aiheutuvia riskejä, huolehtiamaatalousympäristöjen luonnonmonimuotoisuudesta sekä eläin- jakasvilajeista ja hoitaa maatalous-maisemia. Tavoitteena on myös li-sätä humuksen määrää maaperäs-sä sekä säilyttää maan tuottokykyhyvänä tai parantaa sitä.

Maatalouden ympäristötuki ja-kautuu kaikille viljelijöille tarkoi-tettuihin perus- ja lisätoimenpitei-siin sekä niitä tehokkaampia ym-päristönsuojelu ja -hoitotoimiaedellyttäviin erityistukimuotoihin.

Erityistukisopimuksia voidaantehdä käytettävissä olevien mää-rärahojen puitteissa seuraavistatoimenpiteistä:- suojavyöhykkeiden perustami-

nen ja hoito- kosteikkojen ja laskeutusaltai-

den perustaminen ja hoito- säätösalaojitus, säätökastelu ja

kuivatusvesien kierrätys- luonnonmukainen tuotanto- pohjavesialueiden peltoviljely- lannan käytön tehostaminen- perinnebiotoopin hoito- luonnon monimuotoisuuden

edistäminen- maiseman kehittäminen ja hoito- alkuperäisrotujen

kasvattaminen- alkuperäiskasvien viljely- happamuuden alueellinen

vähentäminen

Matalat kosteikot ovat sopivia ruokailu-ja pesimispaikkoja monille sorsalinnuille.

Kar

i Kos

kela

/Kuv

aliit

eri

keelle lähtenyttä kiintoainetta. Laskeutu-minen perustuu veden virtausnopeuden japyörteisyyden pienenemiseen. Mitä kau-emmin vesi saadaan viipymään altaassa, si-tä hienojakoisempi maa-aines ehtii las-keutua. Maa-aineksen mukana laskeutuumyös siihen sitoutuneita ravinteita, erityi-sesti fosforia. Savi ja hiesuhiukkaset ehtivätlaskeutua altaaseen tavallisesti vain, jos nemuodostavat suurempia muruja. Laskeu-tusaltaat eivät juurikaan pienennä veteenliuenneen fosforin ja typen pitoisuutta.

Tulva-alueet vaikuttavat valumave-siin samaan tapaan kuin kosteikot. Joenja puron tulviminen uoman äyräiden ylilisää vesistön vesitilavuutta, jolloin vedenvirtausnopeus pienentyy verrattuna uo-massa tapahtuvaan virtaukseen. Virtaus-nopeuden pienentyessä veden mukanakulkeutuvaa kiintoainetta laskeutuu tulva-alueelle. Kiintoaineen säännöllinen ker-rostuminen saa aikaan erityisen tulvaniit-tymaannoksen kehittymisen.

Pohjapadoilla ja -kynnyksillä voidaanpysäyttää erityisesti ojissa ja puroissa poh-jakulkeumana liikkuvaa kiintoainetta ja

siihen sitoutunutta fosforia. Pohjapatojenja kynnysten vaikutus tehostuu, jos niitätehdään uomaan useita peräkkäin. Suoris-tettujen uomien ennallistamisella ja mut-kaisuuden palauttamisella lisätään uomienpituutta, pienennetään uomien kaltevuuttaja lisätään rantakasvillisuuden monipuoli-suutta. Toimenpiteiden seurauksena ve-sistön oma puhdistuskyky paranee.

Toimenpiteiden muut hyödyt

Toimenpiteistä saadaan parhaimmillaanmonia ympäristöhyötyjä. Kosteikot, las-keutusaltaat, tulvaniityt, useat peräkkäisetpohjapadot sekä uomien mutkaisuudenpalauttaminen elävöittävät maisemaa ja li-säävät luonnon monimuotoisuutta, esim.eläin- ja kasvilajistoa. Ne voivat myösedistää riistanhoitoa tarjoamalla vesilin-nuille uusia pesimispaikkoja. Kosteikkoonvoidaan yhdistää laskeutusallas, jolloinne voivat olla peräkkäin erillisinä osina taikiinteästi yhdessä monimuotoisena kos-teikkokokonaisuutena. Altaat sinälläänovat oivallisia kasteluveden varastoja.

3

Erityistuella voidaan rahoit-taa kosteikkoja, tulvaniittyjäja laskeutusaltaita, jotka perustetaan joko pellolle taipellon läheisyyteen.

Ari

Tur

tola

Hankkeen tarpeen arviointi

Kosteikon, laskeutusaltaan, tulva-alueenja vastaavan hankkeen toteuttamiseenvoidaan myöntää erityistukea, jos se pa-rantaa alapuolisen vesistön veden laatua.Tarpeellisimpia hankkeet ovat Suomen-lahteen, Saaristomereen ja Selkämereenlaskevien jokien valuma-alueilla sekä sel-laisten järvien valuma-alueilla, joissa toi-menpiteistä on merkittävää vesiensuoje-luhyötyä. Hankkeiden merkitys kasvaa, josne samalla edistävät maatalousalueidenmonimuotoisuutta sekä riista- ja kalata-loutta. Alueen ympäristökeskus arvioi tar-vittaessa paikan soveltuvuuden.

Kosteikoista, laskeutusaltaista ja vas-taavista menetelmistä voidaan odottaamerkittävää vesiensuojeluhyötyä, jos alu-eella on esimerkiksi • pellon osuus valuma-alueesta suuri• korkeita valumavesien ravinnepitoi-

suuksia• kaltevien peltojen määrä huomattava• nurmikasvien osuus viljelyssä vähäinen• herkästi sortuvia valtaojia • ojia hiekka- ja hietamailla • mineraalimaata sisältäviä liettymiä

ojissa, suvannoissa tai ojien suilla

Paikan valinta

Kosteikoille luontaisesti soveltuvia paikkojaovat ojien ja purojen notkelmat, joissa ve-denkorkeutta voidaan nostaa aiheutta-matta merkittäviä vahinkoja ranta-aluei-den käytölle. Kysymys voi olla lasketunlammen, puutteellisesti kuivatetun tulva-alueen tai oikaisulla korvatun uomanosanvesittämisestä uudelleen. Tällaiselta alu-eelta on tavallisesti helppo 1öytää sopivapadon paikka. Notkelman tulisi padonkohdalla olla maaperältään tarpeeksi kan-tava ja kapea, jotta mittavia maansiirtotöitäei tarvittaisi. Altaan ja kosteikon paikkaavalittaessa tulisi kuitenkin välttää kohtei-ta, joilla sellaisenaan on erityisarvoa esi-merkiksi perinnemaiseman tai kasvilli-suuden kannalta. Pohjavesialueilla on en-nakkoon selvitettävä, ettei kosteikon taivastaavan toimenpiteen toteuttaminen ai-heuta pohjaveden pilaantumisvaaraa.

Pohjapadot ja -kynnykset voidaan si-joittaa maastossa sellaisiin uoman kohtiin,joissa luontaisestikin tapahtuu kiintoai-neen kasautumista ja johon ei ole mah-dollista sijoittaa riittävän laajaa kosteikkoatai laskeutusallasta.

Tulva-alueet kuuluvat luontaisesti jo-ki- ja purolaaksoihin. Erityisesti mutkitte-

4

Määritelmiä

Kosteikolla tarkoitetaan vesistö-kuormitusta vähentävää ojan, pu-ron, joen tai muun vesistön osaaja sen ranta-aluetta, joka suurenosan vuodesta on veden peitossaja muunkin ajan pysyy kosteana.Kosteikko perustetaan yleensäpatoamalla. Kosteikossa on tyy-pillisesti vesi- ja kosteikkokasvilli-suutta. Kosteikkoon on hyödyllis-tä liittää avovesipintainen syvänveden alue.

Laskeutusaltaalla tarkoitetaanojan tai puron yhteyteen kaiva-malla tai patoamalla tehtyä ve-siallasta, jonka päätarkoituksenaon kerätä pelloilta ja ojaverkostaveden mukana liikkeelle lähte-nyttä maa-ainesta ja estää sitäpääsemästä vesistöön.

Kosteikon tai laskeutusaltaan va-luma-alueella tarkoitetaan kokositä aluetta, jolta vedet keräänty-vät niihin.

Hoitoalueella tarkoitetaan kos-teikkoon tai laskeutusaltaaseenvälittömästi kuuluvaa suojavyö-hykkeen kaltaista aluetta, joka onsäännöllisen hoidon kannaltatarpeen.

Tulva-alueilla tarkoitetaan vir-taaviin vesistöihin liittyviä alaviaranta-alueita, joille tulva nouseesäännöllisesti. Tulva-alueet muo-dostuvat avoimista tulvaniityistäja puustoisista tulvametsistä se-kä pensaikoista. Tulva-alueisiinvoi kuulua myös joki- ja purove-sistöjen entisiä, joko uoman yh-teydessä olevia tai uomasta irral-leen kuroutuneita osuuksia.

Tulva-alueiden palauttamisellaja lisäämisellä tarkoitetaan sel-laisten tulva-alueiden uudelleen-muodostamista tai kunnostamis-ta, jotka ovat aikaisempien kui-vatustoimenpiteiden vaikutuk-sesta hävinneet tai joiden tulvi-minen on vähentynyt.

Vesistön ennallistamisella tar-koitetaan vesistön luonnonolo-suhteiden palauttamista alueellaesiintyviä luonnontilaisia vesis-töjä muistuttavaksi.

Vesistön kunnostamisella tarkoi-tetaan yleisemmin vesistön vedenlaadun ja luonnontilan parantami-seksi tehtäviä toimenpiteitä. Ju

kka

Jorm

ola

Suunnittelu ja rakentaminen

Tulvaniitylle kehittyy monipuolista kasvillisuutta, joka hidastaa vedenvirtausta.

levilla jokiuomilla on usein laajat tulva-tasanteet. Tulva-alueita voidaan perustaamyös usein tulvan alle jääville peltoalueille.

Uomien mutkaisuuden lisääminen onperiaatteessa suositeltavaa kaikilla suo-ristetuilla uoman osuuksilla. Menetelmäsoveltuu myös tasaisille alueille, joilla uo-man patoaminen ei tule kysymykseenkuivatuksellisista syistä.

Viljelijä voi pääosin itse selvittää edel-lä mainittujen menetelmien soveltuvuut-ta omalle alueelleen. Huolellinen al-kuselvitys säästää aikaa ja vähentää hank-keen suunnittelukustannuksia.

Kosteikkojen ja laskeutusal-taiden suunnittelu ja mitoitusVesiensuojelukosteikon, laskeutusaltaantai tulva-alueen perustaminen ympäris-tötuen erityistukisopimuksen avulla edel-lyttää asianmukaista suunnitelmaa. Suun-nittelu on syytä antaa asiantuntijan teh-täväksi. Alueen ympäristökeskukselta, TE-keskuksen maaseutuosastolta ja maaseu-tukeskukselta voi tiedustella suunnitteli-joita. Suomen ympäristökeskuksen laati-massa julkaisussa ‘Kosteikkojen ja las-keutusaltaiden suunnittelu’ on tarkempiaohjeita hankkeiden suunnittelijoille.

Veden tulee viipyä kosteikossa riittävänkauan. Sen vuoksi kosteikon minimikoontulee olla 1 - 2 % valuma-alueen pinta-alas-ta. Pellon osuus valuma-alueesta tulisi mie-luimmin olla vähintään 30 %. Valumavesienkiintoaineen laskeuttamiseksi kosteikkoonon syytä suunnitella vesisyvyydeltään sy-vempi avovesipintainen osa.

Myös laskeutusaltaan tulee olla pinta-alaltaan riittävän suuri, jotta vedessä kul-

keva kiintoaine ehtii laskeutua altaan poh-jalle. Laskeutusaltaiden minimikoko on0,1 - 0,2 % valuma-alueesta. Laskeutusal-taita perustettaessa edellytetään, että va-luma-alueelta tulee altaisiin laskeutuvaakarkeaa eroosioainesta. Laskeutusaltaillavoidaan käytännössä pysäyttää vain hie-taa ja karkeampia maalajitteita.

Rakennettaessa useita peräkkäisiä poh-jakynnyksiä tulee ottaa huomioon maas-ton kaltevuussuhteet ja padotuksen vai-kutus uomassa. Tulva-alueiden lisäämi-nen edellyttää yleensä laajempia tietojavesistöalueelta.

Uoman mutkaisuuden palauttamises-sa mutkittelutiheys riippuu mm. alueenmaaperän laadusta. Tästä voi saada viit-teitä esim. seudun luonnontilaisista, sa-mankokoisista puro-osuuksista.

Rakentaminen

Kosteikkoa rakennettaessa alkuperäinenkosteikkokasvillisuus jätetään paikoilleen.Jos kaivutöitä on tarpeen tehdä, kasvejavoidaan siirtää työn ajaksi syrjään ja is-tuttaa ne takaisin työn päätyttyä. Alueelleannetaan kehittyä luontaista vesikasvilli-suutta ja kostean paikan kasveja. Sopivialajeja ovat esimerkiksi järvikaisla ja -kor-te, osmankäämi, kurjenmiekka, järviruo-ko ja sarat.

Maisemanhoidon ja mahdollisen kalankulun vuoksi on kosteikkoon yleensä syy-tä rakentaa kivetty, mahdollisimman luon-nonmukainen pohjapato. Korkeampienpatojen yhteyteen on tarpeen suunnitellaloivempi ohitusuoma. Padon kuuluminenhankkeeseen edellyttää yleensä, että ra-kentamistyötä ohjaa ja valvoo pätevä työn-

5

Padottu laskeutusallasHollolassa. Altaan paikka en-nen padotusta ja valmis las-keutusallas.

Jarm

o V

ääris

kosk

i

Ter

o T

apon

en

johto. Rakentamistyön järjestämisen ja oh-jaamisen voi antaa esimerkiksi hankkeensuunnittelijan tehtäväksi. Erityisvaatimuksetkuten maisemanhoitotyöt saattavat lisäk-si edellyttää alan asiantuntijoiden muka-naoloa suunnittelu- ja rakentamisvaihees-sa. Mikäli kalan kulkua ollaan huomatta-vasti rajoittamassa, on syytä olla jo suun-nitteluvaiheessa yhteydessä kalatalousvi-ranomaisiin.

Kaivamalla toteutettavat yksittäisetlaskeutusaltaat eivät ole vesiensuojelul-lisesti tarkoituksenmukaisia. Ne olisikinpääsääntöisesti toteutettava patoamalla,jolloin kaivutyöt jäävät vähäisiksi. Toisaaltapatoamalla tehtävä allas voidaan pienellätyöllä saada monta kertaa suuremmaksikuin kaivamalla toteutettava allas. Laskeu-

tusaltaan patorakenteiksi sopivat myöskevyet rakenteet, jotka voidaan esimerkiksiyhdistää altaan suulle rakennettavaan rum-puun. Laskeutusallas voidaan liittää myösosaksi kosteikkoa, jolloin koko hankkeestatulee monipuolisempi. Laskeutusallas onperusteltua toteuttaa myös uoman mut-kaisuuden palauttamisen yhteydessähankkeen alajuoksulle.

Peräkkäiset pohjakynnykset voivatolla rakenteeltaan samantapaisia kuin kos-teikkojen ja laskeutusaltaiden yhteyteenrakennettavat padot. Mahdollisesta pie-nemmästä, lähinnä uomaan rajoittuvastapadotuskorkeudesta johtuen kynnystentiiveydelle ja lujuudelle ei kuitenkaan oleyhtä suuria vaatimuksia.

Perattujen ja suoristettujen uomienennallistaminen luonnontilaisimmiksivoi tapahtua joko kertaluonteisina tai vä-hittäin tehtävillä pienemmillä toimenpi-teillä, joilla uoman linjaus pyritään pa-lauttamaan lähemmäs alkuperäistä. Mut-kittelun palauttamiseksi voidaan käyttää ti-lanteesta riippuen eri menetelmiä. Kone-työnä voidaan kaivaa erillisiä mutkia ny-kyisen suoran uoman yhteyteen uomanmolemmin puolin tai linjaukseltaan ai-kaisemmin muutettu uoma voidaan pa-lauttaa esim. vanhoista kartoista ilmene-vään paikkaan. Työt voidaan tehdä vaiheit-tain siten, että vesi lasketaan uuteen uo-maosuuteen vasta kasvillisuuden kasvuun

6

Kosteikon teossa otetaan lähtö-kohdaksi maaston suomatmahdollisuudet. Kosteikostakannattaa tehdä niin iso kuinse on kohtuudella mahdollista.

Han

nele

Par

tane

n

Patolaite voidaan rakentaaesimerkiksi halkaistusta teräsputkesta. Piirroksen rat-kaisussa on korkeudeltaansäädettävä, kolmioaukkoinenpatolevy, joka toimii samallamittapatona. Patolaite on liitetty tierumpuun.

7

Pato- ja pohjakynnykset voi-daan muotoilla tekokoskeksi,josta kalakin voi nousta run-saan veden aikana. Riittävänisot kivet varmistavat, että ra-kenne kestää.

Jukk

a Jo

rmol

a

1-4 metriä

Verhoilukivet

Tiivisteosa ja tukipengeresim. moreenia

Suodatinkangas

Esimerkkejä maarakenteisista pohjapadoista

A. Huonosti vettä läpäisevä, painumaton maaperä.

B. Syvältäkin painuva maaperä, jolla massanvaihto ei ole mahdollinen. Padon harja painuu ja patoa korotetaan tarvittaessa.

Poikkileikkaus A-A padon alapuolelta

~4 metriä

Tiivisteosa

Suodatin- tai lujitekangas

Suodatinkangas

A

A

lähdön jälkeen esim. seuraavana vuonna.Suoria uomaosuuksia voidaan tämän jäl-keen täyttää kasoihin jätetyillä kaivumail-la joko kokonaan tai vain osittain. Koskauuden uoman kaivu voi aiheuttaa ainakinväliaikaista syöpymistä ja maa-aineksenliikkeellelähtöä, olisi suositeltavaa suoja-ta kaivettava uoma nurmettamalla, kiveä-mällä ja pohjakynnyksiä rakentamalla se-kä istuttamalla rantakasvillisuutta välittö-mästi kaivutöiden jälkeen.

Suoristetussa uomassa voidaan mut-kittelua palauttaa ohjaamalla ja hyödyn-tämällä itsestään käyntiin lähtenyttä ve-den aiheuttamaa uoman syöpymistä.Syöpyminen ja kasautuminen asettuvatvähitellen tasapainoon uoman pituudenkasvaessa. Virran suuntaa ja uoman syö-pymistä voidaan ohjata kivistä tai puustatehdyillä suisteilla. Pyörteisyyttä lisääväpohjamateriaali muodostaa samalla kasvu-ja suojapaikkoja vettä puhdistavalle vesi-kasvillisuudelle ja muulle eliöstölle.

Hoito ja kunnossapito

Kosteikot, laskeutusaltaat ja pohjapadot ja-kynnykset vaativat säännöllistä hoitoa jakunnossapitoa. Kosteikkoihin tulevienojien suista on tarpeen jopa vuosittainpoistaa laskeutunutta lietettä. Jos kostei-

kossa on syvemmän veden alue, myös tä-män osan pohjalle kertynyttä lietettä ontarpeen ajoittain poistaa. Lietteen voi le-vittää pellolle. Kosteikon ja sitä ympäröi-vän viljelemättömän hoitoalueen kasvilli-suutta niitetään tarvittaessa, jotta kos-teikko ei kasva umpeen. Niittojätteet ontarpeen viedä pois kosteikkoalueelta.Kasvillisuuden hoitotoimenpiteet voidaantoteuttaa myös laiduntamalla, ellei siihenole vesiensuojelullista estettä. Vastaperus-tetussa kosteikossa kasvillisuuden niittä-minen ei useimmiten ole tarpeen, muttamyöhemmin toimenpide on tärkeä.

Laskeutusaltaat on tyhjennettävä vii-meistään silloin, kun niihin kertynyt lie-te alkaa haitata altaan toimintaa. Altaanpohjalle kertyneen lietteen määrä on tar-kistettava vähintään kerran vuodessa.Patorakenteiden toiminta ja kunto on syy-tä tarkistaa säännöllisesti talven ja suur-ten tulvien jälkeen. Pienestä patovuodostamuodostuu helposti suuri ohivirtaus, mi-kä nopeasti heikentää kosteikon ja las-keutusaltaan tehoa. Pohjakynnysten yh-teydessä varastotilavuudet ovat pieniä japohjalle kerrostuneen maa-aineksen liik-keellelähdön riski on suuri. Pohjakyn-nykset keräävät vähitellen lietettä, jotenuoman puhdistus muutaman vuoden vä-lein voi olla tarpeen.

8

Ari

Tur

tola

Kosteikon allasosan madal-tuessa on varsinkin laskuojansuulle kertynyt liete poistettavaaika ajoin.

TukiehdotKosteikkojen, laskeutusaltaiden ja uomienennallistamisen, tulvaniittyjen sekä poh-japatojen ja -kynnysten perustamis- jahoitotoimenpiteistä aiheutuvia kustan-nuksia korvataan erityistuella. Kustan-nuksia voi syntyä patoamis- ja maansiir-totöistä ja kasvien istutuksesta sekä alu-een myöhemmästä hoidosta. Korvausmaksetaan pinta-alan perusteella siitä alas-ta, joka jää kosteikon, laskeutusaltaan taitulvaniityn alle sekä alueen hoidon kan-nalta riittävistä reuna-alueista.

Enimmäiskorvaus pellolle toteutetta-vasta hankkeesta on 449,90 euroa/ha japellon ulkopuolelle toteutettavasta hank-keesta 336,38 euroa/ha vuodessa. Uudenhankkeen perustamis- ja hoitosopimusvoidaan tehdä 5- tai 10-vuotiseksi, joshanke toteutetaan peltoalueelle. Pellonulkopuolelle toteutettavasta hankkeestavoidaan tehdä 5-vuotinen sopimus. Jos ky-symyksessä on pelkästään hoitosopimus,joka koskee aiemmin toteutunutta han-ketta, se voidaan tehdä 5- tai 10-vuotiseksi.Tuen määrä riippuu hoitotoimenpiteidenaiheuttamista kustannuksista ja mahdol-lisista tulonmenetyksistä.

Kuka voi hakea sopimusta?

Tukea voi saada viljelijä tai puutarhata-louden harjoittaja. Tuen hakijan tai hänenpuolisonsa on oltava sopimuksen teke-mistä edeltävän vuoden lopussa vähintään18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Alle 18-vuotiaan kanssa voidaan tehdä sopimusvain, jos hän on solminut avioliiton tai joshän harjoittaa maatilataloutta yhteisomis-tajana yhdessä vanhempiensa tai heistäjommankumman kanssa, tai erityistuki-sopimuksen tekemiseen on muita eri-tyisiä syitä. Ikäedellytys ei koske julkis-oikeudellisia yhteisöjä, yhdistystä, sää-tiöitä, koulutilaa eikä vankilatilaa.

Viljelijällä tulee olla hallinnassaan vä-hintään kolme hehtaaria peltoa tai puu-tarhatilalla puutarhakasvien viljelyksessäolevaa peltoalaa vähintään puoli hehtaa-ria koko sopimuskauden ajan.

Erityistukisopimuksen tekemisen edel-lytyksenä on, että viljelijä on antanut ym-päristötukisitoumuksen perus- ja lisä-toimenpiteiden noudattamisesta. Jos vil-jelijän sitoumus päättyy sopimuskaudel-la, on viljelijän sitouduttava uudelleenympäristötukijärjestelmän perus- ja lisä-toimenpiteiden noudattamiseen.

Tukihakemus ja asian käsittely

Hakemus erityistukisopimukseksi toimi-tetaan TE-keskuksen maaseutuosastolle.Hakuaika päättyy vuonna 2003 30.5.2003.

Hakemukseen liitettävästä suunnitelmas-ta tulee ilmetä mm. seuraavat asiat:• kohdealueen kuvaus, sijainti, maan-

käyttö, omistussuhteet, vesiolot, pinnanmuodot, maaperä

• hankkeen tavoitteet ja suunnitelluttoimenpiteet, suunnittelu- ja mitoitusperusteet

• toteutusaikataulu vuosittain• hoitosuunnitelma• arvio hankkeen vaikutuksista veden laa-

tuun ja määrään, muut hyödyt ja haitat• laskelma hankkeen vuosittaisista kus-

tannuksista ja hyöty/tulonmenetysarvio

9

Kosteikkojen reunamien ruoikot ovatruokokerttuselle mieleistä ympäristöä.

Kar

i Kos

kela

/Kuv

aliit

eri

Erityistukea voidaan hakea uudelle hank-keelle ja sen hoitotoimenpiteille tai jo ai-emmin toteutuneen hankkeen hoito-toimenpiteille. Yhteishankkeissa hake-mukseen liitetään jäljennös eri osapuol-ten välisestä sopimuksesta.

Kosteikot ja laskeutusaltaat voidaanperustaa joko pellolle, pellon reuna-alu-eelle tai metsämaalle enintään yhden ki-lometrin päähän lähimmästä pellosta.Kosteikon ja laskeutusaltaan ympärillevoidaan perustaa hoitoalue. Tämä onhankkeen myöhemmän hoidon kannaltatarpeen. Kosteikon hoidossa syntyvä niit-tojäte voidaan hyödyntää.

Kosteikkoa tai laskeutusallasta ympä-röivä, viljelemättä jäävä hoitoalue, suoja-kaista tai -vyöhyke voidaan laskea osaksikosteikko- tai allasaluetta. Näistä voidaantehdä ehtojen täyttyessä myös erillinensuojavyöhykesopimus. Joissakin tapauk-sissa koko kosteikkohanke ja siihen liitty-vä hoitoalue, lähinnä peltomaalle toteu-tettuna, voidaan tehdä suojavyöhykesopi-muksella.

Kosteikon perustamisessa ja tulva-alueen palauttamisessa saatetaan tarvitauseamman maanomistajan alueita, jottahanke voitaisiin toteuttaa. Kaikkien maan-omistajien on tällöin kannatettava hankettaja tehtävä keskinäinen sopimus vastuunja kustannusten jaosta altaan tai kosteikonperustamisessa ja hoidossa. Erityistukeakoskeva hakemus ja sopimus on kunkinmaanomistajan tehtävä yhteishankkeis-sakin vain omaa tilaansa koskevana.Yhteinen suunnitelma ja keskinäinen so-pimus tulee olla hakemuksen liitteinä.Laskeutusallas on yleensä mahdollista pe-rustaa kokonaan yhden tilan maalle.

TE-keskuksen maaseutuosasto pyy-tää kustakin hakemuksesta lausunnonalueelliselta ympäristökeskukselta. Hake-muksen käsittelyn jälkeen TE-keskuksenmaaseutuosasto tekee valtion puolestasopimuksen tuen hakijan kanssa, mikälihakemus hyväksytään.

Hakulomakkeita ja ohjeita hakemuk-sen tekemiseen saa TE-keskuksen maa-seutuosastolta.

10

Ask

o H

ämäl

äine

n/K

uval

iiter

i

Kosteikot ja laskeutusaltaattarjoavat levähdyspaikkojamyös muuttolinnuille.

Hoitopäiväkirja

Kosteikon ja laskeutusaltaan perustami-sesta on pidettävä hoitopäiväkirjaa, jo-hon merkitään lohkon nimi, tunnus japinta-ala. Siihen merkitään vuosittain myöstiedot alueella toteutetuista toimenpiteis-tä, niiden toteuttamisajankohdat ja vai-kutukset ympäristöön. Muistiin merkittä-viä asioita voivat olla esimerkiksi- tehdyt rakentamistoimenpiteet- myöhemmin tehdyt hoitopuhdistukset- mahdollinen niitto ja laidunnus- rantojen ja uomien suojaustoimenpiteet- kasvillisuuden istutukset ja raivaukset

Sopimuksen siirtäminen tai siitä luopuminenMaatalouden ympäristötuen erityistuki-sopimus voidaan siirtää tilan uudelle omis-tajalle tai haltijalle. Viljelijän on tehtävä il-moitus viljelijää ja tilaa koskevista muu-toksista sopimuksen tehneen TE-kes-kuksen maaseutuosastolle 10 työpäivänkuluessa omistusoikeuden siirtymisestä.Sopimuksen siirto edellyttää, että uusiomistaja täyttää kaikki sopimuksen teki-jälle asetetut vaatimukset.

Jos viljelijä luopuu vähintään kolmevuotta voimassa olleesta sopimuksestamyydessään koko tilansa tai muuten ko-konaan lopettaessaan maatalouden har-joittamisen, tukea maksetaan sopimuk-sen voimassaoloaikaa vastaavasti. Mikälisopimus taas on ollut voimassa vähemmänkuin kolme vuotta, jo maksettu erityistu-

ki peritään takaisin korkojen kanssa elleikyseessä ole niin sanottu ylivoimainenviljelijästä riippumaton syy.

Sopimusehtojen valvonta janoudattaminenTE-keskuksen maaseutuosasto valvoo so-pimusehtojen noudattamista. Tuen saajallaon valvontaan joutuessaan velvollisuusantaa kaikki ne tiedot, jotka valvonnan te-kemiseksi ovat tarpeen.

Jos sopimusehtoja ei noudateta, tukivoidaan periä takaisin joko kokonaan taiosittain. TE-keskuksen maaseutuosasto voipurkaa sopimuksen, jos tuen saaja on so-pimusta tehdessään salannut sopimuksentekoon olennaisesti vaikuttavia seikkoja.Sopimus voidaan purkaa myös, jos anne-tut tiedot ovat virheellisiä tai tuen saaja eiole noudattanut sopimuksen ehtoja.

Hankkeen muu rahoitus

Usein kosteikon tai laskeutusaltaan pe-rustaminen voisi olla ympäristön kannal-ta hyödyllistä, mutta kaikki ympäristö-tuen ehdot eivät täyty tai ympäristötukisellaisenaan ei riitä kattamaan aiheutuneitakuluja. Jos hanke halutaan tästä huolimat-ta toteuttaa ja sille on vankat perusteet,voidaan harkita omaa rahoitusta tai tie-dustella muita rahoituskanavia esimer-kiksi alueen ympäristökeskuksesta erityi-sesti perustamisvaiheen kustannusten kat-tamiseen.

11

Työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot

Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastoHuhtalantie 2, 60220 Seinäjokipuh. (06) 416 3555, telefax (06) 416 3365

Etelä-Savon TE-keskuksen maaseutuosastoMikonkatu 5, PL 164, 50101 Mikkelipuh. (015) 466 4011, telefax (015) 466 4211

Hämeen TE-keskuksen maaseutuosastoHämeenlinnan palvelupiste,Raatihuoneenkatu 11, 13100 Hämeenlinnapuh. (03) 85 151, telefax (03) 851 5799Lahden palvelupiste, Rauhankatu 10, 15110 Lahtipuh. (03) 85 151, telefax (03) 851 5335

Kaakkois-Suomen TE-keskuksen maaseutuosastoSalpausselänkatu 22, PL 1041, 45101 Kouvolapuh. (05) 21 171, telefax (05) 211 7270Lappeenrannan palvelupisteSnellmaninkatu 10, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 211 7400, telefax (05) 211 7409

Kainuun TE-keskuksen maaseutuosastoKalliokatu 4, 87100 Kajaanipuh. (08) 61 631, telefax (08) 616 3499

Keski-Suomen TE-keskuksen maaseutuosastoCygnaeuksenkatu 1, PL 44, 40101 Jyväskyläpuh. (014) 410 4600, telefax (014) 410 4606

Lapin TE-keskuksen maaseutuosastoRuokasenkatu 2, 96200 Rovaniemipuh. (016) 368 7300, telefax (016) 368 7370Kemin palvelupisteAsemakatu 19, PL 128, 94101 Kemipuh. (016) 368 7400, telefax (016) 368 7440

Pirkanmaan TE-keskuksen maaseutuosastoKauppakatu 4, PL 467, 33101 Tamperepuh. (03) 256 5300, telefax (03) 256 5779

Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastoHovioikeudenpuistikko 19 A, PL 131, 65101 Vaasapuh. (06) 329 6300, telefax (06) 329 6482Kokkolan palvelupisteIsokatu 15 B, PL 240, 67101 Kokkolapuh. (06) 832 6500, telefax (06) 832 6590

Pohjois-Karjalan TE-keskuksen maaseutuosastoKauppakatu 40 B, PL 8, 80101 Joensuupuh. (013) 246 111, telefax (013) 246 4559

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen maaseutuosastoViestikatu 1, PL 86, 90101 Oulupuh. (08) 536 8000, telefax (08) 536 8180Ylivieskan palvelupisteValtakatu 4 B, PL 103, 84101 Ylivieska, puh. (08) 429 2430, telefax (08) 429 2440

Pohjois-Savon TE-keskuksen maaseutuosastoKäsityökatu 41, PL 2000, 70101 Kuopiopuh. (017) 617 5111, telefax (017) 617 5335

Satakunnan TE-keskuksen maaseutuosastoPohjoisranta 11 E, PL 266, 28101 Poripuh. (02) 620 4000, telefax (02) 620 4001

Uudenmaan TE-keskuksen maaseutuosastoMaistraatinportti 2, PL 15, 00241 Helsinkipuh. (09) 2534 2111, telefax (09) 2534 2300

Varsinais-Suomen TE-keskuksen maaseutuosastoRatapihankatu 36, PL 592, 20101 Turkupuh. (02) 210 0400, telefax (02) 210 0626

Maa- ja metsätalousministeriö, tukiyksikköPL 30, 00023 Valtioneuvostopuh. (09) 16 001, telefax (09) 1605 2711

Alueelliset ympäristökeskukset

Etelä-Savon ympäristökeskusJääkärinkatu 14, 50100 Mikkelipuh. (015) 74 441, telefax (015) 744 4509

Hämeen ympäristökeskusBirger Jaarlin katu 13, PL 131, 13101 Hämeenlinnapuh. (03) 242 0511, telefax (03) 242 0500Lahden toimipaikkaKauppakatu 11 C, PL 29, 15141 Lahtipuh. (03) 242 0511, telefax (03) 242 0300

Kaakkois-Suomen ympäristökeskusKauppamiehenkatu 4, PL 1023, 45101 Kouvolapuh. (05) 75 441, telefax (05) 371 0893 Lappeenrannan toimipaikka, Laserkatu 6, 53850 Lappeenrantapuh. (05) 624 3294, telefax (05) 624 3298

Kainuun ympäristökeskusKalliokatu 4, PL 115, 87101 Kajaanipuh. (08) 61 631, telefax (08) 616 3629

Keski-Suomen ympäristökeskusAilakinkatu 17, PL 110, 40101 Jyväskyläpuh. (014) 697 211, telefax (014) 614 273

Lapin ympäristökeskusHallituskatu 1-3, PL 8060, 96101 Rovaniemipuh. (016) 329 4111, telefax (016) 310 340

Lounais-Suomen ympäristökeskusItsenäisyydenaukio 2, PL 47, 20801 Turkupuh. (02) 525 3500, telefax (02) 525 3509Satakunnan toimipaikka, Valtakatu 6, 28100 Poripuh. (02) 450 3750, telefax (02) 450 3759

Länsi-Suomen ympäristökeskusKoulukatu 19, PL 262, 65101 Vaasapuh. (06) 367 5211, telefax (06) 367 5251Kokkolan toimipaikkaTorikatu 40 B, 67100 Kokkolapuh. (06) 367 6211, telefax (06) 367 5610Seinäjoen toimipaikka, Kalevankatu 11–13, PL 156, 60101 Seinäjokipuh. (06) 367 5211, telefax (06) 367 5251

Pirkanmaan ympäristökeskusRautatienkatu 21 B, PL 297, 33101 Tamperepuh. (03) 242 0111, telefax (03) 242 0266

Pohjois-Karjalan ympäristökeskusTorikatu 36 A, PL 69, 80101 Joensuupuh. (013) 1411, telefax (013) 123 622

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusIsokatu 9, PL 124, 90101 Oulupuh. (08) 315 8300, telefax (08) 315 8305Kalajokilaakson osastoTorikatu 40 B, 67100 Kokkolapuh. (06) 827 9111, telefax (06) 827 991

Pohjois-Savon ympäristökeskusSepänkatu 2 B, PL 1049, 70101 Kuopiopuh. (017) 788 4777, telefax (017) 788 4701

Uudenmaan ympäristökeskusAsemapäällikönkatu 14, PL 36, 00521 Helsinkipuh. (09) 148 881, telefax (09) 1488 8295

YmpäristöministeriöKasarmikatu 25, PL 35, 00023 Valtioneuvostopuh. (09) 16 007, telefax (09) 1603 9545

Suomen ympäristökeskusKesäkatu 6, PL 140, 00251 Helsinkipuh. (09) 403 000, telefax (09) 403 0190

Maaseutuneuvonta

Etelä-Karjalan Maaseutukeskus Pormestarinkatu 6, PL 46, 53101 Lappeenrantapuh. (05) 678 911, telefax (05) 453 0008

Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskus Huhtalantie 2, 60220 Seinäjokipuh. (06) 416 3111, telefax (06) 416 3448

Farma Maaseutukeskus Humalistonkatu 7 b, 20100 Turkupuh. (02) 273 1500, telefax (02) 233 7570

Hämeen Maaseutukeskus puh. (03) 62 521Hämeenlinnan toimipaikkaRaatihuoneenkatu 13 B 13, 13100 Hämeenlinnatelefax (03) 625 2240Lahden toimipaikkaMariankatu 8 A, 15110 Lahtitelefax (03) 625 2340

Kainuun Maaseutukeskus Osmonkatu 9, 87100 Kajaanipuh. (08) 619 870, telefax (08) 6198 7223

Keski-Pohjanmaan Maaseutukeskus Rantakatu 5, 67100 Kokkolapuh. (06) 831 2200, telefax (06) 831 0269

Keski-Suomen Maaseutukeskus Kauppakatu 19, PL 112, 40101 Jyväskyläpuh. (014) 443 7200, telefax (014) 443 7205

Kymenlaakson Maaseutukeskus Paimenpolku 16, 45100 Kouvolapuh. (05) 74 511, telefax (05) 375 6992

Lapin Maaseutukeskus Tutkijantie 28, 96900 Saarenkyläpuh. (016) 331 1700, telefax (016) 331 1777

Maaseutukeskus MikkeliMikonkatu 5, PL 173, 50101 Mikkelipuh. (015) 415 512, telefax (015) 415 5286

Oulun Maaseutukeskus Kauppurienkatu 23, PL 106, 90101 Oulupuh. (08) 316 8611, telefax (08) 373 075

Pirkanmaan Maaseutukeskus Näsilinnankatu 48 D, PL 97, 33101 Tamperepuh. (03) 250 3111, telefax (03) 250 3500

Pohjois-Karjalan Maaseutukeskus Koskikatu 11 C, PL 5, 80101 Joensuupuh. (013) 611 3311, telefax (013) 611 3399

Pohjois-Savon Maaseutukeskus Puijonkatu 14, PL 1096, 70111 Kuopiopuh. (017) 539 110, telefax (017) 539 1200

Satakunnan Maaseutukeskus Itsenäisyydenkatu 35 A, 28130 Poripuh. (02) 631 1600, telefax (02) 631 1611

Uudenmaan Maaseutukeskus Seutulantie 1, 04400 Järvenpääpuh. (09) 751 5600, telefax (09) 7515 6777

Maaseutukeskusten LiittoUrheilutie 6, PL 251, 01301 Vantaapuh. (09) 4174 000, telefax (09) 4174 0400

Finska Hushållningssällskapet Hämeenkatu 28, 20700 Turkupuh. (02) 469 0114, telefax (02) 469 0115

Nylands Svenska Lantbrukssällskap Liisankatu 21 B, 00170 Helsinkipuh. (09) 135 1244, telefax (09) 135 5331

Österbottens Svenska Lantbrukssällskap Kauppapuistikko 16 A, 65100 Vaasapuh. (06) 319 0200, telefax (06) 319 0201

Svenska lantbrukssällskapens förbundLiisankatu 21 B, 00170 Helsinkipuh. (09) 135 1035, telefax (09) 135 1653

LISÄTIETOA

Tämä lehtinen on tehty tammikuussa 2003.

Lisätietoja saa tällä sivulla esitellyiltä viran-omaisilta ja järjestöiltä.

Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriöKäsikirjoitus: Markku Puustinen, Jukka Jormola Ulkoasu ja taitto: Sauli Heikkilä, Pieni HuoneKannen kuvat: Maarit Puumala, Pauli Nieminen/KuvaliiteriPainopaikka: Painotalo Auranen Oy