Matkalla tasa-arvon ja kumppanuuden Eurooppaan EQUAL ... · seudulla. Projekti ehkäi-see syrjäytymistä ja nopeuttaa kotoutu-mista suomalaiseen yhteiskuntaan muun muassa työllistymis-mahdollisuuksia

Matkalla tasa-arvon ja kumppanuuden Eurooppaan

EQUAL-yhteisöaloite 2000 - 2006

Equal_aloite 9.5.2003 09:31 Sivu 2

Matkalla tasa-arvon ja kumppanuuden Eurooppaan

EQUAL-yhteisöaloite 2000 - 2006


Teksti ja taitto: Innocorp OyPaino: Erweko Painotuote Oy 2003


5

Pääkirjoitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .6Equal – matkalla tasa-arvon ja kumppanuuden Eurooppaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .7Toimintalinjat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .9Euroopan sosiaalirahasto (ESR) lyhyesti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

5.1 Työllistyvyys5.1.1 Työmarkkinoille pääsemisen ja paluun helpottaminen kaikille avointen työmarkkinoiden luomiseksi myös niille, joilla on työmarkkinoille pääsemiseen tai niille palaamiseen liittyviäintegroimisvaikeuksia

Aboavita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .12Equal Response . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14Joensuun seudun Equal-hanke . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16Kuriiri . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .18Lukibussi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20Majakka-Beacon . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .22Operation Work . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24OTTE - opintieltä työelämään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .26Rehti Meininki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .28Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .30Työn Tiet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32Vik-tori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34Worth the Work . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36Youth RiSe – Rikoskierre seis . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .38

5.1.2 Rasismin ja muukalaisvihan torjunta työmarkkinoilla Appelsiinipuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .40ETMO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .42Kaakkois-Suomen Majakka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .44Kulttuurilaboratorio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .46MORO! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48

5. 2 Yrittäjyys5.2.1 Sosiaalitalouden (kolmannen sektorin) ja erityisesti yleishyödyllisten palvelujen vahvistaminen korostaen työpaikkojen laadun parantamista

Elware . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .50Hoivayrittäjyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .52Kylätalous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .54Lähiön sosiaaliset yrittäjät . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .56Pohjoinen Equal . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .58Spring . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .60

5.3 Sopeutumiskyky5.3.1 Tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutumiselle talouden rakennemuutokseen sekä informaatio-teknologioiden ja muiden uusien teknologioiden käyttämiselle

Ammattilaisen väylä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .62Kimpassa Vahvat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .64Kokeneiden Voima . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .66OIVA PK . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .68Optio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .70Pienyritysten johtamisjärjestelmien kehittäminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .72Taitava Tevanake . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .74TARU . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .764T – tulevaisuus, tieto, teknologia ja terveys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .78

5. 4 Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet5. 4.1 Sukupuolten välisen kuilun kaventaminen ja töiden perinteisen sukupuolijaon hälventäminen

MIRROR . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .80WomenIT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .82

5.5 Turvapaikanhakijoiden yhteiskunnallinen ja ammatillinen integrointi5.5.1 Turvapaikanhakijoiden yhteiskunnallinen ja ammatillinen integrointi

Becoming Visible . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .84

Sisältö


6

Työmarkkinoihin liittyvän syrjinnän ja eriar-voisuuden torjumista varten syntynyt Equal-yhteisöaloite on tuotekehityslaboratorio - väli-ne, jonka avulla Euroopan unionin työllisyys-poliittisia tavoitteita muutetaan käytännöntoimenpiteiksi eri jäsenmaissa. Ohjelmakau-della 2000-2006 toteutettavan Equalin tehtä-vänä on etsiä, kokeilla, tuottaa ja toteuttaauusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, kou-lutus- ja elinkeinopolitiikkaan sekä levittäähyviä käytäntöjä. Jo tässä vaiheessa voidaan sa-noa, että Equal-aloitteessa toteutettavat laajatkansalliset ja kansainväliset kehittämiskump-panuudet ovat osoittautuneet hankkeiden ta-voitteiden toteuttamisen kannalta tarpeellisik-si ja tarkoituksenmukaisiksi.

Equalin ensimmäisellä hakukierroksella ha-kemuksia saapui lähes 130, joista valintaryh-mä valitsi Equal-yhteisöaloitetta parhaiten tu-kevat ja toteuttamiskelpoisimmat hankkeet.Valituiksi tuli 37 hanketta eli kehittämis-kumppanuutta, jotka jakautuvat viiteen pää-linjaan: työllistyvyyteen, yrittäjyyteen, sopeu-tumiskykyyn, naisten ja miesten yhtäläisiinmahdollisuuksiin sekä turvapaikanhakijoidenyhteiskunnalliseen ja ammatilliseen integ-roitumiseen.

Selvästi eniten hakemuksia saapui työllisty-vyyttä edistävään toimintalinjaan, joka pyrkiivaikuttamaan kansallisten työttömyystilasto-jen kovimpaan ytimeen. Suunta oli samamyös muissa EU-jäsenmaissa. On kiinnosta-vaa nähdä, miten projektit onnistuvat vaikut-tamaan vaikeasti työllistyvien elämänlaadunparantamiseen, valtaistamiseen ja työllistymi-seen. Mielenkiintoista on myös seurata, mitenhankkeet pystyvät kehittämään yhteisötalou-den ja sosiaalisten yritysten mallia ja vaikutta-maan sosiaalisia yrityksiä koskevan kansallisenlainsäädännön valmisteluun.

Vähemmän suosiota saaneisiin toimintalin-joihin - kuten sopeutumiskykyyn sekä miestenja naisten yhtäläisiin mahdollisuuksiin - pa-

nostetaan entistä enemmän seuraavalla haku-kierroksella. Uudella hakukierroksella on to-dennäköisesti mukana myös uusia EU-jäsen-maita. Nähtäväksi jää, miten paljon Equal sil-loin kiinnostaa ja miten käytettävissä olevatmäärärahat jakautuvat.

Tällä hetkellä käynnissä olevat Equal-hank-keet ovat päättäneet puolen vuoden kehittely-vaiheensa ja siirtyneet toteuttamisvaiheeseen.Tämän rinnalla on käynnistetty myös temaat-tinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimisek-si, toteuttamiseksi ja levittämiseksi. Nyt pyri-tään siis sanoista tekoihin, teoreettisesta pyrki-misestä aktiiviseen tekemiseen.

Odotuksia on paljon, ja niihin varmastimyös vastataan. Paljon työtä on jo tehty – niinkuin oheisista projektikohtaisista esittelyistäkäy ilmi. Toivomme, että toimintaperiaattei-densa mukaisesti käynnissä olevat Equal-hankkeet synnyttävät odotettuja uusia toimin-tamalleja ja hyviä käytäntöjä - sellaisia, jotkaovat käyttökelpoisia ja valtavirtaistettavissalaajemminkin.

Equal-yhteisöaloitteen kansalliset ja kan-sainväliset kehittämiskumppanuudet ovat mah-dollistaneet kokonaisvaltaisten ja innovatiivis-ten ratkaisujen toteuttamisen kaikenlaisenepätasa-arvon poistamiseksi työmarkkinoilta.Equalin myötä olemme nyt matkalla tasa-arvon ja kumppanuuden Eurooppaan.

Eeva-Liisa KoivunevaProjektipäällikkö

TyöministeriöRakennerahastojen toimeenpano-projekti

Equal-ohjelma tuottaa tuloksia


7

Equal-yhteisöaloiteohjelman tavoitteena onkehittää kansainvälisen yhteistyön avulla uusiakeinoja, joilla torjutaan syrjäytymistä, syrjin-tää sekä epätasa-arvoa työmarkkinoilla. Toi-minta kytketään työllisyyden ja inhimillistenvoimavarojen kehittämiseen. Pyrkimyksenäon tukea erityisesti heikoimmassa työmarkki-na-asemassa olevien ja vaikeasti työllistettävientyöelämäkynnyksen ylittämistä. Keskeisenä ta-voitteena on kehittää toimenpiteitä henkilöi-den osaamisen, elämänhallinnan ja –laadunsekä omatoimisuuden lisäämiseksi.

Ohjelmakaudella 2000-2006 Equal-yhtei-söaloiteohjelmaa toteutetaan koko Suomenalueella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maa-kuntaa.

ToteuttamiskeinotEqual-yhteisöaloiteohjelman toteuttamisperi-aatteet ovat kehittämiskumppanuuksien toi-minnan perusta. Näitä periaatteita ovat:• temaattinen lähestymistapa• kehittämiskumppanuudet• kokonaisvaltainen lähestymistapa

ongelmien ratkaisemiseksi• kohderyhmien valtaistaminen• kansainvälisestä yhteistyöstä saatava

lisäarvo• kokeilut ja innovatiivisuus• hyvien käytäntöjen valtavirtaistaminen

KehittämiskumppanuusEqual-yhteisöaloiteohjelma toteutetaan kehit-tämiskumppanuuksina, joihin osallistuvat eritoimijatahot resurssinsa yhdistäen. Kumppa-nit kartoittavat tietyllä teema-alueella työ-markkinoiden syrjintää ja tasa-arvoa koskevanongelman, joka koskettaa heikoimmassa työ-markkina-asemassa olevia ryhmiä. Pyrkimyk-senä on löytää ongelmaan kokonaisvaltaisen jainnovatiivisen lähestymistavan avulla toimivaratkaisumalli.

Kehittämiskumppanuus on projektina ta-voitteiltaan, tehtäväalueiltaan ja kestoltaan ra-jattu kokonaisuus. Se perustuu työohjelmaanja kumppanuudessa mukana olevien väliseensopimukseen. Projektikokonaisuuteen voikuulua osaprojekteja ja -hankkeita, joissa to-teutetaan erilaista, kumppanuuden yhteisiintavoitteisiin suuntautuvaa toimintaa.

Keskeistä on kumppanuuden lähestymista-pa: kaikki mukana olevat tahot ovat aidosti si-toutuneet yhteistyöhön ja yhteisesti hyväksy-tyn strategian noudattamiseen halutun loppu-tuloksen saavuttamiseksi. Toimintaa ohjaavas-sa ohjausryhmässä on jokaisen kumppanin jamahdollisten osaprojektien edustajia.

Kumppanuudet voivat olla toiminnan ta-voitteesta riippuen joko alueellisia tai sekto-ri/alakohtaisia. Alueellisissa kumppanuuksissakeskeiset toimijat tietyltä maantieteelliseltäalueelta (kaupungista, maaseutualueelta, pai-kalliselta hallintoalueelta tai työssäkäyntialu-eelta) yhdistävät resurssinsa yhteisen ongelmanratkaisemiseksi. Sektoraalisissa kumppanuuk-sissa eri osapuolet keskittävät toimintaansa esi-merkiksi tiettyyn elinkeino- tai toimialaan liit-tyvän epätasa-arvon ja syrjinnän poistamiseksi.Sektoraaliset kumppanuudet voidaan suunna-ta myös jollekin tietylle kohderyhmälle.

Kumppanuus perustuu laaja-alaiseen yh-teistyöverkostoon. Pyrkimyksenä on aina yh-distää erilaisia näkökulmia uusien menetel-mien löytämiseksi. Kumppanuuksiin osallistu-vat kunkin ratkaisun kannalta olennaiset toi-mijat kuten kansalaisjärjestöt, työelämän osa-puolet, yritykset (erityisesti pk-yritykset), alue-ja paikallisviranomaiset, koulutusinstituutiotja tutkimuslaitokset. Kehittämiskumppanuu-det ovat kysyntälähtöisiä ja ne vastaavat koh-deryhmien, työnantajien ja työyhteisöjen to-dellisiin tarpeisiin. Ohjelmassa pyritään var-mistamaan, että toteutuksesta hyötyvät ne,jotka tosiasiallisesti ovat huonoimmassa ase-massa työmarkkinoilla.

Equal – matkalla tasa-arvon jakumppanuuden Eurooppaan


8

Kansainvälinen yhteistyöKeskeinen osa Equal-ohjelmaa on kansainväli-nen yhteistyö eri jäsenmaiden kesken. Kan-sainvälisen yhteistyön tarkoituksena on tuot-taa lisäarvoa ja uusia näkökulmia saman taivastaavan ongelman parissa työskentelevillekumppaneille.

Yhteistyön pääpaino on yhteisessä kehitys-työssä ja henkilövaihdossa. Kumppanit vaihta-vat tietoa projekteistaan, niiden osaamisesta jatavoitteista. Päämäärä on yhteinen, muttakumppanit toimivat toisistaan riippumattomi-na.

Kehittämiskumppanuuden yleiset edellytykset• valtaistaminen – kohderyhmien osallista-

minen toimintaan• kansainvälinen yhteistyö – tiedon ja

kokemusten vaihto• innovaatiot – uudet toimintamallit• valtavirtaistaminen – tulosten siirtäminen

yleisiksi toimintatavoiksi

Horisontaaliset painotukset• sukupuolten tasa-arvo• paikallisen kehityksen tukeminen• tietoyhteiskunnan sosiaalinen ulottuvuus ja

työllisyysnäkökohdat• kestävä kehitys• ennakointi• hyvien etnisten suhteiden edistäminen

Kohderyhmät• heikosti koulutetut pitkäaikaistyöttömät• työelämässä olevat heikon peruskoulutuk-

sen ja vanhentuneen ammattitaidon omaa-vat ikääntyvät ja ikääntyneet

• ilman ammatillista koulutusta olevat,vähän koulutetut tai moniongelmaisetnuoret

• nuoret, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulunsa

• erityisryhmien nuoret, etnisiin vähemmis-töihin kuuluvat nuoret ja maaseudun nuoret

• vajaakuntoiset ja vammaiset• mielenterveyskuntoutujat ja päihde-

ongelmaiset• pakolaiset ja muut maahanmuuttajat sekä

etniset vähemmistöt• rakennemuutostoimialoilla toimivien

yritysten henkilöstö, erityisesti ikääntyvätja ikääntyneet

• naisten erityisryhmät, esimerkiksi maahan-muuttajat tai maaseudun ja saariston naiset

• miehet ja naiset, joihin kohdistuvilla toi-milla pyritään purkamaan horisontaalistaja vertikaalista koulutuksen ja työmarkki-noiden sukupuolenmukaista segregaatiota

• ne turvapaikkaa hakeneet henkilöt, jotkaeivät ole vielä saaneet päätöstä hakemuk-seensa


9

Ohjelman toimintalinjat ja niiden toimen-pidekokonaisuudet perustuvat Euroopan työllisyysstrategian neljään pilariin, jotkaovat: työllistyvyys, yrittäjyys, sopeutumis-kyky sekä naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet. Viidentenä toimintalinjana onTurvapaikanhakijoiden yhteiskunnallinen jaammatillinen integrointi.

5.1 Työllistyvyys

5.1.1 Työmarkkinoille pääsemisen ja paluunhelpottaminen kaikille avointen työmarkkinoi-den luomiseksi myös niille, joilla on työmarkki-noille pääsemiseen tai niille palaamiseen liittyviäintegroimisvaikeuksia.Tavoitteena on kokeilla ja kehittää menetelmiäja ratkaisumalleja kaikkein heikoimmassa työ-markkina-asemassa olevien työllistyvyyden pa-rantamiseksi sekä työllistymiseksi avoimilletyömarkkinoille. Yhteistyötä kehitetään työn-antajien ja yritysten, viranomaisten ja koulu-tuksen järjestäjien sekä kohderyhmien edusta-jien kesken siten, että työelämän kynnys mata-loituu ja yritysten valmiudet ennakkoluulotto-miin rekrytointeihin paranevat. Projektit ke-hittävät toimintamalleja, joissa otetaan huo-mioon eri tavoin työelämän syrjintää ja epäta-sa-arvoisuutta sekä syrjäytymisen uhkaa koke-vien ryhmien erityiset tarpeet ja osallisuus sekäalueelliset erityispiirteet.

5.1.2 Rasismin ja muukalaisvihan torjunta työ-markkinoillaTavoitteena on maahanmuuttajien ja perin-teisten etnisten vähemmistöjen työllistymisenedellytysten ja työllisyyden parantaminen sekätyöllisyysasteen nostaminen yhteistyössä työ-elämän osapuolten ja yritysmaailman kanssa.Pyrkimyksenä on edistää etnistä tasa-arvoa jayhtäläisiä mahdollisuuksia sekä helpottaa et-nisten vähemmistöjen työelämään pääsyä mo-nimuotoisuutta ja monikulttuurisuutta arvos-tavien ja osaamista tukevien käytäntöjen avul-la. Tähän pyritään hyödyntämällä kokemuksiaja etnisten vähemmistöjen osallisuutta.

5.2 Yrittäjyys

5.2.1 Sosiaalitalouden (kolmannen sektorin) jaerityisesti yleishyödyllisten palvelujen vahvista-minen korostaen työpaikkojen laadun paranta-mistaTavoitteena on myötävaikuttaa kansallisen yh-teisötalouden strategian luomiseen. Toimenpi-dekokonaisuuden avulla kehitetään yhteisöta-louden ja sosiaalisten yritysten suomalaistamallia sekä vaikutetaan erityispiirteiden huo-mioonottamiseen viranomaistoiminnassa,lainsäädännössä ja tukimuodoissa. Tavoitteenaon kehittää kolmannen sektorin yrittäjyyttä jayrityksiä sekä parantaa elämänhallintaa, osalli-suutta ja työllisyyttä silloin, kun syrjinnän taisyrjäytymisen vuoksi on vaikeuksia työllistyäavoimille työmarkkinoille.

Toimintalinjat


10

5.3 Sopeutumiskyky

5.3.1 Tuki yritysten ja työntekijöiden sopeutu-miselle talouden rakennemuutokseen sekä infor-maatioteknologioiden ja muiden uusien teknolo-gioiden käyttämiselleTavoitteena on auttaa pk-yrittäjiä ja henkilös-töä sopeutumaan rakennemuutokseen sekä ta-louden ja työelämän muuttuviin tarpeisiin.Tavoitteena on etenkin tietoteknologian osaa-misen lisääminen sekä uuden teknologianhyödyntäminen uusissa yhteyksissä työpaik-kojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Tarkoi-tuksena on kokonaisvaltaisin toimin kokeillaja kehittää yrittäjille ja työntekijöille sekä työ-yhteisöille koulutusta ja toimintamalleja, jot-ka johtavat parempaan tuottavuuteen ja kil-pailukykyyn sekä henkilöstön osaamispää-oman ja osallisuuden kasvuun.

5.4 Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet

5.4.1 Sukupuolten välisen kuilun kaventami-nen ja töiden perinteisen sukupuolijaon hälven-täminenTavoitteena on kokeilla uusia menetelmiä jaratkaisumalleja koulutus- ja työelämässä esiin-tyvän sukupuolten välisen segregaation purka-miseksi. Tämä tapahtuu rohkaisemalla eri su-kupuolia ei-perinteisiin valintoihin ja tuke-malla heitä näissä valinnoissa opetuksen jatyöelämän käytäntöjen sekä kumppanuuksienavulla. Naisten etenemistä perinteisesti mies-ten hallussa oleviin johtotehtäviin tuetaan jayrityksiä rohkaistaan edistämään segregaationpurkua. Tavoitteena ovat tasa-arvoisten työyh-teisöjen sekä perheystävällisten työpaikkojen,työpaikkakäytäntöjen ja niitä tukevien palve-lujen kehittäminen. Naisyrittäjyyden mahdol-lisuuksia lisätään ei-perinteisille aloille.

5.5 Turvapaikanhakijoiden yhteiskunnallinenja ammatillinen integrointi

5.5.1 Turvapaikanhakijoiden yhteiskunnallinenja ammatillinen integrointiTavoitteena on mm. tukea turvapaikanhaki-joiden ja tilapäisen suojelun saaneiden toimin-takyvyn säilyttämistä, oman elämän hallintaaja syrjäytymisen ehkäisemistä sekä tulevastaoleskeluluparatkaisusta riippuen valmiuksiajoko paluumuuttoon tai kotoutumiseen. Li-säksi lisätään kantaväestön tietämystä turva-paikanhakijoiden ja tilapäisen suojelun saanei-den tilanteesta ja kehitetään näin etnisiä suh-teita yhteiskunnassa.


11

Equal-yhteisöaloitetta rahoittaa Euroopan so-siaalirahasto (ESR), joka on yksi Euroopanunionin rakennerahastoista. Equal-yhteisö-aloiteohjelman rahoituskehys ohjelmakaudelle2000-2006 on noin 161 miljoonaa euroa, jos-ta EU:n rahoitusosuus on noin 72 miljoonaaeuroa. Muu rahoitus tulee valtion tukena,kuntarahoituksena ja yksityisenä rahoitukse-na. Valtion rahoitusosuuden myöntävät työ-ministeriö, opetusministeriö sekä sosiaali- jaterveysministeriö.

ESR pyrkii edistämään toimenpiteitä, joillaehkäistään ja torjutaan työttömyyttä, kehite-tään inhimillisiä voimavaroja sekä osaamista japarannetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia päästätyömarkkinoille. Erityistavoitteena on tukeaAmsterdamin sopimukseen perustuvaa Euroo-pan unionin työllisyysstrategiaa (EES). Sopi-muksessa määrätään eurooppalaisesta strate-giasta ja työllisyyden suuntaviivoista, jotka jä-senvaltioiden on otettava huomioon kansalli-sissa politiikoissaan. Näitä toteutetaan jäsen-valtioiden kansallisten työllisyyspolitiikan toi-mintasuunnitelmien (NAP) kautta.

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) lyhyesti


Kahdeksan koulutusorganisaationyhteistyönä toteutettavaAboavita helpottaa maahan-muuttajien elämää Turunseudulla. Projekti ehkäi-see syrjäytymistä janopeuttaa kotoutu-mista suomalaiseenyhteiskuntaan muunmuassa työllistymis-mahdollisuuksia paran-tamalla. Tarjonta onkohdannut kysynnän jaAboavita osoittanut tar-peellisuutensa.

● Aboavita tuottaa räätälöityjä ja käy-tännönläheisiä täsmätoimenpiteitä ja innovaa-tioita. Peruskivenä on laaja yhteistyö eri koulu-tusorganisaatioiden kanssa ja innovatiivisenatukirakenteena ovat mentorit, jotka toimivatyhteyslinkkeinä osallistujan, työnantajan jakouluttajien välillä. Koulutuspolut suunnitel-laan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä osa-puolten kesken. Opiskelun joustavuuden javalintamahdollisuuksien lisäämiseksi hank-keessa kokeillaan myös opiskelijan koulutustu-kiseteliä, jolla hän voi hankkia osan tarvitse-mistaan palveluista. Opetuksessa käytetään tu-kena ja apuna uutta teknologiaa, kuten avoi-mia oppimisympäristöjä.

Hanke perustuu osallistujien elämäntilan-teen kartoittamiseen, työkyvyn, ammatti- jakielitaidon testaamiseen, ammatillisten kiin-nostusalueiden selvittämiseen sekä selkeän jarealistisen urasuunnitelman tekemiseen. Maa-hanmuuttajalla on toiminta-ajatuksen mukaanoikeus ohjaavan opettajan palveluihin millointahansa työelämään johtavan polkunsa aikanaja tarvittaessa myös sen jälkeen. Keskeistä onopettajan ja osallistujan välille syntyvä luotta-

12

muksellinen suhde, pitkäjänteisyysja vastuunjako.

Toiminnan tuloksenamaahanmuuttajien kotou-

tuminen suomalaiseenyhteiskuntaan nopeu-tuu. Yhteistyö ammat-tiliittojen ja yrityselä-män edustajien kanssamaahanmuuttajientyöllistämiseksi lujit-

tuu, minkä ansiosta syn-tyy hyviä käytäntöjä ja

uusia yhteistyöverkkoja.Seurannan tuloksena kehite-

tään palvelukokonaisuuksia, jotkavähentävät eri-ikäisten maahanmuutta-

jien syrjäytymistä ja edistävät ammattitaitoisentyövoiman saantia erityisesti aloille, joita uh-kaa työvoimapula

Aboavita sisältää 11 osahanketta, jotka ja-kautuvat tavoitteiden, tarjonnan ja kohderyh-män mukaan neljään pääryhmään: nuoretmaahanmuuttajat, työikäiset maahanmuutta-jat, erikoispalveluja tarjoavat hankkeet ja tuki-palveluja tarjoavat hankkeet.

Tavoitteet • katkaista maahanmuuttajien syrjäytymis-

kehitys kokonaisvaltaisesti ohjauksen, kou-lutuksen ja työssäoppimisen keinoin

• nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumis-ta suomalaiseen yhteiskuntaan

• tiivistää yhteistyötä ammattiliittojen ja yri-tyselämän kanssa maahanmuuttajien työl-listämisen helpottamiseksi

• synnyttää hyviä käytäntöjä ja uusia palve-lukokonaisuuksia syrjäytymisen ehkäisemi-seksi

• lisätä kohderyhmien merkitystä hankkeenaktiivisina toimijoina

Innovatiivinen koulutusverkosto maahanmuuttajille

Aboavita edistää kotoutumista


13

Kohderyhmät• syrjäytymisvaarassa olevat eri-ikäiset

maahanmuuttajat

Toiminta-alue ja -aika• Turun seutu• 2001- 2003

Kehittämiskumppanuus • Turun ammatti-instituutti (hallinnoiva

organisaatio) / TaiUra, Bestend,Joustavasti työelämään

• Turun Aikuiskoulutussäätiö, TurunAmmatillinen Aikuiskoulutuskeskus (kansainvälisten asioiden koordinointi) /Polku maahanmuutajille

• Asiantuntijaosuuskunta Turun Norssi–palvelut, Turun normaalikoulu / VISIO

• Fortbildningscentralen vid Åbo Akademi /Mentor, Kokemus kunniaan

• Turun iltalukio / Nuorten maahanmuutta-jien perusopetuksen vahvistaminen

• Turun kristillisen opiston säätiö / Merko• Turun suomenkielinen työväenopisto /

Aktiiviseksi kädentaitojen, luovuuden jaitsensä toteuttamisen kautta

• Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus/ Kädestä pitäen

Kansainvälinen yhteistyö• kumppanit Saksasta ja Englannista• yhteistyössä kolme teemaa: monikulttuuri-

suuden korostaminen voimavarana, nuor-ten siirtyminen ammatillisesta koulutuk-sesta työelämään ja oppimisen esteet

LisätietojaTurun ammatti-instituutti Matti Mäkeläpuh. (02) 2633 [email protected]

Imad Kawani muutti Irakista Suomeen 1992.Vuosien aikana Imad on osallistunut moniin koulu-tuksiin ja toiminut muun muassa oppisopimuskou-lutuksessa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajana.Nykyään sujuvaa suomea puhuvaImad on mukana Aboavitan käyn-nistämässä Mentortuki-projektis-sa, joka kouluttaa jo jonkin aikaaSuomessa asuneista ja suomea osaavista maahan-muuttajista tukihenkilöitä maahanmuuttajille.

Imad tietää, että maahanmuuttajilla on useinuudessa maassa alkuun eräänlainen kuherruskuu-kausi, jonka aikana kaikki näyttää suhteellisenvaloisalta ja onnelliselta. Tämän jälkeen alkaa hel-posti alamäki: maahanmuuttaja huomaa joutu-neensa kummalliseen kulttuuriin erilaisten ihmis-

ten pariin. Kaikki tuntuu vaikealta ja oudolta.Joillekin tunne tulee erittäin negatiivisena.

Tässä murtumakohdassa mentorista on suurtahyötyä. Monet ongelmat ovat samankaltaisia ja

niistä puhumalla ja niitä yhdessä rat-komalla voidaan maahanmuuttajiaauttaa selviytymään, tottumaanuuteen ja löytämään oma paikkansa

ympäröivässä yhteiskunnassa.- Mentor, jolla itsellään on samankaltaisia koke-

muksia, voi toimia paremmin kulttuurin tulkkinakuin henkilö, joka näkee yhteiskunnan ainoastaansuomalaisesta näkökulmasta, Imad vahvistaa.

(Lähde: Mosaiikki-tiedotuslehti 1/2002,Pia-Maria Gardberg)

Mentor tukee murtumakohdissa


14

Equal Response kehittää jakokeilee uusia toimintatapo-ja syrjinnän ehkäisemiseksija heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllis-tämiseksi. Se auttaatyöllistymisessään estei-tä kokevien siirtymistätyöelämään luomallamallin työllistymispolusta.Konkreettisena tavoitteenaon auttaa 135 henkilöä siirty-mään tai palaamaan työelämään.

● Hanke toteutetaan eri puolilla Pohjanmaa-ta käynnistettävin osahankkein, jotka toimivaterimittaisina pilotteina porrastetusti siten, ettäensimmäiset osahankkeet ovat käynnistyneettoukokuussa 2002 ja viimeiset päättyvät hank-keen loppuessa toukokuussa 2005.

Hanke kouluttaa muun muassa työssä-käyntiavustajia tukemaan vajaakuntoisten työ-elämään siirtymistä ruotsinkielellä Pietarsaa-ressa. Vaasassa kokeillaan tuettua työllistymis-tä ja työssäkäyntiavustajaa osana työvalmen-nuskeskuksen toimintaa. Duuni-hankkeen ta-voitteena on organisoida Vaasan ja Kyrön-maan työvoimatoimistojen pitkäaikaistyöttö-mille asiakkaille mahdollisimman yksilöllistäkoulutusta avoimessa oppimisympäristössä.

Sovelletun ammatillisen koulutuksen koh-deryhmänä ovat Vaasassa ja Pietarsaaressa asu-vat maahanmuuttajamiehet, jotka eivät selviätavallisesta ammatillisesta koulutuksesta kieli-tai lukiongelmien vuoksi, mutta joilla on kaik-ki mahdollisuudet selvitä työelämässä.

Koko toiminta-alueen kattavan mallin mu-kaan jokaisella asiakkaalla on oma tukihenki-lönsä, joka seuraa ja auttaa häntä kaikissa vai-heissa polulla kohti työllisyyttä. Tukihenkilö-mallilla pyritään katkeamattomaan työllisty-mispolkuun sekä siihen, että asiakkaan työllis-

tymättömyyden syyt selviäisivät tä-hänastista nopeammin. Projekti

huomioi koko toiminta-alu-eella myös työttömän perhe-tilanteen työllisyyteen vai-kuttavana tekijänä. Perhe-polutus palvelee hankkeenasiakkaita auttamalla heitäesimerkiksi akuutin kriisiti-

lanteen yli kohti työllistymis-polkua.Equal Response tekee tutki-

musta muun muassa siitä, mitennuorten syrjäytymistä ehkäistään. Tulokse-

na on malli, jonka pohjalta käynnistyy nuor-ten työllistymiseen tähtäävä projekti. Tutki-mus työmarkkinoiden luomisesta heikossatyömarkkina-asemassa oleville kartoittaa yri-tyksissä olevia esteitä, jotka vaikeuttavat tai es-tävät ko. asemassa olevien henkilöiden palk-kaamista.

Tavoitteet• kehittää ja kokeilla uusia toimintatapoja

syrjinnän ehkäisemiseen ja heikossa työ-markkina-asemassa olevien työllistämiseen

• auttaa työllistymisessään esteitä kokeviensiirtymistä työelämään luomalla malli työl-listymispolusta, jonka varrella tarjottavatuki on kattavampi ja seuranta pitkäaikai-sempi kuin tähänastisissa projekteissa jakansallisessa toiminnassa

• etsiä keinoja sille, miten voidaan edistääyritysten sosiaalista vastuuta ja tasavertai-suuden teemaa ja näin ehkäistä syrjäyty-mistä ja edistää eri ryhmien välistä tasa-arvoa työelämässä

• parantaa kohderyhmien kanssa työskente-levien tahojen välistä yhteistyötä yhteisenasiakkaan parhaaksi

Equal Response rakentaa työllistymismallia

Polkua pitkin takaisin työelämään


15

• vastata tulevaan työvoimapulaan tukemal-la tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuo-lella olevien työikäisten ryhmien siirtymis-tä avoimille työmarkkinoille

• hankkeessa autetaan 135 henkilöä siirty-mään/palaamaan työelämään

Kohderyhmät • vajaakuntoiset• maahanmuuttajat ja pakolaiset• nuoret työttömät• pitkäaikaistyöttömät• välillisesti palveluja tarjoavat toimijat (eri-

tyisesti julkinen organisaatio ja kolmassektori) ja yritykset

Toiminta-alue ja -aika• Pohjanmaan maakunta, kattaen 18 kuntaa

ja kaupunkia• 2001-2005

Kehittämiskumppanuus• Vaasan yliopiston Levón-instituutti

(koordinaattori)• Pohjanmaan liitto• Svenska handelshögskolan • Österbottens högskola • Vaasan ammattikorkeakoulu • Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus • Korsnäs Kurscenter i Jakobstad • Svenska Yrkesinstitut • Vaasan ammattiopisto • Norra Svenska Österbottens

Yrkesläroanstalter Samkommun

• Svenska Österbottens Folkakademi • Korsholms Vuxeninstitut • Carrefour • Tuettu työllistyminen ry • Työhönvalmennuskeskus Jupiter • Kårkulla Samkommun • Datero • Vaasan kaupungin ulkomaalaistoimisto • Vaasan, Kyrönmaa, Pietarsaaren,

Kristiinankaupungin ja Närpiön työ-voimatoimistot

• Vaasan ensi- ja turvakoti • Landskapsföreningen Folkhälsan i

Österbotten • Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pohjan-

maan piirijärjestö ja Vaasan yhdistys • Vaasan setlementtiyhdistys• Parasta Lapsille ry. • Vaasan 4H yhdistys • Vaasan Bestis • Länsi-Suomen hyvinvointikeskus

Kansainvälinen yhteistyö• Rainbow-kumppanuus, johon kuuluu

kumppaneita myös Saksasta, Italiasta,Ranskasta, Espanjasta ja Portugalista

LisätietojaProjektipäällikköMia Brännbackapuh. (06) 3248 901 tai 050 535 [email protected]

SenioriittaS on suunnattu maahanmuuttajanaisille,joiden asema työmarkkinoilla on erityisen heikko.He ovat ehkä käyneet maahanmuuttaja-koulutuksen, mutta eivät ole työllistyneetkotouttamistoimenpiteillä. Heillä ei ehkäole koulutusta lainkaan, heidän koulutus-taustansa on hyvin heikko tai se ei vastaaSuomen työelämän vaatimuksia. He eivät ehkä olekoskaan olleet kodin ulkopuolella työssä. Suomessahe saattavat elää jopa yhteiskunnan ulkopuolella.

SenioriittaS ohjaa maahanmuuttajanaisia vähitel-len ammatillisen koulutuksen ja mahdollisen työhar-joittelun kautta työelämään. Se edistää heidänkotoutumistaan sekä parantaa heidän hyvinvointi-

aan, omatoimisuuttaan, aktiivisuuttaan ja työkunto-aan.

Hanke toteutetaan kaksivuotisena akti-vointiklubina työelämään työhallinnon ryh-mätoimintana. Ensimmäisen vuoden naisetosallistuvat koulutukseen kahtena päivänäviikossa. Opintoihin kuuluu kieliopetusta,

matematiikkaa, atk:ta, työpajatoimintaa, henkilökoh-taista ohjausta, yhteiskuntatietoutta ja työelämääntutustumista. Koulutuksen päätyttyä he tapaavattoisen vuoden ajan säännöllisesti koulutuksenaikaista tukihenkilöään ja saavat henkilökohtaistaohjausta. Tukihenkilö seuraa työllistymispolkujentoteutumista.

SenioriittaS – aktivointiklubi naisille


16

Projekti kehittää Joensuun seudulletyöllistämisen mallia, joka luoheikossa työmarkkina-ase-massa oleville uusia tuki-muotoja syrjäytymisenehkäisemiseksi. Kunvalmiudet kasvavat,työmarkkinoidentasa-arvo lisääntyy.Tavoitteena on vakiin-nuttaa aktivoivan jasosiaalinen mallinmukainen yhteistoimintaosaksi työvoimapolitiikkaa.

● Hankkeen toiminta-alue ulot-tuu kumppanuuksien kautta yli hallin-nollisten kunta-, maakunta- ja valtiorajojen.Projekti toteutuu viiden osahankkeen kautta.

Time Out on nuorten pysäytyshoidon han-ke, joka pyrkii löytämään uusia muotoja nii-den 13–17 -vuotiaiden nuorten tukemiseen,joiden elämänhallinta on sosiaalisesta näkö-kulmasta sekaisin. Tähän kuuluu mm. koulu-tukseen tai työelämään sijoittumisen tukemi-nen. Peruspalveluviraston toteuttama hankerakentaa mallia, jolla koulupudokkaat saa-taisiin kohti omaa elämänhallintaa.

Behmo keskittyy pitkään työttömänä ollei-den ja vaikeasti työllistyvien tukemiseen. Beh-mossa työn painopiste on ihmisten omien voi-mavarojen tukemisessa. Yhteistyötä tehdäänmm. vankilasta vapautuneiden kanssa. Ohjaa-ja tukee projektilaista ja vahvistaa niitä val-miuksia, jotka aktivoivat yksilöä hakemaanomia ratkaisuja työelämään ja koulutukseensijoittumiseksi. Rajoja testataan työn eri muo-doilla ja kolmannen sektorin tarjoamilla vaih-toehdoilla. Hanketta toteuttavat Aktiiviset

Työtähakevat ry ja Joensuun Evan-kelisluterilaisten seurakuntien

diakoniatyö.Maamuuntaja kehittää

Joensuussa asuinaluetoi-mintaa viidessä kau-punginosassa ja Liek-sassa yhteisöllistä, kan-salaisia aktivoivaa tuki-areenaa Pielisen - Karja-laan. Hanketta toteuttaa

Pohjois-Karjalan sosiaali-turvayhdistys ry. Valtamuuntaja kouluttaa

ja kehittää yhteisiä oppimis-areenoita. Se kokoaa asiantunte-

musta ja kokemusta eri osahankkeiltayhteisillä koulutus- ja kehittämispäivillä. Han-ketta toteuttaa Sosiaali- ja terveysturvan keskus-liitto ry.

Arviointi toteutuu samanaikaisesti proses-soituvana tapahtumana koko hankkeen kans-sa. Arviointi välittää tietoa hankkeen etenemi-sestä, mutta on mukana myös kehittämässäosahankkeiden sosiaalisen työllistämisen mal-lia. Hanketta toteuttaa Joensuun yliopistonKarjalan tutkimuslaitos.

Toiminnan tuloksena projektiin osallistu-neiden työelämän valmiudet ja osallisuus li-sääntyvät. Erilaiset työn muodot tulevat rin-nakkaisiksi vaihtoehdoiksi työmarkkinoilla,jolloin uudet palvelumallit parantavat kohde-ryhmien työmarkkinoille integroitumista jasyrjäytymisen ehkäisemistä. Eri toimijoidenhorisontaalinen yhteistoiminta laajenee ja kan-sainväliset kokemukset auttavat aktivoivan jasosiaalisen työllistämisen mallin valtavirtaista-mista.

Joensuun seudun EQUAL -hanke rakentaa

Aktivoivan ja sosiaalisentyöllistämisen mallia


17

Tavoitteet • kehittää aktivoivan ja sosiaalisen työllistä-

misen malli yhteistyössä järjestöjen, viran-omaisten, yritysten, tutkimus- ja koululai-tosten kanssa sekä kansainvälisen yhteis-työn avulla heikossa työmarkkina-asemassaoleville syrjäytymisen ehkäisemiseksi

• valtavirtaistaa luotava malli ja kehittääosaamista koulutuksen ja tutkimuksenavulla

• vaikuttaa työelämään innovatiivisilla työnmuotojen yhdistämisellä ja asennekasva-tuksella

• aktivoida uusia arjen tukimuotoja kohde-ryhmiä valtaistamalla ja elämänhallintaakohentamalla

Kohderyhmät• vaikeimmin syrjäytyneet tai herkimmässä

syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotkaovat vailla ammatillista koulutusta, kou-lunkeskeyttäjät

• moniongelmaiset nuoret• pitkäaikaistyöttömät ja toistuvaistyöttömät• työmarkkinoilta syrjäytyneet päihde- ja

mielenterveysongelmaiset sekä vapautuvatvangit

Toiminta-alue ja aika• Joensuun seutu• 2002-2005

Kehittämiskumppanuus• Joensuun kaupunki• Joensuun seudun työvoimatoimisto• Joensuun yliopisto• Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry• mukana myös julkisyhteisöjä, yhdistyksiä

ja säätiöitä

Kansainvälinen yhteistyöA.S.S.E.T Against the Situation of Social

Exclusion Together • Irlanti: Clare equality partnership

(Eircom Ennis Information Age Town)• Ranska: Rèseau Insertion Emploi

(Assocaiation UAIB, Union des associations intermédiaires du bassin d ´Arcachon)

• Luxemburg (+Liettua liitännäiskumppani-na): Préparation aux mesures de formationet de réinsertion professionnelle (Pro-Actif asbl)

• Espanja: 1. ITUN: Incorporaiónal trabajo util y nacesario (Federación Sartu)2. Agrupación de desarrollo y medioambiente (Asociación Documenta)

LisätietojaProjektipäällikkö Arja Pöntinen-Heinonen puh. (013) 267 5026, 050 563 [email protected]://kansalaistalo.jns.fi/equal/

Joensuun seudun hankkeen toiminta ulottuu yhtei-söaloitteen periaatteiden mukaisesti yli rajojen.Kumppanuusmaat paitsi tutustuvat toisten-sa toimintoihin, pitävät mm. yhteisiä semi-naareja eri teemoista, kuten arviointi,sosiaalinen syrjäytyminen, kolmas sekto-ri ja sosiaalitalous. Maaliskuussa 2003 jär-jestettiin Joensuussa seminaari, jossa kaik-ki kumppanuusmaat olivat mukana.

– Sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy on iso kysy-mys EU:n sisällä, Joensuun seminaarissa puheen-vuoron käyttänyt europarlamentaarikko RiittaMyller korosti. – Sosiaaliseen syrjäytymiseen eiole yhtä selvittävää tekijää, vaan asiaa pitää tarkas-tella monelta suunnalta. Kierteen katkaiseminen

on tärkeää. Varsinkin pitkäaikaistyöttömyys tuoperheisiin runsaasti ongelmia.

EU ei Myllerin mukaan yleensä teesosiaalisektorilla yhteistä lainsäädäntöäeikä yhteisiä sääntöjä, vaan keskustelunja koordinoinnin kautta pyritään löytä-mään toimivimmat menettelytavat ja

parhaita käytäntöjä voidaan sitten siirtäämaasta toiseen. Jos esimerkiksi Suomessa on

onnistuttu nuorten ja lasten auttamisessa, voidaankeinoja viedä muuallekin. Lastensuojelu-asioissakiitosta on saatu mm. Suomen viranomaistenyhteistyöstä.(Lähde: Sanomalehti Karjalaisen artikkeli,kirj. Pekka Kukkonen 31.3.2003)

Parhaat malliksi muille


KURIIRI on korkean työttömyysas-teen asuinalueiden projekti.Mukana ovat Jyväskylä, Kuopio,Lappeenranta ja Rovaniemiasuinalueineen. Hankkeentavoitteena on tukea näidenalueiden asukkaiden työllisty-mistä ja ehkäistä syrjäytymistäpaikallisia voimavaroja ja alueel-lisia yhteistyöverkostoja hyväksi-käyttäen ja kehittäen.

● KURIIRIn suunnittelun lähtökohtana olivalita Suomesta neljä keskisuurta kaupunkia,joissa on keskimääräistä suurempi työttömyyssekä näistä sellaiset asuntoalueet, joissa työttö-myys ja taantumisen merkit ovat kaupunki-kohtaisesti merkittävimpiä. Lisäksi valinnassakiinnitettiin huomiota maantieteelliseen ja-kaumaan. Kuriirin tehtävänä on koota ja välit-tää eri asuinalueilla saatuja kokemuksia hank-keiden edistymisestä ja menettelytavoista.

Projekti kehittää asuinalueilla toteuttavantoimintamallin, joka voidaan käynnistää aina,kun alueen työttömyysaste kasvaa keskimää-räistä suuremmaksi ja alueelle alkaa kasaantuasosiaalisia ongelmia. Tavoitteena on kehittäälevityskelpoinen malli, jota voidaan soveltaapaitsi Suomessa myös muissa maissa taantu-vien tai taantumisvaarassa olevien asunto-alueiden hyödyksi ja asuinalueen työttömienihmisten tilanteen parantamiseksi.

Projektin neljä osahanketta toimivat erikaupungeissa tietyillä asuntoalueilla. Kukku-loiden Kuriiri toimii Jyväskylässä Keltinmäki-Myllyjärvi-Mäyrämäki -alueella, EkokuriiriKuopion Neulamäessä, Kanava-Kuriiri Lap-peenrannassa Lauritsalan Luukkaanrinne-Ho-vinpelto -alueella ja Koura-Kuriiri Rovanie-men Korkalovaarassa ja Ounasrinteellä. Toi-mintatapoihin kuuluvat yksilö- ja ryhmätyö-valmennukset, muu ryhmätoiminta, ei-työ-

18

voimapoliittiset kurssit, kertaluontoi-set tempaukset ja toimintapäivät,

verkostoyhteistyö muiden alu-een toimijoiden kanssa sekä yh-teistyö yrittäjien kanssa har-joittelu- ja työpaikkoja varten.

Kukkuloiden Kuriiri keskit-tyy Jyväskylässä non-stop-työ-

valmennuksen kehittämiseen se-kä omatoimisten tiimien kokei-

luun. Ekokuriiri panostaa Kuopiossatoiminnallisuuteen: monipuoliseen asukastu-patoimintaan sekä asuin- ja luonnonympäris-tön kunnostamiseen ja hoitoon. Kanava-Ku-riiri pyrkii edistämään työhön ja toimeliaisuu-teen tähtäävien kannustimien käyttöä kokeile-malla kannustinrahaa talkoopiiritoiminnassa.Koura-Kuriiri toimii uudentyyppisen menetel-män – tarinallisten työmuotojen – kokeilu-kenttänä Rovaniemellä.

Tavoitteet • kehittää asuntoaluekohtaisesti laajana ver-

kostona pääasiassa alueen omin voimava-roin malli, jonka avulla heikossa työmark-kina-asemassa olevia alueen asukkaita saa-daan työllistymään (avoimille työmarkki-noille alueen yrityksiin)

• aktivoida työttömiä henkilöitä, lisätä hei-dän elämän hallintaansa ja osallistumistaansekä parantaa työllistymistä

• kasvattaa yritysyhteistyötä: yritysverkostojenkehittyminen, yrittäjien sosiaalisen vastuunherättäminen, työllistämisen tukeminen

• kehittää aluetta: imagon parantaminen,viihtyisyyden lisääminen

• kehittää yhteisöllisyyttä: paikallisten ver-kostojen hyödyntäminen, sosiaalisen pää-oman lisääminen yksilö- ja yhteisötasolla,yhteisöllisyyden ja vastuullisen elämänta-van edistäminen ja ylisektorisen yhteistyönkehittäminen

KURIIRI – neljän asuntoalueen verkosto

Alueelliset taantumat kuriin


19

Kohderyhmät• vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat

työttömät henkilöt• pitkäaikaistyöttömät ja toistuvaistyöttömät

työikäiset• 18 - 25 -vuotiaat kouluttamattomat nuoret• työttömät yksinhuoltajat• muut vaikeassa työmarkkina-asemassa ole-

vat ryhmät, kuten maahanmuuttajat,paluumuuttajat, päihde- ja huumeriippu-vaiset ja ikääntyvät työttömät

• mukana olevat organisaatiot ja toimijat,alueen asukkaat, yhteisöt ja yritykset

Toiminta-alue ja -aika• Jyväskylä (Keltinmäki-Myllyjärvi-Mäyrä-

mäki), Kuopio (Neulamäki), Lappeenranta(Hovinpelto ja Luukkaanrinne) jaRovaniemi (Korkalovaara ja Ounasrinne)

• 2001-2005

Kehittämiskumppanuus• Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, KYT

(hallinnoiva)• Jyväskylä: Kukkuloiden Kuriiri

- Jyväskylän kaupunki /sosiaalitoimi- Keltinmäen Asukasyhdistys ry- Myllyjärven Asukkaat ry- Mäyrämäen Asukasyhdistys ry- Jyvässeudun Työttömät ry- Jyväskylän kaupunkiseurakunta- Jyvälän Kannatusyhdistys ry

• Kuopio: Ekokuriiri- Kuopion Seudun Omatoimiset Työnhakijat ry (KSOT)

- Neulamäen Kaupunginosayhdistys ry- Kuopion työvoimatoimisto- Alavan seurakunta (Neulamäki)- Neulamäen teollisuuskylä- Kuopion kaupunki /sosiaalitoimi,

asuntotoimi, lähiökoordinaattori• Lappeenranta: Kanava-Kuriiri

- Lappeenrannan kaupunki /sosiaalitoimi - Kakkois-Suomen Sosiaalialan

Osaamiskeskus oy- Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy- Lauritsalan Visa ry

• Rovaniemi: Koura-Kuriiri- Rovaniemen kaupunki /sosiaalitoimi,

henkilöstöosasto, - Ounasrinteen Asukasyhdistys ry- Korkalovaaran Asukasyhdistys ry- Lapin TE-keskus- Rovaniemen Seurakunta- Rovaniemen työvoimatoimisto

Kansainvälinen yhteistyö • 4WORK-kumppanuus: partneriprojektit

Länsi-Saksan Trierissä, Pohjois-EspanjanZaragozassa sekä Pohjois-ItalianTortonassa

LisätietojaProjektikoordinaattoriPia Sevónpuh. 0400 787 975, (014) 284 [email protected]/kuriiri

”Aloittaessani Koura-Kuriiri -hankkeen Tarinallisenryhmän minulla oli kaksi ammattia, mutta en koke-nut niitä kumpaakaan omakseni.Yksinhuoltajaäiti-nä elämäni pyöri kahden jo aikuistuvan lapsenehdoilla enkä osannut antaa itselleni aikaa. Pelkäsinkääntää uutta lehteä elämässäni ja vähättelin itseä-ni monesti aivan turhaan. En huomannut vahvuuk-sia, joita minulla oli.

Ryhmässä sain kertoa ja jakaa toisten kanssaeri elämänvaiheisiini liittyviä hyviä kokemuksia.Monia unohtuneita asioita palasi mieleen. Sain ollaoma itseni, puhua myös kipeistä asioista enkä jää-nyt yksin. Niin ryhmässä kuin yksilökeskusteluissaminut otettiin todesta ja asioihini paneuduttiin.Sain uutta näkökulmaa elämääni.

Ryhmän loppupuolella uskalsin jo sanoa ääneen,että osaan laulaa ja pyysin toista ryhmäläistämukaan kuoroharrastukseeni. Myös se, että huo-lehdin toisista ihmisistä ja välitän heidän hyvin-voinnistaan, on koko elämäni ajan ollut vahva puo-leni. Uskalsin jopa hakea koulutukseen ja pääsinopiskelemaan minua jo lapsena kiinnostaneellealalle.

Nyt käyn koulua ja elämä hymyilee - ainakinvälillä. Olen alkanut ajatella monia asioita siltä kan-nalta, mikä minulle on hyväksi. Tarinallisesta ryh-mästä on tullut toinen kotini.Voin milloin tahansaolla yhteydessä hankkeen työntekijöihin ja tunnenitseni aina tervetulleeksi.”

Elämässä avautui uusi lehti


20

LUKIBUSSI on tiedotus- ja verkos-toitumiskampanja, jonka avullapyritään lisäämään tietoi-suutta oppimisvaikeuksis-ta. Projektin Lukibussivierailee lähes jokai-sessa Suomen kunnas-sa toimintakautensaaikana. Tavoitteena onrakentaa kuhunkinkuntaan lukiverkostoja tukipiste, joka tie-dottaa erilaisesta oppi-misesta, kehittää ja ylläpi-tää tukitoimia kunnan alueel-la paikalliset lähtökohdat huo-mioiden.

● Suomalaisista 15-20 prosentilla on oppi-misvaikeuksia. Näitä erilaisia oppijoita on jo-kaisessa koululuokassa samoin kuin ai-kuisopiskelijaryhmissä. Heitä pidetään tyhmi-nä, laiskoina tai keskittymiskyvyttöminä, vaik-ka kysymyksessä on usein erilainen tapa oppiaja prosessoida tietoa. Tunnistamattomana jahoitamattomana oppimisvaikeudet aiheutta-vat itsetunnon heikkenemistä ja johtavat useinyhteiskunnasta syrjäytymiseen. Tutkimustenmukaan alkoholisteilla, huumeiden käyttäjilläja mielenterveyspotilailla on keskimääräisestienemmän oppimisvaikeuksia. Esimerkiksivangeista arviolta jopa 80 prosentilla on oppi-misen ongelmia.

Lukibussi korostaa, että erilaisella oppijallaon yhdenvertaiset oikeudet ja mahdollisuudetoppia. Erityistä huomiota kiinnitetään ns.”harmaan alueen” mukaan saamiseksi tukitoi-

mien piiriin. Heitä ovat esimerkiksiammatilliset opintonsa syystä

tai toisesta keskeyttäneet jamäärittelemättömät ”pu-

toajat”, heikon itsetun-non omaavat alisuoriu-tujat, joita ei ole diag-nosoitu mihinkäänerityisryhmään kuulu-vaksi. Erilaisia oppijoi-ta on miehissä hiukan

enemmän kuin naisissa. Huolimatta erilaisten

oppijoiden suuresta mää-rästä, oppimisvaikeuksia ei

osata tunnistaa. Minkään ammat-tiryhmän peruskoulutukseen ei kuulu

tieto erilaisesta oppimisesta. Usein erilaiset op-pijat itsekin uskovat olevansa vain tyhmiä jalaiskoja. Projekti edesauttaa juuri erilaistentunnistamismenetelmien käyttöönottamistaoppilaitoksissa mahdollisten ”ei-selviytyjien”tunnistamiseksi ja tukemiseksi. Syrjäytymistävoidaan ennaltaehkäistä ja oppijan itsetuntopalauttaa aikuisiälläkin. Lukivaikeus ei ole estekoulussa menestymiseen tai uralla etenemi-seen.

Tarkoituksena on selvittää erilaisten oppi-joiden ohjaus- ja tukipalveluja sekä kehittääopettajien, sosiaali- ja terveystoimen henkilös-tön, työvoimahallinnon ja työelämän edusta-jien koulutusta erilaisten oppijoiden huomioi-miseksi. Tavoitteena on myös synnyttää mo-niammatillisia yhteistyöverkostoja. Kuntiinpyritään luomaan paikallisiin olosuhteisiin so-peutettu, toimiva malli oppimisvaikeusasianhuomioimiseksi kunnallisessa päätöksenteossa.

Kampanja helpottaa oppimisvaikeuksia

Lukibussi kiertää Suomea


21

Tavoitteet • lisätä kuntakohtaisesti tietoutta erilaisesta

oppimisesta, oppimisvaikeudesta sekä sentunnistamisesta ja tukitoimista

• ehkäistä ja katkaista tämän ryhmän syrjäy-tymiskierre

• rakentaa kuhunkin kuntaan lukiverkostoja tukipiste, joka tiedottaa erilaisesta oppi-misesta sekä kehittää ja ylläpitää tuki-toimia kunnan alueella

• saada rakennettua riittävän kattava tuki-järjestöverkosto

Kohderyhmät• lukivaikeuksiset, jolla ei ole erityisoppilas-

statusta• erilaisten oppijoiden vanhemmat• terveydenhuollon ja sosiaalitoimen

edustajat• opettajat• työvoimahallinnon työntekijät• kuntien poliittiset päättäjät ja virkamiehet• moniammatilliset kunnalliset verkostot,

kansalaisjärjestöt ja kansalais- ja työ-väenopistot sekä kirjastot

Toiminta-alue ja -aika• valtakunnallinen• 2002-2004

Kehittämiskumppanuus• Suomen Kuntaliitto• Erilaisten oppijoiden liitto ry• Helsingin seudun erilaisen oppijat ry

(HERO)• Kansalais- ja työväenopistojen liitto• Kirkon kasvatus- ja nuorisotyö • Kuntoutussäätiö• Niilo Mäki Instituutti• Opetushallitus• Suomen kirjastoseura ry• Yleisradio/Maakuntaradio• FINRA• OPSIA

Kansainvälinen yhteistyö• yhteistyötä Portugalin, Hollannin ja

Itävallan projektipartnereiden kanssa

Lisätietojaprojektipäällikkö Riitta Salinpuh. (09) 771 20 25 tai 050 375 [email protected]

Lukibussi-projektin maamerk-keinä toimivat kaksi lukibussia(asuntovaunua), jotka on varus-tettu oppimisvaikeutta käsitte-levällä materiaalilla ja tietokoneohjelmilla.Lukibussit kiertävät kaikki Suomen kunnat kahdenvuoden aikana.

Kierros alkoi syksyllä 2002 Finlandia-taloltaoppimisvaikeutta käsittelevän kansainvälisen semi-naarin yhteydessä. Liikkeelle lähdettiin viidestämaakunnasta: Etelä-Karjalasta, Kainuusta,Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä ja Keski-Suomesta.

Ensimmäisenä työ saatiin valmiiksiKainuussa, josta bussi ei poistunutjälkiä jättämättä: kaikkiin maakun-nan kirjastoihin perustettiin oppi-

misvaikeuksia käsittelevä infopiste. Lisäksi alueellajärjestettiin useita moniammatillisia työseminaare-ja. Myös moniammatillinen yhteistyö pääsi hyväänalkuun. Muutamassa kunnassa perustettiin oma-aloitteisesti työryhmiä periaatteella ”tälle asiallepitäisi tehdä jotain”. Kainuun alueelle syntyi pro-jektin kylkiäisenä lukiyhdistys, jolle tuntui olleenselkeä sosiaalinen tilaus.

Mennään lukibussilla


22

Majakka–Beacon –projekti kehittäämaahanmuuttajille uutta työl-listymiseen tähtäävää pal-velukokonaisuutta, jossaotetaan huomioon pait-si maahanmuuttajientyöllistymistä ja elä-mänhallintaa vaikeut-tavat kulttuuriset jakielelliset esteet myösterveydelliset jasosiaaliset ongelmat.

● Suomessa asuu suhteelli-sesti vähemmän maahan-muuttajia kuin missään muussaEuroopan unionin maassa. Suurin osaon saapunut Suomeen viimeksi kuluneenkymmenen vuoden aikana entisen Neuvosto-liiton ja entisen Jugoslavian alueelta sekä So-maliasta ja Irakista.

Maahanmuuttajien työllistymisen ja suo-malaiseen yhteiskuntaan integroitumisen es-teitä ovat muun muassa lähtömaassa hankitunammattitaidon ja koulutuksen soveltumatto-muus suomalaisille työmarkkinoille, suomenkielen taidon puutteellisuus ja sosiaalisten ver-kostojen vähyys. Työllistymistä ovat vaikeut-taneet usein myös työnantajien ennakkoluulotmaahanmuuttajia kohtaan.

Maahanmuuttajien koulutuksen ja työelä-mään sijoittumisen toteuttaminen on ollutongelmallista monista hyvistä suunnitelmistaja kurssittamisista huolimatta. Majakka-Bea-

con yhdistää eri osa-alueilta saatujakokemuksia ja kehittää uusia

toimintamalleja kuntoutus-ja työllistymistulosten saa-

vuttamiseksi. Hankkees-sa kehitetään käytän-nönläheisiä toiminta-ja arviointimalleja ar-kipäivään.

Työtä hakevat maa-hanmuuttajat saavat

työnhakuun tukea työ-valmentajalta, jonka tuki-

palvelut ovat käytettävissämyös työpaikan löydyttyä ja

työsuhteen solmimisen jälkeen.Tavoitteena on työllistyminen avoimille

työmarkkinoille normaaliin palkkatyöhön.Projekti tarjoaa myös työpaikalla tapahtuvaatäsmäkielikoulutusta. Palvelukokonaisuuttatäydentävät kuntoutusluotsin palvelut, maa-hanmuuttajille räätälöity työkunnon arviointisekä draamatyöpaja.

Hanke kohdistaa työnantajille tiedotustamonikulttuurisuudesta sekä sen tarjoamistamahdollisuuksista työelämässä. Maahanmuut-tajajärjestöt tiedottavat lisäksi omille yhteisöil-leen suomalaisen työelämän käytännöistä jatyöllistymismahdollisuuksista.

Työllistymisen asiantuntijakoulutuksen ta-voitteena on tukea työvalmennuksen käytän-nön toteutusta sekä tuottaa oppimateriaaliamaahanmuuttajien työllistymisen erityiskysy-myksistä.

Tuettua työllistymistä ja kuntoutusluotsausta

Maahanmuuttajat voimavaraksi


23

Tavoitteet• kehittää uusi työllistymiseen tähtäävä pal-

velukokonaisuus maahanmuuttajille, joi-den työllistymistä ja elämänhallintaa vai-keuttavat kulttuuristen ja kielellisten estei-den ohella myös terveydelliset ja sosiaalisetongelmat

• sovittaa palvelukokonaisuus täydentäväksiosaksi pääkaupunkiseudun pitkäaikaistyöt-tömien aktivoinnin, työllistämisen ja kun-touttavan työtoiminnan suunnitelmaa

Kohderyhmä• maahanmuuttajat

Toiminta-alue ja –aika• pääkaupunkiseutu• 2000 - 2005

Kehittämiskumppanuus• Kuntoutussäätiö (hallinnoija)• Helsingin kaupungin sosiaalivirasto• Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi• Vantaan kaupungin työvalmennuskeskus

Valokeila• Amiedu • Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulu-

tuskeskus Palmenia• Inkerikeskus ry• Iranin ja Irakin työllistämisyhdistys ry• Suomen Somaliliitto ry

Kansainvälinen yhteistyö• Net-Work-In-verkosto, johon kuuluvat

Outsiders-Insiders (Tanska), CityWorkspace (Belgia), Combi (Hollanti),Winnen voor Winners (Hollanti) jaInclusione (Italia)

YhteystiedotKehittämispäällikköKristiina Härkäpääpuh. (09) 7740 1747, 040 5483 [email protected]

Tuetun työllistymisen tavoitteena on työllistymi-nen normaaliin palkkatyöhön avoimille työ-markkinoille.Työnhaussa ja työllistymises-sä asiakas saa tukea työvalmentajalta.Toisin kuin tavanomaisissa työllistymi-sen tukimuodoissa työvalmentajan tukijatkuu tarvittaessa myös työllistymisenjälkeen.Työllistynyt maahanmuuttaja voitarvita esimerkiksi työtehtävissä tarpeelli-sen kielitaidon valmennusta työpaikalla, pereh-dytystä työtehtäviin tai muuta tukea uudessa työ-yhteisössä toimimisessa.

Kuntoutusluotsauksen – kuntoutuksen palveluoh-jauksen – avulla autetaan asiakasta suunnista-

maan palvelujen viidakossa ja löytämäänhänelle sopivimmat vaihtoehdot.Kuntoutusluotsi laatii yhteistyössä asiak-kaan kanssa kuntoutussuunnitelman, sel-vittää tarpeelliset palvelut, seuraa suunni-

telman toteutumista ja edistää asiakkaanasioiden etenemistä. Kuntoutusluotsi ohjaa

asiakkaan tarpeen mukaan työkuntoarvioon,joka on räätälöity maahanmuuttajien tarpeidenmukaiseksi.

Tukea työllistymiseen ja palveluviidakossa selviytymiseen


Operation Work luo paikallisiinoloihin muokattavan työllistä-mismallin, joka etsii uusiakeinoja vastustaa nuortenja työttömien syrjäyty-mistä. Malli on askelammattipätevyyteenja menetelmään, jotaSuomessa ei ennen oleollut. Keinoina ovatmm. vahva paikallinenyhteistyö ja poikkihal-linnollinen osaaminen,joiden myötä pienten paik-kakuntien heikkoudet käänty-vät yhteisöjen parhaaksi.

● Ongelmia ilmenee pienillä paikkakunnillamm. pyrittäessä järjestämään tarkoituksenmu-kaista ammatillista koulutusta ja työllistymis-tä. Kokemusten mukaan pienillä paikkakun-nilla tarvitaan uusia toimintatapoja ja yhä laa-jempaa yhteistyötä kokonaisvaltaisen työlli-syysstrategian luomiseksi, jotta yksilön mah-dollisuudet ja voimavarat saadaan järkeväänkäyttöön. Parhaimmillaan työhön osallistuvatkunnat, työvoimatoimisto, yritykset ja kol-mannen sektorin edustajat yhdessä työttömienja työttömyysuhan alla olevien henkilöidenkanssa.

Projektin tavoitteena on työllistymisen in-tegraatiomalli, joka toimii yksilöllisesti henki-löiden lähtökohdista, sukupuolesta, asuinpai-

24

kasta tai iästä riippumatta. Malliakehitellään yhteistyössä usealla

paikkakunnalla, sitä kokeil-laan käytännössä sekä sillä

luodaan uusia mahdolli-suuksia työmarkkinoil-le pääsemiseen ja sielläpysymiseen. Tuloksenasyntyy työllistämis-menetelmiä, jotka toi-mivat erityisesti pienil-

lä paikkakunnilla. Kullakin projektipaik-

kakunnalla on oma osapro-jektinsa, joka toteuttaa yksi-

lön työnsaantiin liittyvistä tarpeis-ta lähtevää paikallista (työllistymisstra-

tegian) kokeiluhanketta. Projekti aktivoi yksi-löä ylläpitämään työkykyään ja ammattitaito-aan, kannustaa koulutuksen ja jatko-opintoi-hin, valmistaa yksilöä työelämään siirtymiseenliittyvissä asioissa sekä auttaa työmarkkinoillepääsemisessä ja siellä pysymisessä.

Yritysyhteistyöverkoston kehittämisessäprojektityöntekijät pyrkivät saattamaan työnja sen tekijät yhteen, etsimään töitä yrityksistäsekä opastamaan kohderyhmään kuuluviatyönhakemisessa ja työssä pysymisessä. Uutenakeinona ja askeleena ammattipätevyyden saa-vuttamiseksi on myös kehitteillä innovaatio-malli Tietoseteli - avain ammattipätevyyteen.

Operation Work rakentaa uutta työllistämismallia

Uusia teitä ammattiin


25

Tavoitteet• vastata kysymykseen, miten pienet paikka-

kunnat poikkihallinnollisen yhteistyön japaikallisen kehittämistyön avulla rakenta-vat laajalla pohjalla työllisyysstrategiansa jatyöskentelevät syrjäytymisen ehkäisemisek-si?

• etsiä uusia ratkaisuja, joilla voidaan auttaayksilöä parantamaan työllistymismahdolli-suuksiaan koulutuksen avulla ja näinvähentää hänen syrjäytymisriskiään

• luoda työllistymiseen tähtäävä integraa-tiomalli, joka toimii yksilöllisesti henkilöi-den lähtökohdista, sukupuolesta, asuinpai-kasta tai iästä riippumatta

• rakentaa projektipaikkakunnille työllisty-mistä tukeva yritysyhteistyöverkosto jasamalla tarjota yrityksille mahdollisuusverkostoitua toisten projektipaikkakuntienkanssa

• kehittää kolmannen sektorin ja julkistenpalveluiden yhteistoimintaa mm. lisäämäl-lä tutkitun tiedon levittämistä

Kohderyhmät• nuoret työttömät pienillä paikkakunnilla • pitkään työttömänä olleet

Toiminta-alue ja -aika• Suomessa pienet kunnat: Parainen,

Lievestuore Laukaan kunnassa,Kinnulan kunta, Pietarsaari

• 2002-2005

Kehittämiskumppanuus• Paraisten kaupunki• Lievestuoreen Setlementti ry ja

Laukaan kunta• Kinnulan kunta• Musikcafé After Eight rf Pietarsaaressa• Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden

ja filosofian laitoksen kolmannen sektorinasiantuntijuushanke

Kansainvälinen yhteistyö• Worklinks, johon osallistuu

Operation Work -hankkeen lisäksiApproximate (Espanja), Res Laboris(Espanja), Rural Options (Irlanti) jaSuccess (Ruotsi)

LisätietojaProjektipäällikköAnita Fagerströmpuh. (02) 458 5825, 050 596 [email protected] www.worklinks.org

Miksi malagalainen haluaisi tietää, miten paraislaisianuoria työttömiä innostetaan? Paraisilla vaihdettiinmaaliskuussa 2003 kansainvälisessä kumppanuus-kokouksessa kuulumisia siitä, miten suomalainenEqual Operation Work –työllistämisprojekti ja seneurooppalaiset kumppanit toimivat neljän osallis-tujamaan pienillä paikkakunnilla.

Työpajoissa ja kokouksissa vertailtiin käytän-nön kokemuksia ja keinoja. Yllättävää oli, mitensamantyyppisiä ongelmia, toiveita ja tavoitteita

työntekijöillä on kaikissa maissa.Vaikka yhteiskun-nat ja järjestelmät ovat erilaisia, ihmisten kanssatyöskentelyssä on paljon piirteitä, jotka eivät olekulttuurisidonnaisia. Samoja keinoja voidaan käyt-tää erilaisille kohderyhmille, sillä pohjimmiltaankyse on itsetunnon kohottamisesta ja työhöninnostamisesta.

(Lähde:Turun Sanomat, Parainen, Päivi Ojanperä12.3.2003)

Itsetuntoa ja intoa


26

Opintieltä työelämään eli OTTEon syntynyt ehkäisemäänMeri-Lapin 17 - 24 -vuo-tiaiden nuorten syrjäy-tymistä. Hanke otteleeonnistuneiden opinto-jen ja työllistymisenpuolesta. Samallarakennetaan polkuaperuskoulusta amma-tillisen koulutuksenkautta työmarkkinoille.Tavoitteena on tarjota nuo-rille tasavertaiset mahdolli-suudet kouluttautua ja työllistyä.

● Suomessa koulutusjärjestelmä lähtee oletta-muksesta, jonka mukaan koko ikäluokka suo-rittaa peruskoulun jälkeen toisen asteen kou-lutuksen: lukion tai ammatillisen perustutkin-non. Peruskoulun päättävä nuori on kuitenkinusein epävarma ammatinvalintansa suhteen.Ratkaisuja tehdään mm. kaveripiiristä saatu-jen vaikutteiden perusteella. Kun päätöksetosoittautuvat koulutuksen alettua virheellisik-si, seuraa koulun keskeyttämistä ja putoamistajärjestelmän ulkopuolelle. Tornion ja Keminalueella koulutuksen keskeyttäneitä nuoria onnoin 10-15 prosenttia ikäluokasta.

Monet toisen asteen koulutuksen opiskeli-joista kärsivät erilaisista vaikeuksista. Noin 20prosentilla on oppimisvaikeuksia, tunne-elä-män häiriöitä, keskittymiskyvyn puutetta,käyttäytymishäiriöitä ja/tai sosiaalisia ongel-mia. Opettajien resurssit, taidot ja välineet ei-

vät aina riitä ”hankalien tapaus-ten” käsittelemiseen. Kouluti-

lat ja laitteet sekä opiskelu-menetelmät on kehitettypalvelemaan lähinnä nor-maalisti menestyviäopiskelijoita. Pienryh-mätilat, erityislaitteet jaesimerkiksi vammaisilletarkoitetut välineet puut-

tuvat lähes kokonaan. OTTE tukee näitä eri-

tyistä tukea tarvitsevia, syr-jäytyneitä tai syrjäytymisuhan

alaisia nuoria. OTTE pyrkii enna-koimaan ongelmien syntymistä ja vaikutta-

maan keskeisiin ongelmiin jo ennen kuin syr-jäytymistä ehtii tapahtua. Tavoitteena on luo-da uusi kokonaisvaltainen järjestelmä, jokaauttaa nuoria ammatinvalinnassa, ammatilli-sissa opinnoissa, elämänhallinnassa ja työllisty-misessä.

Verkostoyhteistyötä kehittämällä tuetaannuorten elämänhallintaa ja opintoja. Yksilölli-syyttä, yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta jaelämyksellisyyttä tukevia oppimisympäristöjärakentamalla löydetään uusia otteita opetuk-seen. Koulusta työelämään siirtymistä vartenrakennetaan tuetun työllistämisen mallia, jossakäytetään apuna työvalmentajia. OTTE ko-keilee myös oppimispaja- ja työpajatoimintaa,tiivistettyä yhteistyötä nuoren lähiverkostojenja viranomaisten kanssa, peruskoulun ja am-matillisen koulutuksen lähentämistä sekä yh-teistyötä yrittäjien kanssa.

OTTE ohjaa nuoria opintieltä työelämään

Tukevassa otteessa onnistuu

Kuvaario


27

Tavoitteet• päätavoitteena on luoda kokonaisvaltainen

järjestelmä, jonka avulla myös erityistätukea tarvitsevat, syrjäytyneet tai syrjäyty-misuhanalaiset nuoret saavat tutkinnon taiedellytyksiään vastaavan ammattitaidon jatukea työmarkkinoille siirtymiseen

Kohderyhmät • syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat

17-24 –vuotiaat nuoret• ilman ammatillista koulutusta olevat

nuoret• opintonsa keskeyttäneet/ keskeyttä-

misuhan alaiset nuoret• erityisoppilaat, jotka ovat integroitavissa

normaaliin opetusryhmään• erityisoppilaat, joiden integroituminen

normaaliin opetukseen on vaikeaa• maahanmuuttajat, vammaiset, pitkäaikais-

sairaat, puolikieliset, tunne-elämän häiriöiset ja muut erityisryhmät

• julkishallinnon organisaatiot, yritykset jaoppilaiden vanhemmat

Toiminta-alue ja -aika• Kemi-Tornio-Keminmaa-Haaparanta-

Kolari• 2001-2005

Kehittämiskumppanuus• Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

kuntayhtymä (hallinnoiva)• Kemi-Tornion ammattiopisto (toteuttaja)• Sauvosaaren koulu, Kemi • Syväkankaan koulu, Kemi • Keminmaan keskuskoulu • Tornion koulutoimi • Kemin sosiaalitoimisto • Tornion sosiaalitoimisto • Kemin työvoimatoimisto • Tornion työvoimatoimisto• Perä-Pohjolan Tuetun työllistymisen tuki ry • Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö

Kansainvälinen yhteistyö• Integration Jugendlicher mit

Behinderungen an der Schnittstelle Schuleund Beruf (Itävalta) ja CASTEDDU(Italia)

• lisäksi yhteyksiä The College of NorthAtlanticiin (Kanada), Suomen ja Ruotsinyhteiseen työvoimapalveluun Eures JobCentreen (Haaparanta) sekä Haaparannankoulutoimeen

LisätietojaProjektipäällikköKaija [email protected]. 040 510 4137www.ktao.fi/otte

Seppo Sandqvist on toiminut metallipajanohjaajana syksystä 2002. Sepon oppilaina on vaih-televa määrä noin 16 - 20 -vuotiaita peruskoulunkäyneitä nuoria, jotka eivät koulun jälkeen ole löy-täneet paikkaansa. Monilla on erilaisia oppimisvai-keuksia, ongelmia lukemisen tai ylipäätään sitoutu-misen ja motivaation kanssa. Jokaisella metallipajannuorella on oma lukujärjestyksensä, joka elääoman edistymisen mukaan. Osa siirtyy normaalinopintosuunnitelman mukaisiin opintoihin saatuaanotetta tekemisiinsä, osa jää pidemmäksi aikaapajalle – kukin yksilöllisten tarpeittensa mukaan.

- Täällä opitaan tekemällä. Olemme keskitty-neet nyt levy- ja hitsaustöihin, koneistus tulee

myöhemmin. Käsillä tekeminen ja käsityötaitojenoppiminen on monille uutta. Se, että tehdäänoikeita töitä ja että työllä on pelkän harjoittelunsijaan tarkoitus, motivoi, Seppo kertoo.

Metallipaja auttaa valmistumaan ammattiin jatukee työelämään asti. Nuorten edistyminen onollut pajalla huomattavaa. - Alkuun pojat kyseen-alaistivat koko touhua olemalla paljon poissa jamyöhästelemällä. Kun hommissa on päästy eteen-päin, innostus on herännyt ja porukka pysynythyvin kasassa. Paljon on tarvittu keskusteluja jamotivointia, jotta pojat ovat ymmärtäneet, miksiopiskelu kannattaa. Hienoa on se, että monenpojan pää on noussut pystyyn, Seppo kiittää.

Pajaohjaaja motivoi ja innostaa


Rehti Meninki on maakunnallinenkehittämishanke, jonka tavoit-teena on kaikille avoimettyömarkkinat. Suurettyöttömyysluvut sisäl-tävät paitsi monenlai-sia elämäntarinoitamyös paljon moti-voituneita työnhaki-joita. Hanke lähteekinsiitä, että omalle väel-le on annettava peliai-kaa ja näytön paikkojatyöelämässä. ”Se on nyky-päivän rehtiä meininkiä.”

● Suomessa arvioidaan olevan noin 80 000 - 150 000 henkilöä, joiden työllistymi-nen eri syistä on vaikeaa. Pitkittynyt työttö-myys ja erilaiset terveydelliset rajoitteet vai-keuttavat työelämään pääsemistä tai sinne pa-luuta. Kun yhteiskunnallisessa keskustelussaetsitään ratkaisuja tulevaan työvoimapulaan,helposti ajatellaan, että olemassa olevat työttö-mät työnhakijat eivät jatkossakaan ole työvoi-mana käytettävissä.

Rehti Meininki tarjoaa uudenlaisia amma-tillisen valmentautumisen ja koulutuksen pal-veluja yrityksille ja työyhteisöille sekä heille,joiden työelämään palaamiseen liittyy hidas-teita tai erityistarpeita. Perusajatuksen mukaanon kansantaloudellisesti tärkeää tarjota kaikilleoman maakunnan työvoimareserviin kuuluvil-le mahdollisuuksia työelämässä. Heidät pitää

28

päästää näyttämään osaamisensa,halunsa oppia ja motivaationsa

työllistyä. Rehti meininkikannustaa tähän yhdessä

maakunnan yritystenkanssa.

Rehti Meininki tu-kee inhimillistä ulot-tuvuutta yritystoimin-nassa tarjoten sellaisiapalveluja, joista on sel-

keää hyötyä. Kysyntä-painotteisen yhteistyö-

mallin kehittäminen on yk-si projektin kunnianhimoi-

simmista haasteista. Positiivisenpalautteen antamista korostava hanke

myöntää Rehti meininki –sertifikaatteja niilleyrityksille, jotka tarjoavat ammatillisen val-mentautumispaikan ja palkkaavat sen jälkeenheille räätälöidyn uuden työntekijän.

Hanke perustuu osallistujien oman vastuul-lisen toiminnan kunnioittamiseen. Kaikki toi-minnan piiriin hakeutuneet ovat sitoutuneitaja motivoituneita pitkäjänteiseen valmentau-tumiseen. Työnantaja ei odota työllistyjän ole-van tullessaan valmis, vaan arvostaa tämän ha-lua ja asennetta oppia uutta. Projektin päätyt-tyä Etelä-Pohjanmaalta löytyy paitsi työllisty-misen tukemiseen liittyvää huippuosaamistamyös vakiintunut yhteistyö- ja yritysverkosto,joka takaa kaikille maakunnan ihmisille mah-dollisuuden hankkia toimeentulonsa työn-teolla.

Rehti Meininki avaa työmarkkinoita kaikille

Peliaikaa ja näytön paikkoja


29

Tavoitteet• kehittää yhdessä yritysten kanssa uudenlai-

sia rekrytointikäytäntöjä ja työllistymis-strategioita avoimille työmarkkinoille

• luoda viiden mukana olevan maakunnalli-sen osaamiskeskuksen voimin uudenlainenerityisryhmien työllistymistä ja ammatillis-ta kuntoutusta tarjoava palvelujärjestelmä

• rakentaa kaikille avoimia työmarkkinoita• kehittää vaihtoehtoisia rekrytointikäytän-

töjä koulutuksellisen ja työpaikalla tapah-tuvan, ohjatun ammatillisen valmentautu-misen avulla

Kohderyhmät• työttömät työnhakijat ja kuntoutujat, joil-

la on työelämään pääsemiseen tai palaami-seen liittyviä hidasteita tai erityistarpeita jajotka tarvitsevat henkilökohtaista tukeaammatilliseen valmentautumiseensa työ-paikalla

Toiminta-alue ja -aika• Etelä-Pohjanmaa• 2002-2005

Kehittämiskumppanuus• Seinäjoen ammattikorkeakoulu

(koordinoija)• Etelä-Pohjanmaan sosiaalispsykiatrinen

yhdistys• Alajärven, Alavuden ja Lapuan kaupungit

Kansainvälinen yhteistyö• Rehti meininki on solminut kansainväliset

yhteistyösopimukset Italian (2 kpl),Ranskan ja Portugalin organisaatioidenkanssa

LisätietojaProjektijohtajaJuha Pääskyläpuh. 040 830 [email protected]

Rehti Meininki on rakentanut hyvää käytäntöä elivalmentautumisohjelmaa, jonka avulla työelämäänpaluuta tekevien asenteet, tahto jamotivaatio kartoitetaan, henkilökoh-tainen valmentautumisohjelma laadi-taan ja oikeat joukkueet ja seurat sel-vitetään.Tavoitteena on tuottaa huip-pusuorituksia ja saada verkot heilu-maan.

Työskentely käynnistyy viiden vii-kon valmentautumisleirillä.Tänä aika-na etsitään omia vahvuuksia ja voima-varoja sekä mietitään omaa rooliajoukkueessa. Osallistujat keskittyvät työllistymisenstrategiaan ja taktiikkaan. Samalla käynnistetäänkoulutustyöpaikan etsintä.

Kuukauden kestävä koulutustarpeen arviointijaksotapahtuu työpaikalla, jossa kartoitetaan pelivalmiu-

det ja työpaikan joukkueen roolitukset.Jakson aikana suunnitellaan myös val-miuksien päivitykset. Lopussa arvioi-daan, onko joukkue oikea vai jatketaan-ko uuden seuran etsinnällä. Asenne,tahto ja motivaatio ratkaisevat.

Ohjelma jakautuu kolmeen ammatil-lisen valmentautumisen jaksoon, joihinon mahdollista liittää myös räätälöityätäsmäkoulutusta. Palasten loksahtaessakohdalleen, aletaan kiinnittää Rehti

meininki –sertifikaattia osoittamaan, että työpai-kan runkopelaajat ovat osoittaneet inhimillistäulottuvuutta työelämässä.

Vilttiketjusta kokoonpanoon


30

Lesbot, homot, biseksuaalit jatranssukupuoliset kohtaavattyöelämässä monenlaisiaongelmia ja joutuvatusein eriarvoiseen ase-maan muihin työnte-kijöihin verrattuna.Seksuaali- ja suku-puolivähemmistöttyöelämässä -projektituo päivänvaloonaiemmin vaietun tee-man. Se on käynnistänytmuutoksen työelämäntasa-arvoistamiseksi ja akti-voinut ensimmäistä kertaa kes-kustelua seksuaali- ja sukupuolivä-hemmistöjen asemasta työmarkkinoilla.

● Seksuaaliseen suuntautumiseen ja suku-puolen moninaisuuteen liittyy paitsi jako mie-hiin ja naisiin, myös jakoa kyseenalaistavatfyysiseen olemukseen, käyttäytymiseen ja ajat-teluun liittyvät erot. Anatomisia ja biologisiaeroja tärkeämpiä ovat - varsinkin työelämässä -ihmisten sukupuoleen liittyvä käyttäytyminenja ulkonäkö. ”Normaalista enemmistöstä”poikkeavat ovat vähemmistöä, joka ei välttä-mättä istu totuttuihin työyhteisön jäsentenmuotteihin, joihin sisältyvät odotukset hetero-seksuaalisuudesta sekä miesten maskuliinisuu-desta ja naisten feminiinisyydestä. Seuraukse-na on hämmästelyä ja ymmärtämättömyyttä,pahimmillaan kiusaamista ja syrjintää.

Suomessa tuli 1995 voimaan laki, joka kiel-tää syrjinnän työelämässä seksuaalisen suun-tautumisen perusteella. Tietoa siitä, mitenlainsäädäntö vaikuttaa ja miten se todella eh-

käisee syrjintää, ei tähän mennes-sä ole juuri ollut. Asia on jää-

nyt piiloon, koska syrjin-nän kohteena olevat ei-

vät ole uskaltaneet pi-tää ääntä kohtelus-taan. Monet asian-tuntijat ovat pitäneetongelmaa lähinnämarginaalisena. Vainharvat tahot ovat ak-

tiivisesti toimineet syr-jinnän ehkäisemiseksi ja

kieltämiseksi. Myöskääntutkimusta asiasta ei Suo-

messa aiemmin ole tehty. Seksuaali- ja sukupuolivähemmis-

töt työelämässä -projekti on Suomen oloissaensimmäinen, ja osittain myös pohjoismaisit-tain uraauurtava. Tarkoituksena on tutkimuk-sen, tiedottamisen, koulutuksen ja verkottu-misen avulla tuottaa tietoa seksuaali- ja suku-puolivähemmistöjen työtilanteesta ja asemastatyömarkkinoilla sekä etsiä, kehittää ja testatauusia tapoja auttaa ko. ryhmien työllistymises-sä ja työssä jaksamisessa. Tavoitteena on muunmuassa kehittää hyviä ja toimivia malleja, joil-la työelämän käytännöt saadaan paremmiksinäihin vähemmistöihin kuuluvien naisten jamiesten näkökulmasta.

Parhaimmillaan työyhteisöt hyväksyvät eri-laisuutta siten, ettei seksuaalisen suuntautumi-sen ja sukupuoli-identiteetin perusteella ta-pahtuva syrjintä vaikeuta työllistymistä ja työntekemistä. Moninaisuus nähdään voimavaranaja työyhteisöä rikastuttavana tekijänä. Erilai-suutta tuetaan ja hyödynnetään aktiivisesti.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä

Vaiettu teema päivänvaloon

Kuvaario


31

Tavoitteet• tuottaa tietoa seksuaali- ja sukupuoli-

vähemmistöjen työtilanteesta ja asemastatyömarkkinoilla

• etsiä, kehittää ja testata uusia tapoja auttaako. ryhmien työllistymisessä ja työssäjaksa-misessa sekä kehittää malleja, joilla työ-elämän käytäntöjä saadaan paremmiksi

• muuttaa työyhteisöjä erilaisuutta hyväksy-viksi siten, ettei seksuaalisen suuntautumi-sen ja sukupuoli-identiteetin perusteellatapahtuva syrjintä vaikeuttaisi työllistymis-tä ja työssä suoriutumista

Kohderyhmä• seksuaalivähemmistöt: homo- ja bi-

seksuaaliset miehet ja naiset• sukupuolivähemmistöt: transsukupuoliset

henkilöt eli transseksuaalit, transvestiitit jamuut sukupuolirajojen rikkojat

Toiminta-alue ja -aika• valtakunnallinen• 2001-2004

Kehittämiskumppanuus• Helsingin yliopisto, Sosiologian laitos• Seksuaalinen tasavertaisuus, SETA ry• Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

kehittämiskeskus STAKES

Kansainvälinen yhteistyöEqual Sexualities at Work-sopimus, johonkuuluvat myös ”Enabling Safety for LesbigayTeachers” –projekti (Hollanti) sekä ”Homo-och bisexuella i omsorgen”- ja ”Normgivandemångfald” –projektit (Ruotsi)

LisätietojaProjektinjohtaja Jukka [email protected]. (09) 191 24705www.valt.helsinki.fi/sosio/tutkimus/equal

Projektin konkreettisena tuloksena syntynyt kirja”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä”valottaa teemaa, josta ei aiemmin ole julkisuudessakeskusteltu.

Meitä on moneksi ja useampaa kuin kahta”perussukupuoliluokkaa” edustavia. Sukupuoli-janalla vain osa ihmisistä sijoittuu ääripäihin elihyvin feminiinisiin tai hyvin maskuliinisiin. Loputovat janan eri kohdissa. Aina ei ole helppo sanoa,onko yksilö fyysisesti tai psyykkisesti enemmännainen vai mies.

Kirja kertoo siitä moninaisuudesta, joka työelä-mässä vallitsee sukupuolen ja seksuaalisuuden kan-nalta. Kirjassa kuvataan seksuaali- ja sukupuolivä-hemmistöihin kuuluvien työelämäntilanteita ja käsi-

tellään muun muassa palvelualoilla työskentelevien,opettajien, poliisien, palomiesten ja kirkon työnte-kijöiden kokemuksia. Aiheina ovat työuupumus,työhyvinvointi, seksuaalinen häirintä sekä perhe-elämän ja työn yhteensovittaminen.

Kirja kertoo, mitä työnantajat, työmarkkinajär-jestöt ja koulutusjärjestelmä ovat tehneet työelä-män tilanteiden muuttamiseksi moninaisuudenhuomioivaksi ja syrjinnän ehkäisemiseksi. Kirjaantaa myös välineitä muuttaa syrjiviä työelämänrakenteita ja käytäntöjä.Kirjan on toimittanut Jukka Lehtonen ja julkaissut STAKES (raportteja 269/2002). Kirja on käännetty eng-lanniksi ja julkaistu sekä suomeksi että englanniksi myösprojektin verkkosivuilla.

Enemmän kuin kahta sukupuolta


32

Työn tiet kehittää ja kokeilee uusiatoimintamalleja, joilla työttö-myys saadaan vaihdettuapitkäaikaiseksi työllisty-miseksi. Projekti onTampereen seutukun-nan yhteinen ponnis-tus, joka on saanutalkunsa paikallisistatarpeista. OsaprojektitMasto, Samalla aaltopi-tuudella ja Tietoluukkukehittävät uudenlaisiapalvelujärjestelmiä työttö-mille ja työnantajille.

● Työn tiet toteuttaa Tampereen seutu-kunnan työllisyysstrategiaa 2000-2006, jonkapäätavoitteena on työttömyyden pitkittymisenehkäisy ja työvoiman saatavuuden turvaami-nen.

Masto toimii maahanmuuttajien linkkinätyöelämään. Maston tavoitteena on parantaamaahanmuuttajien työnhakuedellytyksiä ja et-siä uusia työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Sa-malla edistetään seutukunnallista yhteistyötäyritysten, yhdistysten, työvoimahallinnon jakuntien välillä. Masto tarjoaa omaehtoistakoulutusta, muun muassa suomen kielen ope-tusta eritasoisissa ryhmissä sekä ”Työhakusuo-mea maahanmuuttajille” –kursseja. Näidenrinnalla voi saada myös yksilöllistä ohjaustatyönhakuun ja koulutukseen.

Samalla aaltopituudella etsii ja löytää sopi-via töitä sopiville ihmisille. Projektissa työs-

kentelee kuusi seudullista työval-mentajaa, joiden tehtävänä on

helpottaa rekrytoinnin jatyöhön perehdyttämisen

ongelmia. Työvalmenta-ja kartoittaa asiakkaantaidot, tiedot ja toiveetja pyrkii löytämäänjuuri hänelle sopivantyöpaikan. Tuntiessaanasiakkaansa hyvin työ-

valmentaja pystyy tarjo-amaan työnantajille hen-

kilöitä, jotka ovat moti-voituneita ja työn tekemistä

arvostavia sekä omiin kykyihinsäuskovia.

Tietoluukku on matalankynnyksen neuvon-tapiste, jota ylläpitää projektiohjaaja yhdessä Pirkanmaan ammattikorkeakoulunsosiaali- ja terveydenhoitoalan opiskelijoidenkanssa seutukunnan työttömien yhdistystentiloissa. Tietoluukku tarjoaa monimuotoistasosiaalipalvelu- ja sosiaaliturvaohjausta, ryh-mätoimintaa ja yksilöohjausta sekä voimavara-kartoituksia.

Tietoluukussa kuunnellaan ja keskustel-laan, toteutetaan ja kehitetään yksilöllistä pal-veluohjausta tai mennään yhdessä tutustu-maan erilaisiin palveluihin, edistetään toimin-ta- ja työkykyä sekä tietoteknistä osaamista.Tarkoituksena on tuottaa elämänvoimaa jauutta puhtia arkeen ja työllisyyspolkujen etsi-miseen.

Jotta työttömyys vaihtuisi työllistymiseen

Työn tietä pitkin työelämään


33

Tavoitteet• tarjota uudenlaisia palveluja työttömille ja

työnantajille, jotta vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen avoimilletyömarkkinoille mahdollistuu Tampereenseutukunnalla

• kehittää ja kokeilla uusia toimintamallejatyömarkkinoilta syrjäytymisen ongelmiinkahdella teema-alueella: (1) palvelujärjes-telmien kehittäminen ja (2) työvoimansaatavuuden turvaaminen

• rakentaa sektorirajat ylittävää yhteistyötätyöllisyysasioiden hoidossa

• mahdollistaa uudenoppimisen yhteistyö-kumppaneille ja sidosryhmille

• toteuttaa osaltaan Tampereen seutukun-nan yhteistä, laajalla yhteistyöllä laadittuatyöllisyysstrategiaa

Kohderyhmät• yli kolme vuotta maassa olleet työttömät

maahanmuuttajat sekä työvoimapoliittisis-sa tukitoimissa olevat maahanmuuttajat

• työvoimapoliittisissa tukitoimissa olevahenkilöt, joilla on takanaan tai joita uhkaapitkittyvä työttömyyskierre

• työttömät, jotka haluavat ohjausta sekäalueen työttömien yhdistyksiin työllistetythenkilöt

Toiminta-alue ja -aika• Tampereen seutukunta: Kangasalan,

Pirkkalan, Lempäälän, Ylöjärven jaVesilahden kunnat sekä Nokian jaTampereen kaupungit

• 2002-2004

Kehittämiskumppanuus• Tampereen kaupunki (hallinnoiva)• Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan,

Vesilahden ja Ylöjärven kunnat, Nokian kaupunki

• sekä yli 30 muuta julkisen, yksityisen jakolmannen sektorin toimijaa Tampereenseutukunnalta

Kansainvälinen yhteistyöPathways for Integration -kumppaneina: Arbeitsmarktintegration Obersteiermark Ost(Itävalta), Inseco (Ranska) ja Samen aan deslag (Alankomaat)

LisätietojaProjektikoordinaattoriTuula Mikkonenpuh. (03) 3146 6226 tai 050 566 [email protected]/projekti/tyontiet

Kasvatustieteiden maisteriksi valmistunut TiinaMikkola hankki opettajanpätevyyden vuonna2001. Tehtyään pari lukuvuotta opettajan töitäammattikoulussa, Tiina päätti hankkia lisääammatillista pätevyyttä. Hän näki lehdes-sä ilmoituksen, jossa haettiin Työn tiet -projektiin työvalmentajia. Tiina pääsimukaan, ja on sittemmin syksyllä 2002alkaneen työn ohella suorittanut myös20 opintoviikkoa kattavan urasuunnitteli-jan kurssin.

Kangasalan kunnassa työskentelevän työval-mentajan päivät muotoutuvat asiakkaiden mukaaneli jokainen päivä on erilainen. Tiina lähtee ajan-käytössään siitä, että jokaiselle asiakkaalle tuleeolla riittävästi aikaa, jotta monenlaiset asiat ja

ongelmat saadaan puitua.Työvalmentaja voi tehdäasiakkaiden kanssa työ- ja opiskeluhakemuksia ja

ansioluetteloita tai vaikkapa käydä heidän kans-saan tutustumassa oppilaitoksissa ja yri-

tyksissä. - Autan tarpeen mukaan ihankädestä pitäen. Moni tarvitsee paljontukea, kannustusta ja itsetunnon pön-kitystä, Tiina sanoo. Hän on huoman-nut, miten työ saattaa vaikuttaa ihmisen

koko elämään myönteisesti. Masennusvoi kaikota, arkuus muuttua innostukseksi

ja väsymys pirteydeksi.Onnistumiset ovat työn suola.Yksi Tiinan asiak-

kaista onkin juuri työllistynyt. - Kolmen kuukaudentyökokeilun jälkeen hänet palkattiin. Sitä sitten juh-littiin yhdessä,Tiina iloitsee.

Työvalmentajasta on moneksi


Vik-tori kehittää ja testaa uutta,tietotyön huomioivaa kuntou-tusmallia, joka on tarkoitet-tu vammaisten ja vajaa-kuntoisten kuntoutta-misen apuvälineeksi.Tavoitteena on helpot-taa heidän pääsyääntai paluutaan avoimil-le työmarkkinoille.Apuna on virtuaalikun-touttaja, joka kumoaaajan ja maantieteellisensijainnin tuomat rajoitteet.

● Vik-torin tehtävänä on luodauudenlainen, tietotyön huomioiva kun-toutusmalli, joka korostaa tietotyövalmennuk-sen osuutta vammaisen tai vajaakuntoisenkuntoutujan kuntoutusprosessissa. Erityistähuomiota projektissa kiinnitetään etäisyyksistäjohtuvaan eriarvoisuuteen palvelujen saannissasekä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoontietoyhteiskunnan jäseninä.

Hankkeen taustalla on kuntouttavaa työtoi-mintaa koskeva lainsäädäntö, joka edellyttääuusien kuntoutusmallien ja välineiden tuomis-ta kuntoutusprosessiin. Prosessin läpikäyneellähenkilöllä on edellytykset työskennellä it-sekto-rilla tai muilla toimialoilla, joissa tietotekniik-kaa hyödynnetään. Projekti tukee myös kun-toutujan ryhtymistä itsenäiseksi yrittäjäksi.

Vik-torin etenee pilottivaiheittain ja niidenaikana kuntoutujat ja kuntouttajien kehittäjä-

34

tiimit osallistuvat aktiivisesti kun-toutusmallin ja sen sisällön ja

työvälineiden kehittämiseensekä testaamiseen. Lähtö-

kohtana on antaa kaikil-le kuntoutujille omanmielenkiintonsa ja elä-mäntilanteensa mu-kaiset valmiudet hyö-dyntää nykyaikaistatietotekniikkaa ja sen

mukanaan tuomia mah-dollisuuksia ja palveluita. Vik-torin on rakentanut

kuntoutuksen apuvälineeksins. virtuaalikuntouttajan, joka on

sekä kuntoutujan että kuntouttajan työ-väline. Se auttaa arjen ja sosiaalisen elämänpulmatilanteissa ja tarjoaa mahdollisuudenverkostoitua työtä tarjoavien ja eri ammat-tialoilla työskentelevien kanssa.

Virtuaalikuntouttaja sisältää apuvälineitätietotyökykykartoituksiin ja työhön sopivuu-den arviointeihin. Sen avulla kuntoutuja voiosallistua my

Documents

Matkalla tasa-arvon ja kumppanuuden Eurooppaan EQUAL ... · seudulla. Projekti ehkäi-see syrjäytymistä ja nopeuttaa kotoutu-mista suomalaiseen yhteiskuntaan muun muassa työllistymis-mahdollisuuksia