1

Mat

kall

a tu

leva

isuu

teen

!www.seutuverkot.fi

#susemma2017

SYYSSEMINAARI2017Oulu | 1.–2.11.2017

MATKALLA TULEVAISUUTEEN

PUHUJA Teemu Arina AVAINSANAT alustatalous, ihmisen augmentaatio, hyperkytkeytynyt maailmaYDIN Teknologia on ihmisruumiin jatke. Me olemme jo teknologia.POHDITTAVAKSI Ennen pitkää internetistä tulee ilmaista. Riskit ovat keskeisiä, kun verkko on fyysisesti jossain. Jotta verkko voi olla aina saatavilla, se on kaivettava pois maasta.

TiivistelmäTeknologia tekee meistä inhimillisempiä kuin koskaan. Vain ihmisellä on kyky valjastaa teknologia käyttöön, hyödyksi arkeen. Teknologia vapauttaa ihmisen ajan sille, jolla on oikeasti merkitystä.

Meillä on olemassa kaikki välineet. Miten tulevaisuuden muuttuvaan maailmaan vastaavat nykyhetken verkkoyhteydet, lainsäädäntö, entä me ihmiset? Olemmeko valmiita? Emme käytä infraamme tehokkaasti, tekoäly on vastaus moneen prosessiin tulevaisuudessa. Alustatalous on näyttänyt jo nyt voimansa: Maailman suurimmalla medialla ei ole omaa sisältöä (Facebook), maailman suurimmalla verkkokaupalla ei ole varastoja (Alibaba), maailman suurimalla majoittajalla ei ole kiinteistöjä (Airbnb) ja niin edelleen.

Tulevaisuuden maailma on hyperkytkeytynyt. Kaikki, mitä voidaan kytkeä yhteen, kytketään. Verkottunut elämäntapa tulee osaksi arkea – pallollamme tallustaa viisi miljardia ihmistä, joilla on yhteensä sata miljardia laitetta. Ihmiset, data, laitteet, työ, sisällöt, arki. Kaikki ovat kytköksissä toisiinsa.

Ympäristö on arkemme käyttöliittymä, ihminen on osa systeemiä. Asumisen ja liikkumisen puolella tullaan näkemään valtavat harppaukset aiemmin kuin uskommekaan. Mistä tulee asuntobisneksen Tesla?

Tulevaisuuden asunnot ovat modulaarisia ja muokattavissa, ehkä ne ovat 3D-tulostettuja. Asuminen vaikeakulkuisilla alueilla helpottuu, pian asumme myös meren pohjassa. Liikkumisesta tulee työympäristö, autosta tulee liikuva älypuhelin, jonka sisällä olemme. Perinteiset autotalot ovat pian ongelmissa ja niille käy kuin Nokialle – keskitytään rautaan, eikä softaan. Softa merkitsee, ohjelmistoyritykset ovat avainasemassa kehityksessä.

Tulevaisuuden käyttöliittymät ovat isoja investointeja. Kehityskulussa automaation seuraava vaihe on augmentaatio – kone päättää itse, mitä ongelmia se ratkaisee.

Älypuhelin tulee katoamaan ja data tulee suoraan osaksi aistikokemusta. Silmät ovat näyttö ja koko ympäristö voidaan muuttaa digitaalisiksi pinnoiksi. Digitaalisten kokemusten kautta lisätään ympäristöä. Ihmisaivot yhdistetään internetiin. Aistikokemuksella voidaan ottaa paljon infoa vastaan, mutta ihmisaivot eivät yksinään pysty käsittelemään ja muokkaamaan tätä dataa niin tehokkaasti kuin olisi tarpeen. Muista, että tämä teknologia on jo olemassa.

Teknologia on ihmisruumiin jatke. Elektroninen media on hermoston jatke. Sähköinen media tulee osaksi hermostoa ja aistikokemusta. Meistä itsestämme tulee teknologia.

2

Mat

kall

a tu

leva

isuu

teen

!www.seutuverkot.fi

#susemma2017

SYYSSEMINAARI2017Oulu | 1.–2.11.2017

LAAJAKAISTAN TOIMEENPANO-OHJELMA JA DIGITAALISEN INFRASTRUKTUURIN STRATEGIA

PUHUJA Ari-Pekka Manninen, liikenne- ja viestintäministeriö AVAINSANAT digitalisaatio, infrastruktuuri, lainsäädäntöYDIN Suomen laajakaistastrategiaa tehdään palvelulähtöisesti.POHDITTAVAKSI Tulevaisuuskuvassa tarvelähtöisyys korostuu. On paljon verkoista kiinni, millaisia palveluita alueille syntyy.

TiivistelmäValokuitu on staattinen perusinfra, jota tarvitaan yhä enemmän. Kuidulla on suurin mahdollinen tiedonvälityskyky tällä hetkellä. Se mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työnteon, luoden rajattomat mahdollisuudet uusien innovaatioiden synnylle ja kansainväliselle liiketoiminnalle.

Huippunopeat viestintäverkot ovat modernin yhteiskunnan perusta ja digitalisaation edellytys. Valokuidun saatavuus rajallista ja epäyhdenvertaista, mutta tarve on suuri. Kattava valokuituverkko edistää yhteiskunnan toimivuutta jatkossakin.

Tällä hetkellä: 17 % kotitalouksista saatavilla kuitu kotiin (FTTH)51 % kotitalouksista tarjolla 100 Mbit/s kiinteä yhteys90 % suomalaisista 100 Mbit/s mobiililaajakaistan piirissä (vaihteluväli 5-100 Mbit/s)

Kapasiteetti pitää saada turvattua, tärkeä näkökulma myös toimintavarmuus. Investoinnin ovat jäljessä kansainvälisestä kehityksestä.

Digitalisaatio on yksi hallituksen kärkihankkeista. Puoliväliarviossa päätettiin jatkaa hankkeita liittyen laajakaistayhteyksien parantamiseen sekä Älykäs maaseutu –hanketta.

Tulevaisuuskuvassa on vahvasti tarvelähtöisyys: Millaisia palveluita syntyy? Mitä ne verkolta vaativat? Millaisia ovat alueiden erot? Toiminta ja tarpeet ovat jo nyt hyvin erilaisia alueittain.

Digitaalisen infrastruktuurin strategian valmistelu on myös aloitettu. Seutuverkoilla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa vielä strategisen tason suunnitteluun. Strategia sisältää laajakaistatavoitteen vuodelle 2025 ja keinot sen saavuttamiseksi. Kuulemistilaisuus järjestetään 16.11. klo 11.30.

Päätös laajakaistastrategian laatimiseksi on tehty. Strategian valmistelun henki on palvelulähtöinen. Perusolettamus on, että dataa liikkuu palveluissa yhä enemmän. Sen tulee liikkua nopeasti ja varmasti. Vaatii kiinteän verkon mobiilin lisäksi. Valokuidusta tulee osa perusinfrastruktuuria.

3

Mat

kall

a tu

leva

isuu

teen

!www.seutuverkot.fi

#susemma2017

SYYSSEMINAARI2017Oulu | 1.–2.11.2017

DIGITALISAATION VAIKUTUS KANSANTALOUTEEN

PUHUJA Olli-Pekka Ruuskanen, Pellervon taloustutkimus AVAINSANAT datatalous, työn tulevaisuus, tekoälyYDIN Talouden lainalaisuudet eivät päde datatalouteen – ennakointi, mittaaminen ja arvottaminen siksi vaikeaa.POHDITTAVAKSI Mitä data tarkoittaa tuotannon tekijänä? Kenellä on sen omistusoikeus, kuka saa hyötyä siitä rahallisesti?

TiivistelmäDigitalisaatio on tullut talouteen, mutta emme tiedä mitä muotoja se tulee ottamaan. Tulevaisuuden suunnasta on käsitys, mutta kaikkia toimintaympäristön muutoksia ei pystytä ennakoimaan.

Kolmenlaista tietoa päätöksenteon ja toimenpiteiden pohjana: Tiedetään, mitä tiedetään, tiedetään, että ei tiedetä ja hankalin: ei tiedetä, että ei tiedetä. Viimeisimmät sekoittavat pakan.

Talouden lainalaisuudet ovat pysyneet samana vuosikymmeniä. Datasta tulee yhä keskeisempi tuotantotekijä. Ongelmana on, että monet taloustieteen lainalaisuudet joko eivät suoraan sovi datatalouteen tai niiden vaikutus on odotetusta poikkeava.

Teknologioita on ja niitä tulee. Kyse ei ole ainoastaan teknologian käyttöönotosta vaan organisatorisesta oppimisesta – tuottavuuden kasvu, työn järjestäminen. Vaatii organisaatioilta ja ihmisiltä uuden oppimista ja vanhasta poisoppimista, joka usein on isompi haaste.

Inflaatio näyttää etenevän nopeammin, kuin mitä se todellisuudessa on. Ennakoiminen hankalaa, sillä tilastojen kerääminen ja niiden oikea arviointi vaikeaa. Mielenkiintoinen lähitulevaisuuden näkymä on vertaispalvelujen käytön kasvu. Olemme tulossa tilanteeseen, jossa vanhaa tavaraa voidaan käyttää tehokkaammin siksi, että meillä on alustoja vertaistaloudelle. Tämä luo merkittäviä, resurssitehokkuutta edistäviä muutoksia.

Digitalisaatio näkyy voimakkaimmin esimerkiksi palvelujen tuotannon ja palveluviennin muodossa. Mittaaminen ja arvottaminen vaikeaa. Poliittisia päätöksiä tehdään virheellisen tilastotiedon pohjalta. Meillä menee paremmin kuin näyttää. Hyvinvointi parempaa ja talouskasvu nopeampaa.

Data tulee olemaan merkittävä tulevaisuuden tuotantotekijä. Ihmiset generoivat paljon dataa, jota voidaan käsitellä. Sitä voidaan kerätä ja käyttää kohdistetusti. Mitä data aidosti tarkoittaa omana tuotannon tekijänä? Data itsessään on aina pientä ja se liittyy aina yksilöön. Merkittäviä kysymyksiä tulevaisuudessa ovat: Kenellä on datan omistusoikeus? Kuka saa hyötyä siitä taloudellisesti.

Tekoälyllä tulee olemaan valtava rooli datan prosessoinnissa. Vaikutus kokonaistaloudessa on arvioitu positiiviseksi. Tulevaisuudessa luovat ammatit tulevat säilymään. Suurimmassa vaarassa seuraavaksi on akateeminen tiedonkäsittelyporras. Nykyisistä työtehtävistä kuitenkin vain noin 10 % katoaa (OECD). Suomen tuottavuuden kasvu tuplaantuu 4-5 %. (Accenture)

4

Mat

kall

a tu

leva

isuu

teen

!www.seutuverkot.fi

#susemma2017

SYYSSEMINAARI2017Oulu | 1.–2.11.2017

5G JA DIGITALISAATION MAHDOLLISUUDET

PUHUJA Olli Liinamaa, Oulun yliopisto AVAINSANAT 5G, dataliikenneYDIN Neljäs teollinen vallankumous on käsillä, datan pitää pysyä liikkeessä. POHDITTAVAKSI Aikaa on reagoida 5G:n tarjoamiin mahdollisuuksiin minimaalisen viiveen ja maksimaalisen laitemäärän näkökulmista!

Tiivistelmä5G:n tuloa voidaan verrata höyrykoneen vaikutukseen teollisuudelle vuosisadan vaihteessa. Neljäs teollinen vallankumous on käsillä. Teknologiat ovat jo vuosien saatossa sulautuneet toisiinsa. Neljännen vallankumouksen myötä mennään paitsi globaalin talouden tasolle, myös ruohonjuuritasolle yksilöiden arkeen. 5G avaa oven tulevaisuuden maailmaan. Maailmaan, jossa avaintekijöinä ovat teemat kuten IoT, autonomiset ajoneuvot, nanoteknologia ja tekoäly.

Suomi on tälläkin hetkellä kiistatta maailman kärkeä datan käytössä per henkilö. Operaattoreilla on valta hinnoittelussa. Suomessa kuukausihinnat, monissa maissa käytön mukaan – hillitsee käyttöä.

5G tuo käyttäjille tullessaan nopeutta ja parempaa käyttäjäkokemusta. Tämä on ”10 % parempaa kuin viime vuonna” -ajattelua, eikä ole vielä koko totuus. Tulokulmat, johon voi vielä reagoida ovat minimaalisen latenssin ja maksimaalisen laitemäärän tuomat mahdollisuudet.

5G:n latenssi on vähemmän kuin yksi millisekunti. Tämän on välttämätöntä tulevaisuudelle – kun kyseessä on esimerkiksi itseohjautuvat autot, ei toiminta ole turvallista ilman nopeaa välitysaikaa. Kriittisten koneiden kommunikaatio paranee. Laitemäärä tulee vääjäämättä kasvamaan tulevaisuudessa. 5G mahdollistaa maksimaalisen laitemäärän, jopa 1 000 000 laitetta neliökilometrillä.

Massiivinen laitemäärä ja minimaalinen latenssi ovat 5G:n kehityksen myöhemmän vaiheen ominaisuuksia. Tällä hetkellä 5G:lle on asetettu esistandardit, jotka eivät ole vielä globaaleja. Vuonna 2018 tullaan näkemään paljon uutisia ja kehitysaskeleita 5G:n saralla. Telia avaa 5G:n käyttöön vuonna 2019.

Mobiilidataliikenteen kasvu on hurjaa. Ennusteissa vuonan 2011 arvioitiin, että vuonna 2020 ihmiset käyttävä 1GB/päivä. Todellisuus vuonna 2017 on, että Suomessa käytetään 0,9GB/päivä. Tällä hetkellä 3G:n ja 4G:n käyttöaste on sama, mutta 4G on parhaillaan ohittamassa 3G:n

Tulevaisuuden näkymänä on kotidataliikenne. Asuinalueille tulee tukiasemia, joista on näköyhteys taloihin. Kantama on parisen sataa metriä. Tämä takaa isot taajuudet, laadukkaat ja langattomat palvelut koteihin. Edut ihmisten arjelle suuria, kulkevat käsikädessä etäpalvelujen kehityksen kanssa.

5

Mat

kall

a tu

leva

isuu

teen

!www.seutuverkot.fi

#susemma2017

SYYSSEMINAARI2017Oulu | 1.–2.11.2017

TULEVAISUUDEN TYÖ – #MEGATRENDIT

PUHUJA Pia Heikkurinen, Sitra AVAINSANAT tulevaisuuden työ, kestävä kehitys, demokratiaYDIN Tulevaisuutta tulee kehittää ja hyvinvointia lisätä kuormittamatta maapalloa.POHDITTAVAKSI Miten tietoverkkomme vastaavat tulevaisuuden kasvaviin ja ennakoimattomiin tarpeisiin?

TiivistelmäTällä hetkellä ihmiskunta rasittaa liikaa luonnonvaroja ja talouskasvu on taantunut. Koettu hyvinvointi on kasvanut. Kansainvälinen epävarmuus lisääntyy entuudestaan. Maailmantilanteen kuvaa värittävät taloudellinen epävarmuus, poliittinen epävarmuus ja ympäristökatastrofit. Megatrendit kumpuavat näistä lähtökohdista. Meidän reaktiomme niihin määrittelee pohjoismaisen hyvinvoinnin suunnan.

Varmaa on, että megatrendit, kuten automatisaatio, robotisaatio ja keinoäly, tulevat muokkaamaan kaikkia aloja. Infrastruktuurin on oltava olemassa, jotta bitit ja data kulkevat. Työ ja työnkuvat tulevat muuttumaan, mutta työtä on silti runsaasti. Tärkeää on, että huolehdimme niistä ihmisistä, jotka kipuilevat murroksessa. Niistä, joilla ei ole työtä tai jotka eivät ole kouluttautuneet uudelleen.

Myös demokraattisen järjestelmämme tulee vastata tämän ajan ihmisen tarpeisiin. Avoimuut, luottamus ja hyvinvointi ovat lähtökohtia. Meillä voi olla edessämme uusi osallistumisen kultakausi. Kuilu, joka syntyy päätöksenteon ja arkitodellisuuden välille pitää kuroa kasaan ja löytää uusia tapoja innostaa vaikuttamaan.

Talous on hitaassa kasvussa. Tulevaisuudenkuvassa on vaihtoehtoja, me määritämme, millaisen tulevaisuuden luomme. On mahdollista, että pysymme tässä hitaan kasvun tiellä ja lopulta näivetymme. Voimme hakea kasvua hinnalla millä hyvänsä, mutta samalla tuhoamme planeettamme. Voimme pysyä hitaassa talouskasvussa, mutta asettaen laadullisen hyvinvoinnin yhteiskuntapolitiikan keskiöön. Tai parhaassa kuvassa onnistumme irrottamaan talouskasvun päästöistä ja kasvattamaan hyvinvointia talouskasvuakin nopeammin.

Tulevaisuuden terveydenhuollossa meidän on pakko lopettaa keskivertoihmisten hoitaminen. Sellaisia ei ole olemassakaan. Henkilökohtaisella datalla tulee olemaan suuri merkitys tulevaisuuden terveydenhoidossa. Sitrassa valmistellaan uutta ”yhden luukun toimijaa” Isaacusta, joka hallinnoi hyvinvointidataa esimerkiksi tutkimuskäyttöön. Hankkeessa mukana ovat mm. THL, HUS ja biopankit.

6

Mat

kall

a tu

leva

isuu

teen

!www.seutuverkot.fi

#susemma2017

SYYSSEMINAARI2017Oulu | 1.–2.11.2017

ONKO SUOMI DIGISYRJÄYTYNYT?

PUHUJA Minna Jaakkola, Savogrow Oy & Minna Laine, Meditas Oy AVAINSANAT digipalvelut, digikehitys, lainsäädäntöYDIN Suomi digisyrjäytyy, ellemme tartu muutostarpeisiin heti. POHDITTAVAKSI Miten voimme itse vaikuttaa siihen, että asenneilmapiiri uudistuksia kohtaan Suomessa muuttuu?

TiivistelmäSuomi lilluu digikehityksessä jäähtyneessä kylpyvedessä. Ei uskalleta tehdä päätöksiä ja kokeiluja. Väestön ikääntyminen nähdään työntävänä voimana, vaikka kokemukset naapurimaista on tulkittavissa toisin. Päätöksenteossa jumiudutaan siihen 10 prosenttiin, joka ei vielä osaa käyttää palveluita, kun loput 90 % osaa ja haluaa.

Pilotointi on ollut liian pientä tulosten saavuttamiseksi. Sirpaleisista kokeiluista ei saada kattavia tietoja. Tanskassa on tehty valtionlaajuisia kokeiluja, joiden välitön tavoite on ollut käyttöönotto. Tanskassa toimii ministeriöt poikkileikkaava digitaalinen yksikkö, Suomessa yksiköt ministeriöiden kesken.

Suomessa on sama väestöpohja kuin Tanskassa – osaamistaso, koulutus, varallisuus jne. Teknologia on olemassa, mutta toimintatavat junnaavat. Keskitymme liiaksi laitteisiin. Nähdään hankaluudet, vaikka konetta on nopeampi muuttaa kuin toimintaa.

Suomi tarvitsee asenteen muutoksen. Päättäjät ovat jämähtäneet portinvartijan rooliin – eivät itse usko muutokseen, joten sitä haluaville ei anneta mahdollisuutta. Digiratkaisu on turvallinen, nopea ja laadukas. Tulevaisuuden ratkaisuihin ei luoteta. Voit varata maailmanympärysmatkan netissä, mutta aikaa terveyskeskuslääkäriltä et saa varattua.

Investoinnit digipalveluihin ovat hetkellisesti isoja. Hintalapun taakse ei kurkisteta, eikä nähdä tuloksia, joita tehostamisessa saataisiin. Kokeilut tulee valjastaa välittömään toiminnanmuutokseen. Lainsäädännössä pelätään pakottamista, vaikka se on tehokkain keino muutoksen jalkauttamiseen. Katse tulee ottaa tulevaisuuteen. Tämän päivän ratkaisut ovat palveluksia tuleville sukupolville.

7

Mat

kall

a tu

leva

isuu

teen

!www.seutuverkot.fi

#susemma2017

SYYSSEMINAARI2017Oulu | 1.–2.11.2017

ENEMMÄN TERVEYTTÄ JA KOHTAAMISIA

PUHUJA Matti Matero, Oulunkaaren kuntayhtymä AVAINSANAT terveydenhuolto, etäpalvelutYDIN Älyteknologia mahdollistaa enemmän kohtaamisia hoitotyössä. POHDITTAVAKSI Toimivat tietoverkkoyhteydet mahdollistavat kohtaamisia.

TiivistelmäTulevaisuuden kuva vaatii reseptejä toiminnan kehittämiseen. Oulunkaaren visiossa jokaisella on mielekäs elämä kotona. ”Digi on liki.” Etäpalvelu on todellinen lähipalvelu – tuo palvelun kotisohvalle.

Oulunkaaren omahoito –palvelu tukee omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Lääkärikirja harvalta enää löytyy kirjahyllystä, vaan palvelussa on Duodecim verkossa. Palvelut ovat avoimia kaikille, asiointi on tunnistautumisen takana. Omahoito-palveluun uutena ominaisuutena on tullut ajanvarauspyyntö terveyskeskukseen.

Tällä hetkellä terveydenhuoltolaki ei mahdollista sitä, että järjestelmä voisi antaa hoito-ohjeita. Tulevaisuudessa tekoäly mahdollistaa sen, että aikoja voi jättää varattavaksi verkkoon tarpeen mukaan.

Videovälitteiset palvelut luovat enemmän kohtaamisia. Vanhusten kuntoutus ja interaktiivinen ohjaus on todettu toimivaksi vaihtoehdoksi videon välityksellä toteutettuna. Virtuaalinen kotihoito ja yövalvonta mahdollistavat ottamaan mukaan myös omaiset.

Robotiikka tulee vahvemmin osaksi myös hoivatyön arkea. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on jo käytössä. Hoitaja noutaa lääkkeet ja lataa ne. Annostelurobotti varmistaa virheettömän annostelun. Lääkeannostelurobotin vaikutus kotihoidon asiakaskäyntien määrään on positiivinen. Turvallinen lääkehoito on oleellinen asia kotihoidon palveluissa.

Etäpalvelujen ansiosta hoitohenkilökunta vapautuu puhelimesta hoitotyöhön. Robotiikka vapauttaa työaikaa rutiineilta. Kaksi tuntia kerralla mahdollistaa enemmän kuin 60 kertaa 10 minuuttia, kohtaaminen on arvokkaampi. Videovälitteiset palvelut mahdollistavat osallistumisen. Ne luovat lisää mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja mahdollistavat suuremman määrän kontakteja.