Embed Size (px)
Citation preview
Kaisa Korpi omistaa
sijoitusasuntoja, pääosin
yksiöitä ja kaksioita,
Helsingissä, Hämeen-
linnassa ja Tampereella.
Kaisa Korven muistilista
➊
➋
➌
➍
len kolmannen polven vuokranantaja. Mummuni, hämäläinen talonemäntä, kaatoi metsää ja rakennutti tuloilla taloja, joihin
otti vuokralaisia 1800luvun lopulla. Isäni peri mummun asuntoja ja minä niitä taas isältäni. Edustan siis jatkumoa, joka alkoi 100 vuotta sitten.
Ensimmäisen asuntoni perin vuonna 1961 Hämeenlinnasta, ihan torin kulmasta, toisen Ullanlinnasta Helsingistä. Ensimmäiset omat asuntokauppani tein 1970luvun alkupuolella. Ullanlinnan taloyhtiössä on lunastuslauseke, ja lunastin kaikin puolin hyvästä talosta myyntiin tulleen yksiön. Myöhemminkin olen lunastanut yksiöitä tästä talosta ja muista hyväksi havaituista taloista, joissa minulla on asuntoja.
En ole koskaan ostanut lähiöistä tai uusilta alueilta. Olen varmaan perinyt 1800luvulta sen ajatuksen, että asuntokauppa täytyy tehdä raitilta, kylän keskustasta, eikä mistään periferiasta. Uusilla asuntoalueilla ei ole samanlaista vetovoimaa kuin vanhoilla. En myöskään ole ostanut velaksi. Jos minulla ei ole ollut rahaa sijoitettavana, ovat kaupat jääneet tekemättä.
vuokranantajana en ole pyrkinyt nopeaan rahaan, vaan molempia tyydyttävään jatkumoon, jossa sekä vuokranantajalla että vuokranmaksajalla menee asunnon suhteen hyvin. Minulla on ollut
TEKSTI MINNA SAANO
KUVA SAMPO KORHONEN
kin paljon sellaisia vuokralaisia, jotka ovat asuneet koko opiskeluaikansa tai työuransa samassa asunnossa. Niinkin on käynyt, että kun joku on vuokralta lähtenyt, hän on hommannut asuntoon seuraavan asukkaan. Markkinoida ei ole paljoa tarvinnut.
Vuokralle pyrkijät haastattelen aina itse, tai sitten tyttäreni tekevät sen. Tärkeää on, että vuokralle haluava kertoo asiat rehellisesti. Yleisesti ottaen ihmiset ovat kyllä mukavia. Silloin tällöin käy niin, että haastateltava kertoo hänellä olevan merkintöjä, kun aletaan puhua sosiaaliturvatunnuksesta. Kissan omistajia emme vuokralle ota. Kissa repii seinät ja kissasta tulee sellainen haju, että kämppä voi mennä remonttiin sen takia. Näin on joskus käynyt.
perheellämme on kiinteistösijoitusyhtiö, jossa molemmat tyttäreni ovat mukana. Hoidamme asuntoasioita kolmestaan. Tyttärillenikin asuntojen ostaminen ja vuokraaminen on tullut luonnostaan, ja he ovat kasvaneet siihen samoin kuin itse aikoinani.
Asuntomarkkinoita seuraan koko ajan. Nyt on kiinnostavaa nähdä, mitä markkinoilla tapahtuu jatkossa, kun joka puolella rakennetaan niin mahdottomasti.
Tällaiseen hommaan asuntojen kanssa olen joutunut, kun mummu aikoinaan vuokraamisen aloitti. Kyllä tämä minusta on ollut mukavaa, oikeastaan elämäntapa.”
O”
Kun Kaisa Korpi peri ensimmäiset asuntonsa 1960-luvulla, ei hänen mieleensäkään tullut myydä niitä, vaan ostaa lisää. Kokemusta on kymmenien vuosien aikana karttunut niin asuntokaupoista kuin asuntojen vuokraamisestakin.
Hyväntahtoinen kahdenkauppa
Hyv äntahtoinen kah denkauppa
Ennen asunnon ostamista täytyy selvittää asunto- osakeyhtiön kunto hyvin: mikä on yhtiön rahatilan-ne, mitä remontteja on tehty ja millaisia remont-teja on tulossa.
Ostettavan asunnon täytyy olla kaikin puolin siisti ja hyväkuntoinen. Ikkunoista täytyy näkyä jotakin muuta kuin takapiha.
Vuokralaiseen täytyy tutustua.
Kaikista asioista voidaan vuokralaisen kanssa neuvotella, oli kyse sitten vuokranmaksusta, re-monteista tai juhlimisen aiheuttamasta metelistä.
min
un siir
toni
sijo
itta
min
en
1918Nro 1 • 2018vuokranantaja
Mediakortti 20
18
Tällaisia ovat yksityiset vuokranantajat
suomen Vuokranantajat ry:n tekemä laaja Vuokranantaja 2017 -kyselytutkimus osoittaa, että yksityiset vuokran antajat ovat joustavia, käyttävät velkavipua maltillisesti ja näkevät asunto-sijoittamisen kannattavana pitkän tähtäimen sijoitusmuotona. Vuok-ratuloihin kohdistuva pääoma-tulovero koetaan kireäk si ja ja sitä pidetään myös myös uusien asun-tojen hankinnan esteenä.
Yksityiset vuokranantajat ovat merkittävä toimija Suomen asun-tomarkkinoilla. Heidän omistuk-sessaan on kaksi kolmasosaa vapaarahoitteisista vuokra-asun-noista. Loka–marraskuussa 2017 tehtyyn Vuokranantaja 2017 -ky-selyyn vastasi kaikkiaan yli 3 400 yksityistä vuokranantajaa. Kysely-tutkimus tehdään vuosittain.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten vuokra-nantajien toimintatapoja, näkemyksiä vuokra-asunto-markkinoista ja ennustaa vuok-ramarkkinoiden kehitystä yksityisten vuokranantajien näkö-kulmasta.
→ Asuntosijoittaminen on Suomen tasa-arvoisin sijoitusmuoto. Muissa sijoitus-muodoissa miehet ovat selvästi aktiivisempia.
→ Yksityisiä vuokranantajia on tasaisesti niin nuorissa kuin ikäänty-neemmissäkin. Keskimäärin yksityi-nen vuokranantaja on noin 50-vuotias.
Kotitalouden vuositulotalle 50 000 € 24 %50 000–99 999 € 43 %yli 100 000 € 23 %ei halua ilmoittaa 10 %
→ Vain 16 prosenttia vuokranantajista korottaa vuokraa vuosittain. Yksityiset vuokranantajat arvosta-vat pitkiä ja hyvin toimivia vuokrasuhteita, joissa sekä vuokralainen että vuokranantaja ovat tyytyväisiä. Mark-kinatilanne on myös viime vuosina ollut sellainen, että hyvistä vuokralaisista kannattaa pitää kiinni.
→ Yksityisiä vuokranantajia on joka puolella Suomea. Osa yksityisistä vuokranan- tajista asuu myös ulkomailla.
→ Yksityinen vuokranantaja on tyypillisesti tavallinen keskituloi-nen palkansaaja tai eläkeläinen.
→ Lähes 90 prosentilla vastaajista on 5 tai vähemmän vuokra- asuntoja omistuksessaan. Tyypillisesti yksityinen vuokran antaja omistaa 1–2 sijoitusasuntoa.
miehiä
naisia
→ Uusia vuokranantajia on tullut tasaises-ti, mutta 80 prosentilla vastaajista on ko-kemusta vuokranantajana toimimisesta yli kaksi vuotta. Lähes 15 prosentilla vas-taajista on jo yli 20 vuoden kokemus.
→ elinkustannusindeksi on edelleen suosituin korotus peruste. Prosentuaalinen korotusperuste, mikä on käytännössä poikkeuksetta käytössä institutio-naalisilla sijoittajilla, on toiseksi yleisin korotusperuste.
→ Velkavipua käytetään maltilli-sesti. Jopa 38 prosenttia vastaajis-ta ei käytä lainarahaa eli velkavipua vuokra-asuntosijoituksiin ollenkaan.
Minkä takia toimit asuntosijoittajana?
➊ Säästän eläkepäiviä varten 35 %➋ Asuntosijoittaminen on kannattavaa 33 %➌ Ensiasuntoni jäi sijoitusasunnoksi 13 %➍ Muu syy 11 %➎ Perin sijoitusasunnon 8 %
→ 60 prosenttia vastaajista pitää vuokratuloihin kohdistuvaa pääomatuloveroa liian raskaana, ja sen koetaan estävän uusien asuntojen hankkimista. Luku on kasvanut viime vuodesta, jolloin 55 prosenttia vastaajista oli tätä mieltä. Vuokratulojen verotuksen keventäminen lisäisi asuntotuotantoa. Peräti 15 prosenttia vuokrasta on pääoma tuloveroa, joten sen keventäminen vähentäisi entisestään vuokrienkorotuspainetta ja lisäisi vuokra-asuntojen tarjontaa.
Edunvalvonta, neuvontapalvelut ja jäsenedut
ovat vastaajien mielestä tärkeimpiä Suomen
Vuokranantajat ry:n tarjoamista palveluista.
41 prosenttia jäsenistä mainitsee liittymisen
tärkeimmäksi syyksi halun kuulua järjestöön,
joka ajaa yksityisten vuokranantajien etua.
10 %0 % 20 % 30 %
alle 3030–3940–4950–5960–69
70 tai yli
1–2 3–5
6 tai enemmän
ei velkaa
velkaa
20 % 40 % 80 %0 % 60 % 100 %
Suomen Vuokranantajilta
Internetistä
Perheeltä, ystäviltä tai tuttavilta
Mediasta
Pankista
Sosiaalisesta mediasta
Muualta
Mistä saat tukea ja tietoa asuntosijoittamiseen?
numeroiden takaa
sijoittamin
en
20 21Nro 1 • 2018vuokranantaja
Kimppakämppä on yhdistelmä omaa tilaa ja yhteisöllistä jakamista. Yhteisö on vaivaton ja
pitkäaikainen vuokralainen, sillä asukkaat etsivät usein itse uuden vuokralaisen vapautuvaan huoneeseen.
TeKSTi KATARIINA KRAbbE KuVaT JUUSO NORONKOSKI
kimppa- asuminen on elämäntapa
ilmiö
vuok
raus
22 23Nro 1 • 2018vuokranantaja 23
Orava kannustaa muitakin aktiivisuuteen: asuntosijoittajan kannattaa kokouksessa osoittaa kiinnostusta ja perehtyneisyyttä asioihin. Jos hallituspaikkaa tarjotaan, se kannattaa ottaa vastaan.
”Itse puhun aina sen puolesta, että hallituksen jäsenille maksetaan kohtuullinen korvaus yhteisen hyvän eteen tehdystä työstä. Jos tätä joku vastustaa, niin vastaan, että haluat siis itse hallitukseen. Vastustus tyrehtyy yleensä siihen.”
Sijoittajaosakas tulee taloyhtiöön ulkopuolelta ja aistii kokouksessa taloyhtiön ilmapiirin. Joidenkin osakkaiden välillä kipunoi; yksi esittää jotain ja toinen vastustaa.
”On tärkeää, millaisella tuulella lähdet kokoukseen, sillä muut huomaavat asenteesi pian. Saat asioita läpi, kun ihmiset näkevät, että tulet paikalle uusien ideoiden kanssa ja esität kantasi rakentavasti.”
” Sekä asukasomistaja että sijoittaja omistaja hyötyvät siitä, että taloyhtiö säilyttää arvonsa.”
keskustellaan arjessa esille nousseista kysymyksistä, kuten varastoista tai pyörätelineistä. Minusta näistä on kiinnostavaa kuulla.”
Sijoittaja tuo näkemystä
Pasi Orava kuulee toisinaan väitteitä, että asuntosijoittaja haluaa taloyhtiös sä vain pihistää, eikä ole kiinnostunut taloyhtiön kehittämisestä.
Tosiasiassa asukasomistajan ja sijoittajaomistajan intressi on yhteinen, sillä kumpikin hyötyy siitä, että taloyhtiö on kunnossa ja että se säilyttää arvonsa. Sijoittajaomistaja tuo yhtiöön näkemystä ja kokemusta mahdollisesti muistakin yhtiöistä.
”Sijoittajalla voi olla vertailukohteita muualta. Itse ehdotan esimerkiksi kilpailutusta, jos huomaan, että isännöinti ja kiinteistönhuoltopalveluja, pankkeja tai vakuutuksia ei ole hiljattain kilpailutettu.”
Valmiina yhtiö- kokoukseen
Tee tilaa kalenteriin Kun saat yhtiökokouskutsun, merkkaa kokousaika sekä -paikka allakkaan ja mene paikalle.
Ota selvää lainoista Jos yhtiöllä on lainaa, selvitä maksuaika, mihin lainan korko on sidottu ja kuinka suuri se on.
Varaudu esittämään kysymyksiä ja valmistele ne
Esimerkiksi isännöitsijälle tai kirjanpitäjälle voi soittaa jo etukäteen. Jos sinulla on muutos- ehdotuksia, perustele ne hyvin.
Varaudu lähestyvään yhtiökokous- kauteen perehtymällä taloyhtiön dokumentteihin huolellisesti.
Tarkista dokumentit Käy läpi esityslistasta toimintakertomus, tuloslaskelma, tase sekä budjetti ja kunnossapitotarveselvitys. Tarkista hoito-vastikejäämä. Yhtiöllä tulisi olla pusku-rina 2–3 kuukauden hoitovastikkeiden verran vastikkeita tilillään: jos yhtiö kerää vuodessa 60 000 euroa hoito vastiketta, jäämän tulisi olla 10 000–15 000 euroa. Jos yhtiöllä on hoitovastike alijäämää, joudutaan talous oikaisemaan ylimääräisillä hoitovastikkeilla.
Seuraa hoitovastiketta. Usein hoitovastiketta nostetaan rutiinin- omaisesti ilman perusteltua syytä. Joskus hoitovastiketta voidaan myös laskea.
Tutustu huolella tuleviin remontteihin Jos yhtiössä on tulossa remontti, tutustu sen asiakirjoihin huolellisesti, sillä remonttia maksetaan 5–20 vuotta eteenpäin. Isommat remontit heijastu-vat myös vuokralaisen asumiseen.
Vinkit antoi Suomen Vuokranantajat ry:n
Pohjois-Suomen aluepäällikkö Pasi Orava.
Lisää tietoa: vuokranantajat.fi,
hakusanalla yhtiökokous
Hyödynnä tietoja, joita sinulla on muista taloyhtiöistä
Vertaile eri yhtiöiden isännöinti-kuluja, vakuutuksia, yhtiölainojen ehtoja sekä kiinteistö- ja jäte-huoltoa. Nämä kannattaa aika ajoin kilpailuttaa.
Valmistaudu luottamus tehtävään
Valmistaudu siihen, että sinut voidaan valita myös yhtiökokouksen puheenjohtajaksi tai hallitukseen.
esittäydy muille
Kun tapaat kokouksessa muut en-simmäistä kertaa, esittäydy ja kerro, minkä asunnon omistat. Ilmoita myös, että olet vuokranantaja. Samalla voit kertoa, että vuokralaisestasi voi tarvit-taessa antaa palautetta.
TeKSTi PIRKKO KOIVU
" Eri taloyhtiöiden asiat pysyvät järjestyksessä omissa mapeissaan", Pasi Orava vinkkaa.
40 41Nro 1 • 2018vuokranantaja
Asunto markkinoiden monet näkymät
Talouden nykytila suosii asuntosijoittamista, mutta kaupungistuminen
jakaa Suomea osiin. s. 10
Pitkäjänteinen
kaupunkisuunnittelu selittää
Vantaan imua, s. 32
Kimppa-asuminen
kiinnostaa yhä useampia
vuokralaisia, s. 22
Taloyhtiön
yhtiökokouksen käytännöt
tutuiksi, s. 36
Nro 1 • 20
18
suomen vuokranantajat ry:n lehti
vuokranantaja
suomen vuokranantajat ry:n lehti
vuokranantaja
Suomen Vuokranantajat ry:n jäsenlehti ilmestyy
neljä kertaa vuodessa. Se tarjoaa tuhdin paketin
vuokranantajien ja asuntosijoittajien arkeen
liittyvää luettavaa. Lehden vakioaiheita ovat
muun muassa asuntosijoittamisen verotus,
vuokranantamiseen liittyvä juridiikka ja
talousasiat, kuten markkinakatsaukset.
→ 42 prosentilla talouksista vuosiansiot 50 000–99 999 euroa ja 20 prosentilla yli 100 000 euroa
→ 32 prosentilla vuokra-asuntojen määrä 3–9 kpl ja 4 prosentilla 10 kpl tai enemmän
→ 12 prosentilla sijoitusvarallisuus 50 000–100 000 euroa ja 17 prosentilla yli 100 000 euroa (ei sisällä kiinteistöjä ja asuntoja)
→ Jäsenten ikä:
Kohderyhmänä noin 13 000 asuntosijoittajaa:
19 % alle 40 vuotta
20 % 40–49 vuotta
24 % 50–59 vuotta
24 % 60–69 vuotta
13 % 70 vuotta
tai yli
JulkaisijaSuomen Vuokranantajat ryAnnankatu 2400100 Helsinkip. 09 1667 6421 Päätoimittaja Liina Lä[email protected] Määräaikainen päätoimittaja Maria Mäkelä maria.makela@ vuokranantajat.fi
ToimitusLegendium OyMelkonkatu 28 D00210 Helsinki
Toimituspäällikkö Susanna Haanpää[email protected]
Ilmoitusmyynti ja varauksetBouser OyJouni Kohonen040 500 [email protected]
Tekniset tiedotLehden koko 200 x 265 mmpainomenetelmä offsetPainosmäärä 13 000 kplJakelu: Suomen Vuokranantajat ry:n jäsenet henkilönimellä sekä sidosryhmät
AineistovaatimuksetValmiit ilmoitukset:Paino-pdf, kuvien resoluutio 300 dpiIlmoitusten lähetys osoitteeseen:[email protected]
Ilmoitusten peruuttaminenIlmoitukset on peruutettava viimeistään neljä päivää ennen aineistopäivää. Mikäli peruutus tehdään määräajan jälkeen, ilmoitushinta laskutetaan.
ReklamaatiotReklamaatiot on tehtävä 14 päivän kuluessa lehden ilmestymisestä tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintäänilmoituksesta maksetun summan palauttamiseen.
Mediakortti 20
18suomen vuokranantajat ry:n lehti
vuokranantaja Ilmoitushinnat
Takakansi 3 480 €Koko 200 x 235 mm + leikkuuvara 5 mm
Etusisäkansi 3 335 €Koko 200 x 265 mm + leikkuuvara 5 mm
Aukeama 4 900 €Koko 400 x 265 mm + leikkuuvara 5 mm
Koko sivu 2 900 €Koko 200 x 265 mm + leikkuuvara 5 mm
Puolikas sivu 1 800 €Pystypuolikas 100 x 265 mm + leikkuuvara 5 mm Vaakapuolikas 200 x 133 mm + leikkuuvara 5 mm
*) Tekstiä ei saa sijoittaa 5mm lähemmäksi sivun leikkausreunaa, selkälinjasta etäisyyden tulee olla vähintään 7mm. Yli aukeaman menevissä teksteissä raon tulee olla keskitaitteessa 8 (4 + 4) mm:n levyinen.
Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 prosenttia.
Jukka Tiainen0400 444 [email protected]
Vuokranantaja 2018 ilmestymispäivät ja aineistoaikataulu
Numero Ilmestyy Varaukset Aineistot
1 12.1.2018 20.11. 11.12.
2 16.4.2018 15.3. 29.3.
3 20.8.2018 7.6. 3.8.
4 15.11.2018 18.10. 1.11.
