Embed Size (px)
Citation preview
1Meijän Perä
Sarvenperän kylälehti 1/2008
www.sarvenpera.fi
Kyläaktiivit
Meijän Perä
Meijän Perä2
Meijän Perä 1/2008Sarvenperän kylätoimikunnan lehtiIlmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.Paino: Jyväskylän yliopistopaino. Lehden painos 180 kpl.Seuraavaan lehteen aineistot 30.4. mennessä päätoimittajalle tai toimittajille.Julkaisija: Sarvenperäset ry / puheenjohtaja Vesa Pihlajamäki p. 020 482 5890, sihteeri Seija Halinen p. 638 834, rahastonhoitaja Riitta Kuusela p. 050 571 8492Päätoimittaja: Mari Hakkarainen, Päivärinteentie 30, 41930 Kuohu, p. 050 356 6992, email: [email protected] ulkoasu: Petri Hakkarainen p. 050 529 0529, email: [email protected] Toimittajat: Seija Halinen p. 638 834, email: [email protected],Oiva Lahtinen p. 638 837, Paavo Vehkala p. 638 818,Kaarina Riuttanen p. 638 811, email: [email protected],Vesa Pihlajamäki (kylätoimikunnan edustaja), p. 020 482 5890Kuvat: Seija Halinen, ellei muuta mainitaTilaushinnat: Sarvenperän asukkaille ilmainen, muille vuosikerta 10 euroa, irtonumerot 2,5 euroaTilaukset: Seija Halinen, Sarvenperäntie 480, 41930 Kuohu, p. 638 834.Ilmoitushinnat: koko sivu 50 euroa, ½ sivu 33 euroa, ¼ sivu 20 euroa, 1/8 sivu 13 euroa; rivi-ilmoitukset kyläläisille ilmaisia max 20 sanaa.Aineistot: Kirjoitukset toimitetaan mieluiten sähköisesti. Kirjoittaa voi myös nimimerkillä, mutta nimen on oltava päätoimittajan tiedossa (ei kerro eteenpäin). Juttuja voidaan lyhentää ja oikeinkirjoitusta korjata asiasisältöön puuttumatta.Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.Kansikuva: Hannele Mäntyjärvi ja kainalossa kyläluuta . Kuva Seija Halinen.ISSN 1459-9228
Jyväskylä, Jyväskylän maalais-kunta ja Korpilahti päättivät perustaa yhdessä uuden kun-
nan vuoden 2009 alusta alkaen. Korpilahtihan osaltaan oli jo aikai-semmin päättänyt liittyä Jyväsky-lään. Se oli merkittävä päätös. Jy-väskylän maalaiskunnan tulo mu-kaan on melkein yhtä merkittävää ainakin sarvenperäläisestä näkö-kulmasta.
Nyt Sarvenperän kaupungin-osan ja kantakaupungin väliin ei jää maalaiskuntalaista välialuetta, vaan olemme kaikki yhtä kaupun-kia. Kuohun ja Vesangan palvelut tulevat todennäköisesti meillekin paremmin saataville. Ainakin lapsi-perheiden mieltä lämmittävät asi-ointimatkan varrella olevat päivä-koti ja koulu. Kukaan ei tosin vielä tiedä, miten koulupiirejä jaetaan ja saako Kuohun koulu yleensäkään jatkaa. Varmaa tuntuu olevan lä-hinnä vain se, että Sarvenperän koulu lakkautetaan ja Saukon päi-väkoti muuttaa Patajärvelle.
Uudesta Jyväskylästä ja sen kaupunginosista ollaan luonnolli-sesti kiinnostuneita. Korpilahden pohjoiset kylät ovat huomanneet hienosti mahdollisuutensa esittäy-tyä tässä imussa. Heinäkuisella Kylä kelpaa -viikolla jyväskyläläisillä ja kaikilla muillakin kiinnostuneilla
on mainio mahdollisuus tutustua tuleviin kaupunkilaisiin asuinseu-tuineen. Tapahtumia on tulossa päätähuimaava määrä. Sarvenpe-rän saunamaraton ja hevosriehakin osuvat tälle viikolle.
Asumismessujen projektipääl-likkönä on Sarvenperän oma teho-nainen Hannele Mäntyjärvi, joka on tarttunut toimeen ihailtavan tar-
Pääkirjoitusmokkaasti. Vastuu tapahtumien to-teuttamisesta on tänä vuonna kuten muulloinkin kyläläisillä itsellään, mutta nyt meillä on asumismessu-jen ansiosta paljon enemmän näky-vyyttä. Käytetään se hyvin hyväk-si.
Torvelassa ”supermaanan-tain” jälkeen MH
Sarvenperän Virtapiiri oli kut-suttu Vesankaan Boccia-tur-nauksen.
Turnaukseen osallistui isäntäjouk-kueen lisäksi myös Leppälahden ja Oravasaaren joukkueet.Ensin oli alkukarsinnat kuten isom-missakin kisoissa ja kaksi parasta pääsi finaaliin, kolmannen ja nel-jännen taistellessa “pronssista”. Finaalissa olivat vastakkain Vesan-ka ja Sarvenperä.Niin oli tasainen peli, että ratkai-su piti hakea “rankkarin” kautta. Isännän ottein Vesanka otti hal-tuunsa kiertopalkintona olleen pokaalin Sarvenperän kuitatessa “hopeaa”.Hopeajoukkueessa pelasivat Oiva Lahtinen, Osmo Pihlajamäki, Veik-ko ja Rauha Minkkinen sekä Seija Halinen. SH
Hoppee ei oo häppee
Tässä joukkueessa on totisisesti virtaa!!
Valok
uva:
Mikk
o Piira
inen
3Meijän Perä
Kotirintama piti talvisodassa – jatkosodassa. Me, kesken-kasvuinen sukupolvi ja äidit
pidimme suurta työtä ja vastuuta luonnollisena läpi vaikeitten aiko-jen. Yksilönä kerron omia koke-muksiani. Olin täyttänyt 12 vuotta elokuussa 1942 ja samana syksynä koulun alkaessa kertoi vs. opettaja, että myös tässä koulussa alkaa läm-min ateria. Ne oppilaat, jotka tuo-vat jauhoja, kasviksia, marjoja ym. saavat lämpimän aterian. Kunnan avustusta saavien ei tarvinnut tuo-da tuotteita, heille ateria kuului il-man muuta. Koska olin vaarini ta-loudessa asumassa – 60 ha:n tila, 5-6 ha kivisiä peltoja – vs. opettaja-rouva ilmoitti, että en saa lämmintä
Minkä teette yhdelle näistä…ateriaa, koska en ole tuonut puuro- tai keittotarvikkeita. Olin orpo ja asuin vaarilassa, en omistanut mi-tään talosta. Oli nöyryyttävää istua erillään toisista ja nauttia kuivasta eväsleivästä. Katkeruus oli sitäkin suurempi, kun suuri kattila siirret-tiin vs. opettajan puolelle – pestä-väksikö? Nolaus jatkui, vs. tuli vie-reeni ja kaapi korvallistani, näytti ja sanoi kaikille, että päässäni on täitä. Myös toisen pojan päästä sa-moin, muita ei tutkittu.
Jouduin olemaan koulusta pois, koska piti olla varstariihellä ja kun vaari kynti, minun piti ohjastaa hevosia. Oli kai osin asemasotaa, koska rintamalla ollut opettaja oli 2-3 viikon lomalla ja olin taas kou-
Kolmisenkymmentä henkeä oli yhdistänyt laskiaisen ja kinkerit Ylä-Muuratjärvellä.
lussa. Hän sanoi, että en ole ollut koulussa ja se merkataan tottele-mattomuudeksi. Kahden kuukau-den kuluttua pääsin siitä nöyryy-tyksestä asian kohdaltani muuttu-essa.
Jyväskylän maalaiskunnan koulussa sain lämpimän aterian. Kävin loppuvuoden -42 ja kevätlu-kukauden -43 siellä. Niin oli kansa-koulu käyty – vaihtelevalla menes-tyksellä. Heti sen jälkeen menin sukulaispaikkaan renkihommiin 2 vuodeksi. Siitäkin voisi ja pitäisi kirjoittaa.
nimim. ”Kotirintamalla olija”
Valok
uva:
Juha
ni Ku
uselaPohjoisten kylien yh-
teistä kinkeriperin-nettä jatkettiin Ylä-
Muuratjärven kylätalolla kynttilänpäivänä 3.2. Samal-la vietettiin myös laskiais-sunnuntaita, minkä kunni-aksi kinkeriväki sai nauttia aamulla paistettuja ja täytet-tyjä laskiaispullia. Tieto on tarkka ja tosi, sillä kahvitus-vuorossa oli Sarvenperän seurakuntapiiri. Homma hoituikin sujuvasti kokenei-den kestitysihmisten voimal-la. (Kiitos Seija ja Tuula!)
Paikalle oli saapunut kolmisenkymmentä henkeä, mikä on melko saavutus otta-en huomioon päivän pyryke-lin! Pappina oli paikalla vs. kappalainen Antti Koivisto, jonka raikasta ja selkeää ulo-santia oli ilo kuunnella. Tosin saimme kyllä välillä miettiä kuumeisesti vastauksia hä-nen kiperiin, päivän aihetta koskeviin kysymyksiinsä. Tämän päivän kinkereillä vastaaminen on onneksi vapaaehtoista ja läksytkin käydään läpi keskustelemalla. Nyt oli aiheena ehtoollinen ja 8. käsky.
Moni kinkerivieras varmaan miettii vielä kotonakin, miten voisi kertoa toisista enemmän hyviä kuin huonoja asioita ja siten vähentää niin mukavalta tuntuvaa juoruamis-
ta. Välillä laulettiin Vilho Lahtisen johdolla ja lopuksi käytiin läpi pa-kolliset eri kylien järjestäytymisasiat sekä tulevia yhteisiä tapahtumia. Yhteisvastuukeräykseen voi osallis-tua kevään aikana kylän ihmisten kokoontumisien yhteydessä. (Listat on Tuulalla ja Leenalla)
Terveiset toi Leena N.
Ps. Vieraiden joukossa oli ihmi-siä ihan kaupungista asti; Maire ja Ilkka Lilja halusivat päästä osalli-seksi kaupungista jo kadonneeseen kinkeriperinteeseen. Onneksi meillä on tätä vielä tarjolla eikä osallistu-miseen vaadita aikaisempaa koke-musta!
Kinkeriperinneterveiset
Meijän Perä4
”Kirkolta kylänraittia kaupunkiin”
KyläKelpaa! -asumismessut ovat Korpilahdella 6. – 13.7.2008. Jyväskylän ja
Korpilahden kuntaliitosta harjoi-tellaan jo tulevien KyläKelpaa! -asumismessujen, Korpilahden Pal-vipäivien sekä Jyväskylän Kesän kanssa. Kävijämääräksi KyläKel-paa! -tapahtumaviikolle odotetaan 10 000 messuvierasta.
Esi-isien työt nostavat kylämme esille KyläKelpaa!-
viikolla
Torppariaikainen historia noste-taan esiin KyläKelpaa! -asumis-messujen kohokohdaksi, kun aluet-ta esitellään uutena Jyväskylän ”kaupunkimaaseutua” edustavana kyläalueena.
”Metsätorpanmaa”-nimeä kantava KyläKelpaa! -asumismes-sutapahtuma käsittää Korpilahden viisi pohjoisinta kylää: Sarvenperä, Saukkola, Tikkala, Moksi ja vuoden kylä Ylä-Muuratjärvi. Metsätor-panmaan pohjana on alueelta ke-rättyjen tarinoiden, valokuvien, esineiden ym. dokumenttien pohjal-ta metsätyöstä ja torppari-pientilal-lisen elämästä ennen sotia ja sodan jälkeen kerätty aineisto, jota toimit-taja Jaakko Luoma ja Pekka Suo-mäki ovat keränneet kyliltämme.
Kylät tarjoavat omia ohjelmia messuvierailleen
KyläKelpaa! -asumismessutapahtu-ma sinällään on merkittävä ja myös haasteellinen kehittämismahdolli-suus kylillemme, koska tapahtumat
ja palvelut tuotetaan pääsääntöi-sesti vapaaehtoisvoimin aktiivisten kylä- ja muiden seurojen kanssa. Mukana on myös muita tahoja ku-ten alueen maaseutuyrittäjiä ja yh-distyksiä.
Tavoite on saada kylämme py-symään edelleen asuttuina ja virei-nä erilaisien ohjelmien ja palvelui-den sekä tonttimarkkinoinnin avul-la. KyläKelpaa! -viikolle kylien it-sensä suunnittelemat hyvin erityyp-piset ohjelmat toivottavasti olisivat kestävän kehityksen mukaisia, niin että ne olisivat mahdollisia toteut-taa vaikka joka vuosi uudelleen. Näin ns. tuotteistettuina palveluina tapahtumat tarjoaisivat elämyksiä lähiympäristölle ja kylille itselleen sekä samalla antaisivat mahdolli-suuden kyläseuroille ym. tahoille ansaita tuloja alueelle.
KyläKelpaa! viikon ohjelmistosta
Tapahtumaviikko tulee koostu-maan erilaisista teemoista. Teemoi-na ovat Metsätorpanmaan historia erilaisine tarinarasteineen. Rastit rakennetaan kylittäin eri tiloille, jotka ovat olleet mielenkiintoisia tiloja torppariaikakaudella.
Rastien yhteyshenkilö on Jaakko Luoma, puhelin 040 7529688. Muita teemoja ovat metsä ja maatalous. Metsänhoitoyhdistys tulee järjestämään metsätyönäy-töksiä sekä metsätaitokisan. Päi-vään toivotaan myös avoimia ovia maatiloille. Viikolla esitellään myös tämän päivän menoa kylillä. Luvas-sa on senioritanssit, musiikkia, kulttuuria, lapsille ja nuorille Ossi-
Bussi (www.vaellalaella.net), koira-tapahtumia, tikkakisat, mahdolli-sesti kevytlentokonenäytös ja pal-jon muuta.
Sarvenperän Saunamaraton saa oman saunapäivänsä, jolloin toivotaan kaikkien mahdollisten ta-hojen lämmittävän messuvieraille ja ennen kaikkea itselleen saunan ja nauttivan supisuomalaisesta nau-tinnosta, kaikessa rauhassa ja nau-tinnolla! Hangasjärvellä on sauna kuumana; myös Korpilahden yrit-täjien palvisaunassa voi käydä sau-nomassa. Löytyykö muita?
Luonto- ja metsästyspäivänä esitellään luonnon antamia mahdol-lisuuksia erilaisille harrastuksille patikoiden, metsästäen, kalastaen jne. Luvassa on myös geokätköily-esittely; harrastusta pääsee kokeile-maan myös opastetussa ryhmässä.
Perinnepäivänä tutustutaan perinnetöihin. Riihikirkossa pide-tään viikolla messu ja Marjomäessä kirkkokahvit. Hevosrieha järjeste-tään myös samalla viikolla. Mukana on vanhojen työkoneiden näyttely, pärehöylätyönäytös sekä pieneläin-piha. Palvipäivät ovat viikon loppu-puolella ja Korpilahden Kesäteatte-rin ensi-ilta Suomen hevonen on myös samaan aikaan.
Luvassa on tapahtumarikas viikko koko Korpilahdella ja ennen kaikkea meidän omilla kylillä. Ei muuta kuin yhteistyöllä eteenpäin ja kaikki mukaan rakentamaan meidän omia KyläKelpaa! -asumis-messuja!
Hannele Mäntyjärvi KyläKelpaa! projektipäällik-
kö 044 592 4466hannele.mantyjarvi@pensas
mustikka.com
Ennen muinoin (viime vuosi-tuhannella) paikkaseudulla eleli kaksi mainiota miestä,
Kalle Veijanen ja Matti Leppänen. Vanhemmat ihmiset muistavat hei-dät kyllä. Nykyisin heitä nimitettäi-siin metsureiksi. Toki he tekivät paljon muutakin. Kaikkea mitä sen-aikaisesta maatalousyhteiskunnasta löytyi. Ja paljon löytyikin, koska kaikki pyrittiin tekemään kotona,
eikä juuri ostettu. Koneita ei juuri ollut. Kalle ja Matti hallitsivat kaik-ki maataloustyöt. Myös kaikki ra-kennustyöt – ainakin omasta mie-lestään.
Niinpä he kerran tekivät urak-kasopimuksen Perälän Onnin kans-sa rantasaunan teosta Saarijärven rantaan. Jostakin syystä urakka jäi kuitenkin kesken, ja Onni joutui turvautumaan Tyynelän Väinöön
Perinnetarinasaadakseen saunansa valmiiksi.
Veijas-Kalle selitteli jälestä-päin: ”Eihän siitä mittään tullu, kun siinä Matissa ei ollukkaa yhtää kirvesmiehen vikkoo”.
Leppäs-Matti puolestaan selit-ti ronskiin tapaansa: ”Perkana, olishan se tehty, mutta kun se kaver ol nin saamarin tökerö…”
OLa
5Meijän Perä
Tuttuja ja kylänmiehiäAkkila
Sarvenperälle muut-ti Ruotsista 20 vuotta sitten Asko
ja Ritva Paunila sekä lapset Cia, Juha ja Akki. Karkkilassa syntynyt Asko ja Tampereen flik-ka Ritva tapasivat ensi kerran Mälmön torilla vuonna 1970. Asko oli tuolloin mennyt Ruot-siin kesätöihin ja tuota “kesätyötä” kesti sitten peräti 16 vuotta. Ritva oli muuttanut Ruotsiin yli 10 vuotta aiemmin. Vuoden kuluttua Pauni-lat muuttivat Götebor-giin ja Askon Suomessa kesken jääneet insinöö-ri-opiskelut jatkuivat ai-kuisopistossa. Opiskelu-jen päätyttyä hän työs-kenteli mm. materiaali- ja hitsaustarkastajana Norjan öljylautoilla. Suomessa ammattikou-lun keittäjä-linjan käy-nyt Ritva puolestaan työskenteli paitsi keittäjänä, mm. paitatehtaal-la napittajana, Malmön asemalla ja laivalla “ viinakassana”.
Mikä sitten sai perheen muut-tamaan Sarvenperälle? Ruotsissa lopetettiin telakoita, Asko olisi pääs-syt töihin Volvolle, mutta tuossa vaiheessa tuli ajatus että miksei Suomeen?
Aluksi tosin etsittiin vain kesä-mökkitonttia Suomesta, mutta Rit-va näki sukulaisten luona Suomessa vieraillessaan lehti-ilmoituksen Korpilahden kunnan tarjoamista edullisista omakotitonteista. Tämä johti sitten siihen että vuonna 1987 sukulaisten antaman rakennusavun myötä Paunilan perheestä tuli sar-venperäsiä.
Asko sai heti huoltoinsinöörin työpaikan Valmetilta, nykyiseltä Metsolta ja tämä pesti kestikin kaik-kiaan 20 vuotta. Askon työnkuvaa ajatellessa tulee mieleen tutun lau-lun sanat: “Hän oli maata monta nähnyt, oli itää ja etelää....”, vaik-kakaan Askon ulkomaan työmatkat eivät kulkeneet kuten laulussa me-riä pitkin, vaan yleensä ilmojen hal-
ki. Monta lentokenttää on tutuksi tullut. Askon oman kirjanpidon mukaan hän on tehnyt Metsolla ol-lessaan 216 työmatkaa Suomen ra-jojen ulkopuolelle ja käynyt kaikis-sa maanosissa, Amerikassakin nel-jässä osavaltiossa. Kaukaisin kohde on ollut Tasmanian Hobart ja ajal-lisesti kauimmainen Argentiinan San Pedro, jonne lento välilaskeu-tumisineen kesti peräti 44 tuntia.
Euroopan maista on helpompi mainita ne joissa Asko ei ole käynyt - niitä ei ole monta, ainoastaan Is-rael, Albania, Monaco ja Islanti. Mainittakoon että Askoa olisi kiin-nostanut päästä työmatkalle Kii-naan. Lähellä se jo kerran oli, mut-ta Sars-epidemia esti lähdön, eikä uutta tilaisuutta enää tullut.
Askon kiertäessä maailmalla Ritva työskenteli mm. Vesilaitok-sen, Palokan terveysaseman ja Puuppolassa Kolun vanhainkodin keittiöllä.
Jääkiekko on kuulunut Pauni-lan perheen kuviohin pitkään. Akki, perheen nuorimmainen pelasi ai-koinaan sekä Jypissä että Diskok-sessa ja se vei myös vanhemmat
kaukalon laidalle, Askon huoltajak-si ja Ritvan talkoolaiseksi, toimi-maan mm. parkkialueen vastaava-na.
Tänä päivänä Asko huoltaa jy-väskyläläistä Hockey Catsin nais-jääkiekkojoukkuetta, joka A-tytöis-sä on yltänyt aina mitaleille saakka ja on nytkin menossa play offeihin. Ruotsissa asuessaan Asko on pääs-syt palkinnoille myös jousiammun-nassa.
Kaikki lapset ovat jo lentäneet pesästä. Matkailu- ja ravintola-alaa opiskeleva Akki on tällä hetkellä Helsingissä. Juha sekä terveyden-hoitajaksi opiskeleva Cia pian kak-sivuotiaan Ida Linean kanssa asu-vat Göteborgissa, jossa asuu myös Ritvan tytär Monica perheineen. Ritvan poika Harry perheineen asuu Malmössä. Ritva olikin juuri haastattelua seuraavana päivänä lähdössä lapsiaan tapaamaan.
S.H. & K.R.
Sarvenperän maailmankansalaiset Asko ja Ritva.
Meijän Perä6
Köntykset menettivät pelinsä tehtävärasteilla tunarointiin
Köntyksien kolmas osallistu-miskerta Umpihankihiih-don MM-kisoihin oli vähällä
peruuntua kokonaan. Joukkueen viidestä hiihtäjästä kolme joutui pe-rumaan osallistumisensa sairastu-misen takia; Jarmo Lahtinen, Han-nu Manninen ja Matti Riuttanen, joka sairastui juuri ennen lähtöä.
Jäljelle jäi vain kaksi; Esko Parkkonen ja Pekka Välivaara. Sai-rastumiset aiheuttivat sen, että täy-tyi jostain saada välttämättä yksi uusi mies tai nainen matkaan, koska joukkueessa täytyi olla vähintään kolme hiihtäjää. Ja koska kannus-tusjoukkuekin oli jo varannut ja maksanut hotellihuoneen Syötteel-tä kisojen ajaksi, ei osallistumista voinut senkään takia enää perua.
Monet puhelinsoitot soitettiin ja mahdollisia osallistujia kyseltiin tuloksetta. Onneksi lopulta Parkko-sen Esko onnistui puhumaan mu-kaamme Kuohun himohiihtäjän, Timo Yrjösen.
Nyt ei ollut enää huolta ladun aukaisijasta, tärkeintä oli pysyä pe-rässä ja vauhdissa mukana. Minulle huonokuntoisimmalle tuottikin hie-man ongelmia heti alussa lipsuva suksi, mutta Timon voideltua suk-seni pystyin suoriutumaan suhteel-lisen asiallisesti kahden päivän hiihtourakasta.
Tänäkin vuonna kukin jouk-kue varustettiin navigaattorilait-teella, joiden avulla kisailijoiden kulkemaa reittiä pääsi seuraamaan netissä. Tällä kertaa kuljettu reitti päivittyi nettiin kahden minuutin välein, joten tapahtumaa saattoi seurata lähes reaaliajassa.
Köntysten kilpailua seurat-tiinkin tiiviisti niin kannustusjouk-kojen kuin kotijoukkojenkin toi-mesta. Lähettimen toiminnan lak-kaaminen kahdeksi tunniksi lauan-taina puolimatkassa aiheutti joille-kin kilpailua seuranneille ylimää-räistä jännitystä ja sydämen tyky-tyksiä – onko pojat keskeyttäneet? Huolestuneita puhelinsoittoja ja tekstiviestejä lähti kohti Pudasjär-veä.
Hiihtomatka ei ensimmäisenä päivänä ollut liian pitkä ja luistokin oli hyvä, tosin suojasäästä johtuen hiihto tuntui hieman raskaalta, kos-ka toisinaan lumi tahtoi tarttua suk-sen pohjiin. Haimme neljän pakol-lisen tehtävärastin lisäksi kaksi yli-määräistä rastia ja saavuimme tällä kertaa hyvissä ajoin jo valoisan ai-kaan yöleiriin.
Olo oli väsynyt, mutta mieli virkeä, vallankin kun kannustus-joukkomme kävi vierailemassa lei-ripaikallamme tuoden tuliaisina pussillisen maittavia munkkirinke-
leitä. Tarjosimme heillekin mahdol-lisuutta jäädä yöpymään laavuum-me, mutta jostain syystä tarjouk-semme ei heille kelvannut, taisi olla olosuhteet hieman vaatimattomat verrattuna hotellin vuoteisiin.
Ensimmäinen kisapäivä ja varmaankin koko kisa meni osal-tamme odotuksia heikommin, koska Köntykset sortuivat rasteilla lääk-keisiin ja eläinten paskoihin. Tietoa ja kokemusta olisi tarvittu, etäisyy-den arviointikin meni aivan met-sään. Epäonnistuneiden rastitehtä-vien tähden jouduimmekin seuraa-van päivän kilpahiihto-osuudelle lähtemään 28 minuuttia ensimmäis-ten joukkueiden jälkeen, neljän-neksi viimeisinä.
Sunnuntainakin oli täysin suo-ja keli aiemmista pakkasennustuk-sista huolimatta, mutta se ei huolet-tanut, koska tämänkertainen kilpa-hiihtomatka oli vain hieman yli vii-si kilometriä. Seurattuamme lähtö-paikalla puolisen tuntia muitten joukkueitten lähtöä pääsimme me-kin viimein matkaan. Lähtiessämme hänniltä meillä ei ollut mitään me-netettävää, päinvastoin kaikki voi-tettavana. Meillä oli paljon joukku-eita ohitettavanamme ja kyllä niitä joukkueita monta ohitettiinkin. Timo oli tosi vahva veturi; niinpä meille Eskon kanssa jäi tehtäväksi
Valok
uvat:
Jorm
a Aho
nen
7Meijän Perä
vain pysytellä vauhdissa mukana. Reilun tunnin hikisen hiihtourakan jälkeen maalivaate näkyikin jo suon reunassa ja jäljellä oli enää raju loppurutistus. Maaliin saavuttaessa kaikki kilpailijat saivat järjestäjien taholta halaukset ja sen jälkeen Köntykset saivat kumottavakseen vielä kannustusjoukoiltaan jo pe-rinteeksi muodostuneet seremoni-alliset hiihtäjän maljat. Sijoituk-semme oli 36. tässä kisassa, joten siitä jäi vielä mukavasti parannet-tavaa seuraavaan kertaan.
Pekka
Kuvisssa näkyvät ryhmät kerääntyneenä eräälle tehtävärastille, miehemme kodik-
kaassa leirissään ja kaikkensa antaneena maalialueella. Vasemmalta Pekka, Oiva,
Kalevi, Matti, Timo ja Esko. Pasila! Porilaisten marssi...
Lintulaudalla jatkuu tavan-omainen meno. Tiaisia käy neljää lajia: tali-, hömö-, sini-
ja kuusitiainen. Viherpeippoja on väliin runsaastikin ja joskus pari punatulkkua. Urpiaisia ei ole vielä näkynyt, mutta nehän tulivat viime vuonnakin vasta kevätpuoleen.
Matti Härkälä kirjoitti, että pöllöjä on jo kuultu useampaa sort-tia, mutta ei Sarvenperällä ole vielä kuultu. Tässä takavuosina teimme pöllöretken. Miesporukka kierteli kylää ja korkeammilla paikoilla py-
Oivallinen luontosähdyimme kuuntelemaan. Ei kuu-lunut mitään silloinkaan. Naulamä-en päällä kuultiin jokin yksittäinen, tunnistamaton ääni. ”Lehmä”, ar-veli Juha Välivaara. Vakuutimme, että lehmä on kaikkein epätodennä-köisin, koska kylällä ei ole ainutta-kaan lehmää. Oliskohan nyt pöllö-retken paikka?
Ellei oteta lukuun teeren pul-putusta, ainoa linnun ääni on kor-pin ronkkuminen, jota kuulee yli lentävästä parvesta. Suomen kansa on kääntänyt suomeksi lintujen lau-
lun, jopa korpinkin kielen. Täm-möistä on joku kielimies kuullut korppien kansoittamalta raadolta: ”Kronk, kronk, tuuria liiru. Rouva, rouva, käännä luuta. Kronk, kronk, tuuria liiru.”
OLa
Meijän Perä8
Postiosoite
SARVILASTUJASarvenperältä hiljattain muuttanut Veikko Ström menehtyi viime vuoden lopulla. Meijän Perä esittää surunvalittelut.
Salla ja Jyri Hellevuo saivat kolmannen tyttä-ren aivan vuoden 2007 lopussa. Onnittelut! Per-heeseen kuuluvat myös 5-vuotias Sara ja 2-vuotias Hanna.
Tervetuloa Sarvenperälle, Marjorannan ja Tuppelan uudet asukkaat!
Sarvenperäset järjestävät teatteriretken Kuopioon lauantaina 5.4. katsomaan Agapetuk-sen kirjoittamaa huvinäytelmää Hilman päivät. Hinta on noin 40–45 euroa/henkilö sisältäen matkan, lipun, väliaikakahvin ja ruokailun. Ilmoittautuminen viimeistään 8.3. Seijalle puh. 0400- 646 471
Sarvenperäset ry:n hallituksen kokous on koululla maanantaina 25.2. klo 17.30. Yleinen ky-läkokous hallituksen kokouksen jälkeen klo 18.30.Tervetuloa!
Lämmin kiitos kaikille Kuutamohiihdossa ja yl-lätys-syntymäpäivilleni osallistuneille.
Hannu Mäntyjärvi
Olen Sarvenperän kyläluuta. Vierailen mielelläni kylän jokaisessa talossa. Olen nimeni veroi-nen, en viihdy kauan samassa paikassa. Haluan men-nä seuraavaan kylään jo viimeistään kahden viikon sisällä. Ennen kuin kyllästyt minuun, kuittaa käyntini laukussa olevaan vihkoon. Kiitos että sain vierailla kodissasi.Kyläluudan lahjoittaja Reijo Hannula toivoo, että luu-dan vierailuun suhtaudutaan myönteisesti ja ennen kaikkea huumorilla.
Virtapiirin tulevia tapahtumia:pe 7.3 Hierontaa ja jalkahoitoa, Jkl:n AO:n lähihoi-tajaopiskelijat Pe 4.4. Yrtti-ukko Pe 18.4. Vieraana Pirjo Sojakka K-S:n museosta ja Sirpa Turpeinen JKL:n kaupungin taidemuseosta Pe 2.5. Kohtalon kysymyksiä ( Räiskettä ryhmään-kirjasta s.19...) 16.5. Kevätkauden päätös Muutokset mahdollisia, seuraa Sarvenperän nettisi-vuja tai Korpilahti-lehden Seurapalstaa
TAKSI- henkilöauto
KalleTammimetsäKuohu, Jyväskylän mlk
040 554 2005
